Päihdekasvattajat
kouluympäristössä näkökulmia ja avoimia
kysymyksiä koulussa
tehtävään päihdekasvatukseen
Sanna Pylkkänen kehittämispedagogi
Preventiimi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 1
Päihdekasvatus
Päihdekasvatuksessa on sama päihdetietoon
perustuva ydin kuin päihdevalistuksessakin,
mutta kasvatuksella tulee olla laajempi
tavoite kuin pelkkä tiedon jakaminen. Sen tulee olla
elämäntaitoja ja arvoja käsittelevää ohjausta
sekä päihteettömien toiminta- ja vapaaajanviettotapojen tarjoamista nuorille.
Kasvatuksellisena tavoitteena on opettaa
vastuullista suhtautumista päihteisiin, jolloin
käyttäjät itse kykenevät tietoisesti
kontrolloimaan käyttöään ja ymmärtämään siitä
aiheutuvia riskejä riittävän monipuolisesti.
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 2
Ryhmäperustaiseen
päihdekasvatukseen kuuluu
seuraavia tavoitteita ja
piirteitä:
1. Tiedon tarjoaminen päihteistä ja niiden
vaikutuksista
2. Elämäntaitoja ja arvoja käsittelevä keskustelu
3. Kieltäytymisen ja sosiaalisen paineensietokyvyn
opetteleminen
4. Päihteettömien toimintatapojen esille
nostaminen
5. Vertaiskasvatuksen ja vertaistuen hyväksikäyttö
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 3
Päihdekasvatuksen toimijat
Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön parissa
työskentelee laaja toimijajoukko niin
ammattilaisia kuin vapaaehtoisia.
Kaikki toimijat eivät tee ehkäisevää päihdetyötä
päätoimisesti, vaan useille se kuluu osaksi muuta
nuorten parissa tehtävää kasvatus-, ohjaus-,
neuvonta-, tuki- tai muuta auttamistyötä.
Toimijajoukon moninaisuudesta johtuen
lähestymistavat ja näkemykset
päihdekasvatuksesta voivat olla jossakin määrin
erisuuntaisia. Lähtökohtaisesti sitä ei kuitenkaan
tule pitää ongelmana, vaan voimavarana.
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 4
Päihdetyön kokonaisuus
nuorisoalan näkökulmasta
PÄIHDETYÖ
EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ
SOSIAALINEN
VAHVISTAMINEN,
ENNALTAEHKÄISY
RYHMÄ
YKSILÖ
sosiaaliset taidot,
ryhmässä
toimiminen,
yhteisöllisyys
YLEINEN
EHKÄISY
KORJAAVA
PÄIHDETYÖ
RISKIEHKÄISY
Ryhmän
Etsivä työ,
vahvistaminen, pienryhmä
Tiedot ja taidot toiminta
hyvä arki, itsetunnon omien
elämänhallinta
vahvistaminen,
valintojen
yksilöllinen tuki
osallisuuden kokemus merkitys, tahto
Copyright © Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
PÄIHDE
HOITO
Kuntoutus
Ongelmien
hoito ja
kuntoutus
Sivu 5
Kouluympäristöksi voidaan tunnistaa
kaikki sellainen toiminta, jota
toteutetaan kouluajalla ja koulun
vastuulla. Tämä kattaa myös
koulun ulkopuolella tehtävän
toiminnan kuten leirikoulut, retket
ja toiminnan koulun ulkopuolisissa
tiloissa (nuorisotalo).
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 6
Päihdekasvatus jaettuna
toteuttajan mukaan :
• Päihdekasvatuksen toteuttaminen osana
perusopetuksen opetussuunnitelmaa
(päihdetoimintasuunnitelma)
• Päihdekasvatuksen toteuttaminen monialaisesti
kunnan muiden hallintokuntien kanssa (esim.
nuoriso-, raittius-, sosiaali- ja terveystoimi sekä
poliisi)
• Päihdekasvatuksen toteuttaminen ulkopuolisen
tahon toimesta ja/tai koulun ulkopuolella
(järjestöt, srk, nuorisokeskukset, projektit)
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 7
Yhteistyön näkökulmia
Koulun näkökulmasta
• Koulun ulkopuolinen päihdekasvatus tulisi olla
määritelty koulun päihdetoimintasuunnitelmassa
• Millaista päihdekasvatusta koulussa
tarvitaan/halutaan?
• Päihdekasvatuksen koordinaatio vastuu
• Päihdekasvatuksen tulisi olla pitkäjänteistä, ei
satunnaista nyppimistä
• Päihdekasvatuksen tulisi perustua uusimpaan
tietoon
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 8
Yhteistyön näkökulmia
Koulun ulkopuolisten päihdekasvattajien
näkökulmasta
• jokaisen kouluun pyrkivän tahon tulisi pystyä
toteen näyttämään tekemänsä
päihdekasvatuksen laatu
• Kenen kanssa koulussa sovitaan
päihdekasvatuksesta?
• Millä perusteella valitaan koulut joihin mennään?
• Miten saadaan tietoa kohderyhmästä?
• Mitä osataan/tarjotaan?
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 9
Yhteistyön näkökulmia
Rahoittajan näkökulmasta
• Mikä on rahoittajan valta/vastuu tuotetusta
päihdekasvatuksesta kouluissa?
• Kuka koordinoi usean eri rahoittajan tuottamaa
päihdekasvatusta?
• Miten todennetaan rahoitetun organisaation
tuottaman työnlaatu?
• Mikä on organisaation osaamistaso tuottaa
päihdekasvatusta?
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 10
Yhteistyön näkökulmia
Johtamisen näkökulmasta
• Kenen vastuulla on kunnan peruspalveluissa
(peruskoulussa) tarjottu päihdekasvatus?
• Kuka vastaa rahoituksesta? Resursointi?
• Millaisia pitkän tähtäimen
sopimuksia/sitoumuksia tehdään
– Hallintokuntien kanssa
– Järjestöjen kanssa
– Seurakunnan kanssa
• Miten tapahtuu päälinjauksista sopiminen
yhteistyökumppaneiden kesken?
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 11
Yhteistyön näkökulmia
Nuorten ja koululaisten näkökulmasta
• Ovatko koululaiset kohteena vai osallistujina?
Nuorten osallisuus?
• Onko koululaisten kehitysaste huomioitu
päihdekasvatuksen sisällöissä?
• Miten osallistujilta kerätään palautetta
päihdekasvatuksesta?
• Miten eettiset kysymykset huomioidaan:
pelotteluvalistus? Kohderyhmän oikea valinta?
• Millaiset ovat päihdekasvattajan henkilökohtaiset
nuorten kohtaamisen taidot?
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 12
Avauksia ja ehdotuksia
• Sopimukset organisaatioiden tasolle, ei
yksittäisen tekijän
• Sopimukset pidemmiksi, 3-5 vuotta min.
• kunnat yhdessä ulkopuolisten rahoittajien kanssa
vastuuseen resursoinnista
• Rahoittajien keskinäisen tiedonjaon lisääminen
• Ohjeistusta päihdetoimintasuunnitelmien
sisältöön
• Päihdetyön koordinoinnin selkeyttäminen
kouluissa, opetustoimessa
• Kuntatasolla ept yhdyshenkilön roolin
vahvistaminen
• ehkäisevän päihdetyön koulutusta laadukkaan
päihdekasvatuksen toteuttamiseen
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 13
Lisätietoja:
- Kouluissa ehkäisevää päihdetyötä
tekevien järjestöjen foorumi
- opetushallitus
Lisätietoja:
Sanna Pylkkänen
Kehittämispedagogi
Preventiimi HUMAK
www.preventiimi.fi
© Preventiimi
27. huhtikuuta 2011
Sivu 14