Vuosikertomus 2010 - Kymenlaakson Sähkö

Vuosikertomus 2010
Kymenlaakson Sähkö
2
Sisällysluettelo
Toimitusjohtajan katsaus
5
Asiakkaiden keskellä, osana paikkakunnan elämää
7
Lisää päästötöntä tuotantokapasiteettia
Määrätietoisesti kohti parempaa sähkön laatua
Rakentamista ja raivausta
9
11
Energiatehokkuutta käytännön tasolla
15
Mukana siellä, missä tapahtuu
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös
17
13
18
Yhteystiedot44
3
Toimitusjohtajan katsaus
Kari Rämö
Energiayhtiön keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat ja
Kilpaillussa sähkönmyynnissä Kymenlaakson Sähkön vah-
omistajat. Kymenlaakson Sähkön omistajakunnat sopivat
vuuksina on sähkökaupan ammattitaitoinen riskienhallinta
yhtiön omistajapoliittisista periaatteista vuonna 2002 perus-
sekä poikkeuksellisen suuri ja monipuolinen sähkön tuotanto-
teellisen keskustelun jälkeen. Vuonna 2010 yhtiön omistaja-
rakenne. Kymenlaakson Sähkön päästövapaa sähköntuotanto
ohjaukseen liittyviä linjauksia päivitettiin ja ajanmukaistettiin.
lisääntyy edelleen lähivuosina, kun investoinnit ydinvoimaan
Yleisenä taloudellisena tavoitteena on kahdentoista prosentin
sekä uusiutuvaan energiaan toteutuvat suunnitelmien mu-
tuotto sijoitetulle pääomalle. Osinkotavoitteena on 50 - 80
kaisesti. Verkkotoiminnassa ovat käynnistyneet suurimmat
prosenttia tuloksesta. Tulokset on saavutettava kohtuullisilla
investoinnit vuosikymmeniin. Etäluettavat mittarit asennetaan
ja kilpailukykyisillä hinnoilla. Kohtuullisuuden määrittelee
jokaiseen kulutuspaikkaan seuraavan kolmen vuoden aikana.
energiamarkkinaviranomainen ja kilpailukykyisyyden asiakas.
Verkon kaapelointi ja muut uusimisinvestoinnit mahdollistavat
Uudistettu omistajalinjaus ottaa tasapainoisella tavalla huomi-
johtojen sijoittamisen vikojen korjaamisen kannalta parem-
oon sekä omistajien että asiakkaiden näkökulman. Selkeästi,
paan paikkaan ja parantavat siten sähkön toimitusvarmuutta
mitattavasti ja julkisesti määritelty tavoite on yhtiön omistaja-
tulevaisuudessa.
ohjauksen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Se antaa selkänojan
toiminnan kehittämiselle, mutta myös välineet toiminnan ja
tuloksellisuuden seuraamiselle. Omistajien ja asiakkaiden lisäksi yhtiön taloudellisesta
tuloksesta on hyvä jättää riittävä määrä yhtiön toiminnan
kehittämiseen eli edellä kuvattuihin investointeihin. Inves-
Kymenlaakson Sähkö saavutti jo toisen kerran peräkkäin
tointien jälkeen yhtiön tuotantokapasiteetti on sekä verkon
varsin hyvän taloudellisen tuloksen. Sijoitetun pääoman tuot-
että voimalaitososuuksienkin osalta entistä vahvempi, mikä
to oli 15,7 (14,8) prosenttia. Osinkoesitys on 58,2 prosenttia
koituu aikanaan niin asiakkaiden kuin omistajienkin hyödyksi.
tuloksesta. Koko konsernin tulos rahoituserien jälkeen oli
23,1 (20,0) miljoonaa euroa, sähkön tuotannon ja myynnin
Kansainvälisen tason suuret muutostrendit ovat johtamassa
6,6 (5,9) miljoonaa euroa ja verkkoliiketoiminnan 17,7 (15,3)
merkittäviin rakennemuutoksiin, jotka koskettavat sekä yri-
miljoonaa euroa. Kasvava sähkön myynnin määrä on osoi-
tystoimintaa että julkista sektoria. Kuluneen vuoden aikana
tus kilpailukyvystä sähkömarkkinoilla. Vuosittain toistettava
rakennemuutos näkyi entistä selvemmin myös Kymenlaaksossa.
asiakastyytyväisyystutkimus on antanut kehittämisvinkkien
Vireillä on useita hankkeita voimien yhdistämiseksi elinkeino-
lisäksi hyvät arvosanat. Merkittävä osuus hyvän yrityskuvan
elämän piirissä sekä kunnissa ja niiden omistamissa yhtiöissä.
syntymisessä on myös sillä, että vuoden aikana sattuneet
Alueen energiayhtiöitä koskeva selvitystyö käynnistyi kesällä
varsin laajat häiriöt sähkönjakelussa onnistuttiin korjaamaan
2010 ja jatkuu seuraavan vuoden puolelle.
kohtuullisen nopeasti.
5
Nähdään Wattivaunussa!
”Henkilökohtainen kontakti asiakkaisiin on tärkeää. Palvelimme asiakkaita henkilökohtaisesti toimistolla, puhelimessa ja messuilla. Kiersimme myös Wattivaunun kanssa tapaamassa heitä paikallisissa kesätapahtumissa. Vaunussa opastimme asiakkaita mm. sopimus- ja sähkönkäyttöasioissa.”
Asiakaspalvelupäällikkö Ritva Jukkara-Lyytinen
Asiakkaiden keskellä,
osana paikkakunnan elämää
Hyvä palvelu on Kymenlaakson Sähkön vahvuus. Asiakkaiden mielestä asiointi kanssamme on mukavaa ja helppoa.
Henkilökohtaisen palvelun lisäksi sähkön laatu on hyvällä
tasolla. Tämä kävi ilmi koko yhtiötä koskevasta asiakastyytyväisyystutkimuksesta.
Asiakkaiden mielipiteet ovat yhtiössä toiminnan kehittämisen kulmakiviä, joten niitä tutkittiin kolmella eri tutkimuksella.
Koko yhtiön toiminta arvioitiin asiakastyytyväisyystutkimuksessa, liittymäpalvelut ja vikapalvelut tutkittiin omilla tutkimuksillaan. Kokonaisuutena asiakastyytyväisyys nousi hieman
viime vuodesta. Laskutus ja sähkölaskujen selkeys nousivat
kehityskohteiksi. Asiakkaat toivoivat myös lisää tietoa energiansäästöstä ja yhtiön tarjoamista palveluista.
Palvelut kehittyvät prosessien avulla
Yhtiön tärkeimmät palvelut on määritelty prosesseiksi,
joiden avulla kehittämistyötä tehdään. Prosesseilla on omat
vastuuhenkilönsä, tavoitteensa, konkreettiset mittarinsa ja
yhteiset pelisääntönsä. Eri prosessien kehityskohteet määritellään asiakaspalautteita ja asiakastyytyväisyystutkimuksia
analysoimalla. Kertomusvuonna prosessityö jatkui ja palveluja
kehitettiin asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Vuoden aikana
määriteltiin myös resurssit, joiden avulla palvelun laatu ylläpidetään myös loma-aikoina. Maksuvalvonnan ja perinnän
ulkoistaminen toi asiakaspalvelutehtäviin kaivattua lisävoimaa.
internetin ja sähköpostin käyttö kasvoivat vauhdikkaasti. Henkilökohtaisen palvelukanavan, Online-asioinnin käyttö kasvoi
edellisvuodesta yli 70 prosenttia. Käyntejä oli kertomusvuonna
yhteensä 142 000. Mittarinlukemia ilmoitettiin Online-asioinnin
kautta yli 40 000 kertaa, sähkönkäyttöraporttia katsottiin yli
9 500 kertaa ja sähkölaskuja yli 16 000 kertaa. Kaiken kaikkiaan Online-asiointiin on kirjautunut jo noin 25 000 asiakasta.
Verkkosivusto uudistui entistä asiakasystävällisemmiksi. Sivuilla oli vuoden aikana lähes 200 000 käyntiä. Käyntien määrä
kasvoi tasaisesti edellisvuoden vauhtia, 35 prosenttia. Uusi
sähköinen palvelukanava avautui nykyisten rinnalle. Live chat
–palvelussa asiakas voi käydä keskustelemassa asiakaspalveluhenkilön kanssa internetissä ja hoitaa sähköasiansa kuntoon
reaaliajassa. Kymppi-asiakaslehden sähköinen nettipalvelu
otettiin käyttöön keväällä. Nettipalvelu tukee lehden viestejä
ja tuo hyödyllisen tiedon paremmin asiakkaiden saataville.
Puhelinpalvelu kehittyi
Puhelinpalvelu kehittyi kertomusvuoden aikana. Puheluita
tuli asiakaspalveluun ja myyntiin vuodessa 71 000. Myyntihenkilöstön palvelu- ja myyntikoulutus jatkui Informatumin kanssa. Asiakaspuhelujen nauhoittaminen mahdollisti puhelujen
käytön koulutuksessa.
Sähköinen asiointi kiinnostaa
Asiakkaat siirtyvät yhä useammin hoitamaan sähköasioitaan verkkoon. Puhelinasiointi on vielä tärkein kanava, mutta
Asiakastyytyväisyys 2006 - 2010
Siirtoasiakkaat 2006 - 2010
%
asiakasta
50
120 000
45
100 000
40
35
80 000
30
60 000
25
20
40 000
15
10
20 000
5
0
0
2006 2007 200820092010
Arvosanojen 4+5 ja 1+2 erotus
2006
2007
2008
2009
2010
7
Lisää uusiutuvaa energiaa
” Me osallistumme valtioneuvoston uusiutuvan energian velvoitepaketin mukaisiin toimiin investoimalla ydinvoiman lisäksi sekä tuuli- että biovoimaan. Osallistumme voimalaitososuuksien kautta selvityksiin, joissa tutkitaan mahdollisuuksia muuttaa fossiilisilla polttoaineilla toimivia laitoksia
biopolttoaineelle soveltuviksi.”
Liiketoimintajohtaja Aku Pyymäki, energialiiketoiminta
Lisää päästötöntä tuotantokapasiteettia
Eduskunta vahvisti hallituksen keväisen ydinvoimapäätöksen heinäkuussa. Kymenlaakson Sähkölle se merkitsi mahdollisuutta lisätä energiantuotantokapasiteettia ja samalla vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä ja sähköenergian tuontiriippuvuutta.
Entistä korkeampi sähkönhankinnan omavaraisuus vähentää
hankintakustannusten vaihteluita ja parantaa yhtiön kilpailuasemaa. Näin sähkön hinta pystytään pitämään entistä paremmin
kilpailukykyisenä.
Uutta hiilidioksidipäästötöntä
tuotantokapasiteettia
Valtioneuvoston keväällä julkaisema uusiutuvan energian
velvoitepaketti ohjaa kohti vähäpäästöistä Suomea. Kymenlaakson Sähkön investoinnit hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon kohdistuivat ydinvoimaan, tuulivoimaan ja vesivoimaan.
Ydinvoimaosuudet kasvavat Olkiluodon kolmannen ja neljännen yksikön myötä nelinkertaiseksi. Kun Olkiluodon kolmos- ja nelosyksiköt valmistuvat, yhtiön ydinvoimatuotannon
osuus vastaa noin kolmannesta nykyisestä sähkönmyynnistä.
Tuulivoiman tuotantoteho kasvoi 24 prosentilla, kun Tornion
tuulivoimapuisto valmistui. Yhtiö on mukana uuden tuulivoimakapasiteetin hankekehittelyssä siten, että tuotantomäärä on
mahdollista kolminkertaistaa lähivuosina. Vesivoimainvestointeja yhtiö teki Kymppivoima Oy:n kautta hankkimalla osuuden
norjalaisesta Blåfall Energi AS:sta. Blåfall Energin tavoitteena
on rakentaa noin 60 MW uutta pienvesivoimaa Norjaan.
sähköenergian käytön kasvu johtui selvästi keskimääräistä
kylmemmästä säätilasta. Sähköenergian myynti kasvoi 3,2
prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sähköenergian myynti
oli 1 594 GWh, josta yhtiö tuotti omilla tuotanto-osuuksillaan
42 prosenttia eli 666 GWh. Kasvua edellisvuoteen verrattuna
oli 22 prosenttia.
Markkinasähkö yli puolet kalliimpaa kuin
vuonna 2009
Kylmyys ja heikko vesitilanne nostivat sähkön markkinahintaa. Tukkumarkkinahinta nousi noin 53 prosenttia vuoteen
2009 verrattuna. Hinnat olivat erittäin korkeat helmi- ja joulukuussa, jolloin keskihinta ylitti 90 euroa megawattitunnilta. Vuoden keskihinta Nord Pool Spot –sähköpörssissä oli 56,6 euroa
megawattitunnilta. Sähkön hintaa nostivat lähinnä vähäisistä
sateista johtuneet vesivoiman tuotanto-ongelmat Ruotsissa
ja Norjassa. Niiden isoista tunturialtaista puuttui vettä jopa
kolmen ydinvoimalaitoksen vuosituotantoa vastaava määrä.
Ruotsin ydinvoimalaitokset kärsivät heikosta käytettävyydestä,
mikä nosti tukkusähkön markkinahintaa.
Vuonna 2010 Kymenlaakson Sähkön asiakkaat käyttivät
sähköä yli 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Sähkön käyttö oli 1 469 (1 312) GWh. Erityisesti talvikuukausina
Kymenlaakson Sähkö hankkii yli puolet myymästään sähköstä pohjoismaisesta sähköpörssistä, joten markkinasähkön
korkeat hintapiikit ja keskimääräistä kylmempi säätila vaikeuttivat sähkönhankinnan riskienhallintaa sekä yritys- että
yksityisasiakassegmenteissä. Toistaiseksi voimassaolevien
sähköenergiasopimusten hintaa korotettiin marraskuun alussa.
Kireä kilpailutilanne jatkui yritysasiakassegmentissä. Yhtiössä
kiinnitettiin erityistä huomiota liiketoiminnan kasvaneiden riskien hallintaan uudistamalla suurasiakasmyynnin sopimus- ja
hinnoittelurakenteita vastaamaan paremmin nopeasti muuttuvia markkinaolosuhteita.
Sähkön tukkumarkkinahinta 2010
Päästöoikeuksien hinta 2010
Kylmyys lisäsi sähkön käyttöä
euroa / MWh
euroa / tCO2
100
20
90
18
80
16
70
14
60
12
50
10
40
8
30
6
20
4
10
2
0
0
1/1/2010 1/2/2010 1/3/2010 1/4/2010 1/5/2010 1/6/2010 1/7/2010 1/8/2010 1/9/2010 1/10/2010 1/11/2010 1/12/2010
Vuosi 2011
Vuosi 2010, kk SPOT Helsinki
1.1.10
1.2.10
1.3.10
1.4.10
1.5.10
1.6.10
1.7.10
1.8.10
1.9.10
1.10.10
EUADEC-10EUACEC-11
1.11.10
1.12.10
9
Loviisan uusi sähköasema varmistaa
kaupungin sähkönsaantia
”Loviisan Panimomäen sähköaseman rakentaminen oli yksi vuoden 2010 suurimmista verkkoinvestoinneistamme. Elokuussa käyttöönotetun uuden sähköaseman avulla parannamme Loviisan
kaupungin sähkönsaantia ja varaudumme Loviisan lisääntyvään sähkön tarpeeseen.”
Toimitusjohtaja Asko Määttä, Kymenlaakson Sähköverkko Oy
Määrätietoisesti kohti parempaa
sähkön laatua – investoinnit jatkuvat
Vuosi 2010 oli haasteellinen sähkönjakelulle. Kun edellisenä
vuotena sähkönjakelun keskeytysten määrä oli pienin yli kymmeneen vuoteen, aiheutti luminen ja myrskyinen alkutalvi ja
kesän ukkosmyrskyt keskimääräistä enemmän häiriöitä, joita
oli vaikea korjata. Sähkökatkojen kesto asiakasta kohden oli
vuoden aikana keskimäärin 2,4 (0,54) tuntia.
Tiukat tavoitteet tulevaisuuden
sähkönjakelulle
Sähkönjakelun toimitusvarmuuden tavoitteita koskeva
selvitys valmistui keväällä. Selvityksessä arvioitiin asiakkaiden
sähkönjakelulle asettamat vaatimukset ja niiden edellyttämien
toimenpiteiden toteutusmahdollisuudet ja aikataulu. Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen tekemän
selvityksen tuloksena syntyivät yhteisesti sovitut toimitusvarmuustavoitteet 2030, jotka ohjaavat verkon investointeja ja
toiminnan kehittämistä yksittäisen asiakkaan näkökulmasta.
Tavoitteena on, että asiakkaan sähkökatkot yhteensä eivät ylitä
kuutta tuntia vuodessa. Tämä vastaa 99,9 % käyttövarmuutta.
Kaupunkialueilla tavoite on vieläkin tiukempi, korkeintaan yksi
tunti koko vuoden aikana. Tavoite on haastava ja vaatii investointeja. Muutokselle on varattava aikaa pari vuosikymmentä,
jotta verkkoinvestointien vaikutus asiakkaan siirtohintaan
pysyisi kohtuullisena.
Kymenlaakson Sähkössä käytetään suosituksessa esitettyjä
toimitusvarmuustavoitteita ensisijaisesti suunnittelukriteereinä
tulevaisuuden sähköverkkojen rakentamisessa ja toiminnan
kehittämisessä. Aluksi se tarkoittaa sitä, että taajamiin sähköä
tuovia johtoja uusitaan ja ilmajohtojen siirtämistä metsistä
teiden varsiin nopeutetaan.
Investoinnit sähköverkostoon jatkuivat
Tasaiseen sähkön laatuun ja toimitusvarmuuteen panostaminen jatkui aikaisempien vuosien tapaan. Investoinnit
sähköverkostoon olivat vuonna 2010 noin 10 miljoonaa euroa. Nykyisiä sähkölinjoja uudistetaan suunnittelemalla ja
rakentamalla ne uudella tavalla älyverkoiksi, jotka täyttävät
sähkönjakelulle asetetut vaatimukset myös tulevaisuudessa.
Myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamia ongelmia hallitaan
entistä paremmin uuden tekniikan avulla. Metsissä sijaitsevia
sähkölinjoja siirretään tienvarsiin, joissa niitä on helpompi valvoa ja korjata. Taajamissa sähköverkot kaapeloidaan maahan
aina, kun se on mahdollista.
Etäluettavien mittareiden asennus
on alkamassa
Hankintasopimus automaattisesta mittarinlukujärjestelmästä (AMR) tehtiin keväällä. Etäluettavien mittareiden koeasennus tapahtui 2011. Vuoteen 2013 loppuun mennessä kaikki
sähkömittarit on vaihdettu etäluettaviksi. Tällöin asiakkaat
pystyvät seuraamaan omaa sähkönkäyttöään entistä tarkemmin
ja laskutus on todetun kulutuksen mukainen. Verkkopalveluissa
kehityskohteina olivat etäluettaviin mittareihin liittyvä raportointi, sähköhäiriöistä tiedottaminen ja uuden sähköliittymän
hankintaan liittyvät asiat.
Uusia sähköliittymiä ennätysvähän
Talouden epävarmuus näkyi pientalorakentamisessa. Vähentyneen omakotirakentamisen takia myös uusien sähköliittymien kokonaismäärä säilyi edellisten vuosien tapaan alhaisella
tasolla. Rakentamisen painopiste oli Kotkan ja Orimattilan alueilla. Vapaa-ajanasuntoihin hankittiin sähköjä eniten Luumäen
ja Pyhtään alueilla. Kaikkiaan uusia sähköliittymiä rakennettiin
yhtiön verkkoalueella 498 (515) kpl.
11
Jakeluverkosto 2010
110/20 kV sähköasemat
Muuntajateho
29 kpl
580MVA
110 kV johdot
207 km
Keskijännitejohdot yhteensä 4 726 km
• Ilmajohdot
4 318 km
• Maakaapelit
408 km
Jakelumuuntamot
4 678 kpl
Pienjännitejohdot yhteensä 7 799 km
• Avojohdot
130 km
• Riippujohdot
6 173 km
• Kaapeli
1 496 km
Uudet keskijännitejohdot
Uudet pienjännitejohdot
Uudet muuntamot
Uusitut muuntamot
Verkkopituus (km):
Asiakkaita
45 km
129 km
27 kpl
29 kpl
12 732
100 843
126 m/asiakas
Modernit puitteet asumiselle
”Sähkö tuo mukavuuden nykyaikaiseen asumiseen. Karhulan
Otsonkadun asuntoalueelle rakennettiin yhdellä kertaa koko
infrastruktuuri (kadut, vesi- ja viemäriverkosto, sähköt, valokuitukaapelit ja kaasuverkosto). Kaikki oli kerralla valmiina
rakentamista ja asumista varten. Tasainen ja korkea sähkön
laatu on entistä tärkeämpää herkälle elektroniikalle ja asukkaiden viihtyvyydelle.”
Liiketoimintajohtaja Raimo Härmä, verkonrakennuspalvelut
Rakentamista ja raivausta
Poikkeukselliset sääolosuhteet pitivät asentajat edellisvuotta tiiviimmin verkonkorjaustöissä. Alkutalvella lumiongelmat
haittasivat sähkönjakelua läntisellä verkkoalueella. Puihin tarttunut lumi painoi oksia sähköjohtoihin, mikä aiheutti häiriöitä
verkossa. Riukuuntuneet lehtipuut olivat erityisen hankalia,
sillä ne taipuivat lumenpainosta linjan päälle kauempaakin
johtokadun laidoilta. Tammi-helmikuun lumiongelmat johtuivat suurimmaksi osaksi yksittäisistä puista linjoilla, mutta
niiden paikallistaminen oli erittäin hankalaa. Uusi luminen puu
voi painua linjalle, vaikka edellinen olisi juuri raivattu pois.
Verkon raivauksessa ja lumipuiden etsimisessä helikopteri oli
suureksi avuksi.
Elokuinen Sylvi oli myrskyistä pahin
Esko-myrsky raivosi pahimmillaan kesäkuisena lauantaina ja katkoi sähköt noin 11 000 asiakkaaltamme. Saimme
valtaosalle sähköt takaisin jo lauantain ja sunnuntain välisenä
yönä. Elokuun alun Asta-myrsky sivuutti alueemme, mutta iski
täydellä voimalla Savoon, jonne meiltäkin riensi apuvoimia
auttamaan raivaustöissä.
Kesän laajoista myrskyistä Sylvi aiheutti suurimmat vahingot yhtiön alueella. Sylvi raivosi elokuun toisena sunnuntaina
voimalla, joka katkoi puolen tunnin aikana sähköt noin 20 000
asiakkaalta lähinnä Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueilla. Lähes koko verkonrakennusyksikön henkilöstö oli myrskyn jälkeen
korjaustöissä näillä alueilla. Sähköt palautettiin suurimmalle
osalle seuraavan päivän aikana, mutta jälkikorjaustyöt jatkuivat
noin viikon verran.
Uudet liittymissopimukset 2006 - 2010
kpl
muut
loma-asunnot
omakotitalot
Verkonrakennusyksikkö teki pääasiassa konsernin tilaamia
töitä. Normaalivuosia vähäisempi liittymien rakentaminen
mahdollisti kunnossapitotöiden lisäämisen.
Kehitystyötä ja osaamista
Myrskyisä kesä herätti alalla keskustelua korjaustöiden
sujuvuutta lisäävistä toimista ja kriittisistä asioista, joihin tulee
varautua entistä paremmin. Kymenlaakson Sähkö selvisi omista
lumi- ja myrskyongelmistaan pääasiassa oman työvoimansa
avulla. Hyvän varmuusvaraston ansiosta tarvikkeetkin pääosin
riittivät. Työt vaikeissa olosuhteissa olivat muistutus työturvallisuuden tärkeydestä. Koko sähkötöitä tekevä henkilöstö
suoritti vuoden aikana standardin 6002 mukaisen sähköturvallisuuskoulutuksen loppukokeineen.
Verkonrakennusliiketoiminnassa kehityskohteina olivat
omat toiminnot ja palvelut. Tavoitteena on olla vähintään markkinoiden parhaalla tasolla. Sähköverkko muuttuu älykkääksi.
Uutta tekniikkaa ja sen avulla tuotettua tietoa sovelletaan ja
hyödynnetään monella tavalla asiakkaiden hyödyksi. Tasaisen
ja häiriöttömän sähkön laadun ylläpitäminen on yhteiskunnassa välttämätöntä. Tärkein tekijä toimitusvarmuudessa
on kuitenkin inhimillinen. Se on asentajajoukko, joka lähtee
linjoille käytännön töihin etsimään vikoja ja korjaamaan niitä.
Tekniikka on apuna tässä työssä, mutta luonnon myllerrysten
aikana tarvitaan taitavia osaajia, jotka jaksavat raskaissa olosuhteissa. Uusia asentajia on viime vuosina rekrytoitu oppisopimuskoulutuksen avulla hyvin tuloksin.
Jakeluhäiriöt asiakkaalla 2006 - 2010
tuntia /asiakas
kappaletta /asiakas
keskeytysaika
lukumäärä
900
3,5
800
3
2,5
600
2
400
1,5
1
200
0,5
0
0
2006 2007 2008 20092010
20062007200820092010
13
Kirjastoista voi lainata energiankulutusmittareita
”Yhteistyö alueemme kirjastojen kanssa toi asiakkaillemme konkreettista apua energiansäästötoimiin. Asiakkaat voivat lainata kirjastoista Kymenlaakson Sähkön energiankulutusmittarin
viikoksi kotiinsa. Sillä he voivat mitata omien sähkölaitteidensa todellisen kulutuksen.
Lainausyhteistyöhön lähti mukaan kattava joukko alueen kirjastoja ja kirjastoautoja.
Palvelu on asiakkaiden käytettävissä toistaiseksi.”
Myyntipäällikkö Sirpa Jokisalo
Energiatehokkuutta käytännön tasolla
Energiatehokkuussopimus velvoittaa Kymenlaakson Sähkön opastamaan asiakkaitaan energiansäästöasioissa ja auttamaan heitä tehokkaampaan energiankäyttöön. Yhtiö on
sitoutunut energiansäästöön omassa toiminnassaan mm. pienentämällä verkostohäviöitä. Energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö ovat keskeisiä keinoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja ilmastokysymyksen ratkaisemiseksi.
Tavoitteena on profiloitua Energiateollisuuden Mainetalkootprojektin mukaisesti kestävän kehityksen edelläkävijänä sekä
uskottavana asiakaspalvelijana ja energiatehokkuustoimijana.
Energiatehokkuuden neuvonta on tärkeä osa käytännön työtä
ja normaalia arkipäivää.
Energiansäästövinkkejä ja tehokkaan
energiankäytön neuvontaa
Energiatehokkuus oli yhtiön asiakasviestinnässä tärkeällä
sijalla. Säästövinkkejä kerrottiin uudistetuilla verkostosivuilla ja
painetussa asiakaslehdessä sekä sen sähköisessä nettipainoksessa. Yhtiö osallistui myös valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon. Verkkosivuilla olevan kilpailun ja median välityksellä
annettiin konkreettisia ja käytännöllisiä vinkkejä siitä, miten
energiaa voi säästää. Energiankäytön raportointi toi asiakkaille konkreettista tietoa heidän omasta energiankäytöstään.
Sähköinen asiointi ja siirtyminen e-laskuun ovat käytännön
toimia, joilla asiakas voi hoitaa asiat helpommin ja samalla
säästää energiaa. Asiakkaita kannustettiin siirtymään näiden
palvelujen käyttäjiksi. Vuoden lopussa sähköisen laskutuksen
(sähköpostilasku, e-lasku tai yrityksen verkkolasku) piirissä oli
jo yli 10 000 laskutettavaa kohdetta. Lähivuosina toteutuva
etäluenta tuo uusia mahdollisuuksia parempaan energiatehokkuuteen kodeissa.
Sähkölämmityksen asiantuntijana
Kymenlaakson Sähkö on aktiivisesti mukana kehittämässä energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja. Yhtiö on yhdessä
Energiateollisuus ry:n, Motiva Oy:n ja muiden energia- ja
talotekniikka-alan yritysten kanssa mukana Elvariksi nimetyssä
sähkölämmityksen tehostamisohjelmassa, jonka kohteena ovat
sähkölämmitteiset pienkiinteistöt Suomessa. Elvarin tavoitteena on tutkia, tuottaa aineistoa ja kertoa kuluttajille keinoista,
joilla sähkölämmityskotitalouksien sähkön käyttöä voidaan
yleisesti tehostaa. Projektissa on tutkittu tarkoilla mittauksilla
erilaisten sähkönsäästöön liittyvien toimenpiteiden vaikutusta
sähkölämmitteisen omakotitalon energiakustannuksiin. Yhtiön
energianeuvonnalla on todennettua tietoa ilmalämpöpumppujen ja ilmanvaihdon oikeiden säätöjen säästövaikutuksista
pientaloissa. Kertomusvuoden aikana energiankäytön mittaukset saatiin valmiiksi myös omalla alueella.
Kohti vihreämpää energiantuotantoa
Kymenlaakson Sähkön panostukset ympäristöystävälliseen
energiantuotantoon hillitsevät ilmastonmuutosta. Myytävästä
sähköstä 58 prosenttia tulee suoraan sähköpörssistä. Tulevien
investointien myötä hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus
sähkön hankinnasta kasvaa olennaisesti.
Vuonna 2010 myydyn sähkön hiilidioksidipäästöt olivat 368
(208) g/kWh. Tuotannossa syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen määrä oli 0,6 (0,6) mg/kWh. Sähkönhankinta perustui
omistusosuuksiin tuotantoyhtiöissä, jotka raportoivat omien
voimalaitostensa ympäristövastuista erikseen.
Sähkön hankinta 2010 yhteensä 1 594 GWh
Sähköpörssistä
Maakaasu
Turve
Bio
Vesi
Öljy
Tuuli
Kivihiili, lauhde
Kivihiili, vastapaine
Ydinvoima
15
Aina valmiina hyviin harrastuksiin
”Olemme tukena hyvissä harrastuksissa ja oman alueemme toiminnassa. Olimme mukana Kymenlaakson Partiopiirin kesän suurimmassa tapahtumassa, Kymppi-leirissä Pyhällön Lintukodossa. Yli 200 Sudenpentua ja Seikkailijaa tutustuivat leirillä myös energiansäästämiseen ja sähköturvallisuuteen.”
Markkinointipäällikkö Minna Vuorinen
Mukana siellä, missä tapahtuu
– vaikuttajana ja kehittäjänä
Energia-alalla toimintaympäristö muuttuu nopeasti kansallisilla ja myös maailmanlaajuisilla päätöksillä. Uusiutuvia
energiamuotoja ja sähkömarkkinoita koskevat päätökset vaikuttavat suoraan yksittäisen yrityksen toimintaan. Siksi asioihin
on vaikutettava siellä, missä päätöksiä tehdään. Kymenlaakson
Sähkö osallistui aktiivisesti energia-alan sekä kansallisen että
pohjoismaisen tukku- ja vähittäismarkkinan kehittämiseen
Energiateollisuus ry:n luottamustehtävissä ja työryhmissä.
Verkostoitumalla ja hyvällä yhteistyöllä asioita viedään parhaiten eteenpäin.
Mukana asiakkaiden arjessa
Kymenlaakson Sähkö toimii lähes kahdenkymmenen
kunnan ja neljän maakunnan alueella Kymenlaaksossa, EteläKarjalassa, Päijät-Hämeessä ja Itä-Uudellamaalla. Alueella on
150 000 asukasta. Yhtiön tehtävänä on turvata asukkaiden
sekä yritysten energiantarve, toimittaa valoa asiakkaiden arkeen ja voimaa yritysten toimintaan. Kuntien omistama yhtiö
on olennainen osa oman alueen ja sen asukkaiden elämää.
Yritysyhteistyötä tehdään mm. Kymenlaakson Kauppakamarin
eri foorumeissa. Yhtiö osallistuu alueen tapahtumiin ja tekee
yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa. Kanta-asiakasetujen
uudistuksen yhteydessä yhteistyö alueen yritysten kanssa lisääntyi yhdessä tarjottavien etujen muodossa. Nuoret saavat
tukea vuosittain jaettavina urheilustipendeinä.
Rakentamassa modernia ja
kilpailukykyistä yhtiötä
vällisemmiksi, tehokkuus ja kilpailukyky lisääntyivät. Oma
henkilöstölehti Linkki uudistui palvelemaan entistä paremmin
sisäisen viestinnän kanavana.
Vuonna 2010 konsernin vakituisen henkilöstön määrä
oli 166 (169). Heistä 120 (120) työskenteli Kymenlaakson
Sähkö Oy:ssä ja 46 (49) Kymenlaakson Sähköverkko Oy:ssä.
Keskimäärin konsernin henkilöstön määrä oli vuoden aikana
177 (180). Konsernin palvelukseen rekrytoitiin kaksi vakinaista henkilöä ja vakinaistettiin kolme määräaikaista henkilöä.
Vakinaisen henkilöstön osuus kokonaishenkilömäärästä oli
kertomusvuonna 96,0 (96,0) prosenttia.
Koulutukseen käytettiin noin puoli päivää vähemmän henkilöä kohden kuin edellisenä vuonna. Yhteensä koulutukseen
käytettiin 674 (769) työpäivää, keskimäärin 3,8 (4,3) työpäivää
ja 1 335 (1 705) euroa henkilöä kohden. Sisäisen koulutuksen
aiheita olivat mm. sähkötyöturvallisuus (SFS 6002), tulityöt,
etäluettavat mittarit ja perintäpalveluiden muuttuminen. Järjestelmällisen aloitetoiminnan aikana on tehty 419 aloitetta,
joista on palkittu 158. Kertomusvuonna tehtiin 18 aloitetta.
Työturvallisuus parani
17
Vuoden aikana sattui kahdeksan (20) tapaturmaa, jotka
aiheuttivat 52 (89) sairauspäivää. Työterveyshuolto sisältää
lakisääteisen työterveyshuollon sekä työterveyspainotteisen
sairaanhoidon. Työhyvinvointiin panostettiin järjestämällä
yhteisiä liikunta- ja virkistystapahtumia sekä tukemalla omaehtoista liikuntaa ja harrastustoimintaa.
Oman toiminnan kehittäminen oli vahvasti esillä kertomusvuonna. Toimintamallit hioutuivat entistä asiakasystä-
Koulutustoiminta 2006 - 2010
työpäivät
ulkoinen sisäinen
1200
1000
Taloudellista vastuuta kuvaavia mittareita
800
milj. euroa
2008
2009
2010
Henkilöstökulut
9,4
9,6
9,6
400
Investoinnit
17,8
10,0
11,1
200
Verot
4,0
5,2
6,1
Osingot
6,7
9,9
9,9
600
0
20062007200820092010
Hallituksen toimintakertomus 2010
Tilikauden tapahtumia
18
Vuonna 2010 käytettiin sähköä 7,4 prosenttia enemmän
kuin vuonna 2009. Sähkön käyttö oli 1 469 miljoonaa kilowattituntia. Sähköenergian myynti kasvoi 3,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti vuoden alussa ja vuoden lopulla
sähköenergian myynti kasvoi johtuen selvästi keskimääräistä
kylmemmästä säätilasta. Sähköenergian myynti oli 1 594
miljoonaa kilowattituntia, josta omilla tuotanto-osuuksilla
tuotettiin 42 prosenttia. Sähköntuotanto yhtiön tuotantoosuuksilla oli 666 miljoonaa kilowattituntia, jossa on kasvua
22 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Suomessa tehtiin kuluneen vuoden aikana useita merkittäviä energian tuotantoa ja kulutusta koskevia päätöksiä.
Valtioneuvoston keväällä julkaisemalla uusiutuvan energian
velvoitepaketilla tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Uusiutuvan energian syöttötariffeilla varmistetaan,
että uutta uusiutuvaa kapasiteettia syntyy EU-velvoitteiden
mukaisesti. Uusien ydinvoimayksiköiden lupapäätökset vähentävät sähkön tuontiriippuvuutta ja turvaavat kilpailukykyisen
energian saatavuuden.
Yhtiön investoinnit hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon
kohdistuivat ydinvoimaan, tuulivoimaan ja vesivoimaan. Ydinvoimaosuudet kasvavat Olkiluodon kolmannen ja neljännen
yksikön myötä nelinkertaiseksi. Kun Olkiluodon kolmos- ja
nelosyksiköt valmistuvat, yhtiön ydinvoimatuotannon osuus
vastaa noin kolmannesta sähkönmyynnistä. Vesivoimainvestointeja yhtiö toteutti Kymppivoima Oy:n kautta hankkimalla
osuuden norjalaisesta Blåfall Energi AS:sta.
Kymenlaakson Sähkön peruslinjaus uusiutuvan energian
osalta on Suomen energiastrategian mukainen. Tuulivoimassa
tavoite on valtakunnallista markkinaosuuttamme vastaten noin
30 - 40 MW vuonna 2020. Yhtiö on mukana uuden tuulivoimakapasiteetin hankekehittelyssä siten, että tuotantomäärä on
mahdollista kolminkertaistaa jo lähivuosina. Kertomusvuonna
tuulivoiman tuotantoteho kasvoi 24 prosenttia.
Kylmyys ja heikko vesitilanne nostivat
markkinahintaa
Sähkön tukkumarkkinahinta nousi noin 53 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Tukkumarkkinahinnat olivat erittäin
korkeat helmi- ja joulukuussa, jolloin keskihinta ylitti 90 euroa
megawattitunnilta. Vuoden keskihinta oli 56,6 euroa megawattitunnilta.
Suuret poikkeamat keskilämpötilaan verrattuna sekä markkinahinnan suuret vaihtelut heikensivät yhtiön sähkönmyynnin
kannattavuutta. Liiketoiminnan kasvaneiden riskien hallintaan
kiinnitettiin erityistä huomiota uudistamalla suurasiakasmyynnin sopimus- ja hinnoittelurakenteita.
Sähkön vähittäismyyntihinnat vaihtelevat sopimustyypistä
riippuen siten, että tukkumarkkinahintaan suoraan sidottujen
tuotteiden hinnat muuttuvat nopeasti ja enemmän kun taas
muiden myyntituotteiden hinnat muuttuvat viiveellä ja vähemmän. Toistaiseksi voimassaolevien sähköenergiasopimusten
hintoja korotettiin marraskuun alussa.
Investoinnit sähköverkostoon jatkuivat
Tasaiseen sähkön laatuun ja toimitusvarmuuteen panostaminen jatkui ja jatkuu tulevinakin vuosina. Sähköverkostoon
investoitiin 11,1 miljoonaa euroa. 1960-luvulla rakennettu
Liikevaihto 2006 - 2010
Tase 2006 - 2010
milj. euroa
milj. euroa
130
180
120
170
110
160
100
90
140
80
120
70
100
60
50
80
40
60
30
40
20
20
10
0
20062007200820092010
0
2006
2007
2008
2009
2010
sähköverkosto on tullut uusimisikään ja vaatii investointeja.
Nykyisiä sähkölinjoja ei ainoastaan uusita, vaan ne suunnitellaan ja rakennetaan uudestaan ja uudella tavalla. Metsässä
sijaitsevia sähkölinjoja siirretään tienvarsiin ja taajamissa sähköverkkoa kaapeloidaan maahan.
Loviisan Panimomäen sähköasema valmistui elokuussa.
Uudella piensähköasemalla parannettiin Loviisan kaupungin
sähkönsaantia ja varauduttiin Loviisan lisääntyvään sähkön
tarpeeseen.
Hankintasopimus automaattisesta mittarinluentajärjestelmästä (AMR) tehtiin alkuvuodesta 2010. Vuoden 2013 loppuun
mennessä kaikki sähkömittarit on vaihdettu etäluettaviksi.
Tällöin asiakkaat pystyvät seuraamaan omaa sähkönkäyttöään
entistä tarkemmin ja laskutus voi olla aina todetun kulutuksen
mukainen.
Talouden epävarmuus näkyi pientalorakentamisessa. Uusien sähköliittymien kokonaismäärä säilyi edellisten vuosien
tapaan alhaisella tasolla. Uusia sähköliittymiä rakennettiin
yhtiön verkkoalueella 498 (515). Sähkönkäyttäjiä oli vuoden
lopussa yhteensä 100 843 (100 552).
Konsernirakenne
Emoyhtiön liikevaihto oli 96,9 (92,4) miljoonaa euroa.
Liikevoitto oli 8,0 (7,6) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto
16,3 (13,1) miljoonaa euroa. Emoyhtiö sai konserniavustusta
9,0 (8,0) miljoonaa euroa.
Konsernin liikevoitto oli 18,8 (17,7) prosenttia liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 23,4 (22,5) prosenttia ja
sijoitetun pääoman tuotto 15,7 (14,8) prosenttia.
Rahoitus ja investoinnit
Konsernin ulkopuolisen lainapääoman määrä oli vuoden
lopussa 25,0 (25,2) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli
ilman liittymismaksuja 42,1 (39,6) prosenttia ja liittymismaksujen kanssa 73,5 (71,0) prosenttia. Maksuvalmius (Quick
ratio) oli 2,0 (1,6).
Emoyhtiön ulkopuolisen lainapääoman määrä oli vuoden
lopussa 13,0 (15,3) miljoonaa euroa. Maksuvalmius (Quick
ratio) oli 2,0 (1,6).
Konsernin investoinnit olivat yhteensä 13,5 (10,0) miljoonaa
euroa, josta verkostoinvestoinnit olivat 10,8 (8,4) miljoonaa
euroa ja muut investoinnit 2,7 (1,6) miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Kymenlaakson Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö
Kymenlaakson Sähkö Oy ja tytäryhtiö Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Konserniin kuuluvat osakkuusyhtiöt Kymppivoima
Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Kymppivoima Hydro Oy, Orimattilan Lämpö Oy ja Artjärven Lämpö Oy.
Liikevaihto ja tulos
Konsernin henkilöstön määrä oli keskimäärin 177 (180).
Henkilöstön keski-ikä on 45,7 (45,5) vuotta. Vuoden aikana
otettiin vakinaiseen työsuhteeseen kaksi (4) uutta henkilöä.
Lisäksi vakinaistettiin kolme määräaikaista työsuhdetta. Konsernista lähti kahdeksan (12) henkilöä, joista viisi (11) siirtyi
eläkkeelle. Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 7,9 (7,8) miljoonaa euroa.
Konsernin liikevaihto oli 126,5 (edellisenä vuonna 117,1)
miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 23,7 (20,8) miljoonaa euroa
ja tilikauden voitto 17,0 (14,8) miljoona euroa.
Liikevoitto 2006 - 2010
Investoinnit 2006 - 2010
milj. euroa
milj. euroa
24
verkosto
23
muut
18
22
16
20
18
14
16
12
14
10
12
8
10
8
6
6
4
4
2
2
0
0
2006
2007
2008
2009
2010
2006
2007
2008
2009
2010
19
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Kymenlaakson Sähkössä on menossa liiketoimintoihin ja
tietojärjestelmiin liittyvää tavanomaista kehitystyötä. Yhtiö on
mukana Kymppivoima Oy:n kautta tuulivoiman tuotanto- ja
kehityshankkeissa. Kansallisen energiatehokkuussopimuksen
puitteissa yhtiö on sitoutunut edistämään energian tehokasta
käyttöä.
Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät
20
Energialiiketoiminnan keskeiset riskit liittyvät sähkön hankintaan. Yhtiöllä on myös omakustannusperusteinen vastuu
Kymppivoima Oy:n kautta omistettavien voimalaitososuuksien
kustannuksista. Sähkökaupan tilannetta seurataan säännöllisesti hallituksen hyväksymän riskikäsikirjan mukaisin menettelytavoin.
Verkkoliiketoiminnan riskit liittyvät poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin, kuten myrskyt ja voimakkaat lumisateet, jotka
voivat vaikuttaa siirto- ja jakeluverkoston toimitusvarmuuteen.
Säätekijöiden aiheuttamista suurhäiriöistä kertyy viankorjauskuluja sekä mahdollisesti maksettavia korvauksia. Riskeihin on
varauduttu verkostoinvestoinneilla ja verkoston ennakoivalla
kunnossapidolla.
Energiantuotannon tuki- ja verotusjärjestelmien sekä verkkotoiminnan valvontamallin mahdollisten muutosten vuoksi sekä energia- että verkkoliiketoimintaan liittyy hallinnollinen riski.
Tulevaisuuden näkymät ja olennaiset
tapahtumat tilikauden päättymisen
jälkeen
Kansainväliset ilmastosopimukset muuttavat tulevina vuosina energia-alan toimintaympäristöä ja merkitsevät huomattavia panostuksia energian tuotantoon, verkostoihin ja
energiatehokkuuteen. Yhtiö saa merkittävän määrän uutta
hiilidioksidonta sähköntuotantoa kun Olkiluoto 3 voimalaitos
valmistuu. Samoin investoinnit uusiutuvaan energiaan lisääntyvät tulevina vuosina.
Investoinnit sähköverkoston uusimiseen, sähkön toimintavarmuuden parantamiseen ja automaattiseen mittarinluentajärjestelmään jatkuvat tulevina vuosina. Verkkotoiminnan
kiristyvät tehostamisvaatimukset ja päästöoikeuksien laskeva
määrä asettavat haasteita tulokselliselle toiminnalle. Konsernin
liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen ennakoidaan kehittyvän
suunnitelmien mukaisesti.
Omistus ja hallinto
Kymenlaakson Sähkö Oy:n koko osakepääoma oli kertomusvuoden lopussa neljäntoista kunnan omistuksessa. Artjärven kunnan liityttyä vuoden 2011 alusta Orimattilan kaupunkiin
siirtyivät sen omistamat osakkeet Orimattilan kaupungille.
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.6.2010. Kokouksessa
käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä
hyväksyttiin yhtiöjärjestyksen muuttaminen. Muutokset koskivat hallituksen, hallintoneuvoston ja tilintarkastajan toimikautta, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten lukumäärää
sekä hallintoneuvoston puheenjohtajien valintaa. Muutos on
rekisteröity 5.8.2010.
Tilintarkastajaksi valittiin Idman Vilén Grant Thornton Oy,
KHT-yhteisö vastuullisena tarkastajanaan KHT-tilintarkastaja
Matti Pettersson.
Yhtiön hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana
kaksi kertaa. Hallintoneuvostoon kuului kolmetoista osakaskunnan edustajaa varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, jossa
valittiin yksi osakaskunnan edustaja lisää. Lisäksi hallintoneuvostoon kuuluu kolme henkilöstön edustajaa. Puheenjohtajana
toimi Päivi Rahkonen Hollolasta ja varapuheenjohtajana Harri
Helminen Kouvolasta. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi
päättyy vaalia seuraavan neljännen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Henkilöstömäärä /1000 asiakasta
2006 - 2010
Tunnuslukuja 2006 – 2010
20062007200820092010
Liikevoitto %14,514,315,317,718,8
Sijoitetun pääoman tuotto %
12,6
11,6
Maksuvalmius (Quick ratio) 1,6
1,4
Omavaraisuusaste ilman
liittymismaksuja 12,1 14,8
1,5
1,6
2
15,7
2,0
%33,636,235,439,642,1
Omavaraisuusaste
liittymismaksut mukana%65,069,466,171,073,5
1,5
1
0
2006 200720082009 2010
Hallintoneuvoston jäseninä toimivat kertomusvuoden aikana
seuraavat henkilöt (suluissa toimikauden päättymisvuosi):
jäsenen toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollola, puheenjohtaja (2012)
Projektityöntekijä Harri Helminen, Kouvola, varapuheenjohtaja (2012)
Maanviljelijä Veijo Alaharju, Artjärvi (2010)
Toimitusjohtaja Virpi Honkanen, Kotka 22.6.2010 saakka
Pienyrittäjä Keijo Kirjavainen, Orimattila (2013)
Maanviljelijä Kimmo Jokiranta, Kouvola (2012)
Luomuviljelijä Aulis Lassila, Lapinjärvi (2013)
Kierrätyskeskuksen hoitaja Ritva Niemi, Kotka
22.6.2010 alkaen (2012)
Kehittämisjohtaja Risto Nieminen, Loviisa (2013)
Maanviljelijä Jorma Pitkälä, Hämeenkoski (2010)
Kunnanjohtaja Esko Rautiainen, Askola,
22.6.2010 alkaen (2013)
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Rämä, Luumäki (2012)
Maanviljelijä Jussi Simolinna, Pukkila (2011)
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarmo Tulkki, Virolahti
22.6.2010 alkaen (2011)
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lasse Virén, Myrskylä (2011)
Henkilöstön edustajat:
Maastosuunnittelija Tuukka Wahrman (2013)
(varalla asentaja Heikki Ahola)
Kunnossapitomestari Tapio Lampinen (2011)
(varalla kustannuslaskija Mirja Sihvola)
Riskienhallintapäällikkö Tiina Pitkänen (2012)
(varalla suunnittelupäällikkö Tuomo Hakkarainen)
Hallituksen jäseninä toimivat kertomusvuoden aikana seuraavat henkilöt:
Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto, Kotka, puheenjohtaja
Maanviljelijä Vesa Rantala, Kouvola, varapuheenjohtaja
Toimitusjohtaja Kim Jordas, Lapinjärvi
Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, Loviisa 22.6.2010 alkaen
Toimitusjohtaja Jussi Karinen, Orimattila
Hallintojohtaja Jorma Korpela, Kotka
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Suoanttila, Luumäki
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut diplomi-insinööri
Kari Rämö.
Hallituksen esitys voittovarojen
käyttämisestä
Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2010 on 29 600 165,34
euroa, josta tilikauden voitto on 16 331 483,04 euroa. Hallitus
ehdottaa yhtiökokoukselle, että emoyhtiö jakaa osinkoa 43,00
euroa osakkeelta eli yhteensä 9 874 391,00 euroa ja käyttörahastoon tilikauden voitosta siirretään 6 457 092,04 euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen
jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Yhtiön hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana yksitoista kertaa. Hallitukseen kuului kuusi jäsentä varsinaiseen
yhtiökokoukseen saakka ja yhtiökokouksen jälkeen seitsemän
jäsentä. Puheenjohtajana toimi Jarmo Koivisto Kotkasta ja
varapuheenjohtajana Vesa Rantala Kouvolasta. Hallituksen
Maksetut osingot vuosilta 2006 - 2010
Henkilöstökulut 2006 - 2010
milj. euroa
milj. euroa
10
10
9
9
8
8
7
7
6
6
5
5
4
4
3
3
2
2
1
1
0
0
20062007 2008 2009
2010
2006
2007
2008
2009
2010
21
Konsernituloslaskelma
tuhatta euroa
Liitetieto nro
20102009
Liikevaihto1
126 456
117 052
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos
131158
Valmistus omaan käyttöön
4 338
4 504
Liiketoiminnan muut tuotot
2
350519
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista
-477-21
Materiaalit ja palvelut3
-84 358
-79 647
Henkilöstökulut4
-9 639
-9 636
Poistot ja arvonalentumiset
5
-7 670
-7 355
Liiketoiminnan muut kulut
-5 412
-4 800
Liikevoitto
23 719
20 774
Rahoitustuotot ja -kulut
6
-624-741
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
23 096
20 032
Tuloverot9
-6 644
-5 746
Laskennalliset verot
9
512528
Tilikauden voitto
16 964
14 814
22
Konsernin rahoituslaskelma
tuhatta euroa
20102009
Liiketoiminnan rahavirta:
Myynnistä saadut maksut
123 671
114 680
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut
195186
Maksut liiketoiminnan kuluista
-97 699
-87 580
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
26 168
27 286
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
-867
-1 111
Saadut korot liiketoiminnasta
189246
Saadut osingot liiketoiminnasta
29166
Maksetut verot
-6 583
-6 229
Liiketoiminnan rahavirta (A)
19 198
20 259
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-10 370
-10 108
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
301399
Investoinnit sijoituksiin
-1 170-218
Investointien rahavirta (B)
-11 239
-9 928
Rahoituksen rahavirta:
Pitkäaikaisten lainojen nostot
5 0000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-5 131
-5 442
Maksetut osingot
-9 874
-6 659
Liittymismaksujen lisäys
2 333
1 883
Rahoituksen rahavirta (C)
-7 672
-10 218
Rahavarojen muutos (A+B+C)
Rahavarat 1.1.
Rahavarat 31.12.
287113
8 232
8 119
8 518
8 232
287113
Konsernitase
tuhatta euroa
Liitetieto nro
31.12.201031.12.2009
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
10
Aineettomat oikeudet
1 869
1 450
Liikearvo
16 518
18 453
Muut pitkävaikutteiset menot
78
18 465
88
19 990
Aineelliset hyödykkeet
11
Maa- ja vesialueet
1 233
1 266
Rakennukset ja rakennelmat
3 529
3 655
Siirto- ja jakeluverkosto
65 839
61 100
Koneet ja kalusto
1 726
1 978
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
2 362
74 689
2 609
70 608
Sijoitukset
12
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
38 919
38 520
Muut osakkeet ja osuudet
18
38 938
16
38 536
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
582663
Keskeneräiset tuotteet
584
1 166
453
1 115
Saamiset
13
Pitkäaikaiset
Laskennallinen verosaaminen
2 001
1 518
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
28 812
25 727
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
152
Siirtosaamiset
668
29 495
595
26 324
Rahoitusarvopaperit
546513
Rahat ja pankkisaamiset
7 846
7 559
173 145
166 163
VASTATTAVAA
Oma pääoma
14
Osakepääoma
230230
Ylikurssirahasto
19 015
19 015
Muut rahastot
Vararahasto
284284
Käyttörahasto
13 269
10 048
Edellisten tilikausien voitto
23 165
21 446
Tilikauden voitto
16 964
72 928
14 814
65 838
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
16
Laskennallinen verovelka
6 844
6 873
Lainat rahoituslaitoksilta
16 222
15 996
Eläkelainat
3 429
4 286
Liittymismaksut ja muut velat
54 365
80 860
52 069
79 224
Lyhytaikainen 17
Lainat rahoituslaitoksilta
4 524
4 024
Eläkelainat
857857
Saadut ennakot
430490
Ostovelat
2 374
2 983
Velat omistusyhteysyrityksille
3 462
5 643
Muut velat
4 039
3 533
Siirtovelat
3 671
19 357
3 571
21 101
173 145
166 163
23
Emoyhtiön tuloslaskelma
tuhatta euroa Liitetieto nro
20102009
Liikevaihto1
96 916
92 409
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos
131158
Liiketoiminnan muut tuotot
2
624588
Materiaalit ja palvelut
3
-77 296
-73 353
Henkilöstökulut4
-6 855
-6 905
Poistot ja arvonalentumiset
5
-1 631
-1 676
Liiketoiminnan muut kulut
-3 864
-3 649
Liikevoitto
8 026
7 573
Rahoitustuotot ja -kulut
6
3 563
1 320
Voitto ennen satunnaisia eriä
11 588
8 893
Satunnaiset erät
7
9 000
8 000
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
20 588
16 893
Tilinpäätössiirrot8
11564
Tuloverot9
-4 372
-3 862
Tilikauden voitto
16 331
13 095
24
Emoyhtiön rahoituslaskelma
tuhatta euroa
20102009
Liiketoiminnan rahavirta:
Myynnistä saadut maksut
94 545
93 796
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut
529517
Maksut liiketoiminnan kuluista
-90 480
-82 078
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
4 595
12 235
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
-533
-1 037
Saadut korot liiketoiminnasta
183233
Saadut osingot liiketoiminnasta
3 861
2 004
Maksetut verot
-3 530
-4 895
Rahavirta ennen satunnaisia eriä 4 575
8 541
Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta 9 000
8 000
Liiketoiminnan rahavirta (A)
13 575
16 541
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-410-843
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
9681
Investoinnit sijoituksiin
-1 170-218
Investointien rahavirta (B)
-1 483-981
Rahoituksen rahavirta:
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-3 144
-8 704
Maksetut osingot ja muu voitonjako
-9 874
-6 659
Rahoituksen rahavirta (C) -13 018
-15 364
Rahavarojen muutos (A+B+C)-926196
Rahavarat 1.1.
2 926
2 730
Rahavarat 31.12
2 001
2 926
-926196
Emoyhtiön tase
tuhatta euroa
Liitetieto nro
31.12.201031.12.2009
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
10
Aineettomat oikeudet
466563
Liikearvo
1 618
2 337
Muut pitkävaikutteiset menot
47
2 131
52
2 952
Aineelliset hyödykkeet
11
Maa- ja vesialueet
796796
Rakennukset ja rakennelmat
2 589
2 755
Koneet ja kalusto
1 417
1 753
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
115
4 917
13
5 316
Sijoitukset
12
Osuudet saman konsernin yrityksissä
7 707
7 707
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
38 170
37 003
Muut osakkeet ja osuudet
18
45 895
16
44 725
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
582663
Keskeneräiset tuotteet
584
1 166
453
1 115
Saamiset
13
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
19 821
17 485
Siirtosaamiset
258
20 079
155
17 641
25
Rahoitusarvopaperit
546513
Rahat ja pankkisaamiset
1 328
2 254
76 061
74 516
VASTATTAVAA
Oma pääoma
14
Osakepääoma
230230
Ylikurssirahasto
19 015
19 015
Muut rahastot
Vararahasto
284284
Käyttörahasto
13 269
10 048
Tilikauden voitto
16 331
49 129
13 095
42 672
Tilinpäätössiirtojen kertymä
15
Poistoero
334450
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
16
Lainat rahoituslaitoksilta
7 240
8 693
Eläkelainat
3 429
4 286
Muut velat
4 811
15 479
5 644
18 623
Lyhytaikainen 17
Lainat rahoituslaitoksilta
1 453
1 453
Eläkelainat
857857
Saadut ennakot
328385
Ostovelat
4 526
6 959
Muut velat
1 648
1 540
Siirtovelat
2 305
11 118
1 577
12 772
76 061
74 516
Tilinpäätöksen liitetiedot
KONSERNIIN KUULUVAA KIRJANPITOVELVOLLISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Kymenlaakson Sähkö Oy on Kymenlaakson Sähkö
-konsernin emoyhtiö. Konsernitilinpäätöksen jäljennös
on saatavissa osoitteesta Kymenlaakson Sähkö Oy,
Yhdystie 7, 47200 Elimäki.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAAJUUS
JA LAADINTAPERIAATTEET
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiö Kymenlaakson
Sähkö Oy:n ja tytäryhtiö Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n
muodostamasta konsernista koko tilikaudelta. Konserniin
kuuluvat osakkuusyhtiöt Kymppivoima Oy, Kymppivoima
Hankinta Oy, Kymppivoima Hydro Oy, Orimattilan Lämpö
Oy ja Artjärven Lämpö Oy.
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä
ja osakkuusyhtiöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa syntyneet
erot käsitellään konserniaktiivana tai konsernireservinä ja
ne kohdistetaan sekä tuloutetaan suunnitelman mukaan.
26
Sisäiset liiketapahtumat
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat
sekä sisäinen voitonjako ja sisäinen kate on eliminoitu.
Poistoajat ovat:
Aineettomat oikeudet
Atk-ohjelmat
3 - 5 vuotta
Johtoaluekorvaukset
10 - 50 vuotta
Liikearvo
10 ja 20 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot
10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat
5 - 50 vuotta
Siirto- ja jakeluverkosto
10 - 25 vuotta
Mittauslaitteet
10 - 15 vuotta
Koneet ja kalusto
5 - 20 vuotta
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on luettu muuttuvat
menot. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon
tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän todennäköiseen
luovutushintaan.
Johdannaiset
Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on määritelty kolmeksi ja seitsemäksi vuodeksi
ja korko määritellään kuuden ja kahdentoista kuukauden
välein.
ARVOSTUSPERIAATTEET
Eläkemenojen jaksotus
Pysyvien vastaavien arvostus
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuoli-
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla lukuun ottamatta maa-alueita, joihin sisältyy
118 941,56 euron suuruinen arvonkorotus. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien
ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Liikearvojen taloudelliset pitoajat ovat 10 ja 20
vuotta, koska liikearvot kohdistuvat toiminnan luonteen
mukaisiin pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin ja verkkotoimintaan liittyvään pitkäaikaiseen tulon muodostukseen. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna.
sissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen
kohdistuvat kulut perustuvat eläkevakuutusyhtiön tekemiin
laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuon-
na.
Tuloslaskelman liitetiedot
tuhatta euroa
KonserniEmoyhtiö
20102009
20102009
1 Liikevaihto toimialoittain
Sähkön myynti
79 935
76 693
83 733
79 706
Verkkopalvelun myynti
45 235
39 071
00
Muu myynti
1 286
1 289
13 183
12 704
Yhteensä
126 456
117 052
96 916
92 409
2 Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Muut tulot
Yhteensä
136137
157330
5851
350519
282282
9665
246241
624588
3 Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
80 883
76 108
75 642
71 568
Varaston muutos
81140
81140
80 964
76 249
75 723
71 709
Ulkopuoliset palvelut
3 394
3 398
1 573
1 644
Materiaalit ja palvelut yhteensä
84 358
79 647
77 296
73 353
4 Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden
aikana keskimäärin
Toimihenkilöitä
9999
5959
27
Työntekijöitä
7881
6872
Yhteensä
177180
127131
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
7 857
7 763
5 575
5 561
Eläkekulut
1 389
1 363
984974
Muut henkilösivukulut
394510
295369
Yhteensä
9 639
9 636
6 855
6 905
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajat
281
270
Hallituksen jäsenet
6250
6250
Hallintoneuvoston jäsenet
159
159
5 Poistot ja arvonalentumiset
Poistot aineettomista oikeuksista
411439
204209
Poistot liikearvosta
1 935
1 935
719719
Poistot pitkävaikutteisista menoista
99
66
Poistot rakennuksista ja rakennelmista
274266
191188
Poistot siirto- ja jakeluverkosta
4 460
4 091
00
Poistot koneista ja kalustosta
581615
510553
Yhteensä
7 670
7 355
1 631
1 676
tuhatta euroa
Konserni
Emoyhtiö
20102009
20102009
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot
2524
1616
6 Rahoitustuotot ja -kulut
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
3 570
1 938
Omistusyhteysyrityksiltä
29065
Osinkotuotot muilta
01
01
Osinkotuotot yhteensä
01 3 861
2 004
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta
192231
186219
Rahoitusarvopapereiden arvonmuutokset
33102
33102
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
85424
Muille
850
1 075
433581
Korkokulut yhteensä
850
1 075
517
1 005
28
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-624-741
3 563
1 320
7 Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Konserniavustus
9 000
8 000
8Tilinpäätössiirrot
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa
tehtyjen poistojen erotus
Aineettomat oikeudet
1111
Liikearvo
00
Muut pitkävaikutteiset menot
00
Rakennukset ja rakennelmat
187
Koneet ja kalusto
8646
Yhteensä
11564
9Tuloverot
Tuloverot satunnaisista eristä
00 -2 340
-2 080
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
-6 644
-5 746
-2 032
-1 782
Laskennallisen verovelan/ -saamisen muutos
512528
00
Yhteensä
-6 131
-5 218
-4 372
-3 862
Taseen liitetiedot
tuhatta euroa
Konserni
Pysyvien vastaavien erittely
Emoyhtiö
10 Aineettomat hyödykkeet
20102009
2010
2009
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.
6 156
5 485
1 812
1 419
Lisäykset
830672
107393
Hankintameno 31.12.
6 987
6 156
1 919
1 812
Kertyneet poistot 1.1.
-4 707
-4 268
-1 249
-1 040
Tilikauden poistot
-411-439
-204-209
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 869
1 450
466563
Liikearvo
Hankintameno 1.1.
31 526
31 526
7 196
7 196
Hankintameno 31.12.
31 526
31 526
7 196
7 196
Kertyneet poistot 1.1.
-13 074
-11 139
-4 859
-4 140
Tilikauden poistot
-1 935
-1 935
-719-719
Kirjanpitoarvo 31.12.
16 518
18 453
1 618
2 337
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.
195194
106105
Lisäykset
11
11
Vähennykset
-100
00
Hankintameno 31.12.
185195
107106
Kertyneet poistot 1.1.
-107-98
-53-47
Vähennysten kertyneet poistot
90
00
Tilikauden poistot
-9-9
-6-6
Kirjanpitoarvo 31.12.
7888
4752
29
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.
37 877
37 205
9 114
8 720
Lisäykset
831672
108394
Vähennykset
-100
00
Hankintameno 31.12.
38 698
37 877
9 222
9 114
Kertyneet poistot 1.1.
-17 887
-15 504
-6 162
-5 227
Vähennysten kertyneet poistot
90
00
Tilikauden poistot
-2 355
-2 383
-930-935
Kirjanpitoarvo 31.12.
18 465
19 990
2 131
2 952
11 Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.
1 142
1 102
757757
Lisäykset
065
00
Vähennykset
-28-25
00
Arvonkorotukset 1.1.
124126
3939
Arvonkorotusten peruutukset
-5-2
00
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 233
1 266
796796
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.
8 144
8 187
5 226
5 197
Lisäykset
252273
2629
Vähennykset
-582-315
-410
Hankintameno 31.12.
7 814
8 144
5 211
5 226
Kertyneet poistot 1.1.
-4 489
-4 510
-2 472
-2 284
Vähennysten kertyneet poistot
478287
410
Tilikauden poistot
-274-266
-191-188
Kirjanpitoarvo 31.12.
3 529
3 655
2 589
2 755
tuhatta euroa
Konserni
Emoyhtiö
20102009
20102009
Siirto- ja jakeluverkko
Hankintameno 1.1.
112 248
104 222
00
Lisäykset
9 204
8 473
00
Vähennykset
-311-447
00
Hankintameno 31.12.
121 142
112 248
00
Kertyneet poistot 1.1.
-51 149
-47 504
00
Vähennysten kertyneet poistot
305447
00
Tilikauden poistot
-4 460
-4 091
00
Kirjanpitoarvo 31.12.
65 839
61 100
00
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
8 730
8 556
6 367
6 254
Lisäykset
329605
174544
Vähennykset
-163-431
-163-431
Hankintameno 31.12.
8 897
8 730
6 379
6 367
Kertyneet poistot 1.1.
-6 753
-6 563
-4 614
-4 486
Vähennysten kertyneet poistot
163425
163425
Tilikauden poistot
-581-615
-510-553
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 726
1 978
1 417
1 753
30
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.
2 609
2 588
13137
Lisäykset
1 904699
10213
Vähennykset
-2 151-679
0-137
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 362
2 609
11513
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.
132 874
124 655
12 363
12 344
Lisäykset
11 690
10 115
302586
Vähennykset
-3 235
-1 896
-204-567
Hankintameno 31.12.
141 329
132 874
12 462
12 363
Kertyneet poistot 1.1.
-62 390
-58 577
-7 086
-6 770
Vähennysten kertyneet poistot
946
1 159
204425
Tilikauden poistot
-5 315
-4 972
-701-741
Arvonkorotukset
119124
3939
Kirjanpitoarvo 31.12.
74 689
70 608
4 917
5 316
12Sijoitukset
Osakkeet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.
7 707
7 707
Kirjanpitoarvo 31.12.
7 707
7 707
Osakkeet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1.
38 520
38 389
37 003
36 786
Lisäykset
1 167217
1 167217
Vähennykset
-768-86
00
Kirjanpitoarvo 31.12.
38 919
38 520
38 170
37 003
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.
1624
1624
Lisäykset
31
31
Vähennykset
0-9
0-9
Kirjanpitoarvo 31.12.
1816
1816
Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.
38 536
38 413
44 725
44 516
Lisäykset
1 170218
1 170218
Vähennykset
-768-95
0-9
Kirjanpitoarvo 31.12.
38 938 38 536
45 895
44 725
Omistukset muissa yrityksissä
Konserni Emoyhtiö
20102009
Omistusosuus Omistusosuus prosenttiaprosenttia
20102009
Omistusosuus Omistusosuus
prosenttiaprosenttia
Konserniyritykset
Kymenlaakson Sähköverkko Oy
100,0
100,0
100,0
100,0
Osakkuusyritykset
Orimattilan Lämpö Oy, Orimattila
45,0
45,0
45,0
45,0
Artjärven Lämpö Oy, Artjärvi
34,0
34,0
34,0
34,0
Kymppivoima Oy, Helsinki
27,7
27,1
27,7
27,1
Kymppivoima Hankinta Oy, Helsinki
25,0
25,0
25,0
25,0
Kymppivoima Hydro Oy, Helsinki
20,1
20,1
tuhatta euroa
Konserni
Emoyhtiö
20102009
20102009
13
Saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
2 657
2 267
Siirtosaamiset
1020
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset
152
152
Siirtosaamisten olennaiset erät
Verkkopalvelumaksujen jaksotus
473401
00
Korkojaksotukset
52
41
Henkilöstökulujaksotukset
6653
5255
31
Veronpalautus
038
038
Työterveyshuollon kustannuskorvaus
3636
2627
Muut
8766
7334
Siirtosaamiset yhteensä
668595
155155
14 Oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
230230
230230
Osakepääoma 31.12.
230230
230230
Ylikurssirahasto 1.1.
19 015
19 015
19 015
19 015
Ylikurssirahasto 31.12.
19 015
19 015
19 015
19 015
Vararahasto 1.1.
284284
284284
Vararahasto 31.12.
284284
284284
Käyttörahasto 1.1.
10 048
4 706
10 048
4 706
Voittovarojen siirto
3 221
5 342
3 221
5 342
Käyttörahasto 31.12.
13 269
10 048
13 269
10 048
Edellisten tilikausien voitto
36 260
33 448
13 095
12 002
Siirto käyttörahastoon
-3 221
-5 342
-3 221
-5 342
Osingonjako
-9 874
-6 659
-9 874
-6 659
23 165
21 446
0
0
Tilikauden voitto
16 964
14 814
16 331
13 095
Oma pääoma yhteensä
72 928
65 838
49 129
42 672
tuhatta euroa
Konserni
Emoyhtiö
20102009
20102009
Laskelma emoyhtiön vapaasta
omasta pääomasta 31.12.
Käyttörahasto
13 269
10 048
Tilikauden voitto
16 331
13 095
Yhteensä
29 600
23 143
15 Tilinpäätössiirtojen kertymä
Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä
muodostuu kertyneestä poistoerosta.
16 Pitkäaikainen vieras pääoma
Sähköliittymismaksut
54 365
52 069
00
Lainat rahoituslaitoksilta
16 222
15 996
7 240
8 693
Eläkelainat
3 429
4 286
3 429
4 286
Lainat konserniyrityksiltä
4 811
5 644
Yhteensä
74 016
72 351
15 479
18 623
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin
kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta
4 173
2 871
1 923
2 692
Eläkelainat
0857
0857
Yhteensä
4 173
3 728
1 923
3 549
17 Lyhytaikainen vieras pääoma
32
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat 3 462
5 643
3 462
5 643
Yhteensä
3 462
5 643
3 462
5 643
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 1051
Lainat konserniyrityksiltä
833833
Yhteensä
843884
Muut velat
Muut velat
4 039
3 533
815707
Yhteensä
4 039
3 533
815707
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulujaksotukset
1 960
2 094
1 423
1 508
Lainojen korot
139156
4763
Leasingvuokra
145141
00
Tuloverot
1 193
1 170
8040
Muut
23411
326
Yhteensä
3 671
3 571
2 305
1 577
tuhatta euroa
18
Annetut vakuudet
Konserni
Emoyhtiö
20102009
20102009
Velat, joiden vakuudeksi on annettu
omaisuutta, ja vakuuksien arvo
Lainat saman konsernin yrityksiltä
5 644
6 477
Rahalaitoslainat
20 746
20 020
8 693
10 146
Annetut yrityskiinnitykset
30 000
30 000
25 000
25 000
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
Rakennus- ja takuuajan vakuudet
1212
1111
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaussitoumukset
29 632
48 020
29 632
48 020
19Vastuusitoumukset ja muut vastuut
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
437423
22
Myöhemmin maksettavat
1 143
1 562
70
Yhteensä
1 579
1 985
92
Konsernilla on velvollisuus osoittaa ostaja leasingsopimuksella vuokratulle sähköverkolle, mikäli vuokrasopimus
päättyy, irtisanotaan tai puretaan eikä oikeutta ostaa vuokrakohde käytetä. Takaisinostositoumuksen määrä on
3 853 271,70 euroa. Leasingsopimuksen vaihtuva korko määritellään kuuden kuukauden välein.
Liittymissopimukset
Konsernille on siirtynyt Kotkan Energia Oy:n toiminnan aloittamisajankohdan 1.7.1993 liittymiä vastaavat liittymissopimukset oikeuksineen ja velvoitteineen. Näihin taseen ulkopuolisiin eriin sisältyy takaisinmaksuvelvollisuus,
jonka toteutuminen on epätodennäköistä.
Vastuu kyllästetyistä pylväistä
Valtioneuvoston asetuksen 440/2003 mukaan käytöstä poistettava CCA-kyllästetty puu on käsiteltävä ongelmajätteenä. Käytöstä poistettua arseeniyhdisteellä käsiteltyä puuta saa luovuttaa vain jätelain 1072/1993 15
§:n 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitetuille vastaanottajille. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n verkostossa on
noin 232 000 kyllästettyä pylvästä, joiden käyttöikä on todennäköisesti noin 50 vuotta. Käytöstä poistettavat
pylväät käsitellään jätelain edellyttämällä tavalla.
Arvonlisäveron palautusvastuu kiinteistöinveistoinneista
Yhtiöt ovat velvollisia tarkistamaan 2007 - 2010 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö muuttuu tarkistuskauden aikana.
Vuosi
2007
2008
2009
2010
Yhteensä
Konserni
Emoyhtiö
Tarkistettava Viimeinen
Tarkistettava Viimeinen
summa tarkistusvuosi
summa tarkistusvuosi
23 2011
87 2017
48 2018
53 2019
211
232011
232017
52018
52019
56
33
tuhatta euroa
Konserni
Emoyhtiö
20102009
20102009
20 Tuloveroja koskevat liitetiedot
Laskennalliset verovelat
Poistoerosta
87117
Arvonkorotuksesta
1010
Laskennalliset verovelat yhteensä
97127
Laskennalliset verosaamiset
Rahoitusarvopapereiden arvonalentumisesta
3342
Emoyhtiön laskennallisia veroja ei ole kirjattu kirjanpitoon.
Konsernin laskennalliset verovelat ja -saamiset
Laskennalliset verosaamiset
Sisäisestä katteesta
1 968
1 476
Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista
3342
Yhteensä
2 001
1 518
Laskennaliset verovelat
Tilinpäätössiirroista
6 814
6 841
Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista
3132
Yhteensä
6 844
6 873
34
Sähköliiketoimintojen eriyttäminen
Kymenlaakson Sähkö -konsernissa harjoitettavat
sähkömarkkinalaissa tarkoitetut eriytettävät sähköliiketoiminnot ovat sähköverkkotoiminta ja sähkön myynti.
Sähköverkkotoimintaa harjoittaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy, jonka tilinpäätös sisältää verkkoliiketoiminnan
tiedot. Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelmaa ja tasetta
ei ole sisällytetty konsernitilinpäätöksen liitetietoihin.
Sähkön myyntiliiketoimintaa harjoittaa emoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy.
Sähkön myynnin tuloslaskelma ja tase
Sähkön myynnin tuloslaskelma ja tase vastaavat
Energiapalvelut-yksikön tuloslaskelmaa ja tasetta. Sähkön myynnille suoraan kohdistettavissa olevat tuotot
ja kulut sekä varallisuus- ja pääomaerät on kohdistettu
Energiapalvelut-yksikölle. Konsernin ja liiketoimintojen
väliset tapahtumat on käsitelty sopimusten mukaisilla
sisäisillä veloituksilla. Kymenlaakson Sähköverkko Oy
veloittaa Energiapalvelut-yksiköltä koron konsernin sisäisestä lainasta.
Suunnitelman mukaisten
poistojen laskentaperusteet
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan
perusteella.
Poistoajat ovat:
Aineettomat oikeudet
Atk-ohjelmat
3 - 5 vuotta
Liikearvo
10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot
10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat
5 - 50 vuotta
Koneet ja kalusto
5 - 20 vuotta
Sähkön myynnin tuloslaskelma
tuhatta euroa
2010
2009
Liikevaihto
85 485
81 109
Liiketoiminnan muut tuotot
Sisäiset tuotot
12
12
Muut liiketoiminnan muut tuotot
113
315
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
-73 342
-69 021
Ulkopuoliset palvelut
-458
-73 801
-504
-69 524
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-1 201
-1 126
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-212 -197
Muut henkilösivukulut
-64
-1 476
-75
-1 398
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liikearvosta
-719 -719
Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
-110-829
-114-834
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrakulut
-20 -34
Sisäiset kulut
-803
-1 064
Muut liiketoiminnan kulut
-1 629
-2 452
-1 394
-2 491
Liikevoitto
6 940
6 876
35
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muilta
225
0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-85 -424
Muille
-433-292
-581
-1 005
Voitto ennen satunnaisia eriä,
tilinpäätössiirtoja ja veroja
6 648
5 871
Satunnaiset erät
9 000
8 000
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
15 648
13 871
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Liikearvosta
0
0
Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä
-1-1
-3-3
Tuloverot
-4 010
-3 606
Tilikauden voitto
11 637
10 263
Sähkön myynnin tase
tuhatta euroa
31.12.2010
31.12.2009
VASTAAVAA
36
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
1 618
2 337
Muut aineettomat hyödykkeet
257
1 874
271
2 608
Aineelliset hyödykkeet
Muut aineelliset hyödykkeet
187 204
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
109296
8212
Sijoitukset
37 434
36 266
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset muilta
17 090
15 117
56 694
54 204
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
100 100
Muut rahastot
12 934
9 746
Tilikauden voitto
11 637
24 672
10 263
20 109
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
267266
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
4 811
5 644
Velat muille
10 668
15 479
12 978
18 623
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Sisäiset velat
8 542
4 809
Lyhytaikainen
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
833 833
Velat muille
2 310
3 144
2 310
3 144
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Velat muille
4 590
7 253
56 694
54 204
TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Kim Jordas
Jorma Korpela
Kouvolassa 11. päivänä maaliskuuta 2011
HALLITUS
Jarmo Koivisto
Olavi Kaleva
Vesa Rantala
Jussi Karinen
Hilkka Suoanttila
Kari Rämö
toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Kouvolassa 11. päivänä maaliskuuta 2011
Idman Vilén Grant Thornton Oy
KHT-yhteisö
Matti Pettersson, KHT
37
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Kymenlaakson Sähkö Oy:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Kymenlaakson Sähkö Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat
oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja
toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä
tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen
varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
38
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan
harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen.
Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä
oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi
sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet
mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin
sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot
ovat ristiriidattomia.
Kouvolassa, 11. päivänä maaliskuuta 2011
Idman Vilén Grant Thornton Oy
KHT-yhteisö
Matti Pettersson
KHT
Pellavatehtaankatu 19 A
33100 Tampere
HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO
Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt Kymenlaakson Sähkö Oy:n tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2010. Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen vahvistamista sekä hallituksen ehdotusta voittovarojen käyttämisestä.
Kouvolassa 16.3.2011
Hallintoneuvoston puolesta
Päivi Rahkonen
hallintoneuvoston puheenjohtaja
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Liikevoitto %
100 x liikevoitto
liikevaihto
Oman pääoman tuotto %
100 x tulos ennen satunnaisia eriä - verot
oma pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto %
100 x (tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut)
sijoitettu pääoma (keskimäärin)
Maksuvalmius (Quick ratio)
rahoitusomaisuus
lyhytaikainen vieras pääoma
Omavaraisuusaste %
100 x oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä
(ilman liittymismaksuja) taseen loppusumma
Omavaraisuusaste %
100 x oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä + liittymismaksut
(liittymismaksut mukana)
taseen loppusumma
39
Kymenlaakson Sähköverkko Oy tuloslaskelma
tuhatta euroa
20102009
Liikevaihto
45 966
40 002
Valmistus omaan käyttöön
412352
Liiketoiminnan muut tuotot
234470
Materiaalit ja palvelut
-14 794
-12 382
Henkilöstökulut
-2 784
-2 731
Poistot ja arvonalentumiset
-6 269
-5 835
Liiketoiminnan muut kulut
-4 700
-4 536
Liikevoitto
18 064
15 340
Rahoitustuotot ja -kulut
-326-58
Voitto ennen satunnaisia eriä
17 738
15 282
Satunnaiset erät
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-9 000
8 738
-8 000
7 282
Tilinpäätössiirrot
-9-46
Tuloverot
-2 271
-1 883
Tilikauden voitto
6 458
5 353
40
Kymenlaakson Sähköverkko Oy tase
tuhatta euroa
31.12.2010
31.12.2009
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
1 403
887
Liikearvo
14 900
16 116
Muut pitkävaikutteiset menot
33 16 336
37 17 040
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
437
470
Rakennukset ja rakennelmat
940
901
Siirto- ja jakeluverkosto
73 213
66 271
Koneet ja kalusto
319
234
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
2 441 77 351
3 102 70 978
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset
4 811 4 811
5 644 5 644
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
11 673
10 561
Siirtosaamiset
513
440
Lainasaamiset
833 13 019
833 11 834
Rahat ja pankkisaamiset 6 518
5 305
118 035
110 801
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
8
8
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
7 699
7 699
Edellisten tilikausien voitto
2 808
1 025
Tilikauden voitto
6 458 16 972
5 353 14 085 Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero25 871 25 863
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
8 983
7 303
Muut velat
54 367 63 349
52 071 59 374
Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta
3 071
2 571
Saadut ennakot
103
105
Ostovelat
4 003
3 984
Muut velat
3 224
2 826
Siirtovelat
1 442 11 842
1 994 11 480
118 035
110 801
41
TOIMIPISTEET JA TOIMIALUE
Kouvola
Loviisa
42
Toimipisteet
43
Teksti ja taitto: Mainostoimisto Selekti. Painopaikka: PainoKotka
Kuvat: Matti Lehto, Johannes Wiehn, Timo Vesterinen, Juuso Salakka, Vialuksi Oy ja Lehtikuva
Kymenlaakson Sähkö
Kymenlaakson Sähkö Oy
Yhdystie 7, PL 9
47201 Elimäki
Puh. (05) 778 01
Faksi (05) 778 0241
www.kymenlaaksonsahko.fi