Vuosikertomus 2010 - Kymenlaakson Sähkö
Vuosikertomus 2010 Kymenlaakson Sähkö 2 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 5 Asiakkaiden keskellä, osana paikkakunnan elämää 7 Lisää päästötöntä tuotantokapasiteettia Määrätietoisesti kohti parempaa sähkön laatua Rakentamista ja raivausta 9 11 Energiatehokkuutta käytännön tasolla 15 Mukana siellä, missä tapahtuu Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 17 13 18 Yhteystiedot44 3 Toimitusjohtajan katsaus Kari Rämö Energiayhtiön keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat ja Kilpaillussa sähkönmyynnissä Kymenlaakson Sähkön vah- omistajat. Kymenlaakson Sähkön omistajakunnat sopivat vuuksina on sähkökaupan ammattitaitoinen riskienhallinta yhtiön omistajapoliittisista periaatteista vuonna 2002 perus- sekä poikkeuksellisen suuri ja monipuolinen sähkön tuotanto- teellisen keskustelun jälkeen. Vuonna 2010 yhtiön omistaja- rakenne. Kymenlaakson Sähkön päästövapaa sähköntuotanto ohjaukseen liittyviä linjauksia päivitettiin ja ajanmukaistettiin. lisääntyy edelleen lähivuosina, kun investoinnit ydinvoimaan Yleisenä taloudellisena tavoitteena on kahdentoista prosentin sekä uusiutuvaan energiaan toteutuvat suunnitelmien mu- tuotto sijoitetulle pääomalle. Osinkotavoitteena on 50 - 80 kaisesti. Verkkotoiminnassa ovat käynnistyneet suurimmat prosenttia tuloksesta. Tulokset on saavutettava kohtuullisilla investoinnit vuosikymmeniin. Etäluettavat mittarit asennetaan ja kilpailukykyisillä hinnoilla. Kohtuullisuuden määrittelee jokaiseen kulutuspaikkaan seuraavan kolmen vuoden aikana. energiamarkkinaviranomainen ja kilpailukykyisyyden asiakas. Verkon kaapelointi ja muut uusimisinvestoinnit mahdollistavat Uudistettu omistajalinjaus ottaa tasapainoisella tavalla huomi- johtojen sijoittamisen vikojen korjaamisen kannalta parem- oon sekä omistajien että asiakkaiden näkökulman. Selkeästi, paan paikkaan ja parantavat siten sähkön toimitusvarmuutta mitattavasti ja julkisesti määritelty tavoite on yhtiön omistaja- tulevaisuudessa. ohjauksen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Se antaa selkänojan toiminnan kehittämiselle, mutta myös välineet toiminnan ja tuloksellisuuden seuraamiselle. Omistajien ja asiakkaiden lisäksi yhtiön taloudellisesta tuloksesta on hyvä jättää riittävä määrä yhtiön toiminnan kehittämiseen eli edellä kuvattuihin investointeihin. Inves- Kymenlaakson Sähkö saavutti jo toisen kerran peräkkäin tointien jälkeen yhtiön tuotantokapasiteetti on sekä verkon varsin hyvän taloudellisen tuloksen. Sijoitetun pääoman tuot- että voimalaitososuuksienkin osalta entistä vahvempi, mikä to oli 15,7 (14,8) prosenttia. Osinkoesitys on 58,2 prosenttia koituu aikanaan niin asiakkaiden kuin omistajienkin hyödyksi. tuloksesta. Koko konsernin tulos rahoituserien jälkeen oli 23,1 (20,0) miljoonaa euroa, sähkön tuotannon ja myynnin Kansainvälisen tason suuret muutostrendit ovat johtamassa 6,6 (5,9) miljoonaa euroa ja verkkoliiketoiminnan 17,7 (15,3) merkittäviin rakennemuutoksiin, jotka koskettavat sekä yri- miljoonaa euroa. Kasvava sähkön myynnin määrä on osoi- tystoimintaa että julkista sektoria. Kuluneen vuoden aikana tus kilpailukyvystä sähkömarkkinoilla. Vuosittain toistettava rakennemuutos näkyi entistä selvemmin myös Kymenlaaksossa. asiakastyytyväisyystutkimus on antanut kehittämisvinkkien Vireillä on useita hankkeita voimien yhdistämiseksi elinkeino- lisäksi hyvät arvosanat. Merkittävä osuus hyvän yrityskuvan elämän piirissä sekä kunnissa ja niiden omistamissa yhtiöissä. syntymisessä on myös sillä, että vuoden aikana sattuneet Alueen energiayhtiöitä koskeva selvitystyö käynnistyi kesällä varsin laajat häiriöt sähkönjakelussa onnistuttiin korjaamaan 2010 ja jatkuu seuraavan vuoden puolelle. kohtuullisen nopeasti. 5 Nähdään Wattivaunussa! ”Henkilökohtainen kontakti asiakkaisiin on tärkeää. Palvelimme asiakkaita henkilökohtaisesti toimistolla, puhelimessa ja messuilla. Kiersimme myös Wattivaunun kanssa tapaamassa heitä paikallisissa kesätapahtumissa. Vaunussa opastimme asiakkaita mm. sopimus- ja sähkönkäyttöasioissa.” Asiakaspalvelupäällikkö Ritva Jukkara-Lyytinen Asiakkaiden keskellä, osana paikkakunnan elämää Hyvä palvelu on Kymenlaakson Sähkön vahvuus. Asiakkaiden mielestä asiointi kanssamme on mukavaa ja helppoa. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi sähkön laatu on hyvällä tasolla. Tämä kävi ilmi koko yhtiötä koskevasta asiakastyytyväisyystutkimuksesta. Asiakkaiden mielipiteet ovat yhtiössä toiminnan kehittämisen kulmakiviä, joten niitä tutkittiin kolmella eri tutkimuksella. Koko yhtiön toiminta arvioitiin asiakastyytyväisyystutkimuksessa, liittymäpalvelut ja vikapalvelut tutkittiin omilla tutkimuksillaan. Kokonaisuutena asiakastyytyväisyys nousi hieman viime vuodesta. Laskutus ja sähkölaskujen selkeys nousivat kehityskohteiksi. Asiakkaat toivoivat myös lisää tietoa energiansäästöstä ja yhtiön tarjoamista palveluista. Palvelut kehittyvät prosessien avulla Yhtiön tärkeimmät palvelut on määritelty prosesseiksi, joiden avulla kehittämistyötä tehdään. Prosesseilla on omat vastuuhenkilönsä, tavoitteensa, konkreettiset mittarinsa ja yhteiset pelisääntönsä. Eri prosessien kehityskohteet määritellään asiakaspalautteita ja asiakastyytyväisyystutkimuksia analysoimalla. Kertomusvuonna prosessityö jatkui ja palveluja kehitettiin asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Vuoden aikana määriteltiin myös resurssit, joiden avulla palvelun laatu ylläpidetään myös loma-aikoina. Maksuvalvonnan ja perinnän ulkoistaminen toi asiakaspalvelutehtäviin kaivattua lisävoimaa. internetin ja sähköpostin käyttö kasvoivat vauhdikkaasti. Henkilökohtaisen palvelukanavan, Online-asioinnin käyttö kasvoi edellisvuodesta yli 70 prosenttia. Käyntejä oli kertomusvuonna yhteensä 142 000. Mittarinlukemia ilmoitettiin Online-asioinnin kautta yli 40 000 kertaa, sähkönkäyttöraporttia katsottiin yli 9 500 kertaa ja sähkölaskuja yli 16 000 kertaa. Kaiken kaikkiaan Online-asiointiin on kirjautunut jo noin 25 000 asiakasta. Verkkosivusto uudistui entistä asiakasystävällisemmiksi. Sivuilla oli vuoden aikana lähes 200 000 käyntiä. Käyntien määrä kasvoi tasaisesti edellisvuoden vauhtia, 35 prosenttia. Uusi sähköinen palvelukanava avautui nykyisten rinnalle. Live chat –palvelussa asiakas voi käydä keskustelemassa asiakaspalveluhenkilön kanssa internetissä ja hoitaa sähköasiansa kuntoon reaaliajassa. Kymppi-asiakaslehden sähköinen nettipalvelu otettiin käyttöön keväällä. Nettipalvelu tukee lehden viestejä ja tuo hyödyllisen tiedon paremmin asiakkaiden saataville. Puhelinpalvelu kehittyi Puhelinpalvelu kehittyi kertomusvuoden aikana. Puheluita tuli asiakaspalveluun ja myyntiin vuodessa 71 000. Myyntihenkilöstön palvelu- ja myyntikoulutus jatkui Informatumin kanssa. Asiakaspuhelujen nauhoittaminen mahdollisti puhelujen käytön koulutuksessa. Sähköinen asiointi kiinnostaa Asiakkaat siirtyvät yhä useammin hoitamaan sähköasioitaan verkkoon. Puhelinasiointi on vielä tärkein kanava, mutta Asiakastyytyväisyys 2006 - 2010 Siirtoasiakkaat 2006 - 2010 % asiakasta 50 120 000 45 100 000 40 35 80 000 30 60 000 25 20 40 000 15 10 20 000 5 0 0 2006 2007 200820092010 Arvosanojen 4+5 ja 1+2 erotus 2006 2007 2008 2009 2010 7 Lisää uusiutuvaa energiaa ” Me osallistumme valtioneuvoston uusiutuvan energian velvoitepaketin mukaisiin toimiin investoimalla ydinvoiman lisäksi sekä tuuli- että biovoimaan. Osallistumme voimalaitososuuksien kautta selvityksiin, joissa tutkitaan mahdollisuuksia muuttaa fossiilisilla polttoaineilla toimivia laitoksia biopolttoaineelle soveltuviksi.” Liiketoimintajohtaja Aku Pyymäki, energialiiketoiminta Lisää päästötöntä tuotantokapasiteettia Eduskunta vahvisti hallituksen keväisen ydinvoimapäätöksen heinäkuussa. Kymenlaakson Sähkölle se merkitsi mahdollisuutta lisätä energiantuotantokapasiteettia ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja sähköenergian tuontiriippuvuutta. Entistä korkeampi sähkönhankinnan omavaraisuus vähentää hankintakustannusten vaihteluita ja parantaa yhtiön kilpailuasemaa. Näin sähkön hinta pystytään pitämään entistä paremmin kilpailukykyisenä. Uutta hiilidioksidipäästötöntä tuotantokapasiteettia Valtioneuvoston keväällä julkaisema uusiutuvan energian velvoitepaketti ohjaa kohti vähäpäästöistä Suomea. Kymenlaakson Sähkön investoinnit hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon kohdistuivat ydinvoimaan, tuulivoimaan ja vesivoimaan. Ydinvoimaosuudet kasvavat Olkiluodon kolmannen ja neljännen yksikön myötä nelinkertaiseksi. Kun Olkiluodon kolmos- ja nelosyksiköt valmistuvat, yhtiön ydinvoimatuotannon osuus vastaa noin kolmannesta nykyisestä sähkönmyynnistä. Tuulivoiman tuotantoteho kasvoi 24 prosentilla, kun Tornion tuulivoimapuisto valmistui. Yhtiö on mukana uuden tuulivoimakapasiteetin hankekehittelyssä siten, että tuotantomäärä on mahdollista kolminkertaistaa lähivuosina. Vesivoimainvestointeja yhtiö teki Kymppivoima Oy:n kautta hankkimalla osuuden norjalaisesta Blåfall Energi AS:sta. Blåfall Energin tavoitteena on rakentaa noin 60 MW uutta pienvesivoimaa Norjaan. sähköenergian käytön kasvu johtui selvästi keskimääräistä kylmemmästä säätilasta. Sähköenergian myynti kasvoi 3,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sähköenergian myynti oli 1 594 GWh, josta yhtiö tuotti omilla tuotanto-osuuksillaan 42 prosenttia eli 666 GWh. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 22 prosenttia. Markkinasähkö yli puolet kalliimpaa kuin vuonna 2009 Kylmyys ja heikko vesitilanne nostivat sähkön markkinahintaa. Tukkumarkkinahinta nousi noin 53 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Hinnat olivat erittäin korkeat helmi- ja joulukuussa, jolloin keskihinta ylitti 90 euroa megawattitunnilta. Vuoden keskihinta Nord Pool Spot –sähköpörssissä oli 56,6 euroa megawattitunnilta. Sähkön hintaa nostivat lähinnä vähäisistä sateista johtuneet vesivoiman tuotanto-ongelmat Ruotsissa ja Norjassa. Niiden isoista tunturialtaista puuttui vettä jopa kolmen ydinvoimalaitoksen vuosituotantoa vastaava määrä. Ruotsin ydinvoimalaitokset kärsivät heikosta käytettävyydestä, mikä nosti tukkusähkön markkinahintaa. Vuonna 2010 Kymenlaakson Sähkön asiakkaat käyttivät sähköä yli 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Sähkön käyttö oli 1 469 (1 312) GWh. Erityisesti talvikuukausina Kymenlaakson Sähkö hankkii yli puolet myymästään sähköstä pohjoismaisesta sähköpörssistä, joten markkinasähkön korkeat hintapiikit ja keskimääräistä kylmempi säätila vaikeuttivat sähkönhankinnan riskienhallintaa sekä yritys- että yksityisasiakassegmenteissä. Toistaiseksi voimassaolevien sähköenergiasopimusten hintaa korotettiin marraskuun alussa. Kireä kilpailutilanne jatkui yritysasiakassegmentissä. Yhtiössä kiinnitettiin erityistä huomiota liiketoiminnan kasvaneiden riskien hallintaan uudistamalla suurasiakasmyynnin sopimus- ja hinnoittelurakenteita vastaamaan paremmin nopeasti muuttuvia markkinaolosuhteita. Sähkön tukkumarkkinahinta 2010 Päästöoikeuksien hinta 2010 Kylmyys lisäsi sähkön käyttöä euroa / MWh euroa / tCO2 100 20 90 18 80 16 70 14 60 12 50 10 40 8 30 6 20 4 10 2 0 0 1/1/2010 1/2/2010 1/3/2010 1/4/2010 1/5/2010 1/6/2010 1/7/2010 1/8/2010 1/9/2010 1/10/2010 1/11/2010 1/12/2010 Vuosi 2011 Vuosi 2010, kk SPOT Helsinki 1.1.10 1.2.10 1.3.10 1.4.10 1.5.10 1.6.10 1.7.10 1.8.10 1.9.10 1.10.10 EUADEC-10EUACEC-11 1.11.10 1.12.10 9 Loviisan uusi sähköasema varmistaa kaupungin sähkönsaantia ”Loviisan Panimomäen sähköaseman rakentaminen oli yksi vuoden 2010 suurimmista verkkoinvestoinneistamme. Elokuussa käyttöönotetun uuden sähköaseman avulla parannamme Loviisan kaupungin sähkönsaantia ja varaudumme Loviisan lisääntyvään sähkön tarpeeseen.” Toimitusjohtaja Asko Määttä, Kymenlaakson Sähköverkko Oy Määrätietoisesti kohti parempaa sähkön laatua – investoinnit jatkuvat Vuosi 2010 oli haasteellinen sähkönjakelulle. Kun edellisenä vuotena sähkönjakelun keskeytysten määrä oli pienin yli kymmeneen vuoteen, aiheutti luminen ja myrskyinen alkutalvi ja kesän ukkosmyrskyt keskimääräistä enemmän häiriöitä, joita oli vaikea korjata. Sähkökatkojen kesto asiakasta kohden oli vuoden aikana keskimäärin 2,4 (0,54) tuntia. Tiukat tavoitteet tulevaisuuden sähkönjakelulle Sähkönjakelun toimitusvarmuuden tavoitteita koskeva selvitys valmistui keväällä. Selvityksessä arvioitiin asiakkaiden sähkönjakelulle asettamat vaatimukset ja niiden edellyttämien toimenpiteiden toteutusmahdollisuudet ja aikataulu. Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen tekemän selvityksen tuloksena syntyivät yhteisesti sovitut toimitusvarmuustavoitteet 2030, jotka ohjaavat verkon investointeja ja toiminnan kehittämistä yksittäisen asiakkaan näkökulmasta. Tavoitteena on, että asiakkaan sähkökatkot yhteensä eivät ylitä kuutta tuntia vuodessa. Tämä vastaa 99,9 % käyttövarmuutta. Kaupunkialueilla tavoite on vieläkin tiukempi, korkeintaan yksi tunti koko vuoden aikana. Tavoite on haastava ja vaatii investointeja. Muutokselle on varattava aikaa pari vuosikymmentä, jotta verkkoinvestointien vaikutus asiakkaan siirtohintaan pysyisi kohtuullisena. Kymenlaakson Sähkössä käytetään suosituksessa esitettyjä toimitusvarmuustavoitteita ensisijaisesti suunnittelukriteereinä tulevaisuuden sähköverkkojen rakentamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Aluksi se tarkoittaa sitä, että taajamiin sähköä tuovia johtoja uusitaan ja ilmajohtojen siirtämistä metsistä teiden varsiin nopeutetaan. Investoinnit sähköverkostoon jatkuivat Tasaiseen sähkön laatuun ja toimitusvarmuuteen panostaminen jatkui aikaisempien vuosien tapaan. Investoinnit sähköverkostoon olivat vuonna 2010 noin 10 miljoonaa euroa. Nykyisiä sähkölinjoja uudistetaan suunnittelemalla ja rakentamalla ne uudella tavalla älyverkoiksi, jotka täyttävät sähkönjakelulle asetetut vaatimukset myös tulevaisuudessa. Myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamia ongelmia hallitaan entistä paremmin uuden tekniikan avulla. Metsissä sijaitsevia sähkölinjoja siirretään tienvarsiin, joissa niitä on helpompi valvoa ja korjata. Taajamissa sähköverkot kaapeloidaan maahan aina, kun se on mahdollista. Etäluettavien mittareiden asennus on alkamassa Hankintasopimus automaattisesta mittarinlukujärjestelmästä (AMR) tehtiin keväällä. Etäluettavien mittareiden koeasennus tapahtui 2011. Vuoteen 2013 loppuun mennessä kaikki sähkömittarit on vaihdettu etäluettaviksi. Tällöin asiakkaat pystyvät seuraamaan omaa sähkönkäyttöään entistä tarkemmin ja laskutus on todetun kulutuksen mukainen. Verkkopalveluissa kehityskohteina olivat etäluettaviin mittareihin liittyvä raportointi, sähköhäiriöistä tiedottaminen ja uuden sähköliittymän hankintaan liittyvät asiat. Uusia sähköliittymiä ennätysvähän Talouden epävarmuus näkyi pientalorakentamisessa. Vähentyneen omakotirakentamisen takia myös uusien sähköliittymien kokonaismäärä säilyi edellisten vuosien tapaan alhaisella tasolla. Rakentamisen painopiste oli Kotkan ja Orimattilan alueilla. Vapaa-ajanasuntoihin hankittiin sähköjä eniten Luumäen ja Pyhtään alueilla. Kaikkiaan uusia sähköliittymiä rakennettiin yhtiön verkkoalueella 498 (515) kpl. 11 Jakeluverkosto 2010 110/20 kV sähköasemat Muuntajateho 29 kpl 580MVA 110 kV johdot 207 km Keskijännitejohdot yhteensä 4 726 km • Ilmajohdot 4 318 km • Maakaapelit 408 km Jakelumuuntamot 4 678 kpl Pienjännitejohdot yhteensä 7 799 km • Avojohdot 130 km • Riippujohdot 6 173 km • Kaapeli 1 496 km Uudet keskijännitejohdot Uudet pienjännitejohdot Uudet muuntamot Uusitut muuntamot Verkkopituus (km): Asiakkaita 45 km 129 km 27 kpl 29 kpl 12 732 100 843 126 m/asiakas Modernit puitteet asumiselle ”Sähkö tuo mukavuuden nykyaikaiseen asumiseen. Karhulan Otsonkadun asuntoalueelle rakennettiin yhdellä kertaa koko infrastruktuuri (kadut, vesi- ja viemäriverkosto, sähköt, valokuitukaapelit ja kaasuverkosto). Kaikki oli kerralla valmiina rakentamista ja asumista varten. Tasainen ja korkea sähkön laatu on entistä tärkeämpää herkälle elektroniikalle ja asukkaiden viihtyvyydelle.” Liiketoimintajohtaja Raimo Härmä, verkonrakennuspalvelut Rakentamista ja raivausta Poikkeukselliset sääolosuhteet pitivät asentajat edellisvuotta tiiviimmin verkonkorjaustöissä. Alkutalvella lumiongelmat haittasivat sähkönjakelua läntisellä verkkoalueella. Puihin tarttunut lumi painoi oksia sähköjohtoihin, mikä aiheutti häiriöitä verkossa. Riukuuntuneet lehtipuut olivat erityisen hankalia, sillä ne taipuivat lumenpainosta linjan päälle kauempaakin johtokadun laidoilta. Tammi-helmikuun lumiongelmat johtuivat suurimmaksi osaksi yksittäisistä puista linjoilla, mutta niiden paikallistaminen oli erittäin hankalaa. Uusi luminen puu voi painua linjalle, vaikka edellinen olisi juuri raivattu pois. Verkon raivauksessa ja lumipuiden etsimisessä helikopteri oli suureksi avuksi. Elokuinen Sylvi oli myrskyistä pahin Esko-myrsky raivosi pahimmillaan kesäkuisena lauantaina ja katkoi sähköt noin 11 000 asiakkaaltamme. Saimme valtaosalle sähköt takaisin jo lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Elokuun alun Asta-myrsky sivuutti alueemme, mutta iski täydellä voimalla Savoon, jonne meiltäkin riensi apuvoimia auttamaan raivaustöissä. Kesän laajoista myrskyistä Sylvi aiheutti suurimmat vahingot yhtiön alueella. Sylvi raivosi elokuun toisena sunnuntaina voimalla, joka katkoi puolen tunnin aikana sähköt noin 20 000 asiakkaalta lähinnä Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueilla. Lähes koko verkonrakennusyksikön henkilöstö oli myrskyn jälkeen korjaustöissä näillä alueilla. Sähköt palautettiin suurimmalle osalle seuraavan päivän aikana, mutta jälkikorjaustyöt jatkuivat noin viikon verran. Uudet liittymissopimukset 2006 - 2010 kpl muut loma-asunnot omakotitalot Verkonrakennusyksikkö teki pääasiassa konsernin tilaamia töitä. Normaalivuosia vähäisempi liittymien rakentaminen mahdollisti kunnossapitotöiden lisäämisen. Kehitystyötä ja osaamista Myrskyisä kesä herätti alalla keskustelua korjaustöiden sujuvuutta lisäävistä toimista ja kriittisistä asioista, joihin tulee varautua entistä paremmin. Kymenlaakson Sähkö selvisi omista lumi- ja myrskyongelmistaan pääasiassa oman työvoimansa avulla. Hyvän varmuusvaraston ansiosta tarvikkeetkin pääosin riittivät. Työt vaikeissa olosuhteissa olivat muistutus työturvallisuuden tärkeydestä. Koko sähkötöitä tekevä henkilöstö suoritti vuoden aikana standardin 6002 mukaisen sähköturvallisuuskoulutuksen loppukokeineen. Verkonrakennusliiketoiminnassa kehityskohteina olivat omat toiminnot ja palvelut. Tavoitteena on olla vähintään markkinoiden parhaalla tasolla. Sähköverkko muuttuu älykkääksi. Uutta tekniikkaa ja sen avulla tuotettua tietoa sovelletaan ja hyödynnetään monella tavalla asiakkaiden hyödyksi. Tasaisen ja häiriöttömän sähkön laadun ylläpitäminen on yhteiskunnassa välttämätöntä. Tärkein tekijä toimitusvarmuudessa on kuitenkin inhimillinen. Se on asentajajoukko, joka lähtee linjoille käytännön töihin etsimään vikoja ja korjaamaan niitä. Tekniikka on apuna tässä työssä, mutta luonnon myllerrysten aikana tarvitaan taitavia osaajia, jotka jaksavat raskaissa olosuhteissa. Uusia asentajia on viime vuosina rekrytoitu oppisopimuskoulutuksen avulla hyvin tuloksin. Jakeluhäiriöt asiakkaalla 2006 - 2010 tuntia /asiakas kappaletta /asiakas keskeytysaika lukumäärä 900 3,5 800 3 2,5 600 2 400 1,5 1 200 0,5 0 0 2006 2007 2008 20092010 20062007200820092010 13 Kirjastoista voi lainata energiankulutusmittareita ”Yhteistyö alueemme kirjastojen kanssa toi asiakkaillemme konkreettista apua energiansäästötoimiin. Asiakkaat voivat lainata kirjastoista Kymenlaakson Sähkön energiankulutusmittarin viikoksi kotiinsa. Sillä he voivat mitata omien sähkölaitteidensa todellisen kulutuksen. Lainausyhteistyöhön lähti mukaan kattava joukko alueen kirjastoja ja kirjastoautoja. Palvelu on asiakkaiden käytettävissä toistaiseksi.” Myyntipäällikkö Sirpa Jokisalo Energiatehokkuutta käytännön tasolla Energiatehokkuussopimus velvoittaa Kymenlaakson Sähkön opastamaan asiakkaitaan energiansäästöasioissa ja auttamaan heitä tehokkaampaan energiankäyttöön. Yhtiö on sitoutunut energiansäästöön omassa toiminnassaan mm. pienentämällä verkostohäviöitä. Energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö ovat keskeisiä keinoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja ilmastokysymyksen ratkaisemiseksi. Tavoitteena on profiloitua Energiateollisuuden Mainetalkootprojektin mukaisesti kestävän kehityksen edelläkävijänä sekä uskottavana asiakaspalvelijana ja energiatehokkuustoimijana. Energiatehokkuuden neuvonta on tärkeä osa käytännön työtä ja normaalia arkipäivää. Energiansäästövinkkejä ja tehokkaan energiankäytön neuvontaa Energiatehokkuus oli yhtiön asiakasviestinnässä tärkeällä sijalla. Säästövinkkejä kerrottiin uudistetuilla verkostosivuilla ja painetussa asiakaslehdessä sekä sen sähköisessä nettipainoksessa. Yhtiö osallistui myös valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon. Verkkosivuilla olevan kilpailun ja median välityksellä annettiin konkreettisia ja käytännöllisiä vinkkejä siitä, miten energiaa voi säästää. Energiankäytön raportointi toi asiakkaille konkreettista tietoa heidän omasta energiankäytöstään. Sähköinen asiointi ja siirtyminen e-laskuun ovat käytännön toimia, joilla asiakas voi hoitaa asiat helpommin ja samalla säästää energiaa. Asiakkaita kannustettiin siirtymään näiden palvelujen käyttäjiksi. Vuoden lopussa sähköisen laskutuksen (sähköpostilasku, e-lasku tai yrityksen verkkolasku) piirissä oli jo yli 10 000 laskutettavaa kohdetta. Lähivuosina toteutuva etäluenta tuo uusia mahdollisuuksia parempaan energiatehokkuuteen kodeissa. Sähkölämmityksen asiantuntijana Kymenlaakson Sähkö on aktiivisesti mukana kehittämässä energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja. Yhtiö on yhdessä Energiateollisuus ry:n, Motiva Oy:n ja muiden energia- ja talotekniikka-alan yritysten kanssa mukana Elvariksi nimetyssä sähkölämmityksen tehostamisohjelmassa, jonka kohteena ovat sähkölämmitteiset pienkiinteistöt Suomessa. Elvarin tavoitteena on tutkia, tuottaa aineistoa ja kertoa kuluttajille keinoista, joilla sähkölämmityskotitalouksien sähkön käyttöä voidaan yleisesti tehostaa. Projektissa on tutkittu tarkoilla mittauksilla erilaisten sähkönsäästöön liittyvien toimenpiteiden vaikutusta sähkölämmitteisen omakotitalon energiakustannuksiin. Yhtiön energianeuvonnalla on todennettua tietoa ilmalämpöpumppujen ja ilmanvaihdon oikeiden säätöjen säästövaikutuksista pientaloissa. Kertomusvuoden aikana energiankäytön mittaukset saatiin valmiiksi myös omalla alueella. Kohti vihreämpää energiantuotantoa Kymenlaakson Sähkön panostukset ympäristöystävälliseen energiantuotantoon hillitsevät ilmastonmuutosta. Myytävästä sähköstä 58 prosenttia tulee suoraan sähköpörssistä. Tulevien investointien myötä hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus sähkön hankinnasta kasvaa olennaisesti. Vuonna 2010 myydyn sähkön hiilidioksidipäästöt olivat 368 (208) g/kWh. Tuotannossa syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen määrä oli 0,6 (0,6) mg/kWh. Sähkönhankinta perustui omistusosuuksiin tuotantoyhtiöissä, jotka raportoivat omien voimalaitostensa ympäristövastuista erikseen. Sähkön hankinta 2010 yhteensä 1 594 GWh Sähköpörssistä Maakaasu Turve Bio Vesi Öljy Tuuli Kivihiili, lauhde Kivihiili, vastapaine Ydinvoima 15 Aina valmiina hyviin harrastuksiin ”Olemme tukena hyvissä harrastuksissa ja oman alueemme toiminnassa. Olimme mukana Kymenlaakson Partiopiirin kesän suurimmassa tapahtumassa, Kymppi-leirissä Pyhällön Lintukodossa. Yli 200 Sudenpentua ja Seikkailijaa tutustuivat leirillä myös energiansäästämiseen ja sähköturvallisuuteen.” Markkinointipäällikkö Minna Vuorinen Mukana siellä, missä tapahtuu – vaikuttajana ja kehittäjänä Energia-alalla toimintaympäristö muuttuu nopeasti kansallisilla ja myös maailmanlaajuisilla päätöksillä. Uusiutuvia energiamuotoja ja sähkömarkkinoita koskevat päätökset vaikuttavat suoraan yksittäisen yrityksen toimintaan. Siksi asioihin on vaikutettava siellä, missä päätöksiä tehdään. Kymenlaakson Sähkö osallistui aktiivisesti energia-alan sekä kansallisen että pohjoismaisen tukku- ja vähittäismarkkinan kehittämiseen Energiateollisuus ry:n luottamustehtävissä ja työryhmissä. Verkostoitumalla ja hyvällä yhteistyöllä asioita viedään parhaiten eteenpäin. Mukana asiakkaiden arjessa Kymenlaakson Sähkö toimii lähes kahdenkymmenen kunnan ja neljän maakunnan alueella Kymenlaaksossa, EteläKarjalassa, Päijät-Hämeessä ja Itä-Uudellamaalla. Alueella on 150 000 asukasta. Yhtiön tehtävänä on turvata asukkaiden sekä yritysten energiantarve, toimittaa valoa asiakkaiden arkeen ja voimaa yritysten toimintaan. Kuntien omistama yhtiö on olennainen osa oman alueen ja sen asukkaiden elämää. Yritysyhteistyötä tehdään mm. Kymenlaakson Kauppakamarin eri foorumeissa. Yhtiö osallistuu alueen tapahtumiin ja tekee yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa. Kanta-asiakasetujen uudistuksen yhteydessä yhteistyö alueen yritysten kanssa lisääntyi yhdessä tarjottavien etujen muodossa. Nuoret saavat tukea vuosittain jaettavina urheilustipendeinä. Rakentamassa modernia ja kilpailukykyistä yhtiötä vällisemmiksi, tehokkuus ja kilpailukyky lisääntyivät. Oma henkilöstölehti Linkki uudistui palvelemaan entistä paremmin sisäisen viestinnän kanavana. Vuonna 2010 konsernin vakituisen henkilöstön määrä oli 166 (169). Heistä 120 (120) työskenteli Kymenlaakson Sähkö Oy:ssä ja 46 (49) Kymenlaakson Sähköverkko Oy:ssä. Keskimäärin konsernin henkilöstön määrä oli vuoden aikana 177 (180). Konsernin palvelukseen rekrytoitiin kaksi vakinaista henkilöä ja vakinaistettiin kolme määräaikaista henkilöä. Vakinaisen henkilöstön osuus kokonaishenkilömäärästä oli kertomusvuonna 96,0 (96,0) prosenttia. Koulutukseen käytettiin noin puoli päivää vähemmän henkilöä kohden kuin edellisenä vuonna. Yhteensä koulutukseen käytettiin 674 (769) työpäivää, keskimäärin 3,8 (4,3) työpäivää ja 1 335 (1 705) euroa henkilöä kohden. Sisäisen koulutuksen aiheita olivat mm. sähkötyöturvallisuus (SFS 6002), tulityöt, etäluettavat mittarit ja perintäpalveluiden muuttuminen. Järjestelmällisen aloitetoiminnan aikana on tehty 419 aloitetta, joista on palkittu 158. Kertomusvuonna tehtiin 18 aloitetta. Työturvallisuus parani 17 Vuoden aikana sattui kahdeksan (20) tapaturmaa, jotka aiheuttivat 52 (89) sairauspäivää. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon sekä työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Työhyvinvointiin panostettiin järjestämällä yhteisiä liikunta- ja virkistystapahtumia sekä tukemalla omaehtoista liikuntaa ja harrastustoimintaa. Oman toiminnan kehittäminen oli vahvasti esillä kertomusvuonna. Toimintamallit hioutuivat entistä asiakasystä- Koulutustoiminta 2006 - 2010 työpäivät ulkoinen sisäinen 1200 1000 Taloudellista vastuuta kuvaavia mittareita 800 milj. euroa 2008 2009 2010 Henkilöstökulut 9,4 9,6 9,6 400 Investoinnit 17,8 10,0 11,1 200 Verot 4,0 5,2 6,1 Osingot 6,7 9,9 9,9 600 0 20062007200820092010 Hallituksen toimintakertomus 2010 Tilikauden tapahtumia 18 Vuonna 2010 käytettiin sähköä 7,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Sähkön käyttö oli 1 469 miljoonaa kilowattituntia. Sähköenergian myynti kasvoi 3,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti vuoden alussa ja vuoden lopulla sähköenergian myynti kasvoi johtuen selvästi keskimääräistä kylmemmästä säätilasta. Sähköenergian myynti oli 1 594 miljoonaa kilowattituntia, josta omilla tuotanto-osuuksilla tuotettiin 42 prosenttia. Sähköntuotanto yhtiön tuotantoosuuksilla oli 666 miljoonaa kilowattituntia, jossa on kasvua 22 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suomessa tehtiin kuluneen vuoden aikana useita merkittäviä energian tuotantoa ja kulutusta koskevia päätöksiä. Valtioneuvoston keväällä julkaisemalla uusiutuvan energian velvoitepaketilla tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Uusiutuvan energian syöttötariffeilla varmistetaan, että uutta uusiutuvaa kapasiteettia syntyy EU-velvoitteiden mukaisesti. Uusien ydinvoimayksiköiden lupapäätökset vähentävät sähkön tuontiriippuvuutta ja turvaavat kilpailukykyisen energian saatavuuden. Yhtiön investoinnit hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon kohdistuivat ydinvoimaan, tuulivoimaan ja vesivoimaan. Ydinvoimaosuudet kasvavat Olkiluodon kolmannen ja neljännen yksikön myötä nelinkertaiseksi. Kun Olkiluodon kolmos- ja nelosyksiköt valmistuvat, yhtiön ydinvoimatuotannon osuus vastaa noin kolmannesta sähkönmyynnistä. Vesivoimainvestointeja yhtiö toteutti Kymppivoima Oy:n kautta hankkimalla osuuden norjalaisesta Blåfall Energi AS:sta. Kymenlaakson Sähkön peruslinjaus uusiutuvan energian osalta on Suomen energiastrategian mukainen. Tuulivoimassa tavoite on valtakunnallista markkinaosuuttamme vastaten noin 30 - 40 MW vuonna 2020. Yhtiö on mukana uuden tuulivoimakapasiteetin hankekehittelyssä siten, että tuotantomäärä on mahdollista kolminkertaistaa jo lähivuosina. Kertomusvuonna tuulivoiman tuotantoteho kasvoi 24 prosenttia. Kylmyys ja heikko vesitilanne nostivat markkinahintaa Sähkön tukkumarkkinahinta nousi noin 53 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Tukkumarkkinahinnat olivat erittäin korkeat helmi- ja joulukuussa, jolloin keskihinta ylitti 90 euroa megawattitunnilta. Vuoden keskihinta oli 56,6 euroa megawattitunnilta. Suuret poikkeamat keskilämpötilaan verrattuna sekä markkinahinnan suuret vaihtelut heikensivät yhtiön sähkönmyynnin kannattavuutta. Liiketoiminnan kasvaneiden riskien hallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota uudistamalla suurasiakasmyynnin sopimus- ja hinnoittelurakenteita. Sähkön vähittäismyyntihinnat vaihtelevat sopimustyypistä riippuen siten, että tukkumarkkinahintaan suoraan sidottujen tuotteiden hinnat muuttuvat nopeasti ja enemmän kun taas muiden myyntituotteiden hinnat muuttuvat viiveellä ja vähemmän. Toistaiseksi voimassaolevien sähköenergiasopimusten hintoja korotettiin marraskuun alussa. Investoinnit sähköverkostoon jatkuivat Tasaiseen sähkön laatuun ja toimitusvarmuuteen panostaminen jatkui ja jatkuu tulevinakin vuosina. Sähköverkostoon investoitiin 11,1 miljoonaa euroa. 1960-luvulla rakennettu Liikevaihto 2006 - 2010 Tase 2006 - 2010 milj. euroa milj. euroa 130 180 120 170 110 160 100 90 140 80 120 70 100 60 50 80 40 60 30 40 20 20 10 0 20062007200820092010 0 2006 2007 2008 2009 2010 sähköverkosto on tullut uusimisikään ja vaatii investointeja. Nykyisiä sähkölinjoja ei ainoastaan uusita, vaan ne suunnitellaan ja rakennetaan uudestaan ja uudella tavalla. Metsässä sijaitsevia sähkölinjoja siirretään tienvarsiin ja taajamissa sähköverkkoa kaapeloidaan maahan. Loviisan Panimomäen sähköasema valmistui elokuussa. Uudella piensähköasemalla parannettiin Loviisan kaupungin sähkönsaantia ja varauduttiin Loviisan lisääntyvään sähkön tarpeeseen. Hankintasopimus automaattisesta mittarinluentajärjestelmästä (AMR) tehtiin alkuvuodesta 2010. Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikki sähkömittarit on vaihdettu etäluettaviksi. Tällöin asiakkaat pystyvät seuraamaan omaa sähkönkäyttöään entistä tarkemmin ja laskutus voi olla aina todetun kulutuksen mukainen. Talouden epävarmuus näkyi pientalorakentamisessa. Uusien sähköliittymien kokonaismäärä säilyi edellisten vuosien tapaan alhaisella tasolla. Uusia sähköliittymiä rakennettiin yhtiön verkkoalueella 498 (515). Sähkönkäyttäjiä oli vuoden lopussa yhteensä 100 843 (100 552). Konsernirakenne Emoyhtiön liikevaihto oli 96,9 (92,4) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 8,0 (7,6) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 16,3 (13,1) miljoonaa euroa. Emoyhtiö sai konserniavustusta 9,0 (8,0) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 18,8 (17,7) prosenttia liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 23,4 (22,5) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 15,7 (14,8) prosenttia. Rahoitus ja investoinnit Konsernin ulkopuolisen lainapääoman määrä oli vuoden lopussa 25,0 (25,2) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli ilman liittymismaksuja 42,1 (39,6) prosenttia ja liittymismaksujen kanssa 73,5 (71,0) prosenttia. Maksuvalmius (Quick ratio) oli 2,0 (1,6). Emoyhtiön ulkopuolisen lainapääoman määrä oli vuoden lopussa 13,0 (15,3) miljoonaa euroa. Maksuvalmius (Quick ratio) oli 2,0 (1,6). Konsernin investoinnit olivat yhteensä 13,5 (10,0) miljoonaa euroa, josta verkostoinvestoinnit olivat 10,8 (8,4) miljoonaa euroa ja muut investoinnit 2,7 (1,6) miljoonaa euroa. Henkilöstö Kymenlaakson Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy ja tytäryhtiö Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Konserniin kuuluvat osakkuusyhtiöt Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Kymppivoima Hydro Oy, Orimattilan Lämpö Oy ja Artjärven Lämpö Oy. Liikevaihto ja tulos Konsernin henkilöstön määrä oli keskimäärin 177 (180). Henkilöstön keski-ikä on 45,7 (45,5) vuotta. Vuoden aikana otettiin vakinaiseen työsuhteeseen kaksi (4) uutta henkilöä. Lisäksi vakinaistettiin kolme määräaikaista työsuhdetta. Konsernista lähti kahdeksan (12) henkilöä, joista viisi (11) siirtyi eläkkeelle. Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 7,9 (7,8) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto oli 126,5 (edellisenä vuonna 117,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 23,7 (20,8) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 17,0 (14,8) miljoona euroa. Liikevoitto 2006 - 2010 Investoinnit 2006 - 2010 milj. euroa milj. euroa 24 verkosto 23 muut 18 22 16 20 18 14 16 12 14 10 12 8 10 8 6 6 4 4 2 2 0 0 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 19 Tutkimus- ja kehitystoiminta Kymenlaakson Sähkössä on menossa liiketoimintoihin ja tietojärjestelmiin liittyvää tavanomaista kehitystyötä. Yhtiö on mukana Kymppivoima Oy:n kautta tuulivoiman tuotanto- ja kehityshankkeissa. Kansallisen energiatehokkuussopimuksen puitteissa yhtiö on sitoutunut edistämään energian tehokasta käyttöä. Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät 20 Energialiiketoiminnan keskeiset riskit liittyvät sähkön hankintaan. Yhtiöllä on myös omakustannusperusteinen vastuu Kymppivoima Oy:n kautta omistettavien voimalaitososuuksien kustannuksista. Sähkökaupan tilannetta seurataan säännöllisesti hallituksen hyväksymän riskikäsikirjan mukaisin menettelytavoin. Verkkoliiketoiminnan riskit liittyvät poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin, kuten myrskyt ja voimakkaat lumisateet, jotka voivat vaikuttaa siirto- ja jakeluverkoston toimitusvarmuuteen. Säätekijöiden aiheuttamista suurhäiriöistä kertyy viankorjauskuluja sekä mahdollisesti maksettavia korvauksia. Riskeihin on varauduttu verkostoinvestoinneilla ja verkoston ennakoivalla kunnossapidolla. Energiantuotannon tuki- ja verotusjärjestelmien sekä verkkotoiminnan valvontamallin mahdollisten muutosten vuoksi sekä energia- että verkkoliiketoimintaan liittyy hallinnollinen riski. Tulevaisuuden näkymät ja olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kansainväliset ilmastosopimukset muuttavat tulevina vuosina energia-alan toimintaympäristöä ja merkitsevät huomattavia panostuksia energian tuotantoon, verkostoihin ja energiatehokkuuteen. Yhtiö saa merkittävän määrän uutta hiilidioksidonta sähköntuotantoa kun Olkiluoto 3 voimalaitos valmistuu. Samoin investoinnit uusiutuvaan energiaan lisääntyvät tulevina vuosina. Investoinnit sähköverkoston uusimiseen, sähkön toimintavarmuuden parantamiseen ja automaattiseen mittarinluentajärjestelmään jatkuvat tulevina vuosina. Verkkotoiminnan kiristyvät tehostamisvaatimukset ja päästöoikeuksien laskeva määrä asettavat haasteita tulokselliselle toiminnalle. Konsernin liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen ennakoidaan kehittyvän suunnitelmien mukaisesti. Omistus ja hallinto Kymenlaakson Sähkö Oy:n koko osakepääoma oli kertomusvuoden lopussa neljäntoista kunnan omistuksessa. Artjärven kunnan liityttyä vuoden 2011 alusta Orimattilan kaupunkiin siirtyivät sen omistamat osakkeet Orimattilan kaupungille. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.6.2010. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä hyväksyttiin yhtiöjärjestyksen muuttaminen. Muutokset koskivat hallituksen, hallintoneuvoston ja tilintarkastajan toimikautta, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten lukumäärää sekä hallintoneuvoston puheenjohtajien valintaa. Muutos on rekisteröity 5.8.2010. Tilintarkastajaksi valittiin Idman Vilén Grant Thornton Oy, KHT-yhteisö vastuullisena tarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Matti Pettersson. Yhtiön hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Hallintoneuvostoon kuului kolmetoista osakaskunnan edustajaa varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, jossa valittiin yksi osakaskunnan edustaja lisää. Lisäksi hallintoneuvostoon kuuluu kolme henkilöstön edustajaa. Puheenjohtajana toimi Päivi Rahkonen Hollolasta ja varapuheenjohtajana Harri Helminen Kouvolasta. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi päättyy vaalia seuraavan neljännen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Henkilöstömäärä /1000 asiakasta 2006 - 2010 Tunnuslukuja 2006 – 2010 20062007200820092010 Liikevoitto %14,514,315,317,718,8 Sijoitetun pääoman tuotto % 12,6 11,6 Maksuvalmius (Quick ratio) 1,6 1,4 Omavaraisuusaste ilman liittymismaksuja 12,1 14,8 1,5 1,6 2 15,7 2,0 %33,636,235,439,642,1 Omavaraisuusaste liittymismaksut mukana%65,069,466,171,073,5 1,5 1 0 2006 200720082009 2010 Hallintoneuvoston jäseninä toimivat kertomusvuoden aikana seuraavat henkilöt (suluissa toimikauden päättymisvuosi): jäsenen toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollola, puheenjohtaja (2012) Projektityöntekijä Harri Helminen, Kouvola, varapuheenjohtaja (2012) Maanviljelijä Veijo Alaharju, Artjärvi (2010) Toimitusjohtaja Virpi Honkanen, Kotka 22.6.2010 saakka Pienyrittäjä Keijo Kirjavainen, Orimattila (2013) Maanviljelijä Kimmo Jokiranta, Kouvola (2012) Luomuviljelijä Aulis Lassila, Lapinjärvi (2013) Kierrätyskeskuksen hoitaja Ritva Niemi, Kotka 22.6.2010 alkaen (2012) Kehittämisjohtaja Risto Nieminen, Loviisa (2013) Maanviljelijä Jorma Pitkälä, Hämeenkoski (2010) Kunnanjohtaja Esko Rautiainen, Askola, 22.6.2010 alkaen (2013) Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Rämä, Luumäki (2012) Maanviljelijä Jussi Simolinna, Pukkila (2011) Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarmo Tulkki, Virolahti 22.6.2010 alkaen (2011) Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lasse Virén, Myrskylä (2011) Henkilöstön edustajat: Maastosuunnittelija Tuukka Wahrman (2013) (varalla asentaja Heikki Ahola) Kunnossapitomestari Tapio Lampinen (2011) (varalla kustannuslaskija Mirja Sihvola) Riskienhallintapäällikkö Tiina Pitkänen (2012) (varalla suunnittelupäällikkö Tuomo Hakkarainen) Hallituksen jäseninä toimivat kertomusvuoden aikana seuraavat henkilöt: Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto, Kotka, puheenjohtaja Maanviljelijä Vesa Rantala, Kouvola, varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Kim Jordas, Lapinjärvi Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, Loviisa 22.6.2010 alkaen Toimitusjohtaja Jussi Karinen, Orimattila Hallintojohtaja Jorma Korpela, Kotka Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Suoanttila, Luumäki Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut diplomi-insinööri Kari Rämö. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2010 on 29 600 165,34 euroa, josta tilikauden voitto on 16 331 483,04 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että emoyhtiö jakaa osinkoa 43,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 9 874 391,00 euroa ja käyttörahastoon tilikauden voitosta siirretään 6 457 092,04 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Yhtiön hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana yksitoista kertaa. Hallitukseen kuului kuusi jäsentä varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka ja yhtiökokouksen jälkeen seitsemän jäsentä. Puheenjohtajana toimi Jarmo Koivisto Kotkasta ja varapuheenjohtajana Vesa Rantala Kouvolasta. Hallituksen Maksetut osingot vuosilta 2006 - 2010 Henkilöstökulut 2006 - 2010 milj. euroa milj. euroa 10 10 9 9 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0 0 20062007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 21 Konsernituloslaskelma tuhatta euroa Liitetieto nro 20102009 Liikevaihto1 126 456 117 052 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 131158 Valmistus omaan käyttöön 4 338 4 504 Liiketoiminnan muut tuotot 2 350519 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista -477-21 Materiaalit ja palvelut3 -84 358 -79 647 Henkilöstökulut4 -9 639 -9 636 Poistot ja arvonalentumiset 5 -7 670 -7 355 Liiketoiminnan muut kulut -5 412 -4 800 Liikevoitto 23 719 20 774 Rahoitustuotot ja -kulut 6 -624-741 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 23 096 20 032 Tuloverot9 -6 644 -5 746 Laskennalliset verot 9 512528 Tilikauden voitto 16 964 14 814 22 Konsernin rahoituslaskelma tuhatta euroa 20102009 Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut 123 671 114 680 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 195186 Maksut liiketoiminnan kuluista -97 699 -87 580 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 26 168 27 286 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -867 -1 111 Saadut korot liiketoiminnasta 189246 Saadut osingot liiketoiminnasta 29166 Maksetut verot -6 583 -6 229 Liiketoiminnan rahavirta (A) 19 198 20 259 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -10 370 -10 108 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 301399 Investoinnit sijoituksiin -1 170-218 Investointien rahavirta (B) -11 239 -9 928 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen nostot 5 0000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -5 131 -5 442 Maksetut osingot -9 874 -6 659 Liittymismaksujen lisäys 2 333 1 883 Rahoituksen rahavirta (C) -7 672 -10 218 Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat 1.1. Rahavarat 31.12. 287113 8 232 8 119 8 518 8 232 287113 Konsernitase tuhatta euroa Liitetieto nro 31.12.201031.12.2009 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 10 Aineettomat oikeudet 1 869 1 450 Liikearvo 16 518 18 453 Muut pitkävaikutteiset menot 78 18 465 88 19 990 Aineelliset hyödykkeet 11 Maa- ja vesialueet 1 233 1 266 Rakennukset ja rakennelmat 3 529 3 655 Siirto- ja jakeluverkosto 65 839 61 100 Koneet ja kalusto 1 726 1 978 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 362 74 689 2 609 70 608 Sijoitukset 12 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 38 919 38 520 Muut osakkeet ja osuudet 18 38 938 16 38 536 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 582663 Keskeneräiset tuotteet 584 1 166 453 1 115 Saamiset 13 Pitkäaikaiset Laskennallinen verosaaminen 2 001 1 518 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 28 812 25 727 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 152 Siirtosaamiset 668 29 495 595 26 324 Rahoitusarvopaperit 546513 Rahat ja pankkisaamiset 7 846 7 559 173 145 166 163 VASTATTAVAA Oma pääoma 14 Osakepääoma 230230 Ylikurssirahasto 19 015 19 015 Muut rahastot Vararahasto 284284 Käyttörahasto 13 269 10 048 Edellisten tilikausien voitto 23 165 21 446 Tilikauden voitto 16 964 72 928 14 814 65 838 Vieras pääoma Pitkäaikainen 16 Laskennallinen verovelka 6 844 6 873 Lainat rahoituslaitoksilta 16 222 15 996 Eläkelainat 3 429 4 286 Liittymismaksut ja muut velat 54 365 80 860 52 069 79 224 Lyhytaikainen 17 Lainat rahoituslaitoksilta 4 524 4 024 Eläkelainat 857857 Saadut ennakot 430490 Ostovelat 2 374 2 983 Velat omistusyhteysyrityksille 3 462 5 643 Muut velat 4 039 3 533 Siirtovelat 3 671 19 357 3 571 21 101 173 145 166 163 23 Emoyhtiön tuloslaskelma tuhatta euroa Liitetieto nro 20102009 Liikevaihto1 96 916 92 409 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 131158 Liiketoiminnan muut tuotot 2 624588 Materiaalit ja palvelut 3 -77 296 -73 353 Henkilöstökulut4 -6 855 -6 905 Poistot ja arvonalentumiset 5 -1 631 -1 676 Liiketoiminnan muut kulut -3 864 -3 649 Liikevoitto 8 026 7 573 Rahoitustuotot ja -kulut 6 3 563 1 320 Voitto ennen satunnaisia eriä 11 588 8 893 Satunnaiset erät 7 9 000 8 000 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 20 588 16 893 Tilinpäätössiirrot8 11564 Tuloverot9 -4 372 -3 862 Tilikauden voitto 16 331 13 095 24 Emoyhtiön rahoituslaskelma tuhatta euroa 20102009 Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut 94 545 93 796 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 529517 Maksut liiketoiminnan kuluista -90 480 -82 078 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 4 595 12 235 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -533 -1 037 Saadut korot liiketoiminnasta 183233 Saadut osingot liiketoiminnasta 3 861 2 004 Maksetut verot -3 530 -4 895 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 4 575 8 541 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta 9 000 8 000 Liiketoiminnan rahavirta (A) 13 575 16 541 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -410-843 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 9681 Investoinnit sijoituksiin -1 170-218 Investointien rahavirta (B) -1 483-981 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -3 144 -8 704 Maksetut osingot ja muu voitonjako -9 874 -6 659 Rahoituksen rahavirta (C) -13 018 -15 364 Rahavarojen muutos (A+B+C)-926196 Rahavarat 1.1. 2 926 2 730 Rahavarat 31.12 2 001 2 926 -926196 Emoyhtiön tase tuhatta euroa Liitetieto nro 31.12.201031.12.2009 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 10 Aineettomat oikeudet 466563 Liikearvo 1 618 2 337 Muut pitkävaikutteiset menot 47 2 131 52 2 952 Aineelliset hyödykkeet 11 Maa- ja vesialueet 796796 Rakennukset ja rakennelmat 2 589 2 755 Koneet ja kalusto 1 417 1 753 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 115 4 917 13 5 316 Sijoitukset 12 Osuudet saman konsernin yrityksissä 7 707 7 707 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 38 170 37 003 Muut osakkeet ja osuudet 18 45 895 16 44 725 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 582663 Keskeneräiset tuotteet 584 1 166 453 1 115 Saamiset 13 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 19 821 17 485 Siirtosaamiset 258 20 079 155 17 641 25 Rahoitusarvopaperit 546513 Rahat ja pankkisaamiset 1 328 2 254 76 061 74 516 VASTATTAVAA Oma pääoma 14 Osakepääoma 230230 Ylikurssirahasto 19 015 19 015 Muut rahastot Vararahasto 284284 Käyttörahasto 13 269 10 048 Tilikauden voitto 16 331 49 129 13 095 42 672 Tilinpäätössiirtojen kertymä 15 Poistoero 334450 Vieras pääoma Pitkäaikainen 16 Lainat rahoituslaitoksilta 7 240 8 693 Eläkelainat 3 429 4 286 Muut velat 4 811 15 479 5 644 18 623 Lyhytaikainen 17 Lainat rahoituslaitoksilta 1 453 1 453 Eläkelainat 857857 Saadut ennakot 328385 Ostovelat 4 526 6 959 Muut velat 1 648 1 540 Siirtovelat 2 305 11 118 1 577 12 772 76 061 74 516 Tilinpäätöksen liitetiedot KONSERNIIN KUULUVAA KIRJANPITOVELVOLLISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kymenlaakson Sähkö Oy on Kymenlaakson Sähkö -konsernin emoyhtiö. Konsernitilinpäätöksen jäljennös on saatavissa osoitteesta Kymenlaakson Sähkö Oy, Yhdystie 7, 47200 Elimäki. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAAJUUS JA LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja tytäryhtiö Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n muodostamasta konsernista koko tilikaudelta. Konserniin kuuluvat osakkuusyhtiöt Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Kymppivoima Hydro Oy, Orimattilan Lämpö Oy ja Artjärven Lämpö Oy. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä ja osakkuusyhtiöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa syntyneet erot käsitellään konserniaktiivana tai konsernireservinä ja ne kohdistetaan sekä tuloutetaan suunnitelman mukaan. 26 Sisäiset liiketapahtumat Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako ja sisäinen kate on eliminoitu. Poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmat 3 - 5 vuotta Johtoaluekorvaukset 10 - 50 vuotta Liikearvo 10 ja 20 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 5 - 50 vuotta Siirto- ja jakeluverkosto 10 - 25 vuotta Mittauslaitteet 10 - 15 vuotta Koneet ja kalusto 5 - 20 vuotta Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on luettu muuttuvat menot. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaiset Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on määritelty kolmeksi ja seitsemäksi vuodeksi ja korko määritellään kuuden ja kahdentoista kuukauden välein. ARVOSTUSPERIAATTEET Eläkemenojen jaksotus Pysyvien vastaavien arvostus Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuoli- Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla lukuun ottamatta maa-alueita, joihin sisältyy 118 941,56 euron suuruinen arvonkorotus. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Liikearvojen taloudelliset pitoajat ovat 10 ja 20 vuotta, koska liikearvot kohdistuvat toiminnan luonteen mukaisiin pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin ja verkkotoimintaan liittyvään pitkäaikaiseen tulon muodostukseen. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna. sissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat eläkevakuutusyhtiön tekemiin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuon- na. Tuloslaskelman liitetiedot tuhatta euroa KonserniEmoyhtiö 20102009 20102009 1 Liikevaihto toimialoittain Sähkön myynti 79 935 76 693 83 733 79 706 Verkkopalvelun myynti 45 235 39 071 00 Muu myynti 1 286 1 289 13 183 12 704 Yhteensä 126 456 117 052 96 916 92 409 2 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut tulot Yhteensä 136137 157330 5851 350519 282282 9665 246241 624588 3 Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana 80 883 76 108 75 642 71 568 Varaston muutos 81140 81140 80 964 76 249 75 723 71 709 Ulkopuoliset palvelut 3 394 3 398 1 573 1 644 Materiaalit ja palvelut yhteensä 84 358 79 647 77 296 73 353 4 Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä 9999 5959 27 Työntekijöitä 7881 6872 Yhteensä 177180 127131 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 7 857 7 763 5 575 5 561 Eläkekulut 1 389 1 363 984974 Muut henkilösivukulut 394510 295369 Yhteensä 9 639 9 636 6 855 6 905 Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat 281 270 Hallituksen jäsenet 6250 6250 Hallintoneuvoston jäsenet 159 159 5 Poistot ja arvonalentumiset Poistot aineettomista oikeuksista 411439 204209 Poistot liikearvosta 1 935 1 935 719719 Poistot pitkävaikutteisista menoista 99 66 Poistot rakennuksista ja rakennelmista 274266 191188 Poistot siirto- ja jakeluverkosta 4 460 4 091 00 Poistot koneista ja kalustosta 581615 510553 Yhteensä 7 670 7 355 1 631 1 676 tuhatta euroa Konserni Emoyhtiö 20102009 20102009 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkiot 2524 1616 6 Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 3 570 1 938 Omistusyhteysyrityksiltä 29065 Osinkotuotot muilta 01 01 Osinkotuotot yhteensä 01 3 861 2 004 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 192231 186219 Rahoitusarvopapereiden arvonmuutokset 33102 33102 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille 85424 Muille 850 1 075 433581 Korkokulut yhteensä 850 1 075 517 1 005 28 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -624-741 3 563 1 320 7 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Konserniavustus 9 000 8 000 8Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus Aineettomat oikeudet 1111 Liikearvo 00 Muut pitkävaikutteiset menot 00 Rakennukset ja rakennelmat 187 Koneet ja kalusto 8646 Yhteensä 11564 9Tuloverot Tuloverot satunnaisista eristä 00 -2 340 -2 080 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -6 644 -5 746 -2 032 -1 782 Laskennallisen verovelan/ -saamisen muutos 512528 00 Yhteensä -6 131 -5 218 -4 372 -3 862 Taseen liitetiedot tuhatta euroa Konserni Pysyvien vastaavien erittely Emoyhtiö 10 Aineettomat hyödykkeet 20102009 2010 2009 Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 6 156 5 485 1 812 1 419 Lisäykset 830672 107393 Hankintameno 31.12. 6 987 6 156 1 919 1 812 Kertyneet poistot 1.1. -4 707 -4 268 -1 249 -1 040 Tilikauden poistot -411-439 -204-209 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 869 1 450 466563 Liikearvo Hankintameno 1.1. 31 526 31 526 7 196 7 196 Hankintameno 31.12. 31 526 31 526 7 196 7 196 Kertyneet poistot 1.1. -13 074 -11 139 -4 859 -4 140 Tilikauden poistot -1 935 -1 935 -719-719 Kirjanpitoarvo 31.12. 16 518 18 453 1 618 2 337 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 195194 106105 Lisäykset 11 11 Vähennykset -100 00 Hankintameno 31.12. 185195 107106 Kertyneet poistot 1.1. -107-98 -53-47 Vähennysten kertyneet poistot 90 00 Tilikauden poistot -9-9 -6-6 Kirjanpitoarvo 31.12. 7888 4752 29 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Hankintameno 1.1. 37 877 37 205 9 114 8 720 Lisäykset 831672 108394 Vähennykset -100 00 Hankintameno 31.12. 38 698 37 877 9 222 9 114 Kertyneet poistot 1.1. -17 887 -15 504 -6 162 -5 227 Vähennysten kertyneet poistot 90 00 Tilikauden poistot -2 355 -2 383 -930-935 Kirjanpitoarvo 31.12. 18 465 19 990 2 131 2 952 11 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 1 142 1 102 757757 Lisäykset 065 00 Vähennykset -28-25 00 Arvonkorotukset 1.1. 124126 3939 Arvonkorotusten peruutukset -5-2 00 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 233 1 266 796796 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 8 144 8 187 5 226 5 197 Lisäykset 252273 2629 Vähennykset -582-315 -410 Hankintameno 31.12. 7 814 8 144 5 211 5 226 Kertyneet poistot 1.1. -4 489 -4 510 -2 472 -2 284 Vähennysten kertyneet poistot 478287 410 Tilikauden poistot -274-266 -191-188 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 529 3 655 2 589 2 755 tuhatta euroa Konserni Emoyhtiö 20102009 20102009 Siirto- ja jakeluverkko Hankintameno 1.1. 112 248 104 222 00 Lisäykset 9 204 8 473 00 Vähennykset -311-447 00 Hankintameno 31.12. 121 142 112 248 00 Kertyneet poistot 1.1. -51 149 -47 504 00 Vähennysten kertyneet poistot 305447 00 Tilikauden poistot -4 460 -4 091 00 Kirjanpitoarvo 31.12. 65 839 61 100 00 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 8 730 8 556 6 367 6 254 Lisäykset 329605 174544 Vähennykset -163-431 -163-431 Hankintameno 31.12. 8 897 8 730 6 379 6 367 Kertyneet poistot 1.1. -6 753 -6 563 -4 614 -4 486 Vähennysten kertyneet poistot 163425 163425 Tilikauden poistot -581-615 -510-553 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 726 1 978 1 417 1 753 30 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 2 609 2 588 13137 Lisäykset 1 904699 10213 Vähennykset -2 151-679 0-137 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 362 2 609 11513 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Hankintameno 1.1. 132 874 124 655 12 363 12 344 Lisäykset 11 690 10 115 302586 Vähennykset -3 235 -1 896 -204-567 Hankintameno 31.12. 141 329 132 874 12 462 12 363 Kertyneet poistot 1.1. -62 390 -58 577 -7 086 -6 770 Vähennysten kertyneet poistot 946 1 159 204425 Tilikauden poistot -5 315 -4 972 -701-741 Arvonkorotukset 119124 3939 Kirjanpitoarvo 31.12. 74 689 70 608 4 917 5 316 12Sijoitukset Osakkeet saman konsernin yrityksissä Hankintameno 1.1. 7 707 7 707 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 707 7 707 Osakkeet omistusyhteysyrityksissä Hankintameno 1.1. 38 520 38 389 37 003 36 786 Lisäykset 1 167217 1 167217 Vähennykset -768-86 00 Kirjanpitoarvo 31.12. 38 919 38 520 38 170 37 003 Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 1624 1624 Lisäykset 31 31 Vähennykset 0-9 0-9 Kirjanpitoarvo 31.12. 1816 1816 Sijoitukset yhteensä Hankintameno 1.1. 38 536 38 413 44 725 44 516 Lisäykset 1 170218 1 170218 Vähennykset -768-95 0-9 Kirjanpitoarvo 31.12. 38 938 38 536 45 895 44 725 Omistukset muissa yrityksissä Konserni Emoyhtiö 20102009 Omistusosuus Omistusosuus prosenttiaprosenttia 20102009 Omistusosuus Omistusosuus prosenttiaprosenttia Konserniyritykset Kymenlaakson Sähköverkko Oy 100,0 100,0 100,0 100,0 Osakkuusyritykset Orimattilan Lämpö Oy, Orimattila 45,0 45,0 45,0 45,0 Artjärven Lämpö Oy, Artjärvi 34,0 34,0 34,0 34,0 Kymppivoima Oy, Helsinki 27,7 27,1 27,7 27,1 Kymppivoima Hankinta Oy, Helsinki 25,0 25,0 25,0 25,0 Kymppivoima Hydro Oy, Helsinki 20,1 20,1 tuhatta euroa Konserni Emoyhtiö 20102009 20102009 13 Saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset 2 657 2 267 Siirtosaamiset 1020 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Myyntisaamiset 152 152 Siirtosaamisten olennaiset erät Verkkopalvelumaksujen jaksotus 473401 00 Korkojaksotukset 52 41 Henkilöstökulujaksotukset 6653 5255 31 Veronpalautus 038 038 Työterveyshuollon kustannuskorvaus 3636 2627 Muut 8766 7334 Siirtosaamiset yhteensä 668595 155155 14 Oma pääoma Osakepääoma 1.1. 230230 230230 Osakepääoma 31.12. 230230 230230 Ylikurssirahasto 1.1. 19 015 19 015 19 015 19 015 Ylikurssirahasto 31.12. 19 015 19 015 19 015 19 015 Vararahasto 1.1. 284284 284284 Vararahasto 31.12. 284284 284284 Käyttörahasto 1.1. 10 048 4 706 10 048 4 706 Voittovarojen siirto 3 221 5 342 3 221 5 342 Käyttörahasto 31.12. 13 269 10 048 13 269 10 048 Edellisten tilikausien voitto 36 260 33 448 13 095 12 002 Siirto käyttörahastoon -3 221 -5 342 -3 221 -5 342 Osingonjako -9 874 -6 659 -9 874 -6 659 23 165 21 446 0 0 Tilikauden voitto 16 964 14 814 16 331 13 095 Oma pääoma yhteensä 72 928 65 838 49 129 42 672 tuhatta euroa Konserni Emoyhtiö 20102009 20102009 Laskelma emoyhtiön vapaasta omasta pääomasta 31.12. Käyttörahasto 13 269 10 048 Tilikauden voitto 16 331 13 095 Yhteensä 29 600 23 143 15 Tilinpäätössiirtojen kertymä Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta. 16 Pitkäaikainen vieras pääoma Sähköliittymismaksut 54 365 52 069 00 Lainat rahoituslaitoksilta 16 222 15 996 7 240 8 693 Eläkelainat 3 429 4 286 3 429 4 286 Lainat konserniyrityksiltä 4 811 5 644 Yhteensä 74 016 72 351 15 479 18 623 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 4 173 2 871 1 923 2 692 Eläkelainat 0857 0857 Yhteensä 4 173 3 728 1 923 3 549 17 Lyhytaikainen vieras pääoma 32 Velat omistusyhteysyrityksille Ostovelat 3 462 5 643 3 462 5 643 Yhteensä 3 462 5 643 3 462 5 643 Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 1051 Lainat konserniyrityksiltä 833833 Yhteensä 843884 Muut velat Muut velat 4 039 3 533 815707 Yhteensä 4 039 3 533 815707 Siirtovelkojen olennaiset erät Henkilöstökulujaksotukset 1 960 2 094 1 423 1 508 Lainojen korot 139156 4763 Leasingvuokra 145141 00 Tuloverot 1 193 1 170 8040 Muut 23411 326 Yhteensä 3 671 3 571 2 305 1 577 tuhatta euroa 18 Annetut vakuudet Konserni Emoyhtiö 20102009 20102009 Velat, joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta, ja vakuuksien arvo Lainat saman konsernin yrityksiltä 5 644 6 477 Rahalaitoslainat 20 746 20 020 8 693 10 146 Annetut yrityskiinnitykset 30 000 30 000 25 000 25 000 Muut omasta puolesta annetut vakuudet Rakennus- ja takuuajan vakuudet 1212 1111 Muiden puolesta annetut vakuudet Takaussitoumukset 29 632 48 020 29 632 48 020 19Vastuusitoumukset ja muut vastuut Leasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat 437423 22 Myöhemmin maksettavat 1 143 1 562 70 Yhteensä 1 579 1 985 92 Konsernilla on velvollisuus osoittaa ostaja leasingsopimuksella vuokratulle sähköverkolle, mikäli vuokrasopimus päättyy, irtisanotaan tai puretaan eikä oikeutta ostaa vuokrakohde käytetä. Takaisinostositoumuksen määrä on 3 853 271,70 euroa. Leasingsopimuksen vaihtuva korko määritellään kuuden kuukauden välein. Liittymissopimukset Konsernille on siirtynyt Kotkan Energia Oy:n toiminnan aloittamisajankohdan 1.7.1993 liittymiä vastaavat liittymissopimukset oikeuksineen ja velvoitteineen. Näihin taseen ulkopuolisiin eriin sisältyy takaisinmaksuvelvollisuus, jonka toteutuminen on epätodennäköistä. Vastuu kyllästetyistä pylväistä Valtioneuvoston asetuksen 440/2003 mukaan käytöstä poistettava CCA-kyllästetty puu on käsiteltävä ongelmajätteenä. Käytöstä poistettua arseeniyhdisteellä käsiteltyä puuta saa luovuttaa vain jätelain 1072/1993 15 §:n 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitetuille vastaanottajille. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n verkostossa on noin 232 000 kyllästettyä pylvästä, joiden käyttöikä on todennäköisesti noin 50 vuotta. Käytöstä poistettavat pylväät käsitellään jätelain edellyttämällä tavalla. Arvonlisäveron palautusvastuu kiinteistöinveistoinneista Yhtiöt ovat velvollisia tarkistamaan 2007 - 2010 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö muuttuu tarkistuskauden aikana. Vuosi 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Konserni Emoyhtiö Tarkistettava Viimeinen Tarkistettava Viimeinen summa tarkistusvuosi summa tarkistusvuosi 23 2011 87 2017 48 2018 53 2019 211 232011 232017 52018 52019 56 33 tuhatta euroa Konserni Emoyhtiö 20102009 20102009 20 Tuloveroja koskevat liitetiedot Laskennalliset verovelat Poistoerosta 87117 Arvonkorotuksesta 1010 Laskennalliset verovelat yhteensä 97127 Laskennalliset verosaamiset Rahoitusarvopapereiden arvonalentumisesta 3342 Emoyhtiön laskennallisia veroja ei ole kirjattu kirjanpitoon. Konsernin laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verosaamiset Sisäisestä katteesta 1 968 1 476 Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista 3342 Yhteensä 2 001 1 518 Laskennaliset verovelat Tilinpäätössiirroista 6 814 6 841 Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista 3132 Yhteensä 6 844 6 873 34 Sähköliiketoimintojen eriyttäminen Kymenlaakson Sähkö -konsernissa harjoitettavat sähkömarkkinalaissa tarkoitetut eriytettävät sähköliiketoiminnot ovat sähköverkkotoiminta ja sähkön myynti. Sähköverkkotoimintaa harjoittaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy, jonka tilinpäätös sisältää verkkoliiketoiminnan tiedot. Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelmaa ja tasetta ei ole sisällytetty konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Sähkön myyntiliiketoimintaa harjoittaa emoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy. Sähkön myynnin tuloslaskelma ja tase Sähkön myynnin tuloslaskelma ja tase vastaavat Energiapalvelut-yksikön tuloslaskelmaa ja tasetta. Sähkön myynnille suoraan kohdistettavissa olevat tuotot ja kulut sekä varallisuus- ja pääomaerät on kohdistettu Energiapalvelut-yksikölle. Konsernin ja liiketoimintojen väliset tapahtumat on käsitelty sopimusten mukaisilla sisäisillä veloituksilla. Kymenlaakson Sähköverkko Oy veloittaa Energiapalvelut-yksiköltä koron konsernin sisäisestä lainasta. Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmat 3 - 5 vuotta Liikearvo 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 5 - 50 vuotta Koneet ja kalusto 5 - 20 vuotta Sähkön myynnin tuloslaskelma tuhatta euroa 2010 2009 Liikevaihto 85 485 81 109 Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot 12 12 Muut liiketoiminnan muut tuotot 113 315 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -73 342 -69 021 Ulkopuoliset palvelut -458 -73 801 -504 -69 524 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 201 -1 126 Henkilösivukulut Eläkekulut -212 -197 Muut henkilösivukulut -64 -1 476 -75 -1 398 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liikearvosta -719 -719 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä -110-829 -114-834 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -20 -34 Sisäiset kulut -803 -1 064 Muut liiketoiminnan kulut -1 629 -2 452 -1 394 -2 491 Liikevoitto 6 940 6 876 35 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta 225 0 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -85 -424 Muille -433-292 -581 -1 005 Voitto ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja 6 648 5 871 Satunnaiset erät 9 000 8 000 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 15 648 13 871 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Liikearvosta 0 0 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä -1-1 -3-3 Tuloverot -4 010 -3 606 Tilikauden voitto 11 637 10 263 Sähkön myynnin tase tuhatta euroa 31.12.2010 31.12.2009 VASTAAVAA 36 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Liikearvo 1 618 2 337 Muut aineettomat hyödykkeet 257 1 874 271 2 608 Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet 187 204 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 109296 8212 Sijoitukset 37 434 36 266 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset muilta 17 090 15 117 56 694 54 204 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 100 100 Muut rahastot 12 934 9 746 Tilikauden voitto 11 637 24 672 10 263 20 109 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 267266 Vieras pääoma Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 4 811 5 644 Velat muille 10 668 15 479 12 978 18 623 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Sisäiset velat 8 542 4 809 Lyhytaikainen Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 833 833 Velat muille 2 310 3 144 2 310 3 144 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat muille 4 590 7 253 56 694 54 204 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Kim Jordas Jorma Korpela Kouvolassa 11. päivänä maaliskuuta 2011 HALLITUS Jarmo Koivisto Olavi Kaleva Vesa Rantala Jussi Karinen Hilkka Suoanttila Kari Rämö toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Kouvolassa 11. päivänä maaliskuuta 2011 Idman Vilén Grant Thornton Oy KHT-yhteisö Matti Pettersson, KHT 37 TILINTARKASTUSKERTOMUS Kymenlaakson Sähkö Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Kymenlaakson Sähkö Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. 38 Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Kouvolassa, 11. päivänä maaliskuuta 2011 Idman Vilén Grant Thornton Oy KHT-yhteisö Matti Pettersson KHT Pellavatehtaankatu 19 A 33100 Tampere HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt Kymenlaakson Sähkö Oy:n tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2010. Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamista sekä hallituksen ehdotusta voittovarojen käyttämisestä. Kouvolassa 16.3.2011 Hallintoneuvoston puolesta Päivi Rahkonen hallintoneuvoston puheenjohtaja TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Liikevoitto % 100 x liikevoitto liikevaihto Oman pääoman tuotto % 100 x tulos ennen satunnaisia eriä - verot oma pääoma Sijoitetun pääoman tuotto % 100 x (tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut) sijoitettu pääoma (keskimäärin) Maksuvalmius (Quick ratio) rahoitusomaisuus lyhytaikainen vieras pääoma Omavaraisuusaste % 100 x oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä (ilman liittymismaksuja) taseen loppusumma Omavaraisuusaste % 100 x oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä + liittymismaksut (liittymismaksut mukana) taseen loppusumma 39 Kymenlaakson Sähköverkko Oy tuloslaskelma tuhatta euroa 20102009 Liikevaihto 45 966 40 002 Valmistus omaan käyttöön 412352 Liiketoiminnan muut tuotot 234470 Materiaalit ja palvelut -14 794 -12 382 Henkilöstökulut -2 784 -2 731 Poistot ja arvonalentumiset -6 269 -5 835 Liiketoiminnan muut kulut -4 700 -4 536 Liikevoitto 18 064 15 340 Rahoitustuotot ja -kulut -326-58 Voitto ennen satunnaisia eriä 17 738 15 282 Satunnaiset erät Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -9 000 8 738 -8 000 7 282 Tilinpäätössiirrot -9-46 Tuloverot -2 271 -1 883 Tilikauden voitto 6 458 5 353 40 Kymenlaakson Sähköverkko Oy tase tuhatta euroa 31.12.2010 31.12.2009 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 403 887 Liikearvo 14 900 16 116 Muut pitkävaikutteiset menot 33 16 336 37 17 040 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 437 470 Rakennukset ja rakennelmat 940 901 Siirto- ja jakeluverkosto 73 213 66 271 Koneet ja kalusto 319 234 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 441 77 351 3 102 70 978 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset 4 811 4 811 5 644 5 644 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 11 673 10 561 Siirtosaamiset 513 440 Lainasaamiset 833 13 019 833 11 834 Rahat ja pankkisaamiset 6 518 5 305 118 035 110 801 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 8 8 Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 7 699 7 699 Edellisten tilikausien voitto 2 808 1 025 Tilikauden voitto 6 458 16 972 5 353 14 085 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero25 871 25 863 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 8 983 7 303 Muut velat 54 367 63 349 52 071 59 374 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 3 071 2 571 Saadut ennakot 103 105 Ostovelat 4 003 3 984 Muut velat 3 224 2 826 Siirtovelat 1 442 11 842 1 994 11 480 118 035 110 801 41 TOIMIPISTEET JA TOIMIALUE Kouvola Loviisa 42 Toimipisteet 43 Teksti ja taitto: Mainostoimisto Selekti. Painopaikka: PainoKotka Kuvat: Matti Lehto, Johannes Wiehn, Timo Vesterinen, Juuso Salakka, Vialuksi Oy ja Lehtikuva Kymenlaakson Sähkö Kymenlaakson Sähkö Oy Yhdystie 7, PL 9 47201 Elimäki Puh. (05) 778 01 Faksi (05) 778 0241 www.kymenlaaksonsahko.fi
© Copyright 2024