Lataa pdf-tiedosto - Huoltovarmuuskeskus

Vuosikertomus 2012
Sisällys
Toiminta-ajatus............................3
Huoltovarmuuden tavoitteet.....3
Johdon katsaus 2012.................4
Energiahuolto...............................7
Kriittinen infrastruktuuri............9
Perustuotanto............................ 11
Hallitus........................................ 13
Huoltovarmuusneuvosto......... 14
Hallinto, henkilöstö ja
tiedotus....................................... 15
Talous........................................... 15
Tulos – budjetti vertailu
2012............................................. 16
Tuloslaskelma 2012................. 17
Tase 2012................................... 18
Organisaatiokaaviot................. 20
Ledningens översikt
2012............................................. 22
Management´s review
2012............................................. 25
Panu Ruotsalo ja
Supercharged Paintings
En ole ikinä ollut uskollinen tyyleille tai muutenkaan pitkäjänteinen maalatessani. Tuntuu, että
työskennellessäni ensimmäisen ajatuksen, ja loppuratkaisun välinen tapahtumaketju on lyhyt ja
voimakas. Sitä voisi kuvailla näin: Ensin tuijotellaan karhua silmiin, ja ihan pian jo neuvotellaankin
pedon kanssa planetaarisista asioista. Sitten maalaus onkin jo valmis ja seuraava sisään.
Käsi tykkää tehdä laajoja liikkeitä, silmä takertuu yksityiskohtiin ja mieli vaatii enemmän. Taiteen kieli on myös kehon ja mielen kieli.
Mielestäni musiikissa ja kuvataiteessa liikutaan
samojen lainalaisuuksien ja tiedostamattomien rakenteiden huoneessa. Nämä kaksi ovat toisinaan
minulle ihan yhtä. Se on ollut minulle tärkeä havainto. Se liittynee loppujen lopuksi kaikkeen.
2
”Minua ei kiinnosta
taiteilijaelämä, vaan
taiteen tekeminen”
Tekemistähän maalaaminen tosin on. Hieman
tavallisuudesta poikkeavaa, mutta kunnon tekemistä joka tapauksessa. Olen onnellinen, että se
kipinä tähän työhön aikoinaan poltti tiensä ulos,
ohittaen loppusuoralla monet helpommat vaihtoehdot elämästä nauttimiselle.
Kaikki maalaukseni toistaiseksi, ja edellä mainituista asioista johtuen, ovat sarjasta Supercharged
Paintings.
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
Toiminta-ajatus
Huoltovarmuuskeskus analysoi huoltovarmuuden tilaa
sekä sen perusteella suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä kumppaneinaan hallintoa ja elinkeinoelämää edustavat sektorit ja poolit.
Huoltovarmuuskeskus koordinoi yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoa
ja tuottaa sen kanssa tilannekuvaa huoltovarmuudesta sekä ylläpitää
ja kehittää huoltovarmuuspalveluja, jotka vastaavat ennakoivasti globaalin toimintaympäristön muutoksiin.
Visio
Huoltovarmuuskeskus kykenee ylläpitämään ja kehittämään kansallista huoltovarmuutta muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä
osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja talouden kehittymistä.
Arvot
Huoltovarmuuskeskus on sitoutunut, luotettava, yhteistyökykyinen,
avoin ja osaava toimija, joka ymmärtää verkostoyhteiskunnan riskejä
ja häiriöherkkyyttä.
Huoltovarmuuden tavoitteet
Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä
kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva
huoltovarmuus. Varautumistoimenpiteillä turvataan
yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa
tilanteissa.
Kansallisen varautumisen rinnalla Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimenpiteet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (Sopimussarja 115/1991) sekä eri maiden kanssa tehdyt kahdenja monenväliset sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa täydentävät huoltovarmuutta. Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan
kansallisin toimenpitein.
Varautumisessa vakavimpana uhkana huoltovarmuudelle pidetään kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Muita keskeisiä
yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit.
Varautumisen lähtökohtina käytetään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määriteltyjä uhkamalleja ja häiriötilanteita.
Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää
yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan
luettuna puolustustila.
Työ- ja elinkeinoministeriö antoi huoltovarmuusorganisaatiolle
tehtäväksi valmistella uudet huoltovarmuuden tavoitteet. Valtioneuvosto vahvistanee ne loppuvuodesta 2013.
Kriittisen infrastruktuurin alat
•
•
•
•
•
Energian siirto- ja jakeluverkot
Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät
Kuljetuslogistiset järjestelmät
Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka
Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito
Kriittisen tuotannon alat
• Elintarvikehuolto
• Energiantuotanto
• Terveydenhuolto
• Maanpuolustusta tukeva tuotanto
• Vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten
edistäminen
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
3
Johdon katsaus 2012
S
uomen kansantalouden kasvu pysähtyi vuoden 2012 aikana.
Alkuvuonna vahva kotimainen kysyntä kannatteli vielä taloutta, mutta eurokriisin luoma jatkuva epävarmuus ja heikko
vientikysyntä painoivat koko teollisuuden tuotannon laskuun vuoden lopulla. Kauppatase pysyi edelleen alijäämäisenä. Työttömyyden kasvu on yksi Suomen talouden suurimpia uhkakuvia. Jos työttömyysaste nousee, kotitaloudet todennäköisesti reagoivat siihen
kulutusta vähentämällä. Kotimaisen kysynnän puute heikentää talouden aktiviteettia entisestään, jolloin vaarana on itseään ruokkiva
taantuma. Julkisen talouden kestävyysvajeen supistaminen vaatii
vaikeita, pitkäjänteisiä ratkaisuja. Kuluvan vuoden alussa positiivisia merkkejä on ollut kuitenkin havaittavissa: rahoitusmarkkinoiden luottamus euroalueelle on hiljalleen palautumassa, vientiyritysten tilauskannat ovat kasvussa ja globaalit talousnäkymät näyttävät
kohtuullisen hyviltä, vaikkakin maailmantalouden kasvu jakautuu
epätasaisesti.
UUSIA STRATEGIOITA JA SÄÄDÖKSIÄ
Valtioneuvosto teki 5. joulukuuta 2012 periaatepäätöksen kokonaisturvallisuudesta, jonka mukaan kokonaisturvallisuuden käsite otetaan käyttöön kuvaamaan yhteiskunnan laaja-alaista varautumista
erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Päätöksessä täsmen4
netään ja selkeytetään hallinnonalojen vastuita kokonaisturvallisuuden osa-alueista ja sen tavoitteena luoda entistä systemaattisempi tapa hallita turvallisuutta. Keskeiset strategiset kokonaisturvallisuuden linjaukset määritellään valtioneuvoston turvallisuus- ja
puolustuspoliittisessa selonteossa ja sitä täsmentävissä strategioissa
ja ohjelmissa: yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista.
Periaatepäätöksessä todetaan, että kokonaisturvallisuuteen liittyvän ennakoivan varautumisen pysyväksi yhteistoimintaelimeksi
perustetaan puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea. Lisäksi komitea toimisi häiriötilanteen luonteesta riippuen
tarvittaessa asiantuntijaelimenä. Valtioneuvosto antoi tätä koskevan
asetuksen 24.1.2013. Komitea muodostettiin entistä turvallisuus- ja
puolustusasiain komiteaa (TPAK) laaja-alaisemmaksi ja -pohjaisemmaksi. Siihen kuuluu nyt mm. Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja ja Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja.
Kansallista strategiaa kyberturvallisuudesta on valmisteltu keväästä 2011 lähtien puolustusministeriön johdolla, johon työhön myös
huoltovarmuusorganisaatio osallistui. Valtioneuvosto hyväksyi
24.1.2013 Suomen kyberturvallisuusstrategiaa koskevan periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2016 edelläkävijä
kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
hallinnassa. Turvallisuuskomitea koordinoi strategian toimeenpanoa.
Viestintäviraston osaksi on mm. tarkoitus perustaa Kyberturvallisuuskeskus, joka kerää ajantasaista ja analysoitua tilannetietoa ja välittää sitä eri toimijoille. Sitä tekee jo nyt kansallinen tietoturvaviranomainen CERT-FI, jonka palvelujen tuottamista huoltovarmuuskriittisille toimijoille Huoltovarmuuskeskus on rahoittanut vuodesta
2007. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisten
yritysten ja organisaatioiden tulee ottaa jatkuvuuden hallinnassaan
huomioon kyberuhat ja pitää yllä tarvittavaa suojautumiskykyä.
Huoltovarmuusorganisaatio ja HVK tukevat toimintaa selvityksin,
ohjeistuksin ja koulutuksella.
Uusi laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta tuli voimaan
1.6.2012. Viranomaisilla on mahdollisuus valvoa nykyistä paremmin huoltovarmuuden ja maan turvallisuuden kannalta keskeisten
yhtiöiden omistuspohjaa ja tarvittaessa rajoittaa ulkomaalaisomistusta tällaisissa yhtiöissä. Siviilipuolella seurannan kohteena ovat
yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta
kriittiset suomalaiset yritykset. Puolustusvälineteollisuuden osalta
seuranta koskee kaikkia ulkomaisia omistajia. Muilta osin seuranta
koskee vain ulkomaisia omistajia, joilla on kotipaikka EU- ja EFTAvaltioiden ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat sopineet työnjaosta ja menettelytavoista ulkomaisia yritysostoja koskevassa seurannassa.
ENERGIASEKTORI MUUTOKSESSA
Joulun 2011 poikkeuksellisen voimakkaat rajuilmat aiheuttivat laajoja ja pitkiä sähkökatkoja ympäri eteläistä Suomea. Tämän seurauksena työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti toimenpiteet sähkökatkojen riskien pienentämiseksi sekä yritysten ja kansalaisten palvelun parantamiseksi. Tämä johti nykyisen lainsäädännön tarkistamiseen ja uusi energiamarkkinalaki on tarkoitus saattaa voimaan
kesällä 2013. Sääntely on sen mukaan lisääntymässä ja tavoitteena
on mm. sähköverkkoyhtiöiden teknisen toimitusvarmuuden parantaminen, kriisiviestinnän tehostaminen sekä häiriötilanteisiin ja
poikkeusoloihin varautumisen kehittäminen. Yhtiöiden varautumissuunnittelun valvonta tulisi Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi; muilta osin lain toimeenpanon valvonta kuuluu Energiamarkkinavirastolle.
Poikkeuksellisen hyvän pohjoismaisen vesitilanteen johdosta
Suomen sähköntuonti kasvoi jyrkästi (26 %), siitä huolimatta, että
tuonti Venäjältä samaan aikaan pieneni huomattavasti. Sähkön
nettotuonnin osuus sähkön hankinnasta nousi ennätykselliseen
20,5 %:iin. Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien vaurioituminen vaikutti hetkellisesti hintoihin, mutta ei sähkön toimitusvarmuuteen.
Hallitus hyväksyi kokouksessaan 13.6.2012 strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa. Linjauksen mukaan valtion kannattaa edistää järjestelyjä, joilla Suomeen
luodaan kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien usko
kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn
paranisi. Tämän mahdollistaa Euroopan komission syksyllä 2008
käynnistämä BEMIP-hanke (Baltic Energy Market Interconnection
Plan), jolla pyritään yhdistämään Baltian maiden kaasuverkot Keski-Eurooppaan sekä rakentamaan nesteytetyn maakaasun jakeluun
soveltuva LNG-terminaali Suomenlahden rannikolle. Toteutuessaan hanke parantaisi merkittävästi maamme energiahuoltovarmuutta.
Energia-alalla oli meneillään muitakin ajankohtaisia tärkeitä
hankkeita. Hallitus valmisteli energia- ja ilmastopoliittista strategiaa ja Euroopan unionin säädöksiä implementoitiin Suomen lainsäädäntöön. EU:n maakaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaisesti
ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmat julkaistiin ja toimitettiin komissiolle joulukuussa 2012. EU:n öljyvarastointidirektiivin soveltaminen alkoi 1.1.2013, johon liittyen velvoitevarastointilainsäädäntöä muutettiin loppuvuodesta 2012. Koska Huoltovarmuuskeskuksesta ei tehty kansallista keskusvarastointiyksikköä, muutokset olivat verraten vähäisiä.
Keväällä Suomesta tehtiin Kansainvälisen energiajärjestön IEPsopimukseen perustuva maatutkimus, jossa arvioitiin energia-alan
huoltovarmuus- ja muita järjestelyjä. Raportti antoi kokonaisuudessaan Suomen tilanteesta hyvän arvion. Perusteluja kaivattiin lähinnä siihen, millä perusteilla Suomi pitää öljytuotteissa yli 90 päivän
varastotasoa.
KRIITTISTÄ ICT-INFRASTRUKTUURIA VARMISTETTIIN
Suomen yli jouluna 2011 kulkeneet talvimyrskyt aiheuttivat viestiverkoille, myös VIRVE-verkolle, ennennäkemättömän laajoja häiriöitä. Varautumista energiansaannin häiriötilanteisiin ryhdyttiin heti vuoden 2012 alussa tehostamaan käynnistämällä viranomaisradioverkon kriittisimpien tukiasemien varavoimaratkaisujen parantamishanke Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksella.
Vuoden 2012 aikana nähtiin poikkeuksellisen paljon palvelunestohyökkäyksiä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Joissakin
tapauksissa valtiolliset intressit korostuivat. Suomessa hyökkäykset
ovat olleet melko harvinaisia ja vaikutuksiltaan vähäisiä. Huoltovarmuuskeskus tiivisti yhteistyötä Viestintäviraston ja VTT:n
kanssa, jolla tehostettiin tietoturvauhkien havainnointi- ja tiedottamistoimintaa sekä alan tutkimusta erityisesti teollisuusautomaation alalla.
Huoltovarmuuskeskus teki selvityksen erilaisista tietoyhteiskunnan muutostekijöistä ja siinä erityisesti merikaapeliyhteyksien varmentamistarpeista. Kansainvälisten teleyhteyksien varmentamista
Norjan kautta valmisteltiin hyödyntämällä valmistunutta Kaamasen – Utsjoen kaapelireittiä. Kriittisen infrastruktuurin laajojen ja
monialaisten häiriötilanteiden hallintaa ryhdyttiin parantamaan
kehittämällä eri toimijoiden 24/7-valvomoiden yhteistyömahdollisuuksia ja toimintamalleja. Vanhoja ratkaisuja (kiinteä 2V-varaverkko) poistettiin tuotantokäytöstä.
Huoltovarmuuskeskus osallistui viranomaisten erillisten tietoteknisten hankkeiden seuraamiseen ja edistämiseen asiantuntemuksellaan. Keskeisimpiä hankkeita olivat TUVE (turvallisuusverkko), VIRVE (viranomaisradioverkko) ja TORI (toimialariippumattomat ICT-tehtävät).
HUOLTOVARMUUSTAVOITTEIDEN
UUDISTUSTYÖ KÄYNNISTYI
Nykyinen valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista on
vuodelta 2008. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusneuvostoa aloittamaan työn tavoitepäätöksen uudistamiseksi. Huoltovarmuusneuvosto käynnisti valmistelun huoltovarmuusorganisaatiossa 9.5.2012.
Uudistustyön pohjaksi huoltovarmuusorganisaatiossa laadittiin
yleiset huoltovarmuuden skenaariot, joiden avulla tarkasteltiin
mahdollisia tulevaisuuden riskejä, kehityspiirteitä ja toimintaympäristöjä ja niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen. Toimialakohtaisten
työpajojen avulla syvennettiin laadittuja ylätason skenaarioita ja
tarkasteltiin eri kehityskulkujen vaikutuksia toimialojen huoltovarmuudelle. Osallistujia työpajoissa oli yhteensä lähes 200 henkeä. Tulosten perusteella Huoltovarmuuskeskuksessa laadittiin ehdotus tavoitepäätökseksi perusteluineen, joka käsiteltiin huoltovarmuusorganisaatiossa maaliskuun 2013 loppuun mennessä.
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
5
Huoltovarmuusorganisaatio arvioitiin
JATKUVUUDENHALLINNAN EDISTÄMINEN
Elinkeinoelämän jatkuvuudenhallintaa tukevien työkalujen käyttö
lisääntyi huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä ja poolitoiminnassa.
Jatkuvuudenhallinnan työkaluja ovat mm. HUOVI-portaalin kypsyysanalyysi-sovellus, jatkuvuudenhallinnan ohjeet sekä suositukset ja mallilausekkeet (SOPIVA) liitettäväksi tarjouspyyntöihin ja
sopimuksiin. SOPIVA-menettelyjen käyttöönotto on edistynyt ja
niitä on sovellettu useissa isoissa yrityksissä.
Huovi-portaali on ollut tuotantokäytössä syksystä 2010 lähtien
ja tämän vuoden alussa siihen oli rekisteröitynyt noin 1 900 käyttäjää. Siihen on koko ajan tuotettu uusia ohjeita organisaatioiden jatkuvuussuunnittelun ja jatkuvuusharjoitusten tueksi. Jatkuvuudenhallintaa ja portaalin hyväksikäyttöä tukevaa koulutusta järjestettiin
yleisinä sekä pooli- ja yrityskohtaisina tilaisuuksina.
Huoltovarmuuden tilannekuva muodostettiin toisen kerran.
Vuoden 2012 loppuun mennessä 19 poolia 24 poolista tuotti alaltaan tilannekuvaraportit (13 poolia vuonna 2011). Poolien tilannekuvaraportit sisältävät kaikkiaan 161 huoltovarmuuskriittisen yrityksen/toimipaikan jatkuvuudenhallinnan kypsyysanalyysit (142
yritystä/toimipaikkaa vuonna 2011).
Helsingin kaupungin kanssa solmittiin sopimus siitä, että Huoltovarmuuskeskus tuottaa HUOVI-portaalin palveluna kaupungin
varautumistoiminnan tueksi. Se on ensimmäinen julkishallinnon
organisaatio, joka on ottanut järjestelmän käyttöön.
Työ- ja elinkeinoministeriö suoritti Huoltovarmuuskeskuksen viranomaistoimintojen toiminnan ajanmukaisuuden ja tehokkuuden
evaluoinnin. Toiminnasta ei ole tehty aikaisemmin ulkopuolista arviointia. Selvityksen on laatinut Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagman. Selvityksen mukaan public-private-partnership yhteistyötä pidetään laajasti suomalaisen huoltovarmuus- ja
yleisemminkin varautumistyön vahvana perustana. Pitkäaikaisen
yhteistyöperinteen säilyttäminen koettiin myös tärkeänä ja arvokkaana. Laajakantoisin oli johtopäätös, että nykyinen hajautettu kokonaisturvallisuuden ja -varautumisen malli on pirstaleinen, jolloin
yli hallintorajojen menevät asiakokonaisuudet voivat jäädä ilman
kokonaisvastuuta kantavaa tahoa
Huoltovarmuusneuvosto laati nelivuotiskautensa lopuksi työryhmäraportin huoltovarmuusorganisaation tehokkuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja kehittämisestä. Se teki useita kehittämisehdotuksia.
Neuvosto voisi säännöllisin väliajoin seurata pooli- ja sektorikentän aktiivisuutta ja työn tuloksellisuutta pääsihteerin esittämän
yhteenvedon pohjalta. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa (UTVA) tulisi informoida säännöllisesti huoltovarmuuden tilasta ja kehityssuunnista. Tämä voisi tapahtua niin,
että UTVA:n asialistalla olisi kerran vuodessa huoltovarmuusorganisaation tuottama ajankohtainen katsaus. Eduskunnan roolia korostaisi se, että huoltovarmuuden painopisteet yleisellä tasolla asetettaisiin selontekomenettelyssä ja huoltovarmuudesta esitettäisiin
oma erillinen selonteko eduskunnalle. Neuvoston ja koko huoltovarmuusorganisaation näkyvyyttä tulisi lisätä mm. viestintää kehittämällä.
Neuvosto arvioi myös huoltovarmuuden resurssien riittävyyttä
ja tarkoituksenmukaisuutta. Edustuksen kattavuutta ei tarvitsisi
kasvattaa. Nykymuodossaan huoltovarmuusorganisaatio on valtion
kannalta varsin kustannustehokas, eikä sitä tulisi pienten säästöjen
vuoksi rampauttaa. Nykyisten resurssien puitteissa olisi pyrittävä
keskittämään voimavarojen käyttöä. Myös kolmas sektori voitaisiin
ottaa enemmän mukaan yhteistyöhön.
Neuvoston kehittämisehdotusten toteuttamiseksi ryhdyttiin toimenpiteisiin. Kehitettiin poolitoiminnan strategiset mittarit, joilla
seurataan poolien toiminnan laatua sekä poolitoiminnan vaikuttavuutta huoltovarmuuskriittisten toimijoiden piirissä. Mittarien
avulla pyritään vuodesta 2013 alkaen kehittämään poolitoiminnan
tavoitteenasettelua, sisältöä, seurantaa ja ohjausta. Eräiden poolien
yhdistäminen käynnistyi ja kolmas sektori kytkettiin huoltovarmuustoimintaan perustamalla elintarvikehuoltosektorin yhteyteen
Kotien omatoimisen varautumisen toimikunta (KOVA), joka toimii
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johdolla ja johon kuuluu
edustava joukko järjestöjä. Alue- ja paikallistason varautumista tehostettiin mm. laatimalla päivittäistavarahuollon ohjeistus, jota testattiin harjoituksissa ja seminaareissa.
Huoltovarmuusorganisaatiossa järjestettiin toimintavuoden aikana huomattava määrä kokouksia, harjoituksia, seminaareja, koulutustilaisuuksia ja workshopeja, joihin osallistui yli 2 000 henkilöä.
Haluamme lausua lämpimät kiitokset kaikille toiminnassa mukana
olleille arvokkaasta työpanoksestanne.
Ilkka Kananen
6
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
Energiahuolto
Öljymarkkinat hakivat tasapainoa
Raakaöljyn ja öljytuotteiden hintojen vaihtelut olivat edellisen vuoden tapaan kohtuullisen suuret. Raakaöljyn hinta oli alimmillaan kesäkuun lopussa noin 91 dollaria barrelilta ja korkeimmillaan maaliskuussa noin 129 dollaria barrelilta. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelu tasaantui syksyllä ja oli vuoden vaihteessa 110 dollaria barrelilta. Öljytuotteiden kuluttajahintoihin vaikuttavan euron
kurssi suhteessa US-dollariin vahvistui loppuvuodesta, mikä alensi
kuluttajahintoja selvästi. Esimerkiksi moottoribensiinin kuluttajahinta oli vuoden alhaisimmalla tasolla joulukuussa.
Huoltovarmuuskeskuksen hallinnoimien öljyvarastojen käynnissä
olevan kierrätyksen liikevaihto ja liiketulos muodostuivat molemmat
ennakoitua suuremmiksi, koska Huoltovarmuuskeskuksen kaupalliset toimet painottuivat alkuvuoteen. Tällöin euroon lasketut hinnat
olivat selvästi korkeampia kuin loppuvuodesta.
Maakaasun käyttö väheni edelleen
Maakaasun käyttö Suomessa vuonna 2012 oli 35 TWh (3,5 mrd. m3).
Edelliseen vuoteen verrattuna käyttö väheni 10,5 %. Myyntiä vähensivät maakaasun heikko kilpailukyky yhdistetyssä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa sekä talouden taantuman vaikutus teolliseen
tuotantoon.
Maakaasu oli kaukolämmön tuotannossa edelleen tärkein polttoaine Suomessa. Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan maakaasulla tuotettiin 28 prosenttia kaukolämmöstä ja tässä yhteydessä tuotetusta sähköstä. Osuus laski kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on pieni, vain
2 - 3 % maakaasun kokonaiskäytöstä.
Gasum Oy:n verkkoon syötetyn biokaasun määrä vuonna 2012 oli
yhteensä 4,7 GWh. Biokaasua syötettiin verkkoon Kouvolan Mäkikylästä sekä joulukuusta lähtien Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Suomenojan jätevedenpuhdistamolta.
Gasum selvittää suuren mittaluokan nesteytetyn maakaasuterminaalin rakentamista. Terminaalin ympäristövaikutusten arviointi tehdään kahdessa paikassa, Inkoossa ja Porvoossa. Suomenlahden rannalle rakennettava terminaali palvelisi myös Baltian maita, jolloin sen
rakentamiseen voi mahdollisesti saada EU-tukea. Toteutuessaan hanke parantaa maamme huoltovarmuutta.
Energian toimitusvarmuudessa
ei suurempia ongelmia
Joulukuun 2011 myrskytuhojen korjausten jälkeen vuosi oli sähkön
toimitusvarmuuden osalta tavanomainen eikä suurempia häiriöitä
esiintynyt.
Vuonna 2010 ja 2011 esiintyneistä laajoista sähkönjakelun häiriöistä johtuen on työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu uutta sähkömarkkinalakia, jonka odotetaan tulevan eduskunnan käsiteltäväksi
vuoden 2013 alkupuolella.
Suuren kantaverkon häiriön tai laajan jakeluhäiriön varalta käynnistettiin voimatalouspoolin ja öljypoolin yhteisprojekti polttoainehuollon turvaamiseksi pitkän sähkökatkon aikana. Tuloksena syntyi
pilottihanke muutamien palveluasemien varustamiseksi kiinteällä varavoimalla.
Vuoden aikana käynnistyi Gaia Consulting Oy:ltä ja Ilmatieteenlaitokselta tilattu tutkimushanke äärevien sää- ja avaruussääilmiöiden
vaikutuksesta kriittisiin infrastruktuureihin, jonka ensimmäisiä tuloksia esiteltiin huoltovarmuusseminaarissa.
Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden
käyttöä edistetään
Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia edellyttää energian kokonaiskäytön kääntämistä laskuun sekä uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuuden kasvattamista. Nämä tavoitteet tukevat samalla
myös kotimaista huoltovarmuutta.
Uusiutuvan energian tavoitteiden edistämiseksi tuli vuoden 2011
alusta voimaan laki biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta nestemäisissä polttoaineissa. Sen mukaisesti vuonna 2012 liikenteen polttoaineiden energiasisällöstä oli 6 % biokomponentteja. Lämmitykseen käytetyssä kevyessä polttoöljyssä ei biokomponentteja enää käytetty.
Kesän 2012 runsaiden sateiden ja ehtyvien turpeen tuotantoalueiden takia polttoturpeen tuotanto jäi huonoksi ollen noin 13 miljoonaa
kuutiometriä. Tuotetulla turvemäärällä pystytään kattamaan kaksi
kolmasosaa Suomen polttoturpeen minimitarpeesta lämmöntuotannossa. Turpeella on edelleen merkittävä asema monissa kunnallisissa
energialaitoksissa ja teollisuudessa yhdessä puuperäisten polttoaineiden kanssa. Turpeen huonosta tuotantotilanteesta johtuen Huoltovarmuuskeskus antoi lokakuussa yhdessä huoltovarmuusorganisaatioon
kuuluvan kotimaisten polttoaineiden jaoston kanssa tiedotteen.
Turpeen saatavuuden turvaaminen edellyttää sekä riittävää tuotantopinta-alaa että kehittyviä tuotantoteknologioita. On edelleen hyvä pitää mielessä, että maahamme on 1970-luvulla ensimmäisen öljykriisin jälkeen luotu merkittävä turveteollisuus turvaamaan kotimaisen energiaraaka-aineen saatavuutta sekä vähentämään voimalaitosten riippuvuutta tuontipolttoaineista. Huoltovarmuuden kannalta
nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja kannatettavia. Monissa
Keski- ja Itä-Suomen kaupungeissa polttoturveriippuvuus on huomattava.
Energian huoltovarmuus
Tulevia energiaratkaisuja tehtäessä on syytä varmistaa, että kotimaisia
energialähteitä ja sähkön tuotantokapasiteettia on käytettävissä riittävästi. Energian huoltovarmuudelle on tärkeää, että myös nykyinen
turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään
käyttökunnossa eikä turpeen käyttöä ainakaan merkittävästi vähennetä. Näitä tavoitteita edistetään muun muassa kivihiilen velvoitevarastoinnilla sekä turpeen turvavarastoinnilla. Ydinvoiman käyttö ja
lisärakentaminen on kaikista uusiutuvan energian lisärakentamishankkeista huolimatta edelleen huoltovarmuuden kannalta erittäin
merkittävää.
Sähköntuotannon tehoreservilain nojalla on ylläpidetty 600 megawattia tehoreserviä sähkön kulutushuippujen varalle, mutta sitä ei
kertomusvuoden aikana tarvittu. Tätä määrää arvioidaan muutaman
vuoden välein. Tehoreservin eräs toteuttamismuoto on kysyntäjousto. Automaattisen mittarinluennan vakiintuessa sähköverkkoyhtiö
voi ohjata osaa kulutuksesta.
Sähköhuollon varautumisen perustana ovat toimivat pohjoismaiset sähkömarkkinat. Suomen sähkönhankinta perustuu kotimaiseen
tuotantoon ja sähkön tuontiin, markkinatilanteesta riippuen. Kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, vaikka uutta ydinvoimakapasiteettia on odotettavissa muutaman vuoden kuluttua. Suomen ja Ruotsin välinen uusi siirtoyhteys Fenno-Skan 2 valmistui vuoden 2011 lopulla. Uuteen kaapeliin tuli muutaman kuukauden käytön jälkeen ulkoisista syistä rikkoutuminen. Suomen aluehinta pysyi maltillisena, vaikka sähköntuonti Venäjältä väheni ja vanhempi Fenno-Skan 1 oli huollossa lokakuusta alkaen. Norjan ja Ruotsin runsas vesivoimantuotanto hyödytti
Suomea ja vaikutti myös Viroon.
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
7
Energiajärjestelmän sopeutumiskyky erilaisiin häiriötilanteisiin
heikkenee samalla kun muu infrastruktuuri monimutkaistuu ja tulee
entistä riippuvaisemmiksi sähköstä. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat maakohtaiset arvioinnit, markkina-analyysit, direktiivit
ja muut huoltovarmuusjärjestelyt tukevat energiahuollon varautumista.
Öljyvarastojen hoito ja
varastojen kierrätys
Raakaöljyn hinnankehitys
95
90
85
Valtion öljyvarastoilla jatkettiin vuoteen 2016 ulottuvaa investointiohjelmaa. Siihen sisältyvät sekä varastojen ikääntymisestä johtuvat
peruskorjausinvestoinnit että tiukentuneiden ympäristö- ja turvallisuusmääräysten vaatimat uudet laiteinvestoinnit. Investointeihin käytettiin 1,4 miljoonaa euroa, mikä oli ennakoitua vähemmän onnistuneen kilpailutuksen takia. Varastojen hoitoon, vuokriin ja muihin
kierrätyksestä johtuviin kuluihin käytettiin 11,5 miljoonaa euroa.
Varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä jatkettiin
vuonna 2009 laaditun suunnitelman mukaan. Rikilliset kevyet polttoöljyt vaihdetaan rikittömiksi ja bensiinit vaihdetaan biokomponentteja sisältäviksi laaduiksi. Kertomusvuonna ohjelma toteutui suunnitellusti ja öljyvarastojen tuotekierrätyksestä oli vuoden vaihteessa toteutettu 60 %.
Alkuvuoden korkean hintatason myötä tuotteiden kierrätyksestä
muodostunut liikavaihto 380 miljoonaa euroa oli ennakoitua suurempi. Vaikka kierrätyksestä johtuen varastojen hoitoon, ylläpitoon,
varastotilojen vuokraamiseen ja investointeihin käytettiin aikaisempaa enemmän varoja, liiketulos muodostui varsin hyväksi.
Öljyvarastojen varastointimäärissä ei tapahtunut merkittävää
muutosta, koska myydyt tuotteet korvattiin uusilla suunnitellusti.
80
75
70
mi
a
t m
mi
hel
alis
ma
ti
huh
ko
tou
ä
kes
nä
hei
elo
s
syy
a
lok
s
rra
ma
lu
jou
Vesivoiman tuotanto ja elspot-hinta Pohjoismaissa
Lähde: Nordpool
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
2000
Kansainvälisen yhteistyö
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vesivoiman tuotanto (TWh)
EU:n kasvava riippuvuus maakaasun ja raakaöljyn tuonnista sekä ilmastomuutoksen edellyttämät toimet lisäävät energia-asioiden painoarvoa. EU:n uusi öljyvarastodirektiivi muuttaa öljytuotteiden varmuusvarastointiin liittyvää raportointia ja toimintaperiaatteita.
Maakaasun EU-toimitusvarmuusasetukseen liittyvät suunnitelmat kaasun toimitusvarmuuden riskien ennaltaehkäisystä ja toimista
toimitushäiriötilanteiden aikana laadittiin yhteistyössä Suomen huoltovarmuusorganisaation kanssa. Suunnitelmat julkaistiin ja toimitettiin EU-komissiolle joulukuussa.
Yhteistyö Huoltovarmuuskeskuksen kaltaisten öljytuotteita varastoivien tahojen (ACOMES) kanssa syveni öljyvarastojen hoitoon liittyvien teknisten kysymysten osalta.
Kansainvälisten sopimusten ja öljydirektiivistä johtuvien velvoitteiden hoitamiseksi öljyn varastointiin liittyviä sopimuksia oli kertomusvuonna vielä mahdollista tehdä Ruotsin, Viron, Tanskan ja Latvian kanssa. Näiden sopimusten pohjalta raakaöljyä ja öljytuotteita voitiin varastoida kyseisissä maissa tietyin edellytyksin.
Viime vuosina pohjoismaista voimahuollon valmiussuunnittelua
on hoidettu vapaamuotoisena yhteistyönä NordBER-foorumissa, jossa Suomea edustavat Fingrid Oyj ja Huoltovarmuuskeskus. Toiminnassa siirryttiin uuteen kolmivuotiseen toimintamalliin, jonka toteutus päättyi kertomusvuoden lopussa. Uusi vuosia 2013 - 2015 koskeva
suunnitelma vahvistettiin lokakuussa Suomessa pidetyssä kokouksessa. Päättyneestä kolmivuotiskaudesta laadittiin englanninkielinen arviointiraportti laajempaa jakelua varten.
8
€ / tynnyri
Keskiarvo 87,14
100
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
Spot-hinta (NOK/MWh)
Kriittinen infrastruktuuri
Tietoyhteiskunnan palveluja turvataan
Tietoyhteiskunnan riippuvuus kaikissa oloissa toimintavarmoista ja
turvallisista ICT-palveluista on lähes kaikilla toimialoilla ilmeinen.
Myös toimialojen keskinäisriippuvuus kasvaa jatkuvasti. ICT-palvelujen häiriöt heijastuvat tästä johtuen kriittisiinkin toimintoihin usealla tavalla, mikä korostaa laaja-alaisen ja toimialojen yli ulottuvan
varautumisen merkitystä.
Vuoden aikana tietoverkkoihin ja -palveluihin kohdistui uudenlaisia häiriötekijöitä. Nopeasti leviävät ja yhä kehittyneemmät verkkohyökkäykset keräävät tietoja ja mahdollistavat rikollista toimintaa
muun muassa sähköiseen kaupankäyntiin liittyen. Hyökkäysten takana epäillään olevan valtiollisia toimijoita.
Viestintäviraston tietoturvayksikkö jatkoi osana uusittua HVKyhteistyösopimusta havainnointiverkon käyttöönottoa ja laajentamista parantamaan huoltovarmuuskriittisten yritysten tietoturvallisuutta
uusia uhkia vastaan. Huoltovarmuuskeskus jatkoi yhdessä Viestintäviraston CERT-FI:n ja VTT:n kanssa teollisuusautomaation tietoturvaa edistävän hankkeen jalkauttamista yrityksiin. Huoltovarmuuskeskus ja -organisaatio osallistui aktiivisesti vuoden lopulla valmistuneen kyberturvallisuusstrategian valmisteluun ja käynnisti elinkeinoelämän osalta toimeenpano-ohjelman suunnittelun.
Loppuvuoden 2011 voimakkaiden myrskytuhojen vuoksi käynnistettiin vuoden 2012 alussa viranomaisradioverkon tukiasemien
sähkönsyöttöä parantava hanke. Huoltovarmuuskeskus jatkoi vuoden aikana kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistoimintahankkeen pilotointia. Vuoden lopulla HVK ryhtyi kehittämään kriittisen infrastruktuurin toimijoiden kanssa yhteistoimintamalleja, joilla edistetään laajavaikutteisten vaurioiden korjaamista. Vuodesta
1994 varautumiskäytössä ollut valtakunnallinen 2V-verkko purettiin
ja sen toiminta lopetettiin 30.9.2012. Viranomaisradioverkon kehittämisohjelma 2008 - 2012 saatettiin päätökseen myös Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen osalta.
Tietotekniikka-alalla infrastruktuuripalvelujen ja tietojärjestelmien riskiarviointi korosti Suomessa sijaitsevien kriittisten tietopalvelujen turvaamista. Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n palvelutoiminta
kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 50 % ja saavutti kapasiteettinsa ylärajan. Vuoden lopussa tehtiin päätös toiminnan laajentamisesta toiseen fyysiseen paikkaan siten, että tuotantotoiminta voidaan
aloittaa siellä 2016.
Yleisradion valmiutta häiriötilanteissa toimimiseen parannettiin
käynnistämällä yhteishanke konesalipalvelujen varmentamiseksi ja
hankkimalla maakuntaradioiden käyttöön siirrettäviä lähetyslaitteistoja. Radion hätätiedotejärjestelmän testauksessa helmikuussa onnistuminen nousi 93 prosentista 94 prosenttiin. Väestön varoittamista
matkaviestimien avulla tutkittiin, mutta toistaiseksi tekniset vaikeudet ovat osoittautuneet ratkaisemattomiksi. Selvitystä jatketaan vuonna 2013.
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
9
Poolit tukevat yritysten jatkuvuuden
hallintaa
HUOVI-portaalin käyttöönottoa, sisällöntuotantoa ja koulutusta jatkettiin aktiivisesti pooleissa ja yrityksissä. SOPIVA-mallien käyttöönottoa huoltovarmuuskriittisissä verkostoissa edistettiin.
Aluepooli järjesti neljä alueellista koulutusseminaaria. Vuosina
2008 - 2012 yhdessä voimatalouspoolin kanssa toteutettuja tele- ja
sähköyhtiöiden yhteistoimintaharjoituksia päätettiin jatkaa vuonna
2013 ja suunnittelu käynnistettiin.
Tietoyhteiskuntasektorin toiminta ja kokoonpano uudistettiin.
Tietotekniikka- ja tietoverkkopoolit yhdistettiin ja uuden ICT-poolin
tehtäväksi annettiin myös kyberturvallisuuden edistäminen kaikkien
poolien toimialoilla. Aluepoolin uudistaminen vastaamaan aluehallinnon ja kriittisen infrastruktuurin alueellisen varautumisen tarpeita
käynnistettiin yhdessä ohjaavien ministeriöiden ja aluehallinnon
kanssa.
Kuljetus- ja logistiikka-alan
kilpailukyvyn haasteita
Tonnistoverolaki tuli voimaan maaliskuussa, mikä yhdessä sekamiehityksen ja muiden merenkulun tukien kanssa paransi kotimaisen
alusrekisterin kilpailukykyä. Näiden toimenpiteiden vuoksi Suomen
lipun alle rekisteröityjen alusten määrä on kasvanut.
Vuonna 2015 voimaan astuva rikkidirektiivi ja muut ympäristövaatimukset (mm. EEDI) nostavat Suomelle välttämättömän meriliikenteen kustannuksia merkittävästi. Vaihtoehtoisten toimenpiteiden,
polttoaineiden ja teknisten ratkaisujen suunnittelu on käynnissä,
minkä tavoitteena on kompensoida kustannusten nousua.
Maakuljetuksissa haasteina ovat osaavan henkilöstön saanti, harmaa talous, kohoavat energia- ja muut kustannukset sekä yritysten
taloudelliset ongelmat.
Logistiikkasektorin toiminta, organisaatio ja nimi uudistettiin.
Sektorin toiminta painottuu aiempaa enemmän normaaliajan häiriöiden hallintaan. Sektori järjesti toimintavarmuutta kilpailukykytekijänä käsitelleen seminaarin. Häiriönhallintaa ja turvallisuutta käsiteltiin myös maakuljetuspoolin seminaarissa.
Kuljetuspoolien toiminnan painopisteinä oli häiriönhallinnan
menettelytapojen edistäminen alan yrityksissä. Maakuljetuspooli järjesti useita alueellisia riskienhallinnan ja kriisiviestinnän koulutustilaisuuksia. Kuljetuslogistiikan toimintavarmuuden pilottihanke
käynnistettiin tavoitteena logistiikkapalvelujen tilaajan ja toimijaverkoston vastuiden ja rajapintojen selvittäminen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Kriittisen kuljetuskaluston varaosien saatavuutta parannettiin yhteistoiminnassa alan yritysten kanssa.
Logistiikka-alan aluetoiminta organisoitiin uudelleen. Viisi logistiikkatoimikuntaa aloittaa vuoden 2013 alussa ELY-L:n johtamina.
Huoltovarmuusorganisaatio osallistui puolustusvoimien PVLOG4-logistiikkaharjoitukseen ja KULJETUS 2012-seminaariin.
Päämääränä oli parantaa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa, kun liikennehallinnon organisaatiot ja varautumisen perusteet ovat merkittävästi muuttuneet. Lisäksi tavoitteena oli arvioida,
miten varmistetaan poikkeusoloissa sekä siviiliyhteiskunnan että
puolustusvoimien tarpeet resurssein, jotka on mitoitettu normaaliolojen markkinaehtoisiin tarpeisiin.
Finanssiala sopeutuu muutoksiin
Rahoitusalan kansainvälistyminen on johtanut yhä laajempaan integroitumiseen kansainvälisiin teknisiin järjestelmiin ja sääntelyyn. Vahinko-, henki- ja työeläkevakuuttaminen toimivat pitkälti kansallisel10
la tasolla, mutta niidenkin toiminta on riippuvaista monikansallisista
järjestelmistä.
Merkittävä osa finanssialan toiminnan kannalta kriittisistä järjestelmistä sijaitsee tai niitä hallinnoidaan Suomen ulkopuolella.
Finanssisektorin teettämä selvitys maksujärjestelmän tulevaisuuden haasteista siirryttäessä yhteiseurooppalaiseen SEPA-järjestelmään käynnisti useita erillisiä jatkoselvityksiä. Vakuutusalan ja rahoitushuoltopoolin varautumisohjeistojen päivitys on osin jo tehty. Finanssialan tietoturvallisuuden kehittämiseksi perustettiin erillinen
CERT-tiedonvaihtoryhmä.
Aktiivista tutkimusyhteistyötä
Toimitusverkostojen riippuvuuksia, käyttäytymistä ja vaikutuksia selvittävä Huoltovarmuuskeskuksen, Puolustusvoimien ja liikenne- ja
viestintäministeriön yhteisprojekti LOGHU4 jatkui. Projektin puitteissa järjestettiin työpajoja ja tuotettiin aineistoa logistiikan varmistamiseksi siviiliyhteiskunnan ja puolustusvoimien tarpeisiin. Huoltovarmuuskeskus on osallistunut myös useisiin tietoturva-alan tutkimuksiin ja kansainväliseen harjoitustoimintaan.
Kansainvälisyys korostuu
Kansainvälisessä toiminnassa seurattiin Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojaamisdirektiivin (EPCIP) soveltamista Suomessa
energia- ja kuljetussektoreilla ja sen laajentamista ICT-alalle. Naton
rauhankumppanuusohjelman puitteissa osallistuttiin uudistetun
CEP-organisaation yhdistettyjen ryhmien kokouksiin.
Suomen kauppalaivaston tonnistonkehitys 1985 - 2012
Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto
Milj. BRT
2,0
1,8
1,6
1,4
1,2
1,0
0,8
0,6
0,4
0,2
0,0
1985
1990
1995
2000
2005
2010
2012
Suomalaisten alusten osuus ulkomaan
tavaraliikenteessä 1985 - 2012
%
60
Lähde: Liikennevirasto
50
40
30
20
10
0
1985
1990
% Tuonnista
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
1995
2000
% Viennistä
2005
% Yhteensä
2010 2012
Perustuotanto
V
uonna 2012 jatkui niin teollisuustuotannon, rakentamisen
kuin yleisen talouskehityksen epävarmuus. Julkisuutta ja myös
talouskehitystä hallitsivat edelleen julkisen talouden ja finanssimarkkinoiden ongelmat. Suomen viennin heikko kehitys on herättänyt huolen maamme kilpailukyvyn heikkenemisestä. Elintarviketeollisuudessa suhdanneongelmat eivät ole olleet merkittäviä. Raaka-aineiden hinnat niin metallien kuin elintarvikkeiden osalta pysyivät
suhteellisen korkealla.
Kaikki perustuotanto-osaston sektorit ja poolit osallistuivat syksyn 2012 aikana laajasti uuden huoltovarmuuden tavoitepäätöksen
valmistelua taustoittavaan työpajojen sarjaan. Samoin osallistuttiin
Puolustusvoimien toteuttamaan Pvlog 4 harjoitusprosessin useisiin
työpajoihin.
Elintarvikehuoltosektori
Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli. Sektori päätti laajentaa toimialuettaan perustamalla kotien omatoimien varautumisen toimikunnan, ns. Kova-toimikunnan. Tämän kautta kytkettiin kolmannen sektorin järjestöjä tiiviimmin mukaan huoltovarmuustoimintaan. Kaikki sektorin poolit osallistuivat Pieksämäellä
toukokuussa järjestettyyn päivittäistavarahuollon häiriötilanneharjoitukseen. Sektorin poolien huoltovarmuuskriittisten yritysten valmiuspäälliköille järjestettiin kaksi yleistä koulutustilaisuutta. Kaikki sektorin poolit kokosivat Huoviin tilannekuvan toimialaltaan.
Elintarvikealalla valmistui kaksi Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittamaa tutkimusta: ”Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista” sekä tutkimus ”Suomen ruokaturvan ja
elintarvikehuollon nykytila ja tulevaisuuden näkymät”. Tutkimusten
mukaan Suomen määrällinen riippuvuus tuonnista on edelleen suhteellisen pieni, mutta elintarviketoimialakin on verkottunut muun talouden lailla syvällisesti niin kansainvälisiin kuin kotimaisiin tuotantopanos- ja infrastruktuuriverkostoihin.
Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin osallistumalla Naton Public
Health and Food/Water -komitean kokouksiin.
Terveydenhuoltosektori
Terveydenhuoltosektoriin kuuluvat terveydenhuoltopooli, tekstiili- ja
jalkinepooli, vesihuoltopooli sekä Jätealan huoltovarmuustoimikunta. Sektorin kokouksessa käsiteltiin ulkoistamisen tuomia muutoksia
terveydenhuollon palveluille sekä Euroopan unionin aloitetta rajat
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
11
ylittävien terveysuhkien hallitsemisesta. Terveydenhuoltopooli järjesti terveydenhuollon pesulatoimintaa käsittelevän seminaarin.
Vesihuoltopooli toteutti yhdessä voimatalouspoolin aluetoimikuntien kanssa vesilaitosten sähkönjakelun varmistamista kohentaneen yhteistyöhankkeen.
Sektorin pooleista terveydenhuoltopooli ja vesihuoltopooli kokosivat Huoviin tilannekuvan toimialaltaan.
Terveydenhuollon kansainväliseen yhteistyöhön osallistuttiin Naton Public Health and Food/Water -komitean kautta. Lisäksi osallistuttiin Pohjoismaiseen terveydenhuollon varautumista koskevaan
yhteistyöhön.
Metallihintojen keskiarvot 2001 - 2012
€/tn
Alumiini
2 300
2 100
1 900
1 700
1 500
1 300
Teollisuussektori
1 100
Huoltovarmuusorganisaatioon muodostettiin vuonna 2012 alussa
teollisuussektori, jonka toiminta alkoi vakiintua. Teollisuussektoriin
kuuluvat teknologiapooli, elektroniikkapooli, metsäpooli, kemian
pooli sekä muovi- ja kumipooli. Sektorin kokouksissa käsiteltiin yleisiä talouden muutostrendejä ja teollisuusyritysten jatkuvuudenhallinnan kehittämistä. Valtioneuvoston vuonna 2008 antamaa huoltovarmuuden tavoitepäätöstä on sovellettu teollisuuspooleissa.
Poolit järjestivät valmiusseminaareja ja -harjoituksia kriittisten
yritystensä valmiuspäälliköille ja avainhenkilöille.
Teollisuussektorin pooleista kemian pooli, muovi- ja kumipooli,
teknologiapooli sekä elektroniikkapooli kokosivat Huoviin toimialansa tilannekuvan.
Teollisuusalan kansainväliseen toimintaan osallistuttiin Naton Industrial Planning Committeen kautta.
Rakennuspooli jatkoi vakavia häiriötilanteita palvelevien aie- ja
valmiussopimusten valmistelua pelastusalan kanssa sekä puolustusvoimien valmiusrakentamisen perusteiden tarkentamista eri aselajien
kanssa. Rakennuspooli kokosi Huoviin toimialansa tilannekuvan.
Perustuotanto-osaston vastuulla olevia varmuusvarastoja valvottiin suunnitelman mukaisilla tarkastuskäynneillä.
Puolustusvälinetuotantoa turvattiin
sopimusten mukaisesti
Maanpuolustusratkaisujen toteutuneet ja vireillä olevat muutokset
yhdistyneenä kotimaisten hankintamahdollisuuksien niukkuuteen
luovat jatkuvasti vaativia sopeutumishaasteita maamme puolustusvälineteollisuudelle. Huoltovarmuuskeskus osallistui puolustusministeriön työryhmään, joka laati raportin ”Huoltovarmuuskriittinen teknologia, tuotanto ja osaaminen”. Kotimaisen raskaan ruuti- ja ampumatarviketuotannon kykyä turvattiin eri toimenpitein huoltovarmuuden tavoitepäätöksen mukaisesti.
900
2001 20022003200420052006200720082009201020112012
Lyijy
€/tn
2 700
2 500
2 300
2 100
1 900
1 700
1 500
1 300
1 100
900
700
500
300
2001 200220032004 20052006200720082009201020112012
Nikkeli
€/tn
42 000
38 000
34 000
30 000
26 000
22 000
18 000
14 000
10 000
6 000
2 000
2001 200220032004 20052006200720082009201020112012
Viljan hintojen keskiarvot 2012
€/tn
550
500
450
400
350
300
250
200
150
100
mi
tam
mi
hel
alis
ma
ti
huh
ko
tou
ä
kes
nä
hei
elo
s
syy
a
lok
s
rra
ma
Elintarvikevehnä Ruis Ohra KauraRypsi/Rapsi
12
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
lu
jou
Hallitus
H
uoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu hallitukselle,
jonka valtioneuvosto asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Hallituksessa on 11 jäsentä, ja he edustavat huoltovarmuuden
kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää.
Hallitus vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman, työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen ja toimitusjohtajan toimintaa.
Kesäkuussa nimitetyn uuden hallituksen toimikausi on 1.7.2012 30.6.2014. Kertomusvuonna hallitus kokoontui 12 kertaa.
Huoltovarmuuskeskuksen hallitus
Puheenjohtaja
Hallitusneuvos Päivi Janka, työ- ja elinkeinoministeriö
Varapuheenjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja Simo Palokangas, Raisio Oyj
Jäsenet
Ylijohtaja Heimo Hanhilahti, maa- ja metsätalousministeriö
Ylijohtaja Jukka Juusti, puolustusministeriö 1.7.2012 alkaen
Alivaltiosihteeri Timo Lankinen, valtioneuvoston kanslia
Toimitusjohtaja Pertti Laukkanen, Vantaan Energia Oy
Ylijohtaja Eero Lavonen, puolustusministeriö 30.6.2012 asti
Liikenneneuvos Mika Mäkilä, liikenne- ja viestintäministeriö
1.7.2012 alkaen
Hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg, valtiovarainministeriö
31.10.2012 asti
Ylijohtaja Juhapekka Ristola, liikenne- ja viestintäministeriö
30.6.2012 asti
Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö
31.10.2012 asti
Toimitusjohtaja Reijo Svento, FiCom Ry
Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljyalan Keskusliitto
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
13
Huoltovarmuusneuvosto
V
altioneuvoston nimittämän huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä
tehdä esityksiä toimenpiteistä. Puheenjohtaja ja vähintään puolet
muista jäsenistä edustaa elinkeinoelämää.
Huoltovarmuusneuvosto kokoontui kertomusvuonna tavanomaiset kaksi kertaa.
Kesäkuussa 2012 päättyneen kauden pääaiheet olivat strateginen
omistajuus, sopimuksiin perustuva varautuminen, energiahuoltovarmuus, elinkeinoelämän ja hallinnon yhteistyö huoltovarmuusasioissa, elintarvikehuoltovarmuus, kuljetuslogistiikka sekä kansainvälinen
yhteistyö.
Huoltovarmuusneuvosto käsitteli viimeisessä kokouksessaan toukokuussa asettamansa työryhmän raporttia huoltovarmuusorganisaation tehokkuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja kehittämisestä.
Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusneuvostoa
aloittamaan työn huoltovarmuuden tavoitepäätöksen uusimiseksi.
Samassa kokouksessaan huoltovarmuusneuvosto käynnistikin valmistelun huoltovarmuusorganisaatiossa.
Valtioneuvosto asetti 14.6.2012 uuden huoltovarmuusneuvoston
30.6.2015 päättyväksi toimikaudeksi.
Ensimmäisessä kokouksessaan huoltovarmuusneuvosto käsitteli
Euroopan sähköjärjestelmän toimivuutta ja esitti kannanottonaan
sähkön siirtojärjestelmän vahvistamista.
Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano
1.7.2008 - 30.6.2012
Puheenjohtaja
Vuorineuvos Jaakko Rauramo, Sanoma Oyj
Varapuheenjohtaja
Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö
Kehittämispäällikkö Markku Haiko, Suomen Kuntaliitto
Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki
Alivaltiosihteeri Esko Hamilo, ulkoasiainministeriö
Toimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola
Osastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregering
Johtaja Erkki Kataja, Nokia Oyj
Toimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion-yhtymä Oyj
Toimitusjohtaja Matti Lievonen, Neste Oil Oyj
Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj
Johtaja Håkan Modig, Finnlines Oy
Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja
Logistiikka SKAL
Toimitusjohtaja Kari Nenonen, Suomen Kuntaliitto
Pääjohtaja Kuisma Niemelä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK
Toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Keskuskauppakamari
Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö
Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, Elinkeinoelämän keskusliitto
Johdon neuvonantaja Timo Rajala, Pohjolan Voima Oy
Valtiosihteeri Mika Rossi, valtioneuvoston kanslia
Johtaja Pirkko Saarela, Lapin ELY-Keskus
Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, F-Secure Oyj
Johtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj
3. puheenjohtaja Esko Suomala, Maa- ja metsätaloustuottajien
Keskusliitto MTK ry
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, sisäasiainministeriö
Kenraalimajuri Jukka Juusti, PE (pysyvä asiantuntija)
Ylijohtaja Raimo Luoma, työ- ja elinkeinoministeriö
(pysyvä asiantuntija)
14
Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano
1.7.2012 - 30.6.2015
Puheenjohtaja
Vuorineuvos Ole Johansson, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Varapuheenjohtaja
Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö
Johtokunnan 3. puheenjohtaja Markus Eerola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki
Alivaltiosihteeri Esko Hamilo, ulkoasiainministeriö
Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, valtioneuvoston kanslia
Toimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola
Osastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregering
Toimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion Oyj
Toimitusjohtaja Matti Lievonen, Neste Oil Oyj
Sotatalouspäällikkö Jarmo Lindberg, pääesikunta
Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj
Johtaja Håkan Modig, Finnlines Oyj
Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja
Logistiikka SKAL
Pääjohtaja Kuisma Niemelä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK
Pelastusylijohtaja Pentti Partanen, sisäasiainministeriö
Toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, Keskuskauppakamari
Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö
Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Kansliapäällikkö Arto Räty, puolustusministeriö
Johtaja Pirkko Saarela, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Johtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj
Ylijohtaja Pekka Timonen, työ- ja elinkeinoministeriö
(pysyvä asiantuntija)
Tietohallintojohtaja Juha Turkki, Nokia Oyj
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
Hallinto, henkilöstö ja tiedotus
Talous
Hallinto ja henkilöstö
Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 31. Huoltovarmuuskeskuksessa tehdään yleensä varsin pitkä palvelusura ja vaihtuvuus on vähäistä. Kertomusvuonna yksi henkilö siirtyi eläkkeelle.
Keski-ikä oli 50,8 ja mediaani 53 vuotta. Koulutusjakauma oli
seuraava:
•
•
•
•
akateeminen 26
ammattikorkeakoulu 2
keskiaste 2
perusaste 1
Sektoreissa ja pooleissa tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu noin 20 henkilövuodeksi. Useissa pooleissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri tai
useammalla poolilla on yhteinen päätoiminen valmiuspäällikkö.
Tietohallinto
Tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetun asetuksen toteuttaminen jatkui. Huoltovarmuuskeskus osallistui valtion IT-palvelukeskuksen perustamaan yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on saavuttaa tietoturvallisuuden perustaso määräaikaan mennessä, kuitenkin
viimeistään 30.9.2013 mennessä.
HUOVI-portaalin sisällön kehittäminen oli keskeisin tietohallinnon kehittämistoimenpide. Huovin kypsyyskysymysten käytön laajeneminen huoltovarmuuskriittisissä toimipaikoissa siten, että kansallinen huoltovarmuuden tilannekuva saatiin muodostettua 19 poolin
toimialalla 24:stä.
Viestintä
Talouden kannalta ratkaiseva öljyn kierrätyskauppa oli edelleen erittäin kannattavaa. Pienentyneen volyymin vuoksi kokonaistulos jäi
edellisvuotisesta ennätystasosta mutta oli edelleen varsin tyydyttävä.
Voitto sitoutui valtaosaltaan varastotavaran tasearvojen nousuun.
Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä kiinteät kulut eivät saa ylittää huoltovarmuusmaksun tuottoa. Tällä linjauksella pyritään varmistamaan se, että rahaston kulurakenne ei ajan mittaan kehity kestämättömäksi rahaston varmoihin tuottolähteisiin nähden. Kertomusvuonna kiinteät kulut ylittivät selvästi huoltovarmuusmaksun tuoton,
mihin vaikuttivat ratkaisevasti kertaluonteiset 15,7 milj. euron luottotappiot. Hyvän tuloksen ja vahvan maksuvalmiuden vuoksi kulujen ja
tuottojen suhde ei ole huolestuttava, mutta kiinteiden kulujen kehitystä on seurattava myös hyvinä vuosina.
Huoltovarmuusrahaston sijoittamattomat varat sisältyvät valtion
kassavaroihin. Yhdystilin saatava tilikauden päättyessä oli 142,4 milj.
euroa, jossa oli vähennystä edellisvuoteen 6,2 milj. euroa. Käyttöomaisuusosakkeiden hankintaan otettua luottoa lyhennettiin 60 milj.
euroa. Tilikauden päättyessä ei ollut korollista velkaa.
Huoltovarmuusmaksu 1993 - 2012 yht. 933 475 400 €
Tuhatta euroa
55 000
50 000
48 522 49 508 49 837 48 485 48 702
46 360
45 000
50 293
49 733 49 370
47 843
44 916
45 804
44 451
40 000
35 000
30 000
Huoltovarmuuskeskuksen viestintää toteutettiin vuonna 2011 hyväksyttyjen viestinnän linjauksien mukaisesti. Tulossopimuksen mukaisesti ulkoista viestintää tehostettiin muodostamalla viestinnästä päätoiminen tehtävä. Huoltovarmuuden esittelemiseksi tuotettiin video.
Syyskuussa HVK osallistui Lahdessa järjestetyille Turvallisuus ja
Puolustus 2012 -messutapahtumaan omalla osastolla.
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
20002001200220032004 200520062007 200820092010 20112012
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
15
Tulos – budjetti vertailu 2012
Toteutunut 2012Talousarvio 2012
TUOTOT
Huoltovarmuusmaksu
44 450 973,39
48 000 000,00
Liikevaihto
401 572 011,86
301 073 000,00
Liiketoiminnan muut tuotot
1 252 968,80 447 275 954,05
1 044 000,00 350 117 000,00
VALTION VARMUUSVARASTOINTI
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
329 430 071,09
308 105 000,00
Varastojen muutos
137 845 628,15
100 000 000,00
Varastointikustannukset
20 905 445,02 212 489 887,96
18 126 000,00 226 231 000,00
HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot
2 092 278,28
2 039 541,00
Henkilösivukulut
Eläkekulut
375 718,57
368 446,00
Muut henkilösivukulut
56 862,29
2 524 859,14
50 436,00
2 458 423,00
POISTOT
Suunnitelman mukaiset poistot
10 565 550,89
9 990 038,00
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Muut kiinteät kulut
18 772 976,82
3 025 000,00
Poolien erityiskulut
1 565 945,84
1 900 710,00
Infrastruktuurikulut
4 629 150,56
5 661 309,00
Lääkkeiden velvoitevarastointi kulut
1 537 758,87
5 500 000,00
Muut huoltovarmuuskulut
2 073 810,35
28 579 642,44
2 275 000,00
18 362 019,00
LIIKEVOITTO 193 116 013,62 93 075 520,00
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot
563,33
3 000,00
Osingot
5 220 217,80
9 000 000,00
Korkokulut
134 381,26
5 086 399,87
0,00
9 003 000,00
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 198 202 413,49 102 078 520,00
SATUNNAISET ERÄT
Satunnaiset tuotot
0,00
0,00
Satunnaiset kulut
0,00
0,00
0,00
0,00
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA
JA VEROJA 198 202 413,49 102 078 520,00
Tuloverot
2 233,28
2 233,28
0,00
0,00
TILIKAUDEN VOITTO 198 200 180,21 102 078 520,00
16
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2012
20122011
TUOTOT
Huoltovarmuusmaksu
44 450 973,39
45 804 165,60
Liikevaihto
401 572 011,86
435 694 539,80
Liiketoiminnan muut tuotot
1 252 968,80 447 275 954,05
38 307 523,39 519 806 228,79
VALTION VARMUUSVARASTOINTI
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
329 430 071,09
366 506 990,19
Varastojen muutos
137 845 628,15
182 071 154,73
Varastointikustannukset
20 905 445,02 212 489 887,96
20 116 384,80 204 552 220,26
HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot
2 092 278,28
1 962 987,63
Henkilösivukulut
Eläkekulut
375 718,57
368 259,27
Muut henkilösivukulut
56 862,29
2 524 859,14
50 893,97
2 382 140,87
POISTOT
Suunnitelman mukaiset poistot 10 565 550,89 10 555 530,56
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Muut kiinteät kulut
18 772 976,82
6 516 972,28
Poolien erityiskulut
1 565 945,84
1 282 667,26
Infrastruktuurikulut
4 629 150,56
4 561 108,44
Lääkkeiden velvoitevarastointi kulut
1 537 758,87
3 606 216,98
Muut huoltovarmuuskulut
2 073 810,35 28 579 642,44
2 230 677,61 18 197 642,57
LIIKEVOITTO 193 116 013,62 284 118 694,53
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot
563,33
63 884,06
Osingot
5 220 217,80
9 394 752,62
Korkokulut
134 381,26
5 086 399,87
595 514,30
8 863 122,38
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 198 202 413,49 292 981 816,91
SATUNNAISET ERÄT
Satunnaiset tuotot
0,00
0,00
Satunnaiset kulut
0,00
0,00
0,00
0,00
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA
JA VEROJA 198 202 413,49 292 981 816,91
Tuloverot
2 233,28
2 233,28
3 955,52
3 955,52
TILIKAUDEN VOITTO 198 200 180,21 292 977 861,39
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
17
Tase 31.12.2012
20122011
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet 2 857 210,18
3 241 392,65
Muut pitkävaikutteiset menot
2 126 507,64
4 983 717,82
1 832 214,70
5 073 607,35
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
1 182 361,12
1 182 361,12
Rakennukset ja rakennelmat
134 550,34
168 187,93
Koneet ja kalusto
15 037 561,88
22 755 653,19
Muut aineelliset hyödykkeet
3 981 289,31
20 335 762,65
4 082 978,61
28 189 180,85
SIJOITUKSET
Osakkeet ja osuudet
228 982 931,60
228 982 931,60
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
254 302 412,07
262 245 719,80
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VAIHTO-OMAISUUS
Varmuusvarastoidut tavarat 1 319 742 759,48 1 181 897 131,33
PITKÄAIKAISET SAAMISET
Annetut ennakot
0,00
1 000 000,00
LYHYTAIKAISET SAAMISET
Myyntisaamiset
46 768 185,24
13 690 232,01
Alv-saaminen
657 788,70
693 762,48
Muut saamiset
71 574,10
62 601,52
Siirtosaamiset
3 783 728,04
51 281 276,08
4 015 033,01
18 461 629,02
RAHAT JA PANKKISAAMISET
Rahat ja pankkisaamiset
142 350 856,55
148 524 977,61
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 513 374 892,11 1 349 883 737,96
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 767 677 304,18 1 612 129 457,76
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
RAHASTOPÄÄOMA
451 452 536,96
451 452 536,96
EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO 1 076 131 715,13
783 153 853,74
TILIKAUDEN VOITTO
198 200 180,21 1 725 784 432,30
292 977 861,39 1 527 584 252,09
VIERAS PÄÄOMA
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikaiset lainat
0,00
59 274 018,25
Ostovelat
36 851 178,63
18 645 255,05
Muut lyhytaikaiset velat
77 959,21
107 216,98
Siirtovelat
4 963 734,04
41 892 871,88
6 518 715,39
84 545 205,67
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 767 677 304,18 1 612 129 457,76
18
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
19
Huoltovarmuusorganisaatio
Huoltovarmuusneuvosto
Huoltovarmuuskeskus
Hallitus
Elintarvikehuoltosektori
Alkutuotantopooli
Elintarviketeollisuuspooli
Kauppa- ja
jakelupooli
• KOVA-toimikunta
Energiahuoltosektori
Voimatalouspooli
• Aluetoimikunnat
• Kaukolämpöjaosto
• Kotimaisten
polttoaineiden
jaosto
Logistiikkasektori
Terveydenhuoltosektori
Tietoyhteiskuntasektori
Finanssialansektori
Ilmakuljetuspooli
Terveydenhuoltopooli
Graafinen
pooli
Rahoitushuoltopooli
Maakuljetuspooli
Vesihuoltopooli
Vakuutusalan
pooli
Vesikuljetuspooli
Tekstiili- ja
jalkinepooli
Joukkoviestintä- pooli
ICT-pooli
Teknologiapooli
Elektroniikkapooli
Muovi- ja
kumipooli
• TIVA-toimikunnat
• Maakaasujaosto
Kemian pooli
Metsäpooli
Aluepooli
Öljypooli
Teollisuussektori
Rakennuspooli – aluetoimikunnat
Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1.900)
FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALENS (FBC) ORGANISATION
Försörjningsberedskapsrådet
Försörjningsberedskapscentralen
Styrelse
Sektorn för
livsmedelsförsörjning
Basproduktionspoolen
Livsmedelsindustripoolen
Poolen för
handel och
distribution
• Hushållsberedskapskommitté
Sektorn för
energiförsörjning
Krafthushållningspoolen
• Regionkommissioner
• Fjärrvärmesektionen
• Sektionen för
inhemska
bränslen
Sektorn
för
transportlogistik
Lufttransportpoolen
Marktransportpoolen
Sjötransportpoolen
Sektorn för
hälsovårdsförsörjning
Poolen för
hälsovårdsförsörjning
Poolen för
vattenförsörjning
Textil- och
skodon poolen
Oljepoolen
• Naturgassektionen
Sektorn för
informationssamhället
Grafiska poolen
Poolen för masskommunikation
ICT-poolen
Regionpoolen
Sektorn
för
finansbranschen
Sektorn för
kritisk
basindustri
Finansförsörjningspoolen
Kemipoolen
Försäkringsbranschens
pool
Elektronikpoolen
Teknologipoolen
Skogspoolen
•TIVA-kommissioner
Plast- och
gummipoolen
Byggnadspoolen – regionkommissioner
Försörjningsberedskapskritiska företag (ca 1.900)
ORGANISATION OF SECURITY OF SUPPLY
Council for Security of Supply and Infrastructure
National Emergency Supply Agency (NESA)
Board
Food Supply
Cluster
Agri- and
aquaculture
Pool
Foodstuffs
Industry Pool
Retail and
Distribution
Pool
• Household
Preparedness
Commission
Energy
Cluster
Power and
District Heating
Pool
• Regional
commissions
• District Heating
Section
• Domestic Fuels
Section
Oil Pool
Transport and
Logistics Cluster
Health
Cluster
Information
Society Cluster
Air Transport
Pool
Public Health
Pool
Printing
Industry Pool
Surface
Transport Pool
Water Pool
Mass Communication Pool
Maritime
Transport Pool
Textile and
Footwear
Industry Pool
ICT Pool
Regional Pool
• Regional TIVA
Commissions
• Natural Gas
Section
Construction Pool – Regional commissions
Prioritised Enterprises (about 1.900)
20
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
Finance and
Insurance Cluster
Finance Pool
Insurance Pool
Industry
Cluster
Chemical
Industry Pool
Technology Pool
Electronics Pool
Forest Industry
Pool
Plastic and
Rubber Industry
Pool
HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ORGANISAATIO
Hallitus
Toimitusjohtaja
Hallinto-osasto
Huoltovarmuussihteeristö
• huoltovarmuusneuvoston
• taloushallinto
• henkilöstöasiat
• lakiasiat
• tulosohjauksen kehittäminen
• tietohallinto, tietoturvallisuus
• yleinen tiedotus
Perustuotanto-osasto
elintarvikehuolto
• sosiaali- ja terveydenhuolto
• vesihuolto
• perus- ja puolustus­välineteollisuus
• kuntien huoltovarmuusasiat
•
asioiden valmistelu
• kansainvälisten asioiden koordinointi ja seuranta
• maanpuolustuskurssitoiminta
• hallinnon valmius ja poolien yhteistoiminta
• Ahvenanmaan huoltovarmuusasiat
• HUOVI-portaali
Energiahuolto-osasto
Infrastruktuuriosasto
polttoaineiden varastoinnit
• energian tuotanto
• energian siirto- ja jakelujärjestelmät
• kansainväliset sopimukset ja
EU-velvoitteet
tietoliikenne ja tietojärjestelmät
• joukkoviestintä
• kuljetuslogistiikka
• yleinen tietoturvallisuus
• rahoitushuolto ja vakuutustoiminta
• elektroniikka- ja tietoteollisuus
•
•
Suomen Huoltovarmuusdata oy
FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALENS (FBC) ORGANISATION
Styrelse
Verkställande direktör
Administrationavdelningen
Försörjningsberedskapssekretariatet
• ekonomiförvaltning
• personalärenden
• juridiska ärenden
• beredning av försörjningsberedskapsrådets ärenden
• koordinering och uppföljning av
• internationella ärenden
• försvarskursverksamheten
• administrativ beredskap och poolernas samverkan
• ärenden gällande försörjningsberedskapen på Åland
• HUOVI-portalen
• utveckling av resultatstyrning
• informationsförvaltning,
informationssäkerhet
• allmän information
Basproduktionsavdelningen
• livsmedelsförsörjning
• social- och hälsovårdsförsörjning
• vattenförsörjning
• bas- och försvarsmaterialindustri
• kommunernas försörjnings-
beredskapsärenden
Energiförsörjningsavdelningen
Infrastrukturavdelningen
• datakommunikation
och
informationssystem
• masskommunikation
• transportlogistik
• allmän informationssäkerhet
• finansförsörjning och försäkringsverksamhet
• elektronik- och dataindustri
• upplagring av bränslen
• energiproduktion
• system
för överföring- och
distribution av energi
• internationella avtal och
EU-obligationer
Suomen Huoltovarmuusdata oy (Finlands försörjningsberedskapsdata)
NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY (NESA)
BOARD
CEO
Administrative Department
Secretariat
• Financial management
• HR-management
• Legal matters
• Management by results
• Secretariat
• Information
management
and security
Department of
Critical Production
• Food supply
• Medical supply
• Water supply
• Industry and defence industry
• Communal services
for the Council
• Coordination and follow-up of international
• Training and exercises
• Cooperation of the pools
• HUOVI-portal
Department of Energy Supply
• Stockpiling
of fuel
• Production of energy
• Transport and distribution
systems of energy
• Bilateral agreements and
EU-obligations
affairs
Department of Infrastructure
• Communications and data systems
• Mass communication
• Transport logistics
• Information security
• Finance and insurance
• ICT-industry
Suomen Huoltovarmuusdata oy
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
21
Ledningens översikt 2012
ALLMÄNT
Den finländska nationalekonomins tillväxt stannade upp år 2012.
Under början av året upprätthölls ekonomin ännu av den starka inhemska efterfrågan, men den ständiga osäkerheten och svaga exportefterfrågan som eurokrisen skapade tryckte hela industrins produktion nedåt mot slutet av året. Handelsbalansen uppvisade ett fortsatt
underskott. Den ökade arbetslösheten är ett av de största hoten mot
Finlands ekonomi. Om arbetslöshetsgraden stiger kommer hushållen
antagligen att reagera genom att minska konsumtionen. Bristen på
inhemsk efterfrågan försämrar den ekonomiska aktiviteten ytterligare, varpå risken är en självförstärkande recession. För att inskränka
hållbarhetsgapet i den offentliga ekonomin krävs svåra och långsiktiga lösningar. I början av det gångna året har man dock kunnat lägga
märke till positiva tecken. Placeringsmarknadens tilltro återvänder så
småningom till euroområdet, exportföretagens orderstockar växer
och de globala ekonomiska utsikterna ser relativt goda ut även om
den globala ekonomiska tillväxten fortsätter ojämn.
NYA STRATEGIER OCH FÖRFATTNINGAR
Den 5 december 2012 fattade statsrådet ett principbeslut om helhetssäkerheten, enligt vilket begreppet helhetssäkerhet kommer att tas i
bruk för att beskriva samhällets omfattande beredskap inför olika
störningar och undantagsförhållanden. I beslutet preciseras och klargörs förvaltningsområdenas ansvar inom helhetssäkerhetens delområden i syfte att skapa ett ännu mera systematiskt sätt att hantera säkerheten på. De centrala strategiska riktlinjerna för helhetssäkerheten
fastställs i statsrådets säkerhets- och försvarspolitiska redogörelse
samt i strategierna och programmen som preciserar dessa: samhällets
säkerhetsstrategi, programmet för den inre säkerheten och statsrådets
beslut om försörjningsberedskapens mål.
I principbeslutet konstateras att en Säkerhetskommitté tillsätts i
samarbete med försvarsministeriet som ett bestående samarbetsorgan inom förebyggande helhetssäkerhet. Därtill skulle kommittén
fungera som ett expertorgan beroende på störningens natur. Statsrådet gav en förordning gällande detta den 24 januari 2013. Kommittén
som tillsattes är mera omfattande och bredbasig än säkerhets- och
försvarskommittén (TPAK). I kommittén ingår nu bl.a. ordförande
för Försörjningsberedskapsrådet och Försörjningsberedskapscentralens verkställande direktör.
Den nationella cybersäkerhetsstrategin har förberetts sedan våren
2011 under ledning av försvarsministeriet och även försörjningsberedskapsorganisationen deltog i arbetet. Den 24 januari 2013 godkände statsrådet principbeslutet gällande Finlands cybersäkerhetsstrategi, som har som mål att Finland år 2016 är en föregångare i fråga
22
om beredskap inför cyberhot och hantering av störningar till följd av
dessa. Säkerhetskommittén koordinerar verkställigheten av strategin.
Kommunikationsverket kommer att bl.a. grunda en Cybersäkerhetscentral som insamlar aktuell och analyserad lägesinformation som
den förmedlar till olika aktörer. Detta arbete utförs redan nu av den
nationella datasekretessmyndigheten CERT-FI, vars tjänsteproduktion till försörjningsberedskapskritiska företag har finansierats av
Försörjningsberedskapscentralen sedan år 2007. Företag och organisationer som står i en central ställning vad gäller funktioner som är
livsviktiga för samhället bör ta cyberhot i beaktande i hanteringen av
kontinuiteten och upprätthålla en nödvändig gardering. Försörjningsberedskapsorganisationen och FBC stöder verksamheten med
utredningar, instruktioner och utbildning.
En ny lag om tillsyn över utlänningars företagsköp trädde i kraft
den 1 juni 2012. Myndigheterna har möjlighet att bättre än förut
övervaka ägarunderlag i bolag som är centrala för försörjningsberedskapen och landets säkerhet och vid behov begränsa utlänningarnas ägo i dessa bolag. På civilsidan gäller tillsynen finländska företag som står i en central ställning för att säkerställa de funktioner
som är livsviktiga för samhället. Inom försvarsindustrin gäller tillsynen alla utländska ägare. I övrigt gäller tillsynen enbart utländska
ägare som har hemort i stater utanför EU och EFTA. Arbets- och
näringsministeriet samt Försörjningsberedskapscentralen har avtalat om arbetsfördelning och förfaringssätt i tillsynen gällande utlänningars företagsköp.
ENERGISEKTORN UNDER FÖRÄNDRING
De exceptionellt kraftiga vädren under julen 2011 orsakade omfattande och långvariga elavbrott i södra Finland. Som en påföljd av
detta vidtog arbets- och näringsministeriet åtgärder för att minska
risken för elavbrott samt för att förbättra tjänsten för företag och
medborgare. Den nuvarande lagstiftningen granskades och avsikten
är att införa den nya energimarknadslagen sommaren 2013. Regleringen kommer att öka i och med lagen och avsikten är bl.a. att förbättra elnätsbolagens tekniska leveranssäkerhet, effektivisera kriskommunikationen samt utveckla beredskapen inför störningar och
undantagsförhållanden. Övervakningen av bolags beredskapsplanering skulle bli Försörjningsberedskapscentralens uppgift; i övrigt
kommer övervakningen av lagens verkställighet att höra till Energimarknadsverket.
Den exceptionellt goda nordiska vattensituationen gjorde att Finlands elproduktion ökade kraftigt (26 %) även om importen från
Ryssland samtidigt minskade betydligt. Nettoimportens andel av
elanskaffningen ökade till 20,5 %. Då överföringsförbindelserna mellan Finland och Sverige skadades påverkade det priserna tillfälligt
men inte elektricitetens leveranssäkerhet.
Regeringen godkände vid sitt möte den 13 juni 2012 de strategiska
riktlinjerna för utveckling av gasnätet och användningen av gas i Finland. Enligt strategin lönar det sig för staten att främja arrangemang
med vilka man skapar ett konkurrerande gasutbud i Finland, för att
öka gasanvändarnas tilltro till gasmarknadens funktion och för att
göra gasens pris mera konkurrenskraftigt. Detta möjliggörs av projektet EMIP (Baltic Energy Market Interconnection Plan), som Europeiska kommissionen inledde år 2008 i syfte att förena de baltiska ländernas gasnätverk med Mellaneuropas samt att bygga en LNG-terminal som lämpas för flytande naturgas vid Finska vikens kust. Vid förverkligande skulle projektet förbättra vårt lands energiförsörjningssäkerhet betydligt.
Inom energibranschen pågick också andra aktuella och viktiga
projekt. Regeringen förberedde energi- och klimatstrategin och Europeiska unionens författningar implementerades i Finlands lagstift-
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
ning. Planer för förebyggande och nödsituationer i enlighet med EU:s
försörjningstrygghetsförordning för naturgas publicerades och levererades till kommissionen i december 2012. Man började tillämpa
EU:s direktiv om oljeberedskapslager den 1 januari 2013 och till följd
av detta ändrades lagstiftningen om obligatorisk upplagring vid utgången av år 2012. Eftersom Försörjningsberedskapscentralen inte
blev en nationell centrallagerenhet var ändringarna relativt få.
Under våren utfördes en landsundersökning om Finland baserat
på Internationella energiorganisationens IEP-avtal. Rapporten gav i
helhet en bra bild av Finlands situation. Det var främst orsaken till att
Finland håller oljeprodukter på över 90 dags lagernivå som behövde
motiveras.
DEN KRITISKA ICT-INFRASTRUKTUREN SÄKRADES
Vinterstormarna som drog över Finland julen 2011 orsakade mera
omfattande störningar än någonsin tidigare i meddelandenäten och
även i VIRVE-nätet. Man började effektivisera beredskapen inför olika störningar i energitillförseln genast i början av år 2012 genom ett
projekt för att förbättra de mest kritiska basstationerna inom myndighetsradionätet. Projektet finansierades av Försörjningsberedskapscentralen.
Under år 2012 inträffade exceptionellt många tjänstenekningsattacker både i Europa och i USA. I vissa fall accentuerades statsliga
intressen. I Finland har attackerna varit relativt sällsynta och ringa
till effekterna. Försörjningsberedskapscentralen intensifierade samarbetet med Kommunikationsverket och VTT för att effektivera
uppföljningen och informeringen av datasäkerhetshoten. Forskningen inom branschen effektiverades också framför allt inom industriautomation.
Försörjningsberedskapscentralen gjorde en utredning om informationssamhällets olika förändringsfaktorer med fokus på behovet
att säkerställa sjökabelförbindelserna. Man började förbereda beredskapen av de internationella teleförbindelserna via Norge genom att
utnyttja kabelrutten mellan Kaamanen och Utsjoki. Hanteringen av
de omfattande och mångsektoriella störningarna förbättrades inom
den kritiska infrastrukturen genom att utveckla samarbetsmöjligheterna mellan och verksamhetsmodellerna hos olika aktörers 24/7
-kontrollrum. Föråldrade lösningar (ett fast reservnät om 2V) togs ur
produktionsbruk.
Försörjningsberedskapscentralen deltog med sin expertis i uppföljning och främjande av olika informationstekniska projekt. De
mest centrala projekten var TUVE (säkerhetsnät), VIRVE (myndighetsradionät) och TORI (branschoberoende ICT-uppdrag).
FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSMÅLEN REFORMERAS
Statsrådets nuvarande beslut om målen för försörjningsberedskapen
är från år 2008. Arbets- och näringsministeriet bad Försörjningsberedskapsrådet att inleda reformarbetet för målbeslutet. Försörjningsberedskapsrådet inledde förberedelsen i försörjningsberedskapsorganisationen den 9 maj 2012.
Som grund för reformarbetet i försörjningsberedskapsorganisationen sammanställdes allmänna scenarion för försörjningsberedskapen, med hjälp av vilka man granskar möjliga framtida risker, utvecklingsdrag och förhållanden samt hur dessa påverkar försörjningsberedskapen. Vid branschspecifika workshops fördjupade man sig i
dessa scenarion och granskade hur olika förlopp påverkade branschernas försörjningsberedskap. I workshoparna deltog närmare 200
personer. Med stöd av resultat utarbetades ett förslag till målbeslut i
Försörjningsberedskapscentralen, som behandlades i försörjningsberedskapsorganisationen före utgången av mars 2013.
KONTINUITETSSTYRNINGEN BEFRÄMJAS
Användningen av verktyg som stöder näringslivets kontinuitetsstyrning ökade i försörjningsberedskapskritiska företag och poolverksamheten. Kontinuitetsstyrningens verktyg är bl.a. tillämpningen
mognadsanalys i HUOVI-portalen, instruktionerna för kontinuitetsstyrningen samt rekommendationer och modellklausuler för kontinuitetsstyrningen (SOPIVA) som används som bilagor till anbudsbegäran och avtal. SOPIVA har tagits i bruk och förfarandet har tillämpats i flera stora företag.
Huovi-portalen har varit i produktionsbruk sedan hösten 2010
och hade i början av detta år cirka 1 900 registrerade användare. Nya
instruktioner för organisationers kontinuitetsplanering och som
stöd för kontinuitetsövningar har ständigt uppdaterats i portalen.
Utbildningar som stöder kontinuitetsstyrningen och utnyttjande av
portalen arrangerades som allmänna evenemang både för pooler
och företag.
En ny lägesbild för försörjningsberedskapen sammanställdes. Vid
utgången av år 2012 producerade 19 pooler av 24 lägesbildrapporter
från sina branscher (13 pooler år 2011). Poolernas lägesbildrapporter
innehåller sammanlagt 161 försörjningsberedskapskritiska företags/
arbetsställens mognadsanalyser inom kontinuitetsstyrning (142 företag/arbetsställen år 2011).
Med Helsingfors stad ingicks ett avtal om att Försörjningsberedskapscentralen producerar HUOVI-portalen som en tjänst som stöder stadens beredskap. Det är den första organisationen inom offentlig förvaltning som har tagit systemet i bruk.
FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSORGANISATIONEN
EVALUERADES
Arbets- och näringsministeriet utförde en evaluering av hur aktuell
och effektiv myndighetsverksamheten vid Försörjningsberedskapscentralen är. Verksamheten har inte tidigare blivit externt evaluerad.
Utredningen har sammanställts av Rauni Hagman, koncernchef för
Patent- och registerstyrelsen. Enligt utredningen anses public-private-partnership-samarbetet vara en stark grund för det finländska
försörjningsberedskapsarbetet och även beredskapsarbetet på allmänt plan. Bevarandet av den långsiktiga samarbetstraditionen ansågs också viktigt och värdefullt. Mest omfattande var slutledningen
att den nuvarande diversifierade modellen för helhetssäkerhet och
-beredskap är splittrad, varpå kundhelheter som sträcker sig över
förvaltningsgränserna kan lämna utan en instans som bär totalansvaret.
Försörjningsberedskapsrådet sammanställde en arbetsgruppsrapport som avslutning på sin fyraårsperiod, där man behandlade försörjningsberedskapsorganisationens effektivitet, ändamålsenlighet
och utveckling av organisationen. Flera utvecklingsförslag gavs.
Rådet kunde med jämna intervaller följa upp pool- och sektorfältets aktivitet och arbetets resultat utgående för en sammanfattning av
generalsekreteraren. Statsrådets utrikes- och säkerhetspolitiska utskott borde informeras regelbundet om försörjningsberedskapens situation och utvecklingsriktning. Detta kunde ske på så sätt att en gång
per år skulle försörjningsberedskapsorganisationens aktuella rapport
upptas på utskottets föredragningslista. Riksdagens roll skulle framhävas av att försörjningsberedskapens prioriterade områden på allmän nivå skulle upptas i redogörelseförfarandet och en separat redogörelse om försörjningsberedskapen skulle framföras för riksdagen.
Rådets och hela försörjningsberedskapsorganisationens transparens
bör ökas bl.a. genom att utveckla kommunikationen.
Rådet evaluerar också huruvida försörjningsberedskapens resurser är tillräckliga och ändamålsenliga. Representationen behöver
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
23
inte utökas. I sin nuvarande form är försörjningsberedskapsorganisationen mycket kostnadseffektiv för staten och man bör inte göra
nedskärningar i organisationen för att uppnå små besparingar. Inom
ramarna för nuvarande resurser bör man centrera användningen av
kapaciteten. Man kunde också införliva den tredje sektorn ytterligare
i samarbetet.
Åtgärder vidtogs för att förverkliga rådets utvecklingsförslag. Strategiska mätare utvecklades för poolverksamheten, med vilka man kan
följa upp kvaliteten på poolernas verksamhet och poolverksamhetens
effektivitet bland försörjningsberedskapskritiska aktörer. Med mätarnas hjälp kommer man från år 2013 att utveckla poolverksamheten i
fråga om målställning, innehåll, uppföljning och styrning. Man inledde sammanslagningen av vissa pooler och den tredje sektorn infördes i försörjningsberedskapsverksamheten då en kommitté för
självständig beredskap i hemmen (KOVA) grundades i anslutning till
livsmedelsförsörjningssektorn. Kommittén fungerar under ledning
24
av Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland och består av
en representativ grupp organisationer. Beredskap på regional och lokal nivå effektiverades bl.a. genom att utarbeta instruktioner för dagligvaruförsörjningen, som testades gnom övningar och under seminarier.
Försörjningsberedskapsorganisationens verksamhet under verksamhetsåret var aktiv. Över 2 000 personer deltog i möten, kurser,
övningar, seminarier och workshops. Information från deltagarna
samt tanke- och erfarenhetsutbyte mellan dem utgör värdefulla insatser för utveckling av försörjningsberedskapen. Varmt tack till alla deltagare!
Ilkka Kananen
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
Management’s Review 2012
GENERAL INFORMATION
The growth of the Finnish economy stopped in 2012. Strong domestic
demand sustained the economy in early 2012, but the atmosphere of
constant uncertainty created by the euro crisis combined with low demand for exports pushed industrial production into decline toward
the end of the year. The trade balance remained in deficit. The increase in unemployment is one of the greatest threats to the Finnish
economy. Should the unemployment rate continue to rise, households will probably react by cutting back on consumption. The resulting lack of domestic demand will then further weaken the activity of
the economy, making a self-sustaining recession a real risk. Reducing
the sustainability deficit of the public economy requires the implementation of difficult, long-term solutions. However, some positive
signs have manifested themselves at the beginning of the current year:
the financial market is slowly regaining its confidence in the eurozone, the order books of export companies are filling up, and the
global economic outlook seems reasonably positive, even though the
growth of the global economy is distributed unequally.
of Defence, and the National Emergency Supply Organisation has
taken an active role in this preparation work. On 24 January 2013, the
Government approved a decision in principle regarding the Finnish
National Cyber Security Strategy. The objective of this decision in
principle is that, by 2016, Finland will be a pioneer in preparing for
cyber threats and managing disruptions caused by such threats. The
Security Committee is responsible for coordinating the strategy’s implementation. Among other measures specified in the strategy, a Cyber Security Centre will be established under the Finnish Communications Regulatory Authority to collect up-to-date and analysed situational information and deliver that information to the appropriate
parties. This is currently the responsibility of the national data security authority, CERT-FI, whose services for actors critical to the security of supply have been funded by the National Emergency Supply
Agency since 2007. Companies and organisations with significant
roles in the vital functions of society must take account of cyber
threats in their management of continuity and uphold a sufficient level of protection against such threats. The National Emergency Supply
Organisation and NESA support these activities by drawing up reports and guidelines and conducting training.
The new Act on Monitoring Foreign Corporate Acquisitions entered into force on 1 June 2012. This Act provides the authorities with
the opportunity to monitor more effectively the ownership of companies that are critical to the security of supply and national security.
Pursuant to the Act, the authorities can also limit foreign ownership
in such companies if necessary. On the civilian side, Finnish companies critical to ensuring the vital functions of society are the subject of
such monitoring, whereas all foreign ownership in the defence industry is monitored. In other regards, the monitoring only applies to foreign owners domiciled outside the EU and EFTA. The Ministry of
Employment and the Economy and the National Emergency Supply
Agency have agreed on the division of labour and methods in the
monitoring of foreign corporate acquisitions.
ENERGY SECTOR UNDERGOING CHANGE
NEW STRATEGIES AND REGULATIONS
On 5 December 2012, the Government issued a decision in principle
on comprehensive security. Pursuant to the decision, the concept of
comprehensive security will be adopted to describe wide-ranging
preparedness on the part of society for various disruptions and states
of emergency. The decision specifies and clarifies the responsibilities
of the various administrative branches for sectors of comprehensive
security, with the objective of creating a more systematic method of
security management. Core strategic policies of comprehensive security will be defined in the Government´s Security and Defence Policy
Report and the strategies and programmes that further define the report’s contents: the Security Strategy for Society, the Internal Security
Programme and the Decision of the Government on the objectives of
security of supply.
It is stated in the decision in principle that a Security Committee
operating within the Ministry of Defence will be established as a permanent cooperation body for proactive preparedness. During disruptions, the Committee will also serve as an expert body if necessary,
depending on the nature of the disruption. The Government issued a
decree to this effect on 24 January 2013. The Committee has a broader remit and base than its predecessor, the Security and Defence
Committee. Members of the Security Committee include the chairperson of the Council for Security of Supply and the CEO of the National Emergency Supply Agency.
Preparation work for the National Cyber Security Strategy has
been underway since spring 2011 under the direction of the Ministry
The exceptionally violent storms of December 2011 caused extensive, long blackouts all over Southern Finland. As a result, the Ministry of Employment and the Economy initiated measures to mitigate the risk of blackouts and to improve service for private citizens
and companies alike. This led to a revision of the current legislation,
and a new Energy Market Act is intended to enter into force in the
summer of 2013. The new Act will increase regulation, with the objective of improving the technical reliability of electricity network
companies, enhancing communications during emergencies, and
improving preparedness for disruptions and emergency situations.
Monitoring the readiness planning of energy companies will fall
under the responsibility of the National Emergency Supply Agency;
in other respects, the Act will be enforced by the Energy Market Authority.
Due to the exceptionally good water situation in the Nordic countries, Finnish electricity production climbed steeply (26%), even
though the importation of energy from Russia diminished significantly. In energy production, the percentage of net imported energy
rose to a record 20.5%. The damage sustained by the transmission
links between Finland and Sweden affected prices momentarily, but
did not impede the reliability of electricity supply.
In its meeting on 13 June 2012, the Government approved a strategic policy on developing the Finnish gas network and gas use in
Finland. According to the policy, the state should promote arrangements that create competitive gas production in Finland, in order to
improve the faith of gas users in the functioning of the gas market
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
25
and the competitiveness of gas prices. These measures are made
possible by the BEMIP project (Baltic Energy Market Interconnection Plan), launched by the EU in the autumn of 2008, with the objective of connecting the gas networks of Baltic countries with those
of Central Europe and building an LNG terminal suited to the distribution of liquid natural gas on the coast of the Gulf of Finland. If
the project is realised, it will significantly improve the security of
supply in Finland.
Other important projects are currently underway in the energy
sector. The Government has prepared a Finnish Energy and Climate
Strategy, and EU regulations have been implemented in Finnish legislation. According to the EU’s security of supply directive for natural
gas, the prevention and emergency plans were published and delivered to the Commission in December 2012. Implementation of the
EU’s oil stocking directive began on 1 January 2013, in relation to
which the legislation on holding strategic stocks was amended in late
2012. These changes had relatively little impact on the National Emergency Supply Agency, since it was not nominated a central stockholding entity (CSE).
In the spring, a country study related to the application of the International Energy Agency’s IEP Agreement was conducted in Finland to evaluate the security of supply and other arrangements of the
Finnish energy industry. As a whole, the report presented a positive
evaluation of the situation in Finland. The principal request for justification related to the grounds on which Finland maintains a stock
level of more than 90 days in oil products.
CRITICAL ICT INFRASTRUCTURE SECURED
The winter storms that passed over Finland in December 2011 caused
unprecedented disruption to communications networks, including
the authorities’ VIRVE network. The enhancement of preparedness
for disruptions in energy supply was begun immediately at the beginning of 2012, by launching an improvement project targeted at the
auxiliary power supply solutions of the authority network, financed
by the National Emergency Supply Agency.
An exceptional number of denial-of-service attacks occurred in
2012, both in Europe and the United States. Some of these attacks
had a pronounced political character. However, denial-of-service
attacks are comparatively rare in Finland and have had only minor
effects. The National Emergency Supply Agency intensified its cooperation with the Finnish Communications Regulatory Authority
and VTT Technical Research Centre of Finland in monitoring and
reporting on threats to data security, particularly in the field of industrial automation.
The National Emergency Supply Agency carried out a survey of
the various change factors of information society, concentrating on
the backup requirements of undersea cable connections in particular. Backup international data communications through Norway
were prepared by making use of the completed Kaamanen–Utsjoki
cable route. Work to improve the management of wide-ranging and
multi-sector disruptions to critical infrastructure was started by
developing the cooperation possibilities and operating models of
the 24/7 monitoring rooms of various actors. Some old solutions
(the auxiliary 2V landline network) were removed from production use.
Making use of its expertise, the National Emergency Supply Agency participated in the individual monitoring and promotion of the
ICT projects of various authorities. The most important such projects
were TUVE (security network for the government sector), VIRVE
(Finland’s Authority Radio Network) and TORI (ICT functions that
are not restricted to a given domain).
26
UPDATE OF SUPPLY SECURITY TARGETS LAUNCHED
The current Government decision on the objectives of supply security
dates to 2008. The Ministry of Employment and the Economy requested the Council for Security of Supply to begin the work of updating these objectives. On 9 May 2012, the Council began preparations within the National Emergency Supply Organisation.
To serve as the basis for the update, the National Emergency Supply Organisation drew up general scenarios for security of supply.
With the help of these scenarios, the Council reviewed possible future
risks, development targets and operating environments, along with
their effects on security of supply. Sector-specific workshops developed the high-level scenarios and investigated the effects of different
development paths on the security of supply of their respective sectors. Nearly 200 people participated in these workshops. On the basis
of the results achieved in the workshops, the National Emergency
Supply Centre drew up a proposal for the objectives, which was discussed in the National Emergency Supply Organisation by the end of
March 2013.
PROMOTING CONTINUITY MANAGEMENT
The use of tools that support the management of continuity in business increased in companies and pools that are critical to security of
supply. These tools include the maturity analysis application of the
HUOVI portal, instructions and recommendations for continuity
management, and model clauses (SOPIVA) to be appended to calls
for tenders and agreements. The implementation of SOPIVA methods has increased, and several large companies apply the methods to
their operations at present.
The HUOVI portal has been in production use since the autumn
of 2010, and approximately 1,900 users had registered on the portal
by the beginning of this year. New guidelines to support continuity
planning and exercises in companies have been constantly drawn up
and published on the portal. Both general and pool- and companyspecific training in continuity management and use of the portal was
organised.
The second situation picture of security of supply has been generated. By the end of 2012, 19 out of 24 pools had produced situation reports on their sectors (compared to 13 pools in 2011). The
situation reports drawn up by the pools include continuity management maturity analyses of a total of 161 companies/branch offices
critical to security of supply (compared to 142 companies/branch
offices in 2011).
The National Emergency Supply Agency signed an agreement
with the City of Helsinki on the production of the HUOVI portal as
a service to support the readiness activities of the city. The City of
Helsinki is the first public administration organisation to adopt the
system.
NATIONAL EMERGENCY SUPPLY
ORGANISATION EVALUATED
The Ministry of Employment and the Economy carried out an evaluation of the efficiency and modernity of the National Emergency Supply Centre’s official functions. The Agency’s operations have not been
evaluated before by an external party. The report was drawn up by
Director General Rauni Hagman of the National Board of Patents and
Registration of Finland. According to the evaluation, Finland’s efforts
to ensure security of supply and overall preparedness are founded on
a long-standing and valued tradition of public-private-partnership.
The report’s most far-reaching conclusion was that the current, dis-
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
persed model of comprehensive security and preparedness is fragmentary, making it possible that no party will assume overall responsibility for complex issues that cross administrative boundaries.
To conclude its four-year term, the Council for Security of Supply
drew up a working-group report on the efficiency, suitability and development of the National Emergency Supply Organisation. The report contained several development suggestions.
The Council could, at set intervals, monitor the activity and results
of the pool and sector field on the basis of a summary presented by the
Secretary General. The Government’s Cabinet Committee on Foreign
and Security Policy should be regularly informed of the state and development of security of supply. For example, an annual review drawn
up by the National Emergency Supply Organisation could be included
on the Cabinet Committee on Foreign and Security Policy’s agenda.
Setting the overall focus of security of supply through a reporting procedure and presenting an individual report to Parliament on security
of supply would emphasise the role of Parliament. The visibility of the
Council and the entire National Emergency Supply Organisation
should be increased by developing communications, for example.
The Council also evaluated the adequacy and appropriate use of
resources for security of supply. There is no need to increase the comprehensiveness of representation. In its current form, the National
Emergency Supply Organisation is quite cost-effective for the state,
and the organisation should not be crippled for the sake of minor savings. The objective should be to focus the organisation’s resources
within the current framework. Cooperation with the third sector
could also be increased.
Measures were taken to implement the development suggestions
presented by the Council. The National Emergency Supply Agency developed strategic indicators to monitor the quality of pool operations
and its impact within the scope of actors critical to security of supply.
With the help of these indicators, the goal setting, content, monitoring
and steering of pool operations will begin in 2013. The merging of some
pools was set in motion and the third sector was connected to security
of supply operations by establishing the Committee for Household Preparedness (KOVA) within the food supply sector. The Committee is directed by the Finnish National Rescue Association and its membership
is representative of the organisations in the field. Preparedness at the
regional and local levels was enhanced by, for example, drawing up instructions for consumer goods supply, which were tested in exercises
and seminars.
The National Emergency Supply Organisation was active during the
year under review. More than 2,000 persons participated in meetings,
training occasions, exercises, seminars and workshops. Their exchange
of information, ideas and experiences is valuable for the development of
security of supply. A warm thank you to all those who participated.
Ilkka Kananen
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012
27
Pohjoinen Makasiinikatu 7 A • 00130 Helsinki • Vaihde 02950 51000 • Fax 09 260 9584 • www.huoltovarmuus.fi