Nammo on vahva toimija kansainvälisillä

2010
Patria
lyhyesti
Puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan
luotettu elinkaaren tukipalvelujen ja
teknologiaratkaisujen tuottaja. Patrian
omistavat Suomen valtio (73,2 %) ja
European Aeronautic Defence and
Space Company EADS N.V. (26,8%). Arvot
Tahdomme menestyä
Toimimme asiakasläheisesti
Onnistumme yhdessä
Sisältö
Konsernin avainluvut
Milj. e 2010
2009
2008 2007 2006 2005
Uudet tilaukset 1 017,6
624,4
863,0
568,0
554,4 248,9
Tilauskanta 1 787,2 1 315,6 1 192,1
907,1
873,7 619,8
Liikevaihto
541,2
447,8 317,2
564,3
539,5
534,6
Tulos ennen rahoituseriä,
Tuotteet ja palvelut tänään
Panssaroidut pyöräajoneuvot, kranaatinheitinjärjestelmät ja ampumatarvikkeet sekä
näiden tuotteiden elinkaaren tukipalvelut.
• Patria AMV
• Patria Nemo
• AMOS
veroja ja poistoja
31,9
46,6
48,7
55,8
42,0
25,5
Liikevoitto
10,5
20,0
8,9
37,3
26,9
13,2
Tulos ennen veroja
7,2
17,0
2,3
33,5
25,6
12,3
Liikevaihto Suomen
ulkopuolelta, %
63
62
55
49
42
38
Omavaraisuusaste, %
42,2
43,5
40,0
48,1
55,2
61,4
Nettovelkaantumisaste, %
7,0
40,8
55,1
19,6
-18,7
-22,4
1,7
5,8
0,4
11,8
8,8
5,4
12,2
6,6
Oman pääoman tuotto, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Henkilöstö keskimäärin
3,2
6,4
3,1
14,6
3 397
3 414
2 810
2 662
2 447 1 848
Lentokoneiden ja helikoptereiden elinkaaren tukipalvelut sekä lentäjäkoulutus.
• F-18 -elinkaarituki
• Hawk-elinkaarituki
• NH90-kokoonpano
• Helikopterihuollot
• Sotilaslentäjien peruskoulutus
• Siviililentäjien koulutus
Liikevaihto
MEUR
Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehitys, integrointi ja niihin liittyvien
osajärjestelmien elinkaaren tuki.
50
30
400
40
25
20
30
15
200
20
10
100
• Elektroniikkajärjestelmät
• Asejärjestelmät
• Panssariajoneuvot
• Suojelumateriaalit
0
10
5
2006 2007 2008 2009 2010
0
Investoinnit ilman yritysostoja
MEUR
2006 2007 2008 2009 2010
30
2 Patria 2010
2006 2007 2008 2009 2010
Tilauskanta
2000
Henkilöstö keskimäärin
3500
3000
25
1500
2500
2000
1000
15
1500
10
1000
500
5
0
Lisää Patrian tuotteista ja palveluista www.patria.fi
0
MEUR
20
• Lentävien järjestelmien kehitys, tuki ja
ylläpito
• Tilannetietoisuusratkaisut
• Integrointi- ja modernisointihankkeet
Omavaraisuusaste
60
35
500
Toimitusjohtajan katsaus
Toiminta­ympäristö
Entistä yhtenäisempi Patria
Yhteiskuntavastuu
Patrian tuotteet
menestyvät maailmalla
Vankka tukijalka ilmailussa
Järjestelmäintegroinnin kysyntä kasvaa
Millog
Nammo
Selvitys hallinto- ja ohjaus-
järjestelmästä
Riskienhallinta
Hallitus
Neuvottelukunta
Konsernin johto
Hallinnon johtoryhmä
ja muu johto
%
40
300
Maavoimien materiaalien kunnossapito
Suomen puolustusvoimille.
Liikevoitto
MEUR
600
4
6
8
10
14
16
18
19
20
22
24
25
26
27
500
0
2006 2007 2008 2009 2010
2006 2007 2008 2009 2010
0
2006 2007 2008 2009 2010
Talouskatsaus kokonaisuudessaan www.patria.fi
2010 Patria 3
Patrian
tapa toimia
TEKSTI Päivi Brink KUVA eossit ut im r
Toimitus­johtajan
katsaus
V
uonna 2010 Patrian tilauskanta kasvoi
merkittävästi ja tase vahvistui hyvän
kassavirran ansiosta. Tilauskannan
kasvu on pääosin seurausta siitä,
että Patrialle tärkeät projektit etenivät kiristyvästä markkinatilanteesta huolimatta
suunnitelmien mukaan – ehkä loppuvuodesta
jopa odotettua paremmin niin kotimaassa kuin
kansainvälisestikin. Vahvistunut tase puolestaan
vakauttaa yhtiön taloudellista tilannetta ja antaa
liikkumavaraa tulevaisuutta suunniteltaessa.
Toimialalla kilpailutilanne säilyy jatkossakin kireänä, joten lähivuosina meiltä edellytetään tiukkaa
tuottavuudenhallintaa.
Pohjoismaisen yhteistyön vuosi
Toiminnan kehittymisen kannalta viime vuotta voi
luonnehtia Pohjoismaiden yhteistyön avautumisen
vuotena. Vuoden merkittävin saamamme kauppa
oli Ruotsin puolustusmateriaalilaitoksen kanssa
tehty sopimus 113 Patria AMV -ajoneuvon toimittamisesta. Pitkäksi venyneen hankintaprosessin
lopputuloksena saavutettu asema Ruotsissa antaa
yhteistyölle myös positiivisia jatkonäkymiä.
Toinen merkittävä yhteispohjoismainen hanke
on Suomen puolustusvoimien AMOS-kranaatinheitinajoneuvojen tilaus puoliksi omistamaltamme
Patria Hägglunds Oy:ltä. Lopullista päätöstä
järjestelmän hankkimisesta on edeltänyt pitkä
suunnitteluprosessi, jossa on korostunut erityisesti
Patrian teknologiaosaaminen ja kiinteä yhteistyö.
Pohjoismaisuus näkyy myös Patrian ja Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaushankkeessa. Hankkeen päätoimittajana ja
integraattorina toimivan Patrian alihankkijoita
ovat Pohjoismaiden merkittävimmät puolustus­
teollisuusalan toimijat.
Vahva pohja pohjoismaiselle yhteistyölle
löytyy myös helikopterihuolloista, joita Patria on
tehnyt muun muassa Ruotsin puolustusvoimille ja
poliisille. Lisäksi NH90-helikoptereiden kokoonpano luo Patrialle valmiuden niiden elinkaaren
tukipalveluiden tuottamiseen myös muille NH90käyttäjille.
Uutta markkinapotentiaalia edustava avaus
oli Yhdysvaltain Foreign Military Sales (FMS)
4 Patria 2010
-projektiin liittyvä hanke, jossa Patria Nemo
-kranaatinheitinjärjestelmiä myydään edelleen
kolmannelle osapuolelle osana laajempaa toimituskokonaisuutta.
Land-liiketoimintaan liittyvät Egyptin ja
Slovenian hankkeita koskevat tutkinnat etenivät
toimintavuoden aikana edelleen varsin hitaasti ja
ne vaikuttavat mahdollisesti myös tulevina vuosina
Patrian julkisuuskuvaan.
Muutosten keskellä
Tulevaisuuden puolustusteollisuuden tuotteiden
ja palveluiden teknologinen taso nousee nopeasti.
Kotimarkkinoillamme suunnitteilla oleva puolustusvoimauudistus ennakoi selvästi henkilöstön
erikoistumista ja samalla järjestelmien laiteälyn
tarpeen lisääntymistä. Patrialle on tärkeää pysyä
kehityksessä mukana ja näin ollen vahvistamme
tuotekehityksen ja tutkimuksen roolia, samalla
kun valmistaudumme toimimaan entistä tiiviimmässä yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Myös toimintaympäristöömme liittyvä lainsäädäntö muuttuu. Valmisteluvaiheessa oleva
maakohtainen, mutta kokonaisuutena EU:n laajuinen, puolustusvälineiden hankintalainsäädännön muutos uudistaa markkinoita merkittävästi.
Toiminta avautuu aiempaa laajemmin kansainväliselle kilpailulle ja sen läpinäkyvyys paranee.
On mahdollista, että nämä uudistukset johtavat
uudistuksiin myös eurooppalaisen teollisuuden piirissä. Siitä on näkyvissä jo merkkejä. Myös meillä
Suomessa kotimaisen teollisuuden pitää pystyä
huolellisesti ennakoiden turvaamaan monipuolinen toimintansa. Tähän ja muihinkin vuoden 2011
haasteisiin varaudumme verkostoitumalla hyvin
sekä lisäämällä joustavuutta toiminnan tehokkuuden turvaamiseksi.
Kiitos asiakkaillemme, kumppaneillemme ja
kaikille patrialaisille hyvästä yhteistyöstä.
Heikki Allonen
Toimitusjohtaja
2010 Patria 5
Toimintaympäristö
Maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutukset koettelevat puolustus- ja turvallisuusalaa vielä pitkään. Suomessa toimintaympäristöön vaikutti 2010 hallituksen periaatepäätös yhteiskunnan
turvallisuusstrategiasta, joka konkretisoi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan periaatteita ja tavoitteita. Euroopassa EU-maiden
keskinäistä yhteistyötä pyritään kehittämään lainsäädännön
avulla.
P
uolustusteollisuudessa finanssikriisin
vaikutukset näkyvät pidemmällä viiveellä verrattuna muihin toimialoihin.
Vuonna 2010 säästötoimet näkyivät Euroopan isojen maiden puolustusbudjeteissa. Suomessa käynnistyivät valmistelut vuoteen
2016 tähtäävään puolustusvoimauudistukseen.
Suomen valtion turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 linjaus puolustusmäärärahojen nostamisesta kahdella prosentilla vuodesta
2011 lähtien vahvistettiin budjetissa. Näin haluttiin varmistaa Suomen puolustushallinnon pitkäjänteiset toimintaedellytykset. Jatkosta käydään
kuitenkin keskusteluja, sillä tiukkoja säästötoimia
vaaditaan lähivuosina kaikilla hallinnon aloilla.
Strateginen kumppanuus on toimintamalli, jota
käytetään Suomen puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden yhteistyössä. Kumppanuusmalli antaa
Puolustusvoimille mahdollisuuden keskittyä omiin
ydintoimintoihinsa, samalla varmistaen teollisuu-
Entistä
yhtenäisempi
Patria
Patria-konsernin rakennetta muutettiin katsauskaudella. Tavoitteena on tehostaa johtamista, parantaa toiminnan tuottavuutta,
poistaa päällekkäisyyksiä ja näkyä yhtenäisemmin sekä asiakkaille
että sidosryhmille. Hallinnossa otetaan käyttöön yhteisiä prosesseja, joilla koko konsernin osaamista voidaan hyödyntää tehokkaasti.
6 Patria 2010
jenvaihdon osalta. Pohjoismaiden NORDEFCOyhteistyön tulokset ovat nähtävissä vasta tulevien
vuosien aikana.
den kanssa sovittujen tehtävien hoitamisen myös
poikkeustilanteissa.
Eurooppa-tasoista lainsäädäntöä
kehitetään
Yhteiskunnan turvallisuus ja
kansainvälinen kriisinhallinta
Euroopan markkinoilla on ryhdytty vahvistamaan yhteistyötä ja poistamaan teollisuuden
päällekkäisyyksiä kilpailukykyisen ja yhtenäisen
puolustusvälinemarkkinan aikaansaamiseksi.
Näin lisätään jäsenmaiden avoimuutta tilanteessa,
jossa yhteiseen puolustukseen osallistuminen on
vapaaehtoista eikä siis kuulu EU:n perusartikloihin. EU:n Lissabonin sopimus antaa tähän uusia
mahdollisuuksia.
Euroopan isojen maiden paineet puolustusbudjettien leikkaamiseen ovat johtaneet uudenlaiseen
ajatteluun puolustukseen tarvittavien resurssien
käytöstä. Käytännön esimerkkinä uudesta politiikasta Iso-Britannia ja Ranska julkistivat aiempaa huomattavasti laajemman sotilasyhteistyön
ohjelman.
EU:n sisäiset hankinnat pyritään saamaan entistä läpinäkyvimmiksi. Jäsenmaat ovat parhaillaan
siirtämässä kansalliseen lainsäädäntöönsä Euroopan komission vuonna 2009 hyväksymää puolustus- ja turvallisuushankintadirektiiviä. Direktiivi
avaa merkittävän osan aiemmin kansallisessa
harkinnassa olleita puolustusmateriaalihankintoja
kilpailulle. Tällä on merkittävä vaikutus alalla, jolla Euroopassa on edelleen paljon päällekkäisyyttä.
Suomen hallitus antoi loppuvuodesta 2010
periaatepäätöksen yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota
kansainväliseen ulottuvuuteen sekä varautumisen
ja kriisijohtamisen toimijakentän laaja-alaisuuteen.
Elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitys osana
yhteiskunnan varautumista ja häiriötilanteiden
hallintaa korostuu. Myös turvallisuustutkimusta käsitellään perusteellisemmin. Vuoden 2010
aikana on tällaisen kattavan turvallisuusstrategian
tarve korostunut monella tavoin.
Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kansalaislevottomuudet sekä useat suuret luonnonmullistukset
ovat esimerkkejä yhteiskunnan turvallisuuteen
voimakkaasti vaikuttavista ilmiöistä.
Pohjoismainen yhteistyö keskiössä
Pohjoismaiden puolustusvoimat pyrkivät yhteisessä kustannuspaineessa tiivistämään yhteistyötään.
Tavoitteena on löytää kustannushyötyä kaikille
toimijoille muun muassa yhteisen koulutuksen,
harjoitusten ja materiaalihankintojen sekä tieto-
P
atrian toimintaympäristö on muutos­
tilassa. Mahdolliset puolustusvälinehankintojen leikkaukset, kilpailulainsäädännön muutokset ja uusien toimijoiden
tulo markkinoille tarkoittavat kiristyviä
vaatimuksia kustannustehokkuudelle. Patria vastaa
näihin haasteisiin muun muassa tiivistämällä konserniyhteistyötään ja tehostamalla toimintaa.
Juridista yritysrakennetta muutettiin vuoden
aikana perustamalla konsernille uusi emoyhtiö.
Johtamisjärjestelmää kehitettiin muodostamalla
konsernitasoinen johtokunta. Lisäksi konsernijohtoon perustettiin kaksi uutta tehtävää: konsernin
hallintojohtaja sekä markkinointijohtaja. Johtokuntaa edeltäneessä johtoryhmässä oli rinnakkain
sekä käytännön hallintotehtäviä että operatiivisia
tehtäviä. Nyt nämä on selkeämmin eriytetty ja
johtokunta keskittyy enemmän strategisiin sekä
olennaisiin operatiivisiin hankkeisiin ja vähemmän
yrityshallintoon. Yrityshallintoon nimettiin kuusihenkinen hallinnon johtoryhmä, jonka tavoitteina
on tehdä Patriasta tehokkaampi ja riskienhallinnallisesti hyvin johdettu.
Keskitetympi ja johdonmukaisempi
Patria
Aiemmasta holding-tyyppisestä toimintakulttuurista siirrytään selvästi keskitetympään johtamiseen.
Patrian liiketoiminnoissa on historiallisista syistä
lukuisia itsenäisiä järjestelmiä, toimintakulttuureja
ja samoja asioita on tehty eri puolilla konsernia eri
tavoin. Nyt selvitetään yksityiskohtaisesti, mitkä
toimintatavat palvelevat parhaiten konsernia.
Keskittämisen lisäksi toimintaa kehitetään
tunnistamalla keskeisiä, konsernin läpäiseviä
Uuden lainsäädännön käyttöönoton arvioidaan
kuitenkin vaikeuttavan puolustustarvikkeiden
hankintaa ja pahimmillaan johtavan hankintaa viivyttäviin prosesseihin. Lisäksi Euroopan pienemmissä maissa kannetaan huolta oman teollisuuden
mahdollisuuksista selviytyä kovenevan kilpailun
puristuksissa.
Hankintadirektiivin lisäksi Euroopassa on
meneillään vientilupalainsäädännön uudistaminen,
jonka tavoitteena on helpottaa EU-maiden keskinäistä puolustustarvikkeiden kauppaa.
NATO - Euroopan puolustuksen johtava
toimija
Pääosa EU:n jäsenmaista kuuluu myös NATOon ja
osa ulkopuolella olevista, kuten Suomi, osallistuu
aktiivisesti kumppanina NATOn toimintaan. Lissabonin sopimus antaa uusia virikkeitä EU:n oman
puolustuspolitiikan ja -kyvyn kehittämiseen. EU:n
taistelujoukot on jo konkreettinen resurssi, mutta
niiden käyttötapaa vielä haetaan ja EU nojautuu
vielä pitkään käytännön operaatioissa NATOon.
NATO on jo pitkään luonut toimintamallit ja
laitestandardit Euroopassa ja vaikuttanut näin
muihinkin kuin omiin liittolaisiinsa. Patrian tuotteet ja järjestelmät on jo vuosien ajan toteutettu
NATO-standardien mukaisesti.
prosesseja. Ne määritellään, konkreettiset hyödyt
todennetaan ja henkilöstö sitoutetaan toimimaan
niiden mukaisesti. Samalla voidaan tunnistaa
päällekkäisiä toimintoja ja eriäviä käytäntöjä sekä
hakea tehokasta resurssien käyttöä. Perusvaati­
muksena on myös konsernin sisällä liikkuvan
tiedon yhdenmukaisuus, luotettavuus ja vertailukelpoisuus. Tiedonkulun, laskentaperiaatteiden
ja tietojärjestelmien kehittäminen on olennaista
konserniyhteistyön tiivistämisessä.
Konsernin hallintorakenne pidetään yksinkertaisena ja varsinainen kehitystyö tapahtuu proses­
sien kautta liiketoiminnoissa. Tämä on tärkeää
sekä henkilöstön sitoutumisen että asiantuntemuk­
sen vuoksi. Jokaisen panosta tarvitaan, jotta
toiminta on laadukasta ja tehokasta.
2010 Patria 7
Patrian tapa toimia vakaasti ja vastuullisesti
”
Vastuullinen toiminta näkyy kaikessa yritystoiminnassamme ja palvelutarjonnassamme. Se on koko organi-
Patrian tavoitteena on kannattava ja vastuullinen liiketoiminta. Toiminnan perustana
ovat yhteisesti määritellyt arvot sekä eettiset toimintaohjeet. Niitä tukevat taloudelliset, henkilöstöön, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät ohjeet.
saation läpäisevä ajattelutapa. Vastuullisen yritystoimintamme perustana ovat Patrian kolme perusarvoa ja
eettinen toimintaohje, mitkä luovat vankan perustan
luottamukselle Patrian henkilöstön, asiakkaiden,
P
atrian tapaa toimia ohjaavat muun
muassa kullakin markkinalla voimassa
olevat lait ja säännökset, vientilupakäytännöt sekä asiakkaiden kanssa tehdyt
sopimukset.
Arvojen mukainen toiminta luo lisäarvoa sidosryhmille. Samalla on mahdollista kehittää toimintaympäristö ja varmistaa jatkuvuutta. Vastuullinen
toiminta takaa kaikkien osapuolten menestyksen.
Taloudellinen vastuu – liiketoiminnan on
oltava kannattavaa
Patrian vastuu yrityksenä on toimia kannattavasti
ja kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Patria on
luotettava yhteistyökumppani ja haluttu työnantaja.
Toimintaympäristön ymmärtäminen ja oikeiden
asioiden suunnitelmallinen ja tuloksellinen tekeminen takaavat yrityksen menestymisen sekä kyvyn
vastata muutoksiin.
Puolustus- ja ilmailuteollisuudelle ovat tyypillisiä pitkäkestoiset hankkeet. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintatoimenpiteet ovat osa
Patrian vuosittaista liiketoiminnan suunnittelua
sekä kiinteä osa liiketoimintojen ja tukitoimintojen
päivittäistä toimintaa.
8 Patria 2010
Sosiaalinen vastuu – ihmisiä ja
yhteiskuntaa kunnioittaen
Pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla saavutetaan
yrityskulttuuri, joka tukee jatkuvaa oppimista ja
kehittymistä. Ammattitaitoinen, yhteistyökykyi­nen
ja sitoutunut henkilöstö tekee Patriasta menestyvän yrityksen sekä halutun työnantajan ja yhteistyökumppanin. Haastavat työtehtävät, oman työn
arvostaminen, osallistuminen ja vuorovaikutus
ovat työhyvinvoinnin perustana.
Hyvän johtamisen ja yhteistyön kautta yritys
turvaa henkilöstön työ- ja toimintakyvyn. Toimintaa, osaamista ja muutosta johdetaan jämäkästi.
Esimiehillä on päävastuu oman alueensa päivittäisistä henkilöstöasioista.
Patriassa on otettu käyttöön varhaisen välittämisen malli. Se takaa koko henkilöstölle riittävän
ja oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä ja
mahdollisissa työkykyongelmissa.
Yhteiskunnan vastuullisena toimijana Patria
tukee valikoiden kansainvälisiä, valtakunnallisia ja
sen toimipaikkojen paikallisia kohteita sekä alaan
liittyvää opiskelua. Tavoitteena on pitkäaikainen
yhteistyö, joka edesauttaa molempien osapuolien
toimintaa. Keskeisinä perusteina yhteistyökumppania valittaessa ovat yhteensopivuus Patrian
arvojen ja eettisten toimintaohjeiden kanssa.
Patria on tukenut erilaisia järjestöjä, kuten
Sotiemme Veteraanit ry:tä, työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevää Tampereen Legioonateatteria
sekä Aseman Lapset ry:tä, joka edistää nuorten
tervettä kasvua. Vuonna 2010 tehtiin kolmivuotinen sopimus Patrian ja Suomen Sotilasurheiluliiton
Potkua liikuntaan -hankkeesta. Sen tavoitteena on
vaikuttaa varusmiesten liikkumiseen ja terveellisiin
elämäntapoihin.
Ympäristö- ja laatuvastuu – ympäristötietoista työtä laadusta tinkimättä
Patria huomioi toimintansa suunnittelussa ja johtamisessa ympäristönäkökohdat, -vaikutukset ja
-riskit. Toimipisteissä arvioidaan säännöllisesti ympäristöjohtamista ja ympäristön tilaa sekä tehdään
tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.
Patria kehittää jatkuvasti toimintaansa tuot­
taakseen korkealaatuisia tuotteita ja palveluita.
Strateginen hankintatoiminta ja pitkäaikainen
yhteistyö luotettavien toimittajien kanssa takaavat
katkeamattoman tuotannon. Yritysturvallisuus tukee yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista
ja liiketoiminnan jatkuvuutta varmistamalla, että
turvallisuusriskit tunnistetaan, arvioidaan ja niitä
vastaan suojaudutaan.
omistajien ja muiden sidosryhmien välillä.”
– MARKKINOINTIJOHTAJA
JUKKA HOLKERI
PATRIA ON YKSI
SUOMEN
SUOSITUIMMISTA
TYÖN­ANTAJISTA
Vuonna 2010 Patria sijoittui
20 halutuimman työantajan
joukkoon nuorten tekniikan ja
IT-alan ammattilaisten keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa. Patrian hyvän sijoituksen
taustalla ovat nuoria houkuttelevat monipuoliset erikoisalan
työtehtävät ja kansainvälisyys.
Nuoret arvostavat myös yrityk­
sen vakautta sekä mahdollisuut­
ta luoda tasapaino työn ja
vapaa-ajan välillä.
2010 Patria 9
Patrian
tuotteet
menestyvät
maailmalla
Patrian vahvuutena ovat hyvät, NATOstandardit täyttävät tuotteet. Panssaroidut
pyöräajoneuvot ja kranaatinheitinjärjestel­
mät kuuluvat Patrian tärkeimpiin vientituotteisiin yhdessä tilannetietoisuuteen
liittyvien järjestelmätuotteiden kanssa.
Merkittävimpiä markkinoita ovat Pohjois­
maat, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä eräät
Lähi-idän maat.
Kuva: Jari Saarentaus ja Antti Hentinen
Ruotsin panssariajoneuvokaupassa
haasteiden kautta voittoon
10 Patria 2010
Patria voitti Ruotsin puolustusmateriaalilaitoksen (FMV) tarjouskilpailun 113 panssaroidusta
pyöräajoneuvosta asiakkaan suorittaman pitkän ja
perusteellisen arviointiprosessin jälkeen ensimmäisen kerran kesällä 2009. Hankintasopimuksen
allekirjoittamisen jälkeen kilpailija valitti päätöksestä, joka johti uuteen tarjouskilpailuun. Patria
voitti tarjouskilpailun uudelleen ja uusi hankintasopimus allekirjoitettiin elokuussa 2010. Tästäkin
päätöksestä valitettiin. Tukholman hallinto-oikeu­
den marraskuussa 2010 julkistaman päätöksen
mukaan FMV oli hoitanut panssariajoneuvohank-
2010 Patria 11
keen julkisista hankinnoista säädetyn lain mukaisesti ja sopimus sai lainvoiman.
Ruotsin sopimus sisältää lisäksi option 113
Patria AMV -ajoneuvosta. Hankkeen arvo on noin
250 miljoonaa euroa. Ajoneuvot toimitetaan siten,
että niiden osalta Ruotsin armeijalle syntyy operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 aikana.
Patria on toimittanut Ruotsiin myös siellä nyt
käytössä olevat yli 200 XA-ajoneuvoa.
Patria AMV:ssä yhdistyvät suuri kantavuus
sekä viimeisin teknologia. Nämä mahdollistavat
korkean suojaustason sekä raskaiden asejärjestelmien samanaikaisen integroinnin ajoneuvoon
liikkuvuuden tästä kärsimättä. Patria AMV onkin
saanut erinomaista palautetta kriisinhallintatehtä­
vissä olevilta EU:n joukoilta Afganistanissa ja
Tshadissa. Patrialla on sopimukset jo yli 1400
ajoneuvosta mm. Suomeen ja Puolaan.
Patrian kranaatinheitinjärjestelmät
Yhdysvaltojen FMS-ohjelmaan
Syksyllä 2010 Patria Nemo -kranaatinheitinjärjes­
telmä valittiin asejärjestelmäksi Yhdysvaltojen
Foreign Military Sales (FMS) -projektin ajoneuvoihin. Patria toimittaa projektiin 36 kranaatinheitinjärjestelmää.
Tämä kauppa kertoo Patrian kyvystä kehittää
tuotteita nykyaikaisten puolustusvoimien tarpeisiin. Patria on tornillisten kranaatinheitinjärjestelmien markkinajohtaja maailmassa. Patria Nemon
ovat aiemmin valinneet myös Slovenian puolustusvoimat sekä Arabiemiraattien liiton merivoimat.
Patria Nemo on tulivoimainen epäsuoran tulen
tulitukijärjestelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden
myös suoraan tuleen. Lisäksi tämän yksiputkisen
kauko-ohjatulla tornilla varustetun 120 mm kranaatinheitinjärjestelmän ominaisuuksiin kuuluvat
myös erinomainen häivetekniikka ja ballistinen
suojaus. Järjestelmän alhaisen painon ansiosta
se on integroitavissa lukuisiin eri ajoneuvo- tai
alustyyppeihin.
AMOS-kranaatinheitinajoneuvojen
toimitukset alkoivat Suomen
puolustusvoimille
Patrian osakkuusyhtiö Patria Hägglunds Oy allekirjoitti sopimuksen AMOS-kranaatinheitinajoneuvojen sarjatuotannosta Suomen maavoimille.
Se toimittaa Maavoimille yhteensä 18 ajoneuvoa,
joissa kranaatinheitinjärjestelmä on integroitu
Patria AMV -alustalle. Hankinta sisältää ajoneuvojen lisäksi kattavan huolto- ja ylläpitosopimuksen sekä koulutusvälineitä. Sopimuksessa on
12 Patria 2010
lisäksi optio lisähankinnoista tuleville vuosille.
Kranaatinheitinajoneuvo otetaan käyttöön Maavoimissa vuonna 2013.
AMOS on ollut Patria Hägglundsin ja Puolus­
tusvoimien yhteinen tuotekehityshanke, jonka
lopputuloksena on syntynyt ainutlaatuisen suo­
rituskykyinen asejärjestelmä. AMOS-kranaatinheitinajoneuvo on nykyaikainen taktisen tason
järjestelmä, jonka liikkumiskyky ja sirpalesuoja
ovat erinomaisia. Se kykenee vastaanottamaan ja
käsittelemään tulikomennon liikkeessä ollessaan
ja aloittamaan tulenkäytön alle 30 sekunnissa pysähtymisestä. Tällä uudella suorituskyvyllä syntyy
etenemiskykyinen epäsuoran tulen yksikkö.
Elektronisen tiedustelun järjestelmä
kiinnostaa
Elektroniseen tutkasignaalitiedusteluun (ELINT,
Electronical Intelligence) kehitetty ARIS-järjestelmä (Advanced Real-Time Intelligence System) on
Patrian uusin kansainvälistä kiinnostusta herättänyt tuote. Ensimmäisestä järjestelmän sarjatoimituksesta sovittiin kesällä 2010.
Järjestelmä tunnistaa ja visualisoi vaikeasti
siepattavat tutkan aaltomuodot laajalta reaali­
aikaiselta kaistanleveydeltä. ARIS on suunniteltu
verkkokäyttöön, jolloin yksi operaattori voi
etäkäyttää useita järjestelmiä. Tuote on helppo
liittää käytössä oleviin vanhoihin järjestelmiin,
ja sen signaalinkäsittelytoiminnot ovat helposti
mukautettavissa. ARIS tarjoaa huippuluokkaisen
erottelu- ja analysointikyvyn myös uusimpien
tutkien tunnistamiseen.
2010 Patria 13
Vankka tukijalka
ilmailussa
Patria kuuluu Euroopan johtaviin ilmailualan elinkaaren tuki­palveluiden
tuottajiin. Vuosikymmenien kokemus lentokoneiden ja helikoptereiden
valmistuksesta ja huollosta takaa kattavan osaamisen. Patria on laajentanut
osaamistaan myös lentokoulutukseen ja tavoittelee entistä vahvempaa roolia
helikoptereiden osalta Pohjoismaissa.
P
atriassa on valmistettu ja huollettu ilmailukalustoa jo 90 vuoden ajan. Patria
on perinteisesti aina mukana Suomen
puolustusvoimien uusien ilma-alusten
käyttöönotossa sekä niiden ylläpito- ja
testausjärjestelmien kehittämistyössä. Yhteistyö
Ilmavoimien kanssa perustuu strategiseen kumppanuuteen.
Patrialle on näin kertynyt laaja osaaminen
myös muiden valmistajien kalustoista ja niiden
huollosta. Tällä hetkellä toiminta keskittyy muun
muassa F-18 Hornet -torjuntahävittäjien, Hawksuihkuharjoituskoneiden ja NH90-kuljetushelikoptereiden elinkaaren tukeen.
NH90-helikoptereiden kokoonpano takaa
valmiuden niiden elinkaaren tukipalveluiden
tuottamiseen. Patria onkin jo aloittanut Suomen
maavoimien NH90-helikoptereiden huoltotoiminnan Hallissa ja Utissa ja on valmis tarjoamaan
osaamistaan myös muille NH90-käyttäjille.
Hornet-hävittäjien päivitykset jatkuvat
Suomen ilmavoimat tilasi Patrialta Hornet-hävittäjien MLU2-järjestelmäpäivityksen sarja-asennukset. Tilattu kokonaisuus kattaa ensi vaiheessa 35
Hornet-hävittäjän modifioinnin sekä niihin liittyvää osa- ja verkostovalmistusta. Työ alkaa vuonna
2012 ja asennukset tehdään vuosien 2013 - 2015
aikana koneiden normaalien määräaikaishuoltojen ja rakennepäivitysten yhteydessä. Tilaus on
arvoltaan yli 24 miljoonaa euroa ja sen työllistävä
vaikutus on noin 150 henkilötyövuotta.
Hanketta on valmisteltu läheisessä yhteystyössä
Ilmavoimien ja MLU2-järjestelmistä vastaavan
Yhdysvaltain merivoimien kanssa.
Ilmavoimien tavoitteena on päivittää kaikki 62
konetta vuoden 2016 loppuun mennessä. Patria on
aiemmin toteuttanut Ilmavoimien Hornet-kaluston
ensimmäisen järjestelmäpäivityksen (MLU1)
vuosina 2007 - 2010 sekä koneiden hankinnan yhteydessä 57 yksipaikkaisen F-18 C-mallin loppu­
kokoonpanon ja testauksen.
peruslentokoulutuksesta ja Vinka-kaluston ylläpidosta vuosille 2010 - 2018. Aiempaan sopimus­
jaksoon 2005 - 2010 verrattuna Patrian rooli
koulutuspalveluiden tuottajana on laajentunut ja
vastaa tämän päivän Ilmavoimien resurssisuunnittelua. Sopimuksen arvo on yli 42 miljoonaa euroa
ja sopimuksen työllistävä vaikutus on noin 190
miestyövuotta.
Patria vastaa suurelta osin lennonopetuksesta
ja lentokoneiden ylläpidosta toiminnan sisältäessä
varaosahankinnan, koneiden huollot ja korjaukset
sekä teknisen tyyppivastuun.
Siviililentäjäkoulutus kehittyy ja
kansainvälistyy
Patria ja Pietarin Siviili-ilmailuyliopisto allekirjoittivat uuden koulutussopimuksen koskien
lentokoulutusta vuonna 2010. Patria on vuodesta
2009 toteuttanut menestyksekkäästi hanketta,
jonka tarkoituksena on integroida venäläisten
siviililentäjäoppilaiden alkeis- ja jatkokoulutuksen
opinto-ohjelmat kansainväliseen koulutusjärjestelmään. Tavoitteena on korkean lentoturvallisuuden
takaaminen oppilaiden ammatillista osaamista
kehittäen.
Patrian integroitu ammattilentäjän opintolinja
valmistaa oppilaan tasolle, jota lentoyhtiöt yleensä
vaativat aloittavilta perämiehiltä. Integroidun ammattilentäjän opintolinjalta oppilas saa tehokkaan
ja erittäin kattavan ammattilentäjän koulutuksen.
Patria on panostanut voimakkaasti uutta tekno­
logiaa edustavaan lentokoulutuskalustoon. Yhdek­
sän italialaista Tecnam P2002JF -lentokonetta
on tilattu peruslentokoulutuskäyttöön. Aiemmin
keväällä 2010 Patria otti käyttöön kolme aiemmin
tilaamaansa Cirrus SR22 -mittariharjoituslentokoneita. Hankinnoillaan Patria edelleen vahvistaa
asemaansa sekä suomalaisen että kansainvälisen
siviililentokoulutuksen alalla, ja toimii suunnannäyttäjänä modernien teknologisten ratkaisujen
käyttöönottajana Suomen vaativissa koulutusolosuhteissa.
Sotilaslentäjien koulutus laajenee
Ilmavoimat ja Patria allekirjoittivat jatkosopimuksen Vinka-kalustolla Tikkakoskella tapahtuvasta
14 Patria 2010
2010 Patria 15
Järjestelmäintegrointi­osaamisen
kysyntä kasvaa
Tämän päivän puolustusjärjestelmät ovat suuria kokonaisuuksia, jotka sisältävät
lukuisia osajärjestelmiä. Patria on vahva osaaja järjestelmäintegroinnissa, jolla
varmistetaan kokonaisuuden moitteeton toiminta.
P
atria tarjoaa vaativia järjestelmä- ja
laitetoimituksia sekä puolustusvoimille
että turvallisuusviranomaisille. Patrian
erikoisosaamisalueisiin kuuluvat tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät
sekä niiden integrointi ja elinkaaren tuki. Patrian
järjestelmäintegrointiosaamista on kehitetty vuosikymmenien ajan vastaamaan asiakkaiden käyttämien, entistä monimutkaisempien järjestelmien
haasteisiin. Tähänastisista yksittäisistä projekteista
suurin on Rauma-luokan ohjusveneiden elinkaaripäivitys, jossa järjestelmäintegrointi on keskeisessä
roolissa.
Merkittävä ohjusveneiden
peruskorjaushanke
Patria ja Merivoimat allekirjoittivat sopimuksen
1990-luvun alussa rakennettujen Rauma-luokan
ohjusveneiden peruskorjauksesta kesäkuussa
2010. Hanke on kokonaisarvoltaan 64,7 miljoonaa euroa. Rauma-luokan neljä ohjusvenettä peruskorjataan vuosina 2010 - 2013. Peruskorjauk-
16 Patria 2010
sella vastataan uhkakuvien ja osin muuttuneiden
suorituskykyvaatimusten tarpeisiin sekä taataan
alusluokan elinikä 2020-luvulle asti.
Patria toimii hankkeessa päätoimittajana ja
vastaa peruskorjauksen kokonaissuunnittelusta,
alihankkijoiden toimitusten koordinoinnista
sekä kokonaisintegroinnista.
Yhteistyö tärkeää järjestelmien
hallinnassa
Yhteistyön merkitys korostuu useita eri osajärjestelmiä sisältävissä projekteissa. Erilaisia osaamisia
yhdistämällä pystytään toteuttamaan asiakkaan
toiveet.
Rauma-hankkeessa tietyt osajärjestelmät
tulevat suoraan Merivoimilta ja osa merkittäviltä
alan toimijoilta. Hankkeessa on suuri hyöty siitä,
että asiakas ja toimiala ovat Patrialle entuudestaan
tuttuja.
Patria on valmis tukemaan asiakasta koko
tuotteen elinkaaren ajan ja pystyy ottamaan jo
valmistusvaiheessa huomioon kaluston kustannustehokkaan ylläpidon edellytykset.
Kehitys johtaa yhä monimutkaisempiin
järjestelmiin
Markkinakehitys johtaa sekä siviili- että sotilassovelluksissa koko ajan vaativampiin ja monimutkaisempiin järjestelmiin. Patrian monipuolinen
ohjelmisto- ja järjestelmäosaaminen ja pitkä
koke­­mus vastaavat hyvin näihin haasteisiin. On
tärkeää hallita rajapinnat, jotta eri osajärjestelmien keskinäinen toimivuus voidaan varmistaa.
Patrian kotimaan markkinoilla toteuttamat
järjestelmäintegrointihankkeet ovat pääasiassa
jo olemassa olevien järjestelmien päivityksiä tai
ulkomaisilta toimittajilta hankittuihin järjestelmiin
liittyviä toimenpiteitä. Osaamista on järjestelmällisesti kehitetty juuri Rauma-hankkeen kaltaisia
projekteja varten ja vastaavia projekteja on aiemmin toteutettu pienemmässä mittakaavassa.
2010 Patria 17
Puolustusvoimien
ja teollisuuden
kumppanuus osoittautunut tehokkaaksi
– vahva kansainvälinen toimija
Patrian tytäryhtiö Millog tuottaa Maavoimien järjestelmiin elinjakson tukipalveluita
usealla toimialueella: elektroniikka, optroniikka, aseet ja asejärjestelmät, ajoneuvot sekä
materiaalitoiminnot. Millogin toinen toimintavuosi osoitti, että Puolustusvoimien huoltotoiminnan kumppanoitumisjärjestely on toimiva ja sidosryhmilleen kannattava.
Patrian ja Norjan valtion yhteisomistuksessa oleva Nammo-konserni on kansainvälisesti
toimiva puolustusvälinekonserni, joka kehittää ja tuottaa korkean teknologian ampumatarvikkeita, asejärjestelmiä ja ohjusten rakettimoottoreita sekä niiden elinkaaren tukipalveluja.
18 Patria 2010
on suuri merkitys, ja yhtiö pyrkii tukemaan henkilöstön osaamisen kartuttamista myös jatkossa.
Millogin keskimääräinen henkilöstövahvuus oli
noin 660 henkilöä.
Millogin tuottamiin elinjakson tukipalveluihin
kuuluu laaja-alaisia asiantuntijapalveluita kuten
huollot ja korjaukset, tekninen tuki sekä järjestelmien konfiguraatiohallinta. Kunnossapitopalvelut
koskevat asejärjestelmiä, panssarivaunuja, elektro­
niikkajärjestelmiä, ajoneuvoja ja suojelumateriaa­
leja. Erityinen Millogin vahvuusalue on optroniikka, eli vaativaa optiikkaa sisältävien laitteiden
valmistus, kunnossapito ja huolto.
N
Kuva: Stein Henningsen
M
illogin toiminta tehostui edellisvuoteen
verrattuna ja myös taloudellinen tulos
kehittyi suotuisasti. Toiminnan tuottavuuden kannalta on olennaista varmistaa huoltotoiminnassa käytettävien materiaalien ja
varaosien saanti. Varaosiin käytettävän resurssin
ennustetun kasvun myötä Millogin toiminnan
odotetaan kasvavan myös vuonna 2011.
Uusien puolustusjärjestelmähankintojen
vähentyessä käytössä olevan kaluston huolto- ja
peruskorjaustarve kasvaa. Vanhempien ajoneuvo­
alustojen ja asejärjestelmien elinikää jatketaan
muun muassa päivittämällä niiden ominaisuuksia.
Tässä työssä Millogin henkilöstön ammattitaidolla
ammo on vahva toimija kansainvälisillä
markkinoilla: sen myynnistä suuntau­
tuu vientiin yli kaksi kolmasosaa.
Pohjoismaiset kotimarkkinat Suomes­
sa, Ruotsissa ja Norjassa kattavat alle kolmas­
osan. Vuonna 2010 Nammo saavutti historiansa
parhaan tuloksen ja sen liikevaihto oli noin 400
miljoonaa euroa.
Nammon vahvuutena korostuu toimiminen
usealla tuotesegmentillä ja laajasti eri maantieteel­
lisillä markkinoilla. Suurin yksittäinen myyntialue
Nammolle on Yhdysvallat ja Kanada. Nammon
toimialojen ja markkinoiden sisäiset vaihtelut
kompensoivat toisiaan ja tasoittavat suhdanne­
vaihteluita. Myös liiketoiminnan painopisteet
voivat vaihdella vuodesta toiseen konsernin sisällä.
Nammon pääasiallisia tuotealueita ovat: pienikalii­
periset ampumatarvikkeet, keski- ja suurikaliiperi­
set tuotteet, olaltalaukaistavat asejärjestelmät sekä
ohjus- ja rakettimoottorit, joiden tuotteiden lisäksi
Nammo suorittaa ohjusten ja ampumatarvikkei­
den demilitarisointia.
Puolustusteollisuuden tiukassa kilpailussa
Nammo hakee kasvua pohjoismaisesta palvelulii­
ketoiminnasta tarjoamalla lisääntyvässä määrin
tuotteisiinsa liittyviä elinjakson tukipalveluita.
Demilitarisointitoiminnassaan Nammo pyrkii
hakemaan laajempaa jalansijaa, ja jo nyt sillä on
merkittävä asema muun muassa rypäleaseisiin
liittyvissä hävittämisprosesseissa. Oman laajan
tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi Nammolla
on hyviä kokemuksia osallistumisesta kansainvä­
lisiin kehityshankkeisiin jo alkumetreistä lähtien.
Kehitystoiminta jatkuu tulevaisuudessakin tiiviissä
yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
2010 Patria 19
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
merkitys yhtiön toimialalle kotimaassa tai kansainvälisesti. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kymmenen
muuta jäsentä. Tilikaudella neuvottelukuntaan
kuului yhteensä 11 jäsentä. Neuvottelukunta on
kokoontunut pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2010 emoyhtiön neuvottelukunnalla
oli neljä kokousta.
Neuvottelukunnan jäsenet ovat osallistuneet
kokouksiin keskimäärin 82 %:sesti.
Hallituksen kokoonpano ja
valintamenettely
Patria Holding Oyj:n hallitukseen kuuluu voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja ja vähintään kolme ja enintään
seitsemän muuta jäsentä. Tilikauden aikana hallitukseen on kuulunut kuusi jäsentä. Yhtiökokous
valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä muut jäsenet ja päättää hallituksen
jäsenten palkkioista. Hallituksen jäsenet valitaan
vuodeksi kerrallaan niin, että toimikausi päättyy
vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus kokoontuu normaalisti vähintään joka toinen kuukausi eli vuodessa
noin kuudesta kahdeksaan kertaa. Vuonna 2010
emoyhtiön hallituksella oli kahdeksan kokousta.
Hallituksen jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin
keskimäärin 96 %:sesti.
Sovellettavat säännökset
Patria-konsernin hallinnossa noudatetaan Suomen
osakeyhtiölakia ja muuta konsernin toimintaan
vaikuttavaa lainsäädäntöä. Lisäksi noudatetaan
muita valtioenemmistöisiin yhtiöihin soveltuvia hyvää hallinnointitapaa koskevia ohjeita ja
suosituksia. Patrian osakkeenomistajat eli Suomen valtio ja European Aeronautic Defence and
Space Company EADS N.V. ovat tehneet lisäksi
osakassopimuksen, joka sisältää eräitä konsernin
hallintoon vaikuttavia määräyksiä.
Konsernin rakenne ja hallintajärjestelmä
Patrian organisaatio jakaantuu toiminnallisesti
liiketoimintoihin. Jako liiketoimintoihin ei vastaa
täysin konsernin juridista rakennetta.
Patria-konsernin juridisen pääosan muodostaa emoyhtiö Patria Holding Oyj ja sen omistamat tytäryhtiöt. Konsernin nykyinen emoyhtiö
Patria Holding Oyj merkittiin kaupparekisteriin
11.5.2010. Tätä ennen konsernin emoyhtiö oli
Patria Oyj, josta konsernin rakenteessa tapahtuneen järjestelyn jälkeen tuli Patria Holding Oyj:n
20 Patria 2010
tytäryhtiö. Kokonaan omistettujen tytäryhtiöiden
lisäksi Patria-konserni omistaa Millog Oy:stä 55
prosenttia.
Konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat
Patria Holding Oyj:n lakisääteiset toimielimet eli
yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan
apuna konsernin johtokunta. Liiketoiminnoilla on
tämän lisäksi omat johtoryhmänsä. Muiden kokonaan omistettujen konserniyhtiöiden kuin emoyhtiön lakisääteiset hallitukset hoitavat ainoastaan
lainsäädännöstä johtuvat vähimmäistehtävät.
Patria Holding Oyj:n neuvottelukunta on yhtiön
hallitukselle neuvoa antava toimielin, jolla ei ole
lakisääteisiä tehtäviä.
Neuvottelukunta
Yhtiöjärjestyksen mukaan Patria Holding Oyj:ssä
on yhtiökokouksen asettama neuvottelukunta.
Patria Holding Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan
hallituksen tulee kuulla neuvottelukuntaa asioissa,
jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation
olennaista muuttamista, tai joilla muutoin on suuri
Hallituksen päätehtävät ja työnjako
Hallitus vastaa Patria-konsernin hallinnosta ja
toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen sekä yhtiökokouksen
mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti. Lakisääteisten tehtävien lisäksi hallituksen päätehtävänä on konsernin strategisista linjauksista päättäminen sekä konsernin eri liiketoimintojen valvonta
ja ohjaaminen sen varmistamiseksi, että konserni
toimii sen toimintaan vaikuttavia säädöksiä noudattaen ja liiketaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tuottaa lisäarvoa omistajilleen.
Niin ikään hallitus päättää konsernin keskeisistä
toimintaperiaatteista sekä hyväksyy vuosittain
konsernin taloudelliset ja operatiiviset tavoitteet
sekä tilinpäätöksen ja tarvittaessa osavuosikatsaukset. Hallitus myös päättää merkittävistä inves­
toinneista ja vahvistaa konsernin eettiset arvot
ja toimintatavat sekä seuraa niiden toteutumista.
Lisäksi hallitus vahvistaa konsernin pääpiirteisen
organisaatio- ja toimintarakenteen sekä määrittelee yhtiön osinkopolitiikan.
Hallitus on nimittänyt sitä avustamaan nimitysja palkitsemisvaliokunnan sekä tarkastusvaliokunnan. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu
kolme jäsentä, ja se valmistelee konsernin ja sen
johdon palkkausrakenteita sekä palkitsemis- ja
kannustinjärjestelmiä samoin kuin hyväksyy tärkeimmät johtajanimitykset. Tarkastusvaliokuntaan
kuuluu niin ikään kolme jäsentä, ja se seuraa sekä
valvoo muun ohessa konsernin sisäisen valvonnan
toteutumista, riskienhallintaa sekä taloudellista raportointia ja tilinpäätöksen laadintaa. Muilta osin
hallituksen keskuudessa ei ole sovittu erityisestä
työnjaosta.
Yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin
johto
Patria Holding Oyj:n toimitusjohtajan tehtävänä
on johtaa yhtiön ja Patria-konsernin liiketoimin­
taa sekä hallintoa osakeyhtiölain säännösten
sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti. Toimitusjohtajan apuna konsernin
johtamisessa toimii konsernin johtokunta, joka
kokoontuu kuukausittain. Tämän lisäksi konsernin johto kokoontuu myös muissa, johtamisen
kannalta tarkoituksenmukaisiksi katsotuissa
kokoonpanoissa.
Valvontajärjestelmä
Osakeyhtiölain mukaisesti hallituksen on huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon
valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtajan on vuorostaan huolehdittava siitä, että
yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito
luotettavalla tavalla järjestetty. Konsernin johto
vastaa siitä, että konsernin jokapäiväisessä toiminnassa noudatetaan soveltuvaa lainsäädäntöä ja
yhtiön hallituksen päätöksiä ja että konsernin riskienhallinta on järjestetty asianmukaisella tavalla.
Konsernin jakaantuminen liiketoimintoihin tehostaa ja selkeyttää johtamista sekä parantaa tehokkaan valvonnan järjestämistä. Konsernin taloudellista valvontaa varten on olemassa operatiivinen
raportointijärjestelmä, jonka mukaisesti tuotetaan
kuukausittain monipuolista tietoa konsernin taloudellisesta tilasta ja sen kehittymisestä. Investointeja
koskeva päätöksentekojärjestys on konsernissa
selkeästi määritelty. Yhtiön tilintarkastajat rapor­
toivat tarkastushavainnoistaan asianomaisille
liiketoiminnoille ja konsernin taloushallintoon
sekä myös hallitukselle ja hallituksen tarkastus­
valiokunnalle vähintään kerran vuodessa. Tilintarkastajat antavat myös yhtiön osakkeenomistajille
lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen.
2010 Patria 21
Riskienhallinta
P
atriassa riskienhallinnalla tarkoitetaan
systemaattista prosessia, jonka avulla
tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan
konsernin tavoitteiden saavuttamista
uhkaavia riskejä. Riskit luokitellaan strategisiin,
operatiivisiin ja rahoitusriskeihin, joita voivat
aiheuttaa ulkoiset tekijät ja tapahtumat sekä oma
toiminta.
Patrialla on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään riskienhallinnan
tavoitteiden ja yleisten menettelytapojen lisäksi
tehtävät ja vastuut. Hallitus valvoo konsernin
riskienhallintajärjestelmän tarkoituksenmukai­
suutta sekä toimivuutta ja toimitusjohtaja vastaa
konsernin riskiehallintajärjestelmän toimivuudes­
ta ja seurannasta. Konsernin liiketoimintojen
ja tukitoimintojen osalta ensisijainen vastuu
riskienhallinnasta on asianomaisten toimintojen
johdolla. Konsernin riskienhallinnan prosessien
kehittäminen ja niiden noudattamisen seuranta ja
tukeminen ovat konsernin rahoitus- ja riskienhallintajohtajan vastuulla. Patriassa toimii riskienhallinnan ohjausryhmä, joka tukee konsernin
johtoa riskienhallintaprosessin suunnittelussa,
kehittämisessä ja toteuttamisessa.
Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintatoimenpiteiden analysointi ja niistä päättäminen
ovat osa Patrian vuosittaista liiketoiminnan
suunnittelua sekä kiinteä osa liiketoimintojen ja
tukitoimintojen päivittäistä toimintaa. Patrian
liiketoiminnan luonteesta seuraa, että yksittäiset
22 Patria 2010
myyntisopimukset voivat olla suuria suhteessa
konsernin vuotuiseen liikevaihtoon. Ne voivat
sisältää tuotekehitystä, vaatia laajasti alihankintaa ja yhteistyötä muiden osapuolten kanssa
sekä johtaa usean vuoden aikana tapahtuviin
toimituksiin. Lisäksi toimitussisältö ja yhteistyökumppanien kanssa toteutettavan teollisen
yhteistyön muoto voivat olla monimutkaisia.
Tällaisiin sopimuksiin ja hankkeisiin liittyvät riskit
ja epävarmuudet ovat tyypillisesti moninaisia ja
merkittäviä, mikä edellyttää huolellista arviointia
ja hallintaa.
Patrian liiketoiminnat ja tukitoiminnot raportoivat merkittävimmät riskinsä ja niiden hallintatoimenpiteet konsernijohdolle kaksi kertaa
vuodessa. Uudet merkittävät riskit raportoidaan
konsernijohdolle viipymättä sen jälkeen, kun ne
ovat tunnistettu. Konsernin merkittävimmät riskit
ja niiden hallintatoimenpiteet raportoidaan Patrian
hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle.
Vuonna 2010 Patriassa kehitettiin ja täsmennettiin riskienhallintaprosesseja sekä niihin
liittyviä menettelytapoja ja vastuita. Patrian hallitus hyväksyi uuden riskienhallinnan ja sisäisen
valvonnan politiikan. Vuonna 2011 keskitytään
riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessien
kehittämiseen.
Patrialla on voimassa asianmukainen vakuutusturva, jonka määrittämisessä, järjestämisessä
ja hallinnoinnissa Patriaa avustaa toimialallaan
merkittävä vakuutusmeklariyhteisö.
2010 Patria 23
Hallitus
Neuvottelukunta
Puheenjohtaja
CHRISTER GRANSKOG
s. 1947
Diplomi-insinööri
Hallituksen jäsen
14.4.2010 lähtien
Varapuheenjohtaja
ANNELI TUOMINEN
s. 1949
Entinen talousjohtaja
Paloheimo-yhtiöt
Puheenjohtaja
MIKAELA NYLANDER
s. 1970
Kansanedustaja
Neuvottelukunnan jäsen
vuodesta 2007
Varapuheenjohtaja
REIJO LAITINEN
s. 1950
Kansanedustaja
Neuvottelukunnan jäsen
vuodesta 2008
Hallituksen jäsen
vuodesta 2004
Jäsenet
Jäsenet
YVONNE EISELE
s. 1971
CFO Integrated Systems
EADS
Hallituksen jäsen
14.4.2010 lähtien
ARTO HONKANIEMI
s. 1946
Finanssineuvos
Valtioneuvoston
kanslia, omistaja­
ohjausosasto
JUHA HAKOLA
s. 1967
Kansanedustaja
Jäsen vuodesta 2008
MARKKU KORPELA
s. 1951
Työnsuunnittelija, Patria
Jäsen vuodesta 2009
KARI RUOKOLAHTI
s. 1979
Komposiittiasentaja, Patria
Jäsen vuodesta 2009
JUSSI KARIMÄKI
s. 1969
Laiteasentaja, Patria
Jäsen vuodesta 2009
TUIJA NURMI
s. 1958
Kansanedustaja
Jäsen vuodesta 1999
ARI VIIALA
s. 1960
Kiinteistöpäällikkö, Patria
Jäsen vuodesta 2009
MARKKU KOLI
s. 1953
Kenraaliluutnantti,
Pääesikunnan päällikkö
Jäsen vuodesta 2009
EERO REIJONEN
s. 1947
Kansanedustaja
Jäsen vuodesta 2008
EEVA-LIISA VIRKKUNEN
s. 1946
Teollisuusneuvos
Työ- ja elinkeinoministeriö
Jäsen vuodesta 1997
Hallituksen jäsen
vuodesta 2009
ILKKA HOLLO
s. 1944
Kenraaliluutnantti, (res.)
Hallituksen jäsen
vuodesta 2007
JUSSI ITÄVUORI
s. 1955
Member of the Executive
Committee,
Executive Vice President,
Human Resources
EADS
Hallituksen jäsen
vuodesta 2003
24 Patria 2010
2010 Patria 25
Konsernin johto
Johtokunta
Hallinnon johtoryhmä
Muu johto
HEIKKI ALLONEN
s. 1954
Toimitusjohtaja
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa
vuodesta 2008
MARKKU LAKOMAA
s. 1948
Yrityssuunnittelujohtaja
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa
vuodesta 1974
PASI NIINIKOSKI
s. 1961
Liiketoimintajohtaja, Systems
Tekniikan tohtori
Patrian palveluksessa
vuodesta 2006
VILLE JAAKONSALO
s. 1971
Hallintojohtaja
Oikeustieteen kandidaatti, MBA
Patrian palveluksessa vuodesta
1.5.2010 lähtien
VELI-MATTI KOHTAMÄKI
s. 1960
Asiakkuusjohtaja
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa
vuodesta 1986
JUKKA HOLKERI
s. 1962
Markkinointijohtaja,
toimitusjohtajan sijainen
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa vuodesta 1988
LASSI MATIKAINEN
s. 1961
Liiketoimintajohtaja, Aviation
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa
vuodesta 2008
SEPPO SEPPÄLÄ
s. 1950
Liiketoimintajohtaja,
Land Systems, Land Services
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa
vuodesta 2000
OLLI HAPPONEN
s. 1953
Lakiasiainjohtaja
Varatuomari, ekonomi
Patrian palveluksessa vuodesta 1997
AARNE NIEMINEN
s. 1954
Toimitusjohtaja, Millog Oy
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa
vuodesta 1996
JUHANI LEHMUSVIRTA
s. 1956
Hankintajohtaja
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa vuodesta 1982
VILLE JAAKONSALO
s. 1971
Hallintojohtaja
Oikeustieteen kandidaatti, MBA
Patrian palveluksessa
1.5.2010 lähtien
SEPPO
SEPPÄLÄ
TERHI NIEMINEN
s. 1956
Henkilöstöjohtaja
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa vuodesta 2000
JUKKA
HOLKERI
MARKKU
LAKOMAA
LASSI
MATIKAINEN
KAI NURMIO
s. 1955
Rahoitus- ja riskienhallintajohtaja
Kauppatieteiden kandidaatti
Patrian palveluksessa vuodesta 2005
BIRGITTA SELONEN
s. 1964
Viestintäjohtaja
Liikuntatieteiden maisteri
Patrian palveluksessa
1.10.2010 lähtien
MARTTI WALLIN
s. 1963
Toimitusjohtaja,
Patria Aerostructures Oy
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa
vuodesta 1989
MARJUT PORKKA
s. 1965
Group Controller
Kauppatieteiden maisteri
Patrian palveluksessa vuodesta 1997
VILLE
JAAKONSALO
26 Patria 2010
HEIKKI
ALLONEN
PASI
NIINIKOSKI
SARI TORKKOLA
s. 1968
Tietohallintojohtaja
Diplomi-insinööri
Patrian palveluksessa vuodesta 2004
2
2010
27
Toimitus ja taitto: Otavamedia Oy, Viestintätoimisto Sanakunta. Paino: Forssa Print. Kansi: Galerie Art Silk 300 g/m2, sisäsivut: Galerie Art Silk 170
g/mPatria
Patria
Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki
Puhelinnumero Suomen toimipisteisiin 020 4691 Faksi: 020 469 2022
[email protected] www.patria.fi