1. No category

8
Case #1
Hornetin toinen
elinkaaripäivitys
22
Tietolähteenä
tehtävätukijärjestelmä
2#
2011
6
CTIS
pitää AMV:t
liikkeessä
2#2011
Kuva Matti Immonen
Helsinki-Malmin lentoasema,
60°15’14”N, 025°02’39”E
Tecnam OH-TPC lähdössä
ensimmäisille koulutuslennoilleen
Malmilla kesällä 2011. Yhdeksän
koneen laivue on lentänyt jo yli
1 500 koululentotuntia.
Tuokio
2#2011
Kuva Matti Immonen
Helsinki-Malmin lentoasema,
60°15’14”N, 025°02’39”E
Tecnam OH-TPC lähdössä
ensimmäisille koulutuslennoilleen
Malmilla kesällä 2011. Yhdeksän
koneen laivue on lentänyt jo yli
1 500 koululentotuntia.
Tuokio
Sisältö
Tapahtumat >
Kuvat Shutterstock, Antti Hentinen ja Jari Saarentaus
11.–15.6.2012
Pääkirjoitus >
Eurosatory 2012,
Pariisi, Ranska
7
>
Maavoimien tarpeisiin keskittyvä
Eurosatory lukeutuu alansa merkittävimpiin tapahtumiin. Näyttely
tuo paikalle puolustusalan ammattilaisia ympäri maailmaa.
www.eurosatory.com
22.–24.5.2012
ITEC 2012,
Lontoo, Iso-Britannia
>
ITEC, International Training Exhibition and Conference esittelee kansainväliselle yleisölle puolustusalan koulutuksen ja simulaatioiden tuoreinta
tietoa ja teknologiaa.
www.itec.co.uk
”Useat maat pienentävät puolustusbudjettejaan.
Suomi ei voi olla poikkeus.”
Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria
Case # 1 >
8
9
12.–15.3.2012
10
11
Military Flight Training 2012,
Lontoo, Iso-Britannia
12
13
>
8
Elinkaaripäivitysten päämääränä
on varmistaa hävittäjäkaluston
suorituskyky.
Tilanne >
”Pimeännäkölaitteella löysimme jäälle
tuupertuneen henkilön. ”
Sotilasilmailuun erikoistunut Military Flight Training
-tapahtuma kokoaa yhteen alan keskeisiä teollisia
toimijoita ja sidosryhmiä.
www.militaryflighttraining.com
14
Anssi Vuolle, everstiluutnantti
Maavoimien esikunta, Mikkeli
15
16
Case # 2 >
16
17
18
19
20
21
Klassikko >
22
23
14
Patrian ajoneuvoliiketoiminta juontaa
juurensa jatkosodan
vuosiin 1940-luvulle.
Kanta >
24
25
Lyhyet >
26
27
Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Birgitta Selonen, [email protected]. Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy, tuottaja Petteri Pohjonen,
taitto Linda Halenius. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: [email protected].
Kannen kuvat: Matti Immonen ja Antti Henttinen, Jari Saarentaus.
4 Patria
Patria 5
Sisältö
Tapahtumat >
Kuvat Shutterstock, Antti Hentinen ja Jari Saarentaus
11.–15.6.2012
Pääkirjoitus >
Eurosatory 2012,
Pariisi, Ranska
7
>
Maavoimien tarpeisiin keskittyvä
Eurosatory lukeutuu alansa merkittävimpiin tapahtumiin. Näyttely
tuo paikalle puolustusalan ammattilaisia ympäri maailmaa.
www.eurosatory.com
22.–24.5.2012
ITEC 2012,
Lontoo, Iso-Britannia
>
ITEC, International Training Exhibition and Conference esittelee kansainväliselle yleisölle puolustusalan koulutuksen ja simulaatioiden tuoreinta
tietoa ja teknologiaa.
www.itec.co.uk
”Useat maat pienentävät puolustusbudjettejaan.
Suomi ei voi olla poikkeus.”
Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria
Case # 1 >
8
9
12.–15.3.2012
10
11
Military Flight Training 2012,
Lontoo, Iso-Britannia
12
13
>
8
Elinkaaripäivitysten päämääränä
on varmistaa hävittäjäkaluston
suorituskyky.
Tilanne >
”Pimeännäkölaitteella löysimme jäälle
tuupertuneen henkilön. ”
Sotilasilmailuun erikoistunut Military Flight Training
-tapahtuma kokoaa yhteen alan keskeisiä teollisia
toimijoita ja sidosryhmiä.
www.militaryflighttraining.com
14
Anssi Vuolle, everstiluutnantti
Maavoimien esikunta, Mikkeli
15
16
Case # 2 >
16
17
18
19
20
21
Klassikko >
22
23
14
Patrian ajoneuvoliiketoiminta juontaa
juurensa jatkosodan
vuosiin 1940-luvulle.
Kanta >
24
25
Lyhyet >
26
27
Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Birgitta Selonen, [email protected]. Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy, tuottaja Petteri Pohjonen,
taitto Linda Halenius. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: [email protected].
Kannen kuvat: Matti Immonen ja Antti Henttinen, Jari Saarentaus.
4 Patria
Patria 5
Kuva Antti Hentinen
Ei suurta
dramatiikkaa
P
Pääkirjoitus >
Kuva Seppo Saarentola
7
uolustusteollisuudessa tulevaisuuden muutokset ovat merkittäviä, mutta ne eivät toistaiseksi
ole vielä dramaattisia. Tämän hetken taloudellisessa tilanteessa on luonnollista, että useat maat
pienentävät puolustusbudjettejaan, ja resursseja suunnataan muille yhteiskunnan alueille. Suomi ei voi olla poikkeus.
Maamme on saanut uuden eduskunnan, eduskunta puolustusvaliokunnan ja puolustusministeriö puolustusministerin. Meillä
on kuuden puolueen koalitiohallitus, jonka hallitusohjelma sisältää paljon erilaisia näkökulmia. Uskon, että uusien toimijoiden
mukana tulee myös uusia ajatuksia.
Viime vuonna Patrian saamat uudet merkittävät tilaukset
6
ovat luoneet yhtiölle vahvan tilauskannan, joka on kasvatta-
Tiesitkö, että... >
nut jo kuluvankin vuoden liikevaihtoa. Puolustushankinnat ovat
hyvin pitkiä prosesseja, ja merkittävät muutokset näkyvät viiveellä. Puolustuksen järjestelmät ja erityisesti alustat elävät
vuosikymmeniä, ja yksittäistä kauppaa käydään useita vuosia.
FAKTAA Paino: max. 27 000 kg Huippunopeus: 100 km/h Renkaat: 14.00 R 20. Turvatäyte eli Run flat -varustus.
Suurta muutosta vuoden 2012 tammikuussa ei näin ollen tulla
näkemään, vaan kaikki tapahtuu vähitellen.
Yritysmaailmassa pystytään tekemään monia asioita tehokkaasti, vaikka budjetteja kansallisella tasolla pienennettäisiin.
CTIS
-järjestelmä
Central Tyre Inflation System
Patria AMV:n etenemistä
eivät rengasrikot tai
maaston vaihtelut haittaa.
Patrialla on kyky toimia joustavana kumppanina. Tästä esimerkkinä on Patrian tytäryhtiö Millog, joka tuottaa Maavoimien
järjestelmiin elinjakson tukipalveluita usealla eri toimialueella
CTIS-järjestelmän avulla ajaja voi muuttaa rengaspaineita ajo-olosuhteiden mukaan keskeyttämättä
ajoaan.
erittäin kustannustehokkaasti. Kun kukin keskittyy omaan ydinosaamiseensa, tehostuu toiminta entisestään.
Eräissä pohjoisen Euroopan maissa on viime kuukausina
virinnyt keskustelua siitä, miten ja millä perusteilla tulevaisuu-
Patria AMV -ajoneuvon rengaspaineiden tulee olla sitä
matalammat, mitä pehmeämmällä alustalla liikutaan. Hiekalla
ajettaessa alhaiset paineet parantavat liikkuvuutta merkittävästi.
Ohjaamon CTIS-järjestelmän, Central Tyre Inflation System, ohjauspaneelista määritetään ajoalustaksi joko asfaltti,
metsätie tai hiekka. Erityisen haasteellisissa olosuhteissa, esimerkiksi rantauduttaessa mutaiseen rantaan tai ajettaessa aavikolla, voidaan käyttää poikkeuksellisen alhaisia rengaspaineita.
Mikäli ajaja unohtaa vaihtaa asetusta siirtyessään pehmeältä alustalta esimerkiksi moottoritielle, järjestelmä huomaa
ajonopeuden kasvun ja nostaa rengaspaineita automaattisesti.
Jos yksittäiseen renkaaseen tulee reikä, järjestelmä pumppaa
siihen jatkuvasti ilmaa, minkä ansiosta ajoa voi jatkaa normaalisti.
Mikäli renkaaseen tullut vaurio on niin merkittävä, ettei
CTIS-järjestelmä kykene pitämään rengaspainetta yllä, ajoa
voidaan kuitenkin tietyin rajoittein jatkaa renkaassa olevan
turvatäytteen ansiosta.
dessa tullaan arvioimaan puolustusteollisuuden vientilupien
myöntämistä. Mielipiteiden vaihtoa ovat vauhdittaneet viimeaikaiset tapahtumat Lähi-idässä ja arabimaissa. Toivon, että
meillä Suomessa ollaan samoilla linjoilla kuin muualla EU:ssa.
Puolustusteollisuus liiketoimintana on kansainvälistymässä,
kuten niin monet muutkin teollisuuden alat. Kaikilla tulee tässä
kehityksessä olla samat pelisäännöt – level playing field, jotta
pystyisimme toimimaan sujuvasti yhteistyössä liikekumppaniemme kanssa ja kilpailemaan tasaväkisesti uusista tilauksista.
Patrialla pitääkin olla kyky elää erilaisissa rooleissa. Voimme olla
yhden osajärjestelmän toimittaja tai vastuussa kokonaisjärjestelmästä, johon kuuluu muualta mahdollisesti hankitut alajärjestelmät. Toiminnan ja riskien hallinnan kannalta oikean roolin
löytäminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa.
Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria
6 Patria
Patria 7
Kuva Antti Hentinen
Ei suurta
dramatiikkaa
P
Pääkirjoitus >
Kuva Seppo Saarentola
7
uolustusteollisuudessa tulevaisuuden muutokset ovat merkittäviä, mutta ne eivät toistaiseksi
ole vielä dramaattisia. Tämän hetken taloudellisessa tilanteessa on luonnollista, että useat maat
pienentävät puolustusbudjettejaan, ja resursseja suunnataan muille yhteiskunnan alueille. Suomi ei voi olla poikkeus.
Maamme on saanut uuden eduskunnan, eduskunta puolustusvaliokunnan ja puolustusministeriö puolustusministerin. Meillä
on kuuden puolueen koalitiohallitus, jonka hallitusohjelma sisältää paljon erilaisia näkökulmia. Uskon, että uusien toimijoiden
mukana tulee myös uusia ajatuksia.
Viime vuonna Patrian saamat uudet merkittävät tilaukset
6
ovat luoneet yhtiölle vahvan tilauskannan, joka on kasvatta-
Tiesitkö, että... >
nut jo kuluvankin vuoden liikevaihtoa. Puolustushankinnat ovat
hyvin pitkiä prosesseja, ja merkittävät muutokset näkyvät viiveellä. Puolustuksen järjestelmät ja erityisesti alustat elävät
vuosikymmeniä, ja yksittäistä kauppaa käydään useita vuosia.
FAKTAA Paino: max. 27 000 kg Huippunopeus: 100 km/h Renkaat: 14.00 R 20. Turvatäyte eli Run flat -varustus.
Suurta muutosta vuoden 2012 tammikuussa ei näin ollen tulla
näkemään, vaan kaikki tapahtuu vähitellen.
Yritysmaailmassa pystytään tekemään monia asioita tehokkaasti, vaikka budjetteja kansallisella tasolla pienennettäisiin.
CTIS
-järjestelmä
Central Tyre Inflation System
Patria AMV:n etenemistä
eivät rengasrikot tai
maaston vaihtelut haittaa.
Patrialla on kyky toimia joustavana kumppanina. Tästä esimerkkinä on Patrian tytäryhtiö Millog, joka tuottaa Maavoimien
järjestelmiin elinjakson tukipalveluita usealla eri toimialueella
CTIS-järjestelmän avulla ajaja voi muuttaa rengaspaineita ajo-olosuhteiden mukaan keskeyttämättä
ajoaan.
erittäin kustannustehokkaasti. Kun kukin keskittyy omaan ydinosaamiseensa, tehostuu toiminta entisestään.
Eräissä pohjoisen Euroopan maissa on viime kuukausina
virinnyt keskustelua siitä, miten ja millä perusteilla tulevaisuu-
Patria AMV -ajoneuvon rengaspaineiden tulee olla sitä
matalammat, mitä pehmeämmällä alustalla liikutaan. Hiekalla
ajettaessa alhaiset paineet parantavat liikkuvuutta merkittävästi.
Ohjaamon CTIS-järjestelmän, Central Tyre Inflation System, ohjauspaneelista määritetään ajoalustaksi joko asfaltti,
metsätie tai hiekka. Erityisen haasteellisissa olosuhteissa, esimerkiksi rantauduttaessa mutaiseen rantaan tai ajettaessa aavikolla, voidaan käyttää poikkeuksellisen alhaisia rengaspaineita.
Mikäli ajaja unohtaa vaihtaa asetusta siirtyessään pehmeältä alustalta esimerkiksi moottoritielle, järjestelmä huomaa
ajonopeuden kasvun ja nostaa rengaspaineita automaattisesti.
Jos yksittäiseen renkaaseen tulee reikä, järjestelmä pumppaa
siihen jatkuvasti ilmaa, minkä ansiosta ajoa voi jatkaa normaalisti.
Mikäli renkaaseen tullut vaurio on niin merkittävä, ettei
CTIS-järjestelmä kykene pitämään rengaspainetta yllä, ajoa
voidaan kuitenkin tietyin rajoittein jatkaa renkaassa olevan
turvatäytteen ansiosta.
dessa tullaan arvioimaan puolustusteollisuuden vientilupien
myöntämistä. Mielipiteiden vaihtoa ovat vauhdittaneet viimeaikaiset tapahtumat Lähi-idässä ja arabimaissa. Toivon, että
meillä Suomessa ollaan samoilla linjoilla kuin muualla EU:ssa.
Puolustusteollisuus liiketoimintana on kansainvälistymässä,
kuten niin monet muutkin teollisuuden alat. Kaikilla tulee tässä
kehityksessä olla samat pelisäännöt – level playing field, jotta
pystyisimme toimimaan sujuvasti yhteistyössä liikekumppaniemme kanssa ja kilpailemaan tasaväkisesti uusista tilauksista.
Patrialla pitääkin olla kyky elää erilaisissa rooleissa. Voimme olla
yhden osajärjestelmän toimittaja tai vastuussa kokonaisjärjestelmästä, johon kuuluu muualta mahdollisesti hankitut alajärjestelmät. Toiminnan ja riskien hallinnan kannalta oikean roolin
löytäminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa.
Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria
6 Patria
Patria 7
Case # 1 >
9
Ilpo Mattila Kuvat Ville Tuokko / Ilmavoimat
Tehtävä:
Hornetin toinen
elinkaaripäivitys
Patrian tehtaan portilla Jämsän Hallissa on hiljaista,
kunnes jossain männynlatvojen ja rakennusten
kattojen takana, näkymättömissä, alkaa pauhata. Ääni
on mahtava, se ympäröi kaiken ja tulee lähelle. Kun
vieras katsoo taivaalle ja saa näköpiiriinsä Ilmavoimien
Boeing F-18 Hornet -monitoimihävittäjän, se häipyy jo
saman tien horisonttiin.
Case # 1 >
9
Ilpo Mattila Kuvat Ville Tuokko / Ilmavoimat
Tehtävä:
Hornetin toinen
elinkaaripäivitys
Patrian tehtaan portilla Jämsän Hallissa on hiljaista,
kunnes jossain männynlatvojen ja rakennusten
kattojen takana, näkymättömissä, alkaa pauhata. Ääni
on mahtava, se ympäröi kaiken ja tulee lähelle. Kun
vieras katsoo taivaalle ja saa näköpiiriinsä Ilmavoimien
Boeing F-18 Hornet -monitoimihävittäjän, se häipyy jo
saman tien horisonttiin.
H
ornetilla taivaalle noussut koelentäjä on saanut tehtävänsä
Päämääränä on varmistaa
hävittäjäkaluston käytettävyys
ja suorituskyky normaali- ja
poikkeusoloissa.
kapteeni Mikko Kolilta. Hallissa
Ilmavoimien Koelentokeskuksessa koelento-osaston pääl-
likkönä toimivan Kolin vastuulla on Hornetin
Mid-Life Upgrade eli MLU 2 -elinkaaripäivityksen toimivuuden ja turvallisuuden tosittaminen
Ilmavoimien puolesta. Ennen sarja-asennusten
aloittamista päivitysten toimivuus ja turvallisuus testataan huolellisesti niin sanotussa Va-
sella. Päivittäisen lentopalveluksen johtamisen
lidation & Verification -vaiheessa. Suomeksi
lisäksi Mikko Koli lentää myös itse merkittävän
puhutaan tosittamisesta.
osan MLU 2 -koelennoista.
MLU 2 on toinen Horneteille suoritettavista
– Tehtäväni on koordinoida lentotestauksen
elinkaaripäivityksistä. Muun muassa järjestel-
onnistuminen, koelentojen suorittaminen ja
mähankintoja ja -asennuksia sisältävien päivi-
niiden raportointi, Koli sanoo.
tysten päämääränä on varmistaa hävittäjäka-
– Minulla on tiimissäni 2–3 ohjaajaa, noin 10
luston käytettävyys ja suorituskyky normaali- ja
insinööriä ja 20 tekniikan ihmistä. Suunnittelen
poikkeusolojen toimintaympäristössä koko sen
lentäjien lentotehtävät ja vien tutkimusta sekä
elinkaaren ajan.
koelentoprojekteja Koelento-osaston puolella
Patria oli mukana jo vuosina 2004–10 to-
MLU 2 -hankkeen tosittamisessa on
suunnitella ja toteuttaa siihen liittyvä
koelentotoiminta. Lentotestausta tekee
ilmassa ja maassa yli kolmenkymmenen
ammattilaisen tiimi.
Hornetin
MLU 2 -päivityS:
Viesti- ja suunnistusjärjestelmien päivityksiä.
Kapteeni Mikko Koli Koelentokeskuksesta
osallistuu MLU 2 -hankkeen tositta-
miseen monipuolisesti. Hän koordinoi
hankkeeseen liittyvää koelentotoimintaa,
suorittaa lentoja itse ja raportoi niiden
tuloksista.
Kansainvälisesti yhteensopiva Link 16 -tiedonsiirtojärjestelmä.
Ohjaamon ajanmukaistaminen muun muassa uusilla
näyttölaitteilla.
teutetussa MLU 1:ssä. Ilmavoimat on tilannut
Mikko Koli ryhmineen suunnittelee ”koepis-
Patrialta myös MLU 2 -järjestelmäpäivityksen
teet” eli ilmassa suoritettavat testit, joilla var-
sarja-asennuksia, jotka toteutetaan vuosi-
mistetaan uusien järjestelmien toiminta. Patrian
AMRAAM-tutkaohjuksen uuden version käyttöönotto.
en 2012–2016 aikana. Patria osallistuu laajasti
laboratorio tukee testiä maan pinnalla saumat-
Ilmasta maahan -aseistuksen käyttöönotto.
myös sarja-asennuksia edeltävään testausta ja
tomassa yhteistyössä Ilmavoimien kanssa.
Uusien järjestelmien edellyttämät tehtävätietokoneen ohjelmistopäivitykset.
Sensori- ja omasuojajärjestelmän päivityksiä.
tyyppihyväksyntää varten tarvittavien koneiden
– Soitetaan varmaan puoli tusinaa kertaa päi-
muutostöihin Boeingin alihankkijana. MLU 2:n
vässä ja päivitetään tietoja testausten edistymi-
Varaosahankintoja ja rakennevahvistustöitä.
suunnitteluvaihe alkoi jo 2007.
sestä: mitkä ovat laboratorion tulokset, mitkä
Uusi koelentomittausjärjestelmä.
Koelentokeskus osallistuu tosittamiseen kahdella Hornetilla – sekä yksi- että kaksipaikkai-
10 Patria
eteenpäin.
Ilmavoimien Koelentokeskuksen tehtävänä
ovat lentokoneesta saadut tulokset, ja ovatko
ne verrattavissa keskenään.
Patria 11
H
ornetilla taivaalle noussut koelentäjä on saanut tehtävänsä
Päämääränä on varmistaa
hävittäjäkaluston käytettävyys
ja suorituskyky normaali- ja
poikkeusoloissa.
kapteeni Mikko Kolilta. Hallissa
Ilmavoimien Koelentokeskuksessa koelento-osaston pääl-
likkönä toimivan Kolin vastuulla on Hornetin
Mid-Life Upgrade eli MLU 2 -elinkaaripäivityksen toimivuuden ja turvallisuuden tosittaminen
Ilmavoimien puolesta. Ennen sarja-asennusten
aloittamista päivitysten toimivuus ja turvallisuus testataan huolellisesti niin sanotussa Va-
sella. Päivittäisen lentopalveluksen johtamisen
lidation & Verification -vaiheessa. Suomeksi
lisäksi Mikko Koli lentää myös itse merkittävän
puhutaan tosittamisesta.
osan MLU 2 -koelennoista.
MLU 2 on toinen Horneteille suoritettavista
– Tehtäväni on koordinoida lentotestauksen
elinkaaripäivityksistä. Muun muassa järjestel-
onnistuminen, koelentojen suorittaminen ja
mähankintoja ja -asennuksia sisältävien päivi-
niiden raportointi, Koli sanoo.
tysten päämääränä on varmistaa hävittäjäka-
– Minulla on tiimissäni 2–3 ohjaajaa, noin 10
luston käytettävyys ja suorituskyky normaali- ja
insinööriä ja 20 tekniikan ihmistä. Suunnittelen
poikkeusolojen toimintaympäristössä koko sen
lentäjien lentotehtävät ja vien tutkimusta sekä
elinkaaren ajan.
koelentoprojekteja Koelento-osaston puolella
Patria oli mukana jo vuosina 2004–10 to-
MLU 2 -hankkeen tosittamisessa on
suunnitella ja toteuttaa siihen liittyvä
koelentotoiminta. Lentotestausta tekee
ilmassa ja maassa yli kolmenkymmenen
ammattilaisen tiimi.
Hornetin
MLU 2 -päivityS:
Viesti- ja suunnistusjärjestelmien päivityksiä.
Kapteeni Mikko Koli Koelentokeskuksesta
osallistuu MLU 2 -hankkeen tositta-
miseen monipuolisesti. Hän koordinoi
hankkeeseen liittyvää koelentotoimintaa,
suorittaa lentoja itse ja raportoi niiden
tuloksista.
Kansainvälisesti yhteensopiva Link 16 -tiedonsiirtojärjestelmä.
Ohjaamon ajanmukaistaminen muun muassa uusilla
näyttölaitteilla.
teutetussa MLU 1:ssä. Ilmavoimat on tilannut
Mikko Koli ryhmineen suunnittelee ”koepis-
Patrialta myös MLU 2 -järjestelmäpäivityksen
teet” eli ilmassa suoritettavat testit, joilla var-
sarja-asennuksia, jotka toteutetaan vuosi-
mistetaan uusien järjestelmien toiminta. Patrian
AMRAAM-tutkaohjuksen uuden version käyttöönotto.
en 2012–2016 aikana. Patria osallistuu laajasti
laboratorio tukee testiä maan pinnalla saumat-
Ilmasta maahan -aseistuksen käyttöönotto.
myös sarja-asennuksia edeltävään testausta ja
tomassa yhteistyössä Ilmavoimien kanssa.
Uusien järjestelmien edellyttämät tehtävätietokoneen ohjelmistopäivitykset.
Sensori- ja omasuojajärjestelmän päivityksiä.
tyyppihyväksyntää varten tarvittavien koneiden
– Soitetaan varmaan puoli tusinaa kertaa päi-
muutostöihin Boeingin alihankkijana. MLU 2:n
vässä ja päivitetään tietoja testausten edistymi-
Varaosahankintoja ja rakennevahvistustöitä.
suunnitteluvaihe alkoi jo 2007.
sestä: mitkä ovat laboratorion tulokset, mitkä
Uusi koelentomittausjärjestelmä.
Koelentokeskus osallistuu tosittamiseen kahdella Hornetilla – sekä yksi- että kaksipaikkai-
10 Patria
eteenpäin.
Ilmavoimien Koelentokeskuksen tehtävänä
ovat lentokoneesta saadut tulokset, ja ovatko
ne verrattavissa keskenään.
Patria 11
Patrian Jari Kärkelä ja koelentoinsinööri, insinööriyliluutnantti
John Öström suorittavat järjestelmätestausta MLU 2 -asennusten
tosittamisessa käytettävään
koneyksilöön.
– Vaikeutena tässä työssä on
Tätä työtä varten Patria ja Boeing ovat kehit-
modifikaation iso mittakaava. On
täneet Jämsän Halliin testiympäristön. Ennen
paljon uusia järjestelmiä, ja ne ovat
ilmassa tapahtuvaa tosittamista koneeseen tule-
teknisesti aika monimutkaisia.
vat uudet järjestelmät testataan Hornetia täysin
Patrian erityisosaaminen
Teknisen tuen päällikkö Taisto Rinne sanoo,
Ilmavoimien tukena
että Patrialla on testauksen huippuosaamista,
Kun Suomen Ilmavoimat valmis-
jolla se tukee Ilmavoimille Hornetien ohjelmis-
telee Hornetien päivittämistä, Pat-
toja toimittavaa US Navya.
ria tutkii, testaa ja varmistaa, että
– Tämä on huomattavasti ketterämpää kuin
jokainen järjestelmän osa ohjel-
siinä tapauksessa, että testit jouduttaisiin suo-
mistoineen toimii virheettömästi
rittamaan valtameren takana. Kaikkia ongelmia
ja myös, että jokainen modifikaati-
ei varmasti edes löydettäisi. Hornet-testilabo-
ossa tarvittava osa tulee oikeanlai-
ratorio on erittäin analyysikykyinen ja tarkka.
sena oikeaan paikkaan.
– Kun löydämme virheitä, teemme muutos-
varmistaa
pyynnöt US Navylle. Kun Navyn luoma ohjelma
Tosittamisessa oma roolinsa on myös Sotilasil-
valmistaja Boeingin ja elinkaari-
on läpäissyt laboratoriotestimme, annamme lu-
mailun viranomaisyksiköllä (SVY), joka huoleh-
muutokset suunnitelleen US Na-
van asentaa sen lentokoneeseen, jossa testausta
tii sotilasilmailun lentoturvallisuudesta. MLU 2
vyn eli Yhdysvaltain merivoimien
jatketaan aidossa ympäristössä.
-hankkeessa se varmistaa modifioidun Hornetin
toimeksiannosta yhteistyökump-
Tosittaminen edellyttää monen alan erikois-
paneinaan Ilmavoimien Materiaa-
osaamista. On tunnettava elektroniikkaa, avio-
lilaitos ja sen alaisuudessa toimiva
niikkaa, tutka-, sähkö- ja ohjelmointitekniikkaa
Koelentokeskus.
sekä lentokonerakenteita.
Elinkaaripäivitykset pitävät
Hornetit iskussa
Turvallisuusviranomainen
Patria tekee tätä työtä koneen
Asiantuntemuksen
syvällisyyden arvo nousee heti,
kun vastaan tulee ongelma.
Myös asentajilta vaaditaan
paljon.
lentokelpoisuuden ja lentokaluston turvallisen
käytön ja ylläpidon.
MLU-projektien
yhteydessä varmistetaan
Hornetien kyky toimia
kansainvälisessä
ympäristössä.
Vuodesta 1995 alkaen Ilmavoimien käy-
vitys. MLU 2:n myötä koneet saavat kaikkien
tössä olleisiin Hornet-monitoimihävittäjiin
puolustushaarojen taistelua tukevan ilmasta
suoritetaan niiden 2020-luvun jälkipuoliskolle
maahan -toimintakyvyn. Lisäksi niiden ilma-
ulottuvan palvelusuran aikana kaksi elinkaari-
taistelukykyä sekä viesti- ja omasuojajärjestel-
päivitystä.
miä kehitetään edelleen.
Päivitykset perustuvat valtioneuvoston
MLU 2:n yhteydessä suoritetaan myös
Diplomi-insinööri Juha Pölkki sanoo, että
1990- ja 2000-lukujen turvallisuus- ja puolus-
rakennevahvistustöitä ja varaosahankintoja,
tosittamista varten laaditaan tyyppitarkastus-
tuspoliittisten selontekojen Puolustusvoimille
jotka turvaavat Hornet-kaluston käytettävyy-
– Asiantuntemuksen syvällisyyden arvo
suunnitelma, jonka SVY hyväksyy. Hankkeen eri
asettamiin velvoitteisiin ilmapuolustuksen
den sen elinkaaren viimeisen vuosikymmenen
nousee heti, kun vastaan tulee ongelma. Myös
vaiheissa pidetään lentokelpoisuuskatselmuksia
suorituskyvyn pitkäjänteisestä ylläpitämisestä
aikana.
asentajilta vaaditaan paljon. Tarvitsemme am-
koelentolupien myöntämistä varten.
ja kehittämisestä.
MLU-projektien yhteydessä tehdään myös
mattitaitoisia asentajia, joiden täytyy tuntea
Kun kehitystyö on valmis, tyyppihyväksyt-
ilmailupuolen vaatimukset. On taidettava päi-
tävä konfiguraatio jäädytetään ja alkaa varsi-
paikkaisen F-18C -mallin loppukokoonpanon
toimia kansainvälisessä ympäristössä sotilas-
vittäinen lentokonetyön tekeminen, ja on tie-
nainen tyyppitarkastus, jota SVY valvoo. Tähän
ja testauksen toteuttanut Patria osallistuu
ja siviili-ilmailun toimijoiden kanssa.
dettävä asennustyön ohjeistus.
liittyy myös tositusvaiheessa olevien koneiden
molempiin päivityksiin.
– Koulutamme uusia asentajia jatkuvasti. Vii-
koelentolupien myöntäminen.
Hornet-hankinnan yhteydessä 57 yksi-
Vuosina 2004–10 toteutetun MLU 1:n
päivityksiä, joilla varmistetaan Hornetien kyky
Uusi Link 16 -tiedonsiirtojärjestelmä on
laajasti käytössä eri maiden ilmavoimissa,
me vuonna saimme noin 20 uutta ammattilaista,
Koelentokeskus antaa tarkastuksensa pe-
pääosassa oli Hornetin ilmataistelukyvyn
joten sitä voidaan hyödyntää muun muassa
ja tänä vuonna rekrytointi ja koulutus jatkuvat.
rusteella jokaiselle valmistuvalle sarjakoneelle
kehittäminen. Kone sai tuolloin muun muassa
kansainvälisissä lentotoimintaharjoituksissa.
Hornetien MLU 2 -sarja-asennustyö tulee joka
lentokelpoisuustodistuksen. Valvontavaiheessa
lähitaistelukykyä lisäävän uuden AIM-9X
tapauksessa vaatimaan kymmenien asentajien
SVY valvoo koneiden lentokelpoisuutta ja muun
-infrapunaohjuksen, joka liitettiin kypärätäh-
telmiä on päivitetty niin, että yhteistoiminta
työpanoksen, Rinne kertoo.
muassa huoltotoimintaa normaalin käytännön
täinjärjestelmään.
siviili-ilmailun lennonvarmistuselinten kanssa
Patrian työn osuuteen kuuluu myös mitta-
12 Patria
Mid-Life Upgrade eli MLU 2 on toinen Ilmavoimien Hornet-kalustolle sen palvelusuran aikana suoritettavista elinkaaripäivityksistä. MLU-hankkeet ylläpitävät, parantavat ja kehittävät Hornetien suorituskykyä
varmistaen sen säilymisen konekaluston 2020-luvun jälkipuoliskolle ulottuvaksi suunnitellun elinkaaren
ajan.
simuloivassa testilaboratoriossa.
mukaan.
va ohjekirjapäivitys. Näitä ovat muun muassa
Pölkin mukaan yhteistyö Patrian kanssa sujuu
huolto-ohjekirjat, kaaviokirjat, kuvaukset, tes-
sotilasilmailun monissa hankkeissa hyvin, ja se
tausohjeet, vianpaikannus- ja varaosakirjat.
on ammattitaitoista ja asiantuntevaa.
Vuoden 2016 loppuun mennessä Horne-
Myös Hornetin radio- ja muita viestijärjes-
sujuu saumattomasti.
teihin on määrä suorittaa MLU 2 -elinkaaripäi-
Patria 13
Patrian Jari Kärkelä ja koelentoinsinööri, insinööriyliluutnantti
John Öström suorittavat järjestelmätestausta MLU 2 -asennusten
tosittamisessa käytettävään
koneyksilöön.
– Vaikeutena tässä työssä on
Tätä työtä varten Patria ja Boeing ovat kehit-
modifikaation iso mittakaava. On
täneet Jämsän Halliin testiympäristön. Ennen
paljon uusia järjestelmiä, ja ne ovat
ilmassa tapahtuvaa tosittamista koneeseen tule-
teknisesti aika monimutkaisia.
vat uudet järjestelmät testataan Hornetia täysin
Patrian erityisosaaminen
Teknisen tuen päällikkö Taisto Rinne sanoo,
Ilmavoimien tukena
että Patrialla on testauksen huippuosaamista,
Kun Suomen Ilmavoimat valmis-
jolla se tukee Ilmavoimille Hornetien ohjelmis-
telee Hornetien päivittämistä, Pat-
toja toimittavaa US Navya.
ria tutkii, testaa ja varmistaa, että
– Tämä on huomattavasti ketterämpää kuin
jokainen järjestelmän osa ohjel-
siinä tapauksessa, että testit jouduttaisiin suo-
mistoineen toimii virheettömästi
rittamaan valtameren takana. Kaikkia ongelmia
ja myös, että jokainen modifikaati-
ei varmasti edes löydettäisi. Hornet-testilabo-
ossa tarvittava osa tulee oikeanlai-
ratorio on erittäin analyysikykyinen ja tarkka.
sena oikeaan paikkaan.
– Kun löydämme virheitä, teemme muutos-
varmistaa
pyynnöt US Navylle. Kun Navyn luoma ohjelma
Tosittamisessa oma roolinsa on myös Sotilasil-
valmistaja Boeingin ja elinkaari-
on läpäissyt laboratoriotestimme, annamme lu-
mailun viranomaisyksiköllä (SVY), joka huoleh-
muutokset suunnitelleen US Na-
van asentaa sen lentokoneeseen, jossa testausta
tii sotilasilmailun lentoturvallisuudesta. MLU 2
vyn eli Yhdysvaltain merivoimien
jatketaan aidossa ympäristössä.
-hankkeessa se varmistaa modifioidun Hornetin
toimeksiannosta yhteistyökump-
Tosittaminen edellyttää monen alan erikois-
paneinaan Ilmavoimien Materiaa-
osaamista. On tunnettava elektroniikkaa, avio-
lilaitos ja sen alaisuudessa toimiva
niikkaa, tutka-, sähkö- ja ohjelmointitekniikkaa
Koelentokeskus.
sekä lentokonerakenteita.
Elinkaaripäivitykset pitävät
Hornetit iskussa
Turvallisuusviranomainen
Patria tekee tätä työtä koneen
Asiantuntemuksen
syvällisyyden arvo nousee heti,
kun vastaan tulee ongelma.
Myös asentajilta vaaditaan
paljon.
lentokelpoisuuden ja lentokaluston turvallisen
käytön ja ylläpidon.
MLU-projektien
yhteydessä varmistetaan
Hornetien kyky toimia
kansainvälisessä
ympäristössä.
Vuodesta 1995 alkaen Ilmavoimien käy-
vitys. MLU 2:n myötä koneet saavat kaikkien
tössä olleisiin Hornet-monitoimihävittäjiin
puolustushaarojen taistelua tukevan ilmasta
suoritetaan niiden 2020-luvun jälkipuoliskolle
maahan -toimintakyvyn. Lisäksi niiden ilma-
ulottuvan palvelusuran aikana kaksi elinkaari-
taistelukykyä sekä viesti- ja omasuojajärjestel-
päivitystä.
miä kehitetään edelleen.
Päivitykset perustuvat valtioneuvoston
MLU 2:n yhteydessä suoritetaan myös
Diplomi-insinööri Juha Pölkki sanoo, että
1990- ja 2000-lukujen turvallisuus- ja puolus-
rakennevahvistustöitä ja varaosahankintoja,
tosittamista varten laaditaan tyyppitarkastus-
tuspoliittisten selontekojen Puolustusvoimille
jotka turvaavat Hornet-kaluston käytettävyy-
– Asiantuntemuksen syvällisyyden arvo
suunnitelma, jonka SVY hyväksyy. Hankkeen eri
asettamiin velvoitteisiin ilmapuolustuksen
den sen elinkaaren viimeisen vuosikymmenen
nousee heti, kun vastaan tulee ongelma. Myös
vaiheissa pidetään lentokelpoisuuskatselmuksia
suorituskyvyn pitkäjänteisestä ylläpitämisestä
aikana.
asentajilta vaaditaan paljon. Tarvitsemme am-
koelentolupien myöntämistä varten.
ja kehittämisestä.
MLU-projektien yhteydessä tehdään myös
mattitaitoisia asentajia, joiden täytyy tuntea
Kun kehitystyö on valmis, tyyppihyväksyt-
ilmailupuolen vaatimukset. On taidettava päi-
tävä konfiguraatio jäädytetään ja alkaa varsi-
paikkaisen F-18C -mallin loppukokoonpanon
toimia kansainvälisessä ympäristössä sotilas-
vittäinen lentokonetyön tekeminen, ja on tie-
nainen tyyppitarkastus, jota SVY valvoo. Tähän
ja testauksen toteuttanut Patria osallistuu
ja siviili-ilmailun toimijoiden kanssa.
dettävä asennustyön ohjeistus.
liittyy myös tositusvaiheessa olevien koneiden
molempiin päivityksiin.
– Koulutamme uusia asentajia jatkuvasti. Vii-
koelentolupien myöntäminen.
Hornet-hankinnan yhteydessä 57 yksi-
Vuosina 2004–10 toteutetun MLU 1:n
päivityksiä, joilla varmistetaan Hornetien kyky
Uusi Link 16 -tiedonsiirtojärjestelmä on
laajasti käytössä eri maiden ilmavoimissa,
me vuonna saimme noin 20 uutta ammattilaista,
Koelentokeskus antaa tarkastuksensa pe-
pääosassa oli Hornetin ilmataistelukyvyn
joten sitä voidaan hyödyntää muun muassa
ja tänä vuonna rekrytointi ja koulutus jatkuvat.
rusteella jokaiselle valmistuvalle sarjakoneelle
kehittäminen. Kone sai tuolloin muun muassa
kansainvälisissä lentotoimintaharjoituksissa.
Hornetien MLU 2 -sarja-asennustyö tulee joka
lentokelpoisuustodistuksen. Valvontavaiheessa
lähitaistelukykyä lisäävän uuden AIM-9X
tapauksessa vaatimaan kymmenien asentajien
SVY valvoo koneiden lentokelpoisuutta ja muun
-infrapunaohjuksen, joka liitettiin kypärätäh-
telmiä on päivitetty niin, että yhteistoiminta
työpanoksen, Rinne kertoo.
muassa huoltotoimintaa normaalin käytännön
täinjärjestelmään.
siviili-ilmailun lennonvarmistuselinten kanssa
Patrian työn osuuteen kuuluu myös mitta-
12 Patria
Mid-Life Upgrade eli MLU 2 on toinen Ilmavoimien Hornet-kalustolle sen palvelusuran aikana suoritettavista elinkaaripäivityksistä. MLU-hankkeet ylläpitävät, parantavat ja kehittävät Hornetien suorituskykyä
varmistaen sen säilymisen konekaluston 2020-luvun jälkipuoliskolle ulottuvaksi suunnitellun elinkaaren
ajan.
simuloivassa testilaboratoriossa.
mukaan.
va ohjekirjapäivitys. Näitä ovat muun muassa
Pölkin mukaan yhteistyö Patrian kanssa sujuu
huolto-ohjekirjat, kaaviokirjat, kuvaukset, tes-
sotilasilmailun monissa hankkeissa hyvin, ja se
tausohjeet, vianpaikannus- ja varaosakirjat.
on ammattitaitoista ja asiantuntevaa.
Vuoden 2016 loppuun mennessä Horne-
Myös Hornetin radio- ja muita viestijärjes-
sujuu saumattomasti.
teihin on määrä suorittaa MLU 2 -elinkaaripäi-
Patria 13
NH90
Tilanne >
Anssi Vuolle
everstiluutnantti
Heini Santos
Kuvat Juho Kuva, Puolustusvoimat, Utin Jääkärirykmentti,
Tommi Toikander/Utin Jääkärirykmentti ja Shutterstock
Maavoimien esikunta, Mikkeli
Tyyppi: kuljetushelikopteri
Matkalentonopeus (max.): 305 km/h
Nousunopeus: 8,7 m/s
Pituus: 19,56 m
Korkeus: 5,23 m
15
Helikopterit päivystävät
Utin jääkärirykmentissä
Utti, Kouvola
Erikoiskalustolla
viranomaisten tukena
M
Kuopion suunnalla, ja sää oli erittäin huono.
Poliisin valvonta-, etsintä- ja seurantatehtä-
Lensimme jäätävissä olosuhteissa pilven
on yksi Puolustusvoimien kol-
vissä voidaan käyttää myös MD500-koulutus-
päällä paikalle, sitten laskeuduimme pilven
matta, jopa neljä tuntia, esimer-
mesta päätehtävästä kansallisen
helikoptereita.
alapuolelle ja pimeänäkölaitteella jalanjälkiä
kiksi Helsingistä Rovaniemelle.
seuraamalla löysimme jäälle tuupertuneen
Se mahdollistaa kauempanakin
puolustuksen ja kansainvälisen
könä vuodesta 2010 saakka. Nykyään hän on
henkilön. Hänen ruumiinlämpönsä oli
olevan tehtävän suorittami-
ten ja Rajavartiolaitoksen työtä tukee ensisijai-
myös Maavoimien ilmailun päällikkö, mikä on
laskenut jo reilusti alle 30 asteen, mutta
sen, ja mahdollisten potilaiden
sesti Vartiolentolaivue, mutta tarpeen tullen
epätavallinen mutta toimiva yhdistelmä. Näin
saimme toimitettua hänet hoitoon ja hän
välittömän hoitoon kuljetuksen.
lisäresursseja löytyy myös Puolustusvoimilta.
esikunnassa säilyy näppituntuma kaluston ja
pelastui. Ilman nykyteknologiaa häntä tuskin
Tankkaus onnistuu tarvittaessa
henkilöstön suorituskyvystä.
olisi löydetty, Vuolle pohtii mieleen jäänyttä
nopeasti moottorit käyden.
joissa Puolustusvoimien helikopterin käyttö
tehtävää.
Pimeänäkölaitteella löysimme
jäälle tuupertuneen henkilön.
Ilman nykyteknologiaa häntä
tuskin olisi löydetty.
Laivue on lastattu
on tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Toki
Paras pimeässä
avustamme myös tarvittaessa esimerkiksi
Pääasiassa virka-aputehtävät ovat olleet palo-
moottoreita, joista yksikin on riittävä
erikoismiehillä
osaisi pitää häntä hengissä. Viranomaisten
suuronnettomuuksissa ja meripelastustehtä-
jen sammutusta ja henkilöetsintöjä. Koneen
pitämään kopterin ilmassa tiukan paikan
Viisihenkiseltä miehistöltä
käyttämällä Virve-puhelimella ensihoitaja voi
vissä, kertoo everstiluutnantti Anssi Vuolle
alla on 2 000 litran vesisäkki, joka täytetään
tullen. Koneilla on myös edeltäjiään pidempi
vaaditaan huippuosaamista ja
tarvittaessa vielä konsultoida lääkärihelikop-
Maavoimien esikunnasta Mikkelistä.
järvestä. Lentonopeudella voidaan säädellä
kovaa rutiinia, joka ei notkahda
tereiden erikoislääkäreitä, Vuolle kertoo.
sammutustyyliä. Kovassa vauhdissa vesi leviää
rajuissakaan olosuhteissa.
tetty virka-avussa jo 1970-luvun lopulta alkaen
tasaisesti pitkälle matkalle, kun taas hitaasti,
Koneen päällikkö ja perämies
vuorokauden kaikkina viikonpäivinä.
ja esimerkiksi Estonian onnettomuuden pelas-
jopa paikallaan leijuen vesi voidaan kohdistaa
huolehtivat lentämisestä, kuor-
Virka-aikana helikopteri tiimeineen lähtee
tustöissä niitä oli käytössä neljä. Mi-8-kulje-
vaikka yhteen palavaan puuhun. Usein syy
mamestari vastaa etsinnöistä
viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyk-
tushelikopterin jäätyä eläkkeelle päävastuun
helikopterin käyttöön on vaikeakulkuinen
matkustamosta käsin sekä hoitaa
sestä. Muina aikoina on kotipäivystys, jolloin
viranomaistukitehtävistä on ottanut NH90,
maasto tai esimerkiksi palo korkealla katolla,
vinssiä, pintapelastaja vie avun
reaktioaika on pidempi.
joka on 16-paikkainen erittäin liikehtimisky-
jonne sammutusauton pumpun teho ei riitä.
kohteeseen ja saattaa pelastetta-
Puolustusvoimien helikoptereita on käy-
kyinen kuljetushelikopteri. Suomi tilasi niitä
14 Patria
Vuolle on toiminut päivystyskoneen päällik-
– Voimme lentää tankkaa-
kriisinhallinnan ohella. Poliisin, pelastuslaitos-
– Olemme mukana sellaisissa tehtävissä,
palojen sammutustöissä koneen alla on 2 000
litran vesisäkki, joka täytetään järvestä. Usein syy
helikopterin käyttöön on vaikeakulkuinen maasto
tai esimerkiksi palo korkealla katolla, jonne sammutusauton pumpun teho ei riitä.
toiminta-aika ja -matka.
uiden viranomaisten tukeminen
NH90:n edistyksellinen pimeätoimintakyky
Uttiin sijoitettavaksi 20, joista on syksyyn 2011
on eduksi, sillä useimmiten ihmiset eksyvät ja
mennessä otettu käyttöön 11.
apua tarvitaan öisin. Varustukseen kuulu-
Vuolle arvostaa NH90:n tehokkaita
Viranomaistukipäivystys toimii ympäri
– Tämä on arvokas järjestelmä, jota
vat helikopteriin, ja lääkintäalan
voidaan käyttää kaikissa Puolustusvoimien
ammattilainen hoitaa potilaat.
päätehtävissä.
– Teemme yhteistyötä Kymen
On tärkeää, että sitä voidaan hyödyntää
vat lämpökamera ja valovahvistimet, minkä
pelastuslaitoksen kanssa,
myös rauhan aikana. Pelastustehtävät ovat
toimintaan osallistuneet NH90-helikopterit
ansiosta tehtävät kyetään toteuttamaan myös
ja heiltä on lääkintähenkilö
miehistölle hyvää harjoitusta ja näin voidaan
hoitavat 99 prosenttia päivystystehtävistä.
äärimmäisen huonoissa sääolosuhteissa.
mukana tehtävissä. Me voimme
myös kiittää yhteiskuntaa siitä, että helikop-
Toistaiseksi tehtäviä on kertynyt vajaat 50.
– Viime helmikuussa meillä oli tehtävä
löytää potilaan, mutta emme
terit on päätetty hankkia, Vuolle toteaa.
Helmikuusta 2010 alkaen viranomaistuki-
Patria 15
NH90
Tilanne >
Anssi Vuolle
everstiluutnantti
Heini Santos
Kuvat Juho Kuva, Puolustusvoimat, Utin Jääkärirykmentti,
Tommi Toikander/Utin Jääkärirykmentti ja Shutterstock
Maavoimien esikunta, Mikkeli
Tyyppi: kuljetushelikopteri
Matkalentonopeus (max.): 305 km/h
Nousunopeus: 8,7 m/s
Pituus: 19,56 m
Korkeus: 5,23 m
15
Helikopterit päivystävät
Utin jääkärirykmentissä
Utti, Kouvola
Erikoiskalustolla
viranomaisten tukena
M
Kuopion suunnalla, ja sää oli erittäin huono.
Poliisin valvonta-, etsintä- ja seurantatehtä-
Lensimme jäätävissä olosuhteissa pilven
on yksi Puolustusvoimien kol-
vissä voidaan käyttää myös MD500-koulutus-
päällä paikalle, sitten laskeuduimme pilven
matta, jopa neljä tuntia, esimer-
mesta päätehtävästä kansallisen
helikoptereita.
alapuolelle ja pimeänäkölaitteella jalanjälkiä
kiksi Helsingistä Rovaniemelle.
seuraamalla löysimme jäälle tuupertuneen
Se mahdollistaa kauempanakin
puolustuksen ja kansainvälisen
könä vuodesta 2010 saakka. Nykyään hän on
henkilön. Hänen ruumiinlämpönsä oli
olevan tehtävän suorittami-
ten ja Rajavartiolaitoksen työtä tukee ensisijai-
myös Maavoimien ilmailun päällikkö, mikä on
laskenut jo reilusti alle 30 asteen, mutta
sen, ja mahdollisten potilaiden
sesti Vartiolentolaivue, mutta tarpeen tullen
epätavallinen mutta toimiva yhdistelmä. Näin
saimme toimitettua hänet hoitoon ja hän
välittömän hoitoon kuljetuksen.
lisäresursseja löytyy myös Puolustusvoimilta.
esikunnassa säilyy näppituntuma kaluston ja
pelastui. Ilman nykyteknologiaa häntä tuskin
Tankkaus onnistuu tarvittaessa
henkilöstön suorituskyvystä.
olisi löydetty, Vuolle pohtii mieleen jäänyttä
nopeasti moottorit käyden.
joissa Puolustusvoimien helikopterin käyttö
tehtävää.
Pimeänäkölaitteella löysimme
jäälle tuupertuneen henkilön.
Ilman nykyteknologiaa häntä
tuskin olisi löydetty.
Laivue on lastattu
on tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Toki
Paras pimeässä
avustamme myös tarvittaessa esimerkiksi
Pääasiassa virka-aputehtävät ovat olleet palo-
moottoreita, joista yksikin on riittävä
erikoismiehillä
osaisi pitää häntä hengissä. Viranomaisten
suuronnettomuuksissa ja meripelastustehtä-
jen sammutusta ja henkilöetsintöjä. Koneen
pitämään kopterin ilmassa tiukan paikan
Viisihenkiseltä miehistöltä
käyttämällä Virve-puhelimella ensihoitaja voi
vissä, kertoo everstiluutnantti Anssi Vuolle
alla on 2 000 litran vesisäkki, joka täytetään
tullen. Koneilla on myös edeltäjiään pidempi
vaaditaan huippuosaamista ja
tarvittaessa vielä konsultoida lääkärihelikop-
Maavoimien esikunnasta Mikkelistä.
järvestä. Lentonopeudella voidaan säädellä
kovaa rutiinia, joka ei notkahda
tereiden erikoislääkäreitä, Vuolle kertoo.
sammutustyyliä. Kovassa vauhdissa vesi leviää
rajuissakaan olosuhteissa.
tetty virka-avussa jo 1970-luvun lopulta alkaen
tasaisesti pitkälle matkalle, kun taas hitaasti,
Koneen päällikkö ja perämies
vuorokauden kaikkina viikonpäivinä.
ja esimerkiksi Estonian onnettomuuden pelas-
jopa paikallaan leijuen vesi voidaan kohdistaa
huolehtivat lentämisestä, kuor-
Virka-aikana helikopteri tiimeineen lähtee
tustöissä niitä oli käytössä neljä. Mi-8-kulje-
vaikka yhteen palavaan puuhun. Usein syy
mamestari vastaa etsinnöistä
viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyk-
tushelikopterin jäätyä eläkkeelle päävastuun
helikopterin käyttöön on vaikeakulkuinen
matkustamosta käsin sekä hoitaa
sestä. Muina aikoina on kotipäivystys, jolloin
viranomaistukitehtävistä on ottanut NH90,
maasto tai esimerkiksi palo korkealla katolla,
vinssiä, pintapelastaja vie avun
reaktioaika on pidempi.
joka on 16-paikkainen erittäin liikehtimisky-
jonne sammutusauton pumpun teho ei riitä.
kohteeseen ja saattaa pelastetta-
Puolustusvoimien helikoptereita on käy-
kyinen kuljetushelikopteri. Suomi tilasi niitä
14 Patria
Vuolle on toiminut päivystyskoneen päällik-
– Voimme lentää tankkaa-
kriisinhallinnan ohella. Poliisin, pelastuslaitos-
– Olemme mukana sellaisissa tehtävissä,
palojen sammutustöissä koneen alla on 2 000
litran vesisäkki, joka täytetään järvestä. Usein syy
helikopterin käyttöön on vaikeakulkuinen maasto
tai esimerkiksi palo korkealla katolla, jonne sammutusauton pumpun teho ei riitä.
toiminta-aika ja -matka.
uiden viranomaisten tukeminen
NH90:n edistyksellinen pimeätoimintakyky
Uttiin sijoitettavaksi 20, joista on syksyyn 2011
on eduksi, sillä useimmiten ihmiset eksyvät ja
mennessä otettu käyttöön 11.
apua tarvitaan öisin. Varustukseen kuulu-
Vuolle arvostaa NH90:n tehokkaita
Viranomaistukipäivystys toimii ympäri
– Tämä on arvokas järjestelmä, jota
vat helikopteriin, ja lääkintäalan
voidaan käyttää kaikissa Puolustusvoimien
ammattilainen hoitaa potilaat.
päätehtävissä.
– Teemme yhteistyötä Kymen
On tärkeää, että sitä voidaan hyödyntää
vat lämpökamera ja valovahvistimet, minkä
pelastuslaitoksen kanssa,
myös rauhan aikana. Pelastustehtävät ovat
toimintaan osallistuneet NH90-helikopterit
ansiosta tehtävät kyetään toteuttamaan myös
ja heiltä on lääkintähenkilö
miehistölle hyvää harjoitusta ja näin voidaan
hoitavat 99 prosenttia päivystystehtävistä.
äärimmäisen huonoissa sääolosuhteissa.
mukana tehtävissä. Me voimme
myös kiittää yhteiskuntaa siitä, että helikop-
Toistaiseksi tehtäviä on kertynyt vajaat 50.
– Viime helmikuussa meillä oli tehtävä
löytää potilaan, mutta emme
terit on päätetty hankkia, Vuolle toteaa.
Helmikuusta 2010 alkaen viranomaistuki-
Patria 15
Case # 2 >
Heini Santos Kuvat Patria ja Jari Saarentaus, Antti Hentinen
17
Matkalla
Patriaan
Patrian ajoneuvoliiketoiminta juontaa juurensa
jatkosodan vuosiin 1940-luvulle, jolloin Hämeenlinnan
kupeeseen rakennettiin Yhteissisu Oy:n autotehdas.
Vaikka vyötäkin on tehtaalla välillä jouduttu
kiristelemään, ovat panostukset tuotekehitykseen
ja omaan osaamiseen kannatelleet yritystä
menestystarinaksi asti.
16 Patria
Patria 17
Case # 2 >
Heini Santos Kuvat Patria ja Jari Saarentaus, Antti Hentinen
17
Matkalla
Patriaan
Patrian ajoneuvoliiketoiminta juontaa juurensa
jatkosodan vuosiin 1940-luvulle, jolloin Hämeenlinnan
kupeeseen rakennettiin Yhteissisu Oy:n autotehdas.
Vaikka vyötäkin on tehtaalla välillä jouduttu
kiristelemään, ovat panostukset tuotekehitykseen
ja omaan osaamiseen kannatelleet yritystä
menestystarinaksi asti.
16 Patria
Patria 17
1940
-luvun alussa näytti
den suuryrityksiä ja ainoa autonrengasvalmis-
siltä, että sotatoimet
taja. Yhtiön nimeksi sovittiin Yhteissisu, sillä
maamme
itärajalla
tarkoitus oli ryhtyä valmistamaan Sisu-merk-
jatkuisivat
pitkään.
kisiä autoja. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi
Sotilasjohdon laskel-
valittiin Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n toimi-
mien mukaan tarvittiin vähintään
tusjohtaja Tor Nessling.
7 000 uutta ajoneuvoa korvaamaan
Puolustuspoliittisista syistä tehdas sijoitettiin
rintamalla tuhoutuneita. Ulkomailta
kauas pääkaupunkiseudulta Hämeenlinnaan,
tilaaminen ei tullut kysymykseen, jo-
jossa ei ollut ennestään raskasta teollisuutta,
ten päädyttiin perustamaan yhtiö, jon-
mutta kulkuyhteydet olivat melko hyvät. Toi-
ka osakkeenomistajiksi tulivat ainoan
minnan alkupääomaksi neuvoteltiin Suomen
autoja valmistavan tehtaan omistava
Armeijan kanssa sitova tilaus 2 000 Sisu-S21
Oy Suomen Autoteollisuus Ab, valtio
kuorma-autosta sekä 5 000 henkilöautosta kol-
sekä maan johtavia metalliteollisuu-
men vuoden sisällä toimitettavaksi.
Lopulta koko sotakin ehti päättyä ennen kuin
valmistus edes lähti kunnolla käyntiin. Sopimus
Suomen Armeijan kanssa raukesi, ja yhtiön tulevaisuus oli veitsen terällä; lopettamispäätös
oli jo luonnosteltu, mutta toiminnan jatkami-
Sotilasjohdon laskelmien
mukaan tarvittiin
vähintään 7 000 uutta
ajoneuvoa korvaamaan
rintamalla tuhoutuneita.
nen nähtiin lopulta kuitenkin kansantalouden
kannalta mielekkääksi. Ensimmäisenä vuotenaan 1946 tehdas kykeni valmistamaan vain 147
kuorma-autoa. Niiden hintaa, joka oli 800 000
Linja-autojen valmistus oli mukana kuvioissa lähes 40 vuotta.
markkaa, pidettiin varsin korkeana auton omi-
huolto-osaston käytössä oli erikoisvarusteltu huoltoauto, joka vieraili mm. syrjäisissä
kohteissa, joissa oli paljon Vanaja-kalustoa.
naisuudet ja tekniikka huomioiden.
Vanajoilla vankalle pohjalle
Autojen valmistus jatkui hammasta purren, ja
vuonna 1948 tehtaan nimi muutettiin Vanajan
Ensimmäisenä
uunista ulos
Autotehdas Oy:ksi. Samalla valmistettavien au-
läpimurtovuosi oli 1951, jolloin talouden voitiin
tojen merkki muuttui Vanajaksi. Jatkoa turvasi
katsoa olevan vihdoin vankalla pohjalla, ja yri-
uusi hankintasopimus 650:sta valtiolle toimi-
tys alkoi panostaa markkinointiin yksityiselle
Ensimmäinen Hämeenlinnassa valmis-
tettavasta kuorma-autosta – edellisellä kerralla
sektorille. Tuotekehitys alkoi monipuolistua.
tettu auto Sisu S-22/SA-5 koostui lähes
Puolustusvoimien tilaamista 7 000 autosta oli
täysin Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n
valmistettu vain 294.
Vuonna 1956 tehtaalla tehtiin mittavia laajennuksia. Avajaisjuhlallisuuksissa esiintynyt
toimittamista osista. Se ajettiin ulos
Vanajan Autotehtaan ensimmäiset vuodet
Georg Malmsten soittokuntineen piipahti teh-
kokoonpanohallin itäpäädyn ovesta
eivät olleet ruusuilla tanssimista, mutta pikku-
taalla useamman kerran tulevinakin vuosina.
1. elokuuta 1945. Sen tarkoitus oli
hiljaa yritys alkoi tuottaa voittoa. Varsinainen
Liekö soittolistalle kuulunut myös ikivihreä
Muista aina liikenteessä?
toimia mallikappaleena ja havaintoväli-
Vanajat keräsivät hauskoja lempinimiä ku-
neenä varsinaista tuotantoa varten.
Autossa oli 90-hevosvoimainen
ten Hirvas-Vanaja, Möhkö-Vanaja, Lato-Vanaja
bensiinimoottori sekä hytti, jossa oli
ja Muros-Vanaja, jotka kertovat autojen tiiviistä
kuljettajan lisäksi paikat kahdelle mat-
suhteesta suunnittelijoihin ja asiakkaisiin. Esimerkiksi Möhköt saivat nimensä lyttyyn paine-
kustajalle. Ohjaamon runkokehikko oli
puinen ja pinta peltiä. Auton omapaino
oli 3 440 kg, kantavuus 4 560 kg, leveys
2,25 metriä ja kokonaispituus 6,43
metriä. Paino ylitti tehtaan lähiseudun
teillä sallitut lukemat, joten sen koeajoa
varten piti anoa erityislupa, joka saatiin
vasta valmistumisvuoden marraskuussa.
Auto pysyi tehtaan omassa käytössä
Vanajat keräsivät hauskoja
lempinimiä kuten HirvasVanaja, Möhkö-Vanaja, LatoVanaja ja Muros-Vanaja, jotka
kertovat autojen tiiviistä
suhteesta suunnittelijoihin
ja asiakkaisiin.
tusta nokastaan, joka johtui silloisista autojen
pituusmääräyksistä yhdistettynä normaalia
kookkaampaan jäähdyttäjään ja Muros-Vanaja
nimettiin suunnittelijansa Veikko Murosen mukaan.
Autojen kilpailuvaltiksi kohosi kotimaisuus;
maamme tieverkosto oli heikossa kunnossa, ja
Vanajat oli varustettu vastaamaan koviin vaatimuksiin. 1960-luvun vaihteessa vireillä oli myös
vuoteen 1960 asti, jolloin se romutet-
useampia vientiyrityksiä Turkkiin, Jugoslavi-
tiin.
aan, Puolaan ja Ranskaan, mutta toimitukset
jäivät vaatimattomiksi.
18 Patria
Patria 19
1940
-luvun alussa näytti
den suuryrityksiä ja ainoa autonrengasvalmis-
siltä, että sotatoimet
taja. Yhtiön nimeksi sovittiin Yhteissisu, sillä
maamme
itärajalla
tarkoitus oli ryhtyä valmistamaan Sisu-merk-
jatkuisivat
pitkään.
kisiä autoja. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi
Sotilasjohdon laskel-
valittiin Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n toimi-
mien mukaan tarvittiin vähintään
tusjohtaja Tor Nessling.
7 000 uutta ajoneuvoa korvaamaan
Puolustuspoliittisista syistä tehdas sijoitettiin
rintamalla tuhoutuneita. Ulkomailta
kauas pääkaupunkiseudulta Hämeenlinnaan,
tilaaminen ei tullut kysymykseen, jo-
jossa ei ollut ennestään raskasta teollisuutta,
ten päädyttiin perustamaan yhtiö, jon-
mutta kulkuyhteydet olivat melko hyvät. Toi-
ka osakkeenomistajiksi tulivat ainoan
minnan alkupääomaksi neuvoteltiin Suomen
autoja valmistavan tehtaan omistava
Armeijan kanssa sitova tilaus 2 000 Sisu-S21
Oy Suomen Autoteollisuus Ab, valtio
kuorma-autosta sekä 5 000 henkilöautosta kol-
sekä maan johtavia metalliteollisuu-
men vuoden sisällä toimitettavaksi.
Lopulta koko sotakin ehti päättyä ennen kuin
valmistus edes lähti kunnolla käyntiin. Sopimus
Suomen Armeijan kanssa raukesi, ja yhtiön tulevaisuus oli veitsen terällä; lopettamispäätös
oli jo luonnosteltu, mutta toiminnan jatkami-
Sotilasjohdon laskelmien
mukaan tarvittiin
vähintään 7 000 uutta
ajoneuvoa korvaamaan
rintamalla tuhoutuneita.
nen nähtiin lopulta kuitenkin kansantalouden
kannalta mielekkääksi. Ensimmäisenä vuotenaan 1946 tehdas kykeni valmistamaan vain 147
kuorma-autoa. Niiden hintaa, joka oli 800 000
Linja-autojen valmistus oli mukana kuvioissa lähes 40 vuotta.
markkaa, pidettiin varsin korkeana auton omi-
huolto-osaston käytössä oli erikoisvarusteltu huoltoauto, joka vieraili mm. syrjäisissä
kohteissa, joissa oli paljon Vanaja-kalustoa.
naisuudet ja tekniikka huomioiden.
Vanajoilla vankalle pohjalle
Autojen valmistus jatkui hammasta purren, ja
vuonna 1948 tehtaan nimi muutettiin Vanajan
Ensimmäisenä
uunista ulos
Autotehdas Oy:ksi. Samalla valmistettavien au-
läpimurtovuosi oli 1951, jolloin talouden voitiin
tojen merkki muuttui Vanajaksi. Jatkoa turvasi
katsoa olevan vihdoin vankalla pohjalla, ja yri-
uusi hankintasopimus 650:sta valtiolle toimi-
tys alkoi panostaa markkinointiin yksityiselle
Ensimmäinen Hämeenlinnassa valmis-
tettavasta kuorma-autosta – edellisellä kerralla
sektorille. Tuotekehitys alkoi monipuolistua.
tettu auto Sisu S-22/SA-5 koostui lähes
Puolustusvoimien tilaamista 7 000 autosta oli
täysin Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n
valmistettu vain 294.
Vuonna 1956 tehtaalla tehtiin mittavia laajennuksia. Avajaisjuhlallisuuksissa esiintynyt
toimittamista osista. Se ajettiin ulos
Vanajan Autotehtaan ensimmäiset vuodet
Georg Malmsten soittokuntineen piipahti teh-
kokoonpanohallin itäpäädyn ovesta
eivät olleet ruusuilla tanssimista, mutta pikku-
taalla useamman kerran tulevinakin vuosina.
1. elokuuta 1945. Sen tarkoitus oli
hiljaa yritys alkoi tuottaa voittoa. Varsinainen
Liekö soittolistalle kuulunut myös ikivihreä
Muista aina liikenteessä?
toimia mallikappaleena ja havaintoväli-
Vanajat keräsivät hauskoja lempinimiä ku-
neenä varsinaista tuotantoa varten.
Autossa oli 90-hevosvoimainen
ten Hirvas-Vanaja, Möhkö-Vanaja, Lato-Vanaja
bensiinimoottori sekä hytti, jossa oli
ja Muros-Vanaja, jotka kertovat autojen tiiviistä
kuljettajan lisäksi paikat kahdelle mat-
suhteesta suunnittelijoihin ja asiakkaisiin. Esimerkiksi Möhköt saivat nimensä lyttyyn paine-
kustajalle. Ohjaamon runkokehikko oli
puinen ja pinta peltiä. Auton omapaino
oli 3 440 kg, kantavuus 4 560 kg, leveys
2,25 metriä ja kokonaispituus 6,43
metriä. Paino ylitti tehtaan lähiseudun
teillä sallitut lukemat, joten sen koeajoa
varten piti anoa erityislupa, joka saatiin
vasta valmistumisvuoden marraskuussa.
Auto pysyi tehtaan omassa käytössä
Vanajat keräsivät hauskoja
lempinimiä kuten HirvasVanaja, Möhkö-Vanaja, LatoVanaja ja Muros-Vanaja, jotka
kertovat autojen tiiviistä
suhteesta suunnittelijoihin
ja asiakkaisiin.
tusta nokastaan, joka johtui silloisista autojen
pituusmääräyksistä yhdistettynä normaalia
kookkaampaan jäähdyttäjään ja Muros-Vanaja
nimettiin suunnittelijansa Veikko Murosen mukaan.
Autojen kilpailuvaltiksi kohosi kotimaisuus;
maamme tieverkosto oli heikossa kunnossa, ja
Vanajat oli varustettu vastaamaan koviin vaatimuksiin. 1960-luvun vaihteessa vireillä oli myös
vuoteen 1960 asti, jolloin se romutet-
useampia vientiyrityksiä Turkkiin, Jugoslavi-
tiin.
aan, Puolaan ja Ranskaan, mutta toimitukset
jäivät vaatimattomiksi.
18 Patria
Patria 19
Vanajan Autotehdas Oy:llä oli tapana myös
muistaa asiakkaitaan kunniamerkein. Ensimmäisenä palkittiin vuonna 1961 autoilija Toivo
vuonna, ja Juusto-Vanajana tunnettu
auto romuttui sittemmin kolarissa.
Laurento, jonka omistaman Vanaja-bussin mit-
Sisulla eteenpäin
tariin oli kertynyt 500 000 kilometriä ilman,
Vuonna 1968 Vanajan Autotehdas Oy
että moottoriin oli pitänyt tehdä minkäänlaisia
fuusioitui sijoittajien ja osakkeen-
korjauksia. Seuraavina vuosina jaettiin useampi
omistajien vaatimuksesta Oy Suomen
miljoonamerkki henkilöille, joille oli kertynyt
Autoteollisuus Ab:hen. Prosessilla ha-
yli miljoona ajokilometriä.
luttiin turvata sijoitukset ja varmistaa
Eräs erikoisimmista tehtaalta valmistuneista
ajoneuvoista oli asiakkaan toivomusten mukaan
autoteollisuuden työpaikkojen säilyminen Hämeenlinnassa.
juuston kuljettamiseksi Sveitsiin ja Itävaltaan
Molemmille yrityksille seurasi sekä
suunniteltu TB-68R-täysperävaunuyhdistel-
teknistä että taloudellista hyötyä, ja
mä. Kuljetukset kuitenkin loppuivat jo samana
kyky vastata kiristyvään kansainväli-
Sotilasajoneuvojen rooli
kasvoi entisestään ja
toiminta päätyi lopulta
Patrian nimen alle.
seen kilpailuun parani. Merkit, mallit,
tuotanto ja toimintatavat muuttuivat.
Tehtiin erikoisautoja, nosturialustoja,
linja-autoja, raitiovaunujen telejä ja
maailman parhaiksi kehuttuja Sisuakseleita.
Eräs erikoisimmista
ajoneuvoista oli
juuston kuljettamiseksi
suunniteltu TB-68R
-täysperävaunuyhdistelmä.
Toiminnan täyttäessä puoli vuosisataa vuonna 1981 yrityksen nimeksi otettiin Oy Sisu-Auto Ab. Jo
70-luvulta asti valmistuksessa olleen
Pasi ja pari raisua (miinanraivausajoneuvo)
YK:n rauhanturvatehtävissä vuonna 1998.
maastokuorma-auto Proton seuraajan
Maasto-Sisu SA-150 eli Masin valmistus alkoi seuraavana vuonna, ja pari
vuotta myöhemmin sarjatuotantoon
PasiN seuraaja amv. Patrialla on sopimukset yli
1 400 Patria AMV:stä.
Erityisen vaikeisiin olosuhteisiin kehitetystä
telakuorma-auto Nasusta tehtiin lukuisia erikoisversioita, joita myytiin Suomen puolustusvoimien
lisäksi pienissä määrissä myös vientiin.
Näin tehtiin Patria
1943 perustetaan Yhteissisu Oy.
1948 yhtiön nimi muutetaan Vanajan
Autotehdas Oy:ksi.
otettiin Panssari-Sisu XA-180 eli Pasi. Yhdessä
Jo tehtaan alkuajoilta periytynyt ajatus-
1968 Vanajan Autotehdas Oy fuusioituu
Nasu telakuorma-autojen ja Vetomestari-termi-
malli omaan osaamiseen panostamisesta
Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n kanssa.
naalitraktorien kanssa Pasit tekivät suomalaista
näkyy vahvana myös Patrian tulevaisuu-
1981 yhtiön nimeksi otetaan Oy Sisu-Auto
osaamista tunnetuksi myös maailmalla. Paseja
dessa. Kansainvälisillä markkinoilla on yhä
valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin
tärkeämpää hallita myös sotilasajoneuvoihin
1 300 kappaletta.
liittyvää elektroniikkaa ja erikoisjärjestelmiä
Ab.
1996 Sisu Defence liitetään Suomen Puo-
lustusväline Oy:öön (myöhemmin Patria
Industries Oy).
1990-luvun lopussa Patria-konsernia täsmennetään jakamalla toimintaa erillisiin
liiketoimintaryhmiin.
2008 Patria Vehicles Oy ja Patria Weapon
Systems Oy yhdistyvät Patria Land &
Armament Oy:ksi.
2011 Patria Land & Armament Oy:stä Pat-
ria Land Services Oy. Patria Land Systems
Oy perustetaan.
Sotilasajoneuvojen rooli kasvoi entisestään
ja toiminta päätyi lopulta Patrian nimen alle.
sekä profiloitua asiantuntemuksen ja erikoisosaamisen kautta.
Pasin seuraajan Patria AMV 8X8-pyöräpanssariajoneuvon prototyyppi valmistui vuonna 2001.
Ensimmäiset prototyypit toimitettiin Puolustusvoimille vuonna 2003, jonka jälkeen Patria
AMV-ajoneuvosarja on kerännyt mainetta myös
kansainvälisesti. Patrialla on sopimukset yli
Lue lisää:
Olli Blomberg: Yhteissisusta
Vanajan ja Sisun kautta Patriaan.
1 400 Patria AMV:stä.
Patria 21
Vanajan Autotehdas Oy:llä oli tapana myös
muistaa asiakkaitaan kunniamerkein. Ensimmäisenä palkittiin vuonna 1961 autoilija Toivo
vuonna, ja Juusto-Vanajana tunnettu
auto romuttui sittemmin kolarissa.
Laurento, jonka omistaman Vanaja-bussin mit-
Sisulla eteenpäin
tariin oli kertynyt 500 000 kilometriä ilman,
Vuonna 1968 Vanajan Autotehdas Oy
että moottoriin oli pitänyt tehdä minkäänlaisia
fuusioitui sijoittajien ja osakkeen-
korjauksia. Seuraavina vuosina jaettiin useampi
omistajien vaatimuksesta Oy Suomen
miljoonamerkki henkilöille, joille oli kertynyt
Autoteollisuus Ab:hen. Prosessilla ha-
yli miljoona ajokilometriä.
luttiin turvata sijoitukset ja varmistaa
Eräs erikoisimmista tehtaalta valmistuneista
ajoneuvoista oli asiakkaan toivomusten mukaan
autoteollisuuden työpaikkojen säilyminen Hämeenlinnassa.
juuston kuljettamiseksi Sveitsiin ja Itävaltaan
Molemmille yrityksille seurasi sekä
suunniteltu TB-68R-täysperävaunuyhdistel-
teknistä että taloudellista hyötyä, ja
mä. Kuljetukset kuitenkin loppuivat jo samana
kyky vastata kiristyvään kansainväli-
Sotilasajoneuvojen rooli
kasvoi entisestään ja
toiminta päätyi lopulta
Patrian nimen alle.
seen kilpailuun parani. Merkit, mallit,
tuotanto ja toimintatavat muuttuivat.
Tehtiin erikoisautoja, nosturialustoja,
linja-autoja, raitiovaunujen telejä ja
maailman parhaiksi kehuttuja Sisuakseleita.
Eräs erikoisimmista
ajoneuvoista oli
juuston kuljettamiseksi
suunniteltu TB-68R
-täysperävaunuyhdistelmä.
Toiminnan täyttäessä puoli vuosisataa vuonna 1981 yrityksen nimeksi otettiin Oy Sisu-Auto Ab. Jo
70-luvulta asti valmistuksessa olleen
Pasi ja pari raisua (miinanraivausajoneuvo)
YK:n rauhanturvatehtävissä vuonna 1998.
maastokuorma-auto Proton seuraajan
Maasto-Sisu SA-150 eli Masin valmistus alkoi seuraavana vuonna, ja pari
vuotta myöhemmin sarjatuotantoon
PasiN seuraaja amv. Patrialla on sopimukset yli
1 400 Patria AMV:stä.
Erityisen vaikeisiin olosuhteisiin kehitetystä
telakuorma-auto Nasusta tehtiin lukuisia erikoisversioita, joita myytiin Suomen puolustusvoimien
lisäksi pienissä määrissä myös vientiin.
Näin tehtiin Patria
1943 perustetaan Yhteissisu Oy.
1948 yhtiön nimi muutetaan Vanajan
Autotehdas Oy:ksi.
otettiin Panssari-Sisu XA-180 eli Pasi. Yhdessä
Jo tehtaan alkuajoilta periytynyt ajatus-
1968 Vanajan Autotehdas Oy fuusioituu
Nasu telakuorma-autojen ja Vetomestari-termi-
malli omaan osaamiseen panostamisesta
Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n kanssa.
naalitraktorien kanssa Pasit tekivät suomalaista
näkyy vahvana myös Patrian tulevaisuu-
1981 yhtiön nimeksi otetaan Oy Sisu-Auto
osaamista tunnetuksi myös maailmalla. Paseja
dessa. Kansainvälisillä markkinoilla on yhä
valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin
tärkeämpää hallita myös sotilasajoneuvoihin
1 300 kappaletta.
liittyvää elektroniikkaa ja erikoisjärjestelmiä
Ab.
1996 Sisu Defence liitetään Suomen Puo-
lustusväline Oy:öön (myöhemmin Patria
Industries Oy).
1990-luvun lopussa Patria-konsernia täsmennetään jakamalla toimintaa erillisiin
liiketoimintaryhmiin.
2008 Patria Vehicles Oy ja Patria Weapon
Systems Oy yhdistyvät Patria Land &
Armament Oy:ksi.
2011 Patria Land & Armament Oy:stä Pat-
ria Land Services Oy. Patria Land Systems
Oy perustetaan.
Sotilasajoneuvojen rooli kasvoi entisestään
ja toiminta päätyi lopulta Patrian nimen alle.
sekä profiloitua asiantuntemuksen ja erikoisosaamisen kautta.
Pasin seuraajan Patria AMV 8X8-pyöräpanssariajoneuvon prototyyppi valmistui vuonna 2001.
Ensimmäiset prototyypit toimitettiin Puolustusvoimille vuonna 2003, jonka jälkeen Patria
AMV-ajoneuvosarja on kerännyt mainetta myös
kansainvälisesti. Patrialla on sopimukset yli
Lue lisää:
Olli Blomberg: Yhteissisusta
Vanajan ja Sisun kautta Patriaan.
1 400 Patria AMV:stä.
Patria 21
Klassikko >
Leila Uotila
Kuvat Matti Immonen ja Ilmavoimat
Kuvitus Linda Halenius
23
Lentotehtävien valmistelu ja purku
tietokoneaikaan
I
lmavoimien F-18 Hornetien teh-
lähinnä ohjaajien muistikuviin ja mahdollisesti
tävätukijärjestelmä (Mission Data
videonauhaan. On koulutuksen kannalta erittäin
System, MDS) koostuu useista eri
tärkeää, että nykyään päästään analysoimaan ko-
osajärjestelmistä: muun muassa
konaistilannetta faktojen pohjalta, toteaa kehi-
tehtäviensuunnittelu-, tehtävienpurku-
Huoltotietojärjestelmä purkaa muistiyksiköstä
kijärjestelmä nopeuttaa ja helpottaa
koneen tekniikkaan liittyvät lennonaikaiset in-
tehtävien valmistelua ja tietojen jake-
formaatiot, kuten vikailmoitukset sekä rungon ja
lua. Sen avulla myös kerätään tietoa eri
moottorin väsymistiedot. Näitä tietoja voi käyt-
käyttötarkoituksiin.
tää koneen lentokelpoisuuden varmistamisessa
Karttatietojärjestelmän avulla kartat
käsitellään lentokoneen ja muun tehtävätukijärjestelmän ymmärtämään
1992
1980
22 Patria
Järjestelmiä lennonaikaisten videoiden
katseluun on tehty 80-luvulta alkaen.
sekä myöhemmin huollon ja ylläpidon tukena.
Kehitys jatkuu järjestelmien yhä moni-
muotoon. Lentotehtävän suunnittelus-
mutkaistuessa
sa ja valmistelussa mm. reitti, tarvittava
Tehtävätukijärjestelmä on nopeuttanut ja yh-
polttoainemäärä, asejärjestelmät, muu
denmukaistanut lentotehtävien valmistelua
varustelu sekä koneen järjestelmien
sekä vähentänyt niissä tapahtuvia virheitä.
parametrit määritetään digitaalisesti.
Kuitenkin myös perinteisiä menetelmiä, kuten
Tiedot siirretään lennolle osallistuvien
pienoismalleja, käytetään edelleen lentojen teh-
koneiden järjestelmiin muistiyksiköillä.
tävienannoissa.
Ennen lentojen suunnittelussa käytet-
− Vanhemman sukupolven hävittäjälentäjien
tiin lähestymiskarttoja, paperikarttoja
koulutuksessa keskeistä oli koneen optimaali-
ja polvilappuja, joihin käsin merkittiin
nen käyttö ilmataistelussa, enimmäkseen näkö-
reittisuunnitelma, harjoitus- ja lento-
etäisyydellä muista koneista. Hornetin lentäjältä
kieltoalueet sekä taktiset tiedot.
edellytetään myös moninaisten asejärjestelmien
Tehtävä puretaan pala palalta
Paperikartat, polvilaput ja pilotin muisti. Näillä välineillä
hävittäjien lentotehtävät valmisteltiin vielä muutama
vuosikymmen sitten. Nykyään lentojen suunnittelussa
ja läpikäynnissä on apuna tietokonepohjainen
tehtävätukijärjestelmä.
tyspäällikkö Jyrki Myyryläinen Patriasta.
ja huoltotietojärjestelmästä. Tehtävätu-
Parikymmentä vuotta
sitten lennon purku
perustui lähinnä
ohjaajien muistikuviin
ja mahdollisesti
videonauhaan.
käyttöä sekä suuren tietomäärän hallintaa. Tehokkaat ja käyttäjäystävälliset tehtävätukijärjes-
Muistiyksiköihin lennon aikana tallen-
telmät ovat ehdoton edellytys laajoissa ilmaope-
tuneet tiedot siirretään lennon jälkeen
raatioissa.
Ilmavoimien ja Patrian yhdessä kehit-
Osajärjestelmien kehitys jatkuu koko ajan
tämään tehtävänpurkujärjestelmään.
käyttäjävaatimusten ja koneen ohjelmistojen
Koneiden lentoarvo- ja paikkatiedot,
muuttuessa. Järjestelmien edelleen monimut-
ohjaamonäytöt, radiopuhelinliikenne,
kaistuessa ja tietomäärien kasvaessa tehtävätu-
asejärjestelmien käyttö ja muut tiedot
kijärjestelmän merkitys korostuu entisestään.
kuljetuskoneeseen. Tarkoituksena on, että kaikki
voidaan yhdistää halutulla tavalla len-
Tärkeä rooli on myös erilaisilla verkko- ja tieto-
tehtävätukijärjestelmät pystyvät jatkossa hyö-
non tehtävienpurkua varten.
turvaratkaisuilla.
dyntämään samaa lähdeaineistoa, kuten karttoja,
− Parikymmentä vuotta sitten, kun
− Hornetien tehtävätukijärjestelmää vastaa-
ja että eri koneiden tiedot voidaan tuoda jälki-
itse sain Ilmavoimissa hävittäjäohjaa-
va järjestelmä on osin käytössä myös Hawkeissa
käsittelyyn samaan järjestelmään, Myyryläinen
jakoulutusta, lennon purku perustui
sekä kehitteillä NH90-helikoptereihin ja C-295M-
kertoo.
Ilmavoimat päätti hankkia F-18 Hornetin
ja samalla US Navylta työasemapohjaisen
tehtävätukijärjestelmän, johon hankittiin
myös kehitysoikeudet.
1996
1995
Ensimmäiset tehtävätukijärjestelmät
käyttöön lennostoissa.
Ensimmäiset Hornetit ja tehtävätukijärjestelmän laitteet käyttöön.
2009
2000
Osajärjestelmien kotimaassa
jatkokehitetyt versiot käyttöön.
Kaikki osajärjestelmät
käytössä PC-pohjaisina.
Klassikko >
Leila Uotila
Kuvat Matti Immonen ja Ilmavoimat
Kuvitus Linda Halenius
23
Lentotehtävien valmistelu ja purku
tietokoneaikaan
I
lmavoimien F-18 Hornetien teh-
lähinnä ohjaajien muistikuviin ja mahdollisesti
tävätukijärjestelmä (Mission Data
videonauhaan. On koulutuksen kannalta erittäin
System, MDS) koostuu useista eri
tärkeää, että nykyään päästään analysoimaan ko-
osajärjestelmistä: muun muassa
konaistilannetta faktojen pohjalta, toteaa kehi-
tehtäviensuunnittelu-, tehtävienpurku-
Huoltotietojärjestelmä purkaa muistiyksiköstä
kijärjestelmä nopeuttaa ja helpottaa
koneen tekniikkaan liittyvät lennonaikaiset in-
tehtävien valmistelua ja tietojen jake-
formaatiot, kuten vikailmoitukset sekä rungon ja
lua. Sen avulla myös kerätään tietoa eri
moottorin väsymistiedot. Näitä tietoja voi käyt-
käyttötarkoituksiin.
tää koneen lentokelpoisuuden varmistamisessa
Karttatietojärjestelmän avulla kartat
käsitellään lentokoneen ja muun tehtävätukijärjestelmän ymmärtämään
1992
1980
22 Patria
Järjestelmiä lennonaikaisten videoiden
katseluun on tehty 80-luvulta alkaen.
sekä myöhemmin huollon ja ylläpidon tukena.
Kehitys jatkuu järjestelmien yhä moni-
muotoon. Lentotehtävän suunnittelus-
mutkaistuessa
sa ja valmistelussa mm. reitti, tarvittava
Tehtävätukijärjestelmä on nopeuttanut ja yh-
polttoainemäärä, asejärjestelmät, muu
denmukaistanut lentotehtävien valmistelua
varustelu sekä koneen järjestelmien
sekä vähentänyt niissä tapahtuvia virheitä.
parametrit määritetään digitaalisesti.
Kuitenkin myös perinteisiä menetelmiä, kuten
Tiedot siirretään lennolle osallistuvien
pienoismalleja, käytetään edelleen lentojen teh-
koneiden järjestelmiin muistiyksiköillä.
tävienannoissa.
Ennen lentojen suunnittelussa käytet-
− Vanhemman sukupolven hävittäjälentäjien
tiin lähestymiskarttoja, paperikarttoja
koulutuksessa keskeistä oli koneen optimaali-
ja polvilappuja, joihin käsin merkittiin
nen käyttö ilmataistelussa, enimmäkseen näkö-
reittisuunnitelma, harjoitus- ja lento-
etäisyydellä muista koneista. Hornetin lentäjältä
kieltoalueet sekä taktiset tiedot.
edellytetään myös moninaisten asejärjestelmien
Tehtävä puretaan pala palalta
Paperikartat, polvilaput ja pilotin muisti. Näillä välineillä
hävittäjien lentotehtävät valmisteltiin vielä muutama
vuosikymmen sitten. Nykyään lentojen suunnittelussa
ja läpikäynnissä on apuna tietokonepohjainen
tehtävätukijärjestelmä.
tyspäällikkö Jyrki Myyryläinen Patriasta.
ja huoltotietojärjestelmästä. Tehtävätu-
Parikymmentä vuotta
sitten lennon purku
perustui lähinnä
ohjaajien muistikuviin
ja mahdollisesti
videonauhaan.
käyttöä sekä suuren tietomäärän hallintaa. Tehokkaat ja käyttäjäystävälliset tehtävätukijärjes-
Muistiyksiköihin lennon aikana tallen-
telmät ovat ehdoton edellytys laajoissa ilmaope-
tuneet tiedot siirretään lennon jälkeen
raatioissa.
Ilmavoimien ja Patrian yhdessä kehit-
Osajärjestelmien kehitys jatkuu koko ajan
tämään tehtävänpurkujärjestelmään.
käyttäjävaatimusten ja koneen ohjelmistojen
Koneiden lentoarvo- ja paikkatiedot,
muuttuessa. Järjestelmien edelleen monimut-
ohjaamonäytöt, radiopuhelinliikenne,
kaistuessa ja tietomäärien kasvaessa tehtävätu-
asejärjestelmien käyttö ja muut tiedot
kijärjestelmän merkitys korostuu entisestään.
kuljetuskoneeseen. Tarkoituksena on, että kaikki
voidaan yhdistää halutulla tavalla len-
Tärkeä rooli on myös erilaisilla verkko- ja tieto-
tehtävätukijärjestelmät pystyvät jatkossa hyö-
non tehtävienpurkua varten.
turvaratkaisuilla.
dyntämään samaa lähdeaineistoa, kuten karttoja,
− Parikymmentä vuotta sitten, kun
− Hornetien tehtävätukijärjestelmää vastaa-
ja että eri koneiden tiedot voidaan tuoda jälki-
itse sain Ilmavoimissa hävittäjäohjaa-
va järjestelmä on osin käytössä myös Hawkeissa
käsittelyyn samaan järjestelmään, Myyryläinen
jakoulutusta, lennon purku perustui
sekä kehitteillä NH90-helikoptereihin ja C-295M-
kertoo.
Ilmavoimat päätti hankkia F-18 Hornetin
ja samalla US Navylta työasemapohjaisen
tehtävätukijärjestelmän, johon hankittiin
myös kehitysoikeudet.
1996
1995
Ensimmäiset tehtävätukijärjestelmät
käyttöön lennostoissa.
Ensimmäiset Hornetit ja tehtävätukijärjestelmän laitteet käyttöön.
2009
2000
Osajärjestelmien kotimaassa
jatkokehitetyt versiot käyttöön.
Kaikki osajärjestelmät
käytössä PC-pohjaisina.
Kanta >
Kuva Tommi Tuomi
Tuija Karanko
Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys
PIA ry:n pääsihteeri
25
> Kurkistus kipurajalle
Puolustusvoimauudistus vaikuttaa myös Suomessa toimivaan
puolustusteollisuuteen. Puolustusbudjetti jakautuu perinteisesti
kolmeen osaan: palkkoihin, toimintaan ja materiaalihankkeisiin.
Kuluvan vaalikauden aikana menoista pitäisi säästää mittavasti.
Mikä on Puolustusvoimien materiaalihankintojen tulevaisuus?
”Jatkossa yritysten
kansainvälistyminen ja
verkostoituminen on
entistä tärkeämpää.”
T
eollisuudella on edessään kovat ajat. Kotimaan
vastakauppojen mahdollisuus vähenee.
hankinnat vähenevät entisestään eikä teollisuudella
Missä mittakaavassa, sen paljastavat vasta
ole välttämättä roolia ulkomailta tehtävissä hankin-
Euroopan Unionin tuomioistuimen parin
noissa puolustus- ja turvallisuushankintalainsäädän-
seuraavan vuoden aikana tekemät linjaukset.
nön muuttuessa. Joillakin tahoilla tuntuu olevan näkemys, että
Vastakaupat saatetaan hyväksyä esimerkiksi
materiaalihankintoja voidaan peruuttaa tai karsia ilman, että sillä
kansalliseen turvallisuuteen vedoten.
olisi vaikutusta Puolustusvoimien suorituskykyyn tai Suomessa
toimivaan alan teollisuuteen.
Lakimuutoksen karu todellisuus
Teoriassa puolustus- ja turvallisuushankin-
Puolustusvoimauudistuksesta puhuttaessa poliitikot ovat halut-
toja koskevan direktiivin tarkoitus on avata
tomia puhumaan henkilöstösäästöistä – ovathan irtisanomiset
eurooppalaisia markkinoita vapaalle kilpailulle.
poliittisesti vaikeita. On turha ajatella, että vaaditut säästöt saatai-
Ajatus sinänsä on kannatettava, mutta tuskin
siin aikaan ilman henkilöstöjärjestelyjä joko Puolustusvoimissa tai
tulee käytännössä toteutumaan. Euroo-
alan teollisuudessa. Valitettava totuus on, että puolustusbudjetin
pan suuret tuottajamaat tulevat varmasti
eri osat syövät toisiaan. On vaarallista, jos investointeja ja toimin-
jatkossakin hankkimaan materiaalin lähinnä
nan tasoa lasketaan merkittävästi palkkakulujen takia. Alusvuo-
oman maansa teollisuudelta. Suomi on puo-
rokausien, lentotuntien ja maastoharjoitusten väheneminen
lustusmateriaalin nettotuoja, joten avoimet
pienentää puolustusmateriaalin sekä kaluston ylläpidon ja huollon
markkinat ovat täällä jo nykypäivää.
tarvetta. Sillä on myös suora vaikutus kotimaiseen teollisuuteen.
Kansainvälinen yhteistyö elinehtona
Kotimainen puolustusteollisuus on hyvin
riippuvainen kotimaisista viranomaisista
Suomen nykyiselläänkin pienellä tutkimus-, teknologia- ja kehitys-
ja budjettirahoituksesta. Yritykset eivät
rahoituksella on kyetty ylläpitämään ja kehittämään suorituskykyä
menesty pelkästään Puolustusvoimien tilauk-
sekä luomaan konkreettisia, jopa vientimenestystä saavuttaneita
silla, joten niiden on pyrittävä kansainvälisty-
tuotteita. Muidenkin maiden kamppaillessa määrärahakriisien
mään. Lisähaasteena on Suomen vientilupa-
kanssa kansainvälisten kehityshankkeiden merkitys korostuu.
politiikka, joka saattaa asettaa suomalaisen
Niihin mukaan pääsemiseen vaaditaan rahoitusta; mieluiten vielä
teollisuuden muuta Eurooppaa huonompaan
sellaista, joka antaa sananvaltaa projekteissa.
kilpailutilanteeseen.
Suorituskyvyn ylläpitämisen ja Suomessa olevan järjestelmäosaamisen elinehto on ollut ulkomailta tehtäviin hankintoihin
liittyvä teollinen yhteistyö. Elokuussa voimaan tulleen uuden
EU-direktiivin myötä alalla normikäytännöiksi muodostuneiden
24 Patria
Patria 25
Kanta >
Kuva Tommi Tuomi
Tuija Karanko
Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys
PIA ry:n pääsihteeri
25
> Kurkistus kipurajalle
Puolustusvoimauudistus vaikuttaa myös Suomessa toimivaan
puolustusteollisuuteen. Puolustusbudjetti jakautuu perinteisesti
kolmeen osaan: palkkoihin, toimintaan ja materiaalihankkeisiin.
Kuluvan vaalikauden aikana menoista pitäisi säästää mittavasti.
Mikä on Puolustusvoimien materiaalihankintojen tulevaisuus?
”Jatkossa yritysten
kansainvälistyminen ja
verkostoituminen on
entistä tärkeämpää.”
T
eollisuudella on edessään kovat ajat. Kotimaan
vastakauppojen mahdollisuus vähenee.
hankinnat vähenevät entisestään eikä teollisuudella
Missä mittakaavassa, sen paljastavat vasta
ole välttämättä roolia ulkomailta tehtävissä hankin-
Euroopan Unionin tuomioistuimen parin
noissa puolustus- ja turvallisuushankintalainsäädän-
seuraavan vuoden aikana tekemät linjaukset.
nön muuttuessa. Joillakin tahoilla tuntuu olevan näkemys, että
Vastakaupat saatetaan hyväksyä esimerkiksi
materiaalihankintoja voidaan peruuttaa tai karsia ilman, että sillä
kansalliseen turvallisuuteen vedoten.
olisi vaikutusta Puolustusvoimien suorituskykyyn tai Suomessa
toimivaan alan teollisuuteen.
Lakimuutoksen karu todellisuus
Teoriassa puolustus- ja turvallisuushankin-
Puolustusvoimauudistuksesta puhuttaessa poliitikot ovat halut-
toja koskevan direktiivin tarkoitus on avata
tomia puhumaan henkilöstösäästöistä – ovathan irtisanomiset
eurooppalaisia markkinoita vapaalle kilpailulle.
poliittisesti vaikeita. On turha ajatella, että vaaditut säästöt saatai-
Ajatus sinänsä on kannatettava, mutta tuskin
siin aikaan ilman henkilöstöjärjestelyjä joko Puolustusvoimissa tai
tulee käytännössä toteutumaan. Euroo-
alan teollisuudessa. Valitettava totuus on, että puolustusbudjetin
pan suuret tuottajamaat tulevat varmasti
eri osat syövät toisiaan. On vaarallista, jos investointeja ja toimin-
jatkossakin hankkimaan materiaalin lähinnä
nan tasoa lasketaan merkittävästi palkkakulujen takia. Alusvuo-
oman maansa teollisuudelta. Suomi on puo-
rokausien, lentotuntien ja maastoharjoitusten väheneminen
lustusmateriaalin nettotuoja, joten avoimet
pienentää puolustusmateriaalin sekä kaluston ylläpidon ja huollon
markkinat ovat täällä jo nykypäivää.
tarvetta. Sillä on myös suora vaikutus kotimaiseen teollisuuteen.
Kansainvälinen yhteistyö elinehtona
Kotimainen puolustusteollisuus on hyvin
riippuvainen kotimaisista viranomaisista
Suomen nykyiselläänkin pienellä tutkimus-, teknologia- ja kehitys-
ja budjettirahoituksesta. Yritykset eivät
rahoituksella on kyetty ylläpitämään ja kehittämään suorituskykyä
menesty pelkästään Puolustusvoimien tilauk-
sekä luomaan konkreettisia, jopa vientimenestystä saavuttaneita
silla, joten niiden on pyrittävä kansainvälisty-
tuotteita. Muidenkin maiden kamppaillessa määrärahakriisien
mään. Lisähaasteena on Suomen vientilupa-
kanssa kansainvälisten kehityshankkeiden merkitys korostuu.
politiikka, joka saattaa asettaa suomalaisen
Niihin mukaan pääsemiseen vaaditaan rahoitusta; mieluiten vielä
teollisuuden muuta Eurooppaa huonompaan
sellaista, joka antaa sananvaltaa projekteissa.
kilpailutilanteeseen.
Suorituskyvyn ylläpitämisen ja Suomessa olevan järjestelmäosaamisen elinehto on ollut ulkomailta tehtäviin hankintoihin
liittyvä teollinen yhteistyö. Elokuussa voimaan tulleen uuden
EU-direktiivin myötä alalla normikäytännöiksi muodostuneiden
24 Patria
Patria 25
Lyhyet >
Kuvat Matti Immonen, Ville Tuokko/Ilmavoimat ja Patria
Ainutlaatuista antenniteknologiaa
äärimmäisiin olosuhteisiin
>
Patrialla Euroopan
uudenaikaisin
koululentokalusto
>
Ammattilentäjäkoulutusta
Tecnam P2002 JF –
peruslentokoneilla.
A
mmattilentäjiä kouluttavalla Patrian Pilot
Training -oppilaitoksella on käytössään
Euroopan modernein koululentokalusto.
Helsingin Malmilla toimivalla koululla on päivitetyssä
kalustossaan yhdeksän uutta peruslentokoulutukseen käytettävää Tecnam P2002 JF -lentokonetta
sekä kolme Cirrus SR22-mittarikoulutuskonetta.
Tecnamit korvaavat aikaisemmat seitsemän AS202
Bravo -lentokonetta.
Uusi Tecnam edustaa käyttökuluiltaan ja mootto-
Euroopan Avaruusjärjestö ESA
on ollut rahoittamassa Patrian
ja Tampereen teknillisen
yliopiston (TTY) tutkimus- ja
kehitystyötä, jossa kehitettiin
pelastusliiveihin ommeltava
antenni.
N
yt kehitetty antenni on suunniteltu sekä
valmistettu joustavista ja kevyistä materiaaleista. Lisäksi se kestää kovaa kulu-
tusta ja kosteita olosuhteita sekä toimii vedessä.
Viimeaikaiset kenttätestit ovat osoittaneet, että
pelastusliiveihin integroidut antennit toimivat erinomaisesti, ja järjestelmän avulla merelle kadonnut
voidaan paikantaa minuuteissa.
Antenni on suunniteltu maailmanlaajuisesti
toimivan Cospas-Sarsat -etsintä- ja pelastussatelliittijärjestelmän käyttöön.
Patria luovutti ensimmäiset päivitetyt
Hawk Mk 66 -koneet Ilmavoimille
>
Patriassa merkittävä ilmailun erityisosaamisen keskittymä.
I
lmavoimat hankki vuonna 2007 Sveitsistä
Patria vastaa Hawkien järjestelmäintegraation
18 vähän käytettyä Hawk Mk 66 -konetta
määrittelystä, suunnittelusta ja toteutuksesta tässä
täydentämään aiemmin hankittua Hawk Mk
kolmevuotisessa modernisointihankkeessa.
51/51A -kalustoa, sekä tilasi vuonna 2009 Patrialta
- Modernisointi sisältää kaikkien merkittävien
koneisiin mittavan ohjaamo- ja avioniikkapäivi-
avioniikkalaitteiden ja näyttölaitteiden korvaamisen
ritekniikaltaan nykyistä suuntausta yleisilmailussa.
tyksen. Marraskuussa Patria luovutti Ilmavoimille
uusilla tietokonepohjaisilla järjestelmillä. Suunnitte-
Se on ympäristöystävällinen ja sen melutaso sekä
ensimmäiset modifioidut, huippumodernit,
lun pohjana on käytetty Mk 51/51A-koneisiin aiem-
polttoaineenkulutus ovat erittäin alhaiset. Koneen
kaksipaikkaiset Hawk Mk 66 -koneet Kauhavalla.
min toteutettua modernisointia. Nyt Patria vastaa
huolloista vastaa Pilot Trainingin oma, uusi EASA
Patria luovuttaa Ilmavoimille tänä vuonna kuusi
myös ohjelmistojen kehittämisestä lentokoneen
PART 145 -korjaamo, joka toimii Patria-talossa
modifioitua konetta, ja ensi vuonna kahdeksan.
tehtävätietokoneelle, kertoo liiketoimintajohtaja
Malmilla.
Kaikki 18 suihkuharjoituskonetta on modernisoitu
Lassi Matikainen.
ja luovutettu vuoden 2013 aikana.
26 Patria
Patria 27
Lyhyet >
Kuvat Matti Immonen, Ville Tuokko/Ilmavoimat ja Patria
Ainutlaatuista antenniteknologiaa
äärimmäisiin olosuhteisiin
>
Patrialla Euroopan
uudenaikaisin
koululentokalusto
>
Ammattilentäjäkoulutusta
Tecnam P2002 JF –
peruslentokoneilla.
A
mmattilentäjiä kouluttavalla Patrian Pilot
Training -oppilaitoksella on käytössään
Euroopan modernein koululentokalusto.
Helsingin Malmilla toimivalla koululla on päivitetyssä
kalustossaan yhdeksän uutta peruslentokoulutukseen käytettävää Tecnam P2002 JF -lentokonetta
sekä kolme Cirrus SR22-mittarikoulutuskonetta.
Tecnamit korvaavat aikaisemmat seitsemän AS202
Bravo -lentokonetta.
Uusi Tecnam edustaa käyttökuluiltaan ja mootto-
Euroopan Avaruusjärjestö ESA
on ollut rahoittamassa Patrian
ja Tampereen teknillisen
yliopiston (TTY) tutkimus- ja
kehitystyötä, jossa kehitettiin
pelastusliiveihin ommeltava
antenni.
N
yt kehitetty antenni on suunniteltu sekä
valmistettu joustavista ja kevyistä materiaaleista. Lisäksi se kestää kovaa kulu-
tusta ja kosteita olosuhteita sekä toimii vedessä.
Viimeaikaiset kenttätestit ovat osoittaneet, että
pelastusliiveihin integroidut antennit toimivat erinomaisesti, ja järjestelmän avulla merelle kadonnut
voidaan paikantaa minuuteissa.
Antenni on suunniteltu maailmanlaajuisesti
toimivan Cospas-Sarsat -etsintä- ja pelastussatelliittijärjestelmän käyttöön.
Patria luovutti ensimmäiset päivitetyt
Hawk Mk 66 -koneet Ilmavoimille
>
Patriassa merkittävä ilmailun erityisosaamisen keskittymä.
I
lmavoimat hankki vuonna 2007 Sveitsistä
Patria vastaa Hawkien järjestelmäintegraation
18 vähän käytettyä Hawk Mk 66 -konetta
määrittelystä, suunnittelusta ja toteutuksesta tässä
täydentämään aiemmin hankittua Hawk Mk
kolmevuotisessa modernisointihankkeessa.
51/51A -kalustoa, sekä tilasi vuonna 2009 Patrialta
- Modernisointi sisältää kaikkien merkittävien
koneisiin mittavan ohjaamo- ja avioniikkapäivi-
avioniikkalaitteiden ja näyttölaitteiden korvaamisen
ritekniikaltaan nykyistä suuntausta yleisilmailussa.
tyksen. Marraskuussa Patria luovutti Ilmavoimille
uusilla tietokonepohjaisilla järjestelmillä. Suunnitte-
Se on ympäristöystävällinen ja sen melutaso sekä
ensimmäiset modifioidut, huippumodernit,
lun pohjana on käytetty Mk 51/51A-koneisiin aiem-
polttoaineenkulutus ovat erittäin alhaiset. Koneen
kaksipaikkaiset Hawk Mk 66 -koneet Kauhavalla.
min toteutettua modernisointia. Nyt Patria vastaa
huolloista vastaa Pilot Trainingin oma, uusi EASA
Patria luovuttaa Ilmavoimille tänä vuonna kuusi
myös ohjelmistojen kehittämisestä lentokoneen
PART 145 -korjaamo, joka toimii Patria-talossa
modifioitua konetta, ja ensi vuonna kahdeksan.
tehtävätietokoneelle, kertoo liiketoimintajohtaja
Malmilla.
Kaikki 18 suihkuharjoituskonetta on modernisoitu
Lassi Matikainen.
ja luovutettu vuoden 2013 aikana.
26 Patria
Patria 27
Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki
[email protected]