Osaamistavoite - Jyväskylän ammattikorkeakoulu
AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS Opettajankoulutuksen käsikirja 2012-2013 AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Lukijalle Kädessäsi on se osa ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opasta, josta selviävät keskeiset opettajaopintoja koskevat asiat. Käsikirjan tärkein tavoite on auttaa ja tukea Sinua opintojesi suunnittelussa ja opettajankoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan asetuksen (357/2003) mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon ammattien ja työelämän kehittyminen. Jokainen maamme viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta on omassa oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassaan tulkinnut näitä asetuksen tavoitteita omalla tavallaan. Tästä käsikirjasta ja opetussuunnitelman perusteista löydät meidän tulkintamme. Euroopan Unionissa on hahmoteltu koko Unionia koskevia opettajan yleisiä osaamisalueita. Niiden mukaan opettajalla tulee olla valmiudet: opetussuunnitelman perusteet, ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaa koskevia perustietoja, opintojen pelisäännöt, opintotukeen ja opintososiaalisiin etuihin liittyvät asiat sekä tiedot opiskeluasi tukevista palveluista. Tässä käsikirjassa kuvataan opettajankoulutuksen opintoihin sisältyvät opintojaksot. Kaikista opintojaksoista on kuvattu osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt, arviointiaineistot, arviointikriteerit ja arviointiasteikko. Kehittyvä opettajuus – ja Opetus ja ohjaus -opintojaksojen oppimistehtävät on kuvattu käsikirjassa. Muiden opintojaksojen oppimistehtävät ovat Optima-oppimisympäristössä kunkin opintojakson omassa työtilassa. 1) toimia informaation, teknologian ja tiedon kanssa, 2) työskennellä muiden ihmisten – opiskelijoiden, kollegoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden – kanssa, ja 3) toimia paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa määritetyt opettajan osaamisalueet, jotka ovat opetussuunnitelman perustana, ovat näiden tavoitteiden mukaisia. Osaamisalueiden kuvaukset löydät seuraavasta luvusta. Lukuvuoden 2012-2013 koko opinto-opas on sähköisessä muodossa osoitteessa http://aokk.jamk.fi/opinto-oppaat. Sieltä löydät ammatillisen opettajankoulutuksen ii Sisällysluettelo Lukijalle Osaamistavoitteet Oppimisen ohjaaminen Toimintaympäristöjen kehittäminen Yhteistyö ja vuorovaikutus Jatkuva oppiminen Opiskelutavat ja arviointi Oppimisen ja osaamisen arviointi Hyväksilukeminen Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot Jatkuvan oppimisen opinnot Kehittyvä opettajuus 8 op Valinnaiset opinnot 10 op Toimintaympäristöjen kehittämisen opinnot Koulutus ja yhteiskunta 8 op Opettajan toimintaympäristö 8 op Oppimisen ohjaamisen opinnot Oppiminen ja elämänkulku 8 op Opetus ja ohjaus 18 op 1 4 5 6 8 9 10 12 13 15 17 18 25 27 28 30 32 33 35 Liite 1. Opintojen oletettu ajoittuminen Liite 2. Opintojen päättäminen Liite 3. Valinnaiset opinnot 45 47 48 iii K APPALE 1 Osaamistavoitteet Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan osaaminen on määritetty neljäksi osaamisalueeksi: Opettajalta vaadittavaa keskeistä osaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. 1. 2. 3. 4. Oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu osaamisalueisiin ja niistä johdettuihin osaamisiin. Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja arviointi perustuvat opintojaksojen osaamiskuvauksiin. Tässä käsikirjassa kuvattu opettajankoulutus perustuu ammatillisen opettajan osaamisen määrittelyyn. oppimisen ohjaaminen toimintaympäristöjen kehittäminen yhteistyö ja vuorovaikutus jatkuva oppiminen O SAAMISTAVOITTEET : O SIO 1 Oppimisen ohjaaminen Oppimisen ohjaaminen on aina luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Laadukas opetus- ja ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat riittävään teoreettiseen tietämykseen oppimisesta, osaamisen rakentumisesta sekä ihmisestä oppijana ja oman osaamisensa rakentajana. Oppimisen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta, joka perustuu tietoiseen käsitykseen oppimisesta, on siten opettajan keskeistä osaamista. Opettajan on myös ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opettajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden yksilöllisiin oppimistarpeisiin. Oppimisprosessien ja -ympäristöjen suunnitteluun liittyy aina myös arvovalintoja, jotka heijastelevat opettajayhteisöjen ja yksittäisen opettajan käsityksiä toivotuista päämääristä. Opettajan työ on siten luonteeltaan syvästi arvosidonnaista ja eettistä toimintaa. Uudet oppimisympäristöt ja niiden hyödyntäminen laajentavat perinteistä näkemystä opetustyöstä. Lähitulevaisuuden kehittämiskohteena on erityisesti uusien teknologioiden mahdollistamien pedagogisten ratkaisujen kehittäminen oppimisen ohjaamisessa. Erilaisten ratkaisujen tulee olla taloudellisesti kestävää. Tämä vaatii opettajalta taitoa sopeuttaa ohjaustoiminta olemassa olevien resurssien sallimiin puitteisiin. Tämä edellyttää opettajalta: • oppimista koskevaa osaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimista koskevista teoreettisista ja filosofisista lähtökohdista, • oppijaosaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimisensa ja muiden lähtökohtiensa suhteen erilaisista oppijoista • opetus- ja ohjaus- ja arviointiosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa ottaa huomioon opiskelijoiden yksilöllisyys opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppimisen ohjaamisessa ja arvioinnissa sekä kykyä olla myönteisessä vuorovaikutuksessa erilaisten oppijoiden kanssa sekä taitoa kehittää ja uudistaa opetusta ja oppimisympäristöjä yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa, ja • uuden teknologian osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa hyödyntää uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppimisympäristöjen kehittämisessä ja kykyä kehittää teknologian käyttöä oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. 5 O SAAMISTAVOITTEET : O SIO 2 Toimintaympäristöjen kehittäminen Oppimisen ohjaamisen ohella opettajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen kehittäminen. Opettaja on ensinnäkin oman lähiyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen tai yksikön toiminnan kehittäminen edellyttää jokaiselta opettajalta yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tutkimus-, kehittämis,-ja innovaatiotoiminnan valmiuksia. Opettajuuteen liittyy täten myös vahva sisäisen yrittäjyyden näkökulma ja vaatimus laatu- ja taloustietoisuudesta. Oppilaitoksen ja sen opettajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista paikallisen ja alueellisen työelämän ja kanssa. Laajimmillaan opettajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Kestävän kehityksen reunaehtojen tuntemus niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien tunnistaminen ovat olennaisia osaamisvaatimuksia opettajan työssä. Mielekkäiden pedagogsten ratkaisujen kehittämisen edellytyksenä on oman ammattialan tai opetustehtävän sisällön teoreettinen ja käytännöllinen hallinta. Työelämäyhteistyön laajentuessa ja työpaikkojen tullessa yhä merkittävämmäksi osaksi ammatillista oppimista, kehitetään jatkuvasti myös uusia menetelmällisiä ratkaisuja. Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää myös tiedon käyttöön liittyviä taitoja ja kehittämistaitoja. Tiedonkäyttöön liittyvät kysymykset ovat osa opettajan työn eettistä ulottuvuutta. Samoin kuin oppimisprosessien ja -ympäristöjen suunnitteluun liittyy asioita, jotka heijastelevat opettajan käsityksiä toivotuista päämääristä, myös tiedon käyttöön liittyy aina arvovalintoja. Ne tulevat esille opettajan omien tutkimus- ja kehittämiskohteiden valinnassa ja sitoutumisena hänen tärkeinä näkemiensä asioiden edistämiseen. Ne tulevat näkyviksi myös opettajan pyrkimyksissä vaikuttaa yhteisöönsä ja niihin toimintaympäristöihin, joissa opettaja kulloinkin toimii. Laajimmillaan opettajan toiminta tapahtuu aina tietyssä yhteiskunnallis-historiallisessa ympäristössä. Opettaja voi vaikuttaa tulevan työelämän ja yhteiskunnan luonteeseen osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Opettajan työ on siten luonteeltaan eettistä: opettajien toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä niiden erilaisia asioita koskevien valintojen kautta, joita jokainen opettaja jatkuvasti työssään tekee. 6 Kyetäkseen toimimaan mielekkäällä tavalla muuttuvassa ja monimuotoutuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään sitä, opettajalla on oltava: • toimintaympäristöosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä hahmottaa a) omaa toimintaansa suhteessa organisaationsa ja työyhteisönsä toimintaan ja toiminnan perusteisiin sekä niissä tapahtuviin muutoksiin, ja b) yhteisönsä, esim. oppilaitoksensa tai koulutusyksikkönsä, toimintaa suhteessa sille oleellisten toimintaympäristöjen (työelämä, alueet ja yhteiskunta, kansainvälinen yhteistyö) muutokseen sekä kestävän kehityksen periaatteiden soveltamiskykyä omassa toimintaympäristössä, • työelämä- ja yrittäjyysosaamista, joka tarkoittaa oman ammattialan riittävää sisällöllistä ja menetelmällistä hallintaa, yrittäjyyden ja yritteliäisyyden merkityksen ymmärtämistä työelämän kehittämisessä sekä tahtoa ja taitoa kehittää koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä, ja • kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää oman alansa työelämää alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. 7 O SAAMISTAVOITTEET : O SIO 3 Yhteistyö ja vuorovaikutus Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat eri oppilaitosten ja työelämän edustajista. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien kohdalla tällaiset osaamisen vaatimukset ovat jo läsnä päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi työssä oppimisen ja jatkuvasti laajenevan projektitoiminnan takia. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin. Opettajan osaamiseen kuuluu siten: Opettajan työ on aina ollut luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Sosiaalisuuden luonne on eri aikoina määrittynyt eri tavoin, mutta opetus-/oppimistilanteet ovat aina perustuneet ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kyky myönteiseen, eettisesti kestävään vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa, on laadukkaan oppimisen ohjaamisen kulmakivi. • yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opettajan tahtoa ja taitoa toimia erilaisissa alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisyöverkostoissa, sekä • vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa kulloisenkin toiminnan tavoitteen kannalta myönteisellä ja mielekkäällä tavalla. Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy usein esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tai erilaisiin työelämäyhteistyönä tapahtuviin kehittämishankkeisiin. Vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi esimerkiksi oppimisen ohjaamistilanteisiin. Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita, työryhmiä yms. 8 O SAAMISTAVOITTEET : O SIO 4 Jatkuva oppiminen Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy muihin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opettajuus on yksilöllistä ja yhteisöllisesti jaettua asiantuntijuutta. Opettajan ammattitaitoon liittyykin näin määritettynä reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opettaja on oman työnsä tutkija ja kehittäjä, joka yhteistoiminnassa muiden kanssa rakentaa jatkuvasti omaa ja yhteisönsä osaamista. Kyetäkseen uudistumaan ja uudistamaan opettaja tarvitsee: • reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa realistisesti ja kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiseksi, ja • tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opettajan taitoa etsiä, kriittisesti valikoida ja yhteistoiminnallisesti muiden toimijoiden kanssa rakentaa sellaista käytännöllistä ja teoreettista tietoa, joka palvelee sekä hänen, että hänen yhteisönsä osaamisen kehittymistä, sekä taitoa ja tahtoa käyttää tietoa oppimisen edistämiseksi. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opettajan osaamiseen. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä jatkuvissa muutospaineissa. Itsereflektioon sisältyy myös ajatus yhteisöllisestä reflektiosta. Kommunikaatio on tällöin keskeinen väline, jonka avulla luodaan yhteistä ymmärrystä yhteisön työskentelyn ja kehittymisen reunaehdoista. 9 K APPALE 2 Opiskelutavat ja arviointi Oppimisympäristösi koostuu vertaisopiskelijoista, ammatillisen korkea-asteen ja/tai toisen asteen koulutuksesta ja niitä ympäröivästä työelämästä ja ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamista ohjauspalveluista ja verkkoympäristöstä. Keskeisiä työskentelymuotoja, joiden avulla työstät erilaisia oppimistehtäviä ovat seminaarit, oppimispiirit ja verkossa tapahtuva työskentely. Opetus- ja ohjaus- ja arviointiosaamistasi taitojasi kehität käytännön toiminnassa. Seminaarit ovat alueellisissa ryhmissä tapahtuvaa ohjausta varten. Ryhmääsi ohjaa ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja. Seminaareissa keskitytään Kehittyvä opettajuus -opintojakson ja Opetus ja ohjaus -opintojakson oppimistehtävien työstämiseen ja ohjaamiseen. Niissä sinulla on myös mahdollisuus jakaa vertaisryhmäsi kesken oppimistehtävien tuottamia kokemuksia ja niiden tuloksia. Oppimispiirit ovat seminaariryhmiä pienempiä opiskelijaryhmiä. Oppimispiirisi kokoontuu ja pitää yhteyttä seminaarien välillä niiden toimintatapojen ja aikataulujen mukaan, jotka oppimispiirisissäsi sovitte. Oppimispiirien keskeisenä tehtävänä on yhteistoiminnallisesti työstää eri opintojaksoihin liittyviä oppimistehtäviä. Oppimispiirien työskentelyssä hyödynnetään Optima-verkkoopiskeluympäristön lisäksi Etherpad-muistiota, GoogleDocsia yhteiseen tuottamiseen sekä Lynciä tai Skypeä verkkoviestintään. Voit oppimispiirisi jäsenten kesken sopia myös muista verkkotyökaluista. Verkkotyöskentely ja -ohjaus toteutuvat pääasiassa ammatillisen opettajakorkeakoulun suljetussa Optimaopiskeluympäristössä sekä Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmässä. Näiden lisäksi käytetään myös sosiaalisen median työvälineitä. Pääasiallisena viestintäkanavana käytetään sekä Optimaa että sähköpostia. Sinun kannattaa seurata aktiivisesti, muutaman kerran viikossa sekä Optimaa että sähköpostiliikennettä. Sähköpostiviestit voit halutessasi uudelleenohjata JAMKin sähköpostista toiseen osoitteeseen. Tutustu verkko-opiskelun ohjeisiin. Verkko-opiskelua varten sinulla tulee olla käytössäsi tarvittava tietotekninen laitteisto: • tietokone, jossa vähintään Windows xp-käyttöjärjestelmä tai Mac, • laajakaistainen, kiinteä internetyhteys (langatonta mokkulayhteyttä ei suositella ainoana vaihtoehtona) • kuulokemikrofoniyhdistelmä (headset, suosituksena USBliitännällä oleva malli) • web-kamera Voit opiskella joko osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti. Kokopäiväisenä opiskelijana olet oikeutettu erilaisiin opintososiaalisiin etuuksiin. Kokopäiväinen opiskelu edellyttää sitä, että laadit henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmasi siten, että suoritat opintosi kokonaisuudessaan yhdessä lukuvuodessa. Saadaksesi kokopäiväiseen opiskeluun liittyvät opintososiaaliset etuisuudet henkilökohtainen opiskelusuunnitelmasi hyväksytään Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintotukilautakunnassa. 11 O PISKELUTAVAT JA ARVIOINTI : O SIO 1 Oppimisen ja osaamisen arviointi palautteet ja muut arvioinnit perustuvat sekä määritettyihin osaamistavoitteisiin että opiskelijan omalle oppimiselleen asettamiin tavoitteisiin. Arviointi on siten luonteeltaan kehittävää. Opiskelijoiden itsearvioinneilla ja vertaisarvioinneilla on merkittävä rooli opintojen kaikissa vaiheissa. Jokaiseen oppimistehtävään liittyy itsearviointitehtävä. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa oppimisen ohjaaminen ja arviointi on luonteeltaan kehittävää ja avointa opiskelijoiden ja kouluttajien välistä jatkuvaa vuoropuhelua. Oppimisen ja osaamisen arviointi on osaamistavoitesuhteista: oppimisen ohjaus ja osaamisen arviointi tapahtuu suhteessa opintojaksoille määritettyihin tavoitteisiin. Arviointi on myös kriteeriviitteistä: arviointipäätökset (hyväksytty / hylätty) tehdään hyväksyttävälle osaamiselle määriteltyihin kriteereihin perustuen. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää, että hyväksytyn osaamisen kriteerit täyttyvät. Arviointi perustuu oppimistehtäviin, havainnointiin, keskusteluihin ja muihin laadullisiin aineistoihin, ja on siten luonteeltaan laadullista. Osaamistavoitteet toimivat oppimisen ohjaamisen ja itsearviointien ja vertaisarviointien lähtökohtana. Oppimisprosessin aikana annettava ohjaus, erilaiset 12 O PISKELUTAVAT JA ARVIOINTI : O SIO 2 Hyväksilukeminen Sinulla on mahdollisuus hyväksilukea opintoihisi sellaista osaamista, jota olet aiemmin hankkinut muissa opinnoissa, työelämässä tai muissa yhteyksissä. Aiemmin tai muualla hankitun osaamisen hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi opettajankoulutusopintoja. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja tunnistaminen. Korvaaminen Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Opettajankoulutuksen opintojaksoista seuraavat voi hyväksilukea korvaamalla: • Koulutus ja yhteiskunta • Oppiminen ja elämänkulku Korvaavat opintosuoritukset on esitetty korvattavien opintojaksojen kuvausten yhteydessä. Sisällyttäminen Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja. Valinnaisiin opintoihin opiskelija voi sisällyttää kymmenen opintopisteen verran sellaisia muualla suoritettuja opintoja, jotka tukevat hänen opettajankoulutukselle asettamiaan henkilökohtaisia tavoitteita. Opettajakorkeakoulu päättää opiskelijan esittämien opintojen sisällyttämiskelpoisuudesta. 13 Tunnistaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteena oleva osaaminen, jonka opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa. Opiskelija arvioi, kuvaa ja osoittaa osaamisensa opintojaksokuvausten yhteydessä esitetyllä tavalla. Opiskelijan esittämän aineiston perusteella opettajakorkeakoulu arvioi opiskelijan osaamisen ja päättää hyväksiluvusta. Opettajankoulutusopinnoista seuraavat opintojaksot ovat osaamisen tunnistamisen avulla hyväksiluettavia: • Opettajan toimintaympäristö Ohjeet kaikkiin hyväksilukemismahdollisuuksiin on kuvattu eri opintojaksojen yhteydessä. Lomakkeet opintojen korvaamiseen, sisällyttämiseen ja tunnistamiseen löytyvät osoitteesta aokk.jamk.fi/lomakkeet elokuussa 2012. 14 K APPALE 3 Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot Ammatillinen opettajankoulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä ja asetuksen mukaan siihen sisältyy • kasvatustieteellisiä perusopintoja • ammattipedagogisia opintoja • opetusharjoittelua • muita opintoja Tämä opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Asetuksessa mainitut opinnot on jäsennetty opettajan osaamisen määrityksestä johdettujen osaamisalueiden mukaisiin opintohin. Opintoihin kuuluvien opintojaksojen kuvaukset avautuvat seuraavista linkeistä: • jatkuvan oppimisen opinnot Jatkuvan oppimisen opinnot koostuvat Kehittyvä opettajuus opintojaksosta ja valinnaisista opinnoista. Toimintaympäristöjen kehittämisen opintoihin kuuluu Koulutus ja yhteiskunta -opintojakso ja Opettajan toimintaympäristö -opintojakso. Oppimisen ohjaamisen opinnot koostuvat Oppiminen ja elämänkulku -opintojaksosta ja Opetus ja ohjaus -opintojaksosta. • toimintaympäristöjen kehittämisen opinnot • oppimisen ohjaamisen opinnot Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalueen osaamista edistetään näiden kolmen opintokokonaisuuden avulla. 16 O PINNOT : O SIO 1 Jatkuvan oppimisen opinnot Voit valita ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjonnassa olevia valinnaisia opintojaksoja tai etsiä muusta koulutustarjonnasta sellaisia koulutuskokonaisuuksia, jotka parhaiten palvelevat henkilökohtaisia oppimistavoitteitasi. Jatkuvan oppimisen opinnot kattavat koko opiskelusi ajan. Näiden opintojen tavoitteena on, että sinulla on toiminnallisia ja käsitteellisiä välineitä käynnistää oman ammattiidentiteettisi kehittäminen ja opintojesi jälkeen ylläpitää oman osaamisesi kehittämistä. Jatkuvan oppimisen opintoihin kuuluvat seuraavat opintojaksot: • Kehittyvä opettajuus -opintojakso (8 op) ja • Valinnaiset opinnot (10 op). Kehittyvä opettajuus -opintojaksossa työstetään opettajankoulutuksen portfolio. Se alkaa henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaasi liittyvillä tehtävillä ja päättyy kokoavaan itsearviointiin. Valinnaisten opintojen avulla voit laajentaa omaa osaamistaan haluamallasi tavalla. 17 O PINNOT : O SIO 2 Kehittyvä opettajuus 8 op Opintojakson työskentelyä ohjaa oma kouluttaja. Opintojaksotyöskentely kestää koko opiskeluprosessin ajan. Opintojakson ASIO-koodi on APJO1000. Portfoliotyöskentelyyn kuuluu • koko koulutusta koskevan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen • opintojaksokohtaisten yksilöllisten ja ryhmäkohtaisten opiskelusuunnitelmien laatiminen • reflektiopäiväkirjan kirjoittaminen • kokoava itsearviointi • portfolion kokoaminen edellisten pohjalta. Kehittyvä opettajuus -opintojakson keskeinen elementti on portfoliotyöskentely. Koostat omaa porfoliotasi koko opiskelusi ajan. Suunnittelelet ja arvioit opintojesi etenemistä niiden alussa ja opiskelusi eri vaiheissa. Opintojesi päättövaiheessa teet kokoavan itsearvioinnin. Opiskelusi päätteeksi käyt kouluttajasi kanssa päättökeskustelun, jota varten laadit portfolion, johon sisällytät kokoavan itsearvioinnin lisäksi tärkeimpinä pitämiäsi kokemuksia ja oppimistuloksia opintojesi ajalta. Aiemmin opitun arviointi, tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistuvat opintojaksokohtaisen opiskelun suunnittelun yhteydessä. Osaamistavoitteet Opiskelija on tietoinen ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteista, sisällöistä sekä toteutustavoista ja -periaatteista. Hän osaa tunnistaa oman aiemmin hankkimansa osaamisen suhteessa opettajan osaamisalueisiin ja kykenee asettamaan 18 mielekkäitä tavoitteita omalle oppimiselleen suhteessa ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöjen kehittymiseen ja opettajankoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelija kykenee käsitteellistämään ja perustelemaan omaa toimintaansa opettajana. Hän osaa asettaa itselleen ammatillista kehittymistään koskevia uusia tavoitteita ja on tietoinen omaan ammatti-identiteettiinsä vaikuttavista tekijöistä. Opiskelija osaa arvioida realistisesti omaa oppimistaan ja osaamistaan suhteessa omiin ja opettajankoulutuksen tavoitteisiin. Hän kykenee asettamaan uusia tavoitteita oman ja työyhteisönsä kehittymisen tueksi myös opettajankoulutuksen jälkeen. Sisältö Arviointikriteerit Portfoliotyöskentelyn tuottaman arviointiaineiston avulla arvioidaan reflektio-osaamista, kehittämisosaamista sekä yhteistyö- ja verkosto-osaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Reflektioosaaminen • ammatti-identiteetti suhteessa kehittyvään opettajuuteen Arviointiaineisto • oppimispiiri- ja seminaarityöskentely, portfolio ja päättökeskustelu Opiskelija arvioi realistisesti omaa osaamistaan ja kehittymistään suhteessa opettajan osaamisalueisiin. • Opiskelija arvioi realistisesti oman ammattiidentiteettinsä kehittymistä. • Kehittämisosaaminen • opettajankoulutuksen tavoitteet, sisällöt, opiskelu- ja arviointitavat ja opiskeluprosessin eteneminen • henkilökohtaisen opiskeluprosessin suunnittelu: oman osaamisen tunnistaminen opintojen alkaessa • Yhteistyöja verkostoosaaminen Opiskelija määrittää perusteltuja tavoitteita pedagogisen osaamisensa kehittämiseksi. • Opiskelija tuottaa oppimisprosessiaan realistisesti kuvaavan ja arvioivan portfolion. • Opiskelija kykenee hyödyntämään yhteistyöverkostoja oman pedagogisen kehittymisen tukena. • Opiskelija kykenee antamaan palautetta ja hyödyntämään saamaansa palautetta omassa ammatillisessa kehittymisessään. Arviointiasteikko: Hyväksytty / Hylätty 19 Oppimistehtävät Opintojaksoon kuuluu neljä oppimistehtävää: 1. Portfoliotyöskentely 2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) 3. Reflektiopäiväkirja 4. Kokoava itsearviointi 1. Portfoliotyöskentely Kehittyvän opettajuuden opintojaksolla työstetään portfoliota. Portfoliotyöskentely kestää koko opiskeluprosessin ajan. Se alkaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta ja päättyy päättökeskusteluun. Portfoliotyöskentely auttaa sinua tunnistamaan omaa osaamistasi ja kehittymistäsi. Valikoi portfolioosi opiskelun kuluessa sellaista sinulle merkityksellistä aineistoa, joka kertoo siitä mitä olet oppinut ja miten olet kehittynyt koulutuksen aikana ja mitä osaat koulutuksen päättyessä. Pidä aineiston valinnan keskeisinä kriteereinä koulutuksen tavoitteita ja henkilökohtaisia tavoitteitasi. Perustele valintasi. Käytä rohkeasti mielikuvitustasi ja osaamistasi portfolion kokoamisessa, sillä on tärkeää, että se on juuri sinun näköisesi. 2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on portfoliotyöskentelyn ensimmäinen vaihe. HOPSissa on tarkoitus tunnistaa omaa aiemmin hankittua osaamista suhteessa opettajankoulutuksen osaamistavoitteisiin. HOPS on opiskelun sisältöjä ja muotoja koskeva suunnitelma siitä, miten opettajankoulutuksen tavoitteet voidaan kunkin opiskelijan osalta saavuttaa. HOPSin laatiminen ja sen ylläpitäminen perustuu jatkuvaan ja aktiiviseen oman oppimisen havainnointiin ja itsearviointiin (reflektointiin) suhteessa opettajankoulutuksen tavoitteisiin. HOPS jäsentää opintojen etenemistä. Tehtävänäsi on laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää neljä osaa: 20 1. oma opiskeluorientaatio 2.2. Sitoutuminen opiskeluun ja opiskeluvalmiudet 2. sitoutuminen opiskeluun ja opiskeluvalmiudet 3. opettajankoulutuksen sisällölliset kysymykset • mitä olet itse valmis panostamaan tavoitteittesi saavuttamiseksi? 4. konkreettinen opintojen ajoitussuunnitelma. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman 1. ja 2. osa palautetaan Optimaan oman ryhmän työtilaan (työtila aukeaa elokuussa) ja sitä käsitellään ensimmäisessä seminaarissa. Tämän jälkeen alustavaa HOPSia täydennetään jatkuvasti ja siihen tehdään tarpeellisia muutoksia opiskeluprosessin edetessä. • miten arvioit koulutuksen työtapojen ja itsenäisen työskentelyn sopivan sinulle? • mitkä ovat valmiutesi verkkoympäristössä tapahtuvaan työskentelyyn? • onko sinulla oppimiseen liittyviä haasteita, esimerkiksi oppimisvaikeuksia, joista kouluttajan on hyvä olla tietoinen? 2.1. Oma opiskeluorientaatio • luonnehdi itseäsi oppijana Kuvaa omaa opiskeluorientaatiotasi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 2.3. Opettajankoulutuksen sisällölliset kysymykset • millaisten vaiheiden kautta olet päätynyt opettajankoulutukseen? • mitä odotat opettajan työltä? • mitkä ovat motiivisi opettajaksi ryhtymiselle? • mitkä ovat tällä hetkellä keskeiset tavoitteesi opettajana kehittymiselle? Perehdy käsikirjan alussa kuvattuihin opettajan työn osaamisalueisiin ja opettajankoulutuksen opintojaksoihin. • mitä osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi? • mitä niistä jo osaat ja miten voit niissä kehittyä? • mitä sinun pitäisi vielä oppia? Palaa näiden kysymysten pohdintaan vielä tarkemmin ensimmäisen seminaarin jälkeen. • mitkä asiat ovat vahvuuksiasi ja kehittymishaasteitasi opettajana? 21 2.4. Ajankäytön suunnittelu Tee alustava ajoitussuunnitelma opinnoillesi tutustuttuasi huolellisesti opintojen sisältöihin ja laajuuksiin. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laatiessasi on tärkeää miettiä, miten voit jakaa aikasi ja voimavarasi eri elämänalueiden kesken ja millaiseen opiskeluaikatauluun sinun on mahdollista sitoutua. Ohjattua opiskeluaikaa on elokuusta 2012 alkaen kokopäiväisillä opiskelijoilla yksi lukuvuosi ja osa-aikaisilla kaksi lukuvuotta. Opinto-oikeus on kokopäiväisillä opiskelijoilla kaksi vuotta ja osa-aikaisilla kolme vuotta. Opiskelulle kannattaa laatia välitavoitteita ja opintojen edistymistä kannattaa arvioida säännöllisesti. Suunnitelmia ja aikataulutusta voi tarvittaessa muuttaa, mutta päätavoitteesta kannattaa pitää kiinni. Opiskeluun liittyy erilaisia työn ja opiskelun suunnittelu- ja järjestelykysymyksiä. Oppimistehtäviä työstetään seminaareissa, oppimispiireissä ja verkkoympäristössä. Kaikki nämä edellyttävät sinulta aktiivista osallistumista. Erityisesti muussa kuin opettajan työssä toimivien on jo tässä vaiheessa tärkeä ryhtyä järjestämään itselleen aikaa oppilaitoksissa tapahtuvaa opiskelua varten. Ikkuna yrittäjyyskasvatukseen (Liite 3) 3. Reflektiopäiväkirja Päiväkirjan tarkoitus on ohjata omakohtaiseen, reflektiiviseen ajatteluun. Se on keskeinen lähde, kun koulutuksessa työstetään portfoliota ja kokoavaa itsearviointia. Reflektiopäiväkirjaa kirjoitetaan koko koulutuksen ajan. Reflektiopäiväkirjaan voit kirjata kysymyksiä, kommentteja ja havaintojasi omista tavoitteistasi ja opiskeluprosessistasi. Voit verrata seminaarissa esiin nostettujen teemojen ja lukemasi kirjallisuuden sekä oppimistehtäviesi herättämiä ajatuksia omiin kokemuksiisi. Opetustilanteissa voit pohtia sekä opiskelijoiden toimintaa että omaa toimintaasi. Opetusharjoittelussa saat palautetta opiskelijoilta, kollegalta tai ohjaavalta opettajalta, kouluttajalta ja vertaisohjaajilta. Tarkastele päiväkirjassa opettajan ammatti-identiteettisi kehittymistä. Seminaareissa käsitellään opiskelijoiden reflektiopäiväkirjan otteita kouluttajan kanssa sovitulla tavalla. Omien havaintojen ja kokemusten dokumentointia voi tehdä monella eri tavalla. Pidä blogia, piirrä, valokuvaa, videokuvaa, äänitä, tee käsitekarttoja, kirjoita, käytä hyväksesi lehtileikkeitä – tärkeintä on, että löydät itsellesi sopivimman tavan ja muodon. 22 4. Kokoava itsearviointi Kokoava itsearviointi on portfoliotyöskentelyn viimeinen vaihe. Kun kirjoitat kokoavaa itsearviointia, arvioi osaamistasi opettajana suhteessa opettajan osaamisalueisiin: jatkuva oppiminen, toimintaympäristöjen kehittäminen, oppimisen ohjaaminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. Pohdi: • missä määrin olet onnistunut saavuttamaan opettajankoulutuksen tavoitteeksi asetetun osaamisen? • mitkä opettajan osaamisen alueet näet tällä hetkellä vahvuuksinasi ja millä alueilla ovat suurimmat kehittymishaasteesi? • miten pedagogiset opinnot ovat tukeneet opettajan ammatti-identiteettisi kehittymistä? • oletko saavuttanut koulutuksen alussa tai matkan varrella henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassasi asettamasi omat tavoitteesi. Hahmottele myös, miten aiot jatkossa kehittää itseäsi ja opettajuuttasi. Kirjoittaessasi kokoavaa itsearviointia käytä hyväksesi reflektiopäiväkirjaasi ja muuta keräämääsi portfolioaineistoa. Opintosi päätösvaiheessa käyt kouluttajasi kanssa päättökeskustelun, jossa portfoliollasi on keskeinen rooli. Opiskelumateriaali Portfolioajatteluun johdattavat ja sen laatimisessa opastavat esim. seuraavat lähteet: • Annala, J. 2007. Merkitysneuvotteluja hopsista ja sen ohjauksesta. Toimintatutkimus hopsin ja sen ohjauksen kehittämisestä korkeaasteen koulutuksessa. [Viitattu 13.4.2012] • Barrett, H. C. 2007. Researching electronic portfolios and learner engagement: The REFLECT Initiative. Journal of Adolescent & Adult Literacy 50:6. 23 • Laine, T. & Malinen, A. 2009. Elävä peilisali: aikuista pedagogiikkaa oppimassa. Helsinki: Kansanvalistusseura. • Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä. Teoksessa Enkenberg J., Väisänen P. & Savolainen, E. (toim.) 2000. Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. saatavuus. Viitattu 13.4.2012. • Opetusministeriö. 2007. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakoulussa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4. [Viitattu 4.5.2012] • Partanen, A. 2011. Kyllä minä tästä selviän. Aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja koulutuksellisen minäpystyvyytensä rakentajina. [Viitattu 4.5.2012] 24 O PINNOT : O SIO 3 Valinnaiset opinnot 10 op tavoitteita. Halutessasi tällä tavoin hyväksilukea valinnaiset opinnot, lähetä sisällyttämis- ja korvaavuushakemus ja todistus opintoihisi sisällytettävästä suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle. Lukuvuonna 2012-13 opettajakorkeakoulu tarjoaa seuraavat 5 op:n laajuiset opintojaksot. Opiskelija voi valita näistä yhden tai kaksi omia tavoitteitaan tukeviksi opinnoiksi. • Cultures and Communication – Connections to Learning and Working Environments (APJK2050) Valinnaisten opintojen tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy johonkin opettajankoulutuksen tavoitteita ja omia oppimistavoitteitaan tukevaan asiaan, siten laajentaen tai syventäen osaamistaan. Valinnaisten opintojen laajuus on yhteensä 10 opintopistettä. Opinnot voivat koostua joko yksittäisistä, vähintään 10 op:n laajuisista opinnoista tai kahdesta 5 op:n laajuisista opinnoista. Valinnaisten opintojen suunnittelu on osa opintojen alkuvaiheen henkilökohtaista opiskelusuunnittelua. Ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamia valinnaisia opintoja voi suorittaa minä tahansa opiskeluvuonna. Valinnaisiksi opinnoiksi voit opintojesi kuluessa esittää myös jonkin muun, vähintään viiden opintopisteen laajuisen koulutuksen, jonka suoritat opettajankoulutuksen aikana tai jonka olet suorittanut jossain muussa oppilaitoksessa 1.1.2011 jälkeen. Esitettävän koulutuksen tulee olla tavoitteiltaan ja sisällöiltään sellainen, että se tukee opettajankoulutuksen • Haasteelliset oppijat (APJK2052) • Haasteellisten oppijoiden työssäoppimisen ohjaaminen (APJK2053) • Inspiroidu kestävästä kehityksestä (APJK2041) • International Summer School (kuvaus julkaistaan elokuussa) • Kansainvälinen opiskelijavaihto (kuvaus julkaistaan elokuussa) • Menetelmiä monikulttuuriseen opetukseen ja ohjaukseen (APJK2040) • Mobiilimaailma osana opetusta (APJK2048) • Multicultural Pedagogy (kuvaus julkaistaan elokuussa) • Ohjaus oppimisprosessissa (APJK2046) • Opettajan työelämäosaaminen (APJK2043) • Opettajan yrittäjyyskasvatusosaaminen (APJK2044) 25 • Opettamisen taitoja liikkuvalla kuvalla (APJK2054) • Oppimisen ja osaamisen arviointi (APJK2046) • Osallistavat opetusmenetelmät (APJK2045) • Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa (APJK2047) • Verkko osaksi opetusta (APJK2049) Opintojaksokuvaukset liitteessä 3. Opinnot toteutetaan jaksoissa ja niille osallistuminen edellyttää läsnäoloa ko. jaksojen aikana. Opinnot on suunniteltu ammattikorkeakoulun muiden opiskelijoiden tarpeisiin, mutta niistä voi löytyä myös opettajankoulutuksen henkilökohtaisia tavoitteita tukevaa tarjontaa. Valinnaiset opinnot voivat koostua myös kieli- ja viestintäopinnoista. Käytössäsi ovat myös Suomen VirtuaaliAMK-verkoston koulutuspalvelut. Ilmoittautuminen opettajakorkeakoulun tarjoamiin valinnaisiin opintoihin tapahtuu ASIO-järjestelmän kautta. Ilmoittautumisaika alkaa 10.9. ja päättyy 21.9. Opintojaksoille ilmoittautuneet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojaksot toteutetaan, jos ilmoittautuneita on riittävä määrä (vähintään 16). Jos jokin opintojakso peruutetaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi, järjestetään opiskelijoille mahdollisuus ilmoittautua jollekin sellaiselle opintojaksolle, jossa ensimmäisen ilmoittautumiskierroksen jälkeen on vielä opiskelupaikkoja. Tästä mahdollisuudesta tiedotetaan erikseen ennen syyskuun loppua. ASIO-järjestelmästä voi ilmoittautumisaikana reaaliaikaisesti tarkistaa tekemänsä opintojaksoilmoittautumiset ja tarvittaessa myös poistaa ilmoittautumisensa tai muuttaa niitä. Opettajakorkeakoulun opiskelijoilla on käytettävissään myös ammattikorkeakoulun yhteiset vapaasti valittavat opinnot. 26 O PINNOT : O SIO 4 Toimintaympäristöjen kehittämisen opinnot Toimintaympäristöjen kehittämistä tukevat valinnaisista opinnoista myös erityisesti seuraavat opintojaksot: • Cultures and Communication – Connections to Learning and Working Environments • Inspiroidu kestävästä kehityksestä • Opettajan työelämäosaaminen • Opettajan yrittäjyyskasvatusosaaminen Toimintaympäristöjen kehittämisen opinnoissa tarkastelet ammatillisen koulutuksen sidoksia ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään. Opintoihisi sisältyvän toisen tarkastelutason muodostavat opettajan toimintaympäristöä säätelevät tekijät ja opettajan mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Toimintaympäristöjen kehittämiseen liittyvän osaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan sekä jatkuvan oppimisen että vuorovaikutuksen ja yhteistyön osaamisalueisiin sisältyvää osaamista. Opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: • Koulutus ja yhteiskunta 8 op • Opettajan toimintaympäristö 8 op 27 Koulutus ja yhteiskunta 8 op Opintojaksossa perehdyt koulutussosiologiaan, sen peruskäsitteistöön ja lähestymistapoihin. Lisäksi pohdit koulutuksen ja yhteiskunnan välisiä suhteita sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Koulutus ja yhteiskunta -opintojakso kuuluu kasvatustieteellisiin perusopintoihin. Voit suorittaa opintojakson osallistumalla verkkoopintojaksolle ja tekemällä siihen liittyvän oppimistehtävän tai voit korvata sen esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata opintojakson, lähetä korvaavuushakemus (julkaistaan elokuussa) ja todistus korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks.Hyväksilukeminen). Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee koulutussosiologian peruskäsitteistöä ja lähestymistapoja. Hänellä on valmiudet seurata monipuolisesti koulutussosiologisia tiedonlähteitä ja hyödyntää koulutussosiologista tietoa opettajan työssä ja toimintaympäristössä. Opiskelija tunnistaa koulutukseen ja opettajuuteen kytkeytyviä yhteisöllisiä, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä ymmärtää, mitä ne merkitsevät opettajan työssä ja oppimisen ohjaamisessa. Opiskelija ymmärtää opettajan roolin yhteiskunnallisena ja kulttuurisena toimijana ja vaikuttajana. Verkko-opintojakso on avoinna Optima -opiskeluympäristössä 17.8.2012 alkaen. Opintojakson työskentelyä ohjaavat Aino Lepänjuuri ja Marja Vuortama-Räsänen. Opintojakson ASIO-koodi on APTO2000. Sisältö • kasvatus- ja koulutussosiologian peruskäsitteistö ja lähestymistavat • koulutuksen ja yhteiskunnan suhteet • koulutukseen ja opettajuuteen kytkeytyvät yhteisölliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset ilmiöt • koulutussosiologisen tiedon merkitys opettajan työssä Arviointiaineisto • verkkotyöskentely • oppimistehtävät Arviointikriteerit Oppimistehtävän avulla arvioidaan toimintaympäristöosaamista, tiedonhallintaosaamista, oppijaosaamista sekä reflektio-osaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: 28 HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Toimintaympäristöosaaminen • Opiskelija kykenee hahmottamaan omia lähtökohtiaan suhteessa koulutuksen ja yhteiskunnan toimintaympäristöihin. • Opiskelija etsii ja valikoi opettajuuden kannalta keskeisiä tiedonlähteitä koulutuksen ja yhteiskunnan välisistä suhteista. Tiedonhallintaosaaminen • Opiskelija kykenee tarkastelemaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteiskunnan ja koulutuksen välisistä suhteista koulutussosiologisen tiedon valossa. • Opiskelija käsittelee yhteiskunnan ja koulutuksen ilmiöitä tehtävässään jäsentyneellä ja ymmärrettävällä tavalla. • Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää opettajuuteen kytkeytyviä yhteisöllisiä, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä ja osaa soveltaa tätä tietoa omaan työhön. • Opiskelija arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. Oppijaosaaminen Reflektioosaaminen Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty 29 Opettajan toimintaympäristö 8 op Opintojaksossa perehdyt kansalliseen koulutusjärjestelmään, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen ohjausjärjestelmään sekä oppilaitosten toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Lisäksi tutustut koulutusorganisaatioiden sisäiseen, alueelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Opintojakso suoritetaan tekemällä verkossa olevat oppimistehtävät oppimispiirissä tai osoittamalla osaaminen arviointi- ja tunnustamismenettelyn kautta (AHOT). Sinulla jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen tapahtuu seuraavasti: perehdy opintojakson osaamistavoitteisiin, arviointikriteereihin ja oppimistehtäviin. Arvioi omaa osaamistasi suhteessa niihin. Laadi aineisto, joka osoittaa, että Sinulla jo on tässä opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Tee aineiston arviointia varten selvitys, jossa perustelet, miten se osoittaa opintojakson osaamistavoitteita vastaavan osaamisesi. Lähetä aineistosi, selvityksesi sekä hakemuksesi (julkaistaan elokuussa) osaamisen tunnistamista ja arvioimista varten opintojakson kouluttajalle. Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee kansallisen koulutusjärjestelmän ja on perehtynyt ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmään. Hän on tietoinen kansainvälisten sopimusten ja järjestelmien vaikutuksesta kansallisiin ohjausjärjestelmiin, oppilaitosten Verkko-opintojakso on avoinna Optima -opiskeluympäristössä 21.8.2012 alkaen. Opintojakson työskentelyä ohjaa Hannele Torvinen, Mervi Pasanen ja Johanna Pitkänen. Opintojakson ASIO-koodi on APTO2010. kansainvälisestä toiminnasta ja siitä, millaisten toimintamuotojen avulla sitä kehitetään. Opiskelija ymmärtää tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) osana opettajan työtä ja työelämää kehittävänä tehtävänä. Opiskelija on selvillä opettajan ja muiden työyhteisön jäsenten roolista, oikeuksista ja velvollisuuksista organisaationsa ja työyhteisönsä jäseninä. Opiskelija ymmärtää yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen. Sisältö • suomalainen koulutusjärjestelmä sekä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kansallinen ja oppilaitoskohtainen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmä ja hallinnointi valtion, ylläpitäjien sekä toimijoiden näkökulmista • oppilaitosten toimintaa säätelevä lainsäädäntö • tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta alueellisesti ja kansainvälisesti työelämää ja oppilaitosta kehittävänä toimintana 30 • koulutuksen laadun kehittämisen ja arvioinnin periaatteet Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: • kansainvälistymise strategiset painotukset HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN • oppilaitos organisaationa ja työyhteisönä • koulutusorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja verkostoituminen • Opiskelija tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sen kansallisen ja oppilaitoskohtaisen ohjaus-, suunnittelu- ja hallinnointijärjestelmän ja toimintaa ohjaavat periaatteet. • Opiskelija tuntee ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja ymmärtää sen merkityksen koulutuksen järjestäjän ja opettajan työn kannalta. • Opiskelija on selvillä koulutuksen laadunarvioinnin ja -kehittämisen periaatteista. • Opiskelija ymmärtää tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan sekä alue- ja kansainvälisyyskehityksen osaksi opettajan työtä. • Opiskelija arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. Arviointiaineisto • oppimistehtävät Arviointikriteerit Tämän opintojakson oppimistehtävien avulla arvioidaan toimintaympäristöosaamista ja reflektio-osaamista. Toimintaympäristöosaaminen Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty Reflektioosaaminen 31 O PINNOT : O SIO 5 Oppimisen ohjaamisen opinnot Oppimisen ohjaamisen opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: • Oppiminen ja elämänkulku 8 op • Opetus ja ohjaus 18 op Oppimisen ohjaamisen osaamistasi voit kehittää myös seuraavilla valinnaisilla opinnoilla: Oppimisen ohjaamisen opinnoissa keskityt erityisesti oppimisen ohjaamisen osaamisalueen kehittämiseen ja pedagogisen toiminnan kehittämiseen. Keskeisinä tarkastelukohteina ovat oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen, oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin sekä erilaisiin oppijoihin liittyvät kysymykset. Oppimisen ohjaamisen opinnot myös kokoavat yhteen opettajankoulutuksen muissa opinnoissasi esillä olevia teemoja. Näin tapahtuu erityisesti Opetus ja ohjaus -opintojaksoon sisältyvässä Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen -osiossa. Siinä sinut haastetaan kehittämään omaa opetus-, ohjaus ja arviointiosaamistasi. Opettajan työssä toimivilla tämä toteutuu omaa opetustyöstä kehittäen. Ne, jotka eivät toimi opettajina tällä hetkellä, hakeutuvat tämän osion opiskelua varten sopivimmaksi katsomaansa oppilaitokseen. Opetus-, ohjaus- ja arviointiosaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan sekä jatkuvan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön että toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalueisiin sisältyvää osaamista. • Haasteelliset oppijat • Haasteellisten oppijoiden työssäoppimisen ohjaaminen • Menetelmiä monikulttuuriseen opetukseen ja ohjaukseen • Mobiilimaailma osana opetusta • Multicultural Pedagogy (kuvaus julkaistaan elokuussa) • Ohjaus oppimisprosessissa • Opettamisen taitoja liikkuvalla kuvalla • Oppimisen ja osaamisen arviointi (kuvaus julkaistaan elokuussa) • Osallistavat opetusmenetelmät • Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa • Verkko osaksi opetusta 32 Oppiminen ja elämänkulku 8 op Tällä opintojaksolla tutustut keskeiseen kasvatustieteelliseen käsitteistöön sekä kasvatus- ja kehityspsykologiseen näkökulmaan oppimisesta ja ihmisen kehityksestä. Voit suorittaa opintojakson joko osallistumalla verkkoopintojaksolle ja tekemällä siihen kuuluvat oppimistehtävät tai esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata opintojakson lähetä korvaavuushakemus (julkaistaan elokuussa) ja todistus korvaavasta suorituksesta ammatillisen opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks.Hyväksilukeminen). Oppimistehtävien palautuslaatikko on avoinna syyslukukaudella viikolla 39 ja 48, ja kevätlukukaudella viikot 6 ja 7. Osaamistavoitteet Opiskelija ymmärtää ihmisen oppimista ja kehittymistä tarkastelevien tieteiden (kasvatustiede, kasvatus- ja kehityspsykologia) soveltamismahdollisuudet oppimisen ohjaamisessa. Opiskelijalla on valmiudet seurata opetustyöhön liittyviä ajankohtaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Opiskelija osaa hyödyntää tietoa ihmisen kehityksestä ja oppimisesta omien opiskelijoidensa ammatillisen kasvun tukemisessa ja oppimisen ohjauksessa sekä oman opettajuutensa kehittämisessä. Verkko-opintojakso avautuu Optima-työtilassa 17.8.2012 Opintojakson työskentelyä ohjaa Maarit Miettinen ja Inkeri Laaksonen. Opintojakson ASIO-koodi on APOO3000. Sisältö Opintojaksossa opiskelija tutustuu oppimisen ohjaamisessa tarvittavaan kasvatustieteelliseen ja kasvatus- ja kehityspsykologiseen käsitteistöön, keskeisiin teorioihin ja niiden soveltamismahdollisuuksiin opettajan työssä, sekä opetusmaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. • Kasvatuksen ja oppimisen ohjaamisen käsitteiden ja teorioiden soveltaminen opettajan työhön • Ihmisen kasvu ja kehitys eri ikäkausina • Opetuksen ja oppimisen ajankohtaiset käsitteet ja ilmiöt Arviointiaineisto Verkkotehtävien pohjalta tuotetut oppimistuotokset, joiden muoto on vapaa (esimerkiksi digitarina, PowerPoint- tai Prezi-esitys, mindmap, sarjakuva, kuvakollaasi, piirros, videoitu keskustelu, essee tms.). Tehtävät voi tehdä joko yksin, pareittain tai oppimispiirissä. 33 Arviointikriteerit Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: Oppimistuotosten avulla arvioidaan tiedonhallintaosaamista, oppijaosaamista sekä reflektio-osaamista. HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty • Opiskelija kykenee itsenäseen tiedonhakuun ja pystyy etsimää oman työnsä kannalta tärkeitä ja ajankohtaisia tiedonlähteitä, tutkimuksia ja selvityksiä. • Opiskelija tuntee kasvatustieteen ja kasvatusja kehityspsykologian peruskäsitteitä ja kykenee ymmärrettävällä tavalla tarkastelemaan kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen ilmiöitä niitä käyttäen ja soveltaen. • Opiskelija tarkastelee ja jäsentää omia kokemuksiaan ja näkemyksiään kasvatustieteellisten ja kasvatus- ja kehityspsykologisten käsitteiden avulla sekä soveltaa näitä peruskäsitteitä esimerkiksi oman työn käytäntöihin. • Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää oppimisen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja osaa soveltaa tätä tietoa opetuksen ja ohjauksen käytäntöihin omassa työssään. • Opiskelija arvioi realistisesti ja perustellusti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. Tiedonhallintaosaaminen Oppijaosaaminen Reflektioosaaminen 34 Opetus ja ohjaus 18 op Tällä opintojaksolla työskentelet sekä yksilöllisesti että yhdessä oppimispiirisi kanssa. Opintojakson aluksi oppimispiirin jäsenet perehtyvät opintojakson tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointikriteereihin. Niiden perusteella oppimispiirin jäsenet tunnistavat ja arvioivat omaa osaamistaan opettajan työssä ja määrittelevät kehittymishaasteitaan. Tässä opintojaksossa oppimispiiri etsii ajankohtaisen pedagogisen kehittämiskohteen sekä suunnittelee, miten kehittäminen toteutetaan ja julkistetaan. Pedagogisen kehittämistyön julkistaminen ja levittäminen toteutetaan oppimispiirin suunnittelemalla ja kouluttajan kanssa sovitulla tavalla. 35 Tähän opintojaksoon sisältyy myös opetuksen ja ohjauksen kehittäminen käytännössä: suunnittelet, toteutat ja arvioit mielekkään opetuskokonaisuuden. Voit toteuttaa tämän yksilöllisesti tai yhdessä oppimispiirisi kanssa. Oppimispiirin yhteinen pedagoginen kehittämiskohde näkyy opetuskokonaisuudessasi. Oppimispiirin jäsenillä voi olla henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa pohjalta erilaisia painotuksia opetuskokonaisuudessaan. Toteutuksesta tehdään joko yksilöllinen tai oppimispiirin yhteinen suunnitelma, jonka toteutuminen arvioidaan. Opetuskokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen lisäksi seuraat opiskelijakollegoidesi opetusta sekä osallistut palautekeskusteluihin. Saat ohjausta ja palautetta ohjaavalta opettajalta, opettajakollegoilta, vertaisohjaajilta ja opettajakorkeakoulun kouluttajalta. Opintojaksotyöskentely alkaa syksyllä 2012. Opintojakson työskentelyä ohjaa oma kouluttaja. Opintojakson ASIO-koodi on APOO3010. palautetta. Hän osaa käyttää uutta teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Opiskelija kykenee kehittämään yhdessä muiden kanssa pedagogista toimintaa ja julkistamaan kehittämistyönsä tuloksia mielekkäällä tavalla. Opiskelija osaa realistisesti arvioida omaa osaamistaan oppimisen ohjaajana. Sisältö Keräät arviointiaineistoa itsearvioinnin tueksi koko Opetus ja ohjaus -opintojakson ajan. • Pedagoginen kehittäminen Osaamistavoitteet • Oman alan ammatillinen osaaminen ja sen muutos Opiskelijalla on tahto ja taito suunnitella ja kehittää mielekkäitä työelämälähtöisiä oppimisprosesseja ja oppimisympäristöjä yhteistyössä muiden kanssa. Hän tuntee oman alansa opetussuunnitelmat ja tutkinnon perusteet ja hänellä on tahto ja taito ohjata ja arvioida oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, oppijalähtöisen työskentelyn. Opiskelija kykenee myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden ja muiden asianosaisten kanssa ja osaa antaa rakentavaa • Tutkinnon perusteet ja opetussuunnitelmat • Opetuskokonaisuuden suunnittelu, toteutus ja arviointi • Pedagogiset lähestymistavat • Koulutusjärjestelmän tarjoamat yksilöllistä oppimista tukevat ratkaisut, esimerkiksi HOJKS, henkilökohtaistaminen, esteettömyys • Kehittämistyön julkistaminen • Oman osaamisen arviointi 36 Arviointiaineisto HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN • Oppimispiirin laatima suunnitelma Opetus ja ohjaus -opintojakson toteutuksesta • Opetuskokonaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvät dokumentit • Reflektiivinen kooste esimerkiksi vertaisohjaajilta, opiskelijoilta, ohjaavalta opettajalta, kollegoilta ja työelämän edustajilta saaduista palautteista Oppimista koskeva • Opiskelija tuntee oppimista koskevia lähestymistapoja. • Opiskelija kykenee niiden viitoittamana suunnittelemaan ja toteuttamaan sisällöllisesti osaaminen ja menetelmällisesti mielekkäitä oppimisprosesseja. • • Toiselle opiskelijalle annetut palautteet • Kehittämistyön julkistamiseen liittyvät dokumentit • Opintojakson arviointikriteerien mukainen itsearviointi • Opintojakson arviointikriteerien mukainen, oppimispiirin yhteinen itsearviointi Arviointikriteerit Oppimistuotosten avulla arvioidaan oppimista koskevaa osaamista, opetus-, ohjaus- ja arviointiosaamista, oppijaosaamista, toimintaympäristöosaamista, uuden teknologian osaamista, kehittämisosaamista, työelämä- ja yrittäjyysosaamista, yhteistyö- ja verkosto-osaamista, vuorovaikutusosaamsita, tiedonhallintaosaamista sekä reflektio-osaamista. Opetusohjaus- ja arviointi- mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen ja oppijakeskeisen työskentelyn. • osaaminen Opiskelija arvioi oppimista kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti ja mahdollistaa opiskelijoiden itsearvioinnin. • Oppijaosaaminen Toimintaympäristöosaaminen Opiskelija ohjaa oppimista siten, että se Opiskelija ottaa huomioon opetus- ja ohjaustilanteissa oppijoiden erilaiset lähtökohdat sekä oppimisedellytykset ja -tarpeet. • Opiskelija tuntee opetusalansa tutkinnon perusteet ja opetussuunnitelmat sekä suunnittelee omaa opetustaan niissä olevien tavoitteiden mukaisesti. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: 37 • Opiskelija käyttää uutta teknologiaa opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. • Opiskelija käyttää verkkoa Kehittämisosaaminen • Opiskelija edistää ja kehittää yhteisönsä pedagogista toimintaa yhteistyössä työelämän ja muiden toimijatahojen kanssa. Vuorovaikutusosaaminen • Opiskelija toimii eettisesti ja luo edellytykset myönteiselle ilmapiirille ja yhteistyölle opetusja ohjaustilanteissa. • Opiskelija löytää ja osaa hyödyntää ajankohtaista tietoa opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä. • Opiskelija julkistaa ja levittää yhteisen kehittämistoiminnan tulokset. • Opiskelija arvioi realistisesti toimintaansa oppimisen ohjaajana ja yhteistyökumppanina sekä asettaa itselleen uusia tavoitteita vuorovaikutusvälineenä. Uuden teknologian osaaminen Yhteistyö- ja verkostoosaaminen • Opiskelija osallistuu aktiivisesti verkkotyöskentelyyn ja luo toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorovaikutukselle. • Opiskelija kykenee käyttämään mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla verkkoa omassa pedagogisessa toiminnassaan. • Opiskelija tunnistaa pedagogisesti merkittäviä ja ajankohtaisia kehittämiskohteita sekä ottaa ne huomioon opetuksessaan. • Opiskelija osallistuu kehittämistoimintaan Tiedonhallintaosaaminen yhteistyössä muiden kanssa. • • Opiskelija tiedostaa koulutuksen ja työelämän yhteistyön merkityksen omassa ja organisaationsa toiminnassa. • osaamisensa kehittämiseksi. Opiskelija osaa jäsentää oman alansa työelämän edellyttämää osaamista yrittäjyyden osaamisvaatimukset mukaan lukien. Työelämä- ja yrittäjyysosaaminen Reflektioosaaminen Arviointiasteikko • Hyväksytty/Hylätty Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa oppimista eri toimijatahojen kanssa huomioiden työelämälähtöiset ja yrittäjyyspedagogiset toimintatavat. 38 Oppimistehtävät määrittelee, millaista osaamista kunkin tulee hankkia ja vahvistaa, jotta osaamistavoitteet saavutetaan arviointikriteerien mukaisesti. Opetus ja ohjaus -opintojaksoon kuuluu seuraavat neljä oppimistehtävää: Oppimispiiri etsii yhteisen pedagogisen kehittämisen teeman tai konkreettisen kehittämiskohteen. Kehittäminen käynnistyy aihepiiriin ja siihen liittyvään ajankohtaiseen tietoon ja lähdeaineistoon perehtymisellä. Sen jälkeen suunnitellaan, miten kehittämistyö toteutetaan käytännössä ja miten kehittämistyön tulokset julkistetaan (ks. oppimistehtävä 3). 1. Suunnitelma Opetus ja ohjaus –opintojakson toteutuksesta (5 op) 2. Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen (8 op) 3. Pedagoginen kehittämistyö (5op) 4. Opintojakson itsearviointi 1. Suunnitelma opetus ja ohjaus -opintojakson toteutuksesta (5 op) Tehtävänä on laatia oppimispiirin yhteinen opiskelusuunnitelma Opetus ja ohjaus -opintojaksolle. Oppimispiiri perehtyy opintojakson tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointikriteereihin. Niiden perusteella se kartoittaa, millaista opetuksen ja ohjaamisen osaamista kullakin oppimispiirin jäsenellä on. Sen jälkeen oppimispiiri Suunnitelma Opetus ja ohjaus -opintojakson toteutuksesta dokumentoidaan ja käsitellään kouluttajan kanssa sovitulla tavalla. Suunnitelmat palautetaan myös Optimaan. Opintojakson aikana kukin kerää arviointiaineistoa oman ja oppimispiirinsä itsearvioinnin tueksi. Ikkuna yrittäjyyskasvatukseen (Liite 4) 2. Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen (8 op) Jokainen opiskelija laatii suunnitelman valitsemaansa opetuskokonaisuuteen, jonka hän toteuttaa osana opintojaan. Toteutus voi olla myös oppimispiirin yhteinen. Suunnitelma kuvaa opetuksen lähtökohtia, tavoitteita ja kehittämistä. Siitä 39 ilmenevät opiskelijan pedagogiset periaatteet. Suunnitelmassa kuvataan, millä tavalla oppimispiirin opintojakson alussa sopima yhteinen pedagoginen kehittämiskohde on osa opetuskokonaisuutta. • Kollegaopettaja = työsuhteessa olevan opiskelijan kollega omassa oppilaitoksessa Opetuskokonaisuus vastaa laajuudeltaan 2-3 opintoviikkoa tai 3-5 opintopistettä. Se voi olla esimerkiksi kurssi, moduuli tai opintojakso, joka voi sisältää ryhmäopetusta, yksilöohjausta, työssäoppimisen ohjausta, verkko-opintojen ohjausta tms. A. Opetuskokonaisuuden perustiedot: Opetuskokonaisuuden suunnitelman työstämistä ohjataan seminaaripäivien aikana. Suunnitelma toimitetaan ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajalle ja vertaisohjaajille Optimaan sekä ohjaavalle opettajalle vähintään viikkoa ennen suunnitellun opetuskokonaisuuden sovittua alkua. Jokainen opiskelija toimii vertaisohjaajana toiselle opiskelijalle 2-4 kertaa. B. Henkilökohtaiset tavoitteet Opetuskokonaisuuden toteutukseen osallistuvat: • Opiskelija/ oppimispiiri • Vertaisohjaaja = toinen ammatillisessa opettajankoulutuksessa oleva opiskelija • Ohjaava opettaja = ei työsuhteessa olevan opiskelijan ohjaaja oppilaitoksessa Opetuskokonaisuuden suunnitelman sisältö Suunnitelmasta tulee ilmetä opetuskokonaisuuden aihe ja laajuus, oppilaitoksen nimi, opetusryhmä, opetuksen toteuttamisen päivämäärät ja kellonajat, oppilaitoksen osoite ja opetustila, ohjaava opettaja ja vertaisohjaajat. • Millaiset ovat opetuskokonaisuudelle asettamasi henkilökohtaiset lähtökohdat ja tavoitteet? Mitä uutta haluat oppia? • Millaista tukea tarvitset tavoitteittesi saavuttamiseksi? • Millä tavoin oppimispiirin yhteinen pedagoginen kehittämiskohde näkyy omassa opetuksessasi? • Mitkä asiat opetuksessa, ohjauksessa ja arvioinnissa sinua askarruttavat? • Mitkä ovat vahvuutesi oppimisen ohjaajana? • Kouluttaja = oma opettajankouluttaja 40 C. Tavoiteltava ammatillinen osaaminen • Mitkä ovat keskeisimmät globaalit, kansalliset ja alueelliset tekijät, jotka ohjaavat työelämän ja ammattien kehittymistä yleensä ja erityisesti omalla ammattialallasi tai asiantuntijuusalueellasi? Miten yrittäjyys ja sen merkitys näyttäytyvät omalla ammattialallasi? • Millaista osaamista omalla ammattialallasi tai asiantuntijuusalueellasi edellytetään työelämässä opiskelijalta/ työntekijältä/asiantuntijalta? Entä yrittäjyyteen liittyvä osaaminen? • Millaisena oppija ja oppiminen erilaisissa oppimiskäsityksissä tai pedagogisissa lähestymistavoissa ymmärretään? • Millainen on oma käsityksesi oppimisesta ja millaiset ovat omat pedagogiset periaatteesi? • Miten vaiheistat opiskelijasi oppimisprosessin etenemisen? F. Opiskelijatuntemus • Mikä on opiskelijaryhmäsi ammatillisen kehittymisen vaihe ja miten otat sen huomioon toiminnassasi? • Miten alasi opetussuunnitelmissa ja tutkinnon perusteissa kuvataan ammatillista osaamista? • Miten otat huomioon opiskelijoiden erilaisuuden ja yksilölliset oppimisen edellytykset? • Mitkä ovat opetuskokonaisuuden tavoitteet ja miten ne liittyvät laajempaan kokonaisuuteen? G. Oppimisen ohjaaminen ja arviointi D. Opetuksen ja ohjauksen sisältö • Millaisilla sisällöillä tavoiteltavaan osaamiseen päästään (ks. opetussuunnitelma ja tutkinnon perusteet)? • Sisältöjen havainnollistamisessa ja orientaatioperustan rakentamisessa voit käyttää erilaisia kuvioita, mielle- tai käsitekarttoja. E. Pedagogiset periaatteet ja oppimisprosessin jäsentäminen • Millaisia opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmiä käytät? Minkälaista arviointiaineistoa keräät, jotta voit arvioida opetuskokonaisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista? • Millaisia ohjaus- ja opetusmenetelmiä valitset? Mitä uuden teknologian ratkaisuja käytät? • Miten tuet oppijakeskeisyyttä, yhteistoiminnallisuutta ja oppijoiden itsearviointia? • Miten ihminen oppii? 41 H. Opettajana ja ohjaajana kehittyminen Millaista omaa osaamistasi ja kehittymistäsi kuvaavaa aineistoa keräät opetus- ja ohjausprosessin aikana? Miten hyödynnät havaintojasi oman opettajuutesi kehittymisessä? Tarkastele kehittymistäsi esimerkiksi seuraavista näkökulmista: • Oivallukset opettamisesta ja ohjaamisesta • Kehittymisesi opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa • Millainen olet palautteen antajana ja vastaanottajana? Sovi etukäteen niiden opetus- ja ohjaustilanteiden ajankohdat, jolloin esimerkiksi kouluttaja ja vertaisohjaajat seuraavat ja arvioivat opetustasi. Toimita sekä opetuskokonaisuuden suunnitelma että opetus- ja ohjaustilannekohtaiset suunnitelmat etukäteen vertaisohjaajille, ohjaavalle opettajalle ja opettajakorkeakoulun kouluttajalle. Kun käytät videointia, sovi kouluttajasi, oppimispiirisi ja vertaisohjaajiesi kanssa videoitujen opetustilanteiden analysointi- ja arviointiajat. Huolehdi videoinnista ja tarvittavasta videointiluvasta (julkaistaan elokuussa). • Miten osallistut oppimispiirin yhteiseen kehittämistyöhön? • Miten varmistat tavoitteidesi toteutumisen? • Millaisissa yhteistyöverkostoissa toimit opetuksesi suunnittelun ja toteutuksen aikana ja millainen rooli sinulla niissä on? Opetus- ja ohjaustilannekohtaiset suunnitelmat Opetuskokonaisuus koostuu useista erilaisista opetus- ja ohjaustilanteista, jotka opetuksen ja ohjauksen luonteesta ja sisällöstä riippuen voivat olla laajuudeltaan 2-8 tuntia. Suunnittele yksittäisten opetus- ja ohjaustilanteiden eteneminen opetuskokonaisuuden suunnitelman pohjalta. Käytä apunasi opetus- ja ohjaustilanteen suunnittelulomaketta (julkaistaan elokuussa). 3. Pedagoginen kehittämistyö (5op) Oppimispiiri etsii yhteisen pedagogisen kehittämiskohteen ja suunnittelee, miten kehittäminen toteutetaan käytännössä. Kehittäminen käynnistyy aihepiiriin ja siihen liittyvään ajankohtaiseen tietoon ja lähdeaineistoon perehtymisellä. Sen jälkeen suunnitellaan, miten kehittämistyö toteutetaan käytännössä ja miten kehittämistyön tulokset julkistetaan. 42 A. Kehittämistyön suunnitelma Suunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat asiat: • Mikä on kehittämiskohde ja perustelut valinnalle? • Mitkä ovat kehittämistyön tavoitteet? • Mitä on tarkoitus saavuttaa? Minkälaista muutosta haetaan ja ketkä hyötyvät tuloksista? • Miten työskentely etenee ja mitä on tarkoitus tehdä? Mikä on työskentelyaikataulu? Mitkä ovat välietapit? • Millainen työnjako oppimispiirin jäsenillä on? • Miten prosessin eteneminen dokumentoidaan? Miten kehittämistyöstä tiedotetaan ja miten tulokset julkistetaan ja levitetään? • Mitä tausta- ja lähdeaineistoa hyödynnätte kehittämistyön tukena? Oppimispiirin yhteinen suunnitelma palautetaan Optimaan. B. Kehittämistyön toteutus Oppimispiiri perehtyy kehittämiskohteeseen hankkimalla ja analysoimalla ajankohtaista tietoa ja tausta-aineistoa. Oppimispiiri dokumentoi kehittämistyön vaiheita ja tuottaa aineistoa kehittämistyön julkistamista varten. Tavoitteena on, että oppimispiirin yhteinen pedagoginen kehittämistyö näkyy jokaisen jäsenen käytännön opetuksessa ja ohjauksessa, tai se voi olla osa laajempaa aluekehitys- tai strategiatyötä. C. Kehittämistyön tulosten julkistaminen ja levittäminen Pedagogiseen kehittämistyöhön liittyy tulosten julkistaminen ja levittäminen. Se tapahtuu oppimispiirin ja kouluttajan yhdessä sopimalla tavalla. Oppimispiirin tuotos voi olla yhteinen, tai siitä voidaan erotella osia eri tilanteissa julkistettavaksi. Tuotos voi olla esimerkiksi koulutustilaisuus, workshop, posterinäyttely, verkkolehtiartikkeli, puheenvuoro tai artikkeli ammattilehdessä. Tutustu Kirjoittajan apuun. 4. Opintojakson itsearviointi Opetus ja ohjaus -opintojakson arviointi sisältää kaksi osaa, opiskelijan oman ja oppimispiirin itsearvioinnin. A. Oppimispiirin itsearviointi Pedagogisen kehittämistyön suunnittelun, toteutuksen ja julkistamisen jälkeen tehdään oppimispiirin yhteinen itsearviointi. Oppimispiiri vertaa 43 tuottamiaan aineistoja opintojakson arviointikriteereihin: millä tavoin ja millä perusteella työskentely ja tuotos suhteutuvat kriteereihin. B. Opiskelijan itsearviointi Opiskelijan itsearviointi kohdistuu Opetus ja ohjaus -opintojakson suunnitteluun ja toteutukseen. Vertaa tuottamiasi aineistoja omiin tavoitteisiisi. Mikä on ollut merkityksellistä? Vertaa osaamistasi myös arviointikriteereihin: millä tavoin ja millä perusteella työskentelysi ja tuotoksesi suhteutuvat kriteereihin. Lisämateriaalia löydät Optimasta. 44 Opiskelumateriaali Opetuksen suunnittelun peruskysymyksiin • Engeström, Y. 1984. Perustietoa opetuksesta. Helsinki: VAPK. • Hätönen, H. 2006. Eläköön opetussuunnitelma II. Opas ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille. Helsinki: OPH. • Kansanen, P. & Uusikylä, K. (toim.) 2002. Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus. ja kehittämistä. Tampere: Tampere University Press. [Viitattu 17.8.2012]. • Portimojärvi, T. (toim.) 2006. (toim.) Ongelmaperustaisen oppimisen verkko. Tampere: Tampere University Press. • Rauste – von Wright, M. & von Wright, J. 1994. Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY. • Rogers, J. 2004. Aikuisoppiminen. Helsinki: Finn Lectura. • Säljö, R. 2001. Oppimiskäytännöt – sosiokulttuurinen näkökulma. Helsinki: WSOY • Turunen, H. Tikanoja, H. Voutilainen, U. Opetuksen suunnittelu. Itä-Suomen yliopisto. [Viitattu 17.8.2012] • Lehtinen, E. & Hiltunen, T. (toim.) Oppiminen ja opettajuus. Turku: Turun yliopiston kirjakauppa. Oppimisen ohjaamista edistämään • Mäkinen, P. 2004. Verkkotutor –sivut. [Viitattu 17.8.2012]. • Kupias, P. 2002. Oppia opetusmenetelmistä. Helsinki: Edita. • Nummenmaa, R. & Virtanen, J. (toim.) 2003. Ongelmasta oivallukseen. Ongelmaperustainen opetussuunnitelma. Tampere: Tampereen yliopistopaino. • Osaamisperustainen opetussuunnitelma. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja automaatiotekniikan koulutusohjelma. [Viitattu 17.8.2012]. • Poikela, E. & Poikela, S. (toim.) 2005. Ongelmista oppimisen iloa. Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja • Mäkinen, P. 2004. Verkkotutor –sivut. [Viitattu 17.8.2012]. • Nurminen, R. (toim) 2007. Osaaminen hallintaan. Ammattitaidon valmentaminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. . Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 74. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. • Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen: ohjausteorian kehittelyä. Helsinki: Palmenia. 45 • Onnismaa, J. 2004. Ohjaus- ja neuvontatyö : aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Jyväskylä: PS-kustannus. • Peavy, R.V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien kustannus. • Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus. • Vuorinen, I. 1998. Tuhat tapaa opettaa. Menetelmäopas opettaille, kuluttajille ja ryhmänohjaajille. Suomen Morenoinstituutin julkaisusarja nro 1. Tampere: Resurssi. • Laitinen, A., Nurminen, R. & Soininen, L. (toim.) 2007. Tunnistatko osaamisen. Näkökulmia ja välineitä osaamisen arviointiin ja kehittämiseen ammattikorkeakoulussa. . Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 80. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. [Viitattu 17.8.2012] • Lyytinen, H.K. & Räisänen, A. (toim.) 2005. Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 6. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. • Vänskä, K. & Laitinen-Väänänen, S. & Kettunen, T. & Mäkelä, J. 2011. Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Edita. Helsinki. • Niskanen, A., Lepänjuuri, A. & Rautio, T. (toim.) 2006. Tunnistatko taiturin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korkea-asteella. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 67. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Oppimisen ja osaamisen arvioinnin kehittämistä varten • Oppimisen arviointi. Itä-Suomen virtuaaliyliopisto. [Viitattu 17.8.2012]. • Arvioinnin abc. Suomen virtuaaliyliopisto. [Viitattu 17.8.2012]. • Romppanen, B. & Pohjanheimo, R. 2004. Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana ja ohjaajana. Helsinki: Edita. • Arvioinnin opas. 2012. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Opetushallitus.Oppaat ja käsikirjat 2012:9. [Viitattu 17.8.2012]. • Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi. • Hätönen, H. & Romppanen, B. 2005. Arviointi ja palaute oppimisen ja kehityksen tukena. Helsinki: Educa-instituutti. 46 K APPALE 4 Liite 1. Opintojen oletettu ajoittuminen Opettajankoulutus perustuu opiskelijoiden henkilökohtaisiin opiskelusuunnitelmiin ja niissä tehtäviin ajoitussuunnitelmiin. Liitteenä olevassa taulukossa on tätä suunnittelutyötä helpottamaan esitetty ne ajankohdat, jolloin eri opintojaksojen opintojen suorittaminen on mahdollista. Opintojaksojen suorittamiseen varatut ajat vaihtelevat kolmesta kuukaudesta vuoteen. Portfoliotyöskentely kestää koko koulutuksen ajan. Taulukkoon on erikseen merkitty ajankohdat kokopäiväisten ja osa-aikaisten opiskelijoiden osalta. K APPALE 5 Liite 2. Opintojen päättäminen Todistusten käsittely on joka kuukauden 2. ja 4. maanantai. Todistushakemus tulee jättää Ammatillisen opettajakorkeakoulun opintotoimistoon viikkoa ennen käsittelyä. Todistus toimitetaan 3 viikon kuluessa käsittelystä. SYKSYN 2012 TODISTUSKÄSITTELYJEN PÄIVÄMÄÄRÄT 13.8. 27.8. 10.9. 24.9. 8.10. 22.10. 5.11. 19.11. 3.12. 17.12. K APPALE 6 Liite 3. Valinnaiset opinnot Lukuvuonna 2012-13 opettajakorkeakoulu tarjoaa seuraavat 5 op:n laajuiset opintojaksot. Opiskelija voi valita näistä yhden tai kaksi omia tavoitteitaan tukeviksi opinnoiksi. • Cultures and Communication – Connections to Learning and Working Environments (APJK2050) • Haasteelliset oppijat (APJK2052) • Haasteellisten oppijoiden työssäoppimisen ohjaaminen (APJK2053) • Inspiroidu kestävästä kehityksestä (APJK2041) • International Summer School • Kansainvälinen opiskelijavaihto (kuvaus julkaistaan elokuussa) • Menetelmiä monikulttuuriseen opetukseen ja ohjaukseen (APJK2040) • Mobiilimaailma osana opetusta (APJK2048) • Ohjaus oppimisprosessissa (APJK2046) • Opettajan työelämäosaaminen (APJK2043) Valinnaisten opintojen tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy johonkin opettajankoulutuksen tavoitteita ja omia oppimistavoitteitaan tukevaan asiaan, siten laajentaen tai syventäen osaamistaan. Valinnaisten opintojen laajuus on yhteensä 10 opintopistettä. Opinnot voivat koostua joko yksittäisistä, vähintään 10 op:n laajuisista opinnoista tai kahdesta 5 op:n laajuisista opinnoista. • Opettajan yrittäjyyskasvatusosaaminen (APJK2044) • Opettamisen taitoja liikkuvalla kuvalla (APJK2054) • Oppimisen ja osaamisen arviointi (APJK2046) • Osallistavat opetusmenetelmät (APJK2045) • Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa (APJK2047) • Verkko osaksi opetusta (APJK2049) • Dialogical Tutoring in Multicultural Pedagogy Cultures and Communication – Connections to Learning and Working Environments (5 ECTS) The main aim of the course is to enhance your ability and skills to encounter and deal with multicultural issues in working and learning environments. The course will increase the self-awareness of your own cultural sensitivity and competence as well as support their development. The course includes three contact sessions in which it is also possible to participate virtually, however this must be agreed with the lecturers well in advance. The dates of contact sessions are 24.1., 12.2. and 20.3.2013 each starting at 17.00 until 20.00 o’clock. Objectives On completion of this course you will be aware of cultural aspects and the challenges of multiculturalism in working and learning environments. You will be able to recognize and further develop your skills and practices to encounter and deal with multicultural issues in these environments. Contents • Review of cultural aspects in work and learning environments • Communication and interaction within multicultural contexts The course period is from 24th of January until 20th of March 2013 Lecturers in charge of the course are Ms. Helena Anttila and Ms. Eila Burns. The maximum number of participants in this course is 26 students. ASIO code for this course is APJK2050. • Challenges of multiculturalism in working and learning contexts Assessment materials • Active participation in contact sessions • Completion of the assignment of an intensive interview enriched with relevant theoretical background • Independent working in an online learning environment Assessment criteria • Participation required in contact sessions either face to face or virtually • Successful completion of learning assignment • Productive independent working 51 Grading scale REQUIRED SKILLS • Pass/Failed • You will be able to view your own cultural starting points and the development of your cultural competence. • You will be able to explore your own skills as Reflection skills well as the skills of your work community in relation to the challenges of internationalization and multiculturalism. • You will have the ability to set new goals in order to develop your own as well as your work community´s activities and practices. • You will be capable of searching and utilizing theoretical knowledge about multiculturalism and internationalization for the benefit of your own practical multicultural skills and Information management skills experiences. • You will be able to apply the structured knowledge and information gathered in future international and multicultural encounters. • You will be able to develop your own and your work/learning community´s activities and practices in relation to the internationalization challenges the work community will face. • You will develop a willingness and skills to face challenges arising from internationalization and multiculturalism in different work and learning environments. Development skills 52 International Summer School (5 ECTS) The learning aims for this course are to increase internationalization competences and explore and reflect the theme “Creativity and Learning”. The course will include following parts The international summer school will take place June 10-14, 2013. Registering opens January 15 2013. Coordinator of the course is Mr Jari Aho and secretary Ms. Minna Demirel. • Orientation task in spring 1 cr The maximum number of participants in this course is 50 students. • Workshops and study visits during the summer school week 2 cr. Contact sessions: Monday to Friday every day at 09:00 to 17:00 + social programme in the evenings. ASIO code for this course will be announced later. • Facilitating social, action-based and cultural programme, 1 cr • Summer school students will facilitate the social programme of the summer school as part of their studies. • Creative reflection (pictures, diary, video, blog texts etc.), afterwards, 1 cr Creativity can mean using arts in education, but also exploring new teaching/learning methods, ideas, concepts etc. Learning methods are creative, participatory and actionbased. Workshop instructors are mostly international. Objectives On completion of this course you have increased internationalization competences and explored and reflected the theme “Creativity and Learning”. You will be able to apply creativity and creative methods to your work. Contents • Working in international environment • Creativity and Learning • Creative methods Assessment materials • Active participation in contact sessions 53 • Completion of the assignments (oreientation task, facilitating social programme and reflection task) REQUIRED SKILLS Assessment criteria • Participation required in contact sessions • Successful completion of learning assignments • You facilitate learning in such a way that it encourages creative activities that are focused on the learning aims, and are student/client-centred. • You will be able to use creative methods in your own work. • You will be able to view your own cultural starting points and the development of your cultural competence. • You will have the ability and motivation of the professional to act in regional, national and international cooperation networks . • You will be able to develop your own and your Facilitating Learning • Productive independent working Grading Scale Reflection skills Pass/Failed Cooperation and networking skills Development al skills work/learning community´s activities and practices in relation to the internationalization challenges the work community will face. 54 Haasteelliset oppijat 5 op Aikataulu: 22.10. – 17.12.2012 Opintojakson työskentelyä ohjaavat Anneli Muuronen ja Veijo Turpeinen. Tällä valinnaisella opintojaksolla sinulla on tilaisuus perehtyä lähtökohdiltaan erilaisiin oppijoihin. Kehität myös valmiuksiasi kohdata erilaisia oppijoita ja osaamistasi heidän oppimisensa ja ammatillisen kasvunsa ohjaamisessa. Opintojaksoon sisältyy kaksi lähiohjauspäivää, aloitusseminaari ja opintojakson lopussa kokoava seminaaripäivä sekä ohjattua etätyöskentelyä työparin kanssa. Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 32 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2052. Sisältö • Oppimisen erityisvaikeudet, kuten luki- ja matematiikan vaikeudet sekä kielelliset erityisvaikeudet Opintojakson aloittava lähiohjauspäivä järjestetään Jyväskylässä 22.10. Opintojakso päättyy 17.12. Jyväskylässä järjestettävään lähiohjauspäivään. • Muut oppimisen vaikeudet, kuten mielenterveyden haasteet ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt (esimerkkinä Aspergerin oireyhtymä) Osaamistavoite • Oppilaitoksen hyvinvointi, opiskelijahuolto ja erityisopetus syrjäytymisen ehkäisemisessä. Opiskelijalla on valmiuksia kohdata, suunnitella opetusta, opettaa ja ohjata haasteellisia, oppimisen lähtökohdiltaan erilaisia opiskelijoita ja tukea heidän ammatillista kasvuaan. Opiskelija on perehtynyt keskeisimpiin oppimisen erityisvaikeuksiin, kuten luki- ja matematiikan vaikeudet ja kielelliset vaikeudet sekä tärkeimpiin muihin oppimista haittaaviin vaikeuksiin, kuten mielenterveyden haasteet. Lisäksi opiskelija tietää, mitkä ovat oppilaitoksen keinot opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisemisessä. Arviointiaineisto • etätyöskentely, • oppimistehtävät, • ja lähiohjauspäiviin osallistuminen 55 Arviointikriteerit Arviointiaineistojen perusteella arvioidaan oppijaosaamista, opetus-, ohjaus ja arviointiosaamista, ja reflektio-osaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN • Opiskelija tiedostaa yksilöllisen oppimisen sekä ammatillisen kasvun reunaehtoja ja edellytyksiä ja osaa soveltaa tätä tietoa opetuksen ja ohjauksen käytäntöihin. • Opiskelija osaa ottaa huomioon opiskelijoiden Oppijaosaaminen Opetusohjaus- ja arviointiosaa minen yksilölliset oppimisen lähtökohdat opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa, oppimisen ohjaamisessa ja arvioinnissa. • Reflektioosaaminen Opiskelija kykenee tarkastelemaan ja arvioimaan realistisesti omaa suhdettaan ihmisen erilaisuuteen ja oppimiseen. Hän osaa asettaa uusia kehittymisen tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. Arviointiasteikko • Hyväksytty/Hylätty 56 Haasteellisen oppijan työssäoppimisen ohjaaminen 5 op Aikataulu: 4.2. – 5.4.2013 Opintojakson työskentelyä ohjaavat Anneli Muuronen ja Veijo Turpeinen. Tällä valinnaisella opintojaksolla perehdyt työssäoppimiseen ja lähtökohdiltaan erilaisten oppijoiden työssäoppimisen ohjaukseen. Opintojaksolla kehität osaamistasi myös yksilöllisiin tavoitteisiin perustuvien työssäoppimisen ohjaussuunnitelmien laatimisessa ja työpaikkaohjaajien opastamisessa. Opintojaksoon sisältyy kaksi lähiohjauspäivää, aloitusseminaari ja opintojakson lopussa kokoava seminaaripäivä, ohjattua etätyöskentelyä työparin kanssa. Opintojakson aloittava lähiohjauspäivä järjestetään Jyväskylässä 4.2. ja opintojakso päättyy 5.4. Jyväskylässä järjestettävään lähiohjauspäivään. Osaamistavoite Opiskelijalla on käsitys työssäoppimisesta ja miten se edistää ammattiin oppimista. Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella ja toteuttaa oppimisen lähtökohdiltaan erilaisten opiskelijoiden työssäoppimista ja työssäoppimisen ohjaamista. Opiskelija on perehtynyt työssäoppimista käsittelevään kirjallisuuteen ja muuhun materiaaliin sekä oppilaitoksen työssäoppimisen suunnitelmaan. Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 32 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2053. Hän osaa laatia opiskelijan yksilöllisiin oppimisen tavoitteisiin perustuvan työssäoppimisen ohjaussuunnitelman. Hän osaa opastaa työpaikkaohjaajia opiskelijan ohjaamisessa Sisältö • Työssäoppiminen osana ammattiin oppimista • Opiskelijan yksilölliset oppimisen lähtökohdat • Oppilaitoksen työssäoppimisen suunnitelma ja opiskelijan ohjaussuunnitelma Arviointiaineisto • etätyöskentely, • oppimistehtävät, • lähiohjauspäiviin osallistuminen. 57 Arviointikriteerit Arviointiaineistojen perusteella arvioidaan oppijaosaamista, opetus-, ohjaus ja arviointiosaamista, ja reflektio-osaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN • Opiskelija tiedostaa yksilöllisen oppimisen sekä ammatillisen kasvun reunaehtoja ja edellytyksiä ja osaa soveltaa tätä tietoa työssäoppimisen ohjauksen. • Opiskelija osaa ottaa huomioon opiskelijoiden Oppijaosaaminen Opetus- yksilölliset oppimisen lähtökohdat työssäoppimisen suunnittelussa, toteutuksessa, oppimisen ohjaamisessa ja ohjaus- ja arviointiosaa minen arvioinnissa. • Reflektioosaaminen Opiskelija kykenee tarkastelemaan ja arvioimaan realistisesti omaa suhdettaan ihmisen erilaisuuteen ja oppimiseen. Hän osaa asettaa uusia kehittymisen tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. Arviointiasteikko • Hyväksytty/Hylätty 58 Inspiroidu kestävästä kehityksestä 5 op Aikataulu: 15.10.2012 - 31.3.2013 Inspiroidu kestävästä kehityksestä -opintojakso inspiroi monipuoliseen tiedonhankintaan, tiedon jakamiseen, oman oppimisen arviointiin sekä suuntaamaan omaa oppimista ja työtä kestävälle pohjalle. Pyrkimyksenä on innostaa sinua vahvistamaan kestävän kehityksen tietämystäsi ja integroimaan sitä oleelliseksi osaksi opettajan työtäsi. Kestävä kehitys on elinikäisen oppimisen valmius ja sellaisenaan kuuluu kasvatus- ja opetustyön arvoperustaan. Opintojakson työskentelyä ohjaa Marja VuortamaRäsänen. Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 24 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2041. Kestävän kehityksen opintojakso ohjaa sinua kansainvälisyyskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen poluille. Opintojakson tavoitteena on auttaa Sinua hahmottamaan kestävää kehitystä ja sen ulottuvuuksia kansainvälisestä, kansallisesta, paikallisesta ja henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opintojakso on ohjenuora kestävän kehityksen työn aloittamiselle tai jo käynnistyneen työn jatkokehittelylle omassa opetuksessasi, oppilaitosyhteisössäsi ja sen kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Opiskelijalla on valmiudet seurata kestävään kehitykseen liittyviä ajankohtaisia tutkimuksia ja selvityksiä ja osaa hyödyntää tätä tietoa oma opetuksensa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opintojakso sisältää yhden lähipäivän sekä verkko-opiskelua. Opintojakson aloittava lähiohjauspäivä järjestetään Jyväskylässä 15.10.2012. • Kestävä kehitys paikallisesta näkökulmasta Osaamistavoitteet Opiskelija on tietoinen kestävän kehityksen periaatteista toimintaympäristönsä eri tasoilla ja ymmärtää niiden merkityksen opettajan työssä. Sisältö • Kestävä kehitys kansainvälisen todellisuuden näkökulmasta • Kestävä kehitys kansallisesta näkökulmasta • Kestävä kehitys henkilökohtaisesta näkökulmasta Arviointiaineisto • oppimistehtävät • itsearviointi 59 Arviointikriteerit Arviointiaineistojen perusteella arvioidaan toimintaympäristöosaamista, kehittämisosaamista, reflektioosaamista, tiedonhallintaosaamista ja uuden teknologian osaamista. Arviointiasteikko Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Toimintaympäristöosaaminen • Hyväksytty/Hylätty • Opiskelija osaa tarkastella kestävää kehitystä eri näkökulmista: kansainvälisestä, kansallisesta ja paikallisesta näkökulmasta. • Opiskelijalla on valmiuksia tutkia ja kehittää työtään kestävän kehityksen kansainvälisestä, kansallisesta,paikallisesta ja henkilökohtaisesta näkökulmasta. • Opiskelijalla on valmiuksia tiedostaa ja arvioida opettajuuttaan kestävän kehityksen kansainvälisestä, kansallisesta, paikallisesta sekä henkilökohtaisesta näkökulmasta. • Opiskelijalla on valmiuksia hankkia tietoa, käyttää ja soveltaa sitä työssään kestävän kehityksen kansainvälisestä, kansallisesta, paikallisesta ja henkilökohtaisesta näkökulmasta. • Opiskelijalla on valmiuksia hyödyntää ja soveltaa uuden teknologian mahdollisuuksia työssään kestävän kehityksen kansainvälisestä, kansallisesta ja paikallisesta näkökulmasta. Kehittämisosaaminen Reflektioosaaminen Tiedonhallintaosaaminen Uuden teknologian osaaminen 60 Menetelmiä monikulttuuriseen opetukseen ja ohjaukseen 5 op Tämän opintojakson tavoitteena on lisätä ymmärrystäsi kulttuurien välisestä kohtaamisesta ja monikulttuurisesta pedagogiikasta käytännön harjoitusten ja opetusmenetelmien kautta. Opintojakson aikana luodaan näkökulmia monikulttuuriseen opetukseen tekemällä monikulttuurisen opetuksen harjoituksia, joita voit toteuttaa myös omassa oppilaitoksessasi. Harjoitusten pohjalta kehitetään kriittistä pedagogista ajattelua. Tavoitteena on kokemusten jakamisen ja yhteisen työskentelyn kautta rakentaa ymmärrystä monikulttuurisesta pedagogiikasta ja myös kehittää opiskelijoiden kanssa uusia monikulttuurisiin opetus- ja ohjaustilanteisiin sopivia menetelmiä. Osaamistavoite Opiskelija osaa käyttää kulttuurisensitiivisiä menetelmiä maahanmuuttajien opetuksessa. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa monikulttuurista pedagogiikkaa ja ymmärtää kulttuurisen taustan merkityksen oppimisessa. Sisältö • monikulttuurisen pedagogiikan perusteet, • monikulttuuriset ohjaus- ja arviointitilanteet ja menetelmät. Arviointikriteerit Arviointiaineistojen perusteella arvioidaan opetus-, ohjaus- ja arviointiosaamista, oppijaosaamista ja reflektio-osaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: Opintojakso sisältää neljä lähiohjauspäivää sekä etäopiskelua. Opintojakso sisältää tutkivaa ja yhteistoiminnallista oppimista, eikä siihen sisälly kirjallisia tehtäviä. Osallistujat oppivat aktiivisen työskentelyn ja ryhmässä toimimisen kautta soveltamaan omaa osaamistaan monikulttuurisuuden haasteisiin omalla koulutusalallaan. Lähiohjauspäivät ovat 12.-13.2. ja 9.-10.4. Jyväskylässä. 61 HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Opetus-, ohjaus- ja arviointi- • Opiskelija osaa ohjata oppimisprosesseja yksilölliset ja kulttuuriset tekijät huomioon ottaen. • Opiskelija tuntee monikulttuurisen pedagogiikan perusteita ja välineitä, ja kykenee soveltamaan tätä tietoa ja taitoa omassa työssään. osaaminen • kulttuuriset ja yksilölliset tekijät, ihmisen elämänkokemukset ja maailmankuva vaikuttavat oppimisen taustalla. Oppijaosaaminen Reflektioosaaminen Opiskelija tietää ja ymmärtää, miten • Opiskelija tiedostaa monikulttuurisen opetuksen ja ohjaamisen edellytyksiä ja menetelmiä ja osaa soveltaa tätä tietoa opetuksen ja ohjauksen käytäntöihin omassa työssään. • Opiskelija tunnistaa oman maailmankuvansa ja osaa arvioida kriittiisesti omaa toimintaansa ja käyttöteoriaansa. • Opiskelija arvioi realistisesti ja perustellusti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. Arviointiasteikko: Hyväksytty/Hylätty 62 Mobiilimaailma osana opetusta 5 op Aikataulu: 7.1 – 30.4.2013 Opintojakson työskentelyä ohjaa Markku Rissanen. Opiskelijoiden enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 24 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2048. Osaamistavoite Tällä opintojaksolla perehdyt oppijaa ympäröivään mobiilimaailmaan ja sen viime vuosien kehityksen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin opetuksessa ja ohjauksessa. Mobiilimaailma liittyy ubiikin käsitteeseen, jolla viitataan ilmiöön, joka on kaikkialla läsnä olevaa, verkottunutta ja huomaamattomasti toimivaa. Ubiikissa oppimisessa mikä tahansa ympäristö on oppimisympäristö ja ympäristöön sulautunut teknologia avaa käyttöliittymiä oppimistiloihin. Opintojaksoon kuuluu valmistava ennakkotehtävä, yksilölliset mobiiliympäristötehtävät, ja mobiiliopiskelun mahdollistavan ohjauksen toteutusmallin laatiminen. Opintojaksoon sisältyy kaksi lähiohjauspäivää, mutta muutoin opetus ja ohjaus toteutuvat verkossa. Lähiohjauspäivämäärät ovat: 1. lähiohjauspäivä 7.1. Jyväskylässä 2. lähiohjauspäivä 10.4. Jyväskylässä Opiskelija ymmärtää mobiilioppimisen ja mobiiliopetuksen ja -ohjauksen mahdollisuudet oman ja oppilaitoksensa pedagogisen toiminnan kehittämisessä. Opiskelija osaa käyttää mobiiliopetuksen ja ohjauksen välineitä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Sisältö • Ubiikkityö, -opiskelu, -opetus, -oppiminen, -osaaminen • Mobiilit (mukana kulkevat/olevat) opiskeluvälineet • Mobiiliverkostoituminen • Mobiiliaktiviteetit, -arvot, -teoria ja -tausta-ajattelu • Mobiiliopiskelun toteutusmallien analysointi ja vertailu (Best Practices) 63 • Mobiiliopiskelun tulevaisuus, uudet ”nousevat” teknologiat ja visiot HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN • Mobiilit sisällöntuotantovälineet ja turvallisuus ja lähdesuoja • niitä omassa opetustyössään/organisaationsa opetustyössä. Arviointiaineisto • opintojakson etenemisvaiheisiin liittyvät tehtävät • vertaispalaute • oman mobiiliosaamisen reflektointi ja osaamisen kehittymisen itsearviointi Uuden teknologian osaaminen Arviointikriteerit Arviointiaineiston perusteella arvioidaan uuden teknologian osaamista, kehittämisosaamista, tiedonhallintaosaamista ja reflektio-osaamista. Arviointiasteikko • Hyväksytty/Hylätty Opiskelija tuntee mobiilimaailman sovelluksia, teknologioita ja verkostoja ja osaa hyödyntää • Opiskelija ymmärtää ja osaa arvioida koulutuksellisesti käytettäviä mobiiliratkaisuja ja sovelluksia. • Opiskelija huomioi tietoturvallisuuden ja tekijänoikeudet toiminnassaan. • Opiskelija kykenee pedagogisesti hyödyntämään mielekkäästi mobiiliopiskelun mahdollisuuksia työssään ja toiminnassaan. • Opiskelija osaa kehittää ja arvioida mobiiliopiskelun tarjoamia mahdollisuuksia osana työtään / organisaation toiminnan kehittämistä. • Opiskelija hankkii aktiivisesti tietoa mobiiliopiskelun mahdollisuuksista omalla opetus- /ammattialallaan. • Opiskelija arvioi realistisesti omaa osaamistaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Kehittämisosaaminen Tiedonhallintaosaaminen Reflektioosaaminen 64 Ohjaus oppimisprosessissa 5 op Aikataulu: lokakuu 2012 - maaliskuu 2013 Opintojakson työskentelyä ohjaa Kirsti Vänskä. Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 32 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2046. Sisältö Tällä opintojaksolla sinulla on mahdollisuus syventävää osaamistasi oppimisen ohjauksessa. Opintojaksossa käsitellään erilaisia ohjauksellisia lähestymistapoja oppimisprosessin eri vaiheissa sekä syvennetään toiminnallisia ohjausmenetelmiä. Sinulla on mahdollisuus kokeilla omassa opetustyössäsi erilaisia oppijoita aktivoivia ja osallistavia ohjausmenetelmiä. Opiskelu on mahdollista alueellisissa ryhmissä ja se sisältää sekä lähiohjausta että verkko-opiskelua. Osaamistavoitteet Opiskelija on tietoinen erilaisista ohjauksellisista lähestymistavoista ja ymmärtävät niiden merkityksen oppimisen ohjaamisessa. Opiskelijat pystyvät soveltamaan voimauttavaa ja toiminnallista ohjausta opetustyöhönsä sekä yksilö- että ryhmätasolla. • erilaiset ohjaukselliset lähestymistavat • toiminnalliset ja aktivoivat ohjausmenetelmät Arviointiaineisto • Oppimistehtävät ja opintojaksoon osallistuminen. • Itsearviointi ja vertaisarviointi. Arviointikriteerit Arviointiaineiston perusteella arvioidaan opetus-, ohjaus ja arviointiosaamista, vuorovaikutusosaamista ja kehittämisosaamista. Arviointiasteikko • Hyväksytty/Hylätty 65 Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN • Opetus-, ohjaus- ja arviointiosaaminen Opiskelija ymmärtää ohjausmenetelmien valinnan taustalla olevat lähestymistavat, osaamistavoitteet ja pedagogiset perustelut. • Opiskelija soveltaa mielekkäällä tavalla ohjauksellisia lähestymistapoja ja menetelmiä yksilö- ja ryhmäopetuksessa. • Opiskelija toimii eettisesti ja vastuullisesti vuorovaikutustilanteissa ja luo edellytyksiä myönteisen ohjausilmapiirin syntymiselle. Opiskelijan toiminta on osallistavaa ja Vuorovaikutusosaaminen yhteistoiminnallista. • Kehittämisosaaminen Opiskelijalla on tahto ja taito kehittää omaa ja oman opetusalansa ohjausmenetelmällistä osaamista yksilö- ja ryhmätasolla. 66 Opettajan työelämäosaaminen 5 op Aikataulu: 4.2. – 30.4.2013 Opintojakson työskentelyä ohjaa Ritva Nurminen. Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 20 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2043 Tällä valinnaisella opintojaksolla perehdyt työelämäsuuntautuneen oppimisen ja sen ohjaamisen erityispiirteisiin. Opit määrittämään ja jäsentämään oman alasi osaamista opetuksen ja ohjaamisen suunnittelua varten. Opintojaksolla tarkastellaan myös työelämälähtöisen toimintatavan lähtökohtia ja periaatteita ja haastetaan sinua kehittämään myös omia toimintavalmiuksiasi työelämäosaajana. Opintojakso toteutetaan verkossa. Osallistujien niin halutessa järjestetään lähiohjauspäiviä yhdessä sovittuina ajankohtina. Osaamistavoitteet Opiskelijalla on valmiudet oman alansa työelämän ja osaamisen jäsentämiseen. Hän hyödyntää työelämätuntemustaan ammatillisen opettajan työssä ja työelämäyhteistyön kehittämisessä. Opiskelija ymmärtää työelämäsuuntautuneen toimintatavan lähtökohtia ja periaatteita ja on tietoinen työelämälähtöisen oppimisen ja ohjauksen ominaispiirteistä ja toimintatavoista eri oppimisympäristöissä. Sisältö • Työelämän, työn ja osaamisen muuttuvat ympäristöt • Oppiminen työssä, työyhteisössä ja verkostossa • Työelämälähtöisen oppimisen ohjaaminen • Työelämäosaajana kehittyminen Arviointiaineisto • Oppimistehtävät • Aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn ja verkkotyövälineiden käyttäminen • Vertaisarviointi ja itsearviointi 67 Arviointikriteerit Arviointiaineistojen perusteella arvioidaan toimintaympäristöosaamista, työelämä- ja yrittäjyysosaamista, uuden teknologian osaamista, yhteistyöja verkosto-osaamista, tiedonhallintaosaamista ja reflektioosaamista. Arviointiasteikko • Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Toimintaympäristö- • muutokseen ja työelämäosaamisen haasteisiin. osaaminen Hyväksytty/Hylätty Työelämä- ja yrittäjyysosaaminen Uuden teknologian osaaminen Yhteistyö- ja verkostoosaaminen Tiedonhallintaosaaminen Reflektioosaaminen Opiskelija hahmottaa työtään suhteessa sille oleellisten työ- ja toimintaympäristöjen • Opiskelija tiedostaa työelämäosaamisen tavoitteet ja merkityksen. Opiskelija on perehtynyt työelämälähtöiseen osaamiseen, oppimiseen ja ohjaukseen. • Opiskelija hyödyntää uuden teknologian mahdollisuuksia työelämälähtöisessä toiminnassa ja pedagogisessa kehittämisessä. • Opiskelijalla on tahtoa ja taitoa luoda edellytyksiä työelämäyhteistyölle sekä rakentaa oppimista ja osaamista edistäviä työelämä- ja yhteistyöverkostoja. • Opiskelija etsii ja valikoi kriittisesti sellaista tietoa, joka palvelee työelämälähtöisen osaamisen, oppimisen ja ohjauksen kehittämistä. • Opiskelija tiedostaa ja arvioi työelämälähtöisen opettajuuden merkitystä sekä oman työelämälähtöisen osaamisensa ja toimintansa kehittämistä. 68 Opettajan yrittäjyyskasvatusosaaminen 5 op Aikataulu: 21.1. – 22.4.2013 Opintojakson työskentelyä ohjaa Lea Soininen. Tällä valinnaisella opintojaksolla perehdyt laajasti yrittäjyyskasvatukseen osana opettajan työtä. Opintojaksolla teet kartoituksen omasta ja yhteisösi yrittäjyyskasvatusosaamisesta ja niiden perusteella laadit suunnitelmia niiden kehittämiseksi. Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 20 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2044. Opintojakso toteutetaan kokonaan verkossa. Osaamistavoitteet Arviointiaineisto Opettajalla on valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa toimintaympäristössään, eri kouluasteiden, yritysten ja aluekehitysorganisaatioiden muodostamissa ja kansainvälisissä verkostoissa. • Oppimistehtävät Sisältö • yrittäjyyskasvatuksen käsitteet, ohjausjärjestelmä, tavoitteet • yrittäjyyskasvatus koulutusorganisaation strategiassa, opetussuunnitelmassa ja käytänteissä • Osallistuminen verkkotyöskentelyyn Arviointikriteerit Arviointiaineistojen perusteella arvioidaan työelämä- ja yrittäjyysosaamista, kehittämisosaamista, uuden teknologian osaamista, tiedonhallintaosaamista ja reflektio-osaamista. Arviointiasteikko • Hyväksytty/Hylätty • yrittäjyys osaamisena ja toimintatapana • yrittäjyyskasvatuksen pedagogiset ratkaisut Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: • yrittäjyyskasvatuksen toimijat, verkostot ja tuki • yrittäjyyskasvatusta tukeva toimintakulttuuri 69 HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Työelämä- ja yrittäjyysosaaminen • Opiskelija hallitsee oman alansa yrittäjyyskasvatuksen suunnittelun sekä toteuttamisen sisällölliset ja menetelmälliset periaatteet. • Opiskelijalla on valmiuksia ja tahtoa kehittää omaa tai yhteisönsä toimintaa rittäjyyskasvatuksessa ja osallistua rakentavasti yrittäjyyskasvatuksen Kehittämisosaaminen kehittämiseen alueellisissa, valtakunnallisissa tai kansainvälissä verkostoissa. • Opiskelija hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia opiskelussaan, vertaisohjuksessa opintojaksolla, ja hänellä on valmiuksia Uuden teknologian osaaminen soveltaa niitä pedagogisesti mielekkäällä tavalla omaan ja yhteisönsä yrittäjyyskasvatustoimintaan. • Tiedonhallintaosaaminen Opiskelija etsii ja valikoi kriittisesti sellaista teoreettista ja käytännöllistä tietoa, joka palvelee sekä hänen että yhteisön yrittäjyyskasvatusosaamisen kehittymistä sekä tiedon käyttöä oppimisen edistämisessä. • Reflektioosaaminen Opiskelija arvioi realistisesti ja kriittisesti oman ja yhteisönsä yrittäjyyskasvatustoiminnan lähtökohtia ja osaamista ja asettaa uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiseksi yrittäjyyskasvatuksessa. 70 Opettamisen taitoja liikkuvalla kuvalla 5 op Aikataulu: 12.2 – 16.4.2013 Opintojakson työskentelyä ohjaa Raija Lietonen. Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 20 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2054. Tällä opintojaksolla suunnittelet, toteutat ja arvioit erilaisia digitaalisia materiaaleja. Tutustut digitaalisiin työmenetelmiin, rakennat digitaalisen kertomuksen, valmistat oppimateriaalia omaan opetustyöhösi. Opintojaksoon sisältyy kaksi työpajatyöskentelypäivää. Pääasiassa opiskelijat toimivat yhteistoiminnallisesti verkossa. Opintojaksoon sisältyvät tuotokset tehdään yhdessä ryhmän kanssa. Niissä etsitään ja työstetään hyviä käytäntöjä. Tuotokset julkistetaan ryhmän kesken ja niitä arvioidaan yhdessä. Sisältöinä voivat olla esim. liikkuvalla kuvalla kertominen itsestä ja maailmasta. Opinnoissa työstetään myös oman alan oppimateriaalia. Sisältöalueista ja ohjatusta etätyöskentelystä sovitaan opiskelijaryhmän ja kouluttajan kanssa. Tämän opintojakson sisällöillä ja tehtävillä on vahva yhteys opettajankoulutuksen Opetuksen ja ohjaus-opintojaksoon sekä Kehittyvä opettajuus -opintojaksoon. 1. lähiohjauspäivä 12.2. koulutuspaikka ilmoitetaan myöhemmin 2. lähiohjauspäivän ajoitus ja paikka sovitaan yhdessä ryhmän kanssa Osaamistavoite Opiskelija osaa rakentaa digitaalisia sisältöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Hän hallitsee oman alansa ilmaisun digitaalisia työmenetelmiä. Hän hyödyntää erilaisia kuvapalveluja sekä oman alansa videonjakopalveluja ja oppimateriaaleja. Valinnoissaan hän ottaa huomioon tekijänoikeudet. Sisältö • digitaaliset työmenetelmät • digitaalisen kertomus rakentaminen • digitaalisten oppimateriaalien laatiminen Arviointiaineisto 71 • ennakkotehtävä, jossa opiskelija kuvaa omaa lähtötasoaan HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN • oma tuotanto kuvilla, teksteillä ja liikkuvalla kuvalla • • opetusdiat ja -videot sekä erilaiset esitykset ratkaisuja. • • fiktiivinen tai dokumentaarinen video Arviointikriteerit Arviointiaineistojen perusteella arvioidaan uuden teknologian osaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: Opiskelija käyttää uuden teknologian Uuden teknologian osaaminen Opiskelija osaa rakentaa pedagogisesti mielekkäitä sisältöjä, joissa on mukana digitaalisia kuva-, audio- ja videoaineistoja. • Opiskelija osaa työstää erilaisia materiaaleja yhdistämällä digitaalisia kertomuksia, jotka hän yhdessä ryhmän kanssa julkistaa jossakin sosiaalisen median yhteisöpalvelussa. Arviointiasteikko: Hyväksytty/Hylätty 72 Oppimisen ja osaamisen arviointi 5 op Aikataulu: lukuvuonna 2013-14 loka-maaliskuussa Opintojakson työskentelyä ohjaa Harri Keurulainen. Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 24 opiskelijaa. Tällä opintojaksolla sinulla on mahdollisuus kehittää oppimisen ja osaamisen arviointiosaamistasi. Tarkoituksena on, että valitset sinua kiinnostavan arvioinnin kehittämiskohteen, jota opintojakson aikana yhteistoiminnallisesti muiden opintojaksolle osallistujien kanssa kehitetään. Osaamistavoitteet Opintojakson ASIO-koodi on APJK2046. Arviointikriteerit Arviointiaineiston perusteella arvioidaan opetus-, ohjaus ja arviointiosaamista, vuorovaikutusosaamista ja kehittämisosaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: Opiskelija kykenee asettamaan tavoitteita oman arviointiosaamisensa kehittämistä varten ja kehittämään omia oppimisen ja osaamisen arviointikäytäntöjään asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti Sisältö Oppimisen ja osaamisen arvioinnin peruskysymykset Arviointiaineisto HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Opetus-, ohjaus-, arviointi- ja kehittämisosaaminen • Opiskelijalla on tahto ja taito kehittää arviointitoimintaansa määrittämiensä tavoitteiden mukaisesti • kehittämistehtävä • itsearviointi ja vertaisarviointi Arviointiasteikko: Hyväksytty/Hylätty 73 Osallistavat opetusmenetelmät 5 op Aikataulu: 1.2. – 31.5.2013. Opintojakson työskentelyä ohjaavat Kaija Hannula ja Tuija Rautio. Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 24 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2045. Tällä valinnaisella opintojaksolla sinulla on tilaisuus perehtyä erilaisiin oppijakeskeisiin ja osallistaviin opetusmenetelmiin ja työtapoihin ja kokeilla niitä omassa opetustyössäsi. Opintojaksolla jaetaan osallistujien kokemuksia erilaisten työtapojen käytöstä ja soveltuvuudesta erilaisiin opetus- ja ohjaustilanteisiin. Opintojakso sisältää neljä lähipäivää, verkko-opiskelua ja itsenäistä opiskelua. Lähiohjauspäivät järjestetään Jyväskylässä 12.-13.2. ja 18.-19.4. Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee erilaisia oppijakeskeisiä ja osallistavia opetusmenetelmiä ja lähestymistapoja. Hän osaa soveltaa niitä omaan opetus- ja ohjaustyöhönsä ja perustella valitsemansa menetelmät pedagogisesti. Opiskelija kykenee kehittämään menetelmällisesti omaa työtään ja opetusalansa työkulttuuria. Sisältö • opetusmenetelmien valinnan perusteet • osallistavat opetus- ja arviointimenetelmät yksilö- ja ryhmäohjauksessa • elämykselliset, luovat ja yhteistoiminnalliset lähestymistavat Arviointiaineisto • Aktiivinen osallistuminen lähi- ja verkkotyöskentelyyn • Opiskelijan valitsemasta opetusmenetelmäkokeilusta tuotettu dokumentti • Erilaisten opetusmenetelmien arviointidokumentti • Opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnit 74 Arviointikriteerit Arviointiaineiston perusteella arvioidaan opetus-, ohjaus- ja arviointiosaamista, vuorovaikutusosaamista ja kehittämisosaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Opetus-, ohjaus- ja arviointiosaaminen Vuorovaikutusosaaminen • Opiskelija ymmärtää opetus- ja arviointimenetelmän valinnan taustalla olevat osaamistavoitteet ja pedagogiset perustelut. • Hän osaa soveltaa mielekkäällä tavalla menetelmiä yksilö- ja ryhmäopetuksessa. • Opiskelija toimii eettisesti ja vastuullisesti vuorovaikutustilanteissa ja luo edellytyksiä myönteisen ilmapiirin syntymiselle. • Opiskelijan toiminta on osallistavaa ja yhteistoiminnallista. Kehittämisosaaminen • Opiskelijalla on tahto ja taito kehittää omaa ja oman opetusalansa opetusmenetelmällistä osaamista. Arviointiasteikko • Hyväksytty/Hylätty 75 Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa 5 op Aikataulu: 7.1.2013 – 30.4.2013 Opintojakson työskentelyä ohjaa Inkeri Laaksonen. Tällä opintojaksolla perehdyt sosiaaliseen mediaan, sen verkostoihin, keskeisiin palveluihin ja sosiaalisen median käyttöön opetuksessa ja ohjauksessa. Opintojakson aikana tuotat yksilö-, pari- tai ryhmätyönä pedagogisesti perustellun opintokokonaisuuden tai pedagogisen käytänteen, jota voit hyödyntää omassa työssäsi. Opintojakso toteutetaan täysin verkossa hyödyntäen sosiaalisen median palveluja. Kutsu verkkoympäristöön lähetetään opiskelijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen ohjeineen viimeistään 7.1.2013. Aloitusistunnot verkossa (vaihtoehtoisia) • 9.1.2013 klo 17-18.30 tai Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 20 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2047. • 24.1.2013 klo 17-18.30 Pedagoginen toteutus virtuaalitilassa (Second Life/AOKK Pedacenter) Muista istunnoista (esim. tietoiskuja palveluista) sovitaan osallistujien kanssa tarvittaessa erikseen. Verkko-ohjausajat ilmoitetaan kurssin alussa. Osaamistavoite Tuotosten esittelyt verkossa (vaihtoehtoisia) Opiskelija tuntee sosiaalisen median palveluja ja osaa hyödyntää niitä opetus- ja ohjaustyössään pedagogisesti perustellusti oman organisaationa linjausten mukaisesti ottaen huomioon tietosuoja- ja tekijänoikeuskysymykset. • 17.4.2013 klo 17-18.30 tai Sisältö • 18.4.2013 klo 17-18.30 Opintojakso sisältää kuusi moduulia, jotka integroituvat kurssin aikana tiiviisti toisiinsa, ja joiden lopputuotoksena syntyy sosiaalisen median palveluja hyödyntävä opintojakso tai pedagoginen käytänne. Oppimispolun voi suunnitella yksilö-, pari- tai ryhmätyönä. • 10.1.2013 klo 17-18.30 Vapaaehtoisia istuntoja • 17.1.2013 klo 17-18.30 Pedagoginen toteutus virtuaalitilassa (Second Life/AOKK Pedacenter) 76 • Moduuli 1 Oman osaamisen kehittäminen HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN • Moduuli 2 Sosiaalisen median palveluja hyödyntävä opintojakso tai pedagoginen käytänne • • Moduuli 3 Sosiaalinen media, verkostot ja linjaukset • Moduuli 4 Sosiaalisen median palvelut Kehittämisosaaminen • Moduuli 5 Tietosuoja- ja tekijänoikeuskysymykset pedagogisissa ratkaisuissa oman organisaationsa linjausten mukaisesti. • Moduuli 6 Pedagogiikka sosiaalisen median opetus- ja ohjausratkaisuissa Arviointiaineisto • verkkoyhteisötyöskentely • opintojakson etenemisvaiheisiin liittyvät, pedagogisen opintokokonaisuuden tai pedagogisen käytänteen tuottamisprosessia tukevat tehtävät Yhteistyö- ja verkostoosaaminen • Opiskelija tietää sosiaalisen median verkostoja ja hyödyntää niitä kehittäessään omaa ja organisaationsa opetus- ja ohjaustyötä. • Opiskelija tuntee sosiaalisen median palveluja ja osaa hyödyntää niitä opetus- ja ohjaustyössään pedagogisesti perustellusti ottaen huomioon tietosuoja- ja tekijänoikeuskysymykset. • Opiskelija hankkii aktiivisesti tietoa oman alansa sosiaalisen median yhteisöissä ja verkostoissa. • Hän seuraa sosiaalisen median palvelujen kehitystä, ja on tietoinen oman Uuden teknologian osaaminen • tuotoksen esittely perusteluineen verkkoyhteisössä • vertaisarviointi • itsearviointi Arviointikriteerit Arviointiaineiston perusteella arvioidaan kehittämisosaamista, yhteistyö- ja verkosto-osaamista, uuden teknologian osaamista, tiedonhallintaosaamista ja reflektioosaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit: Opiskelija osaa kehittää omaa opetustyötään / organisaationsa opetuksen kehittämistyötä sekä itsenäisesti että verkostoissa hyödyntämällä sosiaalista mediaa Tiedonhallintaosaaminen organisaationsa strategisista linjauksista ja suosituksista. 77 HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN • Reflektioosaaminen Opiskelija arvioi realistisesti omaa sosiaalisen median käytön osaamistaan suhteessa arviointikriteereihin, asettaa itselleen kehittymistavoitteita ja seuraa tavoitteidensa saavuttamista, arvioi valitsemiaan menetelmiä ja muokkaa suunnitelmaansa tavoitteiden saavuttamisen mukaisesti. • Hän vertaisarvioi rakentavasti muiden suorituksia. Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty 78 Verkko osaksi opetusta 5 op Tällä opintojaksolla kehität verkossa tapahtuvan työskentelyn valmiuksiasi ja uuden teknologian osaamistasi suunnittelemalla joko yksin tai yhdessä muiden osallistujien kanssa verkossa toteutettavan opintojakson. Opintojaksoon sisältyy yksi lähiohjauspäivä Jyväskylässä ja verkkotyöskentelyä. Verkossa tapahtuvasta työskentelystä sovitaan yhdessä opintojakson alkaessa. Opintojakson oppimistehtävänä on verkko-opintojakson suunnittelu. Opintojakson aloittava lähiohjauspäivä järjestetään Jyväskylässä 1.11.2012. Osaamistavoitteet Opiskelijalla on tahto ja taito suunnitella ja kehittää sisältöjen ja menettelyjen suhteen mielekkäitä työelämänlähtöisiä oppimisprosesseja verkko-opiskeluympäristöön tai verkkoa ja verkkovälineitä hyödyntäen sekä verkko- että sulautuvan opetuksen tarpeisiin. Hän on perehtynyt oman alansa opetussuunnitelmiin, sekä hänellä on tahto ja taito ohjata ja arvioida oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, oppijalähtöisen työskentelyn verkko-opiskeluympäristössä tai verkkoa ja verkkovälineitä hyödyntäen sulautuvassa opetuksessa. Hän kykenee oppimistavoitteiden saavuttamisen kannalta myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden ja muiden asianosaisten kanssa verkkoympäristöissä ja verkkovälineillä. Aikataulu: 1.11.2012 – 28.2.2013 Opintojakson työskentelyä ohjaa Heli Kinnunen. Osallistujien enimmäismäärä tällä opintojaksolla on 20 opiskelijaa. Opintojakson ASIO-koodi on APJK2049. Sisältö • verkko-opiskelun erityispiirteet • verkkoympäristöosaaminen • verkko-opiskelun suunnittelu Arviointiaineisto • osallistuminen verkko-opiskeluun • verkko-opintojakson suunnittelutehtävä yksin tai yhdessä ryhmän kanssa Arviointikriteerit Arviointiaineiston perusteella arvioidaan oppimista koskevaa osaamista, uuden teknologian osaamista, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamista ja reflektio-osaamista. 79 Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Oppimista koskeva • tapahtuvan opiskelun suunnitteluun ja toteuttamiseen. osaaminen • Uuden teknologian osaaminen Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen Reflektioosaaminen Opiskelija kykenee soveltamaan oppimisteorioita verkko-opiskeluympäristöissä Opiskelija tunnistaa verkkoopiskeluympäristöjen ja verkko-opiskelun erityispiirteet sekä hahmottaa kuinka hän voi soveltaa ohjausosaamistaan verkkoympäristöissä ja hallitsee opetuksen ja ohjauksen suunnittelemisen ja toteuttamisen verkko-opiskeluympäristöihin. • Opiskelija tuo aktiivisen ja myönteisen panoksensa ryhmän työskentelyyn. • Opiskelija kykenee tarkastelemaan oman opettajuutensa kehittymistä verkkoympäristöjen haltuunotossa kokemustensa perusteella sekä teoriatiedon valossa ja asettamaan perusteltuja tavoitteita opettajuutensa kehittämiseksi. 80 Dialogical Tutoring in Multicultural Pedagogy (5 ECTS) The aim of the course is to improve your skills in developing productive dialogue with multicultural students. The working methods are practical and group-based. You will learn to The international summer school will take place June 10-14, 2013. Registering opens January 15 2013. Coordinator of the course is Mr Jari Aho and secretary Ms. Minna Demirel. The maximum number of participants in this course is 50 students. ASIO code for this course will be announced later. • recognize your own cultural backgrounds relevant to teaching and facilitating learning. • know cross-cultural pedagogy and dialogic assumptions related to facilitating learning and learn to use them in your work with different students and colleagues from cultural backgrounds. Contents • Cultural identity and its development • Multicultural professional development • respect and protect the school organization, yourself, your colleagues and your students’ cultural uniqueness. • Facilitating multicultural, dialogical learning • act as a member of a multicultural team and to develop its organization so that the different cultural backgrounds and future employees and students can become a full member of the community. Assessment material • The multicultural education community • The student’s active participation in contact seminars. • A learning journal as part of the Emerging Teacher studies linking the themes discussed to your Teaching and Facilitating Learning studies. Assessment criteria 81 • Increase in the student’s awareness of their ability to evaluate their own learning. • Open interaction with other students in seminar discussions. • Successful completion of the learning assignment. Grading scale Pass/fail 82
© Copyright 2024