Ammatillisen opettajakorkeakoulun käsikirja tulostettavassa

Ammatillinen opettajakorkeakoulu
AMMATILLINEN
OPETTAJANKOULUTUS (60 OP)
Opiskelijan käsikirja 2011-2012
SISÄLLYSLUETTELO
1. KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE ......................................................................................................................... 2
2. OPETTAJAN OSAAMINEN OPINTOJEN TAVOITTEENA ................................................................................ 3
2.1 Oppimisen ohjaaminen ...................................................................................................................... 3
2.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen................................................................................................... 4
2.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus ................................................................................................................. 6
2.4 Jatkuva oppiminen ............................................................................................................................. 7
3. OPISKELUTAVAT JA ARVIOINTI ................................................................................................................. 8
3.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi ......................................................................................................10
3.2 Hyväksilukeminen .............................................................................................................................10
4. AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN OPINNOT .............................................................................13
4.1 Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus ............................................................................................15
4.1.1 Portfoliotyöskentely 5 op (APJM2006) ........................................................................................16
4.1.2 Orientoituminen kasvatustieteeseen 5 op (APJK1006) ................................................................23
4.1.3 Valinnaiset opinnot 5 op .............................................................................................................26
4.2 Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus ....................................................................27
4.2.1 Koulutus ja yhteiskunta 5 op (APTK1006) ....................................................................................28
4.2.2 Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos 6 op (APTA2006) .......................................................30
4.2.3 Opettajan toimintaympäristö 5 op (APTA3006) ..........................................................................33
4.2.4 Tutkiva ja kehittävä opettajuus 6 op (APTA4006) ........................................................................37
4.3 Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus........................................................................................43
4.3.1 Oppiminen ja elämänkulku 5 op (APOK1006) ..............................................................................44
4.3.2 Oppiminen, ohjaus ja arviointi 8 op (APOA2006) ........................................................................46
4.3.3 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW106) ........................................................................................53
LIITE 1. SEMINAARIEN AJANKOHDAT...........................................................................................................65
LIITE 2. OPINTOJEN OLETETTU AJOITTUMINEN ...........................................................................................67
LIITE 3. OPINTOJEN PÄÄTTÄMINEN .............................................................................................................68
LIITE 4. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN HOPSISSA ................................................................................70
LIITE 5. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN OPPIMINEN, OHJAUS JA ARVIOINTI -OPINTOJAKSOLLA ...........72
LIITE 6. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN OPETUSHARJOITTELUSSA ........................................................81
1. KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE
Kädessäsi on se osa ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opasta, josta selviävät keskeiset
opettajaopintoja koskevat asiat. Käsikirjan tärkein tavoite on auttaa ja tukea Sinua opintojesi
suunnittelussa ja opettajankoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Ammatillista opettajankoulutusta koskevan asetuksen (357/2003) mukaan ammatillisen
opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten
opiskelijoiden oppimista sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon ammattien ja
työelämän kehittyminen. Jokainen maamme viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta on
omassa oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassaan tulkinnut näitä asetuksen tavoitteita
omalla tavallaan. Tästä käsikirjasta ja opetussuunnitelman perusteista löydät meidän tulkintamme.
Euroopan Unionissa on hahmoteltu koko Unionia koskevia opettajan yleisiä osaamisalueita. Niiden
mukaan opettajalla tulee olla valmiudet: 1) toimia informaation, teknologian ja tiedon kanssa, 2)
työskennellä muiden ihmisten – opiskelijoiden, kollegoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden –
kanssa, ja 3) toimia paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla.
Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa määritetyt opettajan osaamisalueet, jotka ovat
opetussuunnitelman perustana, ovat näiden tavoitteiden mukaisia. Osaamisalueiden kuvaukset
löydät seuraavasta luvusta.
Lukuvuoden 2011-2012 koko opinto-opas on sähköisessä muodossa osoitteessa
http://aokk.jamk.fi/opinto-oppaat. Sieltä löydät ammatillisen opettajankoulutuksen
opetussuunnitelman perusteet, ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaa koskevia
perustietoja, opintojen pelisäännöt, opintotukeen ja opintososiaalisiin etuihin liittyvät asiat sekä
tiedot opiskeluasi tukevista palveluista.
Tässä käsikirjassa kuvataan opettajankoulutuksen opintokokonaisuudet ja niihin sisältyvät
opintojaksot. Kaikista opintojaksoista on kuvattu osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt,
arviointiaineistot, arviointikriteerit ja arviointiasteikko. Käsikirjassa on myös oppimistehtävät
lukuun ottamatta pelkästään verkossa toteutettavia opintojaksoja. Niiden osalta saat
oppimistehtävät ja opiskelumateriaalin aloittaessasi verkko-opinnot. Käsikirjasta löydät lisäksi
opintojesi aikataulut.
2
2. OPETTAJAN OSAAMINEN OPINTOJEN TAVOITTEENA
Tässä käsikirjassa kuvattu opettajankoulutus perustuu ammatillisen opettajan osaamisen
määrittelyyn. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan
osaaminen on määritetty neljäksi osaamisalueeksi:
oppimisen ohjaaminen
toimintaympäristöjen kehittäminen
yhteistyö ja vuorovaikutus
jatkuva oppiminen
KUVIO 1. Opettajan osaamisalueet
Opettajalta vaadittavaa keskeistä osaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen
kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia
osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa
oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen.
Oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu osaamisalueisiin ja niistä johdettuihin osaamisiin. Myös
aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja arviointi perustuvat opintojaksojen
osaamiskuvauksiin.
2.1 Oppimisen ohjaaminen
Opettajan työn keskeistä osaamista on perinteisesti ollut oppimisen ohjaaminen. Aiemmin
puhuttiin opetustaidosta ja opettajan tehtävä rajoittui opettamiseen, jolla ymmärrettiin tietojen ja
taitojen siirtämistä oppijaan. Lisääntyvä tutkimustieto ja sen myötä muuttuvat käsitykset
oppimisesta ja oppivasta ihmisestä ovat muuttaneet perinteistä käsitystä opettajan roolista. Myös
uudet oppimisympäristöt ja niiden hyödyntäminen laajentavat perinteistä näkemystä opettajan
työstä.
3
Keskeinen ilmiö opetus- ja ohjaustyön taustalla on oppiminen. Laadukas opetus- ja ohjaustyö ja
sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen
oppimisesta, osaamisen rakentumisesta sekä ihmisestä oppijana ja oman osaamisensa
rakentajana.
Oppimisen ohjaaminen on aina luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se
oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Opettajan tekemät käytännön ratkaisut
ohjaustilanteissa voivat olla sattumanvaraisia tai toiminta voi olla teoreettisesti hallittua.
Oppimisen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta, joka perustuu tietoiseen
käsitykseen oppimisesta, on opettajan keskeistä osaamista.
Opettajan on myös ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen
taustan monimuotoistuessa opettajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja
vastata erilaisten oppijoiden oppimistarpeisiin sekä kykyä sopeuttaa ohjaustoiminta resurssien
sallimiin puitteisiin.
Aikaisemmin opettajan keskeisenä tehtävänä ja hyvänä ammattikäytäntönä nähtiin valmiin
opetussuunnitelman tinkimätön ja kyseenalaistamaton toimeenpano. Nykyinen
opetussuunnitelma-ajattelu sen sijaan edellyttää opettajalta taitoa ja tahtoa jatkuvasti kehittää
opetussuunnitelmaa niiden tilannevaatimusten mukaan, joissa kulloinkin toimitaan.
Oppimisympäristöjen ja -tilanteiden suunnittelussa vaaditaan siten tilanneherkkyyttä, luovuutta ja
joustavuutta.
Oppimisen ohjaaminen sisältää siten ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista,
jota opinnoissa edistetään ja arvioidaan:
oppimisteoriaosaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimista
koskevista oppimisteoreettisista ja -filosofisista lähtökohdista,
oppijaosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa ottaa huomioon
oppimisensa ja muiden lähtökohtiensa suhteen erilaiset oppijat opetuksen
suunnittelussa, toteutuksessa ja oppimisen arvioinnissa,
opetus- ja ohjaus- ja arviointiosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa
suunnitella opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja sekä taitoa ohjata ja
arvioida oppimista, kehittää ja uudistaa opetusta ja oppimisympäristöjä niin, että
hän ottaa huomioon koulutuksen toimintaympäristön muutokset ja opiskelijoiden
oppimisedellytykset.
2.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen
Oppimisen ohjaamisen ohella opettajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen
kehittäminen. Kehittämisvalmiudet ovatkin selvästi nousseet opetus- ja ohjausosaamisen rinnalle
opettajan työhön liittyvänä käytännöllisenä osaamisena.
4
Opettaja on ensinnäkin oman oppilaitosyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen
kehittäminen edellyttää jokaiselta opettajalta yhteisöllisiä toimintavalmiuksia.
Opetussuunnitelmatyö, oppilaitosten laatutyö ja erilaisten projektien ja hankkeiden valmisteluun
ja toteuttamisen osallistuminen ovat esimerkkejä sellaisista toiminnoista, jotka nykyisin
edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä. Opettajuuteen liittyy täten myös
vahva sisäisen yrittäjyyden näkökulma ja vaatimus laatu- ja taloustietoisuudesta.
Oppilaitoksen ja sen opettajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja
yhteistyösuhteista paikallisen ja alueellisen työelämän kanssa. Ammatillisen toisen asteen ja
korkea-asteen koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän kehittäjänä alueellisesti edellyttää sekä
kehittämistaitoja että monissa tapauksissa koulutuksen järjestäjien ja opettajien alueellista
verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan opettajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista
kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Globaalin markkinatalouden kehitys sekä ilmaston
muutos ovat keskeisiä ihmisten sosiaalisia ja taloudellisia toiminnan ehtoja muokkaavia ja
muuttavia tekijöitä. Kestävän kehityksen reunaehtojen tuntemus niin globaalilla kuin
paikallisellakin tasolla sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien hahmottaminen ovat
olennaisia osaamisvaatimuksia opettajan työssä.
Kehittämistyön edellytyksenä opettajalta vaaditaan oman ammattialan sisällön teoreettista ja
käytännöllistä hallintaa. Työelämäyhteistyön ja työpaikkojen tullessa yhä merkittävämmäksi osaksi
ammatillista oppimista myös menetelmällisiä ratkaisuja joudutaan jatkuvasti
kehittämään. Mielekkäiden pedagogisten ratkaisujen kehittämisen edellytyksenä on
opetusalan riittävä sisällöllinen tuntemus.
Laajimmillaan opettajan toiminta tapahtuu aina tietyssä yhteiskunnallis-historiallisessa
ympäristössä. Opettaja voi vaikuttaa tulevan työelämän ja yhteiskunnan luonteeseen
osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Opettajan työ on siten luonteeltaan eettistä:
opettajien toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä niiden
erilaisia asioita koskevien valintojen kautta, joita jokainen opettaja jatkuvasti työssään tekee.
Toimintaympäristöjen kehittäminen sisältää edelliseen perustuen ainakin kolmenlaista
toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:
kontekstiosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä hahmottaa a) omaa
toimintaansa suhteessa organisaationsa ja työyhteisönsä toimintaan ja
toiminnan perusteisiin sekä niissä tapahtuviin muutoksiin, ja b) yhteisönsä,
esim. oppilaitoksensa tai koulutusyksikkönsä, toimintaa suhteessa sille
oleellisten toimintaympäristöjen (ammattien, työelämän, alueiden,
yhteiskunnan) muutokseen kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla,
oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa tietoisuutta oman ammattialan
tiedollisesta, menetelmällisestä ja työnjaollisesta kehittymisestä, sekä
opetettavaan ilmiöön liittyvän sisällön riittävää hallintaa suhteessa oppimiselle
asetettuihin tavoitteisiin,
kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opettajan sisällöllistä ja menetelmällistä
kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön
muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää oman alansa työelämää alueellisella,
valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.
5
2.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus
Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen
kehittämiseen. Yhteistyö liittyy usein esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen
suunnittelun ja toteuttamiseen tai erilaisiin työelämäyhteistyönä tapahtuviin
kehittämishankkeisiin. Vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi esimerkiksi oppimisen
ohjaamistilanteisiin.
Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita,
työryhmiä yms. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka
muodostuvat eri oppilaitosten ja työelämän edustajista. Ammatillisten oppilaitosten ja
ammattikorkeakoulujen opettajien kohdalla tällaiset osaamisen vaatimukset ovat jo läsnä
päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi työssä oppimisen ja jatkuvasti laajenevan projektitoiminnan
takia. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin.
Opettajan työ on aina ollut luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen
perustuvaa. Sosiaalisuuden luonne on eri aikoina määrittynyt eri tavoin, mutta opetus/oppimistilanteet ovat aina perustuneet ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kyky myönteiseen
vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa on laadukkaan oppimisen ohjaamisen kulmakivi.
Opettajalta edellytetään myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle
uudenlaisia vuorovaikutuksellisia ratkaisuja oppimisen ohjaamiseen. Tieto- ja viestintätekniikan
kehittyminen mahdollistaa erilaisten verkkopedagogisten ratkaisujen kehittämisen ja
hyödyntämisen tukemaan ohjaus-/oppimisprosessia. Tällaisten uudenlaisten toimintamallien
kehittäminen vaatii opettajalta viestintä- ja tietoteknisiä valmiuksia. Kansallinen tietostrategia
edellyttää opettajilta tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen ja opetuskäytön taitojen osaamista.
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää edelliseen perustuen ainakin kolmenlaista
toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää edelliseen perustuen ainakin
kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:
yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opettajan tahtoa ja taitoa
toimia erilaisissa yhteisyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä
toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita,
vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa toimia erilaissa
vuorovaikutussuhteissa kulloisenkin toiminnan tavoitteen kannalta myönteisellä
ja mielekkäällä tavalla
verkko-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa hyödyntää tieto- ja
viestintätekniikkaa omassa toiminnassaan ja kykyä kehittää verkon käyttöä
oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa pedagogisesti mielekkäällä tavalla.
6
2.4 Jatkuva oppiminen
Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy muihin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on
reflektiivisyyden käsite. Opettajuus on asiantuntijuutta, ja opettajan ammattitaitoon liittyykin näin
määritettynä reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opettaja on oman työnsä tutkija, joka
rakentaa jatkuvasti omaa käyttöteoriaansa. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu
opettajan osaamiseen. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja
ratkaisuja ovat välttämättömiä jatkuvissa muutospaineissa. Itsereflektioon sisältyy myös ajatus
yhteisöllisestä reflektiosta. Kommunikaatio on tällöin keskeinen väline, jonka avulla luodaan
yhteistä ymmärrystä yhteisön työskentelyn ja kehittymisen reunaehdoista.
Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää myös tiedon käyttöön liittyviä taitoja. Tiedon
käyttöön liittyvät kysymykset sivuavat opettajan työn eettistä ulottuvuutta. Samoin kuin
oppimisprosessien ja –ympäristöjen suunnitteluun liittyy asioita, jotka heijastelevat opettajan
käsityksiä toivotuista päämääristä, myös tiedon käyttöön liittyy aina arvovalintoja. Ne tulevat esille
opettajan omien tutkimus- ja kehittämiskohteiden valinnassa ja sitoutumisena hänen tärkeinä
näkemiensä asioiden edistämiseen. Ne tulevat näkyviksi myös opettajan pyrkimyksissä vaikuttaa
yhteisöönsä ja niihin toimintaympäristöihin, joissa opettaja kulloinkin toimii.
Jatkuvan oppimisen pätevyysalue sisältää edelliseen perustuen ainakin kahdenlaista
toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:
tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opettajan taitoa etsiä ja kriittisesti
valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee
sekä hänen, että hänen yhteisönsä käyttöteorian kehittymistä, sekä taitoa ja
tahtoa käyttää tietoa oppimisen edistämiseksi
reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa realistisesti ja kriittisesti
arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja
yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa
uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiseksi.
7
3. OPISKELUTAVAT JA ARVIOINTI
Ammatillisen opettajankoulutuksen oppimisympäristö koostuu ammatillisen
opettajakorkeakoulun lisäksi pääasiassa ammatillisen korkea-asteen tai toisen asteen
koulutuksesta ja sitä ympäröivästä työelämästä, vertaisryhmistä ja verkkoympäristöstä.
Opettajankoulutuksen keskeisiä työskentelymuotoja ovat seminaarit, koulutuspäivät, oppimispiirit
sekä verkkotyöskentely.
Seminaarit ovat ryhmäkohtaista ohjausta varten. Kokoaikaiset opiskelijat muodostavat omat
ryhmänsä. Osa-aikaiset opiskelijat jakautuvat alueellisiin ryhmiin. Jokaista ryhmää ohjaa
ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja. Seminaareissa tuetaan opintojaksoihin sisältyvien
oppimistehtävien tekemistä sekä jaetaan opiskelijaryhmän kesken oppimistehtävien tuottamia
kokemuksia ja niiden tuloksia.
Oppimispiirit ovat seminaariryhmiä pienempiä opiskelijaryhmiä. Ne kokoontuvat ja pitävät
yhteyttä seminaarien välillä jäsentensä keskenään sopimien toimintatapojen ja aikataulutusten
mukaisesti. Oppimispiirien keskeisenä tehtävänä on yhteistoiminnallisesti työstää eri
opintokokonaisuuksiin liittyviä oppimistehtäviä. Oppimispiirien työskentelyssä hyödynnetään
Optima-verkko-opiskeluympäristön lisäksi Etherpad-muistiota, GoogleDocsia sekä Skypeä (ks.
http://aokk.jamk.fi/verkkotyoskentely.html). Oppimispiirit voivat käyttää työskentelyssään myös
muita verkkotyökaluja keskinäisen sopimuksensa perusteella.
Verkkotyöskentely ja -ohjaus toteutuvat pääasiassa ammatillisen opettajakorkeakoulun Optimaopiskeluympäristössä. Verkkotapaamisiin ja etäohjaukseen käytetään Adobe Connectia. Tämä
edellyttää, että opiskelijoilla on käytössään tarvittava tietotekninen laitteisto (tietokone, jossa
vähintään Windows xp-käyttöjärjestelmä tai Mac sekä laajakaistainen internetyhteys).
Opiskelija voi opiskella joko osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti. Kokopäiväinen opiskelija on
oikeutettu erilaisiin opintososiaalisiin etuuksiin. Kokopäiväinen opiskelu edellyttää sitä, että
opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa siten, että opinnot
suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä lukuvuodessa. Saadakseen kokopäiväiseen opiskeluun
liittyvät opintososiaaliset etuisuudet opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
hyväksytään Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintotukilautakunnassa.
8
KUVIO 2. Opettajankoulutusprosessin eteneminen
9
3.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi
Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa oppimisen ohjaaminen ja arviointi on luonteeltaan
kehittävää ja avointa opiskelijoiden ja kouluttajien välistä jatkuvaa vuoropuhelua.
Oppimisen ja osaamisen arviointi on osaamistavoitesuhteista: oppimisen ja osaamisen arviointi
tapahtuu suhteessa eri opintojaksoille määritettyihin tavoitteisiin. Arviointi on myös
kriteeriviitteistä: arviointipäätökset (hyväksytty / hylätty) tehdään opintojaksojen yhteydessä
ilmaistuihin hyväksyttävän osaamisen kriteereihin perustuen. Opintojakson hyväksytty
suorittaminen edellyttää, että hyväksytyn osaamisen kriteerit täyttyvät. Edistyneen ja
tavoiteltavan osaamisen kriteereiden kuvaamisella on haluttu osoittaa kehittyvän osaamisen
laadullisia piirteitä pääasiassa yleisiin asiantuntijuuden kehittymisen luonnehdintoihin perustuen.
Arviointi perustuu oppimistehtäviin, havainnointiin, keskusteluihin ja muihin laadullisiin
aineistoihin, ja on siten luonteeltaan laadullista.
Osaamistavoitteet toimivat myös oppimisen ohjaamisen lähtökohtana. Oppimisprosessin aikana
annettava ohjaus, erilaiset palautteet ja muut arvioinnit perustuvat sekä määritettyihin
osaamistavoitteisiin että opiskelijan omalle oppimiselleen asettamiin tavoitteisiin. Täten arvioinnin
tavoitteena on olla kehittävää. Opiskelijoiden itsearvioinneilla on merkittävä rooli opintojen
kaikissa vaiheissa. Jokaiseen oppimistehtävään liittyy myös itsearviointitehtävä.
3.2 Hyväksilukeminen
Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskelijalla on mahdollisuus hyväksilukea aiemmin
hankkimaansa osaamista. Aiemmin tai muualla hankitun osaamisen hyväksilukeminen tarkoittaa
opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi
opettajankoulutusopintoja. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja
tunnistaminen.
10
KUVIO 3. Hyväksilukeminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa
Korvaaminen
Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla
saman alan opinnoilla. Opettajankoulutuksen opintojaksoista seuraavat voi hyväksilukea
korvaamalla:
orientoituminen kasvatustieteeseen
koulutus ja yhteiskunta
oppiminen ja elämänkulku
opettajan toimintaympäristö
Korvaavat opintosuoritukset on esitetty korvattavien opintojaksojen kuvausten yhteydessä.
Sisällyttäminen
Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja.
Opettajankoulutuksen opinnoista valinnainen opintojakso on sellainen, johon opiskelija voi
sisällyttää jonkin sellaisen vähintään viiden opintopisteen suorituksen, joka tukee hänen
opettajankoulutukselle asettamiaan henkilökohtaisia tavoitteita. Opettajakorkeakoulu päättää
opiskelijan esittämien opintojen sisällyttämiskelpoisuudesta.
11
Tunnistaminen
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteena
oleva osaaminen, jonka opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa. Opiskelija
arvioi, kuvaa ja osoittaa osaamisensa opintojaksokuvausten yhteydessä esitetyllä tavalla.
Opiskelijan esittämän aineiston perusteella opettajakorkeakoulu arvioi opiskelijan osaamisen ja
päättää hyväksiluvusta.
Opettajankoulutusopinnoista seuraavat opintojaksot ovat osaamisen tunnistamisen avulla
hyväksiluettavia:
työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos
opettajan toimintaympäristö
tutkiva ja kehittävä opettajuus
Ohjeet kaikkiin hyväksilukemismahdollisuuksiin on kuvattu eri opintojaksojen yhteydessä.
Lomakkeet opintojen korvaamiseen, sisällyttämiseen ja tunnistamiseen löytyvät osoitteesta
aokk.jamk.fi/lomakkeet.
12
4. AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN OPINNOT
Ammatillinen opettajankoulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä ja asetuksen mukaan siihen
sisältyy
kasvatustieteellisiä perusopintoja
ammattipedagogisia opintoja
opetusharjoittelua
muita opintoja.
Tämä opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Opinnot on jäsennetty kolmeen
opintokokonaisuuteen, jotka perustuvat edellä kuvattuihin osaamisalueisiin.
Opintokokonaisuudet ovat
jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus
toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus
oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus.
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalueen osaamista edistetään näiden kolmen
opintokokonaisuuden avulla.
Asetuksen edellyttämät kasvatustieteelliset perusopinnot jakautuvat kaikkiin edellä mainittuihin
kolmeen opintokokonaisuuteen. Ammattipedagogisia opintoja sisältyy toimintaympäristöjen
kehittämisen opintokokonaisuuteen ja oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuuteen.
Opetusharjoittelu on osa oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuutta. Muut opinnot sisältyvät
jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuteen. Opintojen rakenne ja sisällöt on johdettu aiemmin
esitetyistä opettajan osaamisalueista.
13
KUVIO 4. Ammatillisen opettajankoulutuksen osaamisalueet, opintokokonaisuudet ja opinto-jaksot
14
4.1 Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus
Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus kattaa koko opiskeluajan. Opintokokonaisuuden
tavoitteena on, että opiskelijalla on toiminnallisia ja käsitteellisiä välineitä käynnistää oman
opettajuutensa kehittäminen ja ylläpitää oman osaamisensa kehittämistä jatkuvan oppimisen
avulla.
Opintokokonaisuudessa perehdytään kasvatustieteelliseen peruskäsitteistöön ja työstetään
opettajankoulutuksen portfolio. Lisäksi opiskelijat laajentavat omaa osaamistaan haluamallaan
tavalla valinnaisten opintojen muodossa. Opiskelija voi valita ammatillisen opettajakorkeakoulun
tarjonnassa olevan valinnaisen opintojakson tai etsiä muusta koulutustarjonnasta sellaisen
koulutuskokonaisuuden, joka parhaiten palvelee hänen henkilökohtaisia oppimistavoitteitaan.
Jatkuvaan oppimiseen liittyvän osaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan
sekä toimintaympäristöjen kehittämisen että yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalueisiin
sisältyvää osaamista.
Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista:
Portfoliotyöskentely 5 op (APJM2006)
Orientoituminen kasvatustieteeseen 5 op (APJK1006)
Valinnaiset opinnot 5 op
Seuraavassa esitellään opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja
toteutustavat.
15
4.1.1 Portfoliotyöskentely 5 op (APJM2006)
Ammatillisen opettajankoulutuksen portfolioa koostetaan koko opiskelun ajan.
Portfoliotyöskentelyyn kuuluu
koko koulutusta koskevan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen
opintojaksokohtaisten yksilöllisten ja ryhmäkohtaisten opiskelusuunnitelmien laatiminen
oppimispäiväkirjan kirjoittaminen
kokoava itsearviointi
portfolion kokoaminen edellisten pohjalta.
Opettajaopinnot päättävä päättökeskustelu perustuu laatimaasi portfolioon.
Aikaisemmin opitun arviointi, tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistuvat
opintojaksokohtaisen opiskelun suunnittelun yhteydessä.
KUVIO 5. Portfoliotyöskentelyn elementit
16
Osaamistavoitteet
Opiskelija on tietoinen ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteista, sisällöistä sekä
toteutustavoista ja -periaatteista. Hän kykenee asettamaan mielekkäitä tavoitteita omalle
oppimiselleen suhteessa ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöjen kehittymiseen ja
opettajankoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelija osaa ohjata omaa oppimistaan ja hän
kykenee realistisesti arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan suhteessa
opettajankoulutuksen tavoitteisiin ja omiin tavoitteisiinsa. Hän kykenee asettamaan itselleen
ammatillista kehittymistään koskevia uusia tavoitteita.
Sisältö
opettajankoulutuksen tavoitteet, sisällöt, opiskelu- ja arviointitavat ja opiskeluprosessin
eteneminen
henkilökohtaisen opiskeluprosessin suunnittelu
omaa oppimista ja osaamista koskeva itsearviointi
koulutusta koskeva prosessi- ja päättöpalaute
Arviointiaineisto
henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
opintojaksokohtaiset opiskelusuunnitelmat ja itsearvioinnit
ohjaus- ja arviointikeskustelut
edellisten perusteella laadittu portfolio ja siihen sisältyvä kokoava itsearviointi
päättökeskustelu
Arviointikriteerit
Portfoliotyöskentelyn tuottaman arviointiaineiston avulla arvioidaan ensisijaisesti
kehittämisosaamista ja
reflektio-osaamista.
Arviointiaineiston perusteella arvioidaan myös
yhteistyö- ja verkosto-osaamista ja
vuorovaikutusosaamista.
17
APJM2006
Kehittämisosaaminen
Hyväksyttävä osaaminen
määrittää mielekkäitä tavoitteita pedagogisen osaamisensa
kehittämiseksi
suunnittelee toimintaansa realistisesti ja toimii asettamiensa
tavoitteiden suuntaisesti
tuottaa sisällöllisesti pätevän oppimisprosessiaan kuvaavan ja arvioivan
portfolion
Reflektio-osaaminen
arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja osaamistaan opettajan eri
pätevyysalueiden suhteen
määrittää tarkoituksenmukaisia jatkotavoitteita ammatilliselle
kehittymiselleen
Yhteistyö- ja verkostoosaaminen
tekee yhteistyötä eri asianosaisten kanssa henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelmansa laatimisessa
osallistuu aktiivisesti oman ja opiskelijatovereidensa oppimisen
arviointiin erilaisissa oppimis- ja ohjaustilanteissa
Vuorovaikutusosaaminen
kykenee myönteiseen vuorovaikutukseen opiskelijatovereidensa ja
ohjaajiensa kanssa erilaisissa oppimis- ja ohjaustilanteissa
TAULUKKO 1. Opintojakson APJM2006 arviointikriteerit
Arviointiasteikko
Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit
Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä
Oppimistehtävät
Portfoliotyöskentely kestää koko opiskeluprosessin ajan. Se alkaa henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelman laatimisesta ja päättyy kokoavaan itsearviointiin. Portfolio auttaa Sinua
tunnistamaan omaa osaamistasi ja kehittymistäsi. Valikoi portfolioosi opiskelun kuluessa sellaista
Sinulle merkityksellistä aineistoa, joka kertoo siitä mitä olet oppinut ja miten olet kehittynyt
koulutuksen aikana ja mitä osaat koulutuksen päättyessä. Pidä aineiston valinnan keskeisinä
kriteereinä koulutuksen tavoitteita ja henkilökohtaisia tavoitteitasi. Perustele valintasi.
Käytä rohkeasti mielikuvitustasi ja osaamistasi portfolion kokoamisessa, sillä on tärkeää, että se on
juuri Sinun näköisesi!
18
Oppimistehtävä: 1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on portfoliotyöskentelyn ensimmäinen vaihe. HOPS on
opiskelun sisältöjä ja muotoja koskeva suunnitelma siitä, miten opettajankoulutuksen tavoitteet
voidaan kunkin opiskelijan osalta saavuttaa. HOPSin laatiminen ja sen ylläpitäminen perustuu
jatkuvaan ja aktiiviseen oman oppimisen havainnointiin ja itsearviointiin (reflektointiin) suhteessa
opettajankoulutuksen tavoitteisiin. HOPS jäsentää opintojen etenemistä.
HOPSin ensimmäisenä tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tähänastiset ammatillisen
kasvunsa polut: millaisia erilaisia ammatillisia ja koulutuksellisia vaiheita opiskelijalla on ollut
elämänsä kuluessa ja miten hän niiden kautta on edennyt opettajankoulutukseen. Tämän
ammatillisen kehittymisen alkukartoituksen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa analysoimaan mm.
niitä asioita, joita hän jo elämänsä eri vaiheissa on oppinut ja löytämään opettajankoulutuksen
kannalta keskeisiä uusia oppimisen haasteita. Opettajalle on tärkeää oppia tunnistamaan erilaisia
ammatillisen kasvun vaiheita itsessään, jotta hän entistä selkeämmin oppisi näkemään ja
tukemaan niitä omissa opiskelijoissaan.
Toisena keskeisenä tavoitteena on liittää opettajankoulutus ja siihen liittyvät oppimistehtävät
opiskelijan omaan opetustyöhön, työyhteisöön tai ammattialan kehittämistyöhön. Tällä tavoin
koulutus saa todellista ja käytännöllistä vaikuttavuutta ympäröivässä yhteisössä ja yhteiskunnassa.
Henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle on luonteenomaista dynaamisuus, ts. se tarkentuu ja
muotoutuu koko ajan opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma palautetaan
Optimaan ja sitä käsitellään ensimmäisen kerran orientaatioseminaarissa. Tämän jälkeen alustavaa
HOPSia täydennetään jatkuvasti ja siihen tehdään tarpeellisia muutoksia opiskeluprosessin
edetessä.
Tehtävänäsi on laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää neljä osaa:
1. oma opiskeluorientaatio
2. sitoutuminen opiskeluun ja opiskeluvalmiudet
3. opettajankoulutuksen sisällölliset kysymykset
4. konkreettinen opintojen ajoitussuunnitelma.
1. Oma opiskeluorientaatio
Kuvaa omaa opiskeluorientaatiotasi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
millaiset koulutuksellisen ja ammatillisen urani vaiheet ovat olleet kehittymiseni kannalta
erityisen merkittäviä ja suuntaa antavia?
mitkä ovat / ovat olleet motiivini opettajaksi ryhtymiselle?
mitkä ovat tällä hetkellä keskeiset tavoitteet opettajana kehittymiselle?
mitkä asiat ovat vahvuuksiani, mitkä kehittymishaasteitani opettajana?
mitkä ovat odotukseni?
19
2. Sitoutuminen opiskeluun ja opiskeluvalmiudet
mitä olen itse valmis panostamaan tavoitteitteni saavuttamiseksi?
miten arvioin koulutuksen työtapojen ja pitkälle viedyn itseohjautuvuuden sopivan minulle
ja mitä se vaatii minulta?
mitkä ovat valmiuteni verkkoympäristössä tapahtuvaan työskentelyyn?
onko minulla oppimiseeni liittyviä pulmallisia asioita (esim. lukemiseen, kirjoittamiseen tai
muuhun oppimiseen liittyvät vaikeudet), joista kouluttajani on hyvä olla tietoinen?
onko minulla muita opiskeluun liittyviä erityisen tuen tarpeita (esim. elämäntilanteeseen
tai fyysiseen tai psyykkiseen sairauteen liittyviä asioita)?
3. Opettajankoulutuksen sisällölliset kysymykset
Perehdy käsikirjan alussa kuvattuihin osaamisalueisiin. Pohdi opiskelusuunnitelmasi,
ensimmäisessä versiossa alustavasti sitä,
mitä opettajan työn osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi
mitä niistä jo osaat ja miten voit niissä kehittyä
mitä sinun pitäisi vielä oppia
Palaa näiden kysymysten pohdintaan vielä tarkemmin opinnot aloittavan orientaatioseminaarin
jälkeen.
Opintojaksojen suorittamista koskevaa HOPS-työskentelyä varten jokaisen opintojakson
oppimistehtävään on kirjoitettu opiskelun suunnittelua koskeva osa. Jos Sinulla jo on se
osaaminen, joka jonkin opintojakson tavoitteena on, voit hakea hyväksilukua
opintojaksokuvauksen yhteydessä olevien ohjeiden mukaisesti.
Ikkuna yrittäjyyskasvatukseen henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (Liite 4).
4. Opintojen ajoittuminen
Tee alustava ajoitussuunnitelma opinnoillesi tutustuttuasi huolellisesti opintojen sisältöihin ja
laajuuksiin. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laatiessasi on tärkeää miettiä, miten voit jakaa
aikasi ja voimavarasi eri elämänalueiden kesken ja millaiseen opiskeluaikatauluun Sinun on
mahdollista sitoutua. Ohjattua opiskeluaikaa on elokuusta 2011 alkaen kokopäiväisillä opiskelijoilla
yksi lukuvuosi ja osa-aikaisilla kaksi lukuvuotta. Opinto-oikeus on kokopäiväisillä opiskelijoilla kaksi
vuotta ja osa-aikaisilla kolme vuotta.
Opiskelulle kannattaa laatia välitavoitteita ja opintojen edistymistä kannattaa arvioida
säännöllisesti. Suunnitelmia ja aikataulutusta voi tarvittaessa muuttaa, mutta päätavoitteesta
kannattaa pitää kiinni.
Osa-aikaiseen opiskeluun liittyy erilaisia työn ja opiskelun suunnittelu- ja järjestelykysymyksiä.
Koulutukseen sisältyy seminaaripäiviä. Lisäksi oppimistehtäviä työstetään oppimispiireissä ja
verkkoympäristössä. Kaikki nämä edellyttävät Sinulta aktiivista osallistumista.
20
Erityisesti muussa kuin opettajan työssä toimivien on jo tässä vaiheessa tärkeä ryhtyä järjestämään
itselleen aikaa opetusharjoittelua varten. Opettajan työssä toimivat suorittavat opetusharjoittelun
omassa opetustyössään.
Oppimistehtävä: 2. Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirjan avulla voit jatkuvasti täsmentää opiskelusuunnitelmasi tavoitteita ja tehdä
havaintoja, joita itseohjautuvan oppimisen kehittyminen edellyttää. Oppimispäiväkirjaa on hyvä
kirjoittaa koko opettajankoulutuksen ajan. Sen tavoitteena on syventää ymmärrystä niistä
vaiheista, joiden kautta oma ammatillinen kehittyminen tapahtuu opettajankoulutuksen aikana.
Päiväkirjan tarkoitus on ohjata omakohtaiseen, reflektiiviseen ajatteluun. Oppimispäiväkirja on
keskeinen lähde, kun koulutuksessa työstetään kokoavaa itsearviointia ja portfoliota.
Oppimispäiväkirjaan voit kirjata havaintojasi omista tavoitteistasi, opiskeluprosessistasi ja sen
sisällöistä. Oppimistehtävien yhteydessä oppimispäiväkirja auttaa Sinua ymmärtämään omaa
ajatteluasi. Päiväkirja toimii myös itsearvioinnin apuvälineenä. Oppimispäiväkirjaan voit
vapaamuotoisesti kirjoittaa myös omista käsityksistäsi ammatillisesta osaamisesta, tiedosta,
ihmisestä oppijana, oppimisesta ja opettajuudesta. Voit kirjata siihen myös havaintoja ja
kokemuksia itsestäsi oppijana sekä siitä, miten huomaat ajattelusi ja tavoitteittesi muuttuvan
opettajankoulutuksen kuluessa.
Omien havaintojen ja kokemusten dokumentointia voi tehdä monella eri tavalla. Voit kirjoittaa,
piirtää, valokuvata, tehdä käsite- ja miellekarttoja, käyttää hyväksesi sarjakuvia tai lehtileikkeitä –
tärkeintä on että löydät itsellesi sopivimman tavan ja muodon. Voit aloittaa oman
oppimispäiväkirjasi työstämisen jo tänään!
Oppimistehtävä: 3. Kokoava itsearviointi
Kokoava itsearviointi on portfoliotyöskentelyn viimeinen tehtävä. Kun kirjoitat kokoavaa
itsearviointia, arvioi osaamistasi opettajana suhteessa opettajan osaamisalueisiin: jatkuva
oppiminen, toimintaympäristöjen kehittäminen, oppimisen ohjaaminen sekä yhteistyö ja
vuorovaikutus.
Pohdi, missä määrin olet onnistunut saavuttamaan opettajankoulutuksen tavoitteeksi asetetun
osaamisen. Mitkä opettajan osaamisen alueet näet tällä hetkellä vahvuuksinasi ja millä alueilla
ovat suurimmat kehittymishaasteesi? Pohdi myös, oletko saavuttanut koulutuksen alussa tai
matkan varrella henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassasi asettamasi omat tavoitteesi.
Hahmottele myös, miten aiot jatkossa kehittää itseäsi ja opettajuuttasi.
Kirjoittaessasi kokoavaa itsearviointia käytä hyväksesi oppimistehtäviäsi, oppimispäiväkirjaasi ja
muuta portfolioaineistoasi.
21
Oppimistehtävä: 4. Portfolion laatiminen päättökeskustelua varten
Opintosi päätösvaiheessa käyt kouluttajasi kanssa päättökeskustelun, jossa portfoliollasi on
keskeinen rooli. Sisällytä portfolioosi seuraavia dokumentteja perusteluineen ja pohdintoineen:
henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan liittyvää koko koulutuksen ajalta kertynyttä
materiaalia, johon voit liittää otteita oppimispäiväkirjasta
oppimistehtäviin ja opetusharjoitteluun liittyviä merkityksellisiä oivalluksia,
oppimistilanteita
opintojaksojen itsearviointeja sekä niihin liittyviä palautteita opiskelijatovereilta ja
kouluttajilta.
muuta itsellesi tärkeää, opettajankoulutuksen ulkopuolella syntynyttä aineistoa, joka
kertoo osaamisestasi opettajana
kokoava itsearviointi: käytä hyväksesi oppimispäiväkirjaa
Opiskelumateriaali
Portfolioajatteluun johdattavat ja sen laatimisessa opastavat esim. seuraavat lähteet:
Linnakylä, P. ym. (toim.) 1994. Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena. Jyväskylän
yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.
Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä. Teoksessa Enkenberg J., Väisänen
P. & Savolainen, E. (toim.) 2000. Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta.
Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Viitattu 5.6.2011.
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/kipinat/AnneliN.htm.
Pollari ym. (toim.) 1996. Portfolion monet mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto.
Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.
Raitio, A. 1999. Kuinka osoittaa osaamista. Aura-opetusmateriaali. Jyväskylän yliopisto.
Täydennyskoulutuskeskus.
Verkko-tutor. Viitattu 5.6.2011. http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor
22
4.1.2 Orientoituminen kasvatustieteeseen 5 op (APJK1006)
Opintojaksossa perehdyt kasvatustieteeseen, sen peruskäsitteistöön ja tehtävään. Lisäksi pohdit
omaa ammatillista identiteettiäsi. Orientoituminen kasvatustieteeseen -opintojakso kuuluu
kasvatustieteellisiin perusopintoihin.
Voit suorittaa opintojakson joko tekemällä alla olevan oppimistehtävän tai voit korvata sen
esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen
perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata opintojakson lähetä
korvaavuushakemus ja todistus korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen
ohjaajalle (ks. 3.2 Hyväksilukeminen).
Osaamistavoitteet
Opiskelija tuntee kasvatustieteen tiedeperustan ja keskeiset käsitteet. Opiskelija ymmärtää
ammattipedagogisen tiedon merkityksen opettajan työssä ja opettajan roolin yhteiskunnallisena
toimijana ja kehittäjänä.
Sisältö
Opintojaksossa opiskelija tutustuu kasvatustieteeseen, sen peruskäsitteistöön ja
soveltamismahdollisuuksiin.
Arviointiaineisto
oppimistehtävä
Arviointikriteerit
Oppimistehtävien avulla arvioidaan
kontekstiosaamista
reflektio-osaamista.
23
APJK1006
Kontekstiosaaminen
Hyväksyttävä osaaminen
tuntee kasvatustieteen ja ammattipedagogiikan peruskäsitteitä ja kykenee
ymmärrettävällä tavalla tarkastelemaan kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä niitä
käyttäen
tarkastelee ja jäsentää omia kokemuksiaan ja näkemyksiään
kasvatustieteellisten ja ammattipedagogisten käsitteiden avulla sekä soveltaa näitä
peruskäsitteitä esimerkiksi oman työn käytäntöihin.
Reflektioosaaminen
arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa
kehittämiseksi
TAULUKKO 2. Opintojakson APJK1006 arviointikriteerit
Arviointiasteikko
Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit
Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä
Oppimistehtävät
Opettajan ammatti ja työ perustuvat merkittäviltä osin kasvatustieteelliselle tiedolle. Kasvatus ja
kasvatustiede ovat ennen muuta ongelmanratkaisutoimintaa, johon seuraavien tehtävien
tarkoitus on sinua johdattaa. Tehtäviä varten lue esseen kirjoittamisen aakkoset:
http://www.amk.fi/avoin/esseenkirjoittamisenaakkoset.html sekä Essee tekstilajina
http://oppimateriaalit.jamk.fi/kirjoittajanapu/tekstilajeista/essee/
Tutustu myös lähdeviittauksiin http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle
Opintojakso aukeaa 1.8.2011. Tee seuraavat kaksi tehtävää annettujen ohjeiden mukaisesti ja
palauta ne 16.10.2011 mennessä Optima -opiskeluympäristöön opintojakson APJK1006
Orientoituminen kasvatustieteeseen -työtilaan. Seuraava palautusmahdollisuus on 1.-30.4.2012.
Tehtävä 1. Valitse jompikumpi teos:
R. Rinne, J. Kivirauma & E. Lehtinen, 2004 (ja sitä uudemmat painokset). Johdatus
kasvatustieteisiin. WSOY. saatavuus
TAI
J. Hämäläinen & E. Nivala 2008. Kasvatustiede: Pedagogisen ihmistyön tiede. Kuopio:
Unipress. saatavuus
24
Kirjoita lukukokemuksesi perusteella 1-2 sivun mittainen jäsennelty essee, jossa pohdit mitä on
kasvatustiede: mikä on kasvatustieteen keskeinen tutkimuskohde, tehtävä ja merkitys opettajan
ammatissa. (ks. Esseen kirjoittamisen aakkoset)
Tehtävä 2. Valitse joku seuraavista käsitteistä:
opetus
oppiminen
ammattikasvatus
aikuiskasvatus
kestävä kehitys
monikulttuurinen pedagogiikka
Etsi vapaamuotoisesti lähdemateriaalia (mieluiten kasvatustieteellistä tutkimuskirjallisuutta),
löydät kirjallisuusvinkkejä myös Optima- verkkoympäristöstä. Määrittele valitsemasi käsite
lähdemateriaalia hyväksikäyttäen (muista lähdemerkinnät!) ja pohdi käsitteen merkitystä
opettajan työssä. Tehtävän suositeltava pituus on 1-2 sivua. Vaihtoehtoisesti voit valita jonkun
muun käsitteen, joka on mielestäsi tärkeä ymmärtää ja soveltaa opettajan työssäsi. Jos valitset
jonkun muun käsitteen, perustele valintasi.
Palauta molemmat tehtävät tämän opintojakson Optimaan.
25
4.1.3 Valinnaiset opinnot 5 op
Valinnaisten opintojen tarkoituksena on, että opiskelija syventyy johonkin opettajankoulutuksen
yleisiä tavoitteita ja omia oppimistavoitteitaan tukevaan asiaan.
Opettajakorkeakoulun tarjoamat valinnaiset opintojaksot lukuvuonna 2011-2012 ilmoitetaan
elokuussa osoitteessa aokk.jamk.fi. Ilmoittautuminen valinnaisiin opintoihin tapahtuu ASIOjärjestelmän kautta. Ilmoittautumisaika alkaa 19.9.2011 ja päättyy kuusi viikkoa ennen
opintojakson alkua. Opintojaksoille ilmoittautuneet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Opintojaksot toteutetaan, jos ilmoittautuneita on riittävä määrä (vähintään 12). ASIOjärjestelmästä voi reaaliaikaisesti tarkistaa tekemänsä opintojaksoilmoittautumiset ja tarvittaessa
myös poistaa ilmoittautumisensa.
Opettajakorkeakoulun opiskelijoilla on käytettävissään myös ammattikorkeakoulun yhteiset
vapaasti valittavat opinnot: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opintoopas/opintotarjonta/vapaastivalittavatopinnot. Opinnot toteutetaan jaksoissa ja niille
osallistuminen edellyttää läsnäoloa ko. jaksojen aikana. Opinnot on suunniteltu
ammattikorkeakoulun muiden opiskelijoiden tarpeisiin, mutta niistä voi löytyä myös
opettajankoulutuksen henkilökohtaisia tavoitteita tukevaa tarjontaa. Valinnaiset opinnot voivat
koostua myös kieli- ja viestintäopinnoista, joiden tiedot löytyvät osoitteesta
http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opintoopas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/kielijaviestintaopinnot.
Käytössäsi ovat myös Suomen VirtuaaliAMK-verkoston koulutuspalvelut www.amk.fi
Voit esittää myös jonkin muun, vähintään viiden opintopisteen laajuisen koulutuksen, jotka
suoritat opettajankoulutuksen aikana tai jotka olet viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana
suorittanut jossain muussa oppilaitoksessa. Esitettävän koulutuksen tulee olla tavoitteiltaan ja
sisällöiltään sellainen, että se tukee opettajankoulutuksen tavoitteita. Halutessasi tällä tavoin
hyväksilukea valinnaiset opinnot, lähetä sisällyttämis- ja korvaavuushakemus
(http://aokk.jamk.fi/lomakkeet/opintojen_korvaaminen/index.html) ja todistus opintoihisi
sisällytettävästä suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle.
26
4.2 Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus
Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuudessa tarkastellaan ammatillisen
koulutuksen sidoksia ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään. Opintokokonaisuuteen sisältyvän
toisen tarkastelutason muodostavat opettajan toimintaympäristöä säätelevät tekijät ja opettajan
mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Tähän opintokokonaisuuteen liittyy
myös perehtyminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan osana opettajan työtä.
Toimintaympäristöjen kehittämiseen liittyvän osaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja
arvioidaan sekä jatkuvan oppimisen että vuorovaikutuksen ja yhteistyön osaamisalueisiin
sisältyvää osaamista.
Toimintaympäristöjen kehittämisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista
opintojaksoista:
Koulutus ja yhteiskunta 5 op (APTK1006)
Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos 6 op (APTA2006)
Opettajan toimintaympäristö 5 op (APTA3006)
Tutkiva ja kehittävä opettajuus 6 op (APTA4006)
Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään seuraavassa.
27
4.2.1 Koulutus ja yhteiskunta 5 op (APTK1006)
Opintojaksossa perehdyt koulutussosiologiaan, sen peruskäsitteistöön ja lähestymistapoihin.
Lisäksi pohdit koulutuksen ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Koulutus ja yhteiskunta -opintojakso
kuuluu kasvatustieteellisiin perusopintoihin.
Voit suorittaa opintojakson osallistumalla verkko-opintojaksolle ja tekemällä siihen liittyvän
oppimistehtävän tai voit korvata sen esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen,
aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta.
Halutessasi korvata opintojakson, lähetä korvaavuushakemus ja todistus korvaavasta suorituksesta
opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks. 3.2 Hyväksilukeminen).
Verkko-opintojakso on avoinna Optima -opiskeluympäristössä 8.8.2011 alkaen.
Osaamistavoitteet
Opiskelijalla on valmiudet seurata koulutussosiologista tutkimusta ja kirjallisuutta. Hän tuntee
koulutussosiologian peruskäsitteistöä, näkökulmia ja lähestymistapoja. Hän osaa hyödyntää
koulutussosiologista tietoa opettajan työssä ja toimintaympäristössä. Opiskelija hahmottaa, mikä
on kulttuurin, yhteiskunnan ja koulutuksen suhde ja mitä se merkitsee opettajan työssä ja
oppimisen ohjaamisessa. Lisäksi opiskelija näkee opettajan yhteiskunnallisena ja kulttuurisena
toimijana ja vaikuttajana. Opiskelija ymmärtää koulutuksen ja oppimisen taustalla olevia
yhteiskunnallisia ilmiöitä ja oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.
Sisältö
koulutussosiologian peruskäsitteet ja lähestymistavat (etiikka, arvot, normit, sosialisaatio,
monikulttuurisuus, alakulttuurit)
koulutuksen ja yhteiskunnan väliset suhteet
koulutussosiologisten näkökulmien, käsitteiden ja ilmiöiden näkyminen koulutuksessa
Arviointiaineisto
oppimistehtävä
Arviointikriteerit
Oppimistehtävän avulla arvioidaan
kontekstiosaamista
tiedonhallintaosaamista
vuorovaikutusosaamista
reflektio-osaamista.
28
APTK1006
Hyväksyttävä osaaminen
Konteksti- ja
tiedonhallintaosaaminen
kykenee tarkastelemaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteiskunnan ja
koulutuksen välisistä suhteista koulutussosiologisen tiedon valossa
käsittelee yhteiskunnan ja koulutuksen ilmiöitä tehtävässään jäsentyneellä ja
ymmärrettävällä tavalla
Vuorovaikutusosaaminen
luo omalla toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorovaikutukselle
Reflektio-osaaminen
arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita
osaamisensa kehittämiseksi
TAULUKKO 3. Opintojakson APTK1006 arviointikriteerit
Arviointiasteikko
Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit
Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä
Oppimistehtävät
Tämä opintojakso toteutetaan verkko-opiskeluna. Oppimistehtävät ja muun materiaalin saat
aloittaessasi opintojakson Optima-opiskeluympäristössä olevassa opintojakson työtilassa
APTK1006 Koulutus ja yhteiskunta. Opintojakso avautuu 8.8.2011. Oppimistehtävät palautetaan
niiden yhteydessä annettavan ohjeen mukaisesti 30.11.2011 mennessä.
29
4.2.2 Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos 6 op (APTA2006)
Opintojaksossa perehdyt työelämän muutossuuntiin, yrittäjyyteen ja osaamisen jäsentämiseen.
Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos -opintojakso kuuluu ammattipedagogisiin opintoihin.
Opintojaksoon sisältyy verkko-opiskelua, oppimispiirityöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua.
Voit suorittaa opintojakson joko tekemällä oppimistehtävät tai osoittamalla aiemmin hankitun
osaamisesi (ks. 3.2 Hyväksilukeminen). Esitä aikaisemmin laatimasi aineisto (esim. artikkeli,
oppimistehtävä, opinnäytetyö, omassa työssäsi laatimasi materiaali tms.), joka osoittaa, että
Sinulla jo on tässä opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lähetä aikaisemmin laatimasi
aineisto sekä hakemus osaamisen tunnistamista ja arvioimista varten ao. opintojakson
kouluttajalle.
Osaamistavoitteet
Opiskelija on tietoinen työelämän ja oman alansa kehitysnäkymistä sekä niistä yhteiskunnallisista
tekijöistä, jotka ohjaavat työelämän kehittymistä nyt ja lähitulevaisuudessa. Opiskelija tiedostaa
yrittäjyyden merkityksen ammattien, työelämän ja yhteiskunnan kokonaisuudessa. Hän osaa
jäsentää oman alansa osaamista opetuksen suunnittelua, oppimisen ohjaamista sekä osaamisen
arviointia, tunnistamista ja tunnustamista varten.
Sisältö
yhteiskunnan ja työelämän muutos
yrittäjyys työelämän osana
osaamisen jäsentäminen ja kuvaaminen
Arviointiaineisto
oppimistehtävät
oppimispiirin itsearviointi
Arviointikriteerit
Verkkotyöskentelyn ja siihen liittyvien oppimistehtävien avulla arvioidaan ensisijaisesti
kontekstiosaamista,
oman alan sisältöosaamista ja
tiedonhallintaosaamista.
Oppimispiirityöskentelyn ja oppimistehtävän avulla arvioidaan myös
reflektio-osaamista
yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamista ja
verkko-osaamista.
30
APTA2006
Kontekstiosaaminen ja
oman alan
sisältöosaaminen
Hyväksyttävä osaaminen
osaa kuvata oman alansa
työelämän kehittymistä
on tietoinen yrittäjyyden
merkityksestä omalla
alallaan
osaa ymmärrettävällä
tavalla ja jäsentyneesti
kuvata oman alansa
osaamista ja
osaamisvaatimuksia
Tiedonhallintaosaaminen
kykenee löytämään ja
hyödyntämään
ajankohtaista työelämän
muutosta, omaa
ammattialaansa ja
yrittäjyyttä koskevaa
lähdeaineistoa
Reflektioosaaminen
arvioi realistisesti omaa
oppimistaan ja asettaa
itselleen uusia tavoitteita
osaamisensa
kehittämiseksi
Verkkoosaaminen sekä
yhteistyö- ja
vuorovaikutusosaaminen
kykenee käyttämään
verkkoa
vuorovaikutusvälineenä
Edistynyt osaaminen
tuo esille perustellun
käsityksensä työelämän ja
oman alansa
kehittymisestä
tuo esille perustellun
käsityksen yrittäjyyden
mahdollisuuksista ja
kehittämishaasteista
omalla alallaan
hallitsee ammatillista
osaamista koskevaa
peruskäsitteistöä ja
kykenee ymmärrettävällä
tavalla ja jäsentyneesti
kuvaamaan erilaisiin
lähteisiin perustuvia oman
alansa
osaamisvaatimuksia
käyttää
tiedonhankinnassaan
erilaista työelämän
muutosta, omaa
ammattialansa
kehittymistä ja yrittäjyyttä
käsittelevää
lähdeaineistoa ja soveltaa
niitä
tarkoituksenmukaisella
tavalla
Tavoiteltava osaaminen
tuo esille perustellun
käsityksensä
kansainvälistyvän
työelämän yleisestä
muutoksesta ja oman
alansa kehittymisestä em.
ilmiöitä problematisoiden
osaa kriittisesti analysoida
yrittäjyyden edistämisen
mahdollisuuksia ja
kehittämishaasteita
alakohtaisesti ja
kansainvälisesti
käsittelee ammatillista
osaamista monipuolisesti
ja tuo esille oman,
erilaisiin lähteisiin ja omiin
kokemuksiinsa perustuvan
näkemyksensä oman
alansa osaamistarpeista
perustellusti ja
jäsentyneesti
käyttää
tiedonhankinnassaan
erilaista ajankohtaista
työelämän muutosta,
oman ammattialansa
kehittymistä ja yrittäjyyttä
käsitteleviä lähteitä ja
muuta asiaan soveltuvaa
lähdeaineistoa
monipuolisesti;
problematisoi käsiteltäviä
asioita ja tuo niihin uusia
näkökulmia
osallistuu aktiivisesti
verkkotyöskentelyyn ja
luo toiminnallaan
edellytyksiä myönteiselle
vuorovaikutukselle
TAULUKKO 4. Opintojakson APTA2006 arviointikriteerit
31
Arviointiasteikko
Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit
Hylätty: arviointiaineisto täytä vähintään hyväksytyn osaamisen arviointikriteereitä
Oppimistehtävät
Opintojakson oppimistehtävät löytyvät Optima-ympäristön työtilasta APTA2006 Työelämä,
yrittäjyys. Opintojakso avautuu 12.8.2011. Tehtävät palautetaan työtilaan annettujen ohjeiden
mukaisesti 31.1.2012 mennessä. Opintojakson sisältöjä ja oppimistehtäviä käsitellään
seminaareissa syksyn aikana.
32
4.2.3 Opettajan toimintaympäristö 5 op (APTA3006)
Opintojaksossa perehdyt kansalliseen koulutusjärjestelmään, ammatillisen koulutuksen ja
ammatillisen korkeakoulutuksen ohjausjärjestelmään sekä oppilaitosten toimintaa säätelevään
lainsäädäntöön. Lisäksi tutustut koulutusorganisaatioiden sisäiseen, alueelliseen ja kansainväliseen
yhteistyöhön. Opettajan toimintaympäristö -opintojakso kuuluu ammattipedagogisiin opintoihin.
Voit suorittaa opintojakson joko tekemällä oppimistehtävät tai korvata ne esittämällä todistuksen
aikaisemmista opinnoista ja opetusalan työkokemuksesta tai osoittamalla osaamisesi osaamisen
arviointi- ja tunnustamismenettelyn kautta:
Korvaaminen
Halutessasi korvata opintojakson, lähetä korvaavuushakemus (ks. http://aokk.jamk.fi/lomakkeet)
ja todistukset korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle. Korvaavuus
voi muodostua seuraavilla tavoilla:
todistus vuoden 2006 jälkeen suoritetusta opetushallinnon tutkinnosta ja todistus
vähintään vuoden kokemuksesta oppilaitoksessa työskentelystä
todistus vuoden 1998 jälkeen suoritetusta opetushallinnon tutkinnosta sekä todistus sen
jälkeisestä, vähintään vuoden työkokemuksesta oppilaitosorganisaation hallintotehtävistä
(esim. rehtori, koulutusjohtaja, hallintopäällikkö, koulutuspäällikkö)
todistus em. kohtia vanhemmasta opetushallinnon tai ammattikasvatushallinnon
tutkinnosta ja todistus vuoden 1998 jälkeisestä, vähintään kahden vuoden
työkokemuksesta oppilaitosorganisaation hallintotehtävistä (esim. rehtori, koulutusjohtaja,
hallintopäällikkö, koulutuspäällikkö)
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen
Opintojakson hyväksilukeminen Sinulla jo olemassa olevan osaamisen tunnistamisen avulla
tapahtuu seuraavasti: Esitä aikaisemmin laatimasi aineisto (esim. artikkeli, oppimistehtävä,
opinnäytetyö, omassa työssäsi laatimasi materiaali tms.), joka osoittaa, että Sinulla jo on tässä
opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lähetä aikaisemmin laatimasi aineisto sekä hakemus
osaamisen tunnistamista ja arvioimista varten ao. opintojakson kouluttajalle (ks.
http://aokk.jamk.fi/lomakkeet).
Tee aineiston arviointia varten selvitys
mikä aineisto on ja mihin tarpeisiin se on tehty, ja
miten se kuvastaa opintojakson osaamistavoitteita
Osaamistavoitteet
Opiskelija tuntee kansallisen koulutusjärjestelmän ja on perehtynyt ammatillisen koulutuksen ja
ammatillisen korkeakoulutuksen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmään sekä hallinnointiin, toimintaa
sääteleviin kehyksiin ja sieltä nouseviin periaatteisiin ja velvoitteisiin. Hän on tietoinen
kansainvälisten sopimusten ja järjestelmien vaikutuksesta kansallisiin ohjausjärjestelmiin,
oppilaitosten kansainvälisestä toiminnasta ja siitä, millaisten toimintamuotojen avulla sitä
kehitetään. Opiskelija on selvillä opettajan ja muiden työyhteisön jäsenten roolista, oikeuksista ja
33
velvollisuuksista organisaationsa ja työyhteisönsä jäseninä. Opiskelija ymmärtää yhteistyön ja
verkostoitumisen merkityksen ja osaa toimia sen mukaisesti.
Sisältö
suomalainen koulutusjärjestelmä sekä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen
kansallinen ja oppilaitoskohtainen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmä ja hallinnointi valtion,
ylläpitäjien sekä toimijoiden näkökulmista
oppilaitosten toimintaa säätelevä lainsäädäntö
oppilaitos organisaationa ja työyhteisönä
koulutuksen laadun kehittämisen ja arvioinnin periaatteet
koulutusorganisaatioiden sisäinen yhteistyö sekä alueellinen ja kansainvälinen
verkostoituminen eri tahojen kanssa
kansainvälistymisen erilaiset ulottuvuudet
Arviointiaineisto
oppimistehtävät
Arviointikriteerit
Tämän opintojakson oppimistehtävien avulla arvioidaan
kontekstiosaamista ja
reflektio-osaamista.
34
APTA3006
Kontekstiosaaminen
Hyväksyttävä
osaaminen
tuntee suomalaisen
koulutusjärjestelmän sekä
sen kansallisen ja
oppilaitoskohtaisen ohjaus, suunnittelu- ja
hallinnointijärjestelmän ja
periaatteet
tuntee ammatillisen
koulutuksen lainsäädännön
ja ymmärtää sen
merkityksen koulutuksen
järjestäjän ja opettajan
työn kannalta
on selvillä koulutuksen
laadunarvioinnin ja kehittämisen periaatteista
ymmärtää alue- ja
kansainvälisyyskehityksen
osaksi opettajan työtä
Edistynyt
osaaminen
on hyvin perillä
suomalaisesta
koulutusjärjestelmästä, sen
kansallisesta ja
oppilaitoskohtaisesta
ohjaus-, suunnittelu- ja
hallinnointijärjestelmästä ja
periaatteista sekä tiedostaa
kansainvälisen kehityksen
ja sopimusten vaikutuksen
on hyvin perillä
ammatillisen koulutuksen
lainsäädännöstä ja
ymmärtää sen merkityksen
koulutuksen järjestäjän ja
opettajan työn kannalta
ymmärtää koulutuksen
laadunarvioinnin ja kehittämisen periaatteiden
merkityksen oman ja
organisaationsa työn
kehittämisessä
ymmärtää alue- ja
kansainvälisyyskehityksen
osaksi opettajan työtä, on
selvillä oman
organisaationsa
aluekehitys- ja
kansainvälistymistavoitteist
a ja kehittää omia
osallistumisvalmiuksiaan
Reflektioosaaminen
Tavoiteltava
osaaminen
osaa soveltaa ja arvioida
suomalaisen
koulutusjärjestelmän, sen
kansallisen ja
oppilaitoskohtaisen ohjaus, suunnittelu- ja
hallinnointijärjestelmän ja
periaatteiden vaikutusta
koulutuksen suunnitteluun
ja toteuttamiseen ja osaa
ottaa huomioon
kansainvälisen kehityksen
ja sopimusten vaikutuksen
soveltaa työssään
ammatilliseen
koulutukseen liittyviä
säädöksiä sekä
valtakunnallisia ja
alueellisia
kehittämisasiakirjoja ja
niiden periaatteita
soveltaa aktiivisesti
työssään koulutuksen
laadunarvioinnin ja kehittämisen periaatteita
ymmärtää alue- ja
kansainvälisyyskehityksen
osaksi opettajan työtä ja
osallistuu organisaationsa
aluekehitys- ja/tai
kansainväliseen toimintaan
arvioi realistisesti omaa
oppimistaan ja asettaa
itselleen uusia tavoitteita
osaamisensa kehittämiseksi
TAULUKKO 5. Opintojakson APTA3006 arviointikriteerit
Arviointiasteikko
Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit
Hylätty: arviointiaineisto ei täytä vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä
35
Oppimistehtävät
Tämä opintojakso toteutetaan verkko-opiskeluna. Oppimistehtävät ja muun materiaalin saat
aloittaessasi opintojakson Optima-opiskeluympäristössä olevassa opintojakson työtilassa
APTA3006 Opettajan toimintaymp. Opintojakso avautuu 30.9.2011.
Oppimistehtävien tekeminen edellyttää Sinulta perehtymistä erilaisiin asiakirjoihin,
lainsäädäntöön ja Optimassa esitettyyn opiskelumateriaaliin sekä oppilaitosten arkisen toiminnan
havainnointia. Tee lukemistyötä itsenäisesti ennakkoon ja työstä tehtäviä omassa oppimispiirissäsi
tai 2-3 hengen ryhmässä opiskelijatovereittesi kanssa.
Palauta kaikki kirjalliset tehtävät oppimistehtävien yhteydessä annetun ohjeen mukaisesti
Optimaan:
30.3.2012 mennessä, jos opiskelet kokopäiväisesti
30.11.2012 mennessä, jos opiskelet osa-aikaisesti
36
4.2.4 Tutkiva ja kehittävä opettajuus 6 op (APTA4006)
Opintojaksossa perehdyt tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (T&K&I) osana
opettajan työtä. Tutkiva ja kehittävä opettajuus -opintojakso kuuluu ammattipedagogisiin
opintoihin.
Voit suorittaa opintojakson joko tekemällä oppimistehtävät tai osoittamalla aiemmin hankitun
osaamisesi (ks. 3.2 Hyväksilukeminen). Esitä aikaisemmin laatimasi aineisto (esim. artikkeli,
oppimistehtävä, opinnäytetyö, omassa työssäsi laatimasi materiaali tms.), joka osoittaa, että
Sinulla jo on tässä opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lähetä aikaisemmin laatimasi
aineisto sekä hakemus (http://aokk.jamk.fi/lomakkeet) osaamisen tunnistamista ja arvioimista
varten ao. opintojakson kouluttajalle.
Osaamistavoitteet
Opiskelija ymmärtää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (T&K&I) osana opettajan työtä
sekä oppilaitosta ja työelämää kehittävänä toimintana. Hän tuntee alueen työelämää ja
ammatillista koulutusta ohjaavat tavoitteet ja strategiat sekä oman ammattialansa
kehittämiskohteet ja -haasteet. Opiskelija tuntee T&K&I -toiminnan menetelmiä ja pystyy
arvioimaan T&K&I -toiminnan tuloksia. Hän osaa hankkia tarvittavaa tietoa eri tietolähteistä,
arvioida tietolähteiden luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä käyttää hankkimaansa
tietoa T&K&I -toiminnassa. Hän osaa raportoida kirjallisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan
prosessia ja tuloksia tai kirjoittaa artikkelin. Lisäksi hän osaa arvioida omaa osaamistaan suhteessa
opintojakson tavoitteisiin.
Sisältö
T&K&I -toimintaan tutustuminen tai osallistuminen, sen analysointi ja raportointi
Seminaarityöskentely, itsearviointi, ohjaus- ja vertaisarviointikeskustelut
Arviointiaineisto
Opintojakson aikana tuotettu kirjallinen aineisto
Opintojaksoon liittyvä muu itse tuotettu aineisto
Seminaarityöskentelyprosessi, itsearviointi, ohjaus- ja vertaisarviointikeskustelut
Arviointikriteerit
Aineiston avulla arvioidaan:
kehittämisosaamista
yhteistyö- ja verkosto-osaamista
tiedonhallintaosaamista
reflektio-osaamista
37
Hyväksyttävä
osaaminen
APTA4006
Kehittämisosaaminen
tunnistaa oman
opettajuuden kannalta
merkityksellisen T&K&I toiminnan osa-alueen,
johon haluaa perehtyä
Edistynyt
osaaminen
Tavoiteltava
osaaminen
analysoi realistisesti
T&K&I -toimintaa taustaaineiston avulla
analysoi kriittisesti T&K&I
-toimintaa taustaaineiston avulla ja
tunnistaa työyhteisön ja
organisaatioiden
strategisten päämäärien
kannalta perusteltuja
kehittämiskohteita
löytää T&K&I -toiminnan
kannalta relevanttia
tausta-aineistoa
Yhteistyö- ja
verkostoosaaminen
osallistuu oman
opettajuuden kannalta
merkitykselliseen T&K&I toimintaan tai arvioi sitä
toimii yhteistyössä
työyhteisön ja muiden
asianosaisten kanssa
kehittämistavoitteiden
suuntaisesti
kehittää erilaisissa
yhteistyöverkostoissa
alueensa, ammattialansa
ja organisaationsa
toimintaa
koulutuspoliittisten
tavoitteiden suuntaisesti
Tiedonhallintaosaaminen
löytää ajankohtaista
taustamateriaalia ja
lähteitä T&K&I toiminnan tueksi ja
hyödyntää hankkimaansa
aineistoa
valitsee
tiedonhankinnassa
löytämistään aineistoista
T&K&I -toiminnan
kannalta olennaiset
lähteet
dokumentoi T&K&I toiminnan analysointia
systemaattisesti, kuvaa
syntyneitä tuloksia
selkeästi ja levittää niitä
oman opiskeluyhteisönsä
käyttöön
kirjoittaa tai julkistaa
muulla tavoin T&K&I toiminnan keskeisiä
tuloksia jäsentyneesti ja
perustellusti, ja levittää
niitä oman opiskelija- ja
työyhteisönsä käyttöön
arvioi ja hyödyntää
toiminnan kannalta
monipuolisia
tiedonlähteitä
jäsentyneesti, luovasti ja
uusia näkökulmia
tuottaen
Reflektioosaaminen
kirjoittaa T&K&I toiminnan tuloksista
laajalle yleisölle tai
levittää tietoa jollakin
muulla vastaavalla tavalla
oman alansa
kehittämiseksi
arvioi realistisesti omia
T&K&I -toiminnan
valmiuksiaan ja taitojaan.
Kykenee asettamaan
uusia tavoitteita
osaamisensa
kehittämiseksi
TAULUKKO 6. Opintojakson APTA4006 arviointikriteerit
Arviointiasteikko
Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit
Hylätty: arviointiaineisto ei täytä vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä
38
Oppimistehtävät
Oppimistehtävän 1 tarkoituksena on luoda yleiskuva tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatiotoiminnasta. Oppimistehtävät 2 ja 3 ovat vaihtoehtoisia. Tee niistä vain toinen.
Keskustele vaihtoehdoista oman kouluttajasi kanssa. Opintojakson oppimistehtävä palautetaan
omalle kouluttajalle. Se käsitellään ryhmän ja kouluttajan kesken sovitulla tavalla ja aikataululla.
Oppimistehtävä 1: T&K&I toimintaan perehtyminen
Tutustu oman oppilaitoksesi tai muun organisaation T&K&I toimintaan. Valitse oman oppimisesi ja
työsi kannalta keskeinen kehittämisalue analysoitavaksi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
Mitkä ovat kehittämisen tavoitteet?
Miten kehittämistyö on organisoitu (ketkä osallistuvat ja mikä on työnjako)?
Miten kehittämistyö on resursoitu ja mikä on aikataulu?
Miten kehittämistyön tuloksia seurataan?
Jos toimit jo T&K&I -toiminnassa esimerkiksi projektipäällikkönä tai asiantuntijana, kuvaile myös
omaa tehtävääsi kuvaamassasi kehittämistyössä.
Oppimistehtävä 2: T&K&I-toiminnan tausta-aineistot
Perehdy oppilaitoksen T&K&I-toiminnan tausta-aineistoihin. Selvitä, miten ne suuntaavat ja
ohjaavat T&K&I -toimintaa. Haastattele oppilaitoksen tai osaamisen kehittämisestä vastaavan
organisaation tai yksikön T&K&I -toiminnasta vastaavia henkilöitä. Analysoi oppimistehtävässä 1
valitsemaasi kehittämistyötä tausta-aineistojen näkökulmasta. Raportoi ja esitä analysointisi oman
kouluttajasi kanssa sovitulla tavalla. Sisällytä raporttiisi itsearviointi.
Raportointiohjeita löydät osoitteesta http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle.
Oppimistehtävä 3: Artikkelin kirjoittaminen
Oppimistehtävä on artikkelinkirjoittamisprosessi. Voit kirjoittaa artikkelin toteutuneesta T&K&I toiminnasta (ks. kohta 1) tai voit tehdä selvitystyyppisen artikkelin (ks. kohta 2), jossa esimerkiksi
kuvaat käynnistymässä tai meneillään olevaa T&K&I -toimintaa. Artikkeli voi olla myös kannanotto
tai puheenvuoro (ks. kohta 3) sinulle ajankohtaiseen ja merkitykselliseen opettajuuteen liittyvään
asiaan. Keskustele myös näistä vaihtoehdoista oman kouluttajasi kanssa. Sisällytä artikkeliisi
itsearvionti.
Seuraavassa on kuvattu artikkelivaihtoehtoja tarkemmin:
39
1) Tutkimus- tai hankeraportti -tyyppinen artikkeli, joka on toteutettuun kehittämishankkeeseen,
-projektiin tai tutkimukseen perustuva. Tällainen artikkeli voi seurata otsikoinnissaan itse
kehittämishankkeen, -prosessin tai tutkimuksen etenemiskaavaa: teoreettinen katsaus
aihealueeseen, tavoitteet, osallistujat tai tutkittavat, menetelmät, tulokset/löydökset, niiden
pohdinta ja jatkohaasteet.
2) Selvitys -tyyppinen artikkeli, jossa olemassa oleviin faktatietoihin, tilastoihin, tehtyihin muihin
selvityksiin pohjaten kuvataan tai perustellaan esimerkiksi koulutuksen käynnistämisen tai
opetussuunnitelman kehittämisen perusteita ja syitä. Selvitys voi olla esimerkiksi alueen lehteen,
työvoimaviranomaiselle tai rahoittajalle tehtävä “artikkelimainen” selvitys, jonkin koulutuksen tai
hankkeen lähtölaukaisijaksi tai perusteluksi.
3) Kannanotto- tai puheenvuoro -tyyppinen artikkeli, jonka tavoitteena on yhteiskunnallinen
vaikuttaminen ja keskustelun virittäminen. Artikkeli voi olla suunnattu esimerkiksi oman alan
ammatti- tai tiedelehteen, oman organisaation tai alueen lehteen tai muuhun työelämän
julkaisuun. Se voi olla myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun
julkaisuun tai Optimaan tuleva artikkeli. Artikkeli voidaan julkaista myös Jyväskylän
ammattikorkeakoulun verkkolehdessä. Tutustu Artikkeli tekstilajina:
http://oppimateriaalit.jamk.fi/kirjoittajanapu/tekstilajeista/artikkeli/
Kirjoittamisohjeet
Mikäli artikkeli tulee muuhun kuin Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen
opettajakorkeakoulun julkaisuun, käytetään ko. julkaisijan artikkelinkirjoitusohjeita. Ellei
julkaisukanava ole tiedossa, voit käyttää seuraavia AOKK:n artikkelin kirjoittamisohjeita:
Artikkelin pituus on noin 2500 sanaa sisältäen otsikon ja lähdeluettelon.
Koko tekstiaineisto toimitetaan sähköisessä muodossa .rtf –tiedostona ja lisäksi
paperiversiona ohjaajalle. Artikkeliin liittyvät taulukot, kuviot, piirrokset tai kuvat
toimitetaan alkuperäisessä tiedostomuodossa (Excel, PowerPoint, tmv) erillisinä
tiedostoinaan, mutta niiden paikka merkitään artikkeliin selkeästi.
Kuvien (TIFF/EPS/JPEG) resoluution tulee olla vähintään 300dpi.
Teksti kirjoitetaan 1,5 rivivälillä, kirjasinkoolla (fontti) 12 pt, kirjasintyypillä Times New
Roman. Otsikoinneissa ei käytetä tyylejä. Sivuja ei sivunumeroida. Vasemman reunan
marginaali on 4,3 cm ja muut reunukset 2 cm.
Teksti tavutetaan, mutta oikeaa reunaa ei tasata.
Otsikko ja artikkelin kirjoittaja(t) mainitaan omalla sivullaan, tiedoston ensimmäisellä
sivulla.
Kirjoittajien tittelit ja taustaorganisaatiot mainitaan. Lisäksi mainitaan, kuka kirjoittajista on
yhteyshenkilö, ja hänen tarkemmat yhteystietonsa (postiosoite, sähköposti ja puhelin)
mainitaan.
Lähdeluettelo on omalla sivullaan. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon merkinnöissä
noudatetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun
kehittämishankeraportointiin liittyviä ohjeita, jotka löytyvät osoitteesta
http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/alakohtaiset/lahdemerk
40
Opiskelumateriaali
JAMKin Kirjasto: http://www.jamk.fi/kirjasto
MOT ja Kielikello:
http://www.jamk.fi/kirjasto/8/tekstien_kirjoittaja_-_ota_avuksesi_mot_ja_kielikello__2
Raportointiohjeet (ml. lähteiden käyttö): http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle
Ajankohtaista koulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ Viitattu 3.6.2011.
Anttonen, K. 2003. Tehosta projektityötä. Johda hanketta 80/20 periaatteella. Helsinki:
Talentum.
Euroopan sosiaalirahasto. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ Viitattu 3.6.2011.
European Comission. http://ec.europa.eu/index_en.htm Viitattu 3.6.2011.
FinnSight 2015 – Tiede ja teknologia 2010 -luvun Suomessa. Suomen akatemia.
http://www.aka.fi/fi/A/Tiedeyhteiskunnassa/Ennakointi2/Ennakointi/ Viitattu 3.6.2011.
Haavisto, V. 2007. Sopimukset yhteistyön välineinä.
http://ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewFile/15/28 Viitattu 3.6.2011.
Herranen, J. & Sirkkilä, H. 2008. Työelämälähtöisyydestä työelämäkeskeisyyteen –
ammattikorkeakoulujen pedagogiset innovaatiot tutkimus- ja kehitystyön tukena.
Teoksessa: H. Kotila, A, Mutanen & M – L. Kakkonen (toim.) Opetuksen ja tutkimuksen
kiasma. Helsinki: Edita Oy, 90 – 111.
Hirsijärvi, Remes & Sajavaara. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi.
Innovaatiotoiminnan vaikutukset. Osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia. 2008.
http://www.tekes.fi/fi/community/Tulokset%20ja%20vaikutukset/336/Tulokset%20ja%20v
aikutukset/556 Viitattu 3.6.2011.
Jaroma, A. (toim.) 2008. Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana
ammattikorkeakoulujen tehtävää. AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla.
Mikkelin AMK. A. Tutkimuksia ja raportteja 36. Tampere: Juvenes Print – Tampereen
Yliopistopaino Oy.Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (Centre for
International MObility). http://www.mamk.fi/showattachment.asp?ID=1040&DocID=1473
Viitattu 3.6.2011.
Karlöf, B., Lundgren, K. & Edenfeldt Froment, M. 2003. Ota oppia parhaista! Tehoa
vertailuoppimisesta. Helsinki: Talentum.
Kotila, H. & Mutanen, A. (toim.) 2004. Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki:
Edita.
Lambert, P. & Vanhanen – Nuutinen, L. (toim.) 2010. Hankekirjoittaminen. Välineitä
hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön. HAAGA-HELIA tutkimuksia 1/2010. Helsinki:
Multiprint.
Mällinen, S. 2007. Conceptual Change Process of Polytechnic Teachers in Transition From
Classrooms to Web-Based Courses. Tampere University Press. Acta Universitatis
Tamperensis; 1255. http://acta.uta.fi/teos.php?id=10987 Viitattu 3.6.2011.
Osaava henkilöstö – menestyvät yritykset. EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
2006 – 2010.
http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/2010/6_kesa/Osaava_henkilosto_menestyva
t_yritykset.pdf Viitattu 3.6.2011.
Ojasalo, K., Moilanen, T., Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista
osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOY.
41
Ramstad, E. & Alasoini, T. (toim.) 2007. Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen
Suomessa. Lähestymistapoja, menetelmiä, tulevaisuuden haasteita. Tykes-raportteja 53.
Helsinki: Työministeriö.
http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/2010/6_kesa/Osaava_henkilosto_menestyva
t_yritykset.pdf Viitattu 3.6.2011.
Rissanen, R. 2003. Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina.
Fenomenografisia näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Acta Universitatis
Tamperensis 970. Tampereen yliopisto. Tampere.
Seppänen-Järvelä, R. & Karjalainen, V. (toim.) Kehittäämistyön risteytyksiä. STAKES.
Vaajakoski: Gummerus.
Silfverberg, P. 2007. Ideasta projektiksi: projektityön käsikirja. Helsinki: Edita.
http://www.mol.fi/esf/ennakointi/raportit/pvopas.pdf Viitattu 3.6.2011.
Svinhufvud, K. 2007. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Helsinki: Tammi.
Suhonen, L. 2008. Ammattikorkeakoulun lehtoreiden käsityksiää tutkivasta ja kehittävästä
työotteesta. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-175-5/urn_isbn_978-952-219-1755.pdf Viitattu 3.6.2011.
Tenhunen, A., Keskinen S. & Siltala R. 2009. Opetuksen innovaatiot ja innovatiivisuus
opetuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu. Työ ja yrittäjyys. 41/2009.
Toivola, T. (toim.) 2010. Yhdessä tekemällä. 11 tapaa linkittää T&K ja oppiminen. Helsinki:
Multiprint. http://www.amk.fi/uutiset/2010/5oRYdwriU.html Viitattu 3.6.2011.
Töytäri – Nyrhinen, A. (toim.) 2009. Suunnannäyttäjiä. Uusia avauksia
ammattikorkeakouluopettajan työhön. HAAGA-HELIA tutkimuksia 4/2009. Helsinki: Edita.
Vanhanen – Nuutinen L, Laitinen – Väänänen, S., Majuri, M. & Weissman K. 2009. Puhetta
ammattikorkeakouluopettajuudesta työelämän kehittämistehtävissä. Teoksessa A. Töytäri
– Nyrhinen (toim.) Suunnannäyttäjiä – Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajan
työhön. HAAGA-HELIA kehittämisraportteja 4/2009, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu,
Ammatillinen opettajakorkeakoulu, 85-106.
Vartiainen, M., Ruuska, I. & Kasvi, J. 2003. Projektiosaaminen dynaamisen organisaation
voimavara. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Vilkka, H. 2005. Tutki ja kehitä. Keuruu: Otava.
Virtanen, P. 2000. Projektityö. Porvoo: WS Bookwell Oy.
42
4.3 Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus
Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuudessa keskitytään oppimisprosessin ja opetuksen
suunnitteluun ja toteutukseen. Keskeisinä tarkastelukohteina ovat ammatilliseen kehittymiseen,
oppimiseen ja oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin sekä erilaisiin ja erityistä tukea vaativiin
oppijoihin liittyvät kysymykset.
Tähän opintokokonaisuuteen sisältyy myös opetusharjoittelu. Se kokoaa yhteen tämän
opintokokonaisuuden muissa opintojaksoissa esillä olevia teemoja. Opettajan työssä toimivat
harjoittelevat omassa opetustyössään. Ne, jotka eivät toimi opettajina tällä hetkellä, hakeutuvat
opetusharjoitteluun oppilaitoksiin. Kokopäiväiset opiskelijat suorittavat nämä opinnot syksyn 2011
ja kevään 2012 aikana. Osa-aikaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää opetusharjoitteluun
myös syyslukukausi 2012.
Oppimisen ohjaamiseen liittyvän osaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan
sekä jatkuvan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön että toimintaympäristöjen kehittämisen
osaamisalueisiin sisältyvää osaamista.
Oppimisen ohjaamisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista:
Oppiminen ja elämänkulku 5 op (APOK1006)
Oppiminen, ohjaus ja arviointi 8 op (APOA2006)
Opetusharjoittelu 10op (APOHW106)
Opintokokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat esitellään
seuraavassa.
43
4.3.1 Oppiminen ja elämänkulku 5 op (APOK1006)
Opintojaksolla tutustutaan kasvatus- ja kehityspsykologiseen näkökulmaan oppimisesta ja ihmisen
kehityksestä. Oppiminen ja elämänkulku-opintojakso kuuluu kasvatustieteellisiin perusopintoihin.
Voit suorittaa opintojakson joko osallistumalla verkko-opintojaksolle ja tekemällä siihen kuuluvat
oppimistehtävät tai esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai
ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata
opintojakson lähetä korvaavuushakemus ja todistus korvaavasta suorituksesta ammatillisen
opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks. 3.2 Hyväksilukeminen).
Osaamistavoitteet
Opiskelija tietää, miten yksilölliset tekijät, ihmisen elämänkulku ja ikäkausi vaikuttavat oppimisen
taustalla. Opiskelijalla on valmiudet seurata alan tutkimusta ja kirjallisuutta, ja hän osaa hyödyntää
kehitys- ja kasvatuspsykologista tietoa omien opiskelijoidensa ammatillisen kasvun tukemisessa ja
oppimisen ohjauksessa sekä oman opettajuutensa kehittämisessä.
Sisältö
Kasvatus- ja kehityspsykologian tutkimuskohteet
Kasvatus- ja kehityspsykologian merkitys opettajan työssä
Elämänkulku ja oppiminen
Ammatillinen kasvu ja identiteetti
Arviointiaineisto
Oppimistehtävät
Arviointikriteerit
Verkkotyöskentelyn ja sen tuottaman aineiston avulla arvioidaan
oppijaosaamista ja
reflektio-osaamista.
APOK1006
Oppijaosaaminen
Hyväksyttävä osaaminen
ymmärtää ihmisen kehitys- ja elämänvaiheiden merkityksen oppimisessa ja
opetuksen suunnittelussa
tiedostaa oppijoiden ammatillisen kasvun reunaehtoja ja edellytyksiä ja osaa
soveltaa tätä tietoa opetuksen ja ohjauksen käytäntöihin
Reflektioosaaminen
kykenee tarkastelemaan oman opettajuutensa kehittymistä kasvatus- ja
kehityspsykologisen tiedon valossa ja asettamaan perusteltuja tavoitteita
opettajuutensa kehittämiseksi
TAULUKKO 7. Opintojakson APOK1006 arviointikriteerit
44
Arviointiasteikko
Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit
Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä
Oppimistehtävät
Tämä opintojakso toteutetaan verkko-opiskeluna. Oppimistehtävät ja muun materiaalin saat
aloittaessasi opintojakson Optima-opiskeluympäristössä olevassa opintojakson työtilassa
APOK1006 Oppiminen ja elämänkulku. Opintojakso avautuu 15.8.2011 ja tehtävät tulee palauttaa
31.1.2012 mennessä. Seuraava palautusmahdollisuus on 1.-30.4.2012.
45
4.3.2 Oppiminen, ohjaus ja arviointi 8 op (APOA2006)
Opintojaksossa perehdyt oppimista koskeviin teoreettisiin lähtökohtiin, oppimiskäsityksiin ja
yksilöllisen oppimisprosessin tukemiseen. Oppiminen, ohjaus ja arviointi -opintojakso kuuluu
ammattipedagogisiin opintoihin.
Osaamistavoitteet
Opiskelija on perehtynyt erilaisiin oppimista koskeviin teoreettisiin lähtökohtiin. Opiskelija
tiedostaa oppijoiden yksilöllisyydestä johtuvat oppimis- ja ohjausprosessin erityisvaatimukset. Hän
kykenee arvioimaan oman opetustyönsä lähtökohtia. Opiskelija on tietoinen opetuksen
suunnittelun peruskysymyksistä.
Sisältö
käsitykset tiedosta ja oppivasta ihmisestä
oppimiskäsitykset
erilaiset oppijat ja yksilöllisen oppimisprosessin tukeminen
Arviointiaineisto
oppimistehtävä ja oppimispiirityöskentely
seminaarityöskentely
Arviointikriteerit
Oppimispiiri- ja seminaarityöskentelyn ja siihen liittyvän oppimistehtävän avulla arvioidaan
ensisijaisesti
oppimisteoriaosaamista ja
oppijaosaamista
Oppimispiiri- ja seminaarityöskentelyn ja siihen liittyvän oppimistehtävän avulla arvioidaan myös
tiedonhallintaosaamista,
vuorovaikutusosaamista ja
reflektio-osaamista
46
APOA2006
Oppimisteoriaosaaminen
ja
tiedonhallintaosaaminen
Hyväksyttävä
osaaminen
hallitsee
oppimiskäsityksiin
liittyvää peruskäsitteistöä
ja kykenee
ymmärrettävällä tavalla ja
jäsentyneesti kuvaamaan
omaa käsitystään
oppimisesta
tunnistaa
oppimiskäsitysten
merkityksen
opetussuunnitelmien
taustalla
Oppijaosaaminen
Edistynyt
osaaminen
kykenee vertailemaan
erilaisia käsityksiä
oppimisesta ja tuomaan
esille oman, teorian avulla
perustellun käsityksensä
oppimisen luonteesta
ymmärtää
oppimiskäsitysten
merkityksen oppimisen
ohjaamista ja opetuksen
suunnittelua ohjaavana
asiana
hallitsee erilaisia oppijoita
koskevaa
peruskäsitteistöä ja
kykenee tuomaan sen
esille ymmärrettävällä
tavalla ja jäsentyneesti
kykenee ottamaan
huomioon ihmisten
erilaisuuden oppimisen
ohjaamisen ja opetuksen
suunnittelussa ja
toteutuksessa
pystyy tunnistamaan
oman käsityksensä
oppivasta ihmisestä
opetustyönsä taustalla
ymmärtää ihmisten
erilaisuuden merkityksen
opetuksen suunnittelua ja
toteutusta ohjaavana
asiana
Vuorovaikutusosaaminen
osallistuu aktiivisesti
oppimispiiri- ja
seminaarityöskentelyyn ja
luo omalla toiminnallaan
edellytyksiä myönteiselle
vuorovaikutukselle
Reflektioosaaminen
arvioi realistisesti omaa
oppimistaan ja asettaa
itselleen uusia tavoitteita
osaamisensa
kehittämiseksi.
Tavoiteltava
osaaminen
käsittelee tietoa ja
oppimista koskevaa
käsitteistöä
monipuolisesti, luovasti ja
jäsentyneesti;
problematisoi
käsittelemiään ilmiöitä ja
tuo esille oman
perustellun käsityksensä
oppimisen luonteesta
käsittelee erilaisten
ihmisten oppimista ja
oppimisen edellytyksiä
monipuolisesti, luovasti ja
jäsentyneesti
problematisoi ja
tarkastelee kriittisesti ja
kehittävästi opetuksen
suunnittelua ja oppimisen
ohjaamista ihmisten
erilaisten
oppimisedellytysten
näkökulmasta
TAULUKKO 8. Opintojakson APOA2006 arviointikriteerit
Arviointiasteikko
Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit
Hylätty: arviointiaineisto ei täytä vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä
47
Oppimistehtävät
Opettajan tulee olla tietoinen niistä oppimiskäsityksistä, joiden varassa hän toimii. Tässä
oppimistehtävässä perehdytään oppimiskäsityksiin, yksilöllisten oppimisprosessien tukemiseen ja
siihen, mitä ne tarkoittavat käytännön opetustyössä.
Opintojaksoon kuuluu kolme oppimistehtävää sekä opintojakson lopuksi oppimispiirin
itsearviointi ja henkilökohtainen itsearviointi. Ensimmäinen oppimistehtävä on yksilö- ja
oppimispiiritehtävä ja kaksi seuraavaa ovat oppimispiiritehtäviä. Oppimispiiritehtävissä kannattaa
hyödyntää yhteisöllisiä verkkotyövälineitä kuten Google Docs ja Skype (ks.
http://oppimateriaalit.jamk.fi/some/). Näiden kolmen oppimistehtävän avulla sinulle muodostuu
oma pedagoginen lähestymistapa opetustyöhösi. Tehtäviä voit hyödyntää opetusharjoittelun
suunnittelussa ja toteutuksessa.
Ikkuna yrittäjyyskasvatukseen Oppiminen, ohjaus ja arviointi -opintojaksossa (Liite 5).
Opintojakson oppimistehtävät palautetaan omalle kouluttajalle. Ne käsitellään ryhmän ja
kouluttajan kesken sovitulla tavalla ja aikataululla.
1. Mieleenpalauttamismatka aikaisempiin oppimiskokemuksiin
Kuvaa aikaisempia oppimiskokemuksiasi.
Tehtävä palautetaan Optima-verkko-opiskeluympäristöön syksyllä 2011 viikkoa ennen seminaaria
2. Oppimispiirin kooste yksilöllisistä mieleenpalauttamismatkoista toteutetaan kouluttajan kanssa
sovitulla tavalla.
2. Tutkimuksiin ja kirjallisuuteen perehtyminen
Tämä tehtävä tehdään oppimispiireissä. Tutustukaa ohessa olevaan oppimiseen, ohjaukseen ja
arviointiin liittyvään kirjallisuuteen. Perehtykää tutkimusten ja kirjallisuuden avulla
ihmis-, tiedon – ja oppimiskäsityksiin,
erilaisiin tiedonhankinta- ja oppimistyyleihin,
ryhmädynamiikkaan ja ryhmäprosesseihin,
nuoren ja aikuisen oppijan yksilöllisyyden huomioimiseen ohjauksessa.
Pohtikaa, millaisena oppija ja oppiminen erilaisissa oppimiskäsityksissä/lähestymistavoissa
ymmärretään ja mitä niistä seuraa käytännön opetustyöhön.
48
Sopikaa kouluttajanne kanssa, miten dokumentoitte ja esittelette tehtävän niin, että se hyödyttää
kaikkia ryhmänne jäseniä, esimerkiksi esseet, draama, video. Tehtävän tulee olla valmis syksyllä
2011 viikkoa ennen seminaaria 3.
3. Tutustumismatka käytännön opetus-, ohjaus- ja arviointitoimintaan
Tutustukaa oppimispiirissä oppilaitokseen, jossa opiskelijan erilaiset oppimisen lähtökohdat ja
ohjaustarpeet on otettu hyvin huomioon. Tarkastelkaa opettajan, erityisopettajan tai OPO:n
kanssa,
miten opiskelijan yksilöllinen oppimisen ohjaus näkyy oppilaitoksen opetussuunnitelmassa,
sekä opiskelijan ohjaus- ja erityisopetuksen suunnitelmassa.
miten yhden valitsemanne erityisopetuksessa olevan opiskelijan HOJKS on laadittu: siirtoHOJKS:n tietojen hyödyntäminen, erityisen tuen tarve opinnoissa, suunnitellut tukitoimet
ja niiden toteuttaminen, moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen opetuksessa,
ohjauksessa ja arvioinnissa. Käyttäkää apuna HOJKS-materiaalia osoitteesta
http://oppimateriaalit.jamk.fi/hojks/.
mitä oppimisen yksilöllistäminen tarkoittaa aikuiskoulutuksen näkökulmasta
(henkilökohtaistaminen) ja korkeakoulutuksen näkökulmasta (esteettömyys).
Tutustukaa oppimispiirissänne ohessa olevaan yksilöllisen oppimisprosessin tukemiseen liittyvään
kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. Pohtikaa, miten opiskelijoiden yksilöllisyys vaikuttaa opetuksen
suunnitteluun, oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin.
Sopikaa kouluttajanne kanssa, miten dokumentoitte ja esittelette tehtävän niin, että se hyödyttää
kaikkia ryhmänne jäseniä. Tehtävän tulee olla valmis keväällä 2012 viikkoa ennen seminaaria 6.
Oppimispiirin itsearviointi ja henkilökohtainen itsearviointi
Kolmen oppimistehtävän jälkeen
a) arvioikaa oppimispiirissä seuraavia asioita:
merkityksellisimmät asiat, jotka opitte tehtävien avulla
asiat, joihin haluaisitte jatkossa syventyä tarkemmin
asiat, jotka tukivat tehtävien työstämisprosessia ja oppimistanne
asiat, jotka olivat keskeisimpiä esteitä tehtävien työstämiselle; mistä ne johtuivat, miten
esteet voisi purkaa.
b) tee itsearviointi
vertaa tuottamaasi materiaalia yllä oleviin arviointikriteereihin: millä tavoin työskentelysi ja
sen tuotos suhteutuvat esitettyihin kriteereihin; millä perusteella?
49
Opiskelumateriaali
Valitkaa esimerkiksi seuraavista lähteistä aineistoa oppimistehtävien työstämistä varten. Käyttäkää
lisäksi omien alojenne pedagogiikkaa käsitteleviä lähteitä ja opetussuunnitelmia sekä ajankohtaisia
kasvatustieteellisiä aikakauslehtiä, aiheeseen liittyviä elokuvia ja kaunokirjallisuutta.
Oppiminen
Atherton, J.S. 2009. Learning and Teaching; About the site [On-line] UK.
http://www.learningandteaching.info/learning/about.htm [Viitattu 3.6.2011].
Aulanko, M. Oppimistyylejä on monia. Opettaja.tv.
http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/724/728/m1544/Erilaiset+oppijat [Viitattu 27.5.2011]
Helakorpi, S. Itsearviointityökaluja ammatillisten oppilaitosten henkilöstölle.
http://openetti.aokk.hamk.fi/seppoh/osaamismittarit/index.htm [Viitattu 3.6.2011].
Hätönen, H. 2006. Eläköön opetussuunnitelma II. Opas ammatillisen koulutuksen
järjestäjille ja oppilaitoksille. Helsinki: OPH.
Ilmiöpohjainen oppiminen -blogi. http://ilmiopohjaisuus.ning.com/ [Viitattu 27.5.2011]
Kansanen, P. & Uusikylä, K. (toim.) 2002. Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen
tutkimuksen uusia suuntia. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kauppila, R.A. 2007. Ihmisen tapa oppia. Keuruu: PS-kustannus.
Kupias, P. 2002. Oppia opetusmenetelmistä. Helsinki: Edita.
Laajasalo, T. Uteliaisuus oppimisprosessissa. Yle Oppiminen.
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2292 [Viitattu 27.5.2011]
Lakkala, M. 2010. How to design educational settings to promote collaborative inquiry:
Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry. University of
Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences, Department of
Psychology. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19887 [Viitattu 3.6.2011]
Lehtinen, E. & Hiltunen, T. (toim.) 2002. Oppiminen ja opettajuus. Turku: Turun yliopiston
kirjakauppa.
Mäkinen, P. 2004. Verkkotutor –sivut. http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ [Viitattu
27.5.2011]
Nummenmaa, R. & Virtanen, J. (toim.) 2003. Ongelmasta oivallukseen.
Ongelmaperustainen opetussuunnitelma. Tampere: Tampereen yliopistopaino.
Opi Oppimaan. Yle Oppiminen. http://oppiminen.yle.fi/opi_oppimaan [Viitattu 27.5.2011]
Oppiminen on… http://www.oppiminen.com/ [Viitattu 27.5.2011]
Patrikainen, R. 1999. Opettajuuden laatu. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys
opettajan pedagogisessa ajattelussa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Poikela, S. 1998. Ongelmaperustainen oppiminen: uusi tapa oppia ja opettaa?
Hämeenlinna: Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos.
Portimojärvi, T. 2006. (toim.) Ongelmaperustaisen oppimisen verkko. Tampere: Tampere
University Press.
Rauste – von Wright, M. & von Wright, J. 1994. Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY.
Rauste – von Wright, M. 1997. Opettaja tienhaarassa. Porvoo: WSOY.
Rogers, J. 2004. Aikuisoppiminen. Helsinki: Finn Lectura.
Seitamaa-Hakkarainen, P. & Hakkarainen, K. Tutkiva oppiminen.
http://mlab.taik.fi/polut/Yhteisollinen/teoria_tutkiva_oppiminen.html [Viitattu 3.6.2011].
Säljö, R. 2001. Oppimiskäytännöt – sosiokulttuurinen näkökulma. Helsinki: WSOY.
50
Tietoinen muisti. Erilaiset muistijäljet oppimisen taustalla. Yle Oppiminen.
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1840 [Viitattu 27.5.2011]
Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen
perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.
Vidgrén, H. 2004. Erityisopettaja oppimistaitojen ohjaajana. Laadullinen tapaustutkimus
ohjaavasta opetustyylistä. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004938737 [Viitattu 3.6.2011].
Vuorinen, I. 1998. Tuhat tapaa opettaa. Menetelmäopas opettajille, kouluttajille ja
ryhmänohjaajille. Suomen Moreno-instituutin julkaisusarja nro 1. Tampere: Resurssi.
Willingham, D. Learning styles don’t exist. http://www.youtube.com/watch?v=sIv9rz2NTUk
[Viitattu 27.5.2011]
Ohjaus
Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) 2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu.
Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Kansainvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura.
Vantaa: Dark Oy.
Jokinen, A. Rentola, L. & Eskola, S. 2008. Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus ja
ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa. Opas opettajille ja opiskelijahuollon työntekijöille.
Invalidiliiton julkaisuja 0.37. http://www.ijkk.fi/kekeskus/pdf/Psyykkinen%20tuki.pdf
[Viitattu 3.6.2011].
Jokinen, T & Lehtinen, E. 1996. Tutor – itsenäistyvän oppijan ohjaaja. Jyväskylä: Atena.
Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen: ohjausteorian kehittelyä. Helsinki: Palmenia.
Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2000. Ohjaus ammattina ja tieteenalana –
ohjauksen lähestymistavat ja tutkimus 2000. PS-kustannus.
Onnismaa. J. 20003. Epävarmuuden paluu: ohjauksen ja ohjausasiantuntijuuden muutos.
Joensuu: Joensuun yliopisto.
Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2004. Ohjaus ammattina ja tieteenalana –
ohjaustyön välineet. 2004. PS-kustannus.
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus
Kirja Oy. Tampere: Tammer-Paino.
Peavy, R.V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan
ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien kustannus.
Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.
Vänskä, K., Laitinen-Väänänen, S., Kettunen, T. ja Mäkelä, J. 2011. Onnistuuko ohjaus?
Sosiaali- ja terveysalan ohjaajana kehittyminen. Helsinki: Edita Prima.
www.oph.fi -> AIHE – aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen
Arviointi
Holopainen, P., Ikonen, O. & Ojala, T. 2001. Arviointi opetuksen ja oppimisen ohjausta
tukevana toimintana. Kehittyvä koulutus 1 / 2001. Helsinki: Opetushallitus.
Hätönen, H. (toim.) 1999. Opiskelijan arviointi työssäoppimisessa. Kehittyvä koulutus
5/1999. Helsinki: Opetushallitus.
Kinnunen, E. & Halmevuo, T. 2003. Opiskelijan arvioinnin opas ammatilliseen koulutukseen.
Helsinki: Opetushallitus.
Laitinen, A., Nurminen, R. & Soininen, L. (toim.) 2007. Tunnistatko osaamisen? Näkökulmia
ja välineitä osaamisen arviointiin ja kehittämiseeen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylän
51
ammattikorkeakoulun julkaisuja 80. Jyväskylä.
https://publications.theseus.fi/handle/10024/20575 [Viitattu 3.6.2011]
Lyytinen, H. & Räisänen, A. (toim.) Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koultuksen
arviointineuvoston julkaisuja 6. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Niskanen. A., Lepänjuuri, A. & Rautio, T. (toim.) 2006. Tunnistatko taiturin. Osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen korkea-asteella. Jyväskylän ammattikorkeakoulun
julkaisuja 67. Jyväskylä.
Romppanen, B. & Pohjanheimo, R. (2004) Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana ja
ohjaajana. Helsinki: Edita.
Räisänen, A. & Frisk, T. (toim.) 1996. Silta uuteen opiskelija-arviointiin. Arviointi 6/96.
Helsinki: Opetushallitus.
Virta, A. 1999. Uudistuva oppimisen arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteiden
tiedekunta. Julkaisusarja B: 65. Turun opettajankoulutuslaitos. Turku.
Yksilöllisen oppimisprosessin tukeminen
Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T. (toim.) 2007. Ymmärsinkö oikein? Juva: WS Bookwell Oy.
Erilaisen oppijan käsikirja. 2007. Erilaisten oppijoiden liitto ry. Jyväskylä: Gummerus
Kirjapaino.
Hirvonen, M. (toim.) 2009. Esteettömyydellä osallisuuteen. Jyväskylän
ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 2/2009.
http://www.jamk.fi/kirjasto/julkaisut/puheenvuoroja/2/02_2009_esteettomyydella_osallis
uuteen_jyvaskylan_ammattikorkeakoulussa [Viitattu 3.6.2011].
Heikkinen, T. 2006. Mikä tässä sanassa on vialla? Vammala: Vammalan kirjapaino Oy.
Honkanen, E., Kaikkonen, L. & Kotila, H. (toim.) 2008. Näkökulmia ammatilliseen
erityisopetukseen. WSOY.
Kairaluoma, L. ym. (toim.) 2008. Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas lukivaikeudesta
ammatillisille oppilaitoksille. Niilo Mäki-instituutti.
Lämsä, A-L. (toim.) 2009. Mun on paha olla: Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen
hyvinvointiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Järjestöjen sivut:
o
o
o
o
o
o
o
o
www.ADHD-liitto.fi/
www.kehitysvammaliitto.fi
www.epilepsia.fi
www.kl-deaf.fi
www.MTKL.fi/
www.lukihero.fi
www.erilaistenoppijoidenliitto.fi
www.esok.fi
52
4.3.3 Opetusharjoittelu 10 op (APOHW106)
Opintojaksossa perehdyt oppilaitoksissa tehtävään opetussuunnitelmatyöhön ja sen
toteuttamiseen käytännössä. Suunnittelet ja toteutat myös opetuskokonaisuuden.
Opettajan tehtävässä toimivien opiskelijoiden opetusharjoittelu tapahtuu opiskelijan omassa
oppilaitoksessa. Muut opiskelijat hankkivat itselleen opetusharjoitteluoppilaitoksen - samalla kun
opetusharjoittelusta sovitaan, nimetään ohjaava opettaja.
Opetusharjoittelun aikana kokoat ohjausta ja palautetta ohjaavalta opettajalta/opettajakollegoilta,
vertaisohjaajilta ja opettajakorkeakoulun kouluttajilta. Vertaisohjaajat ovat pääasiassa oman
opettajankoulutusryhmän opiskelijoita. Jokainen vertaisohjaaja seuraa toisten opiskelijoiden
opetusta ja antaa siitä kirjallista palautetta vähintään kolme kertaa.
Opettajakorkeakoulun kouluttaja seuraa ja arvioi opetusta 1-2 kertaa. Opettajan työssä toimivat
opiskelijat kokoavat palautetta toiminnastaan omilta opettajakollegoiltaan ja
harjoitteluoppilaitoksessa toimivat omalta ohjaavalta opettajaltaan.
Opetusharjoittelusta laaditaan raportti.
KUVIO 6. Opetusharjoittelu
Toimijat
Opiskelija
Vertaisohjaaja = toinen ammatillisessa opettajankoulutuksessa oleva opiskelija
Kouluttaja = oma opettajankouluttaja
Kollegaopettaja = työsuhteessa olevan opettajan kollega omassa oppilaitoksessa
Ohjaava opettaja = ei työsuhteessa olevan opiskelijan ohjaaja oppilaitoksessa
53
Osaamistavoitteet
Opiskelijalla on tahto ja taito suunnitella ja kehittää sisältöjen ja menettelyjen suhteen mielekkäitä
työelämänlähtöisiä oppimisprosesseja ja oppimisympäristöjä. Hän on perehtynyt oman alansa
opetussuunnitelmiin, ja hänellä on tahto ja taito ohjata ja arvioida oppimista siten, että se
mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, oppijalähtöisen työskentelyn. Hän kykenee
oppimistavoitteiden saavuttamisen kannalta myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden ja
muiden asianosaisten kanssa. Opiskelija kykenee realistisesti arvioimaan omaa osaamistaan
oppimisen ohjaajana.
Sisältö
oppimisen ja opetuksen suunnittelun lähtökohdat ja sisällöt
oppimisen ja opetuksen suunnittelu ja toteutus
oman osaamisen arviointi
Arviointiaineisto
opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvät dokumentit
ohjaavan opettajan, kouluttajan ja kollegoiden palautteet sekä vertaispalautteet
ohjaus- ja arviointikeskustelut
Arviointikriteerit
Opetusharjoittelutehtävien ja niihin liittyvän oppimispiiri- ja seminaarityöskentelyn avulla
arvioidaan
oppimisteoriaosaamista
opetus- ja ohjausosaamista
kontekstiosaamista
reflektio-osaamista
yhteistyö- ja verkosto-osaamista
vuorovaikutusosaamista
oppijaosaamista
oman alan sisältöosaamista
tiedonhallintaosaamista
verkko-osaamista.
54
APOHW106
Hyväksyttävä osaaminen
Edistynyt osaaminen
Tavoiteltava osaaminen
Oppimisteoriaosaaminen
tuntee
oppimisteoreettisia
suuntauksia ja kykenee
valitsemistaan
oppimisteorioista käsin
rakentamaan
tarkoituksenmukaisia ja
oppimista edistäviä
opetuskokonaisuuksia
mielekkäineen
tavoitteineen ja
opetusmenetelmineen
suunnittelee ja toteuttaa
sisällöllisesti ja
menetelmällisesti
mielekkäitä
oppimisprosesseja ja tilanteita, jotka
perustuvat sisäistettyyn
ja perusteltuun
käsitykseen oppimisesta
analysoi ja kehittää
tietoisesti ohjaus- ja
opetustoimintansa
taustalla olevia käsityksiä
osaamisen, tiedon ja
oppimisen luonteesta ja
ihmisestä oppijana sekä
luo tietoisesti niihin
perustuvia mielekkäitä
oppimisympäristöjä ja tilanteita
Kontekstiosaaminen
tuntee opetusalansa
valtakunnalliset ja/tai
oppilaitoskohtaiset
opetussuunnitelmat ja
suunnittelee omaa
opetustaan niissä olevien
tavoitteiden mukaisesti
suunnittelee ja toteuttaa
opetusta
opetussuunnitelman
tavoitteisiin perustuen
luovalla tavalla
tilannetekijät huomioon
ottaen
osallistuu aktiivisesti
yhteisönsä
opetussuunnitelmatyöhö
n ja/tai oman alansa
opetussuunnitelmien
kehittämiseen yhdessä
muiden asianosaisten
kanssa
Opetus- ja
ohjausosaaminen
ohjaa oppimista siten,
että se mahdollistaa
oppimistavoitteiden
suuntaisen työskentelyn
ohjaa oppimista siten,
että omalla
toiminnallaan
mahdollistaa
oppimistavoitteiden
suuntaisen, aktiivisen
opiskelijalähtöisen
työskentelyn
ohjaa oppimista
hyödyntäen joustavasti
ja luovasti sellaisia
oppimistilanteeseen ja
ympäristöön liittyviä
tekijöitä, jotka ovat
oleellisia
oppimistavoitteiden
saavuttamiseksi
toiminta etenee
ennakkosuunnitelman
mukaisesti ja oppimisen
arviointi on luonteeltaan
toteavaa
käyttää aktiivisesti
hyväkseen muuttuvia
tilannetekijöitä;
oppimisen arviointi on
luonteeltaan kehittävää
ja mahdollistaa
opiskelijoiden
itsearvioinnin
luo aktiivisesti omalla
toiminnallaan
edellytyksiä
opiskelijoiden
itsearvioinnin
kehittymiselle ja
yhteistoiminnallisuudelle
oppimisen arviointi on
luonteeltaan kehittävää
ja perustuu
opiskelijoiden
itsearviointiin
55
Reflektioosaaminen
arvioi realistisesti
toimintaansa oppimisen
ohjaajana ja asettaa
itselleen uusia tavoitteita
osaamisensa
kehittämiseksi
Yhteistyö- ja
verkostoosaaminen
keskittyy pääasiassa
oman pedagogisen
toimintansa
kehittämiseen
edistää ja kehittää
yhteisönsä pedagogista
osaamista yhteistyössä
työyhteisön muiden
jäsenten kanssa
toimii opetuksen
kehittämisen kannalta
tarkoituksenmukaisissa
alueellisissa, kansallisissa
ja/tai kansainvälisissä
yhteistyöverkostoissa
on rohkea ja innostava
pedagoginen kehittäjä ja
yhteistyökumppani
Vuorovaikutusosaaminen
kykenee eettisesti
vastuulliseen ja
oppimistavoitteiden
kannalta myönteiseen ja
tarkoituksenmukaiseen
vuorovaikutukseen
opiskelijoidensa ja
muiden asianosaisten
kanssa
kykenee eettisesti
vastuulliseen ja
myönteiseen
vuorovaikutukseen ja
käyttää oppimisen
ohjaamisessa hyväksi
opiskelijoiden aktiivista
osallistumista ja
yhteistoiminnallisuutta
kykenee eettisesti
vastuulliseen
vuorovaikutukseen
opiskelijoiden ja muiden
asianosaisten kanssa ja
luo erilaisissa
vuorovaikutustilanteissa
edellytyksiä myönteisen
ilmapiirin syntymiselle
oppimisen ohjaaminen
perustuu
yhteistoiminnallisuuteen
ja myönteiseen
vuorovaikutukseen
Oppijaosaaminen
tiedostaa ja ottaa
huomioon opetus- ja
ohjaustilanteissa
oppijoiden erilaiset
lähtökohdat,
oppimisedellytykset ja
oppimistarpeet
suunnittelee ja toteuttaa
opetus- ja
oppimistilanteita
oppijoiden erilaiset
lähtökohdat,
oppimisedellytykset ja
oppimistarpeet
huomioiden
hahmottaa
kokonaisvaltaisesti
oppijoiden
ominaispiirteet ja
kykenee kehittämään
ohjaus- ja
opetustoimintaansa
joustavasti
yhteistoiminnassa
oppijoiden ja muiden
asianosaisten kanssa
56
Oman alan
sisältöosaaminen
ja
tiedonhallintaosaaminen
hallitsee opittavan
ilmiön hyvin ja kykenee
jäsentämään sitä
oppimista varten niin,
että se edistää
opittavaan ilmiöön
liittyen keskeisten
periaatteiden oppimista
Verkkoosaaminen
kykenee käyttämään
verkkoa
vuorovaikutusvälineenä
hallitsee opittavan
ilmiön hyvin ja kykenee
jäsentämään sitä
oppimista varten siten,
että sisällöt muodostavat
mielekkään ja loogisesti
rakentuvan
kokonaisuuden
on alansa asiantuntija ja
kykenee jäsentämään
opittavaa ilmiötä
sisällöllisesti siten, että
se mahdollistaa ilmiötä
kuvaavan
orientaatioperustan
rakentumisen; kytkennät
opittavaan ilmiöön
liittyvään laajempaan
asiakokonaisuuteen ovat
monipuolisia
osallistuu aktiivisesti
verkkotyöskentelyyn ja
luo toiminnallaan
edellytyksiä myönteiselle
vuorovaikutukselle
kykenee käyttämään
mielekkäällä ja
tarkoituksenmukaisella
tavalla verkkoa omassa
pedagogisessa
toiminnassaan
TAULUKKO 9. Opintojakson APOHW106 arviointikriteerit
Arviointiasteikko
Hyväksytty: opetusharjoittelussa osoitettu osaaminen täyttää vähintään hyväksyttävän
osaamisen arviointikriteerit
Hylätty: opetusharjoittelussa osoitettu osaaminen ei täytä vähintään hyväksyttävän
osaamisen arviointikriteereitä
Oppimistehtävät
Opetusharjoittelu jakautuu kahteen tehtäväkokonaisuuteen:
1. Opetusharjoittelu 1 -tehtäväkokonaisuudessa perehdyt oppilaitoksen
opetussuunnitelmatyöhön ja sen toteutumiseen käytännössä sekä opetussuunnitelmatyötä
käsittelevään kirjallisuuteen.
2. Opetusharjoittelu 2 -tehtäväkokonaisuudessa suunnittelet ja toteutat mielekkään
opetuskokonaisuuden sekä toimit vertaisohjaajana toisille opiskelijoille.
57
Opetuskokonaisuus on laajuudeltaan 2-3 opintoviikkoa tai 3-5 opintopistettä ja se
toteutetaan 1-2 jaksossa. Opetuksen suunnittelun tueksi perehdy opettajuutta, opetusta,
ohjausta ja oppimisen arviointia käsittelevään kirjallisuuteen. Työstä
opetusharjoittelutehtävää ja jaa sen tuloksia omassa oppimispiirissäsi.
Ikkuna Yrittäjyyskasvatukseen opetusharjoittelussa (Liite 6).
Opetusharjoittelu 1: Opetussuunnitelmatyöhön perehtyminen (4 op)
Tutustu oppilaitoksen ja oman alasi opetussuunnitelmatyöhön käytännössä. Perehdy opettajan
työhön sekä viimeisimpään suomalaiseen opettajuutta käsittelevään kirjallisuuteen. Kirjoita
aiheesta essee (ks. esseen kirjoittamisen aakkoset:
http://www.amk.fi/avoin/esseenkirjoittamisenaakkoset.html).
Ohje opettajan työssä toimiville
Vertaa opettajuuskirjallisuudesta rakentuvaa kuvaa omiin kokemuksiisi opettajan työstä ja
sen muutoksesta. Laadi havainnoistasi kirjallinen 3-5 sivun laajuinen essee. Tee myös
selvitys oppilaitoksesi opetussuunnitelmatyöstä ja raportoi siitä opettajankouluttajan
kanssa sopimallasi tavalla.
Ohje opiskelijoille, jotka eivät toimi opettajina
Perehdy opiskelusi alkuvaiheessa valitsemassasi oppilaitoksessa opettajan työhön.
Haastattele ja havainnoi, minkälaisista tehtävistä opettajan työ muodostuu. Vertaa
tekemiäsi havaintoja opettajuuskirjallisuudesta rakentuvaan kuvaan opettajan työstä.
Pohdi lyhyesti myös sitä, minkälaista opettajuutta itse haluat edistää. Laadi havainnoistasi
kirjallinen 3- 5 sivun laajuinen essee.
Perehdy myös siihen, miten koulutusohjelmat oppilaitoksessa suunnitellaan ja miten
tutkinnon perusteissa ja opetussuunnitelmissa määritellään tavoiteltava osaaminen. Käytä
apunasi sekä valtakunnallisia että oppilaitoskohtaisia tutkinnon perusteita ja
opetussuunnitelmia tai vastaavia asiakirjoja. Haastattele asiasta vastuussa olevia henkilöitä
ja osallistu mahdollisuuksiesi mukaan oppilaitoksen kokouksiin. Seuraa opetusta vähintään
kolme kertaa ja tee havaintoja siitä, miten tutkinnon tavoitteisiin pyritään käytännössä.
Raportoi tutustumiskäynnistäsi opetussuunnitelmatyön todellisuuteen
opettajankouluttajan kanssa sopimallasi tavalla.
Opiskelumateriaali
Omat kokemuksesi ja havaintosi opettajan työn todellisuudesta.
Esimerkkejä suomalaisesta opettajuutta käsittelevästä kirjallisuudesta 2000-luvulla:
58
Opettajan työn muutoksesta
Honka, J., Lampinen, L. & Vertanen, I. (toim.) 2000. Kohti uutta opettajuutta toisen asteen
ammatillisessa koulutuksessa. Skenaariot opettajan työn muutoksista ja opettajan
koulutustarpeista vuoteen 2010. Helsinki: Opetushallitus.
Lavikka, R. Tietoyhteiskunta laajentaa ammattivaatimuksia. Yle Oppiminen.
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=201 [Viitattu 27.5.2011]
Luukkainen, O. 2000. Opettaja vuonna 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen
ennakointihankkeen (Opepro) selvitys 15. loppuraportti. Helsinki: Opetushallitus.
Luukkainen, O. 2005. Kaksitoista teesia opettajuudesta. Jyväskylä: PS-kustannus.
Luukkainen, O. 2005. Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PS-kustannus.
Opet syyniin. Opettaja.tv. http://opettajatv.yle.fi/artikkeli?id=13142 [Viitattu 27.5.2011]
Tiilikkala, L. 2004. Mestarista tutoriksi – suomalaisen ammatillisen opettajuuden muutos ja
jatkuvuus. Jyväkylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos.
Vertanen, I. 2002. Ammatillinen opettajuus vuonna 2010: toisen asteen ammatillisen
koulutuksen opettajan työn muutokset vuoteen 2010 mennessä. Tampereen yliopisto.
Hämeenlinna: Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus.
Opettajuudesta ja opettajaksi kasvusta
Atjonen, P. & Väisänen P. (toim.) 2004. Osaava opettaja: Keskustelua 2000-luvun
opettajankoulutuksen ydinaineksesta. Joensuun Yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen
laitos. Joensuu.
Friman, M. 2004. Ammatillisen asiantuntijuuden etiikka ammattikorkeakoulussa.
Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos.
Heikkinen, H. & Syrjälä, L. (toim.) 2002. Minussa elää monta tarinaa: kirjoituksia
opettajuudesta. Helsinki: Kansanvalistusseura.
Kotila, H. (toim.) 2006. Opettajana ammattikorkeakoulussa. Helsinki: Edita.
Tahvanainen, I. 2001. Kasvavat kasvattajat. Kasvatustietoisuus ja sen kehittyminen
ammatillisen opettajankoulutuksen aikana. Helsinki. Helsingin yliopiston
opettajankoulutuslaitos.
Ropo, E. (toim.) 2001. Opettajuus ja opetussuunnitelma koulun muutoksessa. Tampereen
Yliopisto. Opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. A. 24. Tampere.
Sallila, P. & Malinen, A. (toim.) 2002. Opettajuus muutoksessa. Aikuiskasvatuksen
vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura.
Välijärvi, J. 2000. Kohti avointa opettajuutta. Teoksessa J. Välijärvi (toim.) Koulu
maailmassa – maailma koulussa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen
ennakointihankkeen selvitys 9. 157-181. Helsinki: Opetushallitus.
Esimerkkejä kokeiluista ja kehittämishankkeista tähtäimessä uusi opettajuus
Heikkinen, H. 2001. Toimintatutkimus, tarinat ja opettajaksi tulemisen taito: narratiivisen
identiteettityön kehittäminen opettajankoulutuksessa toimintatutkimuksen avulla.
Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 175.
Jyväskylä.
Kotila, H. & Mutanen A. (toim.) 2004. Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki:
Edita.
59
Pylkkä, O., Turpeinen, V. & Vänskä, K. (toim.) 2007. Minä lähden Pohjois-Karjalaan.
Ammatillisen opettajankoulutuksen aluekehityskertomuksia. Jyväskylän
ammattikorkeakoulun julkaisuja 69. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Rautio, T. (toim) 2005. Kehittävä opettaja. Yrittäjyyttä, tukipuita ja projekteja. Jyväskylän
ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 1. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Opetusharjoittelu 2: Opetuskokonaisuuden suunnittelu, toteutus, arviointi (6 op)
Tehtävänäsi on suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetuskokonaisuus, joka on laajuudeltaan 2-3
opintoviikkoa tai 3-5 opintopistettä ja joka toteutetaan 1-2 jaksossa. Hyödynnä Työelämä,
yrittäjyys ja ammatillinen osaaminen, Oppiminen, ohjaus ja arviointi sekä Opetusharjoittelu 1 oppimistehtäviäsi.
Opetusharjoittelun kokonaisuutta koskeva raamisuunnitelma toimitetaan ammatillisen
opettajakorkeakoulun kouluttajalle, ohjaavalle opettajalle ja vertaisohjaajille vähintään viikkoa
ennen opetusharjoittelun sovittua alkua.
A) Opetuskokonaisuuden raamisuunnitelma
Opetusharjoittelun henkilökohtaista tavoitteenasettelua ja sen perustietoja varten käsittele ensin
seuraavat asiat:
Oman opetuksen kehittämistavoitteet: kuvaa opetuskokonaisuuden suunnittelulle ja
toteuttamiselle asettamiasi tavoitteita: Mitkä asiat opetusharjoittelussa sinua
askarruttavat? Mitkä ovat vahvuutesi oppimisen ohjaajana? Mitä uutta haluat oppia?
Millaista tukea tarvitset tavoitteittesi saavuttamiseksi?
Opetuskokonaisuuden perustiedot: kirjaa opetusharjoittelusuunnitelmaasi
opetusharjoittelusi perustiedot: opintokokonaisuuden aihe ja laajuus; oppilaitoksen nimi;
opetusryhmä; opetuksen toteuttamisen päivämäärät ja kellonajat; oppilaitoksen osoite ja
opetustila; ohjaava opettaja; vertaisohjaajat
Suunnittele opetuskokonaisuus seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:
1. Tavoiteltava ammatillinen osaaminen
määritä valtakunnallisiin ja/tai oppilaitoskohtaisiin opetussuunnitelmiin tai tutkinnon
perusteisiin ja omaan analyysiisi (käytä tässä hyväksesi Työelämä, yrittäjyys ja ammatillinen
osaaminen -oppimistehtävääsi) perustuen millaisiin tietoihin, taitoihin ja ammatilliseen
osaamiseen opetuskokonaisuudella pyritään
määritä em. dokumentteihin perustuen, mitkä ovat opinto-/aihekokonaisuuden tavoitteet
määritä, miten opetuskokonaisuus liittyy laajempaan opintokokonaisuuteen ja
opetussuunnitelmiin
2. Opetuksen sisältö
kuvaa, millä sisällöillä tavoiteltavaan osaamiseen päästään (ks. opetussuunnitelma)
havainnollista sisältöjen keskinäisiä suhteita esim. käsitekartan tai orientaatioperustan
avulla
60
tee kuvaus, miten jäsennät yksittäisten opetuskertojen sisällöt
tee arvio, miten jaat ajan eri opetussisältöjen kesken
3. Pedagogiset periaatteesi ja oppimisprosessin jäsentäminen
kuvaa oppimiskäsitystäsi ja sitä, mitä siitä seuraa käytännön opetukseen (käytä tässä
hyväksesi Oppiminen, ohjaus ja arviointi -oppimistehtävääsi)
kuvaa, miten vaiheistat opiskelijan oppimisprosessin etenemisen (esim. täydellisen
oppimisen, kokemuksellisen oppimisen, ongelmaperustaisen oppimisen mallit)
4. Opiskelijantuntemus
kuvaa opiskelijaryhmän yleisiä tuntomerkkejä: ikää, koulutustaustaa, ammatillisen
kehittymisen vaihetta, oppimisprosessin vaihetta.
kuvaa, miten huomioit opetuksessa erilaiset oppijat: yksilölliset erot, motivaatio,
oppimisvalmiudet
kuvaa, millaisilla toimintavoilla ja opetusjärjestelyillä tuet opiskelijan oppimista
5. Oppimisen ohjaaminen ja arviointi
kuvaa, mitä ohjaus- ja opetusmenetelmiä käytät
kuvaa, millä menetelmillä arvioit opiskelijoiden oppimista ja opintokokonaisuudelle
asetettujen tavoitteiden saavuttamista
6. Itsearviointi: Kuvaa opetusharjoittelun aikana
mitä pohdit opetusharjoittelun eri vaiheissa?
millainen toiminta vie tavoitteesi suuntaan?
onko tavoitteittesi uudelleen määrittely tarpeen?
Liitä suunnitelmaasi käyttämäsi oppimateriaalit, oppimistehtävät ja itsearviointisi sitä mukaa kuin
toiminta etenee. Videoi mahdollisuuksien mukaan jokin/joitakin opetusharjoittelukertojasi.
Opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia käsittelevät lomakkeet ja lisämateriaalia löydät
Optimasta ja osoitteesta http://aokk.jamk.fi/lomakkeet/opetusharjoittelu.
B) Opetustilannekohtaiset suunnitelmat
Suunnittele opetuksen suunnittelutaulukon mukaisia em. opintokokonaisuuteen sisältyviä
opetustilanteita erikseen sovittava määrä vertaisarviointeja, ohjaavan opettajan ja
opettajakorkeakoulun kouluttajan arviointeja varten. (ks.
http://aokk.jamk.fi/lomakkeet/opetusharjoittelu)
Sovi etukäteen niiden opetus-/ohjaustilanteiden ajankohdat, jolloin vertaisohjaajat ja/ tai
opettajakorkeakoulun kouluttajat seuraavat ja arvioivat opetustasi. Opetuksen luonteesta ja
sisällöstä riippuen yhden seurattavan opetustilanteen laajuus voi olla 2-8 tuntia. Toimita sekä
raamisuunnitelma että opetustilannekohtaiset suunnitelmat etukäteen vertaisohjaajille, ohjaavalle
opettajalle ja opettajakorkeakoulun kouluttajalle.
Sovi opiskelijakollegoittesi/oppimispiirisi kanssa videoitujen opetustilanteiden käsittelyajat.
61
C) Opetusharjoittelun arviointiraportti (opetusharjoittelukokonaisuuden päätteeksi)
täydennä opetusharjoittelusuunnitelmasi kohtia 1-5 saamasi palautteen ja omien
huomioittesi pohjalta
arvioi opetuksen suunnittelu- ja toteutustaitojesi vahvuudet ja kehittämiskohteet käyttäen
hyväksesi saamaasi palautetta, itsearviointiasi sekä opetusharjoittelun arviointikriteereitä
pohdi, miten tulevaisuudessa kehität opetustasi – mitkä asiat eivät nyt tulleet esille?
arvioi itseäsi palautteen antajana ja vertaisohjaajana
liitä arviointiisi reflektiivinen kooste ohjaavan opettajan, kollegoiden, vertaisohjaajien ja
opiskelijoiden palautteista*.
*Ohjaavan opettajan arviointi (ei opetustyössä olevilla opiskelijoilla)
Opiskelevat saavat suullista ja kirjallista palautetta oppilaitoksessa toimivalta ohjaavalta
opettajaltaan. Pohdi saamaasi palautetta ja nosta vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi
opetusharjoittelun arviointiraporttiin palautteen pohjalta. (ks. Opetusharjoittelun arviointilomake)
*Kollegapalaute (opetustyössä olevilla opiskelijoilla)
Pohdi saamaasi palautetta ja nosta vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi opetusharjoittelusi
arviointiraporttiin palautteen pohjalta . (ks. Kollegapalautelomake)
*Vertaisohjaajan arviointi
Pohdi opiskelijakollegoiltasi saamaasi palautetta ja nosta vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi
opetusharjoittelun arviointiraporttiin palautteen pohjalta. (ks. Opetusharjoittelun arviointilomake)
D) Opetusharjoittelun vertaisarviointi
Seuraa opiskelijakollegoittesi opetusharjoittelutilanteita vähintään kolme (3) kertaa. Osallistu ko.
tilanteiden palautekeskusteluihin ja anna palaute myös kirjallisena (ks. Opetusharjoittelun
arviointilomake). Samaa arviointipohjaa voit käyttää videoituja tilanteita arvioitaessa.
Opiskelumateriaali
Opetuksen suunnittelun peruskysymyksiin
Engeström, Y. 1984. Perustietoa opetuksesta. Helsinki: VAPK.
Hätönen, H. 2006. Eläköön opetussuunnitelma II. Opas ammatillisen koulutuksen
järjestäjille ja oppilaitoksille. Helsinki: OPH.
Kansanen, P. & Uusikylä, K. (toim.) 2002. Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen
tutkimuksen uusia suuntia. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kupias, P. 2002. Oppia opetusmenetelmistä. Helsinki: Edita.
Lehtinen, E. & Hiltunen, T. (toim.) Oppiminen ja opettajuus. Turku: Turun yliopiston
kirjakauppa.
Mäkinen, P. 2004. Verkkotutor –sivut. Viitattu 5.6.2011. http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor.
Nummenmaa, R. & Virtanen, J. (toim.) 2003. Ongelmasta oivallukseen.
Ongelmaperustainen opetussuunnitelma. Tampere: Tampereen yliopistopaino.
Osaamisperustainen opetussuunnitelma. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja
automaatiotekniikan koulutusohjelma. http://opetussuunnitelma.wordpress.com/ [Viitattu
27.5.2011].
62
Poikela, S. 1998. Ongelmaperustainen oppiminen: uusi tapa oppia ja opettaa?
Hämeenlinna: Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos.
Rauste – von Wright, M. & von Wright, J. 1994. Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY.
Rauste – von Wright, M. 1997. Opettaja tienhaarassa. Porvoo: WSOY.
Rogers, J. 2004. Aikuisoppiminen. Helsinki: Finn Lectura.
Säljö, R. 2001. Oppimiskäytännöt – sosiokulttuurinen näkökulma. Helsinki: WSOY.
Tenno, T. 2011. Surffaajat ja syventyjät: verkko-oppimisympäristön pedagogisen rakenteen
ja opiskelijoiden toimintaorientaatioiden tarkastelua. Lapin yliopisto.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69684/TiiuTenno_Doria_ActaE71.pdf?seque
nce=1 [Viitattu 3.6.2011]
Turunen, H. Tikanoja, H. Voutilainen, U. Opetuksen suunnittelu. Itä-Suomen yliopisto.
http://www.aducate.fi/opetuksen-suunnittelu [Viitattu 27.5.2011]
Vuorinen, I. 1998. Tuhat tapaa opettaa. Menetelmäopas opettaille, kuluttajille ja
ryhmänohjaajille. Suomen Moreno-instituutin julkaisusarja nro 1. Tampere: Resurssi.
Oppimisen ohjaamisen kysymyksiin
Jokinen, T & Lehtinen, E. 1996. Tutor – itsenäistyvän oppijan ohjaaja. Jyväskylä: Atena.
Lerkkanen, J. (toim.) 2005 Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun
julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen: ohjausteorian kehittelyä. Helsinki: Palmenia.
Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2000. Ohjaus ammattina ja tieteenalana.
Ohjauksen lähestymistavat ja tutkimus 2000. PS-kustannus.
Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2004. Ohjaus ammattina ja tieteenalana.
Ohjaustyön välineet. 2004. PS-kustannus.
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö – aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki:
Gaudeamus.
Peavy, R.V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan
ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien kustannus.
Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.
Oppimisen ja osaamisen arvioinnin kehittämistä varten
Arvioinnin abc. Suomen virtuaaliyliopisto. Viitattu 5.6.2011.
http://tievie.oulu.fi/arvioinnin_abc/artikkelit/artikkelit.html.
Eräsaari, R., Lindqvist, T., Mäntysaari, M. & Rajavaara, M. (toim) 1999. Asiantuntijuus ja
arviointi. Helsinki: Gaudeamus.
Holopainen, P., Ikonen, O. & Ojala, T. 2001. Arviointi opetuksen ja oppimisen ohjausta
tukevana toimintana. Kehittyvä koulutus 1/2001. Helsinki: Opetushallitus.
Hätönen, H. & Romppanen, B. 2005. Arviointi ja palaute oppimisen ja kehityksen tukena.
Helsinki: Educa-instituutti.
Linnakylä, P., Pollari, P. & Takala, S. (toim.) 1994. Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena.
Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Lyytinen, H.K. & Räisänen, A. (toim.) 2005. Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen
arviointineuvoston julkaisuja 6. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Niskanen, A., Lepänjuuri, A. & Rautio, T. (toim.) 2006. Tunnistatko taiturin. Osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen korkea-asteella. Jyväskylän ammattikorkeakoulun
julkaisuja 67. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Oppimisen arviointi. Itä-Suomen virtuaaliyliopisto. Viitattu 5.6.2011.
http://www.joensuu.fi/isvy/arviointimateriaali/yleista_arv_menetelmista.html.
63
Romppanen, B. & Pohjanheimo, R. 2004. Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana ja
ohjaajana. Helsinki: Edita.
Räisänen, A. 1998. (toim.) Hallitaanko ammatti? Pätevyyden määrittelyä arvioinnin
perustaksi. Helsinki: Opetushallitus.
Virta, A. 1999. Uudistuva oppimisen arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteiden
tiedekunta. Julkaisusarja B: 65. Turku: Turun opettajankoulutuslaitos.
64
LIITE 1. SEMINAARIEN AJANKOHDAT
Seminaarien ajankohdat lukuvuonna 2011 – 2012 ovat seuraavat:
Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Jyväskylän alueella
1. seminaari: 25.-26.8.2011
2. seminaari: 28.-29.9.2011
3. seminaari: 2.-3.11.2011
4. seminaari: 8.-9.12.2011
5. seminaari: 18.-19.1.2012
6. seminaari: 21.-22.3.2012
7. seminaari: 9.-10.5.2012
Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Joensuun alueella
1. seminaari: 31.8.-1.9.2011
2. seminaari: 12.-13.10.2011
3. seminaari: 9.-10.11.2011
4. seminaari: 14.-15.12.2011
5. seminaari: 18.-19.1.2012
6. seminaari: 20.-21.3.2012
7. seminaari: 9.-10.5.2012
Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Etelä- ja Lounais-Suomessa
1. seminaari: 30.-31.8.2011 (Jyväskylässä)
2. seminaari: 27.-28.9.2011
3. seminaari: 1.-2.11.2011
4. seminaari: 13.-14.12.2011
5. seminaari: 19.-20.1.2012
6. seminaari: 7.-8.3.2012
7. seminaari: 3.-4.5.2012
Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Lappeenrannan ja Kouvolan alueilla
1. seminaari: 23.-24.8.2011 (Jyväskylässä)
2. seminaari: 27.-28.9.2011
3. seminaari: 1.-2.11.2011
4. seminaari: 29.-30.11.2011
5. seminaari: 11.-12.1.2012
6. seminaari: 6.-7.3.2012
7. seminaari: 2.-3.5.2012
65
Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Kuopion ja Kajaanin alueilla
1. seminaari: 18.-19.8.2011 (Jyväskylässä)
2. seminaari: : 21.-22.9.2011
3. seminaari: 26.-27.10.2011
4. seminaari: 30.11.-1.12.2011
5. seminaari: 11.-12.1.2012
6. seminaari: 14.-15.3.2012
7. seminaari. 9.-10.5.2012
Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Mikkelin ja Savonlinnan alueilla
1. seminaari: 1.-2.9.2011 (Jyväskylässä)
2. seminaari: 5.-6.10.2011
3. seminaari: : 9-.10.11.2011
4. seminaari: 13.-14.12.2011
5. seminaari: 17.-18.1.2012
6. seminaari: : 7.-8.3.2012
7. seminaari: 2.-3.5.2012
Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Seinäjoen ja Vaasan alueilla
1. seminaari: 16.-17.8.2011 (Jyväskylässä)
2. seminaari: 20.-21.9.2011
3. seminaari: 25.-26.10.2011
4. seminaari: 29.-30.11.2011
5. seminaari: 10.-11.1.2012
6. seminaari: 13.-14.3.2012
7. seminaari: : 8.-9.5.2012
Verkkopohjainen monimuoto-opiskelu Kokkolan ja Kalajokilaakson alueilla
1. seminaari: 30.-31.8. 2011 (Jyväskylässä)
2. seminaari: 27.-28.9.2011
3. seminaari: : 1.-2.11.2011
4. seminaari: : 29.-30.11.2011
5. seminaari: 17.-18.1.2012
6. seminaari: 13.-14.3.2012
7. seminaari: : 8.-9.5.2012
Lukuvuoden 2011-2012 seminaarien ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin
66
LIITE 2. OPINTOJEN OLETETTU AJOITTUMINEN
Opettajankoulutus perustuu opiskelijoiden henkilökohtaisiin opiskelusuunnitelmiin ja niissä
tehtäviin ajoitussuunnitelmiin. Liitteenä olevassa taulukossa on tätä suunnittelutyötä
helpottamaan esitetty ne ajankohdat, jolloin eri opintojaksojen opintojen suorittaminen on
mahdollista. Opintojaksojen suorittamiseen varatut ajat vaihtelevat kolmesta kuukaudesta
vuoteen. Portfoliotyöskentely kestää koko koulutuksen ajan. Taulukkoon on erikseen merkitty
ajankohdat kokopäiväisten ja osa-aikaisten opiskelijoiden osalta.
KUVIO 7. Opintojen ajoittuminen
67
LIITE 3. OPINTOJEN PÄÄTTÄMINEN
Opiskelijan valmistuminen
KUVIO 8. Opiskelijan valmistuminen
68
Todistusten käsittely on joka kuukauden 2. ja 4. maanantai. Todistushakemus tulee jättää
Ammatillisen opettajakorkeakoulun opintotoimistoon viikkoa ennen käsittelyä.
Todistus toimitetaan 3 viikon kuluessa käsittelystä.
Syksyn 2011 todistuskäsittelyjen päivämäärät ovat:
8.8.
22.8.
12.9.
26.9.
10.10.
24.10.
14.11.
28.11.
12.12.
69
LIITE 4. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN HOPSISSA
YRITTÄJYYSKASVATUS HENKILÖKOHTAISESSA OPISKELUSUUNNITELMASSA
Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistäminen on yksi ammatillisen koulutuksen kehittämisen
painotuksista. Ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa Yrittäjyyden ja
yrittäjyyskasvatuksen näkökulma sisältyy kaikkien opiskelijoiden opintoihin opintojaksossa Työelämä,
yrittäjyys ja osaamisen muutos. Mikäli sinua kiinnostaa yrittäjyyskasvatusosaamisesi kehittäminen
laajemmin, se mahdollistuu opintojaksoissa Portfoliotyöskentely, Oppiminen ohjaus ja arviointi sekä
Opetusharjoittelu. Näissä kolmessa opintojaksossa on Yrittäjyyskasvatuksen ikkuna, josta saat tehtäviä ja
ohjeita osaamisesi kehittämiseen yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Yrittäjyyskasvatusosaamistasi voit
syventää myös valinnaisissa opinnoissa, joihin ilmoittaudutaan ASIO- järjestelmän kautta.
Yrittäjyyskasvatuksen peruslähteet löydät Optimasta Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutosopintojakson (APTA2006) työtilasta.
Yrittäjyyskasvatusosaamisen alkukartoitus
Arvioi omaa yrittäjyyskasvatusosaamistasi seuraavien väitteiden ja asteikon avulla. Ympyröi sinun
osaamistasi parhaiten kuvaava numerovaihtoehto:
5 = täysin samaa mieltä
4 = lähes samaa mieltä
3 = lähes eri mieltä
2 = täysin eri mieltä
1 = asia on minulle tuntematon
Minulla on yritystoimintaan liittyvää koulutusta
5 4 3 2 1
Minulla on kokemusta yritystoiminnasta
5 4 3 2 1
Minulla on yrittäjyyskasvatukseen liittyvää koulutusta
5 4 3 2 1
Minulla on kokemusta yrittäjyyskasvatuksesta tai -koulutuksesta
5 4 3 2 1
Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallisiin ja
alueellisiin linjauksiin/ohjelmiin
5 4 3 2 1
Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin yksilön,
työelämän ja yhteiskunnan näkökulmasta
5 4 3 2 1
Olen perehtynyt oman koulutusalani opetussuunnitelman
yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta
5 4 3 2 1
70
Olen perehtynyt yrittäjyyden osaamisvaatimuksiin osana oman
alani osaamisvaatimuksia
5 4 3 2 1
Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatukseen käytännön toteutuksiin
5 4 3 2 1
Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöihin
ja menetelmiin
5 4 3 2 1
Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatuksen kehittämishankkeisiin
5 4 3 2 1
Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatuksen eri toimijatahoihin
5 4 3 2 1
Pohdi kokonaistulostasi ja laadi sen jälkeen kehittymistavoitteesi yrittäjyyskasvatuksessa osana
henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaasi. Mieti missä opintojaksoissa ja miten voit tavoitteesi saavuttaa.
71
LIITE 5. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN OPPIMINEN,
OHJAUS JA ARVIOINTI -OPINTOJAKSOLLA
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI
Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia
lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä.
1.
YRITTÄJYYDEN
ILMENEMISMUODOT
Pohdi, mitä yrittäjyyden eri
ilmenemismuodoilla
tarkoitetaan.
Omaehtoinen yrittäjyys
Sisäinen yrittäjyys
Ulkoinen yrittäjyys
72
2.
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN
Yrittäjyyskasvatus
KÄSITTEET
Pohdi, mitä yrittäjyyskasvatukseen
liittyvillä eri käsitteillä tarkoitetaan.
Yrittäjyysopinnot
Yrittäjyyskoulutus
73
3.
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN
PERUSTELUT
Pohdi, miten yrittäjyyskasvatusta
perustellaan eri näkökulmista?
Yksilön tai kansalaisen näkökulma
Organisaation tai yrityksen henkilöstön näkökulma
Yhteiskunnallinen, alueellinen ja kansainvälinen
näkökulma
74
4.
TOIMIJAT JA TOIMINTA
KOULUTUSORGANISAATIOISSA Oppija
Pohdi, miten eri toimijoiden
”yrittäjämäinen”
toimintatapa ilmenee käytännössä.
Opettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja
Koulutuspäällikkö, esimies, rehtori
75
5.
KÄSITYS OPPIMISESTA
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN
PERUSLÄHTÖKOHTANA
Arvioi eri oppimiskäsitysten
soveltuvuutta
yrittäjyyskasvatuksen
lähtökohdaksi.
Behavioristinen oppimiskäsitys
Kognitiivinen oppimiskäsitys
Konstruktivistinen oppimiskäsitys
76
6.
PEDAGOGISET
LÄHESTYMISTAVAT
Uudistava oppiminen
YRITTÄJYYSKASVATUKSESSA Ongelmalähtöinen oppiminen
Miten sovellat eri lähestymistapoja
Ongelmaperustainen oppiminen
yrittäjyyskasvatuksen
toteuttamisessa?
Kokemuksellinen oppiminen
Tekemällä oppiminen
Yhteisöllinen oppiminen
Yhteistoiminnallinen oppiminen
Tutkiva oppiminen
77
7.
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN
OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ
Miten oheiset oppimisympäristöt
tukevat yrittäjyyteen kasvamista?
Mieti millä muilla
oppimisympäristöillä ja
menetelmillä voidaan tukea
yrittäjyyteen kasvua. Perustele.
Yrityshautomo
Harjoitusyritys
NY-yritys
Projekti
78
8.
YRITTÄJYYDEN JA
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN
TOIMIJOITA
Miten oheiset organisaatiot voivat
edistää yrittäjyyttä ja
yrittäjyyskasvatusta?
Uusyrityskeskukset
Mieti, mitkä muut toimijat
osallistuvat yrittäjyyden tai / ja
yrittäjyyskasvatuksen
edistämiseen.
Kehittämisyhtiöt
Yrittäjäjärjestöt
79
9.
YRITTÄJYYSKASVATUS ERI
KOULUASTEILLA
Miten yrittäjyyskasvatus toteutuu
eri kouluasteilla?
Esiopetus ja perusopetus
Toinen aste
Korkea-aste
Opettajankoulutus
80
LIITE 6. IKKUNA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN
OPETUSHARJOITTELUSSA
Opetusharjoittelu 1
Perehdy oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksen strategioihin, opetussuunnitelmiin
ja yrittäjyyskasvatuksen käytännön toteutuksiin (toimintamalleihin, oppimisympäristöihin,
menetelmiin, materiaaleihin, yhteistyöhön eri toimijatahojen kanssa).
Opetusharjoittelu 2
Suunnittele ja toteuta opinto- tai aihekokonaisuus, johon sisältyy yrittäjyyttä ja/tai
yrittäjyyspedagogisia ratkaisuja.
81