TÄYTTÄ ELÄMÄÄ - Helsingin Invalidien Yhdistys ry
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Marja Pihnalan haastattelu s. 8 HIY naisten istumalentopallojoukkue voitti Suomen Cup -turnauksen s. 21 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 4 / 2015 HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS RY Perustettu vuonna 1938 Toimisto: Voudintie 6, 00600 Helsinki Yhteystiedot Toimisto auki ma – pe klo 9 – 16 puh. 09 7206 240 s-posti [email protected] Yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Jolanki puh. 040 514 7526 s-posti [email protected] Toiminnanjohtaja Ilse Uoti puh. 09 7206 2415 tai 045 6578943 s-posti [email protected] Talouspäällikkö Anne Vieri puh. 09 7206 2411 s-posti [email protected] Helsingin Invalidien Yhdistys ry edistää fyysisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja valvoo heidän etujaan yhteiskunnassa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen virkistystä, liikuntaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisissa kerhoissa ja liikuntaryhmissä sekä järjestää neuvontaa ja koulutusta. Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä 1843, kannatusjäseniä 47 ja 3 yhteisö-kannatusjäsentä. Yhdistykseen liittyi uusia henkilöjäseniä vuoden 2014 aikana 69 henkilöä. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on pysyvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toimintarajoitteen. Jäsenmaksu on varsinaisilta jäseniltä 22 euroa vuonna 2015. Vammaisen lapsen lisäksi hänen huoltajansa voidaan hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi. Huoltaja voi olla jäsenenä sen vuoden loppuun kun lapsi täyttää 15 vuotta. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö ja rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa. Vuonna 2015 kannattajajäsenmaksu yksityishenkilöltä on 45 euroa ja yhteisöltä 150 euroa. Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa yhdistyksen toimistosta ja internetsivuilta www.hiy.fi. Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään la 28.11.2015 klo 13.00 alkaen yhdistyksen toimintakeskuksessa, Voudintie 6, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset 6§:n mukaiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Vuokratalot As. Oy Helsingin Juhana Herttuantie 17, 00600 Helsinki Talonmies Seija Salenius puh. 040 5849 204 Tuulimyllyntie 5, 00920 Helsinki Huoltoyhtiö R. Asikainen Oy puh. 09 3421 006 Voudintie 6, 00600 Helsinki Huoltoyhtiö Piha- ja Talohuolto Oy puh. 020 7433 400 tai [email protected] Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimisto on suljettu 21.12.2015-6.1.2016 Hyvää Joulua! VÄLITÄMME HENKILÖKOHTAISTA APUA PALVELUSETELILLÄ Välitys avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00 – 17.00 puh. 045 8519000 tai [email protected] 4/2015 Asiantuntijalehti vammaisille sekä sosiaalija terveydenhuoltoalan ammattilaisille Sisällysluettelo Lukijalle................................................................ 4 Päätoimittajan tervehdys....................................... 6 Yhdenvertaisuus ja esteettömyys on yhteinen etu.8 Helsingin kaupungin apuvälinelainaus................ 10 Elävänä Euroopassa, Berliini 2015....................... 12 Henkilökohtaista apua kahdella tavalla................ 16 Parapara makkaraa!.............................................. 18 HIY:n naiset voitokkaina..................................... 21 Jan Huopainen, maanteiden hurjastelija.............. 22 Henning Mankell................................................ 24 Miesten ilta......................................................... 26 Pieniä paloja........................................................ 28 Kirkkaimmat kurlingmitalit Hyvinkäälle............. 31 Kerhot kevätkausi 2016....................................... 32 HIY:n liikuntaryhmät.......................................... 33 Jäsenhakemus...................................................... 35 Kansikuva: Helsingin Aleksanterinkatu 2014 Kuva: Laura Lundström Toiminta talvi 2015-2016 ....................... takakansi Julkaisija: Helsingin Invalidien Yhdistys ry Päätoimittaja: Ilse Uoti Toimittaja: Eija Mäntynen Toimitus: Voudintie 6 00600 Helsinki puh. 09 720 6240 s-posti [email protected] Lehti ilmestyy: 4 kertaa vuodessa Ilmoitusmyynti:[email protected] puh. (09) 720 6240 Paino: Oriveden Kirjapaino LUKIJALLE Hyvä Lukija, TE 4/2015 L 4 okakuun alun aurinkoinen ja kuulas sää on lisännyt syksyistä väriloistoa. Öisin on jo muutamia asteita pakkasta. On mitä parhain ulkoilusää! Mutta talvi lähestyy ja kammottavat liukkaat kelit sen mukana. Mutta miten voimme välttyä kaatumisilta ja luunmurtumilta? Kalsiumin vaikutus luunmurtumien ehkäisyyn on parhaimmillaankin vähäistä. Kalsium voi kuitenkin yhdessä D-vitamiinin kanssa ehkäistä murtumia joissain riskiryhmissä. Tämän hämmentävän uutisen luin lokakuun 6. päivä. Kävi ilmi, että uutinen perustui arvostetussa The British Medical Journalissa julkaistuun kahteen laajaan meta-analyysitutkimukseen, jotka kattoivat käytännössä kaikki aiheesta tehdyt tutkimukset. Luunmurtumia sattuu yhtä paljon riippumatta siitä, saako henkilö kalsiumia ravinnostaan esimerkiksi maidosta paljon vai nykysuositusten mukaan liian vähän. Kalsiumin saanti ei vaikuttanut luuntiheyteenkään. Samoin kalsiumlisät, kuten kalkkitabletit, eivät osoittautuneet tehokkaiksi murtumien ehkäisyssä. Myönteisiä vaikutuksia ei näkynyt silloinkaan, kun potilaat saavat kalsiumin lisäksi D-vitamiinia. Meitä on kehotettu syömään kalsiumlisiä ja paljon maitotuotteita, jotta välttyisimme luunmurtumilta. Tutkimukset siis osoittavat tämän olevan turhaa valtaosalle ihmisistä. On silti mahdollista, että kalsium ehkäisee joidenkin riskiryhmäläisten murtumia yhdessä D-vitamiinin kanssa syötynä. Tutkimusten valossa vaikutus rajoittuu kuitenkin vain hauraisiin naisiin, joilla on kalsiumin ja D-vitamiinin puutos. Kalsiumlisiin on joissain tutkimuksissa liitetty myös haittavaikutuksia, joten niiden rutiininomai- nen suositteleminen kaikille on paitsi tehotonta myös mahdollisesti haitallista. Suomalaiset saavat kalsiumia ruoasta suosituksiin verrattuna riittävän runsaasti. Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä. Minä lopetan päivittäisen kalkkitabletin ottamisen – kunnes toisin osoitetaan! Samaisena lokakuun päivänä uutisoitiin myös vanhusten kaatumistapaturmista. Kaatumiset ovat ikääntyneiden ihmisten yleisin tapaturmatyyppi Suomessa. Iän karttuessa ja toimintakyvyn heikentyessä kaatumiset lisääntyvät. Yksi vakavimmista kaatumisten seurauksista on lonkkamurtuma: Suomessa niitä sattuu noin 7 000 tapausta vuodessa. Vuonna 2000 iäkkäiden akuuttia hoitoa vaatineiden kaatumisvammojen kustannukset olivat 39 miljoonaa euroa, josta lonkkamurtumien osuus oli 82 prosenttia. Kustannusten arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Uutinen perustui Veera Farinin pro gradu -tutkimukseen parin vuoden takaa. Farinin mukaan lonkkamurtumapotilaat kärsivät kaatumisen pelosta, josta seuraa aktiivisuuden rajoittamista, mikä puolestaan heikentää liikkumiskykyä ja lisää riskiä uusiin kaatumisiin. Siksi emme saa jäädä neljän seinän sisälle kaatumisen pelosta. Nyt Farin kiertää Suomea puhumassa kaatumisista ja niiden ehkäisystä. Säännölliset terveystarkastukset ja näöntarkastukset ovat tärkeitä kaatumisten ennaltaehkäisyssä. Pienillä teoilla, kuten mattojen reunojen teippaamisella, valaistuksen parantamisella ja silmälasien puhdistuksella, saadaan tulosta. Mitä vanhempi ihminen on, sitä useammin kaatumiset tapahtuvat kotona, ihan sisätiloissa. Kaatumiset voivat tapahtua eteisessä, kun puetaan päälle, ja kaatumisia tapahtuu myös pesutiloissa. Nopeat LUKIJALLE haastattelu tässä lehdessä), kuoro- ja yhteislaulua sekä ”sydämet pysäyttäviä” laulu- ja tanssiesityksiä. Monipuolisen buffetruokailun jälkeen voimme kukin kykyjemme mukaan pyörähdellä tanssiparketilla tai vain katsella toisten pyörähtelyä. Tanssimusiikista vastaa Sonja & Omat Pojat solistinaan seniorilaulukilpailun voittanut Leena Hästbacka. Jos tahdot, voit ottaa ystäväsikin mukaan. Juhlan järjestäjinä olisimme superonnellisia, jos monet teistä vastaavat kutsuumme. Vieraat luovat juhlatunnelman. Tavataan sielläkin! Hyvä lukija, Sydänlämpöiset kiitokset kuluneesta vuodesta, Hyvää ja rauhallista joulunaikaa sekä Onnellista ja Turvallista Uutta Vuotta 2016! Riitta TE 4/2015 käännökset ja kantamukset ovat haastava yhdistelmä, jossa tasapaino joutuu koetukselle. Erityisesti naisten lihasmassa ja -voima alkavat huveta vaihdevuosien käynnistyessä. Kaatumisriskin vähentämiseksi kaikkien, mutta varsinkin naisten, on korkea aika aloittaa kunnosta ja lihasvoimasta huolehtiminen viisikymppisenä tai kuusikymppisenä tai seitsemän- tai vaikka kahdeksankymppisenä. Aktiivinen arki ja tietoinen arkiliikunnan järjestäminen kuuluvat meidän jokaisen vastuulle. Kaatumisten ehkäisemiseksi tarkkana saavat olla kaiken ikäiset, mutta erityisesti ikääntyneet ja liikuntavammaiset henkilöt. On hyvä huolehtia silmälasien puhtaudesta, riittävästä valosta (esimerkiksi otsalamppu) ja jalkineista, joilla pysyy pystyssä jäisellä tiellä. Yhdistyksen puheenjohtajana minulla on ilo toivottaa teidät tervetulleiksi yhdistyksen syyskokoukseen lauantaina 28.11. klo 13.00. Kokouksessa päätetään muun muassa hallituksen esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä vuodelle 2016 ja valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Tulkaa päättämään yhteisistä asioistamme. HIY ry järjestää Polioinvalidit ry:n Pääkaupunkiseudun osaston ja Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry:n kanssa lauantaina 5.12. Itsenäisyyspäiväjuhlan, joka korvaa perinteisen ravintolapikkujoulumme. Tiedossa on juhlavaa ohjelmaa, kuten Invalidiliiton eläkkeelle jäävän toimitusjohtaja Marja Pihnalan juhlapuhe (Marjan 5 PÄÄTOIMITTAJAN TERVEHDYS H yvää syksyä kaikille TE-lehden lukijoille. Suurkiitos tämän lehden ilmestymisestä toimittajana jo pitkään toimineelle Eija Mäntyselle ja yhdistyksen toimistosihteerille Inge Ivaskille. Minä olen kärvistellyt selkäydinkanavanahtauman aiheuttamien hermosärkyjen kanssa jo keväästä asti ja nyt yllättäen leikkausaika tuli muutaman päivän varoitusajalla lokakuun alussa. Lehden teko jäi muille ja niin moni muukin asia. Mikrokirurgia on ihmeellistä, kivut jäivät heti pois ja toipuminen kestää tovin. Omien kokemusten kautta myös ymmärtämys lisääntyy ajatellen jäsenistön kokemia, ehkä jo lapsuudesta muistoissa olevia sairaalakokemuksia kohtaan. Nykysairaalan menosta saisi myös hupaisia sketsejä ja surkuhupaisia tarinoita kerrottavaksi muutamankin vuorokauden kokemuksella. Tässä nyt kotona sairaslomalla kärvistelen ja mietin mitä kuluneena vuonna tuli tehtyä. Kaikkea järjestettiin, kiitos että olitte mukana. Juhlia on edelleen tulossa ja toivottavasti niissä tavataan. Pitkästä aikaa luin Marja Holmin kirjaa johtaja muurahaisesta. Erityisesti minua nyt kosketti mietelmä: Maailmasi on yritystäsi varten. ”Johda elämääsi kuin olisit virtaava puro. Muuta suuntaa ja etsi uusia reittejä. Älä pesi puolikuivissa lätäköissä vaan pidä itsesi liikkeessä. Raikkaana ja valppaana.” Siispä toivonkin, että kertoisitte millaisen lehden haluatte, miten uudistua, minkälaisia juttuja haluatte lukea ja mitä toivomuksia ulkoasusta. Lähettäkää viestejä sähköpostilla [email protected], [email protected] , vaikka kirjeellä tai soittakaa puh. 09 720 6240. Oikein hyvää syksyä ja joulun odotusta! Kiitos tästä vuodesta! Ilse VESIJOOGAN LAJIKOKEILU TE 4/2015 Su 24.1. klo 14.30 - 16.30. Paikka: Ruskis ,Tenholantie 15, Helsinki. Ohjaajana jooganopettaja SJL Heidi Viheriälä. 6 Hinta 10€ / hlö. Ilmoittautumiset: Risto Korhonen, puh. 045 171 64 92 tai [email protected] Invalidiliiton toimitusjohtaja Marja Pihnala YHDENVERTAISUUS JA ESTEETTÖMYYS ON YHTEINEN ETU Invalidiliiton toimitusjohtaja Marja Pihnala on siirtymässä eläkkeelle vuoden 2015 lopulla. Hän on toiminut koko työuransa erilaisissa vammaispalvelun tehtävissä ja vaikuttanut vammaisten aseman kohentamiseen, paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisesti. HIY:ssä olemme ylpeitä myös siitä, että Marja Pihnala on ollut yhdistyksemme jäsen vuodesta 1971 lähtien. TE 4/2015 M 8 arja Pihnala kertoo, että heti valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta hän sai vakituisen viran Ruskeasuon lapsi-invalidien koulun sosiaalityöntekijänä. - Se oli mukava työ ja tein sitä 8 vuotta, kunnes meille syntyi ensimmäinen lapsi ja jäin äitiyslomalle. Sen jälkeen hain Invalidiliiton keskustoimistoon sosiaalisihteeriksi, koska halusin mennä katsomaan, kuinka tällainen vammaisjärjestö toimii keskustasolla. - Tänä aikana tuli suuria muutoksia, kun vanha Invalidihuoltolaki muuttui Vammaispalvelulaiksi. Tuolloin pääsin näkemään, kuinka lainsäädäntötyöhön vaikutetaan ja kuinka lakia sovelletaan käytäntöön. - Tästä työstä siirryin sitten 3 vuoden päästä Invalidiliiton Vantaan palvelutalon johtajaksi. Se oli siihen aikaan liiton suurin palvelutalo, joten se oli oikein hyvä paikka opetella johtamista. - Sitten pääsin tuuraamaan asumispalveluosaston päällikköä ja sitä kautta keskusjärjestöön järjestöpäälliköksi, kunnes minua sitten vuonna 2012 pyydettiin hoitamaan toimitusjohtajan tehtäviä. Esteettömyys ja vammaisten työllistyminen Invalidiliiton strategia on määritelty lauseessa: ”Yhdenvertainen ja esteetön Suomi”, kertoo Marja Pihnala. - Vammaispalvelulain toteutuminen, esteettömyys ja vammaisten työllistyminen ovat olleet osa toimitusjohtajakauteni suurista tehtävistä. - Esteettömyyden osalta pitäisi saada ihmiset ymmärtämään, että kysymys on yhdenvertaisuudesta ja meidän kaikkien yhteisestä edusta. Esteettömyydestä hyötyvät vammaiset, vanhat, lapsiperheet ja koko yhteiskunta. - Esteettömyyden huomioimisen ei tarvitse maksaa suuria summia, kun esteettömyys on alunperin mukana kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Esteettömyys on asenne. - Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittaminen, henkilökohtaisen avun saaminen lain piiriin ja muutosten Invalidiliiton toimitusjohtaja Marja Pihnala on tehnyt koko työuransa vammaispalvelualalla. toteutuminen kunnissa ovat myös olleet tärkeitä tehtäviä. - Vammaisten työllistyminen ja vammaisyrittäjyyden edistäminen ovat osa yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä, jota ajamme hyvin määrätietoisesti, kertoo Marja Pihnala. Suurten muutosten aikaa Vapaaehtoisilla ja yhdistyksillä on suuri tehtävä Ilman yhdistysten ja vapaaehtoisten toimintaa jäisivät monet vammaiset ihmiset aivan heitteille, sanoo Marja Pihnala. - Yhdessä olo ja järkevä tekeminen on erittäin tärkeätä, ihmiset pitävät huolta toisistaan. - Kolmannen sektorin työn arvostus on nousussa. Valtakunnallisesti on käynnistetty, ”Kättä päälle”-projekti, jossa keskustellaan järjestöjen toimintamahdollisuuksista. - Kolmannen sektorin toiminta ja vammaisten yrittäjyys ovat mukana Sipilän hallituksen kärkihankkeissa. Marja Pihnala käy vesijumpassa ja pelaa sulkapalloa Validian kuntokeskuksessa. Presidentin terveiset Presidentti Sauli Niinistö oli tutustumassa 15.9.2015 toimintaamme ja Validia kuntoutuskeskukseemme. Hän oli innoissaan näkemästään ja sanoi että, ”kuinka tärkeätä työtä te teette ja miten sitä ei aina tule ajatelleeksikaan mitä kaikkea sitä tehdään”, kertoo Marja Pihnala. - Meidän pitäisi olla enemmän rinta rottingilla ja puhua siitä mitä kaikkea me teemme Invalidiliitossa ja kaikissa 155 jäsenyhdistyksessämme. - Tästä kaikesta meidän pitäisi ylpeänä kertoa ulospäin paljon enemmän. - Liitto tekee tietenkin omalta osaltaan julkisuustyötä, mutta mielestäni yhdistysten puheenjohtajat, hallitukset ja jäsenistö voisivat olla myöskin paljon aktiivisempia tässä työssä. - Näkyvyyden nostaminen valtakunnan, piirien ja yhdistysten tasolla olisi todella tärkeätä työtä, sanoo Marja Pihnala lopuksi. Teksti ja kuvat: Martti Räinä TE 4/2015 Nyt kun elämme suurten muutosten ja taloudellisten vaikeuksien aikaa, niin tämä tilanne heijastuu monella tavalla myöskin Invalidiliiton työhön ja vammaisten elämään, toteaa Marja Pihnala. - Kunnissa on suuria vaikeuksia saada erilaisia vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Olemme saaneet tietää, että joissain kunnissa ei myönnetä vammaisille mitään etuuksia, vaikka heillä olisi niihin oikeus. - Lisäksi hallituksen ohjelmassa on useita leikkauksia jotka kohdistuvat vammaisiin henkilöihin ja eläkeläisiin. Siellä on asumistukien leikkauksia, kuljetuspalvelutukien vähennyksiä, lääkemenojen korvausten alentamista jne. Takuueläkkeellä elävien henkilöiden toimeentulo tulee olemaan todella vaikeaa näiden leikkausten jälkeen. - Liitto yrittää vaikuttaa tilanteeseen kaikin keinoin ja olemme jättäneet kaikille kansanedustajille selvityksen siitä, miten leikkaukset vaikuttavat vammaisten elämään. 9 HELSINGIN KAUPUNGIN APUVÄLINELAINAUS Liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä lainataan määräaikaiseen tai jatkuvaan käyttöön kolmesta apuvälinepalvelupisteestä. Apuvälineen tarvitsija voi hakeutua suoraan palvelupisteeseen tarvitessaan tavallisimpia apuvälineitä. Esim. rollaattorin tai pyörätuolin tarpeen arviointiin ja käytön ohjaukseen toivotaan ajan varaamista. Vaativampaa yksilöllistä toimintakyvyn arviointia ja valintaa edellyttävien apuvälineiden kohdalla (esim. henkilönnostin) tarvitaan lääkärin tai terapeutin suositus. Esimerkkejä lainattavista apuvälineistä: liikkumisen apuvälineet; rollaattorit, kävelykepit ja pyörätuolit hygienia-apuvälineet, wc-korottajat ja suihkutuolit asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja välineet (sängynjalan korottajat, nousutuet ja henkilönnostolaitteet) Yksilölliseen käyttöön valmistettujen apuvälineiden ja muiden henkilökohtaisten apuvälineiden, joilla ei ole palautusvelvollisuutta, tarpeen arvioi yleensä lääkäri, joskus terapeutti. MM. proteesit, ortopediset jalkineet, tukisukat, ortoosit ja peruukit. Kuntoutussuunnittelijat vastaavat niiden hankkimisesta. Lainauspisteiden puhelinaika on ma–pe klo 9–15. Laakson palvelupiste, Lääkärinkatu 8 V, rak 4, 00250 Hki, puh 09 310 47589 Malmin palvelupiste, Talvelantie 6, rak.18, 00700 Hki, puh. 09 310 67446 Herttoniemen palvelupiste, Kettutie 8 I,2 krs, 00800 Helsinki, puh 09 310 55655 Sähköiset liikkumisen, ympäristönhallinnan ja kommunikoinnin apuvälineet sekä lasten ja nuorten vaativat apuvälineet HUS Apuvälinekeskuksen kautta. Paikka Invalidiliitto ry:n toimitalo, Mannerheimintie 107, 2.krs. Käynti: Nauvontie 8. Osastonhoitaja puh. 050 427 1502 ja osastonsihteeri puh. (09) 471 80520. * TE 4/2015 AVUSTAJAKESKUS SENTTERI assistentti.info 10 Puhelinpäivystysajat: ma, ti, to ja pe klo 10–13 ja ke 13–16. Puh. 045 7732 4381 tai [email protected] tai [email protected] Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 4 (5.krs), 00530 Helsinki. Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS La 28.11.2015 klo 13 alkaen HIY:n toimintakeskuksessa, Voudintie 6, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen 6:n mukaiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n UUSIEN JÄSENTEN ILTA Aika: Ke 27.01.2016 kello 17.00-18.30 Paikka: HIY:n toimintakeskus (Voudintie 6, Helsinki) Tilaisuudessa saat tietoa yhdistyksen toiminnasta ja jäseneduistasi. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Ilmoittaudu toimistoon viimeistään 22.1.2016 Puhelin: 09-720 6240 tai s.posti: [email protected] ELÄVÄNÄ EUROOPASSA, BERLIINI 2015 TE 4/2015 Y 12 hdeksänvuotishääpäivämme matkasuunnitelmien alla mietin, miten merkittäviä maailmanhistorian tapahtumia on ollut näihin aikoihin: II maailmansodan päättyminen, voiton päivä, Prahan teurastajana tunnetun Reinhard Heydrichin attentaatti, kirjaimellisesti hääpäivänämme 27.5. Olemme katsoneet vanhoja historiadokumentteja. Tiedämme paikkamme. Keskitysleirin jaotteluissa meidät olisi ohjattu vasemmalle ”suihkujonoon”. Jugendlinnoissa asuvat ”loiset”, joiksi propagandafilmit kuvasivat vammaisia ja sairaita, kutsuttiin kivalle retkelle – kaasuautoihin. Tätä propagandaohjelmaa vastusti voimakkaasti neuropsykiatri Karl Bonhoeffer, teologi Dietrich Bonhoefferin isä. Yksi Berliinin metrokartan asemista on nimetty Karl Bonhoefferin mukaan. Haluan ajella sinne ja hengessäni kunnioittaa häntä. Ja edelleen – eugeniikka, rotuhygieniaoppi ei ole ollut pelkästään natsien idea. Fidan kirpparilla oli 1948 painettu suomalainen naisten terveyskirja, jossa oli varsin rotuhygienistisiä ajatuksia. Tämän päivän sikiöseulonnat ja eräiden poliitikkojen kommentit maahanmuuttajien hihamerkeistä ja sterilisoinnista palauttavat pelottavasti mieleen nuo ajat. Alustavia kohteita tulee aina mietittyä ennen matkaa. Huomasimme mieheni Pekan kanssa että Mosaic Tours järjestää nonprofit kierroksia Sachsenhausenin keskitysleirille joka sijaitsee noin 40 kilometriä Berliinistä. Sachsenhausenin keskitysleiri rakennettiin vuonna 1936 Heinrich Himmlerin toimesta keskitysleirin mallikappaleeksi. Vuosien 1936–1945 välillä yli 200 000 henkilöä internoitiin Sachsenhauseniin. Suurin osa heistä oli poliittisia vankeja. Myöhemmin vangittiin myös rasistisin perustein. Vangit kuolivat pääasiallisesti nälkään ja kaltoinkohtelun seurauksena. (www. mosaictours.org). Sachsenhausenin kes- kitysleirissä suoritettiin myös ”Operaatio Bernhard”, suuri rahanväärennysoperaatio jonka tarkoituksena oli sekoittaa Englannin talous laittamalla jakoon väärennettyjä Englannin puntia. Tästä kertoo mielenkiintoisella tavalla vuonna 2007 Oscar-palkittu elokuva ”Väärentäjä”. Väärennystoimia varten värvättiin vankeja myös muilta keskitysleireiltä. Matkallamme meillä on tapana käydä jossakin kirkossa Jumalanpalveluksessa. Suuntasimme, ei niin kovin kaukana hotelliltamme sijaitsevaan, evankeliseen Hohenzollerngemeinde -kirkkoon. Nuori kaveri vastasi säestyksestä flyygelillä, kuoriuruilla ja uruilla, sekä hemmotteli meitä lopuksi Charles-Maria Widorin Toccatalla. Vaikka se on paljon soitettu klassikko, se räjäyttää tajunnan aina. Oma reissunsa oli retki Karl Bonhoeffer Nervenklinik -asemalle. Asema oli pieni ja lähellä ollut kuppila oli remontissa. Oli tarkoitus nostaa maljaa tälle herralle, mutta se jäi myöhemmäksi. Jotkut retkien lähtöpaikat on hyvä käydä katsomassa etukäteen erikseen. Siispä lähdimme kohti Alexanderplatzia. Mosaic Toursin retki lähtisi sieltä, radiotornin juurelta. Sodan jälkeen liittoutuneet jakoivat Berliinin neljään vyöhykkeeseen; Checkpoint Charlie oli amerikkalaisten, muut vyöhykkeet olivat Neuvostoliiton, Ranskan ja Iso-Britannian hallussa. Checkpoint Charlie oli jaetun Berliinin tarkastusasema Amerikan ja Neuvostoliiton välillä – ja ylivoimaisesti tunnetuin. Pysähdyimme Berliinin muuri -panoraamaan ja meitä palvellut tyttö alkoi yhtäkkiä neuvoa meitä suomeksi. Hän oli alkujaan saksalainen mutta asunut Suomessa 2000-luvulla Joensuussa ja kirjoitettuaan ylioppilaaksi palasi Saksaan. Kysyin oliko hän Suomessa asuessaan seurannut koripalloa. Ei ollut, mutta siitä huolimatta kerroin että Joensuun Kataja oli viimeinkin voittanut Pantteri-patsaan. Panoraama oli vaikuttava – ahdistava- liiseja, jotka kieltäytyivät natsikomennosta. Nuo poliisit internoitiin Sachsenhauseniin ja teloitettiin välittömästi. Sachsenhausenissa juutalaiset olivat vähemmistössä sillä he olivat leirillä vain kokoamista ja edelleenlähettämistä varten. Sachsenhausen ei ollut varsinainen tuhoamisleiri vaikka ”napsakka niskalaukaus” oli sielläkin käytössä. Leirillä oli toisinajattelijoita, antisosiaalisia, kommunisteja, sosiaalidemokraatteja, romaneja ja homoseksuaaleja. Jos leiriltä yritti karata, vartija ampui jalkaan ja sen jälkeen pakoa yrittänyt kidutettiin hengiltä toisten nähden. Pahoinpitelyyn oli nerokas, fyysisiä jälkiä jättämätön keino. Vanki sidottiin paaluun käsistä ja kädet väännettiin selän taa jotta olkapäät menivät sijoiltaan. Siinä sai sitten roikkua useita tunteja. Kun vanki irrotettiin paalusta, olkapäät napsahtivat paikoilleen. Leiri oli ison kolmion muotoinen, näin ollen tuhansia ihmisiä vartioi vain parikymmentä vartijaa konekivääreineen vaivattomasti. Sachsenhausen suljettiin kuitenkin vasta vuonna 1950 sillä sodan päättymisen jälkeen siellä säilytettiin P.O.W– statuksen vankeja (=Prisoners Of War) eli venäläisiä sotilaita. Kohtelu oli julmempaa kuin natseilla. Vangit vain jätettiin leirille ilman ruokaa. Paikallisten kävi heitä sääliksi ja kyläläiset heittivät aidan yli ruokatarvikkeita. Paikan keskiössä on suuri muistomerkki jossa venäläinen sotilas vapauttaa hyviä kommunisteja. Oli ehdottomasti kiellettyä kuvata kommunistivankeja riutuneina ja nälkiintyneinä. Veistoksen vangit olivat hyvin syöneen ja terveen näköisiä, valmiina taisteluun. Entiset DDR:n hallinnon jäsenet pitävät toisinaan joitakin juhlallisuuksia muistomerkin luona. Opas viittasi myös äskeisiin Ukrainan tapahtumiin. Kysymys kuuluukin; opimmeko me historiasta mitään? Historialla on tapana toistaa itseään. Tutustuimme myös juutalaisten muistomerkkiin joka sijaitsee Potszdamer Platzin ja Brandenburg Torin välillä. Amerikkalaisen arkkitehdin Peter Eisenmannin suuri muistomerkki avattiin toukokuussa 2005 TE 4/2015 kin. Vaikka muurin murtumisesta on kulunut jo 26 vuotta, on kaupunkikuvassa vielä kehitettävää. Itäpuoli on vielä lievästi sanottuna ankeampi kuin länsipuoli. Panoraamassa näki selvästi että länsipuolelta oli avoimet näkymät ihanaan Itä-Berliiniin, mutta itäpuolella muurin läheisyydessä oli aitoja, piikkilankaa, koiria, sotilaita ja konekivääreitä. Berliinin muuri rakennettiin siksi, etteivät itäberliiniläiset pääsisi länsipuolelle. Ennen muurin rakentamista ihmiset olivat paenneet sankoin joukoin idästä länteen. Eihän se ollut sopivaa, eikä antanut oikeaa kuvaa siitä, miten onnellista oli asua DDR:ssä. Siellähän kukoistivat vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus? Berliini on geologisestikin alkujaan jaettu kaupunki. Tästä kirjoittaa niin ansiokkaasti historioitsija Frederick Taylor kirjassaan ”Berliinin muuri”, että suosittelen tutustumaan tuohon kirjaan. Jaetun Berliinin historia on muutakin kuin muuri. Miten paljon poliittiset valtasuhteet mahdollistivat natsien sodanjälkeisen paon Etelä-Amerikkaan esim. Vatikaanin Rottalinjaa pitkin, ja miten moni pääsi vallan käytävillä Saksassa eteenpäin hirmuteoistaan huolimatta. Niin absurdilta kuin tämä kuulostaakin, holokausti edesauttoi juutalaisten paluuta kotimaahansa Israeliin ja tohtori Mengelen järkyttävät ihmiskokeet auttoivat nykyaikaisessa kaksostutkimuksessa. Paha ei siis sano viimeistä sanaa, se joutuu Elämän lakien vuoksi palvelemaan hyvää. Mitäpä keskitysleiri-vierailusta voisi sanoa? Sachsenhausen oli perustamisjärjestyksessä toinen keskitysleiri, Dachau oli ensimmäinen. Dachauta lukuun ottamatta suurin osa pahamaineisimmista keskitysleireistä sijaitsi Itä-Saksan alueella. Pahimmat tuhoamisleirit sijaitsivat Puolassa ja muilla miehitetyillä alueilla. Sachsenhausen oli eräänlainen uudelleenkouluttamisleiri niille jotka eivät alistuneet natsihallintoon. Olimme aluksi kauniissa, puutarhamaisessa osassa, jonne oli pystytetty erilaisia muistomerkkejä esimerkiksi katolisille, protestanteille ja joukolle itävaltalaisia po- 13 TE 4/2015 14 monien kiistojen jälkeen. 2700 tummasta kivipaadesta koostuva teos haastaa siinä kulkevan. Samassa yhteydessä toimiva tiedotuskeskus keskittyy historiallisiin faktoihin ja kertoo kuuden miljoonan keskitysleirillä kuolleen juutalaisten nimet. Paikalla on muutama vartija katsomassa että paikassa käyttäydytään arvokkaasti. Vierailun loppuetappi olisi Olympiastadion jossa kävimme jo aikaisemmin. Olimme kuitenkin väsyneitä ja emme jaksaneet mennä sisälle. Tarkoituksena olisi ollut ihailla suomalaista menestystä vuoden 1936 olympialaisten kunniataulusta. Todellisuudessa tämä ihailu palasi joulukuulle 2006 jolloin kiersimme koko stadionin kaaren sisältä. Nyt paikka oli suljettu ison jalkapallotapahtuman vuoksi. Oli muitakin turhareissulaisia, se lohdutti hieman. Olisihan menestyksessä ollut ihailtavaa. Kunniatauluissa oli kultamitalistit: 10 000 metrin juoksu Ilmari ”Kulta-vääpeli” Salminen, 5000 metrin Gunnar Höckert ja 3000 esteet Volmari Iso-Hollo. Gunnar Höckert tuli varakkaasta perheestä eikä hänen isänsä hyväksynyt mitään urheilu-kotkotuksia. Kun poika sitten voitti kultaa kisoissa, isä oli vartijoiden estelyistä huolimatta juossut kentälle ja huutanut: ”Ich bin Vater – Minä olen isä”. Volmari Iso-Hollo on edelleenkin ainut 3000 esteiden kaksinkertainen olympia- voittaja. Itse asiassa 1936 kisoissa 10 000 matka toi Suomelle myös kaksi muuta mitalia Ilmari Salmisen kullan lisäksi eli kolmoisvoiton, Arvo Askolan ottaessa hopeaa ja Volmari Iso-Hollon tuodessa pronssia. Pekka palautti mieleen myös Martti Jukolan selostuksen loppuhuipennuksen japanilaisesta neljänneksi sijoittuneesta urheilijasta:” Murakoso jää, Murakoso jää” sekä sen että suomalaisten juoksijoiden menestyksen takana oli valmennuksesta vastannut Paavo Nurmi. 1936 kisat olivat merkittävä tapahtuma Berliinissä, Hitlerin kisat. Herra H. kätteli kaikki kultamitalistit, lukuun ottamatta neljä kultaa voittaneen Jesse Owensin sillä hän oli mustaihoinen. 100m, 200m, 4x100 ja pituushyppy olivat hänen lajejaan. Tyypillisen arjalaisen ulkonäön omaava saksalainen pituushyppääjä Lutz Long oli hyvä ystävä Jesse Owensin kanssa Berliinin kisojen pituushyppypaikalla. Heistä on myös otettu yhteiskuva kisoissa. Lutz Long kaatui toisessa maailmansodassa. Ein Drink ”Hugo” schmekt! Bis bald Deutschland! Tchüss! Kirsi Maria Mustonen urheilutrivia Pekka Mustonen KOULUTUSTA HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Perjantaina 13.11.2015 Klo 12.30-15.45 Paikka: Helsingin Invalidien Yhdistys, Voudintie 6, Helsinki Kouluttajina: Lakimies Terhi Toikkanen ja sosiaalityöntekijä Yodit Melaku Koulutus työnantajille, henkilökohtaisille avustajille, sosiaalityöntekijöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Ohjelma: 12.30 13-13.45 14-14.45 15-15.45 Kahvitarjoilu Rekrytointi ja perehdytys Etiikka ja itsenäisen elämän ideologia Työnantajan ja avustajan oikeudet ja velvollisuudet KOULUTUSTILAISUUS: HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖTERVEYSHUOLTO Perjantaina 5.2.2016 klo 13.00-15.00 Paikka: Helsingin Invalidien Yhdistys, Voudintie 6, Helsinki Koulutus on tarkoitettu henkilökohtaisten avustajien työnantajat ja henkilökohtaiset avustajat Kouluttajana: työterveyshoitaja Hilkka Pääkkölä Vantaan Työterveys liikelaitoksesta Ilmoittautumiset koulutuksiin viimeistään viikkoa ennen koulutusta: [email protected] tai puh. (09) 7206 240 TE 4/2015 Henkilökohtaiset avustajat kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Kuitenkin vain noin 50 prosentille avustajista työterveyshuolto on asianmukaisesti järjestetty. Lakisääteinen työterveyshuolto kattaa ainoastaan ehkäisevän terveydenhuollon palvelut. Helsingissä avustajien työterveyshuollon palvelut järjestää Vantaan Työterveys liikelaitos. 15 Henkilökohtaista apua kahdella tavalla Kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilökohtaista apua. Sillä tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Apua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. TE 4/2015 Palvelusuunnitelma ja päätös 16 Henkilökohtaisen avun palvelua haetaan oman asuinalueen vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä. Henkilökohtaisen avun myöntäminen perustuu palvelusuunnitelmaan. Sosiaalityöntekijä arvioi henkilökohtaisen avun tarpeen yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelmapalaverissa, jonka tavoitteena on osapuolten yhteinen näkemys asiakkaan toimintakyvystä ja tarvittavista palveluista. Näkemyseroja voi syntyä muun muassa siitä, mikä on asiakkaalle sopivin palvelumuoto (työnantaja- vai palvelusetelimalli) tai kuinka runsaasti tämä tarvitsee henkilökohtaista apua. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, kirjataan sekä asiakkaan että työntekijän näkemykset. Pyydettäessä asiakkaan esittämä kirjallinen selvitys on liitettävä palaverin pohjalta laadittavaan palvelusuunnitelmaan, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Palvelusuunnitelmasta on käytävä ilmi riittävän yksityiskohtaisesti asiakkaan yksilöllinen tilanne niiltä osin kuin se vaikuttaa päätettäessä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä. Palvelusuunnitelma ei ole viranomaisen tekemä hallintopäätös eikä allekirjoitettunakaan juridisesti sitova. Asiakkaalle ei synny sen perusteella suoraa oikeutta vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja ja tukitoimia. Nämä tulee kuitenkin myöntää asiakkaalle, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Poikkeaminen on aina erikseen perusteltava. Päätöksen tueksi edellytetään lääkärin arviota avuntarpeen pysyvyydestä. Tarvittaessa käytetään myös muiden ammattihenkilöiden lausuntoja. Uskallanko ryhtyä henkilökohtaisen avustajan työnantajaksi? Ensisijainen henkilökohtaisen avun toteuttamistapa Helsingissä on henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen eli ns. työnantajamalli. Kaupunki huolehtii vaikeavammaisen puolesta henkilökohtaisen avustajan palkanmaksusta vammaisen työnantajana ilmoittamien tietojen perusteella. Vaikeavammainen henkilö toimii itse avustajan työnantajana ja henkilökohtainen avustaja on työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa työnantajaan eikä kuntaan. Mistä apua työnantajuuteen? Henkilökohtaisten avustajien työnantajia ja työnantajiksi aikovia neuvoo ja oh- Henkilökohtaista apua palvelusetelillä Palvelusetelimalli on yksi henkilökohtaisen avun toteuttamismalleista. Palveluseteliä käytetään usein täydentävänä palveluna äkillisissä ja poikkeuksellisissa avuntarpeissa sekä silloin, kun myönnetyt tuntimäärät ovat pieniä tai epäsäännöllisiä. Palvelusetelimalli sopii hyvin myös henkilöille, jotka eivät pysty tai halua itse toimia työnantajina. Palvelusetelin käyttäjältä edellytetään kykyä toimia työnjohtajana, sillä asiakas itse määrittelee palvelun sisällön, mutta avustajan työnantajana toimii palveluntuottaja, joka hoitaa työnantajavelvoitteet. Palvelusetelin käytöstä sovitaan aina palvelusuunnitelmassa ja siitä tehdään viranhaltijan päätös. Ennen päätöksen tekemistä asiakkaalle annetaan lista kaupungin hyväksymistä palveluntuottajista, joista hän valitsee itselleen sopivan henkilökohtaisen avun toteuttajan. HIY on Helsingin kaupungin hyväksymä henkilökohtaisen avun palvelusetelintuottaja. Asiakas sopii yhdessä palveluntuottajan kanssa henkilökohtaisen avun sisällöstä, ajankohdasta ja toteuttamisesta sekä antaa sosiaalityöntekijältä saamansa palvelusetelin palveluntuottajalle. Palvelun toteuduttua asiakas kuittaa, että sovittu palvelu on toteutunut. Riitta Jolanki Henkilökohtaisen avustajan työnantaja Lähteet: Helsingin kaupunki (www.hel.fi): Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (https://www.thl.fi): Vammaispalvelujen käsikirja -- Henkilökohtainen apu. TE 4/2015 jaa oman alueen sosiaalityöntekijän lisäksi vammaisten sosiaalityön henkilökohtaisen avun sosiaaliohjaaja Mari Parttimaa, puhelin 310 45939 (puhelinaika ma–pe klo 12–13). Parttimaa työskentelee Vammaisten sosiaalityön eteläisessä toimipisteessä, katuosoite: Toinen linja 4 A, 3.krs, 00530 Helsinki ja postiosoite: PL 7115, 00099 Helsingin kaupunki. Helsingin Invalidien Yhdistyksessä on vuodesta 2012 lähtien toiminut Henkilökohtaisten avustajien työnantajien vertaistukiryhmä, joka on avoin työnantajille ja työnantajiksi aikoville eikä osallistuminen edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Ryhmäläisistä osa on vielä työelämässä mukana, mutta suurin osa eläkeläisiä, jotka ovat olleet ansiotyössä. Iän myötä avun tarve on kasvanut ja henkilökohtainen avustaja tullut välttämättömäksi useimmiten jo ennen eläkeikää. Avuntarve vaihtelee, mutta on 10– 40 tuntia viikossa. Syystä tai toisesta ympärivuorokautista apua saavat eivät ole tulleet ryhmäämme. Ryhmä kokoontuu kuukauden 1. perjantaina klo 16.30 pariksi tunniksi yhdistyksen toimintakeskuksessa kesäkautta lukuun ottamatta. Poikkeuksena on myös tammikuu, jolloin tapaaminen on vasta 8.1.2016. Vertaistukiryhmässä keskustellaan ja jaetaan kokemuksia luottamuksellisesti työnantajan roolista ja työnjohtajuuteen liittyvistä kysymyksistä. Työnantajan on tunnettava ja noudatettava työelämää koskevia lakeja ja sopimuksia. Niiden henkilöiden kanssa, jotka vasta harkitsevat työnantajaksi ryhtymistä, jaamme kokemuksia siitä, miten avustaja muuttaa elämää. Ongelmallisiin kysymyksiin pyydetään neuvoa useimmiten Henkilökohtaisten avustajien liitosta. Helsingin Invalidien Yhdistys ja Assistentti.info järjestävät marraskuussa maksuttoman koulutustilaisuuden työnantajana toimimisesta. Lisätietoa asiasta toisaalla tässä lehdessä. 17 Parapara makkaraa! E TE 4/2015 lokuinen liikuntapäivä valkeni seesteisenä ja ilmojen haltija hemmotteli kaikkia Heppariin tulijoita koko päivän ajan. Täytyy myöntää, etten ole ennen osallistunut HIY:n liikuntapäivään. Taidan olla enempi ”hienot naiset eivät hikoile”- tyyppiä ellen vallan itse sohvaperunoiden kuningatar. Päätin kuitenkin muuttaa asennettani ja lähteä liikkeelle reippaalla retkimielellä. Kylläpäs meitä hemmoteltiin, ohjelmassa oli jokaiselle jotain: Trikkaus eli temppuilu on näyttävä liikunnallinen laji, joka koostuu erilaisien 18 taistelulajien, akrobaattisen voimistelun ja muiden vastaavien lajien näyttävimmistä tempuista, joista trikkaaja pyrkii tekemään mahdollisimman sulavan ja näyttävän kokonaisuuden käyttämällä erilaisia potkuja, voltteja ja kierteitä. Liikuntapäivään osallistuneista yhdistyksen jäsenistä ei kukaan tainnut olla sellaisessa kunnossa, että olisimme pystyneet huimiin hyppyihin, mutta oli kuitenkin huikeaa katsella taitavan nuoren miehen Aleksi Rannan esitystä. Paikalla olivat myös Tero ja Saara. Heidän johdollaan saatiin tutustua paraparaan. Se on Japanista lähtöisin oleva klubitanssi. TE 4/2015 Paraparassa keskitytään ylävartalon ja erityisesti käsien liikkeisiin. Tanssista löytyi sovellus niin tuolissa istuville kuin jalkojaan käyttäville. Hienosti sanottuna oli kai kyse soveltavasta liikuntamuodosta. Minä ihastuin lajiin ihan satasella ja ilman muuta ilmoittaudun heti paikalla kurssille, jos sellainen järjestetään. Saatiin myös puistojumpata tuolijumppalegendan eli Jussin ohjauksessa. Lisäksi hän veti mölkky- ja saappaanheitto kisat. Päätin jo ennen tilaisuuteen lähtöä tosiaankin mennä mukavuusalueeni ulkopuolelle ja osallistua saappaan heittoon. Mölkkyä heittämään minua ei saa kirveelläkään. Siitä on minulla Kelan aiheuttama ikuinen trauma. Aikanaan kun Kela suuressa viisaudessaan vielä antoi Meikamummelle kuntoutusta, vaatimus oli, että kaikkeen pitää osallistua, jos mieli päästä seuraavankin kerran. Yksi vaatimuksista oli mölkky. Aina osallistuin ja silti Kela lopetti tykkänään sen ainoan laitoskuntoutusmuodon mikä minulle passasi, joten mölkkyämään en enää ala! Mutta saappaanheitto meni läpi oikein kunniakkaasti. Minä jäin viimeiseksi ja joku, jolla oli sama etunimi kuin minulla, voitti. Voiko olla pirkkous paremmin balanssissa? 19 TE 4/2015 Mitäs kaikkea muuta siellä olikaan; ainakin ratsastusta Hanna, melomista Jaakko. Sitten oli puhallustikkaa, tietorasteja… Lajit eivät ainakaan kesken loppuneet. Epäilen 20 Ilsellä ja Ingellä olleen sormensa pelissä laajan ohjelman ja hyvien järjestelyjen suhteen. Niistä kaunis kiitos. Ai niin ja vielä oli paloauto ja palomiehiä. Tietysti liikuntapäivänä on aina tarjolla makkaraa ja lettuja. Nyt oli maissiakin. Seppo ja Ripa toimivat rehellisinä grillimestareina. Minulle nimittäin tuli blondikohtaus ja annoin vahingossa liikaa rahaa, mutta asia korjaantui samalla silmän räpäyksellä. Tarja möi arpoja ja niitäkin ostin. ”Kas onni lemmen ja onni pelin niistä toinen on aina selin” opettaa vanha kansa. Arpaonnea ei tällä kertaa minulla ollut, joten nähtäväksi jää miten ollee sen lemmen laita? Mutta oli miten oli, vanhemmiten sitä alkaa rakastaa traditiota ja HIY:n liikuntapäivä olisi oikein hyvä tarjokas jatkuvaksi tapahtumaksi jokaisen jäsenen kalenteriin. Nähdäänkö ensi elokuussa? PirkkoJ. Kuvat: Laura Lundström ja Riitta Skytt HIY:n naiset voitokkaina Naisten maajoukkue osallistuu istumalentopallon EM-kilpailuihin Sloveniassa 8.-15.11.2015. Vaikka Suomen Cupissa pelattiin HIY:n joukkueena, oli se hyvää treeniä maajoukkueellekin. Suurin osa maajoukkueen pelaajista nimittäin pelaa kotimaassa HIY:n joukkueessa. HIY:n naisista Sloveniaan ovat lähdössä Annukka Jäätteenmäki (maajoukkueen kapteeni), Julia Koskinen, Anne Mäki, Petra Pakarinen, Hanna-Maria Sariluoto, Helena Skogström ja Marja Valkeavuori sekä maajoukkueen kakkosvalmentajana ja huoltajana toimiva Eeva-Liisa Hilden. Maajoukkueen muut pelaajat ovat Laura Haaranen, Karoliina Halme ja Sari Virta. Maajoukkueen päävalmentajana toimii Timo Väre. Istumalentopallonaisten urakointia Sloveniassa on mahdollista seurata ainakin www. istumalentopallo.info kautta. Sivuilta löytyy varmasti myös linkki netti-TV:lle, josta otteluita voi seurata suorana lähetyksenä. HIY:n istumalentopallotreenit ovat avoimia naisille ja miehille. Ne pidetään maanantaisin ja torstaisin klo 19-21 Siltamäen koululla, os. Siltakyläntie 27-29. Tervetuloa mukaan kokeilemaan mukavan haastavaa joukkuelajia! Treeneihin ovat tervetulleita niin vammattomat kuin vammautuneetkin. Petra Pakarinen TE 4/2015 H IY Helsingin naisten istumalentopallojoukkue voitti Jyväskylässä syyskuun lopulla pelatun Suomen Cup -turnauksen. Naisjoukkueita oli mukana neljä, joita kaikkia vastaan HIY pelasi kolmieräisen ottelun. HIY:n naiset hävisivät niukasti yhden erän. Muuten ottelut olivat HIY:n hallinnassa. Finaaliottelussa HIY kohtasi viimevuotisen cup-mestari Palokan Pyryn. HIY vei ottelun selkeästi erin 2-0 ja sai vastaanottaa kiertopokaalin. Pokaali on tarkoitus luovuttaa HIY:n toimistolle vuoden ajaksi, kunnes ensi syksynä jälleen se toimitetaan seuraavaan cup-turnaukseen. HIY:n voitokkaassa joukkueessa pelasivat Annukka Jäätteenmäki, Julia Koskinen, Maiju Marjamäki, Anne Mäki, Petra Pakarinen, Hanna-Maria Sariluoto, Kirsi Valkeavuori ja Marja Valkeavuori. Valmentajana toimi Eeva-Liisa Hilden, joka viime kaudella johti joukkueen Suomen mestaruuteen. Tulevalla kaudella joukkueen on tarkoitus taistella vielä keväällä 2016 Suomen mestaruudesta sekä osallistua 1-sarjaan ja Kotka-turnaukseen. Jyväskylässä pelasi myös toinen helsinkiläisjoukkue, jossa oli mukana HIY-läisiä miehiä. Joukkue pelasi LVI:n eli Laajasalon Voiman nimellä ja saavutti jaetun kolmannen sijan. Miesten joukkueessa pelasivat myös naisjoukkueen Marja ja Kirsi Valkeavuori. 21 JAN HUOPAINEN, MAANTEIDEN HURJASTELIJA J TE 4/2015 an Huopainen on 50-vuotias stadilainen joka tulisesti rakastuttuaan Anuun, muutti asumaan Hausjärvelle noin kaksikymmentä vuotta sitten. Jan on veijari, joka ei todellakaan ole jäänyt tuleen makaamaan. Vuonna 1972 iskenyt virus, teki hänestä neliraajahalvaantuneen ja puhekyvyttömän (tosin Jan on kuntoutunut vuosien varrella suht koht hyvin), ei 22 vienyt miehen energisyyttä aktiiviseen toimimiseen. Työkyvyttömyyseläkkeelle hän jäi vasta vuonna 2009 itse perustamastaan mainostoimisto/ohjelmatoimisto yrityksestään. Jan on innokas vapaaehtoistyöläinen. Luettelo hänen luottamustoimistaan on niin pitkä, että Raamatunkin lukisi nopeammin, joten mainitsen niistä vain muutaman. Hän toimii aktiivisesti Hausjärven kunnallispolitiikassa Vihreiden ryhmässä, Riihimäen invalidiyhdistyksen puheenjohtajana, Invalidiliiton valtuutettuna ja aktiivisena vaikuttajana Hausjärven seurakunnassa. Näiden juttujen jälkeen on tietenkin koomista sanoa mitä hän harrastaa, mutta Puuha Janin harrastuksena on moottoripyöräkerhotoiminta, https://sites.google.com/site/ecrubberball/. Nyt pitää kuitenkin varoittaa niitä, jotka eivät käy netistä katsomassa mistä on kysymys, niin kysymyksessä ei ole mikään ’’sellainen kerho’’ vaan rauhallinen sähkömopokerho. Myös sähkömopokerholaisilla on nahkaliivit ja EC (Electric Moped Club) nimet, kuten ’’isoveljilläkin’’. Huopainen ’’Jay D.’’ on kerhonsa pre- http://hki-rniemi.yhdistysavain.fi/tarina/ Jan puhuu suurella sydämellä esteettömyydestä ’’sanoista tekoihin’’ teemalla. Boccia ja musiikkikin kuuluvat miehen harrastuksiin. Tulevaisuudessa haaveena on jopa päästä eduskuntaan Vihreiden listoilta. Vammaispolitiikassa yhä suurempi vaikuttaminen kuuluu myös hänen tavoitteisiinsa. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös itämeren ympäriajo kesällä 2017 ja matka tehdään tietenkin sähkömopolla. Janista voisi kertoa vielä vaikka mitä, mutta eiköhän tässäkin ole jo riittävästi tarinaa. Huopaisen sähkömopokerhosta ja Rovaniemen reissusta saa lisätietoa tekstiin lisätyistä linkeistä. Kyllä me varmaan kuullaan Janin seikkailuista tulevaisuudessa vielä lisääkin. Tässä vaiheessa voi miehelle toivottaa ’’TURVALLISTA MATKAA’’. Pekka Mustonen TE 4/2015 sidentti, joten Ville Niinistöllä on lähipiirissään kaksi presidenttiä. Heinäkuussa 2013 Huopaisen Jan toteutti suuren haaveensa ja lähti kaahaamaan (max. 15km/h) Helsingistä kohti Rovaniemeä. Matkaan varattiin koko heinäkuu. Suorinta tietä ajaen matkan pituus olisi ollut noin 830km, mutta pitihän sitä cruisalla vähän sieltä ja täältä, esitellä Invalidiliittoa sekä puhua esteettömyydestä. Sähkömopot järjesti Rehamed ja yöpymiset Cumulus, nämä sponsorit Jan oli saanut tuekseen esittelemällä hurjan suunnitelmansa. Rent24 järjesti matkaseuraksi myös huoltoauton, jossa tarpeelliset matkatavarat ja varaosat kuten akut kulkivat mukavasti eli ei Janin yksin tarvinnut suureen seikkailuun lähteä. Jälkeenpäin ainakin minua mietityttää, että ROIsta ei olisi ollut kuin pari kolme sataa kilometriä enää Suomen huipulle, mutta… 23 Henning Mankell E n muista milloin luin ensimmäisen Henning Mankell -dekkarini, mutta ihastuin välittömästi hänen realistiseen tyyliinsä. Tuli mieleen Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää -dekkarit joista hyytävin oli viimeksi lukemani Harjunpää ja pahan pappi. Dekkareissa minua ei kiehdo jännittävyys, murhat tai muu ”vasenkätisen tekeminen”. Näiden molempien herrojen kirjoissa on aikamoista yhteiskunnallista sanomaa. Mankellin kritiikki ruotsalaisesta kansankodista ei edes yritä piiloutua rivien väliin. Joskus huvittaa miten minua on nimitelty taiteilijoidenkin keskellä haihattelijaksi. Kuitenkin olen tarvittaessa aika kärkäskin avaamaan suuni silloin kun mielestäni kaikki ei ole reilua tai mene oikein. Sellainen ei oikein hyvin istu haihattelevuuteen. Asioiden tekemisen vaikeus johtuu invaliditeetistani, josta on ollut diagnostisoitua tietoa vasta muutaman vuoden ajan mutta joka on ollut elämässäni faktaa jo 12-vuotiaasta. Kurt Wallander on Henning Mankellin kirjoissa pääroolissa esiintyvä poliisi. Pyramidi –romaani koostuu viidestä pienestä rikostarinasta jotka sijoittuvat Wallanderin poliisinuran eri vaiheille. Samalla kun tapahtunutta rikosta tutkitaan, lauseista on aistittavissa myös kirjailijan huoli siitä mitä oikeusvaltiolle on tapahtumassa ja siitä miten löperö hänen maansa ulkomaalaispo- litiikka on. Jälkimmäisestä tulee hyvä kuvaus kirjassa ”Nimeltään Tea-Bag”. Wallander –kirjasarja on taitavasti rakennettu jossa myös päätetään hänen uransa poliisina uskottavasti viimeisessä ”Rauhaton mies” –romaanissa. Ihminen ei ole myöskään aina sitä miltä näyttää. Kahden naimattoman ja vaatimattomasti elävän sisaruksen ompelutarvikeliike paljastuu lopulta jonkin muun homman peitteeksi ja sisaruksien mukaan saaminen siihen oli ollut yllättävän helppoa, rahanahneita kun nuo tädit kun loppujen lopuksi olivat. Henning Mankell vietti elinaikanaan osan vuodesta Afrikassa, Mosambikissa ja hänen tuotannossaan on kirjoja myös Afrikan ihmisistä. Comedia infantil kertoo koruttomasti katulapsista. Henning Mankellin tuotanto ei ole pelkästään Kurt Wallander -dekkareita, vaan paljon muutakin. Kirjailija menehtyi syöpään 5.10.2015. Hän käsitteli sairauttaan ja elämäänsä kirjassa ”Juoksuhiekka”. Ja ”Ruotsalaiset saappaat” on eräänlainen jatko kirjalle ”Italialaiset kengät”. http://fi.wikipedia.org/wiki/ Henning_Mankell http://www.henningmankell.com/ Kirsi Maria Mustonen TE 4/2015 HIY-NEUVONTAPALVELU 24 HIY:n toimintakeskuksessa, Voudintie 6, Helsinki Neuvontaa saa mm. vammais- ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa ja hakemusten täyttämisessä. Varaa henkilökohtainen aika etukäteen soittamalla tai tekstiviestillä puh. 050 365 2620 ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA Aika: Paikka: La 5.12.2015 klo 16:00 – 23.00 Helsingin yhteislyseo, Rintinpolku 2 (Kontula) Tilaisuuden järjestäjät: Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Polioinvalidit ry:n Pääkaupunkiseudun osasto ja Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry Ohjelma klo 16.30 alkaen, juontajana Juha Saunamäki * Isänmaalle: Oltermannit-kuoro * Invalidiliiton toimitusjohtaja Marja Pihnala: Juhlapuhe * Malja itsenäiselle Suomelle * Sininen ja Valkoinen -yhteislaulu * Hecho A Mano -flamencoesitys * Rolling Apples -yhtye laulusolistina Anna Valta Ruokailu klo 18.00 alkaen Runsas buffetpöytä, ruokajuomana puna- tai valkoviini, olut ja mineraalivesi Itsenäisyyspäivätanssit klo 19.30 alkaen Sonja & Omat Pojat –orkesteri, vierailevana solistina Leena Hästbacka Mahdollisuus päästä karuselliajelulle! Itsenäisyyspäiväjuhla korvaa perinteisen ravintolapikkujoulun! Liput (40 €) tulee varata 23.11. ja maksaa 30.11. mennessä! HIY:n jäsenet ystävineen: p. 09-7206240 tai [email protected], maksu toimistolle tai tilille FI59 8000 1000 0574 80, viestikenttään ”Itsenäisyyspäivä ja nimi” Polioyhdistyksen jäsenet ystävineen: Riitta Suurkuukka p. 040-5165282 tai [email protected] Lihastautiyhdistyksen jäsenet ystävineen: Vivi Virtanen/Vuokko Mäkitalo p. 040-8339430 TERVETULOA! MIESTEN ILTA TE 4/2015 S 26 yyskuun viimeisenä päivänä 30.9.2015 klo 17 oli Risto Korhonen (Lappeenrannan lahja pääkaupungille) kutsunut meitä miehiä kokoontumaan HIY:n päämajaan Voudintielle. Ideana oli ideoida miten jatketaan muutama vuosi sitten aloitettua Miesten Juttu- Projektia. Projekti jatkuu vielä vaikka Raha-automaattiyhdistys ei sitä enää rahoitakaan ja palkattu vetäjä (Tommi Huhtaniemi) puuttuu. Nyt sitten me miehet saamme pärjätä ihan omillamme eli omakustanne pohjalta ja vapaaehtoistyöllä. Tosin Invalidiliitto sponsoroi meidän saunailtoja muutaman kerran vuodessa ja HIY:kin tukee meitä pienellä panoksella. Voudintielle meitä asiasta kiinnostuneita oli saapunut paikalle yksitoista. Risto avasi tapahtuman virallisen osuuden ja esitteli jo muutaman ennalta sovitun tapahtuman, näihin kuului esimerkiksi Invalidiliiton saunatiloissa marraskuussa pidettävä miesten pikkujouluhenkinen saunominen. Invalidiliitossa meidän saunamajurina toimii Seitsemästä Veljeksestä tuttu Aapo. Virallisen avauksen jälkeen aloimme heitellä ihan läppäpohjalta hyviä ideoita mitä voitaisiin porukalla tehdä. Ihan hyviä heittoja tulikin runsaasti eli kyllä kaikenlaista hauskaa ja mielenkiintoista on suunnitteilla. Tosin erittäin rahakkaat ideat kuten: Bahaman risteily ja Jääkarhujen metsästys Pohjoisnavalla pitää ihan järkisyistä unohtaa. Tapahtumalistalle saatiin kirjattua muun muassa seuraavia juttuja: Tutustumiskäynnit YLEeen, Pauligin kahvipaahtimolle, Tekniikan museoon ja Pelastusasemaan tutustuminen. Onkimisen opettelua Vanhankaupungin lahdella. Saunomista Markkulassa (Vantaan Tikkurila). Perinteisiä saunailtoja Invalidiliitossa, joihin aina järjestetään pienimuotoista ohjelmaa (tietokilpailu, huippu-urheilijan- ja lääkärin terveysluentoja). Kun me nämä kaikki hyvät ideat toteutamme syys- ja kevätkaudella, niin ei me ihan spedejä olla. Suunnittelemaan mahtuu mukaan aina uusia naamoja, koska ei hyvät ideat tähän lopu. Heittää voi kaikenlaisia juttuja ihan läppäpohjalta, niin niistä voi syntyä ties mitä. Nyt kaikki osallistutaan runsain joukoin näihin tilaisuuksiin ja seuratkaa HIY:n nettisivuja sekä lehteä, joista saa tarkat tiedot Miesten Jutun tapahtumista. Hyvää syys- ja kevätkautta kaikille. Pekka Mustonen Moi miehet! Maaliskuussa 2016 lähdemme tutustumaan Yleisradion toimintaan. Tarkempi aika netissä alkuvuodesta ja seuraavassa lehdessä. Mukaan mahtuu noin 20 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset Pekka Mustoselle puh. 050 5111 650 tai [email protected] PIENIÄ PALOJA HIY:n hallituksen jäsen Seppo Pihnala osallistui 10.10.2015 Vantaan Maratonin puolimaratoniin Strickerilla. Yhteensä puolimaratonille oli 782 osallistujaa. Sepon aika oli 2:21:02. Hyvä Seppo! Päättiä lomakylän pitkäaikainen valvoja Sirkka Pussinen täytti 70v! HIY ja Päättiän väki onnittelevat Sirkkaa! TERVETULOA TUTUSTUMAAN TAEKWONDO-KERHON TOIMINTAAN! TE 4/2015 Korealainen ilta Maanantaina 18.1.2016 klo 18-20. HIY:n toimintakeskuksessa Voudintie 6, 00600 Helsinki 28 Tervetuloa viettämään kanssamme korealaista iltaa, jossa voit kokeilla liikuntavammaisille räätälöityä taekwondoa suurmestari Hwangin johdolla ja maistella korealaisia herkkuja. Taekwondo sopii sekä istuen että seisten harjoittelevalle, ensikertalaiselle tai jo aiemmin harrastaneelle, sekä erityisryhmille. Laita yllesi mukava ja joustava asu. Jotta tiedämme varata riittävästi ruokaa, ilmoitathan tulostasi viimeistään torstaina 14.1.2016. Ilmoittautumiset ja mahdolliset tiedustelut: Viktoria Welling, joko sähköpostitse [email protected] tai tekstiviestillä tai puhelimitse (klo 19-21) p. 040-534 4907. Ilmoitathan myös mahdollisen avustajasi. Tilaisuus on maksuton. Lämpimästi tervetuloa! maalauskerhon näyttelyn avajaiset 1.2.2016 klo 16.00-18.00. HIY:n toimintakeskuksessa PIENIÄ PALOJA Helsingin Invalidien Yhdistyksen Voudintie 6, Helsinki. Tervetuloa! To 19.11.2015 klo 14.00 alkaen HIY:n toimintakeskuksessa Voudintie 6, Helsinki TE 4/2015 Kauneimmat Joululaulut Tervetuloa laulamaan! 29 Vietämme lapsiperheiden ja seniorien yhteistä Pikkujoulua su 22.11.2015 klo 13-16 Helsingin Invalidien Yhdistyksen toimintakeskuksessa Voudintie 6, 00600 Helsinki. Ohjelmassa on Niina Bellin vuorovaikutuksellinen joulukonsertti, askartelua, pipareiden leipomista ja maistelua, virvokkeita ja leppoisaa yhdessäoloa. Tervetulleita ovat lapsiperheet, joissa jollain perheenjäsenellä on näkö- tai liikuntavamma tai muu toimintarajoite, isovanhemmat sekä Helsingin Invalidiyhdistyksen seniorit. Ilmoittautumiset 12.11.2015 mennessä Marjo Vainikka 050 462 3334 tai [email protected] Järjestäjinä Hattutemppu –hanke ja Asennetta ja Elämänhallintaa –hanke. Kirkkaimmat kurlingmitalit Hyvinkäälle HIY:n hopeajoukkueessa pelasivat: Eeva Kouvalainen, Antti Kima, Sakari Nuutinen, Seppo Pihnala ja Timo Ollikainen. Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n sisäkurlingturnauksen lopputilanne: 1. Tahkon Veteraanikerho ry, Hyvinkää 2. Helsingin Invalidien Yhdistys ry 3. Huittisten Diabetesyhdistys ry 4. Vantaan Invalidien Yhdistys ry/Espoo 5. Tervakosken Eläkkeensaajat ry 6. Huittisten Reumayhdistys ry 7. Porvoon Invalidit ry (Kurlingketut) 8. Porvoon Invalidit ry (Kurlingkotkat) 9. Salon Invalidit ry Jari Manni Kuvat: Martti Räinä TE 4/2015 H elsingin Invalidien Yhdistys ry järjesti sunnuntaina 27.9.2015 koko päivän kestäneen sisäkurlingturnauksen Latokartanon liikuntahallissa. Joukkueita oli ilmoittautunut kiitettävästi mukaan ja hallin olosuhteet olivat ihanteelliset. Täysin esteetön kulku ja salin lattia sopivan hiljainen metallikuulien päällä vieriville sisäkurlingkiville. Useammasta Etelä-Suomen kaupungista tulleet joukkueet kiittelivät järjestelyitä ja toivoivat turnaukselle jatkoa ensi vuona. HIY:n oman joukkueen pelit lähtivät yskähdellen liikkeelle kuin vanha dieselmoottori konsanaan. Loppua kohden alkoivat määrikset, poistot ja suojat napsahdella kohdalleen. Lopputuloksena turnauksen toinen sija ja hopeamitalit isäntäjoukkueelle. 31 KERHOT KEVÄTKAUSI 2016 KERHOT Voudintien toimintakeskuksessa Canasta Omat Käsityöt ilta Keskiviikkoisin klo 15.00–21.00. Yhteyshenkilö Seija Suominen 040 744 3209. Kevätkausi alkaa 13.1.2016 Tiistaisin klo 15.30-17.30 Voudintie 6, Helsinki. Kevätkausi alkaa 12.1.2016. DELETE Atk-kerho Kevätkausi torstaisin kolmen viikon välein klo 17.30- 20.00 Yhteyshenkilö Riitta Jolanki puh. 040 514 7526 tai [email protected]. Kevätkausi alkaa 14.1.2016. Tiistaisin klo 12-15. Yhteyshenkilöt: Heikki Aulio [email protected] tai puh. 040 704 8597 Eino Meriläinen [email protected] tai puh. 045-1314576 Juhani Rajatammi [email protected] tai puh. 050 511 4358 Kevätkausi alkaa 12.1.2016. Eläkeläisten kerho Torstaisin klo 13.00–15.00. Yhteyshenkilöt: Tarja Raassina puh. 045 2700 969 Liisa Leinonen puh. 040 744 6274 Kevätkausi alkaa 14.1.2016. Maalauskerho TE 4/2015 Maanantaisin klo 12.30- 15.30. Opettaja Sari Koski-Vähälä 32 puh. 050 567 4505. Kausimaksu 26 €. kevätkausi alkaa 11.1.2016 Naisten illat Keskusteluryhmä henkilökohtaisten avustajien työnantajille Miten toimia työnantajana? Tule vaihtamaan ajatuksia henkilökohtaisen avustajan työnantajan roolista ja työnantajuuteen liittyvistä kysymyksistä. Ilmoittautumiset yhdistyksen toimistoon puh. 09-7206 240 tai [email protected] Kokoontumiset kuukauden 1. perjantai klo 16.30-18.30. Kevätkausi alkaa 8.1.2016 klo 16.30-18.30 ja 5.2.2016 poikkeuksellisesti klo 13.00-15.00 Asahi Äijäjooga Maanantaisin klo 10.00-11.00. Ilmoittautuminen puh.09-7206 240, s-posti: [email protected]. Kausimaksu HIY:n jäsenille 34 €. Kevätkausi alkaa 11.1.2016. Tervetuloa uudet harrastajat. Torstaisin klo 13.00-14.00, Voudintie 6 Yhteyshenkilö: Eino Meriläinen, puh. 045 1314 576 [email protected] Kausimaksu 15 €. Kevätkausi alkaa 14.1.2016. Boccia Maanantaisin klo 18-19. Yhteyshenkilö Viktoria Welling, puh. 040 5344907 Kevätkausi alkaa 18.1.2016. Kausimaksu 34 €. Tervetuloa uudet harrastajat. Flamencoa istuen - Hecho A Mano! RYHMÄSSÄ TILAA Tiistaisin klo 17.30–19.30. Ohjaaja: Hannele Tuomipuu, puh.040 736 5800, Yhteyshenkilö: Synnöve Lehtonen, puh. 040 505 3655. Ilmoittautumiset Hannele Tuomipuulle. Kausimaksu 49 €. Kevätkausi alkaa 12.1.2016. Tervetuloa uudet harrastajat. Jooga Keskiviikkoisin klo 11.00–12.00. Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä, puh. 040 584 3188, [email protected]. Kausimaksu 34 €. 20.1.2016 - 19.5.2016 Tuolijooga Keskiviikkoisin klo 12.30–13.30. Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä, puh. 040 584 3188, [email protected]. Kausimaksu 34 €. 20.1.2016 - 19.5.2016 Tuolijumppa Perjantaisin klo 10.00-11.00 Yhteyshenkilö: Marjo Vainikka, puh. 0504623334, [email protected]. Ei ennakkoilmoittautumista. Ryhmä on maksuton. Kevätkausi alkaa 22.1.2016. Jooga, Futuuri (Sporttis ja Treenis) ja Flamencoa Istuen - Hecho A Mano – kurssit järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa. Muualla kokoontuvat liikuntaryhmät: Liikunta- ja näkövammaisten koululaisten liikuntaryhmät: Sporttis alle 12-vuotiaat koululaiset. Maanantaisin klo 18.00-19.00 Iiriksen liikuntasali, Marjaniementie 74. Ohjaaja ja yhteyshenkilö: Marjo Vainikka, [email protected] 050-4623334. Kausimaksu 45 €. Kevätkausi alkaa 11.1.2016. Treenis Yli 12-vuotiaat nuoret. Torstaisin klo 18.00-19.30 Metropolia ammattikorkeakoulu, Vanha Viertotie 23. Ohjaaja Katja Saarinen. Yhteyshenkilö: Marjo Vainikka, [email protected] 050-4623334. Kausimaksu 34 €. Kevätkausi alkaa 14.1.2016. Golf Talviharjoittelun tiedot julkaistaan Suomen HCPgolf ry:n sivulla www.suomenhcpgolf.fi/talviharjoittelu. Ilmoittautumiset: Jukka Syrjänen puh. 0400-446592. TE 4/2015 Tiistaisin ja perjantaisin klo 13.00- 16.00. Yhteyshenkilö: Paula Talpia, puh. 040 514 3395. Kevätkausi alkaa 12.1.2016. Taekwondo HIY:N LIIKUNTARYHMÄT VOUDINTIE 6 TOIMINTAKESKUKSESSA KOKOONTUVAT RYHMÄT: 33 HIY:N LIIKUNTARYHMÄT Istumalentopallo Pöytätennis Siltamäen ala-asteen koulu, Siltakyläntie 7-9, 00740 Helsinki Maanantaisin klo 19.30-21.00 ja torstaisin klo 19.00-21.00 Ilmoittautuminen hiyhelsinki.nimenhuuto.com järjestelmän kautta. Yhteyshenkilö: Reima Pulli. Puh. 0400-128646, [email protected] Kisahallissa. Yhteyshenkilö: Erkki Puranen puh. 0500 449 792, [email protected]. Jousiammunta Yhteyshenkilö: Keijo Kallunki, puh. 0400 456 109 tai [email protected]. Kuntosali Torstaisin klo 18.00- 20.00 Validia Kuntoutus Helsinki (Synapsia). Nordenskiöldinkatu 18 B. Ilmoittautumiset suoraan ohjaajalle. Kausimaksu 34 €. Kevätkausi alkaa 7.1.2016. Pyörätuolikoripallo Torstaisin klo18.00-20.00 Validia Kuntoutus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B). Yhteyshenkilö: Jarmo Leppänen puh. 040 838 9479. Pyörätuolirugby Keskiviikkoisin klo18.00-20.00 Validia Kuntoutus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B). Yhteyshenkilö: Petteri Liski puh.0400 436 413, [email protected]. Sisäkurling ja sulkapallo Tiistaisin klo 19.00-21.00. Validia Kuntoutus Helsinki (Synapsia), Nordenskiöldinkatu 18 B. Sisäkurling yhteyshenkilö: Jari Manni, puh 0503242027 tai [email protected] Kausimaksu Sulkapallo yhteyshenkilö : Risto Korhonen puh. 045 171 6492 tai [email protected]. Kausimaksu 30 €. Kevätkausi alkaa 12.1.2016 Sähköpyörätuolisalibandy M-Team Electric Gladiators Latokartanon liikuntahalli, Agronominkatu 26. Tiistaisin klo 17.00-19.00 Yhteyshenkilö: Anna Niemelä 041-504 3443, [email protected] Helsinki Outsiders Treenit Myllypuron Liikuntamyllyssä (Myllypurontie 1) keskiviikkona klo 16.30-18.00 ja perjantaisin klo 17.00-18.30.Perjantaisin valmennusta myös junioreille. Yhteyshenkilö Saila Luumi: [email protected], puh. 044 343 5661 Lajin www-sivut: http://www.sptsalibandy.net. Yhteystiedot: [email protected]. TE 4/2015 Pyörätuolisalibandy 34 Maanantaisin klo19.00-20.00 Validia Kuntoutus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) Yhteyshenkilö: Antero Karjalainen, puh. 0400 453 318. Lisätietoja erityisliikunnasta saa Helsingin kaupungin liikuntaviraston erityisryhmien liikunnan suunnittelijalta puh. 09 3108 7509. JÄSENHAKEMUS www.invalidiliitto.fi UUSI JÄSEN TÄYTTÄÄ: Sukunimi Syntymäaika Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Koulutus Ammatti Liityn varsinaiseksi jäseneksi Vaihdan yhdistystä Liityn invalidiyhdistyksen kannatusjäseneksi Aiempi yhdistys Liittymisvuosi Yhdistystä vaihdettessa jäsenyys edelliseen päättyy VAMMA Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi liliittymisen edellytyksenä on pysyvä tuki- tai liikuntaelinvamma. Pysyvä tuki- tai liikuntaelinvamma Mikä, millainen (Tarvittaessa lääkärintodistus tai muu todiste vammasta liitteenä) Apuvälineet En halua IT-lehteä Tilaan Selkäydinvamma-lehden (maksullinen) Lisätietoja SUOSTUMUS JA ALLEKIRJOITUS Invalidiliiton jäsenyhdistys ja keskustoimisto pitävät jäsenrekisteriä sopimuksen mukaan tapahtuvaa jäsenmaksujen laskutusta, jäsenlehden ja kirjeiden postitusta ja muuta yhteydenpitoa varten. Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta yhdistyksen ja Invalidiliiton ulkopuolelle. Rekisteriselosteet on nähtävissä paikallisyhdistyksessä/keskustoimistossa. Annan suostumukseni yhdistykselle ja Invalidiliitto ry:lle minua koskevien tietojen rekisteröintiin sekä niiden käyttämiseen keskinäisessä yhteydenpidossa ja tilastollisena aineistona. / Paikka 20 Päiväys Allekirjoitus JÄSENHANKKIJA TÄYTTÄÄ: Jäsenhankkijan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka JÄSENYHDISTYS TÄYTTÄÄ: Yhdistyksen nimi Jäseneksi hyväksymisaika Invalidiliitto / 20 Jäsennumero Tulosta lomake TALVI 2015-2016 Ilmoittautumiset ja lisätiedot: [email protected] tai 09-720 6240 4.11.2015 klo 14. Miesten juttu vierailu tekniikan museoon. Kts. sivu 27 11.11.2015 klo 17-20. Miesten saunailta. Kts. sivu 27 13.11.2015 klo 12.30-15.45. Koulutusta henkilökohtaisesta avusta. Kts. sivu 15 19.11.2015 klo 14 alkaen. Kauneimmat Joululaulut HIY:n toimintakeskuksessa. Kts. sivu 29 28.11.2015 klo 13 alkaen. Helsingin Invalidien Yhdistyksen syyskokous. Kts. sivu 11 3.12.2015 klo 13-14.30. Kansainvälinen vammaistenpäivä Kts. sivu 7 5.12.2015 klo 16 alkaen. Itsenäisyyspäiväjuhla Kts. sivu 25 13.12.2015 klo 13 alkaen. Perinteinen koko perheen puurojuhla. Kts. sivu 23 18.1.2016 klo 18-20. Taekwondo-kerhon tutustumisilta. Kts. sivu 28 24.1.2016 klo 14.30-16.30. Vesijooga lajikokeilu. Ruskis, Tenholantie 15, Helsinki. Kts. sivu 6 27.1.2016 klo 17.00-18.30. Uusien jäsenten ilta. Kts. sivu 11 1.2.2016 klo 16-18. HIY:n maalauskerhon näyttelyn avajaiset. HIY:n toimintakeskuksessa. Kts. sivu 29 5.2.2016 klo 13-15. Koulutustilaisuus: henkilökohtaisten avustajien työterveyshuolto. Kts. sivu 15 Liity yhdistyksen sähköpostilistalle: [email protected] Jos haluat saada tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja yhdistyksen kuulumisista, liity sähköpostilistalle lähettämällä viesti osoitteeseen [email protected]. Viestin otsikoksi ”Sähköpostilistalle”.
© Copyright 2024