Adrenaliini pitää kirurgin nälän loitolla NEUROKIRURGI
18 Keskiviikko 3.6.2015 Inka Matilainen Adrenaliini pitää kirurgin nälän loitolla NEUROKIRURGI: Mikael von und zu Fraunberg saattaa olla leikkauksessa jopa kuusi tuntia putkeen. INKA MATILAINEN Kuopiolaisen neurokirurgi Mikael von und zu Fraunbergin ammatinvalinta sai lopullisen sysäyksen vuonna 2003. Hän oli juuri tehnyt väitöskirjansa molekyyligenetiikasta. Samaan aikaan äiti sairasti leukemiaa ja oli niin huonokuntoinen, ettei päässyt poikansa väitöstilaisuuteen, mutta sai nähdä tilaisuuden videoyhteyksien avulla. Äiti kuoli vuoden 2003 keväällä. ❞ Tyypillinen päivystykseen tuleva potilas on nuori mies tai vanhus, joka on kaatunut. Fraunberg meni isänsä tueksi takaisin kotiin Rovanniemelle. Hän sai paikan Lapin keskussairaalasta. Ensimmäiset puoli vuotta hän työskenteli sisätautien osastolla ja Arvostettu ammatti Kirurgin ja lääkärin ammat- ti on jo vuosien ajan ollut arvostetuimpien ammattien kärjessä. toiset puoli vuotta kirurgian puolella. – Opiskeluaikanani neurokirurgian amanuenssina Töölön sairaalassa minuun teki suuren vaikutuksen, kun näin neurokirurgin tekevän aivokasvainleikkauksen potilaan ollessa hereillä. Vuoden 2006 joulukuussa Fraunberg sai Kuopiosta erikoistumispaikan ja valmistuttuaan neurokirurgian erikoislääkäriksi apulaisylilääkärin viran vuonna 2012. Jopa 200 leikkausta vuodessa Fraunberg tekee 100–200 neurokirurgista leikkausta vuosittain. Häntä kiehtoo erityisesti neurokirurgiassa käytettävä teknologia ja erikoisalansa tuomat tutkimusmahdollisuudet. – Neurokirurgia on monipuolista. On kasvainleikkauksia, aivoverisuonikirurgiaa, selkärankakirurgiaa, lasten neurokirurgiaa ja aivoselkäydinnesteen kiertoa säätelevää kirurgiaa sekä neurostimulaattorien asennuksia ja säätöjä. Monella muulla alalla kehitys on hitaampaa, mutta neurokirurgiassa riittää kehitettävää ja tutkittavaa. Leikkaus voi kestää koko päivän Fraunbergin työviikosta perjantai on aina poliklinikkapäivä. Muut neljä päivää ovat vaihtelevia. Leikkauksia on viikoittain noin 3 ja ne kestävät puolesta tunnista 5–6 tuntiin. – Aivosimulaattorin asennus voi valmisteluineen kestää koko päivän. Niitä tehdään keskiviikkoisin. Ennen leikkausta käyn vessassa ja syön hieman jotain sekä teen mentaaliharjoituksia selkäranka- tai kallomallin avulla. Fraunberg sanoo, että adrenaliini pitää yleensä nälän ja vessahädän pois leikkauksen ajan. Jos omasta kunnosta pitää huolta, jaksaa leikkauksissakin paremmin. Työ vaatii kaaoksensietokykyä Kirurgin työ pitää sisällään paljon muutakin kuin leikkauksia. Fraunbergin päiviin kuuluu erilaisia tapaamisia, osastokiertoa ja paperitöitä. Potilaista noin 40 prosenttia tulee päivystyksestä. Työssä pitää sietää kaaosta ja epävarmuutta. – Tyypillinen päivystykseen tuleva potilas on nuori mies tai vanhus, joka on kaatunut ja jolla on aivovamma. Kirurgin pitää olla myös kylmähermoinen, muttei uhkarohkea. On myös kyettävä tekemään päätöksiä. – Joskus on tilanteita, että ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja. Työ on raskasta ja vaativaa, mutta itselleni paras kiitos siitä on, kun potilas on saanut avun. Ja tässä saa tehdä käsilläkin. Neurokirurgi Mikael von und zu Fraunberg tekee ennen leikkausta mentaaliharjoituksia muun muassa kuvassa näkyvän kallomallin avulla. Hyvä johtaja erottuu tunneälytaidoillaan TEIJA VARIS te Pe Re n vo ko rp i Esimiestyössä pärjäävät parhaiten älykkyysosamäärältään keskiarvoiset henkilöt. Tunneälytaidot puolestaan erottavat hyvän esimiehen huonosta, sanoo tunneälystä väitellyt filosofian tohtori Timo Kultanen. Johtajien ja avainihmisten henkilökohtaisena valmentajanakin toimiva Kultanen kertoo, että joidenkin tutkimusten mukaan menestyksekäs johtaminen on peräti 75 prosenttisesti tunneälyätaitoa ja vain 25 prosenttisesti matemaattisloogista älykkyyttä. Tunneälyllä Kultanen tarkoittaa muun muassa tarkoituksenmukaista ajattelua ja käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Johtamistyön asiantuntijan mukaan tunneäly liittyy olennaisesti hyvään johtajuuteen, joka puolestaan syntyy joukosta erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. – Ensinnäkin johtajalla on oltava selkeät tavoitteet, sillä niillä motivoidaan työntekijät. Hyvä johtaja on myös tuottavuussuuntautunut. Tutkimusten mukaan tuottavuus kulkee käsi kädessä työntekijöiden motivaation ja tyytyväisyyden kanssa, eli kun tuottavuus on hyvä, ihmisetkin voivat paremmin. Johtajalla on oltava kohtalaisen hyvä itsetunto ja selkeä ammatti-identiteetti, mikä tarkoittaa, että johtaja uskoo itseensä johtajana. Nämä ovat Kultasen mukaan eri asioita kuin itseluottamus, joka on enemmän tilannekohtainen ja syntyy muistista ja muistoista, sekä itsetunto, joka on omien tulkintojen summa. Anekdoottina Kultanen kertoo kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tutkittiin eri maiden kansalaisten kokemusta omasta itsetunnostaan. Kaikkialla muualla paitsi Suomessa tutkitut kokivat itsetuntonsa yhtä hyväksi tai paremmaksi kuin muut hänen itsetuntonsa kokivat. Ei liikaa tunteita peliin Itsetunnosta Kultanen palaa hyvän johtajuuden ominaisuuksiin. Seuraavaksi hän mainitsee maltillisen ongelJohtajalla on oltava selkeät tavoitteet, sillä niillä motivoidaan työntekijät. manratkaisukyvyn. – Hyvä johtajuus on maltillista ongelmien käsittelyä, tunteita ei saa liikaa heittää peliin. Siihen kuuluvat myös stressittömyys, itsehillintä ja itsenäisyys, joka tarkoittaa että johtajan on oltava riittävän itsenäinen organisaatiossa. Johtajan tehtävä on johtaa ja ellei hän hoida tehtävää, joku toinen ottaa sen haltuunsa. Timo Kultasen mukaan yksi johtajan tärkeimmistä tehtävistä on alaisten itsetunnon nostaminen. – Enkä tarkoita tällä amerikkalaistyylistä käytöstä, vaan aitoa porukan itsetunnon nostamista. Itsetunnon nostamisella on aivan keskeinen merkitys työntekijöiden hyvinvoinnissa, työpaikan ilmapiirissä sekä työtuloksissa.
© Copyright 2024