Adrenaliini pitää kirurgin nälän loitolla NEUROKIRURGI

18
Keskiviikko 3.6.2015
Inka Matilainen
Adrenaliini
pitää kirurgin
nälän loitolla
NEUROKIRURGI: Mikael von und zu Fraunberg
saattaa olla leikkauksessa jopa kuusi tuntia
putkeen.
INKA MATILAINEN
Kuopiolaisen neurokirurgi
Mikael von und zu Fraunbergin ammatinvalinta sai
lopullisen sysäyksen vuonna 2003. Hän oli juuri tehnyt
väitöskirjansa molekyyligenetiikasta. Samaan aikaan äiti sairasti leukemiaa ja oli niin
huonokuntoinen, ettei päässyt
poikansa väitöstilaisuuteen,
mutta sai nähdä tilaisuuden
videoyhteyksien avulla. Äiti kuoli vuoden 2003 keväällä.
❞ Tyypillinen
päivystykseen
tuleva potilas
on nuori mies
tai vanhus, joka on kaatunut.
Fraunberg meni isänsä tueksi takaisin kotiin Rovanniemelle. Hän sai paikan Lapin keskussairaalasta. Ensimmäiset puoli vuotta hän työskenteli sisätautien osastolla ja
Arvostettu ammatti
Kirurgin ja lääkärin ammat-
ti on jo vuosien ajan ollut arvostetuimpien ammattien
kärjessä.
toiset puoli vuotta kirurgian
puolella.
– Opiskeluaikanani neurokirurgian amanuenssina Töölön sairaalassa minuun teki
suuren vaikutuksen, kun näin
neurokirurgin tekevän aivokasvainleikkauksen potilaan
ollessa hereillä.
Vuoden 2006 joulukuussa
Fraunberg sai Kuopiosta erikoistumispaikan ja valmistuttuaan neurokirurgian erikoislääkäriksi apulaisylilääkärin
viran vuonna 2012.
Jopa 200
leikkausta vuodessa
Fraunberg tekee 100–200
neurokirurgista leikkausta
vuosittain. Häntä kiehtoo erityisesti neurokirurgiassa käytettävä teknologia ja erikoisalansa tuomat tutkimusmahdollisuudet.
– Neurokirurgia on monipuolista. On kasvainleikkauksia, aivoverisuonikirurgiaa, selkärankakirurgiaa, lasten neurokirurgiaa ja aivoselkäydinnesteen kiertoa säätelevää kirurgiaa sekä neurostimulaattorien asennuksia ja
säätöjä. Monella muulla alalla kehitys on hitaampaa, mutta neurokirurgiassa riittää kehitettävää ja tutkittavaa.
Leikkaus voi kestää
koko päivän
Fraunbergin työviikosta perjantai on aina poliklinikkapäivä. Muut neljä päivää ovat
vaihtelevia. Leikkauksia on
viikoittain noin 3 ja ne kestävät puolesta tunnista 5–6 tuntiin.
– Aivosimulaattorin asennus voi valmisteluineen kestää koko päivän. Niitä tehdään
keskiviikkoisin. Ennen leikkausta käyn vessassa ja syön hieman jotain sekä teen mentaaliharjoituksia selkäranka- tai
kallomallin avulla.
Fraunberg sanoo, että adrenaliini pitää yleensä nälän ja
vessahädän pois leikkauksen
ajan. Jos omasta kunnosta pitää huolta, jaksaa leikkauksissakin paremmin.
Työ vaatii
kaaoksensietokykyä
Kirurgin työ pitää sisällään
paljon muutakin kuin leikkauksia. Fraunbergin päiviin kuuluu erilaisia tapaamisia, osastokiertoa ja paperitöitä. Potilaista noin 40 prosenttia tulee päivystyksestä. Työssä pitää sietää kaaosta ja epävarmuutta.
– Tyypillinen päivystykseen
tuleva potilas on nuori mies
tai vanhus, joka on kaatunut
ja jolla on aivovamma.
Kirurgin pitää olla myös
kylmähermoinen, muttei uhkarohkea. On myös kyettävä
tekemään päätöksiä.
– Joskus on tilanteita, että
ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja. Työ on raskasta ja vaativaa, mutta itselleni paras kiitos siitä on, kun potilas on
saanut avun. Ja tässä saa tehdä käsilläkin.
Neurokirurgi Mikael von und zu Fraunberg tekee ennen leikkausta mentaaliharjoituksia muun
muassa kuvassa näkyvän kallomallin avulla.
Hyvä johtaja erottuu tunneälytaidoillaan
TEIJA VARIS
te
Pe
Re
n
vo
ko
rp
i
Esimiestyössä pärjäävät parhaiten älykkyysosamäärältään keskiarvoiset henkilöt.
Tunneälytaidot puolestaan
erottavat hyvän esimiehen
huonosta, sanoo tunneälystä
väitellyt filosofian tohtori Timo Kultanen.
Johtajien ja avainihmisten
henkilökohtaisena valmentajanakin toimiva Kultanen
kertoo, että joidenkin tutkimusten mukaan menestyksekäs johtaminen on peräti 75
prosenttisesti tunneälyätaitoa
ja vain 25 prosenttisesti matemaattisloogista älykkyyttä.
Tunneälyllä Kultanen tarkoittaa muun muassa tarkoituksenmukaista ajattelua ja
käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa.
Johtamistyön asiantuntijan mukaan tunneäly liittyy
olennaisesti hyvään johtajuuteen, joka puolestaan syntyy joukosta erilaisia taitoja ja
ominaisuuksia.
– Ensinnäkin johtajalla on
oltava selkeät tavoitteet, sillä niillä motivoidaan työntekijät. Hyvä johtaja on myös
tuottavuussuuntautunut.
Tutkimusten mukaan tuottavuus kulkee käsi kädessä
työntekijöiden motivaation
ja tyytyväisyyden kanssa, eli
kun tuottavuus on hyvä, ihmisetkin voivat paremmin.
Johtajalla on oltava kohtalaisen hyvä itsetunto ja selkeä ammatti-identiteetti, mikä tarkoittaa, että johtaja uskoo itseensä johtajana.
Nämä ovat Kultasen mukaan eri asioita kuin itseluottamus, joka on
enemmän tilannekohtainen ja syntyy muistista
ja muistoista,
sekä itsetunto, joka on omien tulkintojen summa.
Anekdoottina Kultanen
kertoo kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tutkittiin eri
maiden kansalaisten kokemusta omasta itsetunnostaan.
Kaikkialla muualla paitsi Suomessa tutkitut kokivat
itsetuntonsa yhtä hyväksi tai
paremmaksi kuin muut hänen itsetuntonsa kokivat.
Ei liikaa
tunteita peliin
Itsetunnosta Kultanen palaa hyvän johtajuuden ominaisuuksiin. Seuraavaksi hän
mainitsee maltillisen ongelJohtajalla on oltava selkeät
tavoitteet, sillä niillä motivoidaan työntekijät.
manratkaisukyvyn.
– Hyvä johtajuus on maltillista ongelmien käsittelyä,
tunteita ei saa liikaa heittää
peliin. Siihen kuuluvat myös
stressittömyys, itsehillintä ja
itsenäisyys, joka tarkoittaa
että johtajan on oltava riittävän itsenäinen organisaatiossa. Johtajan tehtävä on johtaa
ja ellei hän hoida tehtävää, joku toinen ottaa sen haltuunsa.
Timo Kultasen mukaan
yksi johtajan tärkeimmistä tehtävistä on alaisten itsetunnon nostaminen.
– Enkä tarkoita tällä amerikkalaistyylistä käytöstä,
vaan aitoa porukan itsetunnon nostamista. Itsetunnon
nostamisella on aivan keskeinen merkitys työntekijöiden
hyvinvoinnissa, työpaikan ilmapiirissä sekä työtuloksissa.