Uskomatonta, että olemme tunteneet vasta alle vuoden”

”Uskomatonta, että
olemme tunteneet
vasta alle vuoden”
SANNA KEKKI KUVAT MILKA ALANEN
Olli Laine ja Miia Ezen menivät viime kesänä naimisiin
Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa. Kyynikot epäilivät, ja itseäkin
jännitti. Lähes vuosi myöhemmin rakkaus kukoistaa yhä.
”Suhteemme alussa olin epävarma”
Vajaan vuoden
naimisissa
olleen parin
onni koostuu
arkisista hetkistä. ”Siitä, kun
syömme yhdessä aamupalaa
ja Bertta-koira
pyörii jaloissa”,
Miia kertoo.
OLLI LAINE, 30
V
iime elokuussa katselimme Miian kanssa netistä
asuntoja kesämökkimme terassilla Nastolassa.
Ensitreffit alttarilla
-ohjelman kuvaukset
olivat päättyneet muutamaa päivää aiemmin.
Puuhan oli tarkoitus olla hupia. Leikkiä, että sitten joskus, kun muutamme
yhteen. Huomiomme kiinnitti kuitenkin
viehättävä kaksio Espoossa. Pohdimme,
että ehkä Miia voisi käydä vilkaisemassa
sitä. Varmuuden vuoksi.
Kun Miia soitti ja kertoi, että asunto on
ihana, ajattelimme että hemmetti. Annetaan mennä, muutetaan yhteen. Olimme
ensin ajatelleet, että pidämme kaksi kotia.
Onneksi asiat menivät kuten menivät.
Olemme onnellisia.
Ennen Miiaa elin viisi vuotta sinkkuna.
Kun lähdin ohjelmaan, ajattelin, että
minulla on vain hyviä vaihtoehtoja. Parhaassa tapauksessa saan elämänkumppanin, huonommassakin vaihtoehdossa
luultavasti uuden ystävän.
Suhteemme alussa olin epävarma. Mietin, uskallanko hypätä. Pelkäsin, että
satutan toista. Olen henkilö, joka kiinnos-
42
MENAISET
tuu ja rakastuu hiljalleen. Mitä enemmän
opin tuntemaan Miiaa, sitä varmemmaksi tulin. Halusin olla hänen kanssaan.
Toki olemme joutuneet opettelemaan
ja oppimaan uudesta elämäntilanteestamme. Olemme kuitenkin hyväksyneet
toisemme sellaisina kuin olemme.
Ymmärtäneet, minkälainen toinen on.
En voi sanoa, että tunnen Miiaa sataprosenttisesti, mutta olen melko lähellä.
Se, että toista ei tunne vielä kokonaan, on
varmasti luonnollista, koska olemme
olleet yhdessä alle vuoden.
Olemme alusta asti pyrkineet puhumaan paljon ja rehellisesti. Se on ollut
keinomme selvittää väärinymmärryksiä.
Alussa Miia hermostui joskus vitseihini. Saatoin heittää, että vatsasi pömpöttää. Olen sittemmin oppinut, että se ei
kannata. Olen painottanut Miialle, ettei
vitseihini kannata suhtautua vakavasti.
Että ne ovat hölmöjä letkautuksia.
Täytyy myös muistaa, että toinen ei
välttämättä pidä samasta oliiviöljystä.
Olemme oppineet tekemään kompromisseja. Enää en myöskään eläydy auton
ratissa biiseihin niin voimakkaasti.
Lisäksi minun piti päästää irti ajatuksista, joissa mietin, miten jaamme tava43
Pariskunta keksii
toisilleen säännöllisesti yllätyksiä. Viimeksi Olli osti salaa
vaimolleen tämän
himoitseman takin,
Miia taas vei miehensä syömään hot
wingsejä.
OLLI
LAINE
zz30-vuotias,
syntynyt
Hollolassa.
zzKauppatieteiden maisteri,
työskentelee
yritysjohdon
konsultoinnin
tehtävissä.
zzPerheeseen
kuuluvat Miian
lisäksi äiti, isä ja
kaksi siskoa.
zzHarrastaa
tanssia, kuntosalia, sählyä,
lenkkeilyä, golfia
ja matkustelua.
44
MENAISET
ramme, jos eroamme. Miia sanoi, että
pohtimiseni ei johda pitkälle. Että jos
koko ajan ajattelen, että mitä jos tämä
loppuu, todennäköisesti niin tapahtuu.
Tajusin, että Miian sanoissa on järkeä.
Pitää olla rohkea. Jos hommat eivät joskus
toimikaan, se on sen ajan murhe.
Olemme keskustelleet, onko olemassa
tekoa, jota ei voisi antaa toiselle anteeksi.
Kummallekin se on pettäminen. Se olisi
liian isoa.En pystyisi ymmärtämään,
miksi toinen on ehdoin tahdoin halunnut
vahingoittaa suhdettamme. Luottaminen
olisi pettämisen jälkeen mahdotonta.
Uskon, että arkemme on nykyisin
samankaltaista kuin muilla samanlaisessa elämäntilanteessa olevilla. Sovitamme
yhteen aikataulujamme, mietimme kauppalistoja ja viikon ruokia. Sitä kumpi pääsee ensimmäisenä kotiin viemään Bertta-koiran ulos.
Urheilemme, tapaamme ystäviämme,
käymme kaupungilla. Iltaisin löhöilemme
sohvalla ja katsomme televisiota. Minua
kiinnostaisi katsoa Mentalistia, Miia valitsisi realitya.
Kun menemme nukkumaan, otan
Miian kainalooni. Jos Miia on työvuorossa
eikä tule yöksi kotiin, kaipaan häntä
lähelleni. Kun Miia on vieressäni, voin
nukahtaa rauhallisin mielin.
Meillä on monia haaveita. Ne liittyvät
muun muassa matkustamiseen. Suunnittelemme reissuja New Yorkiin, Souliin ja
Israeliin. Kesälomallamme lähdemme
Islantiin ja muutamaksi viikoksi Italiaan.
Myös lähipiirimme on ottanut meidät
hyvin vastaan ja tottunut ajatukseen, että
olemme naimisissa.
Vaikka vanhempani sanoivat ensin,
että he eivät tule häihin, hekin muuttivat
mielensä nopeasti. Meille on toivottu vain
hyvää.
Tulen onnelliseksi, kun näen Miian
onnellisena. Kun muutama viikko sitten
olimme kaupungilla, Miia ihastui siellä
yhteen takkiin. Kotimatkalla
varmistelin, että olihan takki
varmasti mieluinen. Seuraavana päivänä soitin liikkeeseen ja varasin sen.
Piilotin takin kaappiin ja
odotin, että Miia löytää sen.
Se että hän ilahtui niin
kovasti, teki minutkin iloiseksi. Haluan,
että Miialla on hyvä olla. Kaupasta tuon
hänen lempikarkkejaan jogurttilakuja tai
teen riisipuuroa.
Kun Miia katsoo minua ja sanoo, että
olen komea ja hän rakastaa minua, en voisi toivoa muuta. Tuosta ei lause muutu
enää kauniimmaksi.”
”Mietin, miten
jaamme tavaramme,
jos eroamme.”
Olemme puhuneet lapsistakin. Suhteemme alku oli kuitenkin niin absurdi,
että haluamme nyt olla ensin kahdestaan
ja rauhassa.
Mutta se on selvää, että haluamme
mennä yhdessä eteenpäin. Välitämme toisistamme. Meillä suukotellaan ja halaillaan paljon.
”Uskon, että tällainen suhde voi toimia”
MIIA EZEN, 33
S
inä iltana olimme jo
menneet sänkyyn ja
nukahtamassa, kun
totesin Ollille, että
minulle taisi jäädä nälkä. Olli katsahti minuun
ja kysyi, haluanko, että
hän paistaa minulle lettuja. Vaikka emme nousseet enää syömään, muistan tapahtuman yhä.
Tällainen Olli on. Huomaavainen ja
hellä. Hänen seurassaan on hyvä olla.
Tällä hetkellä elän elämää, jossa oloni on
rauhallinen. En ole ennen kokenut tällaista parisuhdetta. Näin lempeää, tervettä ja
tasapainoista. Luotan Olliin sataprosenttisesti. Siksi voin ajatella ja tuntea näin.
Onnemme koostuu arkisista hetkistä.
Siitä, kun syömme yhdessä aamupalaa,
Bertta pyörii jaloissa ja Olli kysyy, haluanko hänen tekevän minulle munakkaan tai
pirtelön. Kysymyksistä tulee erityinen olo.
Olen kiitollinen. Minulla on mies, joka
näkee eteeni paljon vaivaa.
Yllätämme toisiamme säännöllisesti.
Kuulin jo vuosia sitten ystäväpariskunnaltani tavasta, jossa he järjestivät toisilleen yllätystreffi-iltoja. Teemme samaa.
Viimeksi vein Ollin syömään hot
wingsejä ja katsomaan The Good Lie
-elokuvaa. Sain idean, kun Olli kertoi
eräänä iltana, kuinka mielellään hän syö
hot wingsejä. Painoin tämän mieleeni.
Suhteessamme romanttisempi osapuo-
li on kuitenkin Olli. Minä osoitan välittämistäni enemmän arkisilla teoilla, kuten
laittamalla ja siivoamalla kotiamme. Yksi
intohimoistani on sisustaminen.
Kuvauksissa ihastuin Olliin heti.
Ensimmäiseksi hänen silmiinsä. Sitten
tapaan, jolla hän huomioi muita ja otti
ohjat käsiinsä. Hääpaikalla hän organisoi
kaasoja ja bestmaneja hommiin. Ajattelin,
että on mahtavaa, kuinka hän pitää tilannetta hallinnassaan mutta muita arvostaen. Tuli turvallinen olo.
Olli on herrasmies ja aina hyvällä tuulella. Yritän oppia tätä häneltä. Lisäksi on
ollut mukavaa huomata, kuinka voimakkaasti jaamme samat arvot. Parisuhde ja
perhe ovat kummallekin tärkeitä.
Jossain vaiheessa toivomme, että
saamme lapsia. Olli toivoo kolmea,
minulle riittäisi yksi. Olen kuitenkin siinä
iässä, että kolmen kanssa voi tulla kiire.
Nyt panostamme toisiimme ja nautimme
matkustelemisesta.
On uskomatonta ajatella, että olemme
tunteneet vasta yhdeksän kuukautta. Se
meinaa välillä unohtua. Nyt kun show on
ohi, alkaa tutustumisessammekin vielä
uusi vaihe. Voimme viimein olla täysin
sitä, mitä olemme.
Iloitsen siitä, miten hyvin ohjelmaan
suhtauduttiin. Naiset tulivat pysäyttämään kadulla ja kertomaan omista kokemuksistaan. Blogiini sain vain yhden
negatiivisen kommentin. Luulen, että
MIIA
EZEN
zz33-vuotias,
syntynyt
Lahdessa.
zzAmmatiltaan lentoemäntä,
lentänyt vuodesta 2006.
zzPerheeseen
kuuluvat Ollin
lisäksi sisko
ja hänen
miehensä,
isä sekä
pikkuveli.
zzHarrastaa joogaa ja
matkustelua.
Pitää blogia
osoitteessa
www.miikkulaisen.com.
ohjelma tuli monia lähelle. Siitä sai apua
omiin parisuhdehaasteisiin ja -toiveisiin.
Ehkä se tarjosi myös samastumispintaa.
Kun kävin viime viikolla ostoksilla
kauppakeskus Sellossa Espoossa, äiti tyttärineen pysäytti minut. He kiittivät, että
olin lähtenyt ohjelmaan mukaan.
Uskon, että tällainen suhde voi toimia.
On hienoa, että ammattilaiset valitsevat
kumppanin, jonka viehätys ei perustu
vain ulkonäköön. Nykyinen treffikulttuuri Tindereineen painottuu niin raadollisen
vahvasti siihen, mitä peilistä näkyy.
Monet ystäväni ovat todenneet, että
hekin haluaisivat osallistua ohjelmaan.
Naimisiinmeno ensitreffeillä on kuitenkin
monelle liikaa.
Meille se sopi, koska avioliitto toi
mukanaan sitoutumisen. Emme ajattele
erimielisyyden jälkeen, että emme jaksa
enää tai mieti, olisiko ruoho sittenkin vihreämpää aidan toisella puolella.
Pitäisi myös aina muistaa, että täydellistä kumppania ei ole. Arki ja ärsytykset
tulevat jokaiseen suhteeseen aina jossain
vaiheessa. Olemme sitoutuneet selvittämään mahdolliset karikot. Viimeksi marmatin Ollille hänen paperikasoistaan,
joissa oli sekaisin lehtiä ja laskuja.
Suhteemme alussa Ollin kiltteys meni
välillä yli. Ollin oli vaikea sanoa kenellekään ei. Sittemmin tämäkin on tasaantunut. Minun piti päästää irti asenteesta,
”Alussa Ollin
kiltteys meni
välillä yli.”
että olen itsepäinen oman tieni kulkija.
Tuntuu hyvältä, kun Olli katsoo minua
ja sanoo ”wow”. Silloin tiedän, että olen
hänen mielestään kaunis ja että hän rakastaa minua. Joskus yksikin sana riittää.
Ihania ovat myös Ollin pitkin päivää
lähettämät teksti- ja kuvaviestit, joissa
hänellä on hassuja ilmeitä. Lempinimissä
ei säästellä. Hän kutsuu minua Muuaksi
tai Naksuksi, koska niveleni naksuvat. Tai
sitten Pikkuiseksi.
Muistan yhä elävästi hetken, kun
veimme syyskuussa tavaramme yhteiseen
kotiimme. Vasta silloin uskalsin uskoa,
että Olli on sitoutunut minuun. Kun olimme kantaneet sängyn sisään, rojahdimme
sille ja otimme selfien. Kuvassa näytämme
väsyneiltä mutta onnellisilta. Siltä, että
olemme saapuneet kotiin. Elämään, jota
haluamme viettää yhdessä.”l
45