1. No category

TAALINTEHTAAN KUNNALLINEN VIRASTOTALO
rakennushistoriallinen selvitys
Taalintehtaan sataman asemakaava, Liite 8
26.01.2 015
Taalintehtaan kunnallinen virastotalo, rakennushistoriallinen selvitys
Syksy 2014
Tekijät:
Sweco Ympäristö Oy,
Teo Tammivuori, arkkitehti
Tapio Toropainen, DI
Justiina Nieminen, insinööri (AMK)
Inka Salo, insinööri (AMK)
Tilaaja:
Kemiönsaaren kunta, Tekninen osasto, kaavoitusyksikkö
Åke Lindeberg, kaavoitusarkkitehti
PERUSTIEDOT
Taalintehtaan kunnallinen virastotalo (Ämbetshus i Dalsbruk),
Malmintie 2, 25900 Taalintehdas
arkkitehti (pääsuunnittelija):
Oy Suunnittelukeskus – AB Plankonsult, arkkitehti (SAFA) Olavi Linko
muut suunnittelijat:
Oy Suunnittelukeskus – AB Plankonsult (todennäköisesti)
urakoitsijat:
Sähköjen osalta: Sähkölähteenmäki Oy
rakennuttaja:
Dragsfjärdin kunta
suunnitteluajankohta:
1972 – 1974
rakennusluvan myöntämisajankohta:
4.6.1973
rakennuksen käyttöönoton ajankohta:
joulukuussa 1974 (sähkösuunnitelman loppupiirustusten päiväys 15.11.1974)
alkuperäinen käyttötarkoitus:
monikäyttörakennus: kunnan virastotalo, Alko, apteekki, poliisi, sosiaalitoimi, talonmiehen asunto, majoitustila
rakennukseen ja sen käyttöön liittyvät muutokset:
useita tilajärjestelyiden muutoksia kulloisenkin tarpeen mukaan
nykyinen käyttötarkoitus:
Rakennusvalvonnan toimistotilat, opetustiloja, sosiaalitoimen vastaanotto, kunnan palveluneuvonta, kokoontumistiloja, varasto. Osa tiloista on tyhjillään.
omistus:
Rakennuksen omistaa Kemiönsaaren kunta, osaa hallinnoi Alko Oyj, osaa Taalintehtaan apteekki ja osaa kunta.
kaavatilanne:
Taalintehtaan rakennuskaava, vahvistettu 5.7.2985. Uusi osayleiskaava on kunnanvaltuuston 17.6.2013 hyväksymä. Asemakaavan muutos on vireillä.
kohteen koko:
2200 kem2
kohteen rakennusoikeus ja mitä siitä on käytetty / jäljellä:
2600 kem2, jäljellä 400 Kem2
suojelutilanne, rakennuksen suojelu, suojelumääräykset:
rakennus sijaitsee rky-alueella
muut selvitykset ja niiden tarkoitus:
kuntokartoitus 21.7.2010 (rakennusteknisen kunnon selvittäminen pitkän tähtäimen huoltosuunnitelmaa varten),
sisäilmakartoitukset 2.2.2010 ja 2.3.2010 (rakennuksen työtekijöiden valitusten perusteella teetetty arvio sisäilman laadusta)
selvitystyön tavoite ja käytetty aika
rakennuksen suojelutarpeen selvittäminen Taalintehtaan sataman asemakaavan muutoksen yhteydessä, 10.9.2014 – 31.10.2014
mitä kohteessa on selvitetty, tutkittu ja inventoitu
tilojen käyttötarkoituksen, tilajärjestelyiden sekä ulkoarkkitehtuurin muutokset ja nykytila
SISÄLLYSLUETTELO
JOHDANTO ................................................................................................................................................. 2
HISTORIA JA MUUTOSVAIHEET .................................................................................................................. 3
Rakennuksen historia ja muutosvaiheet .................................................................................................... 3
Tausta ......................................................................................................................................................... 3
Suunnittelun ja rakentamisen aika 1970–1974 .......................................................................................... 4
Valmistuminen loppuvuodesta 1974 ......................................................................................................... 5
Käytön aika 1975–2008 .............................................................................................................................. 6
Käytön aika 2008–2015 .............................................................................................................................. 6
Kaavoitustilanne ......................................................................................................................................... 8
NYKYTILA .................................................................................................................................................... 9
Kohteen nykytila ja inventointi................................................................................................................... 9
Ensimmäinen kerros, kunnan tilat ........................................................................................................... 10
Ensimmäinen kerros, Alkon ja apteekin tilat ............................................................................................ 13
Toinen kerros, valtuustosali ja toimistotilaa ............................................................................................. 15
Julkisivut ................................................................................................................................................... 21
Ulkotilat .................................................................................................................................................... 25
Liittyminen ympäröivään rakennuskantaan ............................................................................................. 28
Kronologinen taulukko ............................................................................................................................. 30
Ajoitus-, säilyneisyys- ja käyttötarkoituskaaviot....................................................................................... 31
YHTEENVETO: ........................................................................................................................................... 33
Lähteet ..................................................................................................................................................... 34
Liitteet ...................................................................................................................................................... 35
2
JOHDANTO
Taalintehtaan tehtaan hiljennyttyä FN-steelin konkurssin yhteydessä vuonna 2012 sekä
Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kuntaliitoksen 2009 aiheuttamien muutosten
jälkimainingeilla Taalintehtaan sataman ympärille muodostuneen Hertsbölen kylän taajaman
tulevaisuus on vaakalaudalla. Syrjäinen sijainti kunnassa, työttömyys ja muuttotappio tulevat
rappeuttamaan entisen Dragsfjärdin kunnan hallinnollista keskusta, ellei löydetä selkeitä
elävöittäviä toimenpiteitä. Nykyisin Taalintehtaan elinvoima nojaa Hiittisten saariston lomaasutukseen, veneturismiin, satamapalveluihin, venesäilytykseen sekä joka vuosi
järjestettävään Baltic Jazz -tapahtumaan.
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakennushistoriallinen selvitys tuli ajankohtaiseksi
käynnissä olevan Taalintehtaan sataman asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä.
Vuonna 2014 hyväksytyssä ja osittain voimaan tulleessa Taalintehtaan osayleiskaavassa
virastotalon suojelutarve jätettiin ratkaistavaksi asemakaavavaiheessa. Taalintehtaan
historiallinen tehdasalue, jolla Taalintehtaan kunnallinen virastotalo sijaitsee, kuuluu
Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin
kulttuuriympäristöihin (ns. rky-alue). Taalintehtaan taajaman keskustassa on useita
rakennuksia, jotka ajoittuvat 1800-luvulle. Lisäksi siellä sijaitsevat vanhat tehtaan
perustamisen aikaiset hiiliuunit. Nyt valmisteltavassa Taalintehtaan sataman asemakaavan
muutoksessa huomattava määrä Taalintehtaan keskustan rakennuksista määrätään
asemakaavalla suojelluiksi.
Turun Museokeskus on inventoinut Taalintehtaan alueen rakennukset Taalintehtaan
kulttuuriympäristöprojektin yhteydessä vuonna 2012. Inventoinnissa todettiin, että
Taalintehtaan kunnallisella virastotalolla on suojeluarvoja paikallisella tasolla.
Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää puolueettomasti Taalintehtaan kunnallisen
virastotalon suojelua puoltavat arvot. Selvityksessä keskitytään yhtäältä kunnallisen
virastotalon arkkitehtuuriin, toisaalta virastotalon asemaan tehtaan historiaan välittömästi
liittyvässä valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä.
Selvitys on tehty Museoviraston laatimaa Talon Tarinat. Rakennushistorian selvitysopas teoksen ohjeita noudattaen.
Taalintehtaan rakennushistoriallinen selvitys on esitelty Varsinaissuomen ELY-keskukselle ja
Turun museokeskukselle 12.11.2014 ja Taalintehtaan sataman asemakaavan viiteryhmälle
25.11.20014.
3
HISTORIA JA MUUTOSVAIHEET
Rakennuksen historia ja muutosvaiheet
Ilmakuva ajalta ennen Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakentamista
1
T AU STA
Taalintehtaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kehitys sai alkusysäyksen
Taalintehtaan saadessa privilegion masuunin perustamiseksi vuonna 1686. Tätä seuranneen
karikkoisen teollisen kehityksen myötä alueen vaurastuminen näkyi rakennuskannassa aina 1970luvulle saakka. Tämän jälkeen useiden omistajavaihdosten saattelemana tehtaan vaikutus taajaman
rakennuskantaan heikkeni ja loppui 25.6.2012 FN-Steelin konkurssin ja tehtaan lakkauttamispäätöksen
myötä. Taalintehtaan kunnallisen virastotalon suunnittelu ja rakentaminen ajoittuu varsin myöhään
Taalintehtaan Hertsbölen taajaman historiassa, 1970-luvun puoliväliin. Rakentaminen perustuu
löyhästi vuonna 1970 arkkitehtitoimisto Ålander Korsström Packalen Ky:n laatimaan Taalintehtaan
rakennuskaavaan, jossa suurin osa Taalintehtaan taajaman varhaisemmasta rakennuskannasta
esitettiin korvattavaksi uudella tehokkaammalla rakenteella ja kolme hiiliuunia tuhottaviksi uuden
2
kunnallisen virastotalon tieltä . Kunnallinen virastotalo rakennettiin poikkeusluvalla, koska kyseinen
rakennuskaava ei koskaan vahvistunut. 1970-luvun puolivälissä oli Suomessa jo heräilty vaalimaan
historiallisia rakennusympäristöjä kovakouraisen uudisrakentamisen sijasta. Taalintehtaan taajaman
kaavoitustyö aloitettiin alusta.
1
2
Ajoittamaton ilmakuvakopio, Taalintehtaan kunnallisen virastotalon ilmoitustaulu. Ajoittamaton valokuva.
Taalintehdas, rakennuskaavan selostus 1.12.1970, Ålander, Korsström, Packalen Ky, Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto.
Ote Taalintehtaan rakennuskaavasta 1.12.1970
3
3
Taalintehdas, rakennuskaava, maanomistuskartta, 1.12.1970, Ålander, Korsström, Packalen Ky, Kemiösaaren rakenusvalvonnan
arkisto
4
S U U N N I T T E LU N
JA R A K E N TA M I SE N A I K A
1970–1974
Ilmakuvien ja vuoden 1985 rakennuskaavan perusteella Taalintehtaan kunnallisen virastotalon tieltä on
purettu ainakin kolme hiiliuunia sekä uudempi harjakattoinen varastorakennus. Kunnanvaltuuston
tekemän kunnallisen virastotalon suunnittelupäätöksen yhteydessä löytyy todisteita keskustelusta
4
hiiliuunien säilyttämisestä . Kunnallisen virastotalon lähistöllä säilyneille hiiliuuneille määritellään
tulevassa Taalintehtaan sataman asemakaavan muutoksessa nykyistä laajempi suojelualue. Myös
1700-luvulta peräisin olevat empire-tyyliset rakennukset tullaan suojelemaan Taalintehtaan sataman
asemakaavan muutoksen yhteydessä.
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon suunnittelusta päätti Dragsfjärdin kunnanvaltuusto 6.10.1972.
Suunittelu kesti noin vuoden ja rakennuslupa saatiin 4.6.1973. Rakennuksen suunnitteli Oy
Suunnittelukeskus – AB Plankonsult ja piirustukset on allekirjoittanut arkkitehti Olavi Linko. Hänen
piirustuksiaan ei ole arkistoitu Rakennustaiteen museoon ja hänen tuotantonsa on pääsääntöisesti
5
tuntematonta . Oy Suunnittelukeskus – AB Plankonsult, alun perin 1949 perustettu Maaseudun
keskusrakennuttamistoimisto, toimi aikansa monialaisena yhdyskunta- ja
rakennussuunnittelutoimistona. Sen tarkoituksena oli tukea ja neuvoa köyhiä maalaiskuntia erilaisten
infra- ja rakennushankkeiden toteuttamisessa. Arkkitehtuurin saralla Oy Suunnittelukeskus – AB
Plankonsult ylsi liukuhihnamaisella koulu- ja hallintorakennustuotannollaan lähinnä arkipäiväisiin,
tavanomaisiin ja taloudellisesti edullisiin suorituksiin aikakautensa kuuluisimpiin vaikuttajiin
verrattuna.
Virastotalon suunnittelu- ja rakennusvaihe osui 1970-luvun öljykriisin aikoihin, mutta suunnittelussa tai
toteutuksessa tätä ei inventoinnin perusteella huomioitu. Rakennus suunniteltiin ajan tapaan
öljylämmitteiseksi ja vaipaltaan nykymittapuulla energiaa tuhlailevaksi. Rakennuksen lämmitystapana
on aina 2000-luvulle asti säilynyt öljylämmitys. Taalintehtaan Hertsbölen taajaman maat omisti lähes
kauttaaltaan Oy Wärtsilä Ab ja kunnallisen virastotalon rakentamisen yhteydessä maa myytiin
6
Dragsfjärdin kunnalle . Tehtaan johtaja Börje Wallén oli pitänyt tärkeänä kunnan arkiston siirtämistä
7
Dragsfjärdistä Taalintehtaaseen ja sen varustamista palonkestävin seinin . Tietyssä mielessä
kunnantalo on siis osoitus tuolloin Oy Wärtsilä Ab:n omistuksessa olleen tehtaan vaikutusvallasta
taajamassa, mutta kunnantalon rakentaminen liittyi enemmänkin Dragsfjärdin kunnan hallinnollisiin
8
järjestelyihin sekä tehtaan vallan heikkenemiseen kunnan päätöksenteossa .
Asemapiirros
9
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakentamisesta ei ole juurikaan dokumentoitua tietoa
10
puutteellisten rakennuslupakuvien lisäksi. Esimerkiksi toisen kerroksen pohjapiirros puuttuu
rakennuslupakuvista. Rakennuslupien yhteydessä yleensä esitettävien rakennedetaljien puuttuminen
puolestaan esti alkuperäisen rakennesuunnittelijan selvittämisen. Hyvin todennäköistä on, että
rakenne- ja lvi-tekniset suunnitelmat on laatinut Oy Suunnittelukeskus – AB Plankonsult.
Sähkösuunnittelun on alun perin tehnyt Oy Suunnittelukeskus – AB Plankonsult ja urakoitsijana toimi
Sähkölähteenmäki Oy. Kohteen alkuperäisen sähkösuunnittelijan tiedot selvisivät sähkökaapista
löytyneiden uudempien urakkapapereiden joukosta löytyneistä alkuperäisasiakirjoista – mikä kuvastaa
hyvin rakennuksen ylläpidon ja dokumentoinnin huoletonta tasoa.
4
Rakennusluvan 4.6.1973 liite: Transumt ur protokoll fört vid sammanträde med Kommunalfulmäktige i dragsfjädr den 6
oktober 1972, Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto.
5
Puhelinhaastattelu. Petteri Kummala, amanuenssi, Suomen rakennustaiteen museo, 28.10.2014.
6
7
Rakennusluvan 4.6.2973 liite: Intyg, den 6 mars 1973 Wärtsila, Dalsbruk, Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto.
Haastattelu: Eero Wallén, 4.11.2014
2.11.2014 Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=919,
Museovirasto, 22.12.2009.
8
9
Rakennuslupa 4.6.1973, Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto.
10
Rakennusluvat 4.6.1973 ja 27.5.2008, Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto.
5
V A LM I ST U M I N E N
LO P P U V U OD E STA
1974
Valmistuttuaan Taalintehtaan kunnallinen virastotalo vastasi ajan vaatimatonta perustasoa niin
materiaaleiltaan kuin arkkitehtuuriltaan. Elementtirakentamisen tehokkuus näkyy sekä sisä- että
ulkoarkkitehtuurissa. Rakennus koostuu kaksikerroksisesta keskiosasta sekä kahdesta matalammasta
sivusiivestä. Näiden väliin jää pohjoiseen avautuva laajahko laatoitettu aukiotila sekä nurmikenttä.
Aukion ja virastotalon massoittelu muodostaa jotakuinkin symmetrisen kokonaisuuden pohjoisempana
mäen harjalla olevan Stenkakolan rakennuksen kanssa. Asetelma ei ole rakennusten toiminnan ja
hierarkian kannalta johdonmukainen, koska hallintorakennus jää mäen juurella alisteiseksi
asuinrakennukseen nähden ja korostaa siten tämän asemaa perusteettomasti. Tämä
kaupunkikuvallinen sommitelma lienee syntynyt tahattomasti.
Valtuustosali sijaitsi kaksikerroksisen keskiosan toisessa kerroksessa. Valtuustosalin merkitystä oli
korostettu suuremmalla huonekorkeudella, mikä näkyi massoittelussa korkeampana osana ja
maltillisena ulokkeena julkisivuilla.
Rakennuksen julkisivu muodostuu yksinkertaisesti vuorottelevista pystysuuntaisista lasiosista ja
paasimaisista maalatuista teräsbetonielementeistä. Tällainen kaksijakoinen julkisivujäsennys ja
matalien rakennusten julkisivujen vertikaali käsittely oli ajalleen tyypillistä. Taalintehtaan kunnallisen
virastotalon tapauksessa syntyy vaikutelma, että kyseessä olisi huomattavasti korkeammasta
rakennuksesta irrotettu kerros. Tässä mielessä rakennus antaa keskeneräisen ja paikkaan
sitoutumattoman vaikutelman.
Näkymä pääsisäänkäyntiä kohti
1970-luvun pyrkimys yleispätevään ja tehokkaaseen rakentamiseen näkyi myös julkisivussa. Monista
ajan koulurakennuksista virastotalon erottaa lähinnä se, että julkisivulle on kellon sijasta nostettu
kunnan vaakuna.
Rakenteeltaan Taalintehtaan kunnallinen virastotalo on pilari-palkki-laatta -rakenne. Julkisivut on
ripustettu laatan reunasta kiinnikkein. Kiinnikkeet olivat alkuperäisissä suunnitelmissa
ruostumattomasta teräksestä valmistetut, mutta ne korvattiin työmaavaiheessa mustasta teräksestä
11
valmistetuilla . Osastoivat väliseinät ovat tiiltä, kevyet väliseinät rankorakenteisia.
Valtuustosali kateederilta nähtynä
Rakennuksen luoteiskulman yksikerroksinen siipi
11
Haastattelu: Martti Murto, rakennusluvan 4.6.1973 myöntänyt rakennustarkastaja, 14.10.2014
6
K ÄY TÖN
AIKA
1975–2008
Rakennukseen suunniteltiin sijoitettavaksi kunnan viraston ja valtuustosalin ohella Alkon, apteekin ja
poliisin toimitiloja. Ajan kuluessa Alkon ja apteekin tiloihin on tehty useita ajanmukaistuksia, mutta
toiminnot ovat edelleen elinvoimaiset. Poliisin toiminta Taalintehtaan virastotalossa on ajan saatossa
vähentynyt ja 2010-luvn alussa loppunut täysin. Ennen kuntaliitosta poliisi ylläpiti kansliatoimintoja
12
Taalintehtaan kunnallisessa virastotalossa yhden päivän viikossa . Nyt entisiä poliisin tiloja, mukaan
lukien sellejä, käytetään irtain- ja arkistovarastoina sekä palvelutiloja kokoontumistiloina. Arkisto- ja
varastokäyttö on pikkuhiljaa laajentunut myös porrashuoneisiin ja teknisiin tiloihin ja poistumisteille
lisäten näiden tilojen palokuormaa ja siten vaarantaen henkilöturvallisuuden.
Tämän ajanjakson muutoksista on vaikeaa saada tietoa dokumentoinnin puutteista johtuen.
Rakennuksessa ei tänä aikana toteutettu rakennuslupaa vaativia toimenpiteitä.
K ÄY TÖN
AIKA
2008–2015
Dragsfjärdin, Västanfjärdin ja Kemiön kuntien yhdistyttyä Kemiönsaaren kunnaksi vuonna 2009 kunnan
hallinto koottiin Kemiön keskustaan. Taalintehtaan virastotalolla oli juuri ehditty totuttelemaan vuoden
2008 sisäisiin muutosjärjestelyihin, kun tieto kuntien yhdistymisestä tuli.
Vuoden 2008 muutoksissa toisen kerroksen talonmiehen asunto sekä vaikeiden yhteyksien päästä
tulevien luottamusmiesten varamajoitustila poistettiin ja korvattiin nykyaikaisemmilla toimistotiloilla.
Samassa yhteydessä lisättiin hissi takaamaan valtuustosalin esteettömyys, sillä alkujaan rakennuksessa
oli vain kaksi elementtirakenteista kierreporrasta. Itäisen matalan siiven monitoimitila muutettiin
toimistohuoneiksi. Ensimmäiseen kerrokseen luotiin ympärikäveltävä käytävätila puhkaisemalla
kantava seinä sosiaalitoimen arkistohuoneen kohdalta. Oletettavasti myös lattiat ja
vastaanottokalusteet uusittiin.
Sellien ikkunat
Vuoden 2008 muutosten suunnittelu tehtiin kunnan ohjauksessa mutta ilman
arkkitehtipääsuunnittelijaa. Sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Pirkko-Liisa Topelius.
Rakennussuunnitelmat laati Jerker Fagerholm Rakennussuunnittelutoimisto Fagerholm & Kalonius
Oy:stä. Suunnitelmien laatija toimi myös kohteen valvojana. LVI-suunnittelun teki Ilpo Weissmann,
ins.tsto. Weissman Ky, sähkösuunnittelun Håkan Sjögren Strandells El Ab:stä. Muutoshankkeen
pääurakoitsijana toimi Rak.liike Nousu Oy ja vastaavana työnjohtajana Tapani Lahtinen.
Sähköurakoitsijana toimi Sähkö Lindroos ja LVI-urakoinnista vastasi Rak.liike Nousu Oy.
13
Kalustesuunnittelusta vastasi Jouni Aaltonen, Isku Oy. Monin paikoin suunnitelmat ovat toteutuneet
työmaalla eri tavalla kuin oli ajateltu, päätellen rakennuslupakuvien ja toteutettujen ratkaisujen
14
eroista. Mm. Alkon ja apteekin osien tilamuutoksia ei ole viety tässä vaiheessa lupakuviin .
12
13
14
Puhelintiedustelu, Kemiönsaaren poliisi 28.10.2014
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon 2. kerroksen sähkökaapista 14.10.2014 löytyneet piirustus- ja urakka-asiakirjat
Rakennusluvat 4.6.1973 ja 27.5.2008, Taalintehtaan rakenusvalvontatoimiston arkisto
Hissilaajennus ja siihen liittyvä uusi katos
7
Tilojen käytön muutokset vuoden 2008 jälkeen. Dragsfjärdin, Västanfjärdin ja Kemiön kuntien
yhdistyttyä vuonna 2009 uuden Kemiönsaaren kunnan hallinto-osasto, kehitysosasto,
sosiaalitoimintojen vastaanotto ja ympäristö- ja rakennustarkastus aloittivat Taalintehtaan
kunnallisessa virastotalossa. Entisessä talonmiehen asuintiloissa toimii hallinto-osasto, jota oli myös
ensimmäisessä kerroksessa. Kunnanjohtajan huone oli toisessa kerroksessa. Alakerran sivusiivessä oli
kehitysosaston toimitiloja. Toiminta jatkui aina vuoden 2013 helmikuuhun saakka, jolloin suurin osa
hallinnoista siirrettiin Kemiöön. Yhteensä Kemiöön siirrettiin tuolloin 25 työntekijää. Taalintehtalle jäi
osittain tarpeeseen nojautuen, mutta myös Kemiössä vallinneen tilapuutteen takia ympäristö- ja
15
rakennustarkastus, sosiaalitoimintojen vastaanotto ja palveluneuvonta. Kunnan käytöstä
vapautuneet toisen kerroksen tilat ovat jääneet vaille uutta vakituista käyttöä lukuun ottamatta Teak:in
lähihoitajalinjan tilapäistä sijoittumista osaan hallinto-osaston tiloja sekä matkailuneuvonnan
sijoittumista rappukäytävän pieneen toimistohuoneeseen.
Vuoden 2010 rakenneteknisen selvityksen jälkeisten muutostöiden ajoituksen ei ole katsottu tässä
16
työssä olevan olennainen selvittelyn aihe. Mm. öljysäiliön poistoa ja kaukolämpöverkkoon liittymistä
ei siis ole lähdetty ajoittamaan tämän työn puitteissa. Kyseisestä ja vastaavista muutoksista tehdyt
havainnot vain mainitaan inventoinnin yhteydessä.
Teak:in lähihoitajalinjan opetushuone
Öljysäiliön kohdalla uudistettua betonilaatoitusta pääsisäänkäynnin pihalla
15
16
Lars Nummelin, tekninen johtaja, Kemiönsaaren kunta, sähköpostitiedonanto 6.11.2014
Haastattelu: Martti Murto, rakennustarkastaja, 14.10.2014. Murto mainitsi öljysäiliöiden poistosta, minkä jäljet on
havaittavissa värieroina sisäänkäyntipihan betonikivilaatoituksessa.
8
K A AVOI T U ST I L A N N E
Voimassa olevassa 5.7.1985 vahvistetussa Taalintehtaan rakennuskaavassa alue, jolla Taalintehtaan
kunnallinen virastotalo sijaitsee, on merkinnällä YH – hallinto- ja virastorakennusten korttelialue.
Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusta ei ole merkitty suojeltavaksi. Tarkasti voimassa olevaa
asemakaavaa tulkiten Alkon ja apteekin myymäläkäyttö sekä nykyinen oppilaitoskäyttö ovat
asemakaavan vastaisia käyttötarkoituksia ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL 58§).
Taalintehtaan sataman asemakaavaa ollaan muuttamassa perustuen kunnanvaltuuston 17.6.2013
hyväksymään Taalintehtaan osayleiskaavaan. Osayleiskaavasta on valitettu, mutta valitukset eivät
koske Taalintehtaan kunnallista virastotaloa tai sen aluetta. Osayleiskaavan selostuksen mukaan
kunnallisen virastotalon suojelukysymykseen palataan asemakaavavaiheessa. Osayleiskaavassa
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon alue on merkinnällä c/s keskustatoimintojen alue, jolla
ympäristö säilytetään. Merkinnän määräystekstissä todetaan: ”… Muiden alueella sijaitsevien
rakennusten suojelutarve ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä…” Lisäksi selostuksessa
mainitaan, että c/s-alueella sijaitsee Taalintehtaan kunnantalo, jonka suojelutarve tarkistetaan
asemakaavoituksen yhteydessä. Aiemmin selostuksessa tarkennetaan merkintää siten, että ”…aluetta
tulee kehittä julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon, päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen
17
näkökulmasta. Lisäksi todetaan, että alueelle voidaan osoittaa myös keskustaan sopivaa asumista.
Taalintehtaan kunnallista virastotaloa ei ole käsitelty osayleiskaavassa erityistä purkulupaa
18
edellyttävällä tavalla .
Ote Taalintehtaan osayleiskaavasta vuodelta 2013
Ote Taalintehtaan asemakaavasta vuodelta 1985
17
18
Taalintehtaan osayleiskaavan selostus s. 39, Maritta Heinilä, Tapio Toropainen, Airix Ympäristö Oy, 12.6.2013
MRL 127§
9
NYKYTILA
Kohteen nykytila ja inventointi
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee Kemiönsaaren kunnan
rakennusvalvonta, sosiaalitoimen tiloja sekä näihin liittyviä arkistotiloja. Rakennuksen yksikerroksisissa
läntisessä sivusiivessä on Alko sekä apteekki ja itäisessä siivessä toimistotiloja. Toisessa kerroksessa on
runsaasti tyhjillään olevia toimistohuoneita, arkistotilaa sekä Teak:in lähihoitajalinjan tiloja.
Valtuustosalia käytetään pääasiassa kylätoimikunnan kokoontumissalina sekä näyttelytilana muutaman
toimistosalin ohella. Toisen kerroksen käytävää käytetään myös kunnan ilmoitustauluna nähtävillä
olevista ajankohtaisista asioista.
Kohteen nykytilaa inventoitiin kahteen otteeseen syksyllä 2014. Ensimmäisellä käynnillä 30.9.2014
tutustuttiin lähiympäristöön ja alueen suunnittelutilanteeseen. Toisella kerralla 14.10.2014
inventoinnissa keskityttiin arkkitehtuuriin sekä toimintojen, pintamateriaalien ja kalustuksen
säilyneisyyden arvioimiseen. Molempien käyntien yhteydessä arvioitiin myös rakennuksen yhteyttä
ympäristöönsä, etenkin lähialueen suojeltuihin rakennuskokonaisuuksiin.
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakennetekninen selvitys oli tehty melko hiljattain vuonna 2010.
Tästä syystä tässä selvityksessä ei keskitytä rakenteiden arviointiin yleistasoisia huomioita laajemmin.
Vuoden 2010 rakennetekninen selvitys painottui rakenteiden ja laitteiden jäljellä olevan käyttöiän
määrittämiseen sekä likimääräisten huoltokustannusten arvioimiseen. Tuolloin rakennuksen
19
korjauskuluiksi arvioitiin 988 000 € . Toisessa yhteydessä kiinteistön arvon on oletettu olevan noin
20
450 000 € , mikä on vajaa puolet näköpiirissä olevista korjauskuluista. Vuonna 2010 tehtiin myös
sisäilmaselvitys, jossa todettiin rakennuksessa olevan kosteusvaurioon viittaavaa, mahdollisesti
21
terveydelle haitallista mikrobikasvustoa .
Seuraavassa kohteen nykytilaa ja säilyneisyyttä arvioidaan sisätilojen osalta kerroksittain toimintojen,
pintamateriaalien sekä kalustuksen osalta. Julkisivujen ja ulkotilan osalta selvitetään toteutuneisuutta
ja säilyneisyyttä suhteessa alkuperäisiin suunnitelmiin ja 70-luvun suunnittelukäytäntöihin ja ihanteisiin.
Julkisivujen rappiotila
Puuttuva lasilevy
19
20
Rs 15 kuntoarvio, Taalintehtaan kunnantoimisto, s11, Raksystems Anticimex insinööritoimisto Oy, 21.7.2010
2.11.2014 http://annonsbladet.canews.fi/fi/node/4295, Kemiön seudun ilmoituslehti,
Förslags Ab Lindan Kustannus Oy, 25.5.2012
21
Ilmanäyteanalyysiraportit: Anna-Mari Pessi, Sirkku Häkkilä, Turun yliopisto, Aeribiologian yksikkö, 2.2.2010 ja 2.3.2010
10
Neuvottelutilan yläikkuna
ENSIMMÄINEN
K E R RO S , KU N N A N T I LAT
Toiminnot, arkkitehtuuri, tilahierarkia
Rakennukseen pääovesta saavuttaessa aula- ja vastaanottotilaan on ensimmäisenä vaikutelmana tilan
mataluudesta ja kalustuksen jäsentymättömyydestä ja monimuotoisuudesta johtuva ahtaus ja
sekavuus. Ulko-oviin liittyvän lasiseinän detaljit sekä sisääntulokatoksen alapinta vaikuttavat
alkuperäisiltä. Ulko-ovien vedin on ajalleen tyypillinen kiiltävä musta suorakaide.
Aulan välittömässä yhteydessä oleva neuvottelutila on yhdistetty visuaalisesti aulaan lasi-ikkunoin.
Tämä saattaa hyvinkin olla alkuperäinen ratkaisu. Ainakin tila on ikkunalautaa myöten myös
kalustukseltaan alkuperäisessä hahmossa. Aulan puoleisella seinällä on kiintokaluste.
Alakaappityyppisen kiintokalusteen uusittu työtaso ei edusta samaa aikakautta niukkalinjaisen
laatikoston vetimien ja saranatyypin kanssa.
Näkymä pääaulasta
Sellin ikkuna
Näkymä käytävään
Sellin varusteita alkuperäisessä asussa
Muut toimistotilat ovat pinnoiltaan ja sisustukseltaan vastikään uudistettuja ja nykystandardiin
verrattuna tilaa tuhlailevia.
Entisiin poliisin tiloihin tultaessa erikoisuutena on kaksi selliä, jotka ovat varustettu betonisin
vesipistein ja wc- istuimin sekä lattiaviemärein. Molemmissa selleissä on kapeat pystyikkunat, jotka
muistuttavat ampuma-aukkoja. Viemäreiden kuivumisen takia selleissä on todella voimakas haju, joka
on varmuudella tarttunut arkistomateriaaliin ja muuhun irtaimistoon.
Entisten poliisin tilojen jälkeen, kuljettaessa alun perin monitoimitilaksi suunniteltua siipeä kohti, on
ensin kahvilakäyttöön tarkoitettu tyhjähkö kokoontumistila, minkä jälkeen on jälleen toimistokäytävää,
joksi alkuperäinen monitoimitila on muutettu.
Tilasarjana aulan kautta toimistotiloihin kulkeminen on varsin yllätyksetön ja yksitoikkoinen kokemus
vastaavaan 70-luvun arkkitehtuuriin verrattuna. Aulan mataluus ja ahtaus latistavat tilahierarkian
olemattomiin ja heikentävät orientoitavuutta jo alusta lähtien. Monitoimitilaa lähestyttäessä
tilajärjestelyt ovat varsin sekavat.
Näkymä kahvilatilasta
11
Lattia
Lattiapinnat on kuvioinnista ja ilmeestä päätellen uusittu yleisilmeeltään beigen väriseksi muovilaataksi
lähes kaikissa ensimmäisen kerroksen tiloissa, joihin yleisöllä on suora pääsy. Entisiin poliisin tiloihin
mentäessä lattiamateriaali muuttuu alkuperäiseksi kiiltäväksi beigenharmaaksi liimatuksi synteettiseksi
laataksi, joka on säilynyt näissä tiloissa kohtalaisen hyvin.
Alkuperäinen ikkunan sarana ja uusi umpiolasielementti
Aulan lattian kuviointi
Käytävän alkuperäistä hovilaattalattiaa
Seinät, ovet, ikkunat
Alkuperäinen ikkunan avauspainike
Seinät ovat osastoivilta osin valkoiseksi maalattua tiiltä ja muutoin valkeaksi maalattua tai vaalean
22
harmaan väristä teksturoitua tapettia . Kantavat betonipilarit on maalattu valkoisiksi. Seinien
alareunassa kulkee tummanruskea muovilista, joka katkeaa ovia kehystävän valkoisen puulistan
kohdalla. Väliseinämuutoksia ensimmäisessä kerroksessa ovat uuden käytävän avaamista pienemmän
arkistotilan kohdalle sekä monitoimitilasiiven jakaminen pienemmiksi toimistohuoneiksi. Muut
väliseinät lienevät alkuperäisiä.
Ovet ovat viilupintaisia laakaovia pääosin alkuperäisin vetimin ja lukkomekanismein. Paloa osastoivat
ovet ovat alumiini-lasiovia sivuosin. Sisäikkunat mm. aulan neuvottelutilan seinässä on kiinnitetty
valkoisin puulistoin.
Ulkoikkunoita on uusittu merenpuoleisilta julkisivuilta. Tässä yhteydessä mm. heloituksen osalta
huomattavaa antikvaarista arvoa omanneet keskisaranoidut kippi-ikkunat on osin korvattu
sivusaranoiduilla puu-alumiini-ikkunoilla, joiden puitteet ovat valkoiset. Alkuperäisten ulkoikkunoiden
sisäpuoli on tummaksi petsattua puuta alkuperäisin heloituksin. Myös osassa kippi-ikkunoita on
kolminkertainen lasitus uusin umpiolasielementein.
22
tapetin alkuperäisen värin määritys sivulla 18.
Uudistettu ikkuna
12
Alakatto
Tilojen alakattopinnat ovat alumiinilistoin kannateltua kipsilevyä akustisin rei’ityksin. Poliisin entisissä
tiloissa kulkee erillinen sähköhylly alakaton alapuolella. Porrashuoneiden osalta alakatot puuttuvat, ja
välipohja on rapattu ja maalattu valkoiseksi.
Valaistus
Valaistus on pääsääntöisesti suora, lämminsävyinen ylävalo. Valaisimet ovat alakaton kipsilevyyn ja
porrashuoneissa suoraan laattaan kiinnitettyjä, joko laatikon tai sylinterin muotoisia, väriltään valkoisia
ja ritilämäisin heijastimin varustettuja.
Alkuperäinen hehkulampuin toteutettu valaistus on ajan saatossa muutettu värintoistoltaan
heikommiksi energiansäästöloisteputkiksi. Niukkaspektrinen energiansäästölampuin toteutettu
valaistus aiheuttaa rasitusta silmille ja tuntuu siten utuisena tunnelmana. Tämä ei ole ollut tilanne 70luvulla, jossa lämpimänsävyinen hehkulamppuvalaistus toisti värit paljon vivahteikkaammin.
Väistämättä herää kysymys, olisiko ensimmäisen kerroksen tiiliseinistä löydettävissä valkoisen maalin
alta alkuperäisiä 70-luvun värejä?
Kalusteet
Ensimmäisen kerroksen kalustus on kirjava kokoelma toimistokalusteita 70-luvulta tähän päivään.
Rakennusajankohdan ihanteista kertovat vahvimmin pääaulan välittömässä läheisyydessä olevan
neuvottelutilan vaaleanvihreää laminaattia olevat ikkunalaudat sekä työtasomaisen
kiintokalustelaatikoston vetimet, jotka lienevät alkuperäisiä koruttomassa yksinkertaisuudessaan.
Työtaso tosin on uusittu jälkikäteen. Aulan vastaanottotiskin ajoittaminen on vaikeaa, mutta vuoden
23
2008 muutoksen yhteydessä vastaanottotiskiä on suunniteltu pienennettävän.
Havaittuja ongelmakohtia:
Itäisestä porrashuoneesta löytyi kantava teräsbetonipilari, joka oli pystysuunnassa haljennut noin
metrin matkalla varsin huolestuttavalla tavalla. Pilari sijaitsee paikalla, jossa kaksikerroksinen osa
vaihtuu yksikerroksiseksi. Samalla kohdalla oli havaittavissa myös veden aiheuttamaa vauriota
kipsilevyalakatossa. Aiheuttajina saattaisivat olla kaukolämpöputken poraamisesta ja öljysäiliön
poistamisesta maaperään ja perustuksiin koituneet muutokset.
Säilyneisyys
Toimistotiloissa ei ole arkkitehtonisesti mitään omaperäistä, eivätkä ne myöskään muodosta
tyylihistoriallisesti ehjää kokonaisuutta. Niillä kippisaranoiduilla ikkunoilla, joita ei ole vielä vaihdettu
sivusaranoiduiksi, on tosin detaljitason rakennushistoriallista arvoa. Rakennuksen näiden osien arvon
aleneminen on suurimmalta osin käyttäjän tekemistä muutoksista johtuvaa, rakenteellisten vaurioiden
osalta myös osittain rakennuksen alkuperäisistä suunnitteluratkaisuista johtuvaa.
Halkeama kantavassa pilarissa
23
Rakennusluvan pääpiirros, ARK, ensimmäinen kerros, Rakennussuunnittelutoimisto Fagerholm Kalenius Oy Ab, Robert
Forsman, 27.5.2008. Kemiönsaaren rakennusvalvonnan arkisto.
13
ENSIMMÄINEN
K E R RO S ,
A L KO N
JA A P T E E K I N T I LAT
Toiminnot, arkkitehtuuri, tilahierarkia
Apteekin ja Alkon sisäänkäyntirampit
Apteekin ja Alkon tilaan tultaessa silmiinpistävää on viimeaikaisen esteettömyyttä painottavan
lainsäädännön ohjausvaikutus. Molempiin tiloihin tullaan huomattavan laajan kuumasinkitystä
teräksestä valmistetun rampiston avulla. Sisäänkäynnillä ei ole minkäänlaista lippaa suojana räystäältä
putoavalta lumelta. Tuulikaapit ovat ahtaat ja pienehköt.
Alko on ollut pitkään tällä paikalla, ja rakennuslupasuunnitelmien perusteella se on aloittanut
palvelutiskiperiaatteella. Nykyisin Alkon sisutus ja tilajärjestelyt noudattelevat liikkeen tämän päivän
tyyliä ja toimintatapaa. Toimisto-osa on 90-luvun tyyliin kalustettu.
Apteekki on yleisilmeeltään valoisa. Myymäläkalustus on sekavassa järjestyksessä, eikä alkuperäisestä
70-luvun ilmeestä ole jäljellä mitään muuta kuin valtavat alumiinipuitteiset julkisivulasit ja niiden alla
oleva lämpöpatteri.
Sataman suuntaan mentäessä Alkon ja apteekin tilojen takana on ulkovarasto, jota lienee käytetty
myös jätehuoneena. Alun perin vain katetuksi ulkotilaksi suunniteltu ulkovarasto ja jätehuone on
todennäköisesi myöhemmin vuorattu samoin julkisivuelementein kuin muu rakennus.
Lattia
Alkon peräseinän lämmityspatterit
Alkon Lattiapinnat on uusittu vastikään harmaalla neliön muotoisella suurehkolla keraamisella laatalla
tummin saumoin. Apteekin lattiat ovat liimattua valkoista ja kirkkaan sinistä hovilaattaa sekä osin
alkuperäistä harmaata hovilaattaa.
Alkon huoltotila on nykyisin sisätilaa
Apteekin hovilaattalattia
Alkon laattalattia
14
Seinät, ovet, ikkunat
Seinät ovat joko valkoiseksi maalattua tiiltä kantavilta osin tai valkeaksi maalattua levy-ranko
rakennetta. Seinien alareunassa kulkee musta muovilista, joka katkeaa ovia kehystävän valkoisen
puulistan kohdalla.
Sisäovet ovat uusia valkoisia laakaovia ikkunoin. Varastotilan ovessa on potkupellit. Varastotilan seinät
on maalattu likaisen vihertävän keltaisella. Sosiaalitilaan avautuvat sisäikkunat ovat hiekkapuhallettu
raitakuvioin. Näyteikkunajulkisivu on osittain teipattu alumiinirunkoinen lasijulkisivu.
Alakatto
Apteekin tilojen alakattopinnat ovat alumiinilistoin kannateltua kipsilevyä akustisin rei’ityksin. Alkon
myymälässä alakatot puuttuvat, ja katon alapinta on rapattu ja maalattu valkoiseksi. Alkon toimistoosalla alakatto on alumiinilistoin kannateltua kipsilevyä ja luon siten selkeää hierarkiaa myymäläosan
ollessa korkeampi.
Valaistus
Apteekin ja Alkon valaistus on pääsääntöisesti suora ylävalo. Valaisimet ovat alakaton kipsilevyyn tai
suoraan laattaan kiinnitettyjä. Apteekin valaistuksen värilämpötila vaihtelee suuresti ja on varsin
kirjava. Alkossa puolestaan valaistus on yhtenäisen värinen ja myytäviä tuotteita korostetaan spottityyppisin kohdevaloin.
Näkymä Alkon myymälästä
Halkeamia kantavissa rakenteissa
Kalusteet
Apteekin ja Alkon kalusteet eivät ole rakennuksen valmistumisajankohdan kalusteita. Alkon
lämpöpatterien sijoittaminen seinän yläreunaan puolestaan vaikuttaa alkuperäiseltä, tilaan varta
vasten tätä toimintoa varten suunnitellulta ratkaisulta, jolla on tavoiteltu parempia säilytysolosuhteita.
Havaittuja ongelmakohtia:
Matalan osan tilat kuumenevat kesäisin ja mm. Alko on varustanut tilansa jäähdytyslaittein. Talvella
taas näyteikkunajulkisivu ei pysty pitämään lämpöä sisäpuolella vaan viilentää tiloja kohtuuttomasti.
Apteekista löytyi kantava teräsbetonipilari, joka oli pystysuunnassa haljennut noin puolen metrin
matkalla varsin huolestuttavalla tavalla. Pilari sijaitsee paikalla, jossa kaksikerroksinen osa vaihtuu
yksikerroksiseksi. Samalla kohdalla oli havaittavissa myös veden aiheuttamaa vauriota
kipsilevyalakatossa.
Säilyneisyys
Tiloissa ei ole mitään arkkitehtonisesti omaperäistä. Ne eivät myöskään muodosta ehjää,
rakennusaikakaudelle tyypillistä ja alkuperäisessä asussa säilynyttä kokonaisuutta. Tilajärjestelyt ovat
osin muuttuneet, eikä niistä ole löydettävissä dokumentaatiota. Rakennuksen näiden osien arvon
aleneminen on suurimmalta osin käyttäjän tekemistä muutoksista johtuvaa, rakenteellisten vaurioiden
osalta myös osittain rakennuksen alkuperäisistä suunnitteluratkaisuista johtuvaa.
Näkymä Apteekista
Apteekin kalustusta, lattiaa sekä näyteikkunaa
15
T OI N E N
Alkuperäistä kalustusta
K E R RO S , VA LT U U STO SA L I JA TOI M I STOT I LA A
Toiminnot, arkkitehtuuri, tilahierarkia
Yleisö, valtuusto ja virkamiehet ovat pääsääntöisesti käyttäneet ensimmäisen kerroksen aulatilan
nurkassa olevaa kierreporrasta noustakseen toiseen kerrokseen. Päästäkseen portaaseen aulan
pääsisäänkäyntiovista katsottuna on tehtävä 180 asteen käännös ja käytävä sisäänkäyntiovia vastaavan
lasioven läpi uudelleen. Portaan välittömässä läheisyydessä on vuonna 2008 rakennettu hissi, joka
rikkoo ikävällä tavalla porrasta tausoittavan tiiliseinän. Esteettömyyssyistä hissi on kuitenkin ehdoton
edellytys, mutta teknisesti ja näin jälkikäteen ajateltuna on varsin arveluttavaa tehdä hissi osin
rakennusrungon ulkopuolelle, vaikka sisäpuolella olisi ollut mahdollisuuksia järjestellä tiloja toisin.
Toisen kerroksen aula on tilava ja aikakaudelleen tyypilliseen tapaan viihtyisä keltaisine
istuskeluryhmine ja runsaine viherkasveine. Tämä kohta sisätiloissa välittää ehkä parhaiten 70-luvun
tunnelmaa värityksen ja detaljien osalta. Väljyys muuttuu jälleen tehokkuudeksi valtuustosalin ovia
kohti mentäessä. Toista ovea lähestyttäessä tila ahtautuu kalustein ja käytävä kapenee niin, että pääsy
naulakoille aiheuttaa varmasti yleisötilaisuuksissa väentungosta. Valtuustosaliin käynti on juhlallinen
kokemus huonekorkeuden noustessa lähes kaksinkertaiseksi. Valtuustosali edustaa sisustukseltaan
säilyneintä osaa koko rakennuksessa. Valtuustosalin ikkunoista on näkymä merelle, mutta umpinaisten
julkisivuosuuksien ja koko seinän korkuisten verhojen aiheuttaman kontrastin vaikutuksesta maisema
ei tule tilaan sisään vaan jää häikäisevän valaisimen rooliin. Tämä on ehkä vastoin 70-luvulla vallinnutta
ajattelua edustustiloista ja vastaa pikemminkin bulkkituotetun toimistoarkkitehtuurin tyylipiirteeltä.
Toisen kerroksen pääkäytävä
Toimistotiloihin mentäessä 70-luvun tunnelma kaikkoaa. Ainoat säilyneet elementit ovat kiinteät
komerot, joiden vetimet ovat alkuperäisiä, mutta maalipinta vaikuttaa uudemmalta samoin kuin
lattiapinnat. Toimistotiloja on myös jaettu uudella väliseinällä ajan saatossa verrattuna alkuperäisiin
suunnitelmiin. Sisäänkäyntipihan puoleisia toimistotiloja ei ole käytetty vuoden 2013 helmikuun
jälkeen. Tällä hetkellä niihin on sijoitettuna tilapäiseltä vaikuttavin ripustuskeinoin toteutettu
valokuvanäyttely.
Uusi toimistotila porrashuoneessa
Pidemmälle mentäessä saavutaan entisen talonmiehen asunnon sekä tilapäismajoituksen tilojen
paikalle 2008 rakennettuun osaan, jossa toisella sivukäytävällä 70-luvun muistumana ruskeaksi
maalattu seinä. Uusia tiloja ei ole saatu ratkaistua rakennuksen arkkitehtuuriin kuuluvalla tavalla tai
edes. toiminnallisesti järkevästi. Mutkitteleva ahdas käytävä on tuottanut paljon hukkatilaa paikassa,
jossa ns. avotoimisto olisi ollut luontevin ratkaisu. Tiloissa toimii tällä hetkellä Teak:in
aikuiskoulutuksen lähihoitajakoulutusyksikkö. Nyt tilojen ollessa osin tyhjillään tunnelma on
huomattavan kolkko eikä varmasti motivoi siellä työskentelemään joutuvia. Näistä tiloista pääsee
suoraan itäiseen porrashuoneeseen, johon on myöhemmin lisätty pienehkö vinoseinäinen toimistotila.
Uusi käytävä
16
Porrashuoneet
Porrashuoneet käsitellään toisen kerroksen yhteydessä, koska ne kuuluvat samaan paloalueeseen
toisen kerroksen kanssa ja vastaavat säilyneisyydeltään enemmän toisen kerroksen tiloja kuin
ensimmäisen. Molemmissa porrashuoneissa on komeat elementtirakenteiset kierreportaat. Portaiden
askelmat ovat jykevästä keskipilarista ulotettuja ohuita konsoleita. Valkeaksi maalatun betonisen
konsolin päällä on kulutuspintana mosaiikkibetoninen noin viiden sentin paksuinen laatta. Tämän
tyyppinen porraselementti on ollut käytössä hyvin monissa 1970-luvun asuin- ja julkisissa
rakennuksissa. Tätä taustaa vasten pinnakaiteen alapään kiinnitys porrasaskelmaan ei ole 70-luvun
variaarioista se kaikista elegantein – miksi? Pystypinnat on kiinnitetty alapäästään porrasta kiertävään
lattateräkseen, joka häiritsevällä tavalla katkaisee portaan ilmavuuden. Visuaalisesti kevyempi ja
arkkitektonisesti selkeämpi 70-luvulla käytetty tapa on hitsata pinnat kiinni suoraan konsoliin pienen
vaakasuuntaisen konsoliin upotetun pinnan avulla. Kaiteen käsijohde on portaan mukaan kiertyvän
teräslatan päälle vedettyä muovilistaa, kuten tuolloin oli tapana. Porrashuoneen pohjoiseen
avautuvien ikkunoiden vaakajako, on teennäinen ja aiheuttaa erikoisia tilanteita kantavan palkin päällä
olevine lattiapinnoitteine ja kulmalistoine. Tällainen silmiinpistävä yksityiskohta osoittaa pikemminkin
70-luvun rakentamissa ilmennyttä ihannetta teolliseen toistoon kuin herkkyyttä toiminnoille ja
ympäristölle.
Portaikko toisesta kerroksesta nähtynä
Portaikko ensimmäisestä kerroksesta nähtynä
Portaan yksityiskohtia
17
Lattiat
Pääkäyttöportaan ensimmäisessä kerroksessa on uusittu kirjava, yleisväritykseltään beigen värinen
muovilaatta. Itäisessä porrashuoneessa on alkuperäinen harmaa kiiltävä laatta. Toisen kerroksen
aulassa ja pääkäytävällä on alkuperäinen kiiltäväpintainen hovilaatta, kahdella eri ruskean sävyllä sekä
mustin kulmalistoin tasojen reunoilla porrashuoneissa. Toimistotiloissa on vaaleansininen muovimatto,
joka ei liene alkuperäinen värityksen perusteella. Toisaalta lattian kuluneisuus työtuolien
sijaintipaikoilta viittaisi aikaisempaan uusimisajankohtaan kuin 2008. Sivukäytävien lattiamateriaali on
uusittu tyypillinen julkisen tilan vaaleanharmaankirjava yhtenäinen linoleumimatto. Valtuustosalissa
on ruskea karkeapintainen kokolattiamatto. Se on paikoin puhki kulunut ja irtoaa helposti saumojen
kohdalta. Vuoden 2008 uudistuksessa luokkahuoneen ja sen viereisen toimistotilan lattiamateriaalit on
uusittu mustanruskealla pitkäsauvaisella laminaattiparketilla.
Valtuustosalin kokolattiamattoa
Toisen kerroksen hovilaattalattian kuviointia
Uuden ja vanhan kohtaaminen
Uutta puulaminaattilattiaa ja käytävien linoleumimattoa
Opetustilan ruskea seinä
Seinät, ovet, ikkunat
Seinät ovat joko valkoiseksi maalattua tiiltä osastoivilta osin tai lämpimään murretun valkoisen väristä
teksturoitua tapettia. Kantavat betonipilarit on maalattu valkoisiksi. Seinien alareunassa kulkee
tummanruskea muovilista, joka katkeaa ovia kehystävän valkoisen puulistan kohdalla. Poikkeus
valkoisista seinistä on 2008 remontissa oleva maalattu käytävän tiilirakenteinen seinä aiemman
lautakuntien salin nykyisen luokkahuoneen ja neuvotteluhuoneen kohdalla. Lähihoitajakoulutusyksikön
luokkahuoneen seinä on maalattu samalla ruskealla kuin sivukäytävän seinä. Ruskea sävy on hyvin
lähellä yleisesti 70-luvulla efektiväreinä käytettyjä ruskean sävyjä.
Valtuustosalissa väliseinissä on sama teksturoitu tapetti kuin toimistotiloissa, seinät ovat
kevytrakenteisia. Inventoinnin yhteydessä tapetista otetun näytteen vaaleanharmaa väri on
24
90° heijastus: S 0500 – N
silmämääräisesti
0° heijastus: S 0502 – Y
Toisessa kerroksessa ainoastaan, wc -tilojen seinät sekä arkistotila ovat tiilirakenteisia. Tilojen
muutosten yhteydessä rakennetut väliseinät ovat rankorakenteisia kipsilevyseiniä.
Ovet ovat pääsääntöisesti 70-luvun viilupintaisia laakaovia pääosin alkuperäisin vetimin ja
lukkomekanismein. Myös uusitut ovet talonmiehen huoneiston sekä tilapäismajoitustilan muutosten
yhteydessä on tehty samaan tyyliin. Valtuustonsalin sekä kunnanhallituksen salin välillä on vihreä
keinonahkainen haitariseinä, joka on alkuperäisessä asussa.
Ulkoikkunoita on uusittu merenpuoleisilta julkisivuilta. Tässä yhteydessä mm. heloituksen osalta
huomattavaa antikvaarista arvoa omanneet keskisaranoidut kippi-ikkunat on korvattu sivusaranoiduilla
puu-alumiini-ikkunoilla, joiden puitteet ovat valkoiset. Alkuperäisten ulkoikkunoiden sisäpuoli on
tummaksi petsattua puuta alkuperäisin heloituksin.
Lähihoitajakoulutusyksikön luokkahuoneen ja neuvottelutilan välisessä uudessa kevytrakenteisessa
seinässä on yläikkunat valkoisin listoin.
Tyhjä toimistohuone
Valtuustosalin haitariseinä
Käytävän ruskea seinä
tapettinäyte
24
käytetty värikartta: NCS index Edition 2, Scandinavian Colour Institute Ab, 2003
Valtuustosalin seinää
18
19
alakatto
Tilojen alakattopinnat ovat alumiinilistoin kannateltua kipsilevyä akustisin rei’ityksin. Katon
vuotaminen on aiheuttanut paikoin kipsilevyn sulamista myös valtuustosalissa. Osassa toimistotiloja
alakatto on purettu ilmeisesti vesivahinkojen tieltä.
Kalusteet
Toisen kerroksen aulassa on suuri viherkasviryhmä sekä Esko Pajamiehen Askolle vuonna 1968 alun
perin Helsingin seutulan uudelle lentoasemalle suunnitteleman kalustesarjan osia, johon kuuluvat
pöytä ja keltaiset keinonahkaiset nojatuolit ja sohva. Valtuustosalin istuimet ovat Martelan
valmistamat, Olli Mannermaan Tehokalusteelle vuonna 1955 suunnittelemat vihreällä nahalla
päällystetyt Kilta-tuolit. Valtuustosalin pinoutuvat varatuolit ovat kangaspehmustein ja metallijaloin
varustettuja väriltään keltaisia ja ruskeita valumuovituoleja. Tuolit ovat Överman:in tuotantoa ja Svante
Schöblom:in suunnittelemia. Valtuustosalin pöydät ovat viilupintaista aikansa peruskalusteita.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana on viilupintainen viherkasvin istutuslaatikko, jolla suppilomainen
valurautainen jalusta.
Esko Pajamiehen 1968 Askolle suunnittelemat nojatuolit.
Toimistokäytävillä on säilynyt muutama alkuperäisen mallinen erivärisin valoin varustettu odotustilan
varattu-odota-sisään -painokytkin.
Muu kalustus on sekava lajitelma toimistokalusteita 70-luvulta nykypäivään, esimerkkinä
lähihoitajakoulutusyksikön kahviryhmä 80-luvulta. Lähihoitajakoulutukseen liittyen yksi toimistohuone
on sisustettu potilashuoneeksi mallipotilaineen.
Valtuustosalin tuoli, suunnittelija Olli Mannermaa
Valtuustosalin viherkasvin istutuslaatikko
Kutsupainike
Valtuustosalin varatuoli, suunnittelija Svante Schöblom
20
Havaittuja ongelmakohtia
Katto on vuotanut useista paikoista. Alakaton kipsilevyt on osin uusittu, mutta ovat katon vesivuotojen
takia vaihdettava pian uudelleen.
Valtuustosalin kateederi pitää rakenteen huomattavasta haurastumisesta kertovaa ääntä ja on
pinnoitukseltaan loppuun kulunut.
Suuri osa tiloista on tyhjillään, mikä vähentää tilojen käyttäjien viihtyisyyttä. Rakennuksen ovet eivät
ole lukittuja, eikä kulkua tiloihin juurikaan valvota.
Säilyneisyys
Tiloista ei ole löydettävissä lainkaan parhaiden 70-luvun väri- ja materiaalikokeilujen tapaisia
yksityiskohtia. Sisäovet heloineen ovat säilyneet pääsääntöisesti koskemattomina.
Rakennuksen sisustuksen osalta alkuperäisasussaan säilynein tila on valtuustosali, jossa on vain
vähäisiä esitystekniikkaan liittyviä lisäyksiä. Toisen kerroksen aulan kalustus, kasvillisuus, lattia- ja
seinäpinnat sekä ovet lienevät alkuperäisessä asussa. Aulan merenpuoleiset Ikkunat on uusittu
valkoisiksi puu-alumiini-ikkunoiksi tummaksi petsatun puun sijaan. Monille seinille uudet sähkövedot
on tehty puhtaanvalkoisin listoin päällystettyinä pintavetoina, jotka luovat uusia 70-luvun tyyliin
kuulumattomia jakoja seinille. Kalustus perustuu osin 50-luvulla suunniteltuun mallistoon ja edustaa
tavanomaista toimistotilojen kalustamista. Tästä syystä valtuustosali odotusauloineen ei muodosta
ehjää, rakennusaikakaudelle tyypillistä ja alkuperäisessä asussa säilynyttä kokonaisuutta.
Kuluneisuutta valtuustosalin kateederilla
Toimistotilojen kiinteät komerot ovat aikansa käsityötä. Väritys saattaa olla uusi, mutta helat ovat
alkuperäiset. Valtuustosalin kello näyttää 70-luvun muotoilulta. Läheisestä tyhjästä varastohuoneesta
löytyi täsmälleen saman lainen kello hylättynä lattialta.
Osissa ulkoikkunoita on alkuperäinen heloitus. Nämä kippisaranoidut ikkunat, joita ei ole vielä
vaihdettu sivusaranoiduiksi olla viisasta säilyttää. Rakennuksen näiden osien arvon aleneminen on
suurimmalta osin käyttäjän tekemistä muutoksista johtuvaa, rakenteellisten vaurioiden osalta myös
osittain rakennuksen alkuperäisistä suunnitteluratkaisuista johtuvaa.
Veden aiheuttamia vaurioita valtuustosalin katossa
Valtuustosalin kello
Toimistotilojen kiintokaluste
21
J U LK I S I V U T
Toiminnot, arkkitehtuuri, hierarkia
Rakennuksen kaikki julkisivut ovat jäsennelty apteekin ja Alkon liikkeiden suuria näyteikkunoita lukuun
ottamatta teräsbetonielementtien ja ikkunasyvennysten rytmityksellä. Vastaavaa rytmitystä on
käytetty mm. tuon aikakauden asuinrakentamisessa. Teräsbetonielementit alkavat vihertävän paikalla
valetun betonisokkelin päältä ja jatkuvat aina räystäslistaan saakka antaen monoliittisen paasimaisen
vaikutelman.
Eri aikakausien pohjapiirroksista vertailtaessa näyttää siltä, että ulkovaraston julkisivut saattavat olla
työmaa-aikaista suunnittelua. Alkuperäisissä julkisivupiirustuksissa tällä paikalla on ollut ilmeisesti
puurakenteinen katettu ulkovarasto ja jätteiden keruu. Räystäslinjan korotus sekä ilmeiset rakenteiden
yhteensovitusvaikeuden tällä osalla puhuvat myöhemmin tehdyn muutoksen puolesta.
Rakennuksen pääsisäänkäyntiä on korostettu sijoittamalla se syvennykseen.
Rakennuksen kokoontumistiloja, valtuustosalia, hallituksen salia sekä entistä lautakuntien salia,
nykyistä lähihoitajakoulutusyksikön opetustilaa, on jäsennelty massasta ulkonevaksi ja muuta massaa
korkeammaksi näiden tilojen toiminnon merkityksen korostamiseksi.
Apteekin takaoven ja Aulan sivuoven lähettyville on vuonna 2008 sijoitettu uusi hissi. Hissin ohella
näiden sisäänkäyntien yhteyteen lisättiin laajahko katos.
Julkisivupiirustukset, Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakennuslupa 4.6.1973, Kemiönsaaren rakennusvalvonnan arkisto
Hissilajennuksen julkisivupiirrokset
Julkisivupiirustukset, Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakennuslupa 4.6.1973, Kemiönsaaren rakennusvalvonnan arkisto
22
Seinät, ikkunat, ovet
Julkisivujen pääasialliset materiaalit ovat vaaleanharmaaksi maalattu betoni, vihreällä teippauksella
taustoitettu lasi sekä kirkas lasi. Lasiosat ovat kiinnitetty käsittelemättömiin alumiinisiin ikkunan
puitteisiin. Nämä puolestaan on saumattu Betonielementteihin harmahtavalla saumausmassalla.
Betonielementit on kiinnitetty ala-, väli-, ja yläpohjalaattoihin mustasta teräksestä valmistetuin
liitososin. Liitososien materiaali vaihdettiin työmaavaiheessa ruostumattomasta teräksestä, mustaan,
25
ruostuvaan teräkseen . Elementtien sekä lasiosien saumat ja listoitukset vuotavat ja päästävät veden
26
rakenteisiin .
Inventointien yhteydessä otettujen näytteiden värieroista päätellen betonielementtejä on jouduttu
27
korjausmaalaamaan useita kertoja. Silmämääräisesti betonielementtien maalin värit ovat :
korjatuin osin:
90° heijastus: S 2005 – Y20R
0° heijastus: S 1002 – Y,
korjausmaalaamattomin osin:
90° heijastus: S 2500 – N
0° heijastus: S 1502 – Y
korjausmaalattua betonipintaa
vanhentunutta betonipintaa
Julksivun lasilevyt ovat yksinkertaista 8mm lasia, reunoilta hiottuna ja taustaltaan vihreällä
teippauksella teipattuna. Teippauksen liimaus on irronnut paikoin ja teippi rikkoutunut auringon ja
28
veden yhteisvaikutuksesta. Lasin takana tuulensuojana on asbestia sisältävä mineriittilevy .
29
Teipatun lasi väri likimäärin :
90° heijastus: S 4055 – B40G
0° heijastus: S 0502 – R50B
Ikkunoiden koko jatkuu lähes poikkeuksetta samana koko rakennuksen läpi. Variaatiot rytmissä
tapahtuvat teräsbetonielementtien leveydessä. Poliisin entisen vankilasiiven ikkunat ovat
poikkeuksellisen kapeat ja keskenään erilaiset, mikä ehkä kertoo joko näiden yksityiskohtien
suunnittelusta vasta työmaavaiheessa tai myöhemmästä korjauksesta. Samantyyppinen kapeampi
rytmitys löytyy Alkon ja apteekin siiven ulkovaraston merenpuoleisella osalla, jossa lasinen syvennys
on korvattu tökerösti maalatuin vaneriosin.
Rakennuksen pääsisäänkäynti on syvennyksessä, jonka seinät on vuorattu pienipoimuisella (n. 10 mm)
poimulevyllä. Poimulevyä on käytetty myös sisäänkäyntikatoksen etureunassa. Katoksen alapinta on
tummaa puuta, johon on upotettu neliömäinen valaisin.
Kaikki alkuperäiset ulko-ovet kahvilan huolto-ovea lukuun ottamatta ovat alumiinilasiovia. Pääoven
vedin on kiiltävä musta suorakaide. Muissa ovissa on lankavetimet. Kahvilan huolto-ovi on mustaksi
maalattu puuovi. Julkisivu tällä kohdalla on myös puuta samalla käsittelyllä. Hissin konehuoneen ovi on
valkoinen puuovi. Ulkovaraston ovi on korvattu myöhemmin harmaaksi maalatulla teräksisellä
liukuovella.
25
26
27
28
29
Haastattelu: Martti Murto, rakennustarkastaja, 14.10.2014.
Rs 15 kuntoarvio, Taalintehtaan kunnantoimisto, s5, Raksystems Anticimex insinööritoimisto Oy, 21.7.2010
käytetty värikartta: NCS index Edition 2, Scandinavian Colour Institute Ab, 2003
Haastattelu: Martti Murto, rakennustarkastaja, 14.10.2014.
käytetty värikartta: NCS index Edition 2, Scandinavian Colour Institute Ab, 2003
Pääoven vedin
Uusi ovi ulkovarastoon
Julkisivun yksityiskohtia
Sisäänkäyntikatoksen poimulevy
23
Katto
Rakennuksen katto on huopapinnoitteinen tasakatto
Varusteet
Apteekin ja Alkon siiven merenpuoleisella julkisivulla on valomainoksena punainen Alkon merkki.
Tämän siiven kadunpuoleisessa kulmassa on valomainoksina Alkon merkki valkoisessa laatikossa sekä
vihreän ristin mallinen apteekin merkki. Sisäänkäyntipihan puolella on teksti apteekki todennäköisesti
alkuperäisenä ja Alkon uusi merkki samantyyppisenä kuin merenpuoleisella julkisivulla. Alkon
kadunpuoleisella julkisivulla kolme ikkunaa on teipattu umpeen alumiininvärisin teipein. Alkon
sisäänkäynnin puoleiset näyteikkunat ovat alareunastaan teipatut punaisella alareunaa kohti
tiivistyvällä pisterasterilla, lisäksi ikkunoiden takaa näkyvät puuritilää jäljittelevät vaakasuuntaiset
kalterit.
Pääsisäänkäynnin luona on vihreä informaatiopisteen merkki sekä ylempänä Dragsfjärdin kunnan
vaakuna, joka myöhemmin otettiin Kemiönsaaren kunnan vaakunaksi.
Alkon teipatut ikkunat
Pääsisäänkäynti, entinen poliisin sisäänkäynti sekä apteekin takaovi on varustettu katoksella, joista
pääsisäänkäynnin ja poliisin sisäänkäynnin katokset ovat alkuperäiset. Rakennuksessa on myös useita
sisäänkäyntejä ilman katosta.
Alkuperäiset pihalaatoituksesta tehdyt portaat sisäänkäyntien yhteydessä on korvattu kuumasinkitystä
teräsritilästä valmistetuin rampein. Rampit on varustettu kaiteilla, joiden käsijohteena on
ruostumattomasta teräksestä valmistettu paksu putki.
Julkisivujen valaistus on alkuperäinen toiminnallinen valaistus.
Usein paikoin on julkisivun ulkopuolelle ripustettu sisäilman jäähdytyslaitteita ja katolla on runsaasti
erilaisia teknisiä installaatioita ja antenneja, joista osa on poistettu käytöstä.
Hissilaajennus ja uusi katos
Alkon ja Apteekin kyltit
Alkon merkki sataman suuntaan sekä ilmastointilaite
24
Ongelmakohtia
Julkisivujen betoniosien rapautuneisuus on silmiinpistävää. Lähemmin tarkasteltuna vauriot tulevat
lähitulevaisuudessa vielä huomattavasti lisääntymään, jollei julkisivulle tehdä pian uusivia
toimenpiteitä. Jo vuoden 2010 kuntoarviossa todettiin julkisivujen osalta, että vedellä on pääsy
30
rakenteisiin .
Rakennuksen alkuperäinen tekninen taso ei vastaa tämän päivän vaatimuksiin. Tästä syystä julkisivuille
on ajan saatossa asennettu rakennuksen arkkitehtuuriin kuulumattomia lämpöilmapumppuja jotka
antavat vaikutelman eteläisempien maiden halvasta asuntotuotannosta.
Säilyneisyys
Julkisivun betonielementit, alumiinilistat sekä vihreät lasiosat ovat alkuperäisiä ja erittäin huonossa
kunnossa. Herää kysymys: olisiko 70-luvulle vielä tyypillisempi ja pinnaltaan huokoisempi
pesubetonielementti kestänyt rajua meri-ilmastoa sileäpintaista elementtiä paremmin? Toisaalta taas
pesubetonielementtien aikojen saatossa saama halpa maine varmasti johtaisi nykypäivän katsannossa
purkutuomioon tämän rakennuksen osalta paljon herkemmin, kuin tämänhetkinen idea valkoisesta
talosta. Paasimaisten julkisivunosien toteuttaminen tiilestä paikalla muuraten olisi ollut julkisivun
huollon kannalta ehkä paras ratkaisu, mutta tämä ei tietenkään olisi ilmentänyt aikakautensa ihannetta
teollisesta elementtituotannosta.
Laitteita julkisivulla
Ikkunadetaljien ja elementtisaumojen huolellinen suunnittelu olisi voinut pelastaa huomattavan
määrän antikvaarisia arvoja sisältäviä rakennusosia. Nyt yleisilme on surullisen rapistunut
alkuperäisestä suunnitelmasta johtuen.
Meren puoleisten uusittujen ikkunoiden myrskypellit eivät istu talon selkeäpiirteiseen arkkitehtuuriin.
Alkuperäisten lasiosien alumiinilistoitukset oli pyritty pitämään mahdollisimman lähellä lasin pintaa,
kun taas uusittujen osien listoitukset tulevat lasipinnasta ulos melkeinpä betoniosien tasalle.
Julkisivujen kunto vaatii rajuja toimenpiteitä. Jos rakennus halutaan pitää käyttökunnassa, lienee
paljon yksinkertaisempaa korvata julkisivuelementit kokonaan uusilla aina mustasta teräksestä
valmistettuja elementtikiinnikkeitä myöten. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti erilaista
rakenneratkaisua myös lasiosien osalta, jolloin menetettäisiin myös näiden rakennusosien
alkuperäisyys. Tällaisessa tilanteessa lopputulokseksi saataisiin vain alkuperäisen rakennuksen hahmon
kopio.
Lasin taustateippaus on hapertunut auringon ja veden vaikutuksesta
Sisäpihan esteettömyysratkaisut kiinnittävät huomiota ja pilaavat sisäänkäyntipihan selkeäpiirteisen
vaikutelman. Ramppien rakennusosien mittasuhteet ovat varsin harkitsemattomat eivätkä sovi
lainkaan itse rakennukseen. Samoin vuonna 2008 lisätty hissi ei sovi rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin ja
rikkoo merenpuoleisen julkisivun sommitelman.
Julkisivut eivät ole arkkitehtonisesti omaperäistä. Ne eivät myöskään enää muodosta ehjää,
rakennusaikakaudelle tyypillistä ja alkuperäisessä asussa säilynyttä kokonaisuutta. Rakennuksen arvon
aleneminen julkisivujen osalta johtuu pääosin alkuperäisestä rakenneratkaisusta, tehtyjen muutosten
osalta käyttäjästä.
Tyypillisesti kulunut julkisivuelementti
30
Rs 15 kuntoarvio, Taalintehtaan kunnantoimisto, s5, Raksystems Anticimex insinööritoimisto Oy, 21.7.2010
25
U L KOT I LAT
Toiminnot, arkkitehtuuri, hierarkia
Rakennuksen ympäristö on karu: pääosin nurmikenttää tai asfalttia. Oleskeluun tarkoitettuja alueita ei
tontilla ole. Pääsisäänkäyntiaukiolla huomio kiinnittyy ensin valtaviin betonilaatoin päällystettyihin
alueisiin ja samoista laatoista rakennettuun portaaseen ja ramppiin. Tontin meren puoleista sivua
hallitsee jäsentymätön asfaltoitu työntekijöille tarkoitettu pysäköintialue. Piha-alueiden yleisilme on
monotoninen ja luotaantyöntävä. Suoraan rakennuksen sokkelista ilman mitään välittävää elementtiä
alkavat betonikivetyt ja asfaltoidut alueet tuovat vaikutelman varasto-alue rakentamisesta, jossa
ihmisen mittakaavaisella lähiympäristöllä ei ole mitään merkitystä.
Maan pinnan käsittely
Malmikadun kaltevuuden takia pääsisäänkäynnin pihaa on jouduttu osin nostamaan. Nosto on
toteutettu pääosin nurmivallin avulla. Nurmivallin sijaan kadulta pääsisäänkäynnille johdattelee
betonikivinen porras ja ramppi sekä näitä reunustava betoninen paikalla valettu tukimuuri. Sama
maanpinnan nosto jatkuu tämän jälkeen Alkon siiven julkisivun ohi aina Alkon lastauslaiturille saakka.
Tämän jälkeen taas nosto jatkuu kääntyen lopulta rantaraitin suuntaiseksi. Suojeltujen hiiliuunien
suunnasta katsoen puolestaan maastoa näyttää laskettaneen vastaavalla tavalla nurmivallin avulla,
jotta pysäköintikenttä on saatu tasaisemmaksi.
Maanpinnan käsittelyä
Pääsisäänkäynnin pihan varusteita
Näkymä pääsisäänkäynnille
26
Kasvillisuus
Pääsisäänkäyntipihalla on yksittäinen puuryhmä sekä ruusupensaita kadun varressa.
Betonikiviportaiden yläpäätä koristaa valtava saviruukku, jossa määrittelemätöntä kasvustoa.
Rakennuksen monitoimitilasiiven puoleisella julkisivulla on japaninhappomarjapensaita. Molemmat
näistä ovat varsin tavanomaisia 70-luvulla alueiden rajaamiseen käytettyjä kasveja. Meren puolella
tonttia rajaavat komeat vuorimännyt. Vastikään vuorimäntyjen lähettyville on istutettu tammi.
Varusteet
Pääsisäänkäynnin pihan lähes symmetristä asetelmaa korostavat kaksi nelihaaraista pallovalaisinta.
Valaisimen runko on maalattu mustaksi ja pallomainen heijastin on ruskeaksi sävytettyä lasia.
Lasikuvun sisällä on lisäksi sylinterimäinen valoa alaspäin suuntaava heijastin.
Pääsisäänkäyntipihalla on yksi lipputanko ja ulkovaraston edustalla neljä. Asfaltoitu pysäköintikenttä on
varustettu sähkötolpilla. Entisen poliisin sisäänkäynnin lähettyvillä on kaksi 70-luvulle tyypillistä
teräsrakenteista polkupyörätelinettä. Pääsisäänkäynnin pihan puolella on yksi penkki.
Vastikään istutettu tammi
Japaninhappomarjaa rakennuksen seinustalla
Venesataman puoleisella pihalla on potkurin lapaa muistuttava taideteos.
Köynnöksiä rakennuksen seinustalla
Potkurin lapaa muistuttava taideteos
Alkuperäinen pyöräteline rakennuksen seinustalla
27
Säilyneisyys
Meren puoleinen pysäköintialue sekä entisen Poliisin sisäänkäynnin ja kahvilan huolto-oven alueen
asfaltoinnit ovat toteutuneet selvästi suunniteltua laajemmin. Aiottuja kävelyreittejä reunustavia ja
pysäköintiä rajaavia kasvillisuusalueita ei ole toteutettu.
Arkkitehtonisesti pääsisäänkäynnin edustan piha ei ole arkkitehtuuriltaan omaperäinen. Piha-alueet
eivät myöskään muodosta ehjää, rakennusaikakaudelle tyypillistä ja alkuperäisessä asussa säilynyttä
kokonaisuutta.
Sataman puoleinen pysäköintialue on toteutettu varsin laajana
suunniteltu
toteutunut
Ongelmakohdat
Betonikiviset alueet ovat pahoin kuluneita ja rikkoontuneita. Tämä aiheuttaa vaaratilannetta mm.
porrasaskelmien kohdalla. Betonilaatta on myös liian matala sopiakseen luontevasti porrasaskelmaksi.
Pääsisäänkäyntiaukio ja Taalintehtaan kunnallinen virastotalo muodostava yhdessä vaikutelman
pikemminkin halvasta hotellista, kuin kunnan demokraattisen vallan symbolista.
Pääsisäänkäynnin portaikko on vaarallisen rikkonainen
28
LIITTYMINEN
Y M PÄ R ÖI VÄ Ä N R A K E N N U S K A N TA A N
Toiminnot, arkkitehtuuri, hierarkia
Taalintehtaan kunnallinen virastotalo sijaitsee erikoislaatuisessa ympäristössä venesataman äärellä.
Lähimmät rakennukset ovat sitä noin sata vuotta vanhempia. Rannan lähettyvillä on toki myös
kokoelma uudempia veneilyyn liittyviä kioskityyppisiä rakennuksia, mutta niitä leimaa tilapäisyyden
tuntu. Oliko myös Taalintehtaan kunnallinen virastotalo ajateltu alunperin tilapäiseksi? 70-luvulla
käsitys rakennusten käyttöiästä oli toinen kuin nykyään. Tuolloin puhuttiin 50 vuoden käyttöiästä
pitkänä, kun tänä päivänä rakenteiden tulee kestää noin 200 vuotta. Rakennusaikansa
käyttöikätavoitteiden mukaan virastotalolla olisi enää 10 vuotta jäljellä, mikä pitää varmasti teknisesti
hyvin paikkansa.
Lähialueen arvokkaita kohteita ovat vuosina 1830 – 1900 rakennetut slagitiiliset hiiliuunit, kaksi
makasiinirakennusta ja paloasema vuosilta 1844 – 1845, 1800-luvun asuinrakennus sekä työväen
asuinkasarmi Stenkakola 1820- tai 1870 luvulta ja tehtaan työnjohtajien asunto vuodelta 1832. Tähän
taustaan suhteutettuna Taalintehtaan kunnallinen virastotalo on varsin nuori.
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon suhde ympäröivään rakennuskantaan on ristiriitainen.
Ympäröivä rakennuskanta on selkeästi virastotaloa arvokkaampaa, mutta virastotalo hallitsee
ympäristöään epäsuhtaisesti. Hallitsevuus ei ole ainoastaan massoittelusta johtuvaa näkyvyyttä vaan
myös rakentamisen laatuerosta juontuva räikeä epäkohta. Taalintehtaan kunnallinen virastotalo ei ole
patinoitunut kauniisti. Käytön tuomat muutokset julkisivuilla sekä rapautuminen antavat vaikutelman
toisarvoisesta, välinpitämättömästä ja piittaamattomasta rakentamisesta. On totta, että rakennuksen
ilmiasua olisi voitu kunnostaa 40 vuoden aikana useaan otteeseen, mutta sillä ei juurikaan olisi
onnistuttu tilannetta parantamaan, koska teräsbetonielementti pohjoisessa meri-ilmastossa on lähes
korjauskelvoton rakennusosa.
Hiiliuuneja
Näkymä tehtaan laiturista kohti Taalintehtaan kunnallista virastotaloa
29
Ongelmakohdat
Räikein epäkohta Taalintehtaan kunnallisen virastotalon suhteessa ympäristöönsä on liian lyhyt
etäisyys sekä laadullinen epäsuhta suhteessa tehdasalueen historiaan elimellisesti kuuluviin
hiiliuuneihin. Etäisyys lienee teknisesti riittävä, kuten rakennusluvan yhteydessä olevassa
asemapiirroksessa osoitetaan, mutta hiiliuuneista on esimerkiksi vaikea ottaa valokuvia ilman, että
kunnallinen virastotalo ilmestyy näkymään. Hiiliuunien ympäristö on kauniin puistomaista, mutta
virastotalon asfaltoidut huoltoreitit ja pysäköintialue katkaisevat puiston. Virastotalo ei jätä
rakennushistoriallisille suojelukohteille niiden ansaitsemaa vapaata ympäröivää tilaa.
Katsottaessa Taalintehtaan keskustaa kauempaa Taalintehtaan sataman lahden yli, virastotalo rikkoo
alueen idylliä räikeällä tavalla. Rakennus ei muodosta sopusuhtaista taustaa historialliselle rakennetulle
ympäristölle vaan erottuu korkeudella ja raidoitetulla julkisivullaan ympäröivästä rakennuskannasta.
Välinpitämättömyys ja teollisen toiston – bulkkituotannon – maku välittyy tämän rakennuksen kohdalla
kauttaaltaan rakennusosien tasolta suuremman mittakaavan suunnitteluun.
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon etäisyys hiiliuuneista on jäänyt niukaksi
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon arkkitehtuurin viimeistelyn taso on kontrastissa hiiliuuneihin nähden
Virastotalo vaikuttaa kuuluvan samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen hiiliuunien kanssa, vaikkei sitä ole.
30
Kronologinen taulukko
1970
Taalintehtaan rakennuskaava 1970 (ei vahvistunut)
Taalintehtaan rakennuskaava 1985
Kuntaliitos 2009
Taalintehtaan osayleiskaava 2013
Taalintehtaan sataman asemakaava
Suunnittelu
vuoden 2008 muutokset
Kunto-ja sisäilmatutkimukset
Rakennushistoriallinen selvitys
Käyttöaste noin 100%
Käyttöaste noin 65%
1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
2015
31
Ajoitus-, säilyneisyys- ja käyttötarkoituskaaviot
Säilyeitä seinärakenteita
Säilyneitä lattiapintoja
Säilyneitä kiintokalusteita ja varusteita
32
Säilyeitä seinärakenteita
Säilyneitä lattiapintoja
Säilyneitä kiintokalusteita ja varusteita
33
YHTEENVETO:
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakennushistoriallinen säilyneisyys on vähäistä ja hajanaista.
Sisätilojen osalta rakennuksessa ei ole säilyneitä ehjiä tilakokonaisuuksia tai rakennusajan
erityispiirteitä muutamaa irtokalusteryhmää lukuun ottamatta. Ulkoarkkitehtuurin omaperäisyys on
sattumanvaraista toteutuksen ja suunnittelun kohtaamattomuutta, tänä päivänä hyvän
rakentamistavan vastaisiksi katsottavia piirteitä. Rakennus on toki säilynyt, mutta käyttöaste hiipuu ja
kunto rapistuu. Jopa rakennuksen kantavan rungon kunto herättää epäilyksiä. Rakennusrunko on toki
muuntojoustava, mutta rungon kunnostaminen vaatisi mittavia toimenpiteitä.
Rakennuksen suunnittelija ei kuulu aikansa uutta luoneisiin arkkitehteihin, joiden töitä tulisi
henkilöhistoriaan vedoten säästää. Arkkitehdista ei löydy mitään mainintaa Rakennustaiteen museon
31
kokoelmista . Rakennus ei ole edustava esimerkki aikansa julkisten rakennusten suunnittelusta ja
rakentamisen laadusta, vaan pikemminkin heikkoa suunnittelua ja bulkkituotantoa. Sama rakennus
olisi voitu toteuttaa täysin samanlaisena mihin tahansa muualle.
Virastotalo on menettänyt paikallisen merkityksensä kunnan hallinnon siirryttyä toisaalle.
Suhteutettuna tehtaan historiaan, runsaan 30 vuoden rupeama kunnan hallinnollisena keskuksena on
lyhyt aika. Vaikka virastotalo on toki ollut maantieteellisesti tehdasalueen vaikutuspiirissä, sen suhde
teollisuusympäristön historiaan ei ole kiinteä. Kunnan virastotalon rakentaminen kuvastaa
pikemminkin nousevaa kunnallishallintoa ja teollisuuden vaikutuksen hiipumista Taalintehtaan
32
taajamassa .
Inventoinnin perusteella Taalintehtaan kunnan virastotalossa ilmenee siis yksittäisiä kiinnostavia 70luvulle tyypillisiä piirteitä ja ihanteita, muttei sen enempää kuin missä tahansa muussa tuon
33
aikakauden rakennuksessa. Vankkoja perusteita rakennuksen suojelulle on mahdotonta löytää .
Tulevaisuutta ajatellen Taalintehtaan kunnallinen virastotalo on ongelmakiinteistö, jolle ei ole
näköpiirissä sitä vaalivaa ottajaa saati sitä elävänä pitävää toimintaa.
Helsingissä. 4.11.2014
Teo Tammivuori
arkkitehti
Kirjoittaja on elänyt 70-luvulla rakennetulla asuinalueella ja asunut 1974 valmistuneessa kerrostalossa
Vantaalla 18 vuotta.
31
32
Puhelinhaastattelu. Petteri Kummala, amanuenssi, Suomen rakennustaiteen museo, 28.10.2014
2.11.2014, Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=919,
Museovirasto, 22.12.2009.
33
Laki rakennusperinnön suojelemisesta 8§
jätetty pöydälle
34
Lähteet
Kirjalliset lähteet:
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakennuslupa 4.6.1973, Kemiönsaaren rakennusvalvonnan arkisto
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakennuslupa 27.5.2008, Kemiönsaaren rakennusvalvonnan arkisto
Taalintehtaan kunnallisen virastotalon 2. kerroksen sähkökaapista 14.10.2014 löytyneet piirustus- ja urakka-asiakirjat
Taalintehtaan osayleiskaavan selostus, Maritta Heinilä, Tapio Toropainen, Airix Ympäristö Oy, 12.6.2013
Internetlähteet:
2.11.2014, Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=919
Museovirasto 22.12.2009
2.11.2014 Kemiönsaaren kunta: Historia: http://www.kemionsaari.fi/fi/tietoa-kunnasta/perustietoakunnasta/historia/
2.11.2014 http://annonsbladet.canews.fi/fi/node/4295, Kemiön seudun ilmoituslehti,
Förslags Ab Lindan Kustannus Oy, 25.5.2012
2.11.2014 Högsåra, http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gs%C3%A5ra, Wikipedia, 18.6.2014.
Kuntokartoitus:
Rs 15 kuntoarvio, Taalintehtaan kunnantoimisto, Raksystems Anticimex insinööritoimisto Oy, 21.7.2010 (tarkastuspäivä
1.6.2010)
Ilmanäyteanalyysiraportit:
Kommunhus_Bruke_Kimitoö 190110, Anna-Mari Pessi, Sirkku Häkkilä, Turun yliopisto, Aeribiologian yksikkö, 2.2.2010
Bruke_Kommunhuset_KEMIÖ_180210, Anna-Mari Pessi, Sirkku Häkkilä, Turun yliopisto, Aeribiologian yksikkö, 2.3.2010
Haastattelut:
Martti Murto, rakennusluvan 4.6.1973 myöntänyt silloinen rakennustarkastaja, Taalintehtaan kunnantalo 14.10.2014
Greger Lindholm, valvontapäällikkö, Taalintehtaan kunnantalo 14.10.2014
Petteri Kummala, amanuenssi, Suomen rakennustaiteen museo, 28.10.2014
Kemiönsaaren poliisi, 28.10.2014
Pauli Santala, toimitusjohtaja aluedenkäytön konsultointi, FCG Suunnittelu ja tekniikka, sähköpostitiedustelu 29.10.2014
koskien Oy Suunnittelukeskus – Ab Plankonsult suunnitelmia.
Eero Wallén, ohjaaja, toimittaja, 4.11.2014
Sari Kainulainen, kokoelmapäällikkö, Lahden museot, sähköpostitiedustelu 10.11.2014
Lars Nummelin, tekninen johtaja, Kemiönsaaren kunta, sähköpostitiedonanto 6.11.2014
Kuvalähteet:
Teo Tammivuori, Inventointikäynnit, 30.9.2014 sekä 14.10.2014.
Taalintehtaan Rakennusvirasto, ilmoitustaulu, tuntematon kuvalähde.
Värimääritykset:
silmämääräisesti materiaalinäytteestä, värikartta: NCS index Edition 2, Scandinavian Colour Institute AB 2003
35
Liitteet
Rakennusluvan 4.6.1973 piirustukset
RS15 kuntoarvio, Raksystems Anticimex insinööritoimisto 2010
Ilmanäyteanalyysiraportit, Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö 2010