1. No category

KEMIÖNSAAREN KUNTA
TAALINTEHTAAN SATAMAN ASEMAKAAVA
JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
KAAVASELOSTUS
26.1.2015
SISÄLLYSLUETTELO
1.
2.
3.
4.
Perus- ja tunnistetiedot ........................................................................................................ 1
1.1.
Tunnistetiedot............................................................................................................... 1
1.2.
Kaava-alueen sijainti ..................................................................................................... 1
1.3.
Kaavan tarkoitus ........................................................................................................... 2
1.4.
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ............................................................................ 2
1.5.
Muut kaavan taustaselvitykset ja lähdemateriaalit ........................................................ 2
Tiivistelmä ............................................................................................................................ 3
2.1.
Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................. 3
2.2.
Asemakaava .................................................................................................................. 3
2.3.
Asemakaavan toteuttaminen ........................................................................................ 3
Lähtökohdat ......................................................................................................................... 4
3.1.
Alueen yleiskuvaus ........................................................................................................ 4
3.2.
Luonnonympäristö ........................................................................................................ 4
3.3.
Maisema ....................................................................................................................... 6
3.4.
Rakennettuympäristö.................................................................................................... 9
3.5.
Tie- ja liikenneverkko ...................................................................................................12
3.6.
Yhdyskuntatekninen verkko .........................................................................................12
3.7.
Maanomistus ...............................................................................................................13
3.8.
Pilaantuneet maat........................................................................................................14
3.9.
Palvelut ........................................................................................................................17
3.10.
Suunnittelutilanne........................................................................................................19
Asemakaavan suunnittelun vaiheet......................................................................................28
4.1.
Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................28
4.2.
Osallistuminen ja yhteistyö ..........................................................................................28
4.2.1. Osalliset......................................................................................................................28
4.3.
5.
6.
Asemakaavan eteneminen ...........................................................................................29
Asemakaavan tavoitteet ......................................................................................................30
5.1.
Alustavat tavoitteet......................................................................................................30
5.2.
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .....................................................................30
5.3.
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ..........................................................................31
5.4.
Asemakaavaluonnosvaihtoehdot..................................................................................31
Asemakaavan kuvaus ...........................................................................................................35
6.1.
Kaavan rakenne............................................................................................................35
6.1.1. Mitoitus......................................................................................................................36
6.1.2. Aluevaraukset.............................................................................................................37
6.1.3. Muut kaavamerkinnät ja -määräykset.........................................................................38
6.1.4. Yleiset määräykset......................................................................................................40
6.2.
7.
8.
9.
Nimistö ........................................................................................................................41
Kaavan vaikutukset ..............................................................................................................41
7.1.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään ....................................41
7.2.
Vaikutukset väestöön ...................................................................................................42
7.3.
Vaikutukset liikenteeseen ............................................................................................42
7.4.
Vaikutukset työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan, työttömyyteen ..................................43
7.5.
Vaikutukset kauppaan ..................................................................................................43
7.6.
Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ...............................................................43
7.7.
Vaikutukset kunnan virastotalon kaavoittamisesta .......................................................44
7.8.
Kaavan vaikutukset kuntatalouteen..............................................................................46
7.9.
Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin .....................................................................46
7.10.
Vaikutukset kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön .......47
7.11.
Vaikutukset elinoloihin ja ympäristöön .........................................................................48
7.12.
Sosiaaliset vaikutukset .................................................................................................49
7.13.
Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin .....................................................49
7.14.
Suhde maakuntakaavaan .............................................................................................50
7.15.
Suhde osayleiskaavaan .................................................................................................50
Asemakaavan toteutus ........................................................................................................51
8.1.
Kaavan toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .....................................51
8.2.
Toteuttaminen ja ajoitus ..............................................................................................51
8.3.
Toteutuksen seuranta ..................................................................................................51
Yhteystiedot ........................................................................................................................51
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1. TUNNISTETIEDOT
Asemakaava ja asemakaavan muutos selostus liittyy 26.1.2015 päivättyä asemakaavaehdotusta.
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Kemiönsaaren kunnan Taalintehtaan sataman alueen
kortteleita 1-5, 9, 14, 71a ja 72:ta, kiinteistöjä 1:215, 1:216, 1:105, 1:120, 1:07, 1:236, 1:217,
1:277, 1:297, 1:130, 1:131, 1:122, 1:123, 1:97, 1:295, 1:418, 1:419, 9906:2, 9906:3, 1:623, 1: 624 ja
osia kiinteistöistä 1:651, 1:288, 1:137, 1:622, 1:566, 9901:1, 895:0:183.
Asemakaavalla muodostuu asunto- ja liikerakennusten alueita, teollisuusalueita, satama-, liikenneja virkistysalueita.
Asemakaavalla muodostuu korttelit 1-5, 9, 14, 71a, 72 ja 101-109 sekä virkistys-, satama-, katu- ja
liikennealueita.
Selostus on laadittu Sweco Ympäristö Oy:ssä yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan kanssa.
1.2. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
Kaava-alue sijaitsee Kemiönsaaren kunnan eteläosassa, noin 23 kilometriä lounaaseen Kemiöstä.
Suunnittelualueeseen kuuluu osa Taalintehtaan keskustan tehdasalueesta, Tyskaholmenin saari
sekä Bruksvikenin lahti. Kaava-alue rajautuu pohjoisesta Taalintehtaantien (seututie 183 PerniöTaalintehdas), kaava-alueen eteläpuolelle jää Byholmenin saari sekä länsipuolelle Lyshomenin
saari.
Kemiö
Taalintehdas
Kuva
1.
Karttaotteeseen
on
TaustakarttaãMaanmittauslaitos.
merkitty
1
suunnittelualueen
sijainti
ympyrällä.
1.3. KAAVAN TARKOITUS
Kaavan tavoitteena on luoda Taalintehtaan alueesta toimiva, yhtenäinen ja vetovoimainen
kyläympäristö, jossa huomioidaan erityisesti saaristomatkailu, kaupanpalvelut ja teollisuuden
toimintaedellytykset kulttuuriympäristön arvoja kunnioittaen. Tarkoituksena on osoittaa alueelle
mm. keskustatoimintojen, lähivirkistys, satama- ja pysäköinti, teollisuus ja varastointi aluetta
voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti.
1.4. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA
Liite 1.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 2.
Kaavakartan ja merkintöjen pienennökset
Liite 3.
Viranomaisneuvottelun muistio
Liite 4.
Tekninen verkko
Liite 5.
Seurantalomake
Liite 6.
Luonnosvaiheen palaute ja kaavoittajan vastineet
Liite 7.
Havainnekuvat
Liite 8.
Virastotalon rakennushistoriallinen selvitys
Liite 9.
Luontoselvitykset
1.5. MUUT KAAVAN TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALIT
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
▪
Kemiön Dragsfjärdin asemakaava-alueen ja
luontoselvitys 2011, Faunatica Oy, Espoo 2011
Taalintehtaan
osayleiskaava-alueen
Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perholajien selvitys Taalintehtaalla 2011,
Faunatica Oy, Espoo 2011
Taalintehtaan osayleiskaava-alueen maisemaselvitys, 30.08.2011, Airix Ympäristö Oy
Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö
Rakennuskannan
inventointi,
kulttuuriympäristöMuseovirasto/Maakuntamuseo 2011.
ja
rakennusperintöselvitys,
Muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011
Kemiönsaaren kunnan kaupallinen selvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2012.
Taalintehtaan sedimenttitutkimus 2013, FCG Suunnittelu ja Tekniikka oy, 2013
FNsteel Oy:n konkurssipesä, Taalintehtaan ympäristötutkimukset 2013, Pöyry, 2013
Taalintehdas, Valsverksholmen ympäristötutkimukset 2011, Pöyry, 2011
Tyskaholmen sedimenttitutkimus, Sweco Ympäristö Oy, 2014
Liikenneselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2011.
2
2. TIIVISTELMÄ
2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET
Kaavaprosessi on kuvattu Taalintehtaan sataman asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä.
Kemiönsaaren tekninen lautakunta päätti käynnistää tämän asemakaavan laatimisen 12.6.2012
§166.
OAS on ollut nähtävillä alkaen kunnan kotisivuilla. www.kimitoon.fi.
Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 26.8.2013.
Kaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 26.6.-15.8.2014.
Alueen kaavoituksesta on järjestetty myös työneuvotteluja viranomaisten kanssa.
Yleisötilaisuus järjestettiin kunnan virastotalolla Taalintehtaalla 25.6.2014.
Alueen maanomistajia ja kyläyhdistystä on kuultu myös erillisissä keskusteluissa.
2.2. ASEMAKAAVA
Taalintehtaan sataman asemakaava kattaa Taalintehtaan keskeisen keskusta-alueen. Asemakaava
pohjautuu maakuntakaavaan, Taalintehtaan osayleiskaavaan ja rakennettuun ympäristöön. Alue
kuuluu pääosiltaan valtakunnalliseen merkittävään kulttuuriympäristöön, alueella on merkittäviä
suojelukohteita, jotka on otettu huomioon kaavaa laadittaessa. Asemakaavassa suunnitellaan
kaava-alueen tuleva asuinrakentamisen, virkistysalueet, palvelujen ja teollisuuden sijoittuminen ja
liikenteen järjestäminen. Asemakaavassa erityistä huomiota saavat pysäköinnin järjestäminen ja
vesiliikenteen uudelleen suunnittelu mm yhteysaluksen laiturin sijoittaminen uuteen paikkaan.
2.3. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN
Kaavan toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Kaavasta on esitetty kaavaselostuksen liitteenä havainnekuva, joka esittää asemakaavoituksen
yhteydessä syntyneen tahdon ja toivotun käsityksen kaavan toteutuksesta. Lisäksi on laadittu
perspektiivikuva vanhan kunnantalon toteutuksesta.
Toteuttaminen ja ajoitus
Kaavan toteuttaminen voi alkaa kun tämä asemakaava saa lainvoiman. Kaavamääräyksissä on
annettu tarkempia ohjeita ja määräyksiä rakentamisen toteuttamisesta Taalintehtaan
valtakunnallisesti
merkittävään
kulttuuriympäristöön
ja
kaupunkikuvaan.
Lisäksi
kaavamääräyksissä on määräyksiä mm korttelin KL-1 rakentamistavasta.
Toteutuksen seuranta
Toteutuksen yhteydessä seurataan kaavamääräyksien toteutumista mm kerrosalan osalta.
Seurantaa jatketaan mm melun, ilmansaasteiden, liikennemäärien kehittymisen, vesistön
vedentilan ja pysäköintitarpeen kehittymisen osalta. Toteutusta seurataan mm.
rakennuslupamenettelyn ja itse rakentamisen yhteydessä.
3
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1. ALUEEN YLEISKUVAUS
Taalintehtaan tiivis ja monipuolinen historiallinen teollisuusalue on rakentunut yli kolmensadan
vuoden aikana vaatimattomasta masuunista laajaksi rautateollisuusyhdyskunnaksi. Taalintehdas
kuuluu 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja se on liittynyt Länsi-Uudenmaan
teollisuushistoriallisesti merkittävään ruukkiketjuun. Eriaikaisten teollisuus-, tuotanto- ja
varastorakennusten lisäksi Taalintehtaalla on joukko työväenasuinrakennuksia ja –asuinalueita
1700-luvulta nykypäiviin sekä muita yhdyskunnan julkisia rakennuksia. Teollisuuden kasvusta
huolimatta vanha ruukinmiljöö slagitiilisine rakennuksineen muodostaa edelleen alueen hyvin
säilyneen historiallisen ja taajamakuvallisen ytimen. Taalintehtaan poikkeuksellisen pitkästä
historiallisesta jatkuvuudesta kertoo se, että se on vanhoista ruukeistamme viimeinen, jossa on
toiminut vielä viime vuosina rautatehdas.
3.2. LUONNONYMPÄRISTÖ
Kuva 2. Faunatica Oy:n laatiman luontoselvityksen arvokkaat luontokohteet –karttaote, johon
asemakaavoitettava alue on merkitty mustalla katkoviivalla.
Faunatica Oy:n laatimassa Kemiön Dragsfjärdin asemakaava-alueen ja Taalintehtaan
osayleiskaava-alueen luontoselvityksessä asemakaavoitettavalla alueella ei sijaitse tärkeitä
4
ekologisia yhteyksiä. Selvityksen mukaan alueelle on yksi uhanalainen luontotyyppi, A5 =
pienruohoketo (cr), jonka arvoluokka on II sekä toinen uhanalainen luontotyyppi viistää aluetta
luoteesta, A3 = pienruohoketo (cr), jonka arvoluokka on myös II.
Kuva 3. Faunatica Oy:n neidonkielen ja uhanalaisten perhosten esiselvityksessä löydetyt
neidonkielikasvustot on merkattu karttaotteeseen vihreällä. Suunnittelualue on merkattu mustalla
katkoviivalla.
Faunatica Oy:n laatimassa esiselvityksessä suunnittelualueelta tai sitä viistäen löytyi yhteensä 12
neidonkielikasvustoa., ei merkittäviä perhoshavaintoja
20.
Merenrannan parkkipaikka, luokka III/III, rannalla noin 10 yks.; tieluiskilla n. 30 yks., joista
useimmat pieniä lehtiruusukkeita, ei merkittäviä perhoshavaintoja
23.
Parkkipaikan reuna, luokka IV(II)/III(II), n. 15 yks., valtaosin pieniä lehtiruusukkeita, ei
merkittäviä perhoshavaintoja
5
24.
Rakennuksen seinusta, luokka III(I)/I, n. 10 yks., joista puolet kukkavarrellisia, Varjotäpläkoi
(Ethmia terminella, CR, erityisesti suojeltava) 24.6.2011 7 yks.
25.
Hoitonurmikon soralaikku, luokka IV/IV, <10 yks., joista useimpien kukkavarsi katkaistu
nurmikon leikkuun yhteydessä, ei perhoshavaintoja
33.
Rantatien luiskat ja merenrannan kedot, luokka II(I)/I, n. 1000 yks., Varjotäpläkoi (Cynaeda
dentalis, EN, erityisesti suojeltava) 24.6.2011 2 yks. itäpäädyn tieluiskalla
35.
Etelärinne kerrostalojen pihapiirissä, luokka I(I)/I, >500 yks., Varjotäpläkoi (Ethmia
terminella, CR, erityisesti suojeltava) 24.6.2011 > 20 yks., Neidonkielikoisa (Cynaeda
dentalis, EN, erityisesti suojeltava) 8.7.2011 3 yks., Neidonkielitäpläkoi (Ethmia bipunctella,
VU) 24.6.2011 1 yks., 8.7.2011 4 toukkaa, Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum,
NT) 24.6.2011 runsas (>200 yks.)
36.
Tienpientareet ja pihapiirit keskustan pohjoisosassa, luokka III/II, n. 300 yks.,
Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum, NT) 24.6.2011 n. 10 yks
37.
Tienvarret puiston pohjoispuolella, luokka III(II)/I-II, n. 100 yks., Varjotäpläkoi (Ethmia
terminella, CR, erityisesti suojeltava) 24.6.2011 2 yks., Neidonkielivarsikoi (Tinagma
ocnerostomellum, NT) 24.6.2011 1 yks.
39.
Merenrannan tienpiennar, luokka III(I)/I, n. 20 yks.; jyrkän pientareen länsipuolella heinikon
seassa n. 30 yks., Neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis, EN, erityisesti suojeltava) 8.7.2011,
Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum, NT) 24.6.2011 1 yks. 8.7.2011 1 yks.
Luontoselvitykset on esitetty kokonaisuudessaan tämän asemakaavan liitteessä 9.
3.3. MAISEMA
Taalintehtaan osayleiskaavoituksen yhteydessä alueella on laadittu maisemaselvitys, joka kattaa
nykyisen suunnittelualueen kokonaisuudessaan. Asemakaavoitettavalla alueella ei ole
valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.
Taalintehdas kuuluu maisemamaakuntajaossa (Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö
66/1992) Lounaismaahan ja sen alatyyppiin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Seutua
pidetään luonnonoloiltaan erityislaatuisena luonnonnähtävyytenä, johon kytkeytyy myös
ainutlaatuisia kulttuuripiirteitä. Maisemallisesti saaristoalueen maaperää ja topografiaa
luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperään halkovien suoralinjaisen
murroslaaksojen mukaan. Maiseman tärkein peruselementti on meri, joka luo seudun laajan ja
rikkonaisen saariston. Savikot ovat seudulle tavallisia, koska ilmasto on edullinen ja maaperässä on
kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillistyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden
kallioiden ohella. (Ym. Maisemanhoito)
Maisemarakenne
Maisemarakenne on melko tasainen koko suunnittelualueella lukuun ottamatta Puistotien ja
Tullimäentien/Taalintehtaantien väliin jäävää kukkulaa, joka nousee merenpinnasta
kahteenkymmeneen (20) metriin, jonka laki on avokalliota. Taalintehdas on kokonaisuudessaan
suurmaiseman solmukohta. Taalintehtaalla yhdistyvät historia, elinkeinot, turismi sekä
vaihettuminen saaristoon.
6
Kuva 4. Taalintehtaan osayleiskaavan maisemaselvityksen maisemarakennekarttaote,
suunnittelualue on merkattu keltaisella katkoviivalla. (Airix Ympäristö Oy)
Maisemakuva
Taalintehtaalla on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (rky 2009)
status, joka kattaa lähes koko suunnittelualueen. Suunnittelualueen sisällä aukeaa useita näkymiä,
erityisesti merta pitkin avautuvat näkymät saarien välissä ja Taalintehtaan rannasta merelle
kantavat näkymät. Suunnittelualueen sisällä on useita maamerkkejä joista huomattavimmat ovat
tehdasalue rakennuksineen sekä ruukin hiiliuunit. Maamerkkeinä toimivat myös ruukin vanha
laivarannanviljamakasiini ja varasto rakennukset sekä ruukin kartano pihapiireineen. Sillat saarien
välillä toimivat maiseman porttikohtina. Porttikohdista aukeavat merkittäviä näkymiä alueelle
tyypilliseen maisemaan. Suunnittelualueen ei kovin huomattavia maisemavaurioita ole, mutta
mm. suurimmat voimalinjat sekä jäsennöimättömät tyhjät ja laajat asfalttikentät vaikuttavat
maisemaan negatiivisesti. Maisemaa uhkaavat elinvoimaisuuden heikentyminen ja rakennusten
tyhjentyminen ja siitä johtuva rakennusten ja ympäristön rapistuminen.
7
Kuva 5. Taalintehtaan maisemakuvakarttaote, suunnittelualue on merkattu keltaisella
katkoviivalla. (Airix Ympäristö Oy)
Maankäytön suositukset maiseman kannalta
Osayleiskaavan yhteydessä Airix Ympäristö Oy:ssä laaditun maisemaselvityksen mukaan
suunnittelualue on suurimmaksi osaksi maiseman kannalta muutoksia sietävää aluetta.
Herkimmät alueet muodostuvat arvokkaiden kohteiden ympärille, kuten suojeltujen rakennuksien
ympäristöön. Taalintehtaan itä- ja kaakkoisreunassa maisema sietää maankäytön muutoksia
jonkin verran.
8
3.4. RAKENNETTUYMPÄRISTÖ
Asemakaavoitettavalla alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Taalintehtaan historiallinen
teollisuusalue (RKY), joka kattaa lähes koko asemakaavoitettavan alueen.
Kuva 6. Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue, rky -rajaus on merkattu sinisellä rasterilla,
suunnittelu-alue mustalla katkoviivalla, rkyãMuseovirasto, maastokarttaãMaanmittauslaitos
Taalintehtaan osayleiskaavoituksen yhteydessä asemakaavoitettavan alueen arvokkaat
rakennukset luetteloitiin osayleiskaavan liitteeksi. Alla Museoviraston laatiman selvityksestä AIRIX
Ympäristö Oy:ssä tehdystä yhteenvedosta karttaote ja selvityksen mukainen luettelo
asemakaavoitettavan alueen arvokkaista rakennuksista (paikallinen / seudullinen tai
valtakunnallinen).
9
Kuva 7. Kartta ote arvokkaat rakennukset –kartasta (Airix Ympäristö Oy)
1.
Paikallinen, 322-494-0001-0120, liikerakennus, Lohkotila. Aurabo Lohkottiin Östra
Dahlsbrukista 1988. Östra Dahlbruk lohkottiin Hertsbölen kantatilasta 1986. Liikerakennus
n. 1950-luvulta. Osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY
2009)
4.
Seudullinen
tai
valtakunnallinen,
322-494-0001-0297,
tallimestarin
asuinrakennus/leivintupa, Lohkotila. Bio Pony lohkottiin Masugnen -kiinteistöstä vuonna
2005. Masugnen lohkottiin vuonna 2001 Östra Dahlsbrukista. Östra Dahlsbruk lohkottiin
Hertsbölen kantatilasta vuonna 1986. Asuinrakennus 1800-luvulta.
5.
Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0297, makasiinirakennus, Lohkotila. Bio
Pony lohkottiin Masugnen -kiinteistöstä vuonna 2005. Masugnen lohkottiin vuonna 2001
Östra Dahlsbrukista. Östra Dahlbruk lohkottiin Hersbölen kantatilasta vuonna 1986.
Makasiini vuodelta 1844-45. 1960- luvulta lähtien elokuvateatterina.
10.
Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0236, Liikerakennus, Lohkotila. Gamla
Posten on lohkottu Östra Dalsbrukista vuonna 1997. Östra Dalsbruk on lohkottu Hertsbölen
kantatilasta vuonna 1986. Posti 1820-1870 –luvulta.
25.
Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0215, muu asuinrakennus, Lohkotila.
Lohkottu Östra Dahlsbrukista 1996. Östra Dahlsbruk lohkottu Hertsbölen kantatilasta 1986.
Masuunimestarin talo rakennettu 1834. Rakennuksessa toiminut myöhemmin myös posti
(?).
10
28.
Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0288, muu teollisuusrakennus, Lohkotila.
Östra Dahlsbruk on lohkottu Hertsbölen kantatilasta1986. Hiiliuunit on rakennettu eri
aikoina 1830-1900 välillä.
34.
Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0131, Makasiinirakennus, Lohkotila. Port
Side on lohkottu Östra Dahlsbrukista vuonna 1990. Östra Dahlsbruk on lohkottu Hertsbölen
kantatilasta vuonna 1986. Makasiinirakennus vuodelta 1844-45.
37.
Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0130, Makasiinirakennus, Lohkotila. Stalls
Cafe lohkottiin Östra Dahlsbrukista vuonna 1990. Östra Dahlsbruk lohkottiin Hertsbölen
kantatilasta vuonna 1986. Makasiinirakennus, entinen paloasema. Rakennettu 1844-45 n.
38.
Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-494-0001-0217, Työväen asuinkasarmi, Lohkotila.
Stenkakola on lohkottu Östra Dalsbrukista vuonna 1996. Östra Dalsbruk on lohkottu
Hertsbölen kantatilasta vuonna 1986. Päärakennus rakennettu 1820 tai 1870 n. 1880-luvun
kartassa apteekki.
58.
Paikallinen, 322-492-0001-0418, Sairaala, synnytyslaitos, terveyskeskus, Lohkotila.
Parkvillan nord on lohkottu Västra Dahlsbrukista vuonna 1995. Västra Dahlsbruk on
lohkottu Dahlsin kantatilasta vuonna 1986. Suomen ensimmäinen synnytyslaitos vuodelta
1947. Muutettu virkamiesasunnoksi ja jatkettu etelään 1961-63.
59.
Paikallinen, 322-492-0001-0419, Muu pientalo, Lohkotila. Parkvillan syd lohkottiin Västra
Dahlsbrukista vuonna 1995. Västra Dahlsbruk lohkottiin Dahlsin kantatilasta vuonna 1986.
Rakennuksen pohjoispäädyssä toimi Suomen ensimmäinen synnytyslaitos vuodelta 1947.
Muutettu virkamiesasunnoksi
85.
Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-492-0001-0622, Tehtaankonttori, Lohkotila.
Valsverksholmen on lohkottu Masugnen, Bruksviken ja Västra Dalsbruk- kiinteistöistä
vuonna 2008. Tehtaankonttori/virkamiesten asuintalo
87.
Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-492-0001-0622, Kartano, Lohkotila. Valsverksholmen
on lohkottu Masugnen, Bruksviken ja Västra Dalsbruk- kiinteistöistä vuonna 2008. Ruukin
päärakennus.
88.
Seudullinen tai valtakunnallinen, 322-492-0001-0622, Pesutupa / Tvättstugan, Lohkotila.
Valsverksholmen on lohkottu Masugnen, Bruksviken ja Västra Dalsbruk- kiinteistöistä
vuonna 2008. 1870 rakennettu pesutupa.
94.
Paikallinen, 322-492-0001-0622, Ulkohuone, Lohkotila. Valsverksholmen on lohkottu
Masugnen, Bruksviken ja Västra Dalsbruk- kiinteistöistä vuonna 2008. Ruukin
päärakennuksen ulkohuone.
100. Paikallinen, 322-492-0001-0623, Muu rakennus, VA-verket on lohkottu Västra Dahlsbrukista
1998. Västra Dahlsbruk lohkottiin Dahlsin kantatilasta 1986. Vedenpuhdistamo rakennettu
todennäköisesti 1930-luvulla.
11
3.5. TIE- JA LIIKENNEVERKKO
Asemakaavoitettava alue rajautuu tieliikenteellisesti seututie 183:n ja paikallisteiden
Tallimäentien-Malmintien-Kolapakontien-Rantatien
muodostamaan
silmukkaan.
Asemakaavoitettavalla aluetta reunustaa myös polkupyörätie sekä muita paikallisia piha- ja
poikkikatuja. Satama-alue rajautuu vesiliikenteellisesti Bruksvikenin poukamaan.
Raskaan liikenteen pääreitti on maantie 183 (Taalintehtaantie). Taajaman sisällä raskas liikenne
käyttää nykyisin erityisesti Taalintehtaantietä, Tallimäentietä, Malmintietä ja Kolapakantietä.
Kuva 8. Liikenneverkko
3.6. YHDYSKUNTATEKNINEN VERKKO
Asemakaava-alueen tekninen verkko on esitetty kartalla liitteessä 4.
12
3.7. MAANOMISTUS
Kuva 9. Kaava-alueen maanomistus.
13
3.8. PILAANTUNEET MAAT
Asemakaava-alueelle on laadittu neljä pilaantuneita maita koskevaa selvitystä. Taalintehtaan
vierasvenesataman sedimenttitutkimus on tehty vuonna 2013 (FCG, Taalintehtaan
sedimenttitutkimus 2013). Tutkimuspisteissä 1 ja 2 esiintyi haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittivät
ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeessa (19.5.2004) annetun ruoppausmassojen
läjityskriteeritason 2. Selvityksessä haitta-aineanalyysit tehtiin pintasedimentistä, mikäli haittaainepitoisten sedimenttien laajuutta ja/tai syvempien sedimenttikerrosten haitta-ainepitoisuuksia
halutaan selvittää tarkemmin, kehotettiin selvityksessä tekemään alueelle lisätutkimus.
Kuva 10. Ote FCG:n laatimasta Taalintehtaan sedimenttitutkimuksen näytepistekartasta. (FCG,
Taalintehtaan sedimenttitutkimus 2013).
Pöyryn laatimassa FNsteel Oy:n konkurssipesän ympäristötutkimuksessa (Pöyry, Taalintehtaan
ympäristötutkimus 2013) tutkittiin toukokuussa 2013 tehdasalueen maaperä ja sedimentin haittaainepitoisuuksia. Selvityksessä todettiin että teollisuusalueen maaperä on koko alueella täyttöä,
täyttöä on tehty vuosien 1892-1999 välillä. Täyttömaa sisälsi raskasmetalleilla pilaantunutta
maata 17 pisteellä 22 tutkitusta pisteestä. Selvityksessä tutkittiin myös Tyska Holmenin maaperää,
jota oli kunnostettu eikä saarelta pilaantuneisuutta löydetty. Selvityksessä todettiin, että
pilaantuneisuudesta johtuen tehdasalueella tehtäville maankaivuille ja ruoppauksille tarvitaan
viranomaislupa.
14
Kuva 11. Ote vuonna 2013 Pöyryn laatimasta ympäristötutkimuksen tutkimuspistekartasta.
Otteessa on esitetty myös vuoden 2011 selvityksen tutkimuspisteet tyhjillä ympyröillä. (Pöyry,
Taalintehtaan ympäristötutkimukset 2013)
Vuonna 2011 marraskuussa Pöyry Finland Oy selvitti teollisuusalueen pohjoisosan maaperän
pilaantuneisuutta (Pöyry, Ympäristötutkimukset 2011). Alueelle kairattiin 15 näytepistettä, joista
12:sta pitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvon. Selvityksessä todettiin, että pilaantunut maaperä
tulee huomioida kaivutöiden ja rakentamisen yhteydessä ja, että massojen kaivu edellyttää
yleisesti pilaantuneen maan poistoilmoituksen ELY -keskukselle.
Pilaantuneita sedimenttitutkimuksia täydennettiin vuonna 2014 Sweco Ympäristö Oy:n laatimalla
sedimenttitutkimuksella (Sweco Ympäristö Oy, Sedimenttitutkimus 2014). Tutkimuksessa
selvitettiin uuden Tyska Holmenin siltayhteyden sedimenttejä, jonka perusteella todettiin, että
pohjasedimentin tutkimuspisteissä ylittyivät PIMA -asetuksen (VNa 214/2007) ohjearvot. Tulosten
perusteella selvityksessä todettiin, että sedimenttien maalle läjittäminen tai kaatopaikalle
sijoittaminen on luvanvaraista ja, että mahdollinen ruoppaus ja ruoppausmassojen käsittely sekä
muu vesirakentaminen tulee tehdä suunnitelmallisesti ja valvovan viranomaisen ohjeita
noudattaen.
15
Kuva 12. Ote vuonna 2014 Sweco Ympäristön laatimasta sedimenttitutkimuksen
näytteenottopistekartasta (Sweco Ympäristö Oy, Sedimenttitutkimus 2014)
16
3.9. PALVELUT
Kuva 13. Kartta ote Taalintehtaan palveluista
Yritys (keltainen ympyrä)
2.
Byggis (rakennusmateriaalia)
4.
Bio Pony, Dalena (vaatekauppa), Matkahuolto, Restaurang Portside
5.
D-Marin (vierasvenesatama, venesäilytys, laituripaikat ja huollot), Minigolf, jäätelökioski,
Saaristolaistori
6.
Alko Oy, Apteekki, Kemiönsaaren kunnantoimisto
7.
Barberare/Damfrisering, Marina & Petra, Oy Kone WuorioMaskin Ab (venetarvikkeet,
kodinkoneet, taloustavarat), Huoltoasema St1, Skipper`s Pub
8.
Osuuspankki Raasepori OPKK, Lähivakuutus, Rehab Center (kuntohoitola), Stigs kontor och
foto, Richard Grunér (hammaslääkäri)
9.
Irja Koffert (jalkahoitola), Nordea pankki/Nordea Bank, Otto autom.
17
10.
Butiken Smått och Gott, Frisersalong Titti (kampaamo), JoHe-Center (vapaa-ajan asusteet ja
mönkijät), Kaffemoster (kahvila ja leipämyymälä)
11.
Frisyrboden Petra Karlsson, Kampaamo Annukka, Qlip-Day (parturi-kampaamo,
rakennekynnet), FysioTrim (fysikaalinen hoito, hieronta), Tavaratalo, Whasten (sisustus,
tekstiilit, vaatteet, lemmikit, lelut)
12.
Dalsbruks Atena (kukkia ja lahjatavaroita), Jäätelökioski, Taksi
13.
K-Market MatKompis, Posti
Kunnalliset palvelut (vihreä kolmio)
8.
Leikkipuisto
9.
Puisto
10.
Kunnantoimisto
18
3.10.
SUUNNITTELUTILANNE
MAAKUNTAKAAVA
Kuva 14. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta
Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston 13.12.2010
hyväksymä. Ympäristöministeriö vahvisti 20.3.2013 Loimaan seudun, Turun seudun, Turun seudun
kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka- Suomen maakuntakaavat. Kaavat muodostavat yhdessä Turun
kaupunkiseudun (vahvistuspäätös 23.8.2004), Salon seudun (12.11.2008) maakuntakaavojen ja
Salo-Lohja
-oikoradan
vaihemaakuntakaavan
(4.12.2012)
kanssa
Varsinais-Suomen
kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaava korvaa aiemmat seutukaavat.
Maakuntakaavassa on seuraavia asemakaava-aluetta koskevia merkintöjä:
A
TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE.
Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja
muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia
palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia,
19
pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä,
lähivirkistysalueita sekä erityisalueita.
t/kem
TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE, JOLLA ON MERKITTÄVÄ, VAARALLISIA
KEMIKAALEJA VALMISTAVA TAI VARASTOIVA LAITOS
SUOJA- TAI KONSULTOINTIVYÖHYKE
Vaarallisia kemikaaleja valmistaville tai varastoiville laitoksille (TKem) on
määritelty Seveso-direktiiviin perustuva konsultointivyöhyke.
SUUNNITTELUMÄÄRÄYS:
Vyöhykkeelle
sijoitettavien
uusien
toimintojen
suunnittelurakennushankkeista on järjestettävä asiantuntijalausuntomenettely.
sra-123
ja
MERKITTÄVÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUS / -RYHMÄ / ALUE
Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat
rakennetut ympäristöt. Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun
ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra).
SUUNNITTELUMÄÄRÄYS:
Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä
turvaavia ja edistäviä.
YHTEYSALUSSATAMA
ET 801
TAALINTEHTAAN PUHDISTAMO
YLEISKAAVA
Alueella on voimassa 17.6.2013 hyväksytty Taalintehtaan osayleiskaava. Osayleiskaava esitetään
kahdessa eri osassa, joista suunnittelualue kuuluu kumpaankin.
Suunnittelualuetta koskevia osayleiskaavan määräyksiä ja merkintöjä:
C
KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE
Alue on varattu julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon,
päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen toimintoja varten. Alueelle saa
sijoittaa myös keskustaan sopi-vaa asumista. Alueelle ei saa sijoittaa
laajuudeltaan seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä.
20
Alueella arvokkaaksi luokitellun rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä
tulee edistää. Uudisrakentamisella tulee pyrkiä tiivistämään taajamaa ja
eheyttämään kaupunkikuvaa. Aluetta asemakaavoitettaessa ja asemakaavaa
muutettaessa
on
varmistettava
kulttuurihistoriallisten
ja
rakennushistoriallisten arvojen säilyminen. Asemakaavan yhteydessä on
laadittava täydennys- ja korjausrakentamista ohjaavat rakentamistapaohjeet.
C/S
KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN
Alue on varattu julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon,
päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen toimintoja varten. Alueelle saa
sijoittaa myös keskustaan sopi-vaa asumista. Alueelle ei saa sijoittaa
laajuudeltaan seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä.
Alueella arvokkaaksi luokitellun rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä
tulee edistää. Muiden alueella sijaitsevien rakennusten suojelutarve
ratkaistaan asema-kaavoituksen yhteydessä. Uudisrakentamisella tulee pyrkiä
tiivistämään
taajamaa
ja
eheyttämään
kaupunkikuvaa.
Aluetta
asemakaavoitettaessa ja asemakaavaa muutettaessa on varmistettava
kulttuurihistoriallisten ja rakennushistoriallisten arvojen säilyminen.
Asemakaavan yhteydessä on laadittava täydennys- ja korjausrakentamista
ohjaavat rakentamistapaohjeet.
T
TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE
Alue on varattu teollisuudelle ja varastoinnille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa
toimintaan liittyviä toimistotiloja sekä liiketiloja rakennustarvikemyymälöille ja
veneilyyn liittyvälle yritystoiminnalle.
LS
SATAMA-ALUE
Alue on tarkoitettu vierassatamaksi ja yleisessä käytössä olevaksi
venevalkamaksi. Alueelle saa sijoittaa satamaa palvelevia rakennuksia ja
laitteita. Rakennusten, lait-teiden ja laitureiden rakentamisessa on
kiinnitettävä erityistä huomiota niiden so-peutumiseen maastoon ja
taajamakuvaan.
LV/S
VESILIIKENTEEN ALUE.
Alue on tarkoitettu venevalkamaksi. Alueelle saa rakentaa laitureita, joiden
rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden sopeutumiseen
maastoon ja taajamakuvaan. Veneilijöitä palvelevat rakennukset tulee
osoittaa asemakaavalla.
ET
YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE
ET-1
VEDENPUHDISTAMO.
Alue on varattu vedenpuhdistamolle.
21
SR
RAKENNUSLAINSÄÄDÄNNÖN NOJALLA SUOJELTAVA ALUE.
Merkinnällä on osoitettu slagitiilisten hiiliuunien alue. Rakennuksiin on
sallittua sijoittaa suojelua vaarantamattomia toimintoja. Alueella sijaitsevat
teollisuushistoriallisesti ja -arkeologisesti arvokkaat rakenteet ja niiden
jäännökset muokattuine ympäristöineen tulee säilyttää. Kaikista
maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava maakuntamuseon kanssa.
Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen
muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden
tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/maisemakuvallisesti
arvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät
sen suojeluarvoa.
VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ.
Merkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston hyväksymä Taalintehtaan
historiallisen teollisuusalueen RKY -rajaus. Aluetta koskevien suunnitelmien ja
rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja
edistäviä. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten on
sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin.
Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät kulttuurimaiseman ja
historian kannalta merkittävän aluekokonaisuuden arvoa.
RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE.
Merkinnällä on osoitettu rakennus- ja kulttuurihistorialliset kohteet, joiden
purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41 § 2 mom:n nojalla kielletty.
Rakennuksessa suoritettavissa muutos-, korjaus- ja laajennustoimenpiteissä
on huomioitava kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset piirteet.
Rakennusta koskevissa hankkeissa on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä
neuvoteltava museoviranomaisen kanssa
Suojeltava valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä rakennus.
Rakennusten valtakunnallinen suojeluarvo tulee tarkistaa asemakaavoituksen
yhteydessä.
Näiden merkintöjen lisäksi alueelle on osoitettu lähivirkistysalue, yhteysalussatama, uusi
tieyhteys, veneväylä, kehitettävä alue sekä alueen osa, jolla sallitaan tilaa vievän kaupan ja
liiketilan rakentaminen.
22
Kuva 15. Ote osayleiskaavan osasta I
Kuva 16. Ote osayleiskaavan osasta II.
KEMIÖNSAAREN KEHITYSKUVA
Kemiönsaaren kehityskuva on vuonna 2012 laadittu näkemys kunnan tulevaisuuden tavoitetilasta.
Kemiönsaaren kehityskuvassa (2012) Taalintehtaan alue on osoitettu matkailuun painottuneeksi
palvelukeskukseksi, jonka rakennetta tiivistetään.
23
ASEMAKAAVA
Suunnittelualueella on voimassa 2 asemakaavaa, joista toisesta (Lysholmen 9.8.2007)
suunnittelualueelle on osoitettu vain katualuetta. Valsverksholmenin asemakaava (23.8.2006)
osoittaa alueelle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Valsverksholmenin
asemakaavan länsipuoli on osoitettu vaara-alueena. Asemakaavojen lisäksi voimassa on
Taalintehtaan rakennuskaava vuodelta 1985.
Suunnittelualueella on voimassa seuraavia detaljikaavoja: Valsverksholmen asemakaava,
Lysholmen asemakaava, Byholmen asemakaava sekä useita rakennuskaavoja. Suunnittelualueen
sijainti voimassa oleviin asema- ja rakennuskaavoihin on osoitettu alla olevassa kuvassa.
Kuva 17. Suunnittelualueen sijainti suhteessa nykyisiin detaljikaavoihin
Valsverksholmen asemakaava on hyväksytty 14.11.2007. Asemakaavassa tehdasalue on osoitettu
teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena (T) sekä Taalintehtaantien kohdalta yleisen tien
alueena (LT).
24
Rakentamisen tehokkuus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.80. Rakennuksen julkisivupinnan ja
vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on +30m. Asemakaava-alueen länsipuoli on osoitettu
vaara-alueena. Pysäköintialueita on osoitettu kaava-alueen länsi- ja pohjoisosiin.
Kuva 18. Ote Valsverksholmen asemakaavasta (14.11.2007)
Taalintehtaan sataman asemakaavan muutoksen suunnittelualueelle kuuluu osa Lysholmen
asemakaavan ja Byholmen asemakaavan katualueista. Lysholmen asemakaava on hyväksytty
5.3.2008 ja Byholmen asemakaava 10.11.2004.
Kuva 19. Ote Lysholmen asemakaavasta (5.3.2008)
25
Kuva 20. Ote Byholmen asemakaavasta (10.11.2004)
RAKENNUSKAAVA
Taalintehtaan alueella on osittain voimassa Taalintehtaan rakennuskaava, joka on vahvistettu
5.7.1985 ja Valsverksholmen rakennuskaava, joka on vahvistettu 17.6.1999. Taalintehtaan
rakennuskaava osoittaa alueelle asuin-, liike- ja toimistorakennusten, hallinto- ja
virastorakennusten, huoltoaseman, museoiden ja niihin verrattavien rakennusten korttelialueita
sekä linja-autoaseman, venevalkaman, pysäköintialueen sekä puisto ja katualuetta.
Kuva 21. Ote Taalintehtaan rakennuskaavasta (1985)
Valsverksholmen rakennuskaava on pääosin korvattu Valsverksholmen asemakaavan muutoksella,
Lysholmen asemakaavalla ja Byholmen asemakaavalla. Edellä mainittu rakennuskaava on osittain
voimassa Tyska Holmen alueella sekä kaava-alueen luoteisosassa (kortteli 71a länsipuolella).
26
Voimassa olevassa rakennuskaavassa saari on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten
korttelialueena (T) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueena
(ET). Luoteeseen on osoitettu yleisen pysäköinnin alue (LP-1) ja venesataman (LV) alueet.
Kuva 22. Ote Valsverksholmen rakennuskaavasta, josta näkyy edelleen voimassa olevat osat
(17.6.1999)
RAKENNUSJÄRJESTYS
Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.12.2008.
Rakennusjärjestys astui voimaan 1.2.2009.
RAKENNUSKIELLOT
Alueella ei ole rakennuskieltoja.
27
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE
Taalintehtaan vanha asemakaava, joka ei kata kokonaan nyt asemakaavoitettua aluetta, on
vanhentunut lähes kaikilta osiltaan. Asemakaavan laatiminen tuli tarpeelliseksi Taalintehtaan
osayleiskaavan jälkeen. Myös alueen palveluiden uudelleen järjestäminen, elinkeinoelämän
tarpeet ja liikenteen sekä pysäköinnin jäsentäminen alueen tarpeita vastaavaksi ovat syitä tämän
asemakaavan laatimiselle.
4.2. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
4.2.1. OSALLISET
Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat:
▪
▪
Maanomistajat ja alueen tai lähialueiden asukkaat
Kunnan hallintokunnat
Viranomaiset:
▪
▪
▪
▪
▪
Varsinais -Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen liitto
Varsinais-Suomen maakuntamuseo
Pelastuslaitos
Kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta
Yhdyskuntatekniikka:
▪
▪
Kemiönsaaren vesi
Fortum
Yhteisöt ja yhdistykset:
▪
▪
▪
▪
FN-Steel Oy:n konkurssipesä
liikennöitsijät (joukkoliikennereitit) Vainion Liikenne Oy
Oy Faxell 2,0 Ab
Dalsbruks byaråd
Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa.
28
4.3. ASEMAKAAVAN ETENEMINEN
▪
▪
▪
▪
▪
Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu kesäkuussa 2014
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä maaliskuussa 2014
Valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä kesä - heinäkuussa 2014
Kaavaehdotus nähtäville helmi - maaliskuussa 2015
Asemakaavan hyväksyminen Kemiönsaaren kunnanvaltuustossa 2015
Aloitus
▪
▪
Teknisen lautakunnan päätös asemakaavan vireille tulosta 12.6.2012 (§ 166).
▪
MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu helmikuussa
2014.
▪
▪
Kuulutus kaavan vireille tulosta kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa
ilmoituslehdissä.
Tekninen lautakunta hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman. OAS lähetetään
viran-omaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan.
Lisäksi OAS on nähtävillä määräajan kannanottoja varten.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 26.8.2013 (MRL 66 §, MRA 26 §).
Luonnosvaihe
▪
▪
▪
Perusselvitysten kokoaminen ja laatiminen; kevät 2014.
▪
Asemakaavaluonnosvaihtoehdot nähtävillä 26.6.-15.8.2014, jonka aikana kunnan jäsenillä
ja osal-lisilla on mahdollisuus esittää kirjallinen mielipide luonnoksesta (MRL 62 §; MRA 30
§). Kaava-luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta.
▪
▪
▪
Luonnosvaihtoehtojen laatiminen ja vertailu; kevät – kesä 2014.
Yhteistyö kunnan, työn viiteryhmän, viranomaisten ja osallisten kanssa koko
luonnosvaiheen ajan.
Kaavaluonnos valmistuu ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa.
Kaavatyön aikana järjestetään osallisille yleisötilaisuus
Laaditaan vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin kunnan käsittelyä varten.
Ehdotusvaihe
▪
▪
▪
▪
Kaavaa tarkistetaan luonnosvaiheen kannanottojen ja lausuntojen perusteella.
▪
▪
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta.
Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu _._.201_ (MRL 66 §, MRA 26 §).
Kaavaehdotus valmistuu ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa.
Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 30 päivää, jonka aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla
on oikeus tehdä kirjallinen muistutus ehdotuksesta (MRL 65 §; MRA 27 §).
Yleisötilaisuus tarvittaessa.
29
▪
▪
Laaditaan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin kunnan käsittelyä varten.
Tehdään mahdolliset tarkistukset kaavaan.
Hyväksyminen
▪
▪
Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle asemakaavan hyväksymistä.
Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan.
Kaavan voimaantulo
Asemakaava tulee voimaan kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan kunnan
ilmoituslehdissä.
Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa
nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kunnan kaavoitusyksikössä sekä kunnan
verkkosivuilla www.kemionsaari.fi.
5. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
5.1. ALUSTAVAT TAVOITTEET
Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on kehittää Taalintehtaan keskusta-alueen palveluja,
matkailua, liikennejärjestelyjä ja kaupunki- eli taajamakuvaa. Tavoitteena on suunnitella
ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen, vesiliikenteen sekä pysäköinnin osalta viihtyisä, toimiva ja
turvallinen keskusta-alue, jossa monipuoliset palvelut, tapahtumat ja toiminnot yhdistyvät.
Asekaavan tavoitteena on myös uuden vähittäiskaupan yksikön sijoittaminen keskustaan.
Suunnittelun tavoitteena on keskustan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, korkeatasoinen
arkkitehtuuri sekä viihtyisyyden ja toimivuuden, terveellisyyden sekä turvallisuuden
parantaminen. Suojelutarpeiden osoittaminen ja uuden rakentamisen sovittaminen osaksi
valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ovat niin ikään asemakaavan
keskeisiä tavoitteita. Kaava-alueella sijaitsee koko Kemiönsaaren kannalta tärkeitä toimintoja
kuten teollisuutta ja vesiliikennettä, joiden edellytysten turvaaminen ja parantaminen ovat tämän
asemakaavan keskeisiä tavoitteita.
5.2. LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET
Maantäyttö- ja rakennuslain 24. pykälän 2. momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on
huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden huomioonottamisesta siten, että
edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäytön
tavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 11.3.1992. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ja
niiden soveltamisala on tarkemmin selostettu julkaisuissa, jotka löytyvät ympäristöhallinnon
kotisivuilta www.ymparisto.fi. Taalintehtaan sataman asemakaavaa koskevat valtakunnalliset
30
alueidenkäytön tavoitteet ja niiden huomioonottaminen ovat tarkemmin käyty läpi tämän
kaavaselostuksen kohdassa vaikutusten arviointi.
Maakuntakaavan antamat tavoitteet samoin kuin Kemiönsaaren kunnanvaltuuston 17.6.2013
hyväksymän Taalintehtaan osayleiskaavan antamat tavoitteet on otettu huomioon tätä
asemakaavaa laadittaessa.
Kemiönsaaren kunnan strategiset tavoitteet kehittää Taalintehdasta kunnan tärkeänä keskuksena
on otettu huomioon asemakaavaehdotusta laadittaessa.
5.3. PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET
Asemakaavaa varten laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) annetut lausunnot ja
mielipiteet ovat olleet kaavoitusprosessin aikana käytössä ja ne on otettu huomioon
kaavaehdotusta laadittaessa.
Kaava-alueelta laaditusta asemakaavaluonnosvaihtoehdoista saatiin neljä lausuntoa ja seitsemän
mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin annetut kaavanlaatijan vastineet ovat tämän
kaavaselostuksen liitteenä. Ne on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.
Taalintehtaan sataman asemakaavan laatimisen tueksi Kemiönsaaren kunta asetti viiteryhmän,
joka on kokoontunut tähän mennessä keskustelemaan kaavan tavoitteista ja sisällöstä. Mielipiteet
on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.
Kaavaa laadinnan yhteydessä on järjestetty tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia sekä erillisiä
maanomistajien ja mm kyläyhdistyksen kuulemistilaisuuksia. Näissä esitetyt mielipiteet on pyritty
ottamaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.
5.4. ASEMAKAAVALUONNOSVAIHTOEHDOT
Asemakaavaluonnokseksi asetettiin nähtäville kesällä 2014 kolme (3) toisistaan poikkeavaa
vaihtoehtoa. Tavoitteena oli, että vaihtoehdot herättäisivät mielipiteitä ja ehdotuksia työn
jatkosuunnittelua varten. Luonnokset esitettiin havainnekuvamuotoisina. Havainnekuvilla
toivottiin asukasläheisempää esittämistapaa ja esitettyjen ratkaisujen selkeämpää tulkintaa.
31
Kuva 23. Taalintehtaan sataman asemakaavaluonnoksen vaihtoehto 1.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa esitettiin asumista vierasvenesataman yhteyteen kaava-alueen
itäosaan esitetyn asuin- ja liikerakennuksen ylempään kerrokseen. Vaihtoehdossa esitettiin
nykyisen kunnan virastotalon säilyttämistä siten, että sen palvelut muuttuisivat koskemaan
enemmän yksityisiä palveluja. Torin pohjoispuolen päivittäistavarakaupan tontille varattiin
laajennusmahdollisuus. Uutta liike- ja ravintolatilaa esitettiin vierasvenesataman viereisiin
rakennuksiin. Taalintehtaantien ja Valssaamontien risteykseen varattiin tontti uudelle
liiketoiminnalle, muuten vaihtoehto 1:ssä palvelut säilytettiin ennallaan.
Malmintie esitettiin katkaistavaksi siten, että sen läpi mahdollistettiin kevyenliikenteen yhteys.
Vierasvenesataman yhteyteen esitettiin tielenkki, jonka keskelle esitettiin lyhytaikapysäköintiä.
Vaihtoehdossa esitettiin uusi yhteysaluksen sijainti vierasvenesataman itäpuolelle, kuten
muissakin vaihtoehdoissa. Linja-autoyhteys esitettiin satamaan, jossa sijaitsi myös linja-autojen
pysäköintimahdollisuus. Bruksvikenin yli esitettiin paikka kevyen liikenteen sillalle, joka johtaisi
pitkäaikapysäköinnin alueelle sekä veneiden talvisäilytykselle. Vaihtoehto 1:ssä esitettiin
Valssaamontielle sijoitettava uusi siltayhteys hieman lännemmäksi nykyiseltä sillalta.
Jätevedenpuhdistamon pohjoispuolelle esitettiin uusi satama-alue.
Kunnantalon eteläpuolelle osoitettiin puistoalue, johon mahdollistettiin mm. puistorakenteita ja
leikkipaikka. Vaihtoehdossa esitettiin suojeltavaksi samat rakennukset kuin Taalintehtaan
osayleiskaavassa on suojeltu. Vaihtoehdossa esitettiin hiiliuunit merkittävinä muinaismuistoina.
32
Kuva 24. Taalintehtaan sataman asemakaavaluonnoksen vaihtoehto 2.
Vaihtoehto 2:ssa esitettiin vaihtoehto 1:ssä esitetyn asuin- ja liiketalon lisäksi kaksi uutta
pienkerros- tai rivitaloa asumiseen Malmintien varteen, kunnan virastotaloa vastapäätä.
Virastotalo esitettiin purettavaksi, jonka paikalle sijoitettiin päivittäistavarakauppaa sekä muita
yksityisiä ja julkisia palveluja. Torin pohjoispuolen päivittäistavarakaupan tontille ei esitetty
laajentamismahdollisuutta. Virastotalon eteläpuolen puistoon sijoitettiin myyntikojuja. Vaihtoehto
1:n mukaisesti Taalintehtaantien ja Valssaamontien risteykseen varattiin tontti uudelle
liiketoiminnalle.
Vaihtoehto 2:ssa katkaistiin Malmintien ajoyhteys tien länsipäästä ja ajoyhteys uudelle kaupalle
ohjattiin koillisesta. Virastotalon tontin eteläpuolelle esitettiin tietä, joka päättyi ranta-alueen
puistoon. Torin itäpuolinen tie siirrettiin kulkemaan torin itälaidan liikerakennuksen itäpuolelle.
Pysäköinti järjestettiin maanpäällisenä pysäköintinä, joka pääosin sijoittui virastotalon tontin
koillispuolelle, uusien asuinrakennusten eteen.
Uuden liikerakennuksen eteläpuolelle osoitettiin puisto, jonne sai sijoittaa myyntikojuja sekä
virkistykseen tarkoitettuja rakenteita ja laitteita. Suojeltavat rakennukset olivat Taalintehtaan
osayleiskaavan mukaiset ja hiiliuunit esitettiin kiinteinä muinaismuistoina.
33
Kuva 25. Taalintehtaan sataman asemakaavaluonnoksen vaihtoehto 3.
Vaihtoehto 3:ssa vierasvenesataman viereiseen asuin- ja liikerakennuksen ylempään kerrokseen,
muuta uutta asumista ei vaihtoehdossa esitetty. Virastotalo osoitettiin purettavaksi ja sen tilalle
sijoitettiin liikerakennus kauppaa ja muita julkisia ja yksityisiä palveluja varten. Liikerakennus
jakaantui kolmeen osaan, joista pohjoisin oli yksikerroksinen ja muut kaksikerroksisia.
Rakennukset yhdistyivät käytävien avulla. Kokonaisuudessaan liikerakennus oli pienipiirteisempi
kuin vaihtoehto 2:n liikerakennus.
Virastotalon tontin eteläpuolelle esitettiin rakennettavaksi rantabulevardi, jolla ajoneuvoliikenne
sekä kadunvarsipysäköinti sallittiin. Malmintie katkaistiin kuten vaihtoehto 2:ssa. Kolmannen
vaihtoehdon pysäköinti esitettiin virastotalon pohjoispuolella sijaitsevan autotallin tilalle.
Virastotalon tontin eteläosaan osoitettiin puistoalue, kuten muissakin vaihtoehdoissa. Puistoon sai
sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja laitteita. Hiiliuunit sallittiin myyntikojukäyttöön siten,
että niitä kohdeltiin muinaismuistoja varjelevalla tavalla.
34
6. ASEMAKAAVAN KUVAUS
6.1. KAAVAN RAKENNE
Asemakaava-alueen rakenteen muutokset ovat kokonaisuudessaan vähäisiä. Suurin muutos on
kunnan virastotalon korvaaminen uudella vähittäiskaupan yksiköllä, vierasvenesataman palveluilla
ja mm kahvilalla. Toinen isompi muutos on virastotalon korttelin itäpuolelle suunniteltu laajahko
puistoalue, jolla sijaitsevat suojeltavat hiiliuunit ja uusi leikkipuisto.
Kaavaehdotuksessa uudistetaan sekä ajoneuvoliikenteen katuverkkoa jatkamalla Tallimäentietä
Rantatielle saakka. Kaava-alue sisältää myös Valssaamontien uudensijainnin ja uuden sillan.
Kevyen liikenteen verkko täydentyy mm uudella Bruksvikenin ylittävällä kävelysillalla ja
Bruksvikenin kauttaaltaan kiertävällä kevyen liikenteen reitillä. Kaavaehdotuksessa suojellaan
museoviranomaisten suojeltavaksi esittämät rakennukset merkinnällä sr ja hiiliuunit merkinnällä.
sm.
Kuva 26. Kaavakartta ote asemakaavaehdotuksesta
35
6.1.1. MITOITUS
Taulukko 1. Kaava-alueen pinta-alat alueittain
36
6.1.2. ALUEVARAUKSET
37
6.1.3. MUUT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
38
39
6.1.4. YLEISET MÄÄRÄYKSET
Hulevesiä koskevat määräykset:
Kiinteistöjen hulevedet tulee johtaa hulevesiverkostoon hulevesiä viivyttävän tai hidastavan
järjestelmän kautta. Hulevesien käsittelyn toimenpiteet on esitettävä rakennusluvan yhteydessä.
Uudisrakentamisen ensimmäisen kerroksen alin suositeltava rakennuskorkeus on N2000+2,00 m.
Tätä syvemmällä sijaitsevien lattatasojen rakentaminen edellyttää erityisiä selvityksiä
pohjavedenpinnan alentamisesta ja sen ympäristövaikutuksista, hulevesien hallinnasta,
rakennuksen perustuksista sekä kunnallistekniikan järjestämisestä.
Melua koskevat määräykset:
Kortteleissa on noudatettava melun ohjearvoista annettua valtioneuvoston päätöstä n:o
993/1992. Rakennusten ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden tulee
olla
sellainen,
että
valtioneuvoston
päätöksen
antamat
ohjearvot
alittuvat.
Rakennuslupavaiheessa tulee esittää meluntorjuntasuunnitelma.
Pilaantuneita maita koskevat määräykset:
Alueella olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen
rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa.
Autopaikkoja koskevat määräykset:
Jokaista vähittäiskaupan 40 k-m2 kohti tulee osoittaa yksi autopaikka. Muuta maankäyttöä varten
on osoitettava yksi autopaikka rakennettavaa 50 k-m2 kohti.
Kaupunki- eli taajamakuvaa ja esteettömyyttä koskevat määräykset:
Sisätiloissa kulkevat kevyen liikenteen väylät tulee yhdistää katkeamattomasti valaistuina
ympäröiviin ulkotilojen kevyen liikenteen ulkotilojen pääreitteihin. Valaistuksen on tuettava
liikkumisen esteettömyyttä korostaen tasoeroja ja helpottaen ennakoitavuutta.
Kaikki yleisen jalankulun pääreitit ulko- ja sisätiloissa on toteutettava esteettöminä.
Valaistuskalausteiden, kadunkalusteiden ja pintamateriaalien tulee olla laadultaan ja
muotoilultaan korkeatasoista.
Mainoslaitteista ja valolaitteista tulee laatia yhteissuunnitelma.
Lasten leikkialue tulee suunnitella huolella korkeatasoiseksi siten, että yhteydet sieltä mm. KL-1 –
korttelialueelle ja rantaan ovat esteettömät. Kaava-alueen rakennusten julkisivuja tulee käsitellä
siten, että muodostetaan miellyttävää jalankulkumiljöötä. Rakentamattomat tontinosat on
pidettävä luonnonmukaisena huolitellussa kunnossa. Ilmanvaihtokonehuone- tai tekniset tilat saa
rakentaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Em. tilat tulee sijoittaa rakennuksen
päämassaan ja niiden julkisivuissa tulee noudattaa pääjulkisivujen materiaaleja.
KL-1 korttelialueetta koskee lisäksi:
Korttelialueen rakentaminen voidaan vaiheistaa siten, että rakentaminen aloitetaan Malmintien
puolelta vähittäiskaupan rakentamisella. Lastaus- ja huoltoalueet tulee suojata rakennusmassoin,
aidoin tai istutuksin siten etteivät ne heikennä kaupunkikuvaa tai aiheuta haittaa naapureiden
asuinkortteleihin.
Julkisivumateriaali tulee olla paikalle muurattu ja rapattu ja väritykseltään vaaleanharmaa.
Rakennusten merenpuoleiset julkisivut tulee aukottaa siten, että sisätiloista on hyvät
40
näköyhteydet merelle. Korttelin Malmintien ja meren puoleisten julkisivujen ikkunoita ei saa
peittää teippauksin.
Rakennusten suunnittelussa on otettava huomioon vähittäiskaupan itäpuolella sijaitsevat
hiiliuunit, niihin on jätettävä riittävä etäisyys ja näkyvyys taajamakuvassa. Rakennusten tulee
arkkitehtuuriltaan ja julkisivumateriaaleiltaan sopeutua ympäristöön ja lähistön suojeltaviin
rakennuksiin ja arvokkaaseen kulttuurimiljööseen.
Malmintien ja Tallimäentien puoleisten julkisivujen korkeatasoisuuteen tulee kiinnittää erityistä
huomiota. Yleiselle jalankululle varatut alueen osat voi kattaa. Korttelin sisäpihalle saa sijoittaa
kiinteitä rakenteita ja kiinnikkeitä, jotka mahdollistavat sisäpihan kattamisen tilapäisesti.
Rakennuksista tulee järjestää sujuva kevyen liikenteen yhteys Tallimäentielle ja satamaan sekä
korttelialueen sisäpihalle. Sisäpihalle ei saa osoittaa pysäköintiä. Korttelin sisäpihalle saa sijoitta
polkupyöräpysäköintiä sekä kahvilapalveluiden oleskeluryhmiä siten, etteivät ne haittaa yleistä
jalankulkua.
6.2. NIMISTÖ
Kunta päättää uusista kaavateiden ja puistojen nimistä.
7. KAAVAN VAIKUTUKSET
Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen
vaikutukset ennakolta. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteet
mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi.
Asemakaavassa on pyritty myös tunnistamaan ja selvittämään kaikki merkittävät kaavan
toteutukseen liittyvät vaikutukset. Arvioinnissa tutkitaan nykytilanteeseen aiheutuvia muutoksia
silloin kun kaava on toteutunut kokonaisuudessaan. Vaikutuksia tarkastellaan eri alueellisilla
tasoilla kaupallisten vaikutusten osalta.
Vaikutusten arviointien pohjana on käytetty laadittuja selvityksiä, maastokäyntejä,
vuorovaikutusta viranomaisten ja paikallisten henkilöiden kanssa sekä laadintavaiheessa saadun
palautteen pohjalta. Kaavoitustyössä osallisena on ollut myös tätä haketta varten nimetty
viiteryhmä. Pääosa vaikutusten arvioinneista on tehty kaavaehdotusvaiheessa, jolloin
kaavaluonnosvaihtoehdoista saatu palaute ja lausunnot ovat olleet käytössä.
7.1. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄN
Yhdyskuntarakenteen
toimivuus
ja
eheys
Asemakaava ei suurestikaan muuta Taalintehtaan keskustan yhdyskuntarakennetta.
Liikennejärjestelmää koskevat muutokset ovat Tallinmäentien jatkaminen Rantatielle ja
kävelysillan rakentaminen Bruksvikenin yli. Kuvatut toimenpiteet tiivistävät ja selkiyttävät
41
Taalintehtaan keskusta-aluetta. Muun kevyen liikenteen reitistön täydentäminen myös osaltaan
eheyttää yhdyskuntarakennetta. Toimivuuden parantamista lisää myös pysäköintialueiden
uudelleen järjestelyt. Pitkäaikainen pysäköinti erotetaan lyhytaikaisesta asiointipysäköinnistä.
Keskustassa sallitaan lyhytaikainen pysäköinti, pitkäaikaiselle on varattu laaja alue
Taalintehtaantien ja teollisuusalueen välistä.
Omalta osaltaan yhdyskuntarakennetta selkeyttää saariston yhteysaluksen laiturin siirtäminen
noin 500 metriä itään päin nykyiseltä paikaltaan. Siirto myös mahdollistaa järjestellä ja selkiyttää
Tallinmäentien ja sataman aukion nykyistä sekavaa maankäyttöä toimivammaksi ja
turvallisemmaksi.
Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttömahdollisuudet
Nykyisen kunnan virastotalon sijainti sopii erittäin hyvin kaavassa esitetylle vähittäiskaupalle,
muille kaupan palveluille, kirjastolle, mahdollisille kunnan väheneville hallinnon palveluille ja
vierasvenesataman kävijöiden palveluille. Yhdyskuntarakenne eheytyy ja tiivistyy, kun nyt
vajaakäytössä oleva virastotalo korvataan edellä mainituilla tarpeellisille toiminnoille tarkoitetuilla
rakennuksilla. Kunnan virastotalon uusiokäytön mahdollisuuksia on arvioitu käyttötarkoituksittain
seuraavassa kohdassa.
7.2. VAIKUTUKSET VÄESTÖÖN
Toteutuessaan asemakaavalla on positiivinen vaikutus Taalintehtaan palvelujen paranemiseen,
imagoon ja vetovoimaisuuteen. Kulttuuriperinnön vahvistaminen ja hyödyntäminen parempien
palvelujen kanssa vahvistaa paikallista identiteettiä ja kiinnittää paikallisia asukkaita
kotiseutuunsa. Jos alueen kehittäminen mm. matkailun edellytysten parantamisessa välillisine
vaikutuksineen edistyy, lisääntyy myös paikkakunnan elinvoimaisuus. Muuttotappiokin voisi
pysähtyä ja väestön kasvulle voisi löytyä pohjaa.
7.3. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN
Pitkäaikainen pysäköinti sijoitetaan Taalintehtaantien ja teollisuusalueen väliselle laajalle tontille,
jolloin kevytrakenteisen yhteyssillan kautta voidaan kulkea kätevästi vierasvenesatamaan. Näin
rauhoitetaan ranta-aluetta ja sataman viereisiä pysäköintipaikkoja vapautuu lyhytaikaisempaan
käyttöön. Talvella tehdasalueen pysäköintiä voidaan hyödyntää veneensäilytyspaikkana, jolloin
alue on monipuolisessa käytössä myös vilkkaan kesäsesongin jälkeen.
Lyhytaikaista saattoliikenteen mahdollistavaa pysäköintiä suositaan lähellä vierasvenesatamaa.
Tällöin esimerkiksi muutamat pikapysäköintipaikat (2-3 kpl) voidaan merkitä vinopaikoituksella
Rantatien kadun varteen.
Joukkoliikenteen osalta liityntäliikenne yhteysalussatamasta on varmistettava. Linjaautoliikenteen pysäkki tulee sijoittaa mahdollisemman lähellä yhteysaluksen saapumis- ja
lähtöpaikkaa, jolloin myös ilman autoa kulkevien liikkumismahdollisuudet paranevat.
Asemakaava mahdollistaa Taalintehtaan ranta-alueelle houkuttelevan ja yhteneväisen
kävelybulevardin, joka osaltaan lisää asukkaiden ja vierailijoiden virkistysmahdollisuuksia ja
vetovoimaisuutta.
42
Uuden yhteysaluksen laiturin uuden sijainnin myötä raskaan liikenteen reitit saattavat muuttua ja
alkaa kuormittaa muita teitä, ml. Rantatietä. Tästä voi koitua meluhaittaa lähipihapiirien
asukkaille.
Tarkempia vaikutuksia liikenteeseen on hyvä jatkoselvittää syvemmän analyysin aikaansaamiseksi.
Mahdollisia jatkoselvitettäviä asioita:
- Vuorottaispysäköintiä voisi harkita joissakin palveluiden ja asukaspysäköintien
yhteensopivissa kohteissa, jolloin parkkialueita hyödynnettäisiin mahdollisimman
tehokkaasti eri vuorokauden aikoina.
- Myös vanhukset ja koululaiset tulisi huomioida joukkoliikenteen osalta. Esimerkiksi
kutsuohjautuvan joukkoliikenteen ja yhteiskuljetusten kehittämisen kautta.
- Myös pyöräilyn volyymi ja käyttömahdollisuudet olisi hyvä huomioida erityisesti
yhteysalussataman alueella pyöräpysäköinnin tarvekartoituksella.
7.4. VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN, ELINKEINOTOIMINTAAN, TYÖTTÖMYYTEEN
Uuden vähittäiskaupan myötä palvelujen työpaikkojen voidaan vähäisessä määrin lisääntyvän,
vaikka suuri osa työpaikoista todennäköisesti on siirtymää muista kaupan toimipaikoista. Eri
rakennushankkeiden rakentamisen aikana työpaikat lisääntyvät kuitenkin niin, että suuri osa
rakentajista tulee muualta kuin Taalintehtaalta. Ikääntyvien tai vajaakuntoisten työllisyyteen em.
hankkeilla ei ole mainittavaa vaikutusta.
Suurin vaikutus Taalintehtaan työllisyyteen on teollisuudella. Tällä hetkellä alueen teollisuus
laitoksella ei ole laajamittaista toimintaa. On mahdotonta arvioida, mikä teollisuuden tulevaisuus
alueella on ja miten se työllisyyteen.
7.5. VAIKUTUKSET KAUPPAAN
Kaava-alueen päivittäiskaupan liiketilan lisäys ylittää ostovoiman tarpeen. Silti uutta liiketilaa
tarvitaan Taalintehtaalla monesta syystä. Tarvitaan ajanmukaiset ja sopivat tilat, jotta palvelu
voidaan säilyttää ajanmukaisina ja korkeatasoisena. Etenkin saariston pysyvät ja loma-asukkaat
halutaan pitää Taalintehtaan kauppojen asiakkaina. Kemiönsaaren kunnan kaupallisten palvelujen
selvityksen (2013, Airix Ympäristö Oy) mukaan erityisesti loma-asukkaat mielellään hakevat
mökkimatkansa varrelta kaupan palvelut, mikäli Taalintehtaan vähittäiskaupan palvelut eivät heitä
tyydytä.
7.6. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN
Asemakaavan ratkaisut ovat kaavataloudellisesti edullisia. Uudet palvelut kuten uusi
vähittäiskauppa sijoittuvat keskustaan rakennetun alueen liikenneympäristön keskelle, mikä
tarkoittaa verkostojen lyhyitä liityntäetäisyyksiä, säästöä rakentamis- ja ylläpitokustannuksissa.
Uudisrakennukset ovat hyvin liitettävissä kunnallistekniikan verkostoihin.
43
7.7. VAIKUTUKSET KUNNAN VIRASTOTALON KAAVOITTAMISESTA
Asemakaavaehdotus
Asemakaavaehdotuksessa nykyisen kunnan virastotalon tilalle on ehdotettu kaupallisten ja
hallinnollisten palvelujen korttelialuetta. Alueelle tulee uudelle kaupan rakennus, rakennus
apteekeille, Alkolle ja kahvilalle sekä rakennus Kemiönsaaren kunnan hallintopalveluille,
mahdolliselle kirjastolle ja veneilyn ja vesiliikenteen huoltopalveluille. Ratkaisuun sisältyvät kävelyyhteydet etelään rantabulevardille ja laiturialueelle ja sen kävelyväyliin, kaakkoon lasten
leikkipuistoon ja rantaan sekä pohjoiseen välitön yhteys hiiliuuneille. Rakennusten sisäpihalle jää
suolainen alue esimerkiksi ulkona järjestettäville tapahtumille esimerkiksi ulkoilmakonserteille.
Nykyisen kunnan virastotalon käyttömahdollisuudet
Nykyinen kunnan virastotalo on vajaakäytössä. Rakennus sijaitsee Taalintehtaan keskeisimmällä
paikalla. Sen uusi maankäyttö ja käyttötarkoitus on olennainen ja tärkein tekijä koko Taalintehtaan
yhdyskuntarakenteen ja myös muun tulevaisuuden kannalta. Seuraavassa on tarkasteltu
käyttötarkoituksittain nykyisen virastotalon käyttömahdollisuuksia.
Asuminen
Talo on ollut kunnan hallinnon toimistokäytössä. Talon muuntaminen asunnoiksi on erittäin iso ja
hankala tehtävä rakenteellisesti. Taalintehtaan uudisasumiselle paikka ei sovellu, eikä ole
Taalintehtaan yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaista. Muuntotyön suuri este on
rakennuksen liian leveä runkosyvyys. Muuntaminen asumiseen on myös hyvin kallis ratkaisu.
Rakennuksen muuntaminen asumiseen ei tue rakennuksen suojelua edes paikallisesti
merkittävänä rakennuksena.
Kustannuksiltaan rakennuksen muuntaminen asunnoiksi on hyvin kallista. Rakennuksen
runkosyvyydestä johtuen asuntojen pohjaratkaisusta on hyvin vaikea saada toimivia. Sähkö- ja LVIteknisesti on myös hyvin kallista muuntaa tilat asumiskäyttöön. Kustannusten osalta liikutaan
hyvin lähellä uudisrakentamiskustannuksia, jolloin kokonaissummaksi tulisi n. 3 m€.
Hallintopalvelut, toimistokäyttö
Rakennus on ollut Dragsfjärdin kunnan virastotalo ennen kolmen kunnan Kemiön, Dragsfjärdin ja
Västanfjärdin yhdistymistä. Yhdistyneen kunnan hallintopalvelut ovat pääasiassa siirretty Kemiön
kunnan virastotaloon eikä Taalintehtaan virastotalolle ole enää erityistä tarvetta. Kunnalla on
suunnitelmat siirtää loputkin palvelunsa Kemiöön. Virastotalon käyttöaste tulee lähiaikoina näin
laskemaan hyvin pieneksi, mutta käyttökustannukset pysyvät lähes ennallaan, mikä on suuri rasite
Kemiönsaaren kunnalla. Rakennukseen on tässäkin tapauksessa tehtävä jo tällä hetkellä
välttämätön peruskorjaus. Tämä käyttötarkoitus olisi suojelun tarkoittamaa suojelua, mutta
rakennus jäisi tarpeettomana lähes tyhjilleen ja olisi hyvin kallista kunnalle.
Rakennuksen käyttäminen toimistotiloina on kustannuksiltaan halvin vaihtoehto. Tehdyn
kuntoarvion mukaan rakennukselle pitäisi kuitenkin tehdä n. 1m€:n korjaus. Tämä summa ei
sisällä varsinaisia parannuksia järjestelmiin tms., joten todellinen summa lienee tätäkin korkeampi
koska mm. sähkö- ja LVIA-järjestelmiä olisi varmasti syytä nykyaikaistaa tämän päivän vaatimusten
ja toiveiden mukaisiksi.
Kuntoarvion mukainen summa koskee sellaisia toimenpiteitä joita pitää tehdä rakennukselle
huolimatta siitä mikä sen käyttö tulee olemaan.
44
Oppilaitos, koulutus
Taalintehtaalla ei ole tarvetta lisäkoulutustiloista. Myöskään maakunnan tai valtion taholta ei ole
havaittavaa kysyntää. Veneilyyn liittyvää koulutuskysyntää ei ole tässä yhteydessä selvitetty.
Tässäkin tapauksessa tilat edellyttävät muuntamista ja myös em. peruskorjausta.
Matkailupalvelut, hotelli, motelli
Rakennus ei nykyisellään sovellu hotelliksi tai motelliksi. Muutostyöt olisivat radikaalin suuret ja
kalliit. Rakennuksen talotekniikka mm. olisi rakennettava kokonaan uudestaan. Muutostöiden
jälkeen rakennuksen suojelufunktio ei toteutuisi. Taalintehtaalla ei myöskään ole kysyntää uusista
majoituspalveluista. Olevan majoitustarjonnan kapasiteetin käyttöaste on liian alhainen.
Rakennuksen muuntaminen majoitustilaksi on myös hyvin kallista. Nykyaikaisia hotellihuoneita
saataisiin rakennukseen kyllä mahdutettua varsin monta. Jokaiseen huoneeseen tehtävät
märkätilat uusine lämpö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtovetoineen on kuitenkin kallista toteuttaa,
joten tämänkin vaihtoehdon osalta ollaan hyvin lähellä uudisrakentamisen kustannuksia, eli
yhteensä n. 4 m€.
Kaupalliset palvelut
Virastotalon eteläisessä siivessä sijaitsevat Alko ja apteekki. Näille palveluille talon sijainti on hyvä.
Sen sijaan nykyisen virastotalon muuttaminen marketiksi merkitsisi lähes samaa kuin talon
uudisrakentaminen. Mm. rakennuksen välipohja olisi poistettava, rakennuksen rakenteet
uusittava, talotekniikka uusittava jne. Rakennuksen muuntaminen Market-tyyppiseksi
kauppaliikkeeksi olisi hankalimpia ja kalleimpia muunto-operaatioita asumiskäytön ja
majoituskäytön ohella. Talon sijainti on optimaalinen uudelle marketille, mutta nykyiseen
rakennukseen marketin sijoittaminen on lähes mahdotonta.
Mikäli halutaan muuttaa rakennuksen käyttötapaa marketiksi, joudutaan hyvin suuriin ja vaikeisiin
toimenpiteisiin. Rakennuksen kerroskorkeus ei sinällään riitä, vaan kaksikerroksisen osan välipohja
jouduttaisiin poistamaan. Rakennuksen jäykistäminen välipohjan poistamisen jälkeen on haaste,
joka varmuudella aiheuttaa suuria kustannuksia. Kaikki LVIA-järjestelmät tulisi uusia ja esim.
lattiarakenteen soveltuvuus sellaisenaan Market-käyttöön on kysymysmerkki. Muutostyöt olisivat
hyvin mittavia ja vaikeasti toteutettavissa ja kustannuksiltaan toimenpiteet ovat n. 3,5 m€:n
luokkaa.
Teollisuus
Tilat sopivat mahdollisesti pienimuotoiselle käsiteollisuudelle. Kysyntä tällaisille tiloille
Taalintehtaalla on tällä hetkellä olematonta.
Liikunta, urheilu
Taalintehtaalla on käytettävissä runsaasti erilaisia urheilupaikkoja ja - tiloja. Uusia tiloja ei tarvita.
Kokoontumistilat
Varastotalon tiloja on käytetty kuntalaisten, lähinnä taalintehtaalaisten kokoontumiseen varsin
vähän. Kylätoimikunta on tarvinnut tiloja arviolta 4 - 5 kertaa vuodessa. Taalintehtaalla on
muitakin kokoontumistiloja runsaasti mm kouluissa tämänkaltaista tarvetta varten.
45
Yhteenveto
Taalintehtaan virastotalo on rakennettu toimistokäyttöön. Sen muuntaminen muuhun käyttöön
on vaikeata ja kallista. Yllä mainituissa käyttötarkoituksissa muuntotöiden kustannukset
vaihtelevat 1 m€ - 4 m€. Kustannuksissa on otettava huomioon myös talon kaikissa vaihtoehdoissa
vaadittava peruskorjaus ja ylläpitokustannukset. Talon muuntaminen toiseen käyttöön merkitsisi
myös suojelun tarkoituksesta poikkeamista.
Rakennuksen ylläpitokustannukset ilman pääoma- sekä kiinteistönhoitajien kuluja on viime
vuosina liikkunut 60 - 70 000 €/v.
7.8. KAAVAN VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN
Välittömät ja välilliset tulot ja menot
Työllisyyden nettolisäys toisi välillisiä tuloja. Jos uusien palvelujen voidaan nostaa Taalintehtaan
vetovoimaisuutta mm matkailukohteena, syntyy välillisiä tuloja matkailunkautta. Merkittävimmät
positiiviset vaikutukset tulevat, jos Taalintehtaan elinvoimaisuutta saadaan lisättyä. Tavoitteena
on muuttotappion pysäyttäminen ja väestön kasvun aikaansaaminen. Kauppaa enemmän tähän
vaikuttaa alueen teollisuuden tuleva kehitys.
Liikennekustannukset
Kaava-alueelle on suunniteltu kaksi uutta siltaa. Toinen tulee Valssaamontielle korvaamaan alun
perin väliaikaiseksi tarkoitettu Byholmintien silta teollisuusrakennuksen eteläpuolella. Tämän
sillan rakentamiselle on saatu ympäristölupa. Toinen silta on Bruksvikenin yli rakennettava
kävelysilta. Molemmat sillat aiheuttavat kustannuksia kunnalle. Valssaamontien silta on
välttämätöntä toteuttaa lähiaikoina, mutta Bruksviken kävelysilta voidaan toteuttaa myöhemmin.
Kunnalle aiheutuu kustannuksia myös rannan kevyen liikenteen reittien ja uusien kaavateiden
rakentamisesta samoin kuin satamarakenteiden ja yhteysaluksen ja muiden laitureiden ja
venepaikkojen rakentamisesta.
Kaavan vaikutukset energian käyttöön
Uudisrakentaminen on liitettävissä alueella oleviin kaukolämpö- ja energian siirtoverkkoihin.
7.9. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN
Vaikutukset maa- ja kallioperään
Kaava-alue on meren ranta-aluetta, joka nousee rinteenomaisesti rannalta mantereelle. Alueen
maaperää on tutkittu useampaan otteeseen eri alueilla. Kaavatyötä varten tutkittiin kunnan
virastotalon alue. Alue on hyvää rakennusmaata, jossa kallio on varsin lähellä maanpintaa.
Alueella ei ole tehty täyttöjä tai pengerryksiä. Kaava-alueen uudisrakennusten alimmaksi
lattiatasoksi määrätään N2000 korkeusjärjestelmässä + 2,00 metriä ilman erillisiä tutkimuksia tai
selvityksiä.
Vaikutukset vesiolosuhteisiin
Päällystetyn maanpinnan määrä ei juuri lisäänny kaava-alueella. Pitkäaikaiseen pysäköintiin
tarkoitettua aluetta asfaltoidaan vähäiseltä osin lisää ja uuden vähittäiskaupan sisäpihaa
46
päällystetään lisää vähäisiä määriä. Kaava-alueelle ei ole tehty hulevesiselvitystä. Sellainen
määrätään tehtäväksi uudisrakentamisen rakennusluvan yhteydessä.
Alin rakennusten lattiakorkeus on N2000 järjestelmän mukaan + 2,00 metriä ilman erillisiä
selvityksiä.
Ilman laatuun ja ilmastoon
Asemakaavan ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Liikenteen lisääntyessä
myös liikenteen päästöt lisääntyvät. Liikennemäärien merkittävää kasvua ei kuitenkaan ole
näköpiirissä.
Rakennustöiden yhteydessä pöly lisääntyy.
7.10.
VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA RAKENNETTUUN
YMPÄRISTÖÖN
Asemakaavan
toteuttaminen
muuttaa
Taalintehtaan
keskeistä
aluetta
entistä
keskustamaisemmaksi. Rakentaminen mahdollistaa keskustan kaupunkikuvallisen kehittämisen.
Uuden ja vanhan rakentamisen yhdistäminen innovatiivisella tavalla luo mielenkiintoista
kerroksellista ympäristöä ja vahvaa paikallisuutta.
Kaupunkikuvan viihtyisyys turvataan kaavamääräyksillä. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää
erityistä
huomiota
kevyen
liikenteen,
julkisen
liikenteen,
huoltoliikenteen
ja
pysäköintijärjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen ja alueen viihtyvyyteen. Alueen rakennukset
tulee suunnitella arkkitehtuuriltaan korkealaatuisiksi ja ne tulee sovittaa yhteen alueen
merkittävää kulttuuriympäristöä.
Kaupunkikuvan positiivisen kuvan kannalta keskeistä on myös puistojen ja viheralueiden, alueelle
kaavoitetun uuden leikkipuiston laadukas toteutus muotoilultaan laadukkaiden valaisimien,
kadunkalusteiden ja pintamateriaalien sekä soveltuvan värityksen kautta. Esteettömyyden
vaatimukset tulee ottaa huomioon. Katutasoon sijoittuvat palvelut luovat viihtyisää ja elävää
kävely-ympäristöä.
Rakennettuun kulttuuriympäristöön
Rakennetun kulttuuriympäristön suojelun huomioon ottaminen on kaavan lähtökohtana. Uutta ja
vanhaa rakentamista tulee yhdistää luovasti ja harmonisesti. Rakennettua ympäristöä on suojeltu
sr -merkinnöillä. Kaavassa on myös määrätty uudisrakennusten julkisivujen sopeuttamisesta
rakennettuun ympäristöön.
Muinaismuistoihin
Suunnittelualueella sijaitsevat vanhat hiiliuunit on merkitty kaavaan merkinnällä sm. Kaava ei siten
vaaranna jäljellä olevia hiiliuuneja vaan vahvistaa hiiliuunien suojelutarvetta.
47
7.11.
VAIKUTUKSET ELINOLOIHIN JA YMPÄRISTÖÖN
Alueen identiteettiin ja imagoon
Toteutuessaan kaavahankkeella on myönteinen vaikutus Taalintehtaan imagoon. Vesiliikenteen,
veneilyn ja matkailun kasvu sekä palvelutason parantuminen vaikuttavat positiivisesti
Taalintehtaan kehittymiseen. Uuden rakentamisen korkeatasoisuus on edellytys em.
kehittymiselle. Taalintehtaan identiteettiin kaavalla ei ole suurta vaikutusta.
Vaikutukset asuinympäristöön
Uusi vähittäiskauppa sijoittuu keskeiselle paikalle Taalintehtaalla. Keskustan liikenneolosuhteet
paranevat ja selkiytyvät. Tallinmäentien jatkaminen Rantatielle parantaa sekä ajoneuvo- että
kevyen liikenteen olosuhteita. Pysäköintialueiden erottelu pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen
pysäköintiin huomattavasti parantaa asuinympäristön toimivuutta ja myös viihtyisyyttä. Uudet
sillat osaltaan myös parantavat Taalintehtaata asuinympäristönä.
Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen
Muutokset palveluiden saavutettavuudessa ovat vähäiset. Bruksvikenin ylittävä kevyenliikenteen
silta parantaa palveluiden saavutettavuutta.
Virkistykseen
Uusi leikkipuisto on uusi virkistysalue kaikille alueen asukkaille ja matkailijoille. Kevyen liikenteen
reitin vieminen läpi koko sataman ranta-alueen Bruksvikenin päästä uudelle yhteysaluksen
laiturille on uusi merellinen virkistysreitti. Uusi kahvila uuden vähittäiskaupan vieressä on
virkistäytymispaikka kaikille. Virkistyselementti on myös yhtenäiseksi suunniteltu kevyen
liikenteen reitistö.
Luonnon- ja kulttuuriympäristöön, esteettisyyteen
Taalintehdasta ja kaava- aluetta leimaa vahva merellisyys ja meren maisema. Kaava luo
toteutettuna nykyistä enemmän tilaisuuksia ja paikkoja päästä meren ääreen. Merimaisemassa
alueen esteettisyys korostuu. Alueen suojeltavat luontokohteet on merkitty kaavaan luomerkinnöin. Kaavaratkaisuissa on otettu huomioon alueen kuuluminen RKY-alueeseen.
Vaikutukset terveyteen
Liikenne, sekä ajoneuvo- että vesiliikenne aiheuttavat melua lähialueille. Kaava sallii uutta
asuinrakentamista mm yhteysaluksen uuden laiturin lähistölle. Sinne rakennettaessa on tehtävä
riittävät melumittaukset ja - selvitykset ja rakennettava siten, että kaavassa määrätyt
valtioneuvoston päätöksen n:o 993/1992 mukaiset maksimiohjerajat alittuvat. Ajoneuvojen
liikennepäästöt pysyvät lähes ennallaan, siksi että liikennemäärien ei oleteta juurikaan kasvavan.
Alueella ei esiinny tärinää.
Alueen liikenneturvallisuus paranee liikennejärjestelmän selkeyttämisen ansiosta. Pysäköinnin
jäsentäminen myös auttaa liikenneturvallisuuden parantumisessa. Asiasta tehtiin selvitys
kaavoitustyön yhteydessä mm kunnan virastotalon alueella. Uusien siltojen kohdalla
merenpohjassa on pilaantuneita maita kiinnittyneenä merenpohjan sedimenttikerroksiin. Kaavaalueen maa-alueilla pilaantuneisuutta esiintyy Valsverksholmenilla sekä sedimenteissä
Bruksvikenillä sekä teollisuusalueen luoteispuolella.
48
7.12.
SOSIAALISET VAIKUTUKSET
Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen, yhteisöön tai yhdyskuntaan kohdistuvia
vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa.
Kyseessä on siis hankkeen vaikutukset ihmisten jokapäiväisiin toimintoihin ja elämän laatuun.
Yleisesti voidaan todeta, tämä hanke synnyttää pääasiassa positiivisia vaikutuksia. Lisää
myönteisiä vaikutuksia toisi alueen teollisuuden elpyminen. Siihen tällä kaavalla ei kuitenkaan voi
juurikaan vaikuttaa.
7.13.
SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖ TAVOITTEISIIN
Seuraavassa on koottu asemakaavaa koskevat keskeiset valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet
ja miten kaava vastaa näihin tavoitteisiin.
Valtakunnallinen alueidenkäytön tavoite
Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista
ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään
kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.
Taalintehtaan sataman asemakaava
Aluerakenteen osalta kaava toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden vaatimukset.
Kaava keskittää rakentamisen pääasiassa olemassa oleviin rakenteisiin tukeutuvaksi. Kaava-alue
sijaitsee Taalintehtaan ydinkeskustassa ja parantaa yhdyskuntarakenteen eheyttä. Kaavalla on
sovitettu yhteen alueelle kohdistuvat elinkeinoelämän ml matkailun tarpeet ja elinympäristön
kohottamistavoitteet. Kaupan ja työpaikkojen sijoittaminen hyödyntää olemassa olevia
infrastruktuureja. Kaava-alueella hyödynnetään olemassa olevia kunnallistekniikan - ja
kaukolämpöverkkoja sekä liikenneverkkoa.
Valtakunnallinen alueidenkäytön tavoite
Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisia kokonaisuuksia siten, että tukeudutaan olemassa oleviin
keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen,
asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.
Taalintehtaan sataman asemakaava
Kaavaratkaisu pyrkii luomaan Taalintehtaan keskusta-alueesta monipuolisen kulttuuri-, vapaaaika-, palvelu-, myymälä- ja teollisuuden alueen, jota elävöittävät puistot, aukiot, istutukset ja
kävelyreitit. Kaupallisten palvelujen ja teollisuuden lisäksi kaava-alueelle on osoitettu myös
asumista kulttuuri- ja rakennushistoriallisten kohteiden yhteydessä. Kaava-alueella on mittavasti
otettu huomioon myös vesiliikenteen ja veneilyn tarpeet.
Valtakunnallinen alueidenkäytön tavoite
Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä
sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajama-alueita kehitettäessä on huolehdittava,
että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.
Taalintehtaan sataman asemakaava
Kaavaratkaisu hyödyntää olemassa olevia rakennuksia mahdollisimman pitkälle. Kunnan
virastotalon uuskäyttö on kuitenkin tehtyjen selvitysten ja arviointien mukaan lähes mahdotonta
ja kallista. Tilalle tulevalle rakentamiselle on suunniteltu kaavassa vaativat ehdot, jotta syntyy
49
korkeatasoista kaupunkikuvaa. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja kaupunkikuvassa
maamerkkimäisiä rakennuksia säilytetään. Kaava ei riko olemassa olevia puistoalueita, yhteyksiä
niille parannetaan.
Valtakunnallinen alueidenkäytön tavoite
Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa.
Olemassa olevia haittoja on pyrittävä vähentämään. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä
toimintoja ei tule sijoittaa melualueelle varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.
Taalintehtaan sataman asemakaava
Kaavamääräyksillä ja kaavan ratkaisuilla on pyritty suojaamaan melu- ja muilta haitoilta.
Valtakunnallinen alueidenkäytön tavoite
Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään
henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen
käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Taalintehtaan sataman asemakaava
Taalintehtaan liikennejärjestelmää on selkiytetty sekä parannettu kevyen liikenteen edellytyksiä ja
reitistön mm. osoittamalla Bruksvikenin ylittävälle kävelysillalle paikka. Pysäköintijärjestelmän
kehittämisellä on pyritty kestävään ja toimivaan ratkaisuun. Kaavan ratkaisut parantavat
liikenneturvallisuutta.
Valtakunnallinen alueidenkäytön tavoite
Taalintehtaan keskustan keskeinen osa on museoviranomaisten laatiman inventoinnin perusteella
Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY, 2009).
Taalintehtaan sataman asemakaava
Kaavaratkaisussa arvokkaat valtakunnalliset kulttuuriympäristön merkittävät kohteet merkitty
suojelumerkinnöillä sr ja sm.
7.14.
SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN
Alueella on voimassa maakuntakaava, jonka mukainen asemakaava on.
7.15.
SUHDE OSAYLEISKAAVAAN
Alueella on kunnanvaltuuston hyväksymä Taalintehtaan osayleiskaava. Kaavasta on tehty kaksi
valitusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitukset eivät koske tätä asemakaava-aluetta.
50
8. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
8.1. KAAVAN TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT
Kaavasta on esitetty kaavaselostuksen liitteenä havainnekuva, joka esittää asemakaavoituksen
yhteydessä syntyneen tahdon ja toivotun käsityksen kaavan toteutuksesta. Lisäksi on laadittu
perspektiivikuva vanhan kunnantalon toteutuksesta.
8.2. TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
Kaavan toteuttaminen voi alkaa kun tämä asemakaava saa lainvoiman. Kaavamääräyksissä on
annettu tarkempia ohjeita ja määräyksiä rakentamisen toteuttamisesta Taalintehtaan
valtakunnallisesti
merkittävään
kulttuuriympäristöön
ja
kaupunkikuvaan.
Lisäksi
kaavamääräyksissä on määräyksiä mm korttelin KL-1 rakentamistavasta.
8.3. TOTEUTUKSEN SEURANTA
Toteutuksen yhteydessä seurataan kaavamääräyksien toteutumista mm kerrosalan osalta.
Seurantaa jatketaan mm melun, ilmansaasteiden, liikennemäärien kehittymisen, vesistön
vedentilan ja pysäköintitarpeen kehittymisen osalta. Toteutusta seurataan mm.
rakennuslupamenettelyn ja itse rakentamisen yhteydessä
9. YHTEYSTIEDOT
Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat
Kemiönsaaren kunta
Tekninen johtaja Lars Nummelin
puhelin: (02) 4260 800
Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg
puhelin: (02) 4260 880
s-posti: [email protected]
osoite: Vretantie 19 25700 Kemiö
Konsultti
Sweco Ympäristö Oy
DI Tapio Toropainen, YKS-257 (TerraPro Oy)
puhelin: 0400 640 822
s-posti: [email protected]
Kemiönsaaressa 26.1.2015
Tapio Toropainen
Åke Lindeberg
(TerraPro Oy) DI, YKS-257
Kaavoitusarkkitehti
51