9. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2015 • 9 € • www.metsalehti.fi Metsälehti Makasiini 3/2015 Metsänomistaja Tarhurin kiireet alkavat Vaalikone Lisähakkuilla kannatusta Tiet Tukkirekan matkaSSA Teema: visakoivun istutus uusi metsä Vakka, kuokka ja kloonitaimi Pentti ja Mirja Oksa istuttivat visakoivua. 21 KYSYMYSTÄ kuusen istutuksesta Tilakauppa piristyi alkuvuonna • Pikatestissä vänkäri • Näin teet leppätorven 3494_.indd 1 01/04/15 10:35 Kuule villin luonnon kutsu. Kämmeköiden kutsu Henry Väre Kämmeköiden suosion salaisuus on niiden kauneudessa, sillä muuta suoranaista hyötyä niistä ei ihmiselle ole. Näiden orkideoihin kuuluvien kasvien lumo on kuitenkin ollut niin voimakas, että se on ihastuttanut ja innostuttanut ihmisiä kasvattamaan kämmeköitä jo ainakin parin sadan vuoden ajan. Kämmeköiden kutsu esittelee Suomen alkuperäiset kämmekkälajit. Hinta 22 € Majavan lammella Petri Nummi Majavan tekee erikoiseksi sen rakennuskyky, joka kestää vertailun ihmisen taitojen kanssa: majava laatii patoja muodostaakseen tulva-altaita, jotka palvelevat sitä ravinnonhankinnassa, ja kanavia, joissa se uittaa rakennustarvikkeensa. Majava luo myös oivan ympäristön lukuisille muille lajeille, niin kaloille ja sammakoille kuin sorsille ja lepakoillekin. Majavan lammella kertoo tästä talttahampaisesta metsurista ja insinööristä sekä sen elämästä eri vuodenaikoina. Hinta 32 € Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. Ruusunmarjat ja nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat? Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. Hinta 34 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: [email protected] Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. 3460_.indd 2 01/04/15 10:14 SISÄLLYS metsälehti makasiini UUTISET 4 Pääkirjoitus: Hyviä ehdokkaita 6 Metsänomistaja: Lähitaimia Oma metsä 32 Metsänhoito: 21 kysymystä kuusen istutuksesta Saimaan rannalta 35 Pikatesti: Vänkärit koetuksella 12 Ehdokkaat valmiita lisähakkuisiin 36 Puukauppakoulu: Mitä tuli 14 Kuusta istutetaan liian reheville maille 38 Tutkimus: Kuusen jalostettu 15 Metsätyyppi: Miten Stihl eroaa muista sahoista? siemen vähissä 55 Kolumni: Puumarkkina-palapeli ei pakolla valmistu LUONNOSTA 58 Luhta: Uivelon kevät 62 Tapionpöytä: Pakurista terveysjuomaa 64 Käsin tehty: Lepikossa törähtää 67 Ennen & nyt: Mutkamänty ennallaan 40 Metsäperintö: Luovutusvoiton 70 Makasiinikrypto Tilakauppa piristyi Kuukauden puukauppa: Nopeaa toimintaa 42 Kysy pois: Aiheuttaako paju turvanamme vero voi yllättää allergiaa? 19 Verkosta: Nouseeko kuidun 45 Tuoteuutuuksia: Uutuuskelkka Teema: visakoivun istutus 46 Tukkirekan matkassa Suomen tiestön korjausvelka hinta? 20 Yhteinen urakka NRO 3/7 9.4.2015 39 Metsäläisen allakka: Lippalakki 16 Markkinat: Puun hinnat pysyvät 18 18 sovittua? seppo samuli 46 laura nissinen 20 30 Rahapuu: Onko harvennusrästejä? keväthangille muistona 72 Pilkkeet: Kevään oikkujen uhmaajat 74 Tuote & tekijä: Vaneria näyttämölle kasvaa, vaikka kuljetusten pitäisi lisääntyä. MAKASIINI 3 • 2015 3461_.indd 3 3 01/04/15 19:10 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315 49 800 Telefax 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi@ metsalehti.fi www.metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS Päätoimittaja AD Anna Back p. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 807 Eliisa Kallioniemi [email protected] Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 040 516 4000 Tiia Puukila p. 09 315 49 806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Hyviä ehdokkaita V aalikoneista on tullut suosittua huvia vaalien alla. Kansanedustajaehdokkaat ovat saaneet vastattavakseen sanomalehtien, televisiokanavien ja järjestöjen nettikyselyjä tällä kertaa enemmän kuin koskaan ennen. Niihin vastaamiseen kuluu aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta kyselyjen kautta ehdokas saa mielipiteensä julki. Äänestäjiä vaalikoneet kiinnostavat, ja moni tekee niiden perusteella valintansa. Metsälehden ja Tapion metsäaiheinen vaalikone houkutteli lähes 700 ehdokasta vastaamaan. Osallistuminen oli ilahduttavan runsasta ottaen huomioon, että kysely koski melko suppeaa erityisalaa. Kiinnostus kertoo, että metsä koetaan taas tärkeäksi. Sama näkyy myös ehdokkaiden vastauksista. Lähes kaikki arvioivat, että seuraavien neljän vuoden aikana metsien taloudellinen merkitys kasvaa. Myös suhtautuminen puunkäytön lisäämiseen on yllättävän yksimielistä. Valtaosan mielestä hakkuita on mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi. Varsinkin ehdokkaiden kirjoittamista perusteluista huomaa, miten arvokkaana kansallisvarallisuutena metsiä pidetään. Siksi valtion edellytetään jatkossakin tukevan metsänhoitotöitä ja metsäluonnon hoitoa. Vastaajat toivovat myös lisää metsien suojelua. Toisaalta kyselyyn vastanneet ehdokkaat kunnioittavat metsäomistajien oikeutta päättää omaisuudestaan. Pakkokeinot tai verokeppi saavat hyvin vähän kannatusta. Kannattaa käydä testaamassa ehdokkai- 4 3462_.indd 4 MAKASIINI 3 • 2015 den mielipiteitä. Vaalikoneen löydät Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www. metsalehti.fi – ja kannattaa äänestää. Ennakkoon sen voi tehdä jo nyt. Metsätalouteen suopeasti suhtautuvia ehdokkaita näyttää olevan tarjolla kaikissa puolueissa. Toivottavasti heistä monet pääsevät eduskuntaan, sillä biotalouden menestys vaatii tiukassa taloustilanteessa viisaita päätöksiä. Yksi perusedellytyksistä on, että maaseudun tiet ja sillat pidetään kunnossa. Niiden korjausvelkaa valtiolla ei enää ole varaa kasvattaa. Kaikista kuljetuksista lähes 30 prosenttia liittyy tavalla tai toisella metsiin, ja syrjäseuduilla osuus on huomattavan iso. Toimittaja Valtteri Skyttä kävi pohjoisella Pirkanmaalla katsomassa, miltä teiden kunto näyttää rekan nupista tarkasteltuna. Matka metsästä sahalle alkaa sivulta 46. Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315 49 870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: [email protected] MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49 873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315 49 841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315 49 849 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 [email protected] ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315 49 840 Eeva Kurko p. 09 315 49 842 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammatti lehti 83. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Tässä numerossa tuntuu jo tuulahdus keväästä. Toimittaja Liina Kjellbergin reportaasi viime viljelykaudelta kertoo visakoivikon istuttamisesta. Painopaikka Paperit Kannen kuva 0355-0893 Makasiinin levikki: 32 695(lt/14) Forssa Print 2015 G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 laura nissinen 01/04/15 18:25 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. maalisKUUSSA vätelee ke paistatt a o k ik p iv lo u s s ko kuun Nuori ut m a a li s n a a t s t s o o an a u r in g . Ku v isen ä lä s s ä voitti to n Mänts e n o k k aan u u L e-Uusim Markku to Häm e ssa e M is n ll o akunna palkinn s ä va lt s ä m tä jä rj e s ssa. akilpailu valokuv 3463_.indd 5 01/04/15 15:43 METSÄNOMISTAJA Teksti ja kuvat Mikko Riikilä Lähitaimia Saimaan rannalta Kuusentaimet pilkistävät jo kevätauringon ohentaman lumihangen alta. Taimituottaja Hannu Karvisen kiireet alkavat muutaman viikon kuluttua. 6 3464_.indd 6 MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 18:27 Hannu Karvinen kasvattaa vuosittain reilut 150 000 tainta. Ne myydään lähiseutujen metsänomistajille. MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 7 7 01/04/15 18:27 METSÄNOMISTAJA T aimituottaja Hannu Karvinen hoitaa maatilaansa ja taimitarhaansa Savonrannalla. Syrjäisessä ex-pitäjässä miltei kaikki sijaitsee Saimaan rannalla, niin Karvisen tilakin. Kasvukeskukseksi seutua ei parhaalla tahdollakaan voi kehua. ”Kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2008 alusta. Silloin vakituisia asukkaita oli 1 200. Nyt meitä on hieman alle tuhat. Siitäkin joukosta iso osa on eläkeläisiä”, Karvinen kertoo. Kesällä väkimäärä kolminkertaistuu, kun kesäasukkaat kansoittavat Saimaan rannat. Karvinen sai kotitilansa isännyyden vanhemmiltaan vuoden 1995 alussa. Samana päivänä Suomesta tuli EU:n jäsen. Sinipohjaisen tähtilipun alla vajaat kymmenen peltohehtaaria, pieni lypsykarja ja kolmekymmentä metsähehtaaria eivät tarjonneet kummoisia näköaloja. Maatalouden laajentaminenkaan ei olisi onnistunut. ”Täällä on vähän peltoja. Niistäkin iso osa metsitettiin jo 1990-luvun alkupuolella”, Karvinen muistelee. Kiteen maatalousopistossa agrologiksi opiskellut Karvinen päätti sinnitellä. Hän etsi uusia tulonlähteitä tilanpidon tueksi. ”Polvijärvellä järjestettiin kurssi taimien pientuotantoon. Meitä oli siellä toistakymmentä. Nyt taidan olla joukosta ainoa, joka edelleen kasvattaa taimia.” Iso kuusipaakku ykköstuote Suomessa on arviolta parikymmentä paikallista taimituottajaa, jotka kasvattavat enintään pari miljoonaa tainta vuosittain. Kaikkiaan pientarhoilla tuotetaan runsaat kymmenen prosenttia Suomessa vuosittain istutettavista reilusta 150 miljoonasta metsäpuun taimesta. ”Aloitin varovasti. Ensimmäisinä vuosina kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia rauduskoivun taimia ja vähän visaa. Niillä oli silloin kysyntää pellonmetsityksillä.” Muutaman vuoden kuluttua tarhan tuotantosuunta piti kääntää kuuselle. Peltojen metsitykset vähenivät 2000-luvun alussa ja uudistamisessa alkoi kuusen valtakausi. Nykyisin Karvinen tuottaa vuosittain reilut 150 000 tainta, pääosin isoja kuusen paakkutaimia. Lisäksi kasvussa on pieni määrä koivun ja lehtikuusen taimia. Takavuosina hän kasvatti myös tervalepän taimia. Niistä muistona on istutuslepikko omassa metsässä. ”Koivuntaimien kysyntä näyttää viriä- 8 3464_.indd 8 Savonrannalla on vain vähän peltoja ja niistäkin iso osa metsitettiin jo 1990-luvulla. Taimitarha sopi hyvin tukielinkeinoksi pientilalle, Hannu Karvinen pohtii. Lehtikuusi on Karvisen mukaan kiinnostava puulaji: ”Se kasvaa metrin pituutta ja kaksi senttiä paksuutta vuodessa.” vän uudelleen. Osa metsänomistajista lienee kyllästynyt istuttamaan kuusta joka paikkaan. Kirjanpainajatuhotkin saattavat pelottaa.” Varma myyntivaltti Karvinen myy pääosan taimistaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon välittämänä lähiseudun metsänomistajille. Pohjois-Karjalan puolelle hän myy taimia myös suoraan metsänomistajille. Viime vuonna Karvinen joutui markkinoimaan kuusentaimensa itse, koska yhdistyksellä oli laarit täynnä isojen tarhojen taimia. ”Aluksi vähän huolestutti, mutta menekki oli yllättävän hyvää. Osalle isoista metsänomistajista meni suuriakin taimieriä. Lopulta jo melkein toivoin, että kukaan ei enää soittaisi ja kyselisi taimia.” Hän vakuuttaa, että pienellä tuottajalla on tilaa markkinoilla, vaikka isot taimiyhtiöt kilpailevat raivokkaasti eikä taimien hinta ole noussut vuosiin. Pärjäämiseen Karvisella on yksinkertai- MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 18:27 ”Aloitin varovasti. Ensimmäisinä vuosina kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia rauduskoivun taimia ja vähän visaa.” Savonranta Omalla taimitarhalla kasvaneet tervalepät viihtyvät vetisellä peltomaalla. MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 9 9 01/04/15 18:27 METSÄNOMISTAJA Hannu Karvisen mukaan isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kunhan kasvatuspaakku on riittävän tilava. nen, varma resepti. Hän tuottaa taimia, joita metsänomistajat haluavat istuttaa. ”Maat ovat täällä reheviä. Isännät tykkäävät vankoista kuusentaimista. Ne pärjäävät heinikossa. Isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kun paakku on niin tilava, etteivät juuret kierry sykkyrälle.” Laatu on hänen toinen valttinsa. Sutta ei lähde asiakkaille, kun kasvattaja lajittelee ja pakkaa taimet omin käsin. ”Minulta saa samaan hintaan pikkuisen parempaa tavaraa kuin isoilta tuottajilta. Lisäksi pystyn toimittamaan taimia sitä mukaa, kun istutukset etenevät. Näin taimet eivät joudu viikkokaupalla odottamaan laatikoissa ennen istuttamista.” Karvisella on käytössään yksi muovihuone. Toista varten ovat kaaret pellon reunassa pystytystä odottamassa, mutta lopullista investointipäätöstä ei vielä ole tehty. ”Ostin kaaret lopetetun taimitarhan jäämistöstä. En ole kuitenkaan arvannut laittaa toista muovihuonetta tuotantoon, koska taimien menekistä ei ole ollut varmuutta.” Savo-Karjalan taimimarkkinoilla saattaa lähiaikoina avautua lisää tilaa pientuottajalle, kun valtion omistama Fin Forelia lopettaa Kerimäen, Tuusniemen ja Tohmajärven taimitarhat. Haastattelua seuraavana päivänä sain Karviselta sähköpostia: ”Tänään sain myytyä loputkin tälle keväälle valmistuvat kuusentaimet”. Kevät on siis Savonrannalla ihan mallillaan. Keväällä kiireitä Vapun alla Hannu Karvinen virittelee ensi 10 3464_.indd 10 töikseen kasvihuoneen muovit talviteloilta paikalleen. Samoihin aikoihin pitää aloittaa istutuksille lähetettävien taimien suojaaminen tukkimiehentäiltä. Myös koivun ja kuusen kylvösesonki alkaa. Työhuipun loiventamiseksi muoviset paakkulokerikot on täytetty turpeella jo syksyllä. ”Kylvän jokaiseen paakkuun yhden tai kaksi siementä. Näin voin täydentää tyhjäksi jäävät paakut siirtämällä taimia paakuista joihin on itänyt kaksi tainta.” Hän ostaa kuusen ja lehtikuusen siemenet Siemen Forelialta. Koivun siemenet tulevat Luonnonvarakeskukselta Haapastensyrjästä. ”Kasvatan kaikki kuuset ja koivut jalostetuista siemenalkuperistä. Parhaat koivulajikkeet kasvavat jopa 30 prosenttia maatiaispuita nopeammin ja tuottavat laadukkaampaa puuta. Kuusella jalostushyöty on noin kymmenen prosenttia.” Metsään lähtevät taimet Karvinen pakkaa muovipusseihin. ”Yhdistyksen neuvojat noutavat pääosan taimista. Jatkossa toimitukset siirtynevät enenevästi minun hoidettavakseni. Se keventää neuvojien työtaakkaa ja säästää yhdistyksen kuluja.” Pääosa Karvisenkin taimista istutetaan keväällä ja alkukesästä. Mies itse kannustaa ihmisiä syysistutuksiin. ”Taimet lopettavat pituus- ja paksuuskasvunsa jo kesällä, mutta juuristo kasvaa lokakuulle asti. Taimi ehtii juurtua ennen talvea ja on valmiina kasvuun keväällä.” Maaliskuun puolivälissä melkoinen osa avomaalla talvehtineista taimista pilkisti Parikymmentä senttiä maan sisään ulottuva peltiaita pitää myyrät pois taimistosta. jo lumen alta. Osa oli maallikon silmin katsoen pahannäköisesti laossa lumen alla. Lako ei tuottajaa huoleta. Lumesta paljastuneet taimet sen sijaan ovat keväällä vaarassa kuivua. Vesi uhkaa loppua versosta, kun auringon lämmittämät neulaset alkavat haihduttaa, mutta juuripaakku on vielä jäässä. ”Kuivumisen estämiseksi sadetan taimikenttää. Taimet ovat suojassa, vaikka kasteluvesi jäätyisi kuoreksi niiden ympärille.” Vieressä oleva Saimaa, tai tarkalleen ottaen Orivesi, on ehtymätön kasteluveden lähde. Lisäksi iso järviallas luo otolliset kasvuolosuhteet taimitarhalle. ”Pienilmasto pysyy leutona pitkälle syksyyn.” Laatumetsää omista taimista Karvisen työvuosi jakautuu kolmeen. Keväällä kiirehditään taimien kanssa. Kesä kuluu peltoja viljellen. Lokakuussa, kun peltotyöt on tehty, mies lähtee metsätöihin. Metsäala on vuosien saatossa kasvanut noin sataan hehtaariin. ”Olen ostanut lisää metsiä Liperin puolelta. Meilläpäin sopivia palstoja ei ole ollut sopuhintaan saatavilla.” Karvinen tukeutuu metsänhoidossa yhdistyksen apuun. Savonrannalla yhdistyksen nimi on muuttunut taajaan. ”Kun aloitin, meillä oli oma Savonrannan yhdistys. Ensin se sulautui Kerimäkeen. Sitten liityttiin Itä-Savon yhdistykseen. Tämän vuoden alusta siirryimme osaksi maakunnallista Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoa.” Savonrannan yhdistyksen aikana Karvinen oli valtuustossa. MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 18:27 113x297_final3.pdf ”Sen jälkeen järkeilin, että taimien tuottajana olen jäävi valvomaan metsänomistajien etua.” Metsänhoitotöiden lisäksi mies tekee nuorten metsien hakkuut itse. Hän esittelee ylpeänä alkutalven harvennusleimikkoaan. Se on 90-luvun puolivälissä osin itse kasvatetuilla taimilla istutettua, melkoisen monimuotoista kasvatusmetsää. Puustossa on raudusta, visakoivikkoa ja huimasti kasvanutta lehtikuusikkoa. Kokenut oman metsänsä hoitaja ja metsätaitokisailija sai syksyllä savottaa aloitellessaan opetella uusia konsteja. ”Visakoivikon harventamisessa asiat piti ajatella kokonaan uudelleen. Yleensähän suurimmat puut jätetään ja alle jääneet kaadetaan. Nyt tilanne oli päinvastainen: isot visautumattomat koivut piti kaataa.” Rankapuuta kertyi roima pino. Kaikki korjattu meni energiapuukasaan. Kuten Karvosen kasvattamat taimetkin, myös ne päätyvät käytettäväksi lähitienoolla. Hän sai myytyä puut naapurissa toimivalle lämpöyrittäjälle. ”Hain tälle kuviolle kemeratukea jo taimikonhoitovaiheessa. Näin energiapuulle tarjolla oleva seitsemän euroa kuutiolta jäi nyt saamatta. Sain silti tienvarsihintaa melkein saman kuin kuitupuusta. Lisäksi my ytävää kertyy runsaammin. Esimerkiksi lehtikuuset eivät kelpaisi kuitupuuksi.” Tälle keväälle Karvisella on vireillä vielä toinen savotta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun on määrä tulla harventamaan varttunut, kertaalleen harvennettu kasvatusmetsäkuvio. ”Yhdistyksellä on parrukauppa Sahakuution Kerimäen sahan kanssa. Parruksi kelpaa suunnilleen kuitupuun mitat täyttävä mänty, mutta kantohinta on reilusti parempi. Se parantaa harvennusten kannattavuutta.” Kuitupuun kaupaksi saaminenkin on viime aikoina ollut lievästi sanoen vaikeaa Savonrannalla kuten muuallakin Suomessa. Kuopion sellutehdashanke luo ainakin pientä toivoa. ”Puuta ainakin riittäisi yhdelle sellutehtaalle.” • Lokakuussa, kun peltotyöt on tehty, mies lähtee metsätöihin. 3464_.indd 11 1 25.3.2015 13.47 C M Y CM MY CY CMY K 01/04/15 18:27 UUTISET Ehdokkaat valmiita lisähakkuisiin Metsälehden ja Tapion vaalikoneeseen vastanneista selvä enemmistö on valmis lisäämään puun käyttöä mutta lähes puolet kieltäisi avohakkuut. LIINA KJELLBERG Metsistä voidaan hakata nykyistä enemmän puuta. Pitkälti tätä mieltä ovat Metsälehden ja Tapion vaalikoneeseen vastanneet lähes 700 kansanedustajaehdokasta. Heistä 88 prosenttia kokee, että metsien nykyistä hakkuumäärää voi kasvattaa ekologisesti kestävästi. ”Ehdottomasti ja välittömästi kymmenen miljoonaa kuutiota”, arvioi Keskustan ehdokas Jari Leppä. Vielä suurempi osa ehdokkaista, 95 prosenttia, ennakoi metsien taloudellisen merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Metsälehden ja Tapion vaalikone avattiin viime viikolla. Se sisältää kaikkiaan 16 metsäaiheista kysymystä. Kun käy vastaamassa kysymyksiin, vaaliko- ne etsii oman vaalipiirin alueelta ne ehdokkaat, jotka ajattelevat metsäasioista samalla tavalla. Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 461 ilmoittaa olevansa metsien virkistyskäyttäjiä, 199 metsänomistajia, 62 puuntuottajia, 27 metsäalalla töissä ja 129 luonnonsuojelijoita. Vastanneista 83 kokee, ettei heillä ole erityistä metsäsuhdetta. Kaikista kansanedustajaehdokkaista vaalikoneeseen vastanneet kattavat noin kolmanneksen. Suojelu jakaa Suuri osa vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista on sitä mieltä, että valtiolla tulee olla vahva rooli metsätaloudessa. 85 prosenttia vastanneista myöntäisi jatkossakin valtion tukea puuntuotantoon, 86 prosenttia 4. Metsien nykyistä hakkuumäärää on mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi. Vastaajaa 160 140 120 100 80 60 40 20 2% 0 29% 23% 16% 1% 2% 4% 11% 9% 3% 1% eri mieltä 11% samaa mieltä 88% 14. Avohakkuut pitäisi kieltää lailla. Vastaajaa 90 80 16% 70 60 50 40 30 20 10 0 11% 14% 12% 10% 9% 4% 10% 8% 4% 3% eri mieltä 53% samaa mieltä 44% Vaalikone auttaa löytämään metsäasioista samalla tavalla ajattelevan ehdokkaan. Valtaosa ehdokkaista on valmis lisäämään hakkuita, mutta avohakkuut jakavat mielipiteet. Lyhyesti 12 3465_.indd 12 Mustikkaa Kiinaan, tatteja Italiaan Evira on löytänyt Yhdysvalloista tuoduista puupakkauksista mäntyankeroisia, Maaseudun uutiset kertoo. Edellisen kerran mäntyankeroisia löytyi puupakkauksista marraskuussa. Mäntyankeroinen on vaarallinen tuholainen, joka iskee havupuihin. Sitä esiintyy yleisimmin Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä. Euroopassa mäntyankeroisia todettiin vuonna 1999 Portugalin metsistä. Vuonna 2008 ankeroinen löytyi Espanjan puolelta. Suomalaisia metsämarjoja ja sieniä vietiin viime vuonna ulkomaille 24 miljoonan euron ja kymmenen miljoonan kilon edestä, tiedottaa Arktiset Aromit ry. Pakastettua puolukkaa ja mustikkaa vietiin runsaat neljä miljoonaa kiloa kumpaistakin ja herkkutatteja 31 000 kiloa. Puolukalle perso Ruotsi on ohittanut perinteisesti vientimaiden ykkössijaa pitäneen Saksan. Mustikkaa vietiin eniten Kiinaan ja herkkutatteja Italiaan. Włodzimierz Wysocki Mäntyankeroinen yritti taas Suomeen MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 18:31 metsäluonnon hoitoon. ”Metsien uudistaminen ja hoito vaatii tämäntyyppisiä tukia, mutta ne saadaan moninkerroin takaisin, kun metsät tulevat paremmin hyödynnettäviksi”, kirjoittaa Kokoomuksen ehdokas Timo Heinonen. Ehdokkaista 71 prosenttia on lisäksi sitä mieltä, että valtion tulisi verotuksella kannustaa metsänomistajia myymään puuta. Myyntitulojen verotusta laskisi 60 prosenttia vastanneista. Ylimääräistä veroa niille, jotka eivät halua myydä puuta, kannattaa sen sijaan vain 15 prosenttia. Lakia, joka kieltäisi avohakkuut, kannattaa 44 prosenttia ja vastustaa 53 prosenttia. ”Ei muunkaan omaisuuden myymättä jättämisestä sakoteta”, toteaa Vihreiden ehdokas Satu Hassi. Osa vaalikoneen kysymyksistä jakaa mielipiteet. Lakia, joka kieltäisi avohakkuut, kannattaa 44 prosenttia ja vastustaa 53 prosenttia. Etelä-Suomen suojelupinta-alaa lisäisi 56 prosenttia, kun taas 40 prosenttia on lisäystä vastaan. ”Eurooppalaisittain Suomessa metsien suojelu on hyvällä mallilla. Nykyinen käytäntö on mielestäni hyvä”, arvioi SDP:n ehdokas Raisa Kinnunen. Siitä, että suojelun pitää olla vapaaehtoista, on 70 prosenttia vastaajista samaa mieltä. ”Jokainen tehköön omaisuudellaan mitä haluaa”, kirjoittaa Perussuomalaisten ehdokas Reijo Lahtonen. näkyy usko tulevaisuuteen. Viime vaalien alla kysymyksiin olisi vastattu eri tavalla. ”Silloin metsäalalla ei näyttänyt menevän kovin lujaa. Nyt biotalous ja metsäyhtiöiden uudet investoinnit näkyvät monissa kommenteissa”, hän sanoo. Se on Vanhatalosta silti yllättävää, että puuntuotannon tuet saavat kannatusta tiukentuvasta taloustilanteesta huolimatta. Valtiolta tukea Apua etsintään Millaisen kuvan vaalikone kaikkiaan antaa ehdokkaiden metsänäkemyksistä? ”Valtaosa vastanneista näkee metsien taloudellisen merkityksen suurena. Lisäksi he ovat aktiivisen metsäpolitiikan kannattajia, valtion rooli metsien hoidossa ja käytössä nähdään merkittävänä”, sanoo Tapion toimitusjohtaja Ritva Toivonen. Metsälehden päätoimittajan Eliisa Kallioniemen mielestä vastauksissa näkyy myös se, että valtion halutaan kannustavan ja tukevan mutta ei rankaisevan. ”Ajan henki on, että valtion holhousta ja ohjailua ei enää haluta”, hän sanoo. Tapion Metsänhoito ja metsävarat -yksikön johtaja Kalle Vanhatalo arvioi, että ehdokkaiden vastauksissa Kenelle vaalikone on tarkoitettu? Vanhatalon mukaan kaikille metsästä kiinnostuneille. Vaalikoneen avulla ei hänen mukaansa varsinaisesti ole tarkoitus etsiä itselleen sopivaa ehdokasta, vaan tarkistaa, mitä mieltä sopivalta tuntuvat ehdokkaat ovat metsäasioista. ”Voi laittaa miettimään, jos esimerkiksi itse on vahvasti avohakkuiden puolella tai niitä vastaan, mutta sopivalta tuntunut ehdokas onkin aivan eri mieltä”, hän sanoo. Toivosen mukaan vaalikone auttaa myös silloin, jos haluaa löytää tasaväkisiltä tuntuvista ehdokkaista itselleen sopivimman. Metsälehden ja Tapion vaalikone löytyy osoitteesta www.metsalehti.fi. Metsäntutkimuslaitokselle on käynyt kuten paljasjuuritaimille ja se on korvattu Luonnonvarakeskuksella.” Vanhempi tutkija Marja Poteri, Taimiuutiset 1/2015. ”Metsäbiotalous ei ole kestävää, ellei metsien käyttö ole kestävää. Talousmetsien hehtaarikohtaista puuntuotantoa on voitava lisätä, jotta hakkuumääriä voitaisiin selvästi nostaa ekologisesti kestävästi ja nykyisin hakkuupinta-aloin.” Metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas, Helsingin Sanomat 30.3. ”Tukkia ei ole järkevää polttaa, mutta kaiken byrokratian jälkeen energiapuujaekin on jo niin kallista, että hankkeiden toteutuminen on entistä epävarmempaa.” Helenin (ent. Helsingin Stora Enso sulkee tehtaan Pälkäneellä Energiapuun korjuun laatu ennallaan Stora Enso suunnittelee Pälkäneen puuelementtitehtaansa sulkemista ja tuotannon keskittämistä Hartolaan. Yhtiö on aloittanut yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa noin 50 työntekijän irtisanomiseen. ”Yksi tuotantolinja, joka hyödyntää raaka-ainetta Varkauden investointiprojektistamme, pystyisi palvelemaan nykyisiä ja tulevia markkinoiden tarpeita”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen. Energiapuun korjuun laatu ei viime vuonna parantunut, mutta ei huonontunutkaan. Suomen metsäkeskuksen tarkastuksissa puolelta kohteista löytyi huomautettavaa. Korjuun laatua heikensivät runsaat puustovauriot, liian voimakkaat harvennukset ja ylileveät ajourat. Hyvä kokonaisarvosana saavutettiin alle puolessa kohteista. Hyvien osuus kasvoi, mutta tähän vaikutti lähinnä entistä suurempi sallittu vaurioitumisprosentti. 17 Energia) toimitusjohtaja Pekka Manninen (kuvassa) , Kauppalehti 18.3. Vuosina 2010–2014 Suomeen rakennettiin 584 siltaa. Niistä puurakenteisia oli 17. MAKASIINI 3 • 2015 3465_.indd 13 13 01/04/15 18:31 UUTISET Kuusta liian karuille maille Muutaman vuosikymmenen takainen mäntyinnostus on vaihtunut kuusi-innostukseksi. Into tuottaa usein tepposen, niin nytkin. Mikko Häyrynen 1980-luvun loppupuolella pienistä taimikoista 75 prosenttia oli mäntyä. Mäntyä istutettiin liian reheville paikoille, vaikka suurin mäntyvillitys oli jo takana ja laatupuun kasvattamisen toivottomuus oli tiedossa. Tuore inventointi VMI11 osoittaa männyn osuuden laskeneen 40 prosenttiin ja kuusen osuuden nousseen lähelle 60 prosenttia. ”Herää epäilys, että onko menty toiseen äärilaitaan ja kuusta viljellään liian karuille kasvupaikoille”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Kari T. Korhonen kysyy. Hyvä kasvu hiipuu Tulevaisuudessa nähdään, että laihoilla mailla kuusen kasvu hiipuu. ”Karulla kasvupohjalla kuusi saattaa kasvaa ihan hyvin 20– 30 vuotta, mutta sitten kasvu hiipuu ja mänty menee kokonaiskasvussa edelle.” Puolukkatyyppi on yksiselitteisesti mäntymaata ja mustikkatyypin laihempi laitakin jo rajatapaus. ”Kuusta suositaan etenkin siksi, että se on varma valinta”, Korhonen sanoo. Kuusella ei juuri esiinny taimikkotuhoja. Vähät myyrätuhot ovat paikallisia ja pienialaisia, ja hallatuhot harvinaisia 1980-luvun jälkeen. Turvemaat ovat toista maata Kuusi on puolukkakankailla mäntyä huonompi vaihtoehto, mutta tilanne muuttuu turvemailla. Karuilla kivennäismailla typen puute ja ajoittainen kuivuus rajoittavat enemmän kuusen kuin männyn kasvua, turvemailla näitä rajoitteita ei ole, ei ainakaan puolukkatyyppiä vastaavalla viljavuustasolla. ”Se onkin oikeastaan kaikki, mitä varmuudella voi sanoa tuotokseltaan puolukkakankaita vastaavien turvemaiden soveltuvuudesta kuuselle. Tutkimustietoa ei ole”, Luken tutkija Markku Saarinen kertoo. Puolukkaturvekankaiden sekametsissä on paljon kuusen luontaista alikasvosta. Saarisen mukaan kuusialikasvoksen vapauttaminen uudeksi puusukupolveksi on mielekkäämpi uu- distustapa verrattuna avohakkuuseen, ojitusmätästykseen ja istutukseen männylle. ”Alikasvosta ei kannata jättää hyödyntämättä, vaikka kasvu jäisikin vähän männystä jälkeen koko kiertoajan mitassa.” Turvemaiden istutuksissa männyllä on laatuongelma puolukka- ja mustikkaturvekankailla sekä ojitusalueille tyypilliset hirvituhojen riskit. ”Siksikään en pidä kuusta puolukkaturvekankailla niin epäilyttävänä valintana kuin sen istuttamista kivennäismaiden puolukkakankaille.” ei kuitenkaan ole mihinkään katoamassa, sillä tilavuustarkastelun mukaan koivun määrä on kasvanut sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. ”Koivua tulee luontaisesti sekapuustoksi ja sitä on etenkin hoitamattomissa taimikoissa. Hivenen kärjistäen voi sanoa, että siellä ne tulevaisuuden laatukoivut kasvavat”, Korhonen sanoo. Koivun uudistusalat olivat enimmillään 1990-luvun alussa 20 000 hehtaaria. Silloin myös metsitettiin peltoja runsaasti, mikä selittää osan mutta ei kaikkea koivubuumista. Koivunviljelyä on hillinnyt tuhoherkkyys ja parikymmentä prosenttia havupuita alhaisempi tukin kantohinta. Koivu voi hyvin sekapuuna Koivun uudistusalat ovat supistuneet 3 000 hehtaariin. Koivu Kuusi jyrää Männyn suosio uudistamisessa on laskenut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, samalla kuusen suosio on noussut. 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Hehtaaria Mänty Kuusi Muut 1996 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 2010 -11 -12 -13 Lähde: Luke Lyhyesti 14 3466_.indd 14 Oulanka Euroopan top-kymppiin Metsähallitus teki viime vuonna 114 miljoonan euron tuloksen, pari miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Tästä valtiolle tuloutetaan 110 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 14 miljoonaa 360 miljoonaan euroon. Metsätalouden liikevoitto parani, vaikka ainespuun myyntimäärä laski hieman vajaaseen kuuteen miljoonaan kuutiometriin. Myös kiinteistöistä vastaava Laatumaa teki hyvän tuloksen. Metsämaata myytiin ennätysmäärä. Brittilehti The Guardian on listannut Oulangan kansallispuiston Euroopan kymmenen parhaan kansallispuiston joukkoon. Lehden mukaan Oulanka on upea vuodenajasta riippumatta. The Guardian esitteli 10 eurooppalaista kansallispuistoa, joissa on uskomattomat maisemat ja luonto, mutta vähän kävijöitä verrattuna Euroopan suosituimpiin luontokohteisiin. Jutussa mukana olleita kansallispuistoja ei ollut laitettu paremmuusjärjestykseen. Markku Pirttimaa Metsähallituksen tulos laski hieman MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 18:34 metsäty yppi Koivuvaneria tehdään jo kolmessa vuorossa Finanssikriisi rokotti vanerituotantoa ankarasti, mutta viime vuosina on päästy tasaiseen kasvuun. Mikko Häyrynen Koivuvanerilla menee paremmin kuin monella muulla metsäteollisuustuotteella. Vientimäärät ovat nousseet vuosi vuodelta koko finanssikriisin jälkeisen ajan. Euroopan koivuvanerimarkkinat ovat kasvaneet vakaasti 1,5-2 prosentin vuosivauhtia ja hinnat ovat vahvistuneet. Kotimaan suurimman valmistajan Koskisen Oy:n vanerijohtaja Juha Jalkanen on silti maltillinen. ”Päämarkkinoilla Euroopassa on odottava tunnelma. Venäjä on isoin tuottaja ja koska heidän oma markkinansa on taantunut, niin he puskevat perusvaneria Eurooppaan”, Jalkanen kertoo. Tehtaiden käyntiasteet ovat korkeat. Koskisen Oy:n vaneritehtaat käyvät kolmessa vuorossa osittain viikonloppunakin ja pinnoituskapasiteetti on lähes täyskäytössä. Suomen pienin valmistaja, viime vuonna latvialaisomistukseen siirtynyt Vammalan vaneritehdas on käynyt tämän vuoden kolmessa vuorossa viitenä päivä viikossa. Muita vanerin valmistajia ovat Metsä Wood ja UPM. Ei näy tukin hinnassa Koivuvaneria käytetään etenkin lujuutta vaativissa kohteissa, kuten betonimuoteissa, kuljetusvälineiden lattioissa ja kaasutankkereissa. Kuluttajille tutumpia ovat rakentamisen sisäverhoustuotteet eli näkyvät pinnat. Myös huonekalu- ja pakka usteollisuus on merkittävä asiakas. Koivuvaneri on erikoistuote, joten ylituotantoa ei synny hetkessä. Havuvaneri on hinnaltaan halvempi ja volyymiltaan suurempi, mutta markkinoiltaan syklisempi tuote. Koivuvanerin useita vuosia jatkunut hyvä veto ei ole tuntunut kotimaan koivutukin kantohinnassa. Se on tämän vuosikymmenen pysynyt jokseenkin paikallaan. Uuteen nousuun Koivuvanerin vienti on viime vuodet ollut tasaisessa nousussa, mutta huippuvuoden 2006 tasolle on vielä matkaa. 600 1000 m3 500 Miten Stihl eroaa muista sahoista? Nikolas Stihlin mukaan yhtiön sahat suunnitellaan kokonaisuuksina. teksti ja kuva Mikko Riikilä 1 Miten Stihlillä menee? Erittäin hyvin. Ylsimme viime vuonna ennätykselliseen kolmen miljardin euron liikevaihtoon. Tuloslukuja emme julkista, mutta voin sanoa, että olemme tulokseen hyvin tyytyväisiä. 2 Vaikuttiko Ukrainan kriisi Stihlin liiketoimintaan? Kyllä. Venäjälle on myyty suuri määrä moottorisahoja. Ruplan arvon aleneminen nosti maahan vietyjen sahojen hintaa ja myynti väheni. Pystyimme kuitenkin kasvattamaan myyntiä muilla markkina-alueilla. Osuutemme maailman moottorisahamarkkinoista on 32 prosenttia. Olemme markkinajohtaja, isompi kuin Husqvarna. 3 400 300 200 100 0 Kuka: tohtori Nikolas Stihl, Stihlin hallituksen puheenjohtaja, yhtiön perustajan Andreas Stihlin pojanpoika. MIksi: pistäytyi Suomessa Stihlin uuden tytäryhtiön virallisissa avajaisissa. 2006 Lähde: Luke 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Perustitte Suomeen tytäryhtiön ja yhteistyö Oy Elfving Ab:n kanssa loppui. Olitteko tyytymättömiä Elfvingiin? Emme missään nimessä. Erosimme ystävinä. Nyt oli sopiva hetki siirtää maahantuonti omalle tytäryhtiölle, kun Elfvingin omistaja jäi eläkkeelle. 4 Esittelitte äskettäin edistyksellisen Carbon Consept –prototyyppisahan. Milloin siinä esitellyt teknologiat tulevat myytäviin sahamalleihin? Osa ratkaisuista on jo käytössä. Järeässä Stihl MS 661 -sahassa käytetään aiempaa kevyemmiksi mitoitettuja rakenteita. Polttoaineen ruiskutusjärjestelmä tulee moottorisahoihin näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana. 5 Mikä erottaa Stihlin muista sahoista? Suunnittelemme sahat kokonaisuuksina. Siihen kuuluvat myös laipat ja ketjut. Valmistamme tärkeimmät komponentit itse. Meille myynti ja huolto ovat yhtä tärkeitä kuin itse sahat. Niistä muodostuu paras käyttäjäkokemus. 6 Mikä sinun suosikkisahamallisi on? Suomessa runsaimmin myydyistä malleista suosikkini on kevyt MS 201. Jos minun pitäisi hankkia vain yksi moottorisaha, se olisi ehdottomasti MS 201. MAKASIINI 3 • 2015 3466_.indd 15 15 01/04/15 18:34 mikko riikilä markkinat PTT: Hinnat pysyvät ennallaan Hannu Jauhiainen ”Hyvän viime vuoden jälkeen vedetään vähän henkeä tulevaa kasvua odotellessa”, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne luonnehtii kuluvan vuoden näkymiä. Vaikka metsätalous on saanut paljon myönteistä julkisuutta uusien investointihankkeiden ja innovaatioiden ansiosta, niiden vaikutus ei vielä näy käytännön metsätaloudessa. Metsätaloutta painaa Hornen mukaan alas kotimaan heikko taloustilanne ja siitä seuraava metsätalouden tuotteiden huono kysyntä. Vientimarkkinoillakaan ei suurta muutosta ole odotettavissa. Koivulla parhaat näkymät PTT ennusteen mukaan puun hinta pysyy kuluvana vuonna suurin piirtein viime vuoden tasolla. Kuusen hintakehitys voi 16 3467_.indd 16 olla mäntyä heikompaa. Koivutukin näkymät ovat parhaat ja hintataso voi hieman nousta. Kuitupuiden hintoihin ei ole tulossa juuri muutoksia. Puun tuonnissakaan ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia, tuonti painottuu edelleen koivukuituun. Metsänomistajien saamat kantorahatulot saattavat kokonaisuutena hieman supistua tänä vuonna. Ensi vuonna olisi sen sijaan odotettavissa pientä parannusta. Puun hintojen junnaaminen selittyy sillä, että metsäteollisuuden puun käyttö ei tänä vuonna lisäänny. Puuta tarvittaneen viimevuotiset 56 miljoonaa kuutiometriä. Ensi vuonna kysyntä hieman kasvaa. Vientimarkkinoilla paperin alamäki jatkuu, mutta vastapainoksi kartongin viennin kasvu jatkuu. Myös sellun vientimäärien uskotaan kasvavan. Vientihinnoissa on vastaava kehitys. kimmo brandt/com.pic Vaikka puun käytön ei tänä vuonna odoteta kasvavan, metsätalouden näkymät ovat hyvät, PTT:n Paula Horne ennakoi. Tämä vuosi menee kasvua odotellessa, Paula Horne arvio. Sahatavaran vienti supistuu hieman. Yleiskuva on Hornen mukaan kuitenkin metsänomistajien kannalta myönteinen. Viime vuosi oli hyvä ja samalla hyvällä tasolla jatketaan tänäkin vuonna. Metsätalouden näkymät ovat hyvät, etenkin jos lukuja verrataan 2000-luvun keskimääräiseen kehitykseen. Myyntiaikeet vähenivät Myös metsänomistajien odotukset tulevan vuoden puukauppatilanteesta ovat maltilliset. MTK:n Metsätutka-kyselyn mukaan suurin osa metsänomistajista arvelee hintatason säilyvän ennallaan tai ei osaa ottaa asiaan kantaa. Noin viidennes uskoo hintatason lievään nousuun ja vajaa viidennes arvioi, että hintataso laskee hieman. Tuntuvaan hinnannousuun ei metsänomistajien keskuudessa uskota lainkaan. Kyselyn luvut ovat suurin piirtein samaa tasoa vuoden 2014 kyselyn tulosten kanssa. Puun hinnannousuun uskovien määrä on kuitenkin hieman vähentynyt. Myös metsä nomistajien puunmyyntiaikomuksissa on kyselyn mukaan tapahtumassa muutos. Varmasti tai luultavasti puuta myyvien osuus on hieman laskenut vuodesta 2014, mutta on kuitenkin suurempi kuin vuosien 2009–2013 kyselyissä. Puuta aikoo myydä tämän vuoden aikana noin neljännes metsänomistajista. Vajaa puolet metsänomistajista ilmoittaa, että ei varmasti myy puuta tämän vuoden aikana. Määrä on edellisvuosien tasoa. MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 18:36 Raakapuun kantohinnat huhtikuussa viikolla 13 Koko maa Tukkipuu mänty Kuitupuu kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,99 ▲ 54,22 ▲ 41,91 ▲ 15,89 ▲ 16,88 ▲ 15,47 ▲ Uudistushakkuu 56,50 ▲ 55,08 ▲ 43,28 ▼ 17,30 ▲ 17,95 ▲ 16,93 ▼ Harvennushakkuu 48,60 ▲ 47,87 ▲ 37,94 ▼ 14,70 ▲ 14,93 ▲ 14,31 ▲ Ensiharvennus 45,25 ▲ 45,41 ▲ 33,62 ▲ 14,40 ▲ 13,99 ▲ 13,48 ▲ Etelä-Suomi Tukkipuu mänty mikko riikilä ▲ nousussa ▼ laskussa koivu mänty kuusi koivu 54,88 ▲ 54,78 ▲ 40,06 ▼ 15,59 ▲ 17,39 ▲ 15,68 ▲ Uudistushakkuu 56,39 ▼ 55,49 ▲ 41,06 ▼ 16,62 ▲ 18,36 ▲ 16,78 ▼ Harvennushakkuu 50,09 ▲ 50,07 ▲ ... 14,92 ▼ 15,22 ▲ 14,85 ▲ Ensiharvennus 46,31 ▲ 46,93 ▲ ... 14,72 ▼ 15,09 ▲ 14,42 ▲ Tukkipuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu 55,59 ▲ 54,48 ▼ 41,51 ▲ 15,83 ▲ 17,36 ▲ 16,03 ▲ Uudistushakkuu 57,21 ▲ 55,36 ▼ 43,37 ▼ 17,16 ▲ 18,39 ▲ 17,59 ▲ Harvennushakkuu 48,27 ▼ 48,09 ▲ ... 14,74 ▲ 15,40 ▼ 14,30 ▲ Ensiharvennus 45,84 ▼ 45,82 ▲ ... 15,13 ▲ 14,37 ▲ 14,21 ▲ Tukkipuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu 53,77 ▲ 52,59 ▲ 41,73 ▲ 15,28 ▲ 15,82 ▲ 14,68 ▲ Uudistushakkuu 55,43 ▲ 53,73 ▲ 43,40 ▼ 16,98 ▲ 17,50 ▲ 16,87 ▲ Harvennushakkuu 47,37 ▼ 46,29 ▼ ... 14,64 ▲ 14,66 ▲ 14,12 ▼ Ensiharvennus 44,77 ▲ 42,83 ▼ ... 13,04 ▲ 10,30 ▼ 11,96 ▼ Tukkipuu mänty Kuitupuu kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,92 ▲ 54,84 ▲ 43,73 ▲ 15,86 ▲ 16,76 ▲ 15,49 ▲ Uudistushakkuu 58,17 ▲ 55,71 ▼ 44,90 ▲ 17,33 ▲ 18,00 ▲ 17,36 ▲ Harvennushakkuu 49,38 ▼ 46,94 ▼ 38,15 ▼ 15,05 ▲ 14,82 ▲ 14,54 ▲ Ensiharvennus 45,21 ▼ 45,17 ▲ ... Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu mänty 13,44 ▲ 14,14 ▲ 12,86 ▼ Kuitupuu kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,34 ▼ 53,70 ▼ ... 16,61 ▼ 16,99 ▲ 16,58 ▼ Uudistushakkuu 56,72 ▼ 54,40 ▲ ... 18,33 ▼ 17,48 ▲ 17,74 ▲ Harvennushakkuu 47,92 ▲ ... ... 14,75 ▲ 14,67 ▲ 14,40 ▲ Ensiharvennus 46,07 ▼ ... 14,87 ▼ 15,00 ▲ Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu mänty ... koivu mänty kuusi 52,26 ▲ 51,28 ▲ 16,12 ▲ 14,39 ▼ 15,02 ▼ 53,69 ▲ 52,63 ▲ 17,32 ▲ 14,71 ▲ 15,75 ▼ 45,35 ▲ ... 13,68 ▲ ... 12,93 ▲ ... ... 14,47 ▼ ... 13,61 ▲ Lappi Tukkipuu mänty Kuitupuu kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 45,95 ▲ 43,72 ▼ 16,63 ▲ 13,07 ▼ Uudistushakkuu 47,30 ▼ 44,09 ▼ 17,44 ▼ 13,58 ▼ 12,35 ▼ ... 16,13 ▲ ... Harvennushakkuu Ensiharvennus ... 41,58 ▲ 600000 300000 0 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 Kantohintojen kehitys 60 Mäntytukki 50 Kuusitukki Koivutukki 40 Kuusikuitu Mäntykuitu 20 10 Koivukuitu 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Puutavaralajien kantohintaindeksit 110 Mäntytukki 105 Kuusitukki 100 Koivutukki 95 Mäntykuitu 90 Kuusikuitu 85 1/2014 Koivukuitu 2/2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 koivu Kaikki yhteensä Ensiharvennus 900000 Kuitupuu kuusi Uudistushakkuu Harvennushakkuu 1 200 000 30 Kuitupuu Kaikki yhteensä Kymi-Savo 2015 Euroa m3 Kuitupuu Kaikki yhteensä Savo-Karjala 2014 Kuitupuu kuusi Kaikki yhteensä Keski-Suomi Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1 500 000 ... Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. MAKASIINI 3 • 2015 3467_.indd 17 17 01/04/15 18:36 markkinat Tilakauppa piristyi Mikko Häyrynen Alkuvuonna myyntiin on tullut vajaat 300 vähintään kymmenen hehtaarin metsätilaa. Se on lähes sata enemmän kuin vuosi aiemmin. Myös tehtyjen kauppojen määrä – 221 kappaletta – on viimevuotista enemmän, Hannu Liljeroosin ylläpitämä tilakauppojen seuranta osoittaa. ”Eniten tarjontaa on Kainuussa, missä UPM markkinoi uusia kohteitaan. Myös Etelä-Savossa on tavallista vilkkaampaa”, Liljeroos sanoo. Maaliskuun loppuun mennessä myytyjen metsätilojen pinta-ala on noin 9 700 hehtaaria, josta noin puolet on UPM:n ja Metsähallituksen maita. Eniten kauppoja on tehty Kainuussa ja Lapissa. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa on ollut hiljaist. Liljeroos on laskenut keskipuuston ja muita tunnuslukuja niistä maakunnista, joissa on tehty vähintään kymmenen kauppaa. Pohjois-Karjalassa keskipuusto on korkein eli 118 kuutiometriä hehtaarilla. Siellä on myös korkein hehtaarihinta, 3 384 euroa. Kaikista kohteista ei ole tuoreita kuviotietoja. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on myynnissä 33 hehtaarin tila, jonka myyntiesitteessä todetaan, että maastotarkastusta ei ole tehty ja että arvio perustuu 2011 laadittuun arvioon, johon on päivitetty hakkuut ja uudistamistyöt. ”Tällaisessa tapauksessa ostaja voi kohdata yllätyksiä”, Liljeroos varoittaa. UPM:n isot sijoittajakohteet eivät ole taulukossa mukana. Alkuvuonna niitä on myyty yhteensä noin 8 000 hehtaaria. Maaliskuussa yksityishenkilö osti Puolangalta noin 1 500 hehtaarin tilan 1,5 miljoonalla eurolla. Myydyt metsätilat 1.1.–31.3.2015 Maakuntakaupan kpl Varsinais-Suomi3 Satakunta6 Häme-Uusimaa11 Etelä-Karjala3 Kymenlaakso10 Pirkanmaa 15 Etelä-Savo 25 E- ja K-Pohjanmaa 16 Keski-Suomi 19 Pohjois-Savo 17 Pohjois-Karjala 31 Kainuu 90 P-Pohjanmaa 34 Lappi 14 Koko maa 294 muutos ed. v. 90 myyty keskiala hakkuu-puusto kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3kerroin* 2 25 5 14 6 17 2 19 9 20 11 32 39 5 91 23 3 274 36 0,9 16 33 39 6 83 30 2 975 36 0,78 17 31 32 9 69 21 2 079 30 0,82 16 32 34 10 98 32 3 248 33 0,83 16 35 35 10 93 34 2 971 32 26 49 21 9 118 31 3 384 29 37 79 11 4 102 24 2 086 20 27 51 14 9 86 14 1 589 18 0,94 31 42 19 12 65 13 1 151 18 0,78 221 44 48 0 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Kuukauden puukauppa Nopeaa toimintaa Hannu Jauhiainen Metsänomistaja oli teettänyt paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä metsäsuunnitelman Pohjois-Savossa sijaitsevalle tilalleen. Sen pohjalta alettiin suunnitella myös puukauppoja. Yhdistys teki helmikuussa tuoreen suunnitelman perusteella leimikon, jonka pinta-ala oli yhteensä 9,8 hehtaaria. Pääosa oli kesäkorjuukelpoista avohakkuuta kahdessa eri kuviossa. Lisäksi leimikkoon kuului ylispuiden poistoa 3,7 hehtaarin alalla. Tämä kuvio edellytti talvikorjuuta. Puuta leimikosta arvioitiin kertyvän yhteensä 1 913 kuutiometriä. Yhdistys pyysi tarjoukset alueen puunostajilta helmikuun lopulla. Tarjo uksia tuli neljä – kaksi koski koko leimikkoa, yksi pelkästään pylväitä ja yksi vain koivuja. 18 3469_.indd 18 Tarjousten vertailussa päädyttiin siihen, että pääosa leimikosta myydään parhaan kuusitukin hinnan tarjonneelle sahalle. Pylväät ja koivut myytiin erikseen niistä tarjouksen tehneille yhtiöille. Puut korjattiin maaliskuun puolivälissä. Puun korjuusta vastasi sahan yrittäjä, vaikka osa puista menikin eri ostajille. Puuta kertyi lopulta 2 045 kuutiometriä, eli hieman leimaustietoja enemmän.Hakkuu paljasti, miten kiireellistä päätehakkuukohteiden uudistaminen oli. Lahovikaista ja pystyyn kuivunutta kuusta kertyi lähes 200 kuutiometriä. Uudistusalat muokataan yhdistyksen toimesta heti keväällä ja uudet taimet istutetaan saman tien. Näin uudistusala ei jää kesäksi heinittymään vaan tuottaa heti uutta metsää. Pystykauppa Pohjois-Savossa Puutavaralaji m3€/m3 Mäntytukki160,3 54,0 Mäntypylväs23,5 66,0 Mäntykuitu49,3 16,5 Kuusitukki 1 237,4 55,0 Kuusipikkutukki 33,5 30,0 Kuusikuitu201,8 17,0 Sellukuitu172,2 7,0 Erikoiskoivutukki 9,7 80,0 Koivutukki23,5 45,0 Koivukuitu115,9 19,0 Haapakuitu0,2 9,0 Energiapuu18,7 5,0 Yhteensä 2 046 m388 850 euroa MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 19:08 METSALEHTI.FI Keskustelua Nouseeko kuidun hinta? Uudet sellutehtaat ja kuitupuun hinta mietityttävät verkossa. ”En usko kuin nimelliseen hinnan nousuun, ehkä euron pari. Prosenteissa tietysti tällainenkin nousu saattaa teollisuuden silmissä tuntua suurelta. Kunhan kuitupuun hinnanlasku ensiksi päättyisi.” Metsäkupsa ”Venäjän metsät kasvavat hyvää kyytiä. Kuitupuun kysyntä Venäjällä tuskin lisääntyy, niin johonkin se puusuma tulvii. Ei ole rapoisat näkymät niillä, jotka odottavat hinnan nousevan.” ”Puun hinta on pitänyt olosuhteisiin nähden aika hyvin pintansa verrattuna moneen muuhun tuotteeseen tai raaka-aineeseen. Vertailuun voi ottaa esimerkiksi arkisen kodintekniikan.” Suorittava porras Kuitupuun kasvattaja ”Ajatellaan positiivisesti. Ilman uusia tehtaita tilanne olisi vielä huonompi.” Timppa ”Ei ainakaan kuitupuun reaalihinta tule nousemaan. Kyllä sellumiehet osaavat laskea, eivätkä he nosta ehdoin tahdoin omia kustannuksiaan.” Korpituvan Taneli ”Uskoisin, että nousee 10– 20 prosenttia viiden vuoden kuluessa. Eihän se ole kuin 1,5–3 euroa.” Pihkatappi ”Selluntuotannossa Osallistu on siirrytty keskusteluun ylituotantotilanteeseen, joka voi jatkua hinosoitteessa nanlaskuineen pitkään.” www.metsalehti.fi. Puun takaa ”Säädökset, uhkalait ja kiristyspolitiikka tulevat sanelemaan massapuun hinnan niin, että yhtiöt tulevat saamaan miljardivoittonsa ja metsänmyyjä hänelle kuuluvan häpeäviitan.” Kantona ”Ei sen tarvitse noustakaan. Tärkeämpää lienee, että markkinoille tarjottava Lukijan kuva kuitupuu menee kaupaksi ja tehokas metsänkasvatus saa jatkua.” Gallup Kasvatatko visakoivua? 100 Kyllä 80 31% Metsuri-motokuski ”Ei ihme, että esimerkiksi UPM myy metsiään. Mikäs on myydessä, kun on hölmöläisiä, jotka ovat valmiita tuottamaan tappiolla heille raaka-ainetta sellunkeittoon.” Horjumaton ”Minä en usko, että hinta nousee, hankintahinnat ehkä hieman mutta eivät merkittävästi. Luulen, että hinta voi laskea. Laitoksia suunnitellaan nykyisellä raaka-aineen hinnalla.” 60 40 20 Ei 69% 0 Vastauksia 93 Uusi kysymys: Oletko saanut korvauksia hirvituhoista? Tervahauta Verkossa nyt Maankamara-karttasovelluksella voi alustavasti arvioida metsänuudistamiskohteen soveltuvuutta vaikka männyn kylvöön. www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut Pohjoismaisen neuvoston alainen yhteistyöelin esittelee sivuillaan jäsenmaiden metsäntutkimusta. www.nordicforestresearch.org Talviharvennuksen antia ”Tässä on näytille muutama sata kuutiota ylispuina poistettuja koivuja (enemmän kuin 500 mutta vähemmän kuin 1 000). Onneksi sai tehdä viisimetristä rankaa.” Suorittava porras Etsitkö klapikoneen vuokraajaa tai kaipaatko tietoa polttopuusta, varastoinnista ja puulla lämmittämisestä? Täältä löytyy. www.halkoliiteri.com MAKASIINI 3 • 2015 3470_.indd 19 19 31/03/15 16:35 Teema: visakoivun istutus Pentti Oksa käyttää kuokkaa, Mirja Oksa painaa taimen tiiviisti maahan. 20 3471_.indd 20 MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 16:47 TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT LAURA NISSINEN Kun Mirja ja Pentti Oksa suuntaavat istutusalalle, luottoistuttaja naapurista liittyy seuraan. Nyt istutettavana on visakoivua, johon pariskunta päätyi sekä puun erikoisuuden että taloudellisen arvon takia. MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 21 21 31/03/15 16:47 Teema: visakoivun istutus N aapurin rouva odottaa jo istutusalalla, kun Mirja ja Pentti Oksan visakoivun taimilla lastattu auto kääntyy alaa reunustavalle soratielle. Toukokuinen aamupäivä on Pukkilassa Uudellamaalla viileä ja pilvinen, mutta sääennusteen lupaama sade antaa ainakin toistaiseksi odottaa itseään. Kolmikko nostaa taimipussit autosta ja naiset alkavat tottunees- 22 3471_.indd 22 ti suunnitella päivän istutusurakkaa. ”Ei mahdu, ei mahdu”, toteaa Mirja Oksa naapurinsa Kirsti Mäkelän tuomasta pottiputkesta. Taimien juuripaakut ovat niin isoja, etteivät ne mahdu pottiputken läpi. ”No, se on sitten viraton”, sanoo Kirsti Mäkelä. Istuttajat saavat tyytyä kuokkiin. Naiset ovat istuttaneet yhdessä aiemminkin. Monta kertaa. Aina, kun miehet ovat olleet peltotöissä. Kun tätä juttua vuosi sitten tehtiin, on edellisestä istutusrupeamasta vain viikko. Puolet työn alla olevasta istutusalasta on jo istutettu rauduskoivulle. Naisten kädenjälki näkyy myös istutusalan viereisellä kuviolla. Siellä kasvaa vuoden ikäinen kuusentaimikko. Ja kauempa- na soratien toisella puolella nelivuotias kuusentaimikko. ”Kirsti on meidän luottoistuttajamme. Olemme hoitaneet monet metsänistutukset naisissa, sillä istutusaika osuu samaan kohtaan toukotöiden kanssa. Vaikka on viljelyssä ollut välipäiviäkin, tällaisia sateisempia päiviä”, Mirja Oksa kertoo. ”Viimeksi meillä oli kahvitkin mukana. Tärkeintä melkein olikin, että pääsi metsään kahville. Paransimme samalla maailmaa”, Kirsti Mäkelä sanoo. Kuin rauduskoivua istuttaisi Nyt istutettavana on 500 visakoivun tainta. Taimet ovat niin sanottuja mikrolisätty- MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 16:47 Pukkila Naapurukset Kirsti Mäkelä ja Mirja Oksa ovat hoitaneet monet metsänistutukset yhdessä. Kuokka sopii isopaakkuisten visakoivun taimien istutukseen. jä kloonitaimia eli tietystä emopuusta kloonaamalla tuotettuja taimia. Puolet taimista on peräisin Pertunmaalla, puolet Kuhmoisissa kasvaneesta emopuusta. ”Metsänhoitoyhdistyksestä neuvoivat, että taimia kannattaa laittaa istutusalalle sekaisin. Jos tulee jokin tenkkapoo, toiset taimet saattavat pärjätä paremmin kuin toiset. Niiden taudin- tai pakkasenkestävyys voi esimerkiksi olla parempi”, Mirja Oksa kertoo. Naiset päättävät edetä istutusalalla kahdessa rivissä. Mirja ja Pentti Oksa istuttavat Pertunmaalta, Kirsti Mäkelä Kuhmoisista kotoisin olevia taimia. Kirsti Mäkelä nostaa taimet ämpäriin ja Visakoivun istutus ei juuri eroa rauduskoivun istutuksesta. suuntaa ämpäri, kuokka ja taimisuojat käsissään istutusalalle, Mirja Oksa taiteilee taimivakan pitkine visakoivun taimineen olalleen ja nappaa käteen tornillisen taimisuojia. Pentti Oksa ottaa käteensä kuokan. ”Taimien väliin saa jäädä ainakin viisi metriä. Näitähän ei koskaan harvenneta”, Mirja Oksa sanoo. Visakoivun istutus ei juuri eroa rauduskoivun istutuksesta. Pentti Oksa iskee kuokan kohtisuoraan mättääseen ja vetää maata sen verran pois, että Mirja Oksa saa taimen maahan. Pentti työntää kuokalla maata taimen ympärille ja Mirja tiivistää saappaankärjellään maan taimen ympäriltä ja pujottaa lopuksi taimen ympärille sinisen taimisuojan. Ensimmäinen taimi seisoo suorana mättäällään ja pariskunta suuntaa seuraavalle mättäälle. Tai oikeastaan sitä seuraavalle, sillä istutusalalle on tehty maanmuokkauksessa enemmän mättäitä kuin istuttajilla on taimia. Visakoivun kloonitaimet ovat kalliita, joten niitä ei kannata istuttaa niin tiuhaan, että niitä joutuisi harventamaan. Oksat maksoivat taimistaan arvonlisäveroineen 2,13 euroa kappaleelta, kun samaan aikaan esimerkiksi kuusen kaksivuotiaiden keskipaakkutaimien arvonlisäverollinen hinta oli 0,33 euroa. Taimisuojia istuttajat laittavat myyrien varalta. Myyristä ei juurikaan ole MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 23 23 31/03/15 16:47 Teema: visakoivun istutus Istutuskuokka isketään kohtisuoraan mättääseen ja maata vedetään sen verran pois, että taimen saa maahan. Taimen ympärille työnnetään kuokalla maata. Taimi pysyy suorassa, kun maa sen ympärillä tiivistetään saappaankärjellä. Visakoivu › Lähes aina rauduskoivu. › Ei oma lajinsa vaan muunnos. › Kasvaa luontaisesti Pohjoisja Itä-Euroopassa. › Kasvaa Suomessa luontaisesti maan etelä- ja keskiosissa. › Viljelyyn tarjolla siemen- ja kloonitaimia. ollut alueen taimikoissa riesaa, mutta kalliiden taimien kanssa ei kannata ottaa riskiä. Hirviäkään alueella ei perinteisesti ole ollut, mutta Kirsti Mäkelä tietää kertoa, että tänä keväänä istutusalan läheisyydessä on nähty hirvi. ”Se käveli tietä pitkin. Toivottavasti ei tule tänne”, hän sanoo. Kloonitaimista kaikki visoja Istutusurakka etenee tottuneesti ja pian istutusalalla näkyy kaksi riviä sinisiä taimisuojia. Lehdettömät visakoivun taimet eivät maisemasta juuri erotu. Mirja Oksan mukaan taimisuojista onkin hyötyä paitsi myy- 24 3471_.indd 24 Siniset taimisuojat suojaavat taimia myyriltä mutta helpottavat myös taimien löytämistä. rätuhojen torjunnassa myös tulevissa taimikonhoitotöissä. Sinisten taimisuojien ympäröimät taimet löytyvät hyvin vesakon ja muun kasvillisuuden joukosta. ”Ensin tänne tulee metsämansikkaa, sitten vadelmaa. Jos tulee poimimaan marjoja, huomaa luultavasti palaavansa kotiin tyhjän marja-astian kanssa, kun onkin innostunut raivaamaan taimia esiin”, Mirja Oksa sanoo. Vajaan hehtaarin suuruisen istutusalan paikalla kasvoi ennen kuusivaltainen havupuumetsikkö. Se olisi ikänsä puolesta ollut vielä kasvatuskelpoinen, mutta osa puista alkoi olla niin lahoja, että pariskunta päätti hakata koko metsikön. ”Sen jälkeen, kun viereinen kuusikko hakattiin, alkoivat hakkuuaukon reunassa kasvavat kuuset kaatuilla. Ne olivat niin lahoja, ettei niistä saanut kuin polttopuuta”, Mirja Oksa sanoo. Ajatus visakoivun istuttamisesta tuli metsänhoitoyhdistyksestä. Paikallinen metsäneuvoja ehdotti, että paikalle istutettaisiin jotain erikoispuulajia, lehtikuusta tai visakoivua. Oksilla on kokemusta molemmista puulajeista. Hieman kauempana istutusalasta kasvaa 18 vuoden ikäinen visakoivikko, sen takana 20 vuoden ikäinen lehtikuusik- MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 16:47 ”Ensin tänne tulee metsämansikkaa, sitten vadelmaa.” ko. Puolentoista hehtaarin suuruiseen visakoivikkoon Oksat istuttivat aikoinaan sekä visakoivun siementaimia että kloonitaimia. Siementaimista visakoivuja on 60–70 prosenttia, kloonitaimista kaikki. ”Se oli sellainen kokeilu. Etsimme lehdistä tietoa visakoivun kasvatuksesta ja Pentti kävi metsänhoitoyhdistyksen kurssillakin. Saa nähdä, olemmeko hoitaneet visakoivikkoa oikein”, Mirja Oksa sanoo. Pariskunta on ollut tyytyväinen visakoivikkoonsa, joten he päättivät istuttaa visakoivua uudelleen. ”Kai siinä on taustalla kiinnostus erikoisuuksiin. On mielenkiintoista seurata, kun puihin alkaa tulla muhkuroita. Visaakin on niin monta lajia: paukuravisaa, kaulavisaa ja vaikka mitä. Joistain puista näkee vasta sahattaessa, mitä visaa ne ovat,” Mirja Oksa sanoo. Kloonitaimet pariskunta valitsi siksi, että he halusivat varmistaa, että kaikki taimet ovat visakoivua. Työläs kasvattaa Erikoisuuden lisäksi Oksia kiehtoo visakoivussa siitä saatavat hakkuutulot. Oksattomasta sorvivisasta voi saada jopa viisi euroa kilolta eli noin 4 500 euroa kuutiometriltä ja oksaisesta oksavisasta 50 senttiä kilolta eli noin 450 euroa kuutiometriltä. Lisäksi visakoivun kiertoaika on perinteisiin kuuseen, mäntyyn ja koivuun verrattuna lyhyt, Etelä-Suomessa päätehakkuun aika on puuston ollessa 40–50 vuoden ikäinen. Tienesteille ei tosin pääse helposti. Visakoivu on perinteisiin puulajeihin verrattuna työläs kasvattaa. Visakoivuista pitää heti istutuksen jälkeisinä vuosina ryhtyä karsimaan oksia, sillä muuten niistä tulee monihaaraisia, paksuoksaisia ja lyhyitä. Mirja ja Pentti Oksaa edessä oleva työmäärä ei kuitenkaan hirvitä, sillä karsintaa on tullut harjoiteltua 18-vuotiaassa visakoivikossa. MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 25 25 31/03/15 16:48 Teema: visakoivun istutus ”Pystykarsinta sujuu liiankin näppärästi, tulee otettua liikaa oksia pois.” Toiveissa hyvä kasvu LIINA KJELLBERG Maaliskuun 2015 alussa visakoivun taimet ovat Pukkilassa vielä lumen peitossa. Kun Mirja ja Pentti Oksa viime syksynä kävivät taimikossa, näyttivät taimet kuitenkin voivan hyvin. ”Lehdet olivat tosin silloin jo varisseet pois. Ainakin kesällä taimet tuntuivat kuitenkin olevan hyvissä voimissa, vaikka kesä oli kuiva. Toivotaan, että taimet lähtevät keväälläkin hyvin kasvuun. Sen näkee sitten, kun ne tulevat lehteen”, Mirja Oksa sanoo. Hän arvioi, että taimikkoa tuskin tarvitsee vielä tänä vuonna heinätä. Lisäksi taimia tuli istutusalalle sen verran tiuhaan, että niiden väliin ei tarvitse istuttaa mitään. Tärkeintä on saada taimi suoraan. Kalliit visakoivun taimet kannattaa suojata myyriltä. ”Pystykarsinta sujuu liiankin näppärästi, tulee otettua liikaa oksia pois. Helpompaa se on kuin istuttaminen. Isäntä karsii ylempiä oksia oksasahalla ja minä alempia pitkävartisilla oksasaksilla”, Mirja Oksa sanoo. Mutta on työssä omat raskautensakin. ”Se tehdään keskikesällä ja silloin on yleensä kuumimmat kelit.” Pariskunta suunnittelee istuttavansa istutusalan tyhjiksi jääviin mättäisiin kuusen taimia. Kuusen taimet vähentäisivät visakoivujen kasvutilaa, jolloin visakoivuihin ei tulisi niin herkästi haaroja ja paksuja oksia. Tuloja Oksat eivät usko visakoivikoistaan enää itse saavansa. ”Sikäli tässä iässä on jo aivan sama, mitä puulajia istuttaa. Mutta jos lapset vaikka innostuisivat näistä visakoivuista”, Mirja Oksa sanoo. Sukupolvenvaihdos on hiljalleen hiipinyt pariskunnan mieleen. Lapset ovat maailmalla, mutta tulevat silloin tällöin omien lapsiensa kanssa auttamaan metsätöissä. 26 3471_.indd 26 ”Toivottavasti lapset jatkavat ainakin metsien hoitoa. Se ei ole niin sidottu säihin ja aikatauluun kuin maatalous”, Mirja Oksa sanoo. Mirja ja Pentti Oksa ovat isännöineet tilaa vuodesta 1975 ja Pentti Oksan suvussa se on kulkenut 1920-luvulta lähtien. Tilaan kuuluu vajaat 50 hehtaaria peltoa ja noin 70 hehtaaria metsää. Pellot ovat nyt kolmatta vuotta vuokralla mutta metsänhoitotyöt pariskunta tekee itse. ”Ikä alkaa tulla vastaan, joten pitää ehkä harkita metsänhoitotöiden teettämistä. Voi olla, että tämä on viimeinen istutus, jonka teemme itse”, Mirja Oksa pohtii. Käy ajanvietteestä Kirsti Mäkelä on ehtinyt muutaman mättään Mirja ja Pentti Oksaa edemmäs ja huikkaa takana tuleville, että edessäpäin näkyvät jo viikko sitten istutetut rauduskoivun taimet. Alkaa olla aika kääntyä takaisinpäin. Kolmikko päättää istuttaa ämpärissä ja taimivakassa jäljellä olevat taimet ja lähteä sen jälkeen kahville. Tavoitteena on saada taimet päivän aikana maahan, mutta turhaa kiirettä ei pidetä. ”Tämä ei ole suorittamista, vaan enemmänkin ajanvietettä. Taimet pitää saada ajallaan maahan, mutta emme mieti, kuinka monta taimea tunnissa tulee istutettua”, Mirja Oksa sanoo. Pian ämpäri ja taimivakka kuitenkin tyhjenevät ja kolmikko seisahtuu katsomaan työnsä jälkeä. ”Tämä on niin mielenkiintoista, kun voi seurata, miten taimet lähtevät kasvamaan. Ja mikseivät lähtisi, kun tässä on niin hyvä maaperä”, Kirsti Mäkelä sanoo. ”Kaikkihan meidän istuttamista taimista ovat lähteneet hyvin kasvamaan”, Mirja Oksa huomauttaa. Istutusalalla käy kylmä viima, joten kovin pitkään kolmikko ei viihdy paikoillaan. Taustalla alkaa käki kukkua. ”Se on sitten kesä”, istuttajat toteavat ja lähtevät kulkemaan kohti autoja. MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 16:48 Mirja ja Pentti Oksa ovat istuttaneet visakoivua ennenkin. Istutusalan lähettyvillä kasvaa 18 vuoden ikäinen visakoivikko. MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 27 27 31/03/15 16:48 Teema: visakoivun istutus Viitseliään valinta Visakoivun istutus sujuu pitkälti kuin minkä tahansa puulajin istutus, mutta istutuksen jälkeen työtä riittää joka vuodelle. J TEKSTI LIINA KJELLBERG os suunnittelee visakoivun istutusta, kannattaa heti aluksi selvittää kaksi asiaa: kuka visakoivikon hoitaa ja onko maaperä visakoivulle sopiva. Jos vastauksia ei löydy, on syytä harkita toista puulajia, kertoo visakoivuun perehtynyt Mynnilän Arboretumin perustaja Ensio Soutamo. Moni istuttaa visakoivua suurten hakkuutulojen toivossa. Visakoivun taimet ovat kuitenkin kalliita ja tienesteille pääseminen vaatii työtä. Visakoivujen oksia pitää karsia vuosittain heti istutusvuotta seuraavasta kesästä lähtien, ettei rungoista tule monihaaraisia ja paksuoksaisia. ”Visakoivun taimet ovat niin arvokkaita, että oman onnensa nojaan jätettäviksi niitä ei kannata istuttaa”, Soutamo sanoo. Jos jokavuotiseen karsimiseen riittää aikaa ja intoa, voi Soutamon mukaan ryhtyä miettimään kasvupaikan sopivuutta. ”Visakoivu sopii tuoreille ja lehtomaisille kankaille. Maalajin tulisi olla hietaa tai hietamoreenia ja kasvupaikka saisi viettää lämpimään ilmansuuntaan. Pohjaveden vaivaamilla alueilla visakoivu ei viihdy.” tystä emopuusta kloonatut menestyvät Kainuuta myöten. Visakoivun taimet tulee istuttaa muokattuun maahan. Maanmuokkaus pitää pintakasvillisuuden kurissa mutta helpottaa myös istutustyötä. Valtaosa visakoivuista istutetaan keväällä, mutta Soutamon mukaan myös kesä ja syksy ovat hyvää istutusaikaa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että taimien juuripaakut pysyvät kosteina kuljetuksen, välivarastoinnin ja istutuksen aikana. ”Metlan kokeiden mukaan paras kesäistutusaika on kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Silloin maa on lämpimimmillään ja jos kosteutta riittää, taimet juurtuvat nopeasti. Istutusaika tulisikin valita sateiden mukaan”, Soutamo sanoo. Useampaa alkuperää Visakoivun taimet voi istuttaa joko kuokalla tai riittävän suurella pottiputkella. Tärkeintä on saada taimi suoraan. Mätästetyllä uudistusalalla taimet istutetaan keskelle mätästä. Taimi tulee istut- Joka toiselle riville Jos istuttaa samalle alalle sekä visakoivun klooni- että siementaimia, on sopiva istutustiheys 1600 tainta hehtaarilla. Kloonitaimia istutetaan hehtaarille 400, siementaimia 1200. Kun kloonitaimet istutetaan joka toiseen riviin siten, että joka toinen taimi on kloonitaimi, voidaan päätehakkuupuusto kasvattaa kloonitaimista. 5m Muokattuun maahan Visakoivun taimet tulee tilata hyvissä ajoin, viimeistään istutusta edeltävänä syksynä. Visakoivikon perustamiseen on tarjolla siementaimia ja kloonitaimia. Siementaimista 60–70 prosenttia on visakoivuja, kloonitaimista kaikki. Visakoivu viihtyy parhaiten Suomen eteläosissa, mutta siementaimet pärjäävät ravinteikkailla kasvupaikoilla Pohjois-Suomessakin. Kloonitaimia ei Soutamon mukaan kannata istuttaa Pietarsaari–Joensuu-linjan pohjoispuolelle, sillä kaikki kloonitaimien emopuut ovat Etelä-Suomesta. Kloonitaimista vain Juankoskelta löyde- 28 3471_.indd 28 2,5 m 5m 2,5 m Merkkien selitykset = Kloonitaimi 400 kpl/ha = Siementaimi 1 200 kpl/ha Lähde: Visakoivun kasvatus ja käyttö /Metsäkustannus taa niin syvälle mättääseen, että juuripaakun päälle tulee vähintään 2–3 senttimetriä maata ja taimen juuret yltävät kivennäismaahan. Näin juuripaakku ei kuivu ennen taimen juurtumista. Siementaimia kalliimpia kloonitaimia ei kannata istuttaa niin paljon, että niitä joutuisi myöhemmin harventamaan. Sopiva määrä kloonitaimia hehtaarille on Soutamon mukaan 400 kappaletta. Niiden lisäksi uudistusalalle kannattaa istuttaa esimerkiksi siementaimia, sillä liian väljässä kasvavista taimista tulee oksaisia. Soutamon mukaan hyvä lopputulos syntyy, kun hehtaarille istutetaan 1 200 siementainta ja 400 kloonitainta. Taimien kokonaismääräksi tulee silloin 1 600 tainta hehtaarilla ja istutusväliksi 2,5 metriä. Kun kloonitaimet istutetaan joka toiseen riviin siten, että joka toinen taimi on kloonitaimi, voidaan päätehakkuupuusto kasvattaa kloonitaimista. Kloonitaimista Soutamo kehottaa hankkimaan jopa neljää alkuperää olevia taimia, sillä kloonitaimien kestävyys vaihtelee. Kun eri alkuperää olevat kloonitaimet vielä istutetaan uudistusalalle sekaisin, ei alalle synny suuria aukkoja, vaikka jotain alkuperää olevat taimet kuolisivatkin. Joulukuusta sekaan Halutessaan visakoivikon voi perustaa myös pelkillä siementaimilla. Niitä tulee Soutamon mukaan istuttaa hehtaarille 1 600– 2 000 kappaletta, jotta harvennuksissa voidaan poistaa visautumattomia yksilöitä. Kloonivisojen seassa kasvatetaan usein myös rauduskoivua, mutta se alkaa varjostaa visakoivuja jo kymmenessä vuodessa, Soutamo kertoo. Sama koskee kuusta, mutta esimerkiksi joulukuusia voi visakoivujen seassa kasvattaa huoletta. Alueille, joilla liikkuu paljon hirviä, ei visakoivua kannata juuri istuttaa. Jos kyseessä on pieni visakoivikko, voi hirvituhoja kuitenkin torjua karkotteilla ja aitaamalla taimet. Myyrätuhoja voi puolestaan ehkäistä laittamalla taimien ympärille myyräsuojat. Ne helpottavat myös taimien löytämistä, ja erivärisillä taimisuojilla voi erottaa siemen- ja kloonitaimet toisistaan. • MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 16:48 Uudistunut Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu torjuu tehokkaasti heinän taimen ympärillä, sen ensimmäisinä vuosina, säästäen paljon vaivaa, aikaa ja rahaa. Uusi Ecopulp Taimitassu sisältää esilannoituksen, 10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Tällä varmistetaan taimen lähtö istutuksen jälkeen sekä pyritään parantamaan sen kasvua alkuvaiheessa Taimitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on kannattava sijoitus. Kotimaisen, puukuidusta valmistetun Taimisuojan hajoamisaika on 3-5 vuotta. Ecopulp Taimitassu hengittää, vilkastuttaa pieneliötoimintaa sekä tasaa kosteusvaihteluita. Ecopulp Taimitassu voidaan myös asentaa jo edellisinä vuosina istutettuihin taimiin. Tuotteen, - läpimitta 400mm - paino n. 100 g Ecopulp Taimitassu täyttää KEMERA-rahoituksen tukiehdot Yhteydenotot ja myynti: Tarmet Oy www.tarmet.fi 3471_.indd 29 Puh. 09 35056150 [email protected] 31/03/15 16:48 RAHAPUU Onko harvennusrästejä? M H avaintoni taitaa olla oikea, harvennushakkuiden pinta-ala ei tule enää kasvamaan merkittävästi. Hakkuupoistuma toki jatkaa kasvuaan, koska puustoa on harvennettavilla kohteilla yhä enemmän. Kehityskulku on ollut looginen. Kun käytännössä 1960-luvulla siirryttiin harsinnasta jaksolliseen metsänkasvatukseen, harvennuspinta-alat ja erityisesti harvennuksilta tulevan puun määrä oli aika vähäinen. Nyt olemme tulleet tilanteeseen, jossa harvennusikäisten metsien määrä ja hakkupoistuma on suuri. Seuraavaksi alkaa kasvaa pää- 30 3552_.indd 30 tehakkuiden määrä. Se on looginen jatko nykyisten hyvien harvennusmetsien tullessa päätehakkuukokoisiksi. Kuitupuun osuus kokonaishakkuista voi muutaman vuoden vielä kasvaa, mutta sitten vanha sääntö alkaa taas toimia. Tukin osuus kokonaishakkuista kääntyy uudelleen kasvuun. O n ollut mielenkiintoista seurata keskustelua siitä, mistä laajeneville sellutehtaille tulee puuta. Lähes kaikki puhuvat harvennushakkuiden lisäämisestä. Erityisen suosittua on keskustelu ensiharvennusten lisäämisestä sekä suometsien kasvavista harvennustarpeista. Ensiharvennusten määrä ei tule olennaisesti kasvamaan nykyisestä. Vaikka ensiharvennusten pinta-ala kasvaisi 20 000 hehtaaria vuosittain, tulisi siitä vain noin miljoona kuutiota puuta. Soiden harvennushakkuiden lisääminen ei taida olla yhdenkään puunkorjaajan haave. Todellisuudessa iso osa kasvavista hakkuumääristä tulee lisääntyviltä päätehakkuilta. Nykyisin yksityismetsien kiertoaika on yli sata vuotta. Se tulee laskemaan. Samalla keskimääräinen hakkuukertymä hehtaaria kohti kasvaa ja siitä on yhä isompi osa tukkia. O nneksi yksityiset sahat ovat ketteriä. Ne lisäävät tuotantoa, kun kuitupuulle ja sahalta tulevalle hakkeelle tulee lisää kysyntää ja tukin hinta hieman laskee. Sahatavaran maailmanmarkkinoita me suomalaiset emme kykene sotkemaan. Taidamme tuottaa pari kolme prosenttia kaikesta maailman sahatavarasta. Seuraavaksi alkaa kasvaa päätehakkuiden määrä. Se on looginen jatko nykyisten hyvien harvennusmetsien tullessa päätehakkuukokoisiksi. Kimmo Brandt / Com.pic aastossa liikkuessani en ole havainnut rästiytyneiden harvennuskohteiden määrän lisääntymistä. Se on outoa, koska niistä käydään julkisuudessa keskustelua vähän väliä. Piti kaivaa kirjahyllystä Metsäntutkimuslaitoksen Metsätilastollinen vuosikirja esiin. Vanha sääntö oli, että Suomessa hakataan vuosittain suunnilleen yhtä paljon tukkia ja kuitupuuta. Vanha sääntö ei kuitenkaan toimi enää. Viimeisinä vuosina on hakattu kuitupuuta noin 30 prosenttia enemmän kuin tukkia. Muutos on ollut raju, määrällisesti se tarkoittaa noin kymmentä miljoonaa kuitupuukuutiota joka vuosi. Kun 1990-luvulla tehtiin harvennushakkuita noin 250 000 hehtaaria vuosittain, tehdään niitä nykyisin noin 500 000 hehtaaria. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:49 OMA METSÄ Metsänhoito 21 kysymystä kuusen istuttamisesta Sivu 32 Puukauppakoulu Mitä kaupassa sovitaan Sivu 36 Tutkimus Laatusiemenet vähissä Sivu 38 Allakka Lippalakki turvanamme Sivu 39 pikatesti Vääntöä korjuuseen sivu 35 Perintömetsä Luovutusvoitosta yllätysvero Sivu 40 kuva Mikko Riikilä Kysy pois 3547_.indd 31 Aiheuttaako paju allergiaa? Sivu 42 31/03/15 17:49 METSÄNHOITO Teksti Hannu Jauhiainen Kuvat Hannu Jauhiainen, Mikko Riikilä kuusen istutuksesta Kuusikot perustetaan tyypillisesti istuttamalla. Istutus on aloittelevallekin metsänomistajalle sopivaa puuhaa. 1 Miten kuusentaimikko perustetaan? Valtaosa kuusentaimikoista on perustettu istuttamalla. Pieni osa on syntynyt luontaisesti joko itsestään tai sopivien hakkuiden avustuksella. 2 Voiko kuusta uudistaa luontaisesti? Kuusen luontaista uudistamista on Pohjois-Suomessa tehty suojuspuuhakkuin, mutta tulokset eivät ole olleet kovin hyviä. Pienaukot ja pienialaiset kaistalehakkuut voivat sopivissa paikoissa tuottaa kuusentaimikon. Täystiheän taimikon syntyminen on epävarmaa. 3 Voiko alikasvoskuusia hyödyntää? Kuusentaimia syntyy sopivilla kasvupaikoilla varttuneen puuston alle, jos se on harvennettu ja maaperä on taimettumisaltis. Esimerkiksi koivikot taimettuvat helposti kuuselle. Jos varttunut puusto voidaan korjata ilman merkittäviä taimivaurioita, kuusentaimikko saadaan syntymään luontaisesti. Jos kuusentaimia on kuusikossa, ne tuhoutuvat yleensä 32 3543_.indd 32 korjuussa. Varjossa kasvaneet taimet eivät myöskään menesty hakkuuaukolla kovin hyvin. 4 Kelpaavatko kaikki taimet uuden metsän perustaksi? Varttuneen puuston alle syntyneet kuusen taimet voivat olla kitukasvuisia tai hyvinkin vanhoja. Kuusikon alikasvostaimet saattavat olla lahovikaisia jo nuorena. Alikasvostaimien pitäisi olla terveitä ja hyväkasvuisia, jotta niitä voidaan hyödyntää uuden metsän perustamisessa. 5 Minkälaiselle kasvupaikalle kuusi sopii? Kuusi sopii reheville maille, joita ovat lehtomaiset ja tuoreet kankaat. Siis sellaisiin metsiin, joissa kasvaa mustikkaa tai muita ruohokasveja. Taimilaji on valittava tapauskohtaisesti. Hirvituhoalttiilla aloilla kuusia voidaan istuttaa sekapuustoksi myös kuivilla kankailla. Kuusentaimia saattaa syntyä alispuustoksi melko karuillakin mailla. Mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä huonompi taimien jatkokehitys on. Vaikka kuusentaimi on kasvanut puolen metrin mittaiseksi, siitä ei välttämättä kehity koskaan tukkipuuta. Lapissa kuusta kannattaa kasvattaa vain rehevimmillä kasvupaikoilla. 6 Millaisia taimia on tarjolla? Kuusenistutukseen on tarjolla eri-ikäisiä ja erikokoisia paakkutaimia. Pienimmät taimet ovat 1-vuotiaita, sen lisäksi on tarjolla 1,5-, 2- ja jonkin verran myös 3-vuotiaita taimia. 7 Mikä sopii minnekin? Perinteisesti isoja taimia on istutettu rehevimmille ja helpoiten heinittyville maille ja pienempiä muualle. Yleensä kannattaa käyttää 1–1,5-vuotiaita taimia, ne lähtevät parhaiten kasvamaan. Pienissä taimissa paakun koko on sopiva suhteessa taimen pituuteen. Isot taimet saattavat olla turhan hyväkasvuisia taimitarhavaiheessa, jolloin paakku on liian pieni suhteessa taimen pituuteen. Muutoinkin tanakka ja lyhyt taimi menestyy useimmiten paremmin kuin pit- kä ja hontelo. Kolmivuotiaita tanakkavartisia taimia käytetään lähinnä pellonmetsitysalueilla. 8 Paljonko taimet maksavat? Yleisimmin käytetyt kuusentaimet maksavat noin 0,18– 0,25 euroa kappaleelta ilman arvonlisäveroa. 9 Paljonko hehtaarille istutetaan? Kuusen taimien sopiva istutusmäärä on metsänhoitosuositusten mukaan 1 600-1 800 kappaletta hehtaarille. 10 Voiko kuusta kylvää? Kuusen kylvöä ei suositella, koska sen onnistuminen on hyvin epävarmaa. Kuusen siemeniä voi kylvää männyn siementen seassa esimerkiksi hirvituhoalttiille maille. 11 Miksi uudistusalat muokataan? Kuusen kasvupaikat ovat reheviä ja uudistusaloille kasvaa runsaasti pintakasvillisuutta. Istutustaimet eivät MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 18:34 pärjää muokkaamattomassa maassa. Heinien lisäksi tukkimiehentäit sekä ravintokilpailu ovat taimien uhkana. 12 Mikä maanmuokkaus sopii kuusentaimille? Kuusen uudistusaloille suositellaan mätästystä. Siinä kaivinkoneella tehdään taimille sopivia mättäitä. Suositeltavaa on istuttaa kuusen taimet syvälle mättääseen siten, että juuret yltävät lähelle mättääksi käännetyn kivennäismaan alla olevaa kunttaa. Kosteissa notkelmissa käytetään ojitusmätästystä. Siinä kaivetaan pieniä ojia ja niiden maista tehdään mättäitä. 13 Milloin istutetaan? Kuusen taimia voidaan istuttaa keväällä, kun maaperä on lämmennyt riittävästi. Yöpakkasten kovettamaan maahan taimia ei kannata laittaa. Taimia voidaan istuttaa myös kesällä ja syksyllä, kunhan taimet on käsitelty istutusaikaan sopiviksi. 14 Kannattaako istuttaa itse? Taimien istutus sopii hyvin aloittelevankin metsänomistajan työksi. Jos ei ole ennen istuttanut taimia, kannattaa pyytää opastus taimien toimittajalta, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä. 15 Kauanko hehtaarin taimikon istuttamiseen menee? Ammattilainen voi istuttaa hehtaarin eli noin 1 800 tainta yhden pitkän työpäivän aikana. Aloittelijalle 500 tainta päivässä on hyvä tulos. Istutusaikaan vaikuttaa uudistusalan sijainti ja jonkin verran myös maanmuokkaustapa. 16 Mitä istutuksen teetättäminen maksaa? Osa toimijoista tarjoaa kokonaispaketteja, joihin kuuluu 3543_.indd 33 Tavallisin uudistamismenetelmä kuuselle on 1,5-vuotiaiden paakkutaimien istutus laikkumättäisiin. maanmuokkaus, taimet ja istutus ja usein vielä takuu ensimmäiselle kasvukaudelle. Hintaan vaikuttaa maanmuokkaustapa ja taimilaji. Uudistusalalle voi saada taimet 1 000-1 700 euron hehtaarihintaan. Pelkkä istutustyö maksaa keskimäärin 400 euroa hehtaarilta. Hinnat ovat ilman arvonlisäveroa. 17 Mitä uhkia taimilla on? Jos taimet on istutet- tu huolimattomasti, kuiva sää voi olla uhka taimille. Vaikka ne pysyisivätkin hengissä, taimet jurovat eivätkä lähde kunnolla kasvuun. Tukkimiehentäit voivat vioittaa taimia huonosti muokatulla uudistusalalla, jossa on tuoreita hakkuutähteitä. Myös keväthalla voi vaurioittaa taimia. Heinittyminen on seuraavien kesien mahdollinen uhka. Rehevimmillä mailla koivu tai lehtikuusi voi olla kuusta parempi vaihtoehto. Niiden tai- met selviävät nopeammin kilpailevasta heinikosta. Koivun ja lehtikuusen riesana ovat kuitenkin hirvet. Taimet pitää varastoida ennen istutusta niin, että juuripaakut eivät pääse kuivamaan. Olisi hyvä, jos istutuspaikan vieressä on vesipaikka. Jos sellaista ei ole, kannattaa maanmuokkauksen yhteydessä kaivaa pieni kuoppa varastopaikan lähelle. Sen pohjalle kertyy yleensä vettä, jolla voi kastella taimet. MAKASIINI 3 • 2015 33 31/03/15 18:34 METSÄNHOITO 18 Milloin taimikko pitää tarkastaa ensimmäisen kerran? Taimien kehitystä on hyvä käydä katsomassa jo ensimmäisenä kesänä. Silloin paljastuvat heti esimerkiksi taimien käsittelyssä tai istutuksessa tehdyt virheet ja niiden mahdolliset seuraamukset. Muutaman vuoden päästä on enää vaikea sanoa, mihin taimet ovat kuolleet. Myös tukkimiehentäin aiheuttamat tuhot ovat ensimmäisenä kesänä näkyvissä. 19 Milloin taimikkoa on täydennettävä? Jos taimia kuolee ensimmäisinä vuosina huomattava määrä, eikä korvaavia luontaisia taimia ole syntynyt tarpeeksi, täydennysistutus voi olla tarpeen. Se pitäisi kuitenkin tehdä pian ensimmäisen istutuksen jälkeen, seuraavana syksynä tai viimeistään seuraavana keväänä. Kun uudistusala heinittyy, eivät täydennystaimet menesty kovin hyvin. Aukkopaikkoihin voi myöhemmin istuttaa rauduskoivuja. 20 Tarvitaanko heinäystä? Etenkin rehevillä mailla sekä peltojen metsitysalueilla kuusentaimikko joutuu nopeasti pintakasvillisuuden valtaan. Kastikat, horsmat ja metsävadelmat saattavat muodostaa niin tiiviin kasvuston, että kuusentaimet tukahtuvat valon puutteeseen. Pintakasvillisuus taittuu lumen painosta maahan, jolloin hennot kuusentaimet voivat vääntyä vinoon eivätkä välttämättä enää oikene. Seurauksena on tukahtuminen seuraavan kesän kasvuston alle. 21 Milloin varhaisperkaus tulisi tehdä? Varhaisperkaus on hyvä tehdä silloin, kun uudistus- HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle TAPIO SILVA Oy SIEMENKESKUS Torholantie 33 12100 Oitti puh. 0294 32 6000 www.tapio.fi /siemenkeskus [email protected] Kuusta syntyy usein harvennetun lehtipuuston alle, jolloin uusi kuusimetsä voidaan perustaa ylispuut poistamalla. Taimikon tulisi olla sopivan pientä, jotta korjuuvauriot jäävät vähäisiksi. alan lehtipuusto on kasvanut 1-2 metrin mittaiseksi ja on kuusen taimikkoa selvästi pidempää. Varhaishoito kannattaa tehdä mieluummin vuoden etuajassa kuin vuoden myöhässä. Etelä-Suomessa sopiva varhaisperkausaika on yleensä viisi vuotta istutuksen jälkeen. Varhaisperkauksessa poistetaan tyypillisesti kaikki havupuun taimia pidempi lehtipuusto. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana KYLVÄ HYVÄÄ! Tilaa Tapion jalostettua siemenviljelyssiementä 34 3543_.indd 34 MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 18:34 pikatesti Pitkävartisen vänkärin varren pää kohoaa korkealle, kun se on asennettu sahausrakoon. Fiskarsin nostokoukku pikakiinnittyy vänkärin varteen. Uutta rautaa kaatomiehille Teksti ja kuvat Mikko Riikilä Asiantuntija Seppo Sysmäläinen F iskars on kasvattanut WoodXpert-tuoteperhettään kahdella uudella kaatovänkärillä. Ensi silmäyksellä huomio kiinnittyy varsiin, jotka ovat kupeiltaan litistettyä teräsputkea. L-mallin pituus on 115 senttiä. Vipuvartta siis riittää isonkin puun kaatamiseen. M-malli on 70-senttinen. Se on hieman lyhyempi kuin Fiskarsin vanha vänkäri. M-malli painaa 2,3 kiloa ja L 2,8 kiloa. Varren pään kädensijassa on Fiskarsin kirveistä tuttu oranssi muotoilu. Huomio- Plussat +pikakiinnitettävä vänkärikoukku +pitkävartisen vänkärin nostovoima +uudet niksit vänkärin käyttöön Miinukset -pitkävartisen vänkärin pieni nostovara -lapaosan paksuus -huomiovärin vähäisyys Niinkin valmista tuotetta kuin kaatovänkäriä voi näköjään kehitellä. väri saisi jatkua pidemmällekin varteen. Siniharmaa putkivarsi hukkuu helposti lumihankeen. Runkojen kääntelyyn ja konkeloiden laukaisuun tarkoitettu kiinteä vänkärikoukku on korvattu uudella idealla. Vänkärin varressa on lenkki, johon saa kytkettyä WoodXpert-sarjan nostokoukun tai pinotavarasakset. Tämä on iso parannus. Vanhojen vänkärien koukut tapaavat aina heilua väärään asentoon, kun puu pitäisi kaataa. Nostokoukku pikakiinnittyy vänkäriin vaivattomasti. Nostokoukun kärki tarraa puuhun monin verroin pitävämmin kuin kiinteä, syntymätylsä vänkärikoukku. Pitkävartisessa vänkärissä varsi- ja lapaosan välinen kulma saisi olla loivempi kuin lyhytvartisessa. Kun lapakulma on sama, sahausrakoon työnnetyn pitkävartisen vänkärin varren pää asettuu korkeammalle kuin lyhytvartisen. Koholla olevaan varteen tarttuen on helppo nostaa selkä suorana. Toisaalta nostovara jaloilla ponnistettaessa jää vähäiseksi. Kaatosuuntaa vasten nojaavaa puuta ei tahtonut saada jaloilla ponnistaen kallistettua riittävästi, jotta puu olisi lähtenyt kaatumaan. Lisää nostovaraa saa, kun menee kyykkyyn, tukee varren hartiaa vasten ja ponnistaa jaloilla. Loivempi kulma auttaisi Uusia niksejä Vänkärin lapaosa ei työnny sahausrakoon yhtä helposti kuin Fiskarsin vanhan vänkärin. Syyksi epäilimme vänkärin lapaosan kiilamaisuutta. Vipuvoima kasvaa, kun vänkärin lapa on vain osin puun sisällä. Vaarana on, että lapa painuu yläpuoliseen puuhun, jolloin runko ei lähde kallistumaan. Koetyömaalla käytettiin moottorisahaa, jossa oli tavanomainen 325-jaollinen, 1,5 millin paksuisin vetolenkein varustettu teräketju. Fiskarsin esitteessä on pari uutta niksiä vänkärin käyttöön. Vänkärin varsi palvelee katkottavan pöllin alla telana, joka korottaa rungon maasta ja helpottaa sahausta. Tätä varten pölli pyöräytetään koukun avulla niin, että varsi kääntyy rungon alle. Varsi toimii myös pöllien vetolaitteena, kun varteen kiinnitetään Fiskarsin pinotavarasakset ja kiinnityslenkki siirretään varren keskiosaan. Varsi toimii sankana, joka varassa puu riippuu. Pölliä vetämään tarvitaan kaksi ihmistä. MAKASIINI 3 • 2015 3475_.indd 35 35 31/03/15 17:05 Puukauppakoulu 3/8 Pystykauppa on metsänhakkuusopimus. Siinä ostaja maksaa oikeudestaan korjata sovitut puut. Mitä tuli sovittua Metsänomistajan kannattaa harkita, millaisin ehdoin ja kenen kanssa puukauppa on järkevä tehdä. Teksti ja kuvat Mikko Riikilä T ämä saattaa yllättää ainakin aloittelijan: Pystykaupassa ei tarkalleen ottaen myydä puuta. Kaupankohteena on hakkuuoikeus, jonka mukaan ostaja saa hakata myyjän metsää kauppakirjassa määritellyin ehdoin. Myyjän ja ostajan allekirjoittama asiakirja ei olekaan muodoltaan kauppakirja vaan metsänhakkuusopimus. Puun ostaja maksaa siis oikeudesta korjata sovitut puut. 36 3476_.indd 36 Sopimukseen kirjataan määräaika, johon mennessä hakkuu on tehtävä – puhutaan korjuuajasta. Tavallisimmin korjuuajaksi sovitaan kaksi vuotta kaupantekopäivästä. Kauppakirjassa on maininta korjuuajasta sekä päivämäärästä, johon mennessä puut on mitattava. Huonojen korjuukelien vuoksi talvella hakattavia leimikoita ei läheskään aina ehditä korjata määräajassa. Usein sopimuksien ehdoissa todetaan, että korjuuaikaa voidaan jatkaa enimmillään vuodella. Tämä si- too myös myyjää, joka on allekirjoittanut sopimuksen. Jos tällaista mainintaa ei ole, ostajat pyrkivät neuvottelemaan jatkoaikaa korjuulle. Ostaja on velvollinen maksamaan metsänhakkuusopimuksessa mainitun kauppahinnan myyjälle, vaikka osa leimikosta jää korjaamatta. Käytännössä tällaiseen tilanteeseen joudutaan harvoin. Kuin vakuudeton luotto Puukauppa vastaa vakuudettoman luoton MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:08 antamista. Puiden omistusoikeus siirtyy ostajalle yleensä ennen kuin niitä on maksettu. Kannattaa siis harkita, kenen kanssa ja millaisin ehdoin puukauppa on järkevä tehdä. Isojen metsäyhtiöiden ja vakavaraisten sahojen puukaupoissa luottotappioiden riski on pieni. Pienten puunjalostajien ja puuta välittävien yrittäjien kanssa tilanne voi olla toinen. Ostajan vararikossa puun myyjällä on suuri vaara menettää metsärahat. Metsänhakkuusopimuksessa määritellään, milloin puut luovutetaan ja omistusoikeus siirtyy ostajalle. Vakavaraisten ostajien kaupoissa tavallisimmat luovutusehdot ovat ”mitattaessa” tai ”kaadettaessa”. Käytännössä näillä ei ole eroa, kun puut mitataan hakkuukoneen mittalaitteella. Ehto ”mitattaessa” tarkoittaa, että puun omistusoikeus siirtyy ostajalle sitä mukaa kun kone karsii ja katkoo puut ja mittaa samalla rungon. Ehto ”kaadettaessa” tarkoittaa, että omistusoikeus puuhun siirtyy heti, kun runko irtoaa kannolta. Tätä sovelletaan esimerkiksi Pohjois-Suomessa, jossa pystykauppojenkin kuitupuueriä saatetaan mitata vasta tehtaalla. Tuntemattomien ja maksukyvyltään epäilyttävien ostajien kanssa luovutusehdoksi on syytä määritellä ”maksettaessa”. Metsänhakkuusopimuksen ”muut sopimusehdot” kohdassa sovitaan, saako puutavaraa kuljettaa tehtaalle hakkuun aikana. Luotettavaksi tiedettyjen ostajien kanssa tämän sallimisesta ei koidu ongelmaa. Epävarmojen ostajien kanssa on syytä kieltää puiden kaukokuljetus hakkuun aikana. Tällöin puut pysyvät metsässä tai tienvarressa myyjän omaisuutena, kunnes rahat ovat myyjän tilillä. Pelkkä ”maksettaessa” ehto ei turvaa myyjän saatavia, jos puut kuljetetaan pois. Jos maksut jäävät rästiin, pois viedyt puut voi saada takaisin vain, jos pystyy yksilöimään oman puueränsä. Se on käytännössä usein mahdotonta. Vaihtoehtoisesti myyjä voi vaatia ostajalta pankkitakauksen puukauppasaataville, jos hän epäilee ostajan maksukykyä. Loppukauppahinta maksetaan 1–2 kuukauden kuluttua hakkuun päättymisestä. Välimaksuja ei yleensä käytetä, ellei niistä erikseen sovita. Maksuaikataulun kanssa on syytä olla tarkkana, jos samalla kaupalla myydään arvokas, kesällä korjattava päätehakkuukuvio ja talvella korjattava harvennus. Pahimmillaan voi käydä niin, että kesäleimikko hakataan heti, mutta talvikohteen korjuu viipyy pari vuotta. Pääosa kauppahinnasta maksetaan vasta, kun koko leimikko on korjattu, vaikka suuri osa puista on hakattu pian kaupanteon jälkeen. Tällaisissa kaupoissa kannattaa sopia, että kauppahintaa tilitetään sitä mukaan, kun puita on korjattu. Omat toiveet lisäehtoihin Yleensä hakkuusopimuksen valmiissa ehdoissa todetaan esimerkiksi, että hakkuussa noudatetaan metsänhoitosuosituksia. Myyjän erityistoiveet hakkuutavasta – esimerkiksi yläharvennus, jatkuva kasvatus tai harvennuksen voimakkuus – on syytä kirjata kaupan lisäehtoihin. Varsinkin energiapuuta korjattaessa kaupan lisäehdoissa kannattaa sopia myös varastopaikan käytöstä. Monelle myyjälle on ikävä yllätys, jos loputon kantokasa seisoo aukon laidassa vuosikausia. Sanasto Puukauppasopimus (= metsänhakkuusopimus): Asiakirja, jossa myyjä maksua vastaan luovuttaa ostajalle hakkuuoikeuden määriteltyyn leimikkoon. Arkikielessä puhutaan pystykaupasta. Korjuuaika: Puukauppasopimuksessa määritelty aika, jonka kuluessa ostajalla on oikeus hakata sovittu leimikko. Pankkitakaus: Ostajan pankissa asettama vakuus maksamattomalle kauppahinnalle. Ennakkomaksu: Osa kauppahinnasta, yleensä 20–30 prosenttia voidaan maksaa tavallisesti 1–2 kuukauden kuluessa puukaupan sopimisesta. Ennakkomaksuista sovittava ostajan kanssa erikseen. Luovutusehto: Puukauppasopimuksessa määritellään, milloin puut ja niiden omistusoikeus siirtyvät ostajalle. Metsälehti Makasiinin Puukauppakoulu jatkuu koko vuoden. Jatkossa pureudutaan seuraaviin aiheisiin: Makasiini 4: Korjuun valvonta Makasiini 5: Puukaupan päättäminen Makasiini 6: Puukaupan juridiikka Makasiini 7: Puutavaran mittaus Makasiini 8: Erimielisyyksien ratkominen Muista maksuaikataulu Puukauppojen maksuaikataulut vaihtelevat ostajakohtaisesti. Ennakkomaksua voi saada, mutta se täytyy itse neuvotella. Ennakon suuruus on tavallisesti 20–30 prosenttia arvioidusta kauppahinnasta. Se maksetaan yleensä 1–2 kuukauden kuluttua kaupan allekirjoittamisesta. Hakkuusopimuksessa määritellään, milloin omistusoikeus siirtyy ostajalle. Yleensä omistus siirtyy puita kaadettaessa tai mitattaessa. MAKASIINI 3 • 2015 3476_.indd 37 37 31/03/15 17:08 TUTKITTUA Tammelassa Kanta-Hämeessä sijaitseva kuusen siemenviljelys on perustettu vuonna 1964. Huippua odotellessa Kuusella oli hyvä siemenvuosi viimeksi vuonna 2012. TEKSTI LIINA KJELLBERG Kuusen jalostetun siemenen varastot ovat hupenemassa. Metsikkösiementä riittää vielä, mutta siemenviljelyksiltä kerätty siemen alkaa taimitarhoilla paikoin loppua. ”Kuusella oli hyvä siemensato viimeksi vuonna 2012. Siemenviljelyksiltä kerättiin silloin vajaat 3 000 kiloa sie- Huippuvuodet harvassa Vanha aineisto kertoo siemensadon vaihtelusta. Kpl/m2 2500 Mänty Kuusi 2000 1500 1000 500 0 1960 Lähde: Luke 38 3551_.indd 38 mentä eli noin kahden vuoden tarve. Viime syksynä siementä saatiin talteen noin vuoden tarvetta vastaava määrä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Markku Nygren. Taimituotantoon käytetään ensisijaisesti jalostettua siemenviljelyssiementä, sillä se on laadukkaampaa kuin metsikkösiemen. Kuusen siemenviljelyssiemenestä on kuitenkin toistuvasti pulaa, sillä kuusella on runsaita siemenvuosia vain kerran pari kymmenessä vuodessa. ”Lisäksi meillä on liian vähän kuusen siemenviljelyksiä. Tilanne paranee, kun kasvamassa olevat uudet viljelykset tulevat tuotantoikään”, Nygren sanoo. Siementä pohjoiseen 1972 Talousmetsien siemensatoihin on vaikea vaikuttaa mutta siemenviljelyksillä se onnis- tuu. Kuusten kukintaa edistetään esimerkiksi ruiskuttamalla varterunkoihin gibberelliini-hormonia. Se lisää Nygre nin mukaan siemensatoa merkittävästi, jos kukintaolosuhteet ovat muuten hyvät. Lisäksi Lukessa tutkitaan parhaillaan, miten siementen itävyyttä taimitarhoilla voidaan parantaa. Luken siemensatoennusteiden mukaan kuusen siemensato on Etelä- ja Keski-Suomessa tänä keväänä melko runsas mutta Pohjois-Suomessa heikko. Ensi keväästä näyttää Etelä- ja Keski-Suomessa tulevan katovuosi, Ylä-Lapissa siemensato voi sen sijaan olla pitkästä aikaa jopa runsas. Luken tutkija Tatu Hokkanen muistuttaa, että siemensatoennusteet on tehty talousmetsille, joten tilanne ei siemenviljelyksillä välttämättä ole sama. Suuntaa ennusteet sielläkin kuitenkin antavat. Männyn siemensato on Etelä-Suomessa tänä keväänä keskinkertainen, selviää Luonnonvarakeskuksen siemensatoennusteista. Pohjoiseen mentäessä käpyjen määrä laskee ja siemensato on suuressa osassa Keski- ja Pohjois-Suomea heikohko. Ensi vuosi sen sijaan suosii männyn luontaista uudistamista: Eteläja Keski-Suomeen odotetaan keskimääräistä runsaampaa siemensatoa. Pohjoisessa sato on muuta maata heikompi mutta parempi kuin tänä vuonna. Keväällä 2017 siemensato lienee koko maassa keskinkertainen tai sitä heikompi. Näkö kuntoon suomännyllä Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat löytäneet lupaavia lääkeaihioita suomännyn juurisienistä ja rungon sisäoksista. Endofyyttisienestä voi löytyä lääke silmänpohjan ikärappeuman sekä tulehdusperäisen nivelrikon ja nivelreuman hoitoon. Suomännyn juuresta voi lisäksi kehittyä joko silmän pintaa hoitava lääke tai pakkauksissa käytettävä härskiintymistä estävä tuote. Lääkkeen kehittely kestää yleensä 10–20 vuotta. Marjat mukaan metsänhoitoon Harvennushakkuut lisäävät puolukan ja mustikan satoa. Avohakkuut puolestaan romahduttavat mustikkasadot, mutta puolukkaa kasvaa myös uudistusaloilla. Itä-Suomen yliopistossa väittelevä Marjut Turtiainen on kehittänyt malleja mustikka- ja puolukkasatojen ennustamiseen erilaisissa metsiköissä. Mallit kertovat, kuinka eri metsänkäsittelytoimenpiteet vaikuttavat satoihin. Näin marjasato voidaan ottaa osaksi metsäsuunnittelua. kuva: Fredrik Lähnn ? ERKKI OKSANEN/LUKE Männyn siementä keskinkertaisesti MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:14 Metsäläisen allakka Lippalakki turvanamme P J uuri ne, jotka sahaavat vähän, ovat suurimmassa vaarassa. Monet ovat iäkkäitä, kankeita kavereita, joiden työnteko on kopeloa ja taitamatonta. Kokemus on poissa, samoin tekniikka ja ymmärrys ergonomiasta ja turvallisesta sahankäytöstä. Meikäläinen on käynyt koulut ja sahannut reilut 35 vuotta aktiivisesti, enkä ilman täyttä turvavarustusta metsään mene. Sahanterä on sen verran housujani ja saappaitani sipaissut, että tiedän, ettei satavarmaa sahuria olekaan. Jännitteinen oksa tai vesa voi ponnahduttaa terän, tai hetken herpaannus voi päästää sahan takapotkuun. Maassa saattaa olla risu, monttu tai kivennupula, johon sahuri horjahtaa väärällä hetkellä. Päähän laitetaan kunnon kypärä silmikkoineen ja kuulosuojaimineen. Nykyään voi samalla kuunnella radiota. Alusmyssy on tarpeen pakkaskelillä. Jalassa käytän itse talvisin saappaita ja sulan maan aikana turvamaihareita. Turvahousuina käytän avohaalarimallia, joissa suojaus ylettyy reiden juureen asti. Selkäkään ei paljastu kumarrellessa. Turvakäsineitä on käytössäni monet, vuorilliset ja vuorittomat sormikasmallit ovat suosikkejani. Pakkasella kintaat sisätumppuineen ovat hyvät, räntäsateella kumirouhepintaiset pitävät kädet kuivina pisimpään. Metsurinpusero on huomiovärinen, ja sen selkälippa uittaa veden takamuksen yli. Puseron rintataskussa on paikka kännykälle, joka on hyvä henkivakuutus vahingon sattuessa. Jos jollakin on varaa hankkia moottorisaha, pitäisi olla kyllä varaa hankkia kunnon asusteet. Puun kaadossa vänkäri on hyvä apu, mutta liikaa ponnistamalla saa selän kipeäksi. Eikä vänkärilläkään saa puuta aina kaatumaan vasten tuulta tai oksiston painoa. Veivattava kaadonsuuntaaja on kallis, mutta oiva peli. Lähes puu kuin puu antautuu sen edessä ja kaatuu juuri tarkoitettuun suuntaan. Tämä puolestaan helpottaa merkittävästi karsintaa ja pöllien kasausta, eli rasitusta. Turvaa terveytesi – turvavarusteilla – hyvillä apuvälineillä – työmaan suunnittelulla S aha aiheuttaa vahinkoa harvakseltaan, kompastelu paljon useammin. Metsurin jalkineiden pohjat ovat melko pitävät niin jäätiköllä kuin sammalikossakin. Nilkan nyrjähdys voidaan välttää niiden tukevuuden ansiosta. Selkä ja kädet väsyvät kaikilla metsureilla, mutta venähdykset ja isommat vaivat voidaan ehkäistä oikeilla työtekniikoilla ja hyvillä apuvälineillä. Varustevyöstäni nappaan vasempaan käteen pinotavarasakset ja oikeaan käteen nostokoukun. Niiden avulla ei tarvitse kumartua syvään, kun tarraa pölliin kiinni. Ote pitää, kunhan muistaa teroittaa ottimien kärjet. Kantaminen sujuu niillä sopivalla korkeudella, ja niistä on iso apu pöllin kääntelyssä yli niskojensa. Tuulikki SIROLA arhaat metsäkelit polttopuusavottaa ja lautatukkien tekoa varten ovat nyt. Moottorisahojen pärinää kuuluukin muutamasta suunnasta pitkän hiljai selon jälkeen. Tomerat isäntämiehet ja vetreät mökkiläiset siellä sahojaan soittelevat. Päässä on lippalakki ja risat kuulosuojaimet, jalassa pitkävartiset Kontiot ja kehoa verhoaa sininen kokohaalari. Käsiin on investoitu uudet kiinalaiset nyppyhanskat. Meikäläistä hirvittää. Eräänkin kerran olen saunonut vanhojen metsäjätkien kanssa ja nähnyt moottorisahan raatelemia raajoja. Ne eivät ole mitään siistejä pikkunirhaumia. Ammattiväki sentään osaa jo itsensä suojata, mutta harrastajametsurit aiheuttavat harmaita hiuksia. Olen monesti heille turvavarusteista saarnannut. Yleisin vastaus on ollut, että minähän sahaan niin vähän, ettei kannata kalliita kamppeita hankkia. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. MAKASIINI 3 • 2015 3478_.indd 39 39 31/03/15 17:17 perintömetsä Luovutusvoitto voi yllättää Perintämetsää myytäessä on syytä olla tarkkana, sillä kauppa saattaa poikia yllättävän suuren luovutusvoittoveron. P erintömetsän myynnistä maksetaan luovutusvoiton veroa. Voitto lasketaan vähentämällä saadusta kauppahinnasta tietyt, tuloverolaissa säädetyt vähennykset. Lisäksi luovutusvoittoon ja luovutustappioon lisätään verovelvollisen käyttämä metsävähennys, jos myyty alue oli metsävähennykseen oikeutettu. Näin saadusta summasta maksetaan luovutusvoiton veroa pääomatulojen veroasteen mukaan joko 30 tai 33 prosenttia. Jos kauppa suunnitellaan huolellisesti, perintömetsän myyjä voi minimoida verorasituksen, kuten seuraavat esimerkit kertovat. Älä aliarvota metsää Kaksi sisarta perii Leppävirralla sijaitsevan metsätilan. Sisaret haluavat minimoida perintöveron. Tilalla ei ole metsäsuunnitelmaa eikä tila-arviota ole tehty, niinpä metsän arvo määritetään perukirjaan Verohallinnon arvostusohjeen mukaisena niin sanottuna taulukkoarvona. Ohjeen mukaan arvo on 2 900 euroa hehtaarilta, jolloin 30 hehtaarin tilan arvoksi perintöverotuksessa tulee 87 000 euroa. Tästä kumpikin sisar maksaa perinnönjättäjän lapsena I veroluokassa perintöveroa 2 085 euroa (alle 5 prosenttia). Perintövero määräytyy perintö- ja lahjaverolain 14 pykälässä olevan taulukon mukaan. Sisarten muodostama kuolinpesä myy 40 3479_.indd 40 perintötilan ja saa siitä kauppahintana 100 000 euroa. Kaupasta kertyy luovutusvoittoa 13 000 euroa (100 000 – 87 000), josta kuolinpesä maksaa luovutusvoiton veroa 3 900 euroa (30 prosenttia). Esimerkissä ei ole otettu huomioon vähennyserinä myynnin kuluja eikä perusparannusmenoja. Verorasitus yhteensä perinnöstä ja kaupasta on 4 035 euroa kummallekin sisarelle. Jos sisaret olisivat käyttäneet perunkirjoituksessa metsän todellista käypää arvoa – tila-arvion mukaan 100 000 euroa – ei kaupassa olisi syntynyt luovutusvoiton veroa. Verorasitus yhteensä olisi ollut perintöveron verran eli 2 800 euroa sisarta kohden. Esimerkki kuvaa, miten paljon kevyempää lähiomaisten perintöverotus on verrattuna luovutusvoiton verotukseen. Jos on aikeissa myydä perintömetsän muulle kuin lähiomaiselle, ei kannata säästää perintöverotuksessa. Luovutusvoiton verotuksessa perintömetsän hankintameno on aina perintöverotuksessa käytetty arvo. Perintöverotukseen voi hakea Verohallinnosta oikaisua viiden vuoden kuluessa perintöverotuksen toimittamista seuraavan vuoden alusta. Älä myy kuolinpesän osuuksia Ajatellaanpa, että esimerkin sisarista toinen myy osuutensa perintömetsästä pojalleen uskoen, että lähiomaisten välinen kauppa on luovutusvoiton verosta vapaa. Pieleen menee! Kuolinpesä on myyntihetkellä jakamaton, joten sisar ei voi yksin myydä metsäaluetta, vaan hän tosiasiassa myy kuolinpesäosuutensa. Kuolinpesäosuus on irtainta omaisuutta, eikä sen myynti oikeuta luovutusvoiton verovapauteen. Ostajalle ei myöskään synny kuolinpesäosuuden kaupasta metsävähennysoikeutta. Ennen osuuden myyntiä sisarten tulisikin tehdä kuolinpesän jako, jolloin muodostuu murto-osainen yhteisomistussuhde eli yhtymä. Sen jälkeen sisar voi myydä murto-osansa yhteisestä metsästä verottomasti kiinteänä omaisuutena edellyttäen, että ostajana on lähiomainen ja vaadittu omistusaika täyttyy. Käytä metsävähennystä harkiten Muutetaan esimerkin tilannetta niin, että sisaret perivät kaksi tilaa. Edellä kuvatun 30 hehtaarin puustoisen tilan A ohella heille tulee 20 hehtaarin taimikkovaltainen tila B. Molemmilla tiloilla on metsävähennysoikeus, koska perinnönjättäjä oli ostanut ne vuoden 1992 jälkeen. Kuolinpesälle siirtyy perinnön mukana käytettävissä oleva metsävähennysoikeus 25 000 euroa. Perintöverotuksessa tilan A arvoksi katsottiin 87 000 euroa ja tilan B 58 000 euroa. Sisaret myyvät tilalta A reippaasti puuta ja käyttävät metsävähennyksen kokonaan. Sen jälkeen kuolinpesä myy tilan B uskoen, että veroseuraamuksia ei tule, koska kauppahinta on sama kuin perintöverotusarvo. MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 18:14 SANASTO Kiinteää omaisuutta Metsätila : Itsenäinen kiinteistö, jolla harjoitetaan metsätaloutta. Metsätilaan kuuluu rajattu maaalue, sillä kasvava puusto ja osuudet yhteisiin alueisiin. Määräala : Rajoiltaan määritelty osa kiinteistöstä (metsätilasta). Määräosa : Rajoiltaan Yhteismetsäosuus : Kiinteistöön kuuluva, osuusluvun mukainen osuus yhteismetsänä toimivasta kiinteistöjen yhteisestä alueesta. Irtainta omaisuutta Kuolinpesäosuus : Perintöosuuden mukainen osuus jakamattomaan kuolinpesään kuuluvasta varallisuudesta. Pieleen menee! Metsävähennyksen käyttöä kun ei seurata tilakohtaisesti vaan verovelvolliskohtaisesti. Tilan B kauppahinta on siis 58 000 euroa. Kaupassa syntyy luovutusvoittoa 0 euroa. Mutta koska tila B oli oikeutettu metsävähennykseen, lisätään luovutusvoittoon kuolinpesän käyttämä metsävähennys. Näin ollen verotettavaa luovutusvoittoa kertyykin 25 000 euroa, josta kuolinpesä maksaa veroa 7 500 euroa (30 prosenttia). Järjestyksen olisi pitänyt olla toinen. Eli ensin myydään tila B ja vasta sen jälkeen tehdään tilan A hakkuut ja käytetään metsävähennys. Tarkista omistusaika Luovutusvoittoa verotettaessa tarkistetaan aina, tuottaisiko hankintameno-olettaman käyttäminen vero-velvolliselle edullisemman lopputuloksen kuin todellinen hankintameno. Jos käytetään hankintameno-olettamaa, ei kauppahinnasta vähennetä myynnin kuluja eikä perusparannusmenojen poistamatonta menojäännöstä. Käytetty metsävähennys tulee kuitenkin lisättäväksi, jos metsä kuuluu metsävähennyksen piiriin. Hankintameno-olettama on kauppahinnasta 20 prosenttia tai, jos myyjä on omistanut metsän vähintään 10 vuotta, 40 prosenttia. Aikaraja on tärkeää huomata, jos luovutusvoiton verotus toteutuu hankintameno-olettamaa käyttäen. Verotettavan luovutusvoiton muodostuminen anna back määrittelemätön murto-osainen osuus kiinteistöstä (yhtymäosuus). Tilan myyjän täytyy tehdä ilmoitus luovutusvoitosta erillisellä verolaskelmalla, joka tehdään Verohallinnon lomakkeelle 9. Kauppahinnasta voidaan vähentää hankintameno, tie- ja ojahankkeiden poistamatta oleva menojäännös ja myynnin kulut. Nämä on siis itse merkittävä luovutusvoiton veroilmoitukseen (lomake 9). Vaihtoehtoisesti voidaan vähennyksenä käyttää hankintameno-olettamaa. Vero määrätään verovelvolliselle edullisemman laskentavaihtoehdon mukaan. Metsävähennykseen oikeutettujen metsien luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään käytetty metsävähennys, enintään 60 prosenttia myydyn metsän hankintamenosta. Vaihtoehto 1 Kauppahinta 100 000 € -Hankintameno 87 000 € -Perusparannusmenojen poistamatta oleva menojäännös (tie- ja ojitushankkeet) 4 000 € -Myynnin kulut (esim. kiinteistönvälittäjän palkkio ja kulut) 4 200 € Luovutusvoitto 4 800 € + Lisätään myyjän käyttämä metsävähennys 25 000 € Verotettava luovutusvoitto 29 800 € Vaihtoehto 2 Kauppahinta 100 000 € - Hankintameno-olettama (20 % tai 40 %) 40 000 € (eli tässä 40 %) + Mahdollinen käytetyn metsävähennyksen lisäys 25 000 € Verotettava luovutusvoitto 85 000 € Luovutusvoiton vero 30 % x 29 800 € = 8 940 € (vero lasketaan edullisimman vaihtoehdon mukaan). Tuloverolaki 48 §, Verovapaat luovutusvoitot Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa 3) harjoittamaansa maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osuuden taikka sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä ja saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti; 4) kiinteää omaisuutta valtiolle tai valtion liikelaitokselle luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi. MAKASIINI 3 • 2015 3479_.indd 41 41 31/03/15 18:14 Kysy pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella [email protected] tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsätilan sukupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. 42 3480_.indd 42 Erkki Oksanen/Luke LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Juurikääpä säilyy kannoissa ja juuristoissa yli neljä vuosikymmentä. Uhkaako laho? Ehtiikö kuusi kärsiä lahosta, jos tekee juurikäävän saastuttamaan paikkaan laikku- tai kääntömätästyksen, istuttaa pottikuusta ja kiertoaika jää alle 60 vuoteen? Juurikääpä säilyy kuusen kannossa ja juuristossa yli neljä vuosikymmentä. Tänä aikana se ehtii saastuttaa eläviä puita juuriyhteyksien ja itiöiden kautta. Erityisen herkkiä tartunnalle ovat lähellä kantoja kituuttavat, heikkokuntoiset alikasvokset. Alikasvoksen vapauttaminen parantaa taimien kasvua, mutta nopeuttaa lahon leviämistä. Saman tekee lahon metsikön lannoitus. Viljelyssä ainoa varma keino on vaihtaa puulaji koivuun, haapaan tai mäntyyn. Kuusen laho tarttuu myös mäntyyn tappaen yksittäisiä taimia. Puuston varttuessa ongelma vähenee. Lehtikuusi ja kontortamänty ovat erityisen alttiita kuusen juurikäävälle. Runsas lehtipuusekoitus vähentää lahotartuntaa jonkin verran. Puulajivaihdon ongelmat ovat hirvi ja männylle liian viljava kasvupaikka. Jos kaikesta huolimatta haluat kasvattaa kuusta, tee näin: Raivaa aluksi kuusialikasvos ja kannot sekä mätästä uudistusala. Älä istuta kuusta kahta metriä lähemmäs lahokantoja, vaan käytä koivua. Älä lannoita lahon vaivaamaa kuusikkoa typellä. Tee metsikössä myöhemmin vain yksi talviharvennus ja lyhennä kasvatuksen kiertoaikaa. Jos huomattava osa uudistettavan kuusikon puista on lahoja, en itse ryhtyisi uhkapeliin. Mikäli lahoa on vain siellä täällä, uudistaminen kuusivaltaiseksi sekametsäksi voi onnistua. Kokeilun päätuomarina toimii useimmiten seuraava metsänomistajapolvi, joka kiittää tai kiroaa isän tai isoisän tekemiset. KARI MIELIKÄINEN Mikä sahaa vaivaa? Aloittelin kevätraivuita, mutta saha ei ottanut kierroksia entiseen malliin. Eihän tuo ehtinyt seistä talviteloilla kuin kolmisen kuukautta. Onkohan kaasutin limettynyt, kun oli viimesyksyiset bensat vielä tankissa. Kun kaasun kääntää auki, niin kone alkaa lievästi röpeltää eikä ota kierroksia yhtä pirteästi kuin ennen. MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:25 LEO SAASTAMOINEN Miten menot vähennetään? Ostin pienen metsätilan. Jouduin ottamaan sen hankintaa varten velkaa. Miten erilaiset menot vähennetään metsäverotuksessa? Kaikki metsätilan hankintaan liittyvät menot lasketaan yhteen ja tästä summasta lasketaan metsävähennyspohja. Sen arvosta voidaan tehdä metsävähennyksiä metsästä myöhemmin kertyvistä pääomatuloista. Lainanottoon ja lyhennyksiin liittyvät kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Metsälainan korot verottaja kirjaa valmiiksi esitäytetylle 1-lomakkeelle pääomatulojen vähennykseksi. HANNU JAUHIAINEN Aiheuttaako paju allergiaa? Lepän ja koivun siitepöly tuntuu nenässä, mutta miksi ei koskaan puhuta pajuallergiasta tai varsinkaan mäntyallergiasta. Siitähän lähtee siitepölyä valtavasti! Kyllä pajuillekin voi olla allerginen, itse asiassa monet koivulle ja lepälle allergiset henkilöt ovat allergisia myös pajujen siitepölyille. Olennainen ero on siitepölyjen määrissä: pajujen siitepölyä on normaalisti ilmassa vain murto-osa lepän, koivun tai pähkinäpensaan pölystä. Pahimmat allergioiden aiheuttajat ovat tuulipölytteisiä kasveja, jotka päästävät ilmaan suunnattomia siitepölymääriä pölytyksen varmistamiseksi. Kun hyönteiset kuljettavat siitepölyn suoraan heteiden ponsista emin luotille, kasvi selviytyy paljon vähäisemmällä siitepölymäärällä. Siitäkin ilmaan joutuu vain pieni osa, esimerkiksi ne hiukkaset, jotka karisevat lennon aikana mehiläisen karvapeitteestä. Yhdessä koivun tai lepän hedenorkossa valmistuu ja vapautuu ilmaan 4–5 miljoonaa siitepölyhiukkasta, kun hyönteispölytteinen kasvi tuottaa kukassaan vain muutamia tuhansia tai kymmeniä tuhansia siitepölyhiukkasia – eivätkä ne päädy ilmaan kuin sattumoisin. Hyönteispölytteisetkin kasvit voivat aiheuttaa allergioita, jos siitepölyä joutuu ilmaan poikke uksellisen paljon. Auringonkukka, rypsi tai hedelmäpuutkin voivat aiheuttaa allergioita seuduilla, joilla on laajoja yhtenäisiä viljelmiä. Samoin voikukka, jos kulkee keltaisena kukkivan niityn poikki. Siitepölyallergia ei johdu siitepölyn mekaanisesta ärsytyksestä. Keuhkojen limakalvolle joutunut siitepöly itää ja sen kuoressa olevat proteiinit liukenevat limakalvoon. Elimistön puolustusjärjestelmä tulkitsee vieraat proteiinit uhaksi. Normaalisti torjunta jää paikalliseksi. Varsinainen allergia syntyy, kun ihmisen puolustusjärjestelmä herkistyy jollekin aineelle, esimerkiksi siitepölyn proteiineille. Sen jälkeen vähäinenkin määrä aiheuttaa elimistössä tulehduksenkaltaisen reaktion. Osa allergiaa aiheuttavista aineista on peräisin kasveista, jotkut eläimistä tai sienistä, osa on ihmisen valmistamia teollisia tuotteita. Allergia on siis elimistön yliampuva puolustusreaktio, jossa elimistön omat toimet aiheuttavat enemmän kiusaa kuin itse reaktion aiheuttaja. Vain osa ihmisistä sairastuu allergioihin, mutta allergiat ovat yleistyneet suuresti viimeisen sadan vuoden aikana. 1800-luvun lopussa siitepölyallergia, jota silloin sanottiin heinäkuumeeksi, oli niin harvinainen, että allergioita tutki- Shutterstock Vaikka kone on edellisellä käyttökerralla toiminut moitteettomasti, se ei välttämättä käyttökatkon jälkeen enää toimikaan. Koneet toimivat yleensä paremmin, jos niitä käytetään ilman käyttökatkoja. Kysyjän tapauksessa oli vain muutaman kuukauden katko. Kysyjä epäilee kaasuttimen ”limettymistä”. Polttoaine vanhenee – parhaaseen tulokseen pääsee täyttämällä tankki tuoreella seosbensiinillä. Kysyjän tapauksessa en lähtisi ensimmäisenä kaasuttimen kimppuun, koska kone on lähtenyt pyörimään ja käynyt todennäköisesti myös joutokäyntiä. Tarkistaisin aluksi äänenvaimentimessa olevan kipinäverkon, jos sellainen sahassa on. Kipinäverkko on saattanut olla jo osittain tukossa edellisellä sahauskerralla. Verkko on voinut tukkeutua lisää hapettumalla käyttökatkon aikana, joten kaasut eivät pääse vaihtumaan koneessa suunnitellulla tavalla. Ilmansuodatin on myös pidettävä puhtaana. ”Röpeltäminen” viittaa vahvasti epätasaiseen sytytykseen. Tulppa, vaikka se on edellisellä käyttökerralla toiminut, on voinut hapettua. Jos kipinä ei muodostu joka sytytyskerralla keski- ja sivuelektrodin väliin, kone käy epätasaisesti, eikä ota riittävästi kierroksia. Tulppa voi myös kosteissa olosuhteissa lakata toimimasta. Uutta tulppaa hankittaessa on syytä tarkistaa, että se on oikeanlainen kyseiseen koneeseen. Männyn siitepöly ei ole erityisen ärsyttävää. va tiedemies löysi vain muutamia kymmeniä potilaita. Nyt sama määrä löytyy jo yhdestä koulusta! Lapsuus maalla ja eläinten keskellä suojaa ihmistä allergioilta. Männyn siitepöly on paksuseinäinen ja itää limakalvolla laiskasti. Sen proteiinit eivät myöskään ole erityisen ärsyttäviä. Sama pätee useimpiin havupuihin. Poikkeuksia ovat muun muassa Japanin tärkein havupuu sugi ja eräät katajat. SEPPO VUOKKO Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame www.agrame.fi Ab MAKASIINI 3 • 2015 3480_.indd 43 43 31/03/15 17:25 LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Yhteismetsä vai joku muu tapa? Minulla on Pohjois-Pohjanmaalla noin 130 hehtaaria metsää, pääosin taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää. Haluaisin metsäni jäävän neljälle lastenlapselleni ja olen ajatellut perustaa yhteismetsän, jonka sitten lahjoitan heille pidättäen itselleni hallintaoikeuden. Yhteismetsä on hallinnollisesti raskaanpuoleinen. Onko muuta tapaa siirtää metsät lapsenlapsille siten, että metsät säilyvät suvullani hamaan tulevaisuuteen? Koska omistamanne tila kostuu taimistoista ja nuorista kasvatusmetsistä, on lahjoitus neljälle lapsen lapselle ja hallintaoikeuden pidätys itselle 15 vuodeksi järkevä vaihtoehto. Hallintaoikeuden saaja voi olla myös teidän lapsenne. Kun tilalla ei ole suuria hakkuumahdollisuuksia, hallintaoikeuden pidätys tai sen antaminen ensimmäiselle sukupolvelle on ainoa vaihtoehto saada lahjavero kohtuulliseksi. Viidentoista vuoden kuluttua tilojen arvo on ainakin kaksinkertaistunut. Tämän arvonnousun saavat lapsenlapsenne ilman perintöveroja. Pohjois-Pohjanmaalla 130 hehtaarin kokoisen metsätilan tuotto voi jäädä alhaiseksi. Jos yhteismetsän hallintopalvelut joudutaan ostamaan, hallinnointikulut saattavat nousta korkeaksi tuloihin verrattuna. Jonkun yhteismetsän osakkaista pitäisikin pystyä hoitamaan valtakirjalla yhteismetsän kirjanpito ja tarvittava työnjohto. Jos päädytte perustamaan yhteismetsän, kannattaa luoda neljä haamutilaa ja antaa niille tasasuuruiset osuudet yhteismetsästä. Näin jokaiselle lapsenlapselle voidaan lahjakirjalla lahjoittaa yhden haamutilan omistusoikeus ja samanarvoinen osuus yhteismetsästä. Tilojen omistuksesta ei sukupolvenvaihdoksessa voi millään keinolla säätää hamaan tulevaisuuteen. Yhteismetsän säännöissä voidaan todeta, että yhteismetsällä on etuosto-oikeus ulkopuolisille luovutettaviin osuuksiin. Tämäkään ei velvoita yhteismetsää käyttämään etuosto-oikeuttaan. VÄINÖ SIKANEN Mikä neuvoksi? Sisarukset lunastivat perikunnalta yhteisesti metsäalan, jolle hakivat myös yhteisesti lainhuudon. Myöhemmin tila jaettiin kahtia, jolloin toisesta puolesta muodostettiin uusi tila, jolle Kannattaa kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki haettiin lainhuuto. Kysymys kuuluu: onko tämän alkuperäisen tilan lainhuuto pätevä, vaikka siitä on lohkaistu puolet pois ja toinen sisarus ei ole enää omistajana. Vai pitääkö sille hakea uusi lainhuuto? On haettava selvennyslainhuuto. VÄINÖ SIKANEN the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! TARMET Annons 230 x146mm.indd 1 3480_.indd 44 www.tarmet.fi [email protected] www.agrimarket.fi www.bccab.com 2013-02-11 15:14:58 31/03/15 17:25 Tuoteuutuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Yhteydenpitoon Evääksi Ponssen Savotta-Eväs on moderni kalakukko, joka sisältää savulohta ja pekonia ruiskuoressa. Neljä purkkia yhteensä 24,50 euroa. Samsungin Galaxy Xcover 3 toimii vaativissakin olosuhteissa. Puhelin on suojattu vedeltä ja pölyltä. Hinta 289 euroa. www.savotanpuoti.fi www.samsung.com/fi Tarkkailuun Metsätöihin Pentax Papilio 6,5x21 on monikäyttöinen ja kevyt kiikari, joka soveltuu sekä hyönteisten että lintujen tarkkailuun. Lähin tarkennusetäisyys on 0,5 metriä. Hinta 159 euroa. www.lintuvaruste.fi Haix Protector Forest -metsurijalkineet ovat kevyet, Gore-Tex-kalvolla päällystetyt turvakengät. Hinta 249 euroa. www.uittokalusto.fi Hangelle Metsäajoon Yamahan jykevin työkelkka RS Viking Professional II on uudistunut. Kelkka sopii raskaaseen työkäyttöön. Hinta 14 990 euroa. Lynxin uutuus ensi talven lumille on 49 Ranger 900 ACE. Siinä on perusrangeria isompi nelitahtimoottori. Hinta 14 990 euroa. www.yamaha-motor.fi www.brplynx.com MAKASIINI 3 • 2015 3550_.indd 45 45 31/03/15 18:32 tukkirekan matkassa Teksti Valtteri Skyttä Kuvat Seppo Samuli Tie murenee tukkien alta Suomen tiet rapautuvat samalla kun metsistä pitäisi saada tehtaille entistä enemmän puuta. Heikoimmalta näyttää asvaltoitujen pikkuteiden ja siltojen tulevaisuus. 46 3541_.indd 46 MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:32 Kuljetusliike Lammisen rekkaa ajava Jouko Huhtinen vie puuta Vilppulan sahalle. Reikäinen asvalttitie pitää kuskin hereillä. MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 47 47 31/03/15 17:32 tukkirekan matkassa P uunkuljettaja Hannu Lamminen seisoo varsin tyytyväisenä mäen rinteessä. Tukkirekan kuorma on saatu täyteen, ja metsäautotien pinta ei pettänyt kuormausta tasapainottavien metallisten sivutukien alla. Puunkuljetusten kannalta pelottavan aikaisin alkaneesta keväästä huolimatta routaa on riittänyt metsäteillä Ruovedellä Pirkanmaalla. ”Näytti, että kelit loppuvat justiinsa, mutta jonkinlainen takatalvi auttoi asiaa. Jos loppukevät menee niin, että aurinko paistaa ja on tuulisia ilmoja, tiet kuivavat ja kantavuus säilyy”, Lamminen pohtii. Takatalvi yskähtelee taivaalta hieman lunta ja räntää hakkuuaukon reunaan. Lamminen heittää sidontaliinan tukkikuorman yli ja auto alkaa olla lähtövalmis. Miljardi paikattavana Puut on tarkoitus kuljettaa Metsä Woodin sahalle Vilppulaan. Vaikka routaisella metsäautotiellä vielä hymyilyttää, loppumatkasta ei ole odotettavissa yhtä ruusuista taivalta. ”Kohta näette, missä kunnossa päällystetty tie on. Sitä on parannettu puoleen väliin asti viime vuonna, mutta sitten rahat loppuivat kesken”, Lamminen sanoo. Niin, Suomen tiet ovat yhtä velkaisia kuin valtiokin. Teillä on runsaasti korjausvelkaa, koska valtio on myöntänyt tienpitoon liian vähän rahaa. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin Suomen väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Maalaisjärjellä ajateltuna tien pitäisi muuttua sitä paremmaksi, mitä kauemmas metsätiestä ja mäensyrjästä päästään. Teillä liikkujien käytetyin kirosana on kuitenkin tällä hetkellä ”alempi päällystetty tieverkko” eli asvaltoidut pikkutiet. Tilanteesta on tehty laskelmiakin. Suomen teiden, rataverkon ja vesiväylien korjausvelan määrää selvitti viime vuonna eduskunnan asettama parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän loppuraportti oli karu. Suomen väylillä on tällä hetkellä korjausvelkaa 2,4 miljardia euroa. Tieverkon osuus velasta on hie- 48 3541_.indd 48 man päälle miljardi euroa. Työryhmän mukaan valtion täytyy myöntää vuosittain vähintään 150 miljoonaa euroa lisärahaa teille, radoille ja vesiväylille, jotta korjausvelan kasvu saadaan pysäytettyä ja velka vähenemään. Lisärahoituksen ansiosta korjausvelkaa olisi 12 vuoden kuluttua enää 1,9 miljardia euroa. Kelirikkoennuste huono Hannu Lamminen on Metsäalan Kuljetusyrittäjien puheenjohtaja ja kuuluu paikalliseen tietyöryhmään. ”Tilanne vuodelle 2015 on surkea Ruovedellä. Tierahat ovat todella alhaalla. Korjausmäärät jäävät täällä vähäisiksi.” Mutta ei auta itku puumarkkinoilla. Saha kaipaa sahattavaa, joten Lammisen rekka lähtee liikkeelle mäenrinteen puupinolta. Lamminen on itse ilta-ajovuorossa, joten aamulla lähtevää tukkikuormaa kuljettaa hänen pitkäaikaisin kuljettajansa Jouko Huhtinen. Kuorma viedään poikkeuksellisesti kahden miehen voimin, jotta toimittajan kysymykset eivät häiritse liikaa itse kuljettajaa. Taival ison tien varteen sujuu ongelmitta. Bussipysäkille kuormausreissun ajaksi jätetty perävaunu lii- ”Jos loppukevät menee niin, että aurinko paistaa ja on tuulisia ilmoja, tiet kuivavat ja kantavuus säilyy.” Huonokuntoisimpia päällystettyjä pikkuteitä uhkaa rouhiminen takaisin sorateiksi. Sidontaliina kiinni ja kuorma on valmis. Hannu Lammisen mukaan kelirikkoa voi esiintyä nykyisin keväisin, syksyisin ja myös talvisin. MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:32 Tuhannet kilometrit › Suomessa on noin 78 000 kilometriä valtion maanteitä. Näistä pääteitä on noin 13 300 kilometriä. › Moottoriteitä Suomessa on 765 kilometriä. › Noin kaksi kolmasosaa maanteistä on päällystettyjä. › Yksityisteitä Suomessa on noin 350 000 kilometriä. › Valtion teiden, ratojen ja vesiväylien korjausvelkaa on tällä hetkellä 2,4 miljardia euroa, josta tieverkon osuus on hieman päälle miljardi euroa. › Liikenneverkko tarvitsee 150 miljoonaa euroa lisärahaa vuosittain, jotta korjausvelan kasvu valtion väylillä saataisiin pysäytettyä ja vähenemään asteittain. › Korjausvelka vuonna 2027: lisärahalla 1,9 miljardia euroa tai nykymenolla 3,7 miljardia euroa. › Raskaanliikenteen kuljettajien tyytymättömyys päällystettyjen teiden kuntoon on noussut vuosina 2010–2014 vajaasta 40 prosentista vajaaseen 60 prosenttiin. Lähteet: Liikennevirasto, Parlamentaarisen työryhmän raportti 2014 ja PTT Huonokuntoiset päällystetyt tiet 2005-2019 Ennustettu kehitys, huonokuntoisten lisäys kohdistuu lähes yksinomaan vähäliikenteisille teille 12 000 Km 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 49 49 31/03/15 17:32 tukkirekan matkassa tetään takaisin vetoautoon, ja täysi kuusitukkikuorma jatkaa matkaa. Hannu Lammisen mukaan matka on edennyt tähän asti yllättävän helposti, sillä Ruoveden savipohjainen maa on altis kelirikkovaurioille ja voisi tarjota kuoppaisempaa kyytiä. Kaiken lisäksi Pirkanmaalle on ennustettu täksi kevääksi pahinta kelirikkoa seitsemään vuoteen. Huonoimmalta ennuste näyttää sorateillä Pohjois-Pirkanmaalla, jossa Ruovesikin sijaitsee. Rahat pääteille Tukkirekka kääntyy Ruovedeltä kohti Vilppulaa. Nyt ollaan korjatulla asvalttitieosuudella. Tien pinnassa ei juuri näy roudan tuomia heittoja, joten uusi rekannuppi vetää tukkeja jyräten eteenpäin. ”Tässä on automaattivaihteet, joten ajaminen on helppoa”, kuljettaja Jouko Huhtinen sanoo. Tierahaa riittäisi paremmin korjausvelan poistoon, jos ei olisi routaa. Toistaiseksi Suomen maaperä kuitenkin jäätyy talvisin, ja kärsineitä tienpintoja on paikkailtava useaan otteeseen. Pirkanmaan ely-keskuksen tienpidon asiantuntija Ossi Saarinen kertoo, että vuosittain korjattavien yleisten sorateiden osuus on pudonnut Pirkanmaalla viidessä vuodessa lähemmäs 30 kilometristä 8 kilometriin. Syynä on tierahojen väheneminen. ”Helpot kelirikkokeväät ja puuhuollon erillisrahoituksella viime vuosina tehdyt kelirikkokorjaukset ovat tähän saakka pitäneet tiet tyydyttävässä kunnossa”, Saarinen sanoo. Lämpötilat ovat sahanneet Tampereen korkeudella tänä talvena nollan asteen molemmin puolin ja taivaalta on satanut vettä kaikissa olomuodoissa. Reikiä ja halkeamia on myös vilkasliikenteisillä pääteillä. ”Suurin osa rahasta menee pääteiden ylläpitoon. Korjausvelka kasvaa vuosittain päällystetyillä teillä 3–5 miljoonaa euroa, ja velasta suurin osa kohdistuu juuri alemmalle päällystetyllä tieverkolle”, kertoo Saarinen. Saarisen mukaan pienten asvalttiteiden kunto heikkenee etenkin vähäliikenteisillä tieosuuksilla, sillä 50 3541_.indd 50 niitä joudutaan parantamaan vain paikkaamalla. Täynnä reikiä Ensin alkaa kuulua jyrinää. Sitten silmäkin sen havaitsee. Asvalttitie on täynnä isoja reikiä. Korjattu tieosuus loppuu puolimatkassa Ruovedeltä Vilppulaan. Tieylläpidon auto ajaa ohi. Reikiä on käyty paikkailemassa, mutta tonnien painoiset rekat murentavat paikkoja saman tien. Pysähdymme katsomaan tienpintaa lähempää. Osassa rei’istä on vettä pohjalla. Kuopaisemalla näkee asvaltin alta paistavan sorapohjan. ”Kun tienpinta puhkeaa, kosteus pääsee pohjaan ja tien rakenteisiin. Koko tie alkaa hajota”, Hannu Lamminen pelkää. Painava tukkirekka pääsee kyllä halki rikkoutuneen tienpinnan, mutta jousituksiin ja renkaisiin kuoppainen asvalttitie silti käy. Kuorma heilahtelee paikoin voimakkaasti routaheittojen muuttaessa yhtäkkiä tienpinnan kaltevuutta. ”Henkilöautolla jos ajaa liian kovaa näihin kuoppiin, niin remonttiin menee”, Lamminen sanoo. ”Kun tienpinta puhkeaa, kosteus pääsee pohjaan ja tien rakenteisiin. Koko tie alkaa hajota.” Ruovesi Vilppula 344 Ruovesi Ruovesi Aika ratkaisee Vaikka Vilppulaan matkalla olevan rekan meno hidastuu rapautuneella asvalttitiellä, korjausvelka voi tuoda puukuljetuksille vielä suurempia Sahantie Ajomatka 33 km Tolpantie Linnanperäntie PIRKANMAA Painorajoitetuista silloista aiheutuvat kiertotiet lisäävät puunkuljetuskustannuksia MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:32 Päällysteen tarkoitus on suojata tien runkoa. Hannu Lamminen näyttää, miten reikien pikapaikkaukset murenevat raskaiden tukkikuormien voimasta. MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 51 51 31/03/15 17:32 tukkirekan matkassa Rekkojen painot nousevat hiljalleen kohti sallittua 76 tonnin ylärajaa myös metsäalalla. Suurempien tonnimäärien vaikutus tienpintaan ei välttämättä ole dramaattinen, sillä paino jakautuu moniakselisissa rekoissa tasaisemmin. kustannuksia toista kautta: siltojen kunto huononee. Ely-keskus on ennustanut Pirkanmaallakin, että kelirikosta johtuvat painorajoitukset lisääntyvät tulevaisuudessa. Jos näin käy, puurekkojen täytyy kiertää painorajoitetut tiet tai ajaa keveämmillä kuormilla kelirikkoaikaan. Ruovedellä ei onneksi ole montaa painorajoitettua siltaa, Lamminen sanoo. Se on hyvä, sillä kiertoteiden aiheuttama lisäkuljetusaika tulee puunkuljetusyrittäjille kalliiksi. ”Puunkuljetuksessa työvoimakustannukset saattavat olla noin 40 prosenttia liikevaihdosta, joten on selvä, että aika ratkaisee. Mitä kauemmin menee aikaa, sitä enemmän kuljetus maksaa.” Lammisen kanssa samaa mieltä 52 3541_.indd 52 on Pellervon taloustutkimus (PTT). Tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan teiden ja siltojen painorajoitukset lisäävät metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia enemmän kuin tienpinnan huono kunto. Painorajoituksista johtuva kiertoteiden käyttö vaikeuttaa tukkirekkojen matkaa eri tavalla eri puolilla Suomea. ”Esimerkiksi Rauman seudulla painorajoitettuja siltoja on paljon, mutta tieverkosto on toisaalta niin tiheä, että kiertotiet eivät muodostu pitkiksi. Koillismaan teillä taas on vähemmän painorajoitteita, mutta kiertoreitit ovat pidempiä”, kertoo PTT:n ekonomisti Valtteri Härmälä. Härmälä muistuttaa, että yksityisautoilijat ja ammattikuskit saattavat olla eri mieltä siitä, mikä asia Teiden pitää kantaa yhä enemmän täysiä puukuormia, jos tehdassuunnitelmat toteutuvat. MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:32 Jouko Huhtinen on tyytyväinen uuteen automaattivaihteiseen vetoautoon Suomen teiden kunnossa on pahiten pielessä. ”Rahaa ei ole laittaa joka paikkaan. Pitää miettiä, missä korjaukselle on suurin tarve ja missä siitä on eniten hyötyä.” Kaupunki vastaan maaseutu Ruovedeltä lähtenyt puukuorma saapuu Vilppulan sahan portille niin kuin monta kertaa aiemmin. Alue on vankkaa ja perinteistä metsäteollisuusseutua. ”Ruovesi on hyvä paikka omistaa metsää. Lähellä on isoja sahoja ja paperiteollisuutta. Puuta liikkuu myös rautatiekuljetuksin esimerkiksi Pietarsaaren sellutehtaalle”, Hannu Lamminen kertoo. Valtion hupenevalla rahakirstulla haluaisi kuitenkin vierailla myös moni muu kuin Vilppulan sahalle johtava ruoveteläinen pikkutie. Vastakkainasettelu on selvä: kasvavien kaupunkien, etenkin pääkaupunkiseudun, liikenne on viime vuosina niellyt valtavasti rahaa. Pääkaupunkiseudulla on riemuittu jo jonkin aikaa kesällä avautuvasta uudesta Kehäradasta. Kehäradan myötä Suomi kuroo kiinni vuosikymmenien takamatkan muihin sivistysvaltioihin verrattuna: Helsinki-Vantaan lentoasemalle pääsee vihdoin junalla. Rata on tärkeä asia, mutta se ei ole tullut ilmaiseksi. Valtiolla on oma osuutensa sen rahoituksesta. Pääkaupunkiseudulla on laajennettu myös metroverkostoa länteen Espooseen. Kaupunkien lisääntyvän ihmis- massan pitää päästä töihin, mutta toisaalta rahaa pitää saada liikkeelle metsistä halki laajan pikkutieverkon. Hannu Lammisella on selvä mielipide siitä, mihin liikennerahat tulee jatkossa laittaa. ”Näin haja-asutusalueen miehenä minusta on tärkeää, että Pisararata-hanke jätettiin pöydälle. Se olisi ollut miljardin hanke ja Suomen tiestön ylläpitoon laitetaan rahaa nyt alle miljardi. Rahoja pitää saada suunnattua tänne.” Tieliikenteeltä kerätään Lammisen mukaan rahaa noin 7 miljardia euroa joka vuosi, joten sitä pitäisi palauttaa enemmän takaisin. Rekkojen koot kasvavat Palataan vielä hetkeksi Ruovedelle. Teiden kunto ei ole vielä tällä hetkellä toivoton, mutta tilanteen huononemisen seuraukset voivat olla arvaamattomat. Jos teitä ei saada parempaan kuntoon, puuta voi olla vaikeampi saada tarvittava määrä ulos metsistä, ja kuljetuskustannukset voivat nousta yrittäjien kipurajalle. Perimmiltään kyse on myös tielläliikkujien turvallisuudesta. Tierahojen vähyydestä on vielä yksi seuraus: pieniä asvaltti- ja sirotepintateitä muutetaan takaisin sorateiksi. Lammisen mukaan tähän on paineita myös monella Ruoveden pikkutiellä. ”Tie menee vuosikymmeniä ajassa taaksepäin, jos sen pinta vaihtuu soraksi.” Huonontuvien teiden pitäisi silti kantaa entistä isompia puukuormia. Lammisen uuden rekannupin perässä oleva perävaunu on menossa vaihtoon, sillä akseleita ja tonneja pitää saada lisää. Rekkojen yläpainoraja nousi pari vuotta sitten 76 tonniin. ”Metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ja puun tuleva lisätarve on saanut monet kuljetusyrittäjät vaihtamaan isompaan kalustoon. Korotus on otettava käyttöön”, Lamminen sanoo. Entistä suurempia tonnimääriä kuljettaviin tukkirekkoihin pitäisi mahtua suunniteltujen tehdasinvestointien tarvitsema lisäpuumäärä. Sallittujen tonnimäärien täyteen hyödyntämiseen painostavat myös metsäyhtiöt, jotka ovat jo alkaneet ottaa massamittauudistuksen huomioon tarjoamissaan kuljetushinnoissa, Lamminen kertoo. ”Jos painonkorotuksista meinataan saada hyöty irti, teiden pitää olla kunnossa.” Jättirekat, sellua suoltavat puuahmatit ja rapautuvat tiet. Jokin yhtälössä ei täsmää. • Taimia tukkien tilalle Hannu Lamminen on ajanut tukkirekkaa työkseen kohta 40 vuoden ajan. Hänen isänsä Mikko Lamminen perusti perheen puunkuljetusyrityksen Ruovedelle vuonna 1952. Hannu Lammisella on karkeasti arvioiden takana noin neljä miljoonaa ajokilometriä. ”Melkein voisin väittää, ettei Ruovedellä ole sellaista tietä, jota en ole kulkenut.” Lamminen omistaa yhteismetsää veljiensä kanssa, joten elämä ei ole pelkkää puunkorjuuta. Viimeksi on tehty useamman hehtaarin kuusenistutusurakka. ”Kun vie puuta työkseen pois metsästä, niin sitä täytyy istuttaa kanssa. Pysyy omatunto puhtaana”, rekkamies sanoo ja nauraa. MAKASIINI 3 • 2015 3541_.indd 53 53 31/03/15 17:32 Met sä lehd en l ukij ama tka 2015 Lähde Slovakiaan Metsälehden syksyn lukijamatka tehdään Slovakiaan Tatran vuoristomaisemiin 21.9.–26.9.2015 MATKAOHJELMA Maanantaina 21.9. kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalle kello 15. Lento Helsingistä Wieniin, josta jatkamme linja-autolla Slovakiaan ja Zvolenin kaupunkiin, minne majoitutaan. Tiistaina 22.9. lähdemme metsäretkelle, jonka aikana tutustutaan metsäammattilaisen johdolla Slovakian upeisiin vuoristometsiin, niiden hoitoon ja puunkorjuuseen. Iltapäivällä vieraillaan metsämuseossa, jossa esitellään maan metsäteollisuuden kehitystä. Keskiviikkona 23.9. tutustutaan Slovakian Tatra-vuoristossa oleviin metsätuhoalueisiin. Näemme, mitä myrskyt ja tuhohyönteiset voivat saada aikaan. Iltapäivällä noustaan kabiinihissillä vuoren huipulle, mistä on hienot näköalat ympäristöön. Paluu joko kävellen tai hissillä. Torstaina 24.9. lähdetään kohti Bratislavaa. Matkan varrella pysähdytään Topol’čiankyssä, jossa elää visenttejä puistomaisessa ympäristössä. Illaksi saavutaan Bratislavaan, jossa tutustutaan oppaan johdolla kaupunkiin. Perjantaina 25.9. aamupäivällä vierailemme läheisellä Forest Park -metsäalueella. Iltapäivän ohjelma on vapaa, jolloin on mahdollisuus tutustua omatoimisesti Bratislavan kaupunkiin. Illalla on vuorossa yhteinen päätösillallinen. Matkan hinta Matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 455 euroa/henkilö. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 190 euroa. Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa/henkilö. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, kolme lounasta ja kaksi illallista, kuljetukset ja vierailut. Hinta ei sisällä matkavakuutusta eikä palveluja, joita ei ole mainittu ohjelmassa. Lauantaina 26.9. lähdemme paluumatkalle kello 8. Paluulento Wienistä Helsinkiin, Helsinkiin saavumme kello 14.40. Ilmoittautumiset: Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy, missä Päivi Lindgrén ottaa vastaan ilmoittautumisia 15.6. mennessä. Puhelin 020 756 8615, sähköposti [email protected]. Häneltä saa myös lisätietoja matkasta. Lisätietoja matkasta: Metsälehden ja Trio Travelsin nettisivuilla osoitteissa www.metsalehti.fi ja www.triotravels.fi 3548_.indd 54 31/03/15 18:24 KOLUMNI Puumarkkinapalapeli ei pakkokeinoilla valmistu S K eskeinen pala, puun käytön lisäys, tuo metsänomistajille mahdollisuuden hyödyntää metsiään aiempaa enemmän. Puun riittävyyspala löytyi jo. Metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan. Tärkeä palanen on myös ajallaan tehdyt metsähoitotyöt. Hyvällä metsänhoidolla metsiemme kasvua pystytään edelleen lisäämään. Palapelissä on useita verotusta koskevia palasia. Kehittämällä metsätalousyrittäjille toimiva sukupolvenvaihdosjärjestelmä luodaan palapeliin yksi keskeinen maisemakuva. Kuvaa täydentäisi vielä metsätilarakenteen kehittäminen. Korottamalla metsävähennys 95 prosenttiin lisääntyy aktiivisuus puumarkkinoilla ja luovutusvoittoverovapaus kannustaisi passiivisia metsänomistajia myymään tilansa aktiivisille. Palapeli ei valmistu ilman kannattavuuden mahdollistavaa elinkeinotoiminnan verotusta. Kohtuuttoman korkea pääomavero saataisiin kannustavalle, muun yritystoiminnan tasolle tekemällä elinkeinotoiminnan tulosta yrittäjävähennys. Puumarkkinoiden palapeli vaatii kokonaisuuden tarkastelua. Yksi iso osanen on lisääntyneet maankäytön rajoitukset. Nykyisen estävyyden asemasta kaavoitusta voidaan ohjata metsien käyttöä edistävään suuntaan. Lisäksi monimuotoisuuden turvaaminen vapaaehtoisilla keinoilla esimerkiksi soilla on välttämätön osa palapeliä. T ällä hetkellä tuntuu, että palapelin palat ovat osittain kastuneet. Palat ovat vääntyilleet ja osa kuvapinnasta on haljennut. Palojen suoristaminen ei ole helppoa. Sama tilanne on meidän tieverkostossamme. Tiet ovat vääntyilleet ja pinnat halkeilleet. Korjausvelka on suunnaton, metsän ja tehtaan välissä on hurjasti heikkokuntoisia teitä ja siltoja. Puumarkkinoiden kehittämisessä tai palapelissä lopputulos ei valmistu pakkokeinoilla. Esimerkiksi metsäteollisuuden esittämillä metsätilamaksuilla tai ennakkoveroilla olisi sama lopputulos kuin jos yrittäisi tunkea palapelin palaa väärään paikkaan: Pala ei millään asetu paikoilleen, reunat irvistävät. Loppujen lopuksi, kun tajuaa tehneensä virheen, harmittaa vietävästi. Harmistusta lisää vielä se, että väärä valinta esti myös muun kokonaisuuden rakentamisen. H yvä tapa palapelissä on rakentaa reunat ensin. Kehyksen valmistuessa onnistuu myös sisällön rakentaminen. Suomessa kehykset ovat jo valmiina. Sadattuhannet metsänomistajat ovat valmiita puun käytön lisäämiseen. Kannen kuva on valmistumassa sitten, kun puun kysyntä kasvaa ja valtiovalta tekee omat kannustavat päätöksensä. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Korjausvelka on suunnaton, metsän ja tehtaan välissä on hurjasti heikkokuntoisia teitä ja siltoja. Kimmo Brandt / Com.Pic eurasin lasten palapelin rakentamista. Paketin kannessa on kaunis kuva, mutta kannen alta löytyy sekamelska. Palakasasta on vaikea päättää, mistä aloittaa. Kärsimättömät rakentajat laittavat kannen kiinni ja katsovat kansikuvaa toivoen jonkun muun rakentavan kokonaisuuden. Toiset puolestaan kumoavat palat pöydälle ja lähtevät rakentamaan. Lopputulos rakentuu pala kerrallaan, oikotietä ei ole. Puun saamisessa tehtaalle ja lisääntyvässä kotimaisen puun käytössä on täysin sama logiikka. Näkyvissä on kaunis kuva, mutta palat ovat sekaisin pöydällä. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n metsälinjan elinkeinopäällikkö MAKASIINI 3 • 2015 3519_.indd 55 55 31/03/15 17:45 Huipputuotteet Kestotilaajan Kaupasta. Metsälehden kestotilaus kannattaa. Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. Finputki istutusputki Laitilalaisen VEME Oy:n 20 vuoden kokemuksella valmistamat laadukkaat Finputki istutusputket on tarkoitettu puiden paakkutaimien istuttamiseen. Pitkän tuotekehityksen tuloksena pottiputkien materiaalit, työmenetelmät sekä käyttömukavuus on hiottu huippuunsa. Finputki istutusputki on avainlipputuote, joka kertoo käyttäjänsä arvostavan kotimaista osaamista ja työn laatua. Uusi FINPUTKI on valmistettu 100% Suomessa. Istutusputkessa on uusi pidempi kahva ja aikaisempaa vahvempi poljinkulma. Meindl Woodwalker Pro nahkaturvakengät Standardin EN345 T2 (sahausluokka 1) mukainen CE-hyväksytty nahkaturvakenkä vaativaan käyttöön. MFS-rakenteen ansiosta (Memory-Foam-System) kenkä muotoutuu yksilöllisesti käyttäjän jalan mukaan. Goretex-kalvo takaa toimivuuden myös kosteissa olosuhteissa. Finputki 5 istutusputki 50-55 DP 99 € (norm114 €) Finputki 6 istutusputki 63 DP 105 € (norm 115 €) Finputki 7 istutusputki 75DP 115 € (norm 125 €) Paino 1,84-3,0 kg/pari, varren korkeus 21 cm. Koot 38-51. Suosittelemme numeroa isompaa kokoa. Kestotilaajan hinta 219 € (norm. 259 €) 3544_.indd 56 31/03/15 17:47 Kestotilaajan Kauppa Finvakka XL Pro hihnasarjalla Olalla kannettava, ergonomisesti muotoiltu taimivakka Finvakka XL Pro on suunniteltu irtotaimien kuljettamiseen istutuksen yhteydessä. Materiaali on vahvaa muovia. Taimivakan hihnasarjassa on olkapehmusteet. Peltor G2000-kypäräyhdistelmä FM radiolla Kestotilaajan hinta 39 € (norm 49 €) Tehokas samanaikainen pään-, kasvojen- ja kuulonsuojaus. Paketin sisältö: suojakypärä G2000NUV, verkkovisiiri V4C, radiokuulonsuojain HRXS7P3E -01 MP3 liitännällä ja niskasuojain GR3C. Kestotilaajan hinta 99 € (norm. 111,90 €) Tilaukset tällä kupongilla tai verkkokaupasta www.uittokalusto.fi/metsalehti. Muista lisätä tilauksen yhteydessä kommenttikenttään Metsälehden kestotilaajan asiakasnumerosi. Tarjoukset ovat voimassa 24.5.2015 asti. Yhteistyökumppani Uittokalusto Oy. Lisätietoja Metsälehden asiakaspalvelusta puh. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Kyllä kiitos, tilaan: ________kpl Finputki 5 istutusputki: 99 € ________kpl Finputki 6 istutusputki: 105 € ________kpl Finputki 7 istutusputki: 115 € Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (Numerosarja lehden osoitekentässä): Vastaanottaja maksaa postimaksun ________kpl Finvakka XL Pro: 39 € ________kpl Peltor G2000-kypäräyhdistelmä: 99 € _______ kpl koko______Meindl Woodwalker Pro 139 € Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Ottakaa minuun yhteyttä. Hinnat sis. alv. 24% Toimituskulut Posti 6,90 €. Toimitusaika 2-5 vuorokautta tilauksen saapumisesta. Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus 3544_.indd 57 31/03/15 17:47 luhta Teksti ja kuvat Jorma Luhta Uivelon kevät Koskeloista ei yleensä pidetä, mutta uivelolla on kiehtovan, aran ja harvinaisen linnun maine. Ahtaassa kevätsulassa pieni ja kiltinnäköinen uivelo selviytyy kärhämistä muiden vesilintujen kanssa. 58 3493_.indd 58 MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:44 Jäälle noustuaan uivelot venyvät pystyiksi ja pitkulaisiksi. MAKASIINI 3 • 2015 3493_.indd 59 59 31/03/15 17:44 luhta K iiltelevä jääkansi peittää ison järven ja takana kohoaa luminen Ounastunturi. Etualan sulassa ui kaksi pientä vesilintua. Toinen on melkein valkoinen ja näyttää palikkamaiselta leikkilinnulta. Kirjailija Yrjö Kokko koki minun tavallani. Vuonna 1958 ilmestyneessä Ungelon torpassa hän kuvasi kevätsulassa lipuvaa uiveloa, lappilaisittain ungeloa, ”kuin savolaispojan leppäpuusta vuolema joutsen”. En tiedä milloin ja miksi savolaispojat veistivät leppäjoutsenia, mutta hyvin se kuvaa uivelokoiraan olemusta. Vähän myöhemmin lintupariskunta kapuaa vedestä jäälle. Nyt pyöreät pallukat venyvät aivan toiseen muotoon. Uivelot kuuluvat sukeltajasorsiin, koskeloihin, joiden 60 3493_.indd 60 jalat sijaitsevat takana lähellä pyrstöä. Ne seisovat jäällä pystyinä ja pitkänomaisina ja näyttävät kuin eri lajilta. Ungelon torppa vaikutti Uivelo on muita koskeloita pienempi ja maineeltaan arka, harvinainen ja kiehtova lintu. Yleensä koskeloista ei pidetä. Iso- ja tukkakoskelo ovat luvallisia riistavesilintuja, mutta niiden liha haisee kalalle, eikä koskeloa tarjota juhla-ateriana. Kalamies saattaa myös kadehtia päätoimista kalansyöjää, vaikka todellisia vahinkoja syntyy vain luonnonravintolammikoissa ja muissa pikkukalojen kasvatusaltaissa. Yrjö Kokko pelasti uivelon maineen. Kokon kirjat kilpailivat myyntiluvuista Mika Valtarin ja Väinö Linnan kanssa hyvällä menestyksellä, ungelokirjaakin myytiin yli satatuhatta kappaletta. Rapistuneitten uivelo- ja telkänuuttujen tilalle väsättiin tuhansia uusia linnunpönttöjä, jotka saivat molempien lajien pesimäkannat nousuun. Ungelon torpan ilmestyessä kotimainen uivelokanta arvioitiin korkeintaan sadaksi pariksi. Nyt parimäärä on noussut puoleentoista tuhanteen. Nykyiset uivelotihentymät sijaitsevat Inarissa Inarijärven ympäristössä, Keski-Lapin aapasoilla ja Kuusamossa. Uivelo ja telkkä eivät ole alun alkuaan lähisukulaisia, mutta niiltä löytyy hämmästyttävän paljon yhteisiä geenejä. Molemmat suosivat samanlaisia pesäonkaloita tai pönttöjä. Jos pöntöistä on pulaa, samaan pesueeseen voi tupsahtaa molempien laji en munia ja kesän tullen nähdään myös sekapoikueita. MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:44 Kylmänä kevätaamuna uivelot seisovat yön synnyttämällä jääriitteellä kuusamolaisella harjulammella. Tilaa on niukasti ja lemmenmenojen ohella kaikki linnut riitelevät. Telkät ovat isompia ja tanakampia kuin uivelot ja ärhentelevät sekä uiveloille että toisilleen. Uivelokoiraan pään väritys on kuin telkän negatiivi, ja silloin tällöin lajit risteytyvät keskenään. Uivelokoiras on väritykseltään kuin telkän negatiivi ja toisinpäin. Hyvässä lykyssä uivelokoiraan lempi kelpaa telkälle ja lajit risteytyvät. Yleensä risteytymät eivät lisäänny, mutta joskus käy toisin. Samalla tavoinhan eurooppalaisilla on sukupuuttoon kuolleen neandertalinihmisen geenejä. Ounasjärveltä Kuusamoon Ungelon torppa on kirjan lisäksi myös todellinen pystyssä seisova rakennus Enontekiöllä Ounasjärven niemessä ja edelleen Kokon jälkeläisten hallinnassa. Kuvaan jäälle nousseen uiveloparin vain muutaman kilometrin päässä Kokkojen mökistä, ja tietyssä mielessä kuvaustyö myös jatkuu samaan malliin. Hannu Hautala lienee Kokon lisäksi ainoa luontokuvaaja, jonka kaikki suomalai- set tietävät. Jonkun vispilänkaupan seurauksena istun muutama päivä myöhemmin Hautalan ja Petteri Törmäsen uivelokojussa kuusamolaisen lammen rannassa. Se on komea kotos, jota oman kuvaustelttani rinnalla voisi hyvin kutsua uivelotorpaksi. Uiveloitten lisäksi pikku sulassa ui joutsenpari ja vaihteleva määrä telkkiä sekä isokoskeloita. Tilaa on niukasti ja lemmenmenojen ohella kaikki linnut riitelevät. Telkät ahdistelevat uiveloita, uivelokoiraat toisiaan ja joutsenten mielestä sula kuuluu vain heille. Isokoskeloitten parvella on oma mielipide kevätsulan kalastusoikeuksista. Pelkään uivelon jäävän pienimpänä alakynteen, mutta aikuiset urokset pitävät puoliaan oman lajin lisäksi kaikkia muitakin vastaan. Ne eivät väistä joutsenta ja mustasukkainen uros ajaa jäältä naaraan lähelle asettuneen isokoskelon, joka on sitä ainakin kolme kertaa kookkaampi. Uiveloparvessa on selvästi vähemmän naaraita kuin uroksia. Arvattavasti pesiminen ja poikasten hoito on vaarallisempaa kuin herrojen joutilas kesä. Vaikka uivelo on rauhoitettu, usein lokakuuhun asti korpilammillaan viipyviä uivelonaaraita ammutaan pikkusorsina. Niinpä puolisoa vaille jäänyt uivelokoiras kokeilee vietellä telkkärouvan. Tällä kertaa telkän ja uivelon perimä ei sekoitu. Urostelkkä sukeltaa syvälle veteen, nousee valkoisen kosijan takana pintavesiin ja nipistää nokkansa jonnekin arkaan ja tärkeään paikkaan. Uivelo juoksee siivilleen, kaartaa pari kertaa rantasulan yli ja laskeutuu sen äärimmäiselle reunalle. MAKASIINI 3 • 2015 3493_.indd 61 61 31/03/15 17:44 tapion pöytä Teksti ja kuvausjärjestelyt Marja Hartola Kuvat Marja Grönroos Mustaa kuin kahvi Terveellinen pakurijuoma on mustaa kuin kahvi ja sopiikin hyvin sen korvikkeeksi. 62 3492_.indd 62 MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 17:38 Pakuri on tuttu monille pula-ajan kokeneille ikäihmisille. Nyt se on noussut superfoodiksi, joka tepsii moniin vaivoihin. P akurikääpä (Inonotus obliquus) ei oikeastaan ole kääpä, vaan lahottajasieni. Pakuria esiintyy pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Siperiasta Kanadaan lehtipuissa, varsinkin koivuissa. Se on puun rungossa oleva musta, halkeileva kasvannainen, joka vaurioittaa puuta ja lopulta lahottaa sen. Pakuri on luonnonvarainen sieni, joten jokamiehenoikeus ei varsinaisesti kiellä sen poimimista. Koska sen irrottamiseen voi tarvita sahaa tai puukkoa, kannattaa keräilystä keskustella ensin maanomistajan kanssa. Pakuria on käytetty Aasiassa ja varsinkin Kiinassa jo 2 000 vuoden ajan ylläpitämään terveyttä ja pidentämään ikää. Siellä se tunnetaan ”yrttien kuninkaana”. Myös Venäjällä pakuri on kuulunut perinteiseen kansanlääkintään. Vahva antioksidantti Suomessa pakurin käyttö on viime vuosina yleistynyt, kun tutkimukset ovat tuoneet lisää tietoa sen terveellisyydestä. Se valittiin vuonna 2013 vuoden rohdoskasviksi. Pakurissa on yli 200 ainetta, jotka voivat vaikuttaa ihmiseen terveellisesti. Sen väitetään vahvistavan immuunipuolustusta, alentavan tulehdusreaktioita, helpottavan stressiä, vähentävän väsymystä ja tasaavan verensokeria. Terveysväittämät perustuvat siihen, että pakuri on erittäin vahva antioksidantti. Antioksidantit poistavat elimistöstä tulehduksia aiheuttavia vapaita radikaaleja. Lisäksi pakuri sisältää monia hivenaineita ja mineraaleja, muun muassa kaliumia, kasvisteroleja, kromia, magnesiumia, melaniinia, rautaa ja sinkkiä. Evira kielsi muutama vuosi sitten pakurin käytön, mutta joutui pyörtämään päätöksensä. Nyt pakurikääpää saa Eviran luvalla käyttää esimerkiksi ravintolisissä, teessä ja mausteissa, mutta sitä ei saa mainostaa terveystuotteena. Pula-ajan kahvia Sota-aikana sotilaat tekivät korsukahvia, joka sisälsi koivunkääpää. Löysin kaupasta pakurijauhetta ja kokeilin, minkälaista juomaa siitä tulee. Yllättävän hyvää – se oli mustaa kuin kahvi, ei puuttunut kuin kahvin tuoksu. Maidon kanssa juotuna se muistutti mietoa kahvia. Pula-aikana pakurijuoma ei ollut huono vaihtoehto kahvinkorvikkeeksi, varmasti parempi kuin moneen kertaan keitetyt kahvinporot ja niistä tehty sumppi. Itse asiassa se oli jopa terveellinen juoma varsinkin korsuissa oleskeleville sotilaille. He eivät silloin pakurin terveellisyydestä tosin tienneet. Älä keittää liikaa Aloin etsiä pakurikääpää luonnosta. Hain ensin kesämökin ympäristöstä koivuja, joissa olisi pakuria. Lopulta löysin pakurin omakotitalomme pihalta eräästä koivusta, josta olin vuosia valuttanut mahlaa. Pakuri irrotetaan puun kyljestä keväällä tai syksyllä, jolloin se ei ole liian kuiva ja kova. Pakuria voi käyttää pieninä palasina tai sen voi raastaa hienoksi raastimella tai jauhaa kahvimyllyssä. Jos pakuri on kosteaa, palaset voi kuivata homehtumisen välttämiseksi vaikka lämpöpatterin päällä tai uunissa 50 asteen lämmössä vuorokauden tai kaksi. Säilytä kuivattu pakuri paperipussissa kuivassa paikassa. Pakurijuomaa voi valmistaa kuten haudutettua teetä tai pannu- tai suodatinkahvia. Haudutetun juoman voi siivilöidä. Juomaa valmistettaessa pakuria ei kannata keittää liian kauan, jotteivät antioksidantit häviä. Toisaalta väriä ja makua irtoaa sitä paremmin, mitä kauemmin sitä keittää. Pakuri on riittoisaa. Pieni palanen riittää useampaan mukilliseen ja useaan käyttökertaan. Käytettyä pakurin palaa tai jauhetta kannattaa säilyttää jääkaapissa. Pakuria myydään jauheena, pussiteenä ja uutteena. Pakurijuoma Pakuria voi uuttaa itse näin: Keitä termoskannullinen vettä ja anna jäähtyä 15 minuuttia, lisää pakurijauhetta 5 teelusikkaa litraa kohden. Anna juoman uuttua 12 tuntia. Vanhat pakurit voi käyttää uudelleen seuraavalla kerralla. Pakuri on koivun rungossa oleva musta halkeileva kasvannainen. MAKASIINI 3 • 2015 3492_.indd 63 63 31/03/15 17:38 käsin tehty Teksti ja kuva Markus Tuormaa M ielikuva paimenesta ja tuohitorvesta on tuttu useimmille suomalaisille. Paimenet kiersivät soittimia koivun lisäksi myös muidenkin puiden kuorista, esimerkiksi lepästä. Syy lepän käyttöön saattoi olla se, että pienten paimenpoikien puukko pystyi pehmeään lepänkuoreen paremmin kuin tuoheen, vanhoja puhallussoittimia tutkinut Timo Leisiö arvelee. Nykykansanmuusikko ja -taiteilija Minna Hokka lupautui näyttämään, miten leppätorvi tehdään. Hänen mielestään lepän pehmeys tuo työhön omat haasteensa. ”Tärkeintä on olla oikeaan aikaan liikkeellä puukon ja nylkimen kanssa, muuten hauras kuori katkeaa jo kuorta irrotettaessa. Sopivaa ajankohtaa joutuu haeskelemaan. Pitää käydä silloin tällöin lepikossa kokeilemassa, josko kuori jo irtoaisi.” Yhtenäisestä nauhasta Lepikossa törähtää Pehmeä-ääninen leppätorvi kannattaa tehdä keväällä, kun puun kuori irtoaa vaivattomasti. 64 3491_.indd 64 Keväällä ja alkukesällä puun ja kuoren välissä oleva jälsikerros muuttuu liukkaaksi. Silloin kuori irtoaa vaivatta suurina kappaleina tai pitkinä nauhoina. Leppätorvea varten kuorisuikale irrotetaan runkoa ruuvimaisesti kiertäen. Parimetrinen suikale kierretään torven muotoon ja lukitaan paikalleen tikulla. Leppä- ja tuohitorvet kierretään yhtenäisestä kuorinauhasta. Lepän kuori irrotetaan koko paksuudeltaan, kun taas tuohta irrotettaessa jätetään kova ja taipumaton sisäkuori puuhun. Vaikka tuohen irrotus vahingoittaa koivua, se jää eloon, mutta leppä sen sijaan kuolee. Torveen sopivat yhtä hyvin niin harmaa- kuin tervaleppäkin. Nykyään tuskin kukaan raaskii tervaleppää kuoria pystyyn kuivumaan, joten torventekijä saattaa joutua hiukan etsiskelemään löytääkseen riittävän paksun harmaalepän. MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 18:27 Puun rungon paksuus vaikuttaa kuoren paksuuteen. Minna Hokan mukaan sopiva rungon halkaisija on vähintään 20 senttiä. ”Ohuemman rungon kuori ei ole vielä tarpeeksi vahvaa. Toisaalta ei kannata valita liian järe ää puuta, sillä paksusta kuoresta tehty megafonimainen torvi on musiikillisesti huono.” Muitakin puulajeja voi kokeilla. Suomesta on yksittäisiä tietoja kuusen-, haavan-, pihlajan- ja tuomenkuoresta tehdyistä torvista. Etelämpänä on käytetty lehmuksen kuorta. Lepän kuori käpristyy kuivuessaan, joten leppätorvea säilytettiin yleensä kosteana vaikkapa vesisaaviin tai rantaveteen upotettuna. Hokka on keksinyt keinon, jolla soittimesta saa pitkäikäisemmän. ”Torven voi antaa kuivua, jolloin kuori kutistuu, ja kiristää sitten kierteet uudelleen. Kun leppätorven päättelee vasta sen jälkeen lopulliseen muotonsa, se kestää hellävaraisessa käytössä lähes yhtä kauan kuin tuohitorvi.” Pärryyttelyä Museoihin talletettujen leppätorvien pituudet vaihtelevat puolesta metristä reiluun metriin. Paimenpoikien tiedetään ennen kilpailleen keskenään siitä, kuka saa tehtyä pisimmän. Puhalluspään halkaisija on suunnilleen senttimetrin ja alapään vaaksan verran, joskus enemmänkin. Muodoltaan leppätorvi tehtiin usein melko suoraksi kartioksi. Hokka arvelee sen johtuvan materiaalista. ”Kuoren haurauden vuoksi käyräksi taivuttaminen onnistuu vain taitavalta rakentajalta.” Lepän kuoresta tehtyä torvea soitettiin useimmiten ilman erillistä suukappaletta trumpetin tapaan: puhalluspää asetetaan tiukasti suun eteen ja yhteenpuristettuja huulia pärisytellään toisiaan vasten voimakkaasti puhaltaen. Jos puhalluspään reuna tuntuu liian terävältä, torveen voi tehdä muutaman sentin mittaisen puisen suukappaleen, jossa on suunnilleen lyijykynän vahvuinen reikä. Kun puhalluspään reunan vielä pyöristää ja kovertaa kuppimaiseksi, on soitto mukavampaa. Lepänkuoresta kierretty kaikusuppilo sopii monenlaisen soittimen pohjaksi. Vaihtelun vuoksi voi kokeilla rakentaa vaikka klarinettitorven, jolloin suukappaleen reuna vuollaan viistoksi. Aukkoa peittämään asetetaan tuohesta tai katajasta valmistettu ohut, nuijapäinen lehdykkä, joka sidotaan narulla kappaleen varteen. Puhallettaessa aukkoa vasten värähtelevä lehdykkä synnyttää äänen. Pelottelua ja kaihontunteita Paimenen oli tärkeintä saada soittimellaan aikaan mahdollisimman voimakas ääni. Soitto oli petojen pelottelua, karjan kutsuntaa ja paimenten yhteydenpitoa. Leppä- ja tuohitorvia käytettiin vielä viime vuosisadalla myös kevätaamun rituaalisessa soitossa, jonka tarkoitus oli suojata karja ja viljelykset kaikilta vaaroilta tulevan kesän aikana. Musiikillinen soitto lienee kuitenkin ollut harvinaista. Signaalit olivat useimmiten saman sävelen rytmillistä toistoa. Leppätorvilla tiedetään soitetun myös melodioita. Eri säveliä saadaan sormiaukkojen avulla, nyrkkiä soittimen sisällä liikuttelemalla, huuliotteen muutoksilla tai ihan vain puhalluspainetta muuttamalla. ”Ahkerasti torvea soittaessa keskivartalon lihaksisto saa kunnon treeniä säveliä tapaillessa: mitä enemmän painetta, sitä korkeampi ääni”, Hokka kuvailee. Hokan leppätorven ääniala on noin oktaavi. Tuohitorvi on ääneltään sitä piukeampi. ”Koen leppätorven äänen pehmeän samettisena ja lempeänä. Esiintymistorveni on vajaa puolimetrinen ja saan sillä soitettua ’Kulkurin iltatähden’ oikein kaihoisasti.” Keväällä ja alkukesällä lepän ja muidenkin puulajien kuori irtoaa helposti. Kuoren irtoamisen ajalla on monta nimeä, kuten lunkan aika, jällenteon aika ja mäihän aika. Eri puuyksilöillä kuoren irtoaminen voi vaihdella, joten irrottamista kannattaa kokeilla useammasta lepästä. Kuoren saa irti halutun muotoisena kappaleena, kun piirtää ensin puukolla nauhan ääriviivat spiraalimaisesti runkoon. Terää on painettava voimakkaasti, jotta se leikkaa kuoren irti puuainekseen saakka. Lepän punainen mahla värjää kuorta irrotettaessa kädet punaruskeiksi. Lepän kuori on tuoreena taipuisaa ja helposti käsiteltävää, mutta kuivuttuaan se kovettuu ja käpristyy. Leppätorvi onkin tehtävä valmiiksi saman tien, toisin kuin tuohitorvi. Leppätorven muoto riippuu kuoren paksuudesta ja kuorisuikaleen leveydestä. Ohuesta kuoresta syntyy akustisesti käyttökelpoisempi kapea torvi, paksusta voimakkaasti levenevä torvi. Suikaleen loppupään voi kiinnittää paikalleen erilaisin tavoin. Suomessa käytetyt kiinnitystavat ja leppätorven nimitykset eroavat toisistaan alueellisesti. 1. Tikkuneula on torven läpi työnnettävä, päistään teroitettu tikku. Se on yleisin leppätorven kiinnitystapa. Sitä varten tehdään puukonkärjellä kartion alaosaan vastakkain pienet reiät. Samassa torvessa voi olla tarvittaessa useitakin tikkuneuloja. Tikkuneulan käyttöalueella leppätorvea kutsutaan nimenomaan torveksi. 2. Säyläin on ohut, taipuisa oksanpätkä, jota varten tehdään puukolla reiät suikaleen loppupään molemmin puolin. Säyläin taivutetaan ja työnnetään reikiinsä. Säyläin on ollut käytössä etenkin Etelä-Savossa ja Karjalankannaksella. Siellä leppätorven nimenä on toto tai tötö. 3. Koirasin eli pihti on puoliksi halkaistu puutikku, jonka puoliskot vuollaan ohuemmiksi. Koirasin puristaa kuorisuikaleen loppupään tiukasti edellistä kierrosta vasten. MAKASIINI 3 • 2015 3491_.indd 65 65 31/03/15 18:27 käsin tehty 1 2 3 1. Minna Hokka aloittaa kuoren irrotuksen tekemällä puukolla lepän ympäri ruuvimaisesti kiertävän syvän viillon. Kuori irrotetaan ylhäältä alaspäin. Aloituksen kohdalla kuorisuikaleesta voi tehdä kapeamman, noin 3 senttiä leveän, mutta muuten noin 5–10 senttiä leveän. Aloituskohdasta tulee torven puhalluspää. 2. Kuorisuokale irtoaa lusan eli puusta vuollun, talttamaisen nylkimen avulla. Suikaleen alkupään saa helpoiten nostettua irti rungosta puukon terällä. 3. Kuori on saatava irti ehjänä noin metrin matkalta. Yhtenäisenä suikaleen pituus saisi olla vähintään kaksi metriä, mielellään enemmänkin. 4 5 6 4. Ennen kiertämistä Hokka ohentaa puukolla suikaleen aloituspäätä kuoren sisäpinnasta kymmenen senttimetrin verran. 5. Hokka aloittaa kiertämisen oksanpätkän ympärille. Näin torveen muodostuu pyöreä suuaukko. 6. Kun kiertämistä jatketaan tiukasti suunnilleen puolikkaan nauhanleveyttä kerrallaan edeten, torvi rakentuu vahvaksi. 7 7. Hokka puhdistaa työn ohessa kuoren jäkälistä ja roskista puukolla kaapimalla. 8. Torvi sidotaan tekemällä puukolla reiät kuorisuikaleen lopetuspään molemmin puolin ja työntämällä 66 3491_.indd 66 8 9 reikiin päistään teroitettu taipuisa oksanpätkä eli säyläin. Lopetustapoja on muitakin, kuten piirroksesta näkyy. 9. Lopuksi Hokka kiskaisee aloituskohdan sisällä olleen kepin irti. MAKASIINI 3 • 2015 31/03/15 18:27 ENNEN & NYT 1993 Jouni Hautamäen setä säästi vänkkyrän männyn maisemapuuksi hakkuuaukon reunaan. 2012 Hautamäen omistukseen siirtynyt männyntaimikko kasvaa kohti ensiharvennusta. Mutkamänty muistona Erikoinen mänty säästyi valvomaan omin käsin kylvetyn taimikon kasvua. Teksti Valtteri Skyttä Kuvat Jouni Hautamäki J ouni Hautamäki vastaa puhelimeen moottorisahan varresta. Eteläpohjalainen metsuriyrittäjä on kaatamassa puita pieneltä ojitusalueen osalta, jonne metsäkonetta ei kannata viedä. Vaikka kokenut metsätyömies on nähnyt elämänsä aikana paljon puita, metsän erikoisuudet kiinnostavat yhä häntä. Yksi tällainen maamerkkipuu on omalta tilalta löytyvä mutkamänty, joka näkyy Hautamäen Metsälehdelle lähettämissä kuvissa. Paikallinen metsäteknikko leimasi Etelä-Pohjanmaalla Jurvassa kasvavan männyn aikanaan kaadettavaksi, mutta Hautamäen setä säästi erikoisen puun. Sedän metsät ovat nyt siirtyneet Jouni Hautamä en haltuun. ”Hyvä kun jätettiin. On se sellainen vän kkyrä, ettei siitä olisi paljon pino kasvanut. Sitä ei kaadeta. Saa pysyä niin kauan kuin tuulessa kestää.” Vanhemmassa kuvassa männyn edessä näkyy puuristi. Puun juurelle on haudattu Hautamäen sedän ajokoira, joka pääsi irti ja jäi auton alle maantiellä jänistä jahdatessaan. ”Setä oli poikamies ja koira hänelle tärkeä kaveri”, Hautamäki kertoo. Kohti ensiharvennusta Jouni Hautamäki kylvi mutkamännyn takana näkyvän aukon isänsä ja sisarustensa kanssa 1980-luvun lopulla. Vanhemmassa kuvassa männyntaimista näkyy vain pieni latvatupsu lumen yläpuolella, tuoreempi kuva kertoo tasaisesti kasvavasta taimikosta. Sedältä Hautamäen vanhemmille ja sitä kautta hänelle itselleen päätyneestä alueesta on pidetty huolta. ”Isä on hoitanut hyvin metsiä ja raivannut männyntaimikkoa. Hän tykkää yhä metsätöistä, vaikka ikää on jo kovasti. Itsellenikin kipinä metsätöihin tuli jo pienenä, kun isän mukana kuljin.” Männyntaimikon maapohja on Hautamä en mukaan kovaa kangasta, mutta kauempana alue muuttuu nevaksi. ”Suolla on tullut käytyä teerijahdissa.” Viime joulun kuusenhakureissulla Hautamäki ehti tarkkailla kohta 30-vuotiaan männikön tilaa. Puut ovat kasvaneet lisää kuvanottohetkestä. ”Taimikko on hyvässä kasvukunnossa. Sen kokoista alkaa olla, että pian tulee jo paperipuuta. Ensiharvennus on kohta ajankohtainen.” Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai [email protected]. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. MAKASIINI 3 • 2015 3520_.indd 67 67 31/03/15 17:41 pilkkeitä Mistä pidit? Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki huhtikuun loppuun mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoiksi arvomme Fiskarsin järeät raivaussakset. Viime numeron suosituin juttu oli teemakokonaisuus ”Riskit haltuun”. Arvonnassa palkinnon voittivat: Anja Lyytinen Joutsa, Veli Pekka Rissanen Varpaisjärvi, Matti Ryynänen Kelvä, Kaija Tiainen Uukuniemi, Veijo Vainoniemi Kärjenniemi. Sampo 2 x 175_makasiini 30.3.2015 13.12 Sivu 1 palvelukseen halutaan Tuntiopettaja (ammatilliset aineet, metsäalan pt., metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelma) Saimaan ammattiopisto hakee vuorotteluvapaan sijaiseksi ajalle 1.8.2015 - 30.6.2016 ammatillisten aineiden tuntiopettajaa, jonka tehtävänä on ammatinopetus metsäalan perustutkinnossa, metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelmassa Ruokolahden toimipisteessä. Sijaista palkattaessa etusijalla ovat sellaiset työ- ja elinkeinotoimistossa työttöminä olevat nuoret tai korkeakoulutai ammattitutkinnon äskettäin suorittaneet henkilöt tai pitkäaikaistyöttömät, joiden ammattitaito arvioidaan riittäväksi haettuun tehtävään. Hakemukset 23.4.2015 klo 15.00 mennessä Kuntarekryn kautta. Tietoja tehtävästä ja haku www.kuntarekry.fi tai http://www.edusampo.fi/avoimet_tyopaikat. Lisätietoja koulutuspäällikkö Hannu Laitinen, p. 020 496 8210, [email protected]. 68 3545_.indd 68 Raivaussaksilla katkeaa jopa 55-millinen oksa. lukijalta Palautetta viime numerosta ”Kiitokset todella hyvästä lehdestä! Luen sen joka kerta melko tarkkaan ja eipä haittaisi vaikka Metsälehti Makasiini ilmestyisi puolet tiuhemmassa tahdissa :) Tässä numerossa huomiota kiinnitti yksi kummallisuus jutussa ”Kenen tarjous on paras”. Siinä kirjoitetaan, että jos tekee kaupat suoraan metsäyhtiön kanssa, niin kilpailevia tarjouksia ei ole. Itse olen erään metsäfirman sopimusasiakas, mutta sopimuspaperissa ei ole kohtaa, mikä estää kilpailuttamisen. Sopimus velvoittaa vain kysymään tarjoukseen. Kysyn aina kilpailevat tarjoukset muiltakin firmoilta ja näin ollen ostaja ei ole aina sama firma.” ”Olipa mukava uppoutua monialayrittäjien tarinoihin. Kainuun ja Kokonsaaren metsien tapahtumat olivat hyviä arjen tapahtumia.” lukijalta Ihmeellinen ilmiö Joku lukija kysyi viime numerossa vinkkiä kantojen lahottamisen nopeuttamiseksi. Minulla muistui mieleen, kun olin tätini miehen kanssa savotassa 1950-luvun lopulla, hän kertoi hävittäneensä kannot mökkitontilta poraamalla niihin reiät ja panneensa niihin rikkihappoliuosta. Samalla tuli muistiini ihmeellinen ilmiö metsässä vuosituhannen vaihteesta, kun pystyyn kuivanut 3. kehitysluokan mänty heräsi eloon. Neulaset olivat jo aivan ruskeat ja päivän puolelta kuorikin jo irronnut. Sanoin motokuskille, että jättää puun pystyyn, kaadan sen itse ja teen siitä puutarhakalusteita. Sairastumisen vuoksi kävin palstalla seuraavan kerran vasta 2–3 vuoden kuluttua, ja huomasin ihmeen tapahtuneen. Puu oli täysin eläjän näköinen. Seuraavaan käyntiin palstalla meni 5–6 vuotta. Myrsky oli silloin kaatanut puun noin kahden metrin korkeudelta. Katkeamiskohta oli muuten lahonnut, mutta pohjoisen puolella oli 5–7 sentin levyinen tuore elämän lanka, jolla puu oli saanut kasvuvoiman. Puu oli siementänyt ympäriltään ainakin hehtaarin. Siihen oli syntynyt tiheä taimisto. MARTTI LIIMATTA MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 18:48 kilpailu Helmikuun tilaajapalkinto Puolangalle Metsälehden helmikuun tilaajapalkinto on arvottu. Palkinnon eli iPadin voitti Markku Haapalainen Puolangalta. Nimityksiä Otso Otso Metsäpalveluille on nimitetty uusi johtoryhmä. Johtoryhmä koostuu Otson uuden organisaatio- ja johtamismallin mukaisesti liiketoimintaa ohjaavien prosessien operaatiopäälliköistä sekä kolmen toiminta-alueen alue-esimiehistä. Johtoryhmän jäsenet raportoivat suoraan liiketoimintajohtaja Kari Lundellille. Työ alueorganisaatioiden rakentamiseksi jatkuu osana uuden toimintamallin käyttöönottoa. Johtoryhmään on nimitetty Kari Lundell (Liiketoimintajohtaja), Sanna Kilpeläinen (Talous, HR, IT), Mika Nousiainen (Tuotanto), Seija Rantonen (Myynti, markkinointi ja viestintä), Ukko Bamberg (Alue-esimies, Etelä-Suomi), Jouni Partanen (Alue-esimies, Keski-Suomi), Pauli Juntunen (Alue-esimies Pohjois-Suomi). palvelukseen halutaan Metsäalan Metsäalan asiantuntijoita asiantuntijjoita puunhankinnan puunhakinnan monipuolisiin monipuolisiin tehtäviin. tehtäviin. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsän- ja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Haemme nyt metsäasiantuntijoita vastaamaan puukauppa- ja metsäpalveluiden myynnistä Seinäjoen hankintapiirille toimialueena Soini ja Lehtimäki sekä Jyväskylän hankintapiirille toimialueena Padasjoki. Seinäjoen hankintapiirin tehtävä on määräaikainen alkaen heinäkuussa 2015 ja päättyen syksyllä 2017. Haemme myös operaatioesimiestä vastaamaan puun korjuun ja metsänhoidon tehtävistä Seinäjoen hankintapiirin alueella. Tehtävä on määräaikainen alkaen kesäkuussa 2015 ja kestäen vuoden loppuun 2016. Edellytykset: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointi- ja palveluhenkisyyttä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. LISÄTIEDOT JA HAKU 17.4.2015 MENNESSÄ: metsagroup.com Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. oikaisu S u o m e n m e t s ä ke s kuksen metsäjohtajan etunimi oli edellisessä Metsälehdessä kirjoitettu väärin. Oikea nimi on Anna Rakemaa. MAKASIINI 3 • 2015 3545_.indd 69 69 01/04/15 18:48 RISTIKKO 70 3489_.indd 70 Nimi Postinumero Lähiosoite IBAN-tilinumero Postitoimipaikka BIC-koodi MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 19:04 Metsäkustannus maksaa postimaksun MERKKIPÄIVÄT 85 VUOTTA 15.4. Juhani Peltola, maat. ja metsät. maisteri, Dipl. Betriebswirt, Järvenpää 60 VUOTTA 23.4. Jyrki Mantere, metsänhoitaja, Keuruu (matkoilla) 50 VUOTTA 14.4. Jari Haapasalo, Metsänhoitoyhdistys Muhoksen hallituksen puheenjohtaja, Muhos 18.4. Timo Olkkonen, Hartola 24.4. Tuula Leikas, maat. ja metsät. maisteri, Mikkeli Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi Nimityksiä Metsähallitus Valtioneuvosto on nimittänyt Metsähallitukselle uuden hallituksen. Huhtikuun alussa aloittaneeseen hallitukseen on nimitetty Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen (puheenjohtaja), vesihallintojohtaja Kai Kaatra maa- ja metsätalousministeriöstä (varapuheenjohtaja) ja jäseniksi ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä, metsänhoitaja Pertti Itkonen Metsähallituksen henkilöstön edustajana, elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi Lapin liitosta, hallituksen jäsen Tuija Soanjärvi Affectolta ja toimialajohtaja Anne Ilola Sitosta. Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 Soidinkuja 4 00003 VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys + Tilaan Metsälehden / 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi MAKASIINIKRYPTO 3 Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 23.4. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Makasiiniristikko 2, oikea ratkaisu Palkinnot Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Riitta Kemppainen, Hyrynsalmi, Seppo Lipponen, Porvoo ja Jorma Marjamäki, Tampere. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Osoitteenmuutos / 2015 / 201 5 Lehden saajan osoite sukunimietunimi lähiosoite postinumeropostitoimipaikka Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot sukunimietunimi lähiosoite postinumeropostitoimipaikka asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta päiväys allekirjoitus puhelin 3489_.indd 71 01/04/15 19:04 pilkkeitä Kevään oikkujen uhmaajat Teksti Seppo Vuokko Kuva Jorma Peiponen Tunnusraitayökkönen lepäilee päivän ajan suojaväriinsä luottaen männyn rungolla ja odottaa öisten mesipitojen alkua. Ilja Koivisto/Suomen Metsästysmuseo Huhtikuu on vaarallista aikaa! Lämpötilat voivat vaihdella päivän reilusta kymmenestä lämpöasteesta liki kahdenkymmenen asteen pakkasiin. Luulisi, että kasvien ja vaihtolämpöisten eläinten kannattaisi vielä pysytellä lepotilassa. Niin valtaosa lajeista tekeekin, mutta on koko joukko lajeja, jotka uhmaavat huhtikuun säiden vihoitteluja. Raita ja kiiltopaju kukkivat, ja kukissa kuhisee hyönteisiä, myös yöllä. Raitayökköset ovat saaneet nimensäkin siitä että viihtyvät niin hyvin raidan kapakassa. Ne juovat mettä, tahriutuvat siitepölyyn ja kapakkaa vaihtaessaan pölyttävät raidan kukat. Yksi yleisimmistä lajeista on tunnusraitayökkönen, nimen tarkentava osa viittaa siiven mustaan kuvioon. Jotta aikuinen ehtisi mukaan raidan mesipitoihin, se valmistuu jo syksyllä, mutta jää kotelon sisään odottamaan kevään tuloa. Näin kevään ensimmäinen lämmin päivä riittää aikuistumiseen: pieni ponnistus ja kotelo murtuu, kömpiminen ulos, siipien oikaisu ja kuivattelu – ja perhonen on valmis lentoon. Mutta mikä saa niin monet lajit uhmaamaan kevätsäitä? Syynä on kilpailu resursseista ja ruuhka-aikojen välttely. Muistele, kuinka suuri huomioarvo kukkivilla pajuilla on loskaisessa metsässä ja kuvittele sitten kukinta juhannukseen: kuka silloin pajut huomaisi? Sama koskee kukissa käyviä hyönteisiä. Kesällä monen kukan mesi on juotu jo kohta auringon noustua ja myöhäinen vieras saa kiertää medettömältä kukalta toiselle. Kevätkukat tarjoavat runsaan ravintovaran niille, jotka eivät piittaa takatalven uhasta. Suomen Metsästysmuseo on esitellyt metsästyksen historiaa Riihimäellä jo 25 vuotta. Metsästysmuseolla juhlavuosi Riihimäellä toimiva Suomen Metsästysmuseo juhlii tänä vuonna 25-vuotispäiviään. Juhlavuoden näyttelytarjonta on aktiivista – luvassa on kaksi uutta näyttelyä ja uusi osastokin avataan. Vuoden päänäyttely esittelee Seppo Polameren erätaidetta. Polameri tunnetaan kirjojen kuvituksista, eräaiheisesta graafikasta sekä Luonnontieteellisen museon dioraamoista. Näyttely avautuu huhtikuun 23. päivä. 72 3487_.indd 72 Lokakuussa avattava Suden paluu -näyttely esittelee suomalaista susihistoriaa ja tarjoaa myös eväitä susikeskusteluun. Juhlavuosi päättyy museon uuden aseosaston avajaisiin marraskuussa. Osasto esittelee suomalaisen asevalmistuksen historiaa. Metsästysmuseo avattiin Riihimäellä kesäkuussa 1990. Vuosien aikana museossa on vieraillut 350 000 kävijää, keskimäärin 14 000 vuodessa. Huolta metsistä 100 vuotta Stora Enso Metsä juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Yhtiön kaukainen edeltäjä W.Gutzeit & Co teki tiettävästi ensimmäisen tukkikaupan jo vuonna 1871, mutta puunhankinnasta vastaava osasto mainitaan ensimmäistä kertaa yhtiökokouksen pöytäkirjassa vuonna 1915. Jo tuolloin kannettiin huolta puun riittävyydestä ja metsien hakkuukestävyydestä. Yhtiön johto pyysi A. K. Cajanderilta Helsingin yliopistosta arvion yhtiön omien metsien tilasta. Metsänhoidon professorin raportti oli rauhoittava. Cajander totesi työn valmistuttua, että sinä aikana, jona yhtiöllä on ollut metsänhoitaja, metsien hoito on suoritettu hyvin eikä ylihakkuita ole tehty. Metsätalous on parhaita koko maassa. Puuta käytettiin Suomessa 1910-luvulla noin 30 miljoonaa kuutiometriä, josta kotimainen teollisuus jalosti reilun kolmanneksen. Lähde: Enson tähtikronikka 1872–1997 MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 18:49 Ensi numerossa metsälehti makasiini 4/15 ilmestyy 21.5. Seuraava Metsälehti ilmestyy 23.4. Teema Millaisella autolla pärjää metsäteillä? kuva anna back Puukauppakoulu 4/8 Näin korjuuta voi valvoa MAKASIINI 3 • 2015 3486_.indd 73 73 01/04/15 18:49 TUOTE & TEKIJÄ Jenni Nissinen pitelee käsissään vanerista valmistettua tiiliseinän muottia. Billy Elliot -musikaalissakin käytettävä tiiliseinä syntyy muotin päälle prässätystä telttapatjasta. Vaneria näyttämölle Jenni Nissinen rakentaa lavasteita Helsingin Kaupunginteatterin esityksiin. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ”Teatterissa puusepän tarvikkeisiin kuuluvat niin styroksi, kennopahvi kuin eristelevykin. Pääosin lavasteet tehdään kuitenkin vanerista. Massiivipuuta ei juuri käytetä, sillä lavasteiden pitää olla kevyitä. Materiaaleista styroksi on inhokkini. Se murenee joka paikkaan. Mieluiten käytän puuta. Siinä on hyvä tuntuma ja sen työstäminen on mukavaa. Ehkä puussa kiehtoo myös se, että se on materiaaleista tutuin: olen koulutukseltani puuartesaani. Työskentelen Helsingin Kaupungin- 74 3485_.indd 74 teatterissa lavasteiden valmistajana. Lavastamossa on kaikkiaan 20 vakituista työntekijää, meitä puuseppiä on kuusi. Lavasteiden valmistajan työ alkaa sillä, että lavastaja esittelee lavasteiden piirustukset ja pienoismallin. Se, miten vapaat kädet lavasteiden valmistajat saavat, riippuu projektista. Lavasteiden koko ja toimivuus määräävät paljon, mutta käytettävät materiaalit saa yleensä valita itse. Lavasteiden tekoon on aikaa parista viikosta puoleen vuoteen. Nyt työn alla ovat Billy Elliot -musikaalin lavasteet. Musikaalin ensi-ilta on elokuussa, mutta lavasteiden teko aloitettiin jo helmikuussa. Ihan kaikkea ei tehdä itse, Ikeaakin käytetään. Jos pöydällä aikoo hyppiä kymmenen ihmistä, pitää siihen kuitenkin lisätä metallirunko. Käyn välillä harjoituksissa katsomassa, miten lavasteet toimivat. Työn kohokohta on, kun lavastus saatetaan ensi-iltakuntoon. Opiskellessani nautin huonekalujen teosta, mutta siinä tarkkuus on millimetrin kymmenesosissa. Lavasteiden teko on suurpiirteisempää. Ja onhan teatteri myös aina vähän jännittävää.” Helsingin Kaupunginteatterin Billy Elliot -musikaalin lavastuksen ovat suunnitelleet Jani Uljas ja Jari Ijäs. Vanja-eno-näytelmän halot hakattiin lavastamossa. MAKASIINI 3 • 2015 01/04/15 18:50 Kasvua tiedossa. Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eriikäis rakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perus teisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Hinta 42 € Raivaamaan Mikko Riikilä, Risto Mykkänen Kirja on tehty opastamaan niin aloittelijoita kuin vähän kokeneem piakin raivaussahan käyttöön ja taimikonhoitoon eli kasvatettavien puiden valitsemiseen lähtökohdiltaan erilaisissa taimikoissa. Runsaasti kuvitettuun kirjaan on koottu käytännössä koetellut opit ja niksit, jotka auttavat pitämään sahan sekä sahurin kunnossa. Oppaasta löytyvät selkeät ohjeet sahan päivittäiseen huoltoon ja oikeaan työtekniikkaan. Hinta 32,30 € Kestotilaajan erikoishinta 20 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehi tykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Hinta 38,40 € Kestotilaajan erikoishinta 20 € Kestotilaajan koodi verkkokauppaan on KESTO04. Syötä tilaus numerosi Yritys/Koulu kenttään, tarkistamme sen perusteella oikeuden kestotilaajan etuun. Tarjous on voimassa 9.–30.4.2015. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: [email protected] Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. 3484_.indd 75 01/04/15 10:15 Tehokas moottorisaha vaativammalle käyttäjälle. Erinomainen hinta-laatusuhde. Taloudellinen 2-MIX moottori. 35,2 cm³, 1,7 kW / 2,3 hv Sh. 399,00 € 1 MS 21 359,- Halutuin ammattisaha nyt M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: Ei ryyppyä - ei säätöjä. Metallirunko. 35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv Sh. 849,00 € US! UUTU Kevyt uutuusmalli, paino vain 3,5 kg! Taloudellinen 2-MIX moottori sekä ErgoStart kevytkäynnistys. 30,1 cm³, 1,3 kW / 1,8 hv Sh. 499,00 € 3 MS 19 C-E 459,- US! UUTU M 1 C0 2 S M 699,- STIHL - Teknistä etumatkaa www.stihl.fi 3483_.indd 76 Metsalehti_Makasiini_2015_04_09.indd 1 01/04/15 10:39 30.3.2015 13:11:03
© Copyright 2024