1. No category

INI
23. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2014 • 9 € • www.metsalehti.fi
MAKASI
V.
Puunkorjuu
Metsälehti Makasiini 7/2014
kesäkilpailu
Teema: PUUNKORJUU
”Tilhi” vei
metsäuralle
Kalle Poussalla on
ensimmäinen saha
yhä tallessa.
metsänhoito
Paljonko
työtä metsä
vaatii?
Hirsitalo kuntoon
Neljän vuoden
urakka
22
KYSYMYSTÄ
siementen
keruusta
Kuva: Hannu Piirainen
Hyvä hoito
helpottaa
hakkuita
Pohjanmaalla innostuttiin uusista uudistusrajoista • Hakkuutähde kuivaksi palstalla
3132_.indd 1
16/10/14 19:39
Luvassa hyvää
puukauppasäätä.
Säässä kuin säässä, vuodenajasta toiseen, metsä on omistajalleen todellinen aarreaitta.
Syksyn viiletessä kannattaa tehdä päätös harvennushakkuusta, jonka oikea ajoitus
kasvattaa metsän tuottoa. Kysy lisää Stora Enson paikalliselta metsäasiantuntijalta;
hyvät neuvot ja Tähtitilin 4,5 % korko lämmittävät pakkasellakin.
!
Ota yhtey ttä
023
p. 09 8860 2
nsometsa.fi
www.storae
2937_.indd 2
16/10/14 19:29
SISÄLLYS
metsälehti makasiini
Uutiset
4 Pääkirjoitus: Lehti tuo metsän
lähelle
6 Metsänomistaja: Harrastuksena
joulukuuset
12 Palaako puu polttolaitoksiin?
14 Jatkuvan kasvatuksen männiköt
yllättivät
15 Metsätyyppi: Tiina Vähänen
16 Markkinat: Kuusikuitu suurin
putoaja
18 Kuukauden puukauppa: Kuusi
tarjousta kesäleimikosta
19 Verkosta: Hankintasavotoille vai ei?
Teema: Puunkorjuu
20 Tavoitteena jouheva korjuu
32 Rahapuu: Merkittävä muutos
metsälaissa
Oma metsä
34 Metsänhoito: 22 kysymystä
siementen keruusta
37 Pikatesti: Hintava laatukypärä
38 Metsänhoidon perusteet:
Paljonko työtä metsä vaatii?
40 Tutkimus: Hakkuutähde kuivaksi
palstalla
41 Metsäläisen allakka: Pomoni
on koira
42 Metsäperintö: Kun kaupat on
tehty
44 Kysy pois: Miten vanhaksi mänty
selviää?
46 Tuoteuutuudet: Akkusaha
52
Ari Komulainen
mIKKO RIIKILÄ
66
NRO 7/
23.10.2014
48 Kesäkisa: Ura alkoi ”Tilhillä”
52 Hirsitalon uusi elämä
62 Petäjäveden aukko hyvässä
kasvussa
65 Kolumni: Lucky Luke ja alueiden
metsäkeskus
Luonnosta
66 Luhta: Karhujen kokous
70 Tapionpöydältä: Maistuuko
marjalikööri?
72 Käsin tehty: Ladon hirret
vaihtoon
75 Ennen & nyt: Talousmetsästä
arboretum
78 Makasiiniristikko
80 Pilkkeet: Mersunmerkki suolla
82 Tuote & tekijä: Haavasta
kovertamalla lautasia
MAKASIINI 7 • 2014
2938_.indd 3
jorma luhta
20
3
17/10/14 20:21
Metsäkustannus Oy
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b
00100 Helsinki
Puhelin 09 315 49 800
Telefax 09 315 49 879
E-mail: etunimi.sukunimi@
metsalehti.fi
www.metsalehti.fi
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUS
Päätoimittaja
Eliisa Kallioniemi
p. 09 315 49 802
040 516 4000
AD
Anna Back
p. 09 315 49 808
Veera Honkanen
Toimitussihteerit
Jussi Collin
p. 09 315 49 803
Eero Sala
p. 09 315 49 804
Toimittajat
Liina Kjellberg
p. 09 315 49 807
Tiia Puukila
p. 09 315 49 806
Valtteri Skyttä
0400 818 078
Taloustoimittaja
Mikko Häyrynen
p. 09 315 49 805
0400 973457
Pohjois-Suomen
aluetoimittaja
Hannu Jauhiainen
Korpikoskentie 8
97510 Vikajärvi
p. 09 315 49 870
0400 150 910
Eliisa Kallioniemi
[email protected]
Lehti tuo
metsän lähelle
M
etsälehti Makasiini täyttää tänä
syksynä 15 vuotta. Ensimmäinen
numero tuli painosta marraskuussa, vain vähän ennen vuosituhannen vaihdetta. Aika tuntui juuri sopivalta uuden lehden perustamiselle.
”Metsän tulevaisuus on valoisa”, aloitti
päätoimittaja tuolloin pääkirjoituksensa.
Samoja sanoja voi käyttää hyvin myös tänä
syksynä. Suomen talous kyntää taantumassa jo kolmatta vuotta, mutta metsässä menee siihen nähden ihan hyvin, ja ennusteiden mukaan pian entistä paremmin.
Vaikka 15 vuotta on puiden mitassa lyhyt
aika, yllättävän paljon metsämaisema ehtii siinäkin hujauksessa muuttua. Kävimme Petäjävedellä katsomassa vuosituhannen vaihteessa kylvettyä uudistusalaa, jolla nyt kasvaa sankka nuori metsä. Kun lehti
täyttää 30 vuotta, männikössä lienee jo ensiharvennuksen aika.
Puukaupasta Metsälehti Makasiini on
historiansa aikana raportoinut monenlaisia vaiheita. Olemme tehneet juttuja muun
muassa ennätyksellisestä noususuhdanteesta ja poikkeuksellisen syvästä suhdannekuopasta.
On mielenkiintoista tutkia 15 vuoden takaista puunhintataulukkoa. Mäntytukista maksettiin silloin kolminumeroista hintaa, joka euroiksi muunnettuna on vain vähän alempi kuin tämänsyksyinen noteeraus.
Reaalisesti puu on nyt halvempaa kuin vuosituhannen vaihteessa.
Teollisuuden käyttämä puumäärä on 15
4
3155_.indd 4
MAKASIINI 7 • 2014
MAKASIINI
V.
vuodessa vähentynyt. Kun energiapuu lasketaan mukaan, kotimaisen puun käyttö
kuitenkin nousee vuosituhannen vaihteen
tasolle. Ilahduttavaa on huomata, että yritykset luottavat nykyään kotimaiseen raaka-aineeseen. Puun tuonnin ennustetaan
edelleen laskevan.
Metsälehti Makasiini perustettiin aikanaan tarjoamaan tietoa ja elämyksiä metsästä. Sillä tiellä olemme edelleen. Siinä missä
Metsälehti elää tiiviisti uutis- ja ajankohtaismaailmassa, Makasiini paneutuu ilmi öihin perusteellisemmin ja sen näkökulma metsään on lavea. Haluamme, että jokainen numero on nautinto.
”Ihan kuin saisi terveisiä omasta metsästä”, tiivisti eräs lukija, jonka omille tiluksille on matkaa satoja kilometrejä. Lehti tuo
metsän lähelle.
Keski-Suomen
aluetoimittaja
Mikko Riikilä
pl 39
40101 Jyväskylä
p. 09 315 49 845
0400 894 080
Toimituksen sihteeri
Päivi Laipio
p. 09 315 49 809
040 752 9626
Verkkojulkaisu
Metsäuutiset
www.metsalehti.fi
verkkojulkaisujen
sähköposti:
[email protected]
MARKKINOINTI
Markkinointijohtaja
Pasi Somari
p. 09 315 49 873
050 389 0590
Markkinointipäällikkö
Kimmo Hakola
p. 09 315 49 841
0400 913 822
Myyntipäällikkö
Heta Välimäki
p. 09 315 49 849
040 723 1613
MEDIAMYYNTI
Myyntipäällikkö
Jarmo Rautapuro
p. 09 315 49 847
050 331 4137
Yhteyspäällikkö
Sanna Nyman
p. 09 315 49 848
040 596 2200
[email protected]
ASIAKASPALVELU
Tilaukset ja
osoitteenmuutokset
klo 9.00–15.00
Puhelin 09 315 49 840
Eeva Kurko
p. 09 315 49 842
Ulla Ylikangas
p. 09 315 49 844, 050 572 2165
[email protected]
Metsätaloudellinen ammatti­
lehti, Metsätalouden kehittä­
miskeskus Tapion julkaisu
82. vuosikerta, perustettu 1933.
Aikakauslehtien Liiton
jäsenlehti
ISSN
Mitä mieltä sinä olet Metsälehti Makasiinista?
Mielellämme otamme vastaan palautetta ja juttuvinkkejä. Ohjeet löydät sivulta 76.
Painopaikka
Paperit
Kannen kuva
0355-0893
Makasiinin levikki:
34 562 (lt/13)
Forssa Print 2014
G-print 170 g
Novapress Silk 80 g
PEFC/02-31-162
hannu piirainen
17/10/14 18:52
unokkaisia re
ie
h
ö
y
s
i
Aranenjok
akkilan
Kokemä
N
i
s
k
ä
u ku in
eämm
ä lo p p u
jaan lev
s
t
e
M
.
rmään.
ke ll a
ie k k atö
t il a n ko s
h
n
ä
ä
k
jy r k
a lokaarmaan
s e in ä ä n
h
n
e
is
tasa
OdotteKu v a t t u
(15.10).
a
n
o
n
k
k
skivii
tta kute
kuun ke
loja, mu
a
v
ia
n
p
e
vam
lä m aina, sil
lin muka
a
s
s
e
s
k
uvau
luontok
rjolla.
itä on ta
m
,
nään
anta
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. lokaKUUSSA
ivir
ikko K
Kuva M
3097_.indd 5
17/10/14 18:53
METSÄNOMISTAJA
”Tämä on
harrastukseni”
MAKASIINI
V.
Minna ja Antti Auvinen ovat keksineet metsilleen monenlaista käyttöä.
Tilalla leiritetään muun muassa vaihto-oppilaita ja kasvatetaan joulukuusia.
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT KIMMO HAIMI
6
3138_.indd 6
MAKASIINI 7 • 2014
22/10/14 09:45
Ensi jouluksi Auviset hakevat joulukuusen vielä
omasta metsästä, mutta pian tuvan nurkkaan
saadaan kuusi emännän viitisen vuotta sitten
perustamasta joulukuusiviljelmästä.
MAKASIINI 7 • 2014
3138_.indd 7
7
22/10/14 09:46
METSÄNOMISTAJA
M
etsätien kääntöpaikan keskellä Läyliäisissä Lopella on nuotiopaikka. Sitä ympäröivät puiset pöydät. Muutaman metrin päässä
kuusikon juurella on pino tuoleja, ja kääntöpaikan perällä seisoo rautainen kehikko.
Se on muisto keväällä pystytetystä kenttäsaunasta.
8
3138_.indd 8
Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna
paikalla yöpyi kuutisenkymmentä vaihto-oppilasta ympäri maailmaa sekä vapaaehtoisia ohjaajia. Patojan tilan 47-vuotiaat
emäntä Minna Auvinen ja isäntä Antti järjestivät vaihto-oppilasjärjestö AFS:n leirin
maillaan kolmatta kertaa.
Leiriläisten majoituksena toimineista
puolijoukkueteltoista ei näy jälkiä. Lukuisien jalkaparien alla tiivistynyt maa on ainut merkki viereisessä männikössä sijainneesta leiristä.
”Tässä oli ohjaajien tiipii”, Minna muistelee.
Patojan tilan emäntä on yöpynyt nuorten
kanssa metsässä joka vuosi. Myös perheen
tyttäret 15-vuotias Helmi, 20-vuotias Anni
ja 21-vuotias Karoliina ovat kukin osallistuneet leirille. Kaikkiaan keväisessä metsässä
vietetään kolme yötä ja neljä päivää. Ajankohta on ihanteellinen, sillä hyttysiä tai hirvikärpäsiä ei vielä ole ja lumen jäljiltä kostealla maalla on turvallista pitää nuotiota.
”On jännä huomata, että jokaisella leirillä
joku heittää aamupuuronsa ensin pois, kun
sinne tipahtaa puusta roska. Loppuleiristä
puurossa saa olla vaikka oksan palasia, eikä sillä ole mitään väliä. Siellä kehittyy ihan
erilainen suhde metsään”, Minna kuvailee.
Viisi vuotta vaihtareita
Metsälehden toimittaja Risto Simonen tapasi Auviset viisitoista vuotta sitten tehdessään juttua Metsälehti Makasiinin ensimmäiseen numeroon. Nuori pari oli ostanut
Patojan tilan metsineen ja peltoineen Antin vanhemmilta muutamaa vuotta aikaisemmin ja vasta totutteli tilallisen arkeen.
MAKASIINI 7 • 2014
22/10/14 09:46
”Loppuleiristä puurossa
saa olla vaikka oksan
palasia, eikä sillä ole
mitään väliä.”
Minna ja Antti Auvinen etsivät merkkejä
isännän neljäkymmentä vuotta sitten
rakentamasta majasta. Rakennuspuut ovat
vuosikymmenissä maatuneet jäljettömiin.
Silloin vaihto-oppilaista ei ollut vielä tietoakaan. Viisi vuotta sitten he innostuivat ystäväperheen kannustamana majoittamaan tilallaan 15–18-vuotiaita nuoria eri
puolilta maailmaa.
Alkuun tilan sijainti syrjässä huonojen
bussiyhteyksien päässä mietitytti, mutta
turhaan. Nuoret Hongkongista, Brasiliasta,
Italiasta ja Japanista ovat ihastuneet ympäröivään luontoon ja metsiin. Viides vaihto-oppilas tilalla, Dominikaanisesta tasavallasta kotoisin oleva Sabrina on hänkin
maisemista haltioissaan.
”En ole koskaan nähnyt maata, jossa on
näin paljon metsää. Se on asia, josta monet
maat unelmoivat. On ihanaa, miten paljon
tilaa, luontoa, rauhaa ja raikasta ilmaa täällä on. Se on Suomessa hyvin ainutlaatuista”,
Sabrina kertoo.
Myös idea keväisestä metsäretkestä tilan
mailla syntyi ulkomaalaisten vieraiden innoittamana. Perheen toinen vaihto-oppilas
Lillian tapasi vaihto-oppilasjärjestön Lapin
leirillä paljon uusia ystäviä ja pohti, miten
he voisivat tavata isommalla porukalla vielä uudelleen.
”Minä ehdotin, että tulkaa puolijoukkuetelttoihin meidän tiluksille nukkumaan.
Lillian innostui, ja sitten niin tehtiin”, Antti kertoo.
Yli vuosikymmen edustamista
Viisitoista vuotta sitten Minna kävi Uudenmaan maaseutuopistolla Hyvinkäällä metsänomistajille suunnattuja kursseja. Kerrostalossa Lopen kirkonkylillä varttuneen
nuoren emännän tiedon jano oli kyltymätön. Hän halusi oppia ymmärtämään met-
säsuunnitelman kapulakieltä ja hoitamaan
tilan metsiä oikein. Kursseilla selätettiin
moottorisahapelko ja opittiin raivaamaan.
Vuosi edellisen haastattelun jälkeen kolmen pienen lapsen äiti sai metsätaloustutkinnon valmiiksi. Minnan opastuksessa hänen veljensä ja miehensä Antti oppivat hekin viilaamaan raivaussahan terän oikeaoppisesti.
Myös metsänhoitoyhdistyksen edustustyöt ovat tulleet viidessätoista vuodessa tutuiksi. Antin isän innostamana Minna päätyi yli kymmeneksi vuodeksi metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen ja valtuustoon.
”Oli jännittävää olla mukana päättämässä isoista asioista, kuten Lopen metsänhoitoyhdistyksen fuusioitumisesta Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistykseen”, Minna sanoo.
MAKASIINI 7 • 2014
3138_.indd 9
9
22/10/14 09:46
METSÄNOMISTAJA
Patojan tila on ollut Auvisen suvulla vuodesta 1727. Antti ja Minna Auvinen ovat hallinnoineet
tilan vuonna 1871 rakennettua päärakennusta metsineen ja peltoineen vuodesta 1995.
Helteistä karsintaa
Nykyisin metsänhoitotyöt ja edustushommat ovat jääneet vähemmälle. Edellisissä
valtuustovaaleissa Minna ei enää asettunut
ehdolle, ja raivaussahan huudattaminen on
130 hehtaarin metsätilalla jätetty suosiolla metsänhoitoyhdistykselle. Istutuksista
suurin osa tehdään kuitenkin edelleen itse.
Perheellä on perinteenä, että jokainen
vaihto-oppilas pääsee istuttamaan oman
puun tai halutessaan useamman. Myös Sabrinalle on luvassa istutettavaa kuutisen
vuotta sitten perustetulla joulukuusiviljelmällä.
Muutaman kymmenen metrin päässä päärakennuksesta kasvaa symmetrisiä
tuuheaoksaisia joulukuusenalkuja. Kaksituhatta kotimaista metsäkuusta seisoo riveissä. Keväällä ne saavat seurakseen parisataa serbiankuusta.
10
3138_.indd 10
”Aikaisemmin joulukuusta sai aina etsiä
eikä niissä koskaan ollut sellaisia oksia kuin
olisin halunnut. Päätin kokeilla kasvatusta itse. Se on minun harrastukseni”, Minna toteaa.
Parissatuhannessa kuusessa riittää leikeltävää useammaksi viikoksi. Viime kesänä mukana oli espanjalainen taidevalokuvaaja Andalusiasta. Kuvaaja oli Minnan työpaikalla Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiössä vapaaehtoisena työpajaohjaajana ja innostui auttamaan.
”Leikkasimme joulukuusia heinäkuun
pahimmilla helteillä. Hänen mielestään se
oli kauhean kivaa hommaa”, Minna kertoo.
Vaikeita päätöksiä
Joulukuussa Auviset ovat omistaneet metsää yhdeksäntoista vuotta. Viime aikoina he
ovat kuitenkin miettineet, pitäisikö pellois-
MAKASIINI 7 • 2014
22/10/14 09:47
”Aikaisemmin joulukuusta sai aina etsiä
eikä niissä koskaan
ollut sellaisia
oksia kuin olisin
halunnut.”
Viisitoista vuotta ovat
tuoneet Auvisten elämään
paljon uusia harrastuksia
joulukuusista chilin
kasvatukseen.
ta ja metsistä luopua. Antti on elättänyt perhettään maanviljelijänä, mutta tilan viidenkymmenen hehtaarin peltoala ei tahdo riittää toimeentuloon.
”Eläintilat tuottavat EU-tukien ansiosta jollakin tavalla, mutta pelkkä peltoviljely
ei. Viljelypinta-alaa pitäisi olla useita satoja
hehtaareja, jotta viljely kannattaisi. Meidän
on ollut pakko käyttää metsän tuottoa elämiseen, enkä ole pystynyt tekemään investointeja”, Antti kertoo.
Vaikka metsät myytäisiin, joulukuusiviljelmä ja muutamia vuosia sitten Minnan
perustama visakoivikko jäisivät tilalle. Samoin joulukuusiviljelmän takana oleva koskematon peltosaareke sekä pihapiiriä rajaavan joen rantametsät säästettäisiin. Ne on
jo valmiiksi rajattu metsäsuunnitelman ulkopuolelle.
Peltoviljelyn epävarmuus painaa jatku-
vasti mieltä, mutta pelloista ja metsistä luopuminen ei sekään olisi helppo päätös.
”Maanviljelys työllistää päänuppia, enkä oikein osaa irrottautua siitä. Odotan, että tulisi kevät, jolloin voisin rauhassa kuunnella lintujen laulua ja haistella tuoksuja. Ei
tarvitsisi koko ajan vahdata, milloin päästään pellolle”, Antti pohtii.
Samalla isännän harrastukselle, maa- ja
metsätalousasiakkaita palvelevalle tilitoimistolle, jäisi enemmän aikaa. Siitä voisi
tulla täyspäiväinen työ. Ehkä myös tuvan
nurkassa pölyttyville soittimille löytyisi
muuta käyttöä.
Arboretum suunnitteilla
Tilan vuonna 1871 rakennetun päärakennuksen vieressä on pieni kasvihuone. Lasisten seinien takaa löytyy emännän uusi harrastus. Neljä vuotta sitten rakennettu kasvi-
huone on täynnä chilipaprikoita.
Tuliset paprikat ovat tehneet Minnaan
lähtemättömän vaikutuksen. Mikäli tilan
metsät ja pellot myydään, voisi chiliä kasvattaa myytäväksi asti. Ensin pitäisi vain
hankkia automaattikastelu ja kehittää käyttötapoja.
Joulukuusten kasvatusta voisi puolestaan
laajentaa joulupuusafareihin, jossa halukkaat pääsisivät hevosreellä noutamaan mieleisen kuusensa.
Vaikka Auviset päätyisivät luopumaan
metsistään, vaihto-oppilaiden keväiset metsäleirit saavat jatkoa. Teltat voidaan pystyttää jokivarren metsiin. Minna ja Antti
suunnittelevat paikalle myös omaa arboretumia.
”Sinne voisi tehdä alueen, jonne jokainen
vaihto-oppilas voisi istuttaa oman nimikkopuun”, aviopari suunnittelee.
MAKASIINI 7 • 2014
3138_.indd 11
11
22/10/14 09:47