Lue lehti - Metsälehti

VEROTUS
NÄIN TÄYTÄT
VEROILMOITUKSEN
16. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2014 • 9 € • WWW.METSALEHTI.FI
METSÄLEHTI MAKASIINI 1/2014
19
KYSYMYSTÄ
MYRSKYPUISTA
METSÄNHOIDON
PERUSTEET
KASVUVOIMA
LÄHTEE MAASTA
METSÄNOMISTAJA
TEEMA: METSÄVEROTUS
TAVOITTEENA
KOVA
TUOTTO
HISTORIA
Toisenlainen
savotta
Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla
SUURI
VERONUMERO
Uudet lait voimaan • Syystaimet maistuvat myyrille • Miten metsäristikko syntyy?
2220_.indd 1
8.1.2014 15.30
www.metsakustannus.fi
Metsäkirjojen ale
on käynnissä
Toimi
heti!
Alennuskirjoja on
rajoitettu määrä.
Katso kaikki alekirjamme ja tee tilaus osoitteessa: www.metsakirjakauppa.fi
Olemme Facebookissa:
www.facebook.com/metsakustannus
2221_.indd 2
Metsäkirjakauppa
8.1.2014 15.31
SISÄLLYS
KIMMO BRANDT
LAURI SELIN
15
20
50
METSÄLEHTI MAKASIINI
4
PÄÄKIRJOITUS: Ryske jatkuu
6
METSÄNOMISTAJA:
Lakeuksilla ei levätä
12 UUTISET: Vuosirytmi sekaisin
14
Uudet lait voimaan
30
32
33
Ahkeroi verovapaasti
Alvit takaisin
Hankala saunamökki
34 RAHAPUU: Opetuksen ongelmat
OMA METSÄ
36 METSÄNHOITO:
15 METSÄTYYPPI:
MIKÄ ON HAUSKIN METSÄSANA?
Erkki Vuokila on laatinut ristikoita
Metsälehteen jo liki 40 vuotta.
16 MARKKINAT: Rauhallisesti liikkeelle
18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA:
Männyt runkohinnalla
19 VERKOSTA:
Puun hinta vuonna 2014
TEEMA: METSÄVEROTUS
20 NÄIN SE SUJUU
Metsälehden ohjeilla veroilmoitus
täyttyy helposti.
19 kysymystä myrskypuista
39 PIKATESTI: Pureva nostokoukku
NRO 1/ 1
16.1.2014
48 TUOTEUUTUUDET:
Pystykarsijan avuksi
50 TUKISTA MITTAA
Lauri Selin lähti 50-luvulla
Kanadaan metsätöihin.
57 KOLUMNI:
Cascade – uusi kirosana
58 LUHTA: Sydäntalven valo
62 TAPIONPÖYDÄLTÄ:
40 METSÄNHOIDON PERUSTEET:
Kasvu lähtee maasta
Runebergintorttu talkkunasta
64 KÄSIN TEHTY: Tulta käävästä
42 TUTKIMUS:
Syystaimet maistuvat myyrille
69 LUKIJOILTA:
Lisätieto verotuksesta tarpeen
43 METSÄLÄISEN ALLAKKA:
Tärkein työkalu huoltoon
70 MAKASIINIKRYPTO
44 METSÄPERINTÖ:
72 PILKKEET:
46 KYSY POIS: Haittaako vaihteen
74 TUOTE & TEKIJÄ:
7 kohdan veroremontti
vääntyminen?
Elämää syvässä varjossa
Silmälasit viilusta
MAKASIINI 1 • 2014
2222_.indd 3
3
9.1.2014 17.58
METSÄKUSTANNUS OY
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b
00100 Helsinki
Puhelin 09 31549800
Telefax 09 31549879
E-mail: etunimi.sukunimi@
metsalehti.fi
www.metsalehti.fi
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUS
Päätoimittaja
AD
Toimitussihteerit
ELIISA KALLIONIEMI
[email protected]
Toimittajat
Ryske jatkuu
M
etsäveroilmoituksen teko lähestyy,
joten kohta on aika järjestää kuitit.
Työtä tositteiden ja lomakkeiden
parissa on kaikkein eniten niillä, jotka ovat
olleet ahkeria myös metsässä. Kun bensaa
palaa, kuitteja kertyy.
Toimeliaisuutta olisi voinut olla enemmänkin, sillä viime vuosina metsien hoitotöissä on ollut tavallista hiljaisempaa. Yksi syy siihen on, että vuosituhannen lopulta
lähtien uudistushakkuita on tehty tavallista vähemmän. Toisaalta hoitorästejä on selitetty metsänomistajien ikääntymisellä ja
kaupungistumisella.
Joka tapauksessa ryteiköt ovat lisääntyneet. Metsäntutkimuslaitoksen viime syksynä julkistamat inventointitulokset osoittivat, että harvennuksen tarpeessa on lähes
1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä.
Pirkanmaalla kokeiltiin, voisiko asialle
tehdä jotain. Metsäkeskuksen johdolla ja
alueen metsäväen yhteistyöllä käynnistettiin vuonna 2009 Ryskettä metsiin -projekti.
Vuodenvaihteessa päättynyt hanke ylitti odotukset.
Neuvontatilaisuuksia ja käytännön töihin opastavia kursseja järjestettiin yli 200
ja niihin osallistui lähes 7‹000 metsänomistajaa. Määrä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin järjestäjät olivat asettaneet tavoitteeksi.
Viidessä vuodessa myös nuorten metsien
hoitorästit alkoivat purkautua. Vuodesta
2009 alkaen taimikonhoidon hehtaarimäärät kasvoivat parilla tuhannella hehtaarilla vuodessa. Ensiharvennukset lisääntyivät
melkein 40 prosenttia.
Rahaa projektiin kului vajaat puoli mil-
4
2223_.indd 4
MAKASIINI 1 • 2014
joonaa euroa, josta valtaosa oli Pirkanmaan
ely-keskuksen kanavoimaa EU-rahaa.
Investointi tuotti aluetalouteen melkoisen summan euroja. Vaikuttavuusarviossa todetaan, että pelkästään yhteisomistustiloille tehdyt tilakäynnit poikivat hoito- ja
hakkuutöitä 3,8 miljoonan arvosta.
Kaikkiaan Ryskettä metsiin -projektin
arvioidaan aiheuttaneen jopa 7,8 miljoonan
arvoisen piristysruiskeen Pirkanmaalle.
Esimerkki todistaa, että metsänomistajat
ovat kiinnostuneita metsiensä hoidosta. Perinteiselle neuvonnalle on edelleen tilausta,
sillä kaikkea ei opi tietokoneelta.
Myös Metsälehti on perustettu aikanaan metsäneuvonnan työvälineeksi. Viime vuonna lehti täytti 80 vuotta, ja edelleen jatkamme samoissa merkeissä. Tässä
numerossa aloitamme uuden metsänhoidon
perusteita avaavan juttusarjan. Sen ensimmäisen osa sivuilla 40–41 käsittelee kasvupaikkoja.
Eliisa Kallioniemi
p. 09 31549802
040 516 4000
Anna Back (hoitovapaalla)
Tuomas Karppinen
p. 09 31549808
0400 581 108
Jussi Collin
p. 09 31549803
Eero Sala
p. 09 31549804
Liina Kjellberg (hoitovapaalla)
Hanna Lehto-Isokoski
p. 09 31549807
Tiia Puukila
p. 09 31549806
Taloustoimittaja
Mikko Häyrynen
p. 09 31549805
0400 973457
Pohjois-Suomen
aluetoimittaja
Hannu Jauhiainen
Korpikoskentie 8
97510 Vikajärvi
p. 09 31549870
0400 150 910
Keski-Suomen
aluetoimittaja
Mikko Riikilä
pl 39
40101 Jyväskylä
p. 09 31549845
0400 894 080
Toimituksen sihteeri
Päivi Laipio
p. 09 31549809
040 752 9626
Verkkojulkaisu
Metsäuutiset
www.metsalehti.fi
verkkojulkaisujen
sähköposti:
[email protected]
MARKKINOINTI
Markkinointijohtaja
Kimmo Hakola
p. 09 31549841
0400 913 822
LEVIKKIMYYNTI
Myyntipäällikkö
Heta Välimäki
p. 09 31549849
040 7231613
MEDIAMYYNTI
Myyntipäällikkö
Jarmo Rautapuro
p. 09 31549847
050 331 4137
Yhteyspäällikkö
Sanna Nyman
p. 09 31549848
040 596 2200
[email protected]
ASIAKASPALVELU
Tilaukset ja
osoitteenmuutokset
klo 8.15–16.00
Puhelin 09 31549840
Katja Raninen
p. 09 31549842
Ansa Seppälä
p. 09 31549843
Ulla Ylikangas
p. 09 31549844, 050 572 2165
Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu
82. vuosikerta, perustettu 1933.
Aikakauslehtien Liiton
jäsenlehti
KAIKKI KESTOTILAAJAT saavat tämän numeron mukana toimittaja Hannu Jauhiaisen
kirjoittaman Metsäverokirjan. Maanantaina 3.
helmikuuta avautuu Metsälehden veroneuvontapuhelin. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää
Hannu Jauhiaiselle jo nyt.
ISSN
Painopaikka
Paperit
0355-0893
Makasiinin levikki:
36084 (lt/12)
Forssa Print 2013
G-print 170 g
Novapress Silk 80 g
PEFC/02-31-162
Kannen kuva
LAURI SELIN
9.1.2014 18.33
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. TAMMIKUUSSA
ssa
Emäsalo
dustalla
e
ella
e
n
lu
o
a
o
s
Porv
irkisty
v
in
n
e
d
is
hka ta.
Varlaxud
a 5.1. ruu aikat
in
ta
n
u
n
oli sun
grillausp
uotio- ja ijoita, kalasKaikki n
il
o
kuynnä: ulk
olivat tä ongareita ja valo ä.
b
tu
e
ente ss
tajia, lin
saasti liik
n
ru
li
o
ilkotti.
vaajia
ieman p
h
in
k
o
k
Aurin
en
Ku v a S a
2224_.indd 5
mi Heis
kan
9.1.2014 18.04
METSÄNOMISTAJA
Pohjanmaalla joutuu puntaroimaan,
tuottaako metsämaa paremmin peltona.
Taustan parin hehtaarin uudistusalue
muuttuu isännän omalla kaivurilla pelloksi.
”Enimmillään peltohehtaarista on maksettu
täällä 23000 euroa”, Västi kertoo.
6
2225_.indd 6
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.06
LAKEUKSILLA
EI LEVÄTÄ
Ylistarolainen Kimmo Västi viljelee maata, hoitaa metsiä ja
myy suomalaista metsäkoneosaamista maailmalle.
Tekee siis juuri niitä töitä, joita itse pitää tärkeinä.
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN
2225_.indd 7
9.1.2014 18.06
METSÄNOMISTAJA
K
immo Västi, 37, siemailee aamukahvia suojeluskuntalogolla varustetusta mukistaan. Kofeiini tulee tarpeeseen, sillä vain muutama tunti
aiemmin mies on palannut työmatkalta Puolasta.
”Kävimme neuvottelemassa kaupoista parin mahdollisen asiakkaan
kanssa. Matkasta jäi hyvä fiilis”, Västi kertoo.
Päätyönään hän myy metsäkoneita Logsetin palkkalistoilla muun
muassa Baltian maihin ja Puolaan.
Siinä sivussa mies hoitaa kotitilansa
neljääkymmentä pelto- ja sataaviittäkymmentä metsähehtaaria.
Kohtalaista kovempi työmäärä ei
hirvitä.
”Pohjanmaalla on totuttu ajattelemaan, ettei ole mies eikä mikään, jos
ei tee kellon ympäri töitä. On mukana omaa kilpailuviettiäkin. Kun on
kakarana nujunnut puolialasti painimatolla, niin ei enää tarvitse niin
ujostella”, mies kuittaa ja kääntää
suupielensä duudsonimaiseen virneeseen.
”Totta puhuen saan tehdä nyt juuri sellaisia töitä, jotka itse koen tärkeiksi.”
Tavoitteena tuplata tilakoko
Kuulijalle ei jää epäselväksi, että ollaan aivan Etelä-Pohjanmaan sydämessä Ylistarossa, joka on nykyään
osa Seinäjokea. Keittiön ikkunasta
avautuu näkymä Jääskänjoen kylän
pelloille ja metsäsaarekkeisiin.
Kimmo Västi kehitti metsätalousinsinööritutkinnon
opinnäytetyönä tuhkanrakeistimen.
Omalla kaivinkoneella hoituvat maanmuokkaus- ja
ojitustyöt. Viisivuotias Urho Vaara Verneri Västi on
tottunut kaivurikuski.
Urho-poika on viisi- ja Elle-tytär kolmivuotias.
Omalla valtakaudellaan Västi on
kasvattanut tilan metsäpinta-alaa,
tällä hetkellä metsähehtaarit koostu-
”METSÄSSÄ PITÄISI TOIMIA KUTEN MAATALOUDESSA, ELI OTETAAN
TULEVA ISÄNTÄ JO 5-VUOTIAANA OPPIIN TRAKTORIN KOPPIIN.”
Parin sadan metrin päässä pellolla liikehtii verkkaisesti viisikymmenpäinen teeriparvi. Se ei saa isännältä
juuri huomiota osakseen.
”Teeriä näillä lakeuksilla on ollut
aina hyvin, monesti ne istuvat pihapuissa. Sorsan saaminen saaliiksi on
nykyisin paljon vaikeampaa kuin teeren.”
Kotitilaansa Västi on isännöinyt
vuodesta 2006 lähtien. Hän on sukunsa neljäs mies talon ohjaksissa.
Seuraavakin sukupolvi varttuu hyvää vauhtia: isän syliin kavunnut
8
2225_.indd 8
Ylistaro
vat kolmestatoista erillisestä tilasta.
”Seuraan myytäviä kohteita aktiivisesti, mutta tilojen hinnat ovat
vuoden 2007 puunhintapiikin jälkeen karanneet käsistä. Jos oman tilan rajalta tulisi palsta myyntiin, niin
asiaa voisi harkita.”
Maausko elää siis lakeuksilla edelleen lujana.
”Faarin ja isän perintönä tavoitteenani on tuplata tilan pinta-ala. Se
ei ole itseisarvo, vaan kaikessa kehittyvässä yritystoiminnassa pitää asettaa tavoitteita”, sanoo mies mahtai-
lematta.
Pohjanmaalla myytävät metsätilat kiinnostavat sijoittajien lisäksi
myös maanviljelijöitä. Kalleimmillaan peltohehtaarista on maksettu
23‰000 euroa, joten metsän raivaaminen pelloksi voi kannattaa.
Kilometrin pitkä ja kaksikymmentä metriä leveä tila ei ole Ylistarossa harvinaisuus. Niinpä metsäpinta-alan järkevä kasvattaminen ei ole
tilarakenteenkaan takia helppoa.
”Uutta isojakoa tänne ei kannata
yrittää. Jokainen meistä pitää jääräpäisesti kiinni esi-isien pelto- ja metsätilkuista, mutta jollain keppi-porkkanamenetelmällä asiaa pitäisi edistää. Yksi keino olisi naapuritilalle
tarjottava etuosto-oikeus.”
Ylistaron metsätilojen joukossa on
paljon myös niitä, jotka ovat jääneet
hoitamatta esimerkiksi perikunnan
omistuksessa. Arvokkaan pääoman
riutuminen oman onnensa nojassa
kismittää.
”Metsässä pitäisi toimia kuten
maataloudessa, eli otetaan tuleva
isäntä jo 5-vuotiaana oppiin traktorin koppiin. Vanhan isännän tehtäviin kuuluu ampua hulluimpia ideoita alas kiikkustuolista käsin.”
Oppia ulkomailta
Tilojen pirstaloituminen on Västin
mielestä iso ongelma paitsi yksittäisen metsänomistajan myös koko
metsäalan kannattavuuden kannalta.
”Olen nähnyt, miten Venäjän puolelle hakataan aukkoja, jotka ovat
kooltaan 20 kilometriä kanttiinsa.
Siihen verrattuna kotimaan metsätalous on piperrystä. Pienen tila- ja
kuviokoon vuoksi metsäkoneiden aika kuluu lavetin päällä.”
Uudesta metsälaista saattaisi tulla pidemmän aikavälin apu kotimaan
tilanteeseen.
”Se mahdollistaa kuviokoon kasvattamisen, kun uudistamisläpimitat poistuvat. On muutenkin hyvä,
että vapaus hyödyntää omaa metsää
taloudellisesti lisääntyy. Onhan järjetöntä, että voit omistaa satojen tuhansien arvoisen metsätilan, muttet tiukan paikan tullen saa sieltä irti
senttiäkään rahaa.”
Västi arvelee, että suomalaisilla olisi metsätaloudessa muutenkin
paljon opittavaa ulkomailta.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.06
Kimmo Västin
metsästä löytyy
11 hehtaarin
laajuinen visakoivikko.
Kuivien oksien
katkominen
rungoista on
suorastaan
hypnoottista
hommaa, jossa
on kulunut ilta
jos toinenkin.
2225_.indd 9
9.1.2014 18.06
METSÄNOMISTAJA
”Meillä on totuttu vakuuttelemaan, että olemme metsätalouden
mallimaa, mutta ei se enää ole aina
näin. Meillä osataan metsästatistiikka, mutta moni muu maa osaa tehdä
metsistä rahaa.”
Esimerkiksi Baltian maissa yrittäjyyteen suhtaudutaan eri tavalla.
”Metsäalan yrittäjiksi ei ole ajau-
”MINUN LASKUPÄÄLLÄNI
LYHEMPI KIERTOAIKA
TARKOITTAA PAREMPAA
TULOSTA.”
duttu vaikka maatalouden sivutoimena, vaan ensin on otettu laskin käteen ja tutkittu, onko tämä tuottavaa.
En yllättyisi, jos Baltian maista alkaisi rantautua koneyrittäjiä Suomeen.”
Paukut tuottaville maille
Omissa metsissään Kimmo Västi on
perinteisten linjojen mies. Metsät
hoidetaan ja harvennetaan tehok-
10
2225_.indd 10
kaasti mielessä vain yksi tavoite.
”Pyrin saamaan metsistä mahdollisimman kovan taloudellisen tuoton.
Se on yleensä eri asia kuin puuntuoton maksimointi.”
Tavoitteessa onnistuminen edellyttää metsien tilan aktiivista seurantaa sekä hakkuiden ja hoitotöiden tekemistä mieluiten liian aikaisin kuin liian myöhään.
”Minun laskupäälläni lyhempi
kiertoaika tarkoittaa parempaa tulosta.”
Rivien välistä on helppo tulkita, ettei mies varsinaisesti lukeudu
luonnonsuojelijoihin. Jos jokin kuvio on järkevä tehdä pelloksi tai myydä turvesuoksi, niin silloin näin toimitaan.
”En vastusta suojelua, jos metsässä on suojelemisen arvoinen kohde,
mutta suojelua ei pidä tehdä suojelun
itsensä takia.”
Miehen Ylistarossa ja Ilmajoella sijaitsevissa metsissä maapohjat
vaihtelevat karusta avosuosta reheviin lehtomaisiin kankaisiin.
Puhelin on
nykyään
Kimmo Västin
tärkeimpiä
työkaluja
niin metsänomistajana
kuin Logsetin
konemyyjänäkin.
Järeä
energiakuitu
on myyty
pystykaupalla
EPM Metsälle.
”Metsänhoidossa paukut kannattaa laittaa reheville maille, joilla on
kasvupotentiaalia. Niiden puuston
kehitykseen on mahdollista omin
toimin vaikuttaa, mutta jos maapohja on karu, ei taikatemppuja ole tehtävissä.”
Poikkeukseksi Västi lukee sopivissa kohteissa turvemaametsien tuhkalannoituksen. Siitä on myös omaa
kokemusta. Västi haki isänsä kanssa
tuhkaa suoraan voimalaitokselta ja
levitti sitä kasteltuna neljän hehtaarin harvennusalueelle. Tuhkaa tuli
21 tonnia hehtaarille.
”Vähän hätäännyinkin, että kuoleeko puusto moisesta lastista ja soitin Metlaan. Sieltä rauhoiteltiin, että
ovat hekin kokeilleet isoja määriä ilman ongelmia. Tänä päivänä alueella on tuuheammat männyn latvukset
kuin olen missään nähnyt.”
Oma kaivinkone kannattaa
Metsäalaa Västi on päntännyt perusteellisesti. Hän suoritti ensin Ähtärin Tuomarniemellä metsäalan pe-
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.06
rustutkinnon, luki sen jälkeen Kullaalla metsäteknikoksi ja palasi sieltä Tuomarniemelle opiskelemaan insinööriksi.
Mutta vaikka takana on kahdeksan vuotta metsäkoulua, ei ammattilaisen silmä aina toimi omassa metsässä toivotulla tavalla.
”Metsänomistajalla pitää olla sisäänrakennettu vietti käydä tarkkailemassa oman metsänsä tilaa. Mutta
yhtä tärkeää on aika ajoin tehdä tilakäynti toisen ammattilaisen kanssa, sillä omalle metsälle tulee tavallaan sokeaksi.”
Sukupolvenvaihdoksen ja perheenlisäyksen takia Västin oma aika ei nykyisin riitä metsätöihin, vaan
työt on teetetty pääasiassa ostopalveluna. Poikkeuksena ovat maanmuokkaukset ja ojitukset, joita varten hän
hankki oman kaivinkoneen.
”Mättäät tulee rakennettua liiankin huolellisesti, mutta kaivuri on ollut mielestäni kannattava investointi.”
Kahvimuki kielii
peripohjalaisesta
isänmaallisuudesta.
Kunnostusojituksiin tarvetta on
löytynyt huomattavasti useammin
kuin metsäsuunnitelmassa on esitetty.
”Kolmenkymmenen vuoden oji-
tusväli on yleensä liian pitkä, eivätkä
alkuperäiset ojat ole aina edes toimineet suunnitellusti.”
Vuosittainen hakkuusuunnite
Västin metsissä on reilut viisisataa
kuutiometriä ja painopiste on harvennuksissa. Puukaupoissa ratkaisevin tekijä on yleensä katkonta. Viime aikoina puut on ostanut useimmin EPM Metsä, joka hankkii puuta
muun muassa Mylly & Korpi Oy:n sahalle Lapualle.
”He ottavat pikkutukin tarkasti talteen ja puu käy kaupaksi myös
hankintana. Testaamme toisinaan
Logsetin koneita metsässäni, joten
hankintapuuta kertyy sitä kautta.”
Vaikka Västin palo sahan kahvoihin on kova, pystyy omista metsistä
nauttimaan nykytilanteessakin.
”Metsän kasvattaminen on kiehtovaa puuhaa ja omien päätösten vaikutusta tulokseen on mukava seurata. Sama pätee myös viljanviljelyyn.
Nämä ovat töitä, joilla on oikeasti
merkitystä.”
Siirtymällä
e-laskuun
säästät aikaa
ja vaivaa.
Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla.
Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna
omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta.
E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen
laskun. Lisätietoja saat omasta pankistasi.
Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon.
Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Palvelun saat käyttöösi
Postin nettisivuilta: www.posti.fi/netposti
MAKASIINI 1 • 2014
2225_.indd 11
11
9.1.2014 18.06
UUTISET
Rytmi sekaisin
Leuto ja sateinen alkutalvi jarrutti puunkorjuuta, työllisti metsureita ja
tarjosi otolliset olot tuholaisille. Paikoin kasvukin käynnistyi.
TIIA PUUKILA
JOULUKUUN loppupuoli ja
tammikuun alkupuoli olivat
maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen leutoja. Vuorokauden keskilämpötila kipusi yli
viiden plusasteen joulupäivänä
niinkin pohjoisessa kuin Kruunupyyssä ja Kokkolassa. Vasta vuodenvaihde tiputti lukemat alle viiteen asteeseen kautta maan.
”Näin leutoa nykyilmastossa on pari kolme kertaa sadassa vuodessa”, kertoo meteorologi Henriikka Simola Ilmatieteenlaitokselta.
Perämereltä Kainuuseen
ulottuvalla vyöhykkeellä myös
vesisadetta piisasi joulukuussa
tavanomaista enemmän. Monin paikoin pohjaveden pinta
on korkealla, vesi virtaa metsämailla ja routa on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta kateissa.
”Ajankohdan keskiarvoon
verrattuna routaa on huomattavasti vähemmän. Etelä- ja Kes-
ki-Suomessa sitä ei juuri joulukuun lopussa ollut, kun tavallisesti sen syvyys tähän aikaan on
ollut 10–20 senttiä”, sanoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta.
Vaikka pakkaset kiristyivät
tammikuun puolivälissä, välitöntä helpotusta tilanteeseen ei
ole luvassa.
”Kostea maaperä vaatii yli
viikon kovan pakkasjakson routaantuakseen”, Orvomaa muistuttaa.
Talvileimikot
korjaamatta
Kostea ja lämmin alkutalvi on
ajanut puunkorjuun kovien
maiden kohteille. Talvileimikot ovat odottaneet korjaajaansa, ja puun kaukokuljetuksia on
jarruttanut sateiden pehmentävät sivutiet.
”Maat kestävät huonommin
kuin kesällä. Osa koneketjuista
on jo pantu seisomaan, osa vielä sinnittelee”, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun
toiminnanjohtaja Mikko Harju
tammikuun alkua. Tilanne on
ollut sama lukuisten muidenkin
yhdistysten alueilla.
Talven pituus, lumisuus ja
pakkaset ratkaisevat, ehditäänkö kaikkia talvileimikoita hakata tämän talven aikana.
Uusille talviharvennuksille ei
ole kysyntää, mutta kesäkorjuukohteista saatetaan keväämmällä käydä kiivasta kauppaa. Monin paikoin kovan maan kohteet
on jouduttu hakkaamaan lähes
yhdettömiin.
Energiapuuvarannot puolestaan ovat lämpimän alkutalven
aikana kuluneet tavanomaista hitaammin, mikä voi hillitä
energiapuunkysyntää tulevalle
lämmityskaudelle.
Maanmuokkausta
tammikuussa
Tavanomaista leudommalla ja
lumettomalla säällä on kääntöpuolensa. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta ennakkoraivuu, taimikonhoito, ojitukset ja
teiden rakentaminen ovat jatkuneet vuodenvaihteen yli.
Lyhyesti
12
2227_.indd 12
Pirkanmaalla ryskyi
onnistuneesti
Metsäntutkimuslaitos hakee kasvinjalostajanoikeuksia kuusen koristeelliselle erikoismuodolle,
jonka nimeksi on ehdotettu Punahilkkaa.
Prosessi kestää 2–3 vuotta. Kasvinjalostajanoikeudet antavat mahdollisuuden päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä. Metla ei ole aikaisemmin hakenut kasvinjalostusoikeuksia.
Punahilkka on saanut nimensä ulkomuotonsa perusteella. Lajike sopii hyvin viherrakentamiseen Suomen ankarissa oloissa.
Pirkanmaan Ryskettä metsiin -hankkeen 234
koulutustilaisuuteen osallistui 7000 metsänomistajaa. Näin 130 tilaisuuden ja 3600 osallistujan tavoite ylitettiin lähes kaksinkertaisesti.
Opiskelija Tommi Kivimäen arvioinnin mukaan taimikonhoitomäärät saatiin nousuun.
”Vuotuinen työmäärä on lisääntynyt noin
2000 hehtaaria. Tukkisaanto kasvaa noin satatuhatta kuutiota, mikä lisää kantorahatuloja
noin neljä miljoonaa euroa.”
TEIJO NIKKANEN
Metla hakee oikeuksia
Punahilkkaan
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.07
”Metsänhoitotyöt ovat täydessä käynnissä, maatakin on
muokattu vielä tammikuun toisella viikolla. Metsureiden mahdollinen lomautus jää lyhyeksi”, arvioi Metsänhoitoyhdistys
Keskipohjan toiminnanjohtaja
Juha Laitinen.
P-G WICKSTRÖM / KUVALIITERI.FI
Silmut
turvonneet
Metsissä leuto alkutalvi on sotkenut paikoin puiden vuosirytmiä. Lämmin sateinen sää on
saanut puiden silmut turpoamaan ja jopa kasvamaan. Kova
pakkanen palelluttaa ennen aikojaan kasvuun lähteneitä silmuja. Havupuilla tämä aiheuttaa kasvutappioita, mutta lehtipuilla tilanne on hankalampi.
”Jos lehtipuun kaikki silmut
paleltuvat, puu voi kuolla tai ainakaan sen lehdet eivät puhkea
keväällä ajallaan. Hätäillä ei
kannata, mutta ellei lehtiä tule heinäkuun loppuun mennessä, ei niitä tule seuraavanakaan
keväänä”, sanoo professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitokselta.
Kasvuun lähteneet silmut
saattavat maistua myös myyrille, sillä niissä suoja-aineita,
kuten pihkaa, on vähemmän.
Lämmin sää on kuitenkin tarjonnut runsaasti muutakin ravintoa vahvistuvalle myyräkannalle.
”Saa nähdä, vähentääkö leuto
sää metsämyyrien latvasyöntiä.
Jos lumi ei ole haittana ja vihreää itua on saatavilla, se voi hillitä peltomyyrätuhoja. Talven
aikana ehtii kuitenkin tapahtua kaikennäköistä”, arvioi professori Heikki Henttonen Metlasta.
Metlan varttunut tutkija
Antti Pouttu ennakoi talven olevan suosiollinen tuhohyönteisille. Nyrkkisääntönä pidetään, että vasta parinkymmenen asteen
pakkaset karsivat hyönteiskantaa. Karikkeessa, jossa kaarnakuoriaisetkin talvehtivat, lämpötila harvoin tippuu näin alas,
mikäli lumi suojaa maata.
Lumettoman talven jatkuminen toisi helpotusta myös hirvituhoihin.
”Jos talvi tulee myöhään ja
on vähäluminen, hirvet siirtyvät talvilaitumille myöhemmin
eivätkä tuhot keskity samalla
tavalla tiettyihin taimikoihin”,
kertoo vanhempi tutkija Juho
Matala Metlasta.
Lammaspaimenen
pestit taas haussa
Naismetsästäjien
määrä kasvaa
Metsähallitus hakee lammaspaimenia myös ensi kesäksi Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän maisemiin.
Ensi kesän lammaspaimenviikot ovat varattavissa maanantaihin 20. tammikuuta kello 12
asti osoitteessa www.luontoon.fi. Paimenviikot
ovat maksullisia.
Paimenet arvotaan helmikuun aikana. Aikaisempina vuosina läheskään kaikkia halukkaita
ei ole onnistanut.
Metsästyskortin lunastaneiden naisten määrä
kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. Kortin maksoi 19 311 naista. Miehet ovat edelleen metsästäjien ylivoimainen enemmistö. Metsästyskortin lunasti 289079 miestä, eli suunnilleen sama
määrä kuin edellisvuonna.
Yhteensä metsästyskortteja lunastettiin
308390 kappaletta, 203 enemmän kuin vuonna 2012. Kortin saaminen edellyttää, että hakija
on suorittanut metsästäjätutkinnon.
Koko laki kansallispuistoista
on niin sairas, että
uudet hankkeet pitäisi
ehdottomasti jäädyttää.”
VELI-MARKUS HALONEN,
METSÄSTYS JA KALASTUS
1/2014.
”Bioöljy ja puusta tai muusta biomassasta tehty kaasu,
vaikkapa metaani, saattavatkin nousta varsinaisiksi
menestystuotteiksi jopa
ennen puudieseliä.”
PÄÄTOIMITTAJA
TAGE FREDRIKSSON,
BIOENERGIA 1/2014.
”Tämä osoitti, että pienilläkin resursseilla saadaan
isoja asioita aikaan. Lisäksi
tästä tuli itselle valtavan
hyvä mieli.”
UPM:N VIESTINTÄJOHTAJA
PIRKKO HARRELA METSÄYHTIÖIDEN JALKAUTUMISESTA KOULUIHIN, KAUPPALEHTI
23.12.2013.
112
Metsämaalla kasvavan
puuston keskitilavuus on
nykyään 112 kuutiometriä hehtaarilla, kun se 40
vuotta sitten oli vain 75
kuutiometriä.
MAKASIINI 1 • 2014
2227_.indd 13
13
9.1.2014 18.07
UUTISET
Uusi aika alkaa
Metsälakiin tehtiin viime hetken muutoksia,
kirjanpainaja laittoi metsätuholain uusiksi ja
metsänhoitomaksu kerätään vielä kerran.
Siinä Arkadianmäen uutiset alkaneelle
metsävuodelle.
MIKKO HÄYRYNEN
METSÄLAKI ja metsätuholaki
astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Metsälehti esittelee metsälain keskeisen sisällön helmikuun Makasiinissa.
Maa- ja metsätalousvaliokunta teki metsälakiin kaksi loppusuoran muutosta. Uudistamisvelvoitteen täyttävän taimikon
vähimmäispituus nostettiin
puoleen metriin ja luontokohteiden taloudellisen haitan sietokynnys laskettiin kolmeen tuhanteen euroon.
Vaihtoehtoisesti haitansiedon
raja on neljä prosenttia markkinakelpoisen puuston arvosta.
Haitansietoa tarkastellaan tilakohtaisesti, kun aiemmin katsottiin metsänomistajan saman kunnan alueella olevia tiloja. Haittarajan ylittyminen oikeuttaa poikkeuslupaan tai ympäristötukeen.
Kolme vyöhykettä
Laki metsätuhojen torjunnasta
korvaa aiemman, ötökkälakina
tunnetun lain metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta.
Laki koskee kaikkea havupuutavaraa, jonka tyviläpimitta
ylittää kymmenen senttiä, energiapuu mukaan luettuna. Laki
velvoittaa, että tuore havupuutavara pitää kuljettaa pois hakkuupaikalta ja välivarastolta
tiettyihin määräaikoihin mennessä.
Uutta on, että maa on jaettu
kolmeen vyöhykkeeseen aiemman kahden sijasta. Aluejako
on nyt A, B ja C. A-alue kattaa
Salpausselän eteläpuolisen osan
14
2228_.indd 14
C
eli kirjanpainajatuhojen pahimman esiintymisalueen.
Määräaikoja on kuusen osalta
aikaistettu A-alueella kahdella
viikolla ja maan keskiosissa viikolla. Uutta on, että kesäaikana
A-alueella kaadettu kuusipuutavara pitää viedä pois kuukauden
sisällä. Männyn aikarajoja ei ole
muutettu.
Poisviemisvelvoitteen rajat
ovat nyt kuutiometrejä hehtaarilla entisten kappalemäärien ja
prosenttiosuuksien sijasta. Raja
on kuusella kymmenen ja männyllä 20 kuutiometriä, ja velvoite koskee ylimenevää osuutta.
B
A
Laki koskee myös kantoja
Metsälain kymppipykälän lakikohteilla poisviemisvelvoitetta
ei ole, mutta vahingoittuneista
puista on ilmoitettava metsäkeskukselle. Metsänomistajalla on
korvausvastuu, jos näiltä alueilta leviää tuho toisen metsään.
Naapurihaitan korvausvelvollisuuden raja on hehtaarikohtaisesti 20 kuutiometriä kuollutta puuta tai yli kymmenen kuutiometrin kasvun väheneminen
enintään viiden vuoden aikana.
Maa- ja metsätalousministeriö tarkentaa asetuksella poiskuljettamisen vaihtoehtoja.
Mahdollisuus varastoida puut
tietyn vähimmäisetäisyyden
päähän riskialttiista metsiköstä poistuu kuusen osalta, koska
kirjanpainajat pystyvät lentämään useita kilometrejä.
Juurikääpäriskin vuoksi laki
säätää nyt myös kantojen nostosta. Nostetut kannot pitää kuljettaa pois nostoajankohdasta
riippuen 2–2,5 vuodessa.
Kuusipuutavara ja vahingoittuneet kuuset
on kuljetettava pois
➔ A-alueella viimeistään 15. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.)
➔ B-alueella viimeistään 24. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.)
➔ C-alueella viimeistään 15. elokuuta
Mäntypuutavara ja vahingoittuneet männyt
on kuljetettava pois
➔ A-alueella viimeistään 1. heinäkuuta
➔ B-alueella viimeistään 1. heinäkuuta
➔ C-alueella viimeistään 15. heinäkuuta
Mh-maksu vielä kerran
Metsänhoitoyhdistyslain muutokset astuvat voimaan kaksiportaisesti siten, että metsänhoitomaksu poistui tämän vuoden alussa.
Yhdistysten isot muutokset
alkavat vuoden 2015 alusta, jolloin toimialue- ja liiketoiminta-
rajoitukset poistuvat.
Metsänhoitomaksu kuitenkin
kerätään vielä kerran, sillä vuoden 2013 maksu maksetaan ensi
syksyn veronkannon yhteydessä. Yhdistykset saavat ne käyttöönsä vuoden kuluttua. Vuodelta 2014 metsänhoitomaksua
ei enää kerätä.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.08
METSÄTY YPPI
Puukaupan nousu
tuli aikaisin
Yleistalouden nousukaudesta on nyt
merkkejä, kovin kasvu
puukaupassa nähtiin
jo viime vuonna.
euron kurssia ylhäällä, mikä
vaikeuttaa vientiä euroalueen
ulkopuolelle. Onneksi Aasia vetää puutuotteita.”
Liikkuuko puu?
MIKKO HÄYRYNEN
”PUUKAUPPA sujui viime
vuonna huomattavasti paremmin kuin yleistaloustilanteen
perusteella olisi voinut odottaa”,
MTK:n tutkimuspäällikkö Erno
Järvinen sanoo.
Yksityismetsien puukauppamäärät kasvoivat viime vuonna noin viidenneksellä 31,8 miljoonaan kuutiometriin. Yhtä vilkasta kauppa oli edellisen kerran vuonna 2010.
Järvinen arvioi, että vaikka
puukauppa kävisi tänäkin vuonna hyvin, niin määrät pysyvät
viime vuoden tasolla.
Isoin kysymysmerkki on Eurooppa. Jos Euroopan talous
lähtee vetämään paremmin ja
rakentaminen kasvuun, se tekee hyvää myös puutuoteteollisuudelle ja pakkauskartongille.
Talousnousun pysyvyyttä
on kuitenkin vaikea arvioida ja
maittain on isoja eroja.
”Saksan vahva talous pitää
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo näkee, että edellytykset hyvälle puumarkkinavuodelle ovat olemassa. Hänen
mukaansa kyse on kotimaan toimista, sillä sahausmääriä voidaan kasvattaa merkittävästi,
mikäli puuta voidaan hankkia
kilpailukykyisin kustannuksin.
”Kysymys tiivistyy siihen, onko markkinaosapuolilla riittävä
yhteinen näkemys siitä, miten
puuta saadaan liikkeelle järkevillä ehdoilla”, Salo toteaa.
Metsäteollisuus yrittää sähköistä kauppapaikkaa raakapuulle nyt tosissaan.
”Tämä vuosi näyttää, onnistuuko kauppapaikka markkinaosapuolten yhteisenä ponnistuksena.”
MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat kehittäneet Puumarkkinat.fi-palvelun, joka on
lähinnä tapa tarjota
puuta myytäväksi. Met- 1 656
säteollisuus haluaa laajemman palvelun, jossa
voidaan edetä kaupantekoon saakka.
Kuvio
Ötököistä miljoonakorvaukset
Kirjanpainajatuhot näkyvät vakuutusyhtiöiden ja
-yhdistysten maksamissa metsätuhokorvauksissa.
734
Hyönteistuhokorvaus 1000 €
500
400
300
200
100
0
38
2003
74
56
65
81
2004
2005
2006
2007
Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2013
KUKA: Metsänhoitaja Erkki Vuokila, 56
MITÄ: Johtaa perustamaansa Sanaris Oy:tä, joka tekee ristikoita noin sataan julkaisuun. Seitsemän työntekijää ja
kymmeniä avustajia.
MITEN: Ura alkoi harrastuksesta. Valmistuessaan metsänhoitajaksi 1986 oli
elättänyt perheensä ristikonteolla jo
muutaman vuoden.
138
128
119
2008
2009
2010
2011
2012
Mikä on hauskin
metsäsana?
Helsinkiläinen Erkki Vuokila on laatinut
sanaristikkoja Metsälehteen liki 40 vuotta.
Työ innostaa aina vain.
TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI
KUVA KIMMO BRANDT/COM.PIC
1
Miten ristikkoja
laaditaan?
Yleisin tapa on se, että
otetaan kuvat, kehitetään niiden ympärille
avainsanat ja rakennetaan siitä
eteenpäin. Liikkeelle voi myös
lähteä aivan toisesta ristikon
kulmasta. Tai asetella mukavia,
pitkiä sanoja ristikkäin ja jatkaa
siitä.
2
Miten syntyy metsäristikko?
Tehdään lehden henkeen
sopiva työ, jossa käsitellään
metsäaiheita. Metsälehteen
laadin ristikot itse, koska olen
alan ihminen, mutta en suuntaa
niitä asiantuntijoille vaan tavallisille lukijoille. Vuodenaikaa
huomioin jonkin verran, ja kuvat
tietysti vaikuttavat ristikon
sisältöön.
3
Minkälainen on
hyvä ristikkosana?
Sellainen, joka on
useimmille tuttu.
Metsä on parempi
kuin sen ennen vanhaan usein
käytetty synonyymi outa, vaikka
outa on helpompi sijoittaa
ruudukkoon. Laatijalle helppo
ristikkosana ei siis aina miellytä
ratkojaa.
4
Mistä
metsään
liittyvästä
sanasta
pidät erityisesti?
Sanotaan vaikka että sembramännystä, koska siinä on kiva
rakenne ja vierasperäinen kirjain
mukana.
5
Kauanko yhden
ristikon tekeminen
kestää?
Yhdestä tunnista
kahteen päivään. Riippuu siitä,
millä tekniikalla tekee. Itse
nautin, kun saan tehdä hitaasti
– miettiä pitkän, rauhallisen
rupeaman.
Helmikuussa tulee 43 vuotta
siitä, kun ensimmäinen ristikkoni julkaistiin. Pidän työstä yhä,
mutta nykyisin firman pyörittämiseen menee turhan paljon
aikaa.
MAKASIINI 1 • 2014
2228_.indd 15
15
9.1.2014 18.08
MARKKINAT
Rauhallisesti liikkeelle
Metsälakiuudistus toi
uusia vaihtoehtoja
hakkuisiin. Vielä ei
mahdollisuuksia ole
juuri hyödynnetty.
SUURTA RYNTÄYSTÄ uusien
hakkuumenetelmien pariin ei
näytä tapahtuneen. Osaltaan
tähän vaikuttaa se, että tammikuun alku on melko hiljaista puukaupassa.
Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja
Markku Vaario kertoo, että uuden metsälain suomista mahdollisuuksista on jonkin verran
kyselty. Suurin osa metsänomistajista näyttää kuitenkin olevan
tyytyväisiä vanhan mallin mukaiseen metsänhoitoon.
”Onhan meillä aikaisemminkin voitu korjata puuta esimerkiksi kesämökkien läheisyydestä ilman avohakkuuta, jos siihen
on ollut tarvetta”, Vaario kertoo.
”Tämäkin talvi osoittaa, että
kovin suurta tarvetta ei ole lisätä erimallisten harvennushakkuiden määrää. Korjuuvaurioita ja lahovikoja syntyy jo nykyisinkin aivan tarpeeksi.”
Vapaus tuo haasteita
Vaarion mukaan uuden lain tuoma vapaus on metsänomistajien
kannalta myös haastava. Etenkin pienten puunostajien kanssa on syytä sopia kauppakirjassa tarkkaan, mitä ja miten harvennushakkuita tehdään.
Jos harvennustavasta ja pohjapinta-aloista ei ole mainintaa,
saattaa sahapuuta haluava ostaja kerätä metsän parhaat tukkipuut. Jäljelle jäävä metsän kuva ei välttämättä vastaa sitä, mikä on ollut metsänomistajan tarkoitus.
16
2229_.indd 16
MIKKO HÄYRYNEN
HANNU JAUHIAINEN
Tämän kasvatusmetsän voisi uuden lain mukaan jo hakata.
”Uuden lain aikana metsänomistajalla on kovin vähän
mahdollisuuksia valittaa hakkuutavasta. Ostajahan voi perustella hakkuutaan jatkuvan
kasvatuksen teoreetikkojen laskelmilla”, sanoo Vaario.
Kauppakirjaan pitää hänen
mukaansa kirjata hakkuutapa,
esimerkiksi ylä- tai alaharvennus, sekä jäävän puuston pohjapinta-ala. Jos metsänomistaja haluaa jatkuvan kasvatuksen
hakkuun, niin siitäkin on hyvä
sopia.
Metsälaki sallii nyt uudistushakkuun ilman puuston järeyteen ja ikään liittyviä rajoituksia. Vaario ei usko, että tässäkään suhteessa tapahtuu suur-
ta muutosta.
Uuden lain ensimmäisiä soveltajia lienevät lähinnä omatoimiset hankintahakkaajat, jotka voivat tehdä pienimuotoista
puunkorjuuta, Vaario arvioi.
Syksy näyttää
suunnan
Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä kertoo kuulleensa
vuoden ensimmäisellä viikolla
yhdestä tapauksesta, jossa päätehakkuuseen oli menossa muutama vuosi sitten harvennettu
metsä. Sitä ei vielä viime vuonna
olisi voinut päätehakata.
”Alkuvuosi on yleensä täällä
hiljaista. Luultavaa on, että uu-
den metsälain suomat mahdollisuudet tulevat enemmän esille vasta kesän ja syksyn aikana”,
kertoo Orajärvi.
Vähätuottoisiksi jääneiden
ojitusalueiden päätehakkuita Orajärvi ennustaa tulevan
enemmänkin. Sellaisia alueita
on Rovaniemellä runsaasti, niitä ei uuden lainsäädännön mukaan enää tarvitse uudistaa.
Kitukasvuisten ojitusalueiden hakkuumahdollisuuksista
on yhdistykselle tullut jo jonkin verran kyselyjä. Myös paljon puhuttu eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu saattaa kiinnostaa joitakin metsänomistajia.
Menetelmä on kuitenkin haasteellinen Lapin olosuhteissa.
”Maaperän taimettuminen
on ilman muokkausta huonoa.
Mutta jos joku haluaa näin metsiään käsitellä, niin se mahdollisuus on nyt olemassa”, toteaa
Orajärvi.
Jos Lapin metsät uudistuisivat jatkuvalla kasvatuksella,
niin takavuosien satojen tuhansien hehtaarien vajaatuottoisten
metsien määrä ei olisi syntynyt.
Kaadettujen tukkipuiden tilallehan olisi kasvanut uusia.
Kainuussa rauhallista
Mitään suurta rynnistystä aiempaa nuorempien metsien päätehakkuisiin ei ole havaittu myöskään Suomussalmella. Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen
toiminnanjohtaja Kari Paavilainen ei usko, että tämäntyyppisiä
leimikoita tulee kovin paljoa jatkossakaan.
Suomussalmellakin on vajaatuottoisia ojitusalueita, mutta
huono energiapuun kysyntä rajoittaa näiden alueiden hakkuita, vaikka siihen nyt olisi mahdollisuus.
Paavilainen kertoo, että soiden laiteilla on jo nyt tehty ylispuuhakkuun luonteisia hakkuita, jos siihen on ollut tarvetta.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.03
Raakapuun kantohinnat
joulukuussa viikolla 52
Koko maa
Viikko-ostojen määrä
▲ nousussa
Tukkipuu
▼ laskussa
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
55,39 ▲
56,01 ▲
40,17 ▼
15,72 ▼
17,44 ▲
15,76 ▲
Uudistushakkuu
57,04 ▲
56,98 ▲
41,62 ▲
17,39 ▼
18,52 ▲
17,64 ▲
Harvennushakkuu
49,47 ▲
48,18 ▼
37,29 ▼
14,36 ▼
15,01 ▼
14,22 ▼
Ensiharvennus
46,13 ▲
46,38 ▲
31,38 ▼
14,37 ▼
14,98 ▲
13,79 ▼
Tukkipuu
mänty
2013
1,75
mänty
Etelä-Suomi
2012
Miljoonaa m3
2,0
1,5
1,25
1,0
0,75
0,5
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
0,25
0
Kaikki yhteensä
56,31 ▼
56,74 ▼
38,59 ▲
15,51 ▼
17,84 ▼
15,66 ▲
Uudistushakkuu
57,77 ▼
57,63 ▼ 39,80 ▲
16,48 ▼
18,86 ▼
17,00 ▼
Harvennushakkuu
50,41 ▲
49,30 ▼
36,91 ▲
14,79 ▼
15,74 ▼
14,33 ▼
Ensiharvennus
46,25 ▼
45,81 ▼
...
14,52 ▲
15,02 ▲
14,24 ▲
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
70
Mäntytukki
60
Kuusitukki
50
Koivutukki
Keski-Suomi
Tukkipuu
Kuitupuu
Kaikki yhteensä
55,21 ▼
56,88 ▲
38,26 ▼
15,39 ▼
17,55 ▲
15,64 ▲
Uudistushakkuu
57,81 ▼
58,17 ▲
40,54 ▲
17,33 ▲
19,04 ▲
17,89 ▲
Harvennushakkuu
48,58 ▼
48,76 ▼
36,77 ▼
14,18 ▼
15,15 ▼
14,27 ▼
-
47,65 ▲
-
14,68 ▼
15,16 ▲
14,50 ▲
Ensiharvennus
Savo-Karjala
Tukkipuu
Kuitupuu
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
55,15 ▼
54,71 ▼
40,60 ▼
14,89 ▼
16,20 ▼
14,96 ▼
Uudistushakkuu
56,52 ▼
55,86 ▼
42,20 ▼
16,98 ▼ 17,47 ▲ 17,45 ▲
Harvennushakkuu
51,99 ▲
45,68 ▼
-
14,02 ▼
Ensiharvennus
45,54 ▼
45,75 ▼
-
13,47 ▼ 13,58 ▲ 12,51 ▼
Kymi-Savo
Tukkipuu
13,84 ▼
14,28 ▼
1
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Kantohintojen kehitys
Euroa m3
80
40
Kuusikuitu
30
Mäntykuitu
20
Koivukuitu
10
0
1/ 3
2012
5
7
9
11
1/ 3
2013
5
7
9
11
Puutavaralajien kantohintaindeksit
120
Kuitupuu
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
115
Mäntytukki
Kaikki yhteensä
56,48 ▲
55,98 ▲
42,12 ▲
15,56 ▲
17,32 ▲
15,87 ▲
110
Kuusitukki
Uudistushakkuu
57,84 ▲
56,92 ▲
43,26 ▲
16,77 ▲
18,26 ▲
17,48 ▲
105
Harvennushakkuu
50,64 ▼
48,22 ▲
37,84 ▲
14,85 ▼
15,00 ▼
14,49 ▼
100
Ensiharvennus
46,37 ▲
46,12 ▲
34,65 ▲
14,36 ▲
15,33 ▲
13,75 ▲
95
Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu
Kuitupuu
Mäntykuitu
Koivukuitu
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
85
55,33 ▼
54,87 ▼
...
17,18 ▲
18,06 ▲
16,81 ▲
80
Uudistushakkuu
56,84 ▼
55,52 ▼
...
18,83 ▼
18,64 ▲
18,39 ▲
Harvennushakkuu
45,67 ▼
...
...
14,47 ▼
14,93 ▼
14,43 ▼
Ensiharvennus
46,36 ▲
46,20 ▼
-
15,22 ▼
...
14,69 ▲
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
52,25 ▼
52,91 ▼
-
15,93 ▼
-
16,06 ▲
Uudistushakkuu
53,83 ▼
53,39 ▼
-
17,86 ▼
-
18,04 ▲
Harvennushakkuu
-
-
-
-
-
-
Ensiharvennus
-
-
-
-
-
-
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
47,15 ▲
46,04 ▲
-
15,22 ▲
-
14,17 ▲
Uudistushakkuu
48,59 ▲
47,03 ▼
-
17,25 ▲
-
15,82 ▲
Harvennushakkuu
-
-
-
-
-
-
Ensiharvennus
-
-
-
13,32 ▼
-
-
Lappi
Kuusikuitu
90
Kaikki yhteensä
Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu
Koivutukki
11/
1/
3
5
7
2012 2013
Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100
9
11
Kuitupuu
Tukkipuu
Kuitupuu
Indeksi kertoo
muutoksista
Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta.
Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain.
Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100.
Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus,
ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin
vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille.
Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on
kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010.
MAKASIINI 1 • 2014
2229_.indd 17
17
9.1.2014 18.03
MARKKINAT
Kuukauden puukauppa
Männyt myytiin runkohinnalla
HANNU JAUHIAINEN
KAINUULAISEN kuolinpesän
osakkaat tarvitsivat rahaa perintöverojen maksuun, minkä vuoksi
tehtiin puukaupat. Pesä jätti leimikon teon ja puukauppojen hoitamisen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen huoleksi.
Leimikkoon koottiin kiireelliset
ylispuukohteet sekä sopiva määrä
päätehakkuukuvioita. Siemenpuiden poistoa mukaan tuli 4,6 hehtaaria ja avohakkuuta 7 hehtaaria.
Leimikko sijaitsi kokonaisuudessaan kuivalla kangasmaalla ja
olisi ollut kesäkorjuukelpoinen.
Metsänomistajien rahantarpeen
vuoksi hakkuut tehtiin kuitenkin
heti kaupan teon jälkeen, korjuu
saatiin päätökseen alkuvuodesta.
Yhdistys pyysi tarjoukset leimikosta neljältä ostajalta, kahdelta
tuli tarjous. Kummassakin tarjouksessa osa puusta oli hinnoiteltu
joko kokonaan tai osittain runkohinnalla.
Koko ainespuuosan runkohinta
tarkoittaa sitä, että kaikilla puusta saatavilla puutavaralajeilla on
sama hinta. Kuitupuuosan runkohinta taas tarkoittaa, että kuitu-
PUUKAUPPA
KAINUUSSA
Puutavaralaji
m3
€/m3
1•054
47,70
Kuusitukki
24
48,00
Kuusityvitukki
12
53,00
Kuusisahakuitu
65
22,00
Koivukuitu
32
14,00
1•187
54•015
Mäntyainespuu
Yhteensä
puu ja pikkutukki ovat hinnoiteltu
samaksi, sahakuiduksi. Ostaja voi
näin katkoa puutavaran haluamiinsa mittoihin.
Kahdesta tasaväkisestä tarjouksesta toinen oli laskennallisesti
hieman parempi ja kaupat tehtiin
tämän ostajan kanssa. Kaupassa
mäntyainespuulla oli runkohinta.
Kuusikuitu sisälsi myös pikkutukit
ja hinnoittelu oli sen mukainen.
Mäntyainespuusta maksettiin 47,70 euroa, kun kilpailevassa
tarjouksessa mäntytukin hinta oli
54,50 ja mäntykuitupuun (sahakuidun) 23,50 euroa kuutiometriltä.
Uudistusalat viljellään ensi kesänä. Pääasiallinen menetelmä on
äestys ja konekylvö. Osa alueesta
mätästetään ja istutetaan männylle.
Vientikatsaus
Myönteisissä merkeissä
KUIDUTTAVAN metsäteollisuuden kannalta alkanut vuosi ei näytä ollenkaan huonolta. Kaikki muu
on nosteessa paitsi painopaperit,
yleistalouden kohentuminen loiventanee niidenkin alamäkeä.
Markkinasellun kysyntää nostaa
etenkin se, että ensikuitu korvaa
kierrätyskuitua pehmo- ja hygieniapapereissa. Valkoisesta kierrätyskuidusta on niukkuutta, koska
sen kertymä supistuu.
Myös tuotanto kasvaa, sillä Brasiliassa käynnistyi vuoden
vaihteessa Suzanon 1,5 miljoonan
tonnin lehtipuusellutehdas. Kevätkaudella käynnistyvät Stora Enson
ja Araucon tehdas Uruguayssa ja
japanilaisen Ojin tehdas Kiinassa.
Liikatuotannon uhkaa hälventää se, että kapasiteettia poistuu
vanhimmasta päästä. Marokossa
on suljettu 240 000 tonnin tehdas. Laitoksia on myös käännetty
liukosellulle, jota käytetään lähinnä tekstiiliteollisuudessa ja jonka
18
2230_.indd 18
STORA ENSO
MIKKO HÄYRYNEN
Pitkäkuituisen markkinasellun tuotanto kasvaa uusien tehtaiden myötä. Stora Enson ja brasilialaisen
Aracruzin yhteinen Veracelin tehdas käynnistyi jo 2005.
kysyntä kasvaa paperimassoja nopeammin.
Markkinoita sotkee Kiina määräämä rangaistustulli etelä- ja pohjoisamerikkalaiselle liukosellulle,
tulli koskee kaikkia muita paitsi
yhtä kiinalaisomistuksessa olevaa
tehdasta. Osa liukosellun tuotannosta käännettäneen takaisin paperimassalle, mikä yhdessä uuden
sellukapasiteetin kanssa lisää hintojen laskun riskiä.
Talouskasvu tarkoittaa enemmän kaupankäyntiä, mainontaa
ja pakkaamista, mikä loiventaa
painopapereiden kysynnän laskua
teollisuusmaissa ja lisää kartonkien
kulutusta. Työllisyyden paraneminen näkyy toimistopapereiden kysynnässä.
Suuret mediatapahtumat lisäävät paperin menekkiä edelleen,
vaikka laimeammin kuin ennen
tiedonvälityksen digitalisoitumista.
Tälle vuodelle osuvat talviolympialaiset ja maailman toiseksi seuratuin urheilutapahtuma, jalkapallon
MM-kilpailut.
Euroopassa on silti ylikapasiteettia, jota voidaan purkaa sei-
sokeilla, sulkemisilla tai viennillä
euroalueen ulkopuolelle. Vienti
ei euron nykykurssilla onnistu ja
viennin supistuminen muuttuu
suoraan ylikapasiteetiksi.
Paperitehtailijoiden on kohdistettava kiinteät kustannukset
pienentyneille tuotantomäärille
ja tonnikohtainen kustannusrasite kasvaa. Parhaillaan käytävissä
paperin hintaneuvotteluissa korotustavoitteet ovat 30–50 dollaria
tonnilta. Jonkinlaisia korotuksia
saataneen lävitse, mutta tuskin tavoitellun suuruisia.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.09
METSALEHTI.FI
Keskustelua
Puun hinta vuonna 2014
Verkkokeskustelijat arvioivat, miten puun hinta kehittyy.
”Tällä hetkellä puun hinta on ’ei myy’ -tasolla. Kun
60 euron raja puhkeaa havutukkien osalta, on trendi
kääntynyt nousuun. Nousu kannattaa sitten hyödyntää. Vakavarainen ja
hyvän maksuvalmiuden
omaava metsänomistaja voi itse määrätä milloin
kaupat tehdään.”
METSÄNVARTIJA
”Täytyy entiset myydyt leimikot saada hakkuutettua, katsotaan kesän tullen
hintasuhdanteita. Yllättävän hyvin metsäteollisuus
on selvinnyt taantumasta, sahatkin laulavat ja puu
liikkuu.”
METSÄKUPSA
”Tällaisina aikoina on korostunut investointien positiivinen vaikutus metsätalouteen. Voin rehellisesti
sanoa olevani tällä hetkellä tyytyväinen.”
mennä rikki. Sanoohan ne,
että tuhat mottia on sellainen rajapyykki, mutta kyllä
jokaisen motin sen päällekin pitää vaikuttaa.”
KORPITUVAN TANELI
PUUN TAKAA
”Millainen vaikutus leimikon koolla on kantohintaan? Noin 3ˆ000 kuution
yhtenäinen päätehakkuuleimikko, metsäautotie tulee ihan viereen ja pohja
kestää mennä vaikka huomenna.”
PUU-UKKO
”Jos jostain niin tuosta leimikosta pitäisi saada korkeita yksikköhintoja. Kai
tuossa pitää jo 70 euroa
”Itse en usko 70 euron
kantohintaan tällä hetkellä. Jos viitsii nähdä vaivaa ja tutustua sahaajien
tuloksiin, niin voi helposti huomata, kuinka hirveän
kapea kate tukista jää.”
ja pitkään hyvin sujuneen
syyskelin antaman raaka-aineen kertymän vuoksi.”
JEES H-VALTA
”Ihan hyvä, jos maksaisivat tuon 70 ekee tukista.
Useimmilla 60 tekee tiukkaa. Idässä tuontipuu on
halvempaa tehtaan portilla kuin kotimainen. Ikävä
kyllä.”
RÖÖRI-ROOPE
Gallup
Kaipaako
metsäverotus
uudistamista?
100
80
Lukijan kuva
Osallistu
keskusteluun
osoitteessa
www.metsalehti.fi.
42
60
40
SAMMELI
”Sammeli on oikeassa ja
otaksunkin, että kevään
hinta taitaa taaplata alavireessä juuri huonon talven jättämien leimikoiden
KYLLÄ
%
EI
58%
20
0
Verkossa nyt
Suomen lämpöyrittäjien tiedot ja kuulumiset yhdessä
osoitteessa.
WWW.LAMPOYRITTAJAT.FI
Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastot ovat vuoden
alusta lähtien olleet ilmaisia.
WWW.METLA.FI/METINFO/TILASTO
JÄTKÄNKYNTTILÄSTÄ NOUSI HAAMU
”Snellmannihan se siinä taitaa olla. Taisi olla aikoinaan myös tehokas metsäriitelijä, joten ei ihme, jos hiukan vielä pölkyissä haamuilee.”
HEMPUTTAJA
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palvelussa voi
seurata pannoitettujen susien liikkeitä.
PANTASEURANTA.RKTL.FI
MAKASIINI 1 • 2014
2231_.indd 19
19
9.1.2014 18.10
TEEMA: METSÄVEROTUS
NÄIN SE SUJUU
Kuinka metsävähennys lasketaan? Kannattaako tehdä
menovaraus? Entä miten moottorisahan hankintakulut
vähennetään? Seuraavilta sivuilta löytyy vastaukset näihin
ja moniin muihin verokysymyksiin sekä perusteelliset
ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen.
HANNU JAUHIAINEN
20
2282_.indd 20
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.12
SHUTTERSTOCK
MAKASIINI 1 • 2014
2282_.indd 21
21
9.1.2014 18.12
TEEMA: METSÄVEROTUS
Matti Metsänen
Tammentie 10
11000 Tammilahti
Hankintakauppoina ilmoitetaan
kaikki ne kaupat,
joissa puut on
myyty tienvarteen toimitettuna.
Tammilahti
xxxxxx-xxxx
100
20200
23800
3600
1622
540
14122
Hankintakaupan työn
arvo kirjataan
vähennykseksi, jos puut820
on
korjattu itse.
1412
Jos aikaisempina vuosina tehtyjä
varauksia
tuloutetaan,
ne merkitään
tähän.
730
1370
328
1042
1622
1360
15534
2910
Metsätalouden
kalustoon kuuluvien koneiden
menojen ja
poistojen yksityiskäytön osuus
kirjataan tähän
tuloksi.
121
3640
328
121
4157
22
2282_.indd 22
9.1.2014 18.12
etsäverolomake ei ole viime vuodesta
muuttunut. Lomakkeen yläreunassa näkyvät verovelvollisen henkilötiedot. Oikeaan reunaan, ruutuihin
601 ja 602, on merkitty puolisoiden
omistusosuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai erikseen.
Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen
puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Tällaiselle lomakkeelle laitetaan ruksi ruutuun 600.
Yhdellä lomakkeella ilmoitetun
metsäkokonaisuuden tulos jaetaan
puolisoiden kesken omistusosuuk-
JOS HANKINTAKAUPAN PUUT ON
KORJANNUT VIERAS
URAKOITSIJA, OMAN
TYÖN ARVOA EI
VÄHENNETÄ.
sien suhteessa samaan tapaan kuin
yhtymässä.
Avopuolisoiden omistamia metsiä
ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee
omista metsistään oman ilmoituksen. Jos metsää omistetaan yhdessä,
kyse on yhtymästä. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin.
tulot, joiden korjuukulut metsänomistaja on itse maksanut. Tällaisia
kauppoja ovat esimerkiksi ne, joissa
metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on korjannut puut metsänomistajan lukuun.
Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Puun ostajien
perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Niitä ei
siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista.
2. Hankintatyön arvo
Hankintatyön arvo ilmoitetaan sekä hankintakaupoista (kohta 2.1) että polttopuu- ja joulupuukaupoista
(2.3). Työn arvon laskemiseen löytyy ohjeet hankintatyötä koskevassa jutusta sivulta 30.
Jos hankintakaupan puut on korjannut vieras urakoitsija, esimerkiksi
metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu, oman työn arvoa ei vähennetä,
koska sitä ei ole. Korjuun kulut vähennetään metsätalouden menoina.
Jos hankintapuut on korjattu jo
edellisenä vuonna ja työn arvo on
jäänyt niin sanotusti uinumaan, se
vähennetään nyt kaupan arvosta.
3. Korvaukset
Vakuutus- ja hirvivahinkokorvaukset ovat myös verollista tuloa. Ne ilmoitetaan kohdissa 3.1. ja 3.2. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. Ennakon
verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan.
Kohtaan 3.3. merkitään kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli
kemeran perusteella saadut valtion
tuet. Jos tuki on ohjattu hankkeen
toteuttajalle, tukea ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Kulut vähennetään metsätalouden menoina.
1. Puutavaran myyntitulot
Verolomakkeen kohtaan 1. merkitään pysty-, hankinta-, poltto- ja joulupuukauppojen tulot. Jos hankintapuut on myyty ns. käteiskaupalla, nämä tulot rinnastetaan hankintakauppoihin.
Hankintakaupan tulona ilmoitetaan myös sellaisten puukauppojen
Lue ohjeet
Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea huolella
Verohallinnon omat 2C-verolomakkeen täyttöohjeet.
Sieltä selviävät kaikki perusasiat. Kun sen jälkeen lukee
vielä nämä ohjeet, veroilmoituksen teon pitäisi onnistua ilman suurempia ongelmia.
Verokysymyksiä
Hakkuutähteiden
verotus
Metsänhoitoyhdistys korjasi hakkuutähteet päätehakkuualalta hankintapalveluna.
Ilmoitanko tämän tulon verotuksessa pystykauppana vai
hankintakauppana?
Jos ostaja on maksanut hakkuutähteistä korvauksen metsänomistajalle ja metsänhoitoyhdistys on puolestaan laskuttanut
korjuun kulut, kaupan tulo kirjataan hankintakaupaksi ja kulut
vähennetään metsätalouden
menoina.
Jos taas yhdistys on maksanut
metsänomistajalle vain nettotulon, siis korjuumenojen ja kaupan
arvon erotuksen, se kirjataan pystykaupan tuloksi. Jos yhdistyksen
laskussa on eroteltu kaupan tulo
ja korjuumenot, tulo kirjataan
hankintakaupan tuloksi ja kulut
metsätalouden menoiksi.
Yleensä yhdistyksen korjuupalvelun kautta myyty puu kirjataan hankintakaupan tuloksi.
Tienteon kulut
Minulla on kaksi pientä hanketta, tien kunnostus hinnaltaan
noin 200 euroa ja kunnostusojitus noin 200 euroa. Voinko
vähentää molemmat poistot
kerralla, jos molempien hankkeiden kulut ovat alle 200 euroa? Vai täytyykö ne laskea yhteen ja vähentää 400 eurosta 15
prosentin vuosipoistoin?
Metsäverotuksessa poistoja tehdään hanke- tai laitekohtaisesti.
Tie- ja ojitushankkeet ovat siten
itsenäisiä verovähennysyksiköitä.
Jos hankkeen poistamaton hankintameno jää alle 200 euron, sen
voi seuraavana vuonna vähentää
kokonaan.
Jos kustannus on alun perinkin alle 200 euroa, kuten kysyjän
tapauksessa, kummatkin kulut
vähennetään normaalina vuosimenona.
MAKASIINI 1 • 2014
2282_.indd 23
23
9.1.2014 18.12
TEEMA: METSÄVEROTUS
4. Tulolähdesiirrot
Kohdassa 4. ilmoitetaan erilaiset
tulolähdesiirrot. Niitä syntyy, kun
omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai
yksityiskäyttöön.
Maataloudessa ja elinkeinotoiminnassa vastaava puuston arvo on vähennyskelpoinen meno. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn
polttopuun arvo.
Elinkeinotoimintaan siirretyn
puutavaran arvona pidetään käypää
hankintahintaa. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran
arvo lasketaan kantohintojen perusteella.
Metsänomistaja voi käyttää verovapaasti polttopuuta oman asunnon
ja kesämökin lämmitykseen. Sen sijaan oman kesämökin rakentamiseen
käytetyn puutavaran arvo on verotettavaa tuloa.
Jos puuta jalostetaan pienimuotoisesti sahatavaraksi, sen myyntitulo on maatalouden tuloa. Metsätalouteen tuloutetaan vain kantohinta,
kulut vähennetään maatalouden verotuksessa.
5.1. Metsävähennys
Kohtaan 5.1. merkitään metsävähennys. Se voi olla enintään 60 prosenttia verolomakkeen kohtien 1–4 yhteenlasketusta tulosta, joista on vähennetty hankintatyön arvo.
Metsävähennyksiä voidaan tehdä
vastikkeellisesti vuonna 1993 tai sen
jälkeen hankittujen metsäkiinteistöjen pääomatuloista. Metsävähennyksestä tehdään selvitys 2C-lomakkeen
taustapuolelle.
Puukaupan tulojen lisäksi metsävähennyskelpoista tuloa ovat vahin-
Kuitit ojennukseen
gonkorvaukset sekä tulolähdesiirrot.
Koska kemeratuet ovat nyt verollisia,
ne ovat myös metsävähennyskelpoisia tuloja.
Metsävähennyksen minimimäärä
on 1Ž500 euroa. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2Ž500 euron pääomatulot, sillä tuloista 60 prosenttia on
vuosittain metsävähennyskelpoista.
Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Näitä tuloja ei
oteta huomioon metsävähennystä
laskettaessa.
Esimerkki
Pystykaupat
20„200 €
Hankintakaupat (3„600–1„622)
1„978 €
Hirvivahinkokorvaukset
540 €
Kemeratuet
820 €
Yhteensä
23„538 €
josta 60„% metsävähennys 14„122 €
5.2–3. Meno- ja tuhovaraus
Meno- ja tuhovarauksella siirretään verovuonna saatuja tuloja ja vahingonkorvauksia tuleville vuosille
silloin syntyvien menojen kattamiseen.
Varausten tekeminen ei ole välttämätöntä. Kulut saa verotuksessa
edukseen yleensä alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja tai varauksia ei olisikaan.
Kuolinpesien kannattaa tehdä
mahdolliset varaukset. Alijäämää ei
siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Sen voi
vähentää seuraavan 10 vuoden aika-
Ennen veroilmoituksen täyttämistä kannattaa laittaa
kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen. Kuitit numeroidaan aikajärjestyksessä. Arvonlisäverovelvolliset kirjaavat niistä nettokulun metsäverotukseen ja alv:t arvonlisäverotukseen.
Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen,
kulut vähennetään metsäverotuksessa bruttosummasta eli arvonlisäveroineen.
24
2282_.indd 24
VANHAT MENO- JA TUHOVARAUKSET ON TARKISTETTAVA
VUODEN 2012 VEROLOMAKKEELTA
JA NIIDEN ARVOT SIIRRETÄÄN
VUODEN 2013 VEROTUKSEEN.
na pääomatuloista, mutta varauksia
purkamalla kuluja saa varmemmin
katettua.
Jos viime vuonna on tullut paljon
puukauppatuloja, menovarauksella
voi pienentää jäännösverojen määrää. Puukaupan ennakko ei yleensä riitä kattamaan tuloista aiheutuvia veroja, joten niitä on maksettava lisää, ellei ole muita pääomatulojen merkittäviä vähennyksiä tai ansiotuloverotuksen osalta tulevaa veronpalautusta.
Menovaraus voi olla enintään 15
prosenttia 2C-lomakkeella ilmoitettujen kohtien 1–4 tulojen yhteismäärästä. Varaus lasketaan tulosta, josta
on vähennetty hankintatyön arvo sekä metsävähennys.
Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen.
Esimerkki
Metsätalouden tulot
23„538 €
Metsävähennys
14„122 €
Jäljelle jäävä tulo
9„416 €
Josta 15 % menovaraus
1„412 €
(Kun vähennykset tehdään
täysimääräisinä, menovaraus
on aina 10 prosenttia
metsävähennyksen määrästä)
Selvityksiä
tarpeen mukaan
Veroilmoituksen täyttöohjeessa on pitkä lista erilaisista muistiinpanoihin liitettävistä selvityksistä. Yleensä pärjätään niillä tositteilla, joita puun ostajilta, metsäkeskukselta tai metsänhoitoyhdistyksiltä on saatu. Tarkempia selvityksiä voidaan tehdä tarpeen mukaan.
Veroilmoituksen liitteeksi ei tarvitse eikä pidäkään laittaa minkäänlaisia
selvityksiä. Kaikki tositteet ja selvitykset tallennetaan omaan arkistoon. Niitä toimitetaan verottajalle vain pyydettäessä.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.12
6. Muut pääomatulot
Muina pääomatuloina ilmoitetaan
kohdassa 6.1. tuloutettavat varaukset. Tähän kirjataan meno- ja tuhovarauksen määrä, kun se tuloutetaan. Varausten käyttöön on aikaa Etelä-Suomessa neljä vuotta ja
muualla kuusi vuotta.
Varausta voidaan tulouttaa vapaamuotoisesti. Käytännöllisintä on
tulouttaa varausta sen verran, että
metsätalouden tulos menee nollille.
Yleensä tuloja on satunnaisesti, mutta menoja on joka vuosi.
Esimerkki
Tulot
Menot
Varausta tuloutetaan
0 euroa
800 euroa
800 euroa
Jos vuonna 2012 on tehty varausta
2Ž000 euroa ja siitä tuloutetaan nyt
800 euroa, se merkitään kohtaan 6.1.
Jäljelle jäävän vuoden 2012 varauksen
määrä, 1Ž200 euroa, kirjataan 2C-lomakkeen taustapuolelle ruutuun 641,
vuoden 2012 jäljellä oleva varaus.
Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä.
Menovarausta ei ole pakko purkaa,
vaikka metsätalouden tulos olisikin
alijäämäinen. Metsänomistajalla voi
olla muita pääomatuloja, joilla metsätalouden alijäämä tulee katetuksi.
Määräaikojen päätyttyä viimeisenä vuonna puretaan kaikki jäljellä olevat kyseisen vuoden varaukset.
6.2. Muut tulot
Kohtaan 6.2. voidaan kirjata ne metsästä saadut pääomatulot, joita ei
edellisissä kohdissa ole ilmoitettu.
Tällaisia tuloja ovat muun muassa
metsäyhtiöiden maksamat korvaukset metsätien, ajouran tai varastointipaikan käytöstä.
Nämä tulot voidaan ilmoittaa
myös kohdassa 3.2. Hirvivahinkokorvaukset. Silloin nämä tulot ovat
mukana menovarauksen ja metsävähennyksen laskennassa.
7. Vuosimenot
Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosime-
noina tai poistoina. Vuosimenot jaetaan palkkaus- ja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Metsätalouden
kuluista tehdään muistiinpanoihin
tarpeelliset selvitykset.
7.1. Palkkausmenot
Vierasta työvoimaa palkataan nykyisin melko harvoin suoraan metsätöihin, joten palkkausmenoja ei ole
usein vähennettäväksi. Yrittäjämetsurin ja yhdistyksen urakoiman työn
kustannukset vähennetään muina
menoina.
Yhtymä tai kuolinpesä voi maksaa
osakkaalleen palkkaa. Vähennyskelpoista on myös omalle, verovuonna
vähintään 15 vuotta täyttäneelle lapselle maksettu palkka.
Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi.
7.2. Matkakulut
Matkakuluja syntyy lähes jokaiselle
metsänomistajalle, joka jollakin tapaa hoitaa metsiään. Vähennyskelpoisia ovat kaikki ne matkat, jotka
liittyvät metsätalouteen.
Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Joka matkasta pitää tietää päivämäärä,
matkan kohde ja aihe. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan
osto tai taimikonhoito.
Omassa metsässä tulee yleensä
tehdä jotain metsätyötä, jotta matka olisi vähennyskelpoinen. Matka
voi olla vähennyskelpoinen, vaikka
mitään näkyvää ei metsässä saataisi
aikaan. Syynä voi olla tulevien hakkuukohteiden selvitys, hirvituhojen
kartoitus tai jokin muu vastaava syy.
Muualle kuin omaan metsään
suuntautuvista matkoista voidaan
tehdä myös päivärahavähennys. Vähennys on vähintään 6 tunnin matkoista 12 euroa ja vähintään 10 tunnin matkoista 24 euroa. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi
käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamis- ja päättymisaika.
Ojalinjojen puut
Minulla on kunnostusojitushanke. Vanhat ojalinjat täytyy
ensin aukaista. Ojalinjojen aukaisu moottorisahatyönä on
vähennyskelpoinen. Mutta jos
teen ojalinjojen puut polttopuiksi omaan käyttöön, ovatko
ojalinjojen aukaisun kulut edelleen vähennyskelpoisia?
Puuston korjuun kulut ovat siltä
osin vähennyskelpoisia, kun ne
liittyvät ojalinjojen aukaisuun. Jos
puut menevät omaan käyttöön,
niiden korjuun kulut eivät ole
karsimisen ja kuljetuksen osalta
vähennyskelpoisia.
Matkakulujen
kirjaaminen
Vaatiiko matkakulujen vähentäminen ajopäiväkirjan pitämistä, vai riittäväkö kilometrit
ja päivämäärät, joina metsätilalla on käynyt?
Ajopäiväkirjalla tarkoitetaan
yleensä sitä, että jonkin ajoneuvon kaikki ajot kirjataan ylös.
Ajopäiväkirjaa on pidettävä ajoneuvoista, jotka kuuluvat metsätalouden kalustoon.
Muiden kulkuvälineiden osalta
riittää, että metsätalouden matkoista on riittävän yksityiskohtainen luettelo. Kunkin matkan
kohdalle kirjataan matkan päivämäärä, ajoreitti ja matkan syy,
esimerkiksi puukaupan teko. Jos
matkasta tehdään päivärahavähennys, myös matkustusajan tulee näkyä kirjanpidossa.
Jos lyhyen matkan päästä käydään tekemässä usein samaa
työtä, matkoja voi yhdistää. Silloin kirjataan ylös matkan aihe,
kilometrimäärä ja käyntikerrat.
Esimerkkikirjaus:
Koti–metsäpalsta–koti, 12 kilometriä, taimikonhoitoa 15 kertaa
ajalla 1.–28.7.2013, yhteensä 180
kilometriä.
Jos verottaja haluaa tarkistaa
matkakulut, oman kirjanpidon
perusteluja voi silloin tarkentaa
yksityiskohtaisemmaksi.
MAKASIINI 1 • 2014
2282_.indd 25
25
9.1.2014 18.12
TEEMA: METSÄVEROTUS
Matti Metsänen
xxxxxx-xxxx
xxxxxx-xxxx
100
70
Hankintatöistä
kirjataan 2C-lomakkeelle vain
yhteenveto. Jos
työn tekijöitä
on useita, tehty
työ eritellään
tekijöittäin.
1622
1622
Jos metsänomistajalla on
useita tiloja, vain
metsävähennyskelpoisten tilojen
tulojen yhteissumma ilmoitetaan tässä.
64000
23538
12000
14122
26122
52000
Metsävähennyspohjan arvo
merkitään tähän,
vaikka metsävähennystä ei
käytettäisikään.
Vanhat varaukset poimitaan
vuoden 2012
verolomakkeelta ja kirjataan
asianomaisten
vuosien kohdalle
niiltä osin, joilta
niitä ei tulouteta.
Matti Metsänen
20.01.2014
400
600
1412
0300200100
Matti Metsänen
26
2282_.indd 26
9.1.2014 18.12
POISTOINA VÄHENNETTÄVÄLLÄ KONEELLA VOI OLLA
YKSITYISKÄYTTÖÄ, JOS SEN OSUUS ON ALLE PUOLET.
TÄMÄ OSUUS EI OLE VÄHENNYSKELPOISTA.
Metsänomistajan kulkuväline on
tavallisesti oma auto. Sen kuluina
vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan.
7.3. Muut vuosimenot
Tähän ryhmään kuuluu suurin osa
metsätalouden menoista. Vähennyskelpoisia ovat kaikki ne kulut, jotka
ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta.
Tavanomaisia vuosimenoja ovat
muun muassa metsänhoitomaksu,
Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottori- ja raivaussahan bensakulut.
Pienkoneiden, kuten raivaus- ja
moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää vuosimenoina.
Menojen kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Jos kuittia ei ole,
laaditaan tarpeellinen selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista.
Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut
arvonlisäveroineen.
Poistot
Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Koneiden ja laitteiden poistoprosentti on 25. Kunnostusojitus- sekä tientekokulut vähennetään 15 prosentin vuosipoistoin. Metsätalouden rakennusten
poistoprosentti on 10.
Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan 2C-lomakkeelle. Lomakkeella on kohdat edellisen
vuoden menojäännökselle (kohta 8),
verovuoden hankinnoille (9) sekä
luovutuksille (10). Kohtaan 11. kirjataan viime vuoden poisto ja kohtaan
12. menojäännös vuoden lopussa.
Vuoden aikana myydyn koneen
menojäännös ei ole enää poiston peruste. Jos vanha kone on mennyt
vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä.
Vanhasta koneesta tehdään lisäksi
luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9.
Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Myös
mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden
kone.
Metsätalouden käytössä olevan
koneen käytöstä kannattaa pitää
päiväkirjaa, josta selviää sen ajot.
Jos laitteella on yksityiskäyttöä, ajopäiväkirjan perusteella poistoista ja
vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus.
Koneen tai laitteen vuosikulut ja
poistot kannattaa tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus
kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Tämä on selvin menettely
myös verottajan kannalta. Yksityiskäytön osuus on helpointa vähentää
tuntikustannuksina.
Metsätalouden rakennuksen liittäminen verotukseen pitää perustella
hyvin. Metsätalouskäytössä voi olla
polttopuuvarasto, konesuoja tai huoltorakennus. Arvokkaampi rakennus
vaatii hyvät perustelut. Rakennuksenkin osalta tulee ottaa huomioon
mahdollinen vapaa-ajan käyttö.
Kunnostusojitusta ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina
kemeravaroin. Poistoja tehdään siitä
osuudesta, mikä jää verovelvollisen
maksettavaksi. Vähäiset lanaus-, sorastus- ja muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina.
Esimerkki
Koneen hankintahinta
Alv
Nettohinta
Vuosipoisto 25 %
Menojäännös
6„200 €
1„200 €
5„000 €
1„250 €
3„750 €
Kuolinvuoden
veroilmoitus
Metsänomistaja on kuollut
30.12. Pitääkö tehdä kaksi veroilmoitusta, yksi metsänomistajan ja toinen kuolinpesän
nimiin?
Verovuoden aikana kuolleen
henkilön verotus toimitetaan
niin kuin hän olisi elänyt vuoden
loppuun. Kahta veroilmoitusta ei
siis tarvita. Jos omaisuutta ei jaeta, veroilmoitus tehdään kuolinpesän nimissä vasta seuraavana
vuonna.
Vakuutuksen
vähennys
Saako tapaturmavakuutuksen
maksun vähentää verotuksessa?
Metsäverotuksessa voi vähentää
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Myel-vakuutukseen kuuluvan pakollisen Mata-tapaturmavakuutuksen. Myös samaan
järjestelmään kuuluva vapaa-ajan
tapaturmavakuutus on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen.
Muiden yhtiöiden vapaa-ajan
tapaturmavakuutuksien maksuja
ei verotuskäytännössä ole hyväksytty metsätalouden menoiksi.
Sähkölinjan
puut
Sähköverkkoyhtiö hakkasi
maalleni sähkölinja-aukon ja
korjasi puut tienvarteen. Myin
sen jälkeen puut. Ovatko puut
hankintakauppapuuta ja tulo
verovapaata, koska määrä on
alle 125 kuutiota?
Puunmyyntitulo ilmoitetaan hankintakauppana. Kaupan arvosta
ei kuitenkaan vähennetä hankintatyön arvoa, koska sitä ei ole
syntynyt. Puuthan on korjannut
vieras urakoitsija.
Hankintatyötä koskeva verovapaus koskee vain ansiotuloksi
katsottavaa työn arvoa 125 kuutiometrin rajaan saakka. Puun
myyntihinta on aina verollista.
MAKASIINI 1 • 2014
2282_.indd 27
27
9.1.2014 18.12
TEEMA: METSÄVEROTUS
METSÄVÄHENNYS KOSKETTAA TOISTAISEKSI VAIN
PIENTÄ OSAA METSÄNOMISTAJISTA.
13. Siirrettävät menot
Kohtaan 13. merkitään maatalouden
tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Tällaisia ovat esimerkiksi maataloustraktorilla tehdyn puunajon konekustannukset.
Jos puutavaralajikohtaista erittelyä ei tehdä, konekustannuksena voidaan käyttää 3,88 euroa kuutiometriltä. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti.
14. Muun toiminnan menot
Kohtiin 14.1. ja 14.2. merkitään metsätalouden koneilla tehdyn maatalouden tai elinkeinotoiminnan työn
kustannukset. Ne kirjataan vastaavasti maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen.
Jos metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita ja laitteita on käytetty yksityistaloudessa, esimerkiksi
omien polttopuiden ajamiseen, yksityiskäytön osuus kirjataan kohtaan
14.3. Tähän kohtaan merkitään esimerkiksi moottorikelkan ja mönkijän
yksityiskäytön osuuden kulut. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan yksityiskäytön kulut pitää laskea todellisten kulujen mukaan käyttöpäiväkirjan perusteella.
Kohdan 14. menot kirjataan 2C-lomakkeelle plusmerkkisinä eli ikään
kuin tuloina, koska ne on toisaalla jo kirjattu vähennykseksi tai meno-osuus on vähennyskelvotonta yksityiskäyttöä.
15. Metsätalouden
pääomatulo
Kohtaan 15. merkitään lomakkeen
yläosan tulojen perusteella laskettu
metsätalouden pääomatulojen ja menojen erotus, jos tuloja on ollut menoja enemmän.
16. Tappiollinen pääomatulo
Jos kulut ovat tuloja suuremmat,
metsätalouden tappiollinen tulos eli
alijäämä merkitään kohtaan 16.
Verottaja vähentää alijäämän verovelvollisen mahdollisista muista pääomatuloista. Jos niitä ei
28
2282_.indd 28
ole, verovelvollinen saa alijäämän
hyödykseen tuloverotuksessa alijäämähyvityksen kautta.
Alijäämä kirjautuu tappioksi, jos
sitä ei edellä kuvatulla tavalla pystytä vähentämään.
II Selvitys hankintatyöstä
Lomakkeen 2C taustapuolelle tehdään tarkentavia selvityksiä lomakkeen etuosan kirjauksista. Ensimmäisenä on selvitys hankintatyöstä.
Lomakkeelle kirjataan vain yhteenveto muistiinpanoihin tehdystä
laskelmasta. Työn arvo vähennetään
hankintakaupan arvosta.
Jos hankintapuuta kertyy yli 125
kuutiometriä, työn arvosta lasketaan
ansiotulona verotettava osuus verottajan ohjeiden mukaan.
Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Jos verovelvollisella on eri kunnissa metsäkiinteistöjä,
ne ovat yleensä eri maatiloja. Pelkkä metsätilakin on tässä mielessä
maatila. Saman kunnan alueella olevat metsät kuuluvat yleensä samaan
maatilaan.
Kunkin maatilan hankintatöiden
yhteenvetolaskelma kirjataan omalle rivilleen – tekijöiden mukaan eriteltynä – jos työn tekijöitä on useita.
Tarvittaessa käytetään liitelomaketta töiden arvojen selvittämiseen.
Jos 2C-lomakkeella ilmoitetun
hankintatyön yhteinen puumäärä
jää alle 125 kuution, maatilakohtaista erittelyä ei tarvita.
III Metsävähennys
Kohtaan III tehdään laskelma metsävähennyksestä ja sen käytöstä. Met-
sävähennyskohta koskettaa vain niitä metsänomistajia, joilla on vuonna
1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti
hankittuja metsäkiinteistöjä.
Laskelmat kiinteistöjen hankintahinnoista ja metsävähennyspohjien
arvoista tehdään muistiinpanoihin.
Kohtaan 18. kirjataan metsävähennyspohjan arvo, joka on 60 prosenttia vuoden lopussa omistuksessa olevien metsävähennyskelpoisten kiinteistöjen hankintahinnasta.
Kohtaan 19. kirjataan aikaisempina
vuosina käytetyn metsävähennyksen määrä.
Jos vuosina 2009–2013 myytyjen metsäkiinteistöjen luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, kirjataan käytetyn metsävähennyksen
määrä kohtaan 20. Kun metsävähennyspohjasta (kohta 18) vähennetään
käytetty metsävähennys (19), josta on
ensin vähennetty mahdollinen luovutusvoittoverolaskennassa käytetty
metsävähennys (20), saadaan selville
edelleen käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä (21).
Luovutusvoittoon lisätty metsävähennys siis tavallaan palautuu käytettävissä olevaan metsävähennykseen. Kohta 20. koskettaa toistaiseksi
vain harvoja metsänomistajia.
Metsävähennyskelpoisten tulojen
määrä merkitään kohtaan 22. Näitä tuloja ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 metsävähennyskelpoisilta
metsäkiinteistöiltä kertyneet tulot.
Tulojen erittely tehdään tarvittaessa muistiinpanoihin, jos niitä on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta tiloilta.
Tehtävän metsävähennyksen (koh-
Jos ei ole tuloja
Tee sähköisesti
Jos verovuoden aikana ei ole ollut
metsätalouden tuloja eikä menoja,
metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Useimmilla metsänomistajilla on ainakin metsänhoitomaksu
ilmoitettavana vähennykseksi.
Metsäveroilmoituksen, kuten myös arvonlisäverotuksen kausiveroilmoituksen voi tehdä sähköisesti.
Tarvittavat ohjeet löytyvät verohallinnon nettisivuilta osoitteesta www.vero.fi/ilmoitaverkossa. Netti-ilmoitusten tekoa selvitetään tarkemmin Metsälehden numerossa 2.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.12
ta 23) määrä on enintään 60 prosenttia verovuoden metsävähennyskelpoisista tuloista. Vähennyksen on kuitenkin oltava vähintään 1Ž500 euroa.
Kohtaan 24. merkitään vielä käytetyn metsävähennyksen määrä aikaisemmat käytöt mukaan lukien.
Sekä käytetyn metsävähennyksen
että luovutusvoittoihin lisätyn metsävähennyksen määrä lasketaan joka vuosi ottaen huomioon kaikki aikaisemmat vähennykset.
Jos metsävähennystä ei ole käytetty eikä käytetä nytkään, metsävähennyspohjan arvo merkitään kuitenkin
kohtaan 18. Näin se pysyy muistissa.
Metsävähennys on metsänomistajakohtainen. Jos metsänomistajalla on useita metsävähennyskelpoisia
tiloja, niiden metsävähennyspohjat
lasketaan yhteen. Tätä yhteistä metsävähennyspohjaa voidaan sen jälkeen hyödyntää metsävähennyskelpoisilta tiloilta tulevilta tuloista tehtävän metsävähennyksenä.
Koska puolisot tekevät usein yhteisen metsäveroilmoituksen, tällöin
metsävähennys on tavallaan 2C-veroilmoituskohtainen. Molempien
puolisoiden metsät käsitellään silloin yhtenä kokonaisuutena.
Metsänomistajakohtaisuus nopeuttaa metsävähennysten tekoa silloin, kun metsänomistajalla on useita tiloja ja osalta hakkuutuloja on tiedossa ehkä vasta vuosikymmenten
päästä.
Esimerkki
Tilan hinta
50„000 €
Varainsiirtovero
2„000 €
Kaupanvahvistajan palkkio 112 €
Lainhuudatusmaksu
107 €
Lohkominen
2„560 €
Matkakulut
151 €
Hankintahinta
54„930 €
Metsävähennyspohja 60% 32 958 €
IV Tulouttamattomat
varaukset
Aikaisempina vuosina tehdyt ja myös
viime vuoden verotukseen tehdyt
meno- ja tuhovaraukset merkitään
tekovuoden vuosilukujen kohdalle.
Jos jonkin vuoden varausta tuloutetaan, merkitään jäljelle jäävä osuus
asianomaiseen sarakkeeseen.
Kysy metsäverotuksesta
Metsäverotukseen liittyvissä
asioissa voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan. Opastus on
lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta.
Veroneuvoja voit kysellä toimittaja Hannu Jauhiaiselta, puhelin 0400 150 910 maanantaisin
3.2., 10.2. ja 17.2. sekä tiistaina 25.2.
Metsälehden tilaajat voivat lähettää kysymyksensä myös sähköpostilla osoitteeseen hannu.
[email protected]. Sähköpostikysymyksiä voi lähettää
tammi-helmikuun aikana ja tarvittaessa muulloinkin.
Metsäverotukseen liittyviä
kommentteja ja kokemuksia voi
lähettää samaan osoitteeseen.
Jos varauksen tekovuotta ei näy
lomakkeella, sen vuoden varaus
on nyt tuloutettava kokonaan. Etelä-Suomessa vuoden 2009 ja Pohjois-Suomessa vuoden 2007 varaukset on nyt viimeistään tuloutettava,
eli ne merkitään lomakkeen etupuolen kohtaan 6.1.
Kaikki vielä voimaan jäävät vanhat varaukset siirretään vuoden 2012
verolomakkeelta vuoden 2013 lomakkeelle.
Korot
Metsätalouden korot näkyvät pankin ilmoituksen mukaan esitäytetyssä veroilmoituksessa, joka postitetaan huhtikuussa. Sinne kirjataan
myös vanhojen metsänparannuslainojen korot.
Tarkista tiedot
Veroilmoituksen teon jälkeen kannattaa tarkistaa vielä kaikki laskelmat, esimerkiksi se, että metsävähennys on tehty oikein ja menovaraus oikeasta tulosta.
Metsäveroilmoitukseen ei tarvitse, eikä pidäkään liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. Ne arkistoidaan.
Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä.
Tiekulujen vähennys
Millaisia vähennyksiä voin tehdä, kun teetän metsään tien
tulevaisuuden hakkuita varten?
Jos metsätie on rakennettu sellaiseksi, että liikkuminen on mahdollista ympäri vuoden, tientekokulut vähennetään 15 prosentin
vuosipoistoin. Poistojen teko aloitetaan tien valmistumisvuonna.
Jos kyseessä on ojamaista tehty tilustie, jolle on ajettu soraa,
niin tekokustannukset voi vähentää vuosimenoina.
Tarkkaa ohjetta siitä, millaisen
tien kulut vähennetään poistoina
ja millaisen vuosimenoina, ei ole.
Kuntan verotus
Olen myynyt aukolta kunttaa.
Merkitäänkö tämä verotuksessa maatalouden tuloksi?
Kuntan eli maan pintakerroksen
myynnistä ei ole verosäädöksissä
mainintaa. Kuntta voidaan rinnastaa jäkälään, jolloin sen myyntitulo on maatalouden tuloa.
Mönkijän poistot
Mönkijän verotus muuttuu ilmeisesti niin, että kulut voidaan
vähentää tuntien mukaan eikä
mönkijää voida enää vähentää
poistoina. Miten menetellään
jo poistomenettelyssä olevan
mönkijän kanssa?
Mönkijän verotuskohtelussa ei
ole tapahtunut olennaista muutosta, vaikka sellaisia uutisia oli
viime vuonna joissakin lehdissä.
Jos mönkijällä on riittävästi metsäkäyttöä, se voidaan liittää metsätalouden kalustoon ja hankintahinta vähennetään vuosipoistoin.
Jos mönkijä on kirjattu metsätalouden kalustoon, poistot
tehdään entisen käytännön mukaan. Vuosittain on vähennettävä
mahdollinen yksityiskäytön osuus
metsätalouden menoista.
Verohallinnon ohjeissa suositellaan käyttämään 14 euron
tuntikustannusta vähennysperusteena silloin, kun mönkijän
metsäkäyttö on vähäistä.
MAKASIINI 1 • 2014
2282_.indd 29
29
9.1.2014 18.12
TEEMA: METSÄVEROTUS
AHKEROI
VEROVAPAASTI
Hankintatyössä metsänomistaja
kaataa ja ajaa myyntiin menevät
puut itse.
HANNU JAUHIAINEN
H
ankintakauppa ja hankintatyö ovat kaksi eri asiaa. Metsäverotuksessa hankintatyötä on metsänomistajan itsensä tai hänen perheenjäsenensä tekemä puunkorjuutyö. Hankintakaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta.
Hankintatyön arvo vähennetään
hankintakaupan arvosta. Työn arvo
on ansiotuloa, mutta sitä verotetaan
vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta.
Hankintatyön arvo voidaan laskea
Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Ne on laskettu olettaen, että
puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla.
Jos puutavara valmistetaan tai
ajetaan muulla tavalla, hankintatyön
yksikkötaksat voi laskea itse. Periaate
on, että työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Konekustannuksia ei laskelmassa
oteta huomioon.
Kuljetustaksan voi laskea itse, jos
puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puun tekoonkin. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä.
Klapitkin hankintaa
Myös myyntiin menevien polttopuiden teko on hankintatyötä. Jos puu-
30
2282_.indd 30
ta tehdään tehokkaalla klapikoneella suuria määriä, kannattaa työn arvo laskea itse.
Hankintapuut saatetaan joskus
toimittaa sahalle saakka tai muuhun
vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Maantieajo voidaan katsoa
hankintatyöksi siltä osin, kun se tehdään metsätalouden koneilla, joten
maantieajollekin voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Onhan puukin arvokkaampaa sahalle toimitettuna kuin vain tienvarteen kuljetettuna.
Sen sijaan polttopuiden vienti
asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. Sen ajon osalta voidaan
vähentää toki normaalit auton kilometrikulut.
Kuka voi tehdä?
Metsäverotuksessa hankintatyöksi
katsottua puunkorjuuta voivat tehdä
metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen.
Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei
ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallista arvoa voi vähentää verotuksessa.
Työtä verotta
Hankintana voi korjata puuta verovapaasti 125 kuutiometriin saakka.
Ylimenevän osan hankintatyön arvo
on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkka- tai eläketuloihin.
Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Jos metsänomistajalla
on useita eri maatiloja, eli yleensä eri
kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen.
Yksi henkilö voi tehdä useamman
LASKELMA HANKINTATYÖN ARVOSTA
Puutavaralaji
Määrä m3
Työn arvo €/m3
Valmistus
Leimikko 1
Leimikko 2
Hankintatyön arvo €
Kuljetus
Valmistus
Kuljetus
Mäntytukki
30
7,00
-
210,00
-
Mäntykuitu
10
14,00
10,00
140,00
100,00
Koivukuitu
50
11,39
8,00
569,50
400,00
Mäntykuitu
10
12,31
8,00
123,10
80,00
Yhteensä valmistus 100 m3 ja kuljetus 70 m3
Hankintatyön arvo valmistus 1„042,60 ja kuljetus 580,00, yhteensä 1„622,60 euroa
LEIMIKKO 1. Metsänomistaja Metsänen on
korjannut hankintana myrskyn kaatamia mäntyjä. Koska tuulenkaatojen korjaaminen on normaalia työläämpää, valmistuksen työn arvoksi
on laskettu hieman normaalia korkeampi taksa.
Maataloustraktoriurakoitsija on kuljettanut
tukit tienvarteen, joten niiden ajon osalta ei synny hankintatyön arvoa. Kuitupuut Metsänen on
ajanut itse mönkijällä ja työn arvoksi on laskettu
10 euroa kuutiometriltä.
LEIMIKKO 2. Toinen leimikko on ollut normaalia ensiharvennusta ja valmistuksen taksoina on käytetty Verohallinnon ohjelukuja. Puut
Metsänen on ajanut mönkijällä ja kuljetuksen
työn arvoksi on laskettu 8 euroa kuutiometriltä.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.12
sata kuutiometriä vuodessa verovapaasti samankin kunnan alueella, jos
hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa
yhtymissä tai kuolinpesissä.
Maatilan käsitteen arviointi on
viime vuosina vaihdellut. Verottaja on saattanut tulkita samaksi maatilaksi myös eri kunnissa sijaitsevia
kiinteistöjä, etenkin jos ne sijaitsevat
lähekkäin ja puut korjataan samalla
kalustolla.
Jos hankinta- tai siihen rinnastettavan käteiskaupan puut korjaa urakoitsija, kyse ei ole hankintatyöstä.
Korjuukustannukset ovat silloinkin
vähennyskelpoisia, mutta vasta metsätalouden menot kohdassa.
Kun tekijöitä on monta
Jos itse korjattu puumäärä ylittää
maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava
työn arvo.
Mikäli työn tekijöitä on useita,
määrät ilmoitetaan veroilmoituk-
sessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo
erikseen. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli
osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan
erikseen työn arvot ja kertoimet verolomakkeen ohjeen mukaisesti puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä. Kun tekijöitä on useita, verovapaus on maatilakohtainen. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat tehdä yhteisesti vain 125 kuutiota verovapaasti.
Jos vain teon määrä ylittää 125
kuutiometriä, mutta kuljetuksen
määrä jää sen alle, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta.
Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Hankintatyön tekijät voivat esimerkiksi yhtymässä olla eri
perheistä.
Työn arvo uinumaan
Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen
vuoden veroilmoitukseen, jolloin
työt on tehty. Hankintapuiden mittaus- tai maksuajankohta ei vaikuta
asiaan.
Koska hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuonna, työn tekeminen ja
kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. Tästä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa.
Jos kaupasta ei ole saatu tuloja,
työn arvo voidaan jättää uinumaan,
jolloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Tällöin se merkitään vain
2C-lomakkeen taustapuolelle, jossa
on yhteenveto tehdyistä hankintatöistä.
Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu
puumäärä on arvioitava. Jos loppuvuoden aikana päättyneen savotan
puiden mittaus tehdään vasta veroilmoituksen jättämisen jälkeen, hankintatyön arvoa joudutaan korjaamaan jälkikäteen. Verottajalle lähetetään silloin uusi laskelma mittauksen valmistuttua.
kuten haluat.
Mobiilisti 1.1.2014 alkaen.
www.metsalehti.fi/mobiili
MAKASIINI 1 • 2014
2282_.indd 31
31
9.1.2014 18.12
TEEMA: METSÄVEROTUS
JOTAIN TAKAISIN
Arvonlisäverollisen on
tehtävä kausiveroilmoitus
joka vuosi.
HANNU JAUHIAINEN
M
aa- ja metsätalouden harjoittajat voivat olla alkutuottajina arvonlisäverovelvollisia. Jos vuosittaiset myynnit
ovat yli 8Ž500 euroa, alv-velvollisuus
on pakollista. Muutkin voivat vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi.
Käytännössä kaikkien aktiivisesti
metsätaloutta harjoittavien kannattaa olla arvonlisäverovelvollisia: näin
he saavat maksamiensa palveluiden
ja tuotteiden arvonlisäverot palautuksena takaisin.
Maksupäivä
helmikuussa
Kausiveroilmoitus on lähetetty arvonlisäverovelvollisille metsänomistajille yhdessä 2C-lomakkeen ja sen
täyttöohjeiden kanssa.
Kausiveroilmoituksen alussa on
verovelvollisen nimi ja Y-tunnus,
tämän puuttuessa henkilötunnus.
Muut tiedot kootaan kausiveroilmoituksen vasemmanpuoleiseen osioon,
jonka otsikko on Arvonlisäveron tiedot.
Puukaupoissa arvonlisäveron
maksaa ostaja. Jos arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja myy polttopuita tai urakointipalveluja, hänen
on laskutettava myös arvonlisävero.
Myyntien arvonlisäverot tilitetään
valtiolle.
Puukaupoista, klapien myynnistä
ja korjuupalvelujen myynnistä kertyneet arvonlisäverot kirjataan kohtaan Vero kotimaan myynnistä verokannoittain. Yleensä metsänomistajalla on myynneistä vain 24 prosen-
32
2282_.indd 32
tin arvonlisäveroja, ne kirjataan kohtaan 301.
Metsätalouden kulujen arvonlisäverojen yhteissumma merkitään lomakkeen kohtaan 307 Kohdekauden
vähennettävä vero. Näiden summien
erotus tulee kohtaan 308.
Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa
summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty.
Jos taas arvonlisäveroja jää maksettavaksi, ne on maksettava verottajan
tilille viimeistään 28.2.2014. Mukana
tulevasta maksuohjeesta löytyy kolmen pankin tilinumerot sekä niiden
alta henkilökohtainen viitenumero.
Maksettava alv voidaan maksaa minkä tahansa pankin tilille. Viitenumero ohjaa maksun verovelvollisen verotilille.
Vain yksi ilmoitus
Kausiveroilmoitus on tehtävä, vaikka metsänomistajalla ei olisikaan ollut mitään arvonlisäverollista toimintaa. Silloin laitetaan vuosiluku 2013
ruutuun 055. Lisäksi lomake on allekirjoitettava, jos se lähetetään paperisena.
Paperisen kausiveroilmoituksen voi palauttaa samassa kuoressa
2C-lomakkeen kanssa.
Kausiveroilmoituslomakkeen voi
täyttää sähköisesti Verohallinnon Verotilipalvelussa, osoite www.vero.fi/
verotili.
Alkutuottajana metsänomistaja
tekee vain yhden kausiveroilmoituksen. Maatalouden sekä mahdollisten
erillisinä verotettavien metsätilojen
arvonlisäverot lasketaan yhteen. Samoin menetellään puolisoiden tilojen kanssa.
Jos metsänomistaja on muun toiminnan vuoksi velvollinen tekemään
kausiveroilmoituksen kuukausittain
tai neljännesvuosittain, on se tehtävä
samoin myös metsätalouden osalta.
Puukaupoista
saadut arvonlisäverot kirjataan
tähän.
×
5712
Metsätalouden menojen
arvonlisäverot
merkitään tähän.
650
5062
Tähän tulee
maksettavien ja
vähennettävien
arvonlisäverojen
erotus.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.12
Hankala saunamökki
Koneiden ja rakennusten
käyttötarkoitus metsätaloudessa on perusteltava
hyvin, jotta niiden kuluja
voidaan vähentää metsäverotuksessa.
HANNU JAUHIAINEN
M
etsäverotuksen ohjeisiin on tullut
joitakin tarkennuksia. Ohjeet löytyvät Verohallinnon alkuvuodesta julkaisemista yhtenäistämisohjeista. Ne
koskevat verovuotta 2013.
Metsätalouden rakennuksien osalta ongelmana on vapaa-ajan käytön ja metsätalouskäytön erottaminen. Verohallinnon uusissa yhtenäistämisohjeissa todetaan, että rakennus katsotaan metsätalouden rakennukseksi vain, jos sen pääasiallinen käyttötarkoitus on metsätaloudessa. Ohjeissa todetaan myös, että metsänomistajan asumiseen
tai vapaa-ajan viettoon käytettävät rakennukset eivät ole metsätalouden rakennuksia
siinäkään tapauksessa, että niissä majoituttaisiin metsätöiden yhteydessä.
Ohjeistus ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että metsänomistajalla on esimerkiksi
pelkästään metsätalouden käyttöön rakennettu saunamökki. Ongelma on siinä, miten
metsänomistaja todistaa, että rakennuksella ei ole vapaa-ajan käyttöä.
”Sen todistamista voi vaikeuttaa esimerkiksi se, että mökki on vesistön äärellä”, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta
kertoo.
Erilaisten huoltorakennusten vähennyskelvollisuudesta käydään luultavasti lähivuosina vääntöä hallinto-oikeuksissa, jolloin asiaan saadaan jonkinlaisia oikeuden
näkemyksiä. Tämä olisi Pilhjertankin mukaan toivottavaa, sillä nykyiset säädökset
ovat hyvin yleisluontoiset.
Monelle kaukaisella metsäpalstalla ahkerasti töitä tekevälle vaatimatonkin asumus
on tarpeellinen. Peseytymismahdollisuus
on myös välttämätön hikisen työpäivän jälkeen. Pieni saunamökki olisi silloin perusteltavissa metsätalouden rakennukseksi.
Mönkijäkin perusteltava
Vuosi sitten jonkin verran keskustelua aiheuttanut mönkijöiden ja moottorikelkkojen kohtelu on säilynyt ohjeissa ennallaan.
Nämä laitteet voidaan liittää metsätalouden
kalustoon silloin, kun siihen on riittävät perusteet, Pihljerta toteaa.
Jos metsätalouskäyttö jää vähäiseksi,
mönkijän ja moottorikelkan kulut voidaan
vähentää tuntikustannuksina, 14 euroa tunti. Tällöin ei tehdä muita vähennyksiä.
Metsävähennyksestä tarkemmin
Verohallinto julkaisi uuden ohjeistuksen
metsävähennyksestä viime vuoden lopulla. Siinä selkiytettiin monia säädösten puutteen vuoksi epäselviksi jääneitä asioita.
Sellaisen alueen, jota ei enää vuoden lopulla omista, puunmyyntitulosta voi tehdä
metsävähennyksen. Edellytyksenä on, että
metsänomistajalla on edelleen omistuksessa metsävähennyskelpoista metsää.
Jos eri tavoin hankittuja metsäkiinteistöjä yhdistetään samalle rekisterinumerolle, metsävähennyksiä voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen tilan alueelta tulevista tuloista.
Jos aviopuolisot hankkivat tilan siten,
että toinen perii osan tilasta ja toinen ostaa loppuosan, metsävähennyskelpoista on
kaikki tilan alueelta tuleva pääomatulo.
Jos metsäkiinteistö ostetaan ja myydään saman vuoden aikana, se ei ole mukana metsävähennyslaskelmissa. Tällaisen
tilan luovutusvoittoon ei myöskään lisätä
käytettyä metsävähennystä. Ostettua tilakokonaisuutta on siten mahdollista järkeistää saman vuoden aikana myymällä osia siitä pois ilman metsävähennyslisäystä luovutusvoittoon.
Verovuosi 2014
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Syyskuu
Lokakuu
Joulukuu
Metsätalouden verolomakkeet tulevat postissa.
Muistiinpanoja varten
laadittavien
selvitysten
teko kannattaa aloittaa.
Suurimmalla
osalla metsänomistajista
veroilmoituksen viimeinen
jättöpäivä on
28.2. Arvonlisäverolliset
metsänomistajat tekevät
lisäksi kausiveroilmoituksen 28.2.
mennessä.
Palautettavien
arvonlisäverojen maksaminen alkaa.
Se voi kestää
veroilmoituksen käsittelyajankohdasta
riippuen
myöhään
kesään.
Liikkeen- ja
ammatinharjoittajat
voivat jättää
metsäveroilmoituksensa
muiden tuloveroilmoitustensa kanssa
2.4. mennessä. Esitäytetyt
veroilmoitukset
postitetaan
verovelvollisille.
Ne metsänomistajat,
jotka eivät ole
arvonlisäverovelvollisia,
voivat jättää
metsäveroilmoituksensa
esitäytetyn
veroilmoituksensa
mukana. Sen
viimeinen jättöaika on joko
7.5. tai 15.5.
Verotuspäätöksiä aletaan
postittaa.
Kiinteistöverot maksettava.
Viimeiset
verotuspäätökset tulevat
postissa.
Vuoden 2013
verotus päättyy 31.10.
Veronpalautukset
maksuun.
Jäännösverojen ensimmäinen erä
maksettava.
Metsänhoitomaksu (vuoden 2013)
maksettava.
MAKASIINI 1 • 2014
2282_.indd 33
33
9.1.2014 18.13
RAHAPUU
Opetuksen ongelmat
M
T
oisella asteella, eli tutummin
metsuri- ja metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa, suuri haaste on opiskelijoiden ikä. Osaa
heistä ei peruskoulun teoreettisuus
ole kiinnostanut ja siinä iässä ollaan
muutenkin vähän vilkkaita. Ei siis
riitä, että tarjoamme oppilaitoksissa sirpaleittain tietoa.
Kun kysytään nuorilta metsäkoneenkuljettajilta ja metsureilta, mitkä ovat tärkeimmät edellytykset
työssä menestymiselle, aivan kärkeen sijoittuvat luotettavuus, päätöksentekokyky ja vastuunottokyky. Tavoite on siis kirkas. Jotta pääsemme tavoitteeseen, meidän täytyy keskittyä nuoren kokonaisvaltaiseen ammattiin kasvattamiseen sirpaletiedon jakamisen sijaan. Loistavaa, tällaisilla kavereilla töitä riittää,
kaikki haluavat heidät töihin.
Metsänhoitajien ja metsätalousinsinöörien koulutuksen haasteet
ovat osittain samankaltaisia. Kenel-
34
2293_.indd 34
lekään ei liene yllätys, että nuorilta metsänhoitajilta ja metsätalousinsinööreiltä kysyttäessä tärkeimpiä edellytyksiä työssä menestymiseen ovat luotettavuus, kyky itsenäiseen työskentelyyn, taito suunnitella ja hallita omaa ajankäyttöä, organisointi- ja koordinointitaidot.
Jos metsureiden ja metsäkoneenkuljettajien koulutuksen ongelmana
on sirpaletiedon jakaminen opetuksessa, korkeakoulutuksessa ongelma
on vielä vaikeampi. Sitä voidaan kutsua oppilaan ohjauksen ongelmaksi, mutta minä näen sen ensisijaisesti
kouluttajien välisen yhteistyön puutteeksi: Jokainen touhuaa oman aineensa kanssa. Se viivyttää opintoja
pahasti ja johtaa myös tarpeettomiin
opintojen keskeyttämisiin.
Myös korkeakoulujen pitäisi ottaa
enemmän vastuuta ammattiin kasvamisesta.
Y
liopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitäisi pohtia myös keskinäistä työnjakoaan. Nyt yliopistot ja kaikki
ammattikorkeakoulut ovat ylpeitä
omasta osaamisestaan ja koulutuksestaan. Todellisuudessa on saattanut käydä niin, että yliopistot yrittävät opettaa sekä käytännön asioita
että tieteellistä osaamista ja kehittämistä. Lopputulos on, että kummassakaan ei olla hyviä.
Ammattikorkeakoulut haluavat
olla tieteellisempiä ja laajempia moniosaajia, mihin edellytykset riittävät. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä osaamista ja
resursseja voisi käyttää nykyistä tehokkaammin.
O
petuksen järjestäjillä on
suuret valtuudet päättää
metsäalan koulutuksesta
täysin itsenäisesti. Sen seurauksena
koulutuksen määrällinen ja alueellinen jakautuminen ei toteudu kunnolla. Samalla opetuksen laadun
seuranta on heikkoa. Sehän tarkoittaa sitä, että koulutuksessa on resursseja vielä tuhlattavaksi asti.
Nyt on valmistunut laajoja tutkimus- ja kehittämishankkeita. Eiköhän tällä kertaa oteta ehdotukset
käyttöön, eikä haudata niitä historian arkistokaappiin.
Tsemppiä opettajille, tehdään
koulutuksesta vielä parempaa.
Loistavaa,
tällaisilla
kavereilla töitä
riittää, kaikki
haluavat heidät
töihin.
KIMMO BRANDT / COM.PIC
etsäalan koulutus on Suomessa kansainvälisesti katsottuna laadukasta.
Ehkäpä se johtuu alan suuresta merkityksestä taloudellemme.
Metsäalan korkeakoulutus alkoi
Evolla yli 150 vuotta sitten, ja se on
myöhemmin jakaantunut metsänhoitaja- ja metsätalousinsinöörikoulutukseksi. Metsureiden koulutus alkoi reilut 50 vuotta sitten.
Metsäalan koulutuksesta on viime vuoden aikana valmistunut useita tutkimus- ja kehittämishankkeita. Niistä saadaan eväitä koulutuksen kehittämiseksi yhä paremmaksi.
Huippuosaaminen on kaikkien etu –
alan ammattilaisten, metsänomistajien, metsäteollisuuden, koneyrittäjien, luonnon, opettajien ja oppilaitosten. Ai niin, tietysti myös yhteiskunta hyötyy.
JYRKI KETOLA
Kirjoittaja on metsänomistaja
ja metsäsijoittaja.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.14
MIKKO RIIKILÄ
OMA METSÄ
PIKATESTI
Pureva nostokoukku
sivu 39
METSÄNHOIDON
PERUSTEET
Kasvuvoima
riippuu maasta
sivu 40
TUTKIMUS
Myyrät suosivat syystaimia
sivu 42
ALLAKKA
Tärkein työkalu huoltoon
sivu 43
METSÄPERINTÖ
Reilu peli sukupolvenvaihdoksiin
sivu 44
KYSY POIS
Haittaako vaihteen
vääntyminen?
sivu 46
2294_.indd 35
MALTTI ON
VALTTIA
Myrskypuiden korjuu on
vaarallista työtä
sivu 36
8.1.2014 15.32
19
METSÄNHOITO
KYSYMYSTÄ
MYRSKYPUISTA
Kun myrsky iskee metsään, on maltti valttia. Selvitä ensin tuhojen
laajuus ja suosi koneellista korjuuta mahdollisuuksien mukaan.
TEKSTI TIIA PUUKILAKUVA MIKKO RIIKILÄ
1
Mitä teen, jos myrsky
iskee?
Jos myrskytuuli kaataa
puita nurin, metsänomistajan
on hyvä pitää kaksi asiaa mielessä: maltti ja turvallisuus.
Ensimmäisenä ei pidä tarttua
moottorisahaan vaan selvittää
rauhassa, kuinka laajasta tuhosta on kyse. Kun metsätilan
käy tarkastamassa paikan päällä
näkee, pitääkö puita kerätä talteen, miten pahasti ne ovat kaatuneet ja tarvitaanko ulkopuolista apua.
2
Minkälainen on
tyypillinen myrskytuho?
Laaja-alaiset myrskytuhot ovat
harvinaisempia. Tavallisesti
tuuli kaataa pieniä määriä puita
sieltä täältä. Aukkojen reunoilta
kellistyy puita vuosittain, vaikkei merkittäviä myrskyjä olisikaan ollut. Enemmän tuhoja
tulee, kun tuuli yltää puuskissa myrskylukemiin eli yli kah-
36
2289_.indd 36
teenkymmeneen metriin sekunnissa.
Yleensä puut kaatuvat juurineen. Puiden katkeaminen keskeltä aiheutuu usein syöksyvirtauksista, joissa tuuli puhaltaa
ylhäältä alaspäin.
3
Minkälaiset metsät
ovat alteimpia myrskytuhoille?
Myrskytuhojen tarkastuksessa
erityishuomiota kannattaa kiinnittää vastikään harvennettuihin metsiin. Ne totuttelevat uuteen väljempään kasvatusasentoon ja ovat siksi muutaman
vuoden tavanomaista herkempiä koville tuulille.
Myös avohakkuukuvioihin,
teihin ja ranta-alueisiin rajoittuvat metsät sekä harjujen laet
ovat alttiita myrskytuhoille.
Pinnallisen juuriston takia
kuuset kaatuvat mäntyjä herkemmin, mutta kova myrskytuuli tai puuska kaataa puun
kuin puun.
4
Mistä saa tarkempaa
tietoa tuhoalueista?
Metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden ja metsäkeskuksen metsäasiantuntijat
kiertävät alueensa metsiä myrskyn jälkeen. Yleiskuva pahimmista myrskytuhoalueista hahmottuu yhden, kahden viikon
kuluessa myrskystä.
Tämän jälkeen metsänomistaja voi tiedustella paikallisilta metsäalan toimijoilta, minne päin tuhot ovat metsätilan
sijaintikunnassa keskittyneet.
Tarkemmat tilakohtaiset tuhot
selviävät kuitenkin vasta maastoon jalkautumalla.
5
Kuinka nopeasti
myrskytuhot pitää
tarkastaa?
Tarkastusaikataulu riippuu
myrskyn ajankohdasta. Kesämyrskyjen aiheuttamat tuhot
tulee tarkastaa mahdollisimman pian. Kesällä puu pilaantuu nopeammin. Esimerkiksi
kesän alussa kaatuneen puun
taloudellinen arvo laskee merkittävästi, jos puuta ei korjata
talteen syksyyn mennessä.
Lämpimään vuodenaikaan
metsiin jätetyt tuulenkaadot
tarjoavat myös tuhohyönteisille, kuten kaarnakuoriaisille, oivan lisääntymispaikan.
Syksymmällä ja talviaikaan
kaatuneiden myrskypuiden tarkastuksessa ei ole samanlainen
hoppu kuin kesällä. Talviaikaan
kaatunut puu säilyttää arvonsa
kevääseen asti, ja tuholaisetkin
parveilevat vasta ilmojen lämmettyä.
Tuhojen tarkastuksessa ei
silti kannata vitkutella. Omalle puukauppakumppanille tai
metsänhoitoyhdistykselle kannattaa ilmoittaa tuhoista mahdollisimman pian, jotta tuulenkaatojen korjuu saadaan suunniteltua hyvissä ajoin.
Jos metsäänsä on ottanut
myrskytuhot korvaavan metsävakuutuksen, myös vakuutus-
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.34
Ensisijaisesti myrskypuiden korjuu kannattaa jättää koneiden tehtäväksi. Mikäli hakkuista on kokemusta, eivätkä myrskypuut ole pahasti
sikin sokin toistensa lomassa, voi omatoimistakin korjuuta harkita.
yhtiöön tulee tehdä tarvittaessa vahinkoilmoitus.
6
Keneltä saa apua, jos ei
itse pääse metsään?
7
Voiko tuulenkaadot
jättää metsiin?
Metsätilallisia kannustetaan tarkastamaan mahdolliset
myrskytuhot ensisijaisesti itse,
mutta apuakin saa.
Tuhojen kartoittamisesta voi
sopia paikallisen metsäammattilaisen kanssa.
Metsiin jäävät myrskypuut altistavat lähimetsät hyön-
teis- ja sienituhoille. Laki metsän sieni- ja hyönteistuhojen
torjunnasta asettaa rajat, paljonko tuulenkaatoja on luvallista jättää korjaamatta vaarantamatta ympäröiviä metsiä. Lakirajat koskevat ainoastaan ainespuun mitat täyttävää kuusta ja
mäntyä. Muille puulajeille ei ole
korjuuvelvoitetta.
Vuoden alusta voimaan astuneen uuden metsätuholain
mukaan taimikkovaiheen ohittaneita tyviläpimitaltaan yli
10-senttisistä kuusia ei saisi jäädä hehtaarille kymmentä
kuutiota enempää. Männiköis-
sä myrskypuut tulee korjata, jos
niitä on yli kaksikymmentä kuutiota hehtaarilla.
Rungoiksi muutettuna lakiraja ylittyy, jos kuusia on kaatunut kymmenestä kahteenkymmeneen ja mäntyjä kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen runkoa hehtaarilla puiden järeydestä riippuen. Lakirajan ylittävä osuus on korjattava pois.
8
Mihin mennessä puut
pitää kuljettaa pois
metsistä?
Uudessa metsätuholaissa Suomi
jaetaan kolmeen alueeseen: Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomeen.
Kullakin alueella on oma takarajansa myrskypuiden poisviennille.
Kuusipuutavara on korjattava metsästä Etelä-Suomessa 15.
heinäkuuta, Keski-Suomessa
24. heinäkuuta ja Pohjois-Suomessa 15. elokuuta mennessä. Mäntypuutavara on puolestaan huolehdittava pois Etelä- ja
Keski-Suomessa 1. heinäkuuta ja
Pohjois-Suomessa 15. heinäkuuta mennessä.
Jos poiskuljetus ei määräaikoihin mennessä onnistu,
MAKASIINI 1 • 2014
2289_.indd 37
37
8.1.2014 15.34
METSÄNHOITO
YKSI ASIA ON
KUITENKIN
MUISTETTAVA:
YKSIN MYRSKYSAVOTTAAN
EI OLE ASIAA
EDES AMMATTIMETSURILLA.
ei ole asiaa edes ammattimetsurilla, matkassa on oltava vähintään toinen asiantunteva apuri.
11
Kenen vastuulla
ovat sähkölinjoille
kaatuneet puut?
Kaikki sähkölinjat ovat sähköyhtiöiden vastuulla. Sähkölinjoille kaatuneita puita ei saa
mennä itse korjaamaan vaan
niistä tehdään ilmoitus sähköyhtiöön. Puiden kaato sähkölinjoilta vaatii erityisosaamista.
12
vaihtoehtoina on muun muassa puutavaran peittely tai kuoriminen.
9
Minkälainen puu on
riski kaatajalleen?
Myrskypuiden korjuu on
vaarallista touhua ja ensisijaisesti se kannattaa jättää koneilla tehtäväksi. Toistensa päälle
limittäin kaatuneet lengollaan
olevat puut ovat jännittyneitä ja
katketessaan arvaamattomia,
kokemattoman ei pidä mennä
niitä moottorisahan kanssa pätkimään.
Myös rungosta katkenneet
puut ovat riski kaatajalle, sillä
latvattoman puun kaatosuuntaa
voi olla vaikeaa ennakoida. Kaatuneen puun juurakotkin voivat
kaatuessaan aiheuttaa vaaratilanteita, kun niistä katkaistaan
runko irti.
10
Voiko myrskypuita
korjata itse?
Mikäli hankintahakkuu on entuudestaan tuttua
hommaa eivätkä myrskypuut
ole pahasti sikin sokin toistensa lomassa, voi omatoimistakin
korjuuta harkita. Monesti hajalleen sinne tänne kaatuneita puita ei välttämättä päästä koneella korjaamaan. Tällöin osaavat
naapurit voivat yhdistää voimansa.
Yksi asia on kuitenkin muistettava: yksin myrskysavottaan
38
2289_.indd 38
Pitääkö myrskypuiden korjuusta
tehdä metsänkäyttöilmoitus?
Kyllä. Metsäkeskukselle on ilmoitettava etukäteen myrskypuiden korjuusta. Metsänomistaja voi tehdä metsänkäyttöilmoituksen itse, mutta tavallisesti myrskypuiden kaupasta
huolehtivat metsäammattilaiset
laativat ja toimittavat sen metsäkeskukselle.
Uusi metsälaki edellyttää,
että metsänkäyttöilmoitus tehdään kymmenen päivää ennen
hakkuiden aloittamista.
Jos myrskytuhoja on tietyllä alueella paljon ja korjuulla on
kiire, metsäkeskus voi tapauskohtaisesti joustaa metsänkäyttöilmoituksen aikarajasta.
13
Vaikuttavatko
myrskyt puun
hintaan?
Yleensä tuulenkaatopuista saa
keskimäärin 15–20 prosenttia
vähemmän puunmyyntituloja
kuin normaalihakkuista. Tuloja
painavat alas puun laadun heikkeneminen ja pirstaloituminen,
puiden jääminen metsään sekä
korjuukustannusten nousu.
14
Kuinka paljon
myrskypuiden
korjuu maksaa?
Myrskypuiden korjuussa avustavat metsänhoitoyhdistykset,
metsäfirmat sekä koneyrittäjät. Korjuukustannukset vaihtelevat kohteittain. Keskimäärin myrskypuun korjuu on 20–
60 prosenttia tavanomaista kalliimpaa. Yksittäisten hajakaatojen korjuussa kustannukset voivat nousta jopa puusta maksettavaa hintaa korkeammiksi.
Jos myrskytuhoja on vain
pieni määrä, niiden korjuu kannattaa yhdistää muihin lähialueiden hakkuisiin. Pienissä
korjuuerissä kaupaksi menoa
voi auttaa myös puutavaralajien
laitto samaan pinoon tai, mikäli
kalustoa löytyy, puiden kuljettaminen sopivaan paikkaan vilkkaammin liikennöidyn tien varteen.
15
Mitä metsävakuutus korvaa?
Vakuutusyhtiöt ovat
asettaneet myrskytuhoille korvauskaton, jonka se enimmillään maksaa tuulenkaadoista
kuutiolta. Laajakaan vakuutus
ei näin ollen välttämättä korvaa
kaikkia myrskyn aiheuttamia
menetyksiä.
Tavallisesti metsänomistaja
saa vakuutusta ottaessaan valita, minkä annetuista enimmäiskorvausmääristä hän ottaa. Korvauskattovaihtoehdot
vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin.
Metsänhoitoyhdistyksille viime myrskyistä karttuneiden tietojen mukaan 15–20 euron suuruinen enimmäiskorvauskatto
on kattanut lähes kaikki myrskyjen aiheuttamat menetykset.
16
tukea?
Saako myrskyn
kaataman metsän
uudistamiseen
Jos myrskytuhoalue joudutaan
metsittämään viljelemällä, siihen saa valtiolta kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Kemeratuen edellytyksenä on, että uudistamisala on
vähintään puoli hehtaaria. Tukea ei myönnetä tuhoutuneille
siemen- tai suojuspuualoille.
Kemeralakia uudistetaan
parhaillaan ja myrskyalojen
uudistamiseen myönnettäviin
tukiin voi tulla muutoksia. Nykyinen laki on voimassa aikakin
vuoden 2014 loppuun.
17
Kuka korvaa, jos
myrskypuista
leviää ötökkätuho
naapuriin?
Maanomistaja tai puutavaran
omistaja on korvausvelvollinen, jos toisen metsänomistajan
mailta kuolee puustoa yli kaksikymmentä kuutiota hehtaarilta tai puuston kasvu vähenee
kymmenen kuutiota hehtaarilta enintään viiden vuoden ajan.
18
kanssa?
Miten menetellään
suojelualueiden
myrskypuiden
Metsätuholaki ei ole voimassa luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueilla. Jos luonnonsuojelulain mukaisesti suojellulta alueelta leviää metsätuhoja, vahingonkorvaus lankeaa
valtiolle. Korvausta haetaan tällöin alueellisen metsäkeskuksen
kautta ympäristöministeriöltä.
Jos suojelusta on sovittu metsäkeskuksen kanssa eli kyseessä
on ympäristötukialue, on metsälaki ja metsätuholaki voimassa ja maanomistaja on korvausvelvollinen mahdollisesta tuhon leviämisestä. Samoin on laita metsälain erityisen tärkeiden
elinympäristöjen kohdalla.
19
Voiko myrskytuhoja ennaltaehkäistä?
Myrskytuhoja voi jonkin verran välttää hyvällä oikein ajoitetulla metsien hoidolla. Kun
taimikot hoitaa ja metsät harventaa ajallaan, puusto ei pääse riukuuntumaan ja kestää paremmin tuulta. Pitkään tiheänä
kasvanut kerralla harvaksi hakattu metsä lakoontuu herkästi myrskyssä.
Juttua varten haastateltiin
varavalmiuspäällikkö Anders
Wikbergiä ja valmiuspäällikkö
Yrjö Niskasta metsäkeskukselta,
Metsänhoitoyhdistys
Lounametsän toiminnanjohtaja
Harri Tasasta sekä
Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolaa.
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.34
PIKATESTI
Uudenlaisen kiinnikkeen ansiosta
pinotavarasakset voi kiinnittää
varustevyölle helposti. Nostokoukussa on samanlainen kiinnike.
Nostokoukun
muotoilu
parantaa
kasauksen
sujuvuutta ja
turvallisuutta.
Pureva ote
design-koukulla
Hieno muotoilu ei välttämättä tee työkalusta huonoa,
ei ainakaan Fiskarsin WoodXpert-koukusta.
TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ
T
ämän vuoden alussa kauppoihin tullut Fiskarsin WoodXpert-tuoteperhe sisältää kattavan valikoiman metsätyövälineitä. Hakkuutöihin on tarjolla varustevyötä, pinotavarasaksia ja nostokoukkua sekä pokaraa, jota esimerkiksi Saksassa metsurit käyttävät
yleisesti nostokoukun sijasta.
WoodXpert-nostokoukku on kehitetty yhteistyössä suomalaisten ja
saksalaisten metsurien kanssa.
Koukun muotoilu on omintakeinen. Kärki kääntyy väkäsen lailla
yläviistoon. Ratkaisu tuntui fiksuilta.
Ylöspäin käyristyvä kärki painuu purevasti pöllin kylkeen, eikä ote puusta lipsu. Tämä parantaa sekä kasauksen sujuvuutta että turvallisuutta.
Lisäpitoa on saatu työstämällä
+
Koukun
ylöspäin
kääntyvä
kärki takaa
pitävän
otteen
puusta
–
Kahva
vaikutti
ahtaalta, kun
koukkuun
tarttui sivulta
koukun varsiosa sahalaitaiseksi, mikä estää koukkujen varassa lepäävää
pölliä pyörähtämästä sijoiltaan.
WoodXpert-koukun kahva on
avoin – ei siis lenkkimäinen, kuten
muissa koukuissa. Ensi alkuun kahvan tyviosan kaarre tuntui ahtaalta,
kun koukkuun tarttui sivusuunnasta. Nopeasti erilaisen kahvan käyttöön kuitenkin tottui.
Vyöhön kiinni
Koukun mukana tuleva kotelo on rakenteeltaan tukevaa muovia. Koukku asettuu koteloon tanakasti. Myös
pinotavarasakset pysyivät jämäkästi kotelossaan, ja ne sai irti takertelematta.
Uutta on koukun ja saksien kahvaosan tyvelle lisätty, jousella lukittava kiinnitysraksi, jolla työvälineen
voi ripustaa suoraan varustevyön
lenkkiin.
Varustevyö kiinnittyy tarralla, mikä vaikutti ainakin ensituntumalta
toimivalta ratkaisulta. Vyöhön voi
kiinnittää kaksi koukku- tai saksikoteloa. Lisäksi vyössä on erillisiä
lenkkejä esimerkiksi saksien tai mittanauhan ripustamista varten.
WoodXpert-nostokoukun verollinen suositushinta on 35 euroa. Aivan
halvimmasta päästä se siis ei ole, tosin kotelo tulee samaan hintaan.
Varustevyön hinta on 25 euroa, eli
merkittävästi alempi kuin ammattikäyttöön tarkoitettujen vöiden. Ominaisuuksiltaan se sopii omatoimisen
metsänomistajan tarpeisiin hyvin.
MAKASIINI 1 • 2014
2290_.indd 39
39
8.1.2014 15.35
METSÄNHOIDON PERUSTEET
Tärkeimmät kasvupaikat
Lehtomaisella kankaalla
kasvu on parasta.
Tuore kangas –
esimerkiksi mustikkatyyppi, MT
➔ Opaskasveja: metsätähti, oravanmarja, metsäalvejuuri, riidenlieko, metsäkerrossammal, mustikka.
➔ Parhaiten menestyvät puulajit: kuusi,
mänty
Lehtomainen
kangas – esimerkiksi käenkaali-mustikkatyyppi, OMT
➔ Opaskasveja:
käenkaali (Etelä-Suomi), ruohokannukka
(Pohjois-Suomi) metsäkurjenpolvi, metsäimarre, kielo, lillukka.
➔ Parhaiten menestyvät puulajit: kuusi,
rauduskoivu
Tuoreella kankaalla parhaiten menestyvät männyt ja kuuset.
KASVUVOIMA LÄ H
Kasvupaikka ratkaisee, kuinka puu kasvaa.
Karulla kankaalla ahkerinkaan puuntuottaja
ei yllä lähellekään lehtomaisen kankaan
kuutiokasvuja.
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ
KUVAT ERKKI OKSANEN/METLA
M
etsien luokitus on käsiteviidakko, joka hämää
ja jolla myös hämätään
esimerkiksi eri maiden suojelupinta-aloja vertailtaessa.
Kummallisin käsitteistä on
metsätalousmaa. Suomen maapinta-alasta (30,4 miljoonaa
hehtaaria) metsätalousmaaksi luokitellaan 26,2 miljoonaa
hehtaaria. Tästä yli neljännes ei
sovellu tai on rajattu puuntuo-
40
2295_.indd 40
tannon ulkopuolelle. ”Oikean”
kasvullisen metsämaan lisäksi metsätalousmaaksi näet luetaan puuttomat tunturiylängöt,
joutomaat ja vähäpuiset suot eli
kitumaat sekä suojellut metsät.
Kasvullisella metsämaalla
puusto kasvaa kiertoajassa vähintään kuution vuodessa. Kitumaalla vuosikasvu on 0,1–1
kuutiota hehtaarilla.
Metsä- ja kitumaita on Suomessa yhteensä noin 22,8 miljoonaa hehtaaria. Tästä noin
20 miljoonaa hehtaaria on
puuntuotannon käytössä.
Kansainvälinen metsien
määritelmä poikkeaa meikäläisestä. YK:n elintarvike- ja
maatalousjärjestö FAO määrittää metsäksi alueen, jossa puiden latvukset peittävät vähintään kymmenen prosenttia
maa-alasta. Kolmannes meikäläistä kitumaista ei yllä tämän
riman yli.
30 senttiä. Esimerkiksi kuivuneet ojitusalueet kuuluvat tähän joukkoon.
Kivennäismailla suokasvit peittävät alle 75 prosenttia
maa-alasta. Kivennäismaa luokitellaan soistuneeksi, kun suokasvien osuus on 25–75 prosenttia, mutta turvekerroksen paksuus alle 30 senttiä.
Turve- tai kivennäismaa
Kasvit kertovat
kasvuvoiman
Puuntuotannon metsät jaetaan
kivennäis- ja turvemaiksi pintakasvillisuuden ja humuskerroksen paksuuden perusteella.
Turvemailla suokasvillisuus,
tyypillisesti rahkasammaleet,
kattavat yli 75 prosenttia maasta. Turvemaita ovat myös kasvupaikat, joilla turvetta on yli
Metsänomistajalle kiinnostavin
tieto on kasvupaikan kyky tuottaa puuta. Tätä varten on kehitetty kasvupaikkatyyppiluokitus.
Kasvupaikan puuntuotoskyky riippuu maan ravinteisuudesta. Sitä ei luotettavasti pystytä toteamaan maa-analyysein,
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.36
Kuiva kangas –
esimerkiksi kanervatyyppi, CT
➔ Opaskasveja: Kanerva, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, jäkäliä runsaasti.
➔ Parhaiten menestyvät puulajit: vain
mänty
Kuivahkolta kankaalta löytyy
puolukkaa ja kanervaa.
Kuivahko kangas –
esimerkiksi puolukkatyyppi, VT
➔ Opaskasveja: kanerva, vanamo, variksenmarja (erityisesti
Pohjois-Suomi), puolukka, kanerva.
➔ Parhaiten menestyvät puulajit: mänty
Kuivalla kankaalla pärjää vain mänty.
Ä HTEE MAASTA
vaan se määritellään epäsuorasti metsäkasvillisuuden tai määräikäisen puuston pituuden perusteella.
Erot kasvupaikkojen välillä
ovat merkittäviä. Esimerkiksi
keskituotos lehtomaisella kankaalla Keski-Suomessa on nelinkertainen kuivan kankaan
tuotokseen verrattuna.
Suomessa kasvupaikat luokitellaan metsäkasvillisuuden mukaan. Perustana on sata vuotta sitten kehitetty metsätyyppiteoria. Sen mukaan ravinteisuudeltaan samankaltaisille maille muodostuu ajan myötä
samanlainen kasviyhteisö.
Metsätyyppiteoria ei ole kiistaton eikä ongelmaton. Taimikoissa ja nuorissa metsissä –
saati hakkuualoilla – kasvu-
TUOTOSTIETOJA PUULAJEITTAIN KESKI-SUOMEN ALUEELTA
Tuotos puutavaralajeittain
Kiertoaika
vuotta*
tukkia, m3
Kokonaistuotos
m3 **
kuitua, m3
Tuotos/vuosi
m3/vuosi
Kuusi OMT
65
360
161
520
8,0
Kuusi MT
70
263
147
410
5,9
Mänty VT
90
163
141
300
3,4
Mänty CT
110
108
128
240
2,1
Lämpösumma 1100 d.d., korkeus 130 m merenpinnasta.
*Kiertoajat on pyöristetty lähimpään 5 jaolliseen lukuun.•**Kokonaistuotos pyöristetty lähimpään 10-lukuun.
paikkojen määrittely pintakasvillisuuden perusteella on vaikeaa. Myös vallitseva puulaji
vaikuttaa pintakasvillisuuden
rakenteeseen.
Tärkeimmät kasvupaikkatyypit ovat kuiva, kuivahko,
tuore ja lehtomainen kangas.
Kivennäismaat ja ojitetut turvemaat luokitellaan tällä jaolla.
Maan eri osissa ravinteisuudeltaan samanarvoisille kasvupaikoille muodostuu erilainen
kasviyhteisö, joten kasvupaikkatyyppien opaskasvit ja niiden
mukaan nimetyt metsätyypit
vaihtelevat.
Esimerkiksi Ruotsissa kasvupaikat luokitellaan satavuotiaan
puuston valtapituuden mukaan.
Luokitus voidaan tehdä mittauksin. Nuorempien metsien
pituudet voidaan muuntaa vastaamaan sadan vuoden valtapituusluokkia.
Yläharvennetuissa ja harsituissa metsissä sekä esimerkiksi kuivien kangasmaiden kuusikoissa valtapituusluokitus kuvaa huonosti kasvupaikkaa.
MAKASIINI 1 • 2014
2295_.indd 41
41
8.1.2014 15.36
BERND HAYNOLD
TUTKITTUA
ERKKI OKSANEN / METLA
Metaani hidastaa
ilmastomuutosta
Jos tänä vuonna aikoo istuttaa kuusentaimia, se kannattaa tehdä jo keväällä. Syystaimet ovat
peltomyyrälle erityisen mieluisia.
Syystaimet ovat
myyrien herkkua
EERO SALA
TERO SIVULA
PELTOMYYRÄT suosivat syksyllä istutettuja
taimia. Sen sijaan luontaisesti syntyneet taimet
eivät ole myyrien mieleen.
Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat selvittivät,
miten luontaisesti syntyneiden ja istutettujen
kuusentaimien ravinne- ja puolustusyhdistepitoisuudet sekä istutusajankohta vaikuttavat taimien riskiin joutua myyrien tuhoamiksi.
Selvisi, että myyrät syövät selvästi mieluiten
syksyllä istutettuja kuusentaimia. Tutkimuksessa niistä myyrävaurioita kärsi 70 prosenttia. Keväällä istutetuista taimista myyrävaurioita kärsi 40 prosenttia ja luontaisesti syntyneistä taimista vain 20 prosenttia.
Syyksi ilmeni, että myyrien suosimissa, syksyllä istutetuissa taimissa oli korkeammat typpipitoisuudet kuin muissa taimiryhmissä. Niissä
oli myös vähiten stilbeeni-puolustusyhdisteitä.
2245_.indd 42
Tutkimuskohteena oli peltomyyrä, mutta
Metlan tutkija Otso Huitu sanoo, että tuloksen voi ulottaa myös metsämyyrään.
”Pieniä eroja voi toki olla. Joka tapauksessa peltomyyrät aiheuttavat 70–90 prosenttia
nuorten taimikoiden myyrätuhoista.”
Istuta tänä
vuonna ajoissa
Tutkimuksen perusteella myöhäistä istutusajankohtaa kannattaa välttää myyrähuippuvuosina. Myös taimien typpilannoituksen vähentäminen taimitarhoilla voi leikata kuusentaimien myyrätuhoriskiä ratkaisevasti.
”Seuraava myyrähuippu on eteläiseen Suomeen tulossa jo ensi syksynä, joten tämän vuoden taimet kannattaa istuttaa hyvissä ajoin”,
Huitu toteaa.
Pohjois-Suomeen myyrähuippu on näillä näkymin luvassa ensi vuonna.
Yli miljoona kilometriä jahdissa
Valtion mailla kulkeneet pienriistan metsästäjät kävelivät pelkästään viime vuonna luonnossa yli miljoona kilometriä, selviää Metsähallituksen saalispalautteista.
Yhden jahtipäivän aikana käveltiin keskimäärän yhdeksän kilometriä. Jokaista
saatua kanalintua kohden metsästäjät saivat kävellä 28,5 kilometriä.
Metsähallitus julkaisee ensi keväänä tarkempia tietoja eränkäynnin terveysvaikutuksesta ja niiden arvosta.
Kasvihuonekaasuna tunnetulla metaanilla on myös ilmastomuutosta hidastava vaikutus.
Tuoreen tutkimuksen mukaan
soiden sammalpeite estää metaanin
pääsyä ilmakehään. Rahkasammalien
sisällä viihtyvät bakteerit hapettavat
suon syvyyksistä kumpuavaa metaania, ja vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää sammalten kasvua. Turvevarantojen kasvu puolestaan hidastaa hiilidioksidin lisääntymistä ja näin myös
ilmastomuutosta.
Metsäfaktat taas
yksissä kansissa
Metsätilastollinen vuosikirja 2013 on
ilmestynyt. Vuosikirjan pääpaino on
perinteiseen tapaan metsävarojen,
metsien hoidon, puumarkkinoiden ja
metsäteollisuuden ulkomaankaupan
seurannalla.
Vuosikirjan tietoja käytetään paitsi tutkimukseen myös metsä- ja koko
luonnonvarapolitiikan suunnitteluun,
toteutukseen ja seurantaan.
Metsätilastollista vuosikirjaa on
julkaistu 1960-luvun lopulta lähtien.
Kuusentaimet
kestävät tulvan
Kuusentaimet eivät hätkähdä lopputalven tulvia ja korkealle nousseita
pohjavesiä. Vaikka pohjaveden pinnannousu aiheuttaa juurille hapen
puutetta, se ei heikennä taimien kasvua jatkossa.
”Kuusen taimet toipuvat hyvin lyhytaikaisesta, lepotilan aikana esiintyneestä tulvastressistä”, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa todetaan.
Uudelle tiedolle puiden tulvakestävyydestä on käyttöä, koska talvisateiden ja kevättulvien on ennustettu
lisääntyvän tulevaisuudessa.
8.1.2014 16.14
METSÄLÄISEN ALLAKKA
Tärkein työkalu huoltoon
K
M
etsätyö on raskasta, totta, ja vaatii voimaa, ei
ihan niinkään. Meikäläisen luuviulun voimat ovat aina riittäneet. Sen tekee, minkä jaksaa. Kyllä työ tekijäänsä opettaa ja tuo aikaa
myöten tarvittavat voimatkin.
Tekniikat kannattaa opetella, niin
työkalujen käytön kuin oman vartalonkin. Aikanaan metsäpomona ollessani näin monesti, kun yksi met-
suri heilui ja hosui kuin heinämies,
kun taas viereisen palstan kaveri
liikkui ja työskenteli harkitusti ja sai
paljon enemmän motteja pinoon.
Ketteryys on se, mitä tarvitaan.
Joustavuus, venyvyys ja notkeus
ovat ketteryyttä. Kyllä jokaisen lihaksia alkaa jumittaa, kun päivästä toiseen raataa rankasti. Tai istua
könöttää luonnottomassa asennossa
näyttöpäätteen äärellä.
Ehdotan joka päivälle taukojumppaa ja tuokiovenyttelyä. Kahvia ryystäessäkin voi venyttää pohjelihasta, lapaluita sopii pyöritellä
vaikka puhelun aikana. Päivässä on
kymmeniä pikku hetkiä, jolloin voi
tehdä jonkun pienen voimisteluliikkeen. Illalla venytellään hiukan pidempään. Kerran pari viikossa voisi käydä venyttelevässä voimistelussa tai muussa notkeutta palauttavassa harrastuksessa.
Katsohan pikkulasta, kuinka notkea hän on. Katso itseäsi, miten kankea olet – mihin kadotit sen lapsuutesi vetreyden? Se ei kadonnut itsestään, et vain pitänyt siitä huolta.
säännöllisesti lihashuollossa. Miksi
siis metsässä raataja, pitkien päivien
sankari, ei kävisi hieronnassa edes
kerran kuukaudessa?
Se aika ja raha, joka hoitohetkeen
kuluu, tulee parissa päivässä takaisin lisääntyneenä – tai ainakin ennallaan säilyneenä – työtehona. Jokaisella hoitajalla on oma käsialansa,
kokeile vaikka muutamaa, niin löydät itsellesi parhaimmat hoidot.
Huolehdi
itsestäsi
- voimistele
- venyttele
- hoidata
T
asapainon hallinta ja nivelten liikkuvuus estävät nyrjähdyksiä ja kompurointia.
Ojat ovat kapeampia ja risut matalammalla, kun töppönen nousee.
Työssä tulee tulosta, kun tekijä ei ole
nokallaan joka mättäässä.
Hikiliikuntaa tulee metsässä runsaasti, kunto nousee itsestään. Jotkut jaksavat vielä vapaahetkinään
heittää hiihto- ja juoksulenkkiä, jotka lisäävät kuntoa ja hellivät ylävartaloa.
Nuoret ihmiset, jotka pelaavat
mestaritasolla kiekko- ja pallopelejä
muutaman tunnin päivässä, käyvät
JETTA SIROLA
yllä on päällys- ja alusvaatteita testattu. Samoin työkaluja. Päivä- ja viikkokunnostus on opetettu. Se seikka, joka kuitenkin eniten metsätyötulokseen vaikuttaa, näkyy peilistä. Juuri nyt, kun valoisa aika on lyhyt, eikä
mikään metsällinen tehtävä kaadu
päälle, on sopiva aika huoltaa omaa
itseä.
Metsätyöinnostuksen, pikku pöhköyden ja varmasti myös ahneuden
takia meikäläinen on häärännyt lähes päivittäin metsissä neljättäkymmenettä vuotta. Silti luulen olevani
hyvässä kunnossa – ei ainakaan särje eikä kolota, enkä popsi pillereitä.
Päänuppi lienee siihen syy, olkoon
se sitten terve tahi sairas. Joka tapauksessa työ on aina vain mielekästä ja mukavaa. Vaikka hiki lentää,
se tuo oivallisen jälkiolotilan ehtoopuhteella. Uni tulee hyvin, aamuun
asti nukutaan ja päivärytmi on vakiintunut. Aamupöydässä ei jurpi,
kun lysti päivä on taas edessä.
Jossakin syvällä on se vietti, joka
metsään ja luontoon kutsuu. Asioita
lukemalla ja seuraamalla vietti vahvistuu, eivätkä omat pikku kokeilut
ole sitä koskaan heikentäneet. Metsässä tulee valmista, kun sinne menee ja siellä viihtyy.
JARMO SIROLA
Kirjoittaja on
metsätalousyrittäjä.
MAKASIINI 1 • 2014
2286_.indd 43
43
8.1.2014 15.38
METSÄPERINTÖ
7 KOHDAN
VEROREMONTTI
Ymmärrettävä, yksinkertainen ja tasapuolinen verojärjestelmä olisi
varma tapa saada vauhtia metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin.
Seuraavassa esitellään Väinö Sikasen ehdotus uudeksi veromalliksi.
TEKSTI MIKKO RIIKILÄASIANTUNTIJA VÄINÖ SIKANEN
M
aa- ja metsätalousministeriössä
valmistellaan metsäverotuksen
uudistamista. Tavoitteeksi on asetettu muun muassa sukupolvenvaihdosten
helpottaminen.
Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikasenkin mielestä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia koskeva verosäädöksiä tulisi
yksinkertaistaa. Nykyinen verotuskäytäntö
on liian vaikeaselkoinen, joten veroseuraamuksista epätietoiset metsänomistajat lykkäävät sukupolvenvaihdoksia.
”Nykykäytäntö muodostuu Verohallinnon tulkinnoista ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä, joita molempia tulee alati uusia. Jopa asiantuntijoilla on vaikeuksia
pysyä niistä kärryillä”, Sikanen toteaa.
Samalla nykytilanne tarjoaa loputtomasti keinoja verosuunnitteluun.
”Tämä on erittäin epäreilua. Tavalliset
metsänomistajaperheet maksavat veroja,
koska he eivät tunne verotuksen koukeroita eikä osaavaa apua verosuunnitteluun ole
aina saatavilla.”
Seitsemän kohdan lista
Sikasen mukaan sukupolvenvaihdoksiin
voitaisiin aika vähäisillä tarkennuksilla luoda järjestelmä, jonka normaalijärjellä varustettu metsänomistaja ymmärtää ja osaa
ennakoida veroseuraamukset.
Seuraavassa esitellään Sikasen seitsemän
kohdan remonttilista verotukseen. Hän korostaa, että etuudet pitäisi rajata koskemaan
vain tapauksia, joissa tila siirretään jakamattomana lähisukulaisille.
1 Sisarusten lapset pitäisi sukupolvenvaihdoksissa lukea lähisukulaisiksi, jotta
metsä voitaisiin myydä heille ilman myyjälle koituvaa luovutusvoittoveroa.
Tämä helpottaisi lapsettomien metsänomistajien sukupolvenvaihdoksia.
”Nykyisin heidän on myytävä metsänsä
luovutusvoittoveron välttämiseksi ensin sisaruksille, jotka sitten myyvät sen edelleen
lapsilleen. Lopputulos olisi sama, mutta menettely yksinkertaistuisi”, Sikanen selvittää.
2 Kaupalla tehtävät sukupolvenvaihdokset vapautettaisiin varainsiirtoverosta. Samalla metsävähennysoikeus poistettaisiin
lähisukulaisten metsäkaupoista.
Liki 200000 euron ero
Seuraava vertailu havainnollistaa
nykytilanteen epäreiluutta. “Suunnittelija-Sutisten” esimerkki on todellinen, asiantuntijan avulla verosuunniteltu metsätilan sukupolvenvaihdos Etelä-Savossa. Vertailun vuoksi esittelemme myös ”Tavalliset Tammiset” -vaihtoehdon,
jossa vaihdosta ei erityisemmin
suunniteltu.
Sutisilla on kaksi lasta ja kuusi
lastenlasta. Aluksi vanhemmat jakoivat tilan kahdeksi sadan hehtaarin tilaksi. Sen jälkeen lapset ostivat
tilat yhdessä.
44
2292_.indd 44
Kauppahintana (532‰000 euroa)
käytettiin 75,1 prosenttia käyvästä arvosta, joten lahjaveroa ei mene. Samalla neljännes tilasta siirtyi
veroitta. Varainsiirtoveroa ostajat
maksoivat 21‰280 euroa. Kauppahinnan he kuittaavat hakkuutuloilla 13 vuodessa.
Uudet omistajat saavat kauppahinnasta laskettavan metsävähennyksen. Se alentaa heidän 13 vuodessa maksamiaan puun myyntiveroja 78‰310 euroa.
Sen jälkeen omistajat jakavat
omistamansa tilat. Jako tulkitaan
vastikkeelliseksi, joten siitä menee varainsiirtoveroa 14‰000 euroa. Vastineeksi he saavat uudet
metsävähennykset, jotka säästävät puunmyyntiveroja 51‰570 euroa.
Järjestelyiden ansiosta lapset
maksavat noin 20 vuoden ajan
puunmyyntituloistaan vain 12 prosentin veroa. Kauppahinta voidaan
pääosin palauttaa veroitta.
Yhteensä ”Suunnittelija-Sutisten” lapset maksavat 200 hehtaarin metsästä tulevien 20 vuoden kuluessa varainsiirto- ja puunmyyntiveroja 131‰000 euroa. Puun-
myyntituloiksi oletetaan 800‰000
euroa.
”Tavalliset Tammiset” tekevät
kuten moni metsäneuvoja tänäkin
päivänä opastaa ja lahjoittavat tilan
lapsilleen. He maksavat lahjaveroa
82‰240 euroa. Lahjasta ei voi tehdä
metsävähennystä, joten 20 vuoden
aikana he maksavat puunmyyntiveroa 240‰000 euroa.
Yhteensä ”Tavallisten Tammisten” lapset maksavat veroa seuraavien 20 vuoden aikana 322‰240 euroa. Se on liki 200‰000 euroa enemmän kuin Suunnittelija-Sutiset.
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.39
Tämä lopettaisi puhtaasti verosuunnittelun vuoksi tehdyt tilakaupat. Myös tilan
edelleen luovuttaminen helpottuisi, kun
vanhat metsävähennykset eivät kasvattaisi luovutusvoittoveroa.
”Järjestely olisi selkeä ja verotuksellisesti edullinen. Kauppa voidaan ilman lahjaveroa tehdä 75,1 prosentilla tilan käyvästä arvosta. Näin neljännes tilan arvosta siirtyisi
verovapaasti. Samalla neljän prosentin varainsiirtovero jäisi pois. Metsätilakauppoja tehtäisiin vain, kun vanha polvi tarvitsee
rahaa elämiseensä.”
3 Tilojen lahjoittamista perillisille edistettäisiin alentamalla tilan arvoa lahjaverotuksessa 50 prosenttia. Samalla lahjaverolle annettaisiin esimerkiksi 3–5 vuoden
maksuaika, jotta jatkajat voivat maksaa sen
hakkuutuloilla.
”Lahjoitus olisi helposti ymmärrettävä
tapa sukupolvenvaihdokseen. Tilan arvoa
alentamalla se tehtäisiin houkuttelevaksi. Verottajakin saa osansa ja metsät siirtyisivät nuoremmille sukupolville, mikä
tehostaisi metsätaloutta.”
Sikanen ehdottaa järjestelyyn lisäksi viiden vuoden siirtymäsäännöstä. Viiden vuoden ajan tilan arvon alennus koskisi kaikkia. Sen jälkeen alennuksen saisi vain, jos tilan lahjoittajat ovat alle 75-vuotiaita.
4 Myös lahjaluontoiset kaupat vapautettaisiin varainsiirtoverosta eikä kauppahinnasta saisi metsävähennystä. Toisaalta lahjana tulevan osan arvoa alennettaisiin 50
prosenttia.
”Tämä olisi helppo ratkaisu tilanteissa,
joissa vanha polvi haluaa osan metsän arvosta kauppahintana elinkustannustensa
kattamiseen.”
5 Metsänomistajilla olisi oikeus valita, käytetäänkö tilan käyvän arvon määrityksessä metsäsuunnitelmaa vai verottajan
ohjeessa määriteltyjä maakunnittaisia metsien keskimääräisiä hintoja.
Nykyisin suunnitelman tiedot on lain
mukaan annettava verottajalle.
”Fiksut osaavat jättää suunnitelmat päivittämättä tai salaavat ne verottajalta. Va-
lintamahdollisuus turvaisi metsänomistajien tasavertaisen kohtelun.”
6 Osayleiskaava-alueilla metsämaan arvo on määriteltävä maan käyttötavan mukaan. Jos rantarakentamiseen kaavoitettu
alue on metsätalouskäytössä, se hinnoitellaan omistajavaihdoksissa metsämaana, eikä tonttiarvoja lisätä käypään arvoon.
”Osayleiskaavoja laaditaan vaihtelevasti eri kunnissa. Näin ollen metsänomistajat joutuvat nykyisin eriarvoiseen asemaan
verotuksessa.”
7 Lahja- ja perintöverolain 55 ja 56 pykälän mukaiset sukupolvenvaihdosten veroetuudet on rajoitettava aitojen maatilojen käyttöön.
Nykyisen tulkinnan mukaan alle viisi
hehtaaria peltoa muuttaa satojenkin hehtaarien metsätilan maatilaksi, mikä tuo satojen tuhansien eurojen verosäästöt. Niinpä sijoittajametsänomistajat ostelevat peltotilkkuja verosuunnittelun vuoksi.
”Oikeasti siinä ei ole mitään järkeä”, Sikanen toteaa.
MAKASIINI 1 • 2014
2292_.indd 45
45
8.1.2014 15.39
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET
KYSY
POIS!
Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi.
Lähetä kysymyksesi osoitteella [email protected] tai
postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b,
00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai
piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset.
METSÄVEROTUS
Hannu Jauhiainen
Metsälehden toimittaja ja
veroasiantuntija.
METSÄNHOITO
Kari Mielikäinen
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori,
Metsäntutkimuslaitoksen professori.
Asuntovaunusta
kalustovaja
Voiko vanhan asuntovaunun
parkkeerata omaan metsäänsä
pysyvästi kalustovajaksi? Onko
sillä merkitystä, että paikka on
lähellä lammen rantaa?
Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 126 a säädetään toimenpideluvanvaraiseksi asuntovaunun
tai -laivan tai vastaavan pitäminen
paikallaan sellaista käyttöä varten,
joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite). Tämän pykälän mukaan asuntovaunun pysyvä parkkeeraaminen
mainitsemaanne käyttöön vaatii
toimenpideluvan.
Edellä mainitun pykälän mukaan
kunta voi rakennusjärjestyksessään
määrätä, että toimenpidelupaa ei
kunnassa tai sen osassa tarvita, jos
toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä. Todennäköisesti toimenpidelupa on tässä tapauksessa kuitenkin haettava, oli aiottu säilytyspaikka lähellä lammen rantaa tai ei.
Asia kannattaa varmistaa ottamalla
yhteyttä omaan kuntaan.
KATI HEPOKORPI
KONEET
Leo Saastamoinen
Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi.
Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja
Savon ammatti- ja aikuisopistossa.
METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS
Väinö Sikanen
Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa.
LAKIASIAT
Kati Hepokorpi
Oikeustieteen maisteri ja varatuomari.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies.
LUONTO
Seppo Vuokko
Filosofian maisteri, toimittaja ja
tietokirjailija.
46
2288_.indd 46
Haittaako vaihteen
vääntyminen?
Jonseredin kulmavaihde vääntyi
jostain syystä niin, että vasemmalla puolella terä on noin kolme
senttiä ylempänä kuin oikealla
puolella. En saanut väännettyä
sitä takaisin enkä keksinyt, mitä
ruuveja olisi pitänyt löysätä. Raivuri pelaa kuitenkin normaalisti
ja huomasin, että terän kallistus
oli oikeastaan hyvä ahtaissa paikoissa, kun oli poistettava oikein
lähellä selvästi pienempää jätettävää puuta. Näki tarkemmin,
missä terän reuna menee.
Kysymys kuuluu, onko tuosta pidemmän päälle haittaa sahalle?
Kulmavaihde kääntyy yleisimmin
vetoakselin pyörimissuuntaan, kuten kysyjänkin tapauksessa on käynyt. Kulmavaihteessa on kiristysruuvit, joilla se kiristetään vetoakselin suojaputkeen. Kiristysruuveja
on kaksi kappaletta. Kirjoitin ohjeet
kulmavaihteen kiertymisestä Makasiinissa 1/2013. Vetoakselin suojaputki ei kierry akselinsa ympäri,
joissakin tapauksissa se voi vääntyä
tai katketa kytkimen puolelta.
Kulmavaihteen kääntäminen
työskentelyn kannalta on joskus jopa suositeltavaa. Kysyjä olikin huomannut jo ainakin yhden työtä helpottavan tekijän. Jos työskennellään ns. yksipuoleisesti ja sahataan
pienehköjä puita – kantoläpimitta
alle 5 senttimetriä – silloin sahaa
kallistetaan kahvoilla pääosin yhteen suuntaan. Tässä tapauksessa
sahaustyön ergonomian kannalta
voi harkita kulmavaihteen kääntämistä kallelleen. Näin saadaan käsivarsille ja hartioille luonnollinen
asento.
Kulmavaihteen kallistamisesta ei
ole haittaa sahalle, jos kulmavaihde
on muuten paikoillaan. Suosittelen
kuitenkin opettelemaan työskentelyä nopeuttavan kaatotekniikan,
jossa hyödynnetään terän työntävää ja vetävää puolta.
LEO SAASTAMOINEN
Pitäisikö lannoittaa?
Aikaistettu koivikon ensiharvennus antoi kuvan kuusille valoa,
muutaman vuoden kuluttua luvassa on uusi harvennus. Kuusentaimet ovat kovin leveitä. Miten mahtavat lähteä kasvuun?
Auttaisiko boorilannoitus?
Noin kolmen hehtaarin laajuinen metsä sijaitsee yli 200 metriä merenpinnasta. Poistuma oli
noin 30 kiintokuutiota hehtaarilla.
Kuvan kuuset ovat hyväkuntoisia ja
niiden pituuskasvu reagoi voimakkaasti harvennukseen. Taimien
sateenvarjomaisuus johtuu aiemmasta valon puutteesta, mutta se
paranee pituuskasvun lisääntyessä.
Kaksivaiheinen harvennus varjelee
taimia äkilliseltä valoshokilta.
Boorilannoituksesta ei ole hyötyä, mikäli taimissa ei näy latvakasvainten kuivumista eikä haaralatvaisuutta. Boorinpuute vaivaa
yleensä Itä-Suomen kaskettuja laidunmaita, joiden ongelmia pahen-
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.39
Aikaistettu koivikon ensiharvennus toi kuusentaimille valoa.
taa typpeä sitova leppä. Kyseessä
ei ole pelkästään boorin vähäisyys,
vaan typen suhteellinen ylitarjonta.
Mikäli koivikon nykytiheys on
1–000 rungon paikkeilla, pudottaisin
sen harvennuksessa noin puoleen.
Seuraava käsittely olisi kuusikon
ensiharvennus, jossa valtaosa rauduskoivuista poistettaisiin tukkina.
Hieskoivua ei kannata kasvattaa
kuusen kustannuksella.
Kaksijaksoisen koivu-kuusimetsän kasvatus on korjuun ajoituksen,
voimakkuuden ja teknisen toteuttamisen kannalta taitolaji. Tutkimusten mukaan rauduskoivun
kasvu ja varhaiset hakkuutulot ylittävät kuusen kasvutappion kaksinkertaisesti, kun korko on mukana
laskelmissa. Onnistunutta istutuskuusikkoa ei kannata päästää perkauksesta tinkimällä sekametsäksi.
Tällä hirvellä on normaalit silmät
ja ruskeita täpliä turkissa. Tällaisia
hyvin vaaleita muotoja, joiden
pigmenttituotto on vähäistä, kutsutaan leukistisiksi. Leukismi on ilmiönä albinismia monipuolisempi.
Siinä väriaineita synnyttäviä soluja
kehittyy vähemmän kuin normaalisti. Jos värisolut puuttuvat tyystin,
eläin on kokonaan vaalea. Lievimmillään vaaleata väriä on vain laikuittain.
Silmän väri ei ole riippuvainen
ihon värisoluista, joten täysin leukistisenkin eläimen silmät ovat
normaalin väriset.
Leukismia voivat aiheuttaa poikkeamat useissa eri geeneissä, joten
sen periytyminen on vaihtelevaa ja
riippuu siitä, onko poikkeaman aiheuttava geeni väistyvä vai vallitseva. Osittainen leukismi on paljon
albinismia yleisempää.
Kotieläimillä leukismi on usein
jopa rotutuntomerkki, esimerkiksi
Hereford-naudan valkoinen naama ja porsaanpunaiset sikarodut
(muun muassa Yorkshire- ja pohjoismaiset maatiaissiat).
Hirvitutkija Tuire Nygren arvioi, että Suomessa on kymmeniä
valkoisia hirviä. Siihen nähden
niitä nähdään merkillisen vähän.
Se osoittaa, miten hyvin hirvi osaa
kätkeytyä metsän peittoon!
SEPPO VUOKKO
Miten hallintooikeuden osasta
voidaan luopua?
Viime Metsälehti Makasiinissa
(8/2013) kerrottiin hallinto-oikeuden lahjoittamisesta kahdessa vaiheessa. Millä tavalla osasta
luopuminen kirjataan sopimukseen?
On mahdollista luopua murtolukuosasta hallintaoikeutta, jonka
määrä ilmoitetaan luopumissopimuksessa. Aika pysyy entisenä.
Sopimus ja yhtymäselvitys (verolomake 36) toimitetaan verottajalle. Luopumissopimus ei tarvitse
vahvistusta, vain allekirjoitukset ja
todistajat.
Malli kysytystä kohdasta:
Mikkelin kaupungin Vuolingon
kylässä sijaitseva
Metsälä niminen tila RN:o 5:15,
Kiinteistötunnus: 491-411-5-15
Luovutus koskee puolta (1/2)
25. huhtikuuta 1999 luopujan lahjakirjalla pidättämästä hallintaoikeudesta edellä mainittuun kiinteistöön.
Hallintaoikeus luovutuksen kohteeseen siirtyy luovutuksen saajalle
tämän sopimuksen allekirjoituksella.
Luovutuksen saajalla on omistusoikeus kiinteistöön, jota luovutettu hallintaoikeus koskee.
VÄINÖ SIKANEN
KANNATTAA KYSYÄ
Jos jokin metsään liittyvä asia
askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin
kysymyksiin. Lähetä kysymys
osoitteeseen makasiini@
metsalehti.fi tai Metsälehti,
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b,
00100 Helsinki
KARI MIELIKÄINEN
Mistä hirven
valkoisuus johtuu?
Juha Valste ehti jo marraskuussa
vastata tätä samaa hirveä koskevaan kysymykseen (Suomen Luonto 9/2013), joten käytän hyväkseni
hänen kokoamiaan tietoja.
Albinistinen on eläin, joka on
menettänyt kokonaan kykynsä
tuottaa melaniinia, tummaa väriainetta. Sen silmät ovat punaiset, iho
punainen ja höyhen- tai karvapeite
valkoinen. Albinismin aiheuttava
geenivirhe on väistyvä, joten valkoisen eläimen on täytynyt saada
geeni molemmilta vanhemmiltaan.
ANTTI TERÄVÄ
Antti Terävä kohtasi syksyllä Lounais-Suomessa valkoisen
hirven. Kuinka harvinaisia ne
ovat Suomen luonnossa? Mistä
albiino-ilmiö johtuu?
Valkoisia hirviä näkee harvoin, vaikka niitä on Suomessa kymmenittäin.
MAKASIINI 1 • 2014
2288_.indd 47
47
8.1.2014 15.39
TUOTEUUTUUKSIA
Palstalle voi lähettää
tietoja metsän eri
käyttötapoihin liittyvistä
tuotteista.Palstan osoite
on: Hannu Jauhiainen,
Korpikoskentie 8, 07510
Vikajärvi, sähköposti:
hannu.jauhiainen@
metsalehti.fi.
Apua tulentekoon
Syttis-sytykepallot on valmistettu Tuupovaarassa kotimaisesta puukutterista ja
parafiinistä. Sytykepallon luvataan palavan noin 15 minuuttia. Kuuden sytykkeen
rasia maksaa 3,50 euroa.
WWW.SYTTIS.NET
Kelkkailijan
turvakenkä
Pystykarsijan
apuväline
Sievin uudenlaisessa turvakengässä
on jalan mukaan muovautuva
nilkkasuoja ja pakkasellakin
joustavana säilyvä pohja. Kengät
käyvät esimerkiksi moottorikelkalla
puuta ajavan jalkineiksi. Suositushinta 175 euroa.
Kun lunta joskus vielä tulee, silloin
TSL 227 Escape CAMO -lumikengillä
pääsee kätevästi vaikka pystykarsimaan. Hinta 180 euroa.
WWW.SIEVI.COM
Puutöihin
Dewalt DWE357 -puukkosaha on
saanut palkinnon muotoilustaan.
Saha sopii monenlaisiin puutöihin. Hinta 285 euroa.
WWW.UITTOKALUSTO.FI
WWW.DEWALT.FI
Lämpökäsineet pakkasille
Oululainen Nevercold International on kehitellyt litiumakuilla toimivat Vermont-lämpökäsineet. Ne sopivat talvisiin
harrastuksiin, kuten moottorikelkkailuun tai metsätöihin.
Suositushinta 220 euroa.
WWW.NEVERCOLD.NET
Hirven
torjuntaan
Männyn taimen latvukseen asennettava Ecopulp Trico -latvasuoja pitää
hirvet loitolla. Suoja on valmistettu
kierrätyskartongista ja se sisältää
Trico-hirvikarkotetta. Hinta 55 senttiä
kappaleelta.
WWW.ECOPULP.FI
48
2298_.indd 48
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.41
OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja
Kyösti Haatajan säätiö julistavat haettavaksi
apurahoja
tieteellistä tutkimustyötä varten.
OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön apurahat
Apurahoihin on varattu 1 000 000 euroa, ja ne on tarkoitettu
taloustieteellisiin tutkimuksiin ja jatko-opintoihin. Etusijalle
asetetaan osuuspankkitoimintaa sekä rahoitusalaa laajemmin
koskevat tutkimukset.
Apurahaa voi hakea
a. henkilökohtaiseen tutkimukseen
b. tutkimusryhmän toiminnan rahoittamiseen
c. päätoimiseen post doc -tutkimukseen ja
d. päätoimiseen jatko-opiskeluun.
Apurahan saajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Tutkimusryhmälle myönnettävällä apurahalla katetaan
aputyövoiman palkkaus- ja muita tutkimuskuluja. Siihen mahdollisesti sisältyvistä henkilökohtaisista apurahoista tulee jokaisesta tehdä oma hakemuksensa. Vuotuinen enintään 65 000
euron post doc –apuraha on tarkoitettu hiljattain väitelleille.
Se maksetaan laitokselle, joka ottaa apurahan saajan työsuhteeseen, mihin hakijan tulee saada hakemukseen liitettävä laitoksen suostumus. Jatko-opiskeluun myönnettävän apurahan
enimmäismäärä on 25 000 euroa vuodessa. Apurahat myönnetään vuodeksi kerrallaan, mutta menestyneitä tutkimusryhmiä, post doc -tutkijoita ja jatko-opiskelijoita voidaan rahoittaa
useamman vuoden ajan.
2297_.indd
49
OP_apuraha_230x297_Metsä
lehti.indd 1
Kyösti Haatajan säätiön apurahat
Apurahoihin on varattu 100 000 euroa. Ne on tarkoitettu
maaseudun elinoloja ja elinkeinotoimintaa käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai
oikeudellisia. Etusijalla ovat tutkimukset, jotka liittyvät rahoitusalaan tai osuustoimintaan.
Lähetetyt hakemukset voidaan käsitellä molempien säätiöiden
tieteellisissä toimikunnissa, jos se on hakijan edun mukaista.
Apurahojen saajilta edellytetään kirjallinen tutkimusraportti ja
lyhennelmä tuloksista.
Suurien apurahojen/tutkimushankkeiden osalta hakijan edellytetään omistautuvan päätoimisesti tutkimukseen.
Apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Melalle, jos
työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja
vuotuinen tulo on vähintään 3.652,00 euroa.
Hakemukset laaditaan säätiöiden kotisivuilla internet-osoitteessa www.tutkimusapurahat.fi löytyvällä hakujärjestelmällä
tai hakulomakkeella, joita saa postitse alla olevasta osoitteesta.
Apurahojen hakuaika päättyy helmikuun 10. päivänä 2014
klo 16.15. Sen jälkeen hakemuksia ei voi täydentää eikä
myöhästyneitä hakemuksia voida ottaa huomioon.
OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön
ja Kyösti Haatajan säätiön hallitus
Tarja Aho
PL 308, 00101 Helsinki
8.1.2014
15.42
1/3/14 4:47
PM
HISTORIA
TUKISTA
MITTAA
Nuori metsänhoitaja Lauri Selin lähti
Kanadaan metsätöihin 1950-luvulla.
Ura alkoi tukkisavotalla talvipakkasilla.
T
TEKSTI JA KUVAT LAURI SELIN
öihin tuloni uudelle mantereelle 1950-luvun puolivälissä vauhdittui, kun jo kolmas sahatukkien apumittaaja Wesmak Lumber Companyn metsätyömaalla
Pohjois-Ontariossa oli lähtenyt lomille eikä palannut. Tämän vuoksi päämittaaja jäi
toimettomaksi.
Lain mukaan tukkien läpimitta oli otettava niiden pienemmästä päästä. Sitä varten tarvittiin kaksi mittaajaa, koska tukit
kaadon ja hevosvedon jälkeen päätyivät
miehenkorkuisiin pinoihin, joissa pienempiä päitä sojotti molemmin puolin. Työmaa
olisi pysähtynyt apumittaajan lähdön takia
muutamassa päivässä, sillä palkanmaksut
oli sidottu mittaustuloksiin.
Apu oli kuitenkin tulossa vauhdilla.
Asioiden tilaan kyllästyneet sahanomistajat Oskari Mäki ja Oliver Korpela olivat
hankkineet uuden apumittaajan isiensä kotimaasta, Suomesta. Olinhan alan ammattimies ja perheineni jo majoittumassa heidän
Island Laken tukkilaiskyläänsä.
maasta. Matkat sujuivat ongelmitta sahan
toisen omistajan yksimoottorisella lentokoneella.
Vanhan ja vähän ränsistyneen koneen
käynnistys otti aikansa, ja lisää kului, ennen kuin mittari oli kohonnut tarvittavaan
lämpöön. Sen lisäksi matkustajan puoleinen
ovi kieltäytyi lukkiutumasta. Turhiin sulkemisyrityksiin väsynyt ohjaaja tiuskaisi, että
kyllä se pysyy kiinni, kunhan päästään nousuun ja saadaan vauhti päälle!
Niin kävikin. Heti ilmaannousun
Hudsoninlahti
KANADA
Westree
Quebec
Ottawa
Toronto
Vauhdilla työmaalle
Tuskin olimme asettuneet aloillemme, kun
uutta miestä jo vietiin työmaalle. Kylä sijaitsi lyhyehkön lentomatkan päässä metsätyö-
50
2268_.indd 50
Yhdysvallat
Tarkkaa työtä
satoi tai paistoi.
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.48
MAKASIINI 1 • 2014
2268_.indd 51
51
8.1.2014 15.48
HISTORIA
TUOLLA JUMALAN SELÄN
TAKANA KUKAAN EI
NÄYTTÄNYT VIIHTYVÄN.
Westree, Ontario
pääkatu
Asuinparakin
sisäänkäynti
jälkeen ylitimme Kanadan Pacific-rautatien
ja pian sen jä lkeen Kanadan kansallisen
rautatien Westreen aseman kohdalla. Kohta
oltiin laskeutumassa Wesmakin sahan
eteen.
Ajomatkalla sahalta uudelle työmaalle
ajurilta loppuivat tupakat. Pysä hdyimme
ostamaan sikaareja Shiningtreen kylän sekatavarakaupasta, ja pian olimme perillä.
Metsätyömaan majapaikaksi osoittautui
pari vuosikymmentä tyhjänä seisoneen kultakaivoksen miehistöparakki. Sieltä löytyi
myös kanadanranskalainen päämittaaja, joka kaksin jäätyämme kaivoi sänkynsä alta
vajaan pullon Seagram-viskiä ja aineen laatua kehuttuaan kysäisi, haluaisinko maistaa. Halusinhan minä, ja ennen kuin pullon
pohja oli löytynyt ja sikaarit poltettu, olimme jo hyvä ystäviä.
Näin mittaustyömme pääsi vaivattomaan
alkuun, mutta pitkään se ei kestänyt. Tuolla jumalan selän takana kukaan ei näyttänyt viihtyvän. Kaverillenikin tuli koti-ikävä ja hän lähti North Bayn kaupunkiin, mistä ei palannut.
Jäin odottelemaan seuraajaa yhä kylmenevässä parakissa, missä lämpöä riitti vain
vaatimattoman puukamiinan lähellä. Kokkikin nukkui yönsä hitaasti jäähtyvän jättiläishellan kannella. Minä katselin ikkunani umpeen jäätymistä makuusäkkini lämmöstä.
Kylmyyden keskellä
Aika
seinäkalenterissa
on pysähtynyt
vuoteen 1939.
52
2268_.indd 52
Lopulta pä ä mittaajan seuraaja ilmestyi,
mutta hä nkää n ei viihtynyt pitkää n tuon
ikuisen kylmyyden keskellä. Hammassärkyä valittaen hän lähti lääkärille eikä tullut takaisin.
Siinä vaiheessa vastuu mittauksesta jä i
kokonaan minulle. Kaverikseni löytyi juuri
Suomesta saapunut Kalle, joka oli urakkasopimuksen valvojan Eelis Salon sukulainen.
Kallea ei jätetty yöksi tuohon kylmyyteemme, vaan Eelis kyyditsi Kallen joka aamu sahalta työmaalle. Syynä oli ehkä myös
höyhentäytteisten makuusä kkien kallis
hinta. Minun sä kkini oli työnantajani hyväntahtoinen tilapäislahja.
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.48
Urakkasopimuksen
valvoja, ikuisesti
vieraanvarainen
Eelis Salo.
Jos meillä parakissa oli kylmä, niin ajohevosilla se vasta oli jotain – ne viettivät
yönsä erämaan havukatoksissa ohuen huopapeitteen alla. Konehevoset eli moottorijuonturit tekivät vasta tuloaan, joskin puskutraktoreita oli jo käytössä. Pokasahat ja
justeerit sentään olivat historiaa, jokaisella kaatomiehellä oli oma moottorisahansa.
Uuden vastuuni takasi naapurihuoneessa majaileva Ontarion maakuntahallituksen virallinen mittaaja Wilhelm Knapp, joka oli katsonut ammattitaitoni riittäväksi ja
saanut urakoitsijan sen hyväksymään. Apuna oli myös omat vakuutteluni kokemuksestani tukkimittaajana Suomessa, jossa olin
työskennellyt Saxen-yrityksen palveluksessa. Omistajat puolestaan olivat ylen tyytyväisiä, koska uuden mittaajan palkka oli
vain puolet edeltäjien tienestistä.
Urakoitsijakseen Korpela & Mäki olivat
löytäneet kanadanranskalaisen mister Valiquetten Thessalonan kaupungista Isojen järvien rannoilta. Hänellä oli Québecin
maakunnan ranskaa puhuvien kaatomies-
ten lisäksi tarvittava kalusto hevosineen ja
rekkoineen sekä puskutraktori.
Kaadettava puusto oli yli-ikäistä valkomäntyä (Pinus strobus), joka oli osittain
kuolemassa pystyyn. Kaadanta ja hevosjuonto työmaalla seuraili normaaleja latuja, mutta ajojen hankaluutta lisäsi heikko
jäätilanne. Järveä ylittävä talvitie petti kerran, ja puoliksi uponnut rekka saatiin vain
vaivoin takaisin ylös. Näin kävi, vaikka jään
vahvuutta päivittäin paranneltiin aurauksella ja vesityksellä.
MAKASIINI 1 • 2014
2268_.indd 53
53
8.1.2014 15.48
HISTORIA
Kallen kanssa
päivää
paistattamassa.
Lauri Selin vas.
Lumimyrsky viivytti
Siinä talvi meni lumimyrskyineen ja jääsateineen. Tukit tulivat kuitenkin mitattua
ja ajettua sahalle ennen kelirikkoa, ja uusi mittamies pääsi vihdoin palaamaan perheensä seuraan Island Laken tukkikylään.
Matkalla odotti yllätys, kun vuosisadan
lumimyrsky oli juuri lopettanut riehuntansa. Westreen rautatieasemalla ilmoitettiin,
että kerran vuorokaudessa itään päin menevä matkustajajuna oli kaksi tuntia myöhässä. Kun juna lopulta ilmestyi, niin se
54
2268_.indd 54
ei pysähtynytkään vaan porhalsi täydellä
vauhdilla ohitse.
Tapahtunutta päivitellessäni asemapäällikkö huomautti, että ohittanut juna oli ollut edellisen päivän jäännös. Se oli juuttunut preerialla lumeen ja yritti ajaa kiinni aikatauluaan, kyllä se tämän päivän junakin
sieltä tulee.
Muutaman tunnin kuluttua olinkin Sudburin kaivoskaupungin rautatieristeyksessä, missä nuo kaksi mantereen ylittävää
rautatietä sivusivat toisiaan. Siellä olisi ol-
lut pakko yöpyä, mutta työnantajani oli ystävällisesti pannut veljensä Oiva Korpelan
lennättämään minut kotijärven jäälle.
Vielä viralliseen oppiin
Maakuntahallituksen mies Willy Knapp
oli ollut huolissaan perheellisen siirtolaisen toimeentulosta ja ehdottanut minulle
virallisen mittaajan lisenssin hankkimista. Sen saisin läpäistyäni kirjallisen tutkinnon kuukauden kurssin päätteeksi Ontarion
Metsähallituksen Dorsetin metsäkoulussa.
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.48
OPPILASJOUKOSSA OLI
MYÖS KAKSI SAKSAN
ROMMELIN AFRIKANARMEIJAN ERÄMAAKETTUA.
Kouluun saattoi anoa, jos omasi aikaisempaa mittauskokemusta, ja minullahan oli.
Niinpä eräänä huhtikuisena päivänä olin
Dorsetin sisäoppilaitoksessa muutaman
kymmenen samanlaisen joukossa. Suuri
osa oli toisen maailmansodan veteraaneja
Euroopan ja Kanadan armeijoista. Sellainen oli ollut Willy Knappkin, joka Kanadan
jalkavaäen rivimiehenä oli ollut puskemassa saksalaismarsalkka Kesselringin sakkia
pohjoiseen pitkin Italian saapasta.
Oppilasjoukossa oli myös kaksi Saksan
Rommelin Afrikan-armeijan erämaakettua,
jotka vähäpuheisina eivät kertoneet paljoakaan menneistä kokemuksistaan. Syynä oli
ehkä myös heikko kielitaito.
Itse olin oppinut englannin velkarahoilla jo talvella 1952 Lontoossa. Tosin sieltä
saadun korostuksen takia minua pidettiin
usein skottina.
Opetus kurssilla ei jättänyt aikaa sivuharrastuksiin, sillä illat kuluivat luentojen
sulattelussa ja sääntöjen opettelussa. Lisäksi oli opeteltava käyttämään metrin pituista mittaussauvaa. Sen varteen kaivetuista
numeroista saattoi suoraan lukea lahojen ja
muiden puutteiden kuutiojalkavähennykset.
Tavoitteena mittauksessa oli tukin sahauskelpoinen nettosisältö. Se takasi, ettei
ostajan tarvinnut maksaa tyhjästä. Siitä piti huolen Ontario Log Rule -käsikirja, joka
määritteli mittauksen tarkasti.
Sen mukaan sahatun tukin pienemmän
pään läpimitta oli mitattava kuoren alta
puolen tuuman luokissa niillä tukeilla, joiden läpimitta oli 4–20 tuumaa. Yli 20 tuuman tukit voitiin mitata täyden tuuman luokituksella. Vikavähennykset saattoivat olla sisäisiä tai ulkonaisia: tärkeimpiä olivat
ydin-, yleis-, kanto- ja maamätä, tuulen halkeama, palovahinko ja käyryys.
Pääsyynä tällaiseen tarkkuuteen oli
eräiden puulajien korkea käyttöarvo. Etelä-Ontarion arvokkaat lehtipuut – tammet, saarnet, pyökit, vaahterat, lehmukset
ja keltakoivut – olivat kärjessä, mutta
Lahdesta Kanadaan
Amerikansuomalainen Lauri Selin valmistui ylioppilaaksi Lahden lyseosta vuonna 1947 ja metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1951, minkä jälkeen hän muutti
Kanadaan. Työskenneltyään vuosikymmenen ajan Kanadan metsäteollisuusyhtiöiden palveluksessa hänen
viimeinen työnantajansa, silloinen Georgia-Pacific Corporation, siirsi hänet vuonna 1969 koillisrannikon metsäomistustensa päämetsänhoitajaksi. Työalueita olivat
Mainen osavaltio ja Kanadan New Brunswickin maakunta. Tästä toimesta Selin jäi eläkkeelle kaksi vuosikymmentä myöhemmin.
Nykyisin 90-vuotias veteraani asuu puolisonsa kanssa Yhdysvalloissa Massachusettsin osavaltiossa.
Suomalaisia Kanadassa oli 1950-luvulla 40˜000, usein
samoille alueille asettuneina.
Pystyyn
kuolevaa
puustoa.
Konetta
tankataan
kotiinlentoon.
MAKASIINI 1 • 2014
2268_.indd 55
55
8.1.2014 15.48
HISTORIA
KOSKISUVANNOSTA
KÄYTIIN
VETÄMÄSSÄ
HAUKEA NIIN
ETTÄ KÄSI VÄSYI.
Kotona oli jo odoteltu.
valkomänty ei jäänyt paljon jälkeen.
Mittaustapa ei suosinut kaato- ja ajomiehiä. He joutuivat käsittelemään tukit sellaisenaan, mutta palkka tuli vain niiden nettosisällöstä.
Pinoustapa taas vaikeutti mittaajien työtä. Tukit kasattiin kuormausta varten miehenkorkuisiin pinoihin, joiden pituus saattoi venyä kymmeniin metreihin. Pinous
tehtiin köysisiirrolla, mikä sellaisenaan
oli tekijöiden ammattitaidon mestarinäyte mutta mittaajien painajainen. Sen takia
aikaa hukkaantui tukkien päiden naputteluun, millä varmistettiin, että jokainen tukki tuli mitatuksi sen pienemmästä päästä.
Loppututkinto kesti kokonaisen päivän.
Sen jälkeen kurssilaiset lähtivät koteihinsa,
useimmat autoillaan, mutta vähäosaiset saivat matkata linjurissa rautatielle.
Elämää tukkilaiskylässä
Kurssilta kotiuduttuani minut hätisteltiin
vaihteeksi hakkuualueille männyntaimien
istutukseen.
Istutuksen jälkeen jäi aikaa muun muas-
56
2268_.indd 56
Marjatan ja Puron Veikon kalamatkan
saalista on vaikea vähätellä.
sa kalastukseen. Siihen innosti uuden metsätien raivaus ennen saavuttamattomalle
joelle, jonka koskemattomasta koskisuvannosta käytiin vetä mässä haukea niin, että
käsi väsyi.
Pikkuhiljaa uusi hakkuukausi pääsi alkuun, ja lisenssin saaneena olin pian taas
mittarina. Nyt töistä oli vastuussa suomenruotsalainen Max Lindberg. Muistan,
kuinka hän yhdessä Talli-Eemelin hevosten
kanssa taisteli päivästä toiseen mustien kärpästen laumoja vastaan. Max oli ollut hommassaan jo vuosia. Kaikki kävi häneltä kätevästi, kun apuna oli vielä yhtiön konttoripahasessa työskentelevä puoliso Hili.
Muuten elämä tuossa kylässä kulki hiljaista latuaan, kohokohtana olivat lähinnä
viikonloppujen ostosmatkat Chapleaun pikkukaupunkiin. Vieraanvarainen lähinaapurimme Rantalan Topi vaimoineen otti meidät autottomat aina mukaansa. Paluumatkalla saimme yleensä kuulla Marjatan riivilöintiä Topin juomatavoista. Ankarana oluen ystävä nä tä mä pysä htyi maistelemaan
panimoiden tuotteita heti kaupungin jätettyään. Hän vastasi vaimonsa motkotukseen
vain, ettei ratsupoliiseilta riitä aikaa kaikkien korpiteiden vahtimiseen. Tosin eipä
siellä muunlaisia teitä ollutkaan.
Tuolle kaikelle tuli loppu, kun yhtiön
Kormakin sahan ja tukkitöiden hoitaja Rauni Virtanen, entinen Suomen poliisi, tuli
erää nä pä ivä nä tiellä vastaan. Kuultuaan,
että minulla oli kokemusta sahahommistakin, hän yltyi valittelemaan huonoja kokemuksiaan edellisestä sahanhoitajastaan.
Tämä sai omistajien kaukaisena sukulaisena pitää työpaikkansa vaikka ajeli humalassa ympä ri kylää kuusi pä ivää viikossa.
Virtanen kysä isi kuin ohimennen, olisinko kiinnostunut vaihtamaan työtä, ja olinhan minä.
Pari viikkoa myöhemmin asuin jo perheeni kanssa Kormakissa. Poismuuttavan
sahanhoitajan kotikaluston ostin neljällä sadalla taalalla.
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.48
KOLUMNI
Cascade – uusi kirosana?
T
K
aikessa hiljaisuudessa Brysselissä on valmisteltu EU:n
metsästrategiaa. Strategia
on sisällöltään kohtuullinen. Muutamia ihmeellisyyksiä mukaan on silti livahtanut.
Metsänomistajien kannattaa painaa mieleensä termi cascade-periaate. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi,
että puulle säädettäisiin käytön hierarkia. Pahimmillaan EU määrittelisi, minne metsänomistaja saa puunsa myydä käytettäväksi. Metsästrategian lisäksi periaatetta on ujutettu
moneen muuhunkin EU-tason ohjelmaan ja luonnokseen. EU:n mukaan
biotaloutta ei siis rakennetakaan uusilla uusiutuviin luonnonvaroihin
perustuvilla innovaatioilla vaan raaka-aineiden käytön ohjauksella.
Suomen tulevaisuus perustuu uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Metsävaroja maassamme riittää niin perinteisen metsäteollisuuden kuin uusien puun
käyttäjien tarpeisiin. Puun käytön
rajoittamista cascade-periaatteella tulee torjua kaikin keinoin. On aivan selvää, että rajoitukset hidastaisivat uusien innovaatioiden syntyä,
fossiilista polttoaineista luopumista ja kurjistaisivat edelleen maamme
kauppatasetta.
Puun energiakäyttö on ajateltu hierarkiassa kaikkein alimmaksi.
Voi vain ihmetellä, miten ilmaston
muutosta hillittäessä tulee edes mieleen puun energiakäytön vaikeuttaminen. Tosiasiassa ilmaston kannalta puun energiakäytön pitäisi olla
tärkeimpiä tavoiteltavia asioita.
Sen sijaan, että puun käyttäjät haluavat entistä halvempaa raaka-ainetta, olisi syytä panostaa puun käytön lisäämiseen ja kykyyn kilpailla raaka-aineesta. Metsänomistajat
ovat osoittaneet, että markkinoilta löytyy vuosittain tarvittava määrä puuta. Kilpailu puumarkkinoilla
ruokkii tehokkuutta ja mahdollistaa
metsänomistajien investoinnit metsiinsä. Näin puuta on käytettävissä
myös tulevaisuudessa.
Hätä ei tietenkään ole tämän näköinen. Jos EU hankaloittaa puun
energiakäyttöä, voimme aina myydä
puumme vaikka Kiinaan. Siellä ovat
tulevaisuudessa loputtomat markkinat. Mieluummin toki käyttäisimme
puumme kotimaassa.
Puun käytön tärkeysjärjestystä voimme minun puolestani ryhtyä miettimään heti, kun nykykäyttö on kasvanut 20 miljoonaa kuutiometriä. Ennen sitä puhe on turhaa,
koska puuta riittää kaikille. Ilmaiseksi sitä ei kuitenkaan saa, eikä sitä
voi varata. Puuta saa rahalla – metsäomistajilta.
Kommentoi kolumnia
www.metsalehti.fi/kolumnit.
Sieltä pirtistä
voi kuulua:
kaskare nuata
mettävirmoja.
V
oi vain kuvitella metsänomistajan kommentteja, jos
puut jäävät tulevaisuudessa
myymättä näiden suunnitelmien takia. Isännän suusta ei tulekaan tuttuja p****leitä tai h****ttejä. Voimasanana tulee cascade. Paitsi Pohjanmaalla, jossa ei tunneta reetä. Sieltä pirtistä voi kuulua: kaskare nuata
mettävirmoja.
KIMMO BRANDT / COM.PIC
ulkaa heti kertomaan, kun
metsästä loppuu puu! Huoli
on turha, vaikka hokema siitä, että puuta ei saa polttaa, on siirtynyt kotimaasta Brysselin kabinetteihin. Tietyt ainespuun käyttäjät haluaisivat varata metsissä kasvavan puun itselleen – jos sitä vaikka joskus tarvittaisiin. Tällä hetkellähän puuta on metsissä huomattavasti enemmän kuin sitä käytetään.
Kotimaassa muutamia vuosia sitten lähes huvittavat mittasuhteet
saanut kinastelu siitä, mihin puuta
saa käyttää, on lähestulkoon loppunut. Markkinat ovat toimineet hyvin
ja puun käyttäjät ovat saaneet puunsa. Ehkäpä jopa liian hyvin. Kuitupuun ostoissa on selvää valikoivuutta. Junat ja autot puskevat jälleen
puuta rajan takaa ja kotimaan puu
uhkaa jäädä metsiin.
Mahdollisuus käyttää puuta
muuallakin kuin perinteisessä metsäteollisuudessa on pelastanut niin
metsänomistajien puun myyntimahdollisuudet kuin hyvän metsänhoidon toteuttamisen. Valitettavasti välillä saamme edelleen lukea lehdistä,
että kuitupuuta käyttävä teollisuus
haluaisi varata puut itselleen.
MARKO MÄKI-HAKOLA
Kirjoittaja on Metsänomistajien
liitto Länsi-Suomen johtaja.
MAKASIINI 1 • 2014
2284_.indd 57
57
8.1.2014 15.49
LUHTA
SYDÄNTALVEN
VALO
Säiden oikkujen seurauksena talvisydän voi olla musta
tai valkoinen, säihkyvä tai masentava. Uhkeimpaan
lumipukuunsa metsät pukeutuvat vasta helmikuun alussa.
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA
58
2283_.indd 58
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.50
Tykkylumi kuorruttaa
lakimetsän
mielikuvituksellisiin
peikonhahmoihin.
Horisonttiin kipuava
aurinko punaa puut mutta
jättää hangen siniseksi.
MAKASIINI 1 • 2014
2283_.indd 59
59
8.1.2014 15.51
LUHTA
P
itkät metsäsukset uppoavat melkein niin syvälle kuin valkoista pulveria riittää. Hikoan kiivetessä, vaikka työnnän rätti kerrallaan kaikki ylimääräiset vaatteet
reppuuni.
Vaaran laella maailma muuttuu
hetkessä. Lakimetsä on harvaa ja
matalaa ja alan pysyä kovettuneen
lumen päällä. Tuulen vuoksi puen
uudelleen kaiken riisumani ja enemmänkin.
Päivä on puolessa. Täällä ylhäällä aurinko kipuaa juuri ja juuri näkyviin ja punaa hangesta kohoavat pinnat.
Lakimetsän puut eivät näytä puilta
laisinkaan vaan muhkeilta muumeilta ja muilta sen lajin peikoilta. Kuten
yleensäkin Koillismaalla, pakkasilman kosteus on marraskuusta asti tiivistynyt vaarakuusiin ja kasvattanut niiden ympärille yhä paksumman jäähuurteisen kuorrutuksen, tykyn. Tykky ei siis ole samaa kuin sataneen lumen taakka, sillä tykkyä ei
tuulien tuiverruskaan pudota.
Hetkeä myöhemmin aurinko jo
laskee, puiden punaisuus sammuu,
mutta taivas värjäytyy marjapuuromaiseen punaan. Sen jälkeen taivaanrajasta nousee vähä vähältä
tummempi sininen lohko. Se on pakkasilmassa näkyvä maapallon varjo,
joka tuntia myöhemmin peittää täysin iltaruskon vastakkaisen taivaanpuoliskon.
Mietin pohjoista valoa. Vaikka
vaaramaisema näyttää hetken värikkäältä, kirkkaat perusvärit puuttuvat. Jos olisin kuvataiteilija, sekoittaisin talvitaulujen paletin sinisiin,
keltaisiin ja punaisiin reilulla sudilla valkoista väriä.
Komein talvi helmikuussa
Kaamoksella tarkoitetaan vuoden
pimeintä aikaa ja pohjoisessa Lapissa myös talvisydäntä, jolloin aurinko
ei lainkaan nouse horisontin yläpuolelle. Sana kaamos on alun perin saamentaustainen, mutta nykyään sitä
käytetään yleiskielessä pääkaupungissa asti.
Mielikuvat Suomen luonnon kaamosnäkymistä syntyvät nykyisin valo- ja elokuvien kautta. Tässä mielessä hienoin kaamosmaiseman aika on
tosiasiallisesti kaamoksen jo mentyä
60
2283_.indd 60
Iltapäivällä taivas värjäytyy aniliiniksi, mutta taivaanrajasta nousee yhä
ylemmäksi tummansininen, ilmakehässä näkyvä maapallon varjo.
Käsivarren tuntureilla aurinko pysyy piilossa puolitoista kuukautta.
Pakkaspäivän kaamosmaisema on sininen, mutta etelän kajastus muotoilee
tuulien tuivertamaa hankea.
VALOKUVAAMISEN JA TALVISÄIDEN NÄKÖKULMASTA
EN VOI YHTYÄ HOKEMAAN, ETTEI VENÄJÄLTÄ TULE
SUOMEEN MITÄÄN HYVÄÄ.
tammi-helmikuussa. Jos haluaa nähdä hiihtoladun varrella satumaisinta
sydäntalven metsää, Rukan tai Syötteen hiihtokeskuksiin ehtii vieläkin.
Pakkastalvina aurinko alkaa sulattaa
puiden tykkyä repaleiseksi vasta helmikuun viimeisinä päivinä.
Talvisäät oikkuilevat: Pari talvea sitten puut kantoivat aitoa tykkylunta aivan eteläisimmän Suomen
harjuilla ja kukkuloilla. Tänä jouluna puolet valtakuntaa vietti mustan
joulun.
Oulun tai Kemin korkeudella lumeton sadetuhruinen talvisydän on
yksiselitteisesti masentavaa. Käytännössä päivä ei valkene ollenkaan
ja lamppujenkin valo hukkuu märkänä kiiltävään pimeään.
Syy kelien vaihteluun on yksin-
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.51
Tunturiaavan telttailijalla
jää aikaa nukkumiseen, sillä
päivänvaloa riittää neljästä
viiteen tuntiin ja loppu on
yötä. Pilvetöntä on paljon
useammin kuin etelässä,
revontulia liehuu likimain
joka ilta.
kertainen. Atlantilta vyöryy talvella
märkiä ja lämpimiä matalapaineita,
idästä ja kaakosta puolestaan mantereista kuivaa pakkasilmaa, joka joskus pysyttelee Suomen yllä koko talven. Valokuvaamisen ja talvisäiden
näkökulmasta en voi yhtyä hokemaan, ettei Venäjältä tule Suomeen
mitään hyvää.
Kun aurinko ei nouse
Se oikea kaamos vallitsee aivan pohjoisimmassa Lapissa. Aurinko on kadoksissa marraskuun lopulta tammikuun puoliväliin. Tästä ei kuitenkaan
aivan automaattisesti seuraa, että
pohjoisessa olisi pimeämpää. Kaamosretkistä tuntureille muistan paremmin valon kuin pimeän.
Vaikka pimein aika on keskimäärin myös vuoden pilvisintä aikaa,
tunturien maassa oikea taivas näyttäytyy useammin. Maiseman avoimuus ja puhtaanvalkoinen lumipeite lisäävät valon määrää. Pilvettöminä päivinä keskipäivällä on huikean
sinistä ja taivaalla hehkuu keltaisia,
punaisia ja violetteja pastellivärejä.
Kuutamoiltoina näkee hyvin puuhastella ilman lamppua, ja yhdeksän
tai kymmenen aikaan illalla syttyvät
revontulet. Utsjoki ja Enontekiö hipovat pohjoista revontulivyöhykettä,
joten jonkinlaiset pohjanpalot liehuvat melkein joka ilta.
Siltikin tuntuu ihmeelliseltä, että
muutamat päiväaktiiviset linnut selviävät omin avuin elävinä tuollaisissa
oloissa. Kiirunan taktiikkana on hakeutua kaikkein karuimpiin tuntureitten lakikivikkoihin, joita myrskytuulet pyyhkivät lumettomiksi. Pohjoisimpien metsien lapintiainen ja
kuukkeli puolestaan kätkevät jo elokuusta asti hyönteisiä ja marjoja elinpiirinsä naavatupsuihin ja kaarnankoloihin kylmän ja hyvin lyhyen päivän varalle.
MAKASIINI 1 • 2014
2283_.indd 61
61
8.1.2014 15.51
TAPIONPÖYDÄLTÄ
MAISTUISIKO TALK K
TEKSTI JA
KUVAUSJÄRJESTELYT
MARJA HARTOLA
KUVAT
MARJA GRÖNROOS
Tuoreilla marjoilla
höystetty talkkuna on
kuitupitoista superruokaa. Talkkunajauhot sopivat myös
alkutalven runebergintorttuun.
Vuoden ensimmäisinä viikkoina
herkutellaan runebergintortuilla.
Korvaamalla vehnäjauhot talkkunalla
ja lisäämällä taikinaan vadelmia,
saadaan torttuihin uutta makua.
62
2287_.indd 62
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.53
K KUNARUUNEPERI?
V
anha perinneruoka talkkuna
sopii sellaisenaan välipalaksi
marjojen ja piimän, viilin tai
muiden maitotuotteiden kera, mutta se käy myös pääruokien lisukkeeksi keitettynä. Leivonnaisissa talkkunajauhoilla voi korvata osan vehnäjauhoista, esimerkiksi runebergintortuissa, piirakka- tai sämpylätaikinoissa.
Talkkunaa on tehty erilaisista aineksista: muun muassa kaurasta, ohrasta ja rukiista – harvemmin vehnästä – sekä herneistä ja pavuista.
Talkkunan valmistus kestää monta päivää. Ensin ainekset liotetaan ja
keitetään padassa kypsiksi, sitten ne
valutetaan siivilän läpi ja kuivataan
uunissa tai riihessä, jolloin niihin tulee mieto savun maku. Kun ne ovat
kuivaneet, ne viedään myllyyn jauhettavaksi.
Talkkuna tehdään kokojyväviljasta, joten se on kuitupitoista ja sisältää
lisäksi kivennäisaineita ja vitamiineja. 100 grammaa talkkunaa sisältää
hiilihydraatteja 72 grammaa, ravintokuituja 26 grammaa, proteiinia 13
grammaa ja rasvaa 6 grammaa. Kaura- ja ohratalkkuna sisältävät lisäksi
betaglukaania, jonka on todettu alentavan kolesterolia.
Paimentolaisten pikaruoka
Suomessa talkkunaa syödään kaikkialla muualla paitsi ruotsinkielisillä rannikkoalueilla ja Lapissa. Hämeessä ja Varsinais-Suomen itäosissa talkkunaa kutsutaan piapoksi tai
piepoksi.
Herrasväen pöydässä talkkunaa ei nähty, vaan se on ollut rahvaan kesäruokaa ja talonpojan juhlaruokaa. Syksyllä sadonkorjuujuhlan eli kekrin aikaan miehet kulkivat talosta taloon ja huusivat, ”annetaanko talakkunaa vai kuajetaanko
uuni”. No, talkkunaa he tietysti saivat. Sitä syötiin myös Tapanin päivänä seremoniallisena ruokana ennen
tapaninajoa.
Talkkuna on tullut Suomeen idäs-
tä, jossa se on ollut ikivanha keskiaasialaisten paimentolaiskansojen pikaruoka. Nimi tulee venäjän sanasta tolokno. Venäjällä talkkuna on ollut paastonajan ruokaa ja sotilaiden
kenttämuonaa.
Suomessa tehtiin kypsennetyistä
talkkunajauhoista ja vedestä tai piimästä kylmää tahdasta eli pepua. Se
on ollut nopea eväsruoka, ns. kouratalkkuna, jota voitiin syödä pellolla
suoraan kädestä. Kun talkkunajauhot keitettiin, saatiin puurontapaista keittotalkkunaa eli muttia.
Runoilijan leivos
Tarinan mukaan runebergintortun
keksi kansallisrunoilija J.†L. Runebergin (1804–1877) vaimo Fredrika,
joka loihti makeannälkäiselle miehelleen jotain hyvää niistä aineksista, mitä hänellä oli. Hän teki vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja
sokerikuorrutuksella koristeltuja leivonnaisia. Korppujauhoja siksi, että
nuukana emäntänä hän käytti kaikki leivänmurut. Fredrikan reseptivihkosesta löytyy Runebergin leivos, mutta se poikkeaa nykypäivän
runebergintortusta.
Todennäköisesti tortun kehitti porvoolainen sokerileipuri Lars
Henrik Astenius, joka alkoi 1840-luvulla valmistaa sylinterinmuotoisia torttuja. Runeberg oli
hyvin mieltynyt näihin leivonnaisiin ja hänellä oli tapana nauttia niitä aamiaisella punssin kera. Asteniuksen
leipomuksia alettiin kutsua
runebergintortuiksi. Helsinkiläinen leipomo Ekberg alkoi tehdä näitä kansallisrunoilijan herkkuja ja mainosti niitä jo vuonna 1865 eli
runoilijan elinaikana.
Runebergintorttureseptejä on
monenlaisia: yhteistä niille on
korppujauho, manteli, vadelmahillo ja sokerivesikuorrutus. Talkkunaruuneperit on
mukailtu näistä resepteistä.
TALKKUNARUUNEPERIT
2 MUNAA
2 DL TUMMA SOKERIA
2 DL ÖLJYÄ
1,5 DL TALKKUNAJAUHOA
0,5 DL MANTELIJAUHOA
3 TL VANILLIINISOKERIA
3 TL LEIVINJAUHETTA
2 DL VADELMIA
PÄÄLLE
ROMMIA
VADELMAHILLOA
TOMUSOKERIA
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää
munat, sokeri ja öljy. Jaa taikina muffinivuokiin (noin 20 vuokaa) kahden
lusikan avulla. Paista 200 asteessa noin
20 minuuttia. Ota kypsät leivonnaiset
uunista ja kostuta rommilla. Laita leivonnaisten päälle nokare vadelmahilloa
ja sen ympärille sokerivesikuorrutus.
KOLMEN MARJAN
TALKKUNAHYVE
1 DL MUSTIKKAA
1 DL VADELMAA
1 DL PUOLUKKAA
1 RKL HUNAJAA
(SEKOITA MARJAT
JA HUNAJA)
1 DL RAHKAA
1 DL KUOHUKERMAA
1 TL VANILLIINISOKERIA
1 RKL HUNAJAA
0,5 DL TALKKUNAJAUHOA
Vatkaa kerma. Lisää muut ainekset
ja sekoita. Laita kulhoon vuorotellen
marjoja ja kermarahkaseosta. Koristele
marjoilla ja vihreillä lehdillä.
Talkkunasta ja metsämarjoista saa
raikkaita ja terveellisiä jälkiruokia.
MAKASIINI 1 • 2014
2287_.indd 63
63
8.1.2014 15.53
KÄSIN TEHTY
TULTA
KÄÄVÄSTÄ
Kun nuotio sytytetään
perinteiseen tapaan, tarvitaan
tulusraudan ja ukonkiven
lisäksi taulaa.
Sitä saa koivun kyljessä
kasvavasta taulakäävästä.
TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA
K
äävät palavat eri tavalla kuin puu – ne
kytevät ilman liekkejä. Kytevä kääpä ei
myöskään sammu helposti.
Koska tulenteko oli entisaikaan vaikeampaa kuin nykyään, tarvittiin kääpiä sekä tulen sytyttämiseen että sen säilyttämiseen.
Taulakäävästä valmistettu pehmeä ja huokoinen taula syttyy jo pienestä tulusraudan
ja ukonkiven iskemästä kipinästä.
Taulan käyttö tulen sytyttämiseen on
ollut tunnettua koko pohjoisen Euraasian
metsäalueella. Myös Pohjois-Amerikan intiaanit tunsivat taulan käytön. Vanhimmat
löydöt, jotka kertovat taulan käytöstä tulen
sytyttämiseen, ovat kivikaudelta noin 10
000 vuoden takaa.
Koivun sieni
Yleisin suurikokoinen kääpä, johon metsässä voi törmätä, on taulakääpä. Se lahottaa lähinnä koivua. Taulakääpiä löytää sekä
elävistä koivuista että kuolleista pökkelöistä. Kun pökkelön lahoaminen etenee, taulakääpä menettää valtansa toisille kääpälajeille.
2285_.indd 64
Taulan valmistamiseen käytetään tuoreita kääpiä, joiden alapinta on vaaleahko.
Kuolleet taulakäävät ovat mustuneet tummiksi ja niissä on madonreikiä. Niiden oma
lahoaminen on jo alkanut.
Taulakääpä kantaa vanhaa käyttötarkoitustaan jo nimessään. Sana taula on lainattu meille balttilaisista kielistä. Nykyisin latviassa dagla merkitsee palamista.
Suomessa ei koivuissa kasvavista taulakäävistä ole ollut pahemmin pulaa. Keski-Euroopassa kääpiä käytettiin enemmän
kuin mitä luonto pystyi tarjoamaan. Niinpä
taulakääpiä on viljelty pyökkejä kaulaamalla. Sienitieteilijöiden mukaan nämä vanhat
taulakäävän viljelyalueet näkyvät yhä käävän levinneisyyskartoissa.
Vaikka meillä taulakääpää ei liene koskaan varsinaisesti viljelty, on kääpien keräämiseen ja taulan valmistamiseen erikoistuneita ammattilaisia ollut. Tällainen
on esimerkiksi Aleksis Kiven seitsemässä
veljeksessä kuvailtu Taula-Matti. Hän keräsi metsistä taulakääpien lisäksi myös pakurikääpiä.
8.1.2014 15.55
Tulen siirto vaikeinta
Tulen sytyttäminen on monivaiheinen tapahtuma, joka vaatii keskittymistä. Tulusraudalla eli karkulla lyödään piikiveä vasten, jolloin syntyy kipinöitä. Jos kipinän saa
osumaan iskukohdan vieressä pideltävään
taulaan, alkaa taula kyteä.
Taulaa puhaltelemalla kytevä alue kasvaa. Hehkuva taula pannaan katajankuoresta ja tuohesta tehdyn sytykerullan sisään, johon puhaltamalla tuli siirtyy taulasta katajankuoreen. Palavalla sytykerullalla saakin sitten jo nuotioon tai uuninpesään tulen.
Tulen teossa hankalinta on yleensä saada
tuli siirtymään materiaalista toiseen. Kipinöitä on helppo saada aikaiseksi, mutta kipinän tarttuminen taulaan on jo vaikeampaa. Jos taula syttyy, se kyllä kytee hyvin,
mutta tulta voi olla vastaavasti vaikea saada siirretyksi katajankuoreen.
Taulan hallittu palaminen kytemällä on
tuonut taulalle tulen sytyttämisen lisäksi toisenkin käyttötarkoituksen. Saamelaiset ovat parantaneet erilaisia kipuja taulaamalla.
Kekomainen taulanpala asetettiin kipukohtaan tai sen läheisyyteen ja se sytytettiin palamaan. Palava taula aiheutti ihoon
pienen palohaavan. Uskottiin, että kipu
pääsi tämän haavan kautta ulos ihmisestä.
Taulatut ihmiset ovat kertoneet, että kipu yleensä myös hellitti. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että palavan taulan aiheuttama ärsytys aktivoi ihmisen oman kivunlievitysmekanismin. Samalla taulaaminen
johtaa ihmisen huomion pois alkuperäisestä kivusta. Sillä on siis sekä fyysinen että
psyykkinen vaikutus.
TULUSRAUTA
Tulusrauta eli karkku valmistetaan hiiliteräksestä, jotta se kipinöi kunnolla. Myös oikeanlainen karkaisu on tärkeää. Useat sepät myyvät tulusrautoja ja
niitä myydään esimerkiksi Kansallismuseon museokaupassa.
UKONKIVI
ELI KVARTSI
Suomessakin esiintyvä
kvartsi on kemiallisesti samaa piidioksidia kuin piikivi. Se tosin säröilee enemmän kuin piikivi. Kvartsi sopii silti tulen sytytykseen, mistä se lienee saanut myös suomalaisen nimensä ukonkivi.
PIIKIVI
Piikivi on kovaa kiveä, johon
muodostuu teräviä särmiä. Siihen iskettynä tulusraudasta irtoaa helposti kipinöitä. Suomessa piikiveä ei esiinny, esihistoriallisena aikana piikivi
olikin kauppatavaraa. Nykyihminen voi poimia piikiviä mukaansa esimerkiksi Keski-Euroopan matkalla tai etsiä niitä
purjelaivojen vanhoilta painolastin purkupaikoilta.
Tulen säilyttäjä
Taulan tavoin myös kokonainen kääpä palaa kytemällä. Tämän ominaisuuden vuoksi käävät sopivat tulen sytyttämisen lisäksi
myös tulen säilyttämiseen. Kun tulen teko
oli ennen vaikeampaa kuin nykyisin, syntyi
tarve säilyttää tulta.
Tulen säilyttämiseen kääpää käytetään
sellaisenaan, ilman taulan erottamista ja
muokkaamista. Hiillokseen asetettu ja tuhkalla peitelty kääpä kyti hitaasti ja säilytti siten tulen sisässään vaikka seuraavaan
päivään. Tähän tarkoitukseen on tiettävästi käytetty toista kääpälajia, arinakääpää.
Saamelaiset ovat myös karkottaneet kytevästä käävästä nousevan savun avulla
räkkää eli hyttysiä ja mäkäräisiä. Kytevää
kääpää voitiin pitää sisällä tuvassa tai kädessä ulkona liikuttaessa.
VALMISTA
TAULAA
Kunnolla muokattu taula muistuttaa säämiskänahkaa: se on pehmeää,
taipuisaa ja huokoista.
SYTYKE
Hyvä sytyke tulen siirtoon taulasta
nuotioon on kuivilla
katajankuorilla täytetty tuohirulla.
MAKASIINI 1 • 2014
2285_.indd 65
65
8.1.2014 15.55
KÄSIN TEHTY
1
2
3
4
5
6
Taulakääpä
Kun taulakäävän halkaisee, näkyy, että
suurin osa kääpää on pillistöä. Taula valmistetaan käävän mallosta, jota on yleensä melko ohut kerros heti käävän kovan
kuoren alla. Malto on vaaleanruskeaa
huopamaista ainetta. Käävässä on myös
karkeampaa ainetta oleva ydin, jonka sisälle tuohi kaartuu. Ydin on murenevaa
ainetta eikä kelpaa taulan valmistamiseen.
1
Käävästä kuoritaan puukolla kova kuori, jonka alta paljastuu pehmeä ja vaaleanruskea
malto. Taula valmistetaan mallosta.
2
Kuorimisen jälkeen käävästä erotetaan pillistö. Pillistön erottaminen on helpompaa,
jos käävän jakaa pienemmiksi
paloiksi. Pillit ovat varsin tiukasti
kiinni, eikä haittaa vaikka pieniä
paloja pillistöä jäisikin maltoon
kiinni. Ne irtoavat myöhemmin
66
2285_.indd 66
taulaa muokattaessa.
3
Mallon kappaleita pehmitetään pari vuorokautta vedessä, johon on sekoitettu joko
koivuntuhkaa tai tavallista ruokasoodaa.
4
Liotettu taula nuijitaan litteiksi parin millimetrin paksuisiksi levyiksi. Nuijimiseen sopii puunkappale tai tavallinen
vasara. Kun levyt kuivataan, niitä
on hyvä välillä notkistaa käsissä,
jotta ne eivät kuivu koviksi koppuroiksi.
5
Taulasta repäistään noin
kynnen kokoinen pala sytyttämistä varten. Repäistäessä
taulaan syntyy karvainen ja pehmeä reuna, johon kipinä tarttuu
erityisen hyvin. Taulanpalaa pidetään piikiven ylä- tai alapuolella, niin että taulan reuna on
mahdollisimman lähellä särmää,
josta kipinät lentävät.
Piikiveä ja taulaa pidellään
toisella kädellä ja toisella isketään karkkua kiven särmään.
Karkun pitkä suora pinta kulkee
koko matkaltaan piikiven särmää pitkin iskun aikana, jolloin
kipinöitä syntyy mahdollisimman paljon.
6
Kun taulankappale on syttynyt kytemään, se pannaan tuohirullan sisällä olevien
katajankuorten sekaan. Rullan
sisään puhaltamalla tuli siirtyy
katajankuoriin.
MAKASIINI 1 • 2014
8.1.2014 15.55
LUKIJALTA
Lisätietoa verotuksesta tarvitaan
JYRKI KETOLA ARVIOI kaavailtua metsäverotuksen siirtämistä pääomatuloverotuksesta elinkeinoverotuksen piiriin Metsälehti
Makasiinissa (8/2013). Hän kiinnitti
huomiota elinkeinoverotuksen
monimutkaisuuden mahdollisesti
mukanaan tuomaan verosuunnitteluun tai ”verokikkailuun” sekä
niihin puumarkkinoilla tapahtuviin
häiriöihin, jotka aiheutuvat verojärjestelmämuutokseen liittyvistä
odotuksista. Lisäksi Ketola epäilee
ajatusta, että elinkeinotoiminnallinen metsätalous välttämättä
johtaisi suurempien metsätilojen
syntyyn.
Näiden mahdollisten vaikutusten lisäksi olisi ensiarvoisen tähdellistä tietää, miten ylipäätään
elinkeinomuotoinen verotus vaikuttaisi metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen.
Nykyjärjestelmä
hillitsee kauppaa
Nykymuotoisessa puun myyntitulojen verotuksessa voidaan nähdä
se piirre – eräänlainen piilovaikutus
– että järjestelmä ei ole puuntar-
jontavaikutuksiltaan neutraali.
Neutraalisuusvaje vaikuttaa
puunmyynnistä pidättäytymisen
suuntaan. Pääomatuloverotus
houkuttelee näin metsänomistajat tuottamaan korvauksetta tietyn
ylimääräisen määrän hakkuukypsiin metsiin liittyviä julkishyödykkeitä.
Ensi kuulemalta tämä on hyvä
uutinen ei-metsänomistajille –
siis suomalaisten enemmistölle.
Saavathan he ilman panostusta
lisähyötyjä esimerkiksi metsiin liittyvien virkistyshyötyjen muodossa.
Mutta asialla on myös nurja
puolensa. Myös metsää omistamattomat kärsivät niistä kansantaloudellisista menetyksistä, jotka
aiheutuvat siitä, että verotus vinouttaa kansallisen pääomavarannon jakautumista eri varallisuusmuotojen välillä. Luonnollisesti
metsänomistajat ovat suurimpia
menettäjiä, koska verotus heikentää metsätalouden kannattavuutta.
Elinkeinoveromallin kohdalla
vaikuttaa nopeasti arvioituna siltä, ettei se korjaisi edellä kuvattua
nykyverotukseen piiloutuvaa neutraalisuusvajetta. Tämä siksi, ettei
elinkeinoverotukseen liity sellaisia
piirteitä, jotka epäneutraalisuuden
poistaisivat. Elinkeinoverotukseen
liittyvät ja sen sallimat moninaiset
jaot ansiotulojen ja pääomatulojen välillä sekä yhteisverokannan,
pääomatuloveroasteen ja ansiotulojen marginaaliveroasteen välillä
vaikeuttavat arvioita veroreformin
puunmyyntivaikutuksista. Samoin
on laita yhtiöverotuksen velan ja
oman pääoman epäsymmetriseen
kohteluun liittyen.
Mikäli elinkeinoverotus suosii
poikkeamia optimaalisesta puunmyyntien ajoituksesta, tällä olisi
ilmeisesti metsätalouden kannattavuutta lisäheikentävä vaikutus.
viitataan myös tämän lehden edellisen numeron pääkirjoituksessa.
Metsäverotutkimuksen tulisi luonnollisesti lähteä puhtaalta
pöydältä, ilman ennakkolinjauksia.
Sen olisi hyvä kattaa myös sukupolvenvaihdoskysymys sekä sen
selvittäminen, miten eri tekijät ja
järjestelmät todella vaikuttavat tilakokoon metsätaloudessa, koska
emme tunne tarpeeksi tätäkään
kysymystä.
Metsäverotus on merkitykseltään keskeisimpiä julkisen vallan
ohjauskeinoja metsätaloudessa.
Siitä tehtävät ratkaisut vaikuttavat
syvällisesti ja pitkään koko metsäalan tulevaisuuteen. Poliittisten päätöksentekijöiden on hyvä
saada asiasta mahdollisimman
kattava kokonaisnäkemys ja tehdä päätöksensä metsäverotuksesta parhaaseen mahdolliseen
tutkimustietoon perustuen. Tätä
parasta mahdollista tutkimustietoa ei meillä vielä ole, mutta se on
mahdollista saada aikaan.
Tutkimustieto
puuttuu
Tutkijan viesti päätöksentekokoneistolle on varsin yksinkertainen:
Koska nykyverotukseen sisältyy joitakin negatiivisia piirteitä, ja koska
emme tiedä vaihtoehtoisten järjestelmien kaikkia moniulotteisia
vaikutuksia, tulisi metsäverotuksen
selvittämiseksi lanseerata pikaisesti
riittävän hyvin ja laadukkaasti resursoitu tutkimushanke. Tähän
JUSSI UUSIVUORI
PROFESSORI
METSÄNTUTKIMUSLAITOS
KYSY METSÄLAISTA
HELMIKUUN Metsälehti Makasiinin teemana on uusi metsälaki. Kysy lain sisällöstä tai
kommentoi sitä. Julkaisemme kiinnostavimmat kysymykset ja kommentit seuraavassa
numerossa.
Kysymyksiä voit lähettää joko osoitteella
Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu
21 b, 00100 Helsinki tai internetin välityksellä.
Linkki lukijakyselyyn löytyy Metsälehden verkkosivuilta (www.metsalehti.fi) etusivun oikeasta laidasta. Klikkaa lausetta ”Vastaa kyselyyn”.
Kerro samalla, mistä lehden artikkelista pidit
eniten.
Kaikki viimeistään 3. helmikuuta mennessä tulleet kysymykset ja kommentit osallistuvat arvontaan. Palkintona on tällä kertaa reppujakkara, joka sopii hyvin niin pilkkikuin metsäretkille.
METSÄNOMISTAJA
VIIME
NUMERON
suosituin juttu
oli metsäyrittäjä Tapio HoTOIMINNAN
vin haastatteMIES
lu ”Toiminnan
mies”. Palkinnoksi arvotut
raivausveitset
olemme lähettäneet Reijo Hallikaiselle, Paula Laineelle, Mika Ollitervolle ja Ilpo Vuoriselle. Kiitos
kaikille palautetta lähettäneille!
Kun on perso työlle ja tietää mitä
tekee, voi metsään sijoittaa ilman
suurta omaa pääomaa. Kysykää
vaikka 27-vuotiaalta Tapio Hovilta.
TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKIKUVAT SEPPO SAMULI
6
MAKASIINI 8 • 2013
MAKASIINI 8 • 2013
MAKASIINI 1 • 2014
2296_.indd 67
67
9.1.2014 18.16
7
PALVELUKSEEN HALUTAAN
Haemme metsäosastolle
HANKINTAESIMIESTÄ
Westas Groupin tytäryhtiöt Westas Pihlava ja Westas Raunio
tuottavat vuodessa noin 340
000 m3 kuusi- ja mäntysahatavaraa. Westas Goup ostaa
ja käyttää vuosittain yhteensä
lähes miljoona kuutiota puuta.
Konsernin liikevaihto on noin 90
miljoona euroa, josta lähes 80 %
tulee viennistä. Yli 130 henkeä
työllistävä Westas Oy on myös
merkittävä
bioenergiatoimija
Länsi-Suomen alueella. Konsernin pääkonttori sijaitsee Koskella, josta käsin toimivat hallinto-,
myynti- sekä puunhankintaorganisaatiot.
Tehtävänäsi on vastata omalla alueellasi sahojemme raaka-ainehankinnasta ja puun korjuusta
sekä kaukokuljetuksesta. Yksityisen puunhankintaorganisaation toimintatapa antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja vaihtelevaa työhön. Konsernin pääkonttori sekä puunhankintaorganisaatio sijaitsevat Koskella, avoimen tehtävän sijoituspaikka on Kankaanpää tai Jämijärvi.
Edellytämme hakijoilta metsäalan koulutusta ja aiempaa kokemusta puun osto- ja korjuutehtävistä. Sovit joukkoomme, jos olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, kehittämishaluinen ja
ripeä otteissasi.
Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee lähettää sähköpostitse 29.1.2014 mennessä osoitteella [email protected]. Lisätietoja tehtävästä: metsäpäällikkö Juha Mäki +358 44 7440129
tai [email protected]
Hakevuori 2x120 Makasiini_Makasiini 2.1.2014 10.01 Sivu 1
Hakevuori Oy on vahvasti kasvava metsä- ja metsäenergiaalan yritys. Hankimme energiapuuta oman yrityksemme
käyttöön sekä välitämme
tukki- ja kuitupuuta teollisuuden tarpeisiin. Työllistämme
n. 50 henkilöä ympärivuotisesti eri metsäalan tehtävissä.
Nyt olemme vahvistamassa joukkojamme yhdellä puukaupan ammattilaisella.
PUUKAUPAN AMMATTILAINEN
tartu tilaisuuteen ja tule mukaan työskentelemään
voimakkaasti kasvavaan ja kehittyvään metsäalan yritykseemme. Odotamme sinulta soveltuvaa koulutusta sekä
kokemusta puunosto- ja korjuutehtävistä. Omaathan myös
kiinnostuksen metsäenergiaa kohtaan. Luonteestasi olet
ulospäin suuntautunut, joustava sekä omaat hyvät
vuorovaikutustaidot.
Työalueesi sijoittuu itäiselle Uudellemaalle. Työsuhde on
koe-ajan jälkeen vakituinen. Tarjoamme sinulle monipuolisen, haasteellisen sekä vastuullisen työnkuvan ja
kehitystä tukevan työilmapiirin. Työtehtäviisi kuuluvat
puunosto ja - korjuu sekä omista kohteistasi kuljetuksen
organisointi.
MHY Haukivuori 2x100 Makasiini_92mm 8.1.2014 11.23 Sivu 1
HAUKIVUORI
Mhy Haukivuori toimii Mikkelin kaupungissa, entisen
Haukivuoren kunnan alueella. Palveluksessamme on
3 vakituista toimihenkilöä.
Palvelukseen halutaan
METSÄTOIMIHENKILÖ
Työtehtäviin kuuluu toimistotöiden (kuten kirjanpito ja palkanlaskenta) lisäksi metsäneuvojan työtehtäviä. Työaika jakautuu puoliksi molempien
töiden kesken.
Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukainen.
Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 22.1. mennessä osoitteella Haukivuoren metsänhoitoyhdistys,
Keskustie 54, 51600 Haukivuori tai sähköpostitse
[email protected]
Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Mika
Nykänen puh. 0500 156687 tai toiminnanjohtaja
Veli Manninen puh. 0500 156115.
Lähetä hakemuksesi tehtävään palkkatoivomuksineen
31.1.2014 mennessä: [email protected], tai
Hakevuori Oy PL 3, 07231 Monninkylä.
Lisätietoja tehtävästä: Markku Eskelinen P. 0400-952 377
Ark. Klo 13–14:00.
68
2261_.indd 68
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.17
MHY Karstula 2x90 Makasiini_92mm 3.1.2014 12.26 Sivu 1
PALVELUKSEEN HALUTAAN
Koskisen konsernin puunhankinnasta huolehtiva
Koskitukki Oy hankkii puuta n. 2 miljoonaa
kuutiota vuodessa. Suomen tehtaiden
lisäksi Koskisen Oy omistaa
Vologdan alueella Sheksnassa
koivusahan (OOO Koskisilva)
ja hankkii puuta Venäjältä
hallitsemiltaan vuokraalueilta. Konsernissa
on lähes 1000
työntekijää.
Haemme joukkoomme
puunhankinnan
ammattilaista
KARSTULA-KYYJÄRVI
Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärvi toimii Karstulan ja
Kyyjärven kuntien alueella. Jäseninä on noin 1800 metsänomistajaa ja heillä on noin 70 000 hehtaaria metsää.
Toimihenkilöitä on seitsemän.
Haemme aluevastuullista
METSÄNEUVOJAA
Arvostamme alan tuntemusta, metsäalan koulutusta, oma-aloitteellisuutta, markkinointi- ja yhteistyötaitoja sekä korjuupalveluosaamista. Hakemukset
palkkatoivomuksineen 30.1. mennessä sähköpostilla [email protected]
Lisätietoja pj. Toivo Poikonen puh. 0500-907696 tai
tj. Juha Jokinen puh. 0400-358587
Venäjälle.
MYYDÄÄN
Vastuullasi on oman hakkuutoiminnan
suunnittelu ja työnjohto sekä muut
puunhankinnan ja metsänhoidon toimenpiteet
Venäjällä.
KLAPISÄKIT
Tehtävä edellyttää sujuvaa englannin ja venäjän
kielen taitoa. Arvostamme työkokemusta
vastaavista tehtävistä sekä metsäalan
koulutusta.
Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö
Jussi Joensuu p. 0400 301133. Lähetä
hakemuksesi, CV ja palkkatoivomuksesi
sähköpostilla [email protected]
31.1.2014 mennessä.
POLTTOPUILLE
Isot ja pienet
Heti varastosta
Kattavin mallisto
Edullisesti netistä
www.klapisäkki.fi
14500 Iittala, 040-9310300
Ilmoita
Metsälehti
Makasiinissa
Jarmo Rautapuro
p. 09 315 49 847
jarmo.rautapuro@
metsakustannus.fi
www.koskitukki.fi
Erinomaisuuden voi saavuttaa vain
omistautumalla täydellisesti asialleen.
Koskisen on omistautunut puulle.
Tietoa metsästä.
www.metsakustannus.fi
Tietoa metsästä.
www.metsakustannus.fi
Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.fi
MAKASIINI 1 • 2014
2261_.indd 69
69
9.1.2014 18.17
KRYPTO
70
2262_.indd 70
Nimi
Postinumero
Lähiosoite
IBAN-tilinumero
Postitoimipaikka
BIC-koodi
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.18
Metsäkustannus
maksaa
postimaksun
MERKKIPÄIVIÄ
70 VUOTTA
20.1. Esa Kuusimaa,
Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Tornio
26.1. Bernt Colerus,
metsänhoitaja, Raasepori
Pohjois-Savon alueyksikön
paikkatietoasiantuntija, Kuopio
(matkoilla)
30.1. Jorma Vaara, Länsi-Pohjan
metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Tervola
60 VUOTTA
29.1. Esa Innanen, Otso Metsäpalvelut, Kaakkois-Suomen Savonlinnan alueen metsäpalveluesimies, Savonlinna (matkoilla)
Merkkipäiväpalsta on avoin
kaikille lukijoille. Tietoja voi
lähettää viimeistään kuukautta
ennen merkkipäivää. Liitä mukaan
lähettäjän yhteystiedot. Palstan
osoite: Metsälehti/Merkkipäivät,
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b,
00100 Helsinki. Sähköposti:
[email protected]
50 VUOTTA
25.1. Marjut Pirinen, Suomen
metsäkeskus, Julkisten palvelujen
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b
Tunnus 5011305
Info: 00003
Soidinkuja
4
00003
VASTAUSLÄHETYS
Tunnus 5011305,Info:00001
00003 Vastauslähetys
+
Tilaan Metsälehden / 2014 alkaen
(24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin)
kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk
määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk
kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk
määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk
NIMITYKSIÄ
Kuninkaallinen
metsäakatemia
Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen ja Induforin
konsultti Anders Portin on valittu Ruotsin kuninkaallisen metsäja maatalousakatemian (KSLA)
metsäosastoon. Kaikkiaan uusia
edustajia valittiin kymmenen.
Kuninkaallinen akatemia edistää maa- ja metsätaloutta, ja sen
metsäosasto käsittelee metsien
hoitoon ja hyödyntämiseen sekä metsäteollisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Vastavalitut metsäosaston jäsenet vastaanottavat nimityskirjeensä 28. tammikuuta Tukholmassa akatemian juhlakokouksessa, jossa ovat mukana myös kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia.
Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa)
kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk
määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk
kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk
Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10%.
Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman
peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä
ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun
tällä kupongilla tai puh 09 31549840.
Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi
MAKASIINIKRYPTO 1
Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 30.1. osoitteessa
Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto
1”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa.
Ristikko löytyy
myös osoitteesta
Makasiinikrypto 8, oikea ratkaisu
www.sanaristikot.net.
Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti
heti saatuaan ruudut
täyteen!
Palkinnot makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Tommi Lauri,
Karijoki, Maila Lämsä, Valtimo ja Tapio
Uusikartano, Pyhäranta.
Onnittelumme
heille ja kiitokset kaikille mukana olleille.
Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun
Osoitteenmuutos / 2014 – / 201
Lehden saajan osoite
SUKUNIMI
LÄHIOSOITE
POSTINUMERO
POSTITOIMIPAIKKA
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot
SUKUNIMI
ETUNIMI
LÄHIOSOITE
POSTINUMERO
POSTITOIMIPAIKKA
ASIAKASNUMERONI
LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA
PÄIVÄYS
2262_.indd 71
ETUNIMI
––ALLEKIRJOITUS–––––––––PUHELIN
9.1.2014 18.18
PILKKEITÄ
Lusto täyttää
20 vuotta
Elämää syvässä
varjossa
TEKSTI SEPPO VUOKKO
KUVA JORMA PEIPONEN
LAHOLIMISAMMAL ei silmille
hypi, vaan se on varta vasten etsittävä. Sitä varten on samottava
vanhaan ja kostean metsään, jossa
maassa makaa lahoavia runkoja.
Kyllä laholimisammal kasvaa humuksellakin, mutta se on helpompi
löytää lahopuulta. Siinä sen litteitä,
tiiviisti alustaansa vasten painuneita versoja on helppo tarkastella.
Limisammalella on selvä ominainen hajunsa. Se varoittanee syöjiä
kelvottomasta ravinnosta.
Maksasammalet on yksi vanhimmista kasviryhmistä, joten
niillä on ollut aikaa kehittää hyviä
torjuntakeinoja syöjiään vastaan.
Ilmeisesti maksasammalilla on
melkoinen arsenaali kemiallisia
aseita, joskin niitä on vasta vähän
tutkittu. Huumeveikotkin ovat jo
72
2263_.indd 72
löytäneet maksasammalista oman
suosikkinsa – se ei kuitenkaan ole
laholimisammal.
Lehdet ovat ohuita, läpikuultavia, vain yhden solukerroksen paksuisia. Oikeastaan maksasammalilla ei ole lehtiä, vaan ne ovat sekovarren suomumaisia tai siipimäisiä
laajentumia. Johtosolukkoa ei ole,
vaan kasvi ottaa veden ja ravinteet
suoraan pinnan läpi.
Useimmilla maksasammalilla
on lehdissään öljypisaroita, jotka
näkyvät mikroskoopissa hohtavina
helminä. Ne voivat olla vararavintoa tai sisältää sammalensyöjiä karkottavia aineita. Professori Jouko
Rikkinen esitti jo parikymmentä
vuotta sitten ajatuksen, että öljypisarat toimivat linsseinä, jotka
ohjaavat valon viherhiukkasiin.
Ajatus on looginen, sillä suuri osa
maksasammalista kasvaa laholovisammalen tapaan syvässä varjossa.
LUSTO
Kasvupaikan lisäksi hyvä laholimisammalen tuntomerkki on, että
lehtien muoto vaihtelee: osa lehdistä on pyöreähköjä ja melkein
ehytkärkisiä, osa selvästi lovipäisiä.
SUOMEN Metsämuseo Lusto aloittaa juhlavuotensa hyvässä myötätuulessa. Viime vuonna kävijämäärä kasvoi 18 prosenttia edellisvuodesta. Museoon tutustui 34‰182 vierailijaa, joista joka viides oli
ulkomaalainen.
Metsämuseota suunniteltiin pitkään, ja useat
paikkakunnat kilpailijat sen sijainnista. Lopulta metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus päätettiin pystyttää Punkaharjulle.
Luston suunnitteli arkkitehtitoimisto Lahdelma &
Mahlamäki Oy. Pyöreän rakennuksen runko tehtiin
betonista, mikä herätti aikanaan runsaasti keskustelua.
Luston vihkiäisiä vietettiin kesäkuussa 1994.
20-vuotisjuhlanäyttely ”Kun Suomi putos puusta
– vai putosiko?” avataan 9. toukokuuta. Nähtävänä
on silloin myös kolme muuta erikoisnäyttelyä: Luston
rakennuksesta kertova valokuvanäyttely, Suomen
Taiteilijaseuran 150-vuotisnäyttely sekä bioenergiaa
ja innovaatioita esittelevä näyttely.
Parhaillaan Lustossa on meneillään huoltotauko.
Museo avaa ovensa taas 1. helmikuuta. Silloin ehtii
vielä käydä katsomassa Pentti Väänäsen metsätyöaiheisia valokuvia, jotka ovat esillä maaliskuun
loppuun asti.
Luston laajennusosa otettiin näyttelykäyttöön
2008. Konehallissa voi nähdä myös kävelevän
metsäkoneen.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.19
MARGARETHA LINDHOLM
ENSI NUMEROSSA
TEEMA
KAIKKI
METSÄLAISTA
Uusi laki tuo metsänomistajille
vapauksia ja vastuuta.
SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 27. HELMIKUUTA.
Seuraava Metsälehti ilmestyy 30. tammikuuta.
MAKASIINI 1 • 2014
2264_.indd 73
73
9.1.2014 18.19
TUOTE & TEKIJÄ
Matti Hänninen tietää,
että kerroksittain tehty
puinen rakenne säilyttää
hyvin muotonsa ja taipuu
silmälasikehyksiksi.
SILMÄLASIT VIILUSTA
Tamperelainen
Matti Hänninen taivuttaa
silmälasikehyksiä puuviilusta. Vaihtoehtoja
löytyy peräti neljätuhatta.
TEKSTI TIIA PUUKILA
KUVAT EMIL BOBYREV
”KAIKKI alkoi loppuvuonna 2008. En
löytänyt itselleni sopivia silmälasikehyksiä ja mietin, pitääkö ne tehdä itse. Olin
valmistunut puusepäksi ja tunsin puun
materiaalina, joten puiset kehykset tuntuivat luontevalta vaihtoehdolta.
Oikein työstettynä puu on kevyt, kestävä ja ihoa vasten lämmin materiaali.
Mutta jos olisin tuntenut muita materiaaleja, en olisi valinnut puuta. Muo-
74
2265_.indd 74
vi- tai metallikehysten teko olisi paljon
helpompaa.
prosenttia urakasta, viilaamista ja viimeistelyä riittää.
OLEMME nyt valmistaneet ja myyneet
puisia kehyksiä puolitoista vuotta. Ne
valmistuvat käsityönä Tampereen keskustassa sijaitsevassa verstaassa. Minä
suunnittelen ja vastaan tuotannosta ja
toinen osakas, Lehtisen Laura, hoitaa
markkinoinnin. Nykyään minua avustaa
verstaalla myös Mäkisen Torsti. Viikossa valmistuu 10–20 kehykset.
Käytämme kehyksissä pääasiassa koivuviilua. Rakenne syntyy aina koivusta.
Myös pintaviilu on tavallisesti koivua,
mutta erikoisempiakin puita löytyy, kuten Valkeakoskella kasvanutta pihlajaa
ja itätamperelaista visakoivua.
Puuviilut liimataan yhteen, taivutetaan kaarevaksi ja leikataan tietokoneohjatulla jyrsimellä kehysaihioksi.
Tämän jälkeen meillä on vielä jäljellä 85
MUUTAMA viikko sitten valmistuivat
ensimmäiset kehykset, jotka ovat mielestäni niin hyvät kuin puiset kehykset
vain voivat olla. Siihen vaadittiin viisi
vuotta harjoitusta. Aikaisemminkin kehysten rakenne on ollut napakka, joustava ja kevyt, mutta tällä kertaa saimme
toteutettua myös optikkojen toiveet.
Muutimme kehyksen kaarta ja geometriaa siten, että se on helpompi linssittää.
Kehystemme hinnat lähtevät 460 eurosta ylöspäin. Kun kaikki mallit, koot ja
värit lasketaan yhteen, kehysvaihtoehtojen määrä nousee neljään tuhanteen.
Luulen, että olemme maailman pienin
kehysvalmistaja, jolla on näin suuri valikoima.”
Lisätietoja www.kraakraa.fi.
Kevyimmän
kuuden gramman
kehyksen paino on
kaksi kolmasosaa
kevyimmän hiilikuitukehyksen
painosta.
MAKASIINI 1 • 2014
9.1.2014 18.20
H
AU
TT
AA
!
EN
J A T K U VA T
IL
SÄLE
D
M
ET
S KANN
A
Kestotilaus
kannattaa
Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja.
Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi.
Kestotilaajana
• voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
ja -arkistoa netissä.
osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin.
voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi.
Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille.
voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille.
voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä.
saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa
ja tilaisuuksissa.
tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat.
kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon.
tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen.
Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä.
Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen.
Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden.
Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi
Tai soita: 09 315 49 840
2266_.indd 75
8.1.2014 15.56
Daddy Finland
100 000
SUOMALAISTA
ON OIKEASSA:
Tieto lisää tuottavuutta. Miten?
Lue lisää: www.otso.fi
Peto metsässä.
OTSO on metsäpalveluiden hyväntuulinen uudistaja,
jonka historia, juuret ja osaaminen ovat syvällä
suomalaisessa metsämaassa. Tehtävämme on
saada sinut yllättymään siitä, miten helppoa,
nautinnollista ja tuottavaa metsän
omistaminen oikeasti onkaan.
2267_.indd 76
8.1.2014 16.35