1. No category

15. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2015 • 9 € • www.metsalehti.fi
metsänomistaja
Metsälehti Makasiini 1/2015
KYSYMYSTÄ
Daavittiloiden tilalla
tehdään hakkuita,
klapeja, marjastetaan
ja hiihdetään.
Kannattavuudesta
SUURI
VERONUMERO
Puukauppakoulu
Ensin tarvitaan
leimikko
Patikkaretki
Kuva: jouni klinga
Teema: metsäverotus
14
Metsästä on
moneksi
Kiuruvedeltä
länsirannikolle
Yksi jäsenyys riittää • Puukaupassa toivotaan pakkasta • Pikatestissä reppujakkara
3306_.indd 1
07/01/15 16:55
A!
T
T
U
U
METSÄ
MAHTUU NYT
TASKUUN.
Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi – vaikka keskellä
metsää. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset
työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja
ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus
kohdekuvilla lisätään palveluun talvella 2015. Katso lisätietoja www.metsaforest.fi/mobiili ja
lataa sovellus nyt älypuhelimeesi!
Download from
Windows Phone Store
METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.
Metsa_Mobiili_Metsälehti-Makasiini_230x297_2015.indd 1
3307_.indd 2
5.1.2015 10:41:33
07/01/15 16:29
SISÄLLYS
jorma luhta
58
Seppo samuli
16
Tuomo Pirttimaa
46
metsälehti makasiini
NRO 1/1
15.1.2015
Uutiset
44 Perintömetsä: Yhteinen tahto
4 Pääkirjoitus: Ei enää kiristyksiä
6 Metsänomistaja: Daavittiloille
metsä on sijoitus
12 Kirjava joukko
Metsänhoitoyhdistysten
maksuissa ja jäseneduissa riittää
vaihtelua.
14 PEFC-sertifikaatit syyniin
15 Metsätyyppi: Mitä uutta
luonnonsuojelulakiin, Ilkka
Heikkinen?
16 Markkinat: Kauanko maa kantaa
tänä talvena?
18 Kuukauden puukauppa:
Viime hetken kemerakohde
19 Verkosta: Montako
harvennusta?
Teema: Metsäverotus
20 Metsävuoden tilinpäätös
24 Muista vähennykset
Näillä ohjeilla metsäverolomakkeen
täyttäminen sujuu.
30 Oma korjuu on hankintatyötä
31 Alvit ilmoitetaan joka vuosi
32 Rahapuu: Metsäammattilaisille on
kysyntää
Oma metsä
34 Metsänhoito: 14 kysymystä
kannattavuudesta
37 Pikatesti: Reppujakkara auttaa
luonnossaliikkujia
38 Puukauppakoulu: Ensin pitää olla
leimikko
40 Tutkimus: Tasaikäisenä vai
jatkuvasti?
41 Metsäläisen allakka:
Moottorisaha aarrelaatikossa
42 Kysy pois: Mikä lehtikuusta viivyttää
haussa
46 Uusi palstanpitäjä Pirjo Havia
48 Patikkaretki
Ari Komulainen käveli Kiuruvedeltä
länsirannikolle.
56 Tuoteuutuuksia: Kelkka puunajoon
57 Kolumni: Hyvien uutisten vuosi 2015
Luonnosta
58 Luhta: Tosikot ja veitikat
62 Tapionpöytä: Veripalttu ja
veriohukaiset
64 Käsin tehty: Ei mitään risuja
67 Ennen & nyt: Pojat metsässä
70 Makasiinikrypto
72 Pilkkeet: Silmät selässäkin
82 Tuote & tekijä: Viilusta suojakuoret
MAKASIINI 1 • 2015
3308_.indd 3
3
08/01/15 15:08
Metsäkustannus Oy
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b
00100 Helsinki
Puhelin 09 315 49 800
Telefax 09 315 49 879
E-mail: etunimi.sukunimi@
metsalehti.fi
www.metsalehti.fi
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUS
Päätoimittaja
AD
Anna Back
p. 09 315 49 808
Toimitussihteerit
Jussi Collin
p. 09 315 49 803
Eero Sala
p. 09 315 49 804
Toimittajat
Liina Kjellberg
p. 09 315 49 807
Eliisa Kallioniemi
[email protected]
Eliisa Kallioniemi
p. 09 315 49 802
040 516 4000
Tiia Puukila
p. 09 315 49 806
Valtteri Skyttä
0400 818 078
Ei enää kiristyksiä
V
uodenvaihde toi tullessaan taas uusia veronkorotuksia. Hallituksella on
ollut hyviä aikeita leikata valtion menoja rakenneuudistuksilla, mutta saavutukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Myös talouskasvun vauhdittaminen on osoittautunut ylivoimaisen vaikeaksi. Siksi valtion rahapulan paikkaamiseksi on ollut pakko kiristää veroja.
Pääomatulojen veroprosentti nousi jo pari vuotta sitten 28 prosentista 30 prosenttiin. Samalla säädettiin pääomatuloille porrastus. Aluksi ylemmän verokannan raja oli
niin korkealla, että metsätuloista siihen ylsivät vain poikkeuksellisen isot puukauppatilit. Nyt muutos koskee entistä useampaa metsänomistajaa, mikä heijastuu myös
puun myynteihin.
Vuoden alusta pääomatulojen ylemmän
verokannan raja putosi 30 000 euroon ja
ylempi veroprosentti nousi 32 prosentista 33 prosenttiin. Noihin lukemiin voi Etelä-Suomessa päästä jo parin hehtaarin tukkileimikolla.
Metsänomistajia kirpaisevat myös perintö- ja lahjaveron uudet korotukset. Vuoden
alusta kaikkia asteikkojen rajaveroprosentteja korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä.
Vaalikauden aikana perillisten verotaakka
on kasvanut siinä määrin, että se heikentää
sukupolvenvaihdosten edellytyksiä, vaikka
niitä hallituksen juuri piti parantaa.
4
3309_.indd 4
MAKASIINI 1 • 2015
Kautta linjan kansalaisten veroja on korotettu jo niin paljon, että enempään ei ole
varaa. Tätä mieltä ovat myös vaaleihin valmistautuvat poliitikot.
Siitä huolimatta ei olisi yllätys, jos metsien kiinteistövero otettaisiin uudelleen
esille. Samat kuntien ja valtiontalouden pulmat, verot ja leikkaukset ovat edessä vaali en jälkeen.
Metsässä ei ole enää varaa veronkiristyksille, mutta muuten sieltä on mahdollista saada paljon. Yksinkertainen, vakaa ja
kohtuullisella tasolla pysyvä verotus edistää kaikkein parhaiten metsiin perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. Myös sukupolvenvaihdokset helpottuisivat, jos ne
voisi tehdä ilman monimutkaista verosuunnittelua.
Toimittaja Hannu Jauhiainen on koonnut
tähän numeroon hyvät
vinkit veroilmoituksen
tekoon. Lisäksi kaikki kestotilaajat saavat
lehden mukana Metsäverokirjan. Käytössänne on myöhemmin
helmikuussa myös
neuvontapuhelin.
Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää jo nyt.
Ohjeet löydät sivulta 29.
Taloustoimittaja
Mikko Häyrynen
p. 09 315 49 805
0400 973457
Pohjois-Suomen
aluetoimittaja
Hannu Jauhiainen
Korpikoskentie 8
97510 Vikajärvi
p. 09 315 49 870
0400 150 910
Keski-Suomen
aluetoimittaja
Mikko Riikilä
pl 39
40101 Jyväskylä
p. 09 315 49 845
0400 894 080
Toimituksen sihteeri
Päivi Laipio
p. 09 315 49 809
040 752 9626
Verkkojulkaisu
Metsäuutiset
www.metsalehti.fi
verkkojulkaisujen
sähköposti:
[email protected]
MARKKINOINTI
Markkinointijohtaja
Pasi Somari
p. 09 315 49 873
050 389 0590
Markkinointipäällikkö
Kimmo Hakola
p. 09 315 49 841
0400 913 822
Myyntipäällikkö
Heta Välimäki
p. 09 315 49 849
040 723 1613
MEDIAMYYNTI
Myyntipäällikkö
Jarmo Rautapuro
p. 09 315 49 847
050 331 4137
Yhteyspäällikkö
Sanna Nyman
p. 09 315 49 848
040 596 2200
[email protected]
ASIAKASPALVELU
Tilaukset ja
osoitteenmuutokset
klo 9.00–15.00
Puhelin 09 315 49 840
Eeva Kurko
p. 09 315 49 842
Ulla Ylikangas
p. 09 315 49 844, 050 572 2165
Metsätaloudellinen ammatti­
lehti, Metsätalouden kehittä­
miskeskus Tapion julkaisu
83. vuosikerta, perustettu 1933.
Aikakauslehtien Liiton
jäsenlehti
ISSN
Painopaikka
Paperit
0355-0893
Makasiinin levikki:
34 562(lt/13)
Forssa Print 2015
G-print 170 g
Novapress Silk 80 g
PEFC/02-31-162
Kannen kuva
JOUNI KLINGA
08/01/15 15:31
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. tammiKUUSSA
5.
ralla oli
unasvaa
O
ta
n
s
e
a
k
m
. Pak
Rovanie
täysikuu
ta
ta
is
u
to
u
n
ik
puole
tamm
a, mutta
yltt
k
t
te
u
s
ll
a
5
tu
oli 2
ei silti
ävelyllä
yöhään
tunnin k
kuvan m
n
ti
o
a
aloa,
k
ik
paljon v
mä. Va
a näkyy
s
is
v
u
lta.
k
u
,
d
illalla
iihtola
eiseltä h
h
lä
e
le
se tu
en
éa
Kuva: T
3318_.indd 5
Karvin
08/01/15 14:38
METSÄNOMISTAJA
Teksti Valtteri Skyttä Kuvat Jouni Klinga
”Metsä
on
sijoitus”
Kaarina ja Jouko Daavittila keskittyvät
eläkepäivillään metsiensä hoitoon.
Kokemukset hirsirakentamisesta ovat
saaneet pariskunnan myös pohtimaan
omia hakkuutapoja.
6
3319_.indd 6
MAKASIINI 1 • 2015
08/01/15 15:09
Jouko ja Kaarina Daavittila
ovat kasvattaneet
metsätilansa kokoa
yhdistämällä sukutilan eri
osat ja ostamalla lähistöltä
sopivia metsäalueita.
MAKASIINI 1 • 2015
3319_.indd 7
7
08/01/15 15:09
METSÄNOMISTAJA
”Metsänomistaminen vaatii
panostuksia ja metsä hoitamista.”
T
alvipäivä Kaarina ja Jouko Daavittilan tilalla Utajärvellä on kuin
postikortista. Muutaman tunnin
horisontin yläpuolella viihtyvä
aurinko paistaa oranssinpunaisena puiden latvoihin. Lumi ja
huurre peittävät metsiä ja kaikkialla on hiljaista.
Ainoa ääni tulee siitä, kun suomenpystykorva Vikke hyppii hiirien perässä lumihankeen. Yleensä Vikke ei loiki hiirien vaan hirvien perässä. Menneenä syksynä sen haukku toi kolme kaatoa.
Suomi-neidon kapeimmassa kohdassa sijaitsevat
lumiset metsät odottavat. Jouko Daavittilan mukaan
metsät ovat Oulun seudulla odottaneet viime talvina
vähän turhankin kanssa.
8
3319_.indd 8
Utajärvi
”Talvileimikot eivät mene täällä kaupaksi.”
Etenkin harvennushakkuiden myyminen on hankalaa. Suurin yksittäinen syy talvisen puukaupan
nihkeyteen on kuitupuun heikko kysyntä pohjoisessa Suomessa. Taustalla kummittelee yhä vuonna 2008
lakkautettu Kemijärven sellutehdas.
Toinen syy puukaupan hiljaiseloon ovat pehmeät
korjuuolot. Talvi alkoi Utajärvelläkin vasta myöhään
joulukuussa.
”Täällä on paljon ojitettua metsämaata, joten harvennushakkuu vaatii maan jäätymistä,” Jouko Daavittila sanoo.
Kun kauppojen toteutuminen kestää pitkään, metsänomistajan on turha odottaa, että metsistä saisi rahaa irti nopeasti.
Daavittiloiden edellinen talvipuukauppa meni yli-
MAKASIINI 1 • 2015
08/01/15 15:10
Näkymä Daavittiloiden pihapiiristä vastarannalle.
Särkijärvi ajautui aikanaan huonoon tilaan, kun
läheinen turvesuo ja soiden ojitukset kasvattivat
ympäristökuorman sietämättömäksi. Kunnostuksessa
järvi tyhjennettiin. Pohjaliete tiivistyi ja jäätyi. Kun järvi
täytettiin uudelleen, vedenlaatu parani ja kalat palasivat
takaisin Kiiminkijoesta.
ajalle, ja ostaja korjasi talvileimikon puut vasta pyytämällään lisäajalla. Metsänomistaminen vaatii kärsivällisyyttä.
Metsä tuo pysyvyyttä
Jouko Daavittila on metsästänyt niin pienpetoja kuin hirviä, joten oma metsä
on tärkeä harjoituskenttä koiralle. 9-vuotiaan suomenpystykorva Viken haukusta on kaadettu kaikkiaan 35 hirveä.
Daavittiloiden pihapiiristä avautuu kaksi eri maailmaa. Itse talo seisoo pienen Särkijärven rannalla.
Taloa, vanhaa navettaa ja muita piharakennuksia
ympäröi järven avaruus. Reilun kivenheiton päässä
pellon takana on tukkikokoa hiljalleen lähestyvä tiheä mäntymetsä.
Tilalla ei ole enää tuotantoeläimiä eikä peltoja viljellä aktiivisesti. Nyt keskitytään laajan metsäalan
hoitoon.
”Metsä on sijoitus. Se tuo pysyvyyttä ja tuottoa.
Kun metsää on ostettu lisää, olemme miettineet, mi-
MAKASIINI 1 • 2015
3319_.indd 9
9
08/01/15 15:10
METSÄNOMISTAJA
Heiluva ja sekava tukipolitiikka haittaa Daavittiloiden mukaan uusien metsänomistajien kiinnostumista metsänhoidosta. Pohjois-Pohjanmaalla on myös tärkeää, että pienten pirstoutuneiden metsäpalstojen omistajat saataisiin kiinnostumaan yhteismetsähankkeista.
ten järkevästi uudet metsät sijoittuvat tilaan,
ovatko ne hyviä ja miten niitä pystyy hoitamaan”, Kaarina Daavittila sanoo.
Metsämaasta isot alueet ovat kasvussa
olevia ojitusalueiden metsiä, joten metsätöitä riittää.
”Metsäneuvojakin on sanonut, että kun
et tiedä mitä tekisit, mene metsään”, Jouko
Daavittila sanoo ja nauraa.
Lautoja ja hirsirakentamista
Pariskunnan molemmat osapuolet ovat edistäneet tahoillaan puurakentamista. Jouko Daavittila on käynyt vuosien ajan sahaamassa lautoja Utajärven ja lähikuntien työmailla. Talon lähistölle peitelty kenttäsirkkeli odottaa nytkin lumen alla kevättä ja
laudantekoa.
Sahurin kiireisintä työaikaa ovat kevät ja kesä.
”Kappaletavarasta ei juuri enää rakenneta uutta
maaseudullakaan. Rahtisahurin lautoja käytetään lä-
10
3319_.indd 10
Kanahaukka
tappoi koppelon talon edessä,
mutta jätti saaliinsa Joukolle
täytettäväksi.
hinnä korjausrakentamiseen ja jonkin verran uusiin
rehu- tai konesuojiin”, Jouko Daavittila kertoo.
Kaarina Daavittila jäi syyskuussa eläkkeellä Utajärven pohjoisen naapurin Pudasjärven
kaupunginjohtajan virasta. Kaupunginjohtajana hän oli käynnistämässä hankkeita, joiden
seurauksena Pudasjärvelle on rakennettu tai
ollaan rakentamassa hirsisiä toimistorakennuksia, päiväkoti, koulu ja sosiaalitoimen ylläpitämiä asuntoja.
Hirsirakennusbuumin varsinaisena moottorina on toiminut hirsivalmistaja Kontiotuote, jonka
päämaja sijaitsee Pudasjärvellä.
Kaarina Daavittilan mukaan hirsirakentamisen
suosiota ovat tähän mennessä rajoittaneet energiatehokkuutta koskevat rakennusmääräykset. Pudasjärvellä on pyritty osoittamaan, että isonkin hirsirakennuksen koko elinkaari on todella ekologinen.
”Rakentamisen energiatehokkuudessa on keskitetty liikaa vain seinän lämmönläpäisykykyyn. Massiivi-
MAKASIINI 1 • 2015
08/01/15 15:10
hirsi ei pysty siinä päihittämään muita rakennusmateriaaleja, mutta pelkät seinät eivät ole oikea mittari. Pudasjärvellä on todistettu, että energiataloudellisuus on
kiinni rakennuksen koko elinkaaresta.”
Hirsirakennus ei kuluta väljemmistä seinistään
huolimatta koko elinaikanaan sitä energiamäärää, joka hirsitalon rakennusvaiheessa säästetään. Isojen
hirsirakennusten korkeaksi pelätty hinta ei myöskään
pidä paikkaansa.
”Pudasjärvellä hirsirakentaminen ei tullut kalliimmaksi, sillä rakennuksen pystytysvaiheen työkustannukset jäävät hirttä käytettäessä pienemmiksi”, entinen kaupunginjohtaja kertoo.
Niin lautojen teko kuin hirsirakentaminen saavat
metsänomistajan katsomaan omia puitaan sahaamisen kannalta. Kunnon hirren valmistamiseen tarvitaan tarpeeksi iso ja laadukas puu.
”Tämä on saanut miettimään, hakataanko metsät
liian nuorina. Kalikka ei kelpaa hirreksi”, Daavittilat
sanovat.
”Tämä on saanut
miettimään,
hakataanko metsät
liian nuorina.
Kalikka ei kelpaa hirreksi.”
Metsä vaatii panostuksia
Daavittiloiden talolle vievän tien reunoilla näkyy peurojen jälkiä. Peurat ovat käyneet etsimässä perunoita
ja muuta ruokaa, jota niille on syksyn mittaan tarjottu.
Lähimetsässä näkyy myös useita polttopuuvajoja.
Metsissä kasvavat hieskoivut menevät lähes poikkeuksetta polttopuiksi, sillä tilan rakennukset ovat puulämmitteisiä.
Muuten metsätöitä tuottavat näillä leveysasteilla
etenkin metsäojitusten kunnossapito ja metsäautotiet. Daavittilat ovat olleet aktiivisia tieasioissa ja heidän metsäpalstoilleen johtavat tiet on peruskorjattu.
”Kun aloitimme tilan pidon vuonna 1978, tientekoon ja peruskorjauksiin oli helppo saada lainaa. Nykyään tielainoja ei ole ja tukien jälkeen jäävä summa
pitää maksaa heti pois”, Jouko Daavittila sanoo.
Kaarina Daavittilan mukaan tienkorjaus on usean
maanomistajan yhteinen projekti ja jonkun pitää olla aktiivinen, että korjaus lähtee liikkeelle. Kyselijöille pitää jaksaa vastata ja selvittää rahanmenon periaatteita.
”Metsänomistaminen vaatii panostuksia ja metsä
hoitamista. Perinnön kautta metsää saaneet ovat usein
tottuneet siihen, että vanhempi on hoitanut asiat.”
Jouko Daavittilan mukaan alueen metsänomistajat
ymmärtävät kuitenkin hyvin hyväkuntoisen metsätien positiivisen vaikutuksen puun hintaan.
Daavittiloille teiden kunto on tärkeää, koska metsät ovat monipuolisessa käytössä. Polttopuun teon lisäksi Jouko Daavittilalla on suunnitteilla pieniä hankintahakkuita.
Hiihto on henkireikä
Pariskunta kulkee yhdessä luonnossa. Marjastus kuuluu asiaan ja sieniäkin kerättiin viime vuonna runsaasti. Talvella metsähiihto on etenkin emännän harrastus.
”Hiihtäminen on henkireikä. Meillä on oma la-
Metsien pääpuulajina on mänty. Joulukuusia ja vastakoivuja on hankala löytää
omista metsistä, Kaarina Daavittila sanoo.
tuhöylä ja sitä myöten oma latu”, Kaarina Daavittila sanoo.
Metsien ja soiden lisäksi latu on tehty myös Särkijärven ympäri. Vaikka pariskunta nauttii ympäröivästä luonnosta, järven ja metsien antimiin ei ole ehditty yhdessä paneutua täysin vielä eläkkeelläkään.
Ensimmäinen eläkesyksy sujui Kaarina Daavittilalta yhä työn merkeissä. Hän jatkoi pitkää uraansa
Suomen kuntien parissa tekemällä Raahen seudulle
kuntaliitosselvityksen.
”Kaupunginjohtajana oli niin kova työtahti, että
oli hyväkin, etteivät hommat päättyneet kuin seinään.”
Metsässä liikkumisen lisäksi yhteiseksi eläkeharrastukseksi on kaavailtu kalastusta. Emäntää kiinnostaa etenkin heittokalastus.
”Tässä on ihan lähelläkin hyviä jokia perhokalastukseen. Katsoin tuossa myös jo yhden piponteko-ohjeen tällä talvelle”, entinen kaupunginjohtaja sanoo. •
MAKASIINI 1 • 2015
3319_.indd 11
11
08/01/15 15:10
markkinat
Pohjoisessa päästiin heti vuodenvaihteen pyhien jälkeen talvileimikoiden korjuuseen. Metsäkoneenkuljettaja Keijo Pätsi kaatoi kuusikkoa
Kuusamon kaupungin mailla.
Joko maa kantaa?
Pitkän pakkasjakson
lisäksi puukaupassa
toivotaan
sahasuhdanteen
selkeytymistä.
Teksti Valtteri Skyttä
Kuva Tuomo Pirttimaa
Viime talvi oli tunnetusti lyhyt, ja lämmin syksy heitti tänäkin talvena varjonsa talvileimikoiden ylle. Tammikuun alusta alkaen metsämaa on kantanut hakkuukoneita varmuudella vain Pohjois-Suomessa.
Kuusamolainen metsäkoneenkuljettaja Keijo Pätsi aloitti pääasiassa päätehakkuuta sisältävän työmaan loppiaisen tienoilla.
”Lumi satoi tänä talvena ennen kovia pakkasia, joten ajoreittejä voi joutua paikoin auko-
16
3322_.indd 16
maan lingolla, jotta maa pääsee
jäätymään kunnolla lumen alta”,
Pätsi sanoo.
Roudan odottelu on käynyt
tänä talvena Etelä-Suomessa
niin tuskaiseksi, että puunostajat toivovat muutosta talvileimikoiden lukumäärään. Talvileimikon muuttaminen kesäkorjuukelpoiseksi voi onnistua helpoiten parantamalla metsätien
kuntoa niin, että se kestää tukkirekan kuorman sulanakin.
Metsänomistajien kannattaa
käydä asiantuntijoiden kanssa
läpi, mitkä alueet omista metsistä saisi järki-investoinnilla
muutettua kesäleimikoiksi, kehottaa Stora Enson Etelä-Suomen hankinta-alueen aluejohtaja Jussi Lemmetty.
”Kaikkia talvileimikoita ei
tarvitse saada kesäleimikoiksi,
mutta jos esimerkiksi 5 prosenttia saataisiin muutettua, korjuutilanne olisi tasapainoisempi.”
Sahat odottavassa tilassa
Lemmetyn mukaan märimpien
metsäalueiden jäätyminen vaatii kunnon pakkasta usean viikon ajan.
”Itse sain omassa metsässäni huonosti kantavalle tieosuudelle ajetulla soralla aika isosta
metsäalasta kesäkelpoisen. Hintaa ei tullut kuin suurin piirtein
1 000 euroa”, Lemmetty sanoo.
Talvileimikoiden huonontuvasta maineesta huolimatta
metsänomistajan kannattaa aina tarjota puuta myyntiin, jos
on sen aika, sanoo Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen.
”Olettama, että ei talvileimikko kuitenkaan mene kaupaksi,
on väärä. Puunosto voi olla nykivää. Reippaasti leimikoita tarjolle, niin sitä kautta voidaan
miettiä myyntivaihtoehtoja.”
Parhaiten tämän talven hakkuualueina menevät Laitisen
mukaan kaupaksi mäntyvaltaiset päätehakkuut ja kovien
maapohjien harvennukset. Talvileimikoiden lopullinen kohtalo riippuu Laitisen mukaan pakkasten lisäksi sahojen suhdanteesta.
”Sahatavaramarkkinat ovat
odottavassa tilassa. Ennustaminen on hankalaa. Tunnelma
on varovaisen toiveikas mutta
epävarma.”
Sahasuhdanteen tilanne näkyi ennen vuodenvaihdetta
muun muassa siinä, että kuusitukin menekki oli hyytymään
päin.
Jos talvet jatkuvat lauhoina,
talvileimikoiden korjuukelpoisuuden muuttaminen voi tulla
entistä kannattavammaksi. Tietyt metsäalueet, kuten märät
kuusikot ja pehmeät ojitusalueet, jäävät kuitenkin lähes väistämättä jäätyneen maan aikaan
hakattaviksi.
MAKASIINI 1 • 2015
08/01/15 15:03
Raakapuun kantohinnat
joulukuussa viikolla 52
Koko maa
Viikko-ostojen määrä
▲ nousussa ▼ laskussa
Tukkipuu
mänty
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
koivu
54,57 ▼ 54,08 ▲ 41,71 ▼ 15,62 ▲ 16,98 ▲ 15,68 ▲
Uudistushakkuu
56,21 ▼ 55,06 ▲ 43,30 ▼ 17,32 ▲ 18,18 ▲ 17,35 ▲
Harvennushakkuu
48,19 ▲ 47,62 ▲ 38,09 ▼ 14,11 ▲ 14,70 ▲ 14,30 ▲
Ensiharvennus
46,05 ▲ 44,67 ▲ 33,56 ▲ 14,39 ▲ 14,67 ▲ 13,90 ▲
Tukkipuu
mänty
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
55,34 ▼ 54,58 ▲ 39,68 ▼ 15,55 ▲ 17,33 ▲ 15,67 ▲
Uudistushakkuu
56,92 ▼ 55,41 ▲ 40,87 ▼ 16,55 ▲ 18,42 ▲ 16,85 ▲
Harvennushakkuu
50,87 ▲ 49,88 ▼ 37,42 ▼ 14,94 ▲ 15,53 ▲ 15,54 ▲
Ensiharvennus
46,41 ▲ 44,87 ▲ 33,71 ▼ 14,61 ▼ 14,80 ▲ 14,00 ▼
Keski-Suomi
Tukkipuu
mänty
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
54,53 ▲ 54,02 ▼ 39,88 ▼ 15,35 ▲ 17,00 ▼ 15,55 ▼
Uudistushakkuu
56,86 ▲ 55,19 ▼ 42,10 ▼ 17,34 ▼ 18,58 ▼ 17,82 ▲
1,5
1,25
1,0
0,75
0,5
0,25
0
...
14,34 ▼ 14,56 ▼ 13,79 ▼
14,65 ▲ 15,07 ▲ 14,42 ▲
20
Kuitupuu
10
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
54,02 ▲ 52,40 ▼ 42,81 ▲ 14,97 ▲ 15,58 ▲ 15,14 ▲
Uudistushakkuu
55,64 ▼ 53,51 ▼ 44,51 ▲ 16,61 ▲ 17,04 ▲ 17,20 ▲
Harvennushakkuu
Ensiharvennus
Kymi-Savo
-
-
45,05 ▲ 43,91 ▲
...
Tukkipuu
mänty
-
-
-
13,71 ▲ 11,69 ▲ 12,87 ▲
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
55,95 ▼ 54,86 ▼ 43,87 ▲ 15,80 ▼ 17,03 ▲ 15,89 ▲
Uudistushakkuu
57,38 ▼ 55,89 ▲ 45,32 ▲ 17,34 ▲ 18,33 ▲ 17,77 ▲
Harvennushakkuu
50,09 ▼ 47,98 ▼ 38,71 ▼ 15,12 ▲ 14,85 ▼ 14,59 ▲
Ensiharvennus
46,82 ▼ 45,28 ▲ 36,18 ▲ 14,60 ▼ 14,76 ▲ 14,04 ▲
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
...
16,51 ▲ 17,76 ▲ 16,23 ▲
Uudistushakkuu
57,42 ▲ 55,03 ▼
...
18,49 ▲ 18,18 ▲ 17,82 ▲
47,54 ▲
-
14,71 ▲ 14,90 ▲ 14,90 ▲
-
14,54 ▲
...
46,67 ▲ 44,28 ▼
Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu
mänty
...
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
51,38 ▼ 49,61 ▼
-
15,27 ▲ 14,60 ▼ 15,84 ▲
53,10 ▼ 50,72 ▼
-
17,49 ▲ 16,17 ▼ 17,26 ▲
Harvennushakkuu
44,50 ▲
...
-
12,34 ▲ 12,59 ▲ 12,40 ▲
Ensiharvennus
44,24 ▼
...
-
13,61 ▲
kuusi
koivu
Tukkipuu
mänty
40
45
50
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
0 2009
Kuusikuitu
Mäntykuitu
Koivukuitu
2010
2011
2012
2013
2014
Puutavaralajien kantohintaindeksit
110
106
102
-
Kuusitukki
98
Koivutukki
Kuusikuitu
94
Mäntykuitu
14,31 ▲
Uudistushakkuu
Lappi
35
Mäntytukki
55,89 ▲ 54,39 ▼
Ensiharvennus
30
Kuitupuu
Kaikki yhteensä
Harvennushakkuu
25
koivu
Kaikki yhteensä
Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu
20
30
...
koivu
15
40
46,38 ▲ 44,79 ▲
kuusi
10
50
47,05 ▲ 46,11 ▲
mänty
5
Euroa m3
60
Ensiharvennus
Tukkipuu
1
Kantohintojen kehitys
Harvennushakkuu
Savo-Karjala
2014
1,75
kuusi
Kaikki yhteensä
Etelä-Suomi
2013
Miljoonaa m3
2,0
13,33 ▼
Kuitupuu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
46,66 ▼ 45,75 ▲
-
16,21 ▲
-
15,39 ▲
Uudistushakkuu
47,51 ▼ 46,34 ▼
-
17,65 ▲
-
16,22 ▲
Harvennushakkuu
-
-
-
-
-
-
Ensiharvennus
-
-
-
-
-
-
90
1/2013
Koivukuitu
11/2014
Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100
Indeksi kertoo muutoksista
Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta.
Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi
alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten
leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina,
kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin
paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen
hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010.
MAKASIINI 1 • 2015
3322_.indd 17
17
08/01/15 15:03