Asia: Ennakkotieto Järjestämislupahakemus
OKM /2/591/2015 9.2.2015 Jakelussa mainituille Asia: Ennakkotieto Järjestämislupahakemus: lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudellisten edellytysten arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriö toimittaa ennakkotietona jakelussa mainituille kirjeen lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävien koulutuksen järjestämislupien uudistamisesta sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudellisten edellytysten arvioinnista ja kirjeeseen liittyvät lomakkeet. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevia koulutuksen järjestämislupia koskeva haku käynnistetään eduskunnan hyväksyttyä koulutuksen järjestämistä koskevat lainsäädäntömuutokset (HE 306/2014 vp), jonka jälkeen toimitetaan jakelussa mainituille lopullinen hakukirje ja hakulomakkeet. Samassa yhteydessä vapaan sivistystyön oppilaitosten on toimitettava taloudellisia edellytyksiä koskevat selvitykset. 1. Järjestäjäverkon ja järjestämislupien uudistaminen 1.1 Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää toisen asteen koulutuksen järjestäjärakenteen uudistamisen. Uudistuksen tavoitteena on, järjestäjien toimintakykyä vahvistamalla ja määrää vähentämällä, luoda maahan korkealaatuinen lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjärakenne. Järjestäjäverkon kehittämisen yhteydessä turvataan kaikille perusasteen päättäville nuorille jatkokoulutuspaikka ja koulutuksen hyvä saavutettavuus. Uudistuksella vahvistetaan kansalaisten osaamisperustaa ja tuetaan työelämässä toimivan aikuisväestön osaamisen kehittämistä. Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäkenttä on hajautunut ja sitä uudistetaan vastaamaan 2020luvun työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään jatkossa nykyistä parempaa reagointikykyä ja erikoistumista, jotta muutokseen voidaan menestyksellisesti vastata. Niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa on keskityttävä toiminnan laatuun ja koulutuksen oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Taloudellisiin haasteisiin ja korkeisiin laatuvaatimuksiin vastataan toiminnan rakenteellisella kehittämisellä. Järjestäjäkenttää kootaan lukiokoulutuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Kaikki lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisedellytykset arvioidaan ammatillisten edellytysten, toiminnallisten edellytysten ja taloudellisen kantokyvyn näkökulmasta laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Vapaan sivistystyön osalta arvioidaan taloudellinen kantokyky. Tavoitteena on lukio- ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantaminen ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen valtakunnallisen ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Rakenteellisen uudistamisen suuntaviivojen mukaisesti koulutuksen järjestäjäverkko tulee vastaisuudessa rakentumaan vahvoista koulutuksen järjestäjistä ja oppilaitosten ylläpitäjistä, jotka palvelevat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako on alueella selkeä. Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta. Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkon rakentumisessa otetaan huomioon myös valtakunnalliset koulutustarpeet ja turvataan monipuolinen koulutustarjonta myös ruotsiksi. Suuntaviivojen mukaisesti vapaan sivistystyön toimijoiden talouden kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös niiden syrjäytymistä ehkäisevä työ. Järjestäjäverkkoa kehitettäessä arvioidaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuutta. 2 Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi järjestämislupien myöntämisen edellytyksiä kokonaisuutena sen perusteella, miten laissa säädetyt edellytykset (koulutustarve sekä taloudelliset, ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset) täyttyvät. Kokonaisarviointi perustuu hakijoilta seuraavassa pyydettäviin tietoihin ja opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamiin tilasto-, indikaattori- ennakointi-, arviointi- tietoihin. Järjestämislupia koskeva päätöksenteko perustuu kaikki mainitut asiakokonaisuudet huomioon ottavaan kokonaisharkintaan Hallitus on, rakenteellista kehittämistä koskevien suuntaviivojen mukaisesti jättänyt 4.12.2014 eduskunnalle esityksen laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamiseksi (HE 306/2014) sekä rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevan esityksen (HE 310/2014). Vapaan sivistystyön rahoitusuudistusta koskeva hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 309/2014) on annettu eduskunnalle niin ikään 4.12.2015. Koulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkkoa kehitetään vähenevän resurssikehityksen tilanteessa. Hallitus on julkisen talouden suunnitelmassaan vuosille 2015 – 2018 ja siihen liittyvässä kehyspäätöksessä päättänyt tehostaa lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön toimintaa. Toiminnan tehostamiseen sisältyy vähenevä menokehys. Suurin osa koulutukseen osoitetuista menovähennyksistä astuu voimaan samanaikaisesti koulutuksen järjestämislupien ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä, vuoden 2017 alussa. Alla olevasta taulukosta ilmenevät lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdentuvat menovähennykset. Hallitus päättää uudesta julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen liittyvästä kehyspäätöksestä vuosille 2016-2019 kuluvan vuoden huhtikuussa. Koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudellista kantokykyä tullaan arvioimaan suhteessa uuteen kehyspäätökseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimittaa uuden päätöksen mukaiset määrärahakehykset niiden valmistuttua. Taulukko 1. Rahoituksen taso (valtionosuusrahoitus, sis. valtion ja kuntien rahoitusosuus) eri koulutusmuodoissa 2012 2015 ja kehyspäätöksen 2015 2018** mukainen taso vuonna 2017, miljoonaa euroa. Täsmentyy huhtikuussa 2015. 2012 2013 2014 2015 2017 kehys, Lukiokoulutus 710 714 679 638 615 1687 1692 1669 1624 1446 Ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen 153 142 138 133 105 Oppisopimuskoulutus 206 170 173 173 136 21 19 16 16 8 158 157 157 151 142 2 935 2 894 2 832 2 735 2452 Ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen Ammatilliset erikoisoppilaitokset Vapaa sivistystyö Yhteensä **) kehysluku ei sisällä vielä rahoituksen muutoksia, jotka aiheutuvat rahoituksen tarkistamisesta kustannuksiin perustuvaksi vuonna 2016, eikä lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion muutosta vuodesta 2016 alkaen, jolla ei ole vaikutusta vuoden 2016 yksikköhintaan, sillä tämänhetkisen kehyksen opiskelijamääräarvio on suurempi kuin toteutunut. Verrattuna vuoteen 2015, kehysluku sisältää rakennepoliittisen ohjelman mukaisen määrärahan pienentymisen lisäksi lukiokoulutuksen osalta myös laadun ja laajuuden muutoksen johtuen lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta (+4 milj. €) sekä vuoden 2015 talousarvion määräaikaisen lisäyksen poistumisen (-1 milj. €) , kehys sisältää oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta myös investointien takuukorotuksen summan myös vuodesta 2016 eteenpäin. Mikäli investointien takuukorotusta ei jatketa, rahoitus alenee vielä edelleen n. 60 miljoonalla eurolla. 3 1.2 Järjestämislupien haku ja hakijan tiedot Hallituksen esityksen mukaisesti nykyisten lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettyjen järjestämislupien voimassaolo päättyy 31.12.2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi em. lakien nojalla myönnettävät järjestämisluvat. Valtiorahoitteisen ansio- ja liikennelentäjän ammattiin valmistavan koulutuksen osalta järjestämislupahaku avataan maaliskuussa 2015. Kaikkien koulutuksen järjestämislupaa hakevien on toimitettava lomakkeessa 1 pyydetyt perustiedot ja selvitykset taloudellisesta tilanteesta sekä henkilöstön ja opiskelijoiden kuulemisesta. Lisäksi: Lukiokoulutuksen järjestämislupaa hakevien yhteisöjen tulee täyttää lomakkeessa 2 pyydetyt tiedot. Järjestämisluvassa myönnetään oikeus lukiokoulutuksen järjestämiseen. Ammatillista peruskoulutusta koskevaa järjestämislupaa hakevien yhteisöjen tulee täyttää lomakkeessa 3 pyydetyt tiedot. Järjestämisluvassa myönnetään oikeus oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseen sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavana (ns. opetussuunnitelmaperusteinen) että näyttötutkintoon valmistavana. Ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta koskevaa järjestämislupaa hakevien yhteisöjen tulee täyttää lomakkeessa 4 pyydetyt tiedot. Järjestämisluvassa myönnetään oikeus oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen. Koulutuksen järjestämislupa myönnetään erikseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen ja niitä haetaan erillisillä lomakkeilla. Taulukossa 2 on koottuna tiedot hakulomakkeista, jotka hakijan tulee täyttää: Taulukko 2. Lukiokoulutus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus, Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus lomake 1 erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä lupaa varten erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä lupaa varten erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä lupaa varten lomake 2 erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä lupaa varten lomake 3 lomake 4 erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä lupaa varten erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä lupaa varten 4 Hakemukset ja tiedot taloudellisen kantokyvyn arvioimiseksi on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriöön 1.10.2015 klo 16.15 mennessä. Hakemus liitteineen sekä tiedot taloudellisen kantokyvyn arvioimiseksi toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon (Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO). Täytettävät lomakkeet 1–4 ovat saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilta. Ne on toimitettava hakemuksen yhteydessä paperisina. Paperilla toimitettavien lomakkeiden lisäksi lomakkeet pyydetään toimittamaan myös käyttäen ministeriön www-sivuilla olevia sähköisiä lomakkeita 1.3 Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudellisten edellytysten arviointi Eduskunnalle annetun hallituksen esityksen laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 306/2014) mukaan vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien voimassaolo ei pääty. Lakiehdotuksen mukaan ylläpitämislupa voidaan kuitenkin peruuttaa muun muassa silloin, jos ylläpitämisluvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Lakiehdotuksen mukaan ylläpitäjän on opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä toimitettava selvitys ylläpitämisluvan myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Vapaan sivistystyön valtionrahoituksen vähentyessä kehyspäätöksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt selvittää vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudelliset edellytykset. Jos ylläpitäjän ei katsota selvityksen perusteella täyttävän oppilaitoksen ylläpitämisen taloudellisia edellytyksiä, voi opetus- ja kulttuuriministeriö peruuttaa ylläpitämisluvan. Taloudellisten edellytysten selvittämiseksi vapaan sivistystyön ylläpitäjät täyttävät lomakkeessa 1 pyydetyt, taloudellista selvitystä koskevat tiedot ja ylläpitäjää koskevat tiedot. Mikäli vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä hakee koulutuksen järjestämislupaa lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen tai ammatilliseen aikuiskoulutukseen, tulee sen täyttää hakemaansa koulutustehtävää koskeva lomake tai lomakkeet. Tiedot taloudellisten edellytysten arvioimiseksi on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriöön 1.10.2015 klo 16.15 mennessä. Tiedot toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon (Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO). Täytettävät lomakkeet 1–4 ovat saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilta. Ne on toimitettava hakemuksen yhteydessä paperisina. Paperilla toimitettavien lomakkeiden lisäksi lomakkeet pyydetään toimittamaan myös käyttäen ministeriön www-sivuilla olevia sähköisiä lomakkeita 5 1.4. Koulutuksen järjestämislupaan sisältyvä lupa toimia ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena Nykyisissä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa määrätään myös kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetussa laissa (273/2007) tarkoitetusta luvasta toimia koulutuskeskuksena. Mikäli koulutuksen järjestämisluvan hakija hakee myös lupaa toimia ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena 1.1.2017 lukien, tulee hakijan noudattaa ministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjille 12.6.2007 lähettämässä kirjeessä (146/530/2007) ja sitä täydentävässä 24.2.2012 päivätyssä kirjeessä (10/531/2012) määrättyä hakumenettelyä. Kuitenkin, mikäli koulutuksen järjestämisluvan hakijalla tai jollakin uuden koulutuksen järjestäjäorganisaation muodostavista koulutuksen järjestäjistä on vuoden 2016 päättyessä lupa toimia ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena, hakemukseen ei tarvitse liittää 12.6.2007 päivätyn kirjeen liitteinä olevia tietoja. Muussa tapauksessa tulee noudattaa kirjeissä määrättyä menettelyä. Ministeriön edellä mainitut kirjeet ovat ministeriön www-sivuilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammatillinen_koulutus/lomakkeet_ja_paeaetoekset/? lang=fi 2. Taloudelliset selvitykset sekä henkilöstön ja opiskelijoiden kuuleminen Hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnin lähtökohtana käytetään huhtikuussa 2015 päätettävän julkisen talouden suunnitelman ja kehyksen 2016-2019 mukaista lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja vapaan sivistystyön määrärahatasoa vuosille 2016–2019. Kehyspäätöksen julkistamisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö esittää arvionsa siitä, kuinka paljon ko. koulutusmuotojen rahoitus keskimäärin tulee pienenemään kehyskauden aikana. Alla oleva taulukko perustuu voimassa olevan julkisen talouden suunnitelman ja kehyksen 2015 -2018 määrärahatasoon vuonna 2017. Taulukossa 1. on esitetty vuoden 2017 rahoituksen taso suhteutettuna vuoden 2014 tasoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimittaa hakijoille ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille tiedon uuden kehyspäätöksen rahoituksen tasosta sen valmistuttua huhtikuussa 2015 6 Taulukko 3. Rahoituksen taso (valtionosuusrahoitus, sis. valtion ja kuntien rahoitusosuus) eri koulutusmuodoissa kehyspäätöksen 2015-2018**mukainen taso vuonna 2017 suhteessa vuoden 2014 tasoon. Täsmentyy huhtikuussa 2015. Lukiokoulutus (ml. lakisääteinen kuntaosuus) 90,6 % Ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen (ml. lakisääteinen kuntaosuus) 87,5 % Ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen 76 % Oppisopimuskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja ammatillinen peruskoulutus (ml. lakisääteinen kuntaosuus) 78,5 % Kansanopistot 90,5 % Kansalaisopistot 90,5 % Opintokeskukset 90,5 % Liikunnan koulutuskeskukset 90,5 % Kesäyliopistot 90,5 % **) kehysluku ei sisällä vielä rahoituksen muutoksia, jotka aiheutuvat rahoituksen tarkistamisesta kustannuksiin perustuvaksi vuonna 2016, eikä lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion muutosta vuodesta 2016 alkaen, jolla ei ole vaikutusta vuoden 2016 yksikköhintaan, sillä tämänhetkisen kehyksen opiskelijamääräarvio on suurempi kuin toteutunut. Verrattuna vuoteen 2015, kehysluku sisältää rakennepoliittisen ohjelman mukaisen määrärahan pienentymisen lisäksi lukiokoulutuksen osalta myös laadun ja laajuuden muutoksen johtuen lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta (+4 milj. €) sekä vuoden 2015 talousarvion määräaikaisen lisäyksen poistumisen (-1 milj. €) , kehys sisältää oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta myös investointien takuukorotuksen summan myös vuodesta 2016 eteenpäin. Mikäli investointien takuukorotusta ei jatketa, rahoitus alenee vielä edelleen n. 60 miljoonalla eurolla. Lomakkeen 1 taulukoiden 5-14 tietojen tulee perustua taulukon 1 (yllä) mukaiseen oletukseen rahoituksen vähenemisestä vuoden 2014 tasosta vuoteen 2017. Taulukot täytetään sillä oletuksella, että hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän rahoitus vähenee samassa suhteessa kuin valtakunnallinen rahoituskehys, vaikka yksittäisen koulutuksen järjestäjän rahoituksen taso tulee poikkeamaan keskiarvosta. Lomakkeessa 1 hakijan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän valtionosuusrahoituksen tason oletetaan säilyvän vuonna 2020 vuoden 2017 tasolla. Hakijan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän tulee toimittaa vahvistetut tilinpäätösasiakirjat vuodelta 2014 sisältäen tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. Tilinpäätökseen on liitettävä tilintarkastuskertomus. Hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän tulee antaa lomakkeen 1 taulukossa 4 hakijaa koskevat tiivistetyt tasetiedot vuosilta 2012–2014 sekä vastaavat ennustetiedot 2015–2020. Hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän tulee lisäksi lomakkeen 1 taulukoissa 5 13 antaa jokaisen haettavan järjestämisluvan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen osalta koulutusmuotokohtaiset tuotto- ja kulutiedot vuodelta 2014, jotka perustuvat hakijan kirjanpitoon ja kustannuslaskentaan (ulkoiset ja sisäiset kulut) sekä vastaavalla tavalla laaditut ennustetiedot vuosille 2015 2020 sekä lomakkeessa 14 yhdistellyt tuotto- ja kulutiedot taulukoista 5-13. Kustannuslaskelmat tulee laatia erikseen kunkin koulutusmuodon osalta. Kustannusten kohdistamisessa tulee noudattaa olennaisuuden periaatetta. Kustannuslaskennan kohdistamisperiaatteet tulee dokumentoida ja arkistoida. Lomakkeen 1 taulukoissa 5-14 ilmoitetaan vain sellaisen koulutuksen kustannus- ja tulotietoja, joihin on käytetty/käytetään valtionosuusrahoitusta. Lomakkeilla ei siis ilmoiteta mm. maksullisen palvelutoiminnan tuotto- ja kulutietoja, 7 Mikäli hakija tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä on tai omistajiin kuuluu valtionvarainministeriön määrittelemä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta (ns. kriisikunta), tulee toimittaa selvitys siitä, miten se vaikuttaa taloudelliseen kantokykyyn ja koulutuksen laadukkaaseen järjestämiseen. Vastaavasti hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän, jonka toiminta on merkittävän alijäämäistä tai oma pääoma on menetetty tai joka on selvitystilassa tai jolla on huomattavia maksuhäiriömerkintöjä taikka verovelkoja, tulee toimittaa selvitys ja suunnitelma hakijan taloudellisen kantokyvyn vahvistamiseksi riittäväksi. Henkilöstön tai opiskelijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen tai kuulemismenettelyjen yhteydessä esiin nousseet merkittävät näkökohdat liitetään järjestämislupahakemukseen. Näkökohdat kirjataan taulukkoon 15. Tarvittaessa neuvotteluista tai kuulemismenettelystä voidaan hakemukseen liittää erillinen liite. 8 3. Lukiolain nojalla myönnettävän koulutuksen järjestämisluvan hakeminen Hallituksen esityksen (HE 306/2014) 3 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa sisältää oikeuden järjestää lukiokoulutusta ja lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät tarpeelliset ehdot. Lupa myönnetään erikseen suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen. Koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitoksista luvassa määrätyissä kunnissa. Mikäli kunta on mainittu järjestämisluvassa, edellyttää se lukiokoulutuksen järjestämistä kyseisessä kunnassa. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Järjestämislupa on yksi kokonaisuus ja oikeuttaa lukiokoulutuksen järjestämiseen nuorille ja aikuisille. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB) ja Reifeprüfung –tutkinnon järjestämisen osalta (edellyttää erityistä koulutustehtävää), myös tutkinnon järjestäjäoppilaitos kirjataan luvan erityisehtoihin. Mahdollisen erityisen koulutustehtävän hakemisen osalta tulee esittää perustelut kyseisen koulutuksen valtakunnalliselle tai alueelliselle tarpeelle ja järjestämisedellytyksille sisältäen mm. henkilöstön, tilat ja kyseisen koulutuksen rahoitus. Kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhdistyessä uudeksi koulutuksen järjestäjäksi toteutumatietojen tietopohjana käytetään yhdistyneiden koulutuksen järjestäjien olemassa olevia tietoja. Täysin uusien hakijoiden osalta edellytyksiä arvioitaessa käytetään historiatietojen osalta arviota ja täytetään ainoastaan tulevaa toimintaa koskevat osat. 3.1 Koulutustarve Alueellisen tai valtakunnallisen koulutustarpeen arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijapohjan ja koulutukseen hakeutumisen lisäksi myös alueen perusopetuksen päättävien ikäluokkien koko, alueen lukiokoulutuksen hakeutumisaste, väestöpohja sekä ennusteet opiskelijapohjan ja väestöpohjan kehittymisestä. Riittävä opiskelijamäärä antaa hyvät toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset lukiokoulutuksen kustannustehokkaalle järjestämiselle. Opetuskieleen, koulutuksen erityispiirteisiin, alueellisiin erityistarpeisiin kuten esimerkiksi pitkiin etäisyyksiin ja alueen vähäiseen väestöpohjaan, valtakunnallisiin lukiokoulutuksen koulutustarpeisiin ja kokonaiskoulutustarjontaan liittyviin tekijöihin kiinnitetään myös huomiota koulutustarvetta arvioitaessa. 3.2 Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset Koulutuksen järjestäjällä on oltava koulutuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämästään koulutuksesta, eikä se voi ulkoistaa suurinta osaa opetuksen henkilöstöstään osto- tai hankintapalveluina toiselle osapuolelle. Samoin hakijalla tulee olla käytettävissään koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskeluun soveltuvat riittävät, turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet. Hakijalla tulee olla voimassa olevien lukion valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukainen, koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma. Lupaa haettaessa hakijan on osoitettava, millaista osaamista ja kokemusta sillä on lukiokoulutuksen järjestämisestä. 9 Koulutuksen järjestäminen edellyttää lainsäädännön ja tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteista annettujen määräysten täyttymistä. Toiminnallisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomioita myös siihen, missä määrin hakemuksen mukainen koulutus muodostaa esitettyjen tietojen perusteella säännösten ja määräysten mukaisesti toimivan kokonaisuuden sekä ottaa huomioon suunnitellun koulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden. Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus joustaviin ja yksilöllisiin opintopolkuihin ja hänen tulee olla mahdollista opiskella lainsäädännössä säädetyt lukion oppimäärän mukaiset opinnot kolmen vuoden kuluessa. Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Hakijan tulee voida osoittaa, miten se on yhteistyötyössä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa. Yhteistyötä ilmentävät pysyvät yhteistoimintarakenteet ja -sopimukset. Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan lukiolaissa tarkoitetuista palveluista lukiolain 3 §:ssä tarkoitetulta koulutuksen järjestäjältä tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa kuitenkin hankkimiensa palveluiden lainmukaisesta järjestämisestä. Hakijan tulee kyetä kuvaamaan myös, miten lukiolain 21, 22 ja 23, 27 ja 28 §:ssä säädetyt opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, oikeus saada opetusta ja osaamisen tunnustaminen sekä opiskelijan osallisuus tulevat toteumaan tai järjestetään. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava toimintansa riittävän korkea laatu ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu opintojen saatavuuden osalta kuntien alueella, jossa koulutusta järjestetään sekä alueilla, jonka koulutustarpeeseen lupaa haetaan. Toiminnallisten edellytysten arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten hakija tulee arvioimaan järjestämäänsä koulutusta. Hakijalla tulee olla toimivat arviointi- ja siihen sisältyvät laadunhallinnan menettelyt, joilla varmistetaan koulutuksen laatua. Tarkastelussa otetaan huomioon myös alueelle oleva tai sinne rakentuva lukio- ja muu koulutus kokonaisuudessaan. Tässä yhteydessä hakija kuvaa järjestämänsä lukiokoulutuksen ja perusasteen aineenopetuksen keskinäistä yhteyttä ja vaikutuksia, mikä myös otetaan huomioon lupaa harkittaessa. 3.3 Taloudelliset edellytykset Koulutuksen järjestäminen kustannustehokkaasti, opiskelijan joustavia opintopolkuja ja opintovalintoja mahdollistavaksi edellyttää taloudellisesti riittävän vahvaa koulutuksen järjestäjää. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. hakijan kulurakenne, arvioitu tulokehitys, opiskelijamäärän vakaus. Hakijan tulee osoittaa vakavaraisuutta ja taloudellisesti riittävää vahvuutta, jotta se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista, kuten esimerkiksi opiskelijamäärien vaihteluista ja muista kustannusten tilapäisistä vaihteluista. Lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan lakisääteisen rahoituksen turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti, mikä edellyttää tarkoituksenmukaisia toiminta- ja kustannusrakenteita. Koulutuksen järjestäjä voi kohdentaa toimintaan omaa rahoitustaan. Hakijan taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnin lähtökohtana käytetään huhtikuussa 2015 päätettävän julkisen talouden suunnitelman ja siihen liittyvän kehyspäätöksen mukaista lukiokoulutuksen määrärahatasoa vuosille 2016–2019. Kehyspäätöksen julkistamisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö esittää arvionsa siitä, kuinka paljon lukiokoulu10 tuksen rahoitus keskimäärin tulee pienenemään vuoteen 2017. Järjestäjäkohtaiset arviolaskelmat esitetään vuodelle 2016. Hakijan lomakkeella 1 ilmoittamista taloudellisista tiedoista ja arvioista muodostetaan taloudellista tilaa kuvaavat tunnusluvut. Lomakkeessa 2 hakija esittää arvionsa lähivuosien taloudellisista toimintaedellytyksistään ja mahdollisista riskeistä sekä toiminnan sopeuttamistarpeista pohjautuen lomakkeella 1 ilmoittamiinsa tietoihin ja tunnuslukuihin. Hakija arvioi vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen kehitystä ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Syitä olennaisille muutoksille arvioidaan tarvittaessa myös muiden kuin edellä mainittujen taloudellista tilaa koskevien tunnuslukujen osalta. Hakija arvioi myös kiinteistö- ja vuokrakustannusten kehitystä mukaan lukien poistot sekä päätettyjä/tehtyjä investointeja ja tulevia investointitarpeita suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Niin ikään kuvataan taloudelliset riippuvuudet omistaja- tai muista tahoista, erityisesti kiinteistöjä, tiloja ja laitteita koskevien sopimusten ja vuokrien määräytymisperusteiden osalta. Hakijan tulee esittää sopeuttamissuunnitelma siitä, millä keinoin se aikoo päästä tavoitteeksi asettamiinsa tunnuslukuihin. 3.4 Lukiokoulutuksen järjestäjäverkon kehittämisen tukeminen Eduskunnan käsittelyssä olevan lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoitusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 310/2014 vp) sisältyy lukiokoulutuksen järjestäjän rahoituksen harkinnanvaraista korottamista koskeva säännös. Lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä on mahdollista tukea harkinnanvaraisella rahoituksella 1-3 vuoden ajan. Lisäksi hallituksen esityksen 13 §:n 3 momentissa sisältyy mahdollisuus korottaa yhdistyvien koulutuksen järjestäjien suoritteita valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla, joka toisi yhdistyville koulutuksen järjestäjille määräaikaisesti korotuksen rahoitukseen Hallituksen esityksessä 310/2014 vp lukiokoulutuksen rahoitukseen sisältyy saavutettavuuskorotus (16 § 5 mom.), joka poistaa yhdistymisen esteitä koulutuksen järjestäjien välillä. Se mahdollistaa lukiokoulutuksen toimipisteiden säilyttämisen myös niissä kunnissa, joiden alueen toimipisteissä alle 18 vuotta täyttäneenä aloittaneiden opiskelijoiden opiskelijavuosimäärä on yhteensä alle 200 suomen- tai ruotsinkielisessä koulutuksessa riippumatta siitä, kuka on koulutuksen järjestäjä. Tämä tukee lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista uudistamista. 11 4. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen Ammatillista peruskoulutusta koskevan lakiehdotuksen (HE 306/2014) 8 §:n 1 momentin mukaan lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävä lupa koskee oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA) sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua oppilaitosmuotoista ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta. Lupa myönnetään erikseen suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutuksen järjestämiseen. Lakiehdotuksen 8 §:n 4 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnallinen tai alueellinen koulutustarve ja tarjonta. Lisäksi järjestämisluvan saaminen edellyttää, että hakijalla on ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset lakiehdotuksen 9 §:ssä säädetyn koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Lakiehdotuksen 9§:n mukaan järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset koulutusaloista, tutkinnoista, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta, opetuskielestä, kunnista joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijavuosimääristä, erityisestä koulutustehtävästä ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista, velvoitteista ja kehittämistehtävistä. 4.1. Haettava järjestämislupa ja koulutustehtävä 4.1.1. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaan sisältyvä koulutustehtävä Hakulomakkeella hakija kuvaa hakemansa koulutustehtävän ja perustelee kunkin haettavan asiakokonaisuuden lyhyesti perusteluosion kysymysten yhteydessä. Perusteluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota asioihin, joissa haetaan muutosta nykytilaan (nykytila = hakemuksen pohjana olevien koulutuksen järjestäjien yhdistetty koulutustehtävä vuoden 2016 lopussa). Niin ikään hakijan tulee esittää suunnitelmansa perusteluineen siitä, miten se aikoo jatkossa profiloitua tutkinto- ja tarvittaessa osaamisalakohtaisesti haettujen koulutusalojen ja järjestämispaikkakuntien puitteissa. Suunniteltaessa nykyiseen toimintaan merkittävää muutosta (laajennettaessa tai supistettaessa toimintaa) hakijan tulee esittää perustelut (toiminnan sopeuttaminen väheneviin resursseihin, koulutustarpeen tai –kysynnän muutokset, työnjako muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa jne.). Erityisesti suunnitelmat järjestäjälle kokonaan uusien koulutusten käynnistämisestä ja vastaavasti vakiintuneiden koulutusten lopettamisesta koulutustehtävän puitteissa on syytä tuoda esille. 12 Koulutustehtävässä on tarkoitus määrätä alla luetelluista asioista, joita hakulomakkeella haetaan: koulutuksen järjestäjän opetuskieli kunnat, joissa koulutusta voidaan järjestää (tässä järjestäjä esittää suunnitelmansa siitä, minkä kuntien alueella koulutusta aiotaan järjestää) ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijavuosimäärä (tässä hakija esittää hakemansa opiskelijavuosimäärän vuosille 2017 2021. Perusteluosion taulukoissa hakija esittää suunnitelmansa siitä, miten haettu opiskelijavuosimäärä jakautuu opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja valmentaviin koulutuksiin (VALMA ja TELMA) sekä näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen) tutkintotavoitteinen koulutus: koulutusalat, joilla koulutusta voidaan järjestää (tässä hakija esittää mitä tutkintoja ja osaamisaloja se aikoo järjestää hakemillaan koulutusaloilla) valmentavat koulutukset: ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Valmentavan koulutuksen lupaa haetaan siinäkin tapauksessa, että hakijalle on myönnetty tämä lupa 1.8.2015 alkaen. erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä (erityiseen koulutustehtävään sisältyvät perustutkintoon johtavat/valmistavat koulutukset, valmentavat koulutukset sekä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät; tässä hakijan on esitettävät toiminnan suunniteltu laajuus) koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot, velvoitteet ja kehittämistehtävät (tähän sisältyvät esim. vieraskieliset koulutukset, koulutuskokeilut ja yksittäistä koulutusalaa, tutkintoa tai osaamisalaa koskevat valtakunnalliset tai muut kehittämistehtävät tai velvoitteet esim. metsäkoneenkuljettajakoulutus) Koulutuksen järjestämislupaan sisältyvä koulutuskeskuslupa Haettaessa lupaa toimia ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena tulee hakijan noudattaa ministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjille 12.6.2007 lähettämässä kirjeessä (146/530/2007) ja sitä täydentävässä 24.2.2012 päivätyssä kirjeessä (10/531/2012) määrättyä menettelyä. Mikäli hakijalla tai jollakin uuden koulutuksen järjestäjäorganisaation muodostamista koulutuksen järjestäjistä on vuoden 2016 päättyessä lupa toimia ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena ja järjestää edellä mainituissa kirjeissä mainittuja ammattipätevyyskoulutuksen sisältäviä kuljetusalan tutkintoja, hakemukseen ei tarvitse liittää 12.6.2007 päivätyn kirjeen liitteinä olevia tietoja. Muussa tapauksessa tulee noudattaa kirjeissä määrättyä menettelyä. Ministeriön edellä mainitut kirjeet ovat ministeriön www-sivuilla osoitteessa : http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammatillinen_koulutus/lomakkeet_ja_paeaetoekset/? lang=fi 13 4.2. Hakemuksen perustelut 4.2.1. Koulutustarve Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnallinen ja/tai alueellinen koulutustarve ja tarjonta. Koulutustarpeen arvioinnissa käytetään hyödyksi valtakunnallisia ja alueellisia koulutustarve-ennakointeja. Koulutuskysyntää arvioidaan pääasiallisesti koulutukseen hakeutumista ja koulutuksen vetovoimaa kuvaavien tilastojen perusteella. Koulutustarjontaa arvioidaan suhteessa koulutuksen alueelliseen ja alakohtaiseen saavutettavuuteen ja saatavuuteen. Alueen väestöpohjan/-rakenteen perusteella arvioidaan ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta keskeisille ammatillisen koulutuksen kohderyhmille (perusopetuksen päättävät nuoret, vailla tutkintoa olevat nuoret ja aikuiset, jne.). Alueen elinkeinorakenteen, työvoimatarpeen ja työelämän osaamistarpeiden muutosten perusteella arvioidaan tarvittavien koulutusvolyymien lisäksi myös koulutusala-/tutkintokohtaista profiloitumistarvetta. Samalla tarkastellaan myös työnjakoa alueen muiden toimijoiden kanssa. Hakija kuvaa hakulomakkeen taulukoissa lähivuosille suunnittelemansa koulutusvolyymin (opiskelijamäärät, uudet opiskelijat ja tutkinnot), jolla se aikoo vastata alueelliseen ja/tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen. Suunnitelmassa volyymitiedot esitetään koulutusaloittain erikseen opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintona suoritettavan perustutkintoon valmistavan koulutuksen osalta. Volyymitavoitteet esitetään soveltuvin osin myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) osalta. Lisäksi tarjontatietojen (uudet opiskelijat) osalta esitetään suunnitelmat ja tavoitteet sille, miten tarjontaa aiotaan kohdentaa ammatillisen peruskoulutuksen keskeisille kohderyhmille (perusopetuksen päättävät nuoret, ylioppilaat, vailla tutkintoa olevat nuoret ja aikuiset). Hakija arvioi sitä, miten sen järjestämislupaan esittämällä koulutusvolyymilla voidaan vastata alueelliseen ja/tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen painottuen hakijan pääasialliselle toiminta-alueelle. Hakijan tulee koulutustarjonnan volyymia näyttötutkintoon valmistavassa ja opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioidessaan ottaa huomioon lainsäädännön edellytykset perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden ohjaamisesta näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Hakija kuvaa tiiviisti suunnittelemansa koulutustarjonnan vastaavuutta alueelliseen ja tarvittaessa valtakunnalliseen koulutus- ja osaamistarpeeseen ottaen huomioon ennakoitavan työvoimatarpeen/työelämän muuttuvien osaamistarpeiden lisäksi myös alueen tulevan väestökehityksen ja alueen muun koulutustarjonnan (esim. lukiokoulutus). Tässä kuvataan myös hakijan suunnittelemat toiminnan painopistealueet ja mahdollinen profiloituminen suhteessa muihin saman toiminta-alueen tai koulutusalan/tutkinnon/ koulutuksen järjestäjiin. Lomakkeella kuvataan tiivistetysti koulutuksen järjestäjän tulevaa toimintaa ohjaavat keskeiset strategiset linjaukset, jotka perustuvat toimintaympäristön muutosten ja hakijan vahvuuksien pohjalta rakennettuun visioon koulutuksen ja koko toiminnan pitkäjänteisestä kehittämisestä. 14 4.2.2. Ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on haettavan koulutustehtävän hoitamiseen tarvittava kelpoisuusehdot täyttävä opetusja muu henkilöstö tai muutoin hankittu osaaminen. Opetushenkilöstöllä tulee olla monipuolinen työelämäosaaminen sekä laaja yhteistyöverkosto työ- ja elinkeinoelämän ja alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Hakijalla tulee olla haettavan koulutustehtävän hoitamisen edellyttämät tilat, laitteet ja välineet, toimivat ja monipuoliset oppimisympäristöt ja pedagogiset järjestelyt, toimivat ja laajat työelämäyhteydet sekä tarvittavat muut laadukkaan koulutuksen järjestämisen edellyttämät puitteet. Hakijalla tulee olla koko toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt. Ammatillista koulutusta koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu syksystä 2015 lukien. Uudistuksen yhteydessä on vahvistettu ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta. Tavoitteena on edistää joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on myös hallituksen esitys, jossa esitetään lisättäväksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettuun lakiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta koskevat säännökset (HE 211/2014 vp). Tavoitteena on muodostaa perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheeseen yhtenäinen koulutuskokonaisuus. Näiden molempien uudistusten toimeenpano edellyttää, että koulutuksen järjestäjällä on riittävän laaja koulutustarjonta, riittävä opiskelijavolyymi ja toimivat työelämäsuhteet. Näin mahdollistetaan esimerkiksi se, että opiskelija voi nopeuttaa opintojaan, sisällyttää tutkintoonsa tutkinnon osia myös muiden alojen ammatillisista tutkinnoista tai hankkia osaamista työssäoppimispaikassa, työelämässä tai oppisopimuskoulutuksessa. Hakija kuvaa hakemansa koulutustehtävän hoitamiseen suunnittelemansa henkilöstöresurssin, henkilöstön kelpoisuuden ja suunnitelmansa henkilöstön osaamisen (mukaan lukien työssäoppimisen ohjaus) kehittämiseksi. Tässä kuvataan myös henkilöstöresurssien mahdollinen yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa. Hakija kuvaa hakemansa koulutustehtävän hoitamiseen varaamiensa tilojen, välineiden ja laitteiden toimivuutta ja soveltuvuutta (mm. saavutettavuus ja esteettömyys), oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja toimintastrategiansa toteuttamiseksi, työelämäyhteyksiä sekä yksilöllisten ja joustavien koulutuspolkujen toteuttamismalleja. Hakijan tulee kyetä kuvaamaan myös, miten ammatillisen koulutuksen lain 28, 29, 30, 36 ja 37 §:ssä säädetyt opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, oikeus saada opetusta ja osaamisen tunnustaminen sekä opiskelijan osallisuus tulevat toteutumaan tai järjestetään. Tässä kuvataan myös tiiviisti hakijan nykyinen/nykyiset ja suunniteltu toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan menettelyiden (prosessien) sisältyminen siihen. Tässä kuvataan myös hakijan yhteistyö alueella toimivien muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja alueen muiden toimijoiden, erityisesti lukiokoulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Lisäksi kuvataan käytännön yhteistyömuotoja työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja järjestelmä/menettelytavat, jolla hakija ennakoi ja arvioi alueen työelämän koulutustarpeita. Lomakkeella kuvataan tiivistetysti, miten hakijan tässä kuvaamat toimintakokonaisuudet tukevat hakijan toimintaa ohjaavien keskeisten strategisten linjausten toteuttamista. 15 4.2.3. Taloudelliset edellytykset Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on pitkän aikavälin taloudelliset edellytykset ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Hakijan on osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättäviä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista, kuten esimerkiksi kohtuullisista opiskelijamäärien vaihteluista sekä tarvittavista investoinneista. Hakijan taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnin lähtökohtana käytetään huhtikuussa 2015 päätettävän julkisen talouden suunnitelman ja siihen liittyvän kehyspäätöksen mukaista ammatillisen peruskoulutuksen määrärahatasoa vuosille 2016–2019. Kehyspäätöksen julkistamisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö esittää arvionsa siitä, kuinka paljon ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus keskimäärin tulee pienenemään kehyskauden aikana. Järjestäjäkohtaiset arviolaskelmat esitetään vuodelle 2016. Osana taloudellisten toimintaedellytysten arviointia hakijan tulee esittää suunnittelemansa keskeiset konkreettiset toimenpiteet, joilla se sopeuttaa toimintansa nykyistä pienempään resurssitasoon vuodesta 2017 lukien. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että hakijat käyttävät tässä vaiheessa lähtökohtana vuosille 2017–2020 valtionosuusrahoituksen pienenemistä hakijan osalta suhteellisesti yhtä paljon kuin kehyspäätöksen mukainen resurssitaso laskee suhteessa vuoden 2014 tasoon. Täysin uusien hakijoiden osalta käytetään arviota ja täytetään ainoastaan tulevaa toimintaa koskevat osat. Hakulomakkeen taulukoissa hakija esittää taloudellista tilannettaan kuvaavat tunnusluvut ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Esittämiensä tunnuslukujen perusteella hakija arvioi lähivuosien taloudellisia toimintaedellytyksiään ja mahdollisia riskejä sekä toiminnan sopeuttamistarpeita. Hakija arvioi vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen kehitystä ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Syitä olennaisille muutoksille arvioidaan tarvittaessa myös muiden kuin edellä mainittujen taloudellista tilaa koskevien tunnuslukujen osalta. Tässä arvioidaan myös mm. kiinteistö- ja vuokrakustannusten kehitystä mukaan lukien poistot sekä päätettyjä/tehtyjä investointeja ja tulevia investointitarpeita suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Niin ikään kuvataan taloudelliset riippuvuudet omistaja- tai muista tahoista, erityisesti kiinteistöjä, tiloja ja laitteita koskevien sopimusten ja vuokrien määräytymisperusteiden osalta. Hakijan tulee esittää sopeuttamissuunnitelma siitä, millä keinoin se aikoo päästä tavoitteeksi asettamiinsa tunnuslukuihin. 4.3. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämisen tukeminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista on järjestäjäverkon alkuvaiheen kustannusten perusteella tuettu yksikköhinnan harkinnanvaraisella korotuksella fuusion laajuudesta riippuen 1 3 vuoden ajan. Tätä menettelyä voidaan edelleenkin jatkaa. Eduskunnan käsittelyssä olevan lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoitusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 310/2014 vp) sisältyy nykyistä vastaavasti oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjän rahoituksen harkinnanvaraista ko16 rottamista koskeva säännös. Ministeriön tarkoituksena on syksyllä 2016 päätettäessä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien vuoden 2017 rahoituksesta ottaa huomioon 1.1.2017 lukien voimaan tulevia järjestäjäfuusioita koskevat päätökset. Lisäksi hallituksen esityksen 13 §:n 3 momentissa sisältyy mahdollisuus korottaa yhdistyvien koulutuksen järjestäjien suoritteita valtioneuvoston asetuksella, joka toisi yhdistyville koulutuksen järjestäjille määräaikaisesti korotuksen rahoitukseen. 17 5. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaisena oppisopimuskoulutuksena järjestettävien ammatillisten perustutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestämiseen. Lupa myönnetään erikseen suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnallinen tai alueellinen koulutustarve ja tarjonta. Lisäksi edellytetään, että hakijalla on aikuiskoulutus- ja oppisopimuskoulutustehtävänsä toteuttamiseksi riittävän laaja ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen osaaminen ja työelämäyhteistyö sekä ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen osaaminen osoitetaan suhteessa haettuun koulutustehtävään. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnissa otetaan huomioon myös osaaminen nuorille suunnatun oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä. Järjestämisluvassa määrätään aikuiskoulutus- ja oppisopimuskoulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset opetuskielestä, koulutusaloista, koulutuksen järjestämismuodoista, erityisestä koulutustehtävästä sekä muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista, velvoitteista ja kehittämistehtävistä. 5.1 Haettava aikuiskoulutus- ja oppisopimuskoulutustehtävä Hakija voi hakea tehtävää joko aikuiskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai molempiin niistä. Järjestämislupaa suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen haetaan erikseen. 5.2 Aikuiskoulutus- ja oppisopimuskoulutustehtävän arvioinnissa huomioon otettavat tekijät Aikuiskoulutustehtävän arvioinnissa otetaan huomioon ammatillista aikuiskoulutusta koskeva osaaminen. Osaamista voi osoittaa esim. kokemuksella valtionosuusrahoitteisesta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, työvoimakoulutuksesta, maksullisena palvelutoimintana toteutetulla osaamispalveluilla ja työelämän kehittämistoimilla sekä lyhytkestoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen toteuttamisella. Arvioinnissa otetaan huomioon käytettävissä olevien resurssien suhde tavoiteltuun toiminnan laajuuteen sekä ammatilliseen aikuiskoulutukseen osoitetut henkilöstöresurssit. Lisäksi arvioidaan hakijan edellytyksiä vastata alueelliseen tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen. 18 Aikuiskoulutustehtävän myöntämisen keskeisenä arviointikriteerinä on näyttötutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta koskeva osaaminen sekä osaaminen valmistavan koulutuksen ja näyttötutkintojen henkilökohtaistamisesta. Oppisopimuskoulutustehtävän myöntämisen edellytykset arvioidaan erikseen. Arvioitaessa, myönnetäänkö hakijalle oppisopimuskoulutustehtävä, otetaan huomioon hakijan oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvä osaaminen sekä soveltuvin osin edellä kuvatut aikuiskoulutustehtävää koskevat arviointikohteet. Osaamista arvioidaan haetun koulutustehtävän mukaisesti oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen perustutkinnon osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon oppisopimuskoulutuksen järjestämis-, suunnittelu- ja ohjausosaaminen, sisältäen henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadintaan ja henkilökohtaistamiseen liittyvä osaaminen sekä oppisopimuskoulutuksen resurssit ja organisointi suhteessa tavoiteltuun toiminnan laajuuteen. Lisäksi arvioidaan hakijan edellytyksiä vastata oppisopimuskoulutuksella alueelliseen tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen ja sitä, millaiseen koulutustarpeeseen hakija oppisopimuskoulutusta käyttäisi. Erityisenä kohteena arvioidaan osaaminen nuorille suunnatun oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä. 5.3 Koulutustarve Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen tarvetta arvioidaan suhteessa alueen elinkeinorakenteeseen ja sen ennakoituun kehitykseen sekä alueen aikuisväestön osaamisrakenteeseen ja koulutustasoon. Osa ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä voi tarjota koulutusta myös valtakunnalliseen tarpeeseen. Tällöin koulutustarvetta arvioidaan suhteessa haettavan koulutustehtävän tavoitteisiin. Hakija voi arvioida koulutustarvetta myös suhteessa nuorten oppisopimuskoulutukseen. Tällöin tulee arvioida niiden nuorten määrää, jotka suorittavat osan ammatillisesta peruskoulutuksesta oppilaitosmuotoisena ja osan oppisopimuksena ja niiden nuorten määrää, jotka suorittavat koko ammatillisen tutkinnon oppisopimuksena. Koulutustarvearvioon tulee sisältyä myös koulutuksen järjestäjän arvio työelämän valmiudesta ottaa nuoria oppisopimuskoulutukseen. 5.4 Taloudelliset edellytykset Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on pitkän tähtäimen taloudelliset edellytykset toiminnan järjestämiseen. Hakijan on osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättäviä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista, kuten esimerkiksi kohtuullisista opiskelijamäärien vaihteluista sekä tarvittavista investoinneista. Hakijan taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnin lähtökohtana käytetään huhtikuussa 2015 päätettävän julkisen talouden suunnitelman ja kehyksen mukaista ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen määrärahatasoa vuosille 2016–2019. Kehyspäätöksen julkistamisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö esittää arvionsa siitä, kuinka paljon ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen rahoitus keskimäärin tulee pienenemään kehyskauden aikana. 19 Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että hakijat käyttävät tässä lähtökohtana vuosille 2017–2020 valtionosuusrahoituksen pienenemistä hakijan osalta suhteellisesti yhtä paljon kuin kehyspäätöksen mukainen resurssitaso laskee oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa suhteessa vuoden 2014 tasoon. Täysin uusien hakijoiden osalta käytetään arviota ja täytetään ainoastaan tulevaa toimintaa koskevat osat. Taloudellista kantokykyä voidaan osoittaa myös muulla kuin valtionosuusrahoituksella, kuten työvoimakoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan toteutuneella määrällä ja arviolla tulevasta rahoituskehityksestä. Tulevaisuutta koskevien taloudellisten arvioiden tulee olla uskottavia koulutuspalveluiden myynnin ja valtionosuusrahoitteisen koulutuksen välisen suhteen osalta. Taloutta koskevien tavoitteiden osalta, vuodet 2017–2020, hakijan tulee esittää arvio työvoimakoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan osalta. 5.5 Ammatilliset edellytykset Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on haettavan koulutustehtävän hoitamiseen tarvittava kelpoisuusehdot täyttävä opetus- ja muu henkilöstö. Opetushenkilöstöllä tulee olla monipuolinen työelämäosaaminen sekä laaja yhteistyöverkosto työelämän ja alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että hakijat käyttävät lähtökohtana vuosille 2017–2020 valtionosuusrahoituksen pienenemistä hakijan osalta suhteellisesti yhtä paljon kuin kehyspäätöksen mukainen resurssitaso laskee oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa suhteessa vuoden 2014 tasoon. Täysin uusien hakijoiden osalta käytetään arviota ja täytetään ainoastaan tulevaa toimintaa koskevat osat. Työvoimakoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan osalta tulee esittää arvio henkilöstön määrästä 5.6 Toiminnalliset edellytykset Toiminnallisten edellytysten osalta hakija ilmoittaa aiemmin toteutuneen opiskelijamäärän, tutkintojen ja tutkinnon osien määrän. Tutkintojen ja tutkinnon osien suhteen ilmoitetaan se toteutuma, jossa opiskelija on ollut koulutuksen järjestäjän valmistavassa koulutuksessa riippumatta siitä, kuka on ollut tutkinnon järjestäjä. Toteumassa ei kuitenkaan ilmoiteta nuorten aikuisten osaamisohjelmaan tai aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen myönnetyillä valtionosuuksilla toteutettuja opiskelijamääriä, tutkintoja tai tutkinnon osia. Toiminnallisten edellytysten osalta hakija osoittaa, että sillä on riittävän laaja osaaminen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta ja näyttötutkintojärjestemästä Osaaminen voidaan osoittaa myös maksullisena palvelutoimintana toteutettuna ammatillisena aikuiskoulutuksena ja työvoimakoulutuksena. Hakijan on myös kuvattava henkilökohtaistamisprosessi ja sen vaikutus opintoaikoihin. Lisäksi hakija osoittaa millaisia yhteistyörakenteita sillä on muiden koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen sekä työelämän kanssa. 20 Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että hakijat käyttävät toiminnallisia edellytyksiä arvioidessaan lähtökohtana vuosille 2017–2020 valtionosuusrahoituksen pienenemistä hakijan osalta suhteellisesti yhtä paljon kuin kehyspäätöksen mukainen resurssitaso laskee oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa suhteessa vuoden 2014 tasoon. Täysin uusien hakijoiden osalta käytetään arviota ja täytetään ainoastaan tulevaa toimintaa koskevat osat Toiminnallisia edellytyksiä koskevien tavoitteiden osalta, vuodet 2017–2020, hakijan tulee esittää arvio työvoimakoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan osalta. 5.6.1 Oppilaitosmuotoinen koulutus Lomakkeessa 4 olevat taulukot 14,15,16,17–19 täytetään, mikäli hakija hakee lupaa oppilaitosmuotoiseen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. 5.6.2 Oppisopimuskoulutus Lomakkeessa 4 olevat taulukot14,15,16,20-24 täytetään, mikäli hakija hakee lupaa oppisopimusmuotoiseen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen. 21 Lisätietoja: Kysymykset pyydetään toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen: [email protected] Hakua koskevat yleiset kysymykset: Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen [email protected] p: 02953 30105 Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen JAKELU Lukikoulutuksen järjestäjät Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjät Ammatilliset erikoisoppilaitokset Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät petus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Meritullinkatu 10, Helsinki I PL 29, 00023 Valtioneuvosto Puh. 0295 3 30004 I [email protected] Tfn 0295 3 30004 Sjötullsgatan 10, Helsingfors I I PB 29, 00023 Statsrådet [email protected] www.minedu.fi 22
© Copyright 2024