1. No category

1|2015
HÄLLÄPYÖRÄ
H Ä M E E N M O B I L I S T I T R Y K E R H O L E H T I N:O 3 5
ISSN 1459-9120
HÄLLÄPYÖRÄ
1|2015
11.3.2015
Hämeen Mobilistit ry:n kerholehti N:o 35
Tulevia tapahtumia
8.4.2015 keskiviikko klo 18 Vierailu Pirkko ja Olavi Kokkosen hallilla.
Kalvolantie 1853, Iittala. Vanhan kolmostien kiertoliittymästä puoli km pohjoiseen.
1.5.2015 perjantai klo 9-16 Kewätsawutus Parolan Panssarimuseolla (yleisölle klo 10-15)
14.5.2015 torstai klo 11
Helatorstai-ajelu. Kangasahon museo, Pertunkulmantie 141, 31700 Urjala.
Hml:n suunnasta lähtö klo 10 Iittalan Lasitehtaan myymälän pysäköintialueelta
(Könnölänmäentie 2, 14500 IIITALA). Forssasta klo 10.15 linja-autoasemalta.
6.6.2015 lauantai
Ajelu Tammelaan ja Somerolle. Lähtö Hml Visamäentie 33 klo 9.00.
Saavumme klo 10 Portaan Nahkurinverstaalle, Kappelintie 26, 31340 Porras.
Paikkaan tutustumisen ja kahvien jälkeen jatkamme Hovilan Kartanoon,
Helsingintie 604, 31400 Somero.
Klo 12 lähtien esittelykierros ja omakustanteinen lounas.
13.6.2015 lauantai on SAHK:n Kansallinen museoajoneuvopäivä. VMPK:n Kantamotoristien
moottoripyöriä on nähtävänä Tuulosen kauppakeskuksen sisätiloissa klo 10-16.
Hämeen Mobilistien jäseniä pyydetään osallistumaan tapahtumaan autoillaan,
joita toivotaan paikalle 8-10 kpl.
Yhteyshenkilö Kalervo Jussila 050 3577 600 tai [email protected]
Heinäkuu lomakuukausi Lähiseudun tapahtumia mm. Teuron Kesätapahtuma 18.-19.7.2015
12.8.2015 keskiviikko klo 18 Kesäilta Tyrvännössä Pirjo ja Jukka Aallon tilalla. Tyrvännöntie 1128, Hattula.
5.9.2015 lauantai klo 9-16
Museo Militarian Perhepäivä
Tarkempia tietoja jäsenkirjeistä ja kotisivulta www.hameenmobilistit.fi
Kansikuvan esittely
Daimler Double-Six Sovereign V12 vm 1983
Talwiajossa Peurungassa Laukaalla.
OIKAISU
Hälläpyörä-lehden numerossa 2/2014 Yrjö Lehtisen
esittäytymisessä oli virhe sivulla 33.
Atrtikkelissa mainitun autonkuljettajan nimeksi mainitaan
Olavi Pajuluoma, oikea nimi on Olavi Pajuoja.
Sisällysluettelo
Kansikuvan esittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Tammikuun kerhoretki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Helmikuun kerhoilta 18.2.2015 Riihimäellä. . . . . . . . . . . . . . . 12
Puheenjohtajan tervehdys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Vanaja-autojen Historiaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Talwiajo 2015. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Taksina Tampereella 50-luvun lopulla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Hälläpyörä lehtien loppuunmyynti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Kerhohuoneen kirja- ja lehtikokoelmat saatu luetteloitua. . . 17
Autotunnistuskilpailu Pikkujouluissa 2014. . . . . . . . . . . . . . . . 8
Kesäkuun retkemme toinen kohde on Hovilan kartano. . . . . 18
Mobilistinaiset saventeossa Lepaan savipajalla 26.11.2014. . . . 9
HÄLLÄPYÖRÄ 3
1|2015
Pääkirjoitus
Toivotamme nuoremmat ikäluokat tuoreempine museoajoneuvoineen lämpimästi tervetulleiksi
mukaan harrastukseemme, jossa
pyrimme säilyttämään ajoneuvot
sellaisessa ilmiasussa kuin ne ovat
aikanaan lähteneet tehtaalta.
Juuri ajokortin saaneet kuljettajat eivät aina arvosta autotehtaan insinöörien suunnittelemaa autoa sellaisenaan vaan
pyrkivät tuunaamaan sen persoonallisemmaksi ja huomiota herättävämmäksi niin että kaverien ilmeet olisivat
näkemisen arvoisia. Kun tämä vaihe on ohitettu alkaa
yleensä kuitenkin arvostaa alkuperäisyyttä ja tähän innostaa myös museoajoneuvo-statuksen saaminen tiettyine etuineen. Tässä vaiheessa onkin hyvä liittyä oman
paikkakunnan automobiilikerhoon ja tavata samanhenkistä harrastajajoukkoa. Ajoneuvon omistaminen ei kuitenkaan ole edellytys liittymiseen vaan yleensä kiinnostus aiheeseen. Ajoneuvoja tulee sitten kyllä tarjolle joka
suunnalta, joten valinnanvaraa on.
Museoajoneuvo on nimityksenä tietenkin vanhahtava eikä oikein sovi 1984 vuosimallin autoon, jolle nyt
on mahdollista saada nämä edut. Näitä 30-vuotiaita autoja on vielä paljon liikenteessä, eikä museo-ajoneuvoksi
rekisteröity juuri eroa joukosta muuten kuin siistimmän
kuntonsa puolesta. Valkopohjaiset rekisterikilvetkin voi
halutessaan säilyttää, kun ei autossa uutenakaan ollut
mustapohjaisia.
Kautta aikojen on harrastajien kiinnostus suuntautunut sellaisiin autoihin, joita muistaa nähneensä lapsuudessaan ja joita on ehkä suunnitellut isona hankkivansa. Tästä seuraakin se että 1920-luvun kanttiautojen
harrastus ja sitä kautta myös niiden arvostus on vähenemässä. Harrastuksen painopiste on siirtynyt sodan
jälkeiseen autokantaan ja erityisesti tuontisäännöstelyn jälkeiseen aikaan. Tämä oli selvästi näkyvissä myös
kuukausi sitten ajetussa tämän vuoden Talwiajossa Keski-Suomessa. 220:sta osallistujasta vain 10 autoa ja yksi
moottoripyörä olivat ennen sotaa valmistettuja, 40- ja
50-lukuisia oli 27, 60-lukuisia 68, mutta 70-lukuisia ja
80-luvun alusta peräti 110. Itsekin ajelin tällä kertaa nykyautomaisella vuoden 1983 Daimlerilla.
Uutta suuntausta edustaa myös lehtemme kansikuva, joka ei hallituksen päätöksellä ole enää perinteinen
kanttiauto vaan aivan tuore museoajoneuvo.
Antero Lähteenmäki
Puheenjohtajan tervehdys
Talvi näyttää taittuvan melkoisella vauhdilla kevään kautta kesään.
On saatu viettää lähes kahden viikon pituinen lämmin jakso ja ensimmäiset muuttolinnutkin jo ovat
saapuneet ja tämähän tietää sitä että harrasteautoista otetaan kevätsavut ja ajatukset suunnataan kesään ja kesäisiin tapahtumiin.
Meillä Hämeen Mobilistit Ry:llä on jälleen tapahtumarikas kesäkausi odotettavissa. Ehkäpä tärkeimmät tapahtumamme kerhomme kannalta ovat Panssarimuseon Vapun päivän savutus yhteistyössä Panssarimuseon
ja Panssarikillan kanssa sekä syksymmällä Perhepäivälauantai Militaria museon kanssa yhdessä toteutettuna.
Kyseiset tapahtumat ovat kaikin puolin tukijalat toiminnallemme ja toivon todella kerholaisilta runsasta osanottoa talkoohengessä, jotta tilaisuudet onnistuvat hyvin.
Aloitin kirjoitukseni alkukappaleessa viitaten harrasteautoihin, tämä siksi että lähimenneisyydessä on
noussut museoajoneuvojen ikäasiat vähän turhankin
voimakkaasti esille. Täytyy muistaa, että tämän ikäky-
symyksen esille ottaessaan SAHK:n viimevuoden puheenjohtaja puhui täysin omana itsenään ja vain omana
näkemyksenään asiasta, ei siis todellakaan tarkoittanut
puhua SAHK:n näkemyksestä eikä tämä ole mitenkään
SAHK:n virallinen näkemys asiasta. Eiköhän nyt sitten
anneta jo tämän asian hautautua hamaan menneisyyteen ja arvostetaan kerhossamme kaikkea sitä kalustoa
mitä jäsenillämme on.
Yhtenä merkittävänä jäsenpalveluna SAHK tulee
julkaisemaan tämän vuoden syksyllä jäsenluettelon ja
nyt meidänkin kerhomme kerää kaikilta jäseniltämme tiedot luetteloa varten ja samalla päivitämme omat
tiedostomme ajantasalle. Toivon jokaisen jäsenen uhraavan hetken aikaansa ja täyttävän lomakkeen jonka
toimitamme jokaiselle. Olemme myös pyrkineet tekemään asian mahdollisimman helpoksi palautuksineen
päivineen.
Nyt sitten vain jäsenlomakkeen täyttöpuuhiin ja
valmistautumaan tuleviin yhteisiin tapahtumiimme.
Harrasteterveisin
Pena
4 HÄLLÄPYÖRÄ
1|2015
Talwiajo 2015
Tämän vuoden automobiilien Talwiajo tapahtui Laukaan seudulla Jyväskylän pohjois-puolella lauantaina
14.2.2015. Olin mukana ainoana kerhomme edustajana.
Koettuani vuosikymmenien aikana kaikki mahdolliset vaikeudet, kuten olette saaneet lukea aikaisemmista
Talwiajoraporteistani, päätin tällä kertaa vähän helpottaa osallistumalla hyvin toimivalla uudehkolla autolla.
Ajoin lauantaiaamuna nollakelissä ja räntäsateessa käyttöautollani Hämeenlinnasta Jyväskylään, josta jatkettiin
lähtöpaikalle Peurungan kylpylähotelliin kollega Arvi
Hakkaraisen äskettäin museoajoneuvoksi tarkastetulla vuosimallin 1983 Daimler Double-Six Sovereign V12
autolla. Sieltä kyytiin tuli toinen kollega Heikki Salomaa
Lahdesta. Kyseiset herrat, tai ainakin toinen, ovatkin
olleet kyydissäni Talwiajossa joka kerta vuodesta 2002
alkaen . Itselleni tämä oli 23. ajo vuodesta 1993 alkaen.
(Gottlieb Daimlerin moottorilla varustettuja autoja ruvettiin Englannissa valmistamaan jo 1800-luvun lopulla, joten Daimler nimi on siellä säilynyt vaikka Daimler
autojen nimi Saksassa muuttui Mercedekseksi 1901. Englannin Daimler yhdistettiin Jaguariin 1960 ja siitä asti Jaguar ja Daimler ovat olleet samannäköisiä, vaikka Daimlerin omienkin mallien valmistusta jatkettiin 1990 luvun
alkuun. Merkkinä Daimler poistui 2002)
Daimlerin kuljettaja ja takapenkin herrat jäärata-ajon
maalissa. Kun auto on aristokraattinen pitää pukeutuminen
olla sen mukaista.
maalaisia oli ruotsalaisten lisäksi Virosta ja Saksastakin .
Viron pojilla oli hauska pukuteema, kun olivat liikkeellä
Aeroflotin Latvija pikkubussilla, olivat pukeutuneet Aeroflotin lentäjiksi. Auton kovaäänisestä tuli venäläisiä
kansanlauluja ja pojat panivat tanssiksi lähtövuoroaan
odotellessa. Matkalla sitten katkesi kardaani ja iltajuhlassa tuli lohdutus-kiertopalkintona komea ”virta-avain”
Oma lähtövuoromme tuli puoli yhden maissa kun
ensimmäinen auto (T Ford 1911) oli päässyt matkaan
jo klo 10. Heti lähdön jälkeen saimme jonottaa pitkään
jääradalle pääsyä. Sammutin moottorin ja kuuntelimme CD levyjä. Valokatkaisijan englantilainen logiikka
sai minut unohtamaan valotkin päälle, joten vihdoin
lähtövuoron tullessa akussa ei ollut enää virtaa valtavan moottorin käynnistykseen. Onneksi saimme takaa
tulevalta Mazdalta heti virtaa ja pääsimme jatkamaan.
Jääradalla en tohtinut vetää täysillä kun auton omistaja
Kymmenestä ennen sotaa valmistetusta autosta 8 oli Fordeja.
Kaksi muuta olivat Matti Järvenpään Citroen B12 ja tämä Risto
Harvian FIAT 501 Torpedo molemmat vuodelta 1925. FIATissa
on ajalle tyypilliset sivusufletit, joita käytettiin talviolosuhteissa
ja joskus kesälläkin huonolla ilmalla.
Talwiajon suosio on viime vuosina noussut yli kesän
retkeilyajojen. Nytkin lähtijöitä oli 220. Joukossa myös
moottoripyöriä, kuorma-autoja ja yksi linja-auto. Suurin
osa autoista oli 70-luvulta kuten pääkirjoituksessa totesinkin. Kun ikäjärjestyksessä lähdettiin oli oma lähtönumeromme kolmanneksi viimeisenä. Oli aikaa seurata
muitten lähtöjä ja nähdä koko osallistuva kalusto. Ulko-
Savonlinnalainen Juhani Ruponen osallistui vm 1928 Harley
Davidsonilla. Kartanluku ajaessa oli varmaan hankalaa.
1|2015
istui vieressä. Radan lopussa taas jonotettiin tehtävärastille ja valokuvaukseen.
Noin 60 kilometrin ajon jälkeen tultiin ilman ongelmia takaisin Peurungan kylpylähotelliin ruokailuun.
Viimeisten joukossa kun tultiin oli jauhelihakeitto juuri loppunut, mutta odottelun jälkeen sitä tuli lisää. Lähdimme toiselle 50 kilometrin lenkille. Tehtävärasteja ei
enää ollut, joten nautimme matkanteosta upealla autolla. Erään mäen nyppylän takaa tuli heti vastaan T-risteys ja tuntui että kääntäessä mennään kuitenkin suoraan
lumivalliin. Sain onneksi pysähtymään metrin päähän
vallista ja siitä jatkettiin ilman vaurioita. Sama tapahtui
myöhemmin kun päätieltä piti yllättäen kääntyä sivutielle. Jarrutus meni pitkäksi ja oli peruuteltava takaisin
risteykseen. Maaliin saavuimme illan jo hämärtyessä
puoli viiden maissa.
Mersuja oli runsaasti mukana vuoden 1959 180 mallista
vuoden 1984 500 SEC malliin. Tässä lähtöön jonottavat 450 SL
kovakatolla ja SL Roadster molemmat vuodelta 1972. Leuto keli
suosi avoautoilua.
Ehdimme sopivasti saunoa ennen illallista ja palkintojen jakoa. Ajokilpailu onnistui niin hyvin että saavutin
ajojen korkeimman pistemäärän. Yleiskilpailun voittoa
ei kuitenkaan tullut kun saman pistemäärän saanut Marko Kokko osallistunut 13 vuotta vanhemmalla Datsunillaan ja kuittasi siis pääpalkintona olleen Harvia kiukaan.
Vetäydyimme sitten hotellihuoneeseen juhlimaan hyvin
mennyttä ajoa. Muut menivät nukkumaan, mutta itse
lähdin vielä puolen yön ”yökukuntaan”, eli nuotiokotaan
nauttimaan grillattua makkaraa ja olutta sekä keskustelemaan Talwiajon tulevaisuudesta järjestäjien kanssa.
Hyvin nukutun yön, aamupalan ja kylpylässä käynnin jälkeen ajelimme Daimlerilla Jyväskylään, josta
jatkoin omalla autollani Hämeenlinnaan. Mukaan varaamani lumilapio, sepeli ja hinausköysi unohtuivat
Daimlerin takakonttiin, mutta ovatpahan valmiina siellä ensi kerraksi.
Antero Lähteenmäki
HÄLLÄPYÖRÄ 5
Moskvitsh 412 Pick-up vm 1980 lavallaan varakulkuneuvona MZ
Viron joukkue. Viilup Suuresaar Volga 21 ja Gert Generalovin
ryhmä RAF pikkubussilla Aeroflotin lentäjiksi pukeutuneina
Lähtöjonossa perus Ladat vm 1971 ja 72, jälkimmäisessä
varakulkuneuvona potkukelkka katolla, perässä Mosse Elite
1500 ja Volga 24.
6 HÄLLÄPYÖRÄ
1|2015
Ajojen vanhin auto Markus Honkalan T-Ford vm. 1911 lähdössä
numerolla 1.
Ari Järvisen Ford A Pick-up vm. 1928.
Matti Järvenpään Citroen vm- 1925 lähdössä sileillä
kesärenkailla.
Juhlamaljoja nautitaan onnistuneen ajon jälkeen.
KEWÄTSAWUTUS
Parolan Panssarimuseolla 1.5.2015 klo 10-15
Nähtävänä vanhoja autoja, mopoja ja maamoottoreita. Panssarivaunun
ajonäytös, Panssarimuseon näyttely. Kahvila auki ja grillistä makkaraa.
Hämeen Mobilistien jäseniä pyydetään tuomaan ajoneuvoja näyttelyyn
ja osallistumaan talkoisiin mm. liikenteenohjaukseen ja makkaranpaistoon.
Talkoolaisten ennakkoilmoittautuminen:
Juha Kekäläinen puh. 050 536 9140 [email protected]
ajoneuvot: Jukka Aalto puh. 0400 950 696 [email protected]
HÄLLÄPYÖRÄ 7
1|2015
Hälläpyörä lehtien loppuunmyynti
Kerholehdestämme on tehty aina runsaasti ylimääräisiä
kappaleita, jotka nyt myydään kerholaisille edullisesti.
Ensimmäiset 10 vuotta tehtiin HÄLLÄPYÖRÄN nimellä vuosikooste, jossa olivat kaikki päättyneen vuoden
tapahtumat ja esitelmät. Vuodesta 2004 alkaen HÄLLÄPYÖRÄ on muuttunut kerholehdeksi joka ilmestyi
aluksi 4 kertaa vuodessa, mutta myöhemmin 2 kertaa.
Kerholaisille nämä vuosikoosteet maksavat nyt euron
kappale ja kerholehdet 50 snt kappale. Nyt kannattaa siis
täydentää kotiarkisto ja saada mielenkiintoista luettavaa
pitkäksi aikaa. Erityisesti tämä koskee niitä, jotka ovat
myöhemmin liittyneet kerhoon eivätkä ole saaneet lehtiä jäsenmaksun vastikkeeksi. Lehdet myydään nyt alle
omakustannushintaan. Parempi niin että lehdet tulevat
kerholaisten hyötykäyttöön kun nyt vain turhaan vievät
tilaa pölyttyessään kerhohuoneen kaapeissa. Lehtikauppoja voi tehdä kerhoiltojen yhteydessä tai noutammalla
ne Anterolta kotoa.
8 HÄLLÄPYÖRÄ
1|2015
Autotunnistuskilpailu Pikkujouluissa 2014
Kerhon pikkujoulu juhlittiin
Rengon Pitopalvelun Tulinummessa 10.12.2014. Ohjelmassa
oli Jyrki Tuusan laatima autoaiheinen tunnistuskilpailu, jonka oikeat vastaukset hän tässä
paljastaa. Lukijat voivat tässä
myös testata taitojaan katsomatta vastauksia.
Autotunnistuskilpailussa oli 34
kuvaa, joissa näkyi koko auto tai vain jokin rajattu yksityiskohta. Kuvat näytettiin valkokankaalle ja kuva oli aina näkyvissä noin puoli minuuttia. Kuvasta piti yleensä tunnistaa auton merkki sekä malli, mutta joissakin riitti ainoastaan
merkki tai vain malli. Yhdessä kuvassa kysyttiin vain vuosimallia. Kuvien autot oli valittu periaatteella ”jokaiselle
jotakin”, aikaväliltä 1901 – 1994. Mukana oli tavallisia perheautoja, urheiluautoja sekä kilpa-autoja. Joistakin kuvista
oli ”häivytetty” esim. nokkamerkki tai vastaava.
Kuvien vaikeusastetta oli vaikea suunnitella etukäteen, mutta ei kai se kovin pahasti mennyt pieleen, kun 34:stä kuvasta vain 5 jäi kokonaan osallistujilta tunnistamatta. Näiden joukossa oli kyllä sellaisiakin kuvia, jotka olisi pitänyt
tunnistaa. Kukaan ei vain sattunut muistamaan, että ykköskoppaisen Golfin maskissa olleet punaiset reunat olivat
GTI:n tunnusmerkit. Mielenkiintoista oli myös, että valtaosa vastasi tässä kuvassa olevan Ferrarin. Kyseessä on kuitenkin hieman vähemmän virtaviivainen menopeli.
Yllättävän vaikeaksi osoittautui myös Sunbeam Imp:n tunnistaminen, sillä vain yksi vastaaja tunnisti sen. Suurimmassa
osassa vastauksissa oli ovessa
nähty Cortinan piirteitä. Myös
muita Fordin malleja löytyi
vastauksista. Erityismaininnan
ansaitsee, että ainoastaan rouva Innala tunnisti oheisen Alfa
Romeon.
Kilpa-autoista vaikeaksi osoittautui Opel Manta 400:n ”konepelti” (kuitumuovia). Sundelin Hannu oli ainoa, joka tiesi
mistä oli kyse, mutta ei silti saanut täysiä pisteitä, kun ratkaiseva 400 oli jäänyt vastauksesta pois. Joskus nuoruudessaan,
ennen kuin Hannusta tuli Skoda-mies, hänellä on ollut mm.
Opel Manta GSI.
1|2015
HÄLLÄPYÖRÄ 9
Toisaalta taas mukana oli myös kuvia, jotka oli helpompi tunnistaa. Melkein kaikki olivat tunnistaneet 140-sarjan
Volvon etukulmastaan. Vanhakoppaisen Minin ovensarana oli myös kaikille tuttu. Muita helppoja kuvia oli Isuzu Belletin etukulma, Ford Escort RS Cosworthin takaspoilerit, ”Pyhimys” Volvon ovipokkaus sekä Renault 4CV.
Taistelu oli melkoisen tiukkaa toisesta sijasta eteenpäin ja sijat 8-12 päätyivät tasapisteisiin, joten ne piti ratkaista
lisäkysymyksillä. Ratkaisu tehtiin tunnistamalla ensiasennuksena käytettyjä kevytmetallivanteita oheisen kuvan
mukaisesta.
Ylivoimainen voittaja oli Jukka Aalto, vaikka omasta mielestään ”hölmöilikin” parin kuvan kohdalla, kun ei tunnistanut itse omistamiaan autoja. Toiseksi kilpailussa tuli Team Innalan pöytäseurue sekä kolmanneksi sijoittui, vain
kaksi pistettä perässä, Hannu Sundel.
Mainittakoon myös sellainen ”pikkuisen nolompi juttu, jota ei voi kertoa, kuin parille sadalle parhaalle kaverille”,
että yhdistyksemme puheenjohtaja ei tunnistanut MERSUA !!!
Niin ja vanteethan ovat: Saab (99 Turbo), De Lorean (DMC-12), Renault (4CV), Bugatti (35B), Ferrari (308),
BMW (M1), Porsche (924) sekä Lancia (Stratos).
Mobilistinaiset saventeossa
Lepaan savipajalla 26.11.2014
Hauskaa oli ja yllättävän komeita teoksia tuli.
10 HÄLLÄPYÖRÄ
1|2015
Tammikuun kerhoretki
Vuoden ensimmäinen kerhotapahtumamme on Turun
seudulle suuntautuva matka lauantaina 17. päivä tammikuuta. Täysi bussilasti mobilisteja matkustaa tutustumaan Triangle Motor Co:n toimintaan. Korjaamopäällikkö Ari Talus kertoo yrityksen toimineen nykyisissä
tiloissa noin 4 vuotta. Ensimmäisessä hallissa on nähtävänä työn alla olevia ajoneuvoja sekä muutama myynnissä oleva yksilö. Eri työvaiheissa olevat ajoneuvot kertovat
jo itsessään, millaisia toimenpiteitä Trianglessa ajokeille
suoritetaan. Nähtävillä on pelkkiä koreja peltityöt tehtynä, rungollisen auton runko akselistot kiinnitettynä,
sähkötöitä vaativa edustusauto sekä lähes valmis, läpikotaisin entisöity 1930-luvun Mercedes-Benz. Myyntiautoista esillä on mm. Saab 96, jolla on ajettu vain reilut
40 000 km. Erikoisuuksista mainittakoon Chryslerin
alustalle perustuva ranskalainen Facel Vega vuodelta
1963. Kunniapaikalle omalle korokkeelleen on päässyt
Matchless model L/3 moottoripyörä vuodelta 1924, joka
oli entisöity asiakkaalle aikoinaan, mutta on myöhemmin tullut takaisin lahjoituksena. Asiakkaan tilauksen
mukaan pyörää ei olisi tarvinnut saattaa ajokuntoon,
mutta asentajat eivät olleet tyytyneet ainoastaan ulkoiseen entisöintiin. Niinpä moottori ja voimansiirto oli
kunnostettu ja pyörällä oli päästy koeajollekin.
Sitten kävelemme tilan läpi, jossa on asiakkaitten
talvisäilytettäviä ja kunnostukseen tulevia ajokkeja. Seu-
raava osasto on pyhitetty myyntiautoille. Kaikki myyntikohteet eivät ole Trianglen omaisuutta, vaan osa mobiileista on myyntitilillä. Jatkuvan kiertokulun maailmassa
myös harrasteajoneuvot vaihtavat omistajaa, jotkut autot on myyty täällä useita kertoja. Muutama auto tuntuu
herättävän seurueessamme omistamisen haluakin, varsinkin 1950-luvun Mercedes-Benz 170S osoittautuu yleisön suosikiksi. Mukana on MB-harrastuksen konkareita
kuten Kokkosen Olavi, joten teknisten ominaisuuksien
esittely hoituu omasta takaa. Myös Tsaika edustusauton
kyyti olisi rouvasväen mieleen.
Seuraavaksi saavumme paikkaan, jossa autovanhuksille annetan uutta puhtia. Esimmäiseksi vastaan
tulee verhoomo. Monet asiakkaat haluavat alkuperäisen
ulkoasun lisäksi pientä parannusta ajomukavuuteen, joten verhoilujen alle lisätään usein äänieristystä parantavia materiaaleja. Verhoilija toimii myös puuseppänä.
Peltikorjaamon puolella näemme alkutekijöihin purettuja koreja, joihin on tarkoitus uusia puu- ja peltiosia.
Hyvin usein uusia korjauspeltejä ei ole saatavilla, joten
ainoa mahdollisuus on tehdä ne itse. Jatkamme eteenpäin ja näemme nosturilla olevan auton, jonka kuntoa
kartoitetaan. Koska vedenpitävää arviota entisöintityön
hintalapusta on mahdotonta antaa, informoidaan työn
teettäjää projektin edetessä ja jatkotoimista neuvotellaan. Osa asiakkaista ajaa ajokillaan kesäisin ja tuo sen
talven ajaksi kunnostettavaksi ja huollettavaksi, osa haluaa kaiken kerralla kuntoon. Varaosien hankkiminen
on yksi taiteen laji, johon entisöintiliike on perehtynyt.
Tarvittavien osien etsimiseen voi mennä rutkasti aikaa,
1|2015
onpa osien myyjiä,
jotka eivät luovuta
osia kenelle vain.
Yleensä täydellinen entisöinti ei
ole teettäjälleen taloudellisesti järkevää, vaan muut syyt
ajavat järkisyiden
edelle. Autolla saattaa olla mielenkiintoinen historia tai
se on harrastus, jota
ei rahallisesti mietitä. Täysin kunnostettu auto voi olla
jopa parempi kuin
uutena, vaikka se on saatettu alkuperäiseen asuunsa.
Aiemmin mainitun äänieristyksen kohentamisen lisäksi Trianglessa on projekti ohjaustehostimen hyväksymiseksi lisävarusteena asennettavaksi. Vanhat autot
ovat raskaita käänneltäviä ja kuljettajan ikääntyessä tä-
HÄLLÄPYÖRÄ 11
Kiitämme isäntää ja jatkamme kohti Turun tuomiokirkkoa. Yrjö Lehtinen on varannut meille pöydät
ravintola Pinellasta. Syömme maittavan lounaan ja reissu jatkuu Lietoon Konehuolto T. Laukkaselle. Aluksi
tutkimme museo-osaston, jossa on autojen, mopojen,
moottoripyörien ja traktoreiden lisäksi myös satakunta
putkiradiota sekä lukuisia pelikoneita. Pentti Multamäki
hoksaa markan pajatson, ajoilta ennen elektroniikkaa ja
paukauttaa heti 12:n markan voiton. Ennestäänkin monipuolisen museon laajenemisen esteenä on ainoastaan
rakennusoikeuden loppuminen kiinteistöllä.
Käymme kurkistamassa toisessa rakennuksessa peruskunnostettavaa John Deere puimuria. Tapani Laukkanen vastaa teknisiin kysymyksiimme ja kertoo nykyajan traktoreitten sekä puimakoneitten tyypillisistä
korjaus- ja huoltotarpeista. Vierailemme myös varaosa-
mä parannus helpottaisi ajamista. Trianglessa pyritään
tekemään kaikki kunnostustoimet oman henkilökunnan voimin, mutta muutamia erikostyökaluja ja -menetelmiä vaativia työvaiheita teetetään laadukkaiksi
todetuilla alihankkijoilla. Tällaisia ovat mm. kromaustyöt sekä ruostumattomien pakoputkistojen valmistus.
varaston puolella, jossa on kunnioitettava määrä hyllymetrejä. Mottona onkin, että asiakkaalle ei haluta myydä ei-oota. Postimyynnin kautta tavaraa menee koko
Suomen alueelle. Joku keksii kysellä varaosien hintoja ja
niihin löytyy vastaus ulkomuistista. Kiitämme taas isäntäämme ja linja-auton kuljettajamme Matti Aro kotiuttaa meidät Autokeitaan ja Visamäen kautta.
Viisi ensimmäistä kuvaa Triangle, loput neljä Konehuolto T. Laukkanen
12 HÄLLÄPYÖRÄ
1|2015
Helmikuun kerhoilta 18.2.2015 Riihimäellä
Kerholaiset saivat tilaisuuden tutustua nykyaikaiseen
raskaan autokaluston huoltokorjaamoon kun teknikko
Harri Frankberg esitteli luotsaamansa HF autohuollon
Tehtaankadulla Riihimäellä. Frankberg oli juuri tänä
vuonna palkittu Hämeen vuoden yrittäjänä. Yritys on
keskittynyt Volvo merkkiin, mutta kaikkia muitakin
huolletaan ja korjataan.
HF-törmäysvaimennin.
Hallikierroksen jälkeen nautittiin runsaasta tarjoilusta
suurin kokonaispaino on noussut 60:stä 76:en tonniin.
Näin raskas kuorma vaatii yhdistelmään jo yhdeksän
akselia. Varaosavarastolla esiteltiin logistiikkajärjestelmä, jolla edellisenä iltana klo 18 mennessä tilattu varaosa on perillä Riihimäellä jo seuraavana aamuna klo 6.
Tämän mahdollistaa lentokuljetus ja kuriiriposti. Eikä
tämä pikatoimitus edes nosta varaosan hintaa. Yhdestäkin autosta oli johtosarja kärähtänyt eikä sitä löytynyt
Paikalle oli saapunut 25 kerholaista. Omistajan lisäksi paikalla oli myös äskettäin eläköitynyt asentaja Pertti Peltonen.
Puheenjohtajamme Pentti Kallionpää kiitti kutsusta heti kättelyssä ja luovutti molemmille
Hämeenlinna Ajon DVD: n ja
ajojulkaisun.
Ensimmäisessä hallissa nähtiin kaksi peräkkäistä 30 tonnin
nosturia. Korjaamomontuista on luovuttu, joten korjaukset
voidaan tehdä lattialla seisten.
Peräkkäiset nosturit mahdollistavat myös kokonaisen 60 tonnin täysperävaunuyhdistelmän Kerholaiset kuuntelevat kiinnostuneina esitystä.
nostamisen työkorkeuteen. Korjattavana oli Savonlinnan kaupungin kuorma-auto, jonka hytti oli pahoin vaurioitunut. Yleensä korjaus kannattaa maahantuojan kautta. Osa löytyi kuitenkin espanjalaivaikka vaurio olisi 70-80 % autosta. Seuraavassa hal- sen kuorma-autokorjaamon hyllystä ja oli perillä Riihilissa nähtiin rungon oikaisulaite, joka 100 tonnin voi- mäellä seuraavana aamuna. Kallista kuljetuskalustoa ei
malla oikaisee lattiaan kiinnitetyn vääntyneen kuor- siis tarvitse seisottaa varaosaa odottamassa. Seuraavama-auton rungon. Viereisellä paikalla oli meneillään na tultiin pitkään halliin, jossa testataan ja tarvittaessa
lisäakselien asennus. Näitä tarvitaan kun yhdistelmän korjataan jarrut, ajopiirturit ja nopeusrajoittimet. Koko
HÄLLÄPYÖRÄ 13
1|2015
riteillä. Tyynyosan materiaali on
aaltopahvin tyyppisesti kokoonpuristuvaa. Tämä tuli testattua
tositilanteessa kun puoliperävaunu-yhdistelmä ajoi 75 km/t nopeudella päin tyynyä. Törmäyksen
voimasta auto syöksähti 6 metriä
eteenpäin, mutta ei vaurioitunut.
Törmännyt autokin pystyi vielä
ajamalla siirtymään korjaamolle. Tämän tyyppisiä turvalaitteita
on Suomessa vasta muutama sata, mutta Ruotsissa ja Saksassa tuhansia. Laitteen hinta on 32 000€,
mutta voi säästää ihmishenkiä ja
vähentää vammautumista, jolloin
hyöty on mittaamaton.
Nosturi.
25 metriä pitkä täysperävaunu yhdistelmä mahtuu sisälle halliin. Katsastusmies käy hallilla tarkistamassa
valmistuneet autot, joita voi olla päivässä kymmenkunta. Viimeisessä
hallissa tehtiin isojen traktorien ja
maansiirtokoneiden huollot ja korjaukset. Olipa hallin perällä korjattavana myös vanha John Deere traktori 60-luvulta.
Lopuksi kokoonnuttiin yläkerran kahvioon, jossa nautittiin runsaasta tarjoilusta. Kahvin ja teen lisäksi oli voileipä kakkua ja torttua.
Samalla katsottiin vielä video, jossa
esiteltiin vaihtolava, jota käytetään
turvatyynynä tietyömailla ja onnettomuuspaikoilla varsinkin mootto-
Huoltokuilu.
Harri Frankbergilla on myös kiinnostusta vanhoihin autoihin sillä kotitallista löytyy Volvo Amazon vm1962 ja 260-sarjan Volvo. Eläkkeellä olevalla asentaja
Pertti Peltosella on työn alla Mercedes-Benz 170 Va 1951
ja valmiiksi entisöitynä on jo muutama moottoripyörä.
Antero Lähteenmäki
Traktoriosasto, jossa takimmaisena vanha John Deere
14 HÄLLÄPYÖRÄ
1|2015
Vanaja-autojen Historiaa
Osa: Eka linja-auto
Kerhoillassa 3 vuotta sitten Vanajan historiasta esitelmöinyt Antti Karttunen kertoo seuraavassa ensimmäisestä
Vanaja linja-autosta.
Auto on sama kuin Markku Mäkipirtin kirjassa (s.143); KOE M 6
kilvillä V Uotila no.11 Valmiina linjalle, Miekkoniemi-Laitaatsilta.
Joulu 2014
Joulunpyhillä on kaiken muun hyvän lisäksi se puoli, että
voi rauhoittua vaan olemaan ilman kummempia ”suorituspaineita”. Ehkäpä ainoat paineet syntyvät
joulun ruokapöydistä selviämisestä. Yleensä riittää kun oleilee rauhallisesti ruokapöydän ja sohvan välimaastossa. Lukeminen ja
telkkari auttavat ruokailujen välisen ajan
tappamisessa!
Itselläni oli hyvä tilaisuus kurkata, isoon ”vintille” tuoksuvaan pahvilaatikkoon, joka sisälsi edesmenneiden
vanhempieni valokuvia, vanhoja postikortteja, kenttäpostia jne. Laatikon olin
”perinyt” vanhimman veljeni, Sepon leskeltä Siuntiosta, viime syksynä.
Aarrelaatikko
Laatikon sisältö veikin minut varsinaiselle aikamatkalle, lähtien 30-luvulta edeten sotavuosien kautta, 40- 50- 60 lukujen
myötä aina tuonne 80- luvun lopuille. Todella mielenkiintoista! Kirjoituspöydän lukuvalo paloikin pitkälle
joulupäivän iltaan ja aina Tapanin päivän puolelle asti,
laatikon sisältöä tutkiessani.
Tietenkin tässä ”kuvagalleriassa” oli paljon tulitikkuaskin kokoisia, enemmän tai vähemmän käppyräisiä
mustavalkokuvia. Kuvissa esiintyvien henkilöllisyyttä
saattoi vain arvailla kun mitään varmaa tietoa
ei ole enää saatavissa. Oikea tieto on siirtynyt
Hattulan hautuumaalle, valitettavasti. Joissain tapauksissa asiayhteys kuten hautajaiset
tai merkkipäivät, auttoivat selvitystyötä tässä
”facebookissa”.
Mielenkiintoista oli löytää vanhempieni sota-aikaisia kuvia mm Kiestingistä jossa
isäni palveli sotavuosina,1941-1942. Löysin
myös isäni sotilaspassin ja äitini lottajärjestön jäsenkortin, jonka ”passikuvassa” hymyilee nuori ja kaunis muonituslotta.
Vanaja-kuvat
Yksi kiehtovin osio tämän laatikon sisällöstä
oli kuvasato koskien isäni työuraa Vanajan
Autotehtaalla, vuosina 1945-1967.
Isä Ilmari olikin melko innokas valokuvauksen harrastaja. Uusi elinympäristö autotehtaalla,
koti, perhe ja työ ovat innoittaneet nuorta insinööriä valokuvaamaan. Valokuvia otettiin suhteellisen
paljon ja niitä myös kehitettiin omassa ”kotipimiössä”, jonka mahdollisti sen ajan musta-valkovalokuvatekniikka.
Alusta valmiina koritehtaalle. Auto ajettiin Hämeenlinnasta
Helsinkiin talviolosuhteissa. Kuljettajalla oli kylmää vastaan
sotalentäjien turkispuku ja päässä nahkainen naapukka ! Ajo
tapahtui puistonpenkin oloiselta istuimelta, ei ollut turvavöitä
eikä talvirenkaita!
HÄLLÄPYÖRÄ 15
1|2015
Ohjaamo oli melko ”pelkistetty” ilman turhia hienouksia.
Valmis linjuri ja tekijät yhteispotretissa tehtaan pihalla.
Ekat Vanaja –linja-autot
Löysin oheiset linja-autojen kuvat (alusta ja valmis auto).
Kuvassa on tehtaan ensimmäisiä, vuonna 1951 rakennettuja linja-autoja.
Tarkistin asian oikeellisuuden Markku Mäkipirtin;
Ajoneuvot Suomessa kirjasta ja todella kuvassa on Savonlinnaan liikennöitsijä V Uotilalle valmistettu pitkänokkainen linjuri. Autossa on saman tietolähteen mukaan käytetty 8 litran Saurer F-130 dieselmoottoria..
Auton kori on mallia; Helkon (kaiketi tarkoitta Helsingin autokoritehdasta).
Kirjoitti
Antti Karttunen
Hauho
Lähdetiedot; Ajoneuvot Suomessa. Markku Mäkipirtti
Valokuvat; A Karttunen, kotiarkisto
16 HÄLLÄPYÖRÄ
1|2015
Taksina Tampereella 50-luvun lopulla
Pyysin Seppo Lehtosta kertomaan kokemuksistaan taksiautoilijana Tampeella 50-luvun lopulla vuoden 1956
Pobeda GAZ M20 autollaan. Silloin taksit tunnisti vain
oranssin värisistä rekisterikilven aluslevyistä.
- Anna juosta vaan! Tule takaisin taksiasemalle, valisti
ystävällinen keskusneito taksin nuorta ja kokematonta
kuljettajaa. Hyvä neuvo.
Kaksi romaanimiestä olivat hävinneet vilkkaasti auton takapenkiltä ja velikullat pinkoivat jo kaukana pellon takana metsikköön. Taksikyydin muutama markka
jäi saamatta...
Tämä oli ensimmäisiä kokemuksiani taksikuskin
työstä Tampereella 50- luvun lopulla. Taksiautoilijana
”pirssissä” jo 20-luvulla alan ensimmäisten pioneerien
joukossa aloittanut isäni Gabriel Lehtonen kuoli yllättäen ja jouduin - tai pääsin - Popedan rattiin asiakkaita
palvelemaan.
Ajokortti oli jo taskussa, hieman omalla autolla ajokokemusta, mutta taksilupa edellytti ammattikorttia ja
kaupunkituntemusta. Veljeni Commer- kuorma-auton
ajo-opatuksella lupa heltisi, vaikka ajokokeen Herra Insinööri oli silminnähden ärsytetty ja ärsyyntynyt.
Syystäkin. Kaksi ensimmäistä kokelasta oli jättänyt
käsijarrun päälle ja ajo oli päättynyt siihen. Niinpä insinööri ajatti kuorma-autoni Tammelassa ylämäkeen
ja käski peruuttaa jyrkästi alas johtavalle poikkikadulle
rotvallin viereen.
Täysi sokkoperuutus pienillä peileillä, mutta nappiin
meni. Hyvä säkä! Yllätyin itsekin ammattimaisen kuorma-autoyhdistelmän ajokortista. - Kai isäs opettaa vähän
paremmin, insinööri tuhahteli.
Tampereen kaupunkituntemus heltisi herrasmiesmäisesti. Legendaarinen komisario
Bruno Silekoski esitti tiukan
kysymysarjan ja vain yhdestä
hieman neuvoteltiin. Tosi asiallinen ja arvostettu poliisi.
Piirakka kiritti
Hämeenkadulla
Ensimmäistä asiakasta ajoin
odottamaan Lapintien Tampellan tolpalle. Hotelli Tammerin portsari vinkkasi kyytiä
hotellin portailta, joten tarkkana sai olla. Kyyti oli läheiselle
rautatieasemalle. Ei siis kummoinenkaan alku. Muutama
markka ja taas odottamaan taksijonon hännille.
Kokemusta alkoi kertyä. Mielipaikaksi päivystää
tuli Koskipuisto niinkuin isälläkin. Keskustorilla odotti usein autoja paririvissä, mutta lähtöjä oli muita taksiasemia enemmän. Usein kuitenkin lyhyitä, asemalle
takaisin ja taas odottelemaan.
Hämeenpuiston tolpalta Hämeenkadun länsipäässä
autoon hyppäsi vanha englannin kielen lehtorini lyseosta, oppilaiden pelkäämä ja arvostama Rellun persoona.
Todistan, että kun Piirakka kuiskasi alakerrassa, niin
pojat vapisivat viidennessä.
- Juna lähtee aivan pian, ehditäänkö ajoissa asemalle? Päätin näyttää. Koskaan en ole ajanut yhtä nopeasti
Hämeenkatua päästä päähän. Liikenne oli silloin tosin
vähäistä, vain pari ”hidasta” ohitettiin vastaantulevien kaistaa.
”Piirakka” ehti junaansa.
Aseman taksiasema oli hyvä, jos perehtyi tulevien junien
aikatauluihin. Taksit saivat myös ”otetaan juna kiinni”
kyytejä, mutta ne menivät minulta ohi.
Ehdottomasti paras paikka oli Pyynikintori, mistä sai herkkiä vauvakyytejä. Onnellisuus takapenkiltä
tarttui kuljettajaankin. Tammelantorin tolpalla en juuri
viihtynyt. Asiakkaat olivat luokkaa: - Onks tietoo? Poliisitkin kyttäsivät usein trokareita.
Asiakkaat olivat yleensä melko mukavia, vaikka joskus hieman vähäsanaisia. Kysymykseen, minne ajetaan,
tuli toistamiseenkin väsynyt vastaus: - Kotio. Vain kerran jouduin viemään hankalan asiakkaan poliisiasemalle. Pari kertaa oli pakko pestä auton sisältä.
Minä ja Poku. Ainoa säilynyt kuva nuoresta taksimiehestä ajokkinsa kanssa
Kalevankankaan hautausmaan portilla.
HÄLLÄPYÖRÄ 17
1|2015
Ulapuhelin haukkui hintansa
Taksina suosittu Popeda vuosimallia -56 oli silloisiin
oloihin kelpo ajopeli, lämmin mutta ahdas. Suuri, musta
taksamittari otti tilansa. Vapaavalo oli koelaudalla. Amerikan rautoja ja diesel-Mersuja, ”ponttoneja”, alkoi tulla
tolpille yhä enemmän idän ihmeitä korvaamaan. Siivekäs Plymouth Savoy oli hieno, tosi mahtavat evät. Kaiser
oli mielestäni tyylikäs.
Tampereen taksien ulakeskus ja -puhelimet autoihin oli merkittävä uudistus. Se oli hyödyllinen ja lisäsi
myös turvallisuutta. Enää ei tarvinnut juosta tolpalle
vastaamaan puhelimeen. Kyydin saattoi paluumatkalla
saada ”lennosta”.
Tiellä saattoi olla keskuksen ilmoituksen mukaan
myös vauhdikasta menoa haittaavia esteitä. Tärkeä tieto.
Mutta talvi oli edessä, eikä Pokussa ollut kunnon talvirenkaita. Takakontissa tosin kettingit pahoihin paikkoihin. Nastat olivat jo voimalla tulollaan, mutta niiden
hankinnan ohella olisi ollut syytä vaihtaa koko auto.
Työssä jyrsivät pätkäkyydit ja ainainen odottaminen
uutta asiakasta.
Kun kyydit olivat lamassa, eikä yövalvominenkaan
oikein maistunut, päätin luopua taksiluvasta. Kokemukseni taksimiehenä jäi näin kovin lyhytaikaiseksi ja
ohueksi. Muistot tosin elävät, vuosikymmenien takaa
hieman värittyneinä ja epätäsmällisinä.
Onko taksimiesten ja -naisten työnkuvan suurissa
kaupungeissa muuttunut? Autot ovat tietty merkittävästi kehittyneet. Apuvälineet ovat lisääntyneet ja teknistyneet hämmästyttävästi. Kovaa puurtamista taksin työ on
yhtä kaikki, arvelisin. Mutta myös hienoja tähtihetkiä.
Raha liikkuu, toki aina on edessä uuden ajopelin osto.
- Käytökseltään arvaamattomat huumehörhöt ovat
tulleet kuvaan mukaan, vanha taksimies arvioi.
Seppo Lehtonen
Kerhohuoneen kirja- ja lehtikokoelmat saatu
luetteloitua
Kerhon sihteeri Tapani Kärkinen ja Antero ovat viikottain talkoilleet kerhohuoneella vuoden ajan saadakseen arkiston luetteloitua. Nyt työ on saatu valmiiksi
ja puhtaaksi kirjoituksen jälkeen tiedot tulevat kerhon
kotisivuille. Tällöin arkiston käyttö helpottuu kun kerholaiset voivat kotikoneeltaan nähdä mitä materiaalia
arkistossa on ja voivat sitten käydä kerhohuoneella lukemassa kiinnostavat artikkelit tai ottaa niistä kopioita
kerhon koneella. Nekin joilla ei ole kotona toimivaa nettiyhteyttä voivat käyttää kerhohuoneelle tulevaa tietokonetta, jolla tiedostoa voi selata.
Arkistomme on karttunut vuosikymmenien aikana
eri lähteistä. Alku saatiin ensimmäisen kunniajäsenemme Hugo Alanojan jäämistöstä: Suomen Autolehden,
Moottorilehden ja Moottoriurheilulehden täydet vuosikerrat vuodesta 1960 alkaen. Näistä lehdistä on merkitty erikseen autohistoriallisesti kiinnostavia aiheita.
Kerholaisten lahjoituksina on kertynyt Tekniikan Maailman vuosikertoja myös vuodesta 1960 ja Tuulilasilehtiä vuodesta 1981. Näissä lehdissä on vuoden viimeisen
numeron lopussa sisällysluettelo joka auttaa löytämään
yksittäisiä artikkeleja. Lisäksi on Mobilistia ja V8 Magazinea sekä muiden SAHK:n kerhojen ja merkkikerhojen lehtiä. Reino Walleniukselta saatiin Forssan vierailun yhteydessä valtava määrä korjaamokäsikirjoja ja
varaosaluetteloja. Tätä materiaalia on tullut myöhemmin lisää varsinkin japanilaisista autoista.
Kirjapuolelta löytyy Autoteknillinen käsikirjasarja
täydellisenä, 36-osainen Suuri tietokirja autoista töy-
dennysosineen, 5-osainen Maailman moottoriajoneuvot jne.
Arkisto oli ensimmäiset 18 vuotta Ratasniityn hallilla, sitten evakossa Anteron autohallissa kunnes saatiin
pieni arkistohuone Fagerlundin tiloista Parolasta ja nyt
viime vuodet Visamäen kerhohuoneella, joka on tilojen
puolesta mahdollistanut arkiston paremman järjestämisen ja luetteloinnin.
Arkisto on auki kerhoiltoina ja erikseen sovittaessa
Kalervo Jussilan kanssa 050 357 7600.
Antero Lähteenmäki
18 HÄLLÄPYÖRÄ
1|2015
Kesäkuun retkemme toinen kohde on
Hovilan kartano
Somerolla sijaitsevan Hovilan kartanon perusti ratsumestari Hans Ramsay 1611, hän oli Suomen Ramsaysuvun kantaisä.
Hovilaa hallitsivat aatelis-ja sotilassuvut (Munck,
Essen Jägerhorn,von Duben ja de Pont) aina vuoteen
1825, jolloin kartanossa alkoi talonpoikaissukujen aika.
Nykyinen suku tuli Hovilaan 1875, jolloin Viktor Yrkkö
osti kartanon ja otti talon nimen sukunimekseen. Kaino Hovila, Viktorin pojanpoika avioitui Aune Avellanin
kanssa 1940. Kainon äiti oli os. Torkkomäki. Luutnantti
Hovila kaatui Jatkosodan alussa 1941. Hänen leskensä
avioitui myöhemmin Tauno Korvenojan kanssa.
Kartanon nykyinen omistaja Arja Torkkomäki on
Aune ja Tauno Korvenojan tytär.
Matti ja Arja Torkkomäki kunnostivat 60 vuotta
kylmillään olleen kartanon päärakennuksen 2008-2011
yhdessä Museoviraston kanssa. Restauroinnin aikana
kartanosta löytyi mm. alkuperäisiä katto- ja seinämaalauksia 1840-70 luvuilta. Päärakennus on kunnostettu
1800-lopun tyyliin ja tunnelmaan. Hovila on avoinna
kesäisin juhliin ja kokouksiin. Jo neljänä kesänä päärakennuksessa on pidetty näyttelyjä: 2011 Ingrid Söderström, 2012, Kaija Aarikka, 2013 Jukka Rintala ja 2014
Eero Aarnio ja Kyösti Varis.
Viime kesänä valmistuivat vanhan kivinavetan maalaus- ja kunnostustyöt. Tulevana kesänä navetan yläkerrassa (n. 700m2)avataan 1950- ja 60-lukujen Suomea
kuvaava näyttely ja Juhannuksen jälkeen päärakennuksessa on ihailtavana kuuluisuuksien kattauksia.
Tervetuloa tutustumaan!
• www.hovilankartano.fi
• Helsingintie 604, 31400 SOMERO
• Arja Torkkomäki 050 3581600
• 400 m2 juhla- ja näyttelytilaa
• avoinna touko-syyskuussa
TERVETULOA!
NOSTALGIA-NÄYTTELY
14.5. - 30.08.2015 Kartanon kivinavetan yläkerta
Suomi 1950- ja 60-luvulla ja päärakennuksen
”Kuuluisuuksien kattauksia” heinäkuussa
(tarkemmat aukioajat kotisivuilla)
HÄLLÄPYÖRÄ 19
1|2015
Hämeen Mobilistit ry Visamäentie 33
13100 HÄMEENLINNA
Kerhotila: Visamäentie 33, HÄMEENLINNA
Autohalli: Kuljetus Fagerlund Oy:n halli B-ovi 13720 PAROLA
Kerhon kotisivu
www.hameenmobilistit.fi
Puheenjohtaja:
Pentti Kallionpää [email protected]
050 327 8387 [email protected]
Varapuheenjohtaja:
Jukka Aalto [email protected] 0400 950 696
Sihteeri:
Tapani Kärkinen [email protected] 040 735 0761
Rahastonhoitaja:
Seppo Jaakonsaari [email protected] 0400 875 156
Julkaisut print/web
ym. tiedotus:
Esko Pärssinen [email protected] 050 304 0903
Jäsen- ja kalustorekisterit: Juha Kekäläinen [email protected] 050 536 9140
Kerhohuoneen
yhteyshenkilö:
Kalervo Jussila [email protected] 050 357 7600
Hallituksen jäsen:
Matti Holmberg [email protected] 0400 853 233
Hallituksen jäsen: Yrjö Lehtinen [email protected] 0500 435 260
MA tarkastaja:
Esa Nieminen 040 767 2270 tai (03) 618 3240
MA tarkastaja:
Mauno Kumpulainen 0400 474 879
MA tarkastaja:
Teemu Karonen 0500 499 510 ja Pauli Karonen 0400 499 510
Päätoimittaja:
Antero Lähteenmäki [email protected] 044 539 2521
Avustajat:
Esko Pärssinen, Seppo Lehtonen, Antti Karttunen, Jyrki Tuusa, Jukka Aalto
Ilmoitukset:
Esko Pärssinen
Lehden ulkoasu ja taitto: Jirka Messman [email protected] Painopaikka:
Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy
Kuvat:
Seppo Lehtonen, Esko Pärssinen, Antti Karttunen, Antero Lähteenmäki,
Heikki Salomaa
Hälläpyörä ilmestyy keväällä ja syksyllä.
Tulee kerhon jäsenille jäsenetuna ja muille SAHK:n kerhoille yhtenä kappaleena/kerho.
Aineisto seuraavaan lehteen päätoimittajalle 15.10.2015 mennessä.
Hämeen
Hämeen Mobilistit
Mobilistit Ry
Ry
Visamäentie
33
PL 836
13100
13501 HÄMEENLINNA
HÄMEENLINNA
www.hameenmobilistit.fi
www.mobilistit.fi
Tervetuloa huippunykyaikaiseen, paikalliseen,
suomalaisomisteiseen täyden palvelun
katsastuskonttoriin Hämeenlinnan Luukkaankadulle ja
Turengin Alangontielle, aikaa varaamatta.
Tervetuloa!
HÄMEENLINNA
Luukkaankatu 5
13110 Hämeenlinna
Puh. 03- 630 490
Fax 03- 630 4911
Ma-pe 8-17, la suljettu
[email protected]
www.kantolanautokatsastus.net
TURENKI
Alangontie 2-4
14200 Turenki
Puh. 03- 633 2050
Fax 03- 633 2789
Ma-pe 9-17, la suljettu
[email protected]
www.kantolanautokatsastus.net