11 Länsi-Vantaan luonnonsuojelualuekierros Reitillä kuljetaan sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin. Korkeusero reitillä noin 30 m, nousuja yhteensä noin 300 m nt. ore s Va 7 M n arti kyl 4 änt . 8 9 10 11 t Van . ont aks la aan u kiv 3 Ylästöntie 2 Ylästön tie 1 Ollaksent. t. ren uo iviv Ma r ylä tink nt. K Raappavuorent. - p. ie n ala hk t. Veiityn n tit Luh in ik or Ho 6 III ä Ainontie h Ke 5 23km t. ton ris Va stTavllaant. ku 11 Reitti esittelee neljää luonnonsuojelualuetta: Pitkäkoskea, Mätäojaa, Kakolanmäkeä sekä Petikkoa. Pitkäkosken suojelualue sijaitsee Vantaanjoen varressa, ja suojelualuetta halkova koski on Vantaanjoen toiseksi pisin. Mätäojalla puronvarsiluonto on erittäin monipuolinen kasvustoltaan, ja purolla voi havaita useita lintulajeja. Kakolanmäellä on muun muassa muinaisranta sekä arvokas kallioketo. Petikko on monipuolinen, noin 1700 hehtaarin ulkoilualue, josta Hermaskärinkallion suojelualuetta on 54 hehtaaria. Petikonmetsä on läntisen Vantaan suurin viheralue. 1 Pitkäkosken luonnonsuojelualue Pitkäkosken luonnonsuojelualue ulottuu sekä Vantaan että Helsingin puolelle. Jokivarressa kasvillisuus on erittäin runsasta. Pitkäkoskella viihtyy monipuolinen lintulajisto, esimerkiksi rantasipi, idänuunilintupunarinta sekä sirittäjä. Jokirannassa kulkee leveä hyväkuntoinen polku jonka molemmissa päissä on opastaulut. Pitkäkosken luonnonsuojelualue rauhoitettiin alun perin vuonna 1984, ja vuonna 2007 suojelualuetta laajennettiin. Nykyään Vantaan puoleisen suojelualueen pinta-ala on 12,8 hehtaaria. Kannattaa jättää pyörä parkkiin ja tehdä kävelykierros suojelualueen polkuja pitkin. 2 Pitkäkoski Luonnonsuojelualueen läpi upeissa maisemissa virtaava koski on reilun kilometrin mittainen ja pudotusta sillä on viisi metriä. Pitkäkoski on Vantaanjoen koskista toiseksi suurin Nurmijärvellä sijaitsevan Nukarinkosken jälkeen. Sukupuuton partaalla aiemmin ollutta saukkoa voi myös tavata Pitkäkoskella, jossa siitä on tehty havaintoja vuosittain. 3 Vetokannaksen uimaranta 7 Kivimäenpuiston alppiruusutarha Alppiruusutarha on rakennettu vuosina 2000-2001 ja sen tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Parhaiten alppiruusuja pääsee ihastelemaan toukokuun lopulta kesäkuun puoleenväliin, jolloin suurin osa alppiruusuista on kukassa. 8 Vantaankoski Vantaankoski on keskeinen osa Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Padottu koski on 240 metriä pitkä, ja sillä on pudotusta viisi metriä. Historiallinen Kuninkaantie kulkee kosken ylitse. Nykyinen silta on rakennettu vuonna 1876. Kannattaa jättää pyörä hetkeksi parkkiin ja tehdä kävelykierros pitkospuita pitkin Vantaankosken alueen ympäri. 9 Kuninkaantie Vanha postireitti oli alkujaan nimeltään Suuri Rantatie, joka myöhemmin nimettiin Kuninkaantieksi. Reitti kulkee Vantaan läpi Martinlaaksosta Vantaankoskelle, ja sieltä nykyistä Ylästöntietä Helsingin pitäjän kirkonkylän kautta Tikkurilaan ja Hakkilaan. Alkujaan tärkeä postireitti kulki jo 1300-luvulla Norjan Bergenistä Pietariin asti. Kaivokselassa pohjavedestä täyttynyt sorakuoppa on kesäisin suosittu uimapaikka. Lammella on merkittäviä virkistysarvoja, sillä lammen ja Vantaanjoen välistä kulkee ulkoilureitti, jonka varrella on muun muassa leik- 10 Viilatehdas kipaikka, kuntoiluvälineitä ja skeittipuisto. Uimarannan Dahlforsin viilatehdas oli toiminnassa vuodesta 1882 ympäristöä onkin kunnostettu koko perheen vetovoiaina 1960-luvulle asti. Nykyinen museoviraston suomaiseksi virkistyspaikaksi. jelema viilatehdasrakennus on vuodelta 1903. Tehdas on kunnostettu vuoden 1984 tulipalon jälkeen, ja toimii nykyään yritys- ja yksityistilaisuuksien juhla- ja kokoustilana. Viilatehtaan niemessä on vuosina 2001–2002 4 Mätäoja Mätäojan luonnonsuojelualue on kasvi- ja eläinlajistolkunnostettu puistoalue. taan hyvin runsas. Mätäojan varrella kulkee hyvät ulkoilutiet. Puroon tehtyjen lammikoiden yli on rakennettu puisia kävelysiltoja, joilta on hyvät näkymät puroa reu- 11 Vanha kansakoulu/Kuninkaan kartano nustavalle luhtasuolle. Suojeltua aluetta on kaiken kaikKuninkaan kartanon kabinettitilat ovat 1970-luvun taitkiaan 29,8 hehtaaria. teessa toimineet ruotsinkielisen kansakoulun luokkahuoneina. Entisöidyt tilat toimivat nykyään kokous- ja koulutustiloina. Rakennuksessa on myös ravintola, ja tiloja voi vuokrata esimerkiksi perhejuhliin. 5 Kakolanmäen luonnonsuojelualue Valtakunnallisesti merkittäväksi kallioalueeksi luokitellun Kakolanmäen huippu kohoaa 58 metrin korkeuteen merenpinnasta. Mäen ylärinteessä puhelinmaston vieressä erottuu hyvin Ancylus-järven rantakivikko nyt jo sammalpeitteisine kivineen. 20,4 hehtaarin kokoinen Kakolanmäki rauhoitettiin vuonna 2012. Suojelualueen alaosasta alkavaa huoltotietä pitkin pääsee helposti mäen huipulle. 6 Petikko Petikon laaja ja monipuolinen luontovirkistysalue on kaiken kaikkiaan 1700 hehtaaria, josta Petikonmäki-Hermaskärinkallion 54 hehtaarin kokoinen alue on rauhoitettu vuonna 2011. Suojelualue sisältää hyvin erilaisia elinympäristöjä, sillä alueen korkeuserot ovat suuria. Hermaskärinkallion korkeimmalta huipulta on hyvät näköalat yli avarien peltoaukeiden. Suojelualueella kasvaa muun muassa vaatelias kääpälajisto ja kallioalueella viihtyy myös varpushaukka. Pyörän voi jättää parkkialueelle ja käydä tutustumassa Petikon ulkoilualueeseen kävellen, tai aluetta voi kiertää pyöräillen.