Kaupunkirakenteen tiivistäminen suuronnettomuusriskit huomioiden - II verkostoitumistapaaminen 1.6.2015 Gaia Consulting Oy Iltapäivän ohjelma 12.30 Tilaisuuden avaus 12.40 I verkostoitumistapaamisen tulosten analyysi: Miten huomioida riski? 13.00 Kotimaan käytännöt OSA 1: KHO päätökset ja viranomaislausunnot 13.25 Kotimaan käytännöt OSA 2: Forssa ja Kilpilahti 13.45 Tauko 14.00 Kotimaiset käytännöt OSA 3: Kouvola, Turku ja Vantaa 14.30 I verkostoitumistapaamisen tulosten analyysi: Kaavatasot 15.00 Kustannusjakoperiaatteet 15.15 Pienryhmätyöskentely: kansallisten toimenpiteiden priorisointi ja vastuutus 15.45 Tilaisuuden yhteenveto ja päätös 16.00 Tilaisuus päättyy 2 I verkostoitumistapaaminen: Analyysin tulokset Hyväksyttävän riskin määrittely Miten riski arvioidaan ja kuvataan Opas vs. lainsäädäntö Hyväksyttävä riski tulee määritellä kansallisella tasolla! • Ei saa jäädä yksittäisen kaavoittajan tai päättäjän vastuulle • Tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäiset, maakäyttöä ohjaavat TULOS suuronnettomuusvaaraan pureutuvat ”turvallisuusvaatimukset” • Selkiyttäisi riskitason arviointia • Selkeyttäisi kaavoittajan vastuita • Tekisi riskin ymmärrettäväksi kaavoittajille • Nopeuttaisi ja tarkentaisi kaavoitusprosessia • Vähentäisi tulkinnanvaraisuutta riskiä ehkäisevien toimenpiteiden vaatimuksista • Vältetään kaavan ”kaatumista”? • Tarvitaan yhteinen määritelmä hyväksyttävyydestä • Tarvitaan myös eri toimijoiden ja viranomaisten velvollisuuksien ja vastuiden määrittely 4 Suuronnettomuusvaarat tulisi huomioida kaavoituksessa kaikkialla Suomessa samalla tavalla! • • • TULOS Kaikki olivat tätä mieltä! • Vaara/riski on yhtäläinen paikkakunnasta riippumatta • …. yhteismitallisuus, yhdenvertaisuus, tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus • Poistaa tulkinnanvaraisuutta ja helpottaa kaavoittajan työtä Edellyttää että kaikilla on käytössä on yhteiset kriteerit ja toimintamalli • Kaikilla tiedossa • Paikkakunnasta riippumatta • Valvovasta viranomaisesta riippumatta Opas 39% Kaavoittajista 70%, viranomaisista 15% Vaatimus 61% Kaavoittajista 30%, viranomaisista 85% Haaste: Samalla tapauskohtaiset vaihtelut tulee voida huomioida tasaarvoisesti ja läpinäkyvästi 5 Kaavoitus olemassa olevan toiminnan läheisyyteen Riskit suhteutettavissa kohteesta riippumatta • Ehdotus Kunta/kaupunki tai yksityinen toimija haluaa sijoittaa uuden toiminnan tai muuttaa toimintaa suuronnettomuusvaarallisen kohteen lähellä • Kaavoitusta varten tehtävien selvitysten tulisi kuvata riskejä samalla tavalla kuin laitoksen sijoittamista varten tehtävät selvitykset. 6 EHDOTIMME seuraavaa toimintamallia, joka sai osallistujien tuen 1. Lainsäädäntöön (esimerkiksi MRL Ohjeen/oppaan sisältöä ainakin… tukevaan asetukseen) kirjattava vaatimus huomioida vaarallisten 1. aineiden suuronnettomuusvaara kaavoituksessa (+ lista kohdetyypistä jota tehtävä ja millä laajuudella kullakin kaavatasolla 2. uusi kohde Tukee kaavoittajan työtä ja antaa selkänojan, jonka pohjalta voidaan pyytää 3. Yhtenäiset ohjeet käytännön toteutuksesta yksissä kansissa • Tietoa sekä kaavoittajalle että päättäjille • Riittävän yksityiskohtaiset mutta selkeät 4. Reunaehdot turvalliselle toiminnalle: Mitkä tulokset ovat hyväksyttäviä ja mitä voidaan turvallisesti kaavoittaa minnekin ohjeet jotka antavat pohjaa käytännön Kaikkien viranomaisten ”allekirjoittama” työlle ja päätöksen teolle, huomioiden esim. toimintatapa! KHO:n päätöksiä • Vastuut ja Yhteistyö: Keskustelut, neuvottelut ja lausunnot (keneltä kysyä mitä ja milloin) toimijoilta tietoja 2. Menettelyt olemassa olevan suuronnettomuusvaarallisen kohteen lähelle vs. tämä koskee?) • Riski/Vaikutusselvitys: Miten ja milloin Käytännön esimerkkejä LISÄYKSET • Ohjeet samanaikaisesti lainsäädännön kanssa • Myös YVA-lainsäädäntöön MRL:n lisäksi 7 Kotimaan käytännöt OSA 1 Kokonaisriski KHO-päätökset ja viranomaislausunnot Riskikohteet Suomessa, joiden konsultointitai huomiointivyöhykkeellä (n. 1-2 km säteellä) asuu yli 7000 asukasta • 13 VAK-ratapihasta kymmenen huomiointivyöhykkeellä (2 km) asuu VAK-ratapiha 7 000 - 80 000 henkeä Seveso-laitos • 16 Seveso-laitosta, joiden Oulu konsultointivyöhykkeellä (0,5-2 km, keskim. 1-1,5 km) asuu 7 000 - 20 000 Kokkola henkeä Vaasa Huom. Termiä kemikaaliratapiha käytetään ainoastaan ratapihoista, joilla vaarallisia aineita siirretään kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon tai varastosta kuljetusvälineeseen. Termi VAKratapiha viittaa vaunujen siirtoon ja järjestelyyn juniksi. Jyväskylä Joensuu Tampere Pori Rauma Kouvola Riihimäki Turku ja Raisio Pk-seutu Imatra Lappeenranta Kotka ja Hamina 9 KHO:n antamien päätösten toivotaan vaikuttavan kaavoituskäytäntöihin, vaikka niillä ei ole velvoittavaa vaikutusta • Kaavoittajan tulisi suuronnettomuusvaarallisten kohteiden lähellä kaavoittaessaan tarkastella annettuja päätöksiä oman tapauksensa näkökulmasta • • • Suuronnettomuusvaaraa koskevat päätökset eivät kuulu nk. julkaistuihin päätöksiin, jotka halutaan erityisesti nostaa esille • • • • Kun Seveso-laitoksia vastaava lainsäädäntö puuttuu, kaavojen sisältövaatimukset korostuvat Eristysvyöhykkeitä (OVA-ohjeista) ja suojavyöhykkeitä voidaan hyödyntää pohdittaessa minkä tyyppistä toimintaa suuronnettomuusvaarallisen kohteen lähelle voidaan rakentaa • • Tässä kootut päätökset ovat siten lähtökohtaisesti ratkaisuja yksittäisiin tapauksiin Ei velvoittavaa vaikutusta, mutta toivotaan vaikuttavan käytäntöihin KHO:n päätökset kertovat toki jotain lakien tulkinnasta Ratapihat hankalia, sillä lainsäädäntö väljempi • • Hyvä huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Kustannuksia säästyy mikäli tapaus ei päädy valituksen kautta hallinto-oikeuteen tai KHOeen Toisaalta esim. hankkeen johtoryhmän edustajat eivät kannusta käyttämään eristysvyöhykkeitä kaavaa varten Lausunnoilla ei suoraa velvoittavuutta kaavoittajalle, koska ovat asiantuntijalausuntoja • • • Toisin tekeminen vaatii tosin hyviä perusteluja Kunnalla on kuitenkin valta Asiantuntijan tehtävänä ei ole pohtia mitä kaavalla ratkaistaan, vaan antaa lausunto oman kohteensa näkökulmasta 10 KHO todennut, että kaavaa ei voida toteuttaa koska riski on liian suuri Riskikohde Kaavahanke Perusteluja Sevesolaitos, Oulu (2010) Asemakaavassa on suunniteltu uusi toimitilarakennust en alue Sevesolaitosten tuntumaan • Taustaa : • Tukesilla ei ollut kaavaan huomauttamista, mikäli kaavoitettavalla alueella varaudutaan onnettomuuksiin toiminnallisesti (hälytyskäytännöt ja pelastussuunnitelmat) ja rakenteellisesti (mm. ilmanvaihto, pintojen syttymisherkkyys) • Tukes suositteli VAK-kuljetusten riskien selvittämistä ja niiden huomioimista kaavoituksessa • KHO totesi päätöksessään että: • Teollisuus aiheuttaa riskin, joka on liian suuri hyväksyttäväksi. • Vaikutusalueet osasta mallinnetuista kemikaalionnettomuuksista ulottuvat kokonaan tai osittain valituksenalaiselle kaava-alueelle. • Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle (MRL 54 §) ja riittävistä suojaetäisyyksistä vaarallisten kohteiden ja rakennushankkeen välillä on huolehdittava (maankäyttö- ja rakennusasetus 57 §). Öljysatama, Vaasa (2014) Vaasan yleiskaava 2030 Vaskiluodon leirintäalueen osalta • Öljysataman Seveso-laitoksista aiheutuvat riskit oli puutteellisesti selvitetty, joten suunniteltua leirintäaluetta ei saa toteuttaa. Sörnäisten satama, Helsinki (2003) Asemakaavassa on Sörnäisten sataman lähelle suunniteltu asuinaluetta • Kemikaaliriskiselvitykset sataman VAK-toiminnoista ovat puutteelliset eikä alueelle tule lisätä asutusta ennen kuin satama siirtyy (Vuosaareen). • Seveso-direktiivin voimaantulo on nostanut turvallisuusasioiden huomiointia. 11 KHO todennut, että kaavaa ei voida toteuttaa koska riski on liian suuri Riskikohde Kaavahanke Perusteluja Kylmälaitos (ammoniakkia), Lassila, Helsinki (2006) Asutuksen kaavoittaminen kylmälaitoksen läheisyyteen • • • Seveso-laitokset, Espoo (2010) Räjähdysainelaitos, Lapua (2008) Työpaikka-alueen muuttaminen asuinalueeksi osayleiskaavassa • Hotellin suunnitteleminen lähelle räjähdysainelaitosta, jonka toiminta laajeni ja siten suojavyöhyke kasvoi valitusprosessin aikana • • • • Kaavan mukaiset suojaetäisyydet ammoniakkikylmälaitosten ja suunnitellun asuinalueen välillä täyttävät vähimmäisvaatimukset. Ammoniakkivuotoa ei voida sulkea kokonaan pois, jolloin riski on liian suuri eikä asutusta voida kaavoittaa suunnitellulle alueelle. Suojaetäisyyksien vähimmäisvaatimusten täyttyminen ei merkitse sitä, että kaavan voitaisiin tällä perusteella katsoa täyttävän sille asetetun vaatimuksen terveellisen ja turvallisen elinympäristön osalta. Teollisuusalueen välittömään läheisyyteen ei riskien vuoksi saa kaavoittaa asutusta. Myös Tukesin kaavasta antama lausunto ollut kielteinen, Espoon kaupunginvaltuusto on kuitenkin hyväksynyt kaavan. KHO:n mukaan asemakaava ei täytä turvallisen elinympäristön vaatimuksia, koska suunniteltu hotelli tulisi olemaan räjähdysainelaitoksen suojavyöhykkeen sisäpuolella. Tukes korostanut lausunnossaan riittävää suojaetäisyyttä (2200 m räjähdysainevarastosta). Lapuan kaupunginvaltuusto hyväksynyt kaavan Tukesin lausunnosta huolimatta. 12 Kaava edennyt KHO:een, mutta kaava on hyväksyttävä Riskikohde Kaavahanke Perusteluja LNGterminaalin perustaminen, Turku (2015) Turun kaupungin Pansion sataman liikennealuetta koskeva asemakaavamuutos (LNG-terminaali) • • • Tukesilla ei huomautettavaa kaavamuutosalueesta. Kaavamuutosta varten tehdyt selvitykset ovat riittävät. Kaavaratkaisu ei ole asemakaavalle asetettujen sisältövaatimusten vastainen. Teollisuusalue, Heinola (2010) Heinolan Vierumäen osayleiskaava (teollisuusalueiden laajenemissuuntien määrittely) • • T/kem-kaava on hyväksyttävä Merkintä johtuu Seveso-direktiivistä ja on olemassa olevan tilanteen toteava, eikä tarkoita uuden teollisuuden tulemista alueelle. Kilpilahden teollisuusalue (2011) Itä-Uudenmaan maakuntakaava (Kilpilahden Sevesolaitosten suoja- ja konsultointivyöhykkeiden osalta) • Selvitykset ovat olleet riittävät suoja- ja konsultointivyöhykkeiden osoittamiseksi maakuntakaavaan Konsultointivyöhykkeeseen voidaan tarvittaessa liittää alueen maankäyttöä tarkemmin ohjaava suunnittelumääräys. Maakuntakaavan suunnittelumääräys on tarkoitettu ohjaamaan alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua, eikä siitä aiheudu MRL:ssa tarkoitettua rakentamisrajoitusta > maakuntakaavan suunnittelumääräykseen ei voida liittää määräystä, joka on tarkoitettu sovellettavaksi rakennuslupamenettelyssä (täydennysrakentamisen 13 salliminen). • • Tukesin antamat erityistä huomiota edellyttävät lausunnot maankäytöstä – erityyppisiä kannanottoja • Suositus: esim. suositellaan huomioimaan savukaasujen muodostuminen tai suositellaan alueen rakennuksiin vaikkapa kaasuvuodosta ilmoittavaa hälytysjärjestelmää • Muistutus: Tukes haluaa muistuttaa jostakin tai pyytää kiinnittämään huomiota tiettyihin seikkoihin, tyypillisesti herkkien kohteiden sijoitukseen • Huomautus: Huomautuksia kaavamerkinnöistä, yleisimmin jollekin alueelle suositellaan Tkem-kaavamerkintää • Lisätarpeet: Tukes toteaa lisäselvitysten olevan tarpeen (riskeistä) • Kielteinen: Selkeästi esitetty kielteinen/ehdollinen kanta 14 Tukesilla kielteinen/ehdollinen kanta Lausunnon kohde Tukesin kanta Asemakaavamuutos, jossa alueella sallitaan merkittävässä määrin myös liiketoimintaa teollisuuden lisäksi, esimerkiksi tilaa vaativa kauppa. Alue sijaitsee noin 250 m etäisyydellä 99 m3:n maanpäällisestä nestekaasusäiliöstä. (Forssa) • Asemakaavamuutos; ammoniakkitäytteinen (14 t) kylmälaitos asutuksen läheisyydessä alle 60 m etäisyydellä (Helsinki, Hermanni) • • • • Säiliön suojaustason tulisi vastata nykyvaatimuksia (riittävä vesivalelu tai maapeitteinen säiliö), mikäli kaavoitusmuutos toteutetaan Asemakaavamuutosta koskevalle alueelle ei tule suunnitella tilaa vievää kauppaa, joka oleellisesti lisäisi alueella oleskelevien ihmisten määrää Jos laitos muuttaa nestekaasusäiliön maapeitteiseksi tai maanalaiseksi, ei Tukes näe estettä kaavan toteutumiselle Huomioitava myös asutuksesta aiheutuva vaara ammoniakkilaitokselle (tulipalot, ilkivalta) Riittävä etäisyys: kerrostalojen etäisyys ammoniakkikylmälaitoksesta tulisi olla vähintään 75 m 15 Tukesilla kielteinen/ehdollinen kanta Lausunnon kohde Tukesin kanta Kalasataman osayleiskaava-alue, etäisyys voimalaitosalueelle (Helsinki) • Salmisaaren voimalaitosten läheisyyteen rakennettava hotelli (Helsinki) • • • Voimalaitosten ja siihen kuulumattoman toiminnan (kuten asuinrakennusten tai liike- ja toimistorakennusten) väliin tulee jäädä riittävän pitkä turvaetäisyys (noin 200 m) Seveso-direktiivin periaate on, että kemikaalikohteet sijoitetaan erilleen muusta toiminnasta ja erityisesti kohteista, joissa ihmisten suojautuminen voisi olla hankalaa Hotelli voidaan sijoittaa voimalaitoksen läheisyyteen mikäli hotellirakennuksen turvallisuutta parannetaan (voimalaitoksen puoleisten seinärakenteiden vahvistaminen, ikkunat turvalasista). Voimalaitoksen tulipalon ja savukaasujen varalta hotelli tulee varustaa paloilmoitin järjestelmällä ja automaattisella vesisammutuslaitteistolla. Lisäksi ilmanvaihdon tulee pysähtyä, mikäli savukaasuja havaitaan tuloilmakanavissa. 16 Tukes on halunnut muistuttaa jostakin tai pyytää kiinnittämään huomiota tiettyihin seikkoihin Lausunnon kohde Tukesin kanta Helsingin kaupungin uuden yleiskaavan luonnos (Helsinki) • • Liikenneaseman kaavoittaminen vaarallisia kemikaaleja sisältävän kohteen lähistöllä (Heinola) • • Kaavoitettaessa tulee varmistaa, ettei sellaisten kohteiden läheisyyteen, jossa käsitellään ja varastoidaan vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja merkittäviä määriä, sijoiteta erityisiä haavoittuvia kohteita, jotka voisivat joutua vaaraan kemikaalionnettomuuden seurauksena Tällaisia kohteita ovat mm. sairaalat, päiväkodit, koulut ja muut merkittävät kokoontumistilat joiden tyhjentäminen onnettomuustilanteissa on vaikeaa Vaarallisia kemikaaleja sisältävät kohteet sijaitsevat niin kaukana suunnitellusta alueesta, ettei niistä aiheudu välitöntä terveysvaaraa kohteelle Tukes suosittelee huomioimaan, että merkittävimmän riskin muodostavat alueella mahdollisesti tapahtuvien kemikaalikohteiden sekä erityisesti puuvarastojen tulipalot, jolloin voi muodostua runsaasti terveydelle haitallisia ja/tai myrkyllisiä savukaasuja 17 Tukes toteaa lisäselvitysten olevan tarpeen Lausunnon kohde Tukesin perustelut Ammoniakkitäytteinen kylmälaitos suunnitellun asutuksen läheisyydessä noin 170 m etäisyydellä (Helsinki, Lassila) • • Vaaraetäisyydelle ei voida esittää yksiselitteisiä arvoja. Mikäli kaupunki tunnistetuista vaaroista huolimatta kaavoittaa alueelle asutusta, asukkaille tulisi kertoa ammoniakkipäästön mahdollisuudesta, päästön tunnistamisesta sekä oikeista suojautumistoimenpiteistä mahdollisissa päästötilanteissa. • 5000 m3 raskaan polttoöljyn säiliöt edellyttävät noin 25 m suojaetäisyyttä rakennuksista, joissa oleskelee ihmisiä, sekä 35 m etäisyyden hitaasti evakuoitaviin kohteisiin Vähimmäisetäisyyksien lisäksi tulee arvioida myös muut mahdolliset riskitekijät (kuten savukaasujen vaikutus) – edellyttää seurausanalyysien laatimista Kaava ei toteutunut (<KHO) Asuinrakennukset voimalaitosten läheisyydessä ja tarvittavien suojaetäisyyksien huomioiminen (Myllypuro, Helsinki) • 18 Annettujen lausuntojen ja päätösten analysointi – opit ja hyvät käytännöt • KHO:n päätösten tarkasteleminen kaavahankkeen alussa ja vertaaminen käsillä olevaan tilanteeseen • Myös kustannustehokkuuden nimissä valitusprosessin ehkäisemiseksi • Suuronnettomuusvaarallisen toiminnan aiheuttamat riskit tulee huomioida – pelkkä onnettomuuden riski voi estää kaavan toteutumisen • Erityishuomio vaikeasti evakuoitavien kohteiden sijoittamiseen • Suuronnettomuusvaarallisen kohteen lähelle ei myöskään tulisi sijoittaa toimintaa, joka huomattavasti lisää ihmisten määrää alueella • Teollisuudelle myös annettava riittävä tila – ei saa ajaa liian ahtaalle • Onnettomuusriskien selvittäminen perusteellisesti • Onnettomuusmallinnusten hyödyntäminen suojaetäisyyksien arvioinnissa • Savukaasujen huomioiminen (rakennusteknisesti) 19 Yhteenveto käydystä keskustelusta • Jos pelastuslaitoksen lausunnolla ei ole vaikutusta ja kaavaa toteutetaan riskistä huolimatta, pelastuslaitoksen vaihtoehdoksi jää sopeutuminen tilanteeseen  vaikutus pelastuslaitoksen toimintakykyyn ja onnettomuusvaikutuksiin • Lausuntojen hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla edellyttäisi viranomaisten yhteneväistä mielipidettä asiassa (viranomaisneuvottelussa) • Viranomaisille tulisi kertoa, mitä keinoja kaavassa voidaan käyttää • Kokonaisuus huomioitava: tarvitaan teollisuutta tuomaan työpaikkoja, asutusta riittävän lähelle ja toimintakykyinen pelastuslaitos • Vastuu kunnalla sijoittaa erit oiminnot turvallisesti yhteen 20 Kotimaan käytännöt OSA 2 Case Forssa Case Kilpilahti Forssa – asiantuntijalausunnon merkitys asemakaavamuutoksessa • • Finlayson Forssa Oy (toimintaperiaatelaitos), varastoi ja käsittelee mm. nestekaasua, raskasta polttoöljyä ja ammoniakkia Lähistölle haettiin lupaa hoivakodin sijoittamiselle (2007) • • • • Kiinteistö laitoksen omistuksessa Taloudellinen intressi kaavamuutoksen puolesta Tukesin kielteiset lausunnot 2007 Haettu lupaa kahden maanpäällisen nestekaasusäiliön korvaamisesta yhdellä säiliöllä ja sen sijoittamisesta maapeitteiseksi  Muutos mahdollisti hoivakodin sijoittamisen • • • Laitoksen toiminta päättynyt sittemmin Prosessin etenemistä helpottaa kaupungin pieni koko > tutut henkilöt > hyvä yhteistyö Molemminpuolinen intressi hankkeen etenemiseksi 22 10 vuoden kokemus: Case Kilpilahti Maija-Riitta Kontio, Porvoon kaupunki (> ks. erillinen materiaali) 23 Kotimaiset käytännöt OSA 3 Kouvola, Turku ja Vantaa Hyvä käytäntö: Kouvolan alueen turvallisuustiedote • Pelastuslaitoksen laatima, jotta alueen asukkaita voidaan palvella paremmin • Turvallisuustiedotteen laatimisesta ja jakamisesta on vastuussa kuitenkin toiminnanharjoittaja • Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimialueella 30 yritystä ja alueella paljon seveso-kohteita • Toimintaperiaatelaitoksillakin on tiedotusvelvollisuus nykyisin • Normaalisti pela joutuisi ottamaan kantaa kaikkien tiedotteiden sisältöön • Nyt tehty yksi turvallisuustiedotteen pohja sovellettavaksi kolmella seudulla (Kouvola, Kotka, Hamina) • Jakelu kattaa koko Kymenlaakson 25 26 27 28 Case Turku Christina Hovi, Turun kaupunki (> ks. erillinen materiaali) 29 ok Case Vantaa Mari Siivola, Vantaan kaupunki 30 AVIAPOLIS-KAAVARUNKO ”Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja/tai varastoivien laitosten onnettomuuksien vaikutuksien arviointi kaavoituksen näkökulmasta ” 1.6.2015 Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Suunnittelualue Selvityksen tavoitteet (Gaia) • Tuottaa kaavarunkotyöhön ja asemakaavoihin riittävän arviointipohjan antava perusteltu näkemys alueen Sevesolaitosten ja mahdollisten muiden vaaraa aiheuttavien toimintojen onnettomuusriskien ulottuvuuksista ja vaikutuksista kyseessä olevalle suunnittelualueelle. • Esittää miten nykyinen toiminta ja tuleva maankäyttö alueella sovitetaan yhteen selvittämällä, mille etäisyyksille ja millä edellytyksillä erilaiset toiminnot voivat sijoittua vaaraa aiheuttavien kohteiden lähelle. Kartta tarkastelualueesta Tämä työ likimain valmis • Erittäin hyvä vuorovaikutteinen prosessi missä ovat olleet Tukes ja Pelastuslaitos mukana. • Ensimmäisiin asemakaavoihin Aviapolis-asemalla saatu jo riittävät tiedot. • Kaavarungon ratkaisut esim. asumisen ja herkkien toimintojen osalta selkiytyneet paljon. • Laitoksia on Vantaalla paljon. Voimassa olevaa yleiskaavaa laadittaessa linjaukset perustuivat konsultointivyöhykkeisiin. • Seuraava yleiskaava käynnistyy kohta, joten silloin kootaan seuraava poikkileikkaustilanne. • Mutta laitosten tilanne elää kaiken aikaa: miten kaupunki ja kaavoittaja pysyy ajan tasalla? I verkostoitumistapaaminen: analyysin tulokset Eri kaavatasojen menettelyt Maakuntakaava - ”mahdollisuuksien etsiminen” MRL §4 Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Ehdotus Merkinnät ja kaavaselostus 1) nostaa esille vaaran huomiointitarve 2) vaarallisen toiminnan turvallinen sijoittaminen /vaihtoehdot Riskinarviointi 1) Pääosin karkealla tasolla 2) Vaihtoehtoisten sijoitusten tarkempi arviointi • VAARAN HUOMIOINTI MERKINNÄT esim. konsultointivyöhyke / VAK-vyöhyke tai varaus Tkem • Ydinvoimalat ja nykyiset laajat teollisuuspuistot ja isot laitokset • Vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja vaihtoehdot (myös vaihtoehtoiset sijainnit naapurikunnista) kaavakartalle • Tulevien teollisuuspuistojen/suurten laitosten sijainnit • Laajat seudulliset hankkeet • Sijaintivaihtoehdot laajemmille hankkeille (esim. teollisuuspuistot) • YVA-yhteys riskiarviointiin • Kuljetusreitit • Tulevat mahdollisuudet esim. laajat teollisuuspuistot  Alempia kaavatasoja ohjaavaa tietoa ja jatkoprosessia koskevia ohjeita? myös VAK-ratapihavaraukset ? 38 Yleiskaava – ”selvitetään riskit” MRL §4 Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa Ehdotus Merkinnät ja kaavaselostus Riskinarviointi • Riskiarvioinnin tulokset kaavaselostukseen • Vaaranhuomiointivyöhykemerkinnät karttaan (konsultointivyöhykkeet jne.) • Merkinnät ja määräykset torjumaan haitallisia vaikutuksia • Selvitä riskitaso • Skenaariot, leviämismallit, vaikuttavuus, todennäköisyys ja vaikutusten arviot  Merkintöjen yhdenmukaistaminen/ kehittäminen tarpeen (tarvitaan esim. selosteen malliesimerkit ja kansallisesti samat merkinnät) Riskiarviointi kerralla alueittain (kaikki laitokset/reitit/kuljetusten solmukohdat) Tulevat muutokset huomioidaan periaatteella pahin realistinen tapaus + kasvupotentiaali Tilanteen tarkastaminen yleiskaavan päivityksen yhteydessä minimi aikaväli tarkastamiselle? 39 Asemakaava - ”varmistetaan haavoittuvan kohteen turvallisuus” Ehdotus MRL §4 Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen Merkinnät ja kaavaselostus Yksityiskohtaiset merkinnät asemakaava-alueelle Kaavaselostukseen rakentamista ohjaavat (tekniset) määräykset esim. ikkunat, ilmavaihto yms.  Rakennuslupaa ohjaavat merkinnät Riskinarviointi • Tarkistetaan yleiskaavan riskinarvioinnin ajantasaisuus, päivitetään tarpeen mukaan • Kun kaavoitetaan uusia toimintoja olemassa olevan suuronnettomuusvaarallisen kohteen viereen • Tehdään haavoittuvuusarviointi kullekin uudelle toiminnalle (jo) arvioidun riskin perusteella (kts. edellinen kohta) • Uuden suuronnettomuusvaarallisen kohteen asemakaavoittamisessa • riskiarviointi tehdään suhteessa koko olemassa olevaan ympäristöön 40 Suuronnettomuusriskin huomiointimenettely – esimerkkinä asemakaava jatkotyöstetty versio, pohjalla KERTTU-hankkeessa työstetty malli (mm. YM opas YMRa 5/2012) Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu luo yhteisen näkemyksen ja antaa apua lähtötietojen arvottamiseen; muut epäviralliset neuvottelut ja yhteys toiminnanharjoittajaan Vaikutusten arviointi Ehdotusvaihe Valmisteluvaihe Tunnista tarve huomioida suuronnettomuusvaaraa aiheuttava kohde Aloitusvaihe •Tietotarpeiden selvittäminen: olemassa olevat ja tarvittavat selvitykset ja neuvottelut •Tiedon hakeminen ja jakaminen •Toiminnanharjoittajan kuuleminen Viranomaisneuvottelu on lähinnä toteava ja kaavaehdotus jo osapuolten ”hyväksymä” Kaavaluonnoksen laatiminen ja yhteistyö • Lausunnot, joiden perusteella kaavaehdotusta työstetään Kaavaehdotuksen laatiminen, käsittely ja hyväksyntä •”Point of no return” eli tätä ennen ratkaistava Valitusmenettely Hyväksymisvaihe •Kaava, joka turvallisesti sovittaa yhteen eri toimintoja •Ei valituksia  • Turvallisuus- ja terveysvaikutusten arviointi yhteismitallisesti •Selvitykset: millaisesta riskistä on kyse, riskin ulottuvuus ja suuruus ja tarve riskienhallinnalle sekä mitä ratkaisuja on käytettävissä; •Riskitason hyväksyttävyys ja sallittavat toiminnot TULOS 41 Ratkaisukeskeinen keskustelu pienryhmissä - yhteenveto 42 Riskinarvioinnin tarkentaminen kaavatasoittain Maakuntakaava • Aluevaraukset vaaroja aiheuttaville toiminnoille (mm. uudet Sevesolaitokset, VAK-kuljetuskeskittymät, VAK-kuljetusreitit) • Vyöhykkeet, joille ei tulisi sallia vaarallisia toimintoja • Karkean tason riskinarviointi • MKK välittää tiedon alemmalle kaavatasolle, osoittaa selvitysalueet • Kyettävä osoittamaan vaihtoehtoja ja mahdollistettava suunnittelu pitkällä aikavälillä • Ohjeet alemmalle kaavatasolle (suunnittelumääräykset + kaavaselostus) 43 Riskinarvioinnin tarkentaminen kaavatasoittain Yleiskaava ja Asemakaava Yleiskaava • Riskinarvioinnin tarkentaminen maakuntakaavatasosta 4-5 vuoden välein • • Kaavamerkintäohjeisiin Riskinarviointi olemassa olevien suuronnettomuusvaarallisten kohteiden osalta • Uusien laitosten tai toimintojen riskinarvioinnissa tulisi hyödyntää YVAa • Miinusrakennusoikeus, jos ei saa rakentaa kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla – miten menetellään? Asemakaava • Periaatteet yksittäisille asemakaavan kohteille 44 Maankäyttö rajoittavana tekijänä • Alueita varattaessa tulisi varautua toiminnan laajenemiseen ja kasvuun • Maankäytön ratkaisun tulisi asettaa reunaehtoja • Voisi velvoittaa esim. VAK-ratapihaa siten, ettei merkityn riskialueen ylittäviä toimintoja sallita  oltava kuitenkin pelivaraa toiminnalla • Olemassa olevia toimintoja hankala rajoittaa • Rajoittaminen on tehtävä valvovan viranomaisen toimesta tehtyjen riskinarvioiden ja maankäyttöratkaisujen pohjalta • Ympäristöluvassa on otettava huomioon, mitä kaavassa on määrätty • Ei maankäytön suunnittelun keinoin, vaan VAK-ratapihojen turvallisuusselvityksissä pitäisi huomioida alueella jo oleva maankäyttö ja sen pitäisi täyttää vaatimus terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä 45 Kustannusjako riskin vähentämiseksi Kustannusjakoperiaatteet riskin vähentämiselle selkeytettävä • Kustannuksiin suhtauduttiin varovaisesti • Ei selvää sanomaa miten jakoa pitäisi Toimija lähestyä • Selkeä toive kuitenkin, että asiasta saataisiin yhtenäinen ja hyväksytty periaate • Toimisi selkänojana neuvotteluissa • Toiminnanharjoittajilla tulisi olla Kaupunki / kunta Kustannus Hyötyjä velvollisuus osallistua neuvotteluihin mahdollisista kustannusten jakamisesta • Korvausvelvollisuus ja vastuut Valtio selvitettävää olemassa olevan rakennuskannan suhteen 47 Esimerkkejä teknisistä ratkaisuista pienentää riskiä • Mikäli riski kaava-alueella on liian korkea, voidaan tarkastella seuraavia vaihtoehtoja: • Poistaa riski • Vähentää riskin todennäköisyyttä • Vähentää riskin vaikutusta • Tehostaa torjuntaa onnettomuustilanteessa • Varmistaa ennallistaminen • Teknisiä keinoja seurausten rajoittamiseksi on olemassa 48 Teknisiä keinoja seurausten rajoittamiseksi • • • • Myrkylliset kaasut: • Kiinteästi asennetut vesisumujärjestelmät (ammoniakki) • Hätäkaasupesurit/suodattimet (esim. ammoniakki, kloori, rikkidioksidi) • Erilaiset diffuusorit päästökohtien ympäristössä sekoittumisen lisäämiseksi • Törmäysesteet putkisilloissa Räjähdykset: • Varastokoon pienentäminen • Vesivalelu (BLEVE) • Painetta suuntaavat rakenteet, paineenkevennysseinät, räjähdysluukut Tulipalot • Betoniset suojarakenteet • Riittävät suojaetäisyydet Hintaesimerkki: rikkidioksidin hätäsuodatin 300 kg määrän neutraloimiseen purkuonnettomuudessa 150.000-200.000 eur 49 Ranskan malli Toulousen onnettomuuden jälkeen - “Plan de prévention des risques technologiques” (PPRT) Riskienhallinta Ylläpidä Paranna Olemassa olevat rakennukset Vaarakartta OK? Siirrä Riskikartta Kartta omaisuuksista (assets) Riskimatriisi Tulevat rakennukset Riskitason valinta Kaavoita • PPRT:n määritelmät ovat pakollisia (eli kumoavat olemassa olevat) • Suunnitelmaa hyödynnetään sekä olemassa oleviin rakennuksiin että tulevaisuuden maankäyttöön Seveso-laitosten läheisyydessä • Maankäytön suunnittelusta päätetään kun kaikki mahdolliset toimenpiteet vaarojen vähentämiseksi on tehty 50 Ranskan malli: Olemassa oleviin rakennuksin voidaan kohdentaa toimenpiteitä vaarallisuuteen ja haavoittuvuuskarttoihin perustuen Toimenpide Kustannusten jakaantuminen Huomioita Pakkolunastus tai luovutus korkean riskin alueilla Valtio + toiminnanharjoittaja + paikallisviranomaiset Muut riskienhallinnan toimenpiteet Valtio + toiminnanharjoittaja + paikallisviranomaiset Edellytyksenä kustannustehokkuus Rakennusten ja infrastruktuurin vahvistaminen Rakennusten ja infrastruktuurin omistajat Kustannukset eivät kuitenkaan saa ylittää 10 % kohteen arvosta 51 Liikennevirasto – aiesopimus kaupunkien kanssa, esimerkkinä meluntorjunta • Raidetoiminnot aiheuttavat melua vs. kaupunki tarvitsee tilaa radan läheisyydessä • Rataympäristöselvityksissä tunnistetaan meluntorjuntakohteita • Aiesopimus kaupungin kanssa kustannustenjaosta (50 % - 50 %) erikseen merkityistä kohteista • Aiesopimusmenettelyn tarkoituksena on tukea suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista 52 Poistumistien rakentaminen Kilpilahden teollisuusalueelle • Kilpilahden teollisuusalueelle rakennettiin toinen poistumistie • Sellaisessa poikkeustilanteessa (tieonnettomuus, suuronnettomuus), joka katkaisisi alueelle johtavan ainoan raskaan liikenteen väylän, alueelta ei pääsisi pois • • Seurauksia pelastustoiminnalle, alueen asukkaille ja esim. polttoainekuljetuksille Uuden tien tarve todettiin välttämättömäksi, sillä kulkuväylän varmistaminen on mm. Suomen energiansaannin kannalta olennaista • Kyseessä on yleinen tie, joiden rahoituksesta valtion tulisi vastata • Kustannukset jakaantuivat kuitenkin kuntien (Porvoo, Sipoo 8%), yritysten (NesteOil 19%, muut 20%) ja valtion (Tiehallinto 53%) kesken 53 Yhteenveto käydystä keskustelusta 54 Kustannustenjako riskin vähentämiseksi HYVIÄ NÄKÖKULMIA • • • • • • • Kustannusten jako tapauskohtaisesti (etuoikeudet, hyöty, riskitaso) Aiheuttajan (yleensä toiminnanharjoittaja) ja hyötyjän (toiminnanharjoittaja, mahd. myös kunta tai jopa valtio) osallistuttava kustannuksiin Kustannusjako valtio-toiminnanharjoittaja-kaupunki on hyvä periaate VAK-ratapihojen haittojen vähentämiseen Uusissa kohteissa toiminnanharjoittajan tulee korvata haittojen ehkäisy Miten määritellään ratapihan toiminnanharjoittaja: operaattori (VR/jatkossa joku muu), Livi (joka omistaa ratapihan) vai kuljetuksen antaja (joka omistaa lastin)? Entä jos VAKista perittäisiin erillistä maksua/veroa ja tästä saatavia varoja käytettäisiin riskien vähentämiseen? Kilpilahden uuden tien yhteisrahoitus rohkaiseva esimerkki - vaatii keskusteluyhteyden syntymistä, yhteistyö ja yhteisten intressien löytäminen tärkeää Aiesopimus hyvä idea - selkeä toimenpidelistaus ja tärkeät kohteet = läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta • • • Valtakunnallinen riskialueselvitys (vrt. tulvariskityö) - tehdään koko suomen tarkastelu VAK-ratapihojen riskeistä esitetyllä mallilla Ranskan malli – kustannustenjakoperiaate oli hyvä  hyötyjä kaikille • • • Pitää sopia myös aikatauluista, pelkkä aie ei riitä Ulottaminen olemassa oleviin rakennuksiin. Minkälaiset toimenpiteet luetaan vaaroja vähentäväksi? (Suomessa esim. vain passiiviset ratkaisut hyväksytään riskiä vähentäväksi) Pakkolunastus terveydellisistä syistä (ei aina liiketoiminnallisista) lähellä kohdetta - korvauksen tulee olla täysi korvaus haitasta 55 Kustannustenjako riskin vähentämiseksi MUITA NÄKÖKULMIA • Kunta ei saisi olla automaattimaksaja - kunta maksaa, jos sekin saa hyötyä • Keskustojen kehittäminen pitää olla myös VALTION INTRESSI • Paikallisviranomaiselle ei liian suurta kustannusta riskientorjunnassa • Liian korkeat kustannukset toiminnanharjoittajalle -> riski, että toiminnanharjoittaja siirtyy toiseen kuntaan • Ei pakkolunastusta • Kalliit tekniset ratkaisut eivät ole realistisia nyky-Suomessa vaan on löydettävä kauaskantoisempi ratkaisu. • Epärealistista edellyttää olemassa olevia rakennuksia vahvistettavaksi, kun kyse toiminnanharjoittajan toiminnan riskeistä  ei voida siirtää vastuuta kolmannelle • Muutosten hallinta: turvataanko kuljetusten kasvu vai jo rakentuneet (herkät) toiminnot, kuten päiväkoti? • Päätösten vastuullisuus (turvallisuus ym.) 56 Alustavia suosituksia kansallisen tason toimenpiteistä Tavoitteena valtakunnallinen pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa huomioidaan sekä toiminnanharjoittajat, liikenne että kaupunkien kehitystarpeet Suomen elinvoimaisuuden ja turvallisuuden kannalta (> ryhmien tuotokset viety suoraan hankkeen loppuraporttiin) • Suositus 1: Luotava yhtenäinen toimintamalli suuronnettomuusvaarallisen kohteen huomioimiseksi kaavoituksessa, kohteen luonteesta riippumatta • Suositus 2: Keskustelu riskin hyväksyttävyydestä on käytävä • Suositus 3: Myös ratapihan/sataman turvallisuusselvityksessä tulisi huomioida kaavoittajan tarpeet ja tuottaa julkinen tiivistelmä kaavoittajan hyödynnettäväksi • Suositus 4: Tarvitaan keskustelua siitä, mitä voidaan tehdä olemassa olevalle tilanteelle, kuten vaara-alueella oleville toiminnoille • Suositus 5: Tarvitaan kustannusjakoperiaatteita riskin vähentämiselle 58 Suositus 1: Luotava yhtenäinen toimintamalli suuronnettomuusvaarallisen kohteen huomioimiseksi kaavoituksessa, kohteen luonteesta riippumatta • • • • • Vaatimus (MRL?) kaavoittajalle selvittää ja huomioida riski Kaikki kaavoituksessa huomioitava suuronnettomuusvaaralliseen toimintaan liittyvä (ml. riskinarvioinnit) ohjeistus yksiin kansiin Kaavatasokohtaiset vaatimukset selvityksistä ja niiden tasosta Vaatimuksen muodosta riippumatta (laki, ohje, kirje ) tarvitaan yksityiskohtainen opas miten huomioida olemassa oleva kohde kaavoituksessa Lainsäädäntöselvitys tarpeen? 59 Suositus 2: Keskustelu riskin hyväksyttävyydestä on käytävä • Tarve kansallisille määrittelyille riskin huomioimiseksi kaavoituksessa • Määräys riskin huomioimisesta kaavoituksessa (systemaattinen lista/määritelmä) • Hyväksyttävän riskin määrittäminen kansallisesti (kts. aiempi suositus) sekä vakioitu systemaattinen vertaileva tapa arvioida riskit suhteessa hyväksyttävyyteen • Yhtenäinen luokitus koko maassa toiminnan laajuudesta riippuen, huomioiden myös olemassa olevat rakennukset • Tuloksena tulee syntyä yhtenevä ja ymmärrettävä kannanotto, joka on paikkakunnasta riippumatta samanarvoinen (kansalaiselle) 60 Suositus 3: Myös ratapihan/sataman turvallisuusselvityksessä tulisi huomioida kaavoittajan tarpeet ja tuottaa julkinen tiivistelmä kaavoittajan hyödynnettäväksi • Toiminnanharjoittajan velvoitteena tunnistaa, kuvata ja arvioida riski – miten tässä voidaan huomioida kaavoittajan tarpeet? • Velvoitteen tultava lainsäädännöstä 61 Suositus 4: Tarvitaan keskustelua siitä, mitä voidaan tehdä olemassa olevalle tilanteelle, kuten vaara-alueella oleville toiminnoille • Kunnan yleiskaavan uusimisen yhteydessä 62 Suositus 5: Tarvitaan kustannusjakoperiaatteita riskin vähentämiselle 63 Tilaisuuden yhteenveto ja päätös • Keskustelu kansallisen verkoston/tukipisteen perustamisesta • Keskustelu työryhmän perustamisesta suositusten eteenpäin viemiseksi • Tietojen jako www.gaia.fi/ChemCity kautta 64 KIITOS OSALLISTUJILLE!