Vuosikertomus 2014 - Korkein hallinto
Vuosikertomus 2014 Sisältö 2 4 Valitus on yksilön ja yhteisön oikeussuoja Korkein hallinto-oikeus on myös valtioneuvoston valvoja 4 Asemasta ja roolista yhteiskunnassa 5 Julkisuuskysymykset ovat asialistalla 7 Viestintämarkkinat KHO:n käytännössä Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistukset 11 14 Ympäristöön ja maankäyttöön liittyviä asioita 22 Projektityöskentelyllä tehokkuutta 26 Asian viivytyksetön käsittely on lapsen etu 28 KHO:n antamat lausunnot 30Tilastot 32 Tilastot näyttävät korkeimman hallinto oikeuden työmäärän ja asioiden kirjon 33 34 KHO:n työtilanne 2003–2014 Korkeimman hallinto-oikeuden työtilasto vuodelta 2014 44 Korkein hallinto-oikeus oli hienosti esillä Porissa 18 Korkein hallinto-oikeus voi myös pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua 46 Korkeimman hallinto-oikeuden henkilökunta 1.1.–31.12.2014 20 Kolme tärkeää asiaa vuodelta 2014 48 Asiointi ja yhteystiedot 2 Valitus on yksilön ja yhteisön oikeussuoja Valitella saatetaan epäonnea, huonoja säitä tai melkein kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Muussa tapauk- mitä hyvänsä. Kansalainen saattaa valittaa epäkohdis- sessa hallintopäätös tai alemman tuomioistuimen pää- ta mediassa, antaa valitukseksi kutsumaansa palautet- tös saavuttaa lainvoiman ja sitovuuden. Eräissä tapauk- ta tuotteen myyjälle tai valmistajalle tai ilmaista valituk- sissa on ennen tuomioistuimeen valittamista haettava seksi otsikoimaansa palautetta poliittiselle päättäjälle, määräajassa oikaisua toimivaltaiselta hallintoviranomai- yritysjohdolle tai miksei myös erilaisille laillisuusvalvo- selta tai, kuten usein verotuksen piirissä, erityiseltä oi- jille. Tosin kirjelmöinti eduskunnan oikeusasiamiehelle, kaisulautakunnalta. oikeuskanslerille tai vaikkapa sosiaali- tai terveysasias- On myös huomattava, että vain toimivaltainen tuo- sa aluehallintovirastolle tai Valviralle on tarkkaan ottaen mioistuin (jos mahdollinen hallinnollinen oikaisu ja eräät kantelemista, ei valittamista. Näissä on vissi ero. Muu- sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnat sivuutetaan) tenkin valittaminen tarkoittaa eri yhteyksissä hyvinkin voi kumota päätöksen tai osassa tapauksia myös muut- erilaisia asioita ja sanaan liitettävät mielikuvat saattavat taa sitä. Kantelu laillisuusvalvontaviranomaisille ei tähän olla myös kielteisiä. koskaan voi johtaa eikä korvata muutoksenhakua tuo- Tuomioistuinten kohdalla valittaminen merkitsee kai- mioistuimessa. Määräajassa tehtävän valituksen sekoit- kessa yksinkertaisuudessaan arvoneutraalilla tavalla asi- taminen erilaisiin kanteluihin siis johtaa oikeudenmene- an säännönmukaista vireillepanoa eli muutoksen hake- tyksiin. Mediallakin olisi jo otsikkotasolla tekemistä vää- mista viranomaisen tai alemman tuomioistuimen pää- rinkäsitysten kitkemiseksi. tökseen. Toisin sanoen kysymys on laissa turvatusta Toisinaan julkisuudessa muutoksenhausta eli asian mahdollisuudesta saattaa hallintoviranomaisen päätök- vireilletulosta hallintotuomioistuimessa käytetään outoa sen lainmukaisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tai, asi- termiä ”valituskierre”, joskus hätäisesti jo ennen valitus- an myöhemmässä vaiheessa, vastaavasti alemman tuo- ajan päättymistä. Tai saatetaan puhua ”valitusruletista”, mioistuimen päätöksen laillisuus ylemmän tuomioistui- ehkä samaa tarkoittaen tai jopa jo asioiden lopputulok- men tutkittavaksi. Tämä hallinnon laillisen toiminnan ja siakin ennakoiden. Me hallintotuomioistuimissa toimim- yksilön oikeuksien kannalta tärkeä mahdollisuus kuuluu me kuitenkin lakia soveltaen, emme sattumanvaraisesti niille yksilöille ja yhteisöille, joita asia riittävän suoranai- emmekä omien mieltymystemme mukaan. Toivottavas- sella tavalla koskee. Yleisen kunnallishallinnon asioissa ti mahdollisimman usein tässä onnistummekin, näin sil- valitusoikeus on lisäksi jokaisella kunnan jäsenellä. loinkin, kun sovellettavat säännökset eivät ole kaikkein Pyrkimyksestä oikeustilan vakiinnuttamiseen johtuu, selkeimpiä. Kunnioitamme myös hallintoviranomaisen että valitus on tehtävä määräajassa, yleensä 30 päivän harkinnan sitä osaa, jota kutsutaan tarkoituksenmukai- suusharkinnaksi, jos sellaista lainsäätäjä viranomaiselle ulkomaalaisasioissa. Jatkossa valitusluvan käyttöala tu- on osoittanut. Asiakkaille tämän eron huomaaminen ei lee entisestään olennaisesti lisääntymään. Tämä ei tie- välttämättä ole helppoa. tenkään koske asioita, joissa KHO on ensimmäinen ja Hallintotuomioistuimelle saapunut asia on yleensä ainoa muutoksenhakuaste. Näin on esimerkiksi valtio- kypsä ratkaistavaksi vasta, kun kaikki osapuolten kuule- neuvoston yleisistunnon päätöksiä koskevassa muutok- miset on hoidettu ja tarvittavat selvitykset on hankittu. senhaussa. Mitä enemmän osapuolia on ja mitä hankalampi on itse Lopuksi oikaisen tässä yleisen väärinkäsityksen, jo- asia, sitä vaativampi jo tämä vaihe on. Silti kaikissa ta- ka koskee KHO:n asemaa ylimpänä tuomioistuimena. pauksissa pyrimme voimavarojemme rajoissa mahdolli- Sen päätöksistähän ei enää saa valittaa minnekään. Si- simman tehokkaaseen käsittelyyn ja laadukkaaseen lop- tä ilmentää myös ratkaisujen lopusta löytyvä vuosisatoja putulokseen. Viimekätinen arvio jää aina muille. vanha ilmaus Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Sil- Eräs seikka usein unohdetaan. Valituksen hylkäämi- ti usein kuulee tai lukee mainittavan, että joku on aikeis- nen ei nimittäin tarkoita sitä, että valitus olisi ollut turha sa valittaa KHO:n päätöksestä EU:n tuomioistuimeen tai tai että asian lopputulos olisi ollut ennalta itsestään sel- Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kumpikaan ei vä. Kun asian ratkaisu on päätöksen antamiseen saakka ole mahdollista. Tosin ihmisoikeusvalitus Suomen val- avoimena, on siis myös virheellistä ajatella, että käsitte- tiota vastaan voidaan tehdä sellaisessakin asiassa, jossa ly tuomioistuimessa pelkästään viivyttäisi itselle tärkeän KHO on antanut ratkaisunsa. Kyse on kuitenkin eri pro- asian tai hankkeen etenemistä, kun kuitenkin juuri sen sessista, eivätkä kansallisen jutun muut mahdolliset osa- asian tai hankkeen toteutuminen vielä kokonaan riippuu puolet ole siinä asianosaisina. tuomioistuimen vastauksesta. Hallintolainkäyttöasioiden ylimmässä ja viimeisessä oikeusasteessa eli KHO:ssa on perinteisesti ollut mahdollisuus rajoituksettomaan muutoksenhakuun. Asioiden suuren määrän vuoksi useissa asiaryhmissä on jo pitkään ollut käytössä valituslupajärjestelmä. Toisin sanoen KHO:n asiaratkaisu annetaan tällöin lähinnä vain, jos kysymys olisi lainsoveltamista hallinnossa tai alemmissa tuomioistuimissa ohjaavasta ennakkopäätöksestä. Valituslupa on käytössä esimerkiksi verotuksessa ja Pekka Vihervuori 4 Korkein hallinto-oikeus on myös valtioneuvoston valvoja Asemasta ja roolista yhteiskunnassa Kari Kuusiniemi Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hal- sistä. Valitukset koskivat muun muassa asiakirjojen julki- lintolainkäyttöasioissa. Leijonanosa sisään tulevista vali- suutta, radiotoimintaa, postipalveluja ja kunta- ja palve- tuksista kohdistuu hallinto-oikeuksien päätöksiin. KHO lurakenneuudistusta sekä erilaisia ympäristöön ja maan- ratkaisee ensimmäisenä muutoksenhakuasteena myös käyttöön liittyviä asioita. valtioneuvoston ja sen ministeriöiden päätöksistä teh- Tulevaisuuden kehityssuunta on, että yhä harvem- tyjä valituksia. Hallintolainkäyttölain mukaan valtioneu- missa asioissa korkein hallinto-oikeus on ensimmäinen voston ja ministeriön päätöksestä saa tehdä valituksen tuomioistuin. Ainakin rutiiniluonteisissa asioissa muu- korkeimpaan hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että toksenhakutie ministeriöiden päätöksistä ohjataan en- päätös on lainvastainen. siasteena hallinto-oikeuteen. Näin valituslupajärjestel- Vuonna 2014 korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtiin 92 valitusta valtioneuvoston ja ministeriöiden päätök- män käyttöönotto KHO:ssa tulee mahdolliseksi tällaisissakin asioissa. 5 Julkisuuskysymykset ovat asialistalla Mikko Rautamaa Ministeriöiltä voidaan asemansa ja tehtäviensä perus- Case-tutkimukset ja osateemojen analyysit eivät olleet teella edellyttää julkisuuslainsäädännön vankkaa tun- tutkimussuunnitelmia eivätkä muokattuun sisältöönsä temusta ja pyrkimystä julkisuusperiaatteen toteuttami- nähden myöskään tutkimuksen perusaineistoa eivätkä seen. KHO:n ratkaistaviksi viime vuosina tulleiden vali- siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 21 kohdan perus- tusasioiden perusteella ministeriöt eivät tässä ole aina teella salassa pidettäviä. kuitenkaan onnistuneet. Vuosina 2011–2013 annettiin Ratkaisu KHO 14.2.2014 T 490 koski myös julkisek- yhteensä 14 asiaratkaisua ministeriöitten asiakirjapyyn- situloajankohtaa. Asiakirjapyyntö oli koskenut energian- nön epäämispäätöksistä tehtyihin valituksiin. Jokainen ja sähkönkulutusta kuvaavia BAU-skenaarioita ja niiden näistä valituksista hyväksyttiin joko kokonaan tai osit- taustaoletuksia. Niiden koostaminen oli liittynyt hallituk- tain. Päätösten kumoamisosuus on poikkeuksellinen ja sen sittemmin 20.3.2013 hyväksymän kansallisen ener- osoittaa julkisuuslainsäädännön soveltamisen olleen ai- gia- ja ilmastostrategian päivitykseen ja ne olivat sen nakin eräille ministeriöille vaikeaa. valmisteluaineistoa. Ratkaisussa todettiin, että valmis- Vuonna 2014 ratkaistujen asioiden kohdalla loppu- teluaineisto ei ollut ollut valmis käyttötarkoitukseensa tulosjakauma on toisenlainen. Kuudesta asiasta kahdes- vielä asiakirjapyynnön ratkaisemishetkellä 29.11.2012, sa päädyttiin ministeriön päätöksen kumoamiseen jo- vaan selvitystyö oli jatkunut vielä tammikuussa 2013. ko kokonaan tai osittain ja neljä valitusta hylättiin. Asiat Tähän nähden valmisteluaineisto ei ollut vielä julkinen olivat tyypillisiä ministeriöiden julkisuusasioita. Ne kos- asiakirjapyyntöä ratkaistaessa ja työ- ja elinkeinominis- kivat esimerkiksi julkisuuslain sovellettavuutta erilaisiin teriö oli harkintansa perusteella voinut hylätä sen. valmistelu- ja selvitysaineistoihin ja julkiseksitulon ajan- Ratkaisu KHO 6.10.2014 T 2976 koski eräitä asiakir- kohtaa. Salassapitokysymykset liittyivät muun ohella lii- joja, jotka liittyivät vuonna 2011 tehtyyn kauppaan, jos- kesalaisuusproblematiikkaan. sa Fingrid Oyj:n osake-enemmistö oli siirtynyt valtiolle. Ratkaisu KHO 18.11.2014 T 3597 koski eräiden kan- Työ- ja elinkeinoministeriö oli hyödyntänyt näitä yhtiön sainvälisen tutkimushankkeen ”Kestävän kasvun malli” osakkeiden arvon määritykseen liittyviä asiakirjoja toimi- yhteydessä laadittujen asiakirjojen salassapidettävyyt- essaan valtion edustajana osakkeiden ostamista koske- tä ja julkiseksi tulemisen ajankohtaa. Englanninkielisten vissa neuvotteluissa sekä tarjousten ja sopimusten laa- case-tutkimusten ja osateemojen analyysien katsottiin dinnassa. KHO hylkäsi asiakirjapyynnön epäävästä pää- olleen valmiita käyttötarkoitukseensa sekä osana tutki- töksestä tehdyn valituksen todeten muun ohella, että mushanketta että valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valtio tulee osakehankinnoissaan rinnastaa osakemark- valmistelua palvelevina siinä vaiheessa, kun valtioneu- kinoilla toimiviin yksityisiin tahoihin. Fingrid Oyj:n osak- voston kanslia oli toimittajan asiakirjapyynnön ratkais- keiden arvoa koskevat selvitykset ovat osakekaupan te- sut. Ne olivat siten julkisuuslain 6 §:n 1 momentin 5 koh- kemiseen asti muodostaneet valtion liikesalaisuuden ei- dan perusteella olleet jo tuolloin lähtökohtaisesti julki- vätkä niiden sisältämät tiedot ole menettäneet taloudel- set, vaikka tulevaisuusselontekoa ei vielä ollut hyväksyt- lista merkitystään osakekaupan tekemisen jälkeenkään, ty eikä tutkimushankkeen loppuraporttia ollut julkaistu. sillä tiedoilla voi olla osakemarkkinoilla toimiville talou- Jatkuva ja nopea kehitys on ominaista sähköisen viestinnän markkinoille 7 dellista arvoa esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiön osak- tältä osin, kun ministeriö antoi keskeisen valmisteluai- keita tulee uudelleen myyntiin. Asiakirjat sisälsivät siten neiston – salassa pidettäviä yksilöintitietoja lukuun otta- tietoja valtion liikesalaisuudesta. matta – asiakirjoja pyytäneelle toimittajalle sinä aikana, Päätökset KHO 18.6.2014 T 1966 ja 19.11.2014 T kun asia oli vireillä KHO:ssa. 3615 liittyivät Kreikan ja/tai Espanjan lainaohjelmien va- Päätöksellä KHO 2.10.2014 T 2933 ratkaistussa asi- kuusjärjestelyasiakirjojen julkisuuteen ja muodostivat assa oli kysymys siitä, sovelletaanko ulkoasiainministe- siten eräänlaisen jatkumon vuonna 2013 ratkaistujen riön vierashallintajärjestelmään julkisuuslakia ja ovat- Kreikan vakuussopimusasiakirjojen julkisuutta koskevien ko eräät siihen sisältyvät vierailuja koskevat tiedot sa- asioiden kanssa. Niissä KHO katsoi, että sopimuksiin si- lassa pidettäviä. Vierashallintajärjestelmän ei katsottu sältyvät pankkien liikesalaisuudet olivat sen luonteisia, olevan julkisuuslain 5 §:n 4 momentissa tarkoitettu vi- että ne eivät asiakirjojen antamisen yhteydessä paljas- ranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittu asiakir- tuisi, jos ne eivät samalla olleet yhdistettävissä asiakir- ja, vaan asiakirja, johon julkisuuslakia sovelletaan. Tältä joista ilmenevään tietoon osapuolina olevista pankeis- osin päätöksessä viitattiin muun ohella siihen, että mai- ta. Ministeriö velvoitettiin antamaan tieto sopimusasia- nitun lainkohdan soveltamisalaa tulee tulkita suppeas- kirjojen sisällöstä pankkien nimiä ja muita yksilöintitieto- ti. Edelleen KHO katsoi, että pyydetyt vierailutiedot oli- ja paljastamatta. vat salassa pidettäviä diplomaattiseen kanssakäymiseen Valtiovarainministeriö oli ensin hylännyt Espanjan liittyvien, mutta eivät muiden ministeriöön tehtyjen vie- vakuussopimusasiakirjoja koskevan pyynnön osittain, railujen osalta. Ministeriön päätös kumottiin toimitta- mutta asian ollessa KHO:ssa vireillä se antoi asiakirjat jan valituksesta vastaavilta osin. Diplomaattiseen kans- niitä pyytäneelle toimittajalle ja jätti vain kansainvälis- sakäymiseen liittyvien tietojen salassapito perustui Suo- tä investointipankkia koskevat yksilöintitiedot antamat- men kansainvälisiä suhteita koskevien asiakirjojen julki- ta. Asiassa jäi enää ratkaistavaksi, tuliko nämä yksilöinti- suutta ja salassapitoa määrittelevään julkisuuslain 24 §:n tiedot antaa. Aikaisemman linjauksensa mukaisesti KHO 1 momentin 2 kohtaan. katsoi ratkaisussa T 1966, että tieto sopimusosapuolena olevan investointipankin nimestä ja muista yksilöintitiedoista oli salattava, jotta sen sopimusasiakirjoihin sisäl- Viestintämarkkinat KHO:n käytännössä tyvät liikesalaisuudet eivät paljastuisi. Toni Kaarresalo Ratkaisu T 3615 liittyi Kreikan ja Espanjan vakuusjärjestelyjen valmisteluaineiston julkisuuteen. Kysymys oli Viestintämarkkinat ovat laaja käsite, jolla voidaan viita- valtiovarainministeriön virkamiesten ja ministeriön toi- ta varsin monenlaisiin viestinvälityksen muotoihin. Vies- meksiannosta toimineen ulkomaalaisen asianajotoimis- tintämarkkinoiden varsinaisen ydinalueen muodostavat ton edustajien välisestä sähköpostiviestinnästä koostu- pääasiassa yksilöviestintään perustuvat puhelin- ja tie- vasta laajasta aineistosta. Kysymys oli siitä, tuliko tähän donsiirtopalvelujen markkinat sekä joukkoviestintään aineistoon soveltaa julkisuuslakia vai ei. Jälleen kerran keskittyvät televisio- ja radiotoiminnan markkinat. Laa- tulkintaongelma liittyi julkisuuslain 5 §:n 4 momenttiin, jassa merkityksessä viestintämarkkinoihin voidaan lukea jossa lain soveltaminen viranomaisen sisäistä yhteyden- myös postitoiminta. pitoa koskeviin asiakirjoihin kytketään siihen, onko asia- Erityisesti sähköisen viestinnän markkinoille ominais- kirja arkistoitava vai ei. KHO katsoi osan aineistosta jää- ta on jatkuva ja nopea kehitys. Markkinoiden kehitys nä- vän arkistoimisvelvoitteen ulkopuolelle, mutta keskei- kyy palvelujen käyttäjille muun ohella erilaisina toimin- sen valmisteluaineiston kuitenkin sisältyvän sen piiriin. nallisina ja teknisinä muutoksina. Yksityishenkilöiden nä- Näihin asiakirjoihin tuli siten soveltaa julkisuuslakia toi- kökulmasta viime vuosien ehkä näkyvimmät muutokset sin kuin ministeriö oli katsonut. Asia kuitenkin raukesi ovat liittyneet matkaviestinverkossa tapahtuvan tiedon- 8 siirron voimakkaaseen kasvuun, valokuituverkkoihin pe- tia kilpailun edistämisestä sekä siitä, että viestintäverkot rustuvien nopeiden laajakaistaliittymien yleistymiseen ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, hyvälaatuisia, sekä kiinteiden puhelinliittymien määrän selvään las- toimintavarmoja ja hinnaltaan edullisia. Markkinoiden kuun. sääntelyssä kilpailun esteiden poistamiseksi ja kilpailun Suomen viestintämarkkinat ovat varsin kehittyneet. edistämiseksi huomioon tulee kuitenkin ottaa myös yri- Kilpailu, markkinoiden muutokset ja tekniikan nopea ke- tysten investointien riittävä suojaaminen ja yritysten toi- hitys edellyttävät viestintämarkkinoilla toimivilta yrityk- mintaan liittyvät riskit. siltä jatkuvaa sopeutumiskykyä ja investointien huolel- Viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön tavoit- lista suunnittelua. Yritykset saattavat joutua tekemään teiden yhteensovittaminen ei useinkaan ole yksinker- merkittäviä investointeja uuden tekniikan edellyttä- tainen tehtävä. Viestintämarkkinaviranomaisten ja yri- mään infrastruktuuriin samalla, kun liiketoiminnan kan- tysten näkemykset markkinoiden sääntelyn tarpeesta nalta aiemmin keskeisen vanhan infrastruktuurin tuotta- ja sääntelyn asianmukaisista keinoista saattavat poiketa vuus pienenee kysynnän siirtyessä kehittyneempiin pal- varsin merkittävästi toisistaan. Yllättävän usein myös ko- veluihin. missiolla ja Viestintävirastolla on erilaiset käsitykset siitä, Viestintämarkkinoilla toimivien yritysten toimintaym- miten kansallisia markkinoita tulisi säännellä. Keskeisten päristöön vaikuttaa olennaisesti myös markkinoihin koh- toimilupien myöntämiseen taas saattavat vaikuttaa lupi- distuva sääntely. Viestintämarkkinoiden sääntely perus- en myöntämisen oikeudellisten edellytysten kanssa jos- tuu keskeisesti Euroopan unionin oikeuteen, ja Euroo- kus varsin heikosti yhteensopivat poliittiset vaikuttimet. pan komissiolla on siinä keskeinen rooli. Suomessa vies- Viestintämarkkinoilla vaikuttavat erilaiset ja usein tintämarkkinoiden valvonnasta vastaa Viestintävirasto, erisuuntaiset intressit ovat näkyneet selvästi myös kor- joka toimii yhteistyössä komission ja muiden jäsenvalti- keimmassa hallinto-oikeudessa vuoden 2014 aikana kä- oiden sääntelyviranomaisten kanssa. sitellyissä viestintämarkkinoita koskevissa asioissa. Näistä asioista tässä kirjoituksessa käsitellään esimerkin- Erisuuntaisten intressien yhteensovittamista omaisesti asioita, jotka ovat koskeneet huomattavan markkinavoiman teleyrityksille asetettavia velvollisuuksia, postitoimintaa ja televisiomainonnan sääntelyä. Si- Viestintämarkkinoiden varsinaista ydinaluetta koske- sällöltään erilaisia asioita ovat yhdistäneet merkittävät van lainsäädännön tavoitteena on muun ohella huoleh- oikeudelliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset intressit. 9 Huomattavan markkinavoiman yrityksen velvollisuudet Viestintäviraston päätöksistä valittaneet teleyritykset kyseenalaistivat HMV-asemansa perusteet ja asetettujen velvollisuuksien lainmukaisuuden. Teleyritykset kat- Viestintäviraston on viestintämarkkinoiden kilpailutilan- soivat muun ohella, että markkinoita ja niiden kilpailu- teen selvittämiseksi tehtävä merkityksellisistä markki- olosuhteita ei ollut asianmukaisesti selvitetty eikä var- noista säännöllisin väliajoin markkina-analyysi. Viraston sinkaan enimmäishintaa koskevan velvollisuuden aset- on määrättävä teleyritys huomattavan markkinavoiman tamiselle ollut perustetta. (HMV) yritykseksi, jos sillä markkina-analyysin perusteel- KHO kumosi Viestintäviraston päätökset siltä osin la havaitaan olevan taloudellista vaikutusvaltaa, jonka kuin valittajille oli asetettu velvollisuus noudattaa enim- turvin se voi toimia huomattavassa määrin riippumat- mäishintaa. KHO katsoi, että päätöksistä tai asiassa saa- tomana kilpailijoista, kuluttajista tai muista käyttäjistä. dusta selvityksestä muutoin ei ollut mahdollista tode- Viraston on asetettava HMV-yritykselle tarpeelliset vel- ta enimmäishintaa koskevan velvollisuuden asettamisen vollisuudet kilpailun esteiden poistamiseksi tai kilpailun olleen viestintämarkkinalain edellyttämällä tavalla vält- edistämiseksi. HMV-yritykseksi määräämistä ja velvolli- tämätöntä. Osittain velvollisuuden asettamiselle ei ol- suuksien asettamista koskevista päätöksistä valitetaan lut viestintämarkkinalaissa säädettyä perustetta senkään suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. vuoksi, että lievempiä sääntelykeinoja ei ensin ollut ko- Ratkaisuissa KHO 2014:156 sekä KHO 27.10.2014 keiltu. Komission kannanotto enimmäishintaa koskevan T 1234–1235 oli kysymys teleyrityksille kiinteään verk- velvollisuuden asettamisesta ei muodostanut sellaise- koon pääsyn tukkumarkkinoilla asetetuista velvollisuuk- naan perustetta asettaa velvollisuutta, jonka asettami- sista. Viestintävirasto oli katsonut useiden teleyritysten selle ei ollut viestintämarkkinalaissa säädettyjä edelly- olevan kyseisillä markkinoilla HMV-yrityksen asemassa tyksiä. ja asettanut niille erilaisia velvollisuuksia. Viestintäviras- Sen sijaan KHO katsoi, että Viestintäviraston päätök- to oli muun ohella asettanut ensimmäistä kertaa velvol- set eivät olleet valittajien esittämillä perusteilla lainvas- lisuuden noudattaa eräiden keskeisten hyödykkeiden taisia merkityksellisen markkinan määrittelyn, HMV-yri- hinnoittelussa viraston päätöksellä myöhemmin asetet- tykseksi määräämisen tai muiden HMV-velvollisuuksien tavaa enimmäishintaa. Enimmäishintaa koskevan velvol- kuin enimmäishintaa koskevan velvollisuuden asettami- lisuuden asettamisen taustalla oli muun ohella komissi- sen osalta. Näiltä osin valitukset hylättiin. on tätä edellyttänyt kannanotto. Ratkaisussa KHO 2014:157 oli puolestaan kysymys 10 teleyritykselle tukkutason laajakaistapalvelujen markki- ja rahoituksen perusteisiin, mistä syystä velvollisuuden noilla asetetuista velvollisuuksista. Viestintävirasto oli asettaminen oli omiaan vaikuttamaan yleispalveluyrityk- katsonut teleyrityksen olevan HMV-yrityksen asemas- sen ja muiden kyseisiä palveluja tarjoavien yritysten vä- sa eräillä maantieteellisillä alueilla ja asettanut sille tältä liseen kilpailutilanteeseen. Yleispalveluyrityksen kilpai- osin erilaisia velvollisuuksia. Pääkaupunkiseudun osalta lija tarjosi niitä palveluja, joita koskevasta yleispalvelu- virasto oli sen sijaan katsonut, että teleyritystä ei ollut velvollisuudesta asiassa oli kysymys. Viestintäviraston enää määrättävä HMV-yritykseksi, eikä ollut siten aset- päätöksessä kilpailijan asemaa oli tarkasteltu osana vel- tanut sille tältä osin velvollisuuksia. vollisuuden asettamista koskevaa arviointia. Viestintäviraston päätöksestä valitti HMV-yrityksen KHO katsoi, että Viestintäviraston päätös vaikut- kilpailija, jonka liiketoiminta perustui osin HMV-yrityk- ti yleispalveluyrityksen kilpailijaan valitusoikeuden pe- sen tarjoamiin tukkutason laajakaistapalveluihin. Kilpai- rustavalla tavalla, kun valitusoikeutta koskevia kansalli- lija katsoi muun ohella, että perusteita HMV-aseman sia säännöksiä tulkittiin postidirektiivistä johtuvat vaati- poistamiselle pääkaupunkiseudulla ei ollut ja asetettu- mukset huomioon ottaen. Hallinto-oikeuden päätös ku- jen HMV-velvollisuuksien olisi tullut olla sisällöltään kat- mottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen tavammat. KHO katsoi, että Viestintäviraston päätös ei käsiteltäväksi. perustunut virheelliseen menettelyyn eikä ollut muutoinkaan kilpailijan esittämillä perusteilla lainvastainen. Kilpailijan valitus hylättiin. Postitoiminta Televisiomainonnan sääntely Korkein hallinto-oikeus esitti välipäätöksellään KHO 2014:116 unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön televisiomainontaa koskevien unionin oikeu- Ratkaisu KHO 2014:153 koski valtioneuvoston päätöstä den säännösten tulkinnasta. Asia (C-314/14) on tällä kirjelähetyksiä koskevan toimiluvan myöntämisestä. Toi- hetkellä vireillä unionin tuomioistuimessa. milupaa hakenut yritys katsoi valituksessaan muun ohel- Ennakkoratkaisupyynnön taustalla olleessa pääasi- la, että valtioneuvoston sille myöntämän toimiluvan lu- assa Viestintävirasto oli antanut televisiotoimintaa har- paehdoissa oli asetettu postilain vastaisesti vastaavan joittavalle yhtiölle huomautuksen ja edellyttänyt yhtiön tasoisia velvoitteita kuin yleispalvelun tarjoajalle. KHO muuttavan toimintaansa. Viraston mukaan yhtiön mai- kumosi valtioneuvoston päätöksen useiden lupaehtojen nosten välissä esittämät katkotunnukset eivät olleet osalta ja palautti asian tältä osin valtioneuvostolle uu- lainmukaisia ja yhtiö oli ylittänyt laissa säädetyn mainos- delleen käsiteltäväksi. ajan enimmäiskeston. Katkotunnusten lainmukaisuuden Ratkaisussa KHO 2014:140 oli kysymys valitusoike- osalta asiassa oli kysymys keskeisesti siitä, voitiinko mai- udesta tilanteessa, jossa Viestintävirasto oli nimennyt nokset erottaa muusta ohjelmasisällöstä ohjelman lop- postiyrityksen eräiden postipalvelujen tarjontaan velvol- putekstien aikana jaetussa kuvatilassa esitetyillä menu- liseksi yleispalveluyritykseksi ja tästä päätöksestä yleis- pohjilla, joissa esiteltiin tulevia ohjelmia. Mainosajan palveluyrityksen kilpailija oli valittanut. Hallinto-oikeus enimmäiskestoa koskevien säännösten noudattami- oli jättänyt kilpailijan valituksen tutkimatta katsoen, että sen osalta asiassa oli ratkaistava, oliko enimmäiskestoa tällä ei ollut valitusoikeutta, koska päätös ei vaikuttanut määriteltäessä mainosaikaan luettava niin sanotut mus- välittömästi sen oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen. tat sekunnit eli ohjelmien, mainoskatkojen ja yksittäis- KHO totesi, että postilain mukaisen yleispalveluvel- ten mainosten välissä lyhytaikaisesti näytettävät mustat vollisuuden asettaminen vaikutti velvollisuuden kohtee- kuvat, joiden tarkoituksena on erottaa mainitut sisällöt na olevien palvelujen tarjonnan, hinnanmuodostuksen toisistaan. 11 VALTIONEUVOSTO JA MINISTERIÖT EVANKELISLUTERILAINEN KIRKKO JA ORTODOKSINEN KIRKKO VEROTUKSEN OIKAISULAUTAKUNTA KUNNAT JA KUNNALLISET VIRANOMAISET HALLINTO-OIKEUDET VALTION PAIKALLISHALLINTO HELSINGIN, HÄMEENLINNAN JA ITÄ-SUOMEN, POHJOIS-SUOMEN, TURUN JA VAASAN HALLINTO- MAAKUNTIEN LIITOT OIKEUDET SEKÄ AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN ALUEHALLINTOVIRASTOT ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSET KESKUSVIRASTOT MARKKINAOIKEUS KILPAILU- JA KULUTTAJAVIRASTO, ENERGIAMARKKINAVIRASTO JA VIESTINTÄVIRASTO SAAMELAISKÄRÄJÄT KESKUSVEROLAUTAKUNTA AHVENANMAAN MAAKUNNAN HALLITUS KORKEIN HALLINTO-OIKEUS VAKUUTUSOIKEUS MUUTOKSENHAKU- JA OIKAISULAUTAKUNNAT Hallintoviranomaisten päätöksistä valittaminen vuoden 2014 lopussa. Yksilöllistä ja yleistä vaikuttavuutta sesti haastavissa viestintämarkkina-asioissa näihin vaatimuksiin on mahdollista vastata asianmukaisesti vain, jos Viestintämarkkinoita koskeviin asioihin liittyy usein mer- toiminnan riittävät taloudelliset ja henkilölliset resurssit kittäviä oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia in- varmistetaan. tressejä. KHO:n päätökset vaikuttavat yksittäisten yritysten lisäksi viestintämarkkinoiden yleisiin toimintaedellykyvyn kannalta keskeisiin tekijöihin. Viestintämarkkinoita Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistukset koskevia KHO:n päätöksiä odotetaan ja seurataan. Outi Suviranta tyksiin ja sitä kautta yhteiskunnan toiminnan ja kilpailu- KHO on ainoa muutoksenhakuaste useissa viestintämarkkinoita koskevissa keskeisissä asioissa, kuten Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ra- monissa toimilupa-asioissa sekä asioissa, jotka koske- kenteiden erilaiset muutokset ja muutoshankkeet oli- vat HMV-yritykseksi määräämistä, HMV-velvollisuuksien vat julkisuudessa ja poliittisessa päätöksenteossa laajas- asettamista ja noudattamista sekä teleyrityksen nimeä- ti esillä vuonna 2014. mistä yleispalveluyritykseksi. Tämä asema asettaa muun Valtioneuvostolle on uudistuksia koskevassa lainsää- ohella asioiden käsittelylle ja päätöksenteon joutuisuu- dännössä annettu toimivaltaa velvoittaa kuntia yhteis- delle erityisiä vaatimuksia. Oikeudellisesti ja taloudelli- toimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien oman 12 kannan vastaisesti. Valtioneuvostolle on myös annettu hen sisältyvistä yhteistoiminta-alueen päätöksentekoa toimivaltaa päättää niin sanottujen kriisikuntien yhdistä- koskevista määräyksistä johtuen kuntien itsehallinnon misestä toisiin kuntiin kuntien vastustuksesta huolimat- perustuslaillisen suojan vastaisena. Tohmajärven kun- ta. KHO ratkaisi vuonna 2014 kaksi yhteistoimintaan vel- ta oli aikanaan tehnyt yhteistoimintasopimuksen Kiteen voittamista koskevaa asiaa ja kaksi kuntien yhdistymistä kaupungin ja Kesälahden kunnan kanssa. Kitee ja Kesä- koskevaa asiaa. Kuntien yhteistoimintaa koskevissa asi- lahti olivat kuitenkin sittemmin yhdistyneet. Tästä syys- oissa valittajina olivat velvoitettujen kuntien kunnanhal- tä valtioneuvoston päätöksellä Tohmajärvi oli velvoi- litukset. Kuntien yhdistämistä koskevissa asioissa vali- tettu yhteistoimintaan vain Kiteen kanssa ja samalla oli tusoikeus on myös kuntalaisilla ja valittajina oli yhdistä- määrätty näiden kahden kunnan muodostaman yhteis- misen kohteena olevien kuntien kuntalaisia. toiminta-alueen päätöksentekojärjestelmästä. Näiden määräysten perusteella Kiteen kaupungilla olisi ollut yk- Valtioneuvoston päätökset kuntien velvoittamisesta yhteistoimintaan sin määräysvalta. KHO piti perustuslakivaliokunnan aiemmin esittämän tulkinnan mukaisesti kunnan velvoittamista tällaiseen asetelmaan kunnallisen itsehallinnon vastaisena. Molemmissa KHO:n vuonna 2014 ratkaisemissa kuntien yhteistoimintaan velvoittamista koskevissa asioissa yhteistoimintaan velvoitettu kunta oli päättänyt irtautua aiemmasta sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimin- Valtioneuvoston päätökset kuntien yhdistämisestä tarakenteesta ja ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamisen yksityiselle palvelujen tuottajalle. Päätök- Kuntien yhdistymistä koskevissa asioissa sovellettavak- set koskivat Tohmajärven kuntaa, jonka valtioneuvos- si tulivat kuntarakennelakiin vuonna 2013 otetut erityi- to velvoitti yhteistoimintaan Kiteen kaupungin kanssa sen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kriisikun- (KHO 2014:144), ja Kärsämäen kuntaa, joka oli velvoi- tia koskevat säännökset. Valtioneuvosto oli päättänyt tettu yhteistoimintaan Selänne-kuntayhtymän kuntien Liedon kunnan ja kriisikuntana pidetyn Tarvasjoen kun- kanssa (KHO 2014:195). Tohmajärveä koskevan päätök- nan yhdistymisestä (KHO 2014:197) sekä Porin kaupun- sen KHO kumosi lainvastaisena. Kärsämäkeä koskevas- gin ja kriisikuntana pidetyn Lavian kunnan yhdistymises- sa asiassa valitus sen sijaan hylättiin ja valtioneuvoston tä (KHO 30.12.2014 T 4118). Valtioneuvosto oli päät- päätös jäi voimaan. tänyt kuntien yhdistymisestä, vaikka ensin mainitussa Kuntien valituksissa esitettiin, että valtioneuvoston asiassa Lieto ja jälkimmäisessä sekä Pori että Lavia oli- toimivalta velvoittaa kunta yhteistoimintaan on kunnal- vat vastustaneet yhdistymistä. Ensin mainitussa asiassa lisen itsehallinnon perustuslainsuojan vastainen ja et- KHO:een valitti joukko lietolaisia ja jälkimmäisessä yk- tä valtioneuvostolla ei päätöksenteon aikaan enää ol- si lavialainen. lut toimivaltaa tehdä kuntaa yhteistoimintaan velvoitta- Valituksissa vedottiin muun ohella siihen, että sovel- vaa päätöstä. Vedottiin myös siihen, että kuntaa ei lain lettavaa lainsäädäntöä tai ainakin valtioneuvoston pää- sanamuodosta johtuen olisi voitu velvoittaa jatkamaan töksiä, joilla myös kunta, joka ei ole kriisikunta, on pa- aiempaa yhteistoimintaansa. Valtioneuvoston päätöstä kotettu kuntaliitokseen, on pidettävä kunnallisen itse- vaadittiin kumottavaksi myös siitä syystä, ettei yhteistoi- hallinnon perustuslaillisen suojan vastaisina. KHO viitta- minta-alueen väestöpohjavaatimus täyttyisi. Nämä kaik- si päätöksissään siihen, että valtioneuvoston soveltama ki valitusperusteet KHO hylkäsi. lainsäädäntö oli säädetty perustuslakivaliokunnan myö- Tohmajärven kuntaa koskevan valtioneuvoston pää- tävaikutuksella. Perustuslakivaliokunta oli lausunnos- töksen KHO kuitenkin kumosi, koska se piti päätöstä sii- saan kiinnittänyt erikseen huomiota esitetyn säännök- Lunastus voi perustua maankäyttö- ja rakennuslakiin tai luonnonsuojelulakiin 14 sen merkitykseen sellaisten kuntaliitoksia vastustavien vaaditaan johdon sijoittamista maakaapeliin tai luonto- kuntien kannalta, jotka eivät ole kriisikuntia. Pakkoliitos- kohteen kiertävän linjauksen valintaa. ten taustalla olevat intressit oikeuttivat näinkin merkit- KHO 7.10.2014 T 2997 on yksi esimerkki voimajoh- tävän kajoamisen kunnalliseen itsehallintoon. Valtioneu- don lunastusluvasta. Valtioneuvosto oli antanut Fortum voston päätökset eivät olleet perustuslain vastaisia. Va- Sähkönsiirto Oy:lle, nykyisin Caruna Oy, luvan lunasta- litukset hylättiin. malla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kilovoltin sähkönsiirtojohtoa (Kallela–Tarvasjoki) ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiin- Ympäristöön ja maankäyttöön liittyviä asioita teistöjen alueisiin Tarvasjoen kunnassa. Asian erityispiir- Kari Kuusiniemi kuin maakuntakaavan johtovaraus osoitti. Korkein hal- re oli, että lunastuslupa oli myönnetty toiseen paikkaan linto-oikeus hylkäsi Tarvasjoen kunnan ja eräiden kiin- Lunastusluvan myöntäminen kuuluu säännön mukaan teistönomistajien valitukset. valtioneuvoston toimivaltaan. Kiinteän omaisuuden Lunastusluvan myöntämishetkellä voimassa ollut pakkolunastaminen on perustuslain mukaan mahdol- maakuntakaava oli vahvistettu vuonna 1985. Asiassa esi- lista yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan. Ylei- tetyn selvityksen perusteella valittu linjaus oli sähkönsiir- nen tarve arvioidaan hallintoviranomaisen, valtioneu- ron luotettavuuden kannalta vanhan maakuntakaavan voston tai tietyissä tapauksissa ministeriön, päätöksellä. mukaista linjausta parempi. Kaavan mukainen johtolin- Korvausten määrääminen kuuluu lunastustoimitukseen. jaus olisi pidempi kuin lunastusluvan mukainen linjaus. Muutoksenhaku lunastuslupapäätöksistä etenee hallin- Näin ollen lunastettavan alueen pinta-ala olisi suurem- tolainkäytön linjaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lu- pi ja johdon rakentaminen kalliimpaa. Maakuntakaavan nastustoimituksen toimitusmiesten päätöksestä valite- mukainen linjaus sijoittuisi lähemmäksi eräitä asuinra- taan maaoikeuteen ja valitusluvalla edelleen korkeim- kennuksia kuin lunastusluvan mukainen linjaus. Molem- paan oikeuteen. mat linjaukset kulkevat pelto- ja metsäalueiden halki. Yleisen lunastuslain lisäksi niin sanottuja erityisiä lu- Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei nimenomaan kiel- nastusperusteita on lukuisissa laeissa. Tyypillisimmin lu- letä lunastusluvan myöntämistä vastoin maakuntakaa- nastus voi perustua maankäyttö- ja rakennuslakiin tai vaa. Lunastuslupapäätös ei vaikeuttanut maakuntakaa- luonnonsuojelulakiin. Näissä tapauksissa lunastusluvan van toteuttamista eikä se muutoinkaan ollut lainvastai- myöntää useimmiten ympäristöministeriö, jonka pää- nen sillä perusteella, että lunastuslupa on myönnetty töksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. johtolinjaukselle, joka ei ollut kaavaan merkityn johto- Valtioneuvoston toimivaltaan kuuluvista lunastuslu- linjauksen mukainen. Asiassa ei liioin ole ilmennyt, et- pa-asioista tyypillisimmin KHO:ssa esiintyy voimajoh- tä maakuntakaavasta poikkeavan johtolinjauksen valinta tojen tarvitseman alueen käyttöoikeuden lunastuksia. olisi perustunut epäasiallisiin vaikuttimiin. Myös maakaasuputkilunastuksia päätyy korkeimpaan hallinto-oikeuteen silloin tällöin. Useimmiten valituksissa kiistetään yleisen tarpeen olemassaolo sekä kat- Maakuntakaavat sotaan lunastuksesta yksityiselle edulle aiheutuvan haitan olevan suurempi, kuin siitä yleiselle edulle saatavan Maakuntakaavat, toisin kuin kuntakaavat, vahvistetaan edun (intressivertailuedellytys) ja valitun toteuttamis- ympäristöministeriön päätöksellä. Ministeriö tutkii alis- vaihdon olevan haitallisempi kuin valituksessa ehdote- tettavan kaavapäätöksen lainmukaisuuden arvioinnin tun (vaihtoehtoedellytys). Usein valituksissa on myös ky- yhteydessä maakuntaliiton kaavan hyväksymispäätök- symys maisema- ja luontoarvoista, joiden perusteella sestä tehdyt kunnallisvalitukset. Ministeriön päätökses- 15 tä saa luonnollisesti valittaa korkeimpaan hallinto-oikeu- sekä ympäristöministeriölle että korkeimmalle hallinto- teen. Siltä osin kuin kaava on jätetty vahvistamatta, va- oikeudelle voidaan tehdä vain kuntalain 90 §:n 2 mo- litusoikeus on kuitenkin vain maakuntaliitolla ja asian- mentista tarkemmin ilmenevillä laillisuusperusteilla. Va- omaisella kunnalla. litusta ei voida tehdä sillä perusteella, että alistettu pää- Vuonna 2014 korkeimmassa hallinto-oikeudessa rat- tös ei ole tarkoituksenmukainen. kaistiin 14 maakuntakaavaa koskevaa valitusta. Usea- Siten myöskään valitusten johdosta ei voida tutkia na osana hyväksyttyyn Varsinais-Suomen maakuntakaa- kaavoitusratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta eikä näin vaan kohdistui 12 valitusta. ollen sitä, olisiko jokin muu kaavaratkaisu edullisempi Asiat ratkaistiin neljällä päätöksellä (KHO 31.10.2014 tai muutoin tarkoituksenmukaisempi. Ympäristöminis- T 3357–3360). Valittajat olivat pääasiassa yksityishenki- teriö ei myöskään voi asiallisesti muuttaa maakuntaval- löitä, mutta mukana oli myös maakuntaliitto- ja kunta- tuuston hyväksymää kaavapäätöstä. Pirkanmaan luon- valittajia. Yksityishenkilöiden valitukset kohdistuivat hy- nonsuojelupiiri ry asiakumppaneineen on valitukses- vin erityyppisiin alueidenkäyttövarauksiin, kun taas kun- saan ympäristöministeriölle vaatinut muun ohella, et- tatahot valittivat veneväylän vahvistamatta jättämisestä. tä Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä mainitut, Uudenmaan ja Pirkanmaan maakuntakaavoihin kohdis- luonnoltaan arvokkaat suot tulee esittää kaavakartassa tui kumpaankin vain yksi valitus. Kummassakin valittaja- luo-merkinnöin tai muulla tavoin suojeluarvot selkeäs- na oli luonnonsuojelujärjestö. Uudenmaan asiassa (KHO ti osoittaen. 1.4.2014 T 1020) oli kysymys Espoon Blominmäen jäte- Tällaisen asiallisen muutoksen tekeminen ei ole vah- vedenpuhdistamon sijoittamisesta ja erityisesti varapur- vistamiskäsittelyn ja muutoksenhaun yhteydessä mah- kuyhteyden Natura 2000 -vaikutusarvioinnin tarpeesta. dollista, koska se ei kuulu vahvistamis- tai muutoksenha- Pirkanmaan kaavavalitus kohdistui turvesuovarauksiin. kuviranomaisen toimivaltaan. Yhdistyksen valituksesta KHO 1.4.2014 T 1021 Pirkanmaan asiassa KHO linja- oli ollut siten arvioitava, onko kaava ilman valituksessa si perusteluissaan tuomioistuimen roolia maakuntakaa- tarkoitettuja merkintöjä lainvastainen. Maakuntakaava van vahvistamispäätökseen kohdistuvaa valitusta rat- voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Ym- kaistaessa. Maakuntakaavaa koskevassa asiassa valitus päristöministeriön päätös ei ole lainvastainen sillä va- lituksessa esitetyllä perusteella, että valituksessa tar- Torniossa sijaitsevaa Vallon taloa koskeva päätös KHO koitettuja soita ei ole osoitettu suojeluarvot turvaavin 29.9.2014 T 2892 oli ensimmäinen uuden lain mukainen merkinnöin, vaan ne sijoittuvat vaihemaakuntakaavassa suojelua koskeva asiaratkaisu. osoitettujen merkintöjen ulkopuolelle ja kokonaismaa- ELY-keskus oli määrännyt rakennuksen suojeltavaksi, kuntakaavassakin osin niin sanotuille kaavan valkoisille mutta ympäristöministeriö jätti päätöksen vahvistamat- alueille, joille ei ole osoitettu mitään maankäyttöä oh- ta. Suojeluesityksen tehnyt yhdistys valitti KHO:een, jo- jaavia merkintöjä tai aluevarauksia. ka ei pitänyt ministeriön ratkaisua lainvastaisena. Perustelujen mukaan rakennusperinnön suojelemisesta an- Rakennussuojelu nettu laki jättää ympäristöministeriön harkintaan sen, onko ELY-keskuksen suojelua koskeva päätös vahvistettava, kun edellytykset päätöksen vahvistamiselle ovat Rakennussuojelua koskevissa asioissa ympäristöminis- olemassa. Harkinnassa on kuitenkin noudatettava ylei- teriöllä on niin ikään vahvistava rooli. Rakennusperinnön siä hallinto-oikeudellisia periaatteita, jotka rajoittavat suojelemisesta annetun lain mukaan elinkeino-, liiken- hallintoviranomaisen harkintavaltaa hallintopäätöksiä ne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) päätös raken- tehtäessä. Päätösharkinnan perusteiden on myös käy- nuksen suojelemisesta on alistettava ympäristöminis- tävä asianmukaisesti ilmi päätöksen perusteluista. Ym- teriön vahvistettavaksi. Ministeriön ratkaisusta saa lail- päristöministeriön ratkaisu oli perustunut kokonaishar- lisuusperusteella valittaa KHO:een. kintaan, jossa on otettu huomioon Tornion rakennuspe- 17 rinnön inventointiin liittyvä yleiskaavoitus, rakennuksen purkamiseen liittyvä myönnetty lainvoimainen lupa, rakennuksen kunnosta saatu selvitys sekä arvio käyttötarkoituksen mukaisista kunnostustoimista ja niiden vaikutus suojeluarvoihin, sekä kunnostuskustannukset. Ympäristöministeriön päätös ei perustunut virheellisiin tosiasioihin, eikä muutoinkaan ollut ilmennyt, että vahvistamisharkinnassa olisi toimittu edellä tarkoitettujen yleisten hallinto-oikeudellisten periaatteiden vastaisesti. Päästökauppa Päästökauppalailla on pantu täytäntöön EU:n päästökauppadirektiivi, jolla puolestaan pyritään saavuttamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevassa Kioton pöytäkirjassa asetetut velvoitteet. Tarkoituksena on saattaa tiettyjen teollisuuden ja energian tuotannon alojen kasvihuonekaasupäästöt, ennen muuta hiilidioksidipäästöt, vähin erin maksullisiksi sekä päästökaton avulla vähentää päästöjä asteittain. Päästöoikeuksien jakamisesta (osin ilmaiseksi) päättää työ- ja elinkeinoministeriö päästökauppalain nojalla. Käytännössä menettely on pitkälle harmonisoitu direktiivillä ja komission päätöksillä. Päätöksessä KHO 2014:163 oli kysymys neljän teollisuusyrityksen valituksesta. Yhtiöt katsoivat, että työja elinkeinoministeriön päätös oli lainvastainen sillä perusteella, että sen taustalla olevat komission päätökset ovat pätemättömiä. Valituksissa esitettiin muun muassa, että komission ei olisi tullut ottaa käyttöön niin sanottua monialaista korjauskerrointa, että teollisuuden päästökatto oli laskettu virheellisesti ja että komission päätöksissä olisi tullut soveltaa niin sanottua komitologiamenettelyä. Koska vain unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista EU-oikeudellisen säädöksen pätevyys, asioissa oli yhtiöiden vaatimusten mukaisesti pyydettävä ennakkoratkaisu. Unionin tuomioistuimessa on samaan aikaan vireillä vastaavia kysymyksiä Itävallasta, Alankomaista ja Italiasta. KHO tekee päätöksen valitusasioissa saatuaan ennakkoratkaisun. Hallintoviranomaisen on noudatettava yleisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita, jotka rajoittavat viranomaisen harkintavaltaa 18 Korkein hallintooikeus voi myös pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua Ennakkoratkaisupyyntömenettelyssä kansallinen tuomioistuin voi esittää unionin tuomioistuimelle kysymyksiä unionin oikeuden tulkinnasta tai pätevyydestä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa. Ylimmän kansallisen tuomioistuimen tulee pyytää ennakkoratkaisua asioissa, joiden ratkaisemiseksi unionin oikeuden tulkinta on olennainen. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista pääasia. Unionin tuomioistuimen tulkinta sitoo kansallista tuomioistuinta sen ratkaistessa asiaa. Unionin tuomioistuimen tuomio sitoo myös muita kansallisia tuomioistuimia, joiden käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys samasta tulkintakysymyksestä. Ennakkoratkaisupyyntö edistää kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välistä aktiivista yhteistyötä sekä unionin oikeuden yhtenäistä soveltamista koko Euroopan unionissa. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt vuosina 1996– 2014 yhteensä 45 ennakkoratkaisupyyntöä. 19 Vuoden 2014 kolme ennakkoratkaisupyyntöä 1. Onko hankintalakia sovellettava Kelan ja taksialan sopimuksiin? 3. Mikä on mainosaikaa televisiossa? Kela oli allekirjoittanut Suomen Taksiliitto ry:n kans- ennakkoratkaisupyynnön televisiomainontaa koskevi- Korkein hallinto-oikeus esitti unionin tuomioistuimelle sa runkosopimuksen, jossa oli sovittu matkakustannus- en unionin oikeuden säännösten tulkinnasta. Korkeim- ten korvausten maksamisesta suorakorvausmenettelyl- man hallinto-oikeuden ratkaistavana olevassa asiassa lä. Sopimusten sisältämistä järjestelyistä ja suorakorva- Viestintävirasto oli antanut mediayhtiölle televisio- ja usmenettelystä ei ollut järjestetty tarjouskilpailua. Vali- radiotoiminnasta annetun lain mukaisen huomautuksen tus koski sitä, oliko Kela menetellyt virheellisesti, kun se mainosajan enimmäiskeston ylittämisestä yhtiön televi- ei ollut järjestänyt tarjouskilpailua käyttöoikeussopimuk- siokanavalla. Lisäksi Viestintävirasto oli katsonut, että sen sopijapuolia valitessaan. yhtiön ohjelmien ja mainosten välissä esittämät katko- Asiassa oli arvioitava, onko Kelan ja taksialan välil- tunnukset eivät olleet lainmukaisia. lä sovittuun suorakorvausjärjestelyyn sovellettava unio- Asiassa korkein hallinto-oikeus pyytää unionin tuo- nin oikeudesta johtuvia käyttöoikeussopimuksia koske- mioistuimen ennakkoratkaisua unionin oikeuden tul- via oikeusohjeita ja sitä myöten hankintalain säännöksiä. kinnasta seuraavien kysymysten ratkaisemiseksi: On- KHO 2014:86, C-269/14 ko sponsoroidun ohjelman ennakkoesittelyn yhteydessä näytetty sponsoritunniste katsottava mainokseksi ja 2. Oliko ministeriön päätös maksutta jaettavista päästöoikeuksista virheellinen? luettava mainosaikaan? Onko mainosten välissä ja mainostauon lopussa olevat ns. mustat sekunnit luettava mainosaikaan? Voidaanko ohjelmien ja mainosten välissä käyttää katkotunnisteina tulevia ohjelmia esitteleviä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana menupohjia, jotka näytetään ohjelman lopputekstin ai- kysymys siitä, oliko työ- ja elinkeinoministeriön pää- kana jaetussa kuvatilassa? tös laitoskohtaisten maksutta jaettavien päästöoikeuk- KHO 2014:116, C-314/14 sien määristä päästökauppakaudelle 2013–2020 päästökauppalain ja päästökauppadirektiivin vastainen. Valituksissa oli katsottu, että työ- ja elinkeinoministeriön soveltamat komission päätökset olivat pätemättömiä ja että laitoksiin sovellettiin virheellisesti komission päätöksen mukaista monialaista korjauskerrointa. KHO 2014:163, C-506/14 20 Kolme tärkeää asiaa vuodelta 2014 1. Verotuksen siirtohinnoittelusäännökset eivät sallineet liiketoimen uudelleenluonnehdintaa komaisen konserniyhtiön sijaintivaltion intressit ovat sijaintivaltion kannalta katsottuna vastaavat. Kysymys on siis perimmältään siitä, millä valtiolla on oikeus verottaa tuloa. Siirtohinnoittelussa on verotuksessa kysymys siitä, että Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa mahdol- samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden tulee hinnoitella lisuuteen luonnehtia osapuolten sopima liiketoimi uu- keskinäiset tavaroiden ja palvelujen myynnit markkinaeh- delleen siirtohinnoittelussa. Suomalaisen yhtiön ulko- toisesti. Lisäksi konserniyhtiöiden tulee verotusmenette- maiselta emoyhtiöltään saamaa ns. hybridilainaa oli ve- lystä annetussa laissa annettujen yksityiskohtaisten sään- rotuksessa pidettävä vieraan pääomanehtoisena. Vero- nösten mukaisesti yksilöidä keskinäiset liiketoimet ja do- tusmenettelystä annetun lain siirtohinnoittelua koskevia kumentoida ne perusteet, joihin hinnoittelu perustuu. säännöksiä ei voitu tulkita siten, että ne olisivat oikeutta- Siirtohinnoittelusäännökset koskevat sekä suoma- neet lainan tulkitsemisen verotuksessa oman pääoman- laisten konserniyhtiöiden välistä että suomalaisten ja ul- ehtoiseksi sijoitukseksi. Tällainen uudelleenluonnehdin- komaisten konserniyhtiöiden välistä hinnoittelua. Käy- ta olisi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan edellyt- tännössä sekä yritysten että Verohallinnon kiinnostus tänyt laissa olevaa nimenomaista valtuutusta uudelleen- kohdistuu kuitenkin lähinnä kansainväliseen siirtohin- luonnehdintaan. noitteluun. Suomessa Verohallinnon ja myös Suomen OECD:n siirtohinnoitteluohjeet olisivat sallineet mai- valtion intressissä on varmistaa, ettei suomalainen yhtiö nitun uudelleenluonnehdinnan tietyin edellytyksin. Näil- veloita ulkomaiselta konserniyhtiöltä liian alhaista kor- lä ohjeilla ei kuitenkaan voitu laajentaa kansallisen sään- vausta, ja ettei ulkomainen konserniyhtiö veloita suo- nöksen soveltamisalaa. Myöskään maiden välisen vero- malaiselta yhtiöltä liian suurta korvausta. Kummassakin sopimuksen määräyksillä ei voitu lisätä Suomen verotus- tapauksessa suomalaisen yhtiön verotettava tulo piene- valtaa siitä, mitä se kansallisen lain mukaan on. nee siitä, mikä se olisi markkinaehtoisessa hinnoittelus- Näin ollen yhtiöllä oli oikeus elinkeinoverotuksessaan sa, mikä puolestaan vähentää Suomen verotuloja. Ul- vähentää emoyhtiöltään saamalle lainalle kertyvät korot. 21 2. Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärien tiedot ovat julkisia KHO viittasi siihen, että julkisuusperiaatteen ydinalueeseen kuuluu tiedon saaminen siitä, ketkä käyttävät julkista valtaa. Tämä tiedonsaantioikeus koskee paitsi hen- Lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevien vakuutusyhtiöi- kilön osallistumista yksittäisen julkisen vallan käyttöä den asiantuntijalääkäreiden henkilöllisyyttä ei voida sa- sisältävän päätöksen tekemiseen, myös hänen kuulu- lata. Korkein hallinto-oikeus päätyi tähän kantaan eräi- mistaan julkista valtaa käyttävään organisaatioon pää- tä yksityisiä vakuutusyhtiöitä koskevissa yleisön tiedon- töksentekoon osallistuvana. saantioikeutta koskevissa julkisuusasioissa. Vakuutusyhtiöiden asiakirjoihin sisältyneitä tieto- Ratkaisujen perustana oli, että yksityisten vakuutus- ja asiantuntijalääkäreiden henkilöllisyydestä tai heidän yhtiöiden katsottiin hoitavan julkista tehtävää ja käyttä- palvelus- tai toimeksiantosuhteensa olemassaolosta ei vän julkista valtaa tehdessään päätöksiä lakisääteisiä va- katsottu liike- tai ammattisalaisuuksiksi. Heidän henki- kuutuksia koskevissa asioissa. Yhtiöiden toimintaan so- löllisyytensä, erikoisalojensa ja erityispätevyyksiensä ei vellettiin siten tältä osin julkisuuslakia, vaikka ne eivät vi- myöskään katsottu olevan henkilökohtaisia oloja kuvaa- ranomaisia olekaan. via salassa pidettäviä tietoja. 3. Projektityöskentelystä lastensuojeluasioissa tä. Asiat on jaettu siten, että asioita enemmän esitelleet henkilöt ovat saaneet esiteltäviksi asiat, joissa on ollut hyötyä kokemuksesta. Näin ollen projektityöskentely ei Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevia ole vaikuttanut kohtuuttomasti muiden asiaryhmien kä- asioita on ratkaistu projektiluonteisesti kahteen ottee- sittelyaikatauluun. Lastensuojeluasioista vastaava esit- seen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Projektityös- telijä on myös vastannut muiden esittelijöiden kysymyk- kentelyn edellytyksenä on ollut se, että asiat on seulot- siin, jos ongelmia on ilmennyt ja hän on muutoinkin oh- tu ja esivalmisteltu hyvin. Lastensuojeluasioista vastaava jeistanut työskentelyä. esittelijä on valinnut projektiin asioita, joissa ei ole ollut Projektityöskentelyn hyödyksi voidaan lukea, et- oikeudellisesti hankalia kysymyksiä tai tarvetta suullisen tä samankaltaiset asiat tulevat ratkaistuksi samaan ai- käsittelyn järjestämisen tarpeellisuuden arviointiin. Jaos- kaan, jolloin myös asioiden vertailu helpottuu. Projek- tohenkilöstö on esivalmistellut asiat pitkälle, jotta esitte- tien tulokset ovat olleet myös määrällisesti hyvät: en- lijä on voinut keskittyä asian oikeudelliseen arviointiin. simmäisessä projektissa ratkaistiin noin 90 asiaa ja toi- Projektityöskentelyyn on osallistunut myös muita sessa noin 60. Projektiluonteinen työskentely on lisäksi kuin yleensä lastensuojeluasioita esitteleviä esittelijöi- tuonut vaihtelua ja mielekkyyttä jokapäiväiseen työhön. 22 Projektityöskentelyllä tehokkuutta Anne E. Niemi ”Odottavan aika on pitkä”, tietää jokainen, joka on meen: voiko yhteistä tulevaisuutta rakentaa Suomeen odottanut jotain itselleen merkittävää tapahtumaa tai vai onko mietittävä muita vaihtoehtoja. tietoa. Tämän tietää myös tuomioistuinlaitoksen pal- Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu monia veluksessa oleva henkilöstö ja yrittää sen vuoksi kaikin osatekijöitä. Niistä tuomioistuinkäsittely kohtuullisessa käytettävissä olevin keinoin parantaa käsittelyaikojaan. ajassa on tärkeä, mutta usein tässä olisi paljonkin pa- Esimerkiksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kerto- rannettavaa. Pitkät käsittelyajat eivät ole vain nykyisen musvuoden 2014 alussa vireillä 3761 asiaa. Jokaista rat- heikon taloustilanteen aiheuttamia, vaan ne ovat olleet kaisua odottaa vähintään yksi ihminen, monesti useat julkisuudessa vähintään viimeiset parikymmentä vuot- ja joskus kokonainen yhteisö. Päätöksiä odotetaan tie- ta. Laajapohjainen tuomioistuinlaitoksen kehittämisko- tysti toivoen itselle hyvää lopputulosta. Silti kielteinen- mitea on mietinnössään (KM 2003:3) korostanut oikeu- kin lopputulos voi olla päätöstä odottavalle henkisesti denkäynnin joutuisuuden merkitystä oikeusturvan tosi- helpottavampi ratkaisu kuin epävarmuuden jatkuminen. asiallisen toteutumisen kannalta. Se toteaa kuitenkin, Korkeimman hallinto-oikeuden laajan asiakirjon asi- että joutuisuuden tulee olla oikeasuhteisessa tasapai- at koskevat monin tavoin ihmisten ympäristöä, taloutta nossa oikeudenkäynnin muiden laatuvaatimusten, ku- sekä yksityis- ja perhe-elämää. Kysytään, miten naapu- ten ratkaisun oikeellisuuden, menettelyllisen oikeuden- rusto rakentuu, miten verotus ratkeaa, miten työpaikka mukaisuuden sekä oikeudenkäynnin kustannusten mini- säilyy tai miten oleskelulupahakemus ratkeaa. Ratkaisut moimisen kanssa. eivät vaikuta vain muutoksenhakijaan, vaan niillä on hei- Miten käytännön työssä voidaan edetä, kun asia- jastusvaikutuksia myös hänen lähipiiriinsä. Esimerkiksi määrät ovat korkeat, oikeudelliset kysymykset vaativia perhesiteen perusteella haettavien oleskelulupien koh- eivätkä henkilöstöresurssit ainakaan kasva, pikemmin- dalla Suomessa asuvalla perheenkokoajalla on voima- kin päinvastoin. Tällaisten kysymysten ääressä ovat mo- kas intressi saada kohtuullisessa ajassa tietää, saako hä- net eurooppalaiset kansalliset tuomioistuimet. Vierailut nen puolisonsa tai muu läheisensä oleskeluluvan Suo- tuomioistuinten välillä ovatkin hyödyllisiä keskustelufo- rumeita sekä oikeudellisten kysymysten että työmene- että samaa oikeuskysymystä koskevia asioita ratkaistai- telmien suhteen. Keskusteluissa saatuja työmenetelmiä siin samassa istunnossa. koskevia ideoita voi jatkokehittää omassa työyhteisössä Kertomusvuoden osalta voisi esittää useitakin esi- omista lähtökohdista. Korkeimmassa hallinto-oikeudes- merkkejä siitä, miten työmenetelmiä on monipuolistettu sa on myös viime vuosien aikana panostettu jaostojen aikaisempaan verrattuna. Monissa suurissa asiaryhmis- johdon johtamiskoulutukseen, mikä on osaltaan lisän- sä on lähdetty keskittämään samoja oikeuskysymyksiä nyt innovatiivisuutta työmenetelmien ja henkilöstön ke- sisältäviä asioita käsiteltäväksi mahdollisimman yhtäai- hittämisessä. kaa. Tavoitteena on parantaa oikeudenkäytön varmuut- Laatutavoitteiden toteuttamiseksi on yhtäältä py- ta, yhtenäisyyttä ja joutuisuutta. rittävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa havaitse- Yhtenä esimerkkinä asioiden keskitetyn ratkaisutoi- maan sellaiset uudentyyppiset oikeusriidat, joissa tul- minnan kehittämisestä voi mainita vammaispalvelulain laan ehkä tarvitsemaan ennakkoratkaisua unioinin tuo- mukaiset valitukset (vuonna 2014 vireille yhteensä 148). mioistuimesta – tai vastaisuudessa neuvoa-antavaa lau- Nämä asiat koskevat muun muassa oikeutta henkilökoh- suntoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Mikäli taiseen avustajaan, asunnon muutostöitä, kuljetuspalve- tällainen tarve tai joku toinen vaativa lisäselvitys olisi asi- luja tai määrärahasidonnaisia tukitoimia. Näin jo yhden an ratkaisemisessa tarpeen, se tulisi huomata mahdol- lain sisällä on hyvin erilaisia ratkaisutilanteita, jolloin on lisimman pikaisesti, jotta vältyttäisiin kokonaiskäsittely- hyödyllistä keskittää yhtä avustustyyppiä koskevat asiat ajan kohtuuttomalta venymiseltä. ratkaistavaksi samalla kertaa. Toisaalta suuri osa vireille tulevista asioista on sel- Käytännössä on kuitenkin huomattu, että vammais- laisia, että niissä on vakiintunut oikeuskäytäntö. Tällöin palvelua koskevien asioiden ryhmittely pelkästään pal- on keskeistä huolehtia asioiden ripeästä ja yhdenmukai- velutyypin perusteella ei ole riittävää tehokkuuden ja yh- sesta käsittelystä. Viime vuosina on pyritty kehittämään denvertaisen ratkaisutoiminnan takaamiseksi. Niinpä on työmenetelmissä asioiden lajittelua sisällöllisesti niin, edetty keskittämisessä vielä pidemmälle, josta voi ottaa 24 esimerkiksi kuljetuspalvelut. Kuljetuspalveluun on oikeu- mesta jaostosta koottiin ulkomaalaisasioihin aikaisem- tettu henkilö, ”jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa min perehtyneiden esittelijöiden joukko. Kansliahenki- ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää löstö avusti heitä laajasti työskentelyn teknisissä vaiheis- julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suu- sa. Asiat tuotiin esittelyyn tiiviissä tahdissa syksyn aikana. ria vaikeuksia”. Esittelemällä keskenään samantyyppi- Keskittämisen avulla saavutettiin hyödyllistä vertailukel- siä asioita yhtäaikaa päästään näkemään erilaisten vam- poisuutta asioiden välillä, mikä osaltaan auttoi tehok- mojen ja sairauksien vaikutuksia liikkumiskykyyn – kysy- kaasti havaitsemaan jatkoselvittelyä kaipaavat asiat. mys ei aina suinkaan ole kävelykyvystä, vaan vaikkapa Keskittämisen kohdalla on kuitenkin koko ajan pidet- näkövammasta (KHO 2013:197) tai pelkotiloista (KHO tävä huoli siitä, että minkään asian käsittelyaika ei veny 17.10.2012 T 2844). Usein on vedettävä rajaa vamman kohtuuttomasti. Joku saattaa siis saada ratkaisunsa kes- tai sairauden sekä ikääntymisen aiheuttaman heikenty- kimääräistä nopeammin. Kuitenkin keskitetty ratkaisu- misen välillä (KHO 2012:59 ja 2012:60). Tarkastelun mo- toiminta parantaa ratkaisukapasiteettia niin paljon, että nipuolisuutta ja syvyyttä lisää, että ratkaistavana on usei- siitä on selvää hyötyä ratkaistavien asioiden kokonais- ta keskenään samantyyppisiä valituksia samalla kertaa. määrään, mikä osaltaan alentaa kaikkien asioiden käsit- Kertomusvuodelta voi toisena esimerkkinä ratkaisu- telyaikoja. toiminnan keskittämisestä mainita ulkomaalaisasiat ja Projektityöskentelyn hyötynä voi mainita myös sen niistä erityisesti perheenyhdistämistä koskevat asiat. Nii- myönteiset vaikutukset henkilöstön kannalta. Kun jokai- den kohdalla suuri asiamäärän nousu, vuonna 2013 oli nen on työssään jatkuvasti tietoinen odottamassa olevi- tullut vireille yhteensä 271, eli yli 22 kuukaudessa, vuon- en valitusten määrästä, on kannustavaa saavuttaa välita- na 2014 yhteensä 339 asiaa, korkeimmillaan 44 kuukau- voitteita. Oleskelulupa-asioiden projektille oli asetettu dessa. Näissä asioissa on valituslupajärjestelmä ja vali- määrällinen tavoite, joka saavutettiin. Lisäksi työskente- tusluvan myöntäminen edellyttää ennakkopäätösperus- ly muiden jaostojen henkilöstön kanssa oli hedelmällis- tetta tai painavaa syytä. Asiaryhmän kokeneet juristit tä ja yhteistä oppimista edistävää. kävivät ensin läpi kaikki uudet valitukset erityisesti sitä Tuomioistuimessa laatutavoitteisiin pyrkiminen mer- silmällä pitäen, vaikuttaako asiassa olevan peruste vali- kitsee tasapainoilua eri vaatimusten välillä. Aina ei on- tusluvan myöntämiselle. Mikäli näin oli, asia laitettiin vä- nistuta parhaalla mahdollisella tavalla täyttämään jokai- littömästi välitoimelle ja jatkovalmisteluun. Muut asiat sen asiakkaan odotuksia. Kokemukset kuitenkin osoitta- luokiteltiin oikeuskysymyksen mukaisesti. Tämän jälkeen vat, että eri tyyppisiin asioihin voidaan luoda juuri niille luotiin jaosto- ja henkilöstörajat ylittävä projektityösken- parhaiten soveltuvia työnkulkuja. Kun tässä onnistutaan, telymalli. Korkeimman hallinto-oikeuden jokaisesta kol- saavutetaan tehokkuutta ja oikeusvarmuutta. Ratkaistavia asioita keskitettäessä on koko ajan pidettävä huoli siitä, että minkään asian käsittelyaika ei veny kohtuuttomasti 26 Asian viivytyksetön käsittely on lapsen etu Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59- mat vastustavat huostaanottoa, päätös siirtyy tehtäväk- 60/1991) mukaan lapsella on oikeus hänen hyvinvoin- si tuomioistuimeen. nilleen tarpeelliseen suojeluun ja huolenpitoon (3(2) Huolimatta siitä, että lastensuojeluasiat käsitellään art). Ensisijainen vastuu tästä on lapsen vanhemmalla tuomioistuimessa kiireellisinä, käsittely siellä voi pisim- tai muulla laillisella huoltajalla, mutta viime kädessä, jos millään kestää huostaanottohakemuksen jättämisestä lapsen edun mukaista ei ole antaa hänen pysyä perhe- alkaen lopullisen lainvoimaisen ratkaisun saamiseen jo- piirissä, lapsella on oikeus valtion antamaan erityiseen pa puolitoista vuotta. Keskimääräinen käsittelyaika hal- suojeluun ja tukeen (20 art). Lapsen edun on oltava en- linto-oikeudessa on noin puoli vuotta. Korkeimmas- sisijainen harkintaperuste kaikissa lasta koskevissa toi- sa hallinto-oikeudessa valituksen käsittely kestää noin missa, niin sosiaalihuollon, tuomioistuimen, hallintovi- vuoden. Hallinto-oikeuden ratkaisu muuttuu enää hyvin ranomaisen kuin lainsäätäjänkin kohdalla (3(1) artikla). harvoin KHO:ssa. Lastensuojelun toimenpiteistä huostaanotto ja lap- Lapselle tuo aika sijaishuollossa on pitkä. Hän mah- sen sijoittaminen sijaishuoltoon ovat voimakas interven- dollisesti ikävöi kotiaan ja kantaa huolta läheisistään, tio lapsen ja perheen elämään. Näihin toimenpiteisiin vaikka elämä kotona olisikin ollut vaikeaa. Lapsi oppii ja ryhdytään lapsen terveyden ja kehityksen turvaamisek- tottuu sijaisperheen tai lastensuojelulaitoksen tapoihin si silloin, kun avohuollon toimilla ei syystä tai toisesta ja sääntöihin. Häntä eivät enää ehkä kuormita samassa voida varmistaa lapsen edun mukaisen huolenpidon to- määrin kodin ongelmat, mutta uuteen tilanteeseen so- teuttamista (lastensuojelulaki (417/2007) 40 §). peutumisen vaativuuttakaan ei voi vähätellä. Huostaanottoa ryhdytään valmistelemaan usein hy- Pitkä oikeuskäsittely on lapselle lisää epävarmuutta vin haastavassa tilanteessa, joten on ymmärrettävää, et- aiheuttava, kuormittava tekijä. Vaikka lapsi ei vielä ikän- tä lapsi ja vanhemmat ovat joskus eri mieltä viranomai- sä ja kehitystasonsa puolesta itse osallistuisi aktiivises- sen kanssa toimenpiteistä ja niiden tarpeellisuudesta. ti oikeuskäsittelyyn, hän voi tunnistaa ja kokea voimak- Jos vanhempi tai 12 vuotta täyttänyt lapsi tai molem- kaastikin siihen liittyvät ristiriidat vanhempiensa ja viran- omaisten välillä. Pitkä oikeuskäsittely voi myös pahim- hittämään ja tehostamaan projektityöskentelyllä. millaan vaarantaa perheen jälleenyhdistämistavoitteen, Ensisijaisesti tavoitteena olisi kuitenkin oltava tah- joka lastensuojelulain mukaan on otettava huomioon donvastaisten huostaanottojen vähentäminen. Sosiaa- lapsen edun mukaisella tavalla sijaishuollon toteuttami- lihuoltolain uudistus siirtää painopistettä ennaltaehkäi- sessa (4 §). seviin toimiin ja perheen varhaiseen tukeen. Huostaan- Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2013 tehnyt esi- ottojen tarve ei kuitenkaan kokonaan poistu. On siis tyksen, jonka mukaan muun muassa huostaanottoa ja panostettava myös siihen, että lapsi, vanhemmat ja vi- sijaishuoltoa koskevasta päätöksestä saisi valittaa kor- ranomainen voisivat entistä useammin yhteisymmärryk- keimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos se myöntää vali- sessä sopia toimenpiteistä ja tahdonvastaisten toimien tusluvan. Menettelyllä vähennettäisiin käsittelyyn tule- tarve vähenisi. vien valitusten määrää ja lyhennettäisiin käsittelyaikoja. Erityisesti tärkeää on kiinnittää huomiota lapsen Muun muassa edellä kuvatut huostaanottoon ja sijais- osallisuuteen, sekä sosiaaliviranomaisten toiminnassa huoltoon liittyvät seikat puoltavat asian nopeaa käsitte- että tuomioistuimissa, unohtamatta vanhempien vel- lyä, erityisesti, kun asiaa tarkastellaan lapsen edun nä- vollisuutta selvittää ja huomioida lapsen mielipide. YK:n kökulmasta. lapsen oikeuksien sopimuksessa taataan kaikille lapsil- Perustuslakivaliokunta otti asiaan kantaa viimek- le oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin iän ja ke- si tammikuussa 2015, jolloin se lausunnossaan (PeVL hitystason edellyttämällä tavalla (12 art). Aito kuunte- 55/2014 vp) katsoi, että mahdollisuutta laajentaa vali- leminen, mielipiteiden huomioiminen ja päätösten pe- tuslupajärjestelmää korkeimmassa hallinto-oikeudes- rusteleminen lapselle ja vanhemmalle ymmärrettävällä sa lastensuojeluasioihin on jatkossa syytä selvittää. Tätä tavalla auttavat perhettä hyväksymään myös kielteisiä erittäinkin kannatettavan ehdotuksen toteutumista odo- päätöksiä. Se on myös keino löytää yhteisesti sovittavis- tellessa on myönteistä, että korkeimmassa hallinto-oi- sa olevia ratkaisuja. Lapselle, jonka elämästä ensisijai- keudessa on lastensuojeluasioiden käsittelyä pyritty ke- sesti on kyse, tämä on erityisen merkityksellistä. 28 KHO:n antamat lausunnot Valtiovarainministeriölle Luonnos hallituksen esitykseksi eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamiseksi Luonnos hallituksen esitykseksi muun ohella laiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinrat- Luonnos hallituksen esitykseksi vakuutusoikeuslain kaisuista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi muuttamisesta Työryhmämuistio ”Arvopaperien säilytysmallien Luonnos hallituksen esitykseksi Suomen ja muiden laajentamisen ja yhdentyvien markkinarakenteiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosa- toteutumisen arviointi sekä arvopaperikeskusase- sioissa annetun lain muuttamisesta (pohjoismainen tuksen täytäntöönpanon valmistelu” yhteistoimintalaki) Luonnos tietoturvallisuuden arviointiohjeeksi Oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintö ”Uusi tuomioistuinlaki” Luonnos hallituksen esitykseksi kuntalain uudistamisesta Luonnos hallituksen esitykseksi hallintolainkäyttölain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Luonnos hallituksen esitykseksi valtion virkamieslain muuttamisesta ja valtion virkaehtosopimuslain Valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistus 11 §:n muuttamisesta ja 25 §:n kumoamisesta Sisäministeriölle Oikeusministeriölle Luonnos hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietintö muuttamisesta 29 Luonnos hallituksen esitykseksi kansainvälistä Ympäristöministeriölle suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 14 ja 31 §:n sekä ulkomaalaislain muuttamisesta Luonnos hallituksen esitykseksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutta- Luonnos hallituksen esitykseksi kansainvälistä misesta suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain 52 d ja 52 c §:n muuttamisesta Ehdotus maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupamenettelyiden yhdistämisestä Sosiaali- ja terveysministeriölle Luonnos hallituksen esitykseksi ympäristönsuojeluLuonnokset hallituksen esityksiksi sosiaalihuolto- lain muuttamisesta laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Työ- ja elinkeinoministeriölle Luonnos hallituksen esitykseksi mielenterveyslain Luonnos hallituksen esitykseksi tilintarkastuslaiksi 17 §:n muuttamisesta ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi Luonnos hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terve- Maa- ja metsätalousministeriölle ydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi kalastuslaiksi. Luonnos hallituksen esitykseksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Tilastot 32 Tilastot näyttävät korkeimman hallintooikeuden työmäärän ja asioiden kirjon Päivi Musakka Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulevien asioiden mää- Valtaosa korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulevista vali- rä on hieman kasvanut aivan viime vuosina. Tuomiois- tuksista koskee alueellisten hallinto-oikeuksien ja mark- tuin ratkaisee vuosittain nelisentuhatta valitusta ja va- kinaoikeuden päätöksiä. Korkeimmalle hallinto-oikeu- lituslupaa. Suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, delle voi myös valittaa ministeriöiden ja valtioneuvos- sosiaali- ja terveydenhuolto sekä veroasiat. Valtaosa va- ton päätösten lainvastaisuudesta. Vuonna 2014 tuomi- littajista on yksityishenkilöitä, mutta monia tärkeitä asi- oistuin käsitteli tällaisia valituksia 68 kappaletta. oita ratkaistaan myös yhteisöjen valituksista. Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Yhteisöt ja julkisyhteisöt valittavat mm. verotukseen, kestää keskimäärin noin vuoden. Tilastojen mukaan eni- taloudelliseen toimintaan, rakentamiseen ja itsehallin- ten aikaa vievät taloudelliseen toimintaan ja verotuk- toon liittyvissä asioissa. Korkeimman hallinto-oikeu- seen liittyvät valitukset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon den tilastoista näkyy, että valitusasioista 8,4 prosenttia sekä ulkomaalaisasioihin liittyvät valitukset korkein hal- muuttuu lopputulokseltaan tai perusteluiltaan. Valitus- linto-oikeus ratkaisee mahdollisimman nopeasti. lupahakemuksista hylättiin 87,8 prosenttia, niitä hyväk- Kuluvana vuonna kiinnitettiin erityistä huomiota pa- syttiin 9,3 prosenttia, ei tutkittu tai raukesi lähes kolme hiten ruuhkautuneiden asiaryhmien, kuten sosiaali- ja prosenttia. terveydenhuoltoon liittyvien asioiden käsittelyyn. Tilastoista tarkemmin korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivuilla WWW.KHO.FI 33 KHO:n työtilanne 2003–2014 SAAPUNUT VUODEN AIKANA RATKAISTU VUODEN AIKANA SIIRTYNYT SEURAAVALLE VUODELLE KESKIM. KÄSITTELYAIKA 20033806 3879 3372 11,0 20043719 3848 3167 11,9 20053931 4009 3095 11,3 20063793 4006 2866 10,3 20073891 3797 2924 9,8 20084298 3734 3438 9,9 20094379 3965 3818 10,2 20104587 4202 4173 11,1 20114044 4225 3967 12,2 20123947 3928 3960 12,8 20134126 4303 3757 12,1 20144201 4271 3650 11,2 34 A. Asiaryhmittäin SI IR T VU YN O EI D TÄ EL TA ED EL SA LI AP SE LT UN Ä UT VU O RA D TK EN AI AI ST KA U N VU M A UU O D EN PÄ TO ÄT KS AI Ö EN KA S N O HA M A N U UU VA N PÄ TO H AL VI A ÄT KS ST IN Ö EN ET EN ST H Ä A TU PÄ O UN ÄT N JA ÖS M AL UU A PA KU TE IST LA M TT A UT OT SI U ET TU IR R T U VI ET R. T Y O M (V .) N M TA UU IM JÄ TO UU TE K TT SE Y NH TU A TK KE AS IM MU IA AT S RA TA UE N AS N U IA T D PO IA AR IST IS ET TA T VI U RE I LO LL PU Ä V SS UO A D EN KE SK KU IM . UK K AU ÄS SI ITT N EL M A YA ED IK IA A AN I, KK Korkeimman hallintooikeuden työtilasto vuodelta 2014 Valtio-oikeus ja yleishallinto Valtio-oikeus 404479411335 31 16 1 16 12 946311,810,7 69634843 4 1 183 12,5 13,5 Valtiolliset vaalit 1 1 Kansalaisuusasiat Kansalaisten yleiset oikeudet Yleishallinto-oikeus 68624742 4 1 182 12,6 13,5 1 1 1 9,3 9,3 157246179147 13 6 7 6 721711,5 8,8 Maksuvapautus 1 1 1 10,5 10,5 Edunpalautus ja vahingonkorvaus 1 1 1 1 1 3,0 3,0 Asiakirjajulkisuus 46563530 2 367 14,9 15,7 Tietosuoja 10 4 8 8 6 16,3 19,5 Tasa-arvoasiat / muut kuin itsehallinto Harkinnanvaraiset ja muut valtionosuudet ja -avustukset 1 1 2 30313430 1 327 15,9 16,7 Holhoustoimen edunvalvonta 1 1 1 1 1 12,0 12,0 Passiasiat 2 1031119 9,6 10,2 Väestötietoasiat 2 13 1 1 14 15,1 15,1 Nimiasiat 2431113 4,0 2,6 Oikeusavun myöntäminen, avustajan määrääminen ja palkkio 40825343 9 1 2677,35,9 Oikeusapupäätöksen muuttaminen ja lakkaaminen62222 2,2 2,2 Oikeudenkäyntimaksua koskeva valitus 11 4 4 1 6 5,0 4,2 Valtion perintö Vankeinhoitoa koskevat asiat Muu yleishallintoasia 1 1 1 1 1 6,0 6,0 148 19 161212 13,2 11,7 7 16 1384119 8,8 4,4 Opetus- ja sivistystoimi 29332521 2 237 11,6 11,3 Perusopetus ja lukio 20241816 1 126 11,7 11,3 Ammattiopetus 413212 9,1 11,0 SI IR T VU Y N O EI D TÄ EL TA ED EL SA LI AP SE LT UN Ä UT VU O RA D TK EN AI AI ST KA U N VU M A UU O D EN PÄ TO ÄT KS AI Ö EN KA S N O HA M A N U UU N V AH A PÄ TO VI LA ÄT KS ST IN Ö EN ET EN ST H Ä A TU PÄ U O ÄT N N J A ÖS M AL UU A PA KU TE IST LA M TT A U T OT SI U T E IR TT U R U VI E T R. T O Y M (V .) N M TA UU IM JÄ TO UU TE K TT SE Y NH TU A TK KE AS IM MU IA AT S RA TA UE N AS N UT IA D PO IA AR IST I S ET TA T VI U RE LO I LL Ä PU V SS UO A D EN KE SK I KU M UK . K AU ÄSI SI TTE N M A LYA ED IK IA A AN I, KK 35 Ammattikorkeakoulut 1 1 2 Yliopistot ja korkeakoulut 3 3 2 2 4 11,8 11,8 Muu opetus- ja sivistystoimiasia 142113 14,5 14,5 Valtion virkamiehet 71 54 56 4183112 69 16,1 18,1 Virka- ja työsuhde 36362821 4 1 1 144 13,5 14,3 Palkkaus, työaika ja vuosiloma / valtion virkamiehet 897511 10 16,8 16,1 Muu virkamiesoikeusasia 279 21 15321 15 19,3 21,1 Työvoima-asiat 19 21 25 1452221 14 9,6 10,5 Palkkaturva ja muu toimeentuloturva-asia 6373312 9,2 11,4 Työsuojelu 6 13741111 11 10,3 4,8 Siviilipalvelus 1 1 1 2,1 2,1 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1 1 1 10,5 10,5 Muu työvoima-asia Turvallisuus, yleinen järjestys ja eräät luvat Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu Ampuma-aseasiat 64952111 10,1 10,5 59627869 1 3 3 2439,88,2 536512 15,3 12,9 48566962 1 1 3 2359,37,8 Arpajais- ja rahankeräysluvat 1 1 Muu turvallisuutta, yleistä järjestystä ja eräitä lupia koskeva asia 533215 10,1 9,4 Itsehallinto 230215214170 26 11 723112,914,0 Ahvenanmaa 415311 12,1 10,8 Ahvenanmaan itsehallinto / ellei muussa asiaryhmässä 415311 12,1 10,8 Kunnallisasiat Kunnallisvaalit 198191183144 25 8 620612,814,2 1 1 1 12,8 12,8 Kuntajako 2 2 2 5,9 5,9 Kunnan toimiala Kunnan talous Kunnalliset säännöt ja taksat 1 1 1 31,2 31,2 18131915 3 112 11,1 10,1 2 3 3 3 2 14,4 16,3 Virkavaali / kunnat ja kuntayhtymät 39 21 22 17 4 1 38 18,1 19,1 Palvelussuhdeturva / kunnat ja kuntayhtymät 40322311 8 449 14,9 17,4 Palkkaus, työaika ja vuosiloma / kunnat ja kuntayhtymät 4 6 3 3 7 11,4 14,0 Muu henkilöstöasia / kunnat ja kuntayhtymät 10 13 9 8 1 14 16,5 18,6 Muu kunnallisasia 83 101 100 85771 84 11,1 7,4 Kirkollisasiat 28222623 1 224 13,3 13,1 Palvelussuhde / kirkko 743218 11,3 10,9 Muu henkilöstöasia / kirkko 3 6 5 5 4 12,5 14,4 Muu kirkollisasia 18121816 1 112 13,9 13,5 SI IR T VU Y N O EI D TÄ EL TA ED EL SA LI AP SE LT UN Ä UT VU O RA D TK EN AI AI ST KA U N VU M A UU O D EN PÄ TO ÄT KS AI Ö EN KA S N O HA M A N U UU VA N PÄ TO H AL VI A ÄT KS ST IN Ö EN ET EN ST H Ä A TU PÄ O UN ÄT N J A ÖS M AL UU A PA KU TE IST LA M TT A U T OT SI U ET TU IR R T U VI E T R. T O Y M (V .) N M TA UU IM JÄ TO UU TE K TT SE Y NH TU A TK KE AS IM MU IA AT S RA TA UE N AS N U IA T D PO IA AR IST I S ET TA T VI U RE I LO LL PU Ä V SS UO A D EN KE SK I KU M UK . K AU ÄSI SI TTE N M A LYA ED IK IA A AN I, KK 36 Saamelaisasiat 1 1 Saamelaiskäräjävaalit 1 1 Ulkomaalaisasiat 603 976 1094 101220271421 7 4787,66,0 Oleskeluluvat perheiden yhdistämisen perusteella 189339373341 9 13 4 6 3152 7,5 6,9 Muut oleskeluluvat 90 175 181 16813631 83 6,9 5,1 Karkottaminen 41596361 2 3347,06,2 Ulkomaalaisen käännyttäminen Turvapaikka-asiat 8362826 1 1165,13,5 198173246222 9 6 1 812511,010,5 Turvapaikka-asiat / nopeutettu käsittely 50172170163 1 4 2 52 3,9 3,0 Muukalaispassit ja muut matkustusasiakirjat 12 16 20 18 2 8 8,6 6,4 Muu ulkomaalaisasia 15 6 13 13 8 11,7 9,1 Rakentaminen 421431484409 35 3 25 12 136711,812,3 Maankäyttö- ja rakennusasiat 401407461389 34 3 23 12 134611,712,3 Maakuntakaava 21 27 16 14 2 32 18,1 18,7 Yleiskaava 77536557 6 265 16,4 16,9 Asemakaava 47515952 5 1 1 138 10,09,1 Ranta-asemakaava 17 12 7 5 2 22 20,1 18,8 Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus 2 1 1 1 7,2 7,2 Rakennusjärjestys 1 1 1 16,6 16,6 Tonttijako 4142111 11,4 9,0 Kadut ja yleiset alueet 5 4 7 7 2 10,8 10,1 Rakentamiskehotus 1 1 1 14,0 14,0 Lunastaminen kaavan perusteella 4 3 4 4 3 13,8 12,6 Poikkeaminen / maankäyttöja rakennusasiat 52787764 4 2 5 2539,58,7 Suunnittelutarveratkaisu 38233835 1 223 13,1 16,1 Rakennuslupa 41777561 8 1 3 2437,96,6 Toimenpidelupa 18162319 3 111 10,28,9 Ympäristönhoito ja rakennuksen kunnossapito Purkamislupa 3 3 2 1 11,8 11,1 106 12 10114 12,7 12,5 Maisematyölupa 5 5 5 5 5 12,5 9,9 Rakennusrasitteet 1 1 1 18,7 18,7 Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen 9497114 16,7 17,3 Rakennusvalvonta 38414638 3 2 333 11,0 10,9 Muu maankäyttö- ja rakennusasia 9474126 18,0 16,1 Tieasiat 7 13 9 7 2 11 10,7 8,8 Maantie 5 12 9 7 2 8 10,7 8,8 SI IR T VU Y N O EI D TÄ EL TA ED EL SA LI AP SE LT UN Ä UT VU O RA D TK EN AI AI ST KA U N VU M A UU O D EN PÄ TO ÄT KS AI Ö EN KA S N O HA M A N U UU N V AH A PÄ TO VI LA ÄT KS ST IN Ö EN ET EN ST H Ä A TU PÄ U O ÄT N N J A ÖS M AL UU A PA KU TE IST LA M TT A U T OT SI U T E IR TT U R U VI E T R. T O Y M (V .) N M TA UU IM JÄ TO UU TE K TT SE Y NH TU A TK KE AS IM MU IA AT S RA TA UE N AS N UT IA D PO IA AR IST I S ET TA T VI U RE LO I LL Ä PU V SS UO A D EN KE SK I KU M UK . K AU ÄSI SI TTE N M A LYA ED IK IA A AN I, KK 37 Yksityinen tie 1 1 Muu tieasia Kiinteistöasiat 2 2 13 11 14 13 1 10 14,3 12,3 Lunastusasiat 5 4 5 5 4 15,1 14,5 Etuosto-oikeus 576516 11,7 11,8 Muu kiinteistöasia 3 3 3 18,2 21,1 Ympäristö 371370327256 25 13 23 10 241214,013,6 Ympäristönsuojelu 186193155118 17 222214,715,2 Ympäristölupa / metsäteollisuus 4 9 7 1 1 2 1 1 10,6 10,6 Ympäristölupa / energian tuotanto 335321 15,4 14,2 Ympäristölupa / kemikaaliteollisuus ja kemikaalien käsittely 2 2 2 9,6 9,6 Ympäristölupa / malmien louhinta ja mineraalien tuotanto 4 2 2 2 4 25,0 25,0 Ympäristölupa / elintarvikkeiden ja rehujen valmistus 1 1 1 15,3 15,3 Ympäristölupa / jätteiden käsittely 13 109531 14 15,3 13,6 Ympäristölupa / polttonesteen jakeluasema / varastointi 5 3 3 3 5 11,4 12,9 Ympäristölupa / louhinta, murskaus, asfalttiasema, betoniasema 25 27 18 17 1 34 17,0 17,0 Ympäristölupa / jätevesien johtaminen / puhdistaminen 4 8 4 4 8 14,7 14,7 Ympäristölupa / eläinsuojat 11 12 116311 12 16,2 17,3 Ympäristölupa / turkistarhaus 2 5 2 2 5 9,7 9,7 Ympäristölupa / moottorirata, veneiden harjoittelurata 88641119 15,2 12,9 Ympäristölupa / turvetuotanto 31422116 4 1 151 15,0 16,7 Muu ympäristölupa-asia 17 5 6 5 1 16 17,1 18,3 Meluilmoitus 3 3 Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ja hallintopakko 22152216 1 1 415 11,9 12,8 Ympäristönsuojelulain mukaiset maksu- ja korvausasiat 1 1 Muu ympäristönsuojelulain mukainen asia 4242112 18,7 18,0 Jätemaksut 5 9 8 8 6 11,4 11,3 Järjestetty jätteenkuljetus 2 20 3 3 19 12,7 14,6 Muu jätelain mukainen asia 10285124 13,7 13,3 Terveysvalvonta 7264113 11,6 11,2 Öljyvahinkojen torjunta 1 1 Päästökauppalain mukaiset asiat 4 4 Maasto- ja vesiliikenne 637612 24,4 27,1 Ydinenergialain mukainen asia 1 1 1 1,6 1,6 Muu ympäristönsuojeluasia 3 4 4 4 3 8,4 9,1 SI IR T VU Y N O EI D TÄ EL TA ED EL SA LI AP SE LT UN Ä UT VU O RA D TK EN AI AI ST KA U N VU M A UU O D EN PÄ TO ÄT KS AI Ö EN KA S N O HA M A N U UU VA N PÄ TO H AL VI A ÄT KS ST IN Ö EN ET EN ST H Ä A TU PÄ O UN ÄT N J A ÖS M AL UU A PA KU TE IST LA M TT A U T OT SI U ET TU IR R T U VI E T R. T O Y M (V .) N M TA UU IM JÄ TO UU TE K TT SE Y NH TU A TK KE AS IM MU IA AT S RA TA UE N AS N U IA T D PO IA AR IST I S ET TA T VI U RE I LO LL PU Ä V SS UO A D EN KE SK I KU M UK . K AU ÄSI SI TTE N M A LYA ED IK IA A AN I, KK 38 Vesitalous Rakentaminen vesistöön 111 85 96 755781 100 14,3 13,5 26202216 1 4 124 13,6 13,8 Vesivoiman hyväksikäyttö 3 3 Kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet 1 1 1 18,9 18,9 Puutavaran uitto 2 2 2 12,5 12,5 Ojitus 645415 16,5 16,5 Vesistön järjestely 1 1 Vesistön säännöstely 3 3 3 3 3 13,3 13,3 Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja pohjaveden ottaminen 3 10 3 3 10 13,3 13,3 Jäteveden johtaminen 1 1 1 9,8 9,8 Vesilain mukaiset maksuja korvausasiat 11297114 18,3 19,6 Vesilain mukainen valvonta ja hallintopakko 13 18 12 11 1 19 10,8 10,8 Vesihuoltolain mukainen asia 42213532 1 228 14,6 13,9 Muu vesitalousasia 333123 18,4 17,8 Ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa tarkoitettua yhteiskäsittelyä koskevat asiat 744317 12,1 11,2 Yhteiskäsittelyn piiriin kuuluva lupa-asia / kalankasvatus 343214 11,1 11,0 Muu ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluva asia 4 1 1 3 15,2 15,2 Luonnonsuojelu Natura 2000 -verkosto Luonnonsuojelulain mukaiset asiat / paitsi Natura 2000 -verkosto Eläinsuojelu Maa-ainesasiat 59886759 1 2 3 280 11,9 11,4 3 3 2 1 23,4 23,0 18192014 1 2 1 217 11,5 11,7 6 22 15 15 13 6,6 6,9 28 46 25 24 1 49 13,5 12,3 Rakennussuojelu 4 1 4 4 1 15,3 14,4 Asuntotuotanto ja asuntoasiat 851133 19,5 19,4 Arava-asiat 6 3 1 2 3 27,4 24,2 Muu asuntoasia 2 2 1 1 7,5 7,5 Sosiaali- ja terveydenhuolto 703782783662 60 15 29 17 469711,1 9,6 Sosiaaliasiat 598596599496 55 13 18 17 359112,511,4 Toimeentulotuen myöntäminen Toimeentulotuen takaisinperintä 97115134129 1 2 2 78 8,7 7,0 3 4 3 3 4 7,0 6,8 Elatusturva 1 1 Kehitysvammaisten erityishuolto Vammaispalvelu Omaishoidon tuki 567524 10,5 10,5 138 148 122 97 118331 163 14,6 15,5 627611 13,8 11,1 Lasten päivähoidon järjestäminen 3 3 Lastensuojelukustannusten korvaaminen 12 11 10 9 1 13 12,1 9,3 SI IR T VU Y N O EI D TÄ EL TA ED EL SA LI AP SE LT UN Ä UT VU O RA D TK EN AI AI ST KA U N VU M A UU O D EN PÄ TO ÄT KS AI Ö EN KA S N O HA M A N U UU N V AH A PÄ TO VI LA ÄT KS ST IN Ö EN ET EN ST H Ä A TU PÄ U O ÄT N N J A ÖS M AL UU A PA KU TE IST LA M TT A U T OT SI U T E IR TT U R U VI E T R. T O Y M (V .) N M TA UU IM JÄ TO UU TE K TT SE Y NH TU A TK KE AS IM MU IA AT S RA TA UE N AS N UT IA D PO IA AR IST I S ET TA T VI U RE LO I LL Ä PU V SS UO A D EN KE SK I KU M UK . K AU ÄSI SI TTE N M A LYA ED IK IA A AN I, KK 39 Muu sosiaalihuollon kustannusten korvaaminen Sosiaalihuollon asiakasmaksut Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen 554316 22,6 23,3 44 28 28 16 34,8 35,9 145 170 144 13122271 170 11,2 10,9 Kiireellinen sijoitus ja sen jatkaminen5996314 7,4 3,0 Huostassapidon lopettaminen Lupa lapsen tutkimiseen 28372821 1 2 436 11,0 11,9 2 2 2 10,2 10,2 Yhteydenpidon rajoittaminen 66485543 9 1 259 12,9 14,1 Muu rajoitus sijaishuollossa 1 1 1 1 1 13,7 13,7 Muut lastensuojeluasiat 26 18 21 21 23 12,2 11,9 Muu sosiaaliasia 15 18 24 193119 8,5 4,7 Terveydenhuolto ja sairaanhoito 96174169153 5 11 1100 6,1 4,9 Hoitoon määrääminen mielenterveysasiasiassa 64135139128 2 1 59 5,0 4,4 9 Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen mielenterveysasiassa 324311 4,8 4,4 Muu mielenterveysasia 1 4 2 2 3 4,7 4,7 Sairaalalaitos 1 1 Terveydenhuollon ja sairaanhoitotoimen harjoittaminen19 22 16 14 2 25 12,8 12,2 Elintarvikevalvonta 2 1 2 2 1 13,6 13,6 Terveydenhuollon kustannusten korvaaminen 652119 15,9 15,9 Muu terveydenhuolto- ja sairaanhoitoasia 144311 9,1 6,2 Lääkeasiat ja apteekkilaitos 9 12 15 13 2 6 12,6 5,9 Lääkkeiden myyntilupa ja hintavalvonta 837524 18,2 15,1 Muu lääkeasia 1 2 2 2 1 20,6 20,6 Apteekkiasiat 7 6 6 1 3,5 2,7 Taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat 353343334244 29 26 20 16 136013,112,3 Oikeushenkilöt ja teollisoikeudet 38533524 1 8 1 156 14,6 12,2 Yhtiöoikeudelliset hallintotoimet 2 9 2 2 9 9,6 9,6 Siviilioikeudelliset oikeushenkilöt 3 3 Kauppa- ja yhdistysrekisteriasiat 3 3 1 1 1 14,5 13,7 Patentti, hyödyllisyysmalli ja integroitu piiri 14 11 8 3 3 23,3 22,7 Mallisuoja ja tavaramerkki 18391913 5 138 10,19,8 Verkkotunnus 2 2 Muu oikeushenkilöihin ja teollisoikeuksiin liittyvä asia Elinkeinoasiat Rahoitusmarkkinoiden valvonta Kaivostoiminta 1 1 119 134926218 4 4 4 161 15,1 13,8 1 1 1 26,6 26,6 11 10 9 9 12 10,8 11,2 SI IR T VU Y N O EI D TÄ EL TA ED EL SA LI AP SE LT UN Ä UT VU O RA D TK EN AI AI ST KA U N VU M A UU O D EN PÄ TO ÄT KS AI Ö EN KA S N O HA M A N U UU VA N PÄ TO H AL VI A ÄT KS ST IN Ö EN ET EN ST H Ä A TU PÄ O UN ÄT N J A ÖS M AL UU A PA KU TE IST LA M TT A U T OT SI U ET TU IR R T U VI E T R. T O Y M (V .) N M TA UU IM JÄ TO UU TE K TT SE Y NH TU A TK KE AS IM MU IA AT S RA TA UE N AS N U IA T D PO IA AR IST I S ET TA T VI U RE I LO LL PU Ä V SS UO A D EN KE SK I KU M UK . K AU ÄSI SI TTE N M A LYA ED IK IA A AN I, KK 40 Elintarvikekauppa 1 1 Sähkömarkkinat 4 1 1 1 4 16,1 16,1 Sähköturvallisuus 3 2 2 1 1,5 1,5 Räjähdysaineet ja palavat nesteet 1 1 Kiinteistöjen ja asuntojen välitys Majoitus- ja ravitsemisliikkeet, anniskelulupa-asiat sekä alkoholin vähittäismyynti Kilpailuoikeus 2 2 1 1 3 6,9 6,9 19 11 20 11 9 10 16,2 13,7 1 4 5 Julkiset hankinnat 73854632 9 1 4 112 17,4 20,7 Kuluttajansuoja 2 2 1 1 3 4,0 4,0 Muu elinkeinoasia 6 14 115249 10 8,4 Maa- ja metsätalous 53 42 50 3525621 44 13,8 14,4 Maataloustuotannon ohjaaminen / mm. kansalliset tuet 20291512 3 1339,79,1 Metsätalous 5 5 5 5 5 21,1 22,9 Kasvinsuojelu 213111 10,1 11,4 Porotalous Metsästys ja kalastus Muu maa- ja metsätalousasia 525232 18,7 19,7 205 21 1422214 14,2 15,0 1 1 1 18,6 18,6 EU:n rakennerahastojen tukitoimet 135 14 11214 15,3 17,0 Euroopan sosiaalirahasto / ESR 1 1 1 22,2 22,2 Euroopan aluekehitysrahasto / EAKR 4 3 7 7 10,8 8,6 Euroopan maatalouden ohjausja tukirahasto / EMOTR-O 3 1 1 2 23,8 23,8 Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline / KOR 2 2 1 1 10,7 10,7 Euroopan maataloustukija maaseuturahastot 2 2 Muu EU:n rakennerahastojen tukitoimi 3 3 2 1 23,9 26,1 Liikenne ja viestintä 130 109 143 1126997 95 10,9 10,2 Ajokortti, ajo-oikeus ja ammattiajolupa 26344333 1 1 3 5166,95,8 Ammattimainen moottoriajoneuvoliikenne 31193026 3 1209,49,2 Rautatieliikenne, merenkulku ja ilmailu6 226321 22 15,0 13,5 Televisiomaksut 1 1 Tietoliikenne Tietoliikenteen tarkastusmaksut 123 1133324 16,2 13,6 1 1 1 15,1 15,1 Merimiehiä, lentäjiä yms. koskeva asia 2 1 1 1 2 11,1 11,1 Ajo- ja vesikulkuneuvojen katsastus ja rekisteröinti 6 4 8 8 2 15,1 16,9 Liikennevakuutusmaksua vastaava hyvike 2 5 3 3 4 6,3 6,3 Pysäköintivirhemaksut 36173530 1 418 13,5 13,8 Ajoneuvon siirtämistä koskeva maksu 3 1 3 3 1 13,8 12,8 Muu liikenneasia 522115 15,8 15,8 SI IR T VU Y N O EI D TÄ EL TA ED EL SA LI AP SE LT UN Ä UT VU RA O D TK EN AI AI ST KA U M VU N UU A O D PÄ TO EN ÄT KS AI Ö EN S KA O HA M N N U UU A N V AH A PÄ TO VI LA ÄT KS ST IN Ö EN ET EN ST H Ä A TU PÄ O UN ÄT N J A ÖS M AL UU A PA KU TE IST LA M TT A U T OT SI U T E IR TT U R U VI E T R. T O Y M (V .) N M TA UU IM JÄ TO UU TE K TT SE Y NH TU A TK KE AS IM MU IA AT S RA TA UE N AS N UT IA D PO IA AR IST I S ET TA T VI U RE LO I LL Ä PU V SS UO A D EN KE SK I KU M UK . K AU ÄSI SI TTE N M A LYA ED IK IA A AN I, KK 41 Verot 665584603518 61 8 11 5 1263214,113,9 Tulo- ja varallisuusvero 426387370318 36 4 9 3 1242914,314,9 Henkilökohtaisen tulon verotus 200183186166 15 1 3 1 Elinkeinotulon verotus 11770937810 1 2 2 390 14,8 15,0 Maatilatalouden verotus 918714,815,6 5 4 4 1 16,1 16,0 Lähdeverot 10 3 11 5 6 2 18,7 15,3 Kansainvälinen verotus 13361311 1 136 14,7 16,7 Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu tulo- ja varallisuusveroasiassa 14 16 137222 17 10,6 9,8 Verohallinnon ennakkotieto tai - ratkaisu tulo- ja varallisuusveroasiassa 12 12 Veroviraston ennakkotieto tai -ratkaisu tulo- ja varallisuusveroasiassa 8 14 10 10 12 5,9 5,2 Ennakonpidätyksen ja ennakonkannon muuttaminen 21 10 5 4 1 26 11,1 9,7 Ennakkoperintä ja sosiaaliturvamaksu 22 35 18 18 39 11,5 9,1 Kiinteistövero 16 7 17 15 2 6 13,7 15,4 Muu tulon tai varallisuuden perusteella kannettavaa veroa tai maksua koskeva asia 1 1 Arvonlisävero 9494998214 1 289 10,88,6 Arvonlisäveroa koskevat valitukset 63686659 5 1 1659,27,3 Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu arvonlisäveroasiassa 15 9 14 12 2 10 16,4 12,6 Verohallinnon ennakkoratkaisu arvonlisäveroasiassa 5 1 1 4 3,6 3,6 Veroviraston ennakkoratkaisu arvonlisäveroasiassa 117 135715 14,2 11,4 Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti ja ryhmärekisteröinti 3 4 4 4 3 5,8 5,9 Vakuutusmaksuvero 2 1 1 1 2 23,4 23,4 Ajoneuvoja koskevat verot ja maksut 56 26 36 33 3 46 20,8 20,7 Autoverovalitukset 41 16 32 29 3 25 21,0 20,7 Autoveroa koskevat ennakkoratkaisut 1 1 1 21,3 21,3 Autoveron palautus 2 1 3 Ajoneuvovero 7 4 2 2 9 17,0 17,0 Polttoainemaksu 4 4 8 Muu ajoneuvoveroasia Valmisteverot ja tulliasiat 1 1 1 1 1 20,8 20,8 21 20 21 20 1 20 13,5 13,1 Tullinimikkeet 2 2 1 1 23,8 23,8 Tullausvalitukset 7 13 5 5 15 16,9 15,1 Ennakkoratkaisut valmisteveroja tulliasiassa 1 2 2 2 1 9,3 9,3 Valmisteverot 11 5 12 12 4 11,1 11,9 Muut verot ja verotusmenettely 68577664 8 2 249 14,2 13,3 Perintö- ja lahjavero 27213230 1 116 14,0 12,8 Varainsiirtovero 8 8 7 7 9 12,1 11,7 SI IR T VU Y N O EI D TÄ EL TA ED EL SA LI AP SE LT UN Ä UT VU O RA D TK EN AI AI ST KA U N VU M A UU O D EN PÄ TO ÄT KS AI Ö EN KA S N O HA M A N U UU VA N PÄ TO H AL VI A ÄT KS ST IN Ö EN ET EN ST H Ä A TU PÄ O UN ÄT N J A ÖS M AL UU A PA KU TE IST LA M TT A U T OT SI U ET TU IR R T U VI E T R. T O Y M (V .) N M TA UU IM JÄ TO UU TE K TT SE Y NH TU A TK KE AS IM MU IA AT S RA TA UE N AS N U IA T D PO IA AR IST I S ET TA T VI U RE I LO LL PU Ä V SS UO A D EN KE SK I KU M UK . K AU ÄSI SI TTE N M A LYA ED IK IA A AN I, KK 42 Vakuutusmaksu ja metsänhoitomaksu 1 1 1 4,4 4,4 Muut valtiolle perittävät maksut / mm. maksuperustelakiin perustuvat1 7 3 3 5 11,1 8,2 Ennakkotieto tai -ratkaisu muussa veroasiassa 259 25 176119 16,6 14,6 Verotusmenettely 3 3 Veronkanto 546513 11,4 9,5 Muu veroasia 2 4 2 2 4 13,9 13,9 Muut asiat 11 21 22 191219 7,9 8,6 Eläkeasiat 108 14 11124 10,1 9,3 Muut asiat Yhteensä 1 13 8 8 1 5 4,1 3,5 3761420142713624 287 109 1 151 99 373650 11,2 10,2 Valitus 2044203219301531 161 1 64 92137 12,9 12,8 Valituslupa 1467 1885 1928 18758436312910 12879,47,9 B Muutoksenhakulajeittain Purku 197215214161 37 72 99 1 13 2 1518314,812,5 Menetetyn määräajan palauttaminen26323627 2 4 3227,44,8 Kantelu 17212420 4 212 12,49,6 Muu hakemus Yhteensä 10 16 14 103119 7,3 4,2 3761420142713624 287 109 1 151 99 373650 11,2 10,2 MUU HAKEMUS MENETETYN MÄÄRÄAJAN PALAUTTAMINEN Ratkaistu vuoden aikana VALITUS 1930 VALITUSLUPA PURKU 14 36 1928 214 KANTELU 24 Lisää tilastoja ja päätöksiä korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivuilla 44 Korkein hallinto-oikeus oli hienosti esillä Porissa Päivi Musakka Korkein hallinto-oikeus järjesti kesän 2014 SuomiAree- joisen kaivosproblematiikkaan. Puhujina olivat hallinto- nassa kattavan keskustelun kaivosalasta ja siihen liitty- neuvos Kari Kuusiniemi KHO:sta, johtava asiantuntija Il- vistä oikeudellisista sekä luontoon ja talouteen liittyvis- po Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta, ylijohtaja tä kuvioista. Kaivosalan asiantuntemus oli Porin Suomi- Kari Pääkkönen Kainuun ely-keskuksesta ja toiminnan- Areenassa arvossaan. johtaja Pekka Suomela Kaivannaisteollisuus ry:stä. Murheellisen lisänsä ja ajankohtaisen muistutuksen Kaivokset – luonto, raha vai molemmat -keskustelu keskusteluun toi Norilsk Nickel Harjavallan nikkelivuo- kiinnosti SuomiAreenan kävijöitä, sillä tilaisuuteen Po- to Kokemäenjokeen. Tapaus puhutti Porin torilla ja säh- rin Jazzkadulla osallistui toistasataa ihmistä. Korkeim- köisti myös KHO:n järjestämää keskustelua. man hallinto-oikeuden hallintoneuvos Kari Kuusiniemi Keskustelun veti toimittaja Tapani Leisti Yleisradion Lapin toimituksesta. Hän on työssään perehtynyt poh- ja viestintäpäällikkö Päivi Musakka avasivat Porin torilla yleisöteltassa myös käsitettä kverulantti. Mikä on kverulantti? Kverulantti on ammattivalittaja, joka elää valitusten tekemisestä. Hän kerää runsaasti aineistoa, rasittaa erilaisia virkakoneistoja, laatii pitkiä valituskirjelmiä. Hän rakastaa käräjöintiä. Kverulantti on yleensä mies ja yli 40-vuotias. POHJOIS-SUOMI VAASA ITÄ-SUOMI HÄMEENLINNA TURKU AHVENANMAA HELSINKI 46 Korkeimman hallintooikeuden henkilökunta 1.1.–31.12.2014 Presidentti Määräaikaiset hallintoneuvokset Kansliapäällikkö Pekka Vihervuori Janne Aer 1.2.– 31.12. Päivi Pietarinen (vv.) Liisa Heikkilä 1.1.– 31.12. Ann-Mari Pitkäranta 1.1.– 31.12. Hallintoneuvokset Vesa-Pekka Nuotio 1.2.– 31.12. Esittelijäneuvokset Heikki Kanninen (vv.) Kari Kuusiniemi Ympäristöasiantuntijaneuvokset Ilpo Havumäki Niilo Jääskinen (vv.) Janne Hukkinen Tuulia Träskelin Ahti Vapaavuori Mikael Hildén Kristina Björkvall Irma Telivuo Olli Dahl Kai Träskelin Matti Pellonpää Olli Varis Anne Nenonen Anne E. Niemi Juha Kaila Mikko Rautamaa Matti Halén Timo Kairesalo Kari Honkala Sakari Vanhala Rauno Pääkkönen Marjo Snellman Eila Rother Riku Vahala Liisa Tähtinen Riitta Mutikainen Jukka Horppila Anneli Tulikallio Hannele Ranta-Lassila Harri Koivusalo Marja-Liisa Judström Hannu Ranta Seppo Rekolainen Riitta Kreula Timo Viherkenttä Taina Nystén Irene Mäenpää Eija Siitari Arja Niemelä Alice Guimaraes-Purokoski Yli-insinöörineuvokset Hannele Klemettinen Tuomas Lehtonen Kenneth Holmberg Freja Häggblom (vv.1.1. – 28.2.) Mika Seppälä Raimo Sepponen Tuula Pääkkönen (vv.) Outi Suviranta Petri Kuosmanen Petteri Leppikorpi Leena Äärilä Markku Kulomaa Outi Siimes ( vv.1.3.– 31.12.) 47 Arto Hietaniemi 1.2.– Tietohallintopäällikkö Mari Heikkinen 1.1.–30.9., 15.12.–31.12. Leo Kaasinen 1.2. – Pekka Tuominen Heli Kalajainen Määräaikainen esittelijäneuvos Tietopalvelupäällikkö Päivi Koivurova Toni Kaarresalo 1.1. – 31.12. Satu-Maarit Tarkkanen Noora Kontro 1.1.– 31.3.,(vv.) Nora Klemola Liisa Martikainen Oikeussihteerit Kirjastonhoitaja-informaatikko Vuokko Mattila Kari Nieminen Piia Rautiala Ritva Monto Marja Leena Kemppainen Tuula Niilo-Rämä Leo Kaasinen 1.1. – 31.1. Kirjaaja Tuula Pelkonen Marita Eeva Leena Kokko Irma Reunanen Petri Leinonen Anneli Ronimus Elisabeth Vuorenhela Notaarit Tommi Rother 1.1.–16.11. Jukka Reinikainen Nina Hytönen 10.3.– 31.12. Tarja Siniranta 1.1.–31.10. Mia Ekman Johanna Jokela Katri Sokka 1.1.–31.12. Camilla Sandström Paula Kilponen Laura Pihlamaa 1.1.–30.9, 13.10.–31.12. Lea Alén Eeva Ryytty Ville Tuominen 1.1.–31.12. Arto Hietaniemi 1.1.– 31.1. Anne Sahlman Toni Kaarresalo (vv.) Soili Tolvanen Kirjaamosihteerit Riitta Hämäläinen (vv.1.2.– 31.12.) Riitta Vaartio 1.1.–30.9. ( vv. 1.4.–30.9.) Heli Hietala Henna Rintala 1.4.– Tiina Kaplas Juhana Niemi 1.4.– Arkistonotaari Esa Hakkola 1.5.– Annika Aroharju Pirita Pesonen 1.5.– Ylivirastomestari Kari Joutsenlahti Johdon sihteerit Määräaikaiset oikeussihteerit Tanja Matilainen Virastomestarit Esa Hakkola 1.1.– 30.4. Elina Tukiainen Antti Meriläinen Saija Laitinen 1.1.– 31.12. Timo Rousku Juhana Niemi 1.1.– 31.3. Taloussihteeri Pirita Pesonen 1.1.–30.4. Arja Mikkelinen Henna Rintala 1.1.–31.3. Tapani Ruostela Korkeimman hallinto-oikeuden Seija Lintu 1.1.– 31.3. Viestintäsihteeri henkilökunnasta siirtyi eläkkeelle Peik Strömsholm 1.1. – 28.2. Virve Pesonen 1.11. 2014 jaostosihteeri Antti Jukarainen 10.3. –31.12. Tarja Siniranta Liisa Selvenius-Hurme 1.5. –31.12. Atk-suunnittelija Paula Makkonen 1.8.– 31.12. Minna Ronkainen Viestintäpäällikkö Jaostosihteerit Teuvo Arolainen 1.1.–31.7.14, (vv.1.2.–31.7.) Merja Ahlfors Päivi Musakka 1.3.– 31.12. Tarja Ekman 48 Asiointi ja yhteystiedot Korkein hallinto-oikeus Sähköpostiosoite Taitto PL 180 [email protected] Hanna Uuksulainen Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet Valokuvat [email protected] Risto Laine 00131 Helsinki Kirjaamo Fabianinkatu 15 A Risto Silvola Avoinna arkisin klo 8 – 16.15 Asiakaspalvelu 029 564 0233 www.kho.fi Puhelinpalvelu 029 564 0200 Sivuilla on tietoa suomen, ruotsin, Telekopionumero 029 564 0382 englannin ja saamen kielillä. Paino Lönnberg Painot Oy Paperi MultiArt Silk
© Copyright 2024