Vuosikertomus 2014 - Korkein hallinto

Vuosikertomus 2014
Sisältö
2
4
Valitus on yksilön ja yhteisön oikeussuoja
Korkein hallinto-oikeus on myös
valtioneuvoston valvoja
4
Asemasta ja roolista yhteiskunnassa
5
Julkisuuskysymykset ovat asialistalla
7
Viestintämarkkinat KHO:n
käytännössä
Kuntauudistus sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon rakenteiden
uudistukset
11
14 Ympäristöön ja maankäyttöön
liittyviä asioita
22 Projektityöskentelyllä tehokkuutta
26 Asian viivytyksetön käsittely on lapsen etu
28 KHO:n antamat lausunnot
30Tilastot
32 Tilastot näyttävät korkeimman hallinto
oikeuden työmäärän ja asioiden kirjon
33
34
KHO:n työtilanne 2003–2014
Korkeimman hallinto-oikeuden työtilasto
vuodelta 2014
44
Korkein hallinto-oikeus oli hienosti
esillä Porissa
18
Korkein hallinto-oikeus voi myös pyytää
unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua
46
Korkeimman hallinto-oikeuden
henkilökunta 1.1.–31.12.2014
20
Kolme tärkeää asiaa vuodelta 2014
48
Asiointi ja yhteystiedot
2
Valitus on yksilön ja
yhteisön oikeussuoja
Valitella saatetaan epäonnea, huonoja säitä tai melkein
kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Muussa tapauk-
mitä hyvänsä. Kansalainen saattaa valittaa epäkohdis-
sessa hallintopäätös tai alemman tuomioistuimen pää-
ta mediassa, antaa valitukseksi kutsumaansa palautet-
tös saavuttaa lainvoiman ja sitovuuden. Eräissä tapauk-
ta tuotteen myyjälle tai valmistajalle tai ilmaista valituk-
sissa on ennen tuomioistuimeen valittamista haettava
seksi otsikoimaansa palautetta poliittiselle päättäjälle,
määräajassa oikaisua toimivaltaiselta hallintoviranomai-
yritysjohdolle tai miksei myös erilaisille laillisuusvalvo-
selta tai, kuten usein verotuksen piirissä, erityiseltä oi-
jille. Tosin kirjelmöinti eduskunnan oikeusasiamiehelle,
kaisulautakunnalta.
oikeuskanslerille tai vaikkapa sosiaali- tai terveysasias-
On myös huomattava, että vain toimivaltainen tuo-
sa aluehallintovirastolle tai Valviralle on tarkkaan ottaen
mioistuin (jos mahdollinen hallinnollinen oikaisu ja eräät
kantelemista, ei valittamista. Näissä on vissi ero. Muu-
sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnat sivuutetaan)
tenkin valittaminen tarkoittaa eri yhteyksissä hyvinkin
voi kumota päätöksen tai osassa tapauksia myös muut-
erilaisia asioita ja sanaan liitettävät mielikuvat saattavat
taa sitä. Kantelu laillisuusvalvontaviranomaisille ei tähän
olla myös kielteisiä.
koskaan voi johtaa eikä korvata muutoksenhakua tuo-
Tuomioistuinten kohdalla valittaminen merkitsee kai-
mioistuimessa. Määräajassa tehtävän valituksen sekoit-
kessa yksinkertaisuudessaan arvoneutraalilla tavalla asi-
taminen erilaisiin kanteluihin siis johtaa oikeudenmene-
an säännönmukaista vireillepanoa eli muutoksen hake-
tyksiin. Mediallakin olisi jo otsikkotasolla tekemistä vää-
mista viranomaisen tai alemman tuomioistuimen pää-
rinkäsitysten kitkemiseksi.
tökseen. Toisin sanoen kysymys on laissa turvatusta
Toisinaan julkisuudessa muutoksenhausta eli asian
mahdollisuudesta saattaa hallintoviranomaisen päätök-
vireilletulosta hallintotuomioistuimessa käytetään outoa
sen lainmukaisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tai, asi-
termiä ”valituskierre”, joskus hätäisesti jo ennen valitus-
an myöhemmässä vaiheessa, vastaavasti alemman tuo-
ajan päättymistä. Tai saatetaan puhua ”valitusruletista”,
mioistuimen päätöksen laillisuus ylemmän tuomioistui-
ehkä samaa tarkoittaen tai jopa jo asioiden lopputulok-
men tutkittavaksi. Tämä hallinnon laillisen toiminnan ja
siakin ennakoiden. Me hallintotuomioistuimissa toimim-
yksilön oikeuksien kannalta tärkeä mahdollisuus kuuluu
me kuitenkin lakia soveltaen, emme sattumanvaraisesti
niille yksilöille ja yhteisöille, joita asia riittävän suoranai-
emmekä omien mieltymystemme mukaan. Toivottavas-
sella tavalla koskee. Yleisen kunnallishallinnon asioissa
ti mahdollisimman usein tässä onnistummekin, näin sil-
valitusoikeus on lisäksi jokaisella kunnan jäsenellä.
loinkin, kun sovellettavat säännökset eivät ole kaikkein
Pyrkimyksestä oikeustilan vakiinnuttamiseen johtuu,
selkeimpiä. Kunnioitamme myös hallintoviranomaisen
että valitus on tehtävä määräajassa, yleensä 30 päivän
harkinnan sitä osaa, jota kutsutaan tarkoituksenmukai-
suusharkinnaksi, jos sellaista lainsäätäjä viranomaiselle
ulkomaalaisasioissa. Jatkossa valitusluvan käyttöala tu-
on osoittanut. Asiakkaille tämän eron huomaaminen ei
lee entisestään olennaisesti lisääntymään. Tämä ei tie-
välttämättä ole helppoa.
tenkään koske asioita, joissa KHO on ensimmäinen ja
Hallintotuomioistuimelle saapunut asia on yleensä
ainoa muutoksenhakuaste. Näin on esimerkiksi valtio-
kypsä ratkaistavaksi vasta, kun kaikki osapuolten kuule-
neuvoston yleisistunnon päätöksiä koskevassa muutok-
miset on hoidettu ja tarvittavat selvitykset on hankittu.
senhaussa.
Mitä enemmän osapuolia on ja mitä hankalampi on itse
Lopuksi oikaisen tässä yleisen väärinkäsityksen, jo-
asia, sitä vaativampi jo tämä vaihe on. Silti kaikissa ta-
ka koskee KHO:n asemaa ylimpänä tuomioistuimena.
pauksissa pyrimme voimavarojemme rajoissa mahdolli-
Sen päätöksistähän ei enää saa valittaa minnekään. Si-
simman tehokkaaseen käsittelyyn ja laadukkaaseen lop-
tä ilmentää myös ratkaisujen lopusta löytyvä vuosisatoja
putulokseen. Viimekätinen arvio jää aina muille.
vanha ilmaus Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Sil-
Eräs seikka usein unohdetaan. Valituksen hylkäämi-
ti usein kuulee tai lukee mainittavan, että joku on aikeis-
nen ei nimittäin tarkoita sitä, että valitus olisi ollut turha
sa valittaa KHO:n päätöksestä EU:n tuomioistuimeen tai
tai että asian lopputulos olisi ollut ennalta itsestään sel-
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kumpikaan ei
vä. Kun asian ratkaisu on päätöksen antamiseen saakka
ole mahdollista. Tosin ihmisoikeusvalitus Suomen val-
avoimena, on siis myös virheellistä ajatella, että käsitte-
tiota vastaan voidaan tehdä sellaisessakin asiassa, jossa
ly tuomioistuimessa pelkästään viivyttäisi itselle tärkeän
KHO on antanut ratkaisunsa. Kyse on kuitenkin eri pro-
asian tai hankkeen etenemistä, kun kuitenkin juuri sen
sessista, eivätkä kansallisen jutun muut mahdolliset osa-
asian tai hankkeen toteutuminen vielä kokonaan riippuu
puolet ole siinä asianosaisina.
tuomioistuimen vastauksesta.
Hallintolainkäyttöasioiden ylimmässä ja viimeisessä
oikeusasteessa eli KHO:ssa on perinteisesti ollut mahdollisuus rajoituksettomaan muutoksenhakuun. Asioiden suuren määrän vuoksi useissa asiaryhmissä on jo
pitkään ollut käytössä valituslupajärjestelmä. Toisin sanoen KHO:n asiaratkaisu annetaan tällöin lähinnä vain,
jos kysymys olisi lainsoveltamista hallinnossa tai alemmissa tuomioistuimissa ohjaavasta ennakkopäätöksestä. Valituslupa on käytössä esimerkiksi verotuksessa ja
Pekka Vihervuori
4
Korkein hallinto-oikeus
on myös valtioneuvoston
valvoja
Asemasta ja roolista yhteiskunnassa
Kari Kuusiniemi
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hal-
sistä. Valitukset koskivat muun muassa asiakirjojen julki-
lintolainkäyttöasioissa. Leijonanosa sisään tulevista vali-
suutta, radiotoimintaa, postipalveluja ja kunta- ja palve-
tuksista kohdistuu hallinto-oikeuksien päätöksiin. KHO
lurakenneuudistusta sekä erilaisia ympäristöön ja maan-
ratkaisee ensimmäisenä muutoksenhakuasteena myös
käyttöön liittyviä asioita.
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden päätöksistä teh-
Tulevaisuuden kehityssuunta on, että yhä harvem-
tyjä valituksia. Hallintolainkäyttölain mukaan valtioneu-
missa asioissa korkein hallinto-oikeus on ensimmäinen
voston ja ministeriön päätöksestä saa tehdä valituksen
tuomioistuin. Ainakin rutiiniluonteisissa asioissa muu-
korkeimpaan hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että
toksenhakutie ministeriöiden päätöksistä ohjataan en-
päätös on lainvastainen.
siasteena hallinto-oikeuteen. Näin valituslupajärjestel-
Vuonna 2014 korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtiin
92 valitusta valtioneuvoston ja ministeriöiden päätök-
män käyttöönotto KHO:ssa tulee mahdolliseksi tällaisissakin asioissa.
5
Julkisuuskysymykset ovat asialistalla
Mikko Rautamaa
Ministeriöiltä voidaan asemansa ja tehtäviensä perus-
Case-tutkimukset ja osateemojen analyysit eivät olleet
teella edellyttää julkisuuslainsäädännön vankkaa tun-
tutkimussuunnitelmia eivätkä muokattuun sisältöönsä
temusta ja pyrkimystä julkisuusperiaatteen toteuttami-
nähden myöskään tutkimuksen perusaineistoa eivätkä
seen. KHO:n ratkaistaviksi viime vuosina tulleiden vali-
siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 21 kohdan perus-
tusasioiden perusteella ministeriöt eivät tässä ole aina
teella salassa pidettäviä.
kuitenkaan onnistuneet. Vuosina 2011–2013 annettiin
Ratkaisu KHO 14.2.2014 T 490 koski myös julkisek-
yhteensä 14 asiaratkaisua ministeriöitten asiakirjapyyn-
situloajankohtaa. Asiakirjapyyntö oli koskenut energian-
nön epäämispäätöksistä tehtyihin valituksiin. Jokainen
ja sähkönkulutusta kuvaavia BAU-skenaarioita ja niiden
näistä valituksista hyväksyttiin joko kokonaan tai osit-
taustaoletuksia. Niiden koostaminen oli liittynyt hallituk-
tain. Päätösten kumoamisosuus on poikkeuksellinen ja
sen sittemmin 20.3.2013 hyväksymän kansallisen ener-
osoittaa julkisuuslainsäädännön soveltamisen olleen ai-
gia- ja ilmastostrategian päivitykseen ja ne olivat sen
nakin eräille ministeriöille vaikeaa.
valmisteluaineistoa. Ratkaisussa todettiin, että valmis-
Vuonna 2014 ratkaistujen asioiden kohdalla loppu-
teluaineisto ei ollut ollut valmis käyttötarkoitukseensa
tulosjakauma on toisenlainen. Kuudesta asiasta kahdes-
vielä asiakirjapyynnön ratkaisemishetkellä 29.11.2012,
sa päädyttiin ministeriön päätöksen kumoamiseen jo-
vaan selvitystyö oli jatkunut vielä tammikuussa 2013.
ko kokonaan tai osittain ja neljä valitusta hylättiin. Asiat
Tähän nähden valmisteluaineisto ei ollut vielä julkinen
olivat tyypillisiä ministeriöiden julkisuusasioita. Ne kos-
asiakirjapyyntöä ratkaistaessa ja työ- ja elinkeinominis-
kivat esimerkiksi julkisuuslain sovellettavuutta erilaisiin
teriö oli harkintansa perusteella voinut hylätä sen.
valmistelu- ja selvitysaineistoihin ja julkiseksitulon ajan-
Ratkaisu KHO 6.10.2014 T 2976 koski eräitä asiakir-
kohtaa. Salassapitokysymykset liittyivät muun ohella lii-
joja, jotka liittyivät vuonna 2011 tehtyyn kauppaan, jos-
kesalaisuusproblematiikkaan.
sa Fingrid Oyj:n osake-enemmistö oli siirtynyt valtiolle.
Ratkaisu KHO 18.11.2014 T 3597 koski eräiden kan-
Työ- ja elinkeinoministeriö oli hyödyntänyt näitä yhtiön
sainvälisen tutkimushankkeen ”Kestävän kasvun malli”
osakkeiden arvon määritykseen liittyviä asiakirjoja toimi-
yhteydessä laadittujen asiakirjojen salassapidettävyyt-
essaan valtion edustajana osakkeiden ostamista koske-
tä ja julkiseksi tulemisen ajankohtaa. Englanninkielisten
vissa neuvotteluissa sekä tarjousten ja sopimusten laa-
case-tutkimusten ja osateemojen analyysien katsottiin
dinnassa. KHO hylkäsi asiakirjapyynnön epäävästä pää-
olleen valmiita käyttötarkoitukseensa sekä osana tutki-
töksestä tehdyn valituksen todeten muun ohella, että
mushanketta että valtioneuvoston tulevaisuusselonteon
valtio tulee osakehankinnoissaan rinnastaa osakemark-
valmistelua palvelevina siinä vaiheessa, kun valtioneu-
kinoilla toimiviin yksityisiin tahoihin. Fingrid Oyj:n osak-
voston kanslia oli toimittajan asiakirjapyynnön ratkais-
keiden arvoa koskevat selvitykset ovat osakekaupan te-
sut. Ne olivat siten julkisuuslain 6 §:n 1 momentin 5 koh-
kemiseen asti muodostaneet valtion liikesalaisuuden ei-
dan perusteella olleet jo tuolloin lähtökohtaisesti julki-
vätkä niiden sisältämät tiedot ole menettäneet taloudel-
set, vaikka tulevaisuusselontekoa ei vielä ollut hyväksyt-
lista merkitystään osakekaupan tekemisen jälkeenkään,
ty eikä tutkimushankkeen loppuraporttia ollut julkaistu.
sillä tiedoilla voi olla osakemarkkinoilla toimiville talou-
Jatkuva ja nopea
kehitys on ominaista
sähköisen viestinnän
markkinoille
7
dellista arvoa esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiön osak-
tältä osin, kun ministeriö antoi keskeisen valmisteluai-
keita tulee uudelleen myyntiin. Asiakirjat sisälsivät siten
neiston – salassa pidettäviä yksilöintitietoja lukuun otta-
tietoja valtion liikesalaisuudesta.
matta – asiakirjoja pyytäneelle toimittajalle sinä aikana,
Päätökset KHO 18.6.2014 T 1966 ja 19.11.2014 T
kun asia oli vireillä KHO:ssa.
3615 liittyivät Kreikan ja/tai Espanjan lainaohjelmien va-
Päätöksellä KHO 2.10.2014 T 2933 ratkaistussa asi-
kuusjärjestelyasiakirjojen julkisuuteen ja muodostivat
assa oli kysymys siitä, sovelletaanko ulkoasiainministe-
siten eräänlaisen jatkumon vuonna 2013 ratkaistujen
riön vierashallintajärjestelmään julkisuuslakia ja ovat-
Kreikan vakuussopimusasiakirjojen julkisuutta koskevien
ko eräät siihen sisältyvät vierailuja koskevat tiedot sa-
asioiden kanssa. Niissä KHO katsoi, että sopimuksiin si-
lassa pidettäviä. Vierashallintajärjestelmän ei katsottu
sältyvät pankkien liikesalaisuudet olivat sen luonteisia,
olevan julkisuuslain 5 §:n 4 momentissa tarkoitettu vi-
että ne eivät asiakirjojen antamisen yhteydessä paljas-
ranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittu asiakir-
tuisi, jos ne eivät samalla olleet yhdistettävissä asiakir-
ja, vaan asiakirja, johon julkisuuslakia sovelletaan. Tältä
joista ilmenevään tietoon osapuolina olevista pankeis-
osin päätöksessä viitattiin muun ohella siihen, että mai-
ta. Ministeriö velvoitettiin antamaan tieto sopimusasia-
nitun lainkohdan soveltamisalaa tulee tulkita suppeas-
kirjojen sisällöstä pankkien nimiä ja muita yksilöintitieto-
ti. Edelleen KHO katsoi, että pyydetyt vierailutiedot oli-
ja paljastamatta.
vat salassa pidettäviä diplomaattiseen kanssakäymiseen
Valtiovarainministeriö oli ensin hylännyt Espanjan
liittyvien, mutta eivät muiden ministeriöön tehtyjen vie-
vakuussopimusasiakirjoja koskevan pyynnön osittain,
railujen osalta. Ministeriön päätös kumottiin toimitta-
mutta asian ollessa KHO:ssa vireillä se antoi asiakirjat
jan valituksesta vastaavilta osin. Diplomaattiseen kans-
niitä pyytäneelle toimittajalle ja jätti vain kansainvälis-
sakäymiseen liittyvien tietojen salassapito perustui Suo-
tä investointipankkia koskevat yksilöintitiedot antamat-
men kansainvälisiä suhteita koskevien asiakirjojen julki-
ta. Asiassa jäi enää ratkaistavaksi, tuliko nämä yksilöinti-
suutta ja salassapitoa määrittelevään julkisuuslain 24 §:n
tiedot antaa. Aikaisemman linjauksensa mukaisesti KHO
1 momentin 2 kohtaan.
katsoi ratkaisussa T 1966, että tieto sopimusosapuolena
olevan investointipankin nimestä ja muista yksilöintitiedoista oli salattava, jotta sen sopimusasiakirjoihin sisäl-
Viestintämarkkinat KHO:n käytännössä
tyvät liikesalaisuudet eivät paljastuisi.
Toni Kaarresalo
Ratkaisu T 3615 liittyi Kreikan ja Espanjan vakuusjärjestelyjen valmisteluaineiston julkisuuteen. Kysymys oli
Viestintämarkkinat ovat laaja käsite, jolla voidaan viita-
valtiovarainministeriön virkamiesten ja ministeriön toi-
ta varsin monenlaisiin viestinvälityksen muotoihin. Vies-
meksiannosta toimineen ulkomaalaisen asianajotoimis-
tintämarkkinoiden varsinaisen ydinalueen muodostavat
ton edustajien välisestä sähköpostiviestinnästä koostu-
pääasiassa yksilöviestintään perustuvat puhelin- ja tie-
vasta laajasta aineistosta. Kysymys oli siitä, tuliko tähän
donsiirtopalvelujen markkinat sekä joukkoviestintään
aineistoon soveltaa julkisuuslakia vai ei. Jälleen kerran
keskittyvät televisio- ja radiotoiminnan markkinat. Laa-
tulkintaongelma liittyi julkisuuslain 5 §:n 4 momenttiin,
jassa merkityksessä viestintämarkkinoihin voidaan lukea
jossa lain soveltaminen viranomaisen sisäistä yhteyden-
myös postitoiminta.
pitoa koskeviin asiakirjoihin kytketään siihen, onko asia-
Erityisesti sähköisen viestinnän markkinoille ominais-
kirja arkistoitava vai ei. KHO katsoi osan aineistosta jää-
ta on jatkuva ja nopea kehitys. Markkinoiden kehitys nä-
vän arkistoimisvelvoitteen ulkopuolelle, mutta keskei-
kyy palvelujen käyttäjille muun ohella erilaisina toimin-
sen valmisteluaineiston kuitenkin sisältyvän sen piiriin.
nallisina ja teknisinä muutoksina. Yksityishenkilöiden nä-
Näihin asiakirjoihin tuli siten soveltaa julkisuuslakia toi-
kökulmasta viime vuosien ehkä näkyvimmät muutokset
sin kuin ministeriö oli katsonut. Asia kuitenkin raukesi
ovat liittyneet matkaviestinverkossa tapahtuvan tiedon-
8
siirron voimakkaaseen kasvuun, valokuituverkkoihin pe-
tia kilpailun edistämisestä sekä siitä, että viestintäverkot
rustuvien nopeiden laajakaistaliittymien yleistymiseen
ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, hyvälaatuisia,
sekä kiinteiden puhelinliittymien määrän selvään las-
toimintavarmoja ja hinnaltaan edullisia. Markkinoiden
kuun.
sääntelyssä kilpailun esteiden poistamiseksi ja kilpailun
Suomen viestintämarkkinat ovat varsin kehittyneet.
edistämiseksi huomioon tulee kuitenkin ottaa myös yri-
Kilpailu, markkinoiden muutokset ja tekniikan nopea ke-
tysten investointien riittävä suojaaminen ja yritysten toi-
hitys edellyttävät viestintämarkkinoilla toimivilta yrityk-
mintaan liittyvät riskit.
siltä jatkuvaa sopeutumiskykyä ja investointien huolel-
Viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön tavoit-
lista suunnittelua. Yritykset saattavat joutua tekemään
teiden yhteensovittaminen ei useinkaan ole yksinker-
merkittäviä investointeja uuden tekniikan edellyttä-
tainen tehtävä. Viestintämarkkinaviranomaisten ja yri-
mään infrastruktuuriin samalla, kun liiketoiminnan kan-
tysten näkemykset markkinoiden sääntelyn tarpeesta
nalta aiemmin keskeisen vanhan infrastruktuurin tuotta-
ja sääntelyn asianmukaisista keinoista saattavat poiketa
vuus pienenee kysynnän siirtyessä kehittyneempiin pal-
varsin merkittävästi toisistaan. Yllättävän usein myös ko-
veluihin.
missiolla ja Viestintävirastolla on erilaiset käsitykset siitä,
Viestintämarkkinoilla toimivien yritysten toimintaym-
miten kansallisia markkinoita tulisi säännellä. Keskeisten
päristöön vaikuttaa olennaisesti myös markkinoihin koh-
toimilupien myöntämiseen taas saattavat vaikuttaa lupi-
distuva sääntely. Viestintämarkkinoiden sääntely perus-
en myöntämisen oikeudellisten edellytysten kanssa jos-
tuu keskeisesti Euroopan unionin oikeuteen, ja Euroo-
kus varsin heikosti yhteensopivat poliittiset vaikuttimet.
pan komissiolla on siinä keskeinen rooli. Suomessa vies-
Viestintämarkkinoilla vaikuttavat erilaiset ja usein
tintämarkkinoiden valvonnasta vastaa Viestintävirasto,
erisuuntaiset intressit ovat näkyneet selvästi myös kor-
joka toimii yhteistyössä komission ja muiden jäsenvalti-
keimmassa hallinto-oikeudessa vuoden 2014 aikana kä-
oiden sääntelyviranomaisten kanssa.
sitellyissä viestintämarkkinoita koskevissa asioissa. Näistä asioista tässä kirjoituksessa käsitellään esimerkin-
Erisuuntaisten intressien yhteensovittamista
omaisesti asioita, jotka ovat koskeneet huomattavan
markkinavoiman teleyrityksille asetettavia velvollisuuksia, postitoimintaa ja televisiomainonnan sääntelyä. Si-
Viestintämarkkinoiden varsinaista ydinaluetta koske-
sällöltään erilaisia asioita ovat yhdistäneet merkittävät
van lainsäädännön tavoitteena on muun ohella huoleh-
oikeudelliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset intressit.
9
Huomattavan markkinavoiman yrityksen
velvollisuudet
Viestintäviraston päätöksistä valittaneet teleyritykset
kyseenalaistivat HMV-asemansa perusteet ja asetettujen velvollisuuksien lainmukaisuuden. Teleyritykset kat-
Viestintäviraston on viestintämarkkinoiden kilpailutilan-
soivat muun ohella, että markkinoita ja niiden kilpailu-
teen selvittämiseksi tehtävä merkityksellisistä markki-
olosuhteita ei ollut asianmukaisesti selvitetty eikä var-
noista säännöllisin väliajoin markkina-analyysi. Viraston
sinkaan enimmäishintaa koskevan velvollisuuden aset-
on määrättävä teleyritys huomattavan markkinavoiman
tamiselle ollut perustetta.
(HMV) yritykseksi, jos sillä markkina-analyysin perusteel-
KHO kumosi Viestintäviraston päätökset siltä osin
la havaitaan olevan taloudellista vaikutusvaltaa, jonka
kuin valittajille oli asetettu velvollisuus noudattaa enim-
turvin se voi toimia huomattavassa määrin riippumat-
mäishintaa. KHO katsoi, että päätöksistä tai asiassa saa-
tomana kilpailijoista, kuluttajista tai muista käyttäjistä.
dusta selvityksestä muutoin ei ollut mahdollista tode-
Viraston on asetettava HMV-yritykselle tarpeelliset vel-
ta enimmäishintaa koskevan velvollisuuden asettamisen
vollisuudet kilpailun esteiden poistamiseksi tai kilpailun
olleen viestintämarkkinalain edellyttämällä tavalla vält-
edistämiseksi. HMV-yritykseksi määräämistä ja velvolli-
tämätöntä. Osittain velvollisuuden asettamiselle ei ol-
suuksien asettamista koskevista päätöksistä valitetaan
lut viestintämarkkinalaissa säädettyä perustetta senkään
suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
vuoksi, että lievempiä sääntelykeinoja ei ensin ollut ko-
Ratkaisuissa KHO 2014:156 sekä KHO 27.10.2014
keiltu. Komission kannanotto enimmäishintaa koskevan
T 1234–1235 oli kysymys teleyrityksille kiinteään verk-
velvollisuuden asettamisesta ei muodostanut sellaise-
koon pääsyn tukkumarkkinoilla asetetuista velvollisuuk-
naan perustetta asettaa velvollisuutta, jonka asettami-
sista. Viestintävirasto oli katsonut useiden teleyritysten
selle ei ollut viestintämarkkinalaissa säädettyjä edelly-
olevan kyseisillä markkinoilla HMV-yrityksen asemassa
tyksiä.
ja asettanut niille erilaisia velvollisuuksia. Viestintäviras-
Sen sijaan KHO katsoi, että Viestintäviraston päätök-
to oli muun ohella asettanut ensimmäistä kertaa velvol-
set eivät olleet valittajien esittämillä perusteilla lainvas-
lisuuden noudattaa eräiden keskeisten hyödykkeiden
taisia merkityksellisen markkinan määrittelyn, HMV-yri-
hinnoittelussa viraston päätöksellä myöhemmin asetet-
tykseksi määräämisen tai muiden HMV-velvollisuuksien
tavaa enimmäishintaa. Enimmäishintaa koskevan velvol-
kuin enimmäishintaa koskevan velvollisuuden asettami-
lisuuden asettamisen taustalla oli muun ohella komissi-
sen osalta. Näiltä osin valitukset hylättiin.
on tätä edellyttänyt kannanotto.
Ratkaisussa KHO 2014:157 oli puolestaan kysymys
10
teleyritykselle tukkutason laajakaistapalvelujen markki-
ja rahoituksen perusteisiin, mistä syystä velvollisuuden
noilla asetetuista velvollisuuksista. Viestintävirasto oli
asettaminen oli omiaan vaikuttamaan yleispalveluyrityk-
katsonut teleyrityksen olevan HMV-yrityksen asemas-
sen ja muiden kyseisiä palveluja tarjoavien yritysten vä-
sa eräillä maantieteellisillä alueilla ja asettanut sille tältä
liseen kilpailutilanteeseen. Yleispalveluyrityksen kilpai-
osin erilaisia velvollisuuksia. Pääkaupunkiseudun osalta
lija tarjosi niitä palveluja, joita koskevasta yleispalvelu-
virasto oli sen sijaan katsonut, että teleyritystä ei ollut
velvollisuudesta asiassa oli kysymys. Viestintäviraston
enää määrättävä HMV-yritykseksi, eikä ollut siten aset-
päätöksessä kilpailijan asemaa oli tarkasteltu osana vel-
tanut sille tältä osin velvollisuuksia.
vollisuuden asettamista koskevaa arviointia.
Viestintäviraston päätöksestä valitti HMV-yrityksen
KHO katsoi, että Viestintäviraston päätös vaikut-
kilpailija, jonka liiketoiminta perustui osin HMV-yrityk-
ti yleispalveluyrityksen kilpailijaan valitusoikeuden pe-
sen tarjoamiin tukkutason laajakaistapalveluihin. Kilpai-
rustavalla tavalla, kun valitusoikeutta koskevia kansalli-
lija katsoi muun ohella, että perusteita HMV-aseman
sia säännöksiä tulkittiin postidirektiivistä johtuvat vaati-
poistamiselle pääkaupunkiseudulla ei ollut ja asetettu-
mukset huomioon ottaen. Hallinto-oikeuden päätös ku-
jen HMV-velvollisuuksien olisi tullut olla sisällöltään kat-
mottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen
tavammat. KHO katsoi, että Viestintäviraston päätös ei
käsiteltäväksi.
perustunut virheelliseen menettelyyn eikä ollut muutoinkaan kilpailijan esittämillä perusteilla lainvastainen.
Kilpailijan valitus hylättiin.
Postitoiminta
Televisiomainonnan sääntely
Korkein hallinto-oikeus esitti välipäätöksellään KHO
2014:116 unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön televisiomainontaa koskevien unionin oikeu-
Ratkaisu KHO 2014:153 koski valtioneuvoston päätöstä
den säännösten tulkinnasta. Asia (C-314/14) on tällä
kirjelähetyksiä koskevan toimiluvan myöntämisestä. Toi-
hetkellä vireillä unionin tuomioistuimessa.
milupaa hakenut yritys katsoi valituksessaan muun ohel-
Ennakkoratkaisupyynnön taustalla olleessa pääasi-
la, että valtioneuvoston sille myöntämän toimiluvan lu-
assa Viestintävirasto oli antanut televisiotoimintaa har-
paehdoissa oli asetettu postilain vastaisesti vastaavan
joittavalle yhtiölle huomautuksen ja edellyttänyt yhtiön
tasoisia velvoitteita kuin yleispalvelun tarjoajalle. KHO
muuttavan toimintaansa. Viraston mukaan yhtiön mai-
kumosi valtioneuvoston päätöksen useiden lupaehtojen
nosten välissä esittämät katkotunnukset eivät olleet
osalta ja palautti asian tältä osin valtioneuvostolle uu-
lainmukaisia ja yhtiö oli ylittänyt laissa säädetyn mainos-
delleen käsiteltäväksi.
ajan enimmäiskeston. Katkotunnusten lainmukaisuuden
Ratkaisussa KHO 2014:140 oli kysymys valitusoike-
osalta asiassa oli kysymys keskeisesti siitä, voitiinko mai-
udesta tilanteessa, jossa Viestintävirasto oli nimennyt
nokset erottaa muusta ohjelmasisällöstä ohjelman lop-
postiyrityksen eräiden postipalvelujen tarjontaan velvol-
putekstien aikana jaetussa kuvatilassa esitetyillä menu-
liseksi yleispalveluyritykseksi ja tästä päätöksestä yleis-
pohjilla, joissa esiteltiin tulevia ohjelmia. Mainosajan
palveluyrityksen kilpailija oli valittanut. Hallinto-oikeus
enimmäiskestoa koskevien säännösten noudattami-
oli jättänyt kilpailijan valituksen tutkimatta katsoen, että
sen osalta asiassa oli ratkaistava, oliko enimmäiskestoa
tällä ei ollut valitusoikeutta, koska päätös ei vaikuttanut
määriteltäessä mainosaikaan luettava niin sanotut mus-
välittömästi sen oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen.
tat sekunnit eli ohjelmien, mainoskatkojen ja yksittäis-
KHO totesi, että postilain mukaisen yleispalveluvel-
ten mainosten välissä lyhytaikaisesti näytettävät mustat
vollisuuden asettaminen vaikutti velvollisuuden kohtee-
kuvat, joiden tarkoituksena on erottaa mainitut sisällöt
na olevien palvelujen tarjonnan, hinnanmuodostuksen
toisistaan.
11
VALTIONEUVOSTO JA MINISTERIÖT
EVANKELISLUTERILAINEN KIRKKO JA ORTODOKSINEN KIRKKO
VEROTUKSEN OIKAISULAUTAKUNTA
KUNNAT JA KUNNALLISET VIRANOMAISET
HALLINTO-OIKEUDET
VALTION PAIKALLISHALLINTO
HELSINGIN, HÄMEENLINNAN JA
ITÄ-SUOMEN, POHJOIS-SUOMEN,
TURUN JA VAASAN HALLINTO-
MAAKUNTIEN LIITOT
OIKEUDET SEKÄ AHVENANMAAN
HALLINTOTUOMIOISTUIN
ALUEHALLINTOVIRASTOT
ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSET
KESKUSVIRASTOT
MARKKINAOIKEUS
KILPAILU- JA KULUTTAJAVIRASTO, ENERGIAMARKKINAVIRASTO JA VIESTINTÄVIRASTO
SAAMELAISKÄRÄJÄT
KESKUSVEROLAUTAKUNTA
AHVENANMAAN MAAKUNNAN HALLITUS
KORKEIN HALLINTO-OIKEUS
VAKUUTUSOIKEUS
MUUTOKSENHAKU- JA OIKAISULAUTAKUNNAT
Hallintoviranomaisten päätöksistä valittaminen vuoden 2014 lopussa.
Yksilöllistä ja yleistä vaikuttavuutta
sesti haastavissa viestintämarkkina-asioissa näihin vaatimuksiin on mahdollista vastata asianmukaisesti vain, jos
Viestintämarkkinoita koskeviin asioihin liittyy usein mer-
toiminnan riittävät taloudelliset ja henkilölliset resurssit
kittäviä oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia in-
varmistetaan.
tressejä. KHO:n päätökset vaikuttavat yksittäisten yritysten lisäksi viestintämarkkinoiden yleisiin toimintaedellykyvyn kannalta keskeisiin tekijöihin. Viestintämarkkinoita
Kuntauudistus sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon rakenteiden uudistukset
koskevia KHO:n päätöksiä odotetaan ja seurataan.
Outi Suviranta
tyksiin ja sitä kautta yhteiskunnan toiminnan ja kilpailu-
KHO on ainoa muutoksenhakuaste useissa viestintämarkkinoita koskevissa keskeisissä asioissa, kuten
Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ra-
monissa toimilupa-asioissa sekä asioissa, jotka koske-
kenteiden erilaiset muutokset ja muutoshankkeet oli-
vat HMV-yritykseksi määräämistä, HMV-velvollisuuksien
vat julkisuudessa ja poliittisessa päätöksenteossa laajas-
asettamista ja noudattamista sekä teleyrityksen nimeä-
ti esillä vuonna 2014.
mistä yleispalveluyritykseksi. Tämä asema asettaa muun
Valtioneuvostolle on uudistuksia koskevassa lainsää-
ohella asioiden käsittelylle ja päätöksenteon joutuisuu-
dännössä annettu toimivaltaa velvoittaa kuntia yhteis-
delle erityisiä vaatimuksia. Oikeudellisesti ja taloudelli-
toimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien oman
12
kannan vastaisesti. Valtioneuvostolle on myös annettu
hen sisältyvistä yhteistoiminta-alueen päätöksentekoa
toimivaltaa päättää niin sanottujen kriisikuntien yhdistä-
koskevista määräyksistä johtuen kuntien itsehallinnon
misestä toisiin kuntiin kuntien vastustuksesta huolimat-
perustuslaillisen suojan vastaisena. Tohmajärven kun-
ta. KHO ratkaisi vuonna 2014 kaksi yhteistoimintaan vel-
ta oli aikanaan tehnyt yhteistoimintasopimuksen Kiteen
voittamista koskevaa asiaa ja kaksi kuntien yhdistymistä
kaupungin ja Kesälahden kunnan kanssa. Kitee ja Kesä-
koskevaa asiaa. Kuntien yhteistoimintaa koskevissa asi-
lahti olivat kuitenkin sittemmin yhdistyneet. Tästä syys-
oissa valittajina olivat velvoitettujen kuntien kunnanhal-
tä valtioneuvoston päätöksellä Tohmajärvi oli velvoi-
litukset. Kuntien yhdistämistä koskevissa asioissa vali-
tettu yhteistoimintaan vain Kiteen kanssa ja samalla oli
tusoikeus on myös kuntalaisilla ja valittajina oli yhdistä-
määrätty näiden kahden kunnan muodostaman yhteis-
misen kohteena olevien kuntien kuntalaisia.
toiminta-alueen päätöksentekojärjestelmästä. Näiden
määräysten perusteella Kiteen kaupungilla olisi ollut yk-
Valtioneuvoston päätökset kuntien
velvoittamisesta yhteistoimintaan
sin määräysvalta. KHO piti perustuslakivaliokunnan aiemmin esittämän tulkinnan mukaisesti kunnan velvoittamista tällaiseen asetelmaan kunnallisen itsehallinnon
vastaisena.
Molemmissa KHO:n vuonna 2014 ratkaisemissa kuntien yhteistoimintaan velvoittamista koskevissa asioissa
yhteistoimintaan velvoitettu kunta oli päättänyt irtautua
aiemmasta sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimin-
Valtioneuvoston päätökset kuntien
yhdistämisestä
tarakenteesta ja ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen
hoitamisen yksityiselle palvelujen tuottajalle. Päätök-
Kuntien yhdistymistä koskevissa asioissa sovellettavak-
set koskivat Tohmajärven kuntaa, jonka valtioneuvos-
si tulivat kuntarakennelakiin vuonna 2013 otetut erityi-
to velvoitti yhteistoimintaan Kiteen kaupungin kanssa
sen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kriisikun-
(KHO 2014:144), ja Kärsämäen kuntaa, joka oli velvoi-
tia koskevat säännökset. Valtioneuvosto oli päättänyt
tettu yhteistoimintaan Selänne-kuntayhtymän kuntien
Liedon kunnan ja kriisikuntana pidetyn Tarvasjoen kun-
kanssa (KHO 2014:195). Tohmajärveä koskevan päätök-
nan yhdistymisestä (KHO 2014:197) sekä Porin kaupun-
sen KHO kumosi lainvastaisena. Kärsämäkeä koskevas-
gin ja kriisikuntana pidetyn Lavian kunnan yhdistymises-
sa asiassa valitus sen sijaan hylättiin ja valtioneuvoston
tä (KHO 30.12.2014 T 4118). Valtioneuvosto oli päät-
päätös jäi voimaan.
tänyt kuntien yhdistymisestä, vaikka ensin mainitussa
Kuntien valituksissa esitettiin, että valtioneuvoston
asiassa Lieto ja jälkimmäisessä sekä Pori että Lavia oli-
toimivalta velvoittaa kunta yhteistoimintaan on kunnal-
vat vastustaneet yhdistymistä. Ensin mainitussa asiassa
lisen itsehallinnon perustuslainsuojan vastainen ja et-
KHO:een valitti joukko lietolaisia ja jälkimmäisessä yk-
tä valtioneuvostolla ei päätöksenteon aikaan enää ol-
si lavialainen.
lut toimivaltaa tehdä kuntaa yhteistoimintaan velvoitta-
Valituksissa vedottiin muun ohella siihen, että sovel-
vaa päätöstä. Vedottiin myös siihen, että kuntaa ei lain
lettavaa lainsäädäntöä tai ainakin valtioneuvoston pää-
sanamuodosta johtuen olisi voitu velvoittaa jatkamaan
töksiä, joilla myös kunta, joka ei ole kriisikunta, on pa-
aiempaa yhteistoimintaansa. Valtioneuvoston päätöstä
kotettu kuntaliitokseen, on pidettävä kunnallisen itse-
vaadittiin kumottavaksi myös siitä syystä, ettei yhteistoi-
hallinnon perustuslaillisen suojan vastaisina. KHO viitta-
minta-alueen väestöpohjavaatimus täyttyisi. Nämä kaik-
si päätöksissään siihen, että valtioneuvoston soveltama
ki valitusperusteet KHO hylkäsi.
lainsäädäntö oli säädetty perustuslakivaliokunnan myö-
Tohmajärven kuntaa koskevan valtioneuvoston pää-
tävaikutuksella. Perustuslakivaliokunta oli lausunnos-
töksen KHO kuitenkin kumosi, koska se piti päätöstä sii-
saan kiinnittänyt erikseen huomiota esitetyn säännök-
Lunastus voi perustua
maankäyttö- ja
rakennuslakiin tai
luonnonsuojelulakiin
14
sen merkitykseen sellaisten kuntaliitoksia vastustavien
vaaditaan johdon sijoittamista maakaapeliin tai luonto-
kuntien kannalta, jotka eivät ole kriisikuntia. Pakkoliitos-
kohteen kiertävän linjauksen valintaa.
ten taustalla olevat intressit oikeuttivat näinkin merkit-
KHO 7.10.2014 T 2997 on yksi esimerkki voimajoh-
tävän kajoamisen kunnalliseen itsehallintoon. Valtioneu-
don lunastusluvasta. Valtioneuvosto oli antanut Fortum
voston päätökset eivät olleet perustuslain vastaisia. Va-
Sähkönsiirto Oy:lle, nykyisin Caruna Oy, luvan lunasta-
litukset hylättiin.
malla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kilovoltin
sähkönsiirtojohtoa (Kallela–Tarvasjoki) ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiin-
Ympäristöön ja maankäyttöön
liittyviä asioita
teistöjen alueisiin Tarvasjoen kunnassa. Asian erityispiir-
Kari Kuusiniemi
kuin maakuntakaavan johtovaraus osoitti. Korkein hal-
re oli, että lunastuslupa oli myönnetty toiseen paikkaan
linto-oikeus hylkäsi Tarvasjoen kunnan ja eräiden kiin-
Lunastusluvan myöntäminen kuuluu säännön mukaan
teistönomistajien valitukset.
valtioneuvoston toimivaltaan. Kiinteän omaisuuden
Lunastusluvan myöntämishetkellä voimassa ollut
pakkolunastaminen on perustuslain mukaan mahdol-
maakuntakaava oli vahvistettu vuonna 1985. Asiassa esi-
lista yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan. Ylei-
tetyn selvityksen perusteella valittu linjaus oli sähkönsiir-
nen tarve arvioidaan hallintoviranomaisen, valtioneu-
ron luotettavuuden kannalta vanhan maakuntakaavan
voston tai tietyissä tapauksissa ministeriön, päätöksellä.
mukaista linjausta parempi. Kaavan mukainen johtolin-
Korvausten määrääminen kuuluu lunastustoimitukseen.
jaus olisi pidempi kuin lunastusluvan mukainen linjaus.
Muutoksenhaku lunastuslupapäätöksistä etenee hallin-
Näin ollen lunastettavan alueen pinta-ala olisi suurem-
tolainkäytön linjaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lu-
pi ja johdon rakentaminen kalliimpaa. Maakuntakaavan
nastustoimituksen toimitusmiesten päätöksestä valite-
mukainen linjaus sijoittuisi lähemmäksi eräitä asuinra-
taan maaoikeuteen ja valitusluvalla edelleen korkeim-
kennuksia kuin lunastusluvan mukainen linjaus. Molem-
paan oikeuteen.
mat linjaukset kulkevat pelto- ja metsäalueiden halki.
Yleisen lunastuslain lisäksi niin sanottuja erityisiä lu-
Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei nimenomaan kiel-
nastusperusteita on lukuisissa laeissa. Tyypillisimmin lu-
letä lunastusluvan myöntämistä vastoin maakuntakaa-
nastus voi perustua maankäyttö- ja rakennuslakiin tai
vaa. Lunastuslupapäätös ei vaikeuttanut maakuntakaa-
luonnonsuojelulakiin. Näissä tapauksissa lunastusluvan
van toteuttamista eikä se muutoinkaan ollut lainvastai-
myöntää useimmiten ympäristöministeriö, jonka pää-
nen sillä perusteella, että lunastuslupa on myönnetty
töksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
johtolinjaukselle, joka ei ollut kaavaan merkityn johto-
Valtioneuvoston toimivaltaan kuuluvista lunastuslu-
linjauksen mukainen. Asiassa ei liioin ole ilmennyt, et-
pa-asioista tyypillisimmin KHO:ssa esiintyy voimajoh-
tä maakuntakaavasta poikkeavan johtolinjauksen valinta
tojen tarvitseman alueen käyttöoikeuden lunastuksia.
olisi perustunut epäasiallisiin vaikuttimiin.
Myös maakaasuputkilunastuksia päätyy korkeimpaan
hallinto-oikeuteen silloin tällöin. Useimmiten valituksissa kiistetään yleisen tarpeen olemassaolo sekä kat-
Maakuntakaavat
sotaan lunastuksesta yksityiselle edulle aiheutuvan haitan olevan suurempi, kuin siitä yleiselle edulle saatavan
Maakuntakaavat, toisin kuin kuntakaavat, vahvistetaan
edun (intressivertailuedellytys) ja valitun toteuttamis-
ympäristöministeriön päätöksellä. Ministeriö tutkii alis-
vaihdon olevan haitallisempi kuin valituksessa ehdote-
tettavan kaavapäätöksen lainmukaisuuden arvioinnin
tun (vaihtoehtoedellytys). Usein valituksissa on myös ky-
yhteydessä maakuntaliiton kaavan hyväksymispäätök-
symys maisema- ja luontoarvoista, joiden perusteella
sestä tehdyt kunnallisvalitukset. Ministeriön päätökses-
15
tä saa luonnollisesti valittaa korkeimpaan hallinto-oikeu-
sekä ympäristöministeriölle että korkeimmalle hallinto-
teen. Siltä osin kuin kaava on jätetty vahvistamatta, va-
oikeudelle voidaan tehdä vain kuntalain 90 §:n 2 mo-
litusoikeus on kuitenkin vain maakuntaliitolla ja asian-
mentista tarkemmin ilmenevillä laillisuusperusteilla. Va-
omaisella kunnalla.
litusta ei voida tehdä sillä perusteella, että alistettu pää-
Vuonna 2014 korkeimmassa hallinto-oikeudessa rat-
tös ei ole tarkoituksenmukainen.
kaistiin 14 maakuntakaavaa koskevaa valitusta. Usea-
Siten myöskään valitusten johdosta ei voida tutkia
na osana hyväksyttyyn Varsinais-Suomen maakuntakaa-
kaavoitusratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta eikä näin
vaan kohdistui 12 valitusta.
ollen sitä, olisiko jokin muu kaavaratkaisu edullisempi
Asiat ratkaistiin neljällä päätöksellä (KHO 31.10.2014
tai muutoin tarkoituksenmukaisempi. Ympäristöminis-
T 3357­–3360). Valittajat olivat pääasiassa yksityishenki-
teriö ei myöskään voi asiallisesti muuttaa maakuntaval-
löitä, mutta mukana oli myös maakuntaliitto- ja kunta-
tuuston hyväksymää kaavapäätöstä. Pirkanmaan luon-
valittajia. Yksityishenkilöiden valitukset kohdistuivat hy-
nonsuojelupiiri ry asiakumppaneineen on valitukses-
vin erityyppisiin alueidenkäyttövarauksiin, kun taas kun-
saan ympäristöministeriölle vaatinut muun ohella, et-
tatahot valittivat veneväylän vahvistamatta jättämisestä.
tä Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä mainitut,
Uudenmaan ja Pirkanmaan maakuntakaavoihin kohdis-
luonnoltaan arvokkaat suot tulee esittää kaavakartassa
tui kumpaankin vain yksi valitus. Kummassakin valittaja-
luo-merkinnöin tai muulla tavoin suojeluarvot selkeäs-
na oli luonnonsuojelujärjestö. Uudenmaan asiassa (KHO
ti osoittaen.
1.4.2014 T 1020) oli kysymys Espoon Blominmäen jäte-
Tällaisen asiallisen muutoksen tekeminen ei ole vah-
vedenpuhdistamon sijoittamisesta ja erityisesti varapur-
vistamiskäsittelyn ja muutoksenhaun yhteydessä mah-
kuyhteyden Natura 2000 -vaikutusarvioinnin tarpeesta.
dollista, koska se ei kuulu vahvistamis- tai muutoksenha-
Pirkanmaan kaavavalitus kohdistui turvesuovarauksiin.
kuviranomaisen toimivaltaan. Yhdistyksen valituksesta
KHO 1.4.2014 T 1021 Pirkanmaan asiassa KHO linja-
oli ollut siten arvioitava, onko kaava ilman valituksessa
si perusteluissaan tuomioistuimen roolia maakuntakaa-
tarkoitettuja merkintöjä lainvastainen. Maakuntakaava
van vahvistamispäätökseen kohdistuvaa valitusta rat-
voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Ym-
kaistaessa. Maakuntakaavaa koskevassa asiassa valitus
päristöministeriön päätös ei ole lainvastainen sillä va-
lituksessa esitetyllä perusteella, että valituksessa tar-
Torniossa sijaitsevaa Vallon taloa koskeva päätös KHO
koitettuja soita ei ole osoitettu suojeluarvot turvaavin
29.9.2014 T 2892 oli ensimmäinen uuden lain mukainen
merkinnöin, vaan ne sijoittuvat vaihemaakuntakaavassa
suojelua koskeva asiaratkaisu.
osoitettujen merkintöjen ulkopuolelle ja kokonaismaa-
ELY-keskus oli määrännyt rakennuksen suojeltavaksi,
kuntakaavassakin osin niin sanotuille kaavan valkoisille
mutta ympäristöministeriö jätti päätöksen vahvistamat-
alueille, joille ei ole osoitettu mitään maankäyttöä oh-
ta. Suojeluesityksen tehnyt yhdistys valitti KHO:een, jo-
jaavia merkintöjä tai aluevarauksia.
ka ei pitänyt ministeriön ratkaisua lainvastaisena. Perustelujen mukaan rakennusperinnön suojelemisesta an-
Rakennussuojelu
nettu laki jättää ympäristöministeriön harkintaan sen,
onko ELY-keskuksen suojelua koskeva päätös vahvistettava, kun edellytykset päätöksen vahvistamiselle ovat
Rakennussuojelua koskevissa asioissa ympäristöminis-
olemassa. Harkinnassa on kuitenkin noudatettava ylei-
teriöllä on niin ikään vahvistava rooli. Rakennusperinnön
siä hallinto-oikeudellisia periaatteita, jotka rajoittavat
suojelemisesta annetun lain mukaan elinkeino-, liiken-
hallintoviranomaisen harkintavaltaa hallintopäätöksiä
ne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) päätös raken-
tehtäessä. Päätösharkinnan perusteiden on myös käy-
nuksen suojelemisesta on alistettava ympäristöminis-
tävä asianmukaisesti ilmi päätöksen perusteluista. Ym-
teriön vahvistettavaksi. Ministeriön ratkaisusta saa lail-
päristöministeriön ratkaisu oli perustunut kokonaishar-
lisuusperusteella valittaa KHO:een.
kintaan, jossa on otettu huomioon Tornion rakennuspe-
17
rinnön inventointiin liittyvä yleiskaavoitus, rakennuksen
purkamiseen liittyvä myönnetty lainvoimainen lupa, rakennuksen kunnosta saatu selvitys sekä arvio käyttötarkoituksen mukaisista kunnostustoimista ja niiden vaikutus suojeluarvoihin, sekä kunnostuskustannukset. Ympäristöministeriön päätös ei perustunut virheellisiin
tosiasioihin, eikä muutoinkaan ollut ilmennyt, että vahvistamisharkinnassa olisi toimittu edellä tarkoitettujen
yleisten hallinto-oikeudellisten periaatteiden vastaisesti.
Päästökauppa
Päästökauppalailla on pantu täytäntöön EU:n päästökauppadirektiivi, jolla puolestaan pyritään saavuttamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevassa Kioton pöytäkirjassa asetetut velvoitteet. Tarkoituksena on
saattaa tiettyjen teollisuuden ja energian tuotannon alojen kasvihuonekaasupäästöt, ennen muuta hiilidioksidipäästöt, vähin erin maksullisiksi sekä päästökaton avulla vähentää päästöjä asteittain. Päästöoikeuksien jakamisesta (osin ilmaiseksi) päättää työ- ja elinkeinoministeriö päästökauppalain nojalla. Käytännössä menettely
on pitkälle harmonisoitu direktiivillä ja komission päätöksillä.
Päätöksessä KHO 2014:163 oli kysymys neljän teollisuusyrityksen valituksesta. Yhtiöt katsoivat, että työja elinkeinoministeriön päätös oli lainvastainen sillä perusteella, että sen taustalla olevat komission päätökset
ovat pätemättömiä. Valituksissa esitettiin muun muassa,
että komission ei olisi tullut ottaa käyttöön niin sanottua
monialaista korjauskerrointa, että teollisuuden päästökatto oli laskettu virheellisesti ja että komission päätöksissä olisi tullut soveltaa niin sanottua komitologiamenettelyä.
Koska vain unionin tuomioistuimella on toimivalta
ratkaista EU-oikeudellisen säädöksen pätevyys, asioissa
oli yhtiöiden vaatimusten mukaisesti pyydettävä ennakkoratkaisu. Unionin tuomioistuimessa on samaan aikaan
vireillä vastaavia kysymyksiä Itävallasta, Alankomaista ja
Italiasta. KHO tekee päätöksen valitusasioissa saatuaan
ennakkoratkaisun.
Hallintoviranomaisen
on noudatettava yleisiä
hallinto-oikeudellisia
periaatteita, jotka
rajoittavat viranomaisen
harkintavaltaa
18
Korkein hallintooikeus voi myös pyytää
unionin tuomioistuimelta
ennakkoratkaisua
Ennakkoratkaisupyyntömenettelyssä kansallinen tuomioistuin voi esittää unionin tuomioistuimelle kysymyksiä unionin oikeuden tulkinnasta tai pätevyydestä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa. Ylimmän kansallisen tuomioistuimen tulee pyytää
ennakkoratkaisua asioissa, joiden ratkaisemiseksi unionin oikeuden tulkinta on olennainen.
Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista
pääasia. Unionin tuomioistuimen tulkinta sitoo kansallista tuomioistuinta sen ratkaistessa asiaa. Unionin tuomioistuimen tuomio sitoo myös muita kansallisia tuomioistuimia, joiden käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys samasta tulkintakysymyksestä.
Ennakkoratkaisupyyntö edistää kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välistä aktiivista yhteistyötä sekä unionin oikeuden yhtenäistä soveltamista
koko Euroopan unionissa.
Korkein hallinto-oikeus on tehnyt vuosina 1996–
2014 yhteensä 45 ennakkoratkaisupyyntöä.
19
Vuoden 2014 kolme ennakkoratkaisupyyntöä
1. Onko hankintalakia sovellettava Kelan ja
taksialan sopimuksiin?
3. Mikä on mainosaikaa televisiossa?
Kela oli allekirjoittanut Suomen Taksiliitto ry:n kans-
ennakkoratkaisupyynnön televisiomainontaa koskevi-
Korkein hallinto-oikeus esitti unionin tuomioistuimelle
sa runkosopimuksen, jossa oli sovittu matkakustannus-
en unionin oikeuden säännösten tulkinnasta. Korkeim-
ten korvausten maksamisesta suorakorvausmenettelyl-
man hallinto-oikeuden ratkaistavana olevassa asiassa
lä. Sopimusten sisältämistä järjestelyistä ja suorakorva-
Viestintävirasto oli antanut mediayhtiölle televisio- ja
usmenettelystä ei ollut järjestetty tarjouskilpailua. Vali-
radiotoiminnasta annetun lain mukaisen huomautuksen
tus koski sitä, oliko Kela menetellyt virheellisesti, kun se
mainosajan enimmäiskeston ylittämisestä yhtiön televi-
ei ollut järjestänyt tarjouskilpailua käyttöoikeussopimuk-
siokanavalla. Lisäksi Viestintävirasto oli katsonut, että
sen sopijapuolia valitessaan.
yhtiön ohjelmien ja mainosten välissä esittämät katko-
Asiassa oli arvioitava, onko Kelan ja taksialan välil-
tunnukset eivät olleet lainmukaisia.
lä sovittuun suorakorvausjärjestelyyn sovellettava unio-
Asiassa korkein hallinto-oikeus pyytää unionin tuo-
nin oikeudesta johtuvia käyttöoikeussopimuksia koske-
mioistuimen ennakkoratkaisua unionin oikeuden tul-
via oikeusohjeita ja sitä myöten hankintalain säännöksiä.
kinnasta seuraavien kysymysten ratkaisemiseksi: On-
KHO 2014:86, C-269/14
ko sponsoroidun ohjelman ennakkoesittelyn yhteydessä näytetty sponsoritunniste katsottava mainokseksi ja
2. Oliko ministeriön päätös maksutta jaettavista
päästöoikeuksista virheellinen?
luettava mainosaikaan? Onko mainosten välissä ja mainostauon lopussa olevat ns. mustat sekunnit luettava
mainosaikaan? Voidaanko ohjelmien ja mainosten välissä käyttää katkotunnisteina tulevia ohjelmia esitteleviä
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana
menupohjia, jotka näytetään ohjelman lopputekstin ai-
kysymys siitä, oliko työ- ja elinkeinoministeriön pää-
kana jaetussa kuvatilassa?
tös laitoskohtaisten maksutta jaettavien päästöoikeuk-
KHO 2014:116, C-314/14
sien määristä päästökauppakaudelle 2013–2020 päästökauppalain ja päästökauppadirektiivin vastainen. Valituksissa oli katsottu, että työ- ja elinkeinoministeriön
soveltamat komission päätökset olivat pätemättömiä ja
että laitoksiin sovellettiin virheellisesti komission päätöksen mukaista monialaista korjauskerrointa.
KHO 2014:163, C-506/14
20
Kolme tärkeää asiaa
vuodelta 2014
1.
Verotuksen siirtohinnoittelusäännökset
eivät sallineet liiketoimen
uudelleenluonnehdintaa
komaisen konserniyhtiön sijaintivaltion intressit ovat sijaintivaltion kannalta katsottuna vastaavat. Kysymys on
siis perimmältään siitä, millä valtiolla on oikeus verottaa tuloa.
Siirtohinnoittelussa on verotuksessa kysymys siitä, että
Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa mahdol-
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden tulee hinnoitella
lisuuteen luonnehtia osapuolten sopima liiketoimi uu-
keskinäiset tavaroiden ja palvelujen myynnit markkinaeh-
delleen siirtohinnoittelussa. Suomalaisen yhtiön ulko-
toisesti. Lisäksi konserniyhtiöiden tulee verotusmenette-
maiselta emoyhtiöltään saamaa ns. hybridilainaa oli ve-
lystä annetussa laissa annettujen yksityiskohtaisten sään-
rotuksessa pidettävä vieraan pääomanehtoisena. Vero-
nösten mukaisesti yksilöidä keskinäiset liiketoimet ja do-
tusmenettelystä annetun lain siirtohinnoittelua koskevia
kumentoida ne perusteet, joihin hinnoittelu perustuu.
säännöksiä ei voitu tulkita siten, että ne olisivat oikeutta-
Siirtohinnoittelusäännökset koskevat sekä suoma-
neet lainan tulkitsemisen verotuksessa oman pääoman-
laisten konserniyhtiöiden välistä että suomalaisten ja ul-
ehtoiseksi sijoitukseksi. Tällainen uudelleenluonnehdin-
komaisten konserniyhtiöiden välistä hinnoittelua. Käy-
ta olisi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan edellyt-
tännössä sekä yritysten että Verohallinnon kiinnostus
tänyt laissa olevaa nimenomaista valtuutusta uudelleen-
kohdistuu kuitenkin lähinnä kansainväliseen siirtohin-
luonnehdintaan.
noitteluun. Suomessa Verohallinnon ja myös Suomen
OECD:n siirtohinnoitteluohjeet olisivat sallineet mai-
valtion intressissä on varmistaa, ettei suomalainen yhtiö
nitun uudelleenluonnehdinnan tietyin edellytyksin. Näil-
veloita ulkomaiselta konserniyhtiöltä liian alhaista kor-
lä ohjeilla ei kuitenkaan voitu laajentaa kansallisen sään-
vausta, ja ettei ulkomainen konserniyhtiö veloita suo-
nöksen soveltamisalaa. Myöskään maiden välisen vero-
malaiselta yhtiöltä liian suurta korvausta. Kummassakin
sopimuksen määräyksillä ei voitu lisätä Suomen verotus-
tapauksessa suomalaisen yhtiön verotettava tulo piene-
valtaa siitä, mitä se kansallisen lain mukaan on.
nee siitä, mikä se olisi markkinaehtoisessa hinnoittelus-
Näin ollen yhtiöllä oli oikeus elinkeinoverotuksessaan
sa, mikä puolestaan vähentää Suomen verotuloja. Ul-
vähentää emoyhtiöltään saamalle lainalle kertyvät korot.
21
2.
Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärien
tiedot ovat julkisia
KHO viittasi siihen, että julkisuusperiaatteen ydinalueeseen kuuluu tiedon saaminen siitä, ketkä käyttävät julkista valtaa. Tämä tiedonsaantioikeus koskee paitsi hen-
Lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevien vakuutusyhtiöi-
kilön osallistumista yksittäisen julkisen vallan käyttöä
den asiantuntijalääkäreiden henkilöllisyyttä ei voida sa-
sisältävän päätöksen tekemiseen, myös hänen kuulu-
lata. Korkein hallinto-oikeus päätyi tähän kantaan eräi-
mistaan julkista valtaa käyttävään organisaatioon pää-
tä yksityisiä vakuutusyhtiöitä koskevissa yleisön tiedon-
töksentekoon osallistuvana.
saantioikeutta koskevissa julkisuusasioissa.
Vakuutusyhtiöiden asiakirjoihin sisältyneitä tieto-
Ratkaisujen perustana oli, että yksityisten vakuutus-
ja asiantuntijalääkäreiden henkilöllisyydestä tai heidän
yhtiöiden katsottiin hoitavan julkista tehtävää ja käyttä-
palvelus- tai toimeksiantosuhteensa olemassaolosta ei
vän julkista valtaa tehdessään päätöksiä lakisääteisiä va-
katsottu liike- tai ammattisalaisuuksiksi. Heidän henki-
kuutuksia koskevissa asioissa. Yhtiöiden toimintaan so-
löllisyytensä, erikoisalojensa ja erityispätevyyksiensä ei
vellettiin siten tältä osin julkisuuslakia, vaikka ne eivät vi-
myöskään katsottu olevan henkilökohtaisia oloja kuvaa-
ranomaisia olekaan.
via salassa pidettäviä tietoja.
3.
Projektityöskentelystä
lastensuojeluasioissa
tä. Asiat on jaettu siten, että asioita enemmän esitelleet
henkilöt ovat saaneet esiteltäviksi asiat, joissa on ollut
hyötyä kokemuksesta. Näin ollen projektityöskentely ei
Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevia
ole vaikuttanut kohtuuttomasti muiden asiaryhmien kä-
asioita on ratkaistu projektiluonteisesti kahteen ottee-
sittelyaikatauluun. Lastensuojeluasioista vastaava esit-
seen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Projektityös-
telijä on myös vastannut muiden esittelijöiden kysymyk-
kentelyn edellytyksenä on ollut se, että asiat on seulot-
siin, jos ongelmia on ilmennyt ja hän on muutoinkin oh-
tu ja esivalmisteltu hyvin. Lastensuojeluasioista vastaava
jeistanut työskentelyä.
esittelijä on valinnut projektiin asioita, joissa ei ole ollut
Projektityöskentelyn hyödyksi voidaan lukea, et-
oikeudellisesti hankalia kysymyksiä tai tarvetta suullisen
tä samankaltaiset asiat tulevat ratkaistuksi samaan ai-
käsittelyn järjestämisen tarpeellisuuden arviointiin. Jaos-
kaan, jolloin myös asioiden vertailu helpottuu. Projek-
tohenkilöstö on esivalmistellut asiat pitkälle, jotta esitte-
tien tulokset ovat olleet myös määrällisesti hyvät: en-
lijä on voinut keskittyä asian oikeudelliseen arviointiin.
simmäisessä projektissa ratkaistiin noin 90 asiaa ja toi-
Projektityöskentelyyn on osallistunut myös muita
sessa noin 60. Projektiluonteinen työskentely on lisäksi
kuin yleensä lastensuojeluasioita esitteleviä esittelijöi-
tuonut vaihtelua ja mielekkyyttä jokapäiväiseen työhön.
22
Projektityöskentelyllä
tehokkuutta
Anne E. Niemi
”Odottavan aika on pitkä”, tietää jokainen, joka on
meen: voiko yhteistä tulevaisuutta rakentaa Suomeen
odottanut jotain itselleen merkittävää tapahtumaa tai
vai onko mietittävä muita vaihtoehtoja.
tietoa. Tämän tietää myös tuomioistuinlaitoksen pal-
Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu monia
veluksessa oleva henkilöstö ja yrittää sen vuoksi kaikin
osatekijöitä. Niistä tuomioistuinkäsittely kohtuullisessa
käytettävissä olevin keinoin parantaa käsittelyaikojaan.
ajassa on tärkeä, mutta usein tässä olisi paljonkin pa-
Esimerkiksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kerto-
rannettavaa. Pitkät käsittelyajat eivät ole vain nykyisen
musvuoden 2014 alussa vireillä 3761 asiaa. Jokaista rat-
heikon taloustilanteen aiheuttamia, vaan ne ovat olleet
kaisua odottaa vähintään yksi ihminen, monesti useat
julkisuudessa vähintään viimeiset parikymmentä vuot-
ja joskus kokonainen yhteisö. Päätöksiä odotetaan tie-
ta. Laajapohjainen tuomioistuinlaitoksen kehittämisko-
tysti toivoen itselle hyvää lopputulosta. Silti kielteinen-
mitea on mietinnössään (KM 2003:3) korostanut oikeu-
kin lopputulos voi olla päätöstä odottavalle henkisesti
denkäynnin joutuisuuden merkitystä oikeusturvan tosi-
helpottavampi ratkaisu kuin epävarmuuden jatkuminen.
asiallisen toteutumisen kannalta. Se toteaa kuitenkin,
Korkeimman hallinto-oikeuden laajan asiakirjon asi-
että joutuisuuden tulee olla oikeasuhteisessa tasapai-
at koskevat monin tavoin ihmisten ympäristöä, taloutta
nossa oikeudenkäynnin muiden laatuvaatimusten, ku-
sekä yksityis- ja perhe-elämää. Kysytään, miten naapu-
ten ratkaisun oikeellisuuden, menettelyllisen oikeuden-
rusto rakentuu, miten verotus ratkeaa, miten työpaikka
mukaisuuden sekä oikeudenkäynnin kustannusten mini-
säilyy tai miten oleskelulupahakemus ratkeaa. Ratkaisut
moimisen kanssa.
eivät vaikuta vain muutoksenhakijaan, vaan niillä on hei-
Miten käytännön työssä voidaan edetä, kun asia-
jastusvaikutuksia myös hänen lähipiiriinsä. Esimerkiksi
määrät ovat korkeat, oikeudelliset kysymykset vaativia
perhesiteen perusteella haettavien oleskelulupien koh-
eivätkä henkilöstöresurssit ainakaan kasva, pikemmin-
dalla Suomessa asuvalla perheenkokoajalla on voima-
kin päinvastoin. Tällaisten kysymysten ääressä ovat mo-
kas intressi saada kohtuullisessa ajassa tietää, saako hä-
net eurooppalaiset kansalliset tuomioistuimet. Vierailut
nen puolisonsa tai muu läheisensä oleskeluluvan Suo-
tuomioistuinten välillä ovatkin hyödyllisiä keskustelufo-
rumeita sekä oikeudellisten kysymysten että työmene-
että samaa oikeuskysymystä koskevia asioita ratkaistai-
telmien suhteen. Keskusteluissa saatuja työmenetelmiä
siin samassa istunnossa.
koskevia ideoita voi jatkokehittää omassa työyhteisössä
Kertomusvuoden osalta voisi esittää useitakin esi-
omista lähtökohdista. Korkeimmassa hallinto-oikeudes-
merkkejä siitä, miten työmenetelmiä on monipuolistettu
sa on myös viime vuosien aikana panostettu jaostojen
aikaisempaan verrattuna. Monissa suurissa asiaryhmis-
johdon johtamiskoulutukseen, mikä on osaltaan lisän-
sä on lähdetty keskittämään samoja oikeuskysymyksiä
nyt innovatiivisuutta työmenetelmien ja henkilöstön ke-
sisältäviä asioita käsiteltäväksi mahdollisimman yhtäai-
hittämisessä.
kaa. Tavoitteena on parantaa oikeudenkäytön varmuut-
Laatutavoitteiden toteuttamiseksi on yhtäältä py-
ta, yhtenäisyyttä ja joutuisuutta.
rittävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa havaitse-
Yhtenä esimerkkinä asioiden keskitetyn ratkaisutoi-
maan sellaiset uudentyyppiset oikeusriidat, joissa tul-
minnan kehittämisestä voi mainita vammaispalvelulain
laan ehkä tarvitsemaan ennakkoratkaisua unioinin tuo-
mukaiset valitukset (vuonna 2014 vireille yhteensä 148).
mioistuimesta – tai vastaisuudessa neuvoa-antavaa lau-
Nämä asiat koskevat muun muassa oikeutta henkilökoh-
suntoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Mikäli
taiseen avustajaan, asunnon muutostöitä, kuljetuspalve-
tällainen tarve tai joku toinen vaativa lisäselvitys olisi asi-
luja tai määrärahasidonnaisia tukitoimia. Näin jo yhden
an ratkaisemisessa tarpeen, se tulisi huomata mahdol-
lain sisällä on hyvin erilaisia ratkaisutilanteita, jolloin on
lisimman pikaisesti, jotta vältyttäisiin kokonaiskäsittely-
hyödyllistä keskittää yhtä avustustyyppiä koskevat asiat
ajan kohtuuttomalta venymiseltä.
ratkaistavaksi samalla kertaa.
Toisaalta suuri osa vireille tulevista asioista on sel-
Käytännössä on kuitenkin huomattu, että vammais-
laisia, että niissä on vakiintunut oikeuskäytäntö. Tällöin
palvelua koskevien asioiden ryhmittely pelkästään pal-
on keskeistä huolehtia asioiden ripeästä ja yhdenmukai-
velutyypin perusteella ei ole riittävää tehokkuuden ja yh-
sesta käsittelystä. Viime vuosina on pyritty kehittämään
denvertaisen ratkaisutoiminnan takaamiseksi. Niinpä on
työmenetelmissä asioiden lajittelua sisällöllisesti niin,
edetty keskittämisessä vielä pidemmälle, josta voi ottaa
24
esimerkiksi kuljetuspalvelut. Kuljetuspalveluun on oikeu-
mesta jaostosta koottiin ulkomaalaisasioihin aikaisem-
tettu henkilö, ”jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa
min perehtyneiden esittelijöiden joukko. Kansliahenki-
ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää
löstö avusti heitä laajasti työskentelyn teknisissä vaiheis-
julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suu-
sa. Asiat tuotiin esittelyyn tiiviissä tahdissa syksyn aikana.
ria vaikeuksia”. Esittelemällä keskenään samantyyppi-
Keskittämisen avulla saavutettiin hyödyllistä vertailukel-
siä asioita yhtäaikaa päästään näkemään erilaisten vam-
poisuutta asioiden välillä, mikä osaltaan auttoi tehok-
mojen ja sairauksien vaikutuksia liikkumiskykyyn – kysy-
kaasti havaitsemaan jatkoselvittelyä kaipaavat asiat.
mys ei aina suinkaan ole kävelykyvystä, vaan vaikkapa
Keskittämisen kohdalla on kuitenkin koko ajan pidet-
näkövammasta (KHO 2013:197) tai pelkotiloista (KHO
tävä huoli siitä, että minkään asian käsittelyaika ei veny
17.10.2012 T 2844). Usein on vedettävä rajaa vamman
kohtuuttomasti. Joku saattaa siis saada ratkaisunsa kes-
tai sairauden sekä ikääntymisen aiheuttaman heikenty-
kimääräistä nopeammin. Kuitenkin keskitetty ratkaisu-
misen välillä (KHO 2012:59 ja 2012:60). Tarkastelun mo-
toiminta parantaa ratkaisukapasiteettia niin paljon, että
nipuolisuutta ja syvyyttä lisää, että ratkaistavana on usei-
siitä on selvää hyötyä ratkaistavien asioiden kokonais-
ta keskenään samantyyppisiä valituksia samalla kertaa.
määrään, mikä osaltaan alentaa kaikkien asioiden käsit-
Kertomusvuodelta voi toisena esimerkkinä ratkaisu-
telyaikoja.
toiminnan keskittämisestä mainita ulkomaalaisasiat ja
Projektityöskentelyn hyötynä voi mainita myös sen
niistä erityisesti perheenyhdistämistä koskevat asiat. Nii-
myönteiset vaikutukset henkilöstön kannalta. Kun jokai-
den kohdalla suuri asiamäärän nousu, vuonna 2013 oli
nen on työssään jatkuvasti tietoinen odottamassa olevi-
tullut vireille yhteensä 271, eli yli 22 kuukaudessa, vuon-
en valitusten määrästä, on kannustavaa saavuttaa välita-
na 2014 yhteensä 339 asiaa, korkeimmillaan 44 kuukau-
voitteita. Oleskelulupa-asioiden projektille oli asetettu
dessa. Näissä asioissa on valituslupajärjestelmä ja vali-
määrällinen tavoite, joka saavutettiin. Lisäksi työskente-
tusluvan myöntäminen edellyttää ennakkopäätösperus-
ly muiden jaostojen henkilöstön kanssa oli hedelmällis-
tetta tai painavaa syytä. Asiaryhmän kokeneet juristit
tä ja yhteistä oppimista edistävää.
kävivät ensin läpi kaikki uudet valitukset erityisesti sitä
Tuomioistuimessa laatutavoitteisiin pyrkiminen mer-
silmällä pitäen, vaikuttaako asiassa olevan peruste vali-
kitsee tasapainoilua eri vaatimusten välillä. Aina ei on-
tusluvan myöntämiselle. Mikäli näin oli, asia laitettiin vä-
nistuta parhaalla mahdollisella tavalla täyttämään jokai-
littömästi välitoimelle ja jatkovalmisteluun. Muut asiat
sen asiakkaan odotuksia. Kokemukset kuitenkin osoitta-
luokiteltiin oikeuskysymyksen mukaisesti. Tämän jälkeen
vat, että eri tyyppisiin asioihin voidaan luoda juuri niille
luotiin jaosto- ja henkilöstörajat ylittävä projektityösken-
parhaiten soveltuvia työnkulkuja. Kun tässä onnistutaan,
telymalli. Korkeimman hallinto-oikeuden jokaisesta kol-
saavutetaan tehokkuutta ja oikeusvarmuutta.
Ratkaistavia asioita
keskitettäessä on koko
ajan pidettävä huoli
siitä, että minkään
asian käsittelyaika ei
veny kohtuuttomasti
26
Asian viivytyksetön
käsittely on lapsen etu
Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59-
mat vastustavat huostaanottoa, päätös siirtyy tehtäväk-
60/1991) mukaan lapsella on oikeus hänen hyvinvoin-
si tuomioistuimeen.
nilleen tarpeelliseen suojeluun ja huolenpitoon (3(2)
Huolimatta siitä, että lastensuojeluasiat käsitellään
art). Ensisijainen vastuu tästä on lapsen vanhemmalla
tuomioistuimessa kiireellisinä, käsittely siellä voi pisim-
tai muulla laillisella huoltajalla, mutta viime kädessä, jos
millään kestää huostaanottohakemuksen jättämisestä
lapsen edun mukaista ei ole antaa hänen pysyä perhe-
alkaen lopullisen lainvoimaisen ratkaisun saamiseen jo-
piirissä, lapsella on oikeus valtion antamaan erityiseen
pa puolitoista vuotta. Keskimääräinen käsittelyaika hal-
suojeluun ja tukeen (20 art). Lapsen edun on oltava en-
linto-oikeudessa on noin puoli vuotta. Korkeimmas-
sisijainen harkintaperuste kaikissa lasta koskevissa toi-
sa hallinto-oikeudessa valituksen käsittely kestää noin
missa, niin sosiaalihuollon, tuomioistuimen, hallintovi-
vuoden. Hallinto-oikeuden ratkaisu muuttuu enää hyvin
ranomaisen kuin lainsäätäjänkin kohdalla (3(1) artikla).
harvoin KHO:ssa.
Lastensuojelun toimenpiteistä huostaanotto ja lap-
Lapselle tuo aika sijaishuollossa on pitkä. Hän mah-
sen sijoittaminen sijaishuoltoon ovat voimakas interven-
dollisesti ikävöi kotiaan ja kantaa huolta läheisistään,
tio lapsen ja perheen elämään. Näihin toimenpiteisiin
vaikka elämä kotona olisikin ollut vaikeaa. Lapsi oppii ja
ryhdytään lapsen terveyden ja kehityksen turvaamisek-
tottuu sijaisperheen tai lastensuojelulaitoksen tapoihin
si silloin, kun avohuollon toimilla ei syystä tai toisesta
ja sääntöihin. Häntä eivät enää ehkä kuormita samassa
voida varmistaa lapsen edun mukaisen huolenpidon to-
määrin kodin ongelmat, mutta uuteen tilanteeseen so-
teuttamista (lastensuojelulaki (417/2007) 40 §).
peutumisen vaativuuttakaan ei voi vähätellä.
Huostaanottoa ryhdytään valmistelemaan usein hy-
Pitkä oikeuskäsittely on lapselle lisää epävarmuutta
vin haastavassa tilanteessa, joten on ymmärrettävää, et-
aiheuttava, kuormittava tekijä. Vaikka lapsi ei vielä ikän-
tä lapsi ja vanhemmat ovat joskus eri mieltä viranomai-
sä ja kehitystasonsa puolesta itse osallistuisi aktiivises-
sen kanssa toimenpiteistä ja niiden tarpeellisuudesta.
ti oikeuskäsittelyyn, hän voi tunnistaa ja kokea voimak-
Jos vanhempi tai 12 vuotta täyttänyt lapsi tai molem-
kaastikin siihen liittyvät ristiriidat vanhempiensa ja viran-
omaisten välillä. Pitkä oikeuskäsittely voi myös pahim-
hittämään ja tehostamaan projektityöskentelyllä.
millaan vaarantaa perheen jälleenyhdistämistavoitteen,
Ensisijaisesti tavoitteena olisi kuitenkin oltava tah-
joka lastensuojelulain mukaan on otettava huomioon
donvastaisten huostaanottojen vähentäminen. Sosiaa-
lapsen edun mukaisella tavalla sijaishuollon toteuttami-
lihuoltolain uudistus siirtää painopistettä ennaltaehkäi-
sessa (4 §).
seviin toimiin ja perheen varhaiseen tukeen. Huostaan-
Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2013 tehnyt esi-
ottojen tarve ei kuitenkaan kokonaan poistu. On siis
tyksen, jonka mukaan muun muassa huostaanottoa ja
panostettava myös siihen, että lapsi, vanhemmat ja vi-
sijaishuoltoa koskevasta päätöksestä saisi valittaa kor-
ranomainen voisivat entistä useammin yhteisymmärryk-
keimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos se myöntää vali-
sessä sopia toimenpiteistä ja tahdonvastaisten toimien
tusluvan. Menettelyllä vähennettäisiin käsittelyyn tule-
tarve vähenisi.
vien valitusten määrää ja lyhennettäisiin käsittelyaikoja.
Erityisesti tärkeää on kiinnittää huomiota lapsen
Muun muassa edellä kuvatut huostaanottoon ja sijais-
osallisuuteen, sekä sosiaaliviranomaisten toiminnassa
huoltoon liittyvät seikat puoltavat asian nopeaa käsitte-
että tuomioistuimissa, unohtamatta vanhempien vel-
lyä, erityisesti, kun asiaa tarkastellaan lapsen edun nä-
vollisuutta selvittää ja huomioida lapsen mielipide. YK:n
kökulmasta.
lapsen oikeuksien sopimuksessa taataan kaikille lapsil-
Perustuslakivaliokunta otti asiaan kantaa viimek-
le oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin iän ja ke-
si tammikuussa 2015, jolloin se lausunnossaan (PeVL
hitystason edellyttämällä tavalla (12 art). Aito kuunte-
55/2014 vp) katsoi, että mahdollisuutta laajentaa vali-
leminen, mielipiteiden huomioiminen ja päätösten pe-
tuslupajärjestelmää korkeimmassa hallinto-oikeudes-
rusteleminen lapselle ja vanhemmalle ymmärrettävällä
sa lastensuojeluasioihin on jatkossa syytä selvittää. Tätä
tavalla auttavat perhettä hyväksymään myös kielteisiä
erittäinkin kannatettavan ehdotuksen toteutumista odo-
päätöksiä. Se on myös keino löytää yhteisesti sovittavis-
tellessa on myönteistä, että korkeimmassa hallinto-oi-
sa olevia ratkaisuja. Lapselle, jonka elämästä ensisijai-
keudessa on lastensuojeluasioiden käsittelyä pyritty ke-
sesti on kyse, tämä on erityisen merkityksellistä.
28
KHO:n antamat lausunnot
Valtiovarainministeriölle
Luonnos hallituksen esitykseksi eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamiseksi
Luonnos hallituksen esitykseksi muun ohella laiksi
luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinrat-
Luonnos hallituksen esitykseksi vakuutusoikeuslain
kaisuista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
muuttamisesta
Työryhmämuistio ”Arvopaperien säilytysmallien
Luonnos hallituksen esitykseksi Suomen ja muiden
laajentamisen ja yhdentyvien markkinarakenteiden
pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosa-
toteutumisen arviointi sekä arvopaperikeskusase-
sioissa annetun lain muuttamisesta (pohjoismainen
tuksen täytäntöönpanon valmistelu”
yhteistoimintalaki)
Luonnos tietoturvallisuuden arviointiohjeeksi
Oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintö
”Uusi tuomioistuinlaki”
Luonnos hallituksen esitykseksi kuntalain uudistamisesta
Luonnos hallituksen esitykseksi hallintolainkäyttölain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Luonnos hallituksen esitykseksi valtion virkamieslain muuttamisesta ja valtion virkaehtosopimuslain
Valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistus
11 §:n muuttamisesta ja 25 §:n kumoamisesta
Sisäministeriölle
Oikeusministeriölle
Luonnos hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain
Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietintö
muuttamisesta
29
Luonnos hallituksen esitykseksi kansainvälistä
Ympäristöministeriölle
suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain
14 ja 31 §:n sekä ulkomaalaislain muuttamisesta
Luonnos hallituksen esitykseksi vesienhoidon ja
merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutta-
Luonnos hallituksen esitykseksi kansainvälistä
misesta
suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja
ulkomaalaislain 52 d ja 52 c §:n muuttamisesta
Ehdotus maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain
mukaisten lupamenettelyiden yhdistämisestä
Sosiaali- ja terveysministeriölle
Luonnos hallituksen esitykseksi ympäristönsuojeluLuonnokset hallituksen esityksiksi sosiaalihuolto-
lain muuttamisesta
laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi
sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista
Työ- ja elinkeinoministeriölle
Luonnos hallituksen esitykseksi mielenterveyslain
Luonnos hallituksen esitykseksi tilintarkastuslaiksi
17 §:n muuttamisesta
ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi
Luonnos hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terve-
Maa- ja metsätalousministeriölle
ydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi kalastuslaiksi.
Luonnos hallituksen esitykseksi toimeentulotuesta
annetun lain muuttamisesta
Tilastot
32
Tilastot näyttävät
korkeimman hallintooikeuden työmäärän
ja asioiden kirjon
Päivi Musakka
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulevien asioiden mää-
Valtaosa korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulevista vali-
rä on hieman kasvanut aivan viime vuosina. Tuomiois-
tuksista koskee alueellisten hallinto-oikeuksien ja mark-
tuin ratkaisee vuosittain nelisentuhatta valitusta ja va-
kinaoikeuden päätöksiä. Korkeimmalle hallinto-oikeu-
lituslupaa. Suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat,
delle voi myös valittaa ministeriöiden ja valtioneuvos-
sosiaali- ja terveydenhuolto sekä veroasiat. Valtaosa va-
ton päätösten lainvastaisuudesta. Vuonna 2014 tuomi-
littajista on yksityishenkilöitä, mutta monia tärkeitä asi-
oistuin käsitteli tällaisia valituksia 68 kappaletta.
oita ratkaistaan myös yhteisöjen valituksista.
Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Yhteisöt ja julkisyhteisöt valittavat mm. verotukseen,
kestää keskimäärin noin vuoden. Tilastojen mukaan eni-
taloudelliseen toimintaan, rakentamiseen ja itsehallin-
ten aikaa vievät taloudelliseen toimintaan ja verotuk-
toon liittyvissä asioissa. Korkeimman hallinto-oikeu-
seen liittyvät valitukset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon
den tilastoista näkyy, että valitusasioista 8,4 prosenttia
sekä ulkomaalaisasioihin liittyvät valitukset korkein hal-
muuttuu lopputulokseltaan tai perusteluiltaan. Valitus-
linto-oikeus ratkaisee mahdollisimman nopeasti.
lupahakemuksista hylättiin 87,8 prosenttia, niitä hyväk-
Kuluvana vuonna kiinnitettiin erityistä huomiota pa-
syttiin 9,3 prosenttia, ei tutkittu tai raukesi lähes kolme
hiten ruuhkautuneiden asiaryhmien, kuten sosiaali- ja
prosenttia.
terveydenhuoltoon liittyvien asioiden käsittelyyn.
Tilastoista tarkemmin korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivuilla
WWW.KHO.FI
33
KHO:n työtilanne
2003–2014
SAAPUNUT VUODEN AIKANA
RATKAISTU VUODEN AIKANA
SIIRTYNYT SEURAAVALLE
VUODELLE
KESKIM. KÄSITTELYAIKA
20033806 3879 3372
11,0
20043719 3848 3167
11,9
20053931 4009 3095
11,3
20063793 4006 2866
10,3
20073891 3797 2924
9,8
20084298 3734 3438
9,9
20094379 3965 3818
10,2
20104587 4202 4173
11,1
20114044 4225 3967
12,2
20123947 3928 3960
12,8
20134126 4303 3757
12,1
20144201 4271 3650
11,2
34
A. Asiaryhmittäin
SI
IR
T
VU YN
O EI
D TÄ
EL
TA ED
EL
SA
LI
AP
SE
LT
UN
Ä
UT
VU
O
RA
D
TK
EN
AI
AI
ST
KA
U
N
VU
M
A
UU
O
D
EN
PÄ TO
ÄT KS
AI
Ö EN
KA
S
N
O HA
M
A
N U
UU
VA N
PÄ TO
H AL
VI A
ÄT KS
ST IN
Ö EN
ET EN
ST H
Ä A
TU
PÄ
O UN
ÄT
N
JA ÖS
M AL
UU A
PA KU
TE IST
LA M
TT A
UT OT
SI
U
ET TU
IR
R
T
U
VI ET
R. T
Y
O
M (V
.) N
M
TA
UU
IM
JÄ TO
UU
TE K
TT SE
Y NH
TU A
TK KE
AS
IM MU
IA
AT S
RA
TA
UE
N
AS
N
U
IA
T
D PO
IA
AR IST
IS ET
TA T
VI
U
RE
I
LO LL
PU Ä V
SS UO
A D
EN
KE
SK
KU IM
.
UK K
AU ÄS
SI ITT
N EL
M
A YA
ED
IK
IA
A
AN
I,
KK
Korkeimman hallintooikeuden työtilasto
vuodelta 2014
Valtio-oikeus ja yleishallinto
Valtio-oikeus
404479411335 31 16
1 16 12
946311,810,7
69634843 4 1 183
12,5
13,5
Valtiolliset vaalit
1
1
Kansalaisuusasiat
Kansalaisten yleiset oikeudet
Yleishallinto-oikeus
68624742 4 1 182
12,6
13,5
1
1
1
9,3
9,3
157246179147 13
6
7
6
721711,5 8,8
Maksuvapautus
1
1
1
10,5
10,5
Edunpalautus ja vahingonkorvaus 1
1
1
1
1
3,0
3,0
Asiakirjajulkisuus
46563530 2 367
14,9
15,7
Tietosuoja
10
4
8
8
6
16,3
19,5
Tasa-arvoasiat /
muut kuin itsehallinto
Harkinnanvaraiset ja muut
valtionosuudet ja -avustukset
1
1
2
30313430 1 327
15,9
16,7
Holhoustoimen edunvalvonta
1
1
1
1
1
12,0
12,0
Passiasiat
2
1031119
9,6
10,2
Väestötietoasiat
2
13
1
1
14
15,1
15,1
Nimiasiat
2431113
4,0
2,6
Oikeusavun myöntäminen,
avustajan määrääminen ja palkkio
40825343 9 1 2677,35,9
Oikeusapupäätöksen muuttaminen
ja lakkaaminen62222
2,2
2,2
Oikeudenkäyntimaksua
koskeva valitus 11
4
4
1
6
5,0
4,2
Valtion perintö
Vankeinhoitoa koskevat asiat
Muu yleishallintoasia
1
1
1
1
1
6,0
6,0
148
19
161212
13,2
11,7
7
16
1384119
8,8
4,4
Opetus- ja sivistystoimi
29332521 2 237
11,6
11,3
Perusopetus ja lukio
20241816 1 126
11,7
11,3
Ammattiopetus
413212
9,1
11,0
SI
IR
T
VU Y N
O EI
D TÄ
EL
TA ED
EL
SA
LI
AP
SE
LT
UN
Ä
UT
VU
O
RA
D
TK
EN
AI
AI
ST
KA
U
N
VU
M
A
UU
O
D
EN
PÄ TO
ÄT KS
AI
Ö EN
KA
S
N
O HA
M
A
N U
UU
N
V
AH A
PÄ TO
VI LA
ÄT KS
ST IN
Ö EN
ET EN
ST H
Ä A
TU
PÄ
U
O
ÄT
N N
J A ÖS
M AL
UU A
PA KU
TE IST
LA M
TT A
U T OT
SI
U
T
E
IR
TT U
R
U
VI E T
R. T
O Y
M (V
.) N
M
TA
UU
IM
JÄ TO
UU
TE K
TT SE
Y NH
TU A
TK KE
AS
IM MU
IA
AT S
RA
TA
UE
N
AS
N
UT
IA
D PO
IA
AR IST
I S ET
TA T
VI
U
RE
LO I LL
Ä
PU V
SS UO
A D
EN
KE
SK
I
KU M
UK . K
AU ÄSI
SI TTE
N
M
A LYA
ED
IK
IA
A
AN
I,
KK
35
Ammattikorkeakoulut
1
1
2
Yliopistot ja korkeakoulut
3
3
2
2
4
11,8
11,8
Muu opetus- ja sivistystoimiasia
142113
14,5
14,5
Valtion virkamiehet
71
54
56
4183112
69
16,1
18,1
Virka- ja työsuhde
36362821 4 1 1 144
13,5
14,3
Palkkaus, työaika ja vuosiloma /
valtion virkamiehet
897511
10
16,8
16,1
Muu virkamiesoikeusasia
279
21
15321
15
19,3
21,1
Työvoima-asiat
19
21
25
1452221
14
9,6
10,5
Palkkaturva ja muu toimeentuloturva-asia
6373312
9,2
11,4
Työsuojelu
6
13741111
11
10,3
4,8
Siviilipalvelus
1
1
1
2,1
2,1
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
1
1
1
10,5
10,5
Muu työvoima-asia
Turvallisuus, yleinen järjestys
ja eräät luvat
Palo- ja pelastustoimi sekä
väestönsuojelu
Ampuma-aseasiat
64952111
10,1
10,5
59627869 1 3 3 2439,88,2
536512
15,3
12,9
48566962 1 1 3 2359,37,8
Arpajais- ja rahankeräysluvat
1
1
Muu turvallisuutta, yleistä järjestystä
ja eräitä lupia koskeva asia
533215
10,1
9,4
Itsehallinto
230215214170 26 11
723112,914,0
Ahvenanmaa
415311
12,1
10,8
Ahvenanmaan itsehallinto /
ellei muussa asiaryhmässä
415311
12,1
10,8
Kunnallisasiat
Kunnallisvaalit
198191183144 25
8
620612,814,2
1
1
1
12,8
12,8
Kuntajako
2
2
2
5,9
5,9
Kunnan toimiala
Kunnan talous
Kunnalliset säännöt ja taksat
1
1
1
31,2
31,2
18131915 3 112
11,1
10,1
2
3
3
3
2
14,4
16,3
Virkavaali / kunnat ja kuntayhtymät
39
21
22
17
4
1
38
18,1
19,1
Palvelussuhdeturva /
kunnat ja kuntayhtymät
40322311 8 449
14,9
17,4
Palkkaus, työaika ja vuosiloma /
kunnat ja kuntayhtymät
4
6
3
3
7
11,4
14,0
Muu henkilöstöasia /
kunnat ja kuntayhtymät
10
13
9
8
1
14
16,5
18,6
Muu kunnallisasia
83
101
100
85771
84
11,1
7,4
Kirkollisasiat
28222623 1 224
13,3
13,1
Palvelussuhde / kirkko
743218
11,3
10,9
Muu henkilöstöasia / kirkko
3
6
5
5
4
12,5
14,4
Muu kirkollisasia
18121816 1 112
13,9
13,5
SI
IR
T
VU Y N
O EI
D TÄ
EL
TA ED
EL
SA
LI
AP
SE
LT
UN
Ä
UT
VU
O
RA
D
TK
EN
AI
AI
ST
KA
U
N
VU
M
A
UU
O
D
EN
PÄ TO
ÄT KS
AI
Ö EN
KA
S
N
O HA
M
A
N U
UU
VA N
PÄ TO
H AL
VI A
ÄT KS
ST IN
Ö EN
ET EN
ST H
Ä A
TU
PÄ
O UN
ÄT
N
J A ÖS
M AL
UU A
PA KU
TE IST
LA M
TT A
U T OT
SI
U
ET TU
IR
R
T
U
VI E T
R. T
O Y
M (V
.) N
M
TA
UU
IM
JÄ TO
UU
TE K
TT SE
Y NH
TU A
TK KE
AS
IM MU
IA
AT S
RA
TA
UE
N
AS
N
U
IA
T
D PO
IA
AR IST
I S ET
TA T
VI
U
RE
I
LO LL
PU Ä V
SS UO
A D
EN
KE
SK
I
KU M
UK . K
AU ÄSI
SI TTE
N
M
A LYA
ED
IK
IA
A
AN
I,
KK
36
Saamelaisasiat
1
1
Saamelaiskäräjävaalit
1
1
Ulkomaalaisasiat
603
976
1094
101220271421 7
4787,66,0
Oleskeluluvat perheiden
yhdistämisen perusteella
189339373341
9 13
4
6
3152 7,5 6,9
Muut oleskeluluvat
90
175
181
16813631
83
6,9
5,1
Karkottaminen
41596361 2 3347,06,2
Ulkomaalaisen käännyttäminen
Turvapaikka-asiat
8362826 1 1165,13,5
198173246222
9
6
1
812511,010,5
Turvapaikka-asiat /
nopeutettu käsittely
50172170163
1
4
2 52 3,9 3,0
Muukalaispassit ja
muut matkustusasiakirjat
12
16
20
18
2
8
8,6
6,4
Muu ulkomaalaisasia
15
6
13
13
8
11,7
9,1
Rakentaminen
421431484409 35
3 25 12
136711,812,3
Maankäyttö- ja rakennusasiat
401407461389 34
3 23 12
134611,712,3
Maakuntakaava
21
27
16
14
2
32
18,1
18,7
Yleiskaava
77536557 6 265
16,4
16,9
Asemakaava
47515952 5 1 1 138
10,09,1
Ranta-asemakaava
17
12
7
5
2
22
20,1
18,8
Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus
2
1
1
1
7,2
7,2
Rakennusjärjestys
1
1
1
16,6
16,6
Tonttijako
4142111
11,4
9,0
Kadut ja yleiset alueet
5
4
7
7
2
10,8
10,1
Rakentamiskehotus
1
1
1
14,0
14,0
Lunastaminen kaavan perusteella
4
3
4
4
3
13,8
12,6
Poikkeaminen / maankäyttöja rakennusasiat
52787764 4 2 5 2539,58,7
Suunnittelutarveratkaisu
38233835 1 223
13,1
16,1
Rakennuslupa
41777561 8 1 3 2437,96,6
Toimenpidelupa
18162319 3 111
10,28,9
Ympäristönhoito ja rakennuksen
kunnossapito
Purkamislupa
3
3
2
1
11,8
11,1
106
12
10114
12,7
12,5
Maisematyölupa
5
5
5
5
5
12,5
9,9
Rakennusrasitteet
1
1
1
18,7
18,7
Yhdyskuntateknisten laitteiden
sijoittaminen
9497114
16,7
17,3
Rakennusvalvonta
38414638 3 2 333
11,0
10,9
Muu maankäyttö- ja rakennusasia
9474126
18,0
16,1
Tieasiat
7
13
9
7
2
11
10,7
8,8
Maantie
5
12
9
7
2
8
10,7
8,8
SI
IR
T
VU Y N
O EI
D TÄ
EL
TA ED
EL
SA
LI
AP
SE
LT
UN
Ä
UT
VU
O
RA
D
TK
EN
AI
AI
ST
KA
U
N
VU
M
A
UU
O
D
EN
PÄ TO
ÄT KS
AI
Ö EN
KA
S
N
O HA
M
A
N U
UU
N
V
AH A
PÄ TO
VI LA
ÄT KS
ST IN
Ö EN
ET EN
ST H
Ä A
TU
PÄ
U
O
ÄT
N N
J A ÖS
M AL
UU A
PA KU
TE IST
LA M
TT A
U T OT
SI
U
T
E
IR
TT U
R
U
VI E T
R. T
O Y
M (V
.) N
M
TA
UU
IM
JÄ TO
UU
TE K
TT SE
Y NH
TU A
TK KE
AS
IM MU
IA
AT S
RA
TA
UE
N
AS
N
UT
IA
D PO
IA
AR IST
I S ET
TA T
VI
U
RE
LO I LL
Ä
PU V
SS UO
A D
EN
KE
SK
I
KU M
UK . K
AU ÄSI
SI TTE
N
M
A LYA
ED
IK
IA
A
AN
I,
KK
37
Yksityinen tie
1
1
Muu tieasia
Kiinteistöasiat
2
2
13
11
14
13
1
10
14,3
12,3
Lunastusasiat
5
4
5
5
4
15,1
14,5
Etuosto-oikeus
576516
11,7
11,8
Muu kiinteistöasia
3
3
3
18,2
21,1
Ympäristö
371370327256 25 13 23 10
241214,013,6
Ympäristönsuojelu
186193155118 17
222214,715,2
Ympäristölupa / metsäteollisuus
4
9
7
1
1
2
1
1
10,6
10,6
Ympäristölupa / energian tuotanto 335321
15,4
14,2
Ympäristölupa / kemikaaliteollisuus
ja kemikaalien käsittely
2
2
2
9,6
9,6
Ympäristölupa / malmien louhinta
ja mineraalien tuotanto
4
2
2
2
4
25,0
25,0
Ympäristölupa / elintarvikkeiden
ja rehujen valmistus
1
1
1
15,3
15,3
Ympäristölupa / jätteiden käsittely 13
109531
14
15,3
13,6
Ympäristölupa / polttonesteen
jakeluasema / varastointi
5
3
3
3
5
11,4
12,9
Ympäristölupa / louhinta, murskaus,
asfalttiasema, betoniasema
25
27
18
17
1
34
17,0
17,0
Ympäristölupa / jätevesien
johtaminen / puhdistaminen
4
8
4
4
8
14,7
14,7
Ympäristölupa / eläinsuojat
11
12
116311
12
16,2
17,3
Ympäristölupa / turkistarhaus
2
5
2
2
5
9,7
9,7
Ympäristölupa / moottorirata,
veneiden harjoittelurata
88641119
15,2
12,9
Ympäristölupa / turvetuotanto
31422116 4 1 151
15,0
16,7
Muu ympäristölupa-asia
17
5
6
5
1
16
17,1
18,3
Meluilmoitus
3
3
Ympäristönsuojelulain mukainen
valvonta ja hallintopakko
22152216 1 1 415
11,9
12,8
Ympäristönsuojelulain mukaiset
maksu- ja korvausasiat
1
1
Muu ympäristönsuojelulain
mukainen asia
4242112
18,7
18,0
Jätemaksut
5
9
8
8
6
11,4
11,3
Järjestetty jätteenkuljetus
2
20
3
3
19
12,7
14,6
Muu jätelain mukainen asia
10285124
13,7
13,3
Terveysvalvonta
7264113
11,6
11,2
Öljyvahinkojen torjunta
1
1
Päästökauppalain mukaiset asiat
4
4
Maasto- ja vesiliikenne
637612
24,4
27,1
Ydinenergialain mukainen asia
1
1
1
1,6
1,6
Muu ympäristönsuojeluasia
3
4
4
4
3
8,4
9,1
SI
IR
T
VU Y N
O EI
D TÄ
EL
TA ED
EL
SA
LI
AP
SE
LT
UN
Ä
UT
VU
O
RA
D
TK
EN
AI
AI
ST
KA
U
N
VU
M
A
UU
O
D
EN
PÄ TO
ÄT KS
AI
Ö EN
KA
S
N
O HA
M
A
N U
UU
VA N
PÄ TO
H AL
VI A
ÄT KS
ST IN
Ö EN
ET EN
ST H
Ä A
TU
PÄ
O UN
ÄT
N
J A ÖS
M AL
UU A
PA KU
TE IST
LA M
TT A
U T OT
SI
U
ET TU
IR
R
T
U
VI E T
R. T
O Y
M (V
.) N
M
TA
UU
IM
JÄ TO
UU
TE K
TT SE
Y NH
TU A
TK KE
AS
IM MU
IA
AT S
RA
TA
UE
N
AS
N
U
IA
T
D PO
IA
AR IST
I S ET
TA T
VI
U
RE
I
LO LL
PU Ä V
SS UO
A D
EN
KE
SK
I
KU M
UK . K
AU ÄSI
SI TTE
N
M
A LYA
ED
IK
IA
A
AN
I,
KK
38
Vesitalous
Rakentaminen vesistöön
111
85
96
755781
100
14,3
13,5
26202216 1 4 124
13,6
13,8
Vesivoiman hyväksikäyttö
3
3
Kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet
1
1
1
18,9
18,9
Puutavaran uitto
2
2
2
12,5
12,5
Ojitus
645415
16,5
16,5
Vesistön järjestely
1
1
Vesistön säännöstely
3
3
3
3
3
13,3
13,3
Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja pohjaveden ottaminen
3
10
3
3
10
13,3
13,3
Jäteveden johtaminen
1
1
1
9,8
9,8
Vesilain mukaiset maksuja korvausasiat
11297114
18,3
19,6
Vesilain mukainen valvonta
ja hallintopakko
13
18
12
11
1
19
10,8
10,8
Vesihuoltolain mukainen asia
42213532 1 228
14,6
13,9
Muu vesitalousasia
333123
18,4
17,8
Ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa
tarkoitettua yhteiskäsittelyä
koskevat asiat
744317
12,1
11,2
Yhteiskäsittelyn piiriin kuuluva
lupa-asia / kalankasvatus
343214
11,1
11,0
Muu ympäristönsuojelulain ja vesilain
yhteiskäsittelyn piiriin kuuluva asia 4
1
1
3
15,2
15,2
Luonnonsuojelu
Natura 2000 -verkosto
Luonnonsuojelulain mukaiset asiat /
paitsi Natura 2000 -verkosto
Eläinsuojelu
Maa-ainesasiat
59886759 1 2 3 280
11,9
11,4
3
3
2
1
23,4
23,0
18192014 1 2 1 217
11,5
11,7
6
22
15
15
13
6,6
6,9
28
46
25
24
1
49
13,5
12,3
Rakennussuojelu
4
1
4
4
1
15,3
14,4
Asuntotuotanto ja asuntoasiat
851133
19,5
19,4
Arava-asiat
6
3
1
2
3
27,4
24,2
Muu asuntoasia
2
2
1
1
7,5
7,5
Sosiaali- ja terveydenhuolto
703782783662 60 15 29 17
469711,1 9,6
Sosiaaliasiat
598596599496 55 13 18 17
359112,511,4
Toimeentulotuen myöntäminen
Toimeentulotuen takaisinperintä
97115134129
1
2
2 78 8,7 7,0
3
4
3
3
4
7,0
6,8
Elatusturva
1
1
Kehitysvammaisten erityishuolto
Vammaispalvelu
Omaishoidon tuki
567524
10,5
10,5
138
148
122
97
118331
163
14,6
15,5
627611
13,8
11,1
Lasten päivähoidon järjestäminen
3
3
Lastensuojelukustannusten
korvaaminen 12
11
10
9
1
13
12,1
9,3
SI
IR
T
VU Y N
O EI
D TÄ
EL
TA ED
EL
SA
LI
AP
SE
LT
UN
Ä
UT
VU
O
RA
D
TK
EN
AI
AI
ST
KA
U
N
VU
M
A
UU
O
D
EN
PÄ TO
ÄT KS
AI
Ö EN
KA
S
N
O HA
M
A
N U
UU
N
V
AH A
PÄ TO
VI LA
ÄT KS
ST IN
Ö EN
ET EN
ST H
Ä A
TU
PÄ
U
O
ÄT
N N
J A ÖS
M AL
UU A
PA KU
TE IST
LA M
TT A
U T OT
SI
U
T
E
IR
TT U
R
U
VI E T
R. T
O Y
M (V
.) N
M
TA
UU
IM
JÄ TO
UU
TE K
TT SE
Y NH
TU A
TK KE
AS
IM MU
IA
AT S
RA
TA
UE
N
AS
N
UT
IA
D PO
IA
AR IST
I S ET
TA T
VI
U
RE
LO I LL
Ä
PU V
SS UO
A D
EN
KE
SK
I
KU M
UK . K
AU ÄSI
SI TTE
N
M
A LYA
ED
IK
IA
A
AN
I,
KK
39
Muu sosiaalihuollon kustannusten
korvaaminen
Sosiaalihuollon asiakasmaksut
Huostaanotto ja sijaishuoltoon
sijoittaminen
554316
22,6
23,3
44
28
28
16
34,8
35,9
145
170
144
13122271
170
11,2
10,9
Kiireellinen sijoitus ja sen jatkaminen5996314
7,4
3,0
Huostassapidon lopettaminen
Lupa lapsen tutkimiseen
28372821 1 2 436
11,0
11,9
2
2
2
10,2
10,2
Yhteydenpidon rajoittaminen
66485543 9 1 259
12,9
14,1
Muu rajoitus sijaishuollossa
1
1
1
1
1
13,7
13,7
Muut lastensuojeluasiat
26
18
21
21
23
12,2
11,9
Muu sosiaaliasia
15
18
24
193119
8,5
4,7
Terveydenhuolto ja sairaanhoito 96174169153
5 11
1100 6,1 4,9
Hoitoon määrääminen
mielenterveysasiasiassa
64135139128
2
1 59 5,0 4,4
9
Itsemääräämisoikeuden
rajoittaminen mielenterveysasiassa 324311
4,8
4,4
Muu mielenterveysasia
1
4
2
2
3
4,7
4,7
Sairaalalaitos
1
1
Terveydenhuollon ja
sairaanhoitotoimen harjoittaminen19
22
16
14
2
25
12,8
12,2
Elintarvikevalvonta
2
1
2
2
1
13,6
13,6
Terveydenhuollon kustannusten
korvaaminen
652119
15,9
15,9
Muu terveydenhuolto- ja
sairaanhoitoasia
144311
9,1
6,2
Lääkeasiat ja apteekkilaitos
9
12
15
13
2
6
12,6
5,9
Lääkkeiden myyntilupa ja
hintavalvonta
837524
18,2
15,1
Muu lääkeasia
1
2
2
2
1
20,6
20,6
Apteekkiasiat
7
6
6
1
3,5
2,7
Taloudellinen toiminta mukaan
lukien liikenne- ja viestintäasiat
353343334244 29 26 20 16
136013,112,3
Oikeushenkilöt ja teollisoikeudet 38533524 1 8 1 156
14,6
12,2
Yhtiöoikeudelliset hallintotoimet
2
9
2
2
9
9,6
9,6
Siviilioikeudelliset oikeushenkilöt
3
3
Kauppa- ja yhdistysrekisteriasiat
3
3
1
1
1
14,5
13,7
Patentti, hyödyllisyysmalli
ja integroitu piiri
14
11
8
3
3
23,3
22,7
Mallisuoja ja tavaramerkki
18391913 5 138
10,19,8
Verkkotunnus
2
2
Muu oikeushenkilöihin
ja teollisoikeuksiin liittyvä asia
Elinkeinoasiat
Rahoitusmarkkinoiden valvonta
Kaivostoiminta
1
1
119
134926218 4 4 4
161
15,1
13,8
1
1
1
26,6
26,6
11
10
9
9
12
10,8
11,2
SI
IR
T
VU Y N
O EI
D TÄ
EL
TA ED
EL
SA
LI
AP
SE
LT
UN
Ä
UT
VU
O
RA
D
TK
EN
AI
AI
ST
KA
U
N
VU
M
A
UU
O
D
EN
PÄ TO
ÄT KS
AI
Ö EN
KA
S
N
O HA
M
A
N U
UU
VA N
PÄ TO
H AL
VI A
ÄT KS
ST IN
Ö EN
ET EN
ST H
Ä A
TU
PÄ
O UN
ÄT
N
J A ÖS
M AL
UU A
PA KU
TE IST
LA M
TT A
U T OT
SI
U
ET TU
IR
R
T
U
VI E T
R. T
O Y
M (V
.) N
M
TA
UU
IM
JÄ TO
UU
TE K
TT SE
Y NH
TU A
TK KE
AS
IM MU
IA
AT S
RA
TA
UE
N
AS
N
U
IA
T
D PO
IA
AR IST
I S ET
TA T
VI
U
RE
I
LO LL
PU Ä V
SS UO
A D
EN
KE
SK
I
KU M
UK . K
AU ÄSI
SI TTE
N
M
A LYA
ED
IK
IA
A
AN
I,
KK
40
Elintarvikekauppa
1
1
Sähkömarkkinat
4
1
1
1
4
16,1
16,1
Sähköturvallisuus
3
2
2
1
1,5
1,5
Räjähdysaineet ja palavat nesteet
1
1
Kiinteistöjen ja asuntojen välitys
Majoitus- ja ravitsemisliikkeet,
anniskelulupa-asiat sekä alkoholin
vähittäismyynti
Kilpailuoikeus
2
2
1
1
3
6,9
6,9
19
11
20
11
9
10
16,2
13,7
1
4
5
Julkiset hankinnat
73854632 9 1 4
112
17,4
20,7
Kuluttajansuoja
2
2
1
1
3
4,0
4,0
Muu elinkeinoasia
6
14
115249
10
8,4
Maa- ja metsätalous
53
42
50
3525621
44
13,8
14,4
Maataloustuotannon ohjaaminen /
mm. kansalliset tuet
20291512 3 1339,79,1
Metsätalous
5
5
5
5
5
21,1
22,9
Kasvinsuojelu
213111
10,1
11,4
Porotalous
Metsästys ja kalastus
Muu maa- ja metsätalousasia
525232
18,7
19,7
205
21
1422214
14,2
15,0
1
1
1
18,6
18,6
EU:n rakennerahastojen tukitoimet
135
14
11214
15,3
17,0
Euroopan sosiaalirahasto / ESR
1
1
1
22,2
22,2
Euroopan aluekehitysrahasto / EAKR
4
3
7
7
10,8
8,6
Euroopan maatalouden ohjausja tukirahasto / EMOTR-O
3
1
1
2
23,8
23,8
Kalatalouden ohjauksen
rahoitusväline / KOR 2
2
1
1
10,7
10,7
Euroopan maataloustukija maaseuturahastot
2
2
Muu EU:n rakennerahastojen tukitoimi
3
3
2
1
23,9
26,1
Liikenne ja viestintä
130
109
143
1126997
95
10,9
10,2
Ajokortti, ajo-oikeus
ja ammattiajolupa
26344333 1 1 3 5166,95,8
Ammattimainen
moottoriajoneuvoliikenne
31193026 3 1209,49,2
Rautatieliikenne, merenkulku ja ilmailu6
226321
22
15,0
13,5
Televisiomaksut
1
1
Tietoliikenne
Tietoliikenteen tarkastusmaksut
123
1133324
16,2
13,6
1
1
1
15,1
15,1
Merimiehiä, lentäjiä yms. koskeva asia
2
1
1
1
2
11,1
11,1
Ajo- ja vesikulkuneuvojen
katsastus ja rekisteröinti
6
4
8
8
2
15,1
16,9
Liikennevakuutusmaksua
vastaava hyvike
2
5
3
3
4
6,3
6,3
Pysäköintivirhemaksut
36173530 1 418
13,5
13,8
Ajoneuvon siirtämistä koskeva maksu
3
1
3
3
1
13,8
12,8
Muu liikenneasia
522115
15,8
15,8
SI
IR
T
VU Y N
O EI
D TÄ
EL
TA ED
EL
SA
LI
AP
SE
LT
UN
Ä
UT
VU
RA
O
D
TK
EN
AI
AI
ST
KA
U
M
VU
N
UU
A
O
D
PÄ TO
EN
ÄT KS
AI
Ö EN
S
KA
O HA
M
N
N U
UU
A
N
V
AH A
PÄ TO
VI LA
ÄT KS
ST IN
Ö EN
ET EN
ST H
Ä A
TU
PÄ
O UN
ÄT
N
J A ÖS
M AL
UU A
PA KU
TE IST
LA M
TT A
U T OT
SI
U
T
E
IR
TT U
R
U
VI E T
R. T
O Y
M (V
.) N
M
TA
UU
IM
JÄ TO
UU
TE K
TT SE
Y NH
TU A
TK KE
AS
IM MU
IA
AT S
RA
TA
UE
N
AS
N
UT
IA
D PO
IA
AR IST
I S ET
TA T
VI
U
RE
LO I LL
Ä
PU V
SS UO
A D
EN
KE
SK
I
KU M
UK . K
AU ÄSI
SI TTE
N
M
A LYA
ED
IK
IA
A
AN
I,
KK
41
Verot
665584603518 61
8 11
5 1263214,113,9
Tulo- ja varallisuusvero
426387370318 36
4
9
3 1242914,314,9
Henkilökohtaisen tulon verotus
200183186166 15
1
3
1
Elinkeinotulon verotus
11770937810 1 2 2 390
14,8
15,0
Maatilatalouden verotus
918714,815,6
5
4
4
1
16,1
16,0
Lähdeverot
10
3
11
5
6
2
18,7
15,3
Kansainvälinen verotus
13361311 1 136
14,7
16,7
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu tulo- ja varallisuusveroasiassa
14
16
137222
17
10,6
9,8
Verohallinnon ennakkotieto tai
- ratkaisu tulo- ja varallisuusveroasiassa
12
12
Veroviraston ennakkotieto tai
-ratkaisu tulo- ja varallisuusveroasiassa
8
14
10
10
12
5,9
5,2
Ennakonpidätyksen ja
ennakonkannon muuttaminen
21
10
5
4
1
26
11,1
9,7
Ennakkoperintä ja sosiaaliturvamaksu
22
35
18
18
39
11,5
9,1
Kiinteistövero
16
7
17
15
2
6
13,7
15,4
Muu tulon tai varallisuuden
perusteella kannettavaa veroa
tai maksua koskeva asia
1
1
Arvonlisävero
9494998214 1 289
10,88,6
Arvonlisäveroa koskevat valitukset
63686659 5 1 1659,27,3
Keskusverolautakunnan
ennakkoratkaisu arvonlisäveroasiassa
15
9
14
12
2
10
16,4
12,6
Verohallinnon ennakkoratkaisu
arvonlisäveroasiassa
5
1
1
4
3,6
3,6
Veroviraston ennakkoratkaisu
arvonlisäveroasiassa
117
135715
14,2
11,4
Arvonlisäverovelvolliseksi
rekisteröinti ja ryhmärekisteröinti
3
4
4
4
3
5,8
5,9
Vakuutusmaksuvero
2
1
1
1
2
23,4
23,4
Ajoneuvoja koskevat verot ja maksut
56
26
36
33
3
46
20,8
20,7
Autoverovalitukset
41
16
32
29
3
25
21,0
20,7
Autoveroa koskevat ennakkoratkaisut
1
1
1
21,3
21,3
Autoveron palautus
2
1
3
Ajoneuvovero
7
4
2
2
9
17,0
17,0
Polttoainemaksu
4
4
8
Muu ajoneuvoveroasia
Valmisteverot ja tulliasiat
1
1
1
1
1
20,8
20,8
21
20
21
20
1
20
13,5
13,1
Tullinimikkeet
2
2
1
1
23,8
23,8
Tullausvalitukset
7
13
5
5
15
16,9
15,1
Ennakkoratkaisut valmisteveroja tulliasiassa
1
2
2
2
1
9,3
9,3
Valmisteverot
11
5
12
12
4
11,1
11,9
Muut verot ja verotusmenettely
68577664 8 2 249
14,2
13,3
Perintö- ja lahjavero
27213230 1 116
14,0
12,8
Varainsiirtovero
8
8
7
7
9
12,1
11,7
SI
IR
T
VU Y N
O EI
D TÄ
EL
TA ED
EL
SA
LI
AP
SE
LT
UN
Ä
UT
VU
O
RA
D
TK
EN
AI
AI
ST
KA
U
N
VU
M
A
UU
O
D
EN
PÄ TO
ÄT KS
AI
Ö EN
KA
S
N
O HA
M
A
N U
UU
VA N
PÄ TO
H AL
VI A
ÄT KS
ST IN
Ö EN
ET EN
ST H
Ä A
TU
PÄ
O UN
ÄT
N
J A ÖS
M AL
UU A
PA KU
TE IST
LA M
TT A
U T OT
SI
U
ET TU
IR
R
T
U
VI E T
R. T
O Y
M (V
.) N
M
TA
UU
IM
JÄ TO
UU
TE K
TT SE
Y NH
TU A
TK KE
AS
IM MU
IA
AT S
RA
TA
UE
N
AS
N
U
IA
T
D PO
IA
AR IST
I S ET
TA T
VI
U
RE
I
LO LL
PU Ä V
SS UO
A D
EN
KE
SK
I
KU M
UK . K
AU ÄSI
SI TTE
N
M
A LYA
ED
IK
IA
A
AN
I,
KK
42
Vakuutusmaksu ja metsänhoitomaksu
1
1
1
4,4
4,4
Muut valtiolle perittävät maksut /
mm. maksuperustelakiin perustuvat1
7
3
3
5
11,1
8,2
Ennakkotieto tai -ratkaisu
muussa veroasiassa
259
25
176119
16,6
14,6
Verotusmenettely
3
3
Veronkanto
546513
11,4
9,5
Muu veroasia
2
4
2
2
4
13,9
13,9
Muut asiat
11
21
22
191219
7,9
8,6
Eläkeasiat
108
14
11124
10,1
9,3
Muut asiat
Yhteensä
1
13
8
8
1
5
4,1
3,5
3761420142713624 287 109
1 151
99
373650 11,2 10,2
Valitus
2044203219301531 161
1
64
92137 12,9 12,8
Valituslupa
1467
1885
1928
18758436312910
12879,47,9
B Muutoksenhakulajeittain
Purku
197215214161 37
72
99
1 13
2 1518314,812,5
Menetetyn määräajan palauttaminen26323627 2 4 3227,44,8
Kantelu
17212420 4 212
12,49,6
Muu hakemus
Yhteensä
10
16
14
103119
7,3
4,2
3761420142713624 287 109
1 151
99
373650 11,2 10,2
MUU HAKEMUS
MENETETYN
MÄÄRÄAJAN
PALAUTTAMINEN
Ratkaistu vuoden aikana
VALITUS
1930
VALITUSLUPA
PURKU
14
36
1928
214
KANTELU
24
Lisää tilastoja ja päätöksiä korkeimman
hallinto-oikeuden verkkosivuilla
44
Korkein hallinto-oikeus oli
hienosti esillä Porissa
Päivi Musakka
Korkein hallinto-oikeus järjesti kesän 2014 SuomiAree-
joisen kaivosproblematiikkaan. Puhujina olivat hallinto-
nassa kattavan keskustelun kaivosalasta ja siihen liitty-
neuvos Kari Kuusiniemi KHO:sta, johtava asiantuntija Il-
vistä oikeudellisista sekä luontoon ja talouteen liittyvis-
po Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta, ylijohtaja
tä kuvioista. Kaivosalan asiantuntemus oli Porin Suomi-
Kari Pääkkönen Kainuun ely-keskuksesta ja toiminnan-
Areenassa arvossaan.
johtaja Pekka Suomela Kaivannaisteollisuus ry:stä.
Murheellisen lisänsä ja ajankohtaisen muistutuksen
Kaivokset – luonto, raha vai molemmat -keskustelu
keskusteluun toi Norilsk Nickel Harjavallan nikkelivuo-
kiinnosti SuomiAreenan kävijöitä, sillä tilaisuuteen Po-
to Kokemäenjokeen. Tapaus puhutti Porin torilla ja säh-
rin Jazzkadulla osallistui toistasataa ihmistä. Korkeim-
köisti myös KHO:n järjestämää keskustelua.
man hallinto-oikeuden hallintoneuvos Kari Kuusiniemi
Keskustelun veti toimittaja Tapani Leisti Yleisradion
Lapin toimituksesta. Hän on työssään perehtynyt poh-
ja viestintäpäällikkö Päivi Musakka avasivat Porin torilla
yleisöteltassa myös käsitettä kverulantti.
Mikä on kverulantti?
Kverulantti on ammattivalittaja, joka elää valitusten tekemisestä. Hän kerää runsaasti
aineistoa, rasittaa erilaisia virkakoneistoja, laatii pitkiä valituskirjelmiä. Hän rakastaa
käräjöintiä. Kverulantti on yleensä mies ja yli 40-vuotias.
POHJOIS-SUOMI
VAASA
ITÄ-SUOMI
HÄMEENLINNA
TURKU
AHVENANMAA
HELSINKI
46
Korkeimman hallintooikeuden henkilökunta
1.1.–31.12.2014
Presidentti
Määräaikaiset hallintoneuvokset
Kansliapäällikkö
Pekka Vihervuori
Janne Aer 1.2.– 31.12.
Päivi Pietarinen (vv.)
Liisa Heikkilä 1.1.– 31.12.
Ann-Mari Pitkäranta 1.1.– 31.12.
Hallintoneuvokset
Vesa-Pekka Nuotio 1.2.– 31.12.
Esittelijäneuvokset
Heikki Kanninen (vv.)
Kari Kuusiniemi
Ympäristöasiantuntijaneuvokset
Ilpo Havumäki
Niilo Jääskinen (vv.)
Janne Hukkinen
Tuulia Träskelin
Ahti Vapaavuori
Mikael Hildén
Kristina Björkvall
Irma Telivuo
Olli Dahl
Kai Träskelin
Matti Pellonpää
Olli Varis
Anne Nenonen
Anne E. Niemi
Juha Kaila
Mikko Rautamaa
Matti Halén
Timo Kairesalo
Kari Honkala
Sakari Vanhala
Rauno Pääkkönen
Marjo Snellman
Eila Rother
Riku Vahala
Liisa Tähtinen
Riitta Mutikainen
Jukka Horppila
Anneli Tulikallio
Hannele Ranta-Lassila
Harri Koivusalo
Marja-Liisa Judström
Hannu Ranta
Seppo Rekolainen
Riitta Kreula
Timo Viherkenttä
Taina Nystén
Irene Mäenpää
Eija Siitari
Arja Niemelä
Alice Guimaraes-Purokoski
Yli-insinöörineuvokset
Hannele Klemettinen
Tuomas Lehtonen
Kenneth Holmberg
Freja Häggblom (vv.1.1. – 28.2.)
Mika Seppälä
Raimo Sepponen
Tuula Pääkkönen (vv.)
Outi Suviranta
Petri Kuosmanen
Petteri Leppikorpi
Leena Äärilä
Markku Kulomaa
Outi Siimes ( vv.1.3.– 31.12.)
47
Arto Hietaniemi 1.2.–
Tietohallintopäällikkö
Mari Heikkinen 1.1.–30.9., 15.12.–31.12.
Leo Kaasinen 1.2. –
Pekka Tuominen
Heli Kalajainen
Määräaikainen esittelijäneuvos
Tietopalvelupäällikkö
Päivi Koivurova
Toni Kaarresalo 1.1. – 31.12.
Satu-Maarit Tarkkanen
Noora Kontro 1.1.– 31.3.,(vv.)
Nora Klemola
Liisa Martikainen
Oikeussihteerit
Kirjastonhoitaja-informaatikko
Vuokko Mattila
Kari Nieminen
Piia Rautiala
Ritva Monto
Marja Leena Kemppainen
Tuula Niilo-Rämä
Leo Kaasinen 1.1. – 31.1.
Kirjaaja
Tuula Pelkonen
Marita Eeva
Leena Kokko
Irma Reunanen
Petri Leinonen
Anneli Ronimus
Elisabeth Vuorenhela
Notaarit
Tommi Rother 1.1.–16.11.
Jukka Reinikainen
Nina Hytönen 10.3.– 31.12.
Tarja Siniranta 1.1.–31.10.
Mia Ekman
Johanna Jokela
Katri Sokka 1.1.–31.12.
Camilla Sandström
Paula Kilponen
Laura Pihlamaa 1.1.–30.9, 13.10.–31.12.
Lea Alén
Eeva Ryytty
Ville Tuominen 1.1.–31.12.
Arto Hietaniemi 1.1.– 31.1.
Anne Sahlman
Toni Kaarresalo (vv.)
Soili Tolvanen
Kirjaamosihteerit
Riitta Hämäläinen (vv.1.2.– 31.12.)
Riitta Vaartio 1.1.–30.9. ( vv. 1.4.–30.9.)
Heli Hietala
Henna Rintala 1.4.–
Tiina Kaplas
Juhana Niemi 1.4.–
Arkistonotaari
Esa Hakkola 1.5.–
Annika Aroharju
Pirita Pesonen 1.5.–
Ylivirastomestari
Kari Joutsenlahti
Johdon sihteerit
Määräaikaiset oikeussihteerit
Tanja Matilainen
Virastomestarit
Esa Hakkola 1.1.– 30.4.
Elina Tukiainen
Antti Meriläinen
Saija Laitinen 1.1.– 31.12.
Timo Rousku
Juhana Niemi 1.1.– 31.3.
Taloussihteeri
Pirita Pesonen 1.1.–30.4.
Arja Mikkelinen
Henna Rintala 1.1.–31.3.
Tapani Ruostela
Korkeimman hallinto-oikeuden
Seija Lintu 1.1.– 31.3.
Viestintäsihteeri
henkilökunnasta siirtyi eläkkeelle
Peik Strömsholm 1.1. – 28.2.
Virve Pesonen
1.11. 2014 jaostosihteeri
Antti Jukarainen 10.3. –31.12.
Tarja Siniranta
Liisa Selvenius-Hurme 1.5. –31.12.
Atk-suunnittelija
Paula Makkonen 1.8.– 31.12.
Minna Ronkainen
Viestintäpäällikkö
Jaostosihteerit
Teuvo Arolainen 1.1.–31.7.14, (vv.1.2.–31.7.)
Merja Ahlfors
Päivi Musakka 1.3.– 31.12.
Tarja Ekman
48
Asiointi ja yhteystiedot
Korkein hallinto-oikeus
Sähköpostiosoite
Taitto
PL 180
[email protected]
Hanna Uuksulainen
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet
Valokuvat
[email protected]
Risto Laine
00131 Helsinki
Kirjaamo
Fabianinkatu 15 A
Risto Silvola
Avoinna arkisin klo 8 –­ 16.15
Asiakaspalvelu
029 564 0233
www.kho.fi
Puhelinpalvelu
029 564 0200
Sivuilla on tietoa suomen, ruotsin,
Telekopionumero
029 564 0382
englannin ja saamen kielillä.
Paino Lönnberg Painot Oy
Paperi MultiArt Silk