”Kehittämisen asiantuntijat onnistuvat” | s. 12-13 AGCO POWER Kenestä Vuoden Sisukas? | s. 17 AGCO Powerin organisaatio uudistui | s. 4-7 HENKILÖSTÖLEHTI | 12. vuosikerta | n:o 2/2015 Kesäkuu | ISSN 1459-7047 ORGANISAATIO UUDISTUI Teksti ja kuva: Ulla Aurio Johtoryhmä Eero Tomi Toimitusjohtaja Sirkku Heinonen Johdon assistentti/ Matkakoordinaattori Kari Aaltonen Johtaja Tuotekehitys Harri Ruponen Johtaja Tuotanto Teuvo Mehtänen Johtaja Osto & Logistiikka Jukka Vappula Johtaja Tekniset palvelut & Laatu Kari Mettälä Johtaja Tuotehallinta Seija Saarinen Talouspäällikkö & IT (Financial Controller EAME & IT) Petri Laakkonen Henkilöstöpäällikkö Erilliset tuoteryhmät yhdeksi kokonaisuudeksi AGCO Power Oy:n organisaatiota on uusittu. Ennen itsenäisinä talousyksikköinä toimineet hammaspyörävalmistus, GenPowex ja dieselmoottorivalmistus ovat nyt yksi ja sama taloudellinen sekä hallinnollinen kokonaisuus. – Olemme hakeneet muutoksella enemmän tähän päivään sopivaa organisaatiota, kertoo toimitusjohtaja Eero Tomi. Hänen mukaansa aikaisemmalla, kolmen tuoteryhmän mallilla oli toki vahvuutensa. – Itsellisyys tarjosi mahdollisuuden keskittyä pelkästään tiettyihin tuotteisiin. Myös oma identiteetti pääsi vahvistumaan. Yksiköiden laskentajärjestelmät olivat myös yksinkertaisempia. Nykypäivän vaatimia kannattavuuden mittareita nämä vanhat järjestelmät eivät kuitenkaan enää tarjonneet. – Tämän päivän menetelmät ovat kehittyneempiä. Niiden avulla menemme toiminnoissamme yksityiskohtaisemmille tasoille. Tuottavuuden ja kannattavuuden syvempi tarkastelu on uuden organisoitumisen myötä nyt mahdollista kaikissa yksiköissämme. Enää ei ole sitä vaaraa, että erillisten yksiköiden kehitys pääsisi mittareiden ja työvälineiden puutteen vuoksi pysähtymään, toimitusjohtaja toteaa. SAP ”sulatetaan” jäistä Eero Tomi kertoo senkin, että AGCO Power Oy on nyt siirtymässä, hankkeen lyhyen jäissä olon jälkeen, SAP -toiminnanohjausjärjestelmään. – SAPissa seuraamme tuotteita ja tuottavuutta sekä kehitämme prosesseja. Nyt, kun 2 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI meillä ei ole enää tuoteryhmärajoitteita, seuraaminen on mahdollista kokonaisuutena. GenPowexissa ja hammaspyörissä uusi organisoituminen tarkoittaa sitä, että tuotannosta vastaavat henkilöt raportoivat tuotantojohtaja Harri Ruposelle tai hänen valtuuttamilleen. Myös yksiköiden talous tulee osaksi kokonaisuutta, samoin laatu. Moottoreiden, hammaspyörien ja generaattoreiden tuotekehitystyö on samoin yksi kokonaisuus, jota vetää Kari Aaltonen. Kokoonpanokin on ollut tähän saakka jakautuneena useaan paikkaan ja usean henkilön alaisuuteen. – Nyt koko yrityksemme kokoonpanotoiminnoille on nimetty yksi vetäjä. Hän on Paavo Tanni. Samoin on toimittu osavalmistuksen kohdalla eli koko AGCO Powerin osavalmistuksista vastaa nyt Ville Yli-Jama, lukuun ottamatta hammaspyörävalmistusta, joka kuuluu Pekka Helmisen tontille. Laajennettu laatuajattelu Yksi olennainen muutos on Jukka Vappulan paluu Valtrasta täyspäiväisesti Linnavuoreen. Tuotehuollon ja jälkimarkkinoinnin lisäksi Vappulan vastuulle on annettu koko AGCO Power Oy:n laatu. – Jukka vastaa sekä valmistuksen laadusta, tuotekehityksen laadusta et- tä myös laadusta kentällä eli siitä, miten asiakkaamme, ja varsinkin tuotteemme loppukäyttäjät eli maanviljelijät kokevat laatumme. – Tällaisen entistä laaja-alaisemman laadun kokonaisnäkemyksen vahvistaminen tarjoaa meille paremmat edellytykset kehittää tuotteitamme ja tuottavuuttamme. – Kehitystyöhön ja uuteen organisaatioon liittyy myös se, että AGCO Power Oy:n johtoryhmän kokoa on ollut mahdollista pienentää. Jukka Vappula on johtoryhmän uusi jäsen. Talousjohtaja Seija Saarisen ”tontille”on siirretty nyt myös IT-toiminnot. Heidän ja Eero Tomin lisäksi johtoryhmään kuuluvat Harri Ruponen, Kari Aaltonen, Petri Laakkonen, Teuvo Mehtänen ja Kari Mettälä. – Iso johtoryhmä on helposti vain informatiivinen. Tiiviimmässä ryhmässä pystymme toimimaan keskustelevammin ja tehokkaammin, löytämään ratkaisuja helpommin ja työskentelemään bisnespainotteisemmin, sanoo toimitusjohtaja Tomi. ORGANISAATIO UUDISTUI Teksti ja kuva: Ulla Aurio Linnavuorelaisella sisulla laatuykköseksi Jukka Vappula on asettunut ”paluumuuttajana” jälleen taloksi Linnavuoreen. Työajan jakaminen Valtran ja moottoritehtaan kesken on ohi. Vappulan vastuutontti AGCO Powerissa on nyt aikaisempaa laajempi ja vaativampi, mutta mielenrauhaa muutokset eivät ole näköjään mieheltä vieneet. Entinen lepo ja optimistinen katse ovat tallella. – Missään vaiheessa linkkini tänne Linnavuoreen ei katkennut, mutta vähitellen tunsin, että itsensä kahtia jakaminen Suolahden ja Linnavuoren kesken ei ollut kenellekään eduksi, kukaan ei saanut täyttä miestä. Silti Valtra-vuodet olivat erittäin antoisia ja opettavaisia. – Tämä uusi, eteeni tullut työmahdollisuus oli mieluinen, sanoo Jukka Vappula, joka vastaa tällä hetkellä johtajana globaalisti koko AGCO Powerin laadusta sekä entisistä ja tutuista tonteistaan, eli huoltopalveluista. Palasteltuna huoltopalvelut tarkoittavat laajan globaalin AGCO Powerin huollon toimintoja sekä varaosatoimintoja kaikkine toimintoineen. Laatuykköseksi Vappulan mukaan emo-AGCOn visio on olla maatalouskonemarkkinoilla maailman ykkönen, kun mitataan asiakkaan havainnoimaa laatua. – Se on päämäärä, jota kohti olemme moottorituotannossamme jo kulkeneet. Onnistuneetkin. Meillä on kuitenkin vielä tässä tehtävässämme parantamisen varaa. Ykköspaikan suvereeni saavuttaminen ja siellä pysyminen edellyttää vielä säätöjä. Mutta tässäkin suhteessa me viemme työmme linnavuorelaisella sisulla loppuun saakka. Asiakkaamme ansaitsevat ykkösluokan laadun. Laatu jaetaan perinteisesti kolmeen osaan. – Tehtävämme on huolehtia tuotteen kehittämisen laadusta, valmistuksen laadusta ja sitten erittäin tärkeänä osana on juuri tämä asiakkaan kokema laatu, johon myös huollon laatu nivoutuu. Viimeksi mainittu osa-alue on ollut aikaisemmin hieman muusta laatuajattelusta erillään. Nyt nämä kaikki laatukysymykset ovat yhdessä ”korissa”, saman johdon alla, Jukka Vappula kertaa. Vappulan mukaan laadun huippuunsa saattaminen ja ”viimeisen päälle” hiominen kaikilla osa-alueilla on välttämätöntä erityisesti nyt, kun edessä on uuden AP 3000-moottoriperheen rakentaminen. Laajentuneille ”laatusilmille” on käyttöä. – Tuotannon laatupuolelle tämä tehtaan uusittu organisaatio ei tuo välittömiä merkittäviä muutoksia. Mika Moisio jatkaa edelleen laatupäällikkönä ja vastaa joukkueineen hienosti edenneestä QTIstä sekä suunnittelun, tuotannon ja toimittajien tekemästä laadusta. Enemmän globaalia asennetta – Meiltä kaikilta täällä vaaditaan entistä enemmän globaalia asennetta, kykyä nähdä olemassaolomme ja toimintamme Linnavuorta laajemmin. – Täyteen kymppiin pääsemme tekemällä vain ja ainoastaan kiitettävää laatua, ei sammuttamalla tulipaloja, vaan entistä enemmän ennakoimalla sekä kartoittaen ja eliminoiden tunnistettuja riskejä. Ahkera ja osaava väkemme kyllä pystyy ottamaan tämänkin haasteen vastaan, sanoo Jukka Vappula. Työalueena koko maailma Huollon puolella uudistuksen tuulet näkyvät jatkossa selkeästi. – Toiminta-alueemme on maantieteellisesti ja myös teknisesti erittäin laaja. Se on otettava yhä selkeämmin huomioon. – Huollon alla toimii neljä tehdastamme, eli Suomen lisäksi Kiina, Brasilia ja Argentiina. Moottoreitamme käytetään kaikissa maanosissa. Niiden huollon sekä varaosien osalta olemme vastuullisia tuotteistamme niin pitkään, kun ne ovat asiakkaan käytössä. Tehtävämme on palvella asiakkaamme kaikkialla, ja hyvin. – Meidän haasteemme on muun muassa pitää huoli siitä, että varaosia, tietoa ja dokumentaatiota on oikea määrä oikeissa paikoissa ja että huoltoihin liittyvä ”valveillaolomme” toimii kaikkialla, maapallon aikaeroista ja maailmankolkasta riippumatta, tiivistää Jukka Vappula. N:O 2/2015 | KESÄKUU 3 ORGANISAATIO UUDISTUI Tekstit ja kuvat: Ulla Aurio Harri Ruponen: Korjausliikkeitä ja rationalisointeja Kun ylimmässä organisaatiossa tehtiin merkittäviä järkeistämistoimia ja kun tehtaan korkein johto hajautti vastuuta, päätti tuotantojohtaja Harri Ruponenkin ryhtyä samoihin toimiin. Hän jakoi omalla ”tontillaan” vastuuta useammille, vapautti itseään ydinalueilleen, selkeytti raportointeja ja keskitti kokonaisuuksia. – Lähinnä kysymys on rationalisoimisesta ja korjausliikkeistä. Paavo Tanni vastaa moottorivalmistuksesta edelleen sekä vitos-että kutoshalleissa, ja niiden lisäksi myös kaikesta valmistuksesta Tesomalla. Tesoman esimies Jarkko Kukkola raportoi Tannille. – Pekka Helminen kantaa nyt vastuuta akselien ja hammaspyörien lisäksi kunnossapidosta, jonka rooli kokonaisuutena on kasvanut tässä talossa valtavasti. Kunnossapitopäälliköt Erno Lindroos ja Jukka Punkari raportoivat hänelle, kertoo Ruponen. – Ville Yli-Jamahan on vastannut kokonaan osavalmistuksesta. Sen lisäksi hän otti vuoden vaihteessa, Rinta-Kiikan Matin eläkkeelle siirtymisen jälkeen, vastuulleen myös työvälineosaston. Ja nyt Villen vastuualuetta laajennettiin vielä useammalla kehitysinsinöörin ryhmällä. Hänelle raportoivat tällä hetkellä myös Juha Oksanen, Aki Mäki ja Mikko Kaunismäki joukkueineen. Yli-Jaman ruutuun kuuluu lisäksi tehtaan laaja koulutusyhteistyö. Jatkuva yhteys asiakkaisiin Kesäharjoittelijaksi 2003, opintojen jälkeen työnjohtajaksi logistiikkaan 2005, sitten saman osaston kehitysinsinööriksi, tuotannonohjausinsinööriksi 2013 ja tämän vuoden alussa tilaustoimitusketjun tiimin vetäjäksi. Siinä lyhykäisyydessään Ilkka Tuovisen tie AGCO Powerissa. Miehen toimi ja toimenkuva vahvistettiin kevään organisaatiouudistuksen yhteydessä. Ilkan noin 20 henkilön osaston tehtävänä on hoitaa kaikkien sarjatuotteiden tilaustoimitusketjua. Siihen kuuluvat ja liittyvät ennusteet, tilaukset, tuotannon suunnittelu, lähetys sekä laskutus. – Työmme koskee jatkossa moottoreita, hammaspyöriä ja akseleita sekä GenPowexin tuotteita, kertoo Tuovinen. Tuovisen tiimin tehtävä on hyvin mielenkiintoinen. Tilaustoimitusketjun tiimi saa olla jatkuvassa yhteydessä asiakkaisiin, ja näin ollen heillä on erityisen tarkka tieto ja tuntuma asiakaskentän ajatuksista. Minkälaisia ne ajatukset ovat, siitä kerromme tarkemmin syksyn Sisukkaassa. ”Idearikas työntekijä on kultaakin kalliimpi kumppani” Osavalmistuksesta ja tuotannon kehityksestä, samoin koulutusyhteistyöstä vastaavan Ville Yli-Jaman johtama yksikkö laajeni organisaatiomuutoksen yhteydessä monella tavalla ja tasolla. Muun muassa Juha Oksanen ja Mikko Kaunismäki ovat molemmat joukkueineen nyt Yli-Jaman ”tallissa”. Samassa yhteydessä Mikko Kaunismäen (Manager, Global ME) rooli laajeni niin, että kaikki kokoonpanoon liittyvät tuotannonkehittäjät siirtyivät raportoimaan hänelle. Kaunismäen yksikön toimintakeskus on vitoshallissa. Juha Oksanen (Sr. Production Development Engineer ) joukkueineen vastaa puolestaan osavalmistukseen ja hammaspyörävalmistukseen liittyvästä kehitystyöstä. Heidän toimistonsa sijaitsee ykköshallin yläkerrassa. Mikon porukkaan kuuluvat tuotannonkehitysinsinöörit Petri Ruoho, Antti Kainulainen ja Timo Koota, järjestelmäinsinööri Mikko Kauppinen, projekti-insinööri Juha Perheentupa sekä koekäyttöasiantuntija Janne 4 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI Saksala. Oksasen Juhan ryhmässä työskentelevät tuotannonkehitysinsinöörit Ari Neva, Mikko Ojanperä, Anni Pylkki ja Mikko Taupila. – Kaikki lähtee tuottavuudesta, tiivistää Ville Yli-Jama työn ja toiminnan tämän hetkisen perusajatuksen. – Jos me pystymme pitämään tuottavuuden yllä ja parantamaan sitä vuosittain, silloin olemme oikealla polulla. Muussa tapauksessa putoamme kyydistä. Maailmalla kilpailu on todella kovaa. Eli jokaisella tasolla on pakko tapahtua kehitystä. – Usein juuri työntekijällä itsellään on parhaat edellytykset toimia kehittäjänä, sillä hän tuntee työn parhaiten. Tiedämme kaikki, että idearikas työntekijä on tuotannonkehitysinsinöörille kultaakin kalliimpi kumppani. Onneksemme meillä täällä Lin- navuoressa tämä ajatus on muuttunut käytännöksi, toteaa Yli-Jama yhdessä Mikon ja Juhan kanssa. Miehet viittaavat muun muassa kutoshallin PowerUp-projektiin. Paavo näkee positiivisen vireen Uuden organisaation myötä Paavo Tanni vastaa valmistuspäällikkönä vitos- ja kutoshallien tuotantojen lisäksi nyt myös Tesoman tehtaan eli GenPowexin ja saman yksikön vaihteistokokoonpanon valmistuksista. Esimiehenä Tesomalla jatkaa Jarkko Kukkola. Hän raportoi Tannille. Kiireen keskeltä haastatteluun ”kaapattu” Paavo Tanni kertoo, että raskaan ja kovan kauden jälkeen nyt on nähtävissä pieni, mutta selkeä positiivinen vire moottorivolyymeissa. – Varsinkin vi- toshallin puolella syksy näyttää pirteämmältä. Aggregaattien osalta ei ole koskaan ollut näin hyvää tilannetta kuin nyt, sanoo Tanni. Kevään muutosten yhteydessä kehitysinsinöörit siirtyivät Paavon tallista Kaunismäen Mikon yksikköön. Tätä siirtoa Tanni pitää tervetulleena toimintojen selkeyttämisenä. – Nyt voimme keskittyä lähijoukkueeni kanssa kokoonpanoon ja tuotantoon, toteaa Paavo, jonka lähijoukkue tarkoittaa kutoshallin esimiehiä Jarkko Takalaa ja Henri Äijälää, vitoshallin esimiehiä Katriina Ryttyä ja Ville Palosta sekä Tesoman esimiestä Jarkko Kukkolaa. – Kun Tesoma tuli selkeästi osaksi Linnavuori- perhettä, voimme kulkea kohti uusia haasteita hyvällä mielellä. Ison organisaation tuki on nyt helpommin annettavissa ja saatavissa. Myös väen resurssointi kiirekausina on uudistuksen jälkeen yksinkertaisempaa, sanoo Paavo Tanni. Positiivisella mielellä Tanni sanoo katsovansa myös tulevaisuuteen, ja odottavansa mielenkiinnolla tuotantoon aikanaan tulevaa AP3000 -moottoriperhettä. – Uskon, että saamme käsiimme uuden tuotteen, joka on sekä hyvä, että helposti valmistettava. Kun kokoonpano tapahtuu tuottavasti, on selvää, että myös viivan alle jää tulosta, Tanni toteaa. Kone- sekä laitekannan merkittävä lisääntyminen ja kiinteistömassan huomattava paisuminen AGCO Powerissa on johtanut vastuutonttien jakamiseen. Kiinteistöjen osalta kunnossapitopäällikkönä toimii Erno Lindroos ja koneiden sekä laitteiden kunnossapitopäällikkönä Jukka Punkari. Molemmat raportoivat Pekka Helmiselle. ”Suoraa tietä onneen ei ole!” Ei osaamista osteta kaupasta Kiinteistömassalla on kokoa Muutokset organisaatiossa kertovat valmistuspäällikkö Pekka Helmisen mukaan siitä, että tehtaassa mennään eteenpäin. – Ja meidän muutosten keskellä olevien pitää ottaa saamamme haasteet vastaan. Yleensä muutos on mahdollisuus, vaikka se saattaakin alussa aiheuttaa hetkellisen epätietoisuuden. Näin filosofoi mies, jonka tontti laajeni akseleista ja hammaspyöristä myös kunnossapito-osaston ykkösvastuullisuuteen. –Yrityksemme kasvun mukana kunnossapitotontti on kasvanut valtavasti. Investoinnit, laajennukset, automaatio, uudet järjestelmät, uusiutunut konekanta, kaikki yhdessä vielä entistä vaativampina, siksi vastuiden lohkominen oli välttämätöntä. Pyrkimyksemme on nyt päästä ns. ”tulipalojen” sammuttamisesta entistä selkeämpään suunnitelmallisuuteen. Noin 12 vuotta moottoritehtaassa työskennellyt Helminen sanoo uskovansa, että AGCO Power on juuri nyt hyvää vauhtia matkalla kohti suurempaa kukoistusta, tilannetta, jossa AGCO- kartta täyttyy yhä vahvemmin Suomessa valmistetuista hammastetuista osista yhtä lailla kuin moottoreistakin. – Suoraa tietä onneen ei kuitenkaan ole, mutta päämäärä häämöttää, Pekka Helminen toteaa. – Väistämättä eteen tuleviin muutoksiin sopeutuminen on helpompaa, kun ihminen otetaan mukaan eri prosesseihin heti alkumetreillä, kun tekijä voi olla luomassa uutta alusta lähtien, Pekka sanoo. Hän myös painottaa, että niin vähäpätöistä työtä ei ole olemassakaan etteikö se kannattaisi tehdä oikein. – Tätä kokonaisuutta rakennetaan pienistä palasista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanoo valmistuspäällikkö Pekka Helminen. Koneita ja laitteita on AGCO Powerin Suomen tehtailla noin 700, robottejakin satakunta ja kun päälle tulevat vielä liikkuva kalusto ja autokorjaamopalvelut, niin onpas siinä kunnossapitopäällikkö Jukka Punkarin vastuulla olevalla joukkueella tekemistä. Joukkue tässä tarkoittaa reilun 20 henkilön osaavaa porukkaa. Tehdas, koneet, huollot, ylläpidot, vikakorjaukset, yleinen laitekannasta huolehtiminen ja monet muut alueet ovat Punkarin Jukalle kovasti tuttuja, sillä mies tuli Linnavuoreen kesätöihin ensi kertoja jo 90-luvun lopulla. Kesiä seurasi harjoittelu, sitten välillä opiskelu ja koneautomaatioteknikkona Jukka kiinnittyi taloon vuonna 2001. – Olemme hoitaneet työmme rautaisella ammattitaidolla ja samalla linjalla jatkamme, sanoo Punkari organisaatiouudistuksia isommin miettimättä. – Olen kertakaikkisen ylpeä porukastani, joka on joutunut pinnistelemään paljon lisääntyvän automaation vuoksi. Monen on täytynyt itse ohjautua, oppia ja opiskella kaiken aikaa, jotta haastava kone- ja laitekapasiteetti pysyy kunnossa. – Esimerkiksi työstökoneosaamista ei niin vain mennä ostamaan jostakin kaupasta, sanoo Jukka Punkari osaajia arvostaen. Erno Lindroosin ”tontilla” on kerrosalaa yhteensä 42 757 m2 ja kokonaisalaa 46 073 m2. Rakennuksien tilavuus on 328 098 m3. Energiankulutus v. 2014 oli seuraava: sähköä 18,8 GWh ja kaukolämpöä 9,2 GWh. Kaupungin vettä kului 15 863 m3 ja raakavettä (järvivettä) arviolta 250 000 m3. – Energiatehokkuuden parantaminen on edelleen yksi suurimmista haasteistamme. Eri toimin olemme kuitenkin jo saavuttaneet yli 300 000 euron säästöt, eli olemme tehneet ilmiselvästi oikean suuntaisia ratkaisuja. Työ jatkuu. – Tuoreimpia toimia kiinteistöpuolella ovat olleet kaukolämpöjärjestelmän päivitys, joka valmistui keväällä sekä vanhan tehdasalueen kemikaalien keruujärjestelmän rakentaminen. Kutoshallin energia-analyysin valmistuttua viime kuussa lähdemme seuraavaksi toteuttamaan siinä havaittuja energian säästökohteita, kertoo Lindroos. – Kun taloudelliset mahdollisuudet paranevat, käynnistynevät tehdasalueella muun muassa vanhimpien hallien kattojen saneeraukset, parin hallin viemäriuusinnat, ilmastosaneerautyöt kakkoshallissa ja tietyt julkisivukorjaukset, kertoo Lindroos. – Taloautomaation kehitystyö odottaa myös toteuttamistaan. Hyvän loman toivotusten yhteydessä Erno muistuttaa, että jokainen kytkisi koneet ja sähkölaitteet pois päältä ennen ”kesälaitumille” lähtöään. N:O 2/2015 | KESÄKUU 5 KONSERNIPALKINTO Teksti: Ulla Aurio | Kuvat: Hanna Juntunen Xavierille konsernipalkinto erinomaisista suorituksista Tinkaamallakaan ostopäällikkö Xavier Rodriguez ei suostu näkemään saamaansa AGCOn huippupalkintoa henkilökohtaisena saavutuksenaan. Olkoon sitten. Puhutaan kollektiivisemmin, vaikka tosiasiassa palkinto on osoitettu juuri Xavierille, tälle valovoimaiselle ostopäällikölle. Espanjalaissyntyinen, ja vastikään Suomen kansalaisuuden saanut Xavier on tuttu mies Linnavuoressa. 10 työvuotensa aikana hän on ehtinyt tulla tutuksi myös AP:n muillakin tehtailla, Brasiliassa ja Kiinassa. Kaikkialla miestä kiitetään. Ja entä se palkinto! AGCOn konsernijohto jakoi tänä vuonna ensimmäisen kerran historiansa aikana merkittävän ”Global Commodity Manager of the Year” -palkinnon. Palkinto jaettiin yhdelle hankinnan 25:stä globaalista ostopäälliköstä ja sen siis sai Xavier Rodriguez (Engine Components Commodity) Linnavuoresta. Palkinnon perusteina ovat erinomaiset suoritukset hankintatoimen tehtävissä seuraavilla osa-alueilla: liiketoiminnan edistäminen, yrittäjyys, johtajuus ja ryhmätyöskentely. – Aivan ehdottomasti haluan todeta, että palkinnon saimme me, en vain minä. Eikä palkinto ole ainoastaan koko osto-organisaatiollemme, Kiinaa ja Brasiliaa myöten, vaan myös tuotekehitys on ollut mukana. Esimerkiksi ilman Karin (Aaltonen), Juhan (Tervala) ja Ricardon (Huhtala) joukkueiden tukea ei olisi tullut palkintoa, eikä mistään mitään, sanoo Xavier painokkaasti. – Ja totta kai kiitos tuesta kuuluu myös Teuvolle (Mehtänen), jonka kanssa globaalia toimintatapaa on jalkautettu AP:n hankintaorganisaatioon. – Kaikkiaankin tässä ostotoiminnassa on kysymys joukkuetyöskentelystä ja joukkueessa valmentajalla on luonnollisesti oma merkityksensä. – Työmme on paljon laajempaa kuin pelkästään hyvien toimittajien etsimistä. Pidän äärettömän 6 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI Onnea palkitulle! Palkinnon Xavier Rodriguezille ojensivat ostojohtaja Teuvo Mehtänen (vas.) ja AGCOn EAME-alueen Vice President Torsten Dehner. tärkeänä ostajien ennakoivaa yhteistyötä suunnittelun ja kaikkien muidenkin toimijoiden kanssa, samoin laajaa kustannustietoutta ja kaikkien teknisten päätösten oikea-aikaista jakamista. Yhteispeli eri joukkueiden kesken tuottaa tuloksia, toteaa Xavier. Palkittu ostopäällikkö näkee moottoritehtaan tulevaisuuden valoisana. – Olemme olleet edelläkävijöitä ja sellaisena tulemme olemaan jatkossakin, niin uskon. – Vaikka nyt on vaikeaa, on sen keskellä hyvä muistaa, että maatalouskonemarkkinat tulevat nousemaan ja me olemme siinä nousussa mukana. Korkeatasoinen moottorikehitystyömme tulee saamaan palkintonsa, ja kiitokset käyttäjiltä. Matka on edelleen haasteellinen, mutta ehdottomasti kiinnostava sekä innostava, Xavier Rodriguez toteaa. uutisia & terveisiä KIINASTA Teksti ja kuvat: Juha Tervala Isekin audit. Uusi maalauslinja. Muutto uudelle tehtaalle saatu päätökseen H uhtikuun puolessa välissä traktorituotanto lopetettiin vanhalla tehtaalla ja viikonlopun aikana myös toimihenkilöt muuttivat upouuteen viihtyisään toimistoon. Haasteena on nyt pitää tilat ensiluokkaisessa kunnossa niin tehtaalla kuin toimistoissakin, joten meidän jokaisen tulee puuttua välittömästi mahdollisiin epäkohtiin. Kiinan tehdas on ensimmäinen AGCOn itse perustama, sillä kaikki muut on hankittu yritysostojen myötä. Haluamme esitellä siistiä ja modernia tehdasta 8. syyskuuta AGCOn ylimmälle johdolle ja lehdistölle, jolloin tehdas virallisesti avataan. Kaikki siirretytkin moottorikokoonpanoon ja koekäyttöön liittyvät laitteet on saatettu käyttökuntoon uudella tehtaallamme ja jälleen on syytä kiittää Linnavuoren tukijoukkojamme. Olemme aloittaneet myös moottoriaihion kokoonpanon koulutuksen ja kesän aikana otamme sen omaan tuotantoon. Tehdas alkaa olla siis iskussa, mutta harmittavasti moottorimäärät tuntuvat vain vähenevän. Greenfield -tehtaan toiseen vaiheeseen sisältyy uusi massiivinen maalauslinja, jossa myös moottoreiden maalaus on aloitettu. Maalausprosessi ja myös maalitoimittaja ovat uusia ja lopputuloksen pitäisi olla aikaisempaakin laadukkaampi. Kuvassa näkyvat moottorit ovat pohjamaalattuja AGCO Power Tier4Final moottoreita, eivätkä suinkaan Caterpillarin valmistamia, vaikka väristä voisi näin päätellä. Toukokuun alusta lähtien on traktorituotantoa ajettu ylös. 8.5. jää historiaan päivänä, jolloin ensimmäinen Centurion -traktori rullasi ulos uuden tehtaan tuotantolinjalta. Projekti on valtava satsaus AGCOlta, joten jopa pääjohtaja Richenhagen huomioi tämän viestissään paikalliselle ja globaalille tiimille. Nanjingin messuilla kävimme tukemassa Centurion traktorin Kiinan lanseerausta, vaikkei sitä tänne kotimarkkinoille tulla vielä toden- teolla myymään pariin vuoteen. Kiinan tukiprosessi vie testeineen kauan, joten kiinalainen maanviljelijä voi saada uutta traktoriamme kilpailukykyiseen hintaan vasta vuonna 2017. Pidetty työtoverimme ja ystävämme Toshiharu Arai jäi huhtikuun lopussa ansaitulle eläkkeelle palveltuaan yhtiötä yli 40 vuotta ja siitä viitisen viimeistä vuotta täällä Kiinassa. Hänellä on ollut merkittävä rooli uusien tehtaittemme perustamisessa, joten eiköhän siinä ole aihetta ihan erilliselle artikkelille johonkin Sisukkaan seuraavista numeroista. Kaikki Linnavuoren kolleegamme varmaan yhtyivät kiitoksiimme, kun hyvästelimme hänet kotimatkalle koko moottoritiimillä illallisen merkeissä. Ensimmäinen ulkopuolinen asiakkaamme ISEKI Japanista halusi auditoida uudet prosessimme 18.-19.5. ja oli selvästi tyytyväinen näkemäänsä. Ensimmäiset erät uusia Tier4Final -moottoreita on jo heille toimitettukin. Hyvää kesää ja lomaa, kun sen hetki koittaa! Juha Moottoriaihiokoulutusta O-P Poutalan johdolla. Centurionin lanseeraus Nanjingin messuilla. Ohi on! Arain viimeisen työpäivän leimaus. N:O 2/2015 | KESÄKUU 7 LAATUNURKKA Teksti: Mika Moisio | Kuva: Hanna Juntunen Viime vuoden lopulla kirjoittelin laatunurkassa ongelmanratkaisun kehitysmahdollisuuksista. Juuri ennen tämän Sisukkaan deadlinea, kuin ultravioletin värinen välähdys koekäyttökopista, tarjoutui kokeiluun mainio tilaisuus. Tarkkasilmäinen koekäyttäjä löysi UV-valolla pienen öljyvuodon alun. Vuotoepäiltyjä moottoreita ilmaantui piankin korjausta odottamaan muutamia lisää. Tällöin alkoivat hälytyskellot soida. Kyseistä osaa käyttävät moottorit laitettiin valmistus- ja lähetyskieltoon. Ruposen Harri keksi, että tässähän on nyt tilaisuus harjoitella sitä, mistä olet aina haaveillut – selkeästi organisoitua ongelmanratkaisua. Näin sainkin tehtäväkseni hoitaa tämän ongelman ratkaisemista. Alustavasti päätettiin, että kaikki irtomoottorit on tarkastettava riippumatta siitä missä ne ovat. Asiakkaan pitkän koekäytön ja luotettavaksi havaitun tarkastuksen vuoksi valmiiden traktoreiden tarkastusta ei nähty tarpeelliseksi. Asiakas päätti kuitenkin tehostaa tarkastusta ja vei tiedon lopputarkastukseen. Onnekseni ongelman juurisyy oli tällä kertaa selvä kuin humanisti vappuna. Näin päästiin heti korjaamaan ja rajoittamaan ongelmaa. Ongelmanratkaisutiimi organisoitui siten, että jokaisella oli selvä vastuualue: ”asiakkaalla olevat moottorit”, ”toimittaja ja osavarastot”, ”valmiit moottorit”, ”hyvien osien organisointi tuotantoon” ja ”tiedonkulku”. Saamani raportointinakin johdosta sovittiin selkeästi vastuualueittain mitä tietoa tarvitsen eteenpäin raportoitavaksi, tyypillisesti kahdesta kolmeen asiaa. Päivässä saatiin selvitettyä moottorimäärä asiakkaalla ja omassa varastossa, tarkastettavien osien määrä, toimittaja aloitti tarkastukset, ilmakuljetusten tarve selvitettiin ja oli suunnitelma ongelman etenemisen estämisestä asiakkaan tuotantolinjalle. Kaikilla tiimiläisillä oli oma selkeä tehtävä ja tavoite. Raportointiajoiksi oli sovittu kello 12 ja kello 16, johon mennessä tilannepäivitys kopsahtaisi tietoa tarvitsevien ruudulle. Näin saatiin tiedonkulkukin kuntoon. Timo Kivikytö tarkastaa mahdollisia öljyvuotoja koekäytössä. 8 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI Tästä tapauksesta tähän mennessä opittua: Hyvää • ylimääräisen viestinnän väheneminen • resurssien tehokas käyttö • motivoitunut tiimi Kehitettävää • viestintä ei heti toiminut suunnitellusti • ylimääräinen asioiden sähköposteissa pyörittely • voitaisiin päättää ottaa käytännöksi Tilanne jatkuu vielä tämän kirjoittamisen jälkeen. Alku näyttää lupaavalta. Ongelmanratkaisun selkiyttämisessä näen erittäin suuren potentiaalin. # 1 asiakkaan laatukokemuksena vuonna 2016 APS – ajankohtaista Teksti: Mika Siukola LEAN-Akatemia arvioi Jottei tämän kertainen kirjoitus olisi ainoastaan sinivalkoisten lasien läpi kirjoitettua, niin tällä kerralla APS-/ LEAN-toiminnan tasoa, onnistumisia ja kehittämiskohteita peilataan myös ulkopuolisten arvioijien antaman palautteen kautta. Tähän tärkeään palautteeseen tuli mahdollisuus, sillä maaliskuussa Linnavuoren APS/ LEAN-toiminnan tasoa arvioivat tehtaallamme AGCO:n LEAN-Akatemian arvioijat kahden päivän ajan. Lean-arviointipalaute ja jatkotoimenpiteet Edellinen vastaava APS-/LEAN-arviointi tehtiin vuonna 2012 ja saavutimme silloin kokonaispisteinä 48%. Yhdentoista arviointikategorian osalta olivat tulokset pääsääntöisesti samalla tasolla, tai hieman kehittyneet, aikaansaaden kokonaistuloksen 49%. Vastaavasti AGCO:n eri tehtaiden tuoreimmat LEAN-arviointitulokset vaihtelevat 41%-69%:n välillä. Pitkäjänteistä kehittämistä sekä sitoutumista tarvitaan jatkossakin, jotta olisimme AGCO:n parhaiden tehtaiden tasolla. Arvioinnin yksityiskohdista ja tuloksista voisi vielä väitellä, mutta rehellisesti on todettava, että tämä arviointi antoi meille hyvän ja kattavan kuvan nykytilasta ja kehitystarpeistamme. Arviointipalaute vahvisti käsitystämme siitä, että olemme viimeisen vuoden aikana aloittaneet tekemään oikeita asioita toiminnan kehittämiseksi. Arvioijat antoivat myönteistä palautetta isompien avainkehitysalueiden osalta eli päivittäisjohtamispalaverien (Shopfloor Management) ja 6S-toimintojen käynnistämisestä ja kehittämisestä sekä 6-hallin Power Up-projektin toteutuksesta. Heitä miellytti myös henkilöstön kehitysmyönteisyys ja erityisesti joidenkin team leadereiden suhtautuminen kehittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Edellä mainittujen myönteisten johtamis-ja kehittämiskäytäntöjen jatkokehittämiseksi arvioijat nostivat esiin 6S-toiminnan kehittämisen pysyväksi, visuaaliseksi ja tehokkuutta lisääväksi sekä ongelmanratkaisurutiinien ja valmennus (coaching)konseptin aikaansaamisen ja kytkemisen päivittäisjohtamispalaverien käytäntöihin. Kehityskohteiksi tulivat myös standardisoidun työn ja esimiesten standardisoidun työn kehittämisen toteuttaminen ja pitkän tähtäimen taktisten toteutussuunnitelmien aikaansaaminen eri alueille. Kaiken kaikkiaan meillä on vielä yhteisesti tehtävää toiminta-, kehittämis- ja johtamistapojen kanssa sekä niiden laajentamisessa. Mutta suunta on oikea, kun pala kerrallaan rakennamme yhteistä tulevaisuutta. Välipalautteena voinkin hyvin mielin lausua kiitoksen koko henkilöstölle APS-/ LEAN-asioiden edistämisestä! Rentouttavia kesän lomahetkiä toivottaen, Mika Siukola N:O 2/2015 | KESÄKUU 9 POWER UP Teksti ja kuvat: Ulla Aurio Kehittämisen asiantuntijat ONNISTUVAT! Olenkohan koskaan viettänyt vastaavanlaista päivää moottoritehtaassa. Todennäköisesti en. Ainakin tämä päivä, eli päivä kutoshallissa PowerUp -projektin nuoren tiimin seurassa, tämä tulee jäämään ikuisesti mieleeni. Miksi? Siksi, että päivä on täynnä energiaa, myös innostusta ja uskoa tulevaisuuteen. Minä en ole täällä valamassa sitä uskoa näihin nuoriin, mutta he valavat sitä minuun, ja koko ympäristöönsä. Nuoret, heillä tarkoitan tässä ja nyt PowerUp- tiimiläisiä, Petri Järvistä, Timo Karhusaarta, Vesa Majuria, Ida Nummelaa ja Hanna Uusitaloa. Tiimiin kuuluvat lisäksi Heikki Salovaara sekä BeeWaTec-rakentajat Marko Kangasvieri ja Toni Välilä, jotka eivät tällä kertaa ole paikalla. Projektipäällikkönä PowerUpissa toimii Timo Koota, joka näyttää saavan tiimiläisiltä arvostavat kiitokset. Ja mikä sitten on tämä PowerUp-tiimi? Kysymyksessä on taitavista yksilöistä ja lahjakkaista nuorista moottoriosaajista koottu ryhmä, joiden tehtävänä on ollut kehittää, kokemustaan, osaamistaan, oivalluksiaan ja ammattitaitoaan käyttäen, uusi tapa tehdä moottoreita. Sellainen tapa, että hukkaa ei tule. – Ja sen me olemme tehneet. Olemme luoneet toimivamman, ergonomisemman, vähemmän edestakaista kävelyä vaativan, kaikilla tavoilla järkevämmän tavan tehdä moottoreita linjassa. Uusi tapa on myös nopeampi, siis tuottavampi ja taloudellisempi, mutta samalla myös teki- 10 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI jäänsä vähemmän kuormittava, kertovat kehittäjät. sa, kuulen nuorten sanovan kuin yhdestä suusta. Listaan kuuluu sekin, että tiimiläiset ovat löytäneet mallin tuoda osat mahdollisimman lähelle kokoonpanijaa, jotta turhat liikahdukset ja hakureissut jäisivät pois. – Voit muuten pistää sitte sille jutulles otsikoksi, että ”KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJAT ONNISTUVAT”. Lupaan laatia otsikon heidän toiveittensa mukaan. No, miltä näyttää tulevaisuus? – Se riippuu meistä! Tämän heittää Karhusaari. Kumarran kunnioituksesta. Lupaan soittaa uudelle pääministerille ja kehottaa häntä pikaisesti vierailemaan Linnavuoressa, AGCO Powerin tehtaalla. Osataan niitä uusia prosesseja luoda täälläkin, aion sanoa Sipilälle. Nämä pojat ja tytöt ovat pudottaneet työkuormaa kehittämänsä prosessin myötä noin 10 prosentilla ja nopeuttaneet moottorin valmistumista 14-16 minuutilla. Se on paljon. – Me teemme tätä innostuneina, koska haluamme, että työmme pysyy Suomes- OPETTAVAINEN PROJEKTI – Meille jokaiselle tämä on ollut äärettömän opettavainen projekti. Olemme rakentaneet, piirtäneet, pysähtyneet miettimään, luoneet spagettidiagrammeja, kehittäneet uusia reittejä, helpottaneet, keventäneet, käyttäneet välillä päätämme, välillä tietokoneita, kuulleet asiantuntijoita, haastatelleet asentajia ja niin edelleen. Meillä on ollut myös koko ajan vahva luottamus tekemiseemme. Tiedämme, että olemme onnistuneet. – On ollut hienoa voida vaikuttaa. Tuntuu myös hyvältä, että meitä on kuultu, ”Olemme luoneet toimivamman ja kaikilla tavoilla järkevämmän tavan tehdä moottoreita linjassa.” Onnistunut joukkue: Timo Karhusaari (vas.), Petri Järvinen, Timo Koota, Vesa Majuri, Hanna Uusitalo ja Ida Nummela. toteavat nämä kehittämisen asiantuntijat. Yhdessä he myös toivovat, että linjassa työskentelevien moottoreita kokoavien ihmisten ääntä kuultaisiin kaikkialla tehtaassa yhä useammin, ja yhä enemmän. – Me ollaan tämän firman yksi tärkein lenkki. Me tehdään rahat! Kirjoita vaan tuokin, kuulen joukkueen huutelevan perääni. Äänessään iloa ja ironiaa, myös mahtavaa itsetuntoa. Tapaamisemme aikana selviää, että kokonaisprojektista puhuttaessa ei sovi unohtaa myöskään työnjohdon eli Henri Äijälän ja Jarkko Takalan sekä vuorovastaavan Jonne Nousiaisen antamaa tukea. Myös Team Leaderit Arto Ylitarvas ja vitoshallin vahvistuksemme Matti Tähkäaho ovat vahvasti mukana touhussa. LOGISTIIKKATIIMI Logistiikkatiimi on toinen uusien menetelmien kehittämiseen perehtynyt kutoshallin joukkue. Siihen kuuluvat Timo Arola, Aki Blomqvist (projektin vetäjä), Harri Brusi, Taru Irri, Antti Koivisto, Noora-Liina Nurminen ja Tomi Saari. Päätän kaapata heidätkin ” katsastukseen” johonkin seuraavista Sisukkaista. Tuotannonkehitysinsinööri Timo Kootan mukaan kutoshallin tiimit ovat loista- via. – Kuun vaihteen muutoksetkin sujuivat kuin suoraan oppikirjasta. Olimme hyvin valmistautuneita, pystyimme ratkaisemaan kaikki vastaan tulleet ongelmat lennossa, ja onnistuimme starttaamaan tuotannon käytännöllisesti katsoen ilman ongelmia. – Koko porukalle esiteltiin uudet työvaiheet pienryhmissä projektiryhmän toimesta. Projektitiimi onkin nyt todella hyvässä vauhdissa, hyvällä hengellä varustautunut, ja motivaatio on 120 %. Toivon, että työnantajamme ei sivuuta eikä tulevaisuudessakaan unohda meidän panostamme, koska mielestäni olemme olleet todella hyviä, sanoo kiitollinen Timo Koota. N:O 2/2015 | KESÄKUU 11 TERVEYDEKSI Teksti ja kuvat: Ulla Aurio Pyydän eläkkeelle siirtyvää Mauri Rinnettä kuuntelemaan viimeisenä varsinaisena työpäivänään vielä kerran moottoritehtaan sydänääniä. – Ihan jees, tasaista hurinaa, ilman ”sivukilkatuksia”, vähän vaimeutta nyt, mutta voimistunevat taas, lääkäri sanoo. – Ehkä kaikki kuitenkin tarvitsisivat vähän lisää syvänäkökykyä. Ehkä esimiehillä pitäisi olla enemmän aikaa henkilöjohtamiseen. Ehkäpä ongelmien esiin tullessa jokaisen kannattaisi keskittyä useammin niiden ratkaisemiseen kuin ”syyllisten” etsimiseen. Ehkäpä aina olisi hyvä muistaa kohtuullisuus, kohtuus kaikessa. Ehkä. Toimivan työyhteisön peruspilarit. Eläkkeelle siirtyvän lääkärin mielestä ILMAPIIRIN MERKITYS ON YHÄ SUUREMPI Lähes 40 vuotta sitten Mauri Rinne valmistui lääkäriksi. Lähes 30 vuotta sitten hän erikoistui työterveyshuoltoon. Yli 20 vuotta mies toimi Nokialla rengastehtaan lääkärinä. Ja yli kuusi vuotta agcolaiset ovat saaneet pitää Rinteen ”omanaan”, tuttuna, turvallisena ja osaavana työterveyslääkärinään. Nyt hän jää eläkkeelle. Finlasta. Tehtaan työterveyspalvelujen järjestäjä on virallisesti Finla Työterveys, entiseltä nimeltään Tampereen Työterveys ry. Finlan ”rivistöstä” saadaan Linnavuoreen myös Mauri Rinteen työn jatkaja. Hän on työterveyslääkäri Kirsi Polvi. Pitkä ammatillinen taival on tarjonnut Mauri Rinteelle mahdollisuuden tarkastella suomalaisen työterveyshuollon kehitystä työterveyshuoltolain voimaantulosta 1979 lähtien. – Aluksi painopiste oli työhygieniassa eli fysikaalisissa ja kemiallisissa altisteissa. Sitten tulivat psyykkiset ja fyysiset kuormitustekijät, sen jälkeen työkykyä ylläpitävä toiminta ja kuntoutus. 2000-luvulla on panostettu erityisesti työkyvyn tukemiseen ja varhaisen tuen malleihin. Näkökulma on siirtynyt työolosuhteista enemmän henkilöstöön. Yrityksen ja työterveyshuollon välinen yhteistyö on tullut tärkeämmäksi, kertoo Rinne. 12 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI – Työhyvinvoinnin ongelmat ja työn tekemisen ongelmat ovat yhteisiä. Työ ja työelämä ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat mm. globaalistuminen, tekniikan kehitys ja ihmisten / asiakkaiden tarpeiden muuttuminen. Työssä on toistuvia häiriöitä, katkoksia ja poikkeamia, jotka eivät kuulu ”käsikirjoitukseen”. Työn sujuvuus kärsii – ja myös mielekkyys ja tuloksellisuus kärsivät. – Työhyvinvointia voi parantaa kartoittamalla työn ”muutoksia ja häiriöitä” ja hakemalla sitten yhdessä näihin ratkaisuja. Ilmapiiri- ja hyvinvointikyselyt antavat kyllä ”näyttäviä” pylväitä ja prosenttilukuja, mutta lopulta vähän konkreettisia eväitä työtoiminnan ongelmien vähentämiseksi, pohtii Rinne. Ennen kuin lääkäri Mauri Rinne antaa aikansa kotoilulle, musiikille, kirjoille, mieluisalle matkailulle ja viiniharrastukselleen, sitä ennen hän haluaa sanoa kiitokset kaikille agcolaisille. – Olen iloinnut paljon tästä omasta tiimistämme sekä siitä, että olemme saaneet työterveysjoukkueena toimia näin lähellä, suorastaan samassa pihassa, tehtaan väen kanssa. Sillä on ollut iso merkitys. Hyvää vointia kaikille. Kiitos näistä vuosista, sanoo Rinne ja luovuttaa tehtävänsä ja työhuoneensa Kirsi Polvelle. MOOTTORIHISTORIA Teksti: Arto Lehtimäki 411 C – suoraan lakkiaisiin Vuonna 1979 saatiin 11 C -sarjan moottoriperhe täydelliseksi. Aiemmin esiteltyjen 3- ja 6 -sylinteristen C -moottoreiden mukaisesti suunniteltu 411 C korvasi 15 vuotta valmistuksessa olleet nelisylinteriset kuivaputkimoottorit. Verrattuna aiempaan 411 B -versioon, uusia osia olivat esim. sylinteriryhmä, sylinterikansi, kampiakseli, mäntä, nokka-akseli sekä poistosarja. Perusmoottorissa muutos oli siten melkoisen laaja. Iskunpituus kasvoi 6 mm ja sylinterimitat vastasivat nyt muita 11 C -sarjan moottoreita (1,1 l / sylinteri). Polttoaine- sekä sähkölaitteet olivat edelleen englantilaisia, valmistajina CAV ja Lucas. Ahdin oli Holset H1. TEKNISIÄ TIETOJA 411 C -moottori esiteltiin Valmet -traktoreiden uudistuneessa mallistossa. Traktoreita kutsuttiin ”valkolakiksi” tai ”ylioppilas -malliksi” ohjaamon valkoisen katon innoittamana. Tarjolla oli aluksi sekä ahtamaton että ahdettu vaihtoehto. Mallit olivat 702/703, 903 ja 1102/1103. Niistä ahtamattomat 702/703 -mallit korvattiin vuonna 1980 kevyesti ahdetuilla 802/803 -malleilla. Samoin kävi suurimmille malleille 1102/1103, joiden tilalle esitel- tiin 1203 -traktori. Sen erikoisesta 411 CXmoottorista tarkemmin seuraavassa Sisukaslehden numerossa. Muita 411 C/CS -moottoreiden käyttäjiä olivat Rosenlewin Sampo- sekä tanskalaiset Dronningborg -puimurit. Samoin pyöriviä kaivinkoneita valmistavat ARA, Lokomo ja Lännen Tehtaat. Kaivurikuormaajiin 411 C/CS -moottoreita käytti ruotsalainen Hymas sekä Lännen Tehtaat ja Valtra. Metsäkonekäyttäjiä olivat Ponsse, Valmet ja myös Volvo BM Valmet. Muina käyttökohteina olivat Orasvuon OK- ja Valmet -trukit sekä Valmet -pyöräkuormaajat. Lisäksi Orasvuon Konepaja valmisti satamakäyttöön vetokoneeksi ”OK-Tehomestareita” 411 CS -moottorilla. Myös aggregaatti- ja merimoottorit olivat ohjelmassa. 411 CSA oli viimeinen sarjaluonteinen autokäyttöön tarkoitettu nelisylinterinen moottori. Scan-Auto asensi markkinoimiinsa ”100sarjan” Dodge -kuorma-autoihin niitä huomattavan määrän. Ja varustettiin muutama Jeep Wagonerkin 411 CA -moottorilla. Malli 411C 411CS Iskutilavuus l 4,4 4,4 Sylinterin halkaisija mm 108 108 Iskun pituus mm 120 120 Suurin teho hv DIN/r/min 76/2200 (702) 107/2300 (1102) Vääntömomentti Nm/r/min 270/1200 370/1500 411 CSA -moottori näyttelyasussa Vakola (Valtion Maatalouskoneiden Tutkimuslaitos) suoritti Valmet 803-4 -traktorin 1000 tunnin käyttötestin vuosien 1980 1981 aikana. Traktorin 411 CS -moottori sai hyvät arvostelut. Se oli sitkeydeltään erittäin hyvä, ominaiskulutus oli melko pieni ja kaikkiaan moottori toimi käytännön töissä erittäin joustavasti. Vikojakaan ei juuri ollut. Etupään akselitiiviste uusittiin 69 käyttötunnin kohdalla ja myöhemmin yksi pakosarjan vaarnaruuvi irtosi. Siinä kaikki! Hyvästä arvostelusta huolimatta 411 Csarjan valmistusaika jäi melko lyhyeksi, kun uudistettu D -sarja alkoi korvata sitä vuodesta 1983 alkaen. FUTUURI Tälle palstalle haastamme futuristiset ja näkemykselliset agcolaiset kertomaan lyhyesti sanoitettuja tai piirrettyjä kuvia tulevaisuuden moottoritekniikasta, maatalouskoneiden hurjimmista ja häikäisevimmistä näkymistä, myös koko maatalouden murroksesta. Toimitus toivoo, että palstalle löytyy erinomaisen rohkeita ja häikäiseviä visiointeja, jopa fantasiointia. Lähettäkää viestejä päätoimittajalle, os. [email protected]. N:O 2/2015 | KESÄKUU 13 LYHYESTI Tekstit: Hanna Juntunen ja Ulla Aurio | Kuvat: Ulla Aurio Robottilahja yliopistolle Tampereen teknillinen yliopisto on saanut moottoritehtaalta lahjaksi robotin. Robottilahjoitus on suunnattu erityisesti ihmisen ja robotin yhteistyön tutkimiseen. Oppilaitosyhteistyössä yhteyshenkilönä toimiva valmistuspäällikkö Ville Yli-Jama kertoo, että AGCO Powerin päämääränä on lisätä kumppanuutta korkeakoulujen ja eri oppilaitosten kanssa. – Tulemme nostamaan myös insinööri- ja diplomitöiden määrää entisestään. – Uskon laajenevan kumppanuuden johtavan siihen, että pääsemme oppilaitosten Hallikoneet kanssa yhteistyössä aikaisempaa paremmin poimimaan maailmalta meille soveltuvia innovaatioita ja kehityssuuntia. Toivomme myös, että opiskelijoiden lisäksi sekä opettajat että tutkimushenkilöstö ovat paremmin tietoisia yrityksemme toiminnasta ja osaavat siten kohdentaa osaamistaan meihin, Yli-Jama toteaa. TTY:n päässä yhteyshenkilönä on linnavuorelaisille hyvinkin tuttu Kari Lyytikäinen, joka toimii nykyisin TTY:n tutkimuspäällikkönä. Kuvassa 2-hallin temppisolusta yliopistolle siirtyneen robotin asennustöissä Eero Tomi ja Kari T. Koskinen. -ua- tuovat helpotusta Henkilöstöosasto sai talven aikana viestejä sekä työnjohdolta että työntekijöiltä siitä, kuinka haastavaksi intranetiin ja muihin sähköisiin järjestelmiin pääsy koetaan halleilla. Viestin perusteella päätettiin tehdä yhdellä kertaa selvitys koko tehtaan tilanteesta ko. ongelman osalta. Selvityksen perusteella todettiin, että ongelmia ilmeni ainoastaan 5- ja 6-halleilla ja tähän lähdettiin hakemaan parannusta. 5- ja 6-halleille on hankittu kumpaankin kaksi täysin uutta tietokonetta, joiden tarkoitus on palvella nimenomaan työntekijöitä näissä halleissa. Koneet asennetaan mahdollisimman pian niiden saavuttua tehtaalle – viivästystä on aiheuttanut toistaiseksi muun muassa laitetoimittajan aikataulut. Koneiden tarkoitus on helpottaa työntekoa, vapauttaa työnjohtoa varsinaisiin tehtäviinsä sekä parantaa viestinnän saavutettavuutta. -Hanna Juntunen- Lähde: Nokia - Talonpoika teollisissa saappaissa/ SisuDiesel/Teemu Järventie Juuret 14 ”Mitä ei osata, se opetellaan.” Pauli Kajasvuori oli vasta kuudentoista vanha, kun hän meni töihin Linnavuoreen asentajan oppipojaksi lentomoottorikorjaamoon vuonna 1947. Pauli oli kouluesimerkki miehestä, joka ilman muodollista koulutusta voi päästä hyvinkin pitkälle, jos vain SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI tervettä maalaisjärkeä ja ahkeruutta riittää. Asentajaksi Pauli valmistui 1951. Vuosikymmenen puolivälissä hän eteni tarkastajaksi ja saman tien työnjohtajaksi. Kun lentomoottorityöt vähenivät, ryhtyi Pauli työkavereineen korjaamaan panssarivau- Portteihin on jo totuttu 1 vakava tapaturma 10 lievää tapaturmaa 30 omaisuusvahinkoa 500 läheltä piti -tilannetta Turvallisuushavainnot vähentävät tapaturmien määrää Konttoriaulan portit ovat olleet nyt muutaman kuukauden käytössä. Pienen alkuhämmennyksen jälkeen uusiin kulkujärjestelyihin on totuttu. Myös kantatehtaan vilkasliikenteisen pääportin sulkeminen henkilöliikenteeltä on lisännyt merkittävästi turvallisuutta, se myönnetään yleisesti. Kunnossapitopäällikkö Erno Lindroos tietää, että joitakin, kahden tehtaan väliä liikennöiviä, monien porttien kautta ajaminen joskus harmittaa. – Portit ja aitaukset antavat meille kuitenkin turvallisen tiedon sisällä olijoista mahdollisen katastrofin sattuessa, Erno toteaa. -ua- Yhtä vakavaa tapaturmaa kohti sattuu useita lieviä tapaturmia ja vielä useampia läheltä piti -tilanteita. – Sama lainalaisuus on nähtävissä myös meillä. Vain yksi tapaturma ja kohta sata tehtyä turvallisuushavaintoa! Nykyinen erinomainen tapaturmatilanne ei kuitenkaan yksin ole seurausta suuresta turvallisuushavaintojen määrästä. Kysymys on asenteiden muuttumisesta työturvallisuutta korostavaan suuntaan. Hyvä me! Suunta on oikea, sanoo henkilöstöjohtaja Petri Laakkonen. ÄÄNESTYS AGCO POWER VUODEN 2015 SISUKAS KENESTÄ VUODEN SISUKAS? Kilpailu julistetaan ja äänestys käynnistyy syksyllä. Kesämietiskelyt aiheen ympärillä sallitaan! Tulos julkistetaan ja voittaja palkitaan joulukuussa. nujen moottoreita. Mieleen ei tullut sanoa, että ”en mä sellaista osaa”. Asenne kun oli sellainen, että mitä ei osata, se opetellaan. – Seuraavaksi alkoikin suihkumoottorikausi, kun Vampiret tulivat 1950-luvun puolivälissä. Marbore-opetusmoottori leikattuna vuonna 1958. Kuvassa työnjohtaja Kyösti Pesonen (vas.) ja suunnittelija Pauli Kajasvuori. N:O 2/2015 | KESÄKUU 15 MINIPALOJA Uutta pintaa Tehtaan edustalle saadaan uutta asfalttia. Kakkoshallin ja Linnavuorentien välisellä alueella saneerataan kesän alkupuolella kulkuväylien vaurioituneita osia. Lisäksi moottoripyöräparkki asfaltoidaan ja vitoshallin nurkallekin on luvassa tuore pinnoite. -ua- KIRJASTOSTA ammattikirjallisuutta Sinetistä löytyviltä kirjaston sivuilta Sinet > HR > Kirjasto ja lehdet löydät tietoa lainattavissa olevasta ammattikirjallisuudesta. Sivuilta selviää kirjan nimi, sijainti ja yhteyshenkilö, jolta voit pyytää kirjaa lainaksi. Valtran sokeriruokopuimuri AGCO esitteli Brasiliassa, Ribeirão Pretossa pidetyillä Agrishow -messuilla uuden sokeriruokopuimurin, tyypiltään Valtra BE 1035e. Tuote valmistetaan Brasiliassa ja siihen voiman antaa AGCO Powerin Linnavuoressa valmistettu 9,8-litrainen moottori. – Olemme jo aloittaneet sarjatoimitukset tähän mielenkiintoiseen uuteen tuotteeseen, kertoo tuotehallintajohtaja Kari Mettälä. -ua PELASTUSHARJOITUS 1-HALLISSA Kolmen vuoden välein pidettävä pelastusviranomaisten määräämä pelastusharjoitus pidettiin tällä kertaa 1-hallissa. Tapahtuman jälkeen pidetyssä palautetilaisuudessa harjoituksen johto arvioi harjoituksen menneen pääosin moitteetta. Merkittävimmäksi kehittämiskohteeksi nousi tapahtumahetkelle hallissa työskentelevien henkilöiden määrän selvittäminen, joka on erittäin hankala varmistaa. Korjaavia toimenpiteitä on jo mietitty ja niistä infotaan henkilöstöä lähiaikoina. -ua- Sisun Likat lenkillä Reilu 20 agcolaista likkaa lähti nautiskelemaan tuulisesta mutta aurinkoisesta lenkkisäästä Tampereelle lauantaina 23.5. ja samalla tukemaan Suomen Reumaliitto Ry:tä. Lenkkimatkaa kertyi toisille 3 ja toisille 9 km. Viihtymisestä vastasivat Jonne Aaron ja Jari Sillanpää. Viihteestä ei toki ollut pulaa myöskään lenkin aikana, esimerkiksi ”ruotsalaista hierontaa” tarjonneen tulevan sulhasen palveluita testattiin lenkkipolun varrella! Ihan kaikki Sisu-likat eivät ehtineet kuvanottohetkellä paikalle. –hjSisun Likat yhteiskuvassa. Kuva: Inka Nevala 16 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI AGCO 25 vuotta Kesäkuun AGCO juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan, tosin sen brändien historia ylettyy paljon kauemmas, jopa 1800-luvulle. Samoin AGCO Powerkin, osana AGCOa, viettää jo 73. vuottaan. Merkkivuoden juhlistamiseksi henkilöstöä muistetaan pienellä kesäyllätyksellä jo juhannusviikolla! AGCO tunnetaan maailmanlaajuisesti juurikin sen omistamien brändien kautta. Toimintaa on yli 140 maassa ja kaikissa maanosissa. AGCO on ainoa globaali maatalousalan koneiden valmistaja Fortune 500-listalla. Mutta ei AGCO pelkkä konevalmistaja ole, vaan se myös määrittelee toiminnoillaan ja innovaatioidensa kautta miten maata tulevaisuudessa viljellään. KYSYMYS AGCO POWER Kuinka paljon agcolaisia on tällä hetkellä kaikkiaan? Oikea vastaus seuraavalla sivulla. PERHEUUTISET Aija pyytää SIISTEYTTÄ Paikallislehden yleisönosastossa ja Linnavuoren asukkaiden kannanotoissa on näkynyt harmitus tupakantumppien aiheuttamasta epäsiisteydestä ennen kaikkea Vuorenhovin läheisyydessä, alueella, jossa kulkee muun muassa paljon lapsia ja nuoria. Ympäristöinsinööri Aija Koivuranta on lähettänyt asiaa koskevan ”paimenkirjeen” ja pyytää tupakoitsijoilta siisteyttä. – Älkää tumpatko jätteitänne pitkin teitä, vaan viekää tumpit roskiin työpisteelle palatessanne. Jos koette, että roskiksia on liian vähän, ilmoittakaa allekirjoittaneelle, toteaa Aija kirjeessään. -ua- Kirpputori Sinetissä! Tehtaan Sinettiin on avattu AGCOn henkilökunnalle tarkoitettu kirppis. Käytetty tavara vaihtaa siellä helposti omistajaa ilman turhia ulkopuolisia välikäsiä. Muista, että toisen turhake voi olla toisen aarre! –hjTeksti ja kuva: Hanna Virtamo Edvin Yli-Jama syntyi 8.10.2014. ONNEA ISÄ-VILLELLE JA KOKO PERHEELLE! (Lähetä Sinäkin merkkipäivä-, hää-, syntymä- tai muita kuviasi Sisukkaaseen!) KIITOKSET Tehtaan laskettelukerhon vuotuinen reissu Himokselle järjestettiin tänä vuonna huhtikuun lopulla. Olosuhteet eivät olleet enää parhaat mahdolliset, mutta löytyi sieltä myös muutama luminen rinne. Sesongin ulkopuolella hinnat olivat edulliset, joten laskettelijoiden varat riittivät luxusmökkiin. – Siellä saimme rankan laskettelupäivän jälkeen nauttia ulkoporeammeesta ja hyvästä ruoasta, kertovat urheilijat. Kuvassa ”leiriläiset” Tuukka Piirto (vas.), Markus Iivonen ja Petri Vaulo. Kiitos kaikille ottaessanne osaa suureen suruumme. Mervi Koivikko Merkkipäivääni muistaneita lämpimästi kiittäen. Hyvää kesää kaikille! Jukka Matikainen N:O 2/2015 | KESÄKUU 17 AGCO POWER ORGANISAATIOMUUTOKSET Kevään aikana aloittaneet henkilöt: Laatuosastolla Antti Huttunen on aloittanut Quality Engineerin tehtävässä 17.3. alkaen ja Pasi Sundell 1.6. alkaen määräaikaisessa Quality Engineerin tehtävässä. Kirsti Lomma on aloittanut talousosastolla Assistant Accountantin tehtävässä 30.3. alkaen. Tuotekehityksessä Aki Karjalainen on aloittanut Development Engineerin tehtävässä 1.4. alkaen ja Kalle Ahola Design Engineerin tehtävässä 1.6. alkaen. Katja Sorjamaa on aloittanut APS-osastolla APS Engineerin tehtävässä 11.5. alkaen. Kevään aikana tapahtuneet organisaatiomuutokset: Jukka Vappula on siirtynyt Valtralta Director, AGCO Power Global Technical Services, Parts & Quality-tehtävään 1.4. alkaen. Seija Saarinen on nimitetty Financial Controller EAME & IT tehtävään 1.4. alkaen. Toivo Sokka on vakinaistettu 1.5. alkaen ja hän toimii Development Engineerin tehtävässä tuotekehityksessä. AGCO POWER -henkilöstölehti n:o 2/2015 kesäkuu Lisäksi tuotannossa on jaettu uusia vastuualueita päälliköiden kesken. Paavo Tanni vastaa jatkossa Linnavuoren moottorituotannon lisäksi myös Tesoman tuotannosta, Ville Yli-Jama vastaa osavalmistuksen lisäksi globaaleista toiminnoista sekä tuotannon ja kokoonpanon kehityksestä. Pekka Helminen on ottanut vastuulleen kunnossapidon hammaspyörien rinnalle. Ilkka Tuovinen on nimitetty Supply Planning & Delivery Managerin tehtävään 1.5. alkaen ja hänen uusi Supply Delivery & Planning-osasto siirtyy tuotannon organisaatioon. Teemu Järvinen laatuosastolta on siirtynyt 15.6. alkaen USA:n Jacksoniin jälkimarkkinoinnin tehtäviin. Pasi Sten puolestaan on siirtynyt laatuinsinööriksi laatuosastolle 1.6. alkaen. SISUKAS Seuraava SISUKAS-lehti ilmestyy lokakuussa 2015. • Päätoimittaja: Ulla Aurio • Taitto: Grafal Oy Armi Lylykangas www.grafal.com • Painopaikka: PK-Paino Oy www.pkpaino.com Jos haluat antaa palautetta tämän lehden sisällöstä, niin kirjoita vapaamuotoinen palautekirje ja pudota se SISUKAS-lehden laatikkoon, joka on sijoitettu pääportin vieressä olevan postikopin seinään. Voit lähettää palautetta sähköpostitse: [email protected]. Kevään aikana eläkkeelle jääneet henkilöt: Kalle Sarkki on jäänyt eläkkeelle 1.5. alkaen moottoriasentajan tehtävästä tuotekehitysosastolta. www.agcopower.com Vastaus sivun 19 kysymykseen: Agcolaisia on kaikkiaan vähän yli 20 000. PÄÄTOIMITTAJAN PALSTA J okin uusi fiilis vallitsee nyt täällä moottoritehtaalla. Kuulen sen. Tunnen sen. Ja näen sen. malla, no sillä juuri, sillä suomalaisella sisulla!” Sen fiiliksen erityistulkit tapasin tuolla kutoshallissa. Uskomaton nuorten joukkue! Kiitos teille kaikille. Tartutitte ihmeellisen elämän palon ja valon tällaiseen vanhempaankin. Samana päivänä riensin kutoshallilta uuteen kohteeseen, tapaamaan muuatta moottorikonkaria. Hän sanoo ajatelleensa aina itsestään ja kohdallaan, että ”minä olen tehtaan maine” ja että ”minä olen tehtaan menestys”. PowerUp -joukkueen suusta kuulin muutamia kertoja todellisia voimasanoja: ”AGCOn tulevaisuus on meistä kiinni!” ”Me ollaan yksi firman tärkein lenkki!” ”Me tehdään rahat!” Ai että milläkö voi- – Jos kaikki ajattelevat niin, ei tehtaan pihalla ole ainuttakaan roskaa eikä täällä tehdä ainakaan huolimattomuuttaan koskaan, mitään moskaa, runoili konkari. 18 SISUKAS | AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI | Ulla Aurio, SISUKAS -lehden päätoimittaja Mielenkiintoinen aalto tämä laajentunut henkilökohtaisen vastuun ajatus, ja myös tämä menestyksen yksilöimisen malli. Se kuulostaa korvissani…. niin miltä ….. juuri siltä menestykseltä, yhteiseltä, kollektiiviselta sellaiselta. Hyvää kesää kaikille, mukavaa lomaa jokaiselle! Minä lähden nyt Imatralle! Ulla
© Copyright 2024