Tiimityönä nuorille liikunnan iloa Hyvä palvelu syntyy
VALTTORI uutiset Tiimityönä nuorille liikunnan iloa Hyvä palvelu syntyy osaamisesta WWW.VALTTORI.FI a a r en t o s im ta i i iste ip ittelyssä s E V ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 2 Tiimin työ takaa Pääkirjoitus Yhteistyö on voimaa Yhteistyöhön, yhdessä tekemiseen, sisältyy kutsu: tule mukaan, tehdään yhdessä. Siihen sisältyy toisista välittämistä, ja myös pyyntö tai avun tarjoaminen: auta minua, tehdään yhdessä tai voinko auttaa, tehdään yhdessä. Sodan jälkeen, jälleenrakentamisen aikana Suomessa tarvittiin yhteistyön voimaa. Sitä on tarvittu myös sen jälkeen ja tarvitaan jatkossakin. Lapset ja nuoret kehittävät yhteistyötaitojaan ensin kotona, sitten päivähoidossa, koulussa ja harrasteissa. Hyvänä esimerkkinä hienosti kehittyneiden yhteistyötaitojen tuloksesta on JJK:n A-nuorten menestys ikäluokkansa SM-jalkapallosarjassa. Urheilussa erityisesti joukkuelajit, kuten jalkapallo tai salibandy, tarjoavat hyvän mahdollisuuden yhteistyötaitojen kehittymiseen. Kuitenkin myös yksilölajeissa, kuten karting-ajossa, tarvitaan joukkuetta. Vaikka vain yksi toimii auton kuljettajana, muilla joukkueen jäsenillä on tärkeitä tehtäviä esimerkiksi mekaanikkona, neuvonantajana tai vaikkapa kisaeväitten valmistajana. Kaikki joukkueessa pyrkivät samaan päämäärään eli siihen, että oma joukkue menestyy. Aina ei tarvitse edes voittaa ollakseen voittaja. Menestyksen myötä nuorille kehittyy myös terve itsetunto, joka on aidon yhteistyön edellytys. Yhteistyö vaatii osapuolten keskinäistä hyväksyntää ja ehkäisee samalla syrjäytymistä. Hioutuneita yhteistyötaitoja tarvitaan myös työelämässä, kun yritys kilpailee tarjotakseen palveluitaan asiakkailleen. On puhallettava yhteiseen hiileen, jotta yrityksen asiakkaat menestyvät ja siten mahdollistavat yrityksen olemassaolon. Asiakkaiden menestys tuottaa menestymisen mahdollisuuden myös yrityksen työntekijöille. Työpaikka on sekoitus perinteisiä joukkuelajeja ja karting-ajoa: se sisältää sekä samaa työtä tekeviä että eri tehtävissä toimivia työntekijöitä, joiden yhteistyön toimivuus on tärkeää. Myös työilmapiiri on paljolti kiinni siitä, että yhteisöllisyys toimii. Jokainen voi kohdallaan miettiä, mitä on valmis tekemään työkaverin auttamiseksi. Maailman parantaminen kannattaa aloittaa itsestä, sillä siihen meistä jokainen voi vaikuttaa helpoiten. Kun kaikki tekevät itsestään maailman parhaan yhteistyön tuottajan, niin eiköhän siinä maailma parane. Yhteistyöstä voimaa. ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 Es Tiimityönä nuorille liikunnan iloa Hyvä palvelu syntyy osaamisesta WWW.VALTTORI.FI saaren to i ta ii iste ip Palaute [email protected] uutiset ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012 m Painopaikka Kirjapaino Kari ky VALTTORI V Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Tulus Oy ittelyssä VALTTORI uutiset Päätoimittaja Pentti Luoma Vanhempien ja muun perheen tuki ja joustaminen on elintärkeää harrastuksen jatkumiselle ja taidon kehittymiselle. Sponsorointi puolestaan antaa harrastusmahdollisuuden niille nuorille ja lapsille, joiden muuten olisi mahdotonta satsata välineisiin, salivuoroihin tai valmentajien palkkaamiseen. Kaikkien näiden taustajoukkojen yhteistyön ja tuen turvin lapset ja nuoret pääsevät nauttimaan liikunnan ilosta. Myös Valttori tukee nuoria urheilijoita ja joukkueita. Monet näistä nuorista ja lapsista ovat valmiita tekemään lujasti töitä kehittyäkseen lajissa. Kaikkien harrastuksissa korostuu yhdessä tekemisen meininki niin toisten urheilijoiden kuin taustatiiminkin kanssa. Poikien salibandyssa reilua peliä Yhdeksänvuotias Niilo Neste on pelannut salibandya pari vuotta Suolahden Urhon riveissä. Yleensä Niilo pelaa keskikentällä. – Salibandyssa parasta on kavereiden kanssa pelaaminen ja se, että saa tehtyä maaleja. Kentällä pitää huomata, missä muut pelaajat ovat ja muistaa syöttää toisille. Kaikki pelaajat pitää ottaa peliin mukaan, Niilo kertoo. Salibandy on Suolahdella ja Äänekoskella suosittu laji: Suolahden Urhon vuoden 2002-2003-ikäluokassa pelaa 38 junnua, jotka on jaettu kahteen joukkueeseen. Viime kausi oli poikien ensimmäinen ja ensimmäisissä turnauksissa joukkue hävisi kaikki pelit. Kauden aikana harjoittelu teki kuitenkin tehtävänsä ja ote parani: viimeisessä turnauksessa Urhon pojat päihittivät kaikki muut joukkueet. Tämän kauden tavoite on saavuttaa hyvä joukkuehenki ja ymmärrys siitä, kuinka lajia oikeasti pelataan joukkueena. Jalkapallotytöt tsemppaavat toisiaan Pentti Luoma Toimitusjohtaja Julkaisija: Valttori Oy Pääskyntie 4 40320 JYVÄSKYLÄ Urheilu tuottaa iloa ja onnistumisen elämyksiä monelle lapselle ja nuorelle. Jotta nuorten urheiluharrastus olisi mahdollista, tarvitaan monen tahon yhteisiä ponnistuksia. Niin yksilöurheilijan kuin joukkueenkin taustalla on tiimi, joka usein vapaaehtoispohjalta ohjaa, tukee ja valmentaa nuoria. Emma Rainio, 9 v., pelaa jalkapalloa nyt toista vuotta JYPK 2003 Vaajakosken joukkueessa. Näppärä pallonkäsittelijä harjoittelee mielellään ja ottaa huomioon niin toiset pelaajat kuin valmentajan neuvotkin kentällä. Hän innostui jalkapallosta kokeiltuaan sitä koulussa, mutta varsinaisesti harrastus sai alkunsa, kun luokkatoverit houkuttelivat Emman mukaan joukkueeseen. – On mukavaa pelata joukkuelajeja. Parasta on, kun itse onnistuu. Pelaan mieluiten puolustajana tai hyökkääjänä, Emma kertoo. Tyttöjen joukkueessa yhteishenki on hyvä, ja uudet tulokkaat on otettu hyvin vastaan. Tytöt ovat myös itse kirjoittaneet pelisääntöihin kohdan, jonka mukaan kaikkia pitää kannustaa ja tsempata. – Pelin aikana on tärkeää huomioida muut pelaajat ja syötellä ja kehua toisia pelaajia. Vastustajia ei saa satuttaa tahallaan tai haukkua, Emma tietää. Joukkueessa on tällä hetkellä 20 pelaajaa ja lisäksi kolme 3 urheilun ilon nuorelle valmentajaa, joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. Yhteistyö pelaajien vanhempien kanssa on tiivistä, ja monet vanhemmat tekevätkin arvokasta vapaaehtoistyötä muun muassa järjestämällä turnauksia. Jonne siirtyi ammattitalliin Karting-ajaja Jonne Rautjärvi, 12 v., ajoi tänä vuonna ensimmäisen kautensa SM-sarjassa KF3-luokassa. Kyseessä oli huima askel eteenpäin Jonnen aiemmasta Raket-luokasta. Kisaaminen muuttui ammattimaisemmaksi ja kilpailujen taso koveni. SM-sarjaan siirtyessään Jonne aloitti myös ammattitalli Redstepin kuljettajana. – Ammattitallissa kilpaileminen on erilaista kun ennen, koska siellä tehdään kovasti töitä ja osallistutaan siivoukseen ja myös rungot puhdistetaan itse. Ennen treeneihin mentiin kaksi päivää ennen kisoja, mutta nyt harjoittelemme koko viikonlopun ennen itse kisaviikonloppua. Ja kisaamiseenkin tuli uutta. Lähdöt pitää ottaa erilailla ja taktiikka on uusi, Jonne selvittää. Jonnen taustatiimiin kuuluvat vanhemmat sekä tallin päällikkö ja valmentaja-mekaanikko. – Taustatiimiin kuuluvat myös sponsorit, joiden ansiosta minun on mahdollista ajaa, Jonne toteaa. Suolahden Urhon vuoden 2002–03-ikäluokan pojat pelaavat Keski-Suomen aluesarjaa, jossa tänä kautena pelejä tulee olemaan yhteensä 14. Joukkue harjoittelee pari kertaa viikossa yhteensä 2,5 tuntia. Niilo Neste eturivissä vasemmalla. Lisää Valttori-tiimin voiton hetkiä Karting-ajaja Sami Saarelaisen kausi 2012 on ollut loistava. Kisamenestystä on tullut seuraavasti: • aluemestaruushopeaa • kuudes sija koko Suomen aluemestareiden kisassa • sija neljä Riihimäki Cupissa JJK:n jalkapalloilevat juniorit puolestaan veivät tänä vuonna upeasti koko A-nuorten SM-sarjan voiton. Onnea hienoista saavutuksista! Viime kesänä JYPK 2003:n tytöt pelasivat tyttöjen piirisarjassa muutamia turnauksia, joissa koettiin sekä iloisia voittoja että karvaita tappioita. Kuvassa Emma Rainio futaa vasemmalla vihreässä paidassa Särkänniemi Cupissa. Jonne Rautjärvi (oik.) osallistui viime kaudella 13:een kilpailuun ja pitää itse parhaimpana sijoituksenaan 17. sijaa kansainvälisessä kilpailussa, johon osallistuivat Pohjoismaiden parhaat kuskit. Ensi kaudeksi tavoite on sijoittua kymmenen parhaan joukkoon. Kuvassa Jonne neuvottelee valmentaja-mekaanikko Christian Saaren kanssa. 4 Hitachi ZX5 -sarja t Hitachi lanseerasi keväällä 2012 kolme uuden sukupolven Zaxis-kaivukonemallia. Tuolloin esiteltyjen mallien mallimerkinnät olivat ZX250LC-5, ZX290LC-5 ja ZX350LC-5. ZX5-sarjan ensimmäiset Suomeen toimitetut kaivukoneet ovat jo töissä, ja nyt mallisarja täydentyy uudella ZX470LCH-5-mallilla, joka korvaa nykyisen ZX470LCH-3-mallin. Ensimmäinen ZX470LCH-5-kaivukone on jo saatu Suomeen ja Hitachin maahantuoja Rotator Oy perehdyttää parhaillaan henkilökuntansa koneen teknisiin muutoksiin. Tuottavuus Uudessa Hitachi ZX470LCH-5:ssä on monia innovatiivisia uudistuksia. Esimerkiksi uusi Isuzu AL-6UZ1XZSA-01-moottori on 10kW aikaisempaa tehokkaampi. Moottoriöljyn ja jäähdyttimen täyttötilavuudet puolestaan ovat aiempaa pienempiä, ja kone hyödyntää jo ZX3-sarjan koneissa hyväksi havaittua HIOS III -hydraulijärjestelmää. EU:n tason IIIB päästömääräykset saavutetaan dieselpartikkelisuodattimen (DPF-järjestelmä), aiempaa suuremman pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmän (EGR-järjestelmä), muuttuvageometrisen turbon ja muiden pienempien muutosten avulla. Mukavuus Uudessa mallissa kuljettajan oloihin on kiinnitetty paljon huomiota. ZX470LCH-5-mallin ohjaamo on tilavampi, valoisampi ja ergonomisempi kuin ZX3-sarjan ohjaamo. Istuin on korkeaselkänojainen, ilmajousitettu ja Hyvän palvelun takana Pitkän linjan huoltomyyjä ratkoo ongelmat leppoisasti Varaosa- ja huoltomyyjä Pauli Hynninen on ollut Valttorin palveluksessa vuodesta 2008 lähtien. Hynnisen ura alkoi aikoinaan polttoaineen jakelijana Hankkijalla vuonna 1969. Työnkuva laajeni ensin asentajaksi, sitten kiertäväksi asentajaksi ja varaosamyyjäksi. Hankkijalla Hynninen viihtyi vuoteen 1986. – Kun Pentti Pasinmaa otti korjausvastuun Pieksämäellä, siirryin hänelle korjaamon vastaavaksi ja varaosamyyjäksi. Tein myös asennuksia, kuten nykyisinkin, Hynninen kertoo. Valttorin aloittaessa toimintansa Pieksämäellä Vuonna 2008 Martti Penttinen värväsi Hynnisen Valttorin joukkoihin. Työnantaja on vaihtunut, mutta toimipiste Pieksämäen Länsiväylällä on säilynyt samana liki 30 vuoden ajan. Myöskään työnkuva ei ole vuosien varrella juuri muuttunut, mutta kalusto asettaa uusia haasteita. Uusiin traktorimerkkeihin pitää tutustua ennakkoon. Asiakkaat ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi, ja Hynninen suhtautuu asiakaspalveluun joviaalisti. – Kiertävänä asentajana opin tuntemaan paljon perheitä ja asiakkaita on nyt toisessa polvessa. Vakioasiakkaat ovat oppineet, että loma-aikana konttori on kiinni, mutta kun asun lähellä, olen hoitanut asioita lomallakin, Hynninen kertoo. Vapaa-ajalla Hynninen puurtaa metsänraivuutöissä ja kesäaikaan kalastaa virvelillä ja mato-ongella. Muu aika meneekin lasten ja lastenlasten kanssa. – Minulla on neljä poikaa, joista vanhin on myös työskennellyt traktoreiden parissa Suolahden traktoritehtaalla jo 15 vuotta. Lapsenlapsia puolestaan on kertynyt neljän tytön verran. Tytöt asuvat lähellä ja heidän luonaan tulee piipahdettua usein, Hynninen kertoo. Pauli Hynninen täytti elokuussa 60 vuotta, ja asiakkaille tarjottiin juhlan kunniaksi kahvia ja makkaraa. – Sattui siksi päiväksi liian hyvä keli, ja suurin osa maanviljelijöistä oli puintihommissa. Monet ovat käyneet jälkikäteen onnittelemassa. Yllättävän moni kävi silti sinäkin päivänä, Hynninen hymyilee. 5 äydentyy uudella mallilla Turvallisuus Hitachi ZX470LCH-5 on turvallinen työympäristö kuljettajalle. Ohjaamo täyttää voimassa olevat ISO-turvallisuusstandardit. ROPS-ohjaamo on suunniteltu suojaamaan kuljettajaa, jos kone kaatuu tai ohjaamoon kohdistuu muu suuri kuorma. mainitut ominaisuudet säästävät aikaa ja omistajan kokonaiskustannuksia koko koneen elinajalta. GPRS-tiedonkeruujärjestelmä Hitachi ZX470LCH-3 -kaivukoneessa on GPRS-pohjainen tiedonkeruujärjestelmä, joka kerää jatkuvasti tietoa koneen tilasta ja toiminnoista. Koneen käyttöhistoria tallentuu Global e-Service -tietokantaan, josta voidaan seurata mm. polttoaineenkulutusta, sijaintia, vikakoodeja ja käyttötunteja. Koko koneen elinkaaren historia tallennetaan järjestelmään jolloin tietoja voidaan tarkastella Global e-Service -palvelun kautta. Lisätietoja Rotator Oy, www.rotator.fi lämmitettävä. Suuren, 7-tuumaisen LCD-monitorin hallinta tapahtuu pyörityskiekon avulla. Näytössä itsessään ei ole painikkeita, vaan kaikki hallintapainikkeet on sijoitettu käsien ulottuville. Kuljettaja voi näytöstä tarkastella koneen polttoaineenkulutusta, hälytyksiä ja seurata esimerkiksi käytössä olevaa työtilaa. Myös peruutuskamera sisältyy koneen vakiovarustuksiin. Hydrauliikan hallittavuus on totuttuun Hitachi-tyyliin tarkkaa ja tasapainoista. Huollettavuus Kaikki päivittäiset tarkastuskohteet on sijoitettu siten, että niihin on helppo pääsy. Koneen kulutusosat ovat laadukkaita ja pitkäikäisiä. LCD-monitori ilmoittaa lähestyvistä huolloista, esimerkiksi suodattimien ja muiden osien vaihdosta. Lisälaitteille voidaan syöttää asetukset valmiiksi ja laitetta vaihdettaessa asetukset on konfiguroitu juuri käytössä olevalle laitteelle sopivaksi. Koneen ympärillä on kävelytasot joita pitkin päästään yleisimpiin ylävaunun huoltokohteisiin. Kävelytasot ja koneen päällä olevat tilat on varustettu luistonestoritilöin turvallisuuden lisäämiseksi. Yhdessä Rotatorin asiantuntevan jälkipalveluhenkilökunnan kanssa kaikki Jokamiesluokka vei Pertin mukanaan Pertti Kuusikko on toiminut korjaamotyönjohtajana ja varaosamyynnissä Valttorissa vuoden 2010 syyskuusta, jolloin yritys perusti uuden toimipisteen Viitasaarelle. Valtran traktorit olivat Kuusikolle tuttuja jo entuudestaan, sillä ennen Valttorille tuloaan Kuusikko työskenteli Hautra Oy:ssä kahdeksan vuoden ajan. – Kymmenen vuoden aikana suuri osa asiakkaista on tullut tutuksi, ja vakioasiakkaat pysyvät pitkälti samana vuodesta toiseen. Mutta aina tulee uusiakin asiakassuhteita, kun joku maatilan isännistä vaihtaa traktorimerkkiä ja hankkii Valtran, Kuusikko kertoo. Kuusikon mukaan työssä on mukavasti vaihtelua, eikä kahta samanlaista päivää ole. – Vaikka asiakkaitten tarpeet liittyvät pitkälti traktoreihin, ovat ratkaistavat haasteet kuitenkin aina omanlaisiaan. – Palkitsevinta työssä on, kun saa asiakkaan ongelman ratkaisua. Joskus traktoreissa on monimutkaisia vikoja, jotka vaativat tutkimis- ta. Kun sellaisen sitten selvittää, kokee onnistuneensa ja saa itselle ja asiakkaalle hyvän mielen. Samalla tulee toteutettua Valttorin periaatetta: tehdään työ asiakkaan tarpeen mukaan, jotta asiakas pääsee takaisin tuottavaan työhön, Kuusikko myhäilee. Vapaa-aikakin on kulunut pitkälti ajoneuvojen parissa, mies kun on harrastanut jokamiesluokan kisoja vuodesta 1987 saakka. – Viime vuosina ei ole tullut kisattua aktiivisesti, mutta aktiiviaikoina kisoja oli lähes joka viikonloppu. Paras saavutus on joukkuekilpailu JM-liigan Suomen mestaruus vuonna 2002 Vesannon urheiluautoilijoiden joukkueessa, Kuusikko kertoo. Nyt Kuusikko on saattelemassa kolmatta sukupolvea perheessä jokkiksen pariin. – Aikoinaan harrastimme jokamiesluokkaa yhdessä pojan kanssa, nyt rakennamme harjoitusautoa 9-vuotiaalle lapsenlapselle. Veri vetää samaan harrastukseen, Kuusikko hymyilee. 6 Teksti: Marko Rajala, PMC Polarteknik Letkuasennelman valmistus vaatii huolellisuutta ja ammattitaitoa Työkoneiden hydrauliikkaletkuasennelmien valmistuksessa pitää huomioida useita asioita, jotta asennelmasta saadaan toimintavarma ja sen käyttöikä pysyy pitkänä. Letkuja katkaistaessa on tärkeää pitää letkut puhtaina, sillä mahdollinen metalli- ja kumipuru on hydrauliikkajärjestelmille myrkkyä. Myös asennelmissa käytettävät liittimet ja holkit on säilytettävä pölyttömässä ja uv-säteilyltä suojatussa tilassa ja niiden on oltava ehdottoman yhteensopivia keskenään. Mitoituksessa on otettava huomioon, että letkut lyhentyvät paineenalaisena. Oikea pituus varmistaa, ettei letku käytössä taivu alle minimitaivutussäteen eikä pingotu tai kierry niin, että liittimet joutuvat rasitukseen. Asennelma ei saa myöskään olla liian pitkä, ettei letku pääse tarkentumaan koneen liikkuviin osiin. Ahtaissa paikoissa joudutaan käyttämään erilaisia erikoisletkuja ja paljon letkuja sisältävissä energiansiirtoketjuissa ja kaivoskoneissa käytetään ns. kompaktiletkuja, joissa letkun ulkohalkaisija on minimoitu mahdollisimman pieneksi ja taivutussäde mahdollisimman alhaiseksi. Esiohjauksissa tulisi käyttää termoplastisia letkuja, jotka joustavat mahdollisimman vähän. Hydrauliikkaletku ”paisuu” aina joitain prosentteja toimien järjestelmässä pienitilavuuksisena painevaraajana. Joskus ilmiö on jopa toivottu, koska se pehmentää järjestelmässä ilmeneviä paineiskuja. Hydraulisesti esiohjatuissa järjestelmissä (jollaisia on esimerkiksi kaivinkoneissa), tämä ilmiö ei kuitenkaan ole toivottu ja letkujen jousto ilmenee ohjauksen epätarkkuutena. Asennelmat, jotka jäävät koneen käyttäjän läheisyyteen alle metrin etäisyydelle, tulisi suojata letkusuojalla, joka hajottaa öljysuihkun letkun mahdollisen rikkoutumisen yhteydessä. Jos kerralla toimitetaan useita asennelmia, niihin olisi hyvä merkitä valmistusajankohta ja mahdolli- Alkuperäisestä asennelmasta on hyvä ottaa valokuva tai piirtää se ennen irrottamista. sesti asennelman osanumero, jolla letku pystytään yksilöimään. Letkut on ennen pakkausta syytä puhdistaa vähintään puhaltamalla. Samalla varmistutaan, että asennelma toimii ja ilma virtaa läpi. Oikeat osat käyttökohteen mukaan Letkuasennelman osien valinnassa on otettava huomioon kyseessä olevan käyttökohteen erityispiirteet. Kun osat on valittu tämän mukaan, minimoidaan ongelmatilanteet ja pidennetään letkuasennelman käyttöikää. Letkuun kohdistuvia paineita ovat normaalikäytön rasittava työpaine, siihen kohdistuvat paineiskut sekä letkun valmistajan määrittämä letkun maksimipaineen kesto (räjähdyspaine). Paineiden lisäksi letkujen käyttöikään vaikuttavat olosuhteet, joita ovat muun muassa korkeat lämpötilaerot ja niiden jatkuva vaihtelu. Letkutyypin valinnassa on kiinnitettävä huomiota myös minimitaivutussäteeseen. Liian pienet taivutussäteet aiheuttavat letkuun vaurioita lyhentäen käyttöikää huomattavasti. Tietyissä kohteissa letkuasennelma ei saa johtaa sähköä tai se joutuu kosketukseen erilaisten kemiallisten aineiden kanssa. Nämä huomioidaan vahvike- ja pintamateriaalien valinnassa. Letkuja voidaan myös joutua vahvistamaan, mikäli niihin kohdistuu alipainetta. Paavo Mikkonen on konkari hydrauliikkaletkuasennelmien vaihtamisessa. Ammattilaiselta työ sujuukin vauhdikkaasti. Letkuasennelma varaosana – muista nämä Valttorin Jyväskylän toimipisteessä työskentelevä Paavo Mikkonen osaa letkunvaihdon vuosikymmenien kokemuksella. Tässä Mikkosen vinkit letkunvaihtoon. Varaosaa hankkiessasi varmista seuraavat asiat: •millaisesta letkusta alkuperäinen asennelma on tehty •mikä on alkuperäisen letkun pituus ja halkaisija •mikä on käytetyn letkun vahvikkeiden määrä ja maksimityöpaineen kesto •millaisessa käytössä letku tulee olemaan •mitkä ovat käyttökohteen ulkoiset olosuhteet, lämpötilat, tilantarve jne. •miksi vanha asennelma on rikkoutunut (erityisesti, jos korvattava letku ei ole kovin vanha) •mikä on alkuperäisen asennelman sijainti ja millaiset sen kiinnikkeet ovat. Alkuperäisestä asennelmasta kannattaa ottaa vaikka valokuva tai tehdä piirroskuva ennen irrottamista. Alkuperäistä asennelmaa irrottaessasi varmista nämä: •järjestelmän paineettomuus •koneen pysyminen paikallaan ajovoimansiirron letkuja irrotettaessa •avattujen nipojen suojaaminen ja tulppaaminen •liittimien varovainen avaaminen ja ympäristön suojaaminen •nipojen ja liittimien merkitseminen useampaa letkua irrotettaessa Uutta asennelmaa asentaessasi muista: •puhalla valmis asennelma puhtaaksi paineilmalla ja tulppaa, jotta letkuun ei asennettaessa pääse epäpuhtauksia •uusi asennelma asennetaan alkuperäiseen sijaintiin ja kiinnikkeisiin, ellei muutokseen ole perusteltua syytä •suojaa asennelma asianmukaisesti. 7 Tehdaskunnostettu vaihtomoottori säästää luontoa ja rahaa Jokainen moottori kuluu joskus loppuun – jopa AGCO Power. Traktorikäytössä hyvällä huollolla moottorin pitäisi kestää yli 15 000 tuntia, metsäkonekäytössä tai satamanostureissa noin 25 000 tuntia ja onpa SisuDieselin merimoottoreilla ajettu jopa 70 000 tuntia. Kun moottori tulee tiensä päähän, on tehdaskunnostettu vaihtomoottori luontoa ja rahaa säästävä vaihtoehto. – Vaihtomoottorina on saatavilla kaikkia AGCO Sisu Powerin valmistamia malleja. Täysin kunnostetulla moottorilla on sama takuu kuin uudella, kertoo Jukka Vappula AGCO Powerilta. AGCO Powerin Linnavuoren tehtaalla 20 asentajan tiimi tekee noin tuhat vaihtomoottoria vuodessa. ½- ja ¾-vaihtomoottorit valmistuvat päivässä, kokonaisen tekeminen vaatii viisi työpäivää. Huoltoliikkeessä moottorin vaihto on nopeampi toimenpide kuin vanhan korjaaminen. Säännöllinen huolto pidentää moottorin käyttöikää huomattavasti. Kunnostuksessa vanhasta moottorista jää jäljelle ainakin lohko, joka tosin sekin hiotaan ja puhdistetaan. Hyväkuntoiset kiertokanget ja koneistettu kampiakseli voidaan käyttää uudelleen, jos ne täyttävät samat kriteerit kuin uusi vastaava osa. Kaikki kuluvat osat, kuten männät, sylinteriputket, laakerit, tiivisteet ja kannen liikkuvat osat, vaihdetaan aina. Valmis moottori vastaa uutta moottoria ja se testataan, kuten uusi. Uudelleen maalattu moottori myös näyttää uudelta. Vaihtomoottoriin tehdään kaikki päivitykset, joita kyseiseen moottorityyppiin on saatavilla. Vaihtomoottori maksaa noin 20–40 prosenttia vähemmän kuin uusi moottori. Lisäksi tulee vaihtotyö valtuutetussa Valtra-huollossa. Asiakas saa hyvityksen palauttaessaan vanhan moottorinsa. AGCO Power -vaihtomoottorit ½-moottori •sylinteriryhmä •sylinteriputket •kampiakseli •männät ja kiertokanget •laakerit •öljynpaineen säätöventtiili ¾-vaihtomoottori sisältää ½-moottorin lisäksi: •kansi venttiileineen •nokka-akseli ja nostimet •venttiilikoneisto •öljypumppu ja imuputki •vastapainokoneisto (4-syl.) •peltinen öljypohja (kuljetussuoja) •jakopyörästö koteloineen Vaihtomoottori Asennusvalmis moottori! •päivitetty viimeisten tuotekehitysvaiheiden mukaisesti •spesifikaation mukaiset varusteet •koeajettu testiohjelman mukaisesti •takuu 12 kk/3000 käyttötuntia ja pääkomponenteille 24 kk/5000 käyttötuntia Valttorin toimipisteet Tule Viitasaarelle palveltavaksi! Valttorin Viitasaaren toimipiste on jo vuodesta 2010 tarjonnut paikallisena toimijana tehokkaita korjaamopalveluita ja varaosa- sekä tarvikemyyntiä. Asiakaskunta on koostunut erityisesti Viitasaaren ja Pihtiputaan maatalousasiakkaista. Vahvan Valtra-osaamisen lisäksi Valttorissa hallitaan esimerkiksi erilaisten trukkien ja pientyökoneiden huolto. Toimimme samassa kiinteistössä yhdessä Agco Suomen traktorimyynnin kanssa, joten samasta osoitteesta saat sekä uuden traktorin työlaitteineen että asiantuntevan ylläpidon niihin. Valttori Oy Lasimestarinkuja 6 44500 Viitasaari p: 0207 109 675 KOEAJA JOS USKALLAT. 163 SYYTÄ VALITA VALTRA Lue ne osoitteesta www.valtra.fi Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi KOTIMAINEN VALTRA ON VAHVEMPI KUIN KOSKAAN
© Copyright 2024