Selvitys Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyyntöön

Selvitys
1 (9)
Dnro
130/03.06.00/2015
22.04.2015
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja
Liite 15: Yh 22.5.2015
00102 Eduskunta
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian selvityspyyntö 26.2.2015 Dnro 964/4/15
Selvitys Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyyntöön
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus toteaa, että Pohjois-Karjalan
koulutuskuntayhtymässä toimitaan voimassa olevan lainsäädännön ja muiden sitovien
ohjeiden mukaisesti noudattaen viranhaltijoiden velvollisuuksia ja hyvän hallinnon
vaatimuksia.
Antero Pesosen kantelussaan esittämistä asioista annamme Eduskunnan
oikeusasiamiehelle seuraavat selvitykset:
Kohta 1)
Kuntayhtymän johtaja Ilkka Pirskasen pyynnöstä antamien selvitysten perusteella
todetaan, että Pirskanen on toiminut Pesosen kantelun kohdassa 1 esittämässä asiassa
laillisesti ja asiallisesti. Pirskanen ei ole käyttänyt asiassa harkintavaltaansa väärin tai
laiminlyönyt virkavelvollisuuksiaan. Pirskanen on selvittänyt Pesosen tekemän kantelun
asianmukaisesti, riittävästi, viipymättä ja antanut Pesoselle vastauksen kanteluun.
Pirskanen on hoitanut asiassa valvontavelvollisuutensa selvittämällä asian rehtori
Koskisen esimiehenä sekä toisaalta ohjannut ja tukenut rehtori Koskisen toimintaa.
Pirskasen selvityksen mukaan Antero Pesonen oli lähettänyt hänelle 16.8.2014 kirjeen,
jonka asiana oli johtavan viranhaltijan, Pohjois-Karjalan aikuisopiston rehtorin,
toiminnan moitittavuus. Saatuaan kirjeen ja tutustuttuaan siihen Pirskanen oli
huolellisesti selvittänyt Pesosen esittämien väitteiden todenperäisyyttä ja tapahtumien
kulkua. Hän oli keskustellut rehtori Antti Koskisen kanssa asioista useaan otteeseen ja
selvittänyt tapahtumisen kulkua myös keskusteluin pääluottamusmies Heli Harjulan
kanssa. Pirskanen oli lisäksi saanut sähköpostitse rehtori Koskiselta kirjallisen selvityksen
jokaiseen Pesosen esittämään väitteeseen (liite 1: Vastine 27.8.2014 ilman liitteitä).
Pirskanen toteaa selvityksessään, että selvitysten perusteella rehtori Koskinen oli toiminut
Pesosen esittämien asioiden osalta lain mukaisesti. Rehtori Koskinen oli käyttänyt
rehtorille kuuluvaa harkintavaltaa ja työnjohto-oikeutta asiallisesti tavoitteenaan
Pohjois-Karjalan aikuisopiston ja siten koko Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän etu.
Rehtori Koskinen ei ole rikkonut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 §:ää eikä
asiassa ole tullut muutenkaan esille seikkoja, jotka olisivat antaneet Pirskaselle aihetta
ryhtyä kurinpitotoimiin.
Kohta 2)
Selvitys
2 (9)
Dnro
130/03.06.00/2015
22.04.2015
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hankintapäälliköltä ja Pohjois-Karjalan
aikuisopiston rehtori Antti Koskiselta saadun selvityksen perusteella todetaan
Pohjois-Karjalan aikuisopiston ulkoisen arvioinnin hankintamenettelyssä toimitun
avoimesti, ja että menettelyn kaikkia osapuolia on kohdeltu tasapuolisesti,
yhdenvertaisesti ja syrjimättömyyden periaatetta noudattaen.
Pohjois-Karjalan aikuisopisto Joensuun/EFQM:n ulkoinen arviointi vuosille 2014 – 2016
on kilpailutettu avoimessa menettelyssä hankintalain mukaisesti. Kansallinen
hankintailmoitus on julkaistu Hilmassa (2013-031839) 30.12.2013 (liite2: tarjouspyyntö).
Lisäkysymykset tarjoukseen on voinut tehdä 10.1.2014 klo 12.00 mennessä. Mikään
tarjouspyynnön kriteeri ei ole millään tavalla tarjoajia poissulkeva vaan ovat
arviointiperusteena. Asiassa ei ole suosittu ketään palvelun tarjoaa, toisin kuin Pesonen
väittää. Tarjouspyynnön hankinnan kohteen kriteeri ”ammatillisen
aikuiskoulutuskeskustoiminnan tuntemus ja kokemus
aikuisopiston/aikuiskoulutuskeskuksen johtajana toimimisesta väh. 5 vuotta” ei kohtele
tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Kriteerillä mitataan laatua eli vuosissa tarjoajan
kokemusta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta.
Määräaikaan 27.1.2014 klo 12.00 mennessä saatiin kaksi tarjousta, Turun yliopistolta ja
Tmi Juha Vasolta. Tarjousvertailun (liite 3) perusteella hankintapäällikkö teki
hankintapäätöksen 24.2.2014 (liite 4). Hankintapäätöksestä ei ole tehty oikaisupyyntöä
eikä valitettu markkinaoikeudelle.
Kohta 3)
Hallintolain 28 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista. Esteellisyysperusteiden
tarkoituksena on osaltaan turvata asian puolueeton käsittely eli käsittelyn
riippumattomuus asianosaisista, intresseistä ja ulkopuolisista. Myös julkisen
tarjouskilpailun järjestämisellä edesautetaan hankintojen puolueettomuutta ja
läpinäkyvyyttä.
Pesosen kantelun 3 kohdassa on kysymys tilanteesta, jossa Pohjois-Karjalan
koulutuskuntayhtymän normaalissa sisäisessä tarkastuksessa oli havaittu puutteita
hankintojen kilpailuttamisessa. Virheiden tultua esille on kuntayhtymän johtaja
selvittänyt asiaa edelleen Pohjois-Karjalan aikuisopiston rehtorin kanssa, ja asiassa olevat
virheet ja virheelliset toimintatavat on korjattu. Esimerkiksi vuosien 2014 - 2016 ulkoisen
arvioinnin hankinnoista on järjestetty julkinen tarjouskilpailu.
Mielestämme rehtori Antti Koskinen ei ole ollut esteellinen kilpailuttamaan
Pohjois-Karjalan aikuisopisto Joensuun EFQM:n ulkoista arviointia vuosille 2014 - 2016.
Sen, että aikuisopiston ulkoisen arvioinnin kilpailuttamisessa on havaittu olleen
aikaisemmin puutteita, ei voitane katsoa olevan sellainen seikka, joka hallintolain 28 §:n
mukaan tekisi rehtorin esteelliseksi osallistumaan seuraavan toimintakauden ulkoisen
arvioinnin kilpailutukseen. Mikään asia ei viittaa siihen, että hankintalain mukaisen
Selvitys
3 (9)
Dnro
130/03.06.00/2015
22.04.2015
kilpailuttamisen järjestämisessä asian käsittelyn puolueettomuus vaarantuisi tai edes
muodostuisi sellaista kuvaa asiassa.
Pesosen viittaukseen, joka liittyy sisäisen tarkastuksen muistion saantiin, toteamme
seuraavaa: Kuntayhtymän johtaja on antanut Pesoselle 9.12.2013 päätöksen, jossa on
kieltäytynyt antamasta kyseistä kuntayhtymän johtajan tarkastus ja valvontatehtävään
liittyvää Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sisäistä selvitystä. Päätöksen
perustelujen mukaan selvitys sisälsi julkisuuslain 24 §:n 15 kohdan mukaisia tietoja
kuntayhtymän johtajan tehtäväksi säädetystä tarkastukseen ja valvontaan liittyvistä
seikoista, joiden antaminen vaarantaisi valvonnan ja tarkastuksen toteutumisen.
Itä-Suomen hallinto-oikeus teki 27.1.2015 päätöksen 15/0023/4, jossa se kumosi
kuntayhtymän johtajan päätöksen ja palautti asian koulutuskuntayhtymän uudelleen
käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan sisäistä tarkastusta koskeva muistio
ei ole salainen valituksen alaisessa päätöksessä mainituilla perusteilla ja valittajalla on
oikeus saada tieto muistiosta. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan päätöksessään ottanut
ensiasteena kantaa siihen, onko muistiossa jollain muulla perustella salattavaksi tulevia
yksittäisiä tietoja. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen saavuttua ja sisäisen
tarkastuksen ja sen aiheuttamien toimenpiteiden päätyttyä on sisäisen tarkastuksen
muistio annettu kokonaisuudessaan Pesoselle.
Kohta 4)
Matti Lahtisen ja Timo Lankisen Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä -teoksessa
todetaan koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta itse järjestää tai hankkia opiskelijan
opinto-ohjelmassa määriteltävät tietopuolinen koulutus seuraavaa: 1)”Koulutuksen
järjestäjä voi osoittaa tietopuolisen koulutuksen antamisen suoraan tietylle omalle
oppilaitokselleen tai hankkia koulutuksen toiselta koulutuksen järjestämisluvan
saaneelta tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä siten kuin ammatillisessa koulutuksesta
annetun lain 10 §:ssä säädetään. 2)” Koulutuksenjärjestäjä voi tarvittaessa myös
kilpailuttaa omia oppilaitoksiaan, jos tietopuolista opetusta voidaan järjestää useassa
sen omassa oppilaitoksessa, tai pyytää tarjouksia muilta koulutuksen järjestäjiltä ja
niiden oppilaitoksilta. Velvollisuutta kilpailuttamiseen ei kuitenkaan ole. Laki julkisista
hankinnoista (348/2007) ei sovelleta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 10 §:n
mukaisiin koulutuksen hankintoihin silloin, kun koulutuksen järjestäjät hankkivat
koulutusta toiselta koulutuksen järjestämisluvan saaneelta koulutuksen järjestäjältä.”
(Tietosanoma Oy, 8., uudistettu painos s. 192 -193).
Edellä olevan perusteella Pohjois-Karjalan aikuisopiston ei ole tarvinnut kilpailuttaa
hankintalain mukaan oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen hankintaa.
Yleensä Pohjois-Karjalan aikuisopistolla ennen oppisopimuksen laatimista kuitenkin
pyydetään mahdolliselta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ulkopuoliselta
tietopuolisen koulutuksen järjestäjältä arviotieto koulutuksen sisällöstä ja hinnasta.
Aikuiskoulutusjohtaja Riikka Korkalaiselta saadun selvityksen mukaan Antero Pesosen
kantelun kohdassa 4 esitetty oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen
Selvitys
4 (9)
Dnro
130/03.06.00/2015
22.04.2015
hankinta koskee fysioterapeuttien työtehtävien siirtokoulutusta, joka on ammatillisen
täydennyskoulutuksen ei-tutkintotavoitteista, muuta ammatillista lisäkoulutusta.
Työelämästä tulleiden kyselyjen pohjalta koulutustarkastaja oli selvitellyt tietopuolisen
koulutuksen järjestämismahdollisuutta Karelia-ammattikorkeakoululta, koska Pkky:ssä ei
ollut tähän koulutukseen osaamista (liite 5: tarjouspyyntö 13.10.2014). Tarjouspyyntöä
tehdessä ei ole tiedetty koulutukseen mahdollisesti osallistuvien opiskelijoiden määrää.
Karelia-ammattikorkeakoulu lähetti selvittelyyn liittyen ensimmäisen tarjouksen
(Kantelun liitteenä oleva tarjous 17.10.2014).
Koulutukseen osallistuvat ovat eri työpaikkojen palveluksessa olevia henkilöitä. Jokaiselle
opiskelijalle tulee kolmikannassa (opiskelija, työnantaja ja tietopuolisen koulutuksen
järjestäjä) tehdä oma oppisopimus ja myös tietopuolisen koulutuksen hankintaa on
käsitelty opiskelijakohtaisesti. Kun kyseessä olevan fysioterapeuttien työtehtävien
siirtokoulutuksen sopimuksia oli alettu tehdä, oli Karelia-ammattikorkeakoulu antanut
opiskelijakohtaisen tarjouksen (liite 6: Tarjous päivitetty 2.3.2015) ja opiskelijakohtaisen
hinnoittelun laskelman (liite 7). Tällä kertaa fysioterapeuttien työtehtävien
siirto-koulutuksen oppisopimuksia oli tehty kaikkiaan 18: opiskelijalle. Opiskelijat ovat
töissä useilla eri työnantajilla.
Kohta 5)
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän haettavana olleiden virkojen ja työpaikkojen
täytössä kohdellaan hakijoita tasapuolisesti, syrjimättä ja hyvän hallinnon vaatimukset
huomioon ottaen. Ansiovertailu laaditaan kaikista työpaikkaa hakeneista toisin kuin
Pesonen kantelunsa 5 kohdassa väittää. Esimerkkinä Pesonen mainitsee
suunnittelujohtajan viran täytön.
Koulutuskuntayhtymän rekrytointiohjeen mukaan "Valintapäätöksen tekevällä
viranhaltijalla/esimiehellä tai virkavaalin suorittavalla toimielimellä on oltava
päätöstä tehdessään tieto kaikista hakijoista ja kaikki tiedossa olevat, heitä koskevat
asiaan vaikuttavat seikat. Kaikista virkaan/tehtävään hakeneista tulostetaan
Kuntarekrystä ansiovertailu, joka toimii valintapäätöksen perusteena. Ansiovertailun
tiedot tulee koota etukäteen sovittujen kriteerien perusteella.
Ansiovertailua laadittaessa otetaan huomioon koulutus, työkokemus sekä sellaiset tiedot
ja taidot, jotka ovat objektiivisesti osoitettavissa. Hakijan kotipaikkakuntaa ja ikää ei
laiteta ansiovertailuun; vaikka tiedot käyvät ilmi hakemuksista, ne eivät saa olla
valinnan kriteereinä. Vertailun on oltava puolueeton ja hakijoita on vertailtava
tasapuolisesti yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen. Kaikkia hakijoita on kohdeltava
samalla tavalla yhtä vertailuperustetta arvioitaessa. Hakemuksia käsiteltäessä ja
yhteenvetoja laadittaessa on ehdottomasti otettava huomioon, mitä henkilötietolaissa,
laissa yksityisyyden suojasta työelämässä sekä laissa viranomaistoiminnan
julkisuudesta säädetään.”
Kuntayhtymän virat ja toimet laitetaan siis hakuun Kuntarekry -järjestelmän kautta.
Hakijoiden järjestelmään tallentamista tiedoista järjestelmä kerää ennalta määritellyt
Selvitys
5 (9)
Dnro
130/03.06.00/2015
22.04.2015
tiedot ansiovertailuun. Ansiovertailu koostuu tiedoista, jotka viran/tehtävän haettavaksi
julistamisen yhteydessä on määritelty tehtävän kelpoisuusvaatimuksiksi (koulutus,
työkokemus).
Esimerkiksi suunnittelujohtajan viran kelpoisuusvaatimukseksi on määritelty soveltuva
korkeakoulututkinto ja riittävä työkokemus viran toimialaan liittyvistä tehtävistä (liite 8:
hakuilmoitus). Ansiovertailuun (josta otteita Pesosen kantelussa) on kaikista hakemuksen
tiedoista kerätty vain nämä tiedot. Tämän yhteenvedon perusteella on todettu, että Timo
Tukiainen ja Kari Julkunen eivät täytä kelpoisuus vaatimuksia (liite 9: sähköpostiviesti
4.8.2014). Haastatteluryhmällä ja hallituksella on päätöstä tehdessään ollut käytössä
ansiovertailun lisäksi hakemusyhteenveto (liite 10: malli sivut hakijayhteenvedosta), joka
sisältää kaikki hakijoiden antamat tiedot.
Kohta 6)
Pesosen kantelun kohdassa 6 on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus
toiminut hallintolain 45 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti.
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallituksen suunnittelujohtajan virka valinta
-asian esittelyssä kerrotaan valintaprosessin kulku ja haastatteluryhmän yksimielinen
näkemys siitä, että virkaan tulisi ansiovertailun ja haastattelujen perusteella valita Anne
Karppinen (päätösote Pesosen kantelun liitteenä). Hallintolain 45 §:n 2 momentin 2
kohdan mukaan päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee
kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Jos suunnittelujohtajan
virkavalinnasta olisi valitettu, olisi hallitus esittänyt perustelut virkavalinnasta tehtyä
oikaisuvaatimusta käsitellessään.
Muissa kuin toimielimen tekemissä valinnoissa perustelut on aina esitettävä.
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän rekrytointiohjeen mukaan ”valintapäätöksen
perusteluista on ilmettävä lyhyesti, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet
valintaan, eli miten tehtävään valituksi tullut täyttää kelpoisuusvaatimukset ja muut
edellytykset paremmin kuin muut hakijat. Hallintopäätöksessä perustelut on aina
esitettävä. Perustelut voidaan jättää esittämättä, kun kyseessä on kunnan
monijäsenisen toimielimen suorittama vaali.”
Kohta 7)
Vuoden 2014 aikana Pohjois-Karjalan aikuisopiston oppisopimustoimintaan on palkattu
lisää henkilökunta koulutustarkastajan tehtäviin. Pesosen kantelun kohdassa 7 esitetyssä
asiassa Pohjois-Karjalan aikuisopiston rehtorin ratkaisuvallansiirtopäätöksissä päätökset
on päivätty sille päivälle, jona päätökset on allekirjoitettu. Saatujen selvitysten perusteella
ratkaisuvallansiirtopäätökset oli tehty alkamaan siitä alkaen kun asianosaiset ovat
työskennelleet Pohjois-Karjalan aikuisopistoon koulutustarkastajina. Asianosaiset on
palkattu koulutustarkastajan tehtävään ja sen perusteella heidän tehtäviinsä on kuulunut
oppisopimusten allekirjoitus ilman tehtyä ratkaisuvallansiirtopäätöstäkin. Asianosaisille
oli kuitenkin haluttu tehdä ratkaisuvallansiirtopäätökset samalla tavalla kuin
organisaatiossa jo aikaisemmin työskennenneillä koulutustarkastajilla oli.
Selvitys
6 (9)
Dnro
130/03.06.00/2015
22.04.2015
Ratkaisuvallansiirtopäätösten teko on kaiken kaikkiaan ollut tarpeetonta koska
koulutustarkastajille ei tällä päätöksellä siirretä esim. budjettivastuuta.
Kohta 8)
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ei ole nostanut väärin perustein valtionosuutta
oppisopimuskoulutuksessa. Aikuiskoulutusjohtaja Riikka Korkalaisen Pesosen kanteluun
antaman selvityksen mukaan kantelun kohdan 8 koulutuksessa on kyseessä
oppisopimuksella toteutettava, fysioterapiaan liittyvä, Mekaanisen Diagnostisoinnin ja
Terapian koulutus. Koulutus on ei-tutkintotavoitteista muuta ammatillista lisäkoulutusta.
Kyseistä osaamista ei löytynyt Pkky:stä eikä myöskään maakunnan alueelta. Tietopuolisen
koulutuksen toteuttajaksi löytyi McKenzie Instituutti, jolta tarjous tuli 17.6.2014. Yhtä
opiskelijaa koskeva oppisopimus solmittiin ajalle 18.8.2014 -30.4.2015.
Tietopuolisen koulutuksen toteuttaja, McKenzie Instituutti, oli ilmoittanut opiskelijalle
11.9.2015, että ko. tietopuolinen koulutus ei toteudu Helsingissä osallistujien liian
vähäisen määrän vuoksi, mutta tammikuussa olisi Kuopiossa alkamassa vastaava
koulutus. Koulutustarkastaja neuvotteli työnantajan ja opiskelijan kanssa ja he
kolmikantaisesti päätyivät siihen, että oppisopimus ja siihen liittyvä työssäoppiminen
jatkuu. Henkilökohtainen opiskeluohjelma sekä tarvittava muutos oppisopimukseen
tietopuolisen koulutuksen osalta päivitettäisiin, kun saataisiin tarkemmat tiedot
tammikuussa alkavasta tietopuolisesta koulutuksesta.
Työnantajan edustaja ilmoitti koulutustarkastajalle 26.11.2014, että myöskään
tammikuulla alkavaksi suunniteltu tietopuolinen koulutus ei toteudu. Tästä alkoi ko.
oppisopimuksen purkaminen. Ennen kuin oppisopimus purettiin, selvitettiin vielä, onko
vastaavaa tietopuolista koulutusta mahdollisesti saatavissa jostain muualta. Tietopuolista
koulutusta ei löytynyt, joten oppisopimuksen purkamispäätös allekirjoitettiin 22.12.2014.
Tässä oppisopimuksessa toteutui vain työssäoppimista, ei tietopuolista koulutusta.
Selvityspyynnön liitteessä Hs 58/2014 on käsin kirjoitettu Sinikka Kilpikosken
kommentti, jonka mukaan opiskelija olisi aloittanut Kuopion ryhmässä uudella
oppisopimuksella 12.1.2015. Tämä väite on virheellinen. Pohjois-Karjalan aikuisopisto ei
ole tehnyt uutta oppisopimusta työnantajan ja opiskelijan kanssa.
Kohta 9)
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä /Pohjois-Karjalan aikuisopistossa ei
oppisopimuskoulutuksessa peritä työnantajalta mitään maksuja.
Aikuiskoulutusjohtaja Riikka Korkalaisen antaman selvityksen mukaan kantelun kohta 9
liittyy samaan oppisopimuksen kuin kantelun kohta 8. Kyseessä on ei-tutkintotavoitteinen
muu ammatillinen lisäkoulutus. Kantelun liitteeksi kopioidussa lomakkeessa oleva käsin
kirjoitettu merkintä on koulutustarkastajan 12.8.2014 palaverissa itselleen tekemä
muistiinpanomerkintä. Palaverissa oli sovittu, että opiskelija voi laskuttaa työnantajaa 150
€/ matkakerta Joensuusta Helsinkiin, kun opiskelija käy tietopuolisen koulutuksen
Selvitys
7 (9)
Dnro
130/03.06.00/2015
22.04.2015
päivillä. Tästä muistiinpanomerkinnästä on Pesosen kantelussa vedetty virheelliset
johtopäätökset. Tietopuolisen koulutuksen osio ei siis toteutunut ja tämä oppisopimus
purettiin 22.12.2014, kts. kohta 8.
Kohta 10)
Pohjois-Karjalan aikuisopistolla ei ole käytetty oppisopimukseen tulevaa valtionosuutta
epätarkoituksenmukaisesti. Aikuiskoulutusjohtaja Riikka Korkalaisen antaman
selvityksen mukaan Pesosen kantelun kohdassa 10 on viitattu fysioterapeuttien
työtehtävien siirtokoulutukseen oppisopimuksella. Kyseessä on ei-tutkintotavoitteinen
muu ammatillinen lisäkoulutus. Kyseiseen oppisopimuskoulutukseen liittyvän
tietopuolisen koulutuksen toteuttaja on Karelia-ammattikorkeakoulu ja
oppisopimuskoulutus ajoittuu ajalle 12.1.2015 – 28.2.2016. Koulutuksen viimeinen
tietopuolinen koulutuspäivä on koulutuksen toteuttamissuunnitelman mukaan 25.26.2.2016 eikä 15.11.2015 kuten Pesonen kantelussaan väittää.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (21.8.1998/631) 9 §:n mukaan
näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen sisällöstä, laajuudesta ja
järjestämisestä päättää koulutuksen järjestäjä. Oppisopimuksen pituuden määrittelyssä
huomioidaan koulutuksen sisältö ja oppisopimus-opiskelijoiden työtehtävät työpaikalla
sekä aikaisempi osaaminen. Toiminta on opiskelijan ja työnantajien edun mukaista.
Oppisopimuksella toteutettavassa ammatillisessa lisäkoulutuksessa on varattava tarpeeksi
pitkä aika, että henkilökohtaistamisessa todettu osaamisvaje ja sitä kautta tavoitteeksi
asetettu osaamisen vahvistaminen saadaan toteutettua. Viimeinen tietopuolisen
koulutuksen ajankohta ei tarkoita viimeistä oppisopimuspäivää.
Korkalaisen selvityksen mukaan myös oppisopimuksen 25/15 pituuden määrittelyssä on
huomioitu koulutuksen sisältö ja oppisopimus-opiskelijoiden työtehtävät työpaikalla sekä
aikaisempi osaaminen. Koulutusaikaa on arvioitu ja suunniteltu yhteistyössä
työnantajien, tietopuolisen koulutuksen järjestäjän Karelia ammattikorkeakoulun ja
opiskelijoiden kanssa. Pesosen kantelun viittaus yli-pitkiin sopimuksiin on virheellinen ja
vailla todenperää.
Lisäksi toteamme Pesosen kantelun liitteessä 10 olevaan käsin kirjoitettuun kommenttiin
”viimeinen tietopuolisen koulutuksen jakso on 15.11.2015, puhelin keskustelu Sinikka
Kilpikoski ja Antero Pesonen”, että Sinikka Kilpikoski ei ole
Karelia-ammattikorkeakoulun eli tietopuolisen koulutuksen toteutuksen kanssa missään
tekemisissä vaan on aivan toisen organisaation palveluksessa.
Kohta 11)
Aikuiskoulutusjohtaja Osmo Maksimainen ei ole toiminut virkavelvollisuuksiensa
vastaisesti eikä ole antanut asiakkaalle virheellistä tietoa. Antero Pesonen on kantelun 11
kohdassa irrottanut yhden lauseen irti paljon laajemmasta asiakokonaisuudesta, johon
kuuluu puhelinkeskusteluja ja sähköpostikirjeenvaihtoa. Maksimainen on hyvän
Selvitys
8 (9)
Dnro
130/03.06.00/2015
22.04.2015
hallintotavan mukaisesti selvittänyt kantelun liitteissä mainitun yrittäjän haluaman
oppisopimuksen järjestämis- ja rahoitusedellytyksiä ja pyrkinyt edesauttamaan
oppisopimuksen toteutumista. Maksimainen on myös vastannut yrittäjän esittämiin
väitteisiin ja kysymyksiin asiallisesti ja antanut hänelle oikeita tietoja käsittelyssä olevassa
asiassa. Tämä käy myös ilmi mm. Maksimaisen antamasta selvityksestä, kantelun
liitteissä olevista sähköposteista ja muusta kirjeenvaihdosta esim. 4.12.2013 päättyneestä
viestiketjusta (liite 11).
Pesosen kantelun kohdan 11 asiassa on aikuiskoulutusjohtaja Osmo Maksimaisen
selvityksen mukaan kysymys tilanteesta, jossa yrittäjä halusi päästä suorittamaan
oppisopimuksella ympäristöalan erikoisammattitutkintoa, siten että koulutuksen
tietopuolinen koulutus ostettaisiin Helsingistä hänen itse valitsemaltaan koulutuksen
järjestäjältä. Aikuisopistolla selvitettiin oppisopimuksen järjestämis- ja
rahoitusedellytykset. Selvityksessä todettiin, että oppisopimusta ei voida toteuttaa siten,
että tietopuolinen koulutus ostettaisiin Helsingistä. Maksimaisen selvityksen mukaan
myöhemmin yrittäjälle tarjottiin puhelimitse mahdollisuutta suorittaa vastaavia opintoja
Karelia ammattikorkeakoulun kautta Joensuussa, mutta yrittäjä epäili Karelia
ammattikorkeakoulun insinöörien osaamista ja ilmoitti haluavansa koulutuksen
Helsingistä. Asian käsittely Pohjois-Karjalan aikuisopiston osalta oli päättynyt tähän
keskusteluun.
Oppisopimuskoulutuksen valtionosuusrahoitus ja sen määräytyminen ovat erillinen asia
yksittäisen oppisopimuskoulutuksen järjestämis- ja rahoitusedellytysten selvittämisestä.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) mukaan koulutuksen
järjestäjä vastaa oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta. Tähän kuuluu mm.
oppisopimusten hyväksyminen, opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman
laatiminen, tietopuolisen koulutuksen antaminen koulutuksen järjestäjän omissa
oppilaitoksissa tai sen hankkiminen muualta ja vastuu näiden toteutuksesta ja
lainmukaisuudesta. Yksittäistä oppisopimusta koskevien järjestämis- ja
rahoitusedellytyksien selvittäminen ja koulutuspaikan valinta ovat siis koulutuksen
järjestäjän tehtäviä. Oppisopimuksen tietopuolisen koulutuksen järjestäjän valintaa ei siis
voi tehdä oppisopimusopiskelija. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on voimassa
päätös, jonka mukaan koulutus järjestetään ensisijaisesti omasta toimesta, ja vain mikäli
se ei ole mahdollista, koulutus hankitaan ulkopuoliselta palvelun tuottajalta koulutuksen
järjestämis- ja rahoitusedellytykset selvittäen. Koulutuksen järjestäjän saama
oppisopimuskoulutuksen valtionosuus määräytyy laskentapäivinä 20.1. ja 20.9. voimassa
olevien oppisopimuskusten mukaan. Koulutuksen järjestäjällä ei siis ole vuosittain
käytettävissä oppisopimuksiin tiettyä euromääräistä summaa, kuten Pesonen kantelussa
antaa kuvan.
Kohta 12)
Selvitys
9 (9)
Dnro
130/03.06.00/2015
22.04.2015
Saatujen selvitysten perusteella ei myöskään kantelun kohdan 12 mukaan voi
aikuiskoulutusjohtaja Osmo Maksimaisen tai hänen esimiehensä rehtori Antti Koskisen
todeta toimineen virkavelvollisuuksiensa tai hyvän hallintotavan vastaisesti.
Saatujen selvitysten mukaan Pesosen kantelun kohdassa 12 on kysymys
työterveyshuoltoon liittyvästä, psykologipalveluita tarjoavan Tietotaito-groupin
Pohjois-Karjalan aikuisopiston pyynnöstä oppisopimustoimintaan liittyvälle
henkilökunnalle järjestämästä keskustelutilaisuudesta, jossa pyrittiin selvittämään
oppisopimustoiminnan uudelleenorganisoinnin aiheuttamia ristiriitoja.
Vuoden 2014 alusta Pohjois-Karjalan aikuisopistolla toteutettiin organisaatiomuutos,
jossa aikuisopiston yhtenä tiiminä toimineen Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskuksen
toiminta purettiin ja oppisopimustoiminta, sen budjetti ja henkilöstö siirtyi
Pohjois-Karjalan aikuisopiston kahden koulutusalan (Tekniikan ala ja Hyvinvoinnin ala)
ja niiden tiimien toimintaan. Samassa yhteydessä oppisopimushenkilöstö siirtyi Joensuun
Rantakadulla olleista tiloista Joensuun Kaislakadulle Pohjois-Karjalan aikuisopiston
tiloihin. Muutoksen tavoitteena on ollut tiivistää käytännön arjen yhteistyötä, parantaa
oppisopimusasioihin liittyvää tiedonkulkua ja laatua sekä tehostaa kahden eri
koulutusalan ja niiden eri ammattialojen aikuiskoulutukseen keskittyneiden tiimien
kaikkien rahoitusmuotojen käyttöä sekä edistää oppisopimustoiminnassa eri alojen
työelämän oppisopimusosaamiseen erikoistumista jakamalla koulutustarkastajaresurssi
koulutusalojen tiimien kesken. Edelleen vuoden 2014 aikana valmisteltiin
oppisopimustoiminnassa käytössä olleen koulutustarkastaja tehtävänimikkeen
muuttaminen koulutussuunnittelija-nimikkeeksi, joka kuvaa paremmin työn ja tehtävän
pääasiallista sisältöä. Tämä uudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta.
Muutoksia on valmisteltu vuodesta 2013 alkaen yhteistoiminnallisesti kuulleen
henkilökunnan näkemyksiä asioista. Organisaatiomuuton on kuitenkin aiheuttanut
ristiriitoja henkilöstön keskuudessa ja niiden selvittämiseksi mm. järjestettiin kyseessä
oleva keskustelutilaisuus.
Aikuiskoulutusjohtaja Osmo Maksimaiselta saadun selvityksen mukaan aikaisemmissa
oppisopimustoiminnan uudelleenorganisointiin liittyvissä tapaamisissa Antero Pesonen
oli kerta toisensa jälkeen tuonut esiin mm. sen, ettei hän luota Pohjois-Karjalan
koulutuskuntayhtymän ja Pohjois-Karjalan aikuisopiston johtoon. Osmo Maksimainen
tuo selvityksessään esille, että Antero Pesonen on osaltaan arvioinut Maksimaisen
toimintatapaa häntä kohtaan tylyksi. Kun kyseessä olevassa tilaisuudessa oli kysytty
läsnäolijoiden toimintatapaa jatkossa, oli Maksimainen vastannut edellisen pohjalta
”jatkossakin olevansa oma itsensä ja jos se halutaan tylyksi tulkita, niin sitten sellainen”.
Edelleen Maksimainen toteaa, että esim. vuosittain tehtävässä koko työyhteisöä
koskevassa työolobarometrin (TOB) tuloksissa ei ole havaittavissa / löydettävissä häntä
koskevia, Antero Pesosen väittämiä tylyyden piirteitä.
Selvitys
10 (9)
Dnro
130/03.06.00/2015
22.04.2015
Lopuksi toteamme, että Antero Pesosen kantelussaan Eduskunnan oikeusasiamiehelle
esittämistä mistään kilpailutusasioista ei ole valitettu markkina-oikeuteen ja että
sisäisessä tarkastuksessa ei ole enää meneillään kantelussa mainittujen oppisopimuksen
rahoitukseen liittyvien asioiden selvittelyä.
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
hallitus
Liitteet
liite 1: Vastine 27.8.2014 ilman liitteitä
liite2: Tarjouspyyntö
liite 3: Tarjousvertailu
liite 4: Hankintapäätös 24.2.2014
liite 5: Tarjouspyyntö 13.10.2014
liite 6: Tarjous päivitetty 2.3.2015
liite 7: Opiskelijakohtaisen hinnoittelun laskelma
liite 8: hakuilmoitus
liite 9: sähköpostiviesti 4.8.2014
liite 10: malli sivut hakijayhteenvedosta
liite 11: 4.12.2013 päättynyt sähköpostikirjeenvaihto