Miten lapsi saa vaikuttaa
oman päivänsä kulkuun?
Minne menet varhaiskasvatus?
- investoinnit varhaiskasvatukseen ovat tärkeitä
sekä lapselle että yhteiskunnalle
Kannustammeko lapsia olemaan
rohkeita, ajattelevia, uteliaita,
vastuuntuntoisia sekä muut
ihmiset huomioonottavia?
Osaammeko nähdä
lasten erilaiset vahvuudet
ja taidot?
Varhaiskasvatus on investointi
tulevaisuuteen yksilön ja yhteiskunnan parhaaksi
Varhaisten vuosien aikana luodaan perusta kansalliselle
hyvinvoinnille - varhaiskasvatus on avain menestyvään
kansantalouteen. Kansainvälisissä tutkimuksissa varhaiskasvatus on todettu tuloksellisimmaksi ja kustannustehokkaimmaksi keinoksi lasten hyvinvoinnin ja
kehityksen takaamiseksi. Varhaiskasvatuksen laatuun
kannattaa investoida!
Varhaiskasvatus on vaikuttava keino ehkäistä kaltoinkohtelua, syrjäytymistä ja ylisukupolvista huonoosaisuutta. Varhaiskasvatus tasaa lasten lähtökohdista
johtuvia eroja ja luo mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Elinikäinen oppiminen
uk
sia
Laadukas ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö
Lasta kunnioittava toimintatapa ja pysyvät vuorovaikutussuhteet
Yksilöllinen ja tarkoituksenmukainen tuki, monialainen yhteistyö
mä
äri
te l
ty v
arh
ais
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, vertaisryhmässä toimiminen
t u ks
(perustuvat varhaiskasva
en t
n,
i sii
itte
o
v
a
on
Lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa
itseään koskeviin asioihin
Yhdessä lapsen sekä huoltajan kanssa
kasva
Yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen,
sukupuolten tasa-arvo, erilaiset kulttuurit ja taustat
tuslain 2 a §:ssä)
äÄN
Lapsen kokonaisvaltainen kasvu, kehitys, terveys ja hyvinvointi
Monipuolinen pedagoginen toiminta, myönteiset oppimiskokemukset
Me toimimme yhdessä
Yhteistyö lapsen huoltajan kanssa on kasvatuskumppanuutta, joka rakentuu vastavuoroisen kuulemisen, kunnioituksen ja luottamuksen periaatteille.
Työskentely perheen kanssa on rikkaus.
Jokaisessa toimintayksikössä on sovittava periaatteista
ja menettelytavoista, joilla mahdollisiin tuen tarpeisiin
ja huoliin tartutaan. Toimiva yhteistyö eri toimijoiden ja
sektorien välillä on lapsen etu.
LÄM
VARH
AISK
ASV
AT
vahvistaa M
AHDO
LLIs
u
E
än
vä
Varhaiskasvatuksen johtaminen vaatii tekoja
• Tarvitaan johtamisosaamista, mutta myös rohkeutta
johtaa
• Tieto on ihmisissä – täytyy uskaltaa kysyä niiltä
ihmisiltä jotka työtä tekevät
• Kaikkien ammattiryhmien osaaminen tulee ottaa
käyttöön ja saada lasten hyväksi
N
SO
JOKA
KEUS,
I
O
SEN
L AP
hy
U
Tämä päivä rakentaa tulevaisuutta
Varhaiskasvatuksella on Suomessa pitkä historia. Kyse
on jatkuvasta työn ja toimintatapojen arvioimisesta ja
kehittämisestä. Myös pedagogiikkaa tulee uskaltaa
uudistaa. Haastamme kaikki kasvattajat pohtimaan,
missä ja miten toimimme yhdessä lasten kanssa.
ka
jot
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia
Laadukas varhaiskasvatus perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja sen keskeisiin periaatteisiin, jotka ovat
velvoittavia. Toteuttaako toimintamme lapsen oikeuksia?
Lapsen edun ensisijaisuus
Lapsen etu on ensisijaisesti otettava huomioon kaikissa lapsia koskevissa toimissa.
(Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti 14)
Lapsella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi
- kaikki lapset kykenevät ilmaisemaan itseään, kunhan vain aikuiset löytävät keinot ymmärtää lasta.
Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti omat näkemyksenä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja lapsen näkemykset
on otettava huomioon.
(Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti 12)
Jokainen on erilainen ja silti yhdenvertainen
Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön,
alkuperän, vammaisuuden, mielipiteen tai muiden ominaisuuksien vuoksi.
(Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikla, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit 1, 7, 9 ja 11)
Jokaisella lapsella on omat yksilölliset tarpeensa, mahdollisuutensa ja toiveensa Aikuisten velvollisuus on tukea lasten mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä rauhassa ja omaan tahtiinsa.
Lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen - omaan yksilölliseen tahtiinsa ja täysimääräisiin
mahdollisuuksiinsa. Lapsella on oikeus oppia ja saada opetusta.
(Lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artikla, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti 7, kohta 28)
Lapsen vanhemmilla on päävastuu lapsen kasvatuksesta. Heillä on oikeus saada apua - muun muassa laadukkaita
varhaiskasvatuspalveluita.
Lapsen vanhemmilla on yhdessä vastuu lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Valtion ja kuntien täytyy tukea vanhempia tässä tehtävässä.
(Lapsen oikeuksien sopimuksen 18 artikla, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti 7, kohdat 29 ja 30)
Koulutuksen tavoitteena varhaiskasvatuksesta lähtien on auttaa lasta kehittämään hänen taitojaan, itsetuntoaan
ja itseluottamustaan – lapsikeskeisellä ja lasta kunnioittavalla tavalla.
Koulutuksen tulee pyrkiä lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen. Leikki on lapselle tärkeä oppimiskeino.
(Lapsen oikeuksien sopimuksen 29 artikla, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit 1, kohta 2 ja 17, kohta 27)
Leikki on olennainen osa lasten elämää ja kehitystä
Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.
(Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artikla, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti 17)
Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan
Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
(Lapsen oikeuksien sopimuksen 19 artikla, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit 8,13)
OMEP
OMEP (World Organization for Early Childhood Education) on vuonna 1948
perustettu varhaiskasvatusjärjestö, joka toimii yli 70 valtiossa ympäri maailman.
Suomen OMEP toimikunta toimii Lastensuojelun Keskusliiton alaisuudessa.
Lisäksi toimikunnassa ovat edustettuina Helsingin kaupunki pj.), Förbundet Hem
och Skola, Helsingin yliopisto, Lastentarhanopettajaliitto, Opetushallitus, Suomen
Kuntaliitto, Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Varhaiskasvatuksen AMK- verkosto.