1. No category

Muuttaminen ja vanhuus:
Asumisen ja hoivan
siirtymiä
Teppo Kröger & Outi Jolanki
ASU-tutkimusohjelman loppuseminaari
Suomen Akatemia, Helsinki 22.10.2015
MOVAGE-projekti
MOVAGE – Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja
hoivan siirtymiä (Moving in old age: Transitions in
housing and care)
Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuuden
tutkimusohjelma 1.9.2011 – 31.8.2015
Toteutuspaikka Jyväskylän yliopisto,
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Prof. Teppo Kröger, FT Outi Jolanki, YTM Paula
Vasara, FM Jiby Mathew Puthenparambil
(alkuvaiheessa myös YTT Anu Leinonen)
Yhteistyössä etenkin Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen (THL) (Dos. Anni Vilkko) sekä Linköpingin
yliopiston (NISAL) kanssa
MOVAGE-projekti
Lähtökohtana havainto siitä, että monet vanhatkin
ihmiset muuttavat: osa mielellään, osa
vastentahtoisesti; tietoa tästä on kuitenkin niukasti
Tutkimusprojekti keskittyy tutkimaan vanhojen
ihmisten asumis- ja muuttopäätöksiä, muuttamisen
syitä ja kokemuksia
Kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja
Monitieteinen tarkastelu: yhteiskuntapolitiikka,
terveystutkimus, sosiaali- ja ympäristögerontologia,
asumistutkimus
Projektin käsitteelliset lähtökohdat
Asumispolku (housing pathways)
(Clapham 2005, 2010)
– Asumispäätöksiä tarkasteltava yksilön ja
perheen/läheisten elämänhistorian
kokonaisuudessa
– Otettava huomioon kodin ja asuinympäristön
subjektiivinen merkitys
– Otettava huomioon sosiaalinen ja kulttuurinen
konteksti, jossa päätöksiä tehdään
Projektin käsitteelliset lähtökohdat
Toimijuus
– Huomio päätöksentekoon ja valintoihin
– Tarkastelussa kuitenkin myös, miten toimijuus
toteutuu (’effective choice’, Brown & King
2005), ja miten päätöksentekoa mahdollistavat
tai rajoittavat esim. taloudelliset tekijät,
terveydentila, asuinympäristön ominaisuudet,
palvelujen ja avun saatavuus, perhesuhteet ja
muut sosiaaliset suhteet
→ Muuttaminen voi olla suunniteltua tai eitoivottua ja suunnittelematonta
Projektin tutkimuskysymyksiä
Miksi muutetaan tai päätetään jäädä nykyiseen
asuntoon?
Mistä minne muutetaan?
– Maaseudulta ja haja-asutusalueelta kaupungin
keskustaan?
– Omakotitalosta kerrostaloon?
– Omasta kodista palvelutaloon?
Mitä muutolla tavoitellaan ja mitä saavutetaan?
– Itsenäisyys ja ’omillaan pärjääminen’?
– Avun ja palvelujen saaminen?
– Sosiaalisten verkostojen ylläpito ja sosiaalinen
osallistuminen?
– Toimintakyvyn ja terveyden ylläpito?
– Hyvinvointi ja onnellisuus?
MOVAGE-projektin kvantiaineistot
75 + kyselyaineisto (Arki, apu ja palvelut 2010/2015)
– 2010: N = 1436, vastausprosentti 72%
– 2015: N = 1474, vastausprosentti 74%
– Avun antaminen ja saaminen, palvelut,
terveydentila, sosiaaliset suhteet, asumismuoto,
toimeentulo
– 2015: lisäkysymyksiä asumisesta ja muuttamisesta
– Asuu yksin 60,8%, puolison kanssa 34,8 %, lasten
kanssa 2,5%
– Asunut nykyisessä asunnossa max 5 v. 18,3%, 620 v. 31,4%, yli 20 v. 50,4%
AAP-kysely 2015
Syyt nykyiseen asuntoon muuttamiseen
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Halusin lähemmäs palveluita: 19,8%
Asunnon hallintamuodon vaihto: 16,8%
Kotitalouden koko muuttui: 14,8%
Asunto oli liian suuri: 13,6%
Asunnon ylläpito oli liian työlästä: 13,0%
Asunto oli liian pieni: 12,5%
Terveyssyyt: 12,1%
Halusin muuttaa toiselle paikkakunnalle: 10,0%
Puolisoni halusi muuttaa: 10,4%
Halusin lähemmäs lastani/lapsiani: 9,6%
Lapseni ym. halusivat, että muutan: 8,9%
En viihtynyt asunnossa enkä alueella: 7,1%
Asunto oli liian kallis: 4,0%
MOVAGE-projektin kvaliaineistot
75+ haastatteluaineisto (JY)
– puolistrukturoituja narratiivisia haastatteluja
– N = 47, naisia = 34, miehiä = 13
– Yksin asuvia = 30, puolison kanssa = 17
– Asumismuoto: palvelutalo (11), omakotitalo (8),
omistusasunto kerrostalossa (13), vuokraasunto kerrostalossa (9), rivitalo (6)
– Haastatteluteemoja mm.
• asumishistoria, muuttamisen syyt ja
muuttokokemukset
• avun- ja palveluiden tarve ja käyttö
• sosiaaliset suhteet (lapset, ystävät, muut sukulaiset ja
naapurit) ja harrastukset
• ’asumisen unelma’, minkälaisessa asunnossa ja
asuinpaikalla asuisi, jos ei olisi mitään rajoitteita
MOVAGE-projektin kvaliaineistot
75+ haastatteluaineisto (JY)
– Useimmat muuttaneet useita kertoja
elämänsä aikana, monet työn vuoksi
ennen asettumista nykyiseen
asuinpaikkaan
– Muuttosyitä: eläköitymisen jälkeen
muutettu lasten lähelle (lastenlasten
hoito), oma/puolison avun tarve ja
terveysongelmat (nykyiset tai ennakoidut),
nykyisen asunnon esteellisyys ja
palvelujen puute
– Muuton suunta useimmiten omakotitalosta
kerros-, rivi- tai palvelutaloon
MOVAGE-projektin kvaliaineistot
Asumisyhteisöt (Helsinki ja Jyväskylä)
– Ryhmäkeskustelut (2 X 6 hlöä, moderaattorit
Anni Vilkko & Outi Jolanki, Helsinki) /
yksilöhaastattelut (Jolanki, Jyväskylä)
• Asumisyhteisön synty ja kehitys
• Syyt muuttaa yhteisöön sekä kokemus
asumisesta
• Palvelutarpeet ja palveluiden saatavuus alueella
– Palvelukysely yhteisöjen asukkaille: avun tarve,
palvelujen käyttö ja saatavuus
MOVAGE-projektin kvaliaineistot
Aikuiset vanhoja omaisiaan auttavat/hoitavat
henkilöt -haastatteluaineisto (JY, WOCAWOprojekti)
– 2009, N = 76 (72 naista, 4 miestä)
– Vanhempien avun tarpeella yhteys lasten
muuttopäätöksiin
• Mm. vanhemmat muuttavat asumaan lapsen
lähelle, aikuinen lapsi muuttaa lähelle
vanhempaa, aikuinen lapsi kulkee oman
kotinsa ja vanhemman kodin väliä ja asuu
ajoittain vanhemman/vanhempien kanssa
– Lasten merkitys vanhojen vanhempien
muuttopäätöksissä
Julkaisuja
Kröger, T. & Leinonen, A. (2012) Transformation by
Stealth: The Retargeting of Home Care in Finland. Health
and Social Care in the Community 20 (3), 319–327.
Yeandle, S. & Kröger, T. & Cass, B. (2012) Voice and
Choice for Users and Carers? Developments in Patterns
of Care for Older People in Australia, England and
Finland. Journal of European Social Policy 22 (4), 432–
445.
Kröger, T. & Yeandle, S. (eds.) (2013) Combining Paid
Work and Family Care: Policies and Experiences in
International Perspective. Bristol: Policy Press.
Vasara, P. (2014) Hoivan kertomuksia. Tarinamallit
ikääntyneestä äidistään huolehtivien tytärten
narratiiveissa. Janus 22 (1), 3–18.
Julkaisuja
Jolanki, O. (2015) Whose business it is anyway?
Distributing responsibilities between family members and
formal carers. Journal of Applied Linguistics and
Professional Practice, 9 (3), 319–340.
Jolanki, O. (2015) Elderly parents' need for help and adult
children's moving decisions. Journal of Housing for the
Elderly, 29 (1–2), 77–91.
Jolanki, O. & Vilkko, A. (2015) The meaning of a 'sense of
community' in a Finnish senior cohousing community.
Journal of Housing for the Elderly, 29 (1–2), 111–125.
Vasara, P. (2015) Not ageing in place: Negotiating
meanings of residency in age-related housing. Journal of
Aging Studies, 35, 55–64.
Julkaisuja
Jolanki, O. (2015) To work or to care? Working
women's decision-making. Community, Work and
Family, 18 (3), 268–283.
Jolanki Outi & Teittinen Outi (2015) Yhteisölliseen
asumisoikeusasuntoon muuttaminen – muuttosyyt ja
odotukset. Jason tarina. Jyväskylä: Varttuneiden
asumisoikeusyhdistys JASO.
Mathew Puthenparambil, J. & Kröger, T. & van
Aerschot, L. (2015) Users of home care services in a
Nordic welfare state under marketisation: The rich, the
poor and the sick. Health and Social Care in the
Community (Published as Early View).
Asumisvalintakirja
Läheinen yhteistyö Housing First -hankkeen
kanssa (Kirsi Juhila, Tampereen yliopisto)
Yhteinen kirjahanke: Juhila & Kröger (toim.)
Siirtymät ja valinnat asumispoluilla, SoPhi 2015
– Kirsi Juhila & Outi Jolanki: Siirtymät ja valinnat vanhojen
ihmisten ja asunnottomien asumispoluilla
– Suvi Raitakari, Kirsi Juhila & Anni Vilkko: Asumispolkujen
tutkiminen rakenteiden ja toimijuuden vuorovaikutuksena
– Outi Jolanki: ”Ikäsopivat” asumisen valinnat
– Anni Vilkko: Sosiaalinen ja fyysinen elinympäristö
ikäännyttäessä – törmäyskurssillako?
– Paula Vasara: Muuttamiseen liittyvät odotukset pitkään
samassa kodissa asuneilla ikääntyneillä
– Kirsi Juhila & Teppo Kröger: Johtopäätökset
Järjestettyjä tapahtumia
Sukupolvet, ikä ja asuminen -työryhmä, Sosiaalipolitiikan
päivät, Jyväskylä 25.–26.10.2012 (Jolanki & Leinonen)
Vanhenemisen paikat -työryhmä, VIII Gerontologian
päivät, Helsinki 5.–7.6.2013 (Vilkko & Jolanki)
Symposium “Residential mobility and housing decisions
in later life”. 22nd Nordic Congress of Gerontology,
Gothenburg 25.–28.5.2014 (Jolanki & Abramsson)
ARCH14 Health Care Architecture conference, Otaniemi
19.–21.11.2014 (Vilkko ym.)
MOVAGE-loppuseminaari, Suomen Akatemia 17.8.2015
Nordic Research Network on Housing for Older People,
Nordic seminar, Helsinki 18.–19.8.2015
Muuttaminen – pakko ja mahdollisuus
Vanhatkin ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä
asumis- ja muuttopoluissaan ja -toiveissaan
– Paikalleen juurtuneet vs. sarjamuuttajat
– Itserakennetussa omakotitalossa vuosikymmeniä
asuneet vs. maan sisällä/maasta toiseen muuttaneet,
evakot ym.
Muutto voi olla vastentahtoinen tapahtuma, jolloin päätös
tehdään pakotettuna terveyden heiketessä – tai suunniteltu
tapahtuma sekä keino varautua tulevaan ja mahdollistaa
helpompi arki ja oman elämäntyylin jatkuminen
Vanhojen vanhempien ja aikuisten lasten asumisvalinnat
ovat yhteydessä toisiinsa – taustalla hoivan tarve ja
palvelujen saatavuus, mutta myös arvot, normit ja yhteinen
elämänhistoria
– Jolanki O (2015). Elderly parents’ need for help and adult children’s
moving decisions. Journal of Housing for the Elderly, 29 (1-2).
– Jolanki, O (2015). Housing pathways of older people (in the process)
– Jolanki O (2015). Ikä ja asumisen valinnat (arvioitavana)
Jolanki 2015
Uudet asumisen vaihtoehdot
Yhteisöllisiä asumismuotoja kehitelty eri maissa
– Asumisyhteisöt (Hollanti, Tanska, Ruotsi) ja
yhteisöllinen asuminen ns. ‘eläkeläiskylät’ (Englanti)
Myös Suomessa lisääntynyt kiinnostus
yhteisöllisyyden edistämiseen
– Yhteisöllisyys teemana mm. Kansallisessa
ikääntyneiden asumisen kehittämisen ohjelmassa,
kansallisessa palveluiden laatusuosituksessa, monien
kuntien strategioissa, rakennuttajien ja yhdistysten
asuntoesittelyissä, media (sanoma- ja aikakauslehdet)
Yhteisölliset asumismuodot
– asumisyhteisöt (yhteiset säännöt ja sitoutuminen
toimintaan), muu yhteisöllisyyttä korostava
asuminen (yhteisiä tiloja, vapaaehtoista
yhteistoimintaa), uusimuotoinen perhehoiva (hoivaasumisen muoto,
Jolanki 2015kodinomainen yhteistalous)
Miksi yhteisöllisyys kiinnostaa?
Yhteisöllisyys ja yhteisölliset asuinmuodot ’lääke’
modernin kaupunkielämän yksityisyydelle ja
eristyneisyydelle ja yksinäisyydelle?
Kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisen osallisuuden
vahvistaminen
– Vanhemmatkin ihmiset toimijoita ts. oikeus osallistua omia
asioita koskevaan päätöksentekoon, haluavat ja kykenevät
tekemään omaa asumistaan koskevia päätöksiä ja
toteuttamaan niitä
Tieto asuinympäristön ja sosiaalisten kontaktien
merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille
– Vahvistamalla yhteisöllisyyttä edistetään vanhojen ihmisten
hyvinvointia ja terveyttä – sekä keskinäistä apua ja tukea?
Jolanki 2015
Yhteisöllisen asumisen osa-projektit
Senioreiden asumisyhteisö (Loppukiri), Helsinki
– Aloittanut 2006– Omistusasuntoja, asukkaat perustaneet ja hoitavat yhteistyössä
– asukkaat sitoutuvat osallistumaan työryhmiin (siivous, yhteisten tilojen ylläpito,
yhteiset illalliset ym.)
– 2013: 66 asukasta, useimmat yksinasuvia eläkeikäisiä naisia
–
Jolanki & Vilkko (2015) The meaning of a ‘sense of community’ in a Finnish senior
cohousing community’. Journal of Housing for the Elderly, 29 (1-2).
Yhteisölliset asumisoikeusasunnot (JASO), Jyväskylä
– Ensimmäinen kerrostalo 10/2014 (54 hlöä), toinen 10/2015 (38
huoneistoa), uusia suunnitteilla muihin kaupunginosiin
– Asumisoikeusasuntoja, keskeisiä toimijoita asukastoimikunta ja
toiminnanohjaaja (osa-aikainen)
– Asukkaat osallistuneet tilojen ja toiminnan suunnitteluun asukastapaamisissa,
osallistuminen yhteiseen toimintaan vapaaehtoista
–
Jolanki & Teittinen (2015). Yhteisölliseen asumisoikeusasuntoon muuttaminen –
muuttosyyt ja odotukset. Jason tarina. Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO.
Jyväskylä. (www.jasoasunnot.com, pdf saatavilla:
http://www.jasoasunnot.com/jason-tarina/)
Jolanki 2015
Aineisto
Asumisyhteisö (Helsinki), Jyväskylän yliopisto &
THL:
– ryhmäkeskustelut (2 x 6 hlöä sekä moderaattorit)
marraskuu 2012
– kysely huhtikuu 2013 (66 lähetettyä lomaketta, 41 vastaajaa)
Yhteisölliset asumisoikeusasunnot (Jyväskylä),
Jyväskylän yliopisto & GeroCenter:
– henkilöhaastattelut ennen muuttoa elo-syyskuu 2014
(N=18), seurantahaastattelut elokuu 2015, (3. haastattelu
2016)
– kyselyaineisto (Merja Rantakokko, Jyväskylän yliopisto)
→ Syyt muuttaa ja odotukset yhteisöllistä asumista
kohtaan?
→ Asumiskokemukset: mitä yhteisöllisyys merkitsee ja
miten yhteisöllisyys ilmenee arjessa?
Jolanki 2015
Muuttosyyt
Oma elämäntilanne sekä toiveet ja odotukset
– Terveysongelmat ja lisääntyvä avun tarve (tai
ennakoitiin tulevaa)
– Turvattomuuden ja yksinäisyyden tunne nykyisessä
asunnossa, sosiaalisten kontaktien vähyys
Asunnon ja asuinympäristön ominaisuudet
– Epäkäytännöllinen asunto ja asuinympäristö, erilaiset
palvelut kaukana tai vaikeasti saavutettavissa
Avun ja (hoiva)palveluiden saatavuus
– Epävarmuus avun saamisesta naapureilta tai muu apu
– Epäily julkisten palveluiden saatavuudesta ja sopivuudesta
Jolanki 2015
Mitä yhteisölliseltä asumiselta odotettiin ja
täyttyivätkö odotukset?
Arki yhteisöllisessä talossa oli tarjonnut:
Mahdollisuuden vaikuttaa omaan asumiseen ja elää
‘omannäköistä’ elämää
Seuraa ja turvallisuuden tunnetta → yksinäisyyden
lievittyminen
Yhdessä tekemistä, vanhojen harrastusten oheen
uusia aktiviteetteja ja uusia ystäviä
Vastavuoroista käytännön apua ja tukea
Merkityksellistä tekemistä (Loppukirissä työvuorot,
muiden auttaminen) → tarpeellisuuden tunne
Palveluiden järjestäminen yhdessä aluillaan
(Jyväskylän aineisto: hieronta-, kampaamo-,
ateriatilaus 1krt/vko, siivous- vaateostoksetpalvelua)
Jolanki 2015
Ongelmia paratiisissa? - haasteita ja
kehittämistarpeita jatkossa
Yhteisöjen sisällä
– Demokraattinen päätöksenteko ja ristiriitojen ratkaisukeinot
• Päätöksenteon avoimuus vs. klikkiytyminen?
– Individualismi vs. yhteisöllisyys
• Yksilöiden tarpeiden ja toiveiden sekä yhteisön edun
yhteensovittaminen ja tasapainoilu
• Joku kokee yhteisön mahdollistavana, toinen
yksilönvapautta rajoittavana (työvuorot, yhteisöllisyyden
’paine’)
– Yhteisön kehitys on prosessi
• Yhteisön muutos asukkaiden elämäntilanteiden muuttuessa
(terveysongelmat, leskeytyminen) ja asukkaiden vaihtuessa?
• Keskinäinen vuorovaikutus ja vastuunotto toiminnasta
pitkällä aikavälillä?
Jolanki 2015
Haasteita jatkuu…
Yhteisölliset asumismuodot yhteiskunnassa?
– ‘Ruohonjuuritason’ aktiivisten kansalaisten toiminta
haastaa jaon kuntalaisiin/palvelujen käyttäjiin ja
ammattilaisiin/viranomaisiin
• Ovatko ammattilaiset (viranomaiset, rahoittajat,
suunnittelijat ym.) valmiita tasa-arvoiseen dialogiin ja
‘kanssasuunnitteluun’ aktiivisten kansalaisten
kanssa – varsinkin jos he ovat vanhoja ihmisiä?
– Kenelle yhteisöllinen asuminen saatavilla?
• Taloudelliset, alueelliset tekijät ym.
– Keskinäisen avun ja tuen sekä julkisten palvelujen
suhde?
• Millaista apua voidaan odottaa kanssa-asujilta ja
täydentääkö yhteisöstä saatu tuki julkisia palveluja?
Jolanki 2015
Yhteenvetoa
Vanhatkin ihmiset ovat muuttovalinnoissaan
heterogeeninen ryhmä
– Toiset haluavat pysyä vanhassa kodissaan, toiset haluavat
muuttaa
– Joillekin muuttaminen vastentahtoista, joillekin
vapaaehtoinen valinta
– Asumisen ja muuttamisen valinnat ovat kompleksisia; niissä
kietoutuvat yhteen terveydentila, toimintakyky, avun ja
palveluiden tarve ja saatavuus – mutta myös perhe- ja muut
sosiaaliset suhteet, elämäntyyli, aiempi asumishistoria ja
koko elämänhistoria, sekä tarjolla olevat asumisen
vaihtoehdot ja omat resurssit (sosiaaliset ja taloudelliset)
– Asumisen valintojen ymmärtämiseksi on tarkasteltava yksilön
valintoja suhteessa perheen ja läheisten elämään sekä
sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan
Vanhat ihmiset aktiivisina kansalaisina
– Vanhat ihmiset ovat ottamassa aktiivista toimijan roolia
vanhuuteen valmistautumisessa ja omien asumistoiveiden
ja -tarpeiden ennakoimisessa
Jolanki 2015
Yhteenvetoa
Tulevaisuuden trendejä?
– Seniorikorttelit, ’monen sukupolven talo’-konsepti
(asuntorakentajat), ryhmäkodit ja iäkkäiden itse perustamat
asumisyhteisöt tarjoavat uusia asumismahdollisuuksia
– Ovatko suuret ikäluokat vanhempiaan ’liikkuvampia’
eläköidyttyään? Mikä muuttamisen suunta? Otetaanko
enemmän hoivavastuuta vanhoista vanhemmista, jolloin
lähellä asuminen helpottaa yhteydenpitoa? Vai muutetaanko
’aurinkorannikolle’, varustetaan kesämökki kakkosasunnoksi
tai omistaudutaan matkustelulle?
– Individualismi vs. yhteisöllisyys? Yhteisöllinen asuminen
tuskin yleislääke kaikkiin yksinäisyyden ja
turvattomuuden tunteisiin ja avuntarpeeseen - mutta
tarjoaa yhden asumisvaihtoehdon, joka voi tavallista
omakoti- tai kerrostaloasumista paremmin tukea
hyvinvointia, sosiaalista aktiivisuutta ja osallistumista
lähiyhteisön toimintaan
Jolanki 2015
Kiitos Suomen Akatemialle
työmme rahoittamisesta!
www.jyu.fi/movage