1. No category

Jari Keinänen & Tere Vadén
TIETÄMISEN HAASTEET
OPETTAJAN AINEISTO
© Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
OPETTAJALLE:
• Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja
pohdintatehtäviä hyödynnettäväksi oppitunneilla.
• Aineisto on muokattavissa. Voit käyttää aineistoa sellaisenaan tai muokata
siitä itsellesi sopivan kokonaisuuden.
• Aineiston käyttö edellyttää Powerpoint 2003 tai uudempaa Powerpointohjelmaversiota. Aineiston joidenkin elementtien toimivuus eri
ohjelmaversioissa voi vaihdella. Suosittelemme aineiston toimivuuden
testaamista ennen sen käyttöä oppitunneilla.
• Aineiston käyttöoikeus on henkilökohtainen. Alkuperäistä aineistoa tai
verkkopalvelun käyttäjätunnuksia ei saa luovuttaa muille.
• Alkuperäinen aineisto:
– © Jari Keinänen ja Atena Kustannus Oy
– Tekijät vastaavat vain alkuperäisen aineiston sisällöstä.
– Kuvalähteet on merkitty kunkin kuvan kohdalle. Jos sama kuva esiintyy
aineistossa useammin kuin kerran, kuvalähde on mainittu ensimmäisen kuvan
yhteydessä.
– ISBN 978-951-796-793-8 (sähköinen aineisto), ISBN 978-951-796-794-5 (tuloste)
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
Tietämisen haasteet
Luku 1
MIHIN TEOREETTISTA
FILOSOFIAA TARVITAAN?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
KYSYMYKSIÄ TIEDON MERKITYKSESTÄ
– POHDI JA PERUSTELE
1. Keksi mahdollisimman monta perustetta sille, miksi ihmisen on
parempi tietää kuin olla tietämättä.
2. Onko tieto ihmiselle tärkeämpää nyt kuin kivikaudella?
3. Pohdi väitettä ”elämme tietoyhteiskunnassa”. Mitä sillä
tarkoitetaan? Oletko samaa mieltä?
4. Millainen on tiedon ja elämänvalintojen suhde? Anna esimerkkejä.
5. Voiko ihminen uskoa mitä haluaa? Entä voiko ihminen tietää mitä
haluaa?
6. Jos vanhemmat uskovat vilpittömästi, että lääketiede on vastoin
jumalan sanaa, onko heillä oikeus kieltää lapseltaan
lääketieteellinen hoito?
7. Alkuräjähdysteoriassa ja evoluutioteoriassa on ongelmia – pitäisikö
tieteellisen kriittisyyden nimissä fysiikan ja biologian tunnilla
opettaa myös kreationismia eli luomisoppia?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA
Ontologia
• Mitä oleva viime kädessä on?
• Tapahtumisen luonne?
Tietoteoria
MAAILMA – ontologian
TIETO – tietoteorian
tutkimuskohde
tutkimuskohde
• • • • Mitä tieto on?
Mitä ovat totuus ja todistaminen?
Mihin tieto perustuu?
Onko varmaa tietoa olemassa?
Tieteenfilosofia
TIEDE –
tieteenfilosofian
tutkimuskohde
• • • • • Tieteen tuntomerkit?
Tieteen menetelmät?
Tieteellinen selittäminen?
Tieteen kehitys?
Tieteen tavoitteet?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
Tietämisen haasteet
Luku 2
MAAILMA TIEDON KOHTEENA –
ONTOLOGIAN KYSYMYKSIÄ
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
ARISTOTELEEN KATEGORIAOPPI 1
• Kategoria = luokka, peruskäsite
• Oleva voidaan jakaa kahteen ontologiseen luokkaan:
– olioihin (substansseihin)
– olioiden määreisiin (attribuutteihin).
• Kielessä olioihin viitataan substantiiveilla, määreisiin
esim. adjektiiveilla.
• Olio on se, josta jotain todetaan – määre se, mitä oliosta
todetaan.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
ARISTOTELEEN KATEGORIAOPPI 2
• Olioiden tyyppejä:
− aistein havaittavat oliot ja abstraktit oliot
− yksilöoliot (partikulaarit) ja yleisoliot (yleiskäsitteet, universaalit).
• Määreiden tyyppejä:
− ominaisuus (millainen?), määrä (kuinka monta?), aika
(milloin?), paikka (missä?), tekeminen (mitä tekee?).
• Oliot ja määreet voivat muodostaa vain tietynlaisia
yhdistelmiä.
• Kategoriavirhe: ”Punainen maistuu kilon painoiselta.”
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
OLIOIDEN JA OMINAISUUKSIEN SUHDE
• Kannatinteoria (Neulatyynyteoria)
− Olioiden oleminen on ensisijaista, ominaisuuksien toissijaista.
− Olio on ominaisuuksien ”kantaja”.
• Kimpputeoria
− Ominaisuudet ovat olioita perustavampia.
− Oliot ovat vain havaittujen ominaisuuksien suhteellisen pysyviä
kimppuja.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
OMINAISUUKSIEN LAJEJA
• Olennaiset
– Esim. elollisuus elävän olennon ominaisuutena.
• Satunnaiset
– Esim. sinisilmäisyys ihmisen ominaisuutena.
• Ensisijaiset
– Havaitsijasta riippumattomia, objektiivisia: pituus, paino,
geometrinen muoto…
• Toissijaiset
– Havaitsijasidonnaisia: haju, maku, väri…
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
YKSILÖOLIOIDEN JA
YLEISKÄSITTEIDEN SUHDE
• Käsiterealismi
– Yleiskäsitteet eli universaalit ovat reaalisesti olemassa.
– Yksittäisten pöytien lisäksi on olemassa abstrakti pöydän luokka
tai idea, ”pöytyys”.
– Kielen yleistermit viittaavat näihin ”ideoihin”.
• Nominalismi (lat. ”nomen” = nimi)
– Vain yksilöolioita eli partikulaareja on olemassa.
– On olemassa tämä pöytä, tuo pöytä jne., muttei mitään
”yleispöytää”.
– Yleistermit ovat vain tapoja viitata moniin yksilöolioihin
samanaikaisesti.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
SUBSTANSSITEORIAT JA NIIDEN
MERKITYS (s. 32–35)
1. Materialismia kutsutaan nykyisin usein fysikalismiksi.
Miksi?
2. Millaisia tietoteoreettisia ja tieteenfilosofisia seurauksia
erilaisilla substanssiteorioilla voi olla?
3. Miten kysymys substanssista liittyy etiikkaan?
4. Nykyään keskustelu olevan substanssista on
enimmäkseen keskustelua mielen olemassaolosta ja
olemistavasta. Miksi?
5. Millaisia seurauksia maailmankuvallemme on
aineettoman mielen olemassaolon hyväksymisestä?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
DUALISMIN MAAILMANKUVA
• Maailma jakautuu henkiseen puoleen (”res cogitans”,
ajatteleva substanssi) ja aineelliseen puoleen (”res
ekstensa”, ulottuvainen substanssi).
• Ajattelevaa substanssia edustaa ihmismieli – kaikki muu
edustaa ulottuvaista substanssia.
• Luonnontapahtumilla ei voi olla henkistä syytä eikä
henkisillä tapahtumilla aineellista syytä.
• Aineellisen ja henkisen puolen tieteellinen tutkiminen
vaativat eri menetelmiä ja käsitteitä.
• Aineellinen puoli on deterministinen, henkinen puoli
vapaa.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
DUALISTINEN MIELENFILOSOFIA
• Psyykkisiä ilmiöitä ei voi kuvata fyysisin käsittein.
• Ihmisen tarkoituksellista toimintaa ei voi järkevästi
selittää hermoston tapahtumilla.
• Psyykkisten ilmiöiden kokemukselliset ominaisuudet
(”kvaliat”), esim. pääsäryn ”jomottavuus”, eivät näy
aivokuvissa.
• Voin epäillä kaiken aineellisen olemassaoloa, mutta en
oman mieleni olemassaoloa (”Cogito ergo sum”).
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
INTERAKTION ONGELMA
• Miten aineeton mieli voi vaikuttaa kausaalisesti
aineelliseen ruumiiseen?
• Miten aineeton mieli voi vastaanottaa ruumiin viestejä ja
olla samalla vapaa?
• Parallelismi – dualismi ilman interaktiota (ks. s. 40).
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
MATERIALISTINEN MIELENFILOSOFIA
• Reduktivismi (redusoiva materialismi)
– Mieli ja sen tapahtumat voidaan redusoida (palauttaa)
aivotapahtumiin ja nämä edelleen alkeishiukkastason
tapahtumiin.
– Psyykkisillä termeillä (esim. ”rakkaus”) ja neurotieteellisillä
termeillä (esim. ”aivotila x”) on sama viittauskohde, mutta eri
merkitys.
• Eliminativismi (eliminoiva materialismi)
– Psyykkisillä termeillä ei ole viittauskohdetta
reaalitodellisuudessa (vrt. ”mieli” ja ”kummitus”).
– Termien käyttö luo ontologisia piilo-oletuksia ”psyykkisten
olioiden” olemassaolosta.
– Psyykkiset termit korvattava neurotieteellisillä.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
EMERGENTTI MATERIALISMI
• Mieli ja sen tapahtumat ”emergoituvat” (kohoavat esiin)
aivoperustalta.
• Emergoitunut mieli on kuitenkin itsenäinen oleva, eikä
sitä voi redusoida aivoihin.
• Vrt. valokuvan pikselit ja kuva – kokonaisuus on
enemmän kuin osiensa summa.
• Hermosolukudokseksi järjestynyt aine voi tuottaa ilmiöitä,
joita ei voi selittää kokonaan hermosolujen toiminnalla.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
KARL POPPERIN KOLMEN MAAILMAN
TEORIA
MAAILMA 2
– Psyykkiset
ilmiöt
MAAILMA 3
– Sosiaaliset
ja kulttuuriset
ilmiöt
MAAILMA 1
– Aineelliset oliot,
ilmiöt ja prosessit
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
KARL POPPERIN KOLMEN MAAILMAN
TEORIA
• Maailma 1:
– alkeishiukkaset, kivet, planeetat, galaksit, painovoima,
sähkömagneettisuus jne.
– fysiikan tutkimuskohde.
• Maailma 2:
– ajatukset, havainnot, tunteet, motiivit, halut jne.
– psykologian tutkimuskohde.
• Maailma 3:
– yhteiskunta, kieli, avioliitto, jääkiekko, taide jne.
– yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimuskohde.
• Maailmat ovat vuorovaikutuksessa, mutta itsenäisesti
olemassa.
• Maailma 1 on perustava, sillä maailmat 2 ja 3
emergoituvat maailmasta 1.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
SUBJEKTIIVINEN IDEALISMI
(SOLIPSISMI)
• Vain oma mieli ja sen tapahtumat ovat varmasti
olemassa – perimmäinen oleva on psyykkistä (henkistä).
• Tajunnan ulkopuolisen aineellisen maailman
olemassaolosta ei ole täyttä varmuutta.
• Esim. atomien olemassaolosta ei ole varmuutta,
ainoastaan atomihavaintojen olemassaolosta.
• Berkeleyn argumentti:
1. Havaituksi tuleminen on olemisen mitta. (Esse est percipi.)
2. Havainnot ovat tajunnan sisäisiä (psyykkisiä, henkisiä).
3. Tajunnan ulkopuolinen on tajunnan sisäisestä tehty päätelmä.
Siis: Tajunnan sisäinen (psyykkinen) on tajunnan ulkopuolista
(aineellista) perustavampaa.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
ONTOLOGINEN REALISMI
• Voimme luottaa tajunnan ulkopuolisen aineellisen
maailman olemassaoloon.
• Aineellinen maailma on aistihavainnoista tehty päätelmä,
mutta se on järkevä päätelmä.
• Argumentti:
1. Aineellisen maailman hypoteesi selittää parhaiten
aistihavaintojen olemassaolon.
2. Aineellisten kappaleiden hypoteesi selittää parhaiten
aistihavaintojen ominaisuudet.
3. Ockhamin partaveitsi.
Siis: Tajunnan ulkopuolinen aineellinen maailma on olemassa.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
1600-LUVUN RATIONALISTIEN
SUBSTANSSITEORIOITA (s. 52–56)
1. Miten Spinoza päätyi ajatukseen, että substanssi on
Jumala eli luonto?
2. Millaisia loogisia seurauksia on Spinozan
substanssiteoriasta?
3. Miten Leibniz päätyi ajatukseen, että substanssi on
aineeton monadi?
4. Millainen käsitys syy–seuraussuhteista seuraa
monadiopista?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
MUUTOKSEN SYYT ARISTOTELEEN
MUKAAN
• Muutos on olion sisältämän potentian (mahdollisuuden)
aktualisoitumista (todellistumista).
• Jonkin potentian aktualisoituminen voidaan selittää neljän
syykäsitteen avulla:
– Ainesyy on se aines, josta olio koostuu (esim. savi).
– Muotosyy on se järjestys, jossa aines on (esim. ruukun hahmo).
– Vaikuttava syy on olio tai ilmiö, joka käynnistää
aktualisoitumisprosessin (esim. savenvalaja).
– Päämääräsyy on lopputulos tai päämäärä, johon
aktualisoitumisprosessi tähtää (esim. viiniastia).
• Aristoteleen mielestä muutoksen selittämisessä on
loogisesti välttämätöntä olettaa myös Ensimmäinen syy.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
VÄITTELYTEHTÄVÄ: Determinismi ja vapaa tahto
• Opiskelijat valmistautuvat väittelemään otsikon aiheesta lukemalla
oppitunnilla tai kotona s. 59–68:
– – – – – Millaisia determinismin muotoja on olemassa?
Millaista on kausaalinen determinismi?
Millainen käsitys tapahtumisen luonteesta seuraa kvanttifysiikasta?
Miksi determinismi on uhka vapaalle tahdolle?
Mitä on kompatibilismi?
• Ryhmä jaetaan kahteen ”puolueeseen” ja ”tuomareihin”. Toinen puolue
puolustaa filosofisin argumentein vapaan tahdon mahdollisuutta, toinen
puolue vastustaa sitä. Tuomareiden tehtävänä on tarkkailla väittelyä ja
väittelyn päätteeksi antaa perusteltu arvio siitä, kumpi puolue puolusti omaa
kantaansa paremmin. Opiskelijoiden kuuluminen puolueisiin tai
tuomaristoon määräytyy arpomalla.
• Väittelyä arvioitaessa huomiota voidaan kiinnittää päättelyn
johdonmukaisuuteen, argumentointityyliin, kriittisten kysymysten ja vastaargumenttien runsauteen ja osuvuuteen, puhetaidollisten keinojen käyttöön
sekä argumentointihalukkuuteen eli siihen, kuinka moni puolueesta
osallistuu keskusteluun. Tuomareiden oma kanta väiteltävään asiaan ei
saisi vaikuttaa arvioon – ainoastaan se kumpi puolueista puolustaa sille
määrättyä kantaa taitavammin.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
VÄITTELYTEHTÄVÄ: Determinismi ja vapaa tahto
• Ennen väittelyyn ryhtymistä puolueet kokoontuvat n. 30 minuutiksi
tahoilleen miettimään argumentteja kantansa tueksi ja laativat lyhyen,
muutaman minuutin pituisen aloituspuheenvuoron. Tuomarit voivat seurata
jo tässä vaiheessa molempien puolueiden työskentelyä ja tehdä siitä
huomioita, jotka voivat vaikuttaa loppuarvioon.
• Puolueet pitävät ensin aloituspuheenvuoronsa, jonka jälkeen siirrytään
vapaaseen keskusteluun, jossa puolueen jäsenet voivat puolustaa
näkemyksiään ja kritisoida vastapuolen näkemyksiä. Tarvittaessa opettaja
voi toimia puheenvuoroja jakavana puheenjohtajana, jos keskustelu uhkaa
muuttua huuteluksi, tai herättelijänä, jos keskustelu uhkaa hyytyä ennen
aikojaan. Tavoitteeksi voidaan asettaa vähintään 15 minuutin keskustelu.
Keskustelun aikana tuomareiden kannattaa tehdä havainnoistaan
muistiinpanoja.
• Keskustelun jälkeen tuomarit siirtyvät luokan ulkopuolelle hetkeksi
neuvottelemaan arviostaan ja päättämään lopputuloksen. Samaan aikaan
molemmat puolueet voivat kommentoida väittelyn kulkua sekä omaa ja
vastapuolen suoritusta, samoin opettaja. Palattuaan luokkaan tuomarit
julistavat päätöksensä perusteineen. Lopuksi voidaan vielä yhteisesti
keskustella hyvästä ja huonosta argumentoinnista ja tarkastella s. 86
esiteltyjä virhepäätelmien tyyppejä.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
DETERMINISMIN MUODOT
DETERMINISMI
KAUSAALINEN:
Syyt
↓
Tapahtumat
Rationalistinen:
Spinoza, Leibniz
TELEOLOGINEN:
FATALISMI:
Tapahtumat
↓
Päämäärä
Tapahtumat
↓
Kohtalo
Aristoteles
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
Historiallinen:
Marx, Hegel
KAUSAALINEN DETERMINISMI JA
INDETERMINISMI
• Determinismi
– Jokaisella tapahtumalla (ilmiöllä, asiantilalla) on syy.
– Jokainen tapahtuma (ilmiö) on välttämätön seuraus 1)
edeltävistä tapahtumista (ilmiöistä) 1- n. ja 2) tietyistä
luonnonlaeista 1- n.
– Kaikki voidaan periaatteessa ennustaa tarkasti.
– Esim. Newton, Galilei.
• Indeterminismi
– Hiukkastasolla aine ei käyttäydy määräytyneesti, vaan
sattumanvaraisesti (kvanttifysiikka).
– Tapahtuma seuraa edeltävistä tapahtumista vain tietyllä
todennäköisyydellä.
– Mitään ei voida ennustaa tarkasti.
– Ihmisen mielen tapahtumat eivät ole määräytyneitä – tahto on
vapaa (Descartesin dualismi).
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
DETERMINISMI JA VAPAA TAHTO
• Vapaan tahdon ehdot:
– Olisin voinut / voisin tehdä toisin.
– Olen oman toimintani syy.
• Ihmisen ”päätökset” ja ”valinnat” ovat edeltävien
asiantilojen ja luonnonlakien kausaalisia seurauksia.
• En siis voi tehdä toisin kuin teen, enkä ole omien
valintojeni syy.
• Kompatibilismi
– Determinismi ja vapaa tahto ovat yhdistettävissä.
– Hume: Toimintapäätöksen (halun) ja toiminnan välisen suhteen
on oltava deterministinen.
– Hobbes: Vapaa tahto on kykyä tehdä halunsa mukaan ilman
esteitä, joten se ei ole ristiriidassa determinismin kanssa.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
Tietämisen haasteet
Luku 3
TIETÄMISEN EHDOT –
TIETOTEORIAN KYSYMYKSIÄ
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
KLASSISEN TIEDON MÄÄRITELMÄN
PÄTEVYYS
1. Tutustu s. 75 kuvattuihin ns. gettieriläisiin
esimerkkeihin, joiden tarkoitus on osoittaa klassisen
tiedon määritelmän riittämättömyys. Pohdi sen jälkeen
s. 74 olevaa tehtävää.
2. Mitä muita ongelmia mielestäsi liittyy klassiseen tiedon
määritelmään?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
PÄÄTTELY TIEDON LÄHTEENÄ (s. 80–86)
1. Millaista päättelyä on induktiivinen päättely? Miksi sitä tarvitaan?
2. Anna esimerkkejä a) itseesi, b) ihmisiin ja c) koulunkäyntiin liittyvistä
induktiivisista käsityksistäsi.
3. Mitä tarkoitetaan päätelmän loogisella (muodollisella) pätevyydellä?
4. Miksi deduktio on loogisesti pätevä päättelymuoto, mutta induktio ei?
5. Miksi muodollisesti pätevä päätelmä ei aina ole vakuuttava
(luotettava)? Miksi epäpätevä päätelmä voi joskus olla vakuuttava?
6. Pohdi oppikirjan tehtäviä 5–8 s. 120–121.
7. Tutustu s. 86 olevaan esitykseen tavallisista virhepäätelmistä. Keksi
omia esimerkkejä kuvatuista virhepäätelmän tyypeistä. Etsi myös
internetistä (esim. www.skepsis.fi) muita esityksiä tavallisista
virhepäätelmistä tai huonon argumentin muodoista.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
ANALYYTTINEN TIETO
• ”Järjen totuudet” (Leibniz)
• Esim. ”Vesi on nestettä.”
• Välttämättä tosi väite:
– – – – ”Tosi kaikissa mahdollisissa maailmoissa” (Leibniz)
Loogisesti tosi – väitteen kielto olisi looginen ristiriita.
Analyyttisesti tosi – tosi käsitteiden merkityksen perusteella.
Ei lisää tietoamme maailmasta, vaan paljastaa jotain ennestään
tiedettyä.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
SYNTEETTINEN TIETO
• ”Tosiasioiden totuudet” (Leibniz)
• Yksittäiset havaintoväitteet (”Tämä vesi on puhdasta.”)
ja induktiiviset yleistykset (”Suomalainen vesijohtovesi
on puhdasta.”)
• Sattumalta tosi väite:
– Tosi vain tietyssä maailmassa.
– Kielto ei ole looginen ristiriita.
– Ei-analyyttisesti tosi: totuus riippuu siitä, millainen maailma
sattuu olemaan.
– Synteettinen (”laajentava”) eli uutta tietoa lisäävä.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIEDON OIKEUTUS (s. 89–95)
1. Miksi väitteen oikeutus ja totuus eivät ole samoja
asioita?
2. Mitä tarkoitetaan oikeutuksen regressio-ongelmalla?
3. Millainen käsitys on oikeutusteoreettinen
fundamentalismi?
4. Miten rationalistinen ja empiristinen fundamentalismi
eroavat? Millaisia ongelmia niihin liittyy?
5. Mikä on oikeutusteoreettisen koherentismin
perusajatus? Entä sen ongelmat?
6. Mitä reliabilisti ajattelee oikeutuksesta? Mikä on
reliabilismin ongelma?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIEDON OIKEUTUS 1
Regressio-ongelma
• Perustelun tai todistamisen päättymättömyyden
ongelma.
• Käsitykset on perusteltava, mutta perusteet ovat uusia
käsityksiä, jotka on perusteltava…
Fundamentalismi
• On olemassa peruskäsityksiä, jotka ovat ”itse itsensä
todistavia” tai ”suoraan oikeutettuja”.
• Peruskäsitykset ovat perusteluketjun päätepisteitä.
• Muiden käsitysten oikeutus palautuu viime kädessä
peruskäsitysten ”suoraan oikeutukseen”.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIEDON OIKEUTUS 2
Rationalistinen fundamentalismi
• Peruskäsityksiä ovat ”järjen selviöt”, kuten ”Ajattelen,
siis olen”.
Empiristinen fundamentalismi
• Peruskäsityksiä ovat välittömiä aistihavaintoja
kuvaavat väittämät, kuten ”Näen nyt punaisen
tomaatin”.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIETOJÄRJESTELMÄN RAKENNE
RATIONALISMI
EMPIRISMI
Järjen perustotuudet ja
käsitteet
Käsitykset ja väitteet
↓
↑
Loogiset päätelmät
edellisistä
Mielikuvat ja käsitteet
↓
↑
Aistihavainnot
Aistivaikutelmat
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIEDON OIKEUTUS 3
Koherentismi
• ”Itse itsensä todistavia” peruskäsityksiä ei ole.
• Käsityksen oikeutus perustuu sen asemaan
ristiriidattomassa (koherentissa) käsitysjärjestelmässä.
• Holistinen oikeutuskäsitys:
− Oikeutus ei ole yksittäisen käsityksen, vaan käsitysten
järjestelmän (esim. teorian) ominaisuus.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TOTUUSTEORIAT 1
Korrespondenssiteoria
• Totuus on väitteen ja tosiasian välistä vastaavuutta eli
korrespondenssia.
• Totuus ratkaistaan vertaamalla väitettä maailmaan.
• Looginen atomismi: monimutkaisten väitteiden
totuus palautuu atomilauseiden ja atomifaktojen
korrespondenssiin.
• Ongelmia:
− Teoreettisten väitteiden totuus?
− Väitettä voidaan verrata vain havaintoihin, ei maailmaan.
− Korrespondenssin käsitteen merkitys?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TOTUUSTEORIAT 2
Koherenssiteoria
• Totuus on väitteiden välistä yhteensopivuutta eli
koherenssia.
• Väite on tosi, jos se sopii yhteen aikaisemman tiedon
kanssa.
• Ongelmia:
− Mikä takaa, että aikaisempi tieto on totta?
− Onko ristiriidaton satu tosi?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TOTUUSTEORIAT 3
Pragmatistinen totuusteoria
• Totuus on tieteellisen tutkimuksen päätepiste (C. S.
Peirce) tai rationaalisen keskustelun jälkeistä
yksimielisyyttä (Jürgen Habermas).
• Fallibilistinen totuuskäsitys: totuus on aikaan
sidottu, muuttuva ja korjautuva.
• Totuus on toimiva väite (W. James).
• Väite, josta voidaan johtaa toimivia ennusteita tai
josta on hyötyä, on tosi.
• Ongelmia:
− Jos totuus on hyötyä, väite ”Joulupukki on olemassa” on tosi.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
EMPIRISTIT VS. RATIONALISTIT
Kuvat: Wikimedia Commons
”Järjessä ei ole mitään,
”Paitsi järki
mikä ei ensin olisi ollut
itse!” (Gottfried Leibniz)
aisteissa.” (John Locke)
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
RATIONALISMI VS. EMPIRISMI -KIISTA
FILOSOFIAN HISTORIASSA
• Antiikin Kreikka
– Platon: Vain järjen avulla saadaan tietoa ikuista ideoista.
– Aristoteles: Ilman aistihavaintoja ei voi olla tietoa ideoista.
• 1600-luku: ”suuret rationalistit”
– René Descartes
– Baruch Spinoza
– Gottfried Leibniz
• 1700-luku: ”brittiläiset empiristit”
– John Locke
– George Berkeley
– David Hume
• 1700-luku: Immanuel Kant
– ”Empirismin ja rationalismin synteesi”
• 1900-luku: ”looginen empirismi”
– Bertrand Russell
– Ludwig Wittgenstein
– Wienin piiri (ks. s. 139)
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
1900-LUVUN LOOGINEN EMPIRISMI
• Mielekkyysteesi
– Vain käsitteet ja väitteet, jotka viittaavat välittömiin
aistihavaintoihin, ovat (tieteellisesti) mielekkäitä.
• Käännettävyysteesi
– Teoreettinen käsite tai väite on voitava ”kääntää”
aistihavaintoihin viittaavaksi käsitteeksi tai väitteeksi.
– Jos ”kääntäminen” ei onnistu, käsite tai väite ei ole (tieteellisesti)
mielekäs.
• Verifikaatioteesi (ks. s. 138–139).
• Metafysiikka ei ole tiedettä eikä filosofiaa.
• Filosofian tutkimuskohteena on muiden tieteiden
peruskäsitteet ja menetelmänä looginen analyysi.
• Rudolf Carnap: ”Filosofia on tieteen kielen looginen
syntaksi.”
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
EMPIRISMIN LOOGISIA SEURAUKSIA
• Jos kaikki tieto perustuu aistihavaintoihin,
– metafyysisistä kysymyksistä (substanssista, jumalan
olemassaolosta jne.) ei voi olla tietoa (Locke, Berkeley, Hume)
– tajunnan ulkopuolisesta maailmasta ei voi olla tietoa (Berkeley)
– maailman yleisistä lainalaisuuksista ei voi olla tietoa (Hume)
– syy-seuraussuhteista ei voi olla tietoa. (Hume)
• Pohdittavaksi: Miksi empirismistä seuraa nämä
johtopäätökset?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
IMMANUEL KANTIN TIETOTEORIA
(s. 101–109)
1. Kantin tietoteoriaa on kutsuttu ”rationalismin ja
empirismin synteesiksi”. Miksi?
2. Millainen on Kantin käsitys ajasta ja avaruudesta?
Miten Kantin käsitystä voidaan arvostella?
3. Mitä Kant tarkoittaa ymmärryksen kategorioilla?
4. Miten Kantin käsitys kausaliteetista eli syysuhteesta
eroaa David Humen käsityksestä?
5. Millainen on Kantin näkemys ihmisen mahdollisuudesta
tietää jotain tajunnan ulkopuolisesta maailmasta?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
KANTIN TIETOTEORIA 1
• Tiedon sisältö on peräisin aisteista, rakenne (muoto)
järjestä.
• Sisältö on aposteriorista (kokemuksen jälkeistä,
aistiperäistä), rakenne apriorista (kokemusta edeltävää,
järkiperäistä).
”Havainnot ilman
käsitteitä ovat sokeita,
ja käsitteet ilman
havaintoja
tyhjiä.” (Kant)
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
Kuvalähde: http://mms-humanities.wikispaces.com/file/detail/kant_2-2.jpg
Rationalismin ja empirismin synteesi
KANTIN TIETOTEORIA 2
Aika ja avaruus (tila)
• Ihmistajunnan sisäisiä apriorisia havaintomuotoja.
• Emme havaitse aikaa ja avaruutta, vaan ajan ja
avaruuden avulla.
• Esim. muodot ”ennen – jälkeen” tai ”ylhäällä –
alhaalla” ovat tapoja, jolla tajunta järjestää
aistivaikutelmien virtaa.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
KANTIN TIETOTEORIA 3
Ymmärryksen kategoriat (käsitteet)
• Apriorisia ”järkikäsitteitä”, joita ihminen soveltaa
muodostaessaan havainnoista käsityksiä ja väitteitä.
• Vrt. Aristoteleen kategoriaoppi!
• Esim. substanssi (olio), kausaliteetti, oleminen
(olemassaolo), mahdollinen, satunnainen jne.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
KANTIN TIETOTEORIA 4
Kausaliteetti (syysuhde)
• Apriorinen ymmärryskäsite, joka mahdollistaa
kausaliteettiuskomusten syntymisen.
• Esim. ajattelutottumus ”tuli polttaa” edellyttää abstraktia
käsitettä ”x→y”.
• Havainnoista riippuu, mitä sisältöjä ”x” ja ”y” saavat.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
KANTIN TIETOTEORIA 5
Tajunnan ulkopuolinen maailma
• Ihminen voi saada tietoa vain havaintomuotojen
ja ymmärryksen käsitteiden ”esikäsittelemästä”
fenomenaalisesta maailmasta.
• Noumenaalisesta maailmasta eli tajunnan
ulkopuolisesta maailmasta (”oliosta sinänsä”)
ihminen ei voi tietää mitään.
• Tietoteoreettinen idealismi
(vrt. subjektiivinen idealismi)
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
KANTIN TIETOTEORIA 6
”Filosofian kopernikaaninen kumous”
• Havainnot eivät ole maailman suoria kopioita.
• Se, mitä tajunnassa on ennen havaitsemistapahtumaa,
määrittää sen, mitä ja miten havaitsemme.
• Empirismin käsitys:
maailma → aistit → tajunta
• Kantin käsitys:
maailma → aistit ↔ tajunta
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
REALISMI JA IDEALISMI
NYKYFILOSOFIASSA
Tietoteoreettinen idealismi
Kriittinen realismi
• Havaintomme ovat
”teoriapitoisia”.
• Tajunnan ulkopuolisella
maailmalla on kausaalista
vaikutusta tietoomme.
• Havaintomme ovat sidoksissa
muuttuviin käsitejärjestelmiin
tai teorioihin.
• Totuus ja epätotuus riippuvat
käsitejärjestelmästä, jonka läpi
kohdetta tarkastelemme.
• Relativismi: objektiivisia
totuuksia ei ole – kaikki
totuudet ovat
käsitejärjestelmärelatiivisia.
• Tieto on tajunnan ja
ulkomaailman
vuorovaikutuksen lopputulos.
• Voimme siis tietää jotain myös
tajunnan ulkopuolisesta
maailmasta.
• Virheiden korjaantuessa voimme
lähestyä objektiivista totuutta.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
HAVAINTOJEN TEORIAPITOISUUS
Kuvat ovat psykologian oppimateriaaleissa yleisesti käytettyjä esimerkkikuvia havaintojen jäsentymisen lainalaisuuksista.
Ks. esim. http://www.tiedostamaton.net/havainto.html
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
SKEPTISISMI (s. 112–118)
1. Millaisin argumentein skeptikko yrittää osoittaa, että
kaikki on epäiltävissä?
2. Pohdi s. 115 olevia tehtäviä.
3. Miten Moore, Wittgenstein ja fallibilistit ovat yrittäneet
”kumota” skeptisismin?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
Tietämisen haasteet
Luku 4
TIEDEYHTEISÖ TIEDON TEKIJÄNÄ –
TIETEENFILOSOFIAN KYSYMYKSIÄ
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIETEIDEN LUOKAT
TIEDE
LUONNONTIEDE
Fysiikka, kemia,
tähtitiede, biologia…
YHTEISKUNTATIEDE
Sosiologia, valtiooppi, oikeustiede,
taloustiede…
HUMANISTINEN
TIEDE
Historiatiede, kirjallisuustiede, uskontotiede…
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
FORMAALI TIEDE
Matematiikka,
logiikka, tilastotiede
TIETEEN KÄSITE
• Tiede:
– tieteellisen tutkimuksen ehdot täyttävää tutkimusta.
• Ei-tiede:
– kulttuuri-ilmiöt, joita ei pidetä tieteenä
– esim. uskonto, taide, urheilu, jne. – joidenkin mielestä myös
filosofia.
• Epätiede (pseudotiede):
– tutkimusta, joka uskottelee olevansa tiedettä, mutta joka ei täytä
tieteellisen tutkimuksen ehtoja
– esim. astrologia, parapsykologia, ufologia.
Tieteen demarkaatio-ongelma:
– Mikä erottaa tieteen muista kulttuuri-ilmiöistä?
– Mitkä tutkimusalueet täyttävät tieteen demarkaatioehdot, mitkä
eivät?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN EHDOT
(Täydennä käsitekartta, s. 127–131)
Objektiivisuus
Autonomisuus
Julkisuus
TIETEELLINEN
TUTKIMUS
Edistyvyys
Kriittisyys
Itseäänkorjaavuus
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
EPÄTIETEET
• Väitteet jyrkässä ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan
kanssa
• ”Itsepäisyyden menetelmä”
– Mikään vastakkainen todiste ei saa luopumaan käsityksestä.
• Todisteiden julkinen arviointi yleensä mahdotonta
• ”Ujousefekti”
– Väitetty ilmiö ei näyttäydy tieteelliset ehdot täyttävissä
koejärjestelyissä.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
LUONNONTIETEELLINEN TUTKIMUS
• Antiikin Kreikassa luonnontiede oli ”luonnollista
tarkkailua” ja induktiivista päättelyä.
• Keskiajan tiedettä leimasi järkeily ja auktoriteetin
menetelmä.
• Nykyisen luonnontieteen perusta syntyi 1500- ja 1600luvuilla:
– Kokeellinen havainnointi
• Galilei: ”Koe on luonnolle esitetty kysymys.”
– Yleisten lainalaisuuksien muotoilu matemaattisin käsittein
• Galilei: ”Luonnon kirja on kirjoitettu matemaattisella kielellä.”
– Hypoteettis-deduktiivinen metodi.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
HYPOTEETTIS-DEDUKTIIVINEN METODI
Hypoteesi: ”Auringossa ruskettuu.”
Deduktio: ”Jos auringossa ruskettuu, rusketun ulkona
aurinkoisella säällä.”
Koe: Oleskelen ulkona aurinkoisella säällä.
Kokeen tulos: Jos rusketun, hypoteesi saa tukea – jos en,
hypoteesi kumoutuu.
Korjattu hypoteesi: ”Auringossa ruskettuu ilman
vaatteita.”
Jne.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIETEELLISTEN VÄITTEIDEN
TODISTAMINEN (s. 138–141)
1. Mikä on verifikaatioteesi? Miksi se on ongelmallinen?
2. Mikä on falsifikaatioteesi? Miksi se on ongelmallinen?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
VERIFIKAATIOTEESI
• Tieteelliset väitteet on voitava verifioida eli vahvistaa
todeksi.
• Väite, joka ei ole verifioitavissa, on tieteellisesti
merkityksetön.
• Ongelma: induktiiviset yleistykset?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
FALSIFIKAATIOTEESI
• Tieteelliset väitteet on voitava falsifioida eli osoittaa
epätosiksi.
• Väite, joka ei edes periaatteessa voi falsifioitua, ei ole
tieteellinen.
• Popper: Rohkeat hypoteesit vievät tiedettä eteenpäin.
• Jos hypoteesia ei yrityksistä huolimatta onnistuta
falsifioimaan, hypoteesi korroboroituu eli saa
vahvistusta.
• Ongelma: Eksistenssiväitteet (”On olemassa…”)?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
KOETELTAVUUSTEESI
• Tieteellisiä väitteitä ovat väitteet, jotka ovat
periaatteessa koeteltavissa.
• Väite, jonka koettelemiseksi ei ole mitään julkista keinoa,
on tieteellisesti merkityksetön.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIETEELLINEN SELITTÄMINEN
(s. 141–152)
1. Mitä tarkoitetaan tieteessä riittävällä syyllä ja
välttämättömällä syyllä?
2. Henkilö juo kahvia ja hänen stressinsä helpottaa. Tämä
toistuu useina päivinä. Voidaanko päätellä, että kofeiini
helpottaa stressiä. Miksi voidaan / ei voida?
3. Mikä ero on tapahtumakausaalisella ja agenttikausaalisella
selittämisellä?
4. Millainen on kausaalisen selittämisen subsumptiomalli?
Millaisia ovat mallin mukaiset historialliset selitykset
verrattuna luonnontieteellisiin?
5. Teleologisesta selittämisestä on kaksi erilaista muotoa.
Millaiset?
6. Miten voidaan perustella väitettä, että intentionaalinen
selittäminen on historiallisen selittämisen päämalli?
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
HERMENEUTTINEN MENETELMÄ
• Humanististen tieteiden
tutkimuskohteena ovat
kulttuurituotteet,
”intentionaaliset objektit”.
Tulkinta
kokonaisuudesta
• Humanistisessa
tutkimuksessa merkityksen
tulkinnalla on tärkeä rooli
(kreik. ”hermeneuein”,
tulkita).
• Humanistinen tutkimus on
kvalitatiivista (vrt.
kvantitatiivinen tutkimus)
(ks. s. 155).
Tulkinta
osasta
• Hermeneuttinen kehä
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
Esiymmärrys
TIETEEN KEHITYS
• Kumuloitumisteoria
– Tieteen kehitys on uuden tiedon kasautumista vanhan päälle.
• Tieteellisten vallankumousten teoria (T. S. Kuhn)
– Tieteen kehitys sisältää myös jyrkkiä käänteitä, tieteellisiä
vallankumouksia.
– Tieteellisessä vallankumouksessa koko tutkimuksen teoreettinen
perusta, ”paradigma”, korvautuu uudella.
– Esim. maakeskeisen maailmankuvan kumoutuminen keskiajalla
tähtitieteessä.
– Tieteen kehitysvaiheet: esiparadigmaattinen vaihe,
normaalitiede, kriisivaihe ja tieteellinen vallankumous.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIETEEN TAVOITE
• Instrumentalismi
– Tieteellisen tutkimuksen tavoite on hyöty.
– Tieteellä on vain välinearvoa.
– ”Tieto on valtaa.” (Francis Bacon)
• Verismi
– Tieto, totuus ja tutkimus ovat itsessään arvokkaita, hyödystä
riippumatta.
– Tutkiessaan ihminen toteuttaa lajiolemustaan. (Aristoteles)
• Habermasin tiedonintressiteoria (ks. 164–166)
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto
TIETEEN ETIIKKA (s. 166–169)
1. 2. 3. 4. 5. Millainen on moraalisten arvojen ja normien rooli
tieteellisessä tutkimuksessa?
Ovatko fyysikot mielestäsi moraalisessa vastuussa
ydinaseiden olemassaolosta?
Mitä tarkoitetaan ”teknologisella imperatiivilla”?
Mitä ajattelet koe-eläinten käytöstä tieteellisessä
tutkimuksessa?
Etsikää internetistä ja kirjallisuudesta tietoa
geeniteknologian eri muodoista ja muotoilkaa ryhmissä
”Geeniteknologian eettiset säännöt”.
a. Mitkä geeniteknologian muodot ovat hyväksyttäviä, mitkä eivät?
b. Millaisia uhkia niiden käyttöön voi liittyä?
Geeniteknologian muotoja ovat esimerkiksi kasvien geenimuuntelu,
eläinten geenimuuntelu, kloonaus, kantasolutekniikka, geeniseulonta
(sikiöseulonta), geenikartoitukset ja geenirekisterit.
TIETÄMISEN HAASTEET – Opettajan aineisto