Satu Ahlman

Hoiva- ja
hyvinvointialan
kumppanuudet ja
niiden kehittäminen
Satu Ahlman
Toimitusjohtaja
Blue Saga Company Oy
Onnittelut tulevaisuuden
toimialan valinnasta!
• Hyvinvointiala on yksi globaalisti kasvavimmista
toimialoista asiakkailtaan, palveluiltaan ja
työvoimatarpeiltaan.
• Hyvinvointisektori kuluttaa ja tuottaa valtavan määrän
rahaa yhteiskunnassa, yrityksissä ja yksilön taloudessa.
• Jokainen ihminen käyttää hyvinvointipalveluja valtavat
markkinat.
• Pori-Oulu -rannikkoseudulla poikkeuksellisen vähän hoivaja hyvinvointialan yrityksiä suhteessa asukaslukuun rannikolla muuta maata suurempi kasvupotentiaali
2
Toimialan muutostrendejä 1/4
• Toimiala
– Kasvaa ja keskittyy, mutta paljon
epävarmuustekijöitä ilmassa
– Huoltosuhde ja tuottavuus huolestuttavassa
laskusuunnassa
3
Toimialan muutostrendejä 2/4
• Palveluiden järjestäjä = Kunta
– Palvelujen määrällinen ja laadullinen tarve kasvaa,
järjestämisresurssi niukkenee
– Kuntarakenneuudistus sekä hidastaa että nopeuttaa
sote-sektorin kehittymistä
– Kilpailutuksista kumppanuuteen ,
neuvottelumenettelyihin ja palveluseteleihin*
4
Toimialan muutostrendejä 3/4
• Palveluiden käyttäjä = Asiakas
– Itse maksavien käyttäjien osuus kasvaa koko ajan palvelumuotoilutarve
– Asiakkaiden tietoisuus, vaatimukset ja
valinnanvapaus lisääntyvät
– Kuluttajakäyttäytymisen muutokset lisäävät
palveluostoja
5
Toimialan muutostrendejä 4/4
• Palveluiden tuottaja = Yritys tai järjestö
– Paine erikoistua, kasvaa tai verkottua
liiketoiminnallisesti
– Toimialalla huikea potentiaali kasvattaa liiketoimintaa
sekä määrällisesti että laadullisesti
– Teknologia mukaan omaissukupolven kautta *
6
Toimialan heikkoja sign@@leja
1. Green Care
2. Vastuullinen kuluttaminen ja ennaltaehkäisy
3. Poikkitoimialaiset liiketoimintaverkot: Case Itella ja Lassila&Tikanoja
4. Painotus ennaltaehkäisevyyteen ja käyttäjän kokonainaisratkaisuihin
5. Trainerit, brändäys, voimakas segmentointi
6. Syömishäiriö- ja muut erityisklinikat
7. Itse maksavien asiakkaiden kasvu
8. Sairaskuluvakuutus kolmanneksella väestöstä
9. Hoivateknologian omaisasiakkaat
10. Siilasmaa diabetesteknologiabusinekseen
7
KUUSI VÄITETTÄ SIITÄ,
MIKSI KUMPPANUUS ON NIIN
UUTTA JA HITAASTI KEHITTYVÄÄ
HOIVA- JA HYVINVOINTIALALLA
SEKÄ EHDOTELMIA, MITEN
VÄITTEET VOI KUMOTA
8
VÄITE 1:
Hoiva- ja
hyvinvointialasta
ei ole selkeää
kansallista,
alueellista tai
paikallista
unelmaa
9
Filosofi Pekka Himanen
Nordic Busines Forumissa:
”Unelmoi kynä, kalenteri
ja lapio kädessä.”
Fakta
”Pirkanmaalla kilpailutus
heikentänyt hoivapalvelujen laatua”
”Sosiaali- ja
terveysbudjetit
ylittyivät taas
reippaasti”
”Vanhus karkasi
yksityisestä laitoksesta”
”Yksityiset hoivatuottajat
rikkaiden asiakkaiden putiikkeja”
11
Visio
”Tampereella ei yhtään valitusta
markkinaoikeudessa”
”Hankinnat
onnistuivat”
Kauppalehti:
”Nuoret yrittäjät kehittävät
kokonaisvaltaisia hoivakonsepteja”
”Palvelut tuotetaan arkijärjellä
asiakasta, tuottajaa, tilaajaa ja
taloutta tyydyttävällä tavalla”
12
”Ongelmia liian sydämellisessä
lähdössä”
13
Unohtuva perusasia
Liikevaihto ja kasvu
syntyvät ASIAKKAISTA –
eivät tuotteista tai palveluista.
Myös hoiva-alalla.
Yrittäjä: Kysy usein itseltäsi:
1. Tukeeko toimintani strategiaani?
2. Tuoko toimintani lisää asiakkaita ja kassavirtaa?
3. Lisääkö toimintani onnellisuuttani?
14
Palvelusetelijärjestelmien kehittyminen
Julkinen
100%
Julkinen 20%
Julkinen 50% Asiakas 80%
Julkisen
Julkinen
80% Asiakas 50%
sektorin
Asiakas
20%
asiakkaat
15
Asiakas 100%
KUMOA VÄITE 1:
Aseta omalla positiollasi
selkeä unelma, jonka
haluat työlläsi
saavuttaa.
Mikä on tämän alueen
yhteinen unelma ja
mistä se muodostuu?
16
VÄITE 2:
Toimintamalleja
benchmarkataan
liikaa julkiselta
sektorilta
17
Tehostettu
palveluasuminen
Hoidon portaikko;
kenelle, mitä ja miten?
Palveluasuminen
Kotihoito- ja
kotisairaanhoito
Tuki- ja
asiointipalvelut
24/7
Hoitokoti
Ateriapalvelut
Kuntoutus- ja
viriketoiminta Päivätoiminta
Ennaltaehkäisy
Green Care: Virkistyspalvelut
Palveluasuminen
Kuntouttavat
palvelut
Voimaannuttamispalvelut18
Saattohoidot
Hoivapalvelut
Esimerkki kohderyhmäpalvelusta;
vanhusten palvelukoti
Ydinpalvelut
Vanhusten hoiva- ja
hoitopalvelu
(hoiva, sairaanhoito, lääkehoito, henkilökohtainen hygienia)
Tukipalvelut
Ateriapalvelut
Siivouspalvelut
Täydentävät
palvelut
Harrastuskerhot
Tapahtumat
Mahdollistava
infra
Green
Care elementit
Arkijärkiset ja kodikkaat tilat;
muunneltavuus, käyttöjoustavuus,
teknologia
Virkistyspalvelut
Matkailupalvelut
Asiointi
Palveluohjaus
Seniorisenssit
Esimerkki kohderyhmäpalvelusta;
päiväkoti
Ydinpalvelut
Varhaiskasvatuksen vahva
ammattiosaaminen lasten
päivähoidossa; päiväkodin sydän
Lisäpalvelut
Kuljetuspalvelut
Täydentävät
harrastuspalvelut
Musiikkikerhot
Mahdollistava
infra
”Reima” käytännön
tuotekehitysyhteistyö
Kielikylvyt
Lappset Group liikuntapedagogiikkayhteistyö
Urheilukerhot
Kokkikerhot
Green
Uusimmat oppimisympäristöCare arkkitehtuuritulokset huomioivat tilat;
elementit
muunneltavuus, käyttöjoustavuus
Esimerkki kokonaispalvelusta;
lasten, työikäisten ja ikäihmisten
palvelukeskus
Päivähoitopalvelut
Ydinpalvelut
Lisäpalvelut
Lähiruokaravintola
Täydentävät
palvelut
Työikäisten
ja nuorten
iltatoiminta
Mahdollistava
infra
Green
Care elementit
Kirkko, urheiluseurat ja
muut alueen järjestöt ja
toimijat
Päivätoimintapalvelut
”Reima” Lappset Group käytännön
liikuntapedagotuotekehitysyhteisgiikkayhteistyö
työ
Kuljetuspalvelut
Lääkäri,
Kosmetologi,
kampaaja,
jalkahoitaja
Yhteistyö alueen
senioritoiminnan
kanssa
Harrastuskerhot
Uusimmat oppimisympäristöarkkitehtuuritulokset
huomioivat tilat;
muunneltavuus, käyttöjoustavuus
Sosiaalisesti ja
kulttuurillisesti
kestävä sukupolvien
välinen yhteistyö
KUMOA VÄITE 2:
Analysoi, mikä on hyvää ja mikä on huonoa
julkisen sektorin palvelutuotannossa.
Vahvista positiollasi hyvää ja edesauta
huonojen käytänteiden poistumista.
Innovoi uutta – yhdessä muiden kanssa.
22
VÄITE 3:
Moniulotteista
asiakkuutta ei
hallita
viestinnässä ja
markkinoinnissa
23
Haaste:
Hoiva-alan moniulotteiset asiakkuudet
Yksityishenkilöt
Asiakkaat
Julkisen
sektorin
asiakkaat
Yksityiset
asiakkaat
Tilaaja
Laadunvalvoja
Maksaja
Käyttäjä
Käyttäjän
omainen
Yritykset
Yhdistykset
Moniulotteinen
asiakkuus
24
Hoiva-alan moniulotteinen asiakasohjaus
Yksityiset
asiakkaat
Käyttäjä
Omainen
Perusturvajohtaja
Yhteistyökumppani
Julkisen
sektorin
asiakkaat
25
KUMOA VÄITE 3:
Laita strateginen ja
operatiivinen
markkinointi- ja
viestintäsuunnitelma
uusiksi moniulotteiset
asiakkuudet
huomioiden.
26
VÄITE 4:
Toimialalla ei ole
tunnistettavia ja
yhteistyöhön
”vetäviä” brändejä
27
28
29
30
Tasapainokoulu
Seniorineuvola
Syömishäiriöklinikka
Green Care Country Home
ÄIJÄLÄIJÄLÄ-HOVI
Nordic Ladies Home
Muist@ja
EtäAuttaja
Liikuttaja
Restaurant K70
SenioriDeitti
31
KUMOA VÄITE 4:
1. Erotu
2. Herätä keskustelua
3. Yllätä asiakkaat
positiivisesti
= BRÄNDÄÄ
32
VÄITE 5:
Tilaajien ymmärrys
miten euro kiertää
kansan- ja
aluetaloudessa on
heikko
33
Hankinnat ja aluetalous
• Pk-yritykset muodostavat merkittävän osan Suomen BKT:sta ja ovat Suomen
kansantaloudelle merkittävämpi toimijaryhmä kuin esim. Nokia, mutta usein
unohdetaan että alueen hyvinvointi = alueen elinkeinopolitiikka.
• Retoriikkaa pk-yritysten merkityksestä riittää, mutta motoriikasta löytyy
dilemmoja
– Useiden alueiden elinkeinopoliittissa strategioissa hoiva- ja hyvinvointiala on viiden
kärkitoimialan joukossa
– Samaan aikaan samojen alueiden julkisen sektorin tilaajat ostavat hoivapalveluja
kilpailutuksissa pääosin kansallisilta ketjuilta*
– Hankintalain mukaan oman alueen tuottajia ei saa suosia
– Yrityksen kotipaikalla on merkitystä aluetaloudelle verotuksen kautta
– Luottamusmiesten ja virkamiesten sisältö- ja menetelmätiedot, miten hankintojen
kautta voidaan hankintalain suomissa puitteissa vaikuttaa positiviisesti aluetalouteen
ovat heikot --> TÄRKEIN KOHDE VAIKUTTAA
34
Tuottajan tulee nähdä julkiset hankintaprosessit
tulee nähdä strategisina markkinointikanavina –
MIKSI?
– Pääsee mahdollisesti vaikuttamaan hankintojen
suunnitteluvaiheessa
– Tunnettuus julkisella sektorilla kasvaa, asiakkaita voi tulla
myös muihin palveluihin muilta kuin varsinaisilta
kohdemarkkina-alueilta tätä kautta
– Riskienhallinta ostojen hajautus
– Oppii tarjouskilpailuista ja tilaajista hyötyä omaan
liiketoimintaan
35
KUMOA VÄITE 5:
Etsi tietoa, kouluttaudu ja
opi, miten äärimmäisen
tärkeää paikalliset
yritykset alueellesi ja
virkamiehille ovat.
36
VÄITE 6:
Kumppanuuden
kaipuu on liian
vähäistä vaikka
TAVOITE ON
YHTEINEN
37
Konkreettisia malleja kumppanuuteen
o Koulu-yritysyhteistyö yrittäjyyskasvatuksen saralla
o Tavoitteelliset yrittäjyyskasvatusohjelmat, joita tarjoavat mm.
AMK-hautomot ja -kiihdyttämöt, Nuori Yrittäjyys ry, YES-keskus
o Tilaajien ja tuottajien tavoitteellinen kumppanuustoiminta
o Kumppanuuspöytämallit
o Kumppanuuskellotoiminta
o Hankeyhteistyö
o Yhteiset tapaamiset; KESKUSTELU
38
Kumppanuuskello
1. FAKTA
Purku
Suunnittelu
• Kumppanuuskello kellottaa
tilaajien ja tuottajien
vuosittaisen yhteistyön
hallintokuntien muuhun
vuosirytmiin sopivaksi
kevyesti ja konkreettisesti,
kts. erillinen materiaali
Purku
Suunnittelu
vuosi 2013
2. VISIO
Purku
Suunnittelu
3. RETORIIKKA
4. RATKAISU
Purku
Suunnittelu
39
KUMOA VÄITE 6:
Pidä YHTEINEN TAVOITE
mielessä ja ota omaksi
tavoitteeksi säännöllinen
ja tulostavoitteinen
kumppanuus tilaajien ja
tuottajien välillä.
40
SUMMA SUMMARUM:
o Määritä itsellesi tavoite yrittäjyyden tai
kumppanuuden saralla
o Kirjaa tavoite ja aikatauluta sen
saavuttamisen vaatimat toimenpiteet
o Tee töitä. Tarvitset neroutta vain 1% ja
luovuttaa vain ½ tuntia päivässä. Muu
on ahkeraa työtä tunnista, päivästä,
viikosta ja vuodesta toiseen.
o Opi. Nauti. Jaa. Älä lannistu. Onnistu.
41
Ole yhteydessä:
Toimitusjohtaja, asiantuntija
Satu Ahlman
GSM + 358 44 5613 561
[email protected]
Blue Saga Company Oy|PL 525|33101 TAMPERE|FINLAND
www.bluesaga.fi