Satu Ahlman
Hoiva- ja hyvinvointialan kumppanuudet ja niiden kehittäminen Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy Onnittelut tulevaisuuden toimialan valinnasta! • Hyvinvointiala on yksi globaalisti kasvavimmista toimialoista asiakkailtaan, palveluiltaan ja työvoimatarpeiltaan. • Hyvinvointisektori kuluttaa ja tuottaa valtavan määrän rahaa yhteiskunnassa, yrityksissä ja yksilön taloudessa. • Jokainen ihminen käyttää hyvinvointipalveluja valtavat markkinat. • Pori-Oulu -rannikkoseudulla poikkeuksellisen vähän hoivaja hyvinvointialan yrityksiä suhteessa asukaslukuun rannikolla muuta maata suurempi kasvupotentiaali 2 Toimialan muutostrendejä 1/4 • Toimiala – Kasvaa ja keskittyy, mutta paljon epävarmuustekijöitä ilmassa – Huoltosuhde ja tuottavuus huolestuttavassa laskusuunnassa 3 Toimialan muutostrendejä 2/4 • Palveluiden järjestäjä = Kunta – Palvelujen määrällinen ja laadullinen tarve kasvaa, järjestämisresurssi niukkenee – Kuntarakenneuudistus sekä hidastaa että nopeuttaa sote-sektorin kehittymistä – Kilpailutuksista kumppanuuteen , neuvottelumenettelyihin ja palveluseteleihin* 4 Toimialan muutostrendejä 3/4 • Palveluiden käyttäjä = Asiakas – Itse maksavien käyttäjien osuus kasvaa koko ajan palvelumuotoilutarve – Asiakkaiden tietoisuus, vaatimukset ja valinnanvapaus lisääntyvät – Kuluttajakäyttäytymisen muutokset lisäävät palveluostoja 5 Toimialan muutostrendejä 4/4 • Palveluiden tuottaja = Yritys tai järjestö – Paine erikoistua, kasvaa tai verkottua liiketoiminnallisesti – Toimialalla huikea potentiaali kasvattaa liiketoimintaa sekä määrällisesti että laadullisesti – Teknologia mukaan omaissukupolven kautta * 6 Toimialan heikkoja sign@@leja 1. Green Care 2. Vastuullinen kuluttaminen ja ennaltaehkäisy 3. Poikkitoimialaiset liiketoimintaverkot: Case Itella ja Lassila&Tikanoja 4. Painotus ennaltaehkäisevyyteen ja käyttäjän kokonainaisratkaisuihin 5. Trainerit, brändäys, voimakas segmentointi 6. Syömishäiriö- ja muut erityisklinikat 7. Itse maksavien asiakkaiden kasvu 8. Sairaskuluvakuutus kolmanneksella väestöstä 9. Hoivateknologian omaisasiakkaat 10. Siilasmaa diabetesteknologiabusinekseen 7 KUUSI VÄITETTÄ SIITÄ, MIKSI KUMPPANUUS ON NIIN UUTTA JA HITAASTI KEHITTYVÄÄ HOIVA- JA HYVINVOINTIALALLA SEKÄ EHDOTELMIA, MITEN VÄITTEET VOI KUMOTA 8 VÄITE 1: Hoiva- ja hyvinvointialasta ei ole selkeää kansallista, alueellista tai paikallista unelmaa 9 Filosofi Pekka Himanen Nordic Busines Forumissa: ”Unelmoi kynä, kalenteri ja lapio kädessä.” Fakta ”Pirkanmaalla kilpailutus heikentänyt hoivapalvelujen laatua” ”Sosiaali- ja terveysbudjetit ylittyivät taas reippaasti” ”Vanhus karkasi yksityisestä laitoksesta” ”Yksityiset hoivatuottajat rikkaiden asiakkaiden putiikkeja” 11 Visio ”Tampereella ei yhtään valitusta markkinaoikeudessa” ”Hankinnat onnistuivat” Kauppalehti: ”Nuoret yrittäjät kehittävät kokonaisvaltaisia hoivakonsepteja” ”Palvelut tuotetaan arkijärjellä asiakasta, tuottajaa, tilaajaa ja taloutta tyydyttävällä tavalla” 12 ”Ongelmia liian sydämellisessä lähdössä” 13 Unohtuva perusasia Liikevaihto ja kasvu syntyvät ASIAKKAISTA – eivät tuotteista tai palveluista. Myös hoiva-alalla. Yrittäjä: Kysy usein itseltäsi: 1. Tukeeko toimintani strategiaani? 2. Tuoko toimintani lisää asiakkaita ja kassavirtaa? 3. Lisääkö toimintani onnellisuuttani? 14 Palvelusetelijärjestelmien kehittyminen Julkinen 100% Julkinen 20% Julkinen 50% Asiakas 80% Julkisen Julkinen 80% Asiakas 50% sektorin Asiakas 20% asiakkaat 15 Asiakas 100% KUMOA VÄITE 1: Aseta omalla positiollasi selkeä unelma, jonka haluat työlläsi saavuttaa. Mikä on tämän alueen yhteinen unelma ja mistä se muodostuu? 16 VÄITE 2: Toimintamalleja benchmarkataan liikaa julkiselta sektorilta 17 Tehostettu palveluasuminen Hoidon portaikko; kenelle, mitä ja miten? Palveluasuminen Kotihoito- ja kotisairaanhoito Tuki- ja asiointipalvelut 24/7 Hoitokoti Ateriapalvelut Kuntoutus- ja viriketoiminta Päivätoiminta Ennaltaehkäisy Green Care: Virkistyspalvelut Palveluasuminen Kuntouttavat palvelut Voimaannuttamispalvelut18 Saattohoidot Hoivapalvelut Esimerkki kohderyhmäpalvelusta; vanhusten palvelukoti Ydinpalvelut Vanhusten hoiva- ja hoitopalvelu (hoiva, sairaanhoito, lääkehoito, henkilökohtainen hygienia) Tukipalvelut Ateriapalvelut Siivouspalvelut Täydentävät palvelut Harrastuskerhot Tapahtumat Mahdollistava infra Green Care elementit Arkijärkiset ja kodikkaat tilat; muunneltavuus, käyttöjoustavuus, teknologia Virkistyspalvelut Matkailupalvelut Asiointi Palveluohjaus Seniorisenssit Esimerkki kohderyhmäpalvelusta; päiväkoti Ydinpalvelut Varhaiskasvatuksen vahva ammattiosaaminen lasten päivähoidossa; päiväkodin sydän Lisäpalvelut Kuljetuspalvelut Täydentävät harrastuspalvelut Musiikkikerhot Mahdollistava infra ”Reima” käytännön tuotekehitysyhteistyö Kielikylvyt Lappset Group liikuntapedagogiikkayhteistyö Urheilukerhot Kokkikerhot Green Uusimmat oppimisympäristöCare arkkitehtuuritulokset huomioivat tilat; elementit muunneltavuus, käyttöjoustavuus Esimerkki kokonaispalvelusta; lasten, työikäisten ja ikäihmisten palvelukeskus Päivähoitopalvelut Ydinpalvelut Lisäpalvelut Lähiruokaravintola Täydentävät palvelut Työikäisten ja nuorten iltatoiminta Mahdollistava infra Green Care elementit Kirkko, urheiluseurat ja muut alueen järjestöt ja toimijat Päivätoimintapalvelut ”Reima” Lappset Group käytännön liikuntapedagotuotekehitysyhteisgiikkayhteistyö työ Kuljetuspalvelut Lääkäri, Kosmetologi, kampaaja, jalkahoitaja Yhteistyö alueen senioritoiminnan kanssa Harrastuskerhot Uusimmat oppimisympäristöarkkitehtuuritulokset huomioivat tilat; muunneltavuus, käyttöjoustavuus Sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävä sukupolvien välinen yhteistyö KUMOA VÄITE 2: Analysoi, mikä on hyvää ja mikä on huonoa julkisen sektorin palvelutuotannossa. Vahvista positiollasi hyvää ja edesauta huonojen käytänteiden poistumista. Innovoi uutta – yhdessä muiden kanssa. 22 VÄITE 3: Moniulotteista asiakkuutta ei hallita viestinnässä ja markkinoinnissa 23 Haaste: Hoiva-alan moniulotteiset asiakkuudet Yksityishenkilöt Asiakkaat Julkisen sektorin asiakkaat Yksityiset asiakkaat Tilaaja Laadunvalvoja Maksaja Käyttäjä Käyttäjän omainen Yritykset Yhdistykset Moniulotteinen asiakkuus 24 Hoiva-alan moniulotteinen asiakasohjaus Yksityiset asiakkaat Käyttäjä Omainen Perusturvajohtaja Yhteistyökumppani Julkisen sektorin asiakkaat 25 KUMOA VÄITE 3: Laita strateginen ja operatiivinen markkinointi- ja viestintäsuunnitelma uusiksi moniulotteiset asiakkuudet huomioiden. 26 VÄITE 4: Toimialalla ei ole tunnistettavia ja yhteistyöhön ”vetäviä” brändejä 27 28 29 30 Tasapainokoulu Seniorineuvola Syömishäiriöklinikka Green Care Country Home ÄIJÄLÄIJÄLÄ-HOVI Nordic Ladies Home Muist@ja EtäAuttaja Liikuttaja Restaurant K70 SenioriDeitti 31 KUMOA VÄITE 4: 1. Erotu 2. Herätä keskustelua 3. Yllätä asiakkaat positiivisesti = BRÄNDÄÄ 32 VÄITE 5: Tilaajien ymmärrys miten euro kiertää kansan- ja aluetaloudessa on heikko 33 Hankinnat ja aluetalous • Pk-yritykset muodostavat merkittävän osan Suomen BKT:sta ja ovat Suomen kansantaloudelle merkittävämpi toimijaryhmä kuin esim. Nokia, mutta usein unohdetaan että alueen hyvinvointi = alueen elinkeinopolitiikka. • Retoriikkaa pk-yritysten merkityksestä riittää, mutta motoriikasta löytyy dilemmoja – Useiden alueiden elinkeinopoliittissa strategioissa hoiva- ja hyvinvointiala on viiden kärkitoimialan joukossa – Samaan aikaan samojen alueiden julkisen sektorin tilaajat ostavat hoivapalveluja kilpailutuksissa pääosin kansallisilta ketjuilta* – Hankintalain mukaan oman alueen tuottajia ei saa suosia – Yrityksen kotipaikalla on merkitystä aluetaloudelle verotuksen kautta – Luottamusmiesten ja virkamiesten sisältö- ja menetelmätiedot, miten hankintojen kautta voidaan hankintalain suomissa puitteissa vaikuttaa positiviisesti aluetalouteen ovat heikot --> TÄRKEIN KOHDE VAIKUTTAA 34 Tuottajan tulee nähdä julkiset hankintaprosessit tulee nähdä strategisina markkinointikanavina – MIKSI? – Pääsee mahdollisesti vaikuttamaan hankintojen suunnitteluvaiheessa – Tunnettuus julkisella sektorilla kasvaa, asiakkaita voi tulla myös muihin palveluihin muilta kuin varsinaisilta kohdemarkkina-alueilta tätä kautta – Riskienhallinta ostojen hajautus – Oppii tarjouskilpailuista ja tilaajista hyötyä omaan liiketoimintaan 35 KUMOA VÄITE 5: Etsi tietoa, kouluttaudu ja opi, miten äärimmäisen tärkeää paikalliset yritykset alueellesi ja virkamiehille ovat. 36 VÄITE 6: Kumppanuuden kaipuu on liian vähäistä vaikka TAVOITE ON YHTEINEN 37 Konkreettisia malleja kumppanuuteen o Koulu-yritysyhteistyö yrittäjyyskasvatuksen saralla o Tavoitteelliset yrittäjyyskasvatusohjelmat, joita tarjoavat mm. AMK-hautomot ja -kiihdyttämöt, Nuori Yrittäjyys ry, YES-keskus o Tilaajien ja tuottajien tavoitteellinen kumppanuustoiminta o Kumppanuuspöytämallit o Kumppanuuskellotoiminta o Hankeyhteistyö o Yhteiset tapaamiset; KESKUSTELU 38 Kumppanuuskello 1. FAKTA Purku Suunnittelu • Kumppanuuskello kellottaa tilaajien ja tuottajien vuosittaisen yhteistyön hallintokuntien muuhun vuosirytmiin sopivaksi kevyesti ja konkreettisesti, kts. erillinen materiaali Purku Suunnittelu vuosi 2013 2. VISIO Purku Suunnittelu 3. RETORIIKKA 4. RATKAISU Purku Suunnittelu 39 KUMOA VÄITE 6: Pidä YHTEINEN TAVOITE mielessä ja ota omaksi tavoitteeksi säännöllinen ja tulostavoitteinen kumppanuus tilaajien ja tuottajien välillä. 40 SUMMA SUMMARUM: o Määritä itsellesi tavoite yrittäjyyden tai kumppanuuden saralla o Kirjaa tavoite ja aikatauluta sen saavuttamisen vaatimat toimenpiteet o Tee töitä. Tarvitset neroutta vain 1% ja luovuttaa vain ½ tuntia päivässä. Muu on ahkeraa työtä tunnista, päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. o Opi. Nauti. Jaa. Älä lannistu. Onnistu. 41 Ole yhteydessä: Toimitusjohtaja, asiantuntija Satu Ahlman GSM + 358 44 5613 561 [email protected] Blue Saga Company Oy|PL 525|33101 TAMPERE|FINLAND www.bluesaga.fi
© Copyright 2024