TERVEYSTIETEIDEN TOHTORI SOVELTAA TUTKIMUSTA s. 9 2015

TAMPEREEN YLIOPISTON ASIAKASLEHTI
TYÖNANTAJILLE JA SIDOSRYHMILLE
REKRYTOI
2
2015
Palkkaisitko tohtorin s. 4
TERVEYSTIETEIDEN TOHTORI SOVELTAA TUTKIMUSTA s. 9
REKRYTOI
KAMPUKSEN KULMALTA
Tohtori ei vain täytä
työtehtävää
Kun olen viime aikoina perehtynyt tohtorikoulutukseen Tampereen yliopistossa,
Suomessa ja jonkin verran myös muualla
Euroopassa, pari asiaa on noussut usein
mieleeni.
Tohtorikoulutusta on strukturoitu ja normitettu Euroopassa melkoisesti. On etsitty
yhteistä ymmärrystä tutkinnon tarkoituksesta, osaamistavoitteista ja laajuuksista
sekä ohjauksen tavoitteista ja sen järjestämisestä. Tohtorintutkinto suoritetaan nykyään yleensä tohtoriohjelmissa, ja tutkimustyö tehdään entistä useammin ryhmissä.
Yksi ei ole muuttunut: itsenäisen väitöskirjatutkimuksen keskeisyys osaamisen kartuttajana ja osoituksena.
Tohtorintutkintoja säädellään silti yhä
väljästi verrattuna alempaan ja ylempään
korkeakoulututkintoon. Tohtoriohjelmilla
ei ole välttämättä tarkkoja opetussuunnitelmia, kurssimuotoista opiskelua voi olla
minimaalisesti, ja mestari-kisälli-asetelma
on ohjauksessa yhä vahva. Oikeastaan on
perin hämmästyttävää, miten mukisematta maailman yliopistot hyväksyvät toistensa
myöntämät tohtorintutkinnot.
Muuallakin kuin Suomessa ulkopuolisten on vaikeaa hahmottaa, millaista osaamista monivuotinen pakerrus loppujen
lopuksi tuottaa. Ei ole ihme, että tohtorikoulutukseen halutaan ajaa sisään työelämään suoraan valmentavia elementtejä.
Tätä toivovat väitöskirjatutkijatkin kuullessaan huolestuttavia kaikuja työllistymisen
vaikeudesta.
2
REKRYTOI
Millään yhteiskunnalla ei ole varaa kouluttaa suurta määrää tohtoreita työttömiksi. Väitöskirjatutkijoilla on oikeus saada
edellytykset päästä työelämään. Tähän
tarvitaan muutoksia tohtorikoulutuksessa ja erityisesti ohjauksessa. Kun tuki on
kunnossa, väitöskirjatutkijalta voi edellyttää vahvaa omaa panostamista osaamisen
kartuttamisessa ja sen tunnistamisessa ja
esittämisessä.
En jupise tuosta asiasta sen enempää,
koska seuraava kysymys on minusta kiinnostavampi.
Mitä vaativammista tehtävistä on kyse,
sitä vähemmän työmarkkinat toimivat klassisen tietokonepelin Tetriksen tavoin: että
oppilaitoksista putoilisi määrämittaisia,
keskenään vain hiukan erimuotoisia palikoita, joita sitten siirreltäisiin niille sopiviin
lokosiin – ja padam!
Yliopiston tulee kouluttaa ”maailmaa
ymmärtäviä maailman muuttajia”, niin
kuin Tampereen yliopiston strategiassa
seisoo. Tohtorintasoista osaamista ei välttämättä tarvita sellaisiin tarpeisiin, jotka
työnantaja pystyy helpohkosti muotoilemaan rekrytointi-ilmoitukseksi.
Työnantajan isoin ongelma rekrytoinnissa ei nimittäin ole se, ettei hän tiedä, mitä
työnhakija osaa. (Näin hän voi toki luulla.)
Paljon vaikeampaa mutta tärkeämpää on
tietää, millaista osaamista yritys tai muu
organisaatio tarvitsee kehittyäkseen. Työn
ja työelämän muutos ei näytä laantumisen
merkkejä.
Eteenpäin mennään toki niinkin, että
vastataan vain niihin kysymyksiin, joita
jo osataan esittää. Itse kuitenkin edellytän
tohtoreilta sellaisten arkisten käytäntöjen
problematisointia, joissa ei yleensä nähdä
kehittämisen tarvetta eikä mahdollisuutta.
Tutkijakoulutus antaa nimenomaan kykyä
havainnoida todellisuutta systemaattisesti,
myös abstraktien käsitteiden ja teorioiden
avulla, muodostaa uusia tutkimuskysymyksiä ja sitten etsiä niihin vastauksia metodisesti luotettavalla tavalla.
Juju on siis tämä: työelämään päässyt
tohtori ei täytä työtehtäväänsä vaan laajentaa ja muokkaa sitä, jopa räjäyttää sen.
Hän antaa työnantajalle ehkä muuta kuin
tilattiin, mutta parhaassa tapauksessa hän
antaa monin verroin enemmän.
On tässä tietenkin jokunen tenkkapoo.
Tohtorit ovat asiantuntijoita. Asiantuntijan
ei ole lupa panna mutkia suoriksi, tehdä hutiloivia yleistyksiä ja hätiköityjä päätelmiä.
Oman erityisosaamisen ulkopuolella kävellään varpaillaan. Yritysmaailmassa sellainen ei vetele, vaan on nimenomaan pystyttävä nopeasti tekemään päätöksiä usein
varsin vajavaisilla tiedolla. Virheitä tulee,
mutta niistä ei tarvitse masentua.
Olisikohan meillä tohtoreilla, tohtorikouluttajilla ja väitöskirjatutkijoilla tuosta mitään opittavaa?
MARKKU IHONEN TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ (1.1.2016)
SISÄLTÖ 2/2015
Tohtorit töihin
REKRYTOI
Mihin tohtori on sopivan pätevä?
s. 6–7
s. 4
KAMPUKSEN KULMALTA
2
Tohtori ei vain täytä työtehtävää
PALKKAISITKO TOHTORIN?
4
TOHTORIT TÖIHIN!
6
TUTKIJAKOULUN ESITTELY
8
MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE
9
Yrittäjyysopintoja kolmen korkeakoulun
yhteistyönä
Terveystieteiden tohtoriohjelma
YLIOPISTOSSA TAPAHTUU
Yrittäjyysopinnot valmistavat
tulevaisuuden työelämään
10
s. 10
TOIMITUS TYÖELÄMÄPALVELUT
Tampereen yliopiston asiakaslehti työnantajille
ja sidosryhmille nro 41
VASTAAVA TUOTTAJA Mia Simpanen, [email protected]
TOIMITTAJAT Tytti Kirvesmies, Olli Nuutinen, Taina Repo, Satu
Saari, Marika Vanhatalo
KUVAAJA Jonne Renvall
TAITTO Marita Alanko, Tampere University Press
PAINOPAIKKA PK-paino Oy, Tampere,
painos 1000 kpl
LEHDEN POSTITUKSET 33014 Tampereen yliopisto,
[email protected]
REKRYTOI
3
REKRYTOI
REKRYTOI
Palkkaisitko tohtorin?
Saat parasta mahdollista asiantuntemusta ja
pitkäjänteisen kehittäjän. Jo tohtoriopintojen
aikainen väitöskirjatutkimus voi tarjota
konkreettista hyötyä elinkeinoelämälle ja
yhteiskunnalle.
Tampereen yliopiston vararehtori
Harri Melin haastaa yliopistoja tuomaan
enemmän esiin väitöskirjatutkimuksen
sovellettavuutta ja tohtoreiden osaamisen
merkitystä työelämälle. Samalla hän kysyy
työmarkkinoilta uskallusta ja ennakkoluulottomuutta ottaa tohtoreiden osaamista
käyttöön.
– Toivon, että yritykset rekrytoivat yhä rohkeammin nuoria tohtoreita. Tampereen
yliopistosta valmistuu vuosittain noin 150
tohtoria, ja heillä on tarjota sitä kaikkein
parasta asiantuntijuutta. He ovat osaavaa
työvoimaa, jolla on meriittinä väitöskirjatutkimus. Heillä on varmasti annettavaa
työelämään.
TOHTORI LUO UUTTA TYÖTÄ
Sopivan pätevä tohtori -työelämäpäivässä
vieraillut Tampereen kauppakamarin asiamies Harri Ojala liittää tohtorin brändiin
huipputason spesifiä osaamista, pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota. Brändissä saatetaan nähdä myös liiallista kriittisyyttä sekä
dynamiikan ja suoraviivaisuuden puutetta.
– Tohtorin brändissä tulisi olla mukana
halu kehittää itseä työelämässä. Yritysten
tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät vuorovaikutukseen; myynti, asiakaspalvelu,
kansainvälisyys, markkinointi ja projektinhallinta ovat tärkeitä. Plussaa on, jos tohtorilla on liiketalousosaamista muun asiantuntemuksen lisäksi.
4
REKRYTOI
Jos tohtorille ei ole valmiina sopivaa työelämän lokeroa, hän on pätevä luomaan
työnsä itse.
– Tohtori on kehittäjä ja vaikeiden asioiden
oppimisen ammattilainen. Hän etsii koulutuksensa tasoista työtä, mutta luo tarpeen
mukaan uusia ammatteja ja työtehtäviä,
kuvailee Markku Ihonen Tampereen yliopiston tutkijakoulusta.
ALUMNIT MUKAAN OPETUKSEEN
Tampereen yliopistossa halutaan kehittää
tohtorikoulutusta, sen yhteyksiä yhteiskuntaan ja työelämään. Väitöskirjatutkimuksen tulee tarjota yhteiskunnalle ajankohtaista ja tarpeellista tietoa.
– Väitöskirjojen tutkimusaiheet ja eri tieteenalojen tutkimushankkeet voisivat vielä
paremmin kiinnittyä yhteiskunnallisiin
ilmiöihin. Tässä on aidosti parantamisen
varaa. Tutkimukset voivat tarjota yhteiskunnalle selkeää ja konkreettista hyötyä,
Melin sanoo.
Melinin mukaan myös väitöskirjatutkimuksen ohjauksen käytäntöjä halutaan
kehittää uuteen suuntaan ja ottaa jo työssä
olevat tohtorit mukaan opetukseen.
– Esimerkiksi väitöskirjatutkijoiden ohjaajina kannattaisi hyödyntää asiantuntijoita, jotka työskentelevät yliopistojen ulkopuolella. Työelämässä olevat tohtorialumnit
voivat toimia tohtoreiksi valmistuvien mentoreina.
MILLAINEN ON SOPIVAN PÄTEVÄ TOHTORI?
MITEN TOHTORIT EROTTUVAT MUISTA JA
LÖYTÄVÄT PAIKKANSA TYÖMARKKINOILLA?
TEKSTI: MARIKA VANHATALO
KUVA: JONNE RENVALL
TYÖELÄMÄN PALAUTE HYÖDYKSI
MILLAISTA ON TOHTORIN OSAAMINEN?
Näistä kysymyksistä keskusteltiin Tampereen yliopiston ja Tampereen kauppakamarin järjestämässä Sopivan pätevä
tohtori -tapahtumassa. Kommentit on
poimittu tapahtuman paneelikeskustelusta.
”Emme tee mitään pölyttyneitä käsitepyörittelyitä, joista ei ole asiakkaalle
mitään hyötyä. Haluamme tutkimusosuuskunnassa viedä uutta, tutkittua
tietoa käytäntöön. Kokeilevat hankkeet
kiinnostavat. Osuuskunnassa opimme
myös liiketaloutta.”
Nina Nygren, HT (ympäristöpolitiikka),
tutkijatohtori, Tampereen yliopisto ja
Tutkimusosuuskunta Tapaus
”Tohtoriopinnoista sain rohkeutta tarttua asioihin kriittisesti ja haastaa mututietoa. Olen oppinut näkemään ihmiset
eri tavalla, kun käytännön työ ja teoria
yhdistyvät.”
Kirsti Leppänen, FT (vokologia), yrittäjä,
VoiceWell-kouluttaja ja hoitaja, Voidis Oy
”Työskentelen monitieteellisessä ympäristössä. Huomaan, että minulla on an-
nettavaa oman tieteenalani ja laadullisen
tutkimuksen asiantuntijana. Maisteriin
verrattuna tohtorilla on kyky tehdä tutkimustyötä itsenäisesti.”
Inari Aaltojärvi, YTT (sosiologia), tutkijatohtori, Arkkitehtuurin laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
”Kiinnostuksen kohteistaan kannattaa
kertoa muille, vaikka sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Twitterin kautta olen
tutustunut todella mielenkiintoisiin ihmisiin ja päässyt mukaan oman alani
tapahtumiin.”
Anna Grönholm, PhD (biotieteet), Scientific Project Manager, MedEngine Oy
Tohtorikoulutuksen työelämäsidoksia kehitetään myös valtakunnallisella tasolla.
Yliopistot haluavat yhdessä selvittää, miten
työelämästä saatua palautetta ja valmistuneiden uraseurantaa voisi paremmin hyödyntää opetuksen suunnittelussa. Myös
työnantajat halutaan kutsua mukaan opetuksen suunnitteluun.
– Työelämäjaksoja ja työelämässä tarvittavia taitoja vahvistavia kursseja tulisi kehittää osaksi tohtoriopintoja. Väitöskirjatutkijoille halutaan myös tarjota mahdollisuus
keskustella ohjaajien kanssa urasuunnittelun kysymyksistä, kertoo koordinaattori
Olli Nuutinen Tampereen yliopiston tutkijakoulusta.
Melin pitää tärkeänä, että tohtorikoulutusta kehitetään osana yliopisto-opintojen
kokonaisuutta.
– Tarvitaan vahva yhteys ja vuorovaikutusta maisteri- ja tohtoriopintojen välille.
Siirtymä tohtoriopintoihin tulee olla sujuva. Opiskelijoita voidaan aktivoida jo maisteriopintojen aikana väitöskirjatutkimuksen suunnitteluun. Opetuksessa voi olla
kursseja ja seminaareja, joihin osallistuvat
sekä maisteri- että tohtoriopiskelijat.
REKRYTOI
5
REKRYTOI
Hannu
Korhonen
TUTKINTO: FM 1998, FT ALKUVUODESTA 2016
TOHTORIT TÖIHIN
Opinnot:
Suoritin jo maisterivaiheessa ihmisen ja
tietokoneen väliseen
vuorovaikutukseen ja
vuorovaikutusteknologiaan liittyviä kursseja.
Vuosien varrella olen
opiskellut myös tieteellistä kirjoittamista, laadullisia menetelmiä ja muita
erikoiskursseja. Tohtoriopintovaiheessa olen
käynyt jatkokoulutusseminaareissa seuraamassa,
mitä muut ovat aiheesta
tutkineet.
Väitöksen nimi ja
aihe:
Johanna
Mäkelä
TUTKINTO: FM 2008, FT LOPPUVUODESTA 2016
REKRYTOI
sillä voidaan kehittää
uutta.
Väitöksen jälkeen
joko palaan teollisuuden
pariin tai jatkan yliopistolla tutkijana. Opettajan
työtkin ovat mahdollisia ja
kiinnostavia.
Kirsi
Määttä
TUTKINTO: FM 2007. FT HELMIKUUSSA 2016
Opinnot:
tavoitteet tutkijana:
Puheviestinnän pääaineopintojen lisäksi olen
opiskellut tiedotusoppia,
suomen kirjallisuutta ja
yliopistopedagogiikkaa.
Jatko-opinnot ovat jo
tehtyinä.
Tuottaa uutta poliittiseen naisjohtajuuteen
ja viestintään liittyvää
tutkimusta ja osallistua
tuloksilla yhteiskunnalliseen keskusteluun.
se, että perehdyn asioihin.
hyvän tutkijan
minusta tekee
sinnikkyys, taito hahmottaa laajoja kokonaisuuksia
ja organisointikyky. Olen
myös aidosti kiinnostunut
aiheestani.
tutkimukseni on
tärkää, koska
poliittisia naisjohtajia
käsittelevää tutkimusta on
hyvin vähän.
Väitöksen jälkeen
toivon uusia, innostavia
Opinnot:
Valmistuin Kuopion yliopistosta (nyk.
Itä-Suomen yliopisto)
biokemistiksi. Opiskelin
pääaineeni biokemian
lisäksi kemiaa, biologiaa
ja yleistä lääketiedettä.
Tohtoriopintojeni pääaine
on ollut syöpägenetiikka.
Väitöksen nimi ja
aihe:
Ymmärtää hyvin asioita ja
pystyä kehittämään uusia
asioita.
hyvän tutkijan
minusta tekee
Työnimenä on ”Poliittinen viestintä ja johtajuus – naiset politiikan
johtopaikoilla”. Olen
haastatellut siihen 18 naisministeriä ja puolueiden
puheenjohtajaa. Kysymykset liittyivät sukupuolen
merkitykseen, viestintään
ja poliittiseen johtajuuteen. Väitöskirja valmistunee tulevan vuoden
aikana.
tutkimukseni on tärkää, koska
tavoitteet tutkijana:
Väitöksen nimi on ”Mobiilipelien pelattavuuden
arviointi asiantuntija-
Väitöksen nimi ja
aihe:
6
arviointimenetelmällä”.
Tutkin pelattavuuden käsitettä ja kehitän arviointimenetelmää video- tai
mobiilipelien evaluointiin
asiantuntijamenetelmällä.
Tutkimukseen kehitettiin
heuristiikka, jolla pelejä
pystyy arvioimaan ja on
tarkasteltu, miten tunnettua asiantuntijamenetelmää tulee kehittää, jotta
se toimii pelien arvioinnin kanssa.
TOHTORIT TÖIHIN
haasteita työelämässä.
Opetustyötä tulen ainakin
tekemään, josta tykkään.
Minulla on työpaikka
yliopistolla, olen työskennellyt täällä jo monessa
tehtävässä hallinnossa sekä
opetuksen ja tutkimuksen
parissa.
Rosi
Enroos
TUTKINTO: YTM 2006, YTT TAMMIKUUSSA 2016
sessa tunnistetaan uusia
rinta- ja munasarjasyövälle altistavia perimän
virheitä.
tavoitteet tutkijana:
Tuottaa uutta, hyödyllistä
tietoa tieteelle ja potilaille. Potilaat ovat tutkimuksen lähtökohtana, ja
tutkimusta tehdään heitä
varten.
”Perinnöllinen alttius
rinta- ja munasarjasyövälle” -niminen väitöskirja koostuu kolmesta
artikkelista. Tutkin
korkean rinta- ja munasarjasyöpäriskin perheitä,
joilla ei ole tunnetuimpia syöpäriskiä lisääviä
geenivirheitä. Tutkimuk-
hyvän tutkijan
minusta tekee
Opinnot:
ja dokumenttiaineistoa
lakiteksteistä ja asiakirjoista.
Opiskelen valtakunnallisessa perhetutkimuksen
tutkijakoulussa. Opintojen fokus on perhetutkimuksen ja institutionaalisten käytäntöjen
kysymyksissä, laadullisen
aineiston analyysin opettelemisessa ja etiikassa.
Väitöksen nimi ja
aihe:
”Vankila, vanhemmuus
ja lapsi – näkökulmia
perhekäytäntöihin”, jossa
tutkin erityisesti vankilassa lapsensa kanssa
olevien äitien perhesuhteita. Väitöskirja koostuu
neljästä artikkelista,
joissa aineistona on ryhmä- ja yksilöhaastatteluja
REKRYTOI
tutkimukseni on
tärkää, koska
se tarjoaa arvokasta tietoa
potilaille ja heidän lähisuvulleen sekä tieteelle
syövän perusbiologiasta.
Väitöksen jälkeen
soveltava tutkimustyö
kiinnostaa. Toiveena on
tehdä kliinisiä sovelluksia
saadulla tiedolla esimerkiksi bioalan yrityksessä.
henkilökohtainen
kiinnostus tutkimusaiheeseeni, halu tarttua
uusiin haasteisiin, ratkoa
ongelmia ja saada selville
jotain uutta.
tavoitteet tutkijana:
Tehdä pitkäjänteistä
tutkimusta ja olla teoreettisesti mielikuvituksellisempi, eli löytää erityisen
uusia tapoja hyödyntää
aineistoa.
hyvän tutkijan
minusta tekee
vain muiden selvitysten
sivutuotteita. Tutkimus on
ollut varsin ongelmakeskeistä ja ajattelu kategorista ja ennakkokäsityksiin
perustuvaa. Väitöskirjani
lähtökohdat ovat erilaiset
kuin aiemmissa tutkimuksissa.
Väitöksen jälkeen
olen mukana tutkimushankkeissa. Myös opetustyö kiinnostaa.
se, että osaan ilmaista
tutkimuksen annin selkokielellä.
tutkimukseni on
tärkää, koska
suomalaiset vankien perhesuhdeselvitykset ovat
tähän mennessä olleet
REKRYTOI
7
REKRYTOI
TUTKIJAKOULUN ESITTELY
MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE
Tohtorikoulutuksen tavoitteena
on systemaattisuus ja korkea laatu
Tampereen yliopiston tutkijakoulu
(University of Tampere Doctoral School)
on perustettu vuonna 2011 koordinoimaan
Tampereen yliopiston tohtoriohjelmia ja
vastaamaan tohtoriopiskelijoille suunnatusta yhteisestä koulutuksesta. Tutkijakoulu toimii yliopiston tiedeneuvoston ohjauksessa.
Tutkijakoulun toiminta-aikana yliopistoon on perustettu 17 tohtoriohjelmaa,
joissa tohtorikoulutus käytännössä toteutetaan. Tutkijakoulun ja tohtoriohjelmien yhteistoiminta on tiiviistä tohtorikoulutuksen
suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on varmistaa systemaattinen ja laadukas
tohtorikoulutus.
Yliopistossa on tehty konkreettisia muutoksia tohtorikoulutuksen rakenteisiin.
Suurimpia muutoksia ovat olleet tohtoriopintojen haun uudistaminen kaksi kertaa
vuodessa tapahtuvaksi sekä opetussuunnitelmien laatiminen niin tutkijakoulun
yhteisiin opintoihin kuin tohtoriohjelmiinkin. Samalla on luotu erilaisia välineitä
tohtorikoulutuksen ja ohjauksen dokumentointiin ja arviointiin, kuten säännölliset
palautekyselyt ja ohjaussopimukset.
Tutkijakoulu järjestää yhteisiä tohtoriopintojen kursseja, joiden sisältö ja teemat ovat tärkeitä useamman tieteenalan
opiskelijoille ja niissä monitieteinen asiantuntemus tulee konkreettisesti osaksi tohtoriopintoja. Tavoitteena on vahvan tutkimusetiikan ja tieteenteorian painotuksen
lisäksi tukea osaamista tutkimusmetodeissa ja erilaisissa tutkijan taidoissa. Näitä ovat
mm. tieteellinen kirjoittaminen, tutkijan
esiintymistaidot ja puheviestintä, tutkijan
8
REKRYTOI
mediasuhteet ja tutkimusprosessin hallinta.
Uusimpina suuntina opetustarjonnassa
ovat olleet tiedonhallinnan ja yliopistopedagogiikan koulutuksen laajentaminen sekä
projektinhallinnan sisällöt. Tutkimusetiikkaan on panostettu viime vuosina vahvasti
rakentamalla kansallinen verkkokurssi,
joka tulee käyttöön vuonna 2016. Kurssit
ovat suosittuja ja niitä kehitetään yhdessä
tohtoriohjelmien ja yliopiston muiden toimijoiden, kuten kirjaston ja työelämäpalvelujen kanssa.
Tohtorikoulutusta on arvioitu vuonna
2014 tutkimuksen kansainvälisessä arvioinnissa ja yliopiston laatujärjestelmän
auditoinnissa. Arvioinnit vahvistivat näkemystä Tampereen yliopiston tohtorikoulu-
Terveystieteiden tohtori
TEKSTI: MARIKA VANHATALO
KUVA: JONNE RENVALL
Tampereen yliopiston tutkijakoulu toteuttaa koulutusta yhdessä
tohtoriohjelmien kanssa
TEKSTI: OLLI NUUTINEN
KUVA: JONNE RENVALL
tuksen toimivasta perusrakenteesta, opiskelijoiden onnistuneesta rekrytoinnista ja
heidän hyvästä integroitumisestaan tutkimukseen ja tutkimusympäristöön.
Tohtorikoulutuksen suurimmat kehittämishaasteet liittyvät opiskelua mahdollistaviin tekijöihin, kuten opiskeluaikaisen
rahoituksen varmistamiseen ja ohjauksen
laatuun ja riittävyyteen. Myös kansainvälisten opiskelijoiden integroiminen opintoihin ja tiedeyhteisöön vaatii edelleen huomiota. Näitä haasteita tutkijakoulu ratkoo
yhdessä tohtoriohjelmien kanssa.
REKRYTOI
Tampereen yliopiston terveystieteiden
tohtoriohjelmassa on yli 200 väitöskirjatutkijaa. Osa aloittaa tohtoriohjelman
suoraan maisteriopintojen jälkeen, osa on
välillä työelämässä ja tekee väitöskirjatutkimusta sivutoimisesti työn ohella.
– Ikähaitari on meillä laaja. Väitöskirjatutkimus aloitetaan 26–56-vuotiaana. Takana
voi olla pitkä työhistoria ja kokemusta johtavasta asemasta työelämässä. Kun työelämän konkarit kohtaavat nuoret, juuri maistereiksi valmistuneet opiskelijat, syntyy
mielenkiintoista keskustelua, kertoo tutkimuskoordinaattori Kirsi Lumme-Sandt.
Motivaatio väitöskirjatutkimukseen syttyy halusta selvittää omassa työssä herääviä
kysymyksiä ja kiinnostuksesta tutkimukselliseen tapaan selvittää asioita. Nuoret
maisterit miettivät myös työuran rakentamista.
– Tohtorit työllistyvät erittäin hyvin koulutusta vastaavaan työhön. He ovat asiantuntijoita, joilla on soveltavaa tutkimusosaamista, kansainvälistä otetta ja taitoa
ratkoa käytännönläheisiä ongelmia.
Työelämän näkökulma on terveystieteiden tohtoriohjelmassa luontaisesti mukana. Ohjelman johtokunnassa on mukana
työelämän edustajia yliopiston ulkopuolelta. Erityisesti sektoritutkimuslaitokset ovat
aktiivisesti mukana kehittämässä tohtorikoulutusta. Myös valmistuneilta tohtoreilta
kysytään palautetta opinnoista ja väitösprosessista.
SÄTEILYN ASIANTUNTIJA MITTAA JA SELVITTÄÄ
Katja Kojon opintopolku Tampereen yliopistossa alkoi matematiikan ja tilastotieteen opinnoilla.
– Aika pian halusin kuitenkin vaihtaa pääainetta. Eksyin epidemiologian luennolle
ja kiinnostuin. Epidemiologiassa tutkitaan
osaa soveltaa tutkimusta
kvantitatiivisesti tautien esiintyvyyttä, yleisyyttä ja yhteyttä altisteisiin. Kansanterveystieteen maisteriksi valmistuin vuonna
2001.
Kojo aloitti terveystieteiden tohtoriohjelmassa, koska halusi tehdä tutkijan työtä.
Lasten ja naisten terveysasiat kiinnostivat. Gradussa hän oli tutkinut rintasyövän
esiintyvyyttä lentohenkilöstöllä. Omaksi
alueeksi valikoituivat erilaiset säteilyyn ja
sen terveysvaikutuksiin liittyvät tutkimukset.
Kontakteja työelämään syntyi jo tohtoriopintojen aikana, kun Kojo teki osan
väitöskirjatutkimuksestaan Säteilyturvakeskuksen palkallisena tutkijana. Säteilyturvakeskus on myös Kojon nykyinen
työpaikka. Väitöskirjatutkimuksen hän sai
valmiiksi kaksi vuotta sitten.
– Työhöni tarkastajana kuuluu luonnonsäteilyn valvontaa. Mittaan ja raportoin
radonin esiintyvyyttä työpaikoilla sekä
Katja Kojo on tutkinut säteilyä eri muodoissaan
mm. kosmista säteilyaltistusta lentohenkilöstöllä
sekä ultraviolettisäteilyn terveysriskejä.
asunnoissa. Olen mukana vaihtelevissa
hankkeissa kuten uudisasuntojen tai päiväkotien radonselvityksissä. Olen osallistunut
myös tutkimukseen, jossa selvitetään matkapuhelimen käytön ja syövän yhteyttä.
Kojon työssä käytäntö ohjaa tutkimushankkeita. Vastauksia ja ratkaisuja etsitään
konkreettisiin, terveyteen liittyviin kysymyksiin ja ongelmiin. Tarkastuskäynnit
kohteissa tuovat mukavasti vastapainoa
muulle työlle.
– Tutkimusmenetelmien osaaminen auttaa
hankkeissa, joissa kootaan ja puretaan aineistoja, Kojo kertoo.
REKRYTOI
9
REKRYTOI
YLIOPISTOSSA TAPAHTUU
YLIOPISTOSSA TAPAHTUU
REKRYTOI
Yrittäjyysopinnot valmistavat
tulevaisuuden työelämään
Käynnissä on ’How to build up your own
start-up’ -kurssin ensimmäinen luento
Tampereen yliopistolla. Slovakialainen vierailijaluennoitsija pyytää oman yrityksen
perustamisesta kiinnostuneita opiskelijoita nostamaan kätensä. Kaikki kolmekymmentä kättä nousevat.
Yksi kurssin yrittäjähenkisistä opiskelijoista on Sini Saalasti. Johtamiskorkeakoulussa johtamista pääaineenaan lukeva
Saalasti on seurannut yrittäjyyttä sivusta
lapsesta saakka perheyrityksen kautta.
– Nuorempana näin yrittäjän arkea läheltä ja ajattelin, että en ikinä ala samaan. Nyt
myöhemmin olen oppinut tuntemaan itseni, ja uskon, että luonteeni sopii sittenkin
parhaiten yrittäjyyteen tai pienyrityksessä
työskentelyyn, Saalasti naurahtaa.
Saalasti ja hänen kurssitoverinsa eivät ole ainoita yrittäjyydestä kiinnostuneita, vaan
puhutaan suuremman mittakaavan muutoksesta työelämäsektorilla. Tampereen yliopistolla herättiin muutama
vuosi sitten huomaamaan,
että opiskelijoille tulisi tarjota entistä enemmän yrittäjyyteen valmistavia opintoja.
Selvitysten jälkeen ongelma
päätettiin ratkaista yhdistämällä Tampereen kolmen
korkeakoulun yrittäjyystarjonta yhteen. Nyt Tampereen
yliopiston, TAMKin ja TTYn
opiskelijat voivat tulevaisuudessa häämöttävän Tampere
3-hankkeen hengessä opiskella kursseja haluamastaan
korkeakoulusta.
Yliopisto vastaa strategian,
10 REKRYTOI
liiketoimintamallien ja juridiikan opetuksesta, TAMK käytännön puolesta esimerkiksi Business Campin avulla ja TTYltä
kokonaisuuteen voi lukea teknologiaa.
– Suunnitelmissa on myös integroida
yrityshautomo New Factory samaan, jolloin
aiemman neljän tahon sijasta yrittäjyyteen
valmistaisi yksi taho, Tampereen yliopistolla opintokokonaisuudesta vastaava yliopistonlehtori Kari Lohivesi kertoo.
Lohivesi korostaa, että yrittäjyysopintokokonaisuuden ajatuksena ei ole tehdä
kaikista yrittäjiä, vaan ennemminkin opettaa tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa
laaja-alaista ymmärrystä.
TEKSTI JA KUVA: TYTTI KIRVESMIES
– Ei kaikista tarvitse tulla yrittäjiä, eikä
jokaisen perustaa omaa start-upia. Tulevaisuuden työpaikat tulevat kuitenkin suurella
varmuudella sijaitsemaan valtaosin pk-sektorilla aloilla, joita ei voi korvata teknologialla. Näissä pienemmissä työpaikoissa
tulee hoidettavaksi monenlaisia tehtäviä,
ja silloin on eduksi omata laajempaa ymmärrystä yrittämisestä ja liiketoiminnan
pyörittämisestä, Lohivesi perustelee yrittäjyysopintojen ajankohtaisuutta.
Sini Saalastin liiketoimintamalli hahmottuu Business
Model Canvas:lla
Muisti askarruttaa tiedetapahtumassa
Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa
23. tammikuuta 2016 pohditaan muistia.
Miksi se on niin tärkeä, miten se toimii?
Mitä me muistamme, ja miksi me muistamme? Mitä unohdamme? Voiko muistikuvansa valita? Minkälaista elämä on, kun
muistin toiminta muuttuu?
Tampere-talon pienessä salissa kuullaan
tiedetapahtuman luennot, joilla asiantuntijat valottavat muistin olemusta monesta
näkökulmasta. Vanhempi tutkija Marja Saarenheimo luennoi hämmentävästä
muistista, TTY:n dosentti Marja-Leena
Linne muistin ja oppimisen neurobiologisista mekanismeista, akatemiatutkija
Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen Tampereen
yliopistosta perheettömiksi suojelluista eli
yksintulleiden
maahanmuuttajanuorten
muistoista, tohtori Timo Korander Poliisiammattikorkeakoulusta luennoi kriminologian muistista, kulttuuri- ja ihmisoikeustoimittaja Maila-Katriina Tuominen
visuaalisesta muistista ja professori Mik-
ko Lehtonen Tampereen yliopistosta siitä,
kuinka unohdamme elääksemme ja muistamme elääksemme hyvin.
LAPSILLE OMA YLIOPISTO
Tampereella aloitetaan lasten yliopisto -toiminta vuoden 2016 alussa. Lapset pääsevät
ensimmäiselle luennolle tiedetapahtuman
aikana – seuraavat luennot tullaan pitämään Tampereen yliopiston tiloissa.
Ensimmäisen luennon pitää tutkija Meri
Kytö otsikolla ”Korvat hörölle: äänimaisematutkijaksi tunnissa”.
Lasten yliopiston tarkoituksena on innostaa lapsia mielenkiintoisten aiheiden kautta
kyselemään, ottamaan selvää ja tutkimaan.
Lapset tulevat tutuksi eri tieteenalojen kysymysten ja tieteen ratkaisujen kanssa.
Lasten yliopiston käynnistävät yhteistyössä Tampereen yliopisto, Tampereen
teknillinen yliopisto, Tampereen LUMATEkeskus sekä Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja museopalvelut.
TULE MUKAAN TIETEEN MAAILMAAN
Tampere-talo täyttyy entiseen tapaan tutkijoista, tieteen innovaatioista, keskusteluista ja taiteesta. Vuoden 2016 tiedetapahtumassa muistellaan myös menneitä
vuosikymmeniä ja saadaan tietoa ikäihmisille tarkoitetuista kaupungin kulttuuri- ja
hyvinvointipalveluista. Tapahtumassa nähdään myös fi lmejä poliisin työstä eri vuosikymmeninä.
Valoa pimeyteen -tiedetapahtuma järjestetään nyt viidennen kerran. Se kokoaa
23. tammikuuta klo 10–15 yli 1200 tamperelaista ja muualta tullutta tieteen pariin.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Vuoden 2016 tiedetapahtuman järjestäjät ovat Tampereen yliopisto, Tampereen
teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu,
Tampere-talo, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki ja Aamulehti.
REKRYTOI 11
Maailman
muuttajia.
Tampereen yliopistosta valmistuu monen alan osaajia
BIOMEDITECH
www.uta.fi/bmt/
INFORMAATIOTIETEIDEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/sis/
JOHTAMISKORKEAKOULU
www.uta.fi/jkk/
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/edu/
KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/ltl/
LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/med/
TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/hes/
VIESTINNÄN, MEDIAN JA TEATTERIN YKSIKKÖ
www.uta.fi/cmt/
YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/yky/
WORKIT.NETTI – TYÖ TAVOITTAA
TEKIJÄNSÄ VÄLITYSPALVELUILLA
Tampereen yliopiston työelämäpalvelut
www.uta.fi/rekry
[email protected]
33014 Tampereen yliopisto, käyntiosoite Kalevantie 4