1. No category

Kuntien investoinnit ja velka – mitä nyt?
Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015
Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala
Suomen Kuntaliitto, kuntatalous
Huomioita kunnan varallisuudesta ja velasta
Tase-erät: osakkeet ja osuudet, maa-alueet, koneet ja kalusto…
Velan (15 mrd) vastapainona (per 31.12.2014)
•
Aineelliset hyödykkeet 30,3 mrd €
•
Osakkeet ja osuudet 10,5 mrd €
•
Antolainat 5,1 mrd €
•
Rahavarat (ml. arvopaperisijoitukset) 4,4 mrd €
•
Aineettomat hyödykkeet 0,5 mrd €
•
Huom! Kiinteistöt
» SOTEn vaikutukset? Vanhojen kiinteistöjen hyödyntäminen / purkaminen?
Arvopaperisijoitukset
•
Hyväksyttäviä? => miten täydentävät kunnan toimintaa, riskienhallinta kunnossa
Kunnan brändi varallisuutta? Miten luodaan ja ylläpidetään sekä kytketään kokonaisuuteen?
Kunnan tuki, esim. yritykseen? Mitä, miksi ja milloin? Vaikutus varallisuuteen ja brändiin?
•
Valtiontukisäännökset, kuntalain säädökset
Varallisuuden ja sijoitusten yhteys omistajapolitiikkaan?
•
Peruste riittävän tuoton saaminen kunnan pääomasijoitukselle tai tehokkaiden ja
vaikuttavien palvelujen tuottamisedellytysten luominen
•
Tehokas omistajapolitiikka: määritellään tavoitteet, mitä kukin omistus palvelee, kuinka
tehokkaasti ja taloudellisesti omistusta käytetään ja kuinka omistuksen arvo turvataan
2
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Kuntalehti 19.8.2015 / Vaalan Määttä: Palvelutuotannosta
poistettujen rakennusten purku saatava halvemmaksi
•
•
Vaalan kj Tytti Määttä: kunnille annettava tyhjilleen jäävien koulujen ja muiden kiinteistöjen
purkamiseen määräaika, jona purkamisten aiheuttamia poistoja ei tarvitsisi huomioida
tilinpäätöksessä. Käytöstä poistetut rakennukset jäävät usein tyhjilleen, koska kunnilla ei ole
mahdollisuutta rasittaa talouttaan niiden purkamisella eikä niihin ole järkevää tehdä remontteja.
Esitys koskee erityisesti rakennuksia, joista on luovuttu home- ja kosteusvaurioiden takia.
- Monilla näillä kiinteistöillä on ollut pitkät poistoajat, esimerkiksi kouluilla 40 vuotta.
•
Määtän mukaan monet kunnat eivät pura rakennuksia, koska kustannuksia purkamisesta voi
tulla jopa 200 000 euroa, poistojen kanssa 500 000 euroa. Määttä näkee epäkuranttien
kiinteistöjen purkamisen kustannustehokkaana tapana tervehdyttää kuntien taloutta, jos
poistoja ei tarvitsisi huomioida tilinpäätöksessä.
•
•
Kuntaliiton erityisasiantuntija Marja-Liisa Ylitalo ei näe esityksellä toteutumismahdollisuuksia.
- Rakennusten poistot perustuvat siihen, mikä on taseessa omaisuutta. Sama kuin pankkitilin
saldo: jos tilillä on rahaa, se näkyy taseessa. Jos ei ole rahaa, se ei näy taseessa.
•
Kuntajaoston suunnitelman mukaisia poistoja koskevassa yleisohjeessa on lisäksi määritelty,
että tuotannosta poistetun hyödykkeen jäljellä oleva poistamaton menojäännös poistetaan
kokonaan sinä tilivuotena, jona hyödyke poistetaan käytöstä. Mikäli hyödykkeelle odotetaan
tulevina vuosina olevan käyttöä kunnan palvelutuotannossa, voidaan hyödykkeestä tehdä
toistaiseksi alkuperäisen poistosuunnitelman mukaiset poistot.
•
Mikäli tällaisen hyödykkeen käyttö on lopetettu, eikä sille kolmen seuraavan vuoden aikana tule
käyttöä, on jäljellä oleva poistamaton menojäännös poistettava kokonaan kirjanpidosta.
3
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit)
vuoden 2010 hinnoin indeksoituna, 2000=100
(Kansantalouden tilinpidon mukaan)
180
180
170
170
Koko kansantalous
Yritykset
Paikallishallinto
Kotitaloudet
160
150
160
150
140
140
130
130
120
120
110
110
100
100
90
90
80
80
2000
01
02
03
4
04
05
9.-10.9.2015
06
07
Jari Vaine
08
09
10
11
12
13
Lähde: Tilastokeskus,
Kansantalouden tilinpito
Kuntatalousohjelma investointien ja
velanhoidon näkökulmasta
•
Velkaantumisesta (määrän, määrä/asukas, BKT-suhteen lisäksi) kattavampi käsitys
»
•
Investointien ja omarahoitusosuuden kriittinen arviointi => väestökehitys ja palvelutarpeet
»
»
»
•
Merkittävämpi tekijä lyhennykset => nyt otetun velan takaisinmaksu osuu aikaan, jolloin
ikääntymisen menot rasittavat kuntataloutta ja talouden kasvumahdollisuuksia nykyistä enemmän
Kuntien kokonaislainamäärä: ongelmia kansainvälisten sitoumusten näkökulmasta
»
»
•
V. 2017 kuntalain taloussäännökset ulotetaan koko kuntakonserniin => vaikuttaa kuntatalouteen
Korkoriski nyt pieni huoli, korkotaso kuitenkin joskus nousee => lainojen hoitokulut?
»
•
Yli 100 000 asukkaan kuntien investointitaso kuntaryhmistä korkein, viime vuosina yli 700 €/as
Pienimmissä erityisesti rakennusinvestoinnit suhteellisesti (euroa/as) muita kuntia voimakkaampia
Kosteus- ja homevaurioiden korjaustarpeet lisääntyneet, rahoitus vaarassa siirtyä kokonaan kunnille
Kuntakonsernien investoinnit merkittävästi suuremmat kuin peruskuntien
»
•
Velan merkittävyys sekä lainanhoitokyky => omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus
EMUn julkisen talouden 60 % velkaraja / BKT ei erottele lainanottoa käyttötarkoituksen mukaan
Kuntien kasvava velka osana julkisen velan kasvua voi olla ongelma markkina-arvioissa
Kuntien investoinnit keskeisiä kunta-valtio - suhteessa ja julkisen talouden suunnitelmassa
»
»
»
Uudessakin ohjausjärjestelmässä kuntatoimijat tekevät investointipäätökset itse
Kuntalaki tai alijäämien kattamisvelvollisuus eivät puutu velkaantumiseen => suotavaa, että tiukempi
käyttötalous ja tehostaminen antaisivat pelivaraa aiempaa suurempaan omarahoitusosuuteen
Korjausvelka korostaa investointien priorisointia: mikä järkevää tai pakollista, mikä oikea ajoitus,
mitkä ovat tulevaisuuden käyttökustannukset ja miten laatu varmistetaan?
5
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Omistus- ja rahoitusmalleista - kiinteistöt
Taserahoitus
•
•
Perinteinen, tuttu ja nopea tapa - kunta rakennuttaa ja ottaa velkaa
Myös korjausvastuu , tilat jäävät kunnan omistukseen - vuokraa käyttäjähallintokunnalle
Oma kiinteistöyhtiö toteuttaa
•
•
Kiinteistöyhtiö rahoittaa velalla ja kunta takaa lainan - näkyy konsernitaseessa
Tilat tilaajan omistukseen, vuokrataan toistaiseksi/määräajaksi, yhtiö ostaa kiinteistöpalvelut kunnalta/muualta
Kiinteistöyhtiö, jossa kunnalla osaomistus
•
•
•
Kunta tilaajana, vuokraa tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella - pitää ”etsiä” kumppanit
Yhtiö omistaa ja rahoittaa hankkeet, tilaaja takaa, tilat jäävät yhtiön omistukseen, jollei muuta sovita
Kiinteistön hoito ostetaan markkinoilta (kunta voi tarjota) - vastuu kiinteistöstä on yhtiöllä
Tilat vuokraamalla
•
•
Toteuttaja, joka omistaa, hallitsee ja kehittää kiinteistöjä palvelutarpeita varten
Sijoittaja rahoittaa ja rakennuttaa, kunta vuokralainen, vastuu kiinteistöistä omistajalla
Kiinteistörahasto
•
•
•
Kiinteistöjen luovutus suorana myyntinä tai apporttina (kunta saa vastikkeeksi rahasto-osuuksia )
Mahdollisuudet: Omistamiseen liittyvä vastuu ja kustannukset pois , rahasto kyennee nopeisiin
kehittämishankkeisiin - kunnalla mahdollisuus tuottoon, ei veroseuraamuksia
Oleellisimmat riskit: vierase pääoma, toimivuuden näkökulmasta rahaston keskittyminen rajoitettuun sektoriin
Jokin laajempi malli?
Kiinteistöjen salkutus – perusteltua ratkaisusta riippumatta
6
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Toteutusmalleja I
Kiinteistöleasing
• Rahoitusleasingin alalaji => uudiskohde tai ”sale and lease-back”
• Kohteita esim. koulut, päiväkodit ja monitoimitalot
• Rahoittaja samanaikaisesti rahoittajana ja kohteen omistajana
• Kunta kilpailuttaa ja valitsee urakoitsijan ja vuokraa rahoittajalta kohteen sen valmistuttua
leasing-sopimuksella
• Kunta, urakoitsija ja rahoittaja solmivat rakennuttamissopimuksen, jossa otetaan huomioon mm.
rakennusaikaiseen rahoitukseen liittyvät tarpeet ja vastuut
• Kunnan pääomaa ei sitoudu omistamiseen => maksaa leasingvuokraa => vaikutusta
tasepohjaisiin tunnuslukuihin
• Tyypillinen sopimuksen pituus 20 v, lopussa kunta voi lunastaa kohteen markkina-arvoa
vastaavalla jäännösarvolla, jatkaa sopimuskautta tai osoittaa ostajan
Elinkaarimalli
•
Hankintatapa, jossa esim. urakoitsija kantaa rakennuksesta perinteistä pidemmän ja
laajemman vastuun (ylläpito, huolto, korjaukset ym. sopimuskauden aikana)
»
•
Elinkaarimalli voi
»
»
•
Palvelumaksu, jota tilaaja maksaa hankkeen edetessä
Olla pelkästään hankintapa (palvelusisältö)
Sisältää myös rahoituksen, jolloin arvokin suurempi, yleensä vähintään 50 – 100 mEUR
Kiinteistöleasing on pienempiin kohteisiin, mutta voi sisältyä myös elinkaarimalliin
7
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Toteutusmalleja II
ESCO (Energy Service Company)
•
Voidaan parantaa kunnan rakennuskannan energiatehokkuutta tai tehdä muutoksia
energian tuotantotapoihin rasittamatta kunnan taloutta => investoinnin
toteutuskustannukset katetaan osittain/kokonaan energian tai kustannusten säästöillä
Vaikuttavuusinvestoiminen
•
•
•
Monissa länsimaissa julkisen sektorin taloudellinen kyky hoitaa velvoitteita entistä
rajallisempaa => tarve malleille, joilla kanavoida yksityistä rahoitusta yhteiskunnan
positiiviseen kehitykseen
Mitattavia positiivisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja/tai ympäristövaikutuksia => tuotto,
joka usein suoraan tai välillisesti kytköksissä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden
toteutumiseen
Mahdollisuus laajentaa ajattelutapoja muualle kuntaan, esim. homekoulujen korjaus vs.
terveyssäästöt?
Joukkorahoitus?
•
Tapa kerätä rahoitusta yritysten toimintaan sekä henkilöiden ja organisaatioiden
hankkeille.
•
•
•
•
Tyypillisesti kerätään internetissä suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä
Voidaan harjoittaa monessa eri muodossa, mm. laina- ja sijoitusmuotoisena.
Suomen markkinoiden koko oli n. 18 mEUR 2013, markkinakasvu n.20–50 %/vuosi.
Arvioidaan olevan suurta potentiaalia sekä sijoituskohteena että rahoituskanavana
8
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Vaihtoehtoisista malleista
Tuotekehitys pääasiassa yrityslähtöistä
•
Mahdollisuudet kunnille, tunnettuus ja soveltuvuus, osaaminen ja resurssit?
”Taserahoitus halvempaa kuin muut mallit”
•
•
•
•
Rahoittajan varainhankinta, muut toteutuksen ja käyttövaiheen kustannustekijät
Julkisen ja yksityisen intressin yhteensovittaminen, tuotto- vs. kustannustavoitteet
Avaavatko mallit mahdollisuuksia esim. paikallisen elinkeinoelämän kanssa -> verotulot?
Tärkeintä, että mahdollista vertailla samoja tekijöitä, kustannukset, toteutus, laatu
Sopimustekniset ja vastuukysymykset ?
•
•
Rakentamis- ja palvelujaksot, mahdolliset (kiinteistö)juridiset kysymykset,
kiinteistönhoidon vastuut
Sopimussisältö - valmiiden pohjien soveltuvuus, kattavuus ja ulottuvuus?
Riskienhallinta
•
•
•
Sisäisen valvonnan periaatteet ja käytännöt, kuntakonsernin tarpeet
Vaikutukset tunnuslukuihin ja kriisikuntakriteereihin => elinkaarimalli vs. velka?
Vaihtoehtoisia malleja käyttöön hallitusti, ilman kokonaiskustannusten nousua
Varsin vähän kotimaisia kokemuksia => tulkinnan varaa, sopimusten variaatiot
9
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Eri ratkaisut kunnan talousluvuissa
•
Perinteinen laina vs. elinkaarimalli
» Tuloslaskelmassa laina korkokuluina, poistot investointien kautta
» Rahoituslaskelmassa laina lyhennyksinä, korkoina, lainanottona ja investointina
» Elinkaarimallin kustannukset näkyvät tuloslaskelman palvelujen ostoissa, liitetiedoissa
vastuissa => voidaanko verrata velkaan?
•
Tuloslaskelma
» Toiminta- ja vuosikate heikkenevät kun tulorahoitus heikkenee
» Vuosikate/poistot ja vuosikate/asukas heikkenevät
•
Rahoituslaskelma
» Toiminnan ja investointien rahavirta, investointien tulorahoitus ja lainanhoitokate
paranevat
» Maksuvalmius?
•
Tase: Lainakanta pienenee, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaisuus paranevat
•
Mitä jatkossa?
» Velkaisuuden käsite eri instrumenteissa? => Toistaiseksi liitetietojen vastuille ei ole
tunnuslukua, lienee tulossa ja vahvempi rinnastus investointiin
» Vertailtavuus? Konsernirakenne?
» Tulkinnan varaa => sidosryhmien syvennettävä osaamistaan tulos- ja rahoituslaskelman
sekä liitetietojen avaamisessa
10
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Kunnan talousluvut - kirjanpito- ja tilastokäytäntöjä
Suomen kuntien kirjanpito ja kansantalouden tilinpito
•
•
Kuntien kirjanpitojärjestelmä taseperusteinen – investoinnit erotetaan käyttömenoista
» Kuntien talouden tasapaino => tilikauden tulos, siirretään taseen yli/alijäämään
» Kuntien kirjanpidon mukaan kuntatalous on ollut alijäämäinen vuoden 1997
kirjanpitouudistuksen jälkeen vuosina 1997, 2004 ja 2012.
Kansantalouden tilinpidossa investoinnit käsitellään kuten käyttömenot => kuntatalous
olisi rakenteellisesti ja jatkuvasti alijäämäinen
» Julkisen talouden suunnitelma edellyttää tasapainoa, jota mitataan kansantalouden
tilinpidon mukaan
» Mikäli rahoitusasematavoite asetetaan puhtaasti kansantalouden tilinpidon käsitteillä,
kuntatalous on tasapainossa vasta kun tulorahoitus riittää investointien rahoittamiseen
Komission tavoite harmonisoida julkisen sektorin kirjanpitostandardeja
(EPSAS ja ESA 2010)
» Jos EU-sääntelyssä kuntatalouden ohjaus jatkossa perustuu yksittäiselle
tilastotunnusluvulle => alijäämä mitä ilmeisimmin merkitsee investointien tulkintaa
ensimmäisenä toteutumisvuotenaan velaksi
» Myöskään etukäteissäästöjen käyttöä ei sallittaisi investointien rahoittamiseen
» Mitä merkitsisi kuntien investointisuunnitelmille ja velkaantumiskehitykselle?
11
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Euroopan Strategisten Investointien Rahasto (ESIR)
Komission investointiohjelma 315 mrdEUR – mitä Suomelle ja kunnille?
•
•
•
EIP:n yhteyteen 21 mrd euron rahasto => EU-budjetista 16 mrd euron takaukset, EIP:ltä
5 mrd euroa pääomaa => EIP voi lisätä rahoituskapasiteettiaan 60 mrd €
» Loppuosa tavoitellaan yksityisistä lähteistä, mutta lähtevätkö yksityiset mukaan ?
Suomella listaa investointikohteista, rahoitus ei lainkaan varmaa
» Rahaston johto tekee päätökset itsenäisesti hankkeiden kannattavuuden perusteella
» Jäsenmaiden kesken on jo alkanut köydenveto siitä, mihin rahat käytetään
» Tarkoitus on tähdätä korkeamman riskin projekteihin (!), ei jäsenmaakiintiöitä
Kuntien mallit ilmeisesti rajattu elinkaarimalleihin ja vastaaviin
Julkisen sektorin vastuut näyttävät joka tapauksessa kasvavan
•
•
•
•
Onko ohjelman rahoitukseen osallistuminen mukana EMU – velassa?
Suomi ei ainakaan toistaiseksi rahoittajana
Jos EMU-velan ”lievempi” tulkinta edellyttää investointiohjelmaa, joutuvatko muut
perustellut investoinnit eriarvoiseen asemaan?
Tilanne velkatulkinnasta toistaiseksi epäselvä
Kuriositeettina Ruotsi…
•
•
•
Alkanut pohtia erillistä investointibudjettia, perusteluna mm. kilpailukyvyn lisääminen
Suunnittelee tukevansa työllisyyttä 10 miljardilla kruunulla vuodessa
Suomessa pidemmän kaavan kautta…?
12
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Korkoriskistä
Vaihtuva (lyhyt) korko
»
»
Korkovirtariski = korkokustannukset/tuotot voivat vaihdella paljon
Lyhyet korot historiallisesti keskimäärin pitkiä korkoja alempana
Kiinteä (pitkä) korko
»
»
Pieni korkovirtariski, mutta kustannukset/tuotot ennustettavissa
Pitkä korko keskimäärin lyhyttä korkeammalla. Saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa
maksetaan korkeampaa tai saadaan alempaa korkoa kuin markkinakorko
Valitako lyhyt vai pitkä korko? Erityisesti nyt?
»
»
”Siirrytään pitkään kun lyhyet alkavat nousta” => pitkät saattaneet aloittaa nousunsa
Rahoituksen tavoitteet ja saatavuus, tarjottujen korkojaksojen pituus
Korot pitkään ennätyksellisen alhaiset, korkoriski oleellinen:
•
•
Lyhyet EKPn rahapolitiikan mukaan – Milloin nousevat? Kuinka paljon? Kuinka nopeasti?
Pitkien korkojen kehitys ei heijasta talouden kehitysnäkymiä => ennustettavuus huono
Korkoriskin seurantamittareita
•
•
•
Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika = aika, jona korkomuutokset keskimäärin
siirtyvät kustannuksiksi
Mitä juuri meille vaikuttaa koron muutos yhdellä prosenttiyksiköllä
Määritellään rakenne, ”jonka kanssa voimme elää” – hajauttaminen eri korkojaksoihin
13
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Johdannaisten käytöstä ja suojaavuudesta
•
Kuntakohtaisuus: suojattava kohde/riski ja mitä vaikutuksia tavoitellaan - ennakoitavuus
»
»
Suhtautuminen riskiin, riskinkantokyky sekä resurssit poikkeavat - yleiset suositukset rajallisia
Erot ”markkinanäkemyksessä” => esim. vaihtuvakorkoinen laina kiinteäksi spekulointia?
•
Jos johdannaissopimusten arvo ei ylitä suojauskohteen arvoa ja johdannaisen käytön on
arvioitu olevan parempi vaihtoehto kuin tekemättä jättäminen, ei ole perusteita sanoa,
etteikö kyseessä olisi suojaus
•
Mahdollista suojautua myös ilman johdannaisia
»
»
»
»
»
•
Johdannaisilla riskit eivät saa lisääntyä => ”tämän kanssa voimme elää”
Perusmuotoiset sopimukset yleensä riittävät kunnan riskin ja ennakoitavuuden hallintaan
Kiinteäkorkoinen laina vs johdannainen => johdannaisella (mahdollisesti) uusi vastapuoliriski!
Suojaavuuden/ei-suojaavuuden näkökulmasta ei voida edellyttää johdannaisen käytön aina
toimivan markkinoihin nähden positiivisesti
Negatiivisten euriborien merkitys ja tulkinta johdannaisissa?
Korkojohdannaisten erityismuotoja
»
»
»
»
Kaukana tulevaisuudessa alkavat koronvaihtosopimukset – suojaavia vai ei?
Peruutettavat tai ehdolliset koronvaihtosopimukset => asiakas on jonkin sitoumuksen (option)
myyjä => sitoumus voi aiheuttaa tulevaisuuteen ennakoimattomia riskejä
Erikoisempiin muuttujiin, esim. suhdanteisiin (inflaatio/deflaatio) sidotut sopimukset =>
historiatietoa ei välttämättä ole käytettävissä tueksi, jolloin vaikutuksia ei voi edes arvioida
Johdannaisessa ”suojaava” osa, jonka kustannus saatu alas ”näkemyksellisellä” (=lisäriskillinen!)
osalla => pääoma saattaa olla moninkertainen suojausosaan nähden
14
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Rahoituksen järjestämisestä ja ehdoista
•
Rahoitusmarkkinoiden muutokset, sääntelyn kehittyminen ja lisääntyminen
» Näkyvätkö lainaehdoissa edelleen?
•
Kuntien yhtiöt:
» Reaalivakuus vs. kunnan takaus
» Mahdolliset kovenanttinäkökulmat?
•
Vaikuttaako kuntakentän ”uudelleenorganisoituminen” rahoittajien
suhtautumiseen?
•
Onko velkakirjoissa ehtoja, jotka kuntien kannalta voivat laueta
odottamattomasti (jälleenrahoitus, korko, marginaali jne)
•
Velkakirjaehdot vs. johdannaissopimusten ehdot
» Negatiiviset euriborit käsitellään eri tavoin!
•
Laina-aika vs. korkosidonta => ovatko korkosidonta ja rahoituksen
hinnoittelu vertailukelpoisia tavoitellun laina-ajan kanssa?
15
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Yhteenveto: näkökulmia velkaan
•
EU:n ohjausta ei syytä ylitulkita tiukentamalla tarpeettomasti kuntien sääntelyä
•
Suomen heikko talouskehitys
»
»
•
Kuntatalouden rahoitusasemalle asetettava tasapainotavoite => riskit
»
»
•
Vaihtoehtoisia malleja käyttöön hallitusti, ilman kokonaiskustannusten nousua
Julkisen infran toimivuuden turvaamiseksi riittävät ja oikein ajoitetut peruskorjaus- ja
uusinvestoinnit - Antaako ESIR mahdollisuuksia?
Velkaantuneisuuden määrä erotettava velkaantuneisuuden laadusta
»
•
Velan määrän, korkokehityksen ja investoinnin taloudellisten perusteluiden arviointi
Kuka konsernissa velkaa ottaa?
Velan suhde siihen miten kehittää – ja jakaa – hyötyjä ja säästöjä kunnassa? => priorisointi,
lisää keskustelua toimialojen välillä talous- ja rahoitusvaikutuksista?
Minkälaisilla kunnilla/alueilla suurimmat paineet velkaantumisen riskien hallinnassa
»
»
•
Käsitteet, aikaväli, missä suhdanteissa? - 100 % tavoite heikossa talouskasvussa mahdoton
Investointien erilainen käsittely => Uhka pysähtyminen – talouskehitys, korjausvelka?
Velan tarkoitus – kasvukunta vs. taantuva kunta
»
»
»
•
Mahdollinen luottoluokituksen lasku => rahoituksen saatavuus, hinta?
Parantaako vai heikentääkö velan käyttö taloustilannetta?
Etusijalle investoinnit, joilla potentiaalia lisätä kunnan tuloja, pienentää kustannuksia, parantaa
tehokkuutta ja/tai kohentaa paikallista elinvoimaa
Matala korkotaso houkuttelee lyhyen rahan ja koron käyttöön
»
Muistettava kuitenkin jälleenrahoitustarve sekä korkojaksojen ”saatavuus”
16
9.-10.9.2015
Jari Vaine
Kiitos !
Jari Vaine
erityisasiantuntija, rahoitusala
puh. 09 -771 2018, 050 562 7687
[email protected]
17
9.10.9.2015
Jari Vaine