Kun rahat eivät enää riitä... Suora- Ruotsin Opinto-

Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj
Kun rahat eivät enää riitä...
Varusmiesten toimeentuloa halutaan kehittää
uutiset, sivu 4
puolustusvoimien uutislehti
53. vuosikerta n:o 6 (1161) 19.3.2015 verkossa > www.ruotuvaki.fi
Grafiikka: Tommi Selander
Kansainvälisyys
vie eteenpäin
Ilmavoimien osallistuminen Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa yhteisiin lentokoulutustapahtumiin
tänä keväänä herätti laajan keskustelun mediassa. Kenraalimajuri Timo Kivisen mukaan kyseessä on yksittäiset koulutustapahtumat lukuisten
muiden joukossa, jotka on suunniteltu ja valmisteltu tavallisin periaattein. Ruotuväki päätti selvittää, kuinka moneen kansainväliseen harjoitukseen Suomi osallistuu vuosittain ja miksi.
uutiset, sivu 3
Ruotsin
Opinto-
Suora-
uutiset, sivu 4
kentällä, sivu 10
vapaalla, sivu 15
kuninkaalliset
Santahaminassa
messuilla kannustetaan
hakemaan opiskelupaikkaa
toistopalvelut
puntarissa
2
ruotuväki 6/2015
pääkirjoitus
nurkka
19.3.2015
Pyhää vihaa ja
terroritekoja
Kantapään kautta opittua
Näinä päivinä 75 vuotta takaperin oltiin Suomessa pettyneitä ja katkeria. Talvisota oli ohi.
Kymmeniä tuhansia kuoli ja haavoittui. Alueita
menetettiin: Karjalankannakselta Viipuri ja Käkisalmi, Laatokan Karjalasta Sortavala, osia Sallasta ja Kuusamosta, osa Petsamoa sekä Suomenlahden ulkosaaret. 430 000 suomalaista joutui lähtemään evakkoon luovutetuilta alueilta.
Itsenäisyys kuitenkin säilyi.
Talvisota antoi
tärkeitä
opetuksia
Suomelle.
Yksi opetus oli se,
että pienet maat
ovat vain
nappuloita suurvaltojen pelikentällä.
Neuvostoliitto saattoi hyökätä Suomeen, koska se oli Saksan kanssa solmitun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa jakanut Euroopan etupiireihin. Suomi kuului
Neuvostoliitolle.
”Pienet maat ovat
vain nappuloita suurvaltojen pelikentällä
ja jokainen maa
vastaa itse omasta
puolustuksestaan.”
* * *
* * *
Talvisodan päättymisenkin ratkaisi suurvaltojen valtapeli. Iso-Britannia ja Ranska olivat
luvanneet lähettää sotilaalliset avustusretkikunnat Suomelle. Se olisi tarkoittanut Neuvostoliiton joutuvan sotaan Ison-Britannian ja
Ranskan kanssa. Tätä Stalin ei halunnut, koska
uskoi tarvitsevansa länsiliittoutuneiden apua
vielä myöhemmin Saksaa vastaan.
Suomessa taas epäiltiin, ettei liittoutuneiden
tarjoama sotilaallinen apu todennäköisesti saapuisi koskaan perille Suomeen – ainakaan täydessä vahvuudessa – eikä olisi sodan ratkaisun
kannalta riittävää. Retkikunnan tarkoituksen
uskottiin olevan Ruotsin rautamalmialueiden
miehittäminen, joka olisi voinut taas johtaa Saksan interventioon Ruotsiin. Siksi Ruotsin hallitus hoputti Suomea solmimaan rauhan.
Suomen kannalta merkitystä uskotaan olleen
myös Saksan valtakunnanmarsalkka Hermann
Göringin antamalla neuvolla tehdä rauha nopeasti hinnalla millä hyvänsä. Göringin mukaan
Suomi tulisi saamaan menetykset myöhemmin
takaisin korkojen kera.
Talvisodan toinen opetus oli se, että pohjimmiltaan jokainen maa vastaa itse omasta
puolustuksestaan. Suomi jäi sodan syttyessä
yksin. Myötätuntoa ja vapaaehtoista apua kyllä saatiin, mutta valtiollisella tasolla edes
Ruotsi ei halunnut osallistua Suomen puolustamiseen.
Vaalien kolkuttaessa ovelle on poliitikkojen
syytä muistaa talvisodan opetukset. Kukaan tuskin haluaa jäädä historiaan kuten talvisotaa
edeltäneet hallitukset, puolustusmenoja tarpeettomina karsineina, nyt kun turvallisuustilanne Euroopassa on kireimmillään kylmän sodan jälkeen.
Jos talvisodan opetukset tuntuvat liian kaukaisilta, löytyy opettavaisia esimerkkejä myös
lähempää. Nykyisen varusmiespalveluksen tarpeellisuutta pohtivat voivat muistella Georgian
sotaa. Siinä nähtiin, miten koulutettu mutta pieni ammattiarmeija pärjää tositilanteessa massaarmeijaa vastaan. Ukrainassa puolestaan voi
havaita, mihin puolustusmenojen laiminlyönti
pitkällä tähtäimellä voi johtaa.
tornitouhua
> [email protected]
”Hyökkäyksiä avoimia yhteiskuntia kohtaan, iskuja sananvapautta
vastaan.”
Näin lienee jokainen kuullut puhuttavan terroriteoista Euroopassa. Viimeisinä iskukohteina ovat
todellakin olleet tahot, jotka edustavat vapaata ilmaisua ja sananvapauden toteuttamista sen rajoja
kokeillen, kuten Muhammed-pilapiirroksistaan kuuluisuuteen ja
tappolistojen kärkeen noussut
Lars Vilks asian ilmaisi.
***
Yllä esitetyt väitteet iskujen logiikasta kuitenkin lähtevät aina
siitä, että iskujen tekijät ajattelisivat kuten iskujen kohteina olevat
yhteiskunnat. Mitä nämä ihmiset
sitten pohtivat? Täysin toisen yksilön ajatusprosessia on mahdoton
ymmärtää, mutta jotakin voidaan
heikäläisestä ideologisen ja propagandistisen materiaalin perusteella sanoa. Näille iskujen tekijöille on täysin selvää, että he ovat
hartaita muslimeita, oltiin heidän
uskontulkinnan vääristymästä mitä mieltä tahansa. Toisekseen he
ovat täysin vakuuttuneita siitä jihadistien perusviestistä, että islam
ja siten kaikki sitä tunnustavat
ovat läntisen hyökkäyksen kohteena.
***
maan symbolisesti islamilaisen
maailman kokemat loukkaukset ja
väärinteot.
He tietävät olevansa sodassa ja
toimivat sen mukaisesti. Heille terroristiset teot eivät ole rikollisia
toimia, vaan oikeutettuja iskuja legitiimejä kohteita vastaan, jotka
symbolisina moninkertaistavat väkivallan vaikutuksen. Heidän
omakuvansa on uskonsa puolustajan ja valistuneen soturin väliltä.
Tähän kaikkeen jihadistiseen
ideologiaan erottamattomana osana kuuluva antisemitismi lyö vielä
oman leimansa.
***
Vaikka avoimissa yhteiskunnissa ei koskaan kyetä saavuttamaan
täyttä varmuutta terrori-iskujen
estämisessä, on myös ymmärrettävä, että monet läntiset yhteiskuntamme ovat aktiivisen hyökkäyksen kohteena. Tosiasia on, että niille jotka tavoittelevat islamilaista
maailmanvaltaa aseellisen pyhän
sodan kautta, toimivat jatkossakin
juuri nähdyillä tavoilla. Tätä ei tietenkään voida hyväksyä eikä missään nimessä suvaita kannanottoja, jotka pyrkivät ymmärtämään
tekoja turhautumisen osoituksena.
Iskut ovat tekijöilleen sodankäynnillisiä toimia ja niihin on vastattava riittävällä yhteiskunnallisella
valmiudella.
Iskujen kohteiksi joutuminen ei
kerro siitä, että hyökkääjät haluaisivat iskeä erityisesti sananvapautta vastaan tai tuhotakseen läntisten yhteiskuntien suvaitsevaisen ilmapiirin. Heille on selvää, että
oma osuutensa on taistelun tuomista vihollisen yhteiskuntiin, ja
näin he teoillaan pyrkivät kosta-
Antti Paronen
Kapteeni, tutkijaesiupseeri
Maanpuolustuskorkeakoulu
kysymys
Edellisessä lehdessä kysyimme:
Onko käytetyn sotamateriaalin ostaminen hyvä asia?
sosiaalisesta mediasta
6.3. @VeeraKarhuvaara
”Inttipojat herättävät minussa
samoja tunteita kuin pienet päiväkotilapset kävelyllä huomioliivit yllään.”
– Helsinkiläinen Veera Karhuvaara löytää yhteyden varusmiesten
ja päiväkotilasten välillä.
10.3. @ValtteriParikka
”Muonituskeskuksessa meksikolaisen ruuan teemapäivä. Mahtavaa PV!”
– Panssariprikaatissa palvelustaan suorittava Valtteri Parikka
kommentoi innoissaan muonituskeskuksen tempausta.
11.3. @tessuQ
”Viikko, ja elämäni taitaa muuttua! Hyvään vai huonoon suuntaan, sen näkee 7 aamun kuluttua.”
– Porin prikaatissa palveleva
Juuso Tuulinen pohtii suorittamansa varusmiespalveluksen jälkeistä
aikaa mietteliäänä.
12.3. @hypponen_hannu
"Tänään työpajassa asevelvollisten kyberkoulutus. Osaajia puolustusvoimista, yrityksistä ja oppilaitoksista. Valmiutta nopeastikin, yhdessä."
– Pääesikunnan koulutusosaston
päällikkö Hannu Hyppönen kommentoi asepalvelukseen suunnitteilla olevia kybertehtäviä.
Kyllä
62%
Ei
38%
Seuraava kysymys:
Osallistuuko Suomi sopivan moniin kansainvälisiin harjoituksiin
(suunniteltu 63 kpl vuodelle 2015)?
Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen
www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi
Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected]
KUSTANTAJA:
Puolustusvoimat
Seuraava numero ilmestyy
2.4.2015
PÄÄTOIMITTAJA
Mikko Ilkko
Puh. 0299 500 715
Fax. 0299 500 709
[email protected]
TUOTANTOSIHTEERI
Helena Immonen
Puh. 0299 500 717
Fax. 0299 500 709
[email protected]
LEVIKKISIHTEERI
Kaartinjääkäri Joonas Immonen
Puh. 0299 500 718
[email protected]
TOIMITTAJAT
Alikersantti Jukka Isomaa
Puh. 0299 500 739
Alikersantti Aappo Jutila
Puh. 0299 500 704
Alikersantti Mika Niskanen
Puh. 0299 500 714
Kaartinjääkäri Joonas Koivisto
Puh. 0299 500 616
Kaartinjääkäri Kalle Toivonen
Puh. 0299 500 705
Kaartinjääkäri Jussi Vainikka
Puh. 0299 500 617
[email protected]
GRAAFIKKO
Kaartinjääkäri Sofia Korhonen
[email protected]
TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT:
Puh. 0299 500 718
ISSN 0557-4897 (painettu)
ISSN 1458-8005 (verkkolehti)
UUTISPÄÄLLIKKÖ
Juha Heikkinen
Puh. 0299 500 716
Fax. 0299 500 709
[email protected]
VALOKUVAAJAT
Upseerikokelas Tommi Selander
Kaartinjääkäri Ville Bröijer
Puh. 0299 500 735
[email protected]
arkisin kello 8.00–16.15
[email protected]
Pirkanmaan Lehtipaino Oy
Tampere 2015
Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800
internet-osoite: > www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki
3
uutiset
ruotuväki 6/2015
Kansainvälisyys on tullut jäädäkseen
Suomi osallistuu vuosittain yli 60 kansainväliseen harjoitukseen, joihin käytetään vuosittain viisi miljoonaa euroa.
Vuosia etukäteen suunnitelluista harjoituksista päätetään poliittisella tasolla.
Ruotuväki
Päämääränä kehittää
kansallista puolustuskykyä
Kivinen korostaa, että Suomi tarkastelee kansainvälisiä harjoituksia omien kansallisten suorituskykyjen kehittämisen näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa,
että Suomi osallistuu harjoituksiin, jotka kehittävät sen omia
joukkoja.
– Meitä kiinnostaa kansainväliset harjoitukset, jotka edesauttavat
omien joukkojemme kehittämistä
Kuva: Ruotuväki
Suomi osallistuu tänä vuonna 63
kansainväliseen harjoitukseen.
Määrä on samalla tasolla kuin
kahtena aikaisempana vuotena.
Harjoituksiin
osallistutaan
muun muassa Euroopan unionin,
Naton sekä Pohjoismaiden, mutta
myös erikseen yksittäisten valtioiden kanssa. Vuosittain harjoituksiin kuluu viisi miljoonaa euroa.
– Harjoittelemme tietyllä konseptilla juuri niin paljon kuin on
tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä kansallisten suorituskykyjen
kehittämiseksi, sanoo Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, kommodori Pekka
Varjonen.
Harjoitusten määrä on noussut
tasaisesti vuosikymmenen alusta.
Vielä vuonna 2010 Suomi osallistui vain 42 harjoitukseen.
Pääesikunnan strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen
korostaa, että Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen
selonteko vuodelta 2012 linjaa, että Suomi syventää puolustusyhteistyötänsä. Tämä koskee myös
harjoitustoimintaa.
Ruotsiin vertailtuna Suomi osallistuu kansainvälisiin harjoituksiin
useasti. Ruotsi ottaa tänä vuonna
sunnitelmiensa mukaan osaa 37
kansainväliseen harjoitukseen.
Edellisinä viitenä vuotena Ruotsi
on jokaisena osallistunut yli 40
harjoitukseen.
Suomi ja Ruotsi tekevät kansainvälisissä harjoituksissa myös
paljon yhteistyötä.
– Tähän suhteeseen halutaan
panostaa molemmin puolin ja kuten tiedämme, Suomi-Ruotsi yhteistyö syvenee tulevina vuosina
entisestään, Kivinen toteaa.
Kansainvälisen harjoitusten suunnittelu on pääpiirteiltään samanlainen prosessi kuin kansallisten. Ensimmäinen suunnittelukokous pidetään 18 kuukautta ennen harjoitusta ja siellä rakennetaan harjoituksen konsepti. Toisessa kokouksessa luodaan harjoituksen ohjelma ja kolmannessa – joka järjestetään muutama kuukausi ennen harjoitusta – varmistetaan kaiken olevan kunnossa.
nähden liian kalliisiin harjoituksiin
ei osallistuta.
Kivinen korostaa, että Pääesikunta tekee näistä lähtökohdista
vuosittain esitykset puolustusministeriölle niistä kansainvälisistä
harjoituksista, joihin osallistuminen koetaan järkeväksi. Ministeriöstä asia etenee ulko- ja turvalli-
niin kansallisen puolustuksen kuin
kansainvälisen kriisinhallinnan
tarpeisiin, Kivinen kertoo.
– Kyse on henkilöstön osaamisen ja toimintatapojen sekä yhteistoimintakyvyn kehittämisestä.
Kivisen mukaan myös kustannustehokkuus ohjaa kansainvälistä harjoitustoimintaa – hyötyynsä
suuspoliittiseen ministerivaliokuntaan. Suunnitelmia harjoituksiin
osallistumisesta tehdään puolustusvoimissa vuosia etukäteen.
– Puolustusvoimien kaikkea
kansainvälistä yhteistyötä, mukaan lukien harjoitustoimintaa,
ohjaa valtionjohdon poliittiset linjaukset, Kivinen sanoo.
Harkinta on kansallista
Komentajakapteeni Markku Laine Pääesikunnan koulutusosastolta kertoo, että Suomi saa harjoitustietoja Naton koulutus- ja harjoitustoimintaohjelmasta. Tämän
perusteella voidaan tehdä päätökset harjoituksiin osallistumisesta.
Harjoituksia suunnitellaan avattavan
Ruotuväki
liskuun puolivälissä Utin jääkärirykmentin harjoituksessa oli mukana ruotsalaisia ja puolalaisia.
Pääesikunnan koulutusosaston
apulaisosastopäällikkö, kommodori Pekka Varjosen mukaan on
tässä vaiheessa mahdotonta kertoa, kuinka monta kansallista harjoitusta Suomi saattaisi avata tulevina vuosina.
– Suunnittelu on käynnissä,
mutta mitään lukuja ei pysty sanomaan, Varjonen toteaa.
Kyseessä olisi kansalliset harjoi-
Puolustusvoimat selvittää mahdollisuuksia avata kansallisia
harjoituksia muille valtioille
aiempaa enemmän. Käytännössä
tämä tarkoittaa, että Suomen
kansallisiin harjoituksiin osallistuisi aikaisempaa useammin
muita valtioita.
Jo nyt Suomen kansallisissa harjoituksissa on usein mukana ulkomaisia joukkoja. Esimerkiksi maa-
tukset, jotka Suomi järjestäisi joka
tapauksessa. Varjonen sanoo, että
päätökset avauksiin liittyen tehtäisiin aina kansallisista lähtökohdista käsin.
– Tämä on mahdollisuus harjoitella tehokkaammin ja edullisemmin kansainvälisellä tasolla myös
kotimaassa sanoo Varjonen.
Hän korostaa, että kansallisia
harjoituksia avattaessa Suomi
päättää itse, kenelle ja kuinka laajasti harjoitus avattaisiin.
Varjosen mukaan on syytä huo-
mata, että kansallisten harjoitusten avaamisesta olisi paljon hyötyä
Suomelle.
– Tiettyjen asejärjestelmien
osalta tarvitaan kansainvälisiä harjoituksia, jotta voidaan harjoitella
ja testata Suomen puolustamiseen
liittyviä suorituskykyjä, Varjonen
kuvailee.
Varjonen muistuttaa, että myös
Puolustusvoimien kansallista harjoitustoimintaa on aikomuksena
lisätä. Tänä vuonna koulutetaan
yhteensä 45 000 reserviläistä.
Lisäksi tietoja harjoituksista vaihdetaan etenkin Ruotsin kanssa tiiviisti.
Suomi saa myös erillisiä kutsuja
harjoituksiin.
– Tuolloin arvioidaan, että onko
harjoitus tarkoituksen mukainen
ja onko meillä resursseja osallistua
siihen. Jos harjoitus ei ole meille
sopiva, vastaamme kohteliaasti, ettemme valitettavasti pääse, Laine
sanoo.
Strategiapäällikkö Kivisen mukaan Nato tuo eniten lisäarvoa ja
mahdollisuuksia Suomen kansallisen puolustuksen kehittämiseen.
Kivinen lisää, että Naton kanssa
on sovittu kumppanuustavoitteista.
– Nämä tavoitteet valitaan Suomen kansallisen puolustuksen kehittämistarpeista käsin. Jokainen
Naton tai Nato-maan kanssa toteutettava harjoitus, johon puolustusvoimat osallistuu, liittyy meidän
kumppanuustavoitteisiin, Kivinen
selittää.
Talvisodan päättymistä
muistettiin ympäri Suomea
Joonas Immonen
Kuva: Ville Bröijer
Muistomerkin peruskivi muurattiin Helsingin kasarmintorille talvisodan päättymispäivän muistotilaisuudessa.
Talvisodan päättymisen muistopäivää vietettiin perjantaina 13.
maaliskuuta juhlallisissa merkeissä. Ihmiset kokoontuivat eri puolilla Suomea muistamaan talvisodan uhreja ja sen perinnön arvoa,
jonka talvisodan taistelijat isänmaalle ansaitsivat.
Helsingin Kasarmintoirlla järjestettyyn tilaisuuteen oli kokoontunut monta sataa ihmistä. Paikalle oli kutsuttu veteraaneja, muita
vieraita. sekä tasavallan president-
ti Sauli Niinistö, joka lausui tervehdyksensä juhlayleisölle.
Niinistön mukaan talvisodan
päättymisen päivä on kiitollisuuden osoittamista veteraaneja ja
heidän puolustamaansa vapautta
kohtaan.
– Me kiitämme vapaasta elämästä. Enemmän emme olisi perinnöksi voineet saada, Niinnistö
sanoo puheessaan.
Tilaisuudessa muurattiin talvisodan kansallisen muistomerkin
peruskivi. Helsingin kaupungin
ylipormestari Jussi Pajusen mukaan muistomerkki on tärkeä
kunnianosoitus veteraaneille, jotka talvisodassa puolustivat isänmaata.
– Se on ennen kaikkea koko
kansamme kunnianosoitus heille,
jotka jopa oman henkensä uhraten puolustivat kanssaihmisiään ja
perimmäisiä yhteiskuntamme arvoja, Jussi Pajunen toteaa.
Erityisellä tavalla tilaisuuksien
merkitys näkyi itäisillä paikkakunnilla, kuten Joensuussa sekä Uukuniemessä, joiden lähistöllä talvisotaa käytiin 75 vuotta sitten.
Myös Kajaanissa muistotilaisuus kerää vuosittain noin 500 ih-
mistä yhteen hiljentymään ja kunnioittamaan talvisodan perintöä.
Talvisodan päättymisen päivän
muistojuhla on yksi kaupungin
suosituimmista tapahtumista.
Vuosi 2015 on merkityksellinen,
sillä talvisodan päättymisestä on
kulunut 75 vuotta. Alkuvuonna on
järjestetty esimerkiksi monia juhlatilaisuuksia muistaen talvisodan
päättymistä.
Muistotilaisuudet pitävät usein
sisällään muun muassa kynttilöiden sytyttämistä sankarihaudoille,
musiikkia, hartauksia sekä puheita
ja juhlallisia seppeleenlaskuja.
4
lyhyesti
Aliupseeriliitolle uusi
puheenjohtaja
Aliupseeriliitto valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseen Mika
Orasen. Tavoitteikseen Oranen
nostaa kolme asiaa. Ensimmäisenä ovat 2015 uudistuksen tuomat
haasteet ja vaikutukset henkilöstöön. Toisena ajankohtaisena ja
kriittisen tärkeänä asiana on aliupseeriliitossa sotilaseläkekysymys. Kolmas tavoite on liiton toiminnan kehittäminen.
– Haluamme kehittää liiton
sisäistä toimintaa kaikkinaisesti. Painopisteenä ovat edunvalvonnan tehostaminen ja paikallisyhdistystoiminnan kehittäminen, Oranen täsmentää.
JKo
Immolan kasarmin
sairaala halutaan
suojella lailla
Ensimmäinen
Nordefco-sopimus
on allekirjoitettu
Suomi on allekirjoittanut 10.
maaliskuuta puolustusmateriaalialan yhteistyötä koskevan sopimuksen Tanskan, Norjan ja
Ruotsin kanssa. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti puolustusministeri Carl Haglund.
Kyseessä on ensimmäinen
Nordefcon puitteissa solmittu
valtiosopimus. Sopimusta sovelletaan kahden tai useamman
osapuolen välillä. Puolustusministeriön hallitussihteeri Tuomas
Venhon kertoo, että kyseessä on
puitesopimus, jonka alle tullaan
tekemään alasopimuksia.
– Tarkoituksena on syventää
Pohjoismaiden yhteistyötä puolustusmateriaalin alalla.
MNi
Puolustusvoimat
ja Patria solmivat
sopimuksen
Toimeentuloa halutaan kehittää
Varusmiesten toimeentuloa seurataan säännöllisesti.
Varusmiestoimikunnat esittelevät parannusehdotuksiaan kahdesti vuodessa kokoontuvilla VMTK-päivillä.
Aappo Jutila
Puolustusvoimissa tiedostetaan,
että varusmiesten sosiaalis-taloudellisiin etuuksiin tarvitaan parannuksia. Johtava sosiaalipäällikkö
Kari Seppänen toteaa, että kehittämistä vaatii varsinkin sotilasavustus, sillä yksin asuvat ja perheelliset ovat usein heikommassa
asemassa kuin vanhempiensa luona asuvat.
Varusmiehille tarjottavia taloudellisia etuuksia ovat päiväraha ja
Kelalta anottava sotilasavustus.
Päiväraha maksetaan jokaiselle
varusmiehelle automaattisesti. Sotilasavustusta myönnetään yksin
asuville tai perheellisille varusmiehille. Yksin asuvilla se kattaa asumisavustuksen ja opintolainan korot. Perheellisille voidaan lisäksi
maksaa perus- ja erityisavustusta.
Seppänen kertoo, että sotilasavustukseen liittyy kolme kehityskohdetta.
– Yksin asuvien varusmiesten tilannetta tulisi parantaa: Heille voitaisiin tarjota viikonloppuisin ruokaraha, toiseksi avustukseen tulisi
sisällyttää kotivakuutus, jota moni
vuokranantaja edellyttää. Kolmantena, varusmiehen kannalta merkittävä asia olisi puhelin- ja nettilasku sisällyttäminen avustukseen.
Varusmiesten asioita ajava Varusmiesliitto on samaa mieltä puolustusvoimien kanssa tärkeimmistä kehityskohteista.
Suomessa kansanarmeija
Puolustusvoimien toinen sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen huomauttaa, että vanhempien tuella
on suuri merkitys.
– Selkeästi meillä on edelleen
kansanarmeija, jossa vanhemmat
usein osallistuvat palvelusta suorittavan kustannuksiin.
Kaksi kertaa vuodessa kokoontuu puolustusministeriön johtama
asevelvollisten poikkihallinnollinen
työryhmä. Siihen kuuluvat myös
muiden ministeriöiden, Pääesikunnan ja varusmiesliiton edustajat.
Puolustusvoimien johtava sosiaalipäällikkö Kari Seppänen toteaa, että varusmiesten toimeentuloa seurataan säännöllisesti.
– Positiivista on, että tilanne on
seurannassa. Esimerkiksi päivärahaa seurataan vuosittain, ja siihen
tehdään korotuksia jos elintasokustannusten taso nousee, Seppänen kertoo.
Seppänen ei näe kotiuttamisrahaa alkuperäisessä tarkoituksessa
tarpeellisena. Hänen mukaansa
muutaman sadan euron rahalla ei
pystyisi kustantamaan vuokraa ja
muita menoja.
Vuonna 2017 perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy kuntien sosiaalitoimelta Kelalle. Seppänen arvoi, että tuolloin varusmiesten tukien hakeminen helpottuu.
– Kelan kanssa on totuttu asioimaan, eikä siihen liity samanlaista
leimaantumisen pelkoa kuin sosiaalitoimeen. Tulevaisuudessa toi-
meentulotukea voisi hakea samalla kun hakee asumistukea. Tämä
tulee varmasti parantamaan va-
ryttää eläkettä, kuten tutkintotavoitteinen opiskelu.
rusmiesten toimeentuloa.
Lisäksi nousee esiin, että palvelus voisi symbolisena eleenä ker-
Päiväraha ei riitä siviilimenoihin
Aappo Jutila
Varusmiestoimikuntien ohjauksesta vastaava sosiaalipäällikkö
Hannu Maijanen linjaa, että päiväraha liittyy lähinnä varuskunnassa tehtäviin hankintoihin.
– Rahalla ei ole tarkoituskaan
kattaa suuria siviilielämään liittyviä menoja.
Varusmiehille maksetaan päivärahaa ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta 5,10 euroa päivältä.
lisi koitua minkäänlaista taloudellista taakkaa, Vuornos toteaa.
Maijanen kertoo, että varusmiestoimikunnat nostavat vuosittain esille samoja teemoja. Hänen
mukaansa se on merkki siitä, että
varusmiesten taloudelliset asiat eivät ole kunnossa, vaikka asian
eteen tehdän paljon työtä.
Viimeisin suuri parannus on se,
että kaikki varusmiesten lomamatkat ovat ilmaisia. Muutokset
ottavat kuitenkin aikansa
Sen jälkeen se nousee porrastetusti kolmen kuukauden välein. Varusmiesliiton puheenjohtaja Henrik Vuornos toteaa, että päivärahalla tulisi pystyä kustantamaan
perustoimeentulo.
– Tietenkään päivärahalla ei eletä herroiksi, mutta varusmiesliiton
mielestä olisi tärkeää, että varusmiehillä olisi mahdollisuus käydä
myös kavereiden kanssa ulkona
kahvilla edes muutaman kerran
kuussa, Vuornos sanoo.
– Mielestäni palveluksesta ei tu-
Ruotsin kuningas vieraili Santahaminassa
Juho Mäki-Lohiluoma
Ruotsin kuningas Kaarle XIV
Kustaa ja tasavallan presidentti
Sauli Niinistö vierailivat Santahaminassa keskiviikkona 4. maaliskuuta. Tutustuminen Santahaminaan oli osa kuninkaan kolmepäiväistä valtiovierailua Suomeen.
Kuningas ja tasavallan presidentti, sekä heidän mukanaan vierailulla olleet Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström ja Suomen
puolustusministeri Carl Haglund,
tutustuivat muun muassa Maanpuolustuskorkeakouluun ja Kaartin jääkärirykmentin kaupunkijääkäreiden käyttämään kalustoon.
– Käytämme suunnilleen samankaltaisia varusteita Ruotsissa.
Siksi on helppoa työskennellä yhdessä. Se antaa tiettyä turvallisuutta ja me pystymme oppimaan
toisiltamme. Varsinkin koulutuksessa ja johtamisessa voimme ottaa oppia toisistamme – se on erit-
täin tärkeätä, kuningas Kaarle
Kustaa kertoi Ruotuväelle.
Kaupunkijääkäreiden kaluston
lisäksi Kaarle Kustaalle ja ulkoministeri Wallströmille esiteltiin lääkintäevakuointikykyä, jonka Suomi tuottaa Ruotsin johtamalle
EU:n taisteluosastolle. Suomen ja
Ruotsin lisäksi Nordic Battle
Group 15 -nimeä kantavaan osastoon osallistuvat Baltian maat,
Norja ja Irlanti. Taisteluosasto on
paraikaa Euroopan unionin valmiusvuorossa. Valmiusvuoro päättyy kesäkuun lopussa.
Puolustusyhteistyö puhutti
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä käsittelevä raportti nousi
Santahaminassa esiin niin vierailua alustaneessa puolustusministeri Haglundin puheessa kuin valtionpäämiesten medialle antamissa
kommenteissa. Haglund huomautti puheessaan, että puolustusyhteistyötä käsittelevä raportti on
Kuva: Aku Siukosaari
Puolustusvoimat ja Patria Aviation Oy ovat allekirjoittaneet
kumppanuussopimuksen sotilasilmailun järjestelmien tukipalveluista. Sopimus kattaa muun
muassa NH90 kuljetushelikoptereiden ja F/A-18 Hornet hävittäjien ylläpidot.
– Yhteistyötä puolustusvoimien ja Patrian välillä on ollut
jo vuosikymmeniä, mutta nyt se
saatetaan strategisen kumppanuuden sopimusmuotoon, toteaa puolustusministeriön erityisasiantuntija Riikka Pitkänen.
Sopimukseen sisältyy suuri
osa lentokaluston töistä, joita
tehdään muun muassa Patrian,
Tikkakosken ja Utin toimipisteissä.
PLo
ruotuväki 6/2015
Kuva: Tommi Selander
Kaakkois-Suomen Ely-keskus
katsoo, että Imatran Immolan
kasarmialueen entinen sairaala
ja sen piha-alueet olisi syytä suojella lailla. Ely-keskuksen mukaan alue on arkkitehtuurillisesti merkittävä kulttuurikohde.
Arkkitehti Tuija Stam Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta
kertoo, että koko kasarmialue
edustaa 1930-luvun funktionalismia puhtaimmillaan.
– Eritoten kasarmin sairaalarakennus on hieno esimerkki
tyylisuunnasta, Stam kertoo.
Lopullisen suojelupäätöksen
vahvistaa halutessaan ympäristöministeriö. Päätöksenteko asiasta kestänee kuukausia.
JIs
uutiset
otettu Suomessa hyvin vastaan ja
herättänyt hyvin vähän kritiikkiä.
– On tosiasia, että puolustuksemme tulee sopeutua muutoksiin
ympäröivässä maailmassa, sekä
myös taloudellisiin realiteetteihin,
Haglund sanoi.
Myös presidentti Niinistö näkee
mahdollisuuksia Ruotsin kanssa
tehtävän puolustusyhteistyön laajentamisessa. Niinistön mukaan
puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on osa suomalaista turvallisuusajattelua ja kehityskulkuna luonteva.
– Eräs meidän näistä tukipylväistämme on kansainvälinen yhteistyö, siinä puolustusyhteistyö
Ruotsin kanssa, tämän yhteistyön
kehittäminen, ja sitten tietysti Nato-kumppanuus, EU ja Nordefco,
Niinistö sanoi.
Arvovaltaiset vierailijat seurasivat
kiinnostuneina Utin jääkärirykmentin
lääkintäevakuointinäytöstä.
5
uutiset
ruotuväki 6/2015
Ensimmäinen reservin ylennys
mahdolliseksi vuotta aiemmin
tähtäimessä
Joonas Koivisto
Jukka Isomaa
Yleisen palvelusohjesäännön
(YlPalvO) kohdan 83 mukaan
kasarmialueella ja palveluksessa
huomiota ja pahennusta herättävät julkiset hellyydenosoitukset
eri tai samaa sukupuolta olevien
välillä ovat kiellettyä. Määritelmä ei kuitenkaan anna tarkkoja
ohjeita siitä, millaiset hellyydenosoitukset ovat ei-toivottuja. Miten suhtaudutaan esimerkiksi
kahden varusmiehen väliseen
seurusteluun, tai millaisia ovat
pahennusta herättävät julkiset
hellyydenosoitukset?
Kuva: Tommi Selander
Osana puolustusvoimien kokonaisuudistusta on tarkastettu myös
reservin ylennysperiaatteet. Ensimmäinen ylennys voi tapahtua
jatkossa neljän vuoden reservissä
olon jälkeen edellyttäen, että ylennyskriteerit täyttyvät. Nykyiseen
verrattuna ylennys voi nopeutua
vuodella. Uusi normi tulee voimaan heinäkuun alussa.
Nopeamman ylennyksen mahdollisuus koskee aliupseeristoa ylikersantin arvoon saakka ja upseeristossa vänrikistä luutnantiksi yleneviä.
Puolustusvoimien komentopäällikön, prikaatikenraali Jukka
Ojalan mukaan uudessa ylennysnormissa on kaksi erityisen tärkeää tarkennusta.
– Uudessa normissa arvostetaan
entistä enemmän henkilön omaehtoista sotilaallisen osaamisen ja
toimintakyvyn kehittämistä. Toisena korostetaan sen arvoa, että
henkilö kertausharjoitusten lisäksi
kytkeytyy mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan,
jolla parantaa omia valmiuksiaan
sodanaikaista tehtäväänsä varten,
Ojala sanoo.
Uudessa normissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen puolustusvoimien tilauksesta järjestämät
koulutukset sekä puolustusvoimien vapaaehtoiset koulutukset lasketaan täysimääräisesti kertausharjoitusvuorokausiksi perinteis-
ten kertausharjoitusten lisäksi. Lisäksi reservin ylennyksen perusteeksi käyviä koulutuspäiviä voi
ansaita omatoimisesta sotilaallisen
osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisestä.
Uudistus tehostaa
reserviläisten kouluttautumista
Ojala perustelee ylennysvälin lyhennyksen sodan ajan tehtävään
sitouttamisella. Lisääntynyt ja tehostunut kertausharjoituskoulutus
ehtoinen maanpuolustuskoulutus
palvelemaan entistä paremmin
puolustusvoimien tarpeita. Myös
yhteydenpitoa reserviläisiin parannetaan.
– Pystymme tulevaisuudessa
kertomaan yksittäiselle reserviläiselle selkeämmin, minkälaista
osaamista ja toimintakykyä häneltä halutaan sodanajan tehtävään
liittyen. Lisäksi haluamme paremmin hyödyntää sitä osaamista, joka
reserviläiselle siviiliammatin ja
-elämän kautta kehittyy.
tarjoaa reserviläiselle mahdollisuuden hankkia riittävän määrän
kertausharjoitusvuorokausia nopeammin.
Ojalan mukaan myös tehostuva vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus ja tulossa oleva mahdollisuus kehittää sotilaallista valmiutta omaehtoisesti lisäävät
mahdollisuutta saavuttaa ylennyksen vaatima taso entistä nopeammin.
Uudistuksen yhtenä tavoitteena
on Ojalan mukaan saada vapaa-
Tuomas Toivanen
Kuva: Mika Barck
Mediatuottajina palvelevat jääkärit Arto Väänänen (vas.) ja Arttu Korhonen
harjoittelevat valokuvausta viestintäkurssilla Panssariprikaatissa.
palvelukeskuksen työntekijät ja
kirjoittamisen ryhmä sai oppia
Ruotuväen kouluttajalta.
– Kurssista tulee olemaan paljon
hyötyä, kun palaan Maasotakouluun graafikon tehtäviin. Olen oppinut paljon uutta erityisesti kirjoittamisesta. Myös tekijänoikeuk-
sien perusteiden oppiminen on ollut tärkeää, sillä graafikkona olen
paljon tekemisissä kameran kanssa, rakuuna Alex Juvonen toteaa.
Kirjoittamisen ryhmään kuuluneet varusmiehet harjoittelivat
muun muassa henkilöjutun ja uutisen tekemistä. Samaan aikaan
valokuvaajien ryhmä harjoitteli
valokuvaamista Panssariprikaatin
ympäristössä.
Vaikka rakuuna Juvosen mielestä viikon mittainen koulutus on
hieman liian lyhyt aika, suosittelee
hän puolustusvoimien erityistehtäviä ja viestintäkurssia tuleville
alokkaille.
– Tulkaa ihmeessä, mikäli työskentely viestinnän parissa kiinnostaa. Kurssilla on hyvät kouluttajat
ja tämän jälkeen pääsee omaan
joukko-osastoon tekemään hyviä
hommia astetta viisaampana.
Palautekyselyt saavuttivat tavoitteet
Jussi Vainikka
Uusimpien varusmiesten palautekyselyiden tulokset ovat saapuneet. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen kertoo, että kyselyille asetetut
tavoitteet on pääosin saavutettu ja
osin jopa ylitetty.
– Tavoitetasojen nostaminen tulee ajankohtaiseksi, mutta sitä harkitaan vasta puolustusvoimauudis-
Ovatko varusmiesaikana kahden
palvelusta suorittavan henkilön
välille syntyvät seurustelusuhteet
sallittuja, everstiluutnantti Ilpo
Karvinen?
– Seurustelu on jokaisen henkilökohtainen yksityisasia.
Prikaatikenraali Jukka Ojala näkee tärkeäksi reservin osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen.
Erityistehtäviin valitut oppia saamassa
Panssariprikaatiin Parolannummelle saapui maanantaina 9. maaliskuuta yli 30 puolustusvoimien
viestintätehtäviin valittua varusmiestä. Edessä oli viikon kestävä
viestintäalan kurssi, joka järjestettiin nyt yhdettätoista kertaa.
Viestintäkurssilla käytiin läpi
muun muassa puolustusvoimien
viestinnän perusteita, graafista
ohjetta ja hyvää kieltä. Varusmiesten kouluttajina toimi puolustusvoimien viestintäalan ammattilaisia.
Teoriaopintojen jälkeen kurssilaiset pääsivät toteuttamaan asioita käytännössä, kun varusmiehet
jaettiin kirjoittajien ja kuvaajien
ryhmiin. Kuvaajien ryhmässä kouluttajana toimi Puolustusvoimien
Julkiset hellyydenosoitukset kasarmilla
tuksen vakiinnuttua vuoden 2016
jälkeen, Hyppönen sanoo.
Kaiken kaikkiaan uusimmat
kyselyt jatkavat nousevaa trendiä,
joka Hyppösen mukaan on jatkunut viimeiset kolme vuotta ja
kuusi saapumiserää. Puolustushaarojen ja etenkin joukko-osastojen tulosten välillä on nähtävissä eroja.
– Pyrimme vähentämään hajontaa jakamalla parhaita käytäntöjä.
Hyvä esimerkki on maavoimien
ohje koulutuskulttuurin kehittämisestä, jonka mukaisia menettelytapoja laajennetaan kaikkiin
puolustushaaroihin, Hyppönen
kertoo.
Kyselyt ovat arvokkaita
tietolähteitä
Varusmiesten alku-, keskeyttämis-, ja loppukyselyt ovat puolustusvoimille arvokkaita tietolähteitä. Hyppösen mukaan kyselyt täh-
täävät siihen, että puolustushaarat
ja joukko-osastot pystyvät tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämistarpeet sekä määrittämään käytännön kehittämistoimenpiteet.
– Kehittämistoimenpiteet kohdistuvat niin tavoitteisiin, resursseihin kuin menettelytapoihin,
Tärkeimmät resurssit ovat kouluttajat, koulutusvälineet ja koulutuksessa käytettävät ampumatarvikkeet, Hyppönen toteaa.
Millaiset hellyydenosoitukset kasarmialueella ovat sallittuja? Miten esimerkiksi kädestä pitäminen, halaaminen tai suuteleminen?
– Maalais- ja kaupunkilaisjärjellä ja yleisillä hyvillä käytös- ja
kohteliaisuustavoilla pärjää pit-
källe. Esimerkiksi omaistenpäivänä kädestä pitäminen tai halaaminen on luontevaa ja soveliasta.
Onko säännöissä eroja, mikäli ainoastaan toinen pariskunnan
osapuolista suorittaa palvelusta,
kuin että molemmat osapuolet
ovat palveluksessa?
– Esimies-alaissuhteita pyritään välttämään. Samoin sukulaisuuteen perustuvat työsuhteet otetaan huomioon, ettei
synny jääviyskysymyksiä. Tapauksesta riippuen on käytettävä tilanteenmukaista harkintaa.
Koskevatko samat käytössäännöt
sekä saman että vastakkaisen sukupuolen pareja?
– Kyllä.
Ovatko palvelusta suorittavien ja
kantahenkilökunnan väliset suhteet hyväksyttäviä?
– Ensimmäisen vastauksen
mukaisesti se on yksityisasia. On
kuitenkin otettava huomioon,
mitä virkamiesten käyttäytymisestä laissa on säädetty, sekä sotilaille, esimiehille ja alaisille
asetetut velvoitteet ja muut
mahdolliset asiaan vaikuttavat
tekijät.
uutisia muualta
Reserviläisiä
riveihin
Kylkiraudan mukaan kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrä nousee tänä vuonna puolustusvoimien tarpeiden mukaiselle tasolle.
Noin 45 000 reserviläistä tullaan jatkossa kouluttamaan vuosittain. Kertausharjoituksissa koulutetaan jatkossa 18 000 ja vapaaehtoisessa koulutuksessa 2 000 henkilöä. Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa puolustusvoimien tilaamilla sotilaallisen koulutuksen kursseilla noin 8 500 reserviläistä ja sotilaallisia valmiuksia kehittävillä kursseillaan noin 16 500 reserviläistä
Ammattisotilaiden vähäinen määrä edellyttää sitä, että reserviläisiä koulutetaan vaativiin ja laaja-alaisempiin tehtäviin.
Kylkirauta 1/15
Puolustusvoimien
johtamistavasta mallia
Savon Sanomien mukaan puolustusvoimissa käytettyä syväjohtamismallia ollaan tuomassa yritysmaailmaan. Savon Sanomat haastatteli johtamisvalmentaja Jarno Anttalaista, joka on tärkeä tekijä
puolustusvoimien johtamiskulttuurin modernisoinnissa. Anttalaisen
mukaan syväjohtamisella on vankka jalansija puolustusvoimien korkeimmassa johdossa. Puolustusvoimien johtamiskulttuurin modernisointi alkoi vuosituhannen vaihteessa, mutta vasta nyt se on läpäisemässä koko organisaation. Syväjohtamisen periaatteita ollaan tarjoamassa puolustusvoimien ulkopuolisten organisaatioiden käyttöön
esimerkiksi johtamiskoulutusta tarjoavien yritysten toimesta.
Suomessa kehitetyn syväjohtamisen ytimessä on ajatus tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta ja runsas palautteen kerääminen
kentältä alaisilta, vertaisilta ja esimiehiltä. Huono johtaminen ja simputus ovat vähentyneet syväjohtamisen myötä, mutta niistä ei ole
kuitenkaan päästy täysin eroon.
Savon Sanomat 12.3.
Yhdysvaltalaispanssareita Viroon
Helsingin Sanomien mukaan USA on tuomassa panssarivaunuja
Pohjois-Viroon. Virossa järjestetään kolme kuukautta kestävä sotaharjoitus, johon osallistuu Yhdysvaltojen puolustusministeriön
mukaan 3 000 yhdysvaltalaissotilasta.
Viron puolustusvoimat tiedotti panssarivaunujen saapumisesta
tiistaina 19. maaliskuuta. Tiedotteen mukaan panssarivaunut tuodaan Tapan varuskuntaan loppuviikosta. Edellisen kerran panssarivaunuja on ollut Viron maaperällä ennen sen itsenäistymistä.
Helsingin Sanomat 11.3.
Toimittanut Joonas Immonen
6
lyhyesti
Isis tuhoaa
kulttuurikohteita
Terroristijärjestö Isis on tuhonnut Pohjois-Irakissa omaan
maailmankuvaansa sopimattomia kulttuurikohteita. Terroristit mellastivat Mosulissa tuhoten esimerkiksi patsaita. Mosulin museossa on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tekstejä,
jotka tiettävästi on nyt tuhottu.
Arvoesineitä myydän laittomille taidemarkkinoille ja saadulla rahalla rahoitetaan terroritekoja. Unescon maailmaperintökohteissa Nimrudin ja
Hatran kaupungeissa on tuhottu arkeologisesti tärkeitä kohteita puskutraktoreilla.
Terroritekojen taustalla on
Isis-järjeston fundamentalistinen ajatus siitä, että jumalankuvia ei saa olla. (YLE 9.3.) AJu
Rauhanneuvottelut
kaatuivat EteläSudanissa
Panssarit tulevat tutuiksi virolaisille
Virolaisia koulutetaan yksinkertaisin ohjein Panssarikoulussa.
Koulutettavat opettavat myöhemmin maanmiehiään CV90-vaunujen käyttöön.
Pauli Loukola
Viron asevoimien henkilöstöä
koulutetaan Panssariprikaatissa sijaitsevassa, Maasotakouluun kuuluvassa Panssarikoulussa CV9030kalusto -ja käyttäjäkurssilla. Helmikuun puolessavälissä alkanut
kurssi kestää 22. toukokuuta asti.
Kurssille osallistuu yhdeksän Viron asevoimien sotilasta. Viro vastaa koulutuksen kustannuksista.
Päätavoitteena on antaa tukea
Viron asevoimille CV90-rynnäkköpanssarivaunun osaamisen kehittämisessä. Koulutettavat sotilaat tulevat opettamaan käyttäjäkoulutusta myöhemmin Virossa,
kun maan asevoimat hankkii Hollannista CV90-vaunuja vuosien
2016-2018 aikana.
Panssarikoululla kalustohuollon
koulutuksen parista tavatut sotilaat pitävät opetusta tähän mennessä onnistuneena. Osaston vanhin, majuri Jaan Kessel sanoo, että
miehet aloittivat koulutuksen nollatasolta. Kurssin alussa he ovat
opiskelleet panssarivaunun rakennetta ja sen osajärjestelmien käyttöä.
Kurssin ensimmäinen vaihe käsittää CV9030 rynnäkköpanssarivaunun rakenne-, huolto- ja käyttökoulutuksen, joka sisältää ajamisen ja johtamisen. Toisessa vaiheessa koulutetaan taistelutekniikkaa ja taktiikkaa. Kurssin viimeisessä vaiheessa toteutetaan
panssariajoneuvojen ryhmä- ja
joukkuetason ammuntoja ja opiskellaan niiden johtamista.
Panssarikoulun johtaja, eversti-
Kapteeni Pasi Warjowaara opastaa virolaista sotilasta vaunun kalustehuollossa.
luutnantti Ari Laaksonen sanoo,
että Viron asevoimat ja viranomaiset päättävät lopulta, miten
opeteltu osaaminen hyväksiluetaan.
– Virolaiset ovat esittäneet omas-
Niger ja Tshad Boko
Haramin kimpussa
Nigerian liittolais-ja naapurimaat Niger ja Tshad hyökkäsivät 8. maaliskuuta koillis-Nigeriaan terroristijärjestö Boko
Haramin hallussaan pitämille
alueille. BBC:n mukaan sekä
maan että ilman kautta käytävän hyökkäyksen kohteena
ovat Bornon osavaltiossa majailevat Boko Haramin sissit.
Tämä on ensimmäinen kerta,
kun Niger lähettää joukkojaan
rajan yli Nigeriaan. Tshad on
osallistunut Boko Haramin vastaiseen taisteluun omilla joukoillaan jo aikaisemmin. Nigeria liittolaisineen on viranomaisten
mukaan saavuttanut menestystä
Boko Haramia vastaan viime aikoina. (BBC 8.3)
KTo
Saudi-Arabiasta
suurin aseostaja
sa valmistelussaan toivomuksen
saada sama koulutus, jota meillä annetaan palkatulle henkilöstölle.
Näin ollen koulutus toteutetaan yhteismitallisesti sellaisena kuin se pidettäisiin Suomessa palkatun henkilöstön opetukseen liittyen.
Pitkiä päiviä vaunujen kimpussa
Virolaissotilaat viettävät pitkiä päiviä panssarihallilla. Kalustokurssin jälkeen
miehiä mitataan käytännön taidoissa ja kirjallisesti korttikokeissa.
Virolaiset kehuvat ammattitaitoisia kouluttajia. He luottavat kokeneisiin suomalaisiin. Kessel nostaa
esille, että osa suomalaisista kouluttajista on toiminut palveluksessa jo ennen kuin Viron puolustusvoimat perustettiin uudelleen
vuonna 1991.
– Kieli on vaikeaa. Ymmärrämme, mutta emme puhu hyvin suomea. On vaikeaa kysyä asioista, jos
jokin on epäselvää. Opettajat ovat
kuitenkin todella intohimoisia, ja
jos tulee ongelmia he laittavat
meidät yrittämään yhä uudestaan,
kunnes ymmärrämme, Kessel sa-
noo vaihtaen vastauskielen englanniksi.
Virolaiset ovat käyneet suomen
kielen kurssilla ja koulutus järjestetään pääosin suomeksi. Kouluttaja, kapteeni Pasi Warjowaara sanoo, että koulutettavina virolaiset
ovat tietotaidoiltaan suomalaisten
tasoisia. Yksinkertaisilla ohjeilla
pärjää parhaiten.
– Kieli on suurin ongelma. Mutta suomen, englannin ja viron kielien sekotuksella, sekä käsillä näytä-kosketa-tyyliin opetus toimii.
Warjowaara myöntää, että reilun kahden kuukauden koulutusaika on lyhyt, joten miehet ovat
paiskineet yli kahdeksan tunnin
päiviä päästäkseen tavoitteisiin.
Viro ostaa 44 rynnäkköpanssari
vaunua
Viron puolustusvoimat on pienikokoinen ja Kessel sanoo, että sotilaat tuntevat hyvin toisensa. Suo-
messa koulutettavat miehet tulevat suurilta osin Scouts-pataljoonasta. Viikonloppuisin he käyvät
kotonaan tai viettävät aikaa Hämeenlinnassa. He majoittuvat
Panssarikoululla.
Opintokokonaisuus tähtää tutkintoon, mutta Kesselin mukaan
päätös virolaisten pätevyydestä on
lopulta ylempien tahojen vallassa.
He saattavat vaatia jatkokoulutusta esimerkiksi Hollannista.
– Kurssin aikana opimme kaikki
panssariajoneuvon peruselementit, kuten kuinka ampua, ajaa ja
kehittää taistelutekniikkaa. Sen
jälkeen meidän pitää itse ymmärtää, kuinka käyttää taitojamme
isossa kuvassa, Kessel sanoo.
Viron tekemä panssarivaunujen
hankinta on sen puolustusvoimien
historiassa erittäin merkittävä
hankinta. Maa ostaa Nato-kumppaniltaan Hollannilta 44 käytettyä
CV-90 rynnäkköpanssarivaunua
yli 100 miljoonan euron hintaan.
Yhdysvallat nimesi Venezuelan uhaksi turvallisuudelle
Professori Teivo Teivaisen arvion mukaan yhtenä päämääränä on Venezuelan hallituksen heikentäminen.
Mika M. Niskanen
Yhdysvallat julisti viime viikon
alussa Venezuelan uhaksi valtionsa kansalliselle turvallisuudelle.
Samalla Yhdysvallat määräsi sanktioita seitsemää venezuelalaisviranomaista vastaan.
Valkoisen talon mukaan määräys kohdistuu seitsemään viranomaiseen, jotka ovat muun muassa loukanneet ihmisoikeuksia tai
joiden toimet ovat vähätelleet demokraattisia prosesseja tai instituutioita.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan Yhdysvaltojen julistuksen takana on kaksi syytä: pai-
nostaa Venezuelan hallitusta tekemään vähemmän ihmisoikeusloukkauksia sekä heikentää vastustajana pidettävän maan hallitusta.
– Seurauksena voi olla kuitenkin, että Venezuelan hallitus pystyy käyttämään kiristynyttä tilannetta valtion sisäisten rivien tiivistämiseen vetoamalla ulkopuoliseen viholliseen, Teivainen arvioi.
– Toisaalta tilanne voi vaikuttaa
jännitykseen hallituksen sisällä, ja
osaltaan murentaa sen kykyä pitää
homma hanskassa.
Teivaisen mukaan Venezuela ei
ole Yhdysvalloille sotilaallinen uhka. Uhaksi julistaminen on hänen
mielestä tyypillinen ”turvallista-
mistoimenpide”, jolla Venezuelassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia ja valtion sijoituksia Yhdysvalloissa määritellään turvallisuuskysymyksiksi.
– Yhdysvallat on kuitenkin korostanut, että sanktiot kohdistuvat
ennen kaikkea näihin viranomaisiin, eikä Venezuelan valtioon tai
kansaan, hän sanoo.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro on uutistoimisto Reutersin mukaan raivoissaan Yhdysvaltain asettamista sanktioista sekä maan leimaamisesta uhaksi kansalliselle turvallisuudelle. Hän sanoo uskovansa Yhdysvaltojen tarkoituksena olevan hallituksen kaataminen.
Kuva:
IHS Jane's -yhtiö arvioi analyysissään, että Saudi-Arabia ostaa
eniten aseita maailmassa. Maa
käytti viime vuonna puolustustarvikkeisiin yli 5,96 miljardia
euroa. Intia putosi listalla toiselle sijalle ja Kiina nousi kolmanneksi. IHS:n asiantuntija
uskoo Kiinan puolustushankintabudjetin jatkavan kasvuaan.
Puolustustarvikekaupan arvoksi lakettiin yhteensä 59 miljardia euroa. Yhdysvallat vie
tarvikkeita lähes puolet koko
kaupan arvosta. Seuraavaksi
suurimpia viejämaita ovat Venäjä ja Ranska. IHS:n raportissa selvitettiin 65 valtion markkinoita. (ts.fi 9.3.)
PLo
ruotuväki 6/2015
Kuvat: Tommi Selander
Etelä-Sudanin
sisällissodan
rauhanneuvottelut kaatuivat
jälleen maaliskuun alussa. Sisällissota on kestänyt yli vuoden,
ja noin 1,9 miljoonaa ihmistä on
paennut sekä 10 000 kuollut sen
seurauksena.
Neuvottelujen osapuolten,
presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin edustajien mukaan kyseessä on ainoastaan jäädytys, ei neuvotteluiden lopullinen kariutuminen.
Sisällissodan molempia osapuolia on syytetty ihmisoikeusloukkauksista. Afrikan unonin
raportin mukaan kumpaakaan ei
pitäisi päästää väliaikaishallitukseen. (www.reuters.com 6.3) MNi
maailmalla
7
reportaasi
ruotuväki 6/2015
Kuvat: Aku Siukosaari
NH90-kopterin huomiovalot ovat monipuoliset. Ne voidaan myös sammuttaa, jolloin vastustajan on vaikeampi havaita kopteria.
Yö on ystävä
Helikoptereiden kyky toimia pimeällä on erikoisjoukoille välttämätön.
Haasteellisinta pimeällä lennettäessä on asentotajun säilyttäminen.
Juho Mäki-Lohiluoma
Suolla on säkkipimeää ja kaukaisuudessa lentävä Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan
NH90-helikopteri erottuu vain
epämääräisenä pisteenä. Kopteri
lähestyy laskeutumisaluetta, sen
ääni voimistuu ja pian valtava
NH90 kelluu jo pehmeästi lumisen
mättään päällä. Ohjaimissa istuu 3.
helikopterikomppanian päällikkö,
kapteeni Jonas Polso. Hänelle päivän harjoitus on vanhan kertausta, mutta pimeällä lentäminen ei
ole yksinkertaista. Siihen vaadittavien taitojen omaksuminen vie
vuosia.
Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan sisällä operatiivisesta lentotoiminnasta vastaa 1.
helikopterikomppania. Komppanian päällikkö, majuri Jouni Poutanen korostaa kyvyn pimeällä
lentämiseen olevan äärimmäisen
tärkeä niin Suomen puolustamisen, virka-avun antamisen kuin
kansainvälisen kriisinhallinnan
kannalta. Joukkojen tai materiaalin siirtoja sekä erikoisoperaatioita
toteutettaessa paljastumisen riski
on yöllä pienempi, ja kopterin kuljettama joukko hyötyy pimeyden
verhosta. Juuri tästä syystä myös
erikoisjoukkojen tukemiseksi toteutettavat ilmaoperaatiot suoritetaan pääsääntöisesti pimeällä.
– Joukon kyky operoida pimeällä lisää yllätyksellisyyttä ja pienentää osaltaan vastustajan mahdollisuuksia havaita ja vaikuttaa
helikoptereihin. Siinä mielessä yö
on meidän ystävämme, Poutanen
sanoo.
Kopterin avonaisesta sivuovesta avautuu näkymä Kymenlaakson
luontoon. Vaikka se on muutamaa
valonpilkahdusta lukuun ottamatta pimeä, Night Vision Goggles pimeännäkölaitteet maalaavat
maiseman kirkkaanvihreäksi. Kuva on tarkka, mutta näkökenttä
rajattu. Pimeänäkölaitteen läpi
katsottaessa etäisyyksien hahmottaminen on vaikeaa. Vaikka lentämistä helpottavat laitteet ovat
NH90-kopterissa monipuoliset,
ohjaajan näköhavainnot ovat keskeisiä myös pimeällä tehtävässä
kopterilentämisessä.
– Asentotajun säilyttäminen on
pimeännäkölaitteilla lennettäessä
vaikeampaa. Se korostuu erityisesti tilanteissa, joissa ympäristössä on vähän kiintopisteitä, eli esimerkiksi korkealla, sysimustalla
merialueella tai kovassa lumipöllyssä, Poutanen sanoo.
– Mitä korkeammalla ollaan, sitä enemmän on aikaa korjata
asentotajun kadottaminen, Jonas
Polso lisää.
ja tuettaessa lentäminen tapahtuu
pääsääntöisesti mahdollisimman
matalalla, sillä se voi estää vihollisen valvontatutkia havaitsemasta
koptereita. Joskus tehokas erikoisjoukkojen tukeminen vaatii
lentämistä samanaikaisesti sekä
pimeällä, huonossa säässä että
matalalla. Silloin kaikki lentämis-
”Asentotajun
säilyttäminen on
pimeännäkölaitteilla
lennettäessä
vaikeampaa.”
tä helpottavat laitteet ovat tarpeen.
Tänään Utissa ei lennetä kovaa
eikä matalalla, mutta tehokkaat
valonheittimet ovat käytössä.
Osa niistä toimii myös infrapunaaallonpituudella, jota voidaan
käyttää pimeännäkölaitteiden
kanssa lennettäessä. Tärkeitä
apuvälineitä ovat lisäksi kopterin
nokalla sijaitseva lämpökamera
sekä estevaroitusjärjestelmä, joka kykenee havaitsemaan muun
muassa sähkölinjat ja radiomastot. Kypärään kiinnitettävä Helmet Mounted Sight Display, eli
HMSD tuo kopterin eri järjestelmien tuottaman tiedon suoraan
lentäjän näkökenttään. Sen avulla myös pimeännäkölaitteen kuva tuodaan suoraan kopterilentäjän visiirille.
– HSMD-visiirille saadaan heijastettua lämpökameran ja valonvahvistimen kuvaa. Valonvahvistin vahvistaa vähäisimmänkin
valonlähteen ja saa näin helikopterimiehistön näkemään pimeässäkin. Lisäksi visiirille heijastetaan lentoarvotietoja, kuten nopeus, korkeus, maanopeus, horisontti ja leijuntamittari, Poutanen
selostaa.
Pimeällä lentämistä helpottavat
laitteet ovat uusissa koptereissa
monipuoliset. Se osaltaan lisää eri-
koisjoukkojen suorituskykyä, ja
myös virka-aputehtävien suorittaminen – esimerkiksi kadonneiden
etsiminen yöaikaan – on järjestelmien myötä helpompaa.
NH90-koptereiden toimitus on
viivästynyt useilla vuosilla, mutta
Helikopteripataljoonassa ollaan
tyytyväisiä jo vastaanotettuihin
koptereihin.
– Jatkuva ja nousujohteinen lentomiehistöjen koulutus sekä moderni helikopterikalusto mahdollistavat operaatioiden toteuttamisen tehokkaasti ja turvallisesti
myös yöolosuhteissa, Poutanen kiteyttää.
Erikoisjoukot täytyy siirtää
salassa
Helikopterit ovat yksi menetelmä,
jolla erikoisjoukot voivat siirtyä
tehtävään. Erikoisjoukkojen toiminnan onnistumisen edellytyksenä on usein, että siirtyminen tehdään salassa. Pimeyden suojan lisäksi kopteritoiminta voidaan salata muun muassa sään, maaston
ja reitin valinnalla. Erikoisjoukko-
Majuri Jouni Poutasen mukaan Helikopteripataljoonan kyky lentää pimeällä on hyvällä tasolla.
Näkymä NVG-pimeännäkölaitteen läpi. NH90 erottuu kirkkaana pisteenä muuten pimeällä taivaalla.
8
EDUSKUNTAVAALIT 2015
ruotuväki 6/2015
ASEPALVELUS
Suomalaiset valitsevat uudet kansanedustajat 19. huhtikuuta. Ruotuväki lähestyi
kaikkia tämän hetkisiä eduskuntapuolueita kysymyksillä asevelvollisuudesta ja
varusmiesten toimeentulosta.
Kahdeksasta puolueesta ainoastaan
vihreät haluaisi siirtyä täysin vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Muut puolueet
ovat yksimielisiä siitä, että yleinen asevelvollisuus on paras tapa hoitaa Suomen
puolustus.
Puolueet haluaisivat nostaa päivärahaa,
mutta toteavat tämänhetkisen taloudellisen tilanteen tekevän sen mahdottomaksi.
Puolueet kehittäisivät myös opiskelun
ja varusmiespalveluksen yhdistämistä.
Esimerkiksi siviilissä saatu lääkintä- tai
kuljettajakoulutus voisi lyhentää varusmiespalvelusta.
— Kyselyn perusteella puolueet ovat
varsin yksimielisiä puolustuksellisista
perusratkaisuistamme, Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg
kommentoi puoleiden vastauksia.
— Puolueiden linjaerot ovat pikemminkin sävyeroja kuin periaatteellisia,
syvällekäyviä erimielisyyksiä. Ainoastaan vihreiden linja poikkeaa laajasta
konsensuksesta, Wiberg pohtii.
Wibergin mukaan puolustuskysymykset eivät ole minkään puolueen profiilissa ydinasioita.
— Paljolti toistetaan vakiintuneita
hokemia ja tehdään vain pieniä, lähinnä yksilötason eli varusmiesten asemaa
koskevia parannusesityksiä, Wiberg toteaa.
Miten varusmiesten taloudellista asemaa voisi parantaa?
signaali asevelvolliselle siitä, että valtio arvostaa nuorten panosta kansalaisvelvollisuutensa suorittamisessa.
Tällä hetkellä varusmiehille saatetaan maksaa tarveharkintaista sotilasavustusta, joka korvaa muun muassa vuokrakulut ja osan varusmiehen aviopuolison ja lapsen kuluista.
Vasemmistoliitto nosti kyselyssä
esiin näkökulman, että liian alhainen
päiväraha eriarvoistaa varusmiehiä.
Kaikilla ei ole vanhempien tai muiden sukulaisten taloudellista apua
tukenaan.
Kristillisdemokraattien ja Sdp:n
mukaan varusmiehille maksettaviin
tukiin voisi sisältyä myös itsenäisesti
asuvien varusmiesten kotivakuutus.
Rkp on tyytyväinen jo tehtyihin
parannuksiin: Varusmiesten päivärahaa on nostettu Risto Siilasmaan
työryhmän ”Suomalainen asevelvollisuus” -raportin pohjalta ja varusmiesten lomamatkat muutettiin
maksuttomiksi viime vuoden alusta.
Radikaaleimman ehdotuksen tekee vihreät. Heidän mukaansa miesten yleisestä asevelvollisuudesta tulisi luopua ja siirtyä vapaaehtoiseen,
sukupuolineutraaliin asepalvelukseen. Näin voitaisiin koulutettavaa
ikäluokkaa pienentämällä maksaa suurempaa päivärahaa jäljelle
jääville.
” Puolueiden linjaerot
ovat pikemminkin sävyeroja kuin periaatteellisia, syvällekäyviä
erimielisyyksiä.
”
K
aikki puolueet olivat yhtä mieltä siitä, että varusmiesten päivärahaa
on korotettava. Niiden
mukaan valtion taloudellinen tila on
kuitenkin niin heikko tällä hetkellä,
ettei siihen ole varaa.
Perussuomalaiset ja kokoomus
nostavat kyselyssä esiin kotiuttamisrahan palauttamisen. Kotiuttamisrahalla tarkoitetaan esimerkiksi 200
euron summaa, joka auttaisi varusmiespalveluksen päättävää hoitamaan raha-asiansa. Kotiuttamisraha
poistettiin käytöstä vuonna 1992.
Kokoomus huomauttaa Ruotuväen tekemässä kyselyssä, että kotiuttamisrahan palauttaminen olisi selvä
Onko yleinen asevelvollisuus pysyvä ratkaisu?
K
ylmän sodan päätyttyä
Neuvostoliiton hajoamiseen maailman turvallisuuspolittinen tilanne
muuttui. Keski-Euroopan valtiot
ovat keskittäneet asevoimiensa painopistettä oman maansa puolustamisesta kriisinhallintaan ja kansainvälisiin tehtäviin.
Tämän seurauksena myös asevoimien kokoa on suhteutettu uudelleen ja yleinen asevelvollisuus on
poistunut useasta maasta.
Ruotuväen puolueille tekemän
kyselyn mukaan tällaiseen trendiin
ei olla liittymässä Suomessa.
Poliittiset puolueet näkevät yleisen asevelvollisuuden edullisena ja
kestävänä ratkaisuna Suomen kaltaisessa maassa.
Asevelvollisuus ei ole yhdenkään
puolueen agendassa tärkeimpiä asi-
oita. Vaikka varusmiespalvelus koskee vuosittain yli 25 000 varusmiestä,
on se aihe, johon ei politiikassa usein
tartuta.
Valtaosa puolueista (Kesk, Kok,
Sdp, Ps, Rkp ja Kd) kannattavat yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä.
Ne näkevät yleisen asevelvollisuuden
edullisena ja kestävänä ratkaisuna
Suomen kaltaisessa maassa.
Vihreät ja vasemmistoliitto ovat
eri mieltä yleisestä asevelvollisuudesta. Vihreät ehdottavat, että otettaisiin
käyttöön vapaaehtoinen ja sukupuolineutraali asepalvelus, joka kunnioittaisi ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa
sekä tukisi myös kansantaloutta vapauttamalla merkittävän osan nuorista nopeammin työmarkkinoille.
Vasemmistoliitto on esitellyt niin
sanotun valmiusvelvollisuusmallin,
joka käytännössä tarkoittaisi sitä,
että suurin osa ikäluokasta valittaisiin valmiusreserviin, jonka koulutus
aloitettaisiin vasta kriisin uhatessa.
Naisten osallistumisesta maanpuolustukseen yleisen asevelvollisuuden
kautta on monia mielipiteitä. Yleinen
linja on se, että naisia kannustettaisiin hakeutumaan asepalvelukseen
entistä useammin.
Perussuomalaiset toteavat, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei
olisi edes mahdollista edellyttää naisten osallistumista asepalvelukseen.
Vihreiden mukaan sukupuolineutraali ja vapaaehtoinen asepalvelus
ratkaisisi tasa-arvokysymyksen.
Sdp ehdottaa, että puolustusvoimat panostaisi entisestään siihen,
että naisia hakeutuisi enemmän
palvelukseen.
Teksti: Aappo Jutila
Kuva: Ville Bröijer
Taitto: Eetu Lehmusvaara &
Sofia Korhonen
9
EDUSKUNTAVAALIT 2015
ruotuväki 6/2015
VAALEISSA
Mitä hyötyä intistä siviiliin?
V
aikka puolustusvoimissa
on tarjolla työtehtäviä laidasta laitaan täytyy muistaa, että harvoista palveluksessa opituista taidoista on hyötyä
siviilissä. Palvelus tietenkin kehittää
varusmiestä henkisesti. Tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, että ihmiset
sijoittuisivat varusmiespalveluksessa
ja reservissä vielä paremmin omaa
osaamistaan vastaaviin tehtäviin.
Varusmiesten jatko-opintoihin
siirtymistä voitaisiin puolueiden
mielestä nopeuttaa kannustamalla varusmiespalvelusta suorittavia
opiskelemaan pääsykokeisiin jo palveluksen aikana.
Puolueet ovat yksimielisiä siitä, että siviiliopinnoista tulisi saada hyötyä varusmiespalvelukseen ja vastaavasti asepalveluksen aikana suoritettuja esimerkiksi johtajaopintoja tulisi
voida hyväksilukea oppilaitoksissa.
Keskusta ehdottaa tulevaisuuskutsuntoja, joissa läsnä olisivat eri alojen
asiantuntijoita, joiden kanssa nuoret
voisivat keskustella elämäntilanteestaan, hyvinvoinnistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Tällä olisi
tarkoitus myös estää syrjäytymistä.
Vasemmistoliitto ehdottaa, että
esimerkiksi lääkintä- tai kuljetusjoukkojen palvelusaikaa voisi lyhentää nykyisestä, jos osa koulutussisällöstä olisi jo suoritettu toisessa
oppilaitoksessa.
Kokoomus lähettäisi kutsuntakirjeet myös naisille. Kirjeistä huolimatta asepalvelukseen osallistuminen
olisi naisille edelleen vapaaehtoista.
Jo nyt johtajakoulutuksesta voi
saada esimerkiksi opintopisteitä yliopistoissa. Varusmiespalveluksen aikana voi myös esimerkiksi hankkia
kuorma-autoajokortin ja kuljettajan
ammattipätevyyden. Tällaisia mahdollisuuksia tulisi etsiä lisää ja edistää aktiivisesti.
Miten yhdistää intti ja opiskelut?
T
yöuria halutaan pidentää
ainakin niiden loppupäästä. Jos varusmiespalvelus
kestäisi lyhyemmän aikaa
tai se olisi vapaaehtoinen, vapautusi
suurempi osa nuorista nopeammin
jatko-opintoihin ja sitä kautta työelämään. Nykyään valtaosa nuorista
suorittaa varusmiespalveluksen toisen asteen opintojen jälkeen.
Keskusta ehdottaa, että tulisi käynnistää puolustusvoimien, opetusministeriön ja korkeakoulujen yhteishanke, joka kannustaisi varusmiehiä
hankkimaan opiskelupaikka jo palvelusaikana. Varuskunnissa tulisi tarjota
mahdollisuus iltaopiskeluun sekä varmistaa, että nuorilla on mahdollisuus
osallistua useisiin pääsykokeisiin varusmiespalveluksen aikana.
Vasemmistoliitto ja kokoomus
suosivat ajatusta, että varusmiespalveluksessa opittuja asioita voisi
” Varuskunnissa tulisi
Aappo Jutilaa
Ei mitään uutta auringon alla
V
aalien alla puolueet kalastelevat
äänestäjiä lupaamalla parannuksia moneen keskustelua herättäneeseen aiheeseen. Usein käy kuitenkin niin, että lupaukset jäävät syystä
tai toisesta lunastamatta.
Tekemämme kysely nosti esille
muun muassa sen, että puolueet tiedostavat varusmiesten taloudellisen
tilanteen vaativan parannusta. Päivärahoja halutaan korottaa, mutta
puolueilla ei ole esittää, mistä rahat
siihen saataisiin.
Paljon puhuttiin esimerkiksi siitä, että palveluksesta pitäisi hyötyä
myös siviilielämässä, mutta konkreettisin ajatus oli kuorma-autokortti ja siihen liittyvä ammatipätevyys.
Kuljettajan hommiin eivät kaikki
kuitenkaan pääse.
Naisille pakollista asevelvollisuutta ei kannateta, mutta ehdotettiin,
että naisia pitäisi kannustaa suorittamaan varusmiespalvelusta.
Varusmiespalvelus tulee edelleenkin jatkumaan samanlaisena joitain mitättömiä muutoksia
lukuunottamatta.
ongelmatilanteista selviämistä.
Yksi mahdollisuus opiskelun ja
asepalveluksen yhteensovittamisessa olisi se, että varusmiehiä kannustettaisiin yhä laajemmin lukemaan
pääsykokeisiin iltavapailla. Kaikkien
puolueiden mielestä palvelukseen
tulisi sisällyttää yhä enemmän myös
opinto- ja uraohjausta kaikille niille,
joilla ei ole vielä palvelusta aloittaessa opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa. Näin varusmiehet voivat jouhevasti liittyä palveluksesta
opiskelijaelämään.
Mitä pitäisi kehittää?
V
iisi kyselyyn osallistuneista puolueista (Vihr, Kok,
Rkp, Ps, Kd) kokee, että
tärkein puolustusvoimiin
liittyvä kehittämiskohde on resurssien turvaaminen tai korottaminen.
hallintakyvyn kehittämisen tärkeänä.
Heidän mukaansa kriisien ennaltaehkäisy ja siviilikriisinhallinta ovat
kriisinhallinnan esisijaiset muodot.
Sotilaallisella kriisinhallinnalla on
silti tärkeä rooli, ja puolustusvoimien
” Kuorma-autoajokortin ja kuljettajan am-
mattipätevyyden voi hankkia varusmiespalveluksen aikana.
”
”
tarjota mahdollisuus
iltaopiskeluun sekä
mahdollisuus osallistua
useisiin pääsykokeisiin.
hyödyntää tai hyväksilukea myös
jatko-opinnoissa.
Myös kristillisdemokraatit, Rkp
ja Sdp haluavat, että varusmiehet
voisivat käyttää siviiliosaamistaan
hyödyksi jo varusmiespalveluksen
aikana.
Vihreät ehdottavat, että palveluksen aloitusajat tulisi sovittaa yhä
paremmin koulutuksen alkamisajankohtiin. Vihreät pyrkivät myös siihen,
että varusmieskoulutuksesta tehtäisiin tehokasta ja sisällöltään korkeatasoista, jotta se houkuttelisi riittävän
joukon motivoituneita koulutettavia
myös mahdolliseen vapaaehtoiseen
asepalvelukseen.
Olisi tärkeää myös kehittää varusmiespalvelusta sellaiseksi, että se
olisi sisällöltään motivoivaa. Palveluksen aikana opitaan muun muassa
johtamistaitoja, ryhmässätoimimista,
sosiaalista kanssakäymistä ja arjen
Kommentti
ntti
Puolueet perustelevat näkemystään suurten hankintojen varmistamisella ja puolustuskyvyn ylläpidolla.
Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä suuri osa puolustusvoimien keskeisestä materiaalista vanhenee.
Vihreät kokee uskottavan puolustuksen ylläpitämisen lisäksi kriisin-
kehittämisessä tulisi huomioida sen
tarpeet koulutuksessa ja varustelussa.
Vasemmistoliiton mielestä tärkeintä on kehittää kansalaiskasvatusta:
nuorten tulisi kasvaa varusmiespalveluksen aikana terveisiin elämäntapoihin ja toisten ihmisten kunnioittamiseen. Tulisi olla itsestäänselvää, ettei
sovinismi ja rasismi kuulu varuskuntien arkeen. Vasemmistoliiton mukaan
henkiseen ja ruumiilliseen terveyteen
satsaaminen varusmiesaikana käy
edullisemmaksi kuin elämäntapojen
korjaaminen myöhemmin.
Sdp ja Kristillisdemokraatit haluavat kehittää varusmiespalvelusta
motivoivammaksi. Kristillisdemokraattien mukaan tässä onnistutaan
huomioimalla yksilöiden tiedot ja
taidot paremmin. Sdp toivoo, että
keskeyttämismäärät saadaan selvään
laskuun ja kertausharjoitusten osallistujamäärät puolestaan nousuun.
Keskusta puolestaan painottaa,
että jokaisella varusmiespalveluksen
suorittaneella tulisi olla selkeä käsitys omasta sodan ajan tehtävästään.
Lisäksi heidän tulisi sijoituksensa
aikana osallistua vähintään yhteen
kertausharjoitukseen.
10
kentällä
lyhyesti
Sotilastiedustelulaki
mahdollinen jo tänä
vuonna
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Jussi
Niinistön mukaan uusi eduskunta saattaa säätää sotilastiedustelulain jo tänä vuonna. Täten puolustusvoimat voisi saada
valtuudet vieraiden valtioiden
tietoliikenteen tiedusteluun jo
ensi vuoden alussa.
–Tietoverkot ovat yhä merkittävämpi osa kansainvälisten terroristijärjestöjen toimintaa, joten
ajanmukaisella lainsäädännöllä
voidaan säästää ihmishenkiä. Vakavan rikollisuuden torjunnassa
tarvitaan kaikkia mahdollisia
keinoja, Niinistö tarkentaa. JKo
Varusmiehille
suunnitellaan kyberasepalvelusta
Puolustusvoimat suunnittelee
erillisen kyberasepalveluksen
käyttöönottamista. Varusmiehet
valittaisiin kybertehtäviin nykyisen erityistehtävähaun kautta alkaen todennäköisesti vuodesta
2016. Majuri Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta
kertoo, että uuden palvelustyypin tehtäviä on alustavasti suunniteltu, mutta niitä ei ole vielä
tarkemmin päätetty.
Tänä vuonna pilotoidaan lisäksi yhdessä joukko-osastossa
kaikille varusmiehille yhteisesti
koulutettava suppea kyberpuolustuksen opetuspaketti, joka
otetaan valtakunnalliseen käyttöön vuoden 2016 alusta.
JVa
Puolustusvoimat tilaa sotilaille
nykyaikaisia taistelukypäriä
osana puolustusvoimien Taistelija 2020 -ohjelmaa. Tilauksen
hintaa tai suuruutta ei julkistettu, mutta uusi kypärä tilataan
kotimaisilta valmistajilta. Uuteen kypärään on integroitu erilaisia huippuominaisuuksia, kuten pimeänäköjärjestelmä sekä
kommunikaatiojärjestelmä.
– Uusille kypärille on aina tarvetta ja erityisen tästä tilattavasta mallista tekee se, että se on
maailmanlaajuisesti ensimmäisiä, johon on integroitu kaikki
tarvittava, kertoo maavoimien
hankekoordinaattori, everstiluutnantti Matti Honkela. KTo
Lähes ennätysmäärä
naisia haki
palvelukseen
Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna 796 naista, mikä on vapaaehtoisen asepalveluksen 20-vuotisen historian aikana toiseksi suurin määrä. Viime vuonna hakijoita oli
ennätyksellisesti 818.
Majuri Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta kertoo, että viime vuosina reserviin
siirtyvien vapaaehtoisten naisten määrä ei ole merkittävästi
muuttunut.
– Hakijoista noin 70 prosenttia aloittaa vuosittain palveluksen, ja aloittaneista noin 80 prosenttia suorittaa palveluksensa
loppuun asti, Kostian tarkentaa.
RAr
Opintomessuilla herätellään varusmiehiä
Kaksi kolmesta varuskunnasta järjestää opintomessut, joilla kannustetaan hakemaan opiskelupaikkaa.
Joka viidennellä nuorella ei ole suunnitelmia palveluksen jälkeen.
Mika M. Niskanen
myös oppilaitoksille. Ne pääsevät
markkinoimaan toimintaansa ja
vakuuttamaan mahdollisia hakijoita.
– Messuilla pääsemme tapaamaan laajan joukon nuoria eri
puolelta Suomea. Tämä on meille
loistava mahdollisuus tavata tulevia oppilaita, sanoo ammattikorkeakoulu Novian projektipäällikkö Niklas Andersson, joka osallistui Uudenmaan prikaatin opintomessuille.
Uudenmaan prikaatin sotilaskodissa on käynnissä opintomessut.
Esittäytymässä on yli 20 oppilaitosta – yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja ammattikouluja.
Oppilaitosten varaamien pöytien keskellä vaeltaa alikersantti
Marcus Metso. Hän aloitti varusmiespalveluksensa kesällä 2014.
Tätä ennen Metso oli valmistunut
ylioppilaaksi ja timpuriksi.
Miehen suunnitelmissa on hakeutua opiskelemaan Hankenin
kauppakorkeakouluun. Yliopisto
on messuilla esittelemässä toimintaansa, ja Metso onkin käynyt illan aikana keskustelemassa opinahjon edustajien kanssa.
Opintomessu on hänen mielestään tapahtumana tärkeä.
– Olen itse saanut ideoita tulevaisuutta varten. Ymmärsin, että
mikäli en pääse Hankeniin, niin on
myös muita vaihtoehtoja, hän sanoo.
Metso veikkaa, että suurimman
hyödyn messusta saavat irti varusmiehet, jotka eivät tiedä minne haluavat opiskelemaan.
– Täältä saa paljon tietoa kouluista, ja se voi auttaa valinnoissa,
Metso kertoo.
Myös alikersantti Tim Lassander on samoilla linjoilla. Hän haki
viime keväänä opiskelemaan oikeustieteitä Vaasan yliopistoon,
mutta paikka jäi saamatta. Aikomuksena on hakea tänä keväänä
uudestaan.
– Tämä varmasti avartaa ihmisten näkökulmia: he huomaavat
mitä mahdollisuuksia on, eivätkä
jää vain kotiin makaamaan palveluksen päätyttyä, Lassander sanoo.
Nyt on aika hakea
Ruotuväen tavoittamasta viidestätoista varuskunnasta kaksi kolmesta on järjestänyt tai aikoo järjestää tänä keväänä opintomessut.
Messujen tarkoituksena on herätellä varusmiehiä hakeutumaan
koulutukseen yhteishaussa, joka
käynnistyy 17. maaliskuuta ja kestää 9. huhtikuuta asti.
Opintomessujen järjestäjinä toimivat joukko-osastojen sosiaalikuraattorit ja varusmiestoimikunnat. Messut pidetään useimmiten
Paikalle vähintään kymmenen
koulua
Kuva: Mika M. Niskanen
Puolustusvoimat
hankkii modernit
taistelukypärät
ruotuväki 6/2015
Sebastian Martin (vas.) ja Tim Lassander keskustelevat yliopiston edustajan kanssa Uudenmaan prikaatin opintomessuilla. – Palvelus on pieni askel elämässä, oikeat haasteet tulevat vasta tämän jälkeen, Lassander sanoo.
iltavapaiden aikana sotilaskodeissa. Tapahtuman järjestäminen on
vapaaehtoista ja joukko-osastojen
vastuulla.
Uudenmaan prikaatissa opintomessuja on järjestetty useana peräkkäisenä vuotena. Tänä keväänä tapahtumaan osallistuneiden
koulujen määrä kolminkertaistui
viime vuodesta.
– Tavoitteena on, että jokainen
varusmiehemme käy täällä – etenkin he, joilla ei ole opiskelupaik-
kaa tai suunnitelmia varusmiespalveluksen jälkeen, sanoo Uudenmaan prikaatin työ-, opinto- ja
sosiaaliasiamies, jääkäri Kaj Vataja.
– Toivomme, että he löytäisivät
täältä jonkin koulun, johon voisivat haluta, hän jatkaa.
Varusmiestoimikunnan pääsihteerin, upseerikokelas Vili Hätösen mukaan messujen tarkoituksena on esitellä koulutusmahdollisuuksia ja herätellä hakemaan
opiskelupaikkaa. Jyväskylän yliopiston vuonna 2007 julkaiseman
tutkimuksen mukaan joka viidennellä varusmiehellä ei ole suunnitelmia palveluksen jälkeiselle ajalle.
– Haluamme tarjota uusia ideoita jatko-opintomahdollisuuksista ja tuoda oppilaitoksia lähemmäksi varusmiestä, Hätönen toteaa.
Varusmiesten lisäksi opintomessut tarjoavat mahdollisuuksia
kolumni
Pauli Loukola
@PauliLoukola
Murros johtamisessa
Varusmiespalvelusaika on verrattavissa elämään urheilujoukkueessa. Olen usein saanut todeta, miten samanlaista on matkata, harjoitella ja majoittua varusmies- ja
jalkapallokavereiden kanssa. Monet yhtyvät tähän havaintoon. Tunnelma molemmissa ryhmissä on
rento ja avoin.
Meitä koulutetaankin samankaltaisesti. Tietenkään puolustusvoimia ja urheilujoukkuetta ei voi
suoraan verrata tosiinsa, mutta yhtäläisyyksiä on valtavasti. Molemmissa tapauksissa johtamismallit
ovat murroksessa.
Vanhan koulukunnan tiukkaan
Hätösen mukaan opintomessujen
järjestelyjen suurimmat haasteet
liittyvät aikataulujen yhteensovittamiseen oppilaitosten kanssa.
– Ongelmat eivät liity siihen, etteikö olisi tahtoa järjestää opintomessuja tai, etteikö kaikkien sosiaalikuraattorien ja oppilaitosten
mielestä ne olisi tarpeellisia. Ongelma liittyy siihen, että saammeko riittävän kattavan tarjonnan ja
varusmiehet paikalle, Hätönen
pohtii.
Hätösen arvion mukaan messuihin pitäisi saada mukaan noin
kymmenen koulua, jotta ne olisivat onnistuneet.
– Osallistuvien oppilaitosten pitäisi kattaa varusmiehille oleellisimmat polut ja vaihtoehdot. Pitäisi olla ammattikouluja, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, joista kaikista muutamia erilaisia linjoja, Hätönen toteaa.
Johtava sosiaalipäällikkö Kari
Seppänen Pääesikunnasta mainitsee yhdeksi kehittämiskohteeksi
sen, että messuille pitäisi saada
enemmän juuri niitä oppilaitoksia,
jotka kiinnostavat varusmiehiä.
Seppänen kuitenkin ajattelee,
että opintomessujen järjestelyissä
on onnistuttu, koska tapahtumia
on toteutettu tänä keväänä monessa joukko-osastossa. Tämä on
hänen mielestään tärkeää.
– Opintomessut ovat osaltaan
puolustusvoimien tapa osallistua
nuorisotakuuseen, Seppänen sanoo.
Uudenmaan prikaatissa valmistellaan jo seuraavan vuoden opintomessuja. Kaj Vataja ei kuitenkaan halua paljastaa suunnitelmia.
– Tällä kertaa tuskin osallistujamäärä enää kolminkertaistuu,
mutta jotain uutta on luvassa, hän
vihjaa.
Johtajilta vaaditaan
entistä enemmän.
kuriin perustuva johtamisfilosofia
on kuolemassa. Jalkapallossa tätä
tyyliä edustavia valmentajia kutsutaan halventavasti dinosauruksiksi. Puolustusvoimissa kurin pitää olla edelleen tärkeässä roolissa, mutta 2000-luvun taitteessa
käyttöön otetun syväjohtamisen
mallin jälkeen johtamistavat ovat
kehittyneet.
Nykykulttuurin mukaan palautteen pitää olla kehittävää sekä
opettavaista. Jalkapalloseuroja 40
vuotta manageroinut mestarivalmentaja Sir Alex Ferguson kertoo
elämäkerrassaan, että 2000-luvun
nuoret eivät yksinkertaisesti kestä
rajua kritiikkiä. He murtuvat tai
loukkaantuvat jatkuvasta räyhäämisestä.
Ferguson osasi mukautua ajan
vaatimuksiin vanhoilla päivilläänkin. Hän muutti valmentamistapaansa ja menestyskulku jatkui.
Varusmiehet keskustelevat paljon oikeiksi kokemistaan johtamistavoista. Palvelukseen astuvat
osaavat odottaa jotain muuta kuin
hampurilaispalautetta ja useat sopeutuvat kokemaansa hyvin. Sotilaallinen koulutus vaatii aina käskyjä ja ohjeiden sanatarkkaa noudattamista.
Silti nuoret vaativat perusteluita. He haluavat yksilöinä arvostusta sekä luottamusta johtajilta, jotta
tehtävän kokisi mielekkääksi. Syväjohtamisen mallin perusteita,
jotka eivät aina toteudu. Varusmiesjohtajat syyllistyvät aika ajoin
liialliseen käskyttämiseen. Osa
palvelustovereistani sanoo kokeneensa jonkinlaista simputusta.
Pelaajatkaan eivät sulata jalka-
pallokentällä enää pelkkiä käskyjä ”prässää nopeammin” tai ”syötä paremmin.” Valmentajan pitää
osata opettaa, miten prässätään
paremmin tai miten hän haluaa
joukkueen hallitsevan palloa. Johtajilta vaaditaan entistä enemmän.
Toimintaympäristön vaikutus
johtamiseen on ratkaiseva. Tilanne pitää tunnistaa. Joskus paras
valinta peli- tai taistelukentällä on
herättää pelaaja huutamalla tälle
naama punaisena. Yleensä se ei
kuitenkaan ole oikea vaihtoehto.
Keskustele aiheesta lisää
Twitterissä #ruotuväki
11
kentällä
ruotuväki 6/2015
palveluksessa
Scania luovutti kuorma-autoja
Suurin osa hankituista 184 ajoneuvosta on tarkoitettu konttien kuljettamiseen.
Hankinta liittyy logistiikan alueellisten joukkojen kehittämiseen.
Aappo Jutila
Huoltojoukkoja kehitetään
Maantiekuorma-autojen hankinta
liittyy maavoimien logistiikan alueellisten joukkojen kehittämishankkeeseen. Sillä varustellaan
myös Logistiikkalaitoksen ja merivoimien kenttähuoltojoukkoja.
NIMI JA SOTILASARVO
Joni Pirinen, kapteeni
TOIMENKUVA
Pioneerikoulun täydennyskoulutusosaston johtaja
Maavoimien huoltopäällikkö,
eversti Jussi-Petri Hirvonen kertoo, että kehittämishankkeen budjetti on kokonaisuudessaan 110
miljoonaa euroa.
– Tarve uudelle suorituskyvylle
olisi huomattavasti suurempi. Osin
kyseessä on myös poistuvan suorituskyvyn korvaamista uudella materiaalilla.
Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko
toteaa, että keskeistä on hankkia
sellaisia autoja, joita tarvitaan.
– Valtaosa puolustusvoimien sodanajan ajoneuvoista tulee siviileiltä. Tässä hankkeessa on se etu,
että maantiellä kulkee vastaavia
kuorma-autoja. Se parantaa myös
huoltovarmuutta ja suorituskykyä.
Scania Suomi Oy:n toimitusjohtaja Raimo Lehtiö kertoo, että
vaikka autojen alustat valmistetaan Ruotsissa, on Scanian kauppatase Suomelle positiivinen.
– Suuri osa tehtaan komponen-
teista hankitaan Suomesta ja autot
viimeistellään täällä, Lehtiö toteaa.
Joukkojen huollon kehittämiseen on muodostettu ajoneuvoketju: kontteja kuljetetaan ensin
maantiekuorma-autoyhdistelmillä,
jonka jälkeen liikennetraktorit vetävät kontteja huonommassa
maastossa ja viimeisenä osana ketjussa ovat mönkijät, joilla purettu
lasti viedään perille asti huonossakin maastossa.
Varusmiesten autot ovat perin huonokuntoisia
sin vika oli vuotava pakoputki,
puuttuva roiskeläppä tai vialliset
valot.
Varusmiehet tuntuvat myös
unohtaneen, että maltti on valttia.
Esimerkiksi pääsiäisliikenteessä
sai Kouvolan ympäristössä pikavoiton ylinopeudesta kuusi varusmiestä. Saman verran jää ylinopeudesta kiinni varusmiehiä lähes
joka viikonvaihde. Lomille ja lomilta takaisin on kiire.
Sen lisäksi, että huonokuntoisilla autoilla ajetaan kovaa, on niissä
tavallisesti täysi miehitys.
Viestipataljoona sai uuden komentajan
Valmistuin kadettikoulusta vuonna 1993, jonka jälkeen työskentelin eri tehtävissä
Viestirykmentissä Riihimäellä aina
vuoteen 2001. Vuosina 2001–2003
suoritin yleisesikuntaupseerikurssin, jonka jälkeen olen työskennellyt muun muassa Viesti- ja sähköteknisellä koululla taktiikan pääopettajana ja korkeakouluosaston
johtajana. Edeltävä työpaikkani oli
puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksella Jyväskylässä, jossa
toimin suunnittelupäällikkönä.
Aikaani Jyväskylässä voi luonnehtia isojen muutosten ajanjaksoksi.
Puolustusvoimauudistuksen
myötä johtamisjärjestelmäkeskukselle siirtyi uusia tehtäviä ja toisaalta turvallisuusverkkotoiminta siirtyi
Suomen erillisverkot Oy:lle. Muutosten onnistunut läpivienti osoittaa
henkilöstön ammattitaitoa ja tinkimätöntä sitoutumista.
Uusi tehtäväni Karjalan prikaatissa on haasteellinen ja vaativa,
mutta varmasti myös palkitseva.
Olen ylpeä, että minut on valittu
tehtävään. Lähden johtamaan pa-
taljoonaa nöyränä, mutta hyvin
luottavaisena. Edeltäjäni on tehnyt
erinomaista työtä, ja tästä on hyvä
ponnistaa eteenpäin.
Tällä hetkellä henkilökohtaisena
haasteena on päästä mahdollisimman nopeasti sisään nykyiseen tehtävään. Suurimpana yhteisenä
haasteena tulevana vuonna tulee
olemaan johtamisjärjestelmä M18
käyttöönottoon valmistautuminen.
Pataljoonan komentajuuden jälkeen tavoitteena on edelleen päästä vaativiin ja haasteellisiin tehtäviin. Periaatteena on edelleen, että
sinne mennään, mihin esimiehet
käskevät ja että työtehtävät tehdään sataprosenttisella
teholla.
Kuva: puolustusvoimat
Everstiluutnantti Juhapekka Lötjönen siirtyi 1.3. puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen suunnittelupäällikön tehtävästä Karjalan
prikaatiin Itä-Suomen viestipataljoonan komentajaksi.
JOTAIN MUUTA, MITÄ?
"Parhaansa yrittämisellä ja parhaansa
tekemisellä on vissi ero."
Maasotakoulu,
Lappeenranta
Nopea toiminta toi
säästöjä ja palkinnon
Jukka Isomaa
Pioneerikoulun täydennyskoulutusosaston johtajana toimiva
kapteeni Joni Pirinen palkittiin
helmikuussa neljän muun henkilön ohella Adolf Ehrnroothin
tunnustuspalkinnolla.
Pirisellä palkinnon saantiin
vaikuttivat erityisesti hänen Karjalan lennostossa nopealla aikataululla toteuttamansa tehtävät,
joiden myötä puolustusvoimille
syntyi merkittäviä säästöjä.
Materiaalia uusiokäyttöön
Kuva: Ruotuväki
jatkaa matkaansa välittömästi,
mutta epäilyttävän näköiset autot
joutuivat tarkempaan syyniin.
Murheellisin tulos oli Kouvolassa. Neljä viidestä tutkitusta autosta
eli 80 prosenttia oli luvattoman
huonossa kunnossa. Liikkuvan poliisin Kymen lääninosaston suorittamassa tarkastuksessa menetti yksi auto rekisterikilpensä välittömästi. Syynä olivat jarrut, niitä ei
autosta löytynyt lainkaan.
Tarkastusta varten pysäytettiin
kaikkiaan 77 autoa, joista 61 oli sellaisessa kunnossa, että vähintäänkin huomautus piti kirjoittaa. Ylei-
eteenpäin
Jukka Isomaa
KOULUTUS
Upseerin tutkinto
Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko otti vastaan Scania kuorma-auton avaimet Scania Suomi
Oy:n toimitusjohtaja Raimo Lehtiöltä. Puolustusvoimat on ostanut 184 maantiekuorma-autoa maavoimien logistiikan
kehittämiseksi.
ruotuväki 40 vuotta sitten
Kimppa-kärry on simahtanut. Jalkavoimia tarvitaan ja kalliit lomaminuutit kuluvat työntöpuuhissa.
Tuttua puuhaa monelle varusmiehelle.
Tilanteessa ei kuitenkaan ole
naurulle paljoakaan sijaa, sillä liikkuva poliisi on tarkastanut Kouvolassa ja Vekarajärvellä lomalle lähtevien miesten ajopelejä.
Poliisit pysäyttivät lomille lähtevät varusmiehet muutama sata
metriä porttien ulkopuolella ja tutkivat autot samalla tavoin, kuin tavallisessakin ratsiassa. Uusimmat
ja hyväkuntoisimmat autot saivat
TYÖPAIKKA
ASUINPAIKKA
Lappeenranta
Kuva: Vllke Bröijer
Scania Suomi Oy luovutti puolustusvoimille uusien maantiekuormaautojen ja konttiperävaunujen yhdistelmätyypit perjantaina 6. maaliskuuta.Toimitukset alkoivat viime
vuonna ja jatkuvat vuoteen 2017.
Viime toukokuussa solmittu sopimus käsittää 184 ajoneuvon
hankkimisen ja huoltosopimukset.
Sopimukseen sisältyy lisähankintavaraus 69 ajoneuvosta. Hankinnan kokonaisarvo on noin 53,4
miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Tilaus työllistää kotimaassa
noin 61 henkilötyövuotta.
Hankinta käsittää maansiirtoalustaisia, koukkuvaihtokorilaitteilla ja osin kuormankäsittelylaitteilla sekä puominostureilla tai
kouluautovarustuksella toimitettavia kuorma- ja vetoautoja.
Lisäksi suomalaiselta Conlog
Oy:ltä on ostettu erilaisia kontteja
muun muassa räjähdekuljetuksia
varten. Niiden arvonlisäveroton
hinta on noin 6,8 miljoonaa euroa.
Autojen kanssa käytettävät
konttiperävaunut on valmistanut
närpiöläinen Oy Närko Ab. Vaunujen arvonlisäveroton hinta on
8,1 miljoonaa euroa.
Everstiluutnantti Juhapekka Lötjönen
kiittelee edeltäjänsä tekemää erinomaista työtä pataljoonan komentajana.
Varsinaisena palkinnon perusteena Pirinen pitää organisoimaansa
koulutusmateriaalin
kohdentamistyötä, jossa lakkautettavista joukko-osastoista peräisin olevaa käyttökelpoista tavaraa pystyttiin kohdentamaan
Karjalan lennoston käyttöön.
Pirinen oli jo ennakkoon tiedustellut lakkautettavasta Pioneerirykmentistä vapautuvaa tavaraa,
mutta virallinen tarvekartoitus
materiaalin jakamisesta ei kuitenkaan myöhemmin tavoittanut
Karjalan lennostoa.
– Saadessani tiedon materiaalin jaosta, varsinaiset kohdennusesitykset oli jo täytynyt jättää.
Ryhdyin selvittämään oliko sijoituksiin mahdollista tehdä vielä
muutoksia.
Materiaalilistoja oli mahdollista muuttaa, joskin muutosesitykseen oli aikaa vain yksi päivä.
– Huollon asiantuntijoiden ja
alaisteni kanssa kävimme sitten
samana päivänä läpi artikkelilistaa, jossa oli tuhansia nimikkeitä.
Muutoksen myötä Karjalan
lennostoon saatiin kohdennettua
esimerkiksi kuulevia kuulosuojaimia, joita oltaisiin jouduttu muutoin hankkimaan. Lisäksi tavaran
joukossa oli varusmiesten koulutuksen ja joukkotuotannon kannalta erittäin kriittistä materiaalia.
Toinen palkinnon saamiseen
vaikuttanut tekijä liittyi ilmavoimissa 2013 toteutettuun kansainvälisen valmiusjoukon kokoamiseen ja kouluttamiseen, joka oli
suuri taloudellinen haaste ilmavoimille.
Osa valmiusjoukkoihin tarvittavista henkilöstötarpeesta päätettiin täyttää vapaaehtoisista varusmiehistä integroimalla kansainvälinen koulutus osaksi varusmieskoulutusta. Tehtävä sopivien varusmiesten rekrytoimiseksi määrättiin Karjalan lennostolle, ja Pirinen otti osan rekrytoinnista hoitaakseen.
Ilmavoimien eri joukko-osastoista valikoitiin noin 70 varusmiestä valmiusjoukkoon, joista
noin 50 Pirisen aktiivisen toiminnan kautta. Rekrytoitavat palvelivat esimerkiksi sotilaspoliiseina
ja lentoteknisinä aliupseereina.
Kaikki koulutukseen osallistuneet, mukaan luettuna varusmiehet, läpäisivät syksyllä 2013 Natostandardien mukaisen arvioinnin
vaatimukset hyvin arvosanoin.
– Arviossa todettiin ettei varusmiehen ja palkattuun henkilöstöön kuuluneen välillä havaittu eroa, kun tarkasteltiin vaadittuja tietoja ja taitoja.
Vuoden alku on ollut kiireinen
Pirisen mukaan alkanut vuosi on
kulunut sekä henkilökohtaisiin
että organisaatiomuutoksiin totutellessa. Pirinen itse siirtyi Maasotakoulun palvelukseen Karjalan lennostosta tammikuun alussa. Lisäksi Pioneerikoulu siirtyi
ainoana aselajikouluna puolustusvoimauudistuksessa Maasotakoulun yhteyteen Lappeenrantaan. Pirisen mukaan alku on sujunut hyvin.
– Kulunut vuosi on osoittanut, että yhteistoiminta sekä uudessa
toimintaympäristössä Lappeenrannassa kuin osaamiskeskuksissakin on lähtenyt erittäin hyvin
käyntiin.
12
kentällä
ruotuväki 6/2015
Tulenjohtajien työ helpottuu
Puolustusvoimat hankki uuden MLP15 maalinpaikannuslaitteen.
Hankinta tulee käyttöön jokaiselle tulenjohtoryhmälle.
Akku luo
haasteita
Sisäänrakennettu laseretäisyysmittari ja elektroninen kompassi.
Langattomat tiedonsiirtoyhteydet.
Laite, joka laskee automaattisesti
kohteen koordinaatit.
Puolustusvoimien hankkima
maalinpaikannuslaite, MLP15,
kuulostaa teknisiltä ominaisuuksiltaan olevan kuin suoraan tieteiselokuvasta. Järjestelmä ostettiin
Millog Oy:lta 26,8 miljoonan euron kaupassa.
Maavoimien esikunnan huoltoosaston hankepäällikkö, majuri Jari Luikku kertoo, että uutta laitetta voidaan käyttää etenkin tulenjohtoryhmien apuna viholliskohteiden paikantamiseen, mutta
myös tiedusteluun ja valvontaan.
– Laite tulee käyttöön lähtökohtaisesti jokaiselle tulenjohtoryhmälle, Luikku sanoo lisäten, että myös tiedustelijat pääsevät
käyttämään laitetta.
MLP15 sisältää jäähdyttämättömän lämpökameran, kameralla
varustetun päiväkanavan, GPS:n,
silmäturvallisen laseretäisyysmittarin, elektronisen kompassin ja
langattomat tiedonsiirtoyhteydet.
Käytännössä MLP15:a voi käyttää päivä- tai yökamerana kaikissa
olosuhteissa. Se esittää lisäksi
käyttäjälle oman paikan koordinaatit ja katselusuunnan. Laitteella voidaan mitata havaitun kohteen etäisyys, jolloin se ilmoittaa
maalin koordinaatit sekä suunnan
ja etäisyyden.
MLP15:n ensimmäinen erä saatiin käyttöön maaliskuun alkupuolella – loput toimitetaan vuoteen 2017 mennessä. Luikku lupailee laitetta joukkojen koulutuskäyttöön jo kevääksi.
Luikun mielestä laitteessa parasta
on sen monipuolisuus. Hänen mukaansa aikaisemmin maalinpaikantamiseen on käytetty useita
laitteita: muun muassa erillisiä laseretäisyysmittareita, käsisuuntakehiä ja GPS-laitteita.
– Nyt tämä kaikki mahtuu pieneen kahden ja puolen kilon pakettiin, joka vähentää tulenjohtoryhmien materiaalitarvetta, Luikku toteaa.
Puolustusvoimilla on ollut aikaisemmin käytössään maalinpaikannuslaite Afotas-art, joka hankittiin vuonna 2004. Laite on kuitenkin suuren kokonsa puolesta
vaikeammin liikuteltava kuin
MLP15.
Luikku kertoo, että yksi maalinpaikannuslaitteiden yleisistä heikkouksista on virran tarve.
MLP15:a voi käyttää noin kymmenen tuntia yhdellä akulla. Tämä
tarkoittaa, että akkuja on ladattava muutaman vuorokauden välein.
Vaihtoehtoisesti mukana voi olla
riittävästi vara-akkuja pidempää
tehtävää varten.
– Verrattuna muihin vastaaviin
laitteisiin, MLP15 kuluttaa kuitenkin vähän virtaa, Luikku sanoo.
Luikku korostaa, että laitetta
voi käyttää tähystykseen ja valvontaan myös virrattomana.
Mies itse on päässyt kokeilemaan laitetta muutamaan otteeseen.
– Se on todella helppokäyttöinen ja nopea oppia sekä kouluttaa.
Tämä parantaa varmasti tulenjohtoryhmien suorituskykyä, Luikku
kuvailee.
Kuva: Aki Rask
Mika M. Niskanen
Tulenjohtoryhmän tehtävänä on määrittää paikka, jonne epäsuora tuli tähdätään. MLP15 painaa akun kanssa 2,4 kiloa, ja sen laseretäisyysmittari havaitsee maaleja kuuteen kilometriin asti.
huomio!
verkossa
Mobiilipelit sopivat varusmiesten arkeen
Jussi Vainikka
Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon.
Kuva: Ville Bröijer
Kuva: Ruotuväki
Seuraa @ruotuvaki Instagramissa! Pysyt ajantasalla puolustusvoimien tapahtumista.
Mobiilipelit ovat muutamassa
vuodessa juurtuneet syvälle ihmisten jokapäiväiseen elämään. Vielä
kymmenen vuotta sitten mobiilipeleissä ei juuri valinnanvaraa ollut, mutta nykyään ihmiset voivat
tehdä valintansa tuhansien ja taas
tuhansien pelien joukosta suurten
sovelluskauppojen valikoimista.
Suomen Pelinkehittäjät Ry:n
hallituksen varapuheenjohtajana
sekä peliyhtiö Dodreamsin toimitusjohtajana toimiva Erik Pöntiskoski pitää mobiilipelien räjähdysmäisen kasvun suurimpana syynä
laitteiston kehittymistä.
– Vähän isommat kosketusnäytölliset laitteet ovat omalta osaltaan mahdollistaneet kasvun. Niihin on pelikehittäjän helppo tuottaa sisältöä, Pöntiskoski toteaa.
Mobiilipelit ovat laajentaneet
pelaajien käyttäjäkuntaa merkittävästi. Vielä muutama vuosi sitten
pelaamista pidettiin yleisesti lähinnä teinipoikien harrastuksena.
Mobiilipelien helppous mahdollistaa kuitenkin lyhyitä pelihetkiä
esimerkiksi kiireellisille kotiäideille tai vapaa-aikaansa viettäville varusmiehille. Juuri tässä onkin Pön-
Samalla laitteella pelattavat moninpelit tuovat yhden päätteen äärelle useita
pelaajia. – Mikäs sen mukavampaa kuin päihittää oma kaveri kun hän on siinä
vieressä, Erik Pöntiskoski (kuvassa keskellä) sanoo.
tiskosken mukaan yksi mobiilipelaamisen olennaisimmista piirteistä.
– On tärkeää, että käyttäjä pystyy tuomaan pelin oman arkensa
rytmiin siten, että se on helposti
saatavilla. Pelin pitää olla sopivan
mittainen.
Hauskanpitoa yksin tai
yhdessä
Varuskunnissa vapaa-aikana pu-
helimillaan ja tableteillaan pelaavat varusmiehet ovat nykyään
enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Pöntiskoski pitää erityisesti lokaaleja eli samalla laitteella pelattavia moninpelejä soveltuvana
ajanvietteenä tupakavereiden kesken.
– Uskon, että pelaaminen on
hauskempaa, kun pelaa oikeiden
kavereiden kanssa. Lokaaleissa
moninpeleissä halutaan tuoda
perhe ja ystävät pelaamaan sa-
malle laitteelle, Pöntiskoski tähdentää.
Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä palveleva upseerikokelas
Antti Kukkola kertoo pelaavansa
mobiilipelejä vaihtelevasti aikatauluista riippuen.
– Parhaiten kasarmilosuhteisiin
sopivat pelit, jotka eivät vaadi pitkiä yhtämittaisia pelihetkiä. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kaupunginrakennuspelit, Kukkola sanoo.
Pöntiskosken painottamiin lokaaleihin moninpeleihin Kukkola ei ainakaan vielä ole varusmiespalveluksen aikana törmännyt.
– En oikein usko, että varusmiehet haluavat välttämättä ahtautua
yhden laitteen ääreen, Kukkola toteaa.
Mobiililaitteiden kehitys on ollut viime vuosina lähes päätä huimaavaa. Erik Pöntiskoski uskoo
kehityksen jatkuvan yhtä nopeana.
– Laitteet itsessään kehittyvät
todella paljon tehokkaammiksi.
Sellaiset pelit, joita aiemmin pelattiin tietokoneilla tai konsoleilla, tulevat jatkossa mobiililaitteisiin,
Pöntiskoski ennakoi.
13
vapaalla
ruotuväki 6/2015
Kuvat: Ville Böijer
Lyömäsoittajat Thomas Rönnholm (vas.) ja Toni Kulku ovat perkussion monitaitureita. Ammattilaisilta taittuvat lyömäsoittimet laidasta laitaan tarpeen mukaan.
Sotilasmusiikista palkittuun orkesteriin
Muusikoiden arjessa musiikki on jatkuvasti läsnä eikä työn ja vapaa-ajan rajaa oikeastaan ole.
Joonas Koivisto
Soittokuntien muusikot ovat alan
ammattilaisia ja heillä on useasti
monta rautaa tulessa. Monitaitoisuudesta esimerkkejä ovat tuoreet
Emma-voittajat, muun muassa
Kaartin soittokuntaa ja Saimaaorkesteria edustavat ylikersantti
Toni Kulku ja yliluutnantti Thomas Rönnholm.
Vaatimaton Kulku esittelee ylpeänä Pepe & Saimaa levyn kultalevy-palkintoa, joka on omistettu
erikseen Kaartin soittokunnalle.
Pepe & Saimaa levy saavutti korkeiden myyntilukujen lisäksi kaksi
Emma-palkintoa: vuoden rock-albumi ja kriitikoiden valinta vuoden
albumiksi. Lisäksi levyn solisti Pepe
Willberg palkittiin gaalassa vuoden
miessolistina ja levyn tuottanut
Matti Mikkola vuoden tuottajana.
Hektinen ja työntäyteinen arki
Kaksikon päivät ovat kiirettä täynnä. Edellisenä päivänä meni studiolla myöhään, ennen haastattelua
on ollut soittokunnan marssiharjoitukset ja haastattelusta suunta
on illaksi takaisin studiolle. Työnantaja saa soittajilta kiitosta siitä,
että useiden projektien yhteen sovittamiseen on riittänyt joustoa.
Kaksikko on viime vuosina soittanut muun muassa Lassi Valtosen
ja Laura Närhen taustaorkestereissa sekä Saimaa-kollektiivissa.
– Saimaan tekemät keikat Pepen kanssa Ruisrockissa ja Huvilateltalla olivat niin hauskoja, että
tupavisa
1. Kuinka monta vapaaehtoista ruotsalaista osallistui Suomen talvi- ja
jatkosotaan?
2. Milloin Santahaminan urheilukomppania on perustettu?
3. Kuinka monta pysäkkiä on
Helsingin metrojärjestelmässä?
4. Kuinka monta ihmistä mahtuu
BMP-2 taistelupanssarivaunuun?
5. Kuinka paljon alokkaat keskimäärin
juoksivat cooperin testissä viime
vuonna?
6. Milloin Santahaminatalo avattiin,
ja mitä se pitää sisällään?
7. Kuinka monta naista haki tänä
vastaukset
halusimme tehdä orkesterin kanssa enemmän. Orkesterilasilla on
kuitenkin niin paljon kiireitä, että
orkesterin kokoon saanti on haastavaa ja yhteinen aika menee
usein yötöiksi. Saimaan lisäksi on
paljon muitakin bändejä, jotka vievät aikaa, Rönnholm kertoo.
vuonna vapaaehtoiseen asepalvelukseen?
8. Mikä on Ruotsin kuningattaren
nimi?
9. Missä sijaitsee Huovinrinteen
varuskunta?
10. Mikä on kuvassa?
Musiikin pariin eri tavoin
Kaartin soittokunta sai oman plakaatin Pepe & Saimaa levyn kultamyynnistä.
Rönnholm on päätynyt musiikin
ammattilaiseksi soittokuntaan perinteistä kautta. Hän haki suoraan
peruskoulun jälkeen sotilasmusiikkikouluun, josta oli suora tie soittokuntaan. Koulussa opiskeltiin neljä vuotta musiikkia, käytiin normaali asepalvelus ja työt soittokunnassa Rönnholm aloitti 1993.
Kulku päätyi itse soittokuntaan
osittain sattuman kautta. Häntä
pyydettiin vuodeksi mukaan projektiin, jonka jälkeen soittokunnassa olikin paikka auki. Töistä
huolimatta Kulku viimeisteli opinnot Helsingin Konservatoriossa ja
kouluttautui musiikkitieteessä filosofian maisteriksi Jyväskylän
Yliopistosta.
Musiikki jatkuvasti läsnä
– Aamulla heti herätessä radio
päälle, bussimatkalla töihin uusien
projektien kuuntelua, soittokunnan harjoitukset ja siitä studiolle
tai keikalle illaksi. Vielä kotona
ennen nukkumaanmenoa jotain
rauhallista musiikkia, ja aamulla
radio taas soimaan. Musiikki on
jatkuvasti arjessa läsnä eikä vapaa-
ajan ja työn rajaa oikeastaan ole.
Näin kuvaa Rönnholm musiikin
tärkeyttä arjessaan.
Muusikoiden mukaan on lähes
välttämätöntä tehdä musiikkia
monipuolisesti, jotta kiinnostus
kaikkiin projekteihin säilyy. Monen soittokuntalaisen arkeen kuuluukin muita musiikkiin liittyviä
projekteja, kuten opettamista tai
muiden orkestereiden mukana
konsertointia.
– Muusikolle tekee hyvää tehdä
monenlaisia projekteja. Soittokunnan ulkopuolisista projekteista tulee paljon ideoita, joita tulee hyödynnettyä soittokunnassa, ja sama
prosessi kulkee myös toisinpäin.
Tästä hyvä esimerkki on Kaartin
soittokunnan ja Saimaan yhteistyö, Kulku toteaa.
1. Noin 9 300, 2. Vuonna 1964, 3. 17, 4. 10 (kuljettaja, johtaja, ampuja ja seitsemän miehistön
jäsentä), 5. 2 433 metriä, 6. 23. helmikuuta 2015, Puolustusvoimien kansainvälinen keskus,
Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitos sekä Sotatieteellinen kirjasto, 7. 796 naista,
8. Silvia, 9. Säkylässä, 10. Kypäräjärjestelmä 2020
14
vapaalla
elokuvat
ruotuväki 6/2015
kirjat
Big Game
Ohjaus Jalmari Helander Pääosissa Samuel L.
Jackson, Onni Tommila Ensi-ilta 19.3.
tiä, mutta mukana on myös tuntemattomampia suomalaisia nimiä.
Karut keskieurooppalaiset
maisemat luovat hauskan kontrastin Air Force Onen ja Pentagonin komentokeskuksen moderneihin tiloihin. Kontrastia tarinaan luovat myös suomalaisen
teinin ja presidentin erilaiset
lähtökohdat.
Elokuvan ulkokohtaukset on
kuvattu Saksan vuoristossa. Toki ne antavat mahtipontiset
puitteet nuoren pojan ja Yhdysvaltain presidentin seikkailulle,
mutta miksei kohtauksia olisi
voitu kuvata Suomessa? Elokuvassa kuitenkin annetaan ymmärtää, että kaikki tapahtuu
Suomessa.
Aappo Jutila
Heikki Tiilikainen on ensisijaisesti tietokirjailija, mutta hän on kirjoittanut salanimellä myös nuortenkirjan, Ajomiinan.
Miekkailija
Ohjaus Klaus Härö Pääosissa Märt Avandi,
Ursula Ratasepp, Hendrik Toompere Ensi-ilta
13.3.
Elokuvan alku on lupaava. Salaperäinen nuorimies Endel Nelis
(Märt Avandi) saapuu 1950-luvun Viron Haapsaluun alakoulun
liikuntakerhon vetäjäksi. Kommunistit poistavat lasten liikuntavarusteet asevoimien käyttöön,
joten Nelis päättää kouluttaa lapsille miekkailua kaisloista tehdyillä kepeillä. Elitistinen lajivalinta ei ole työväenluokan rehtorin mieleen ja erityisesti häntä
kummastuttaa, miksi Nelis haluaa opettaa miekkailua.
Leningradin urheiluyliopiston
jättäneen Nelisin tausta alkaa paljastua leffan pahis-rehtorille
(Hendrik Toompere). Entinen
huippumiekkailija pakoilee Neuvostoliiton salaista poliisia. Rehtorin ja opettajan välit jäätyvät,
kun Nelis jatkaa miekkailun opettamista. Tarinaan tulee jännitettä,
kun lapset haluavat osallistua kovatasoiseen,
kansainväliseen
miekkailuturnaukseen Leningradissa. Uskaltaako Nelis lähteä
lasten iloksi Leningradiin vai jatkaako hän pakoiluaan?
Kuva: Tommi Selander
Onko vihdoin tehty Hollywoodtasoinen suomalainen elokuva?
Yhdysvaltain presidentin (Samuel L. Jackson) selän takana
on juonittu ja Air Force One putoaa suomalaiseen erämaahan.
Suomalainen, 13-vuotias Oskari
(Onni Tommila) suorittaa sukunsa perinteistä aikuistumisriittiä. Hänellä on vuorokausi
aikaa metsästää ja todistaa oma
mieheytensä. Hän ei onnistu alkuperäisessä tehtävässään, vaan
tapaa presidentin ja siitä seuraa
kiivas kilpajuoksu ihmisten ilmoille.
Jalmari Helanderin ohjaamasta toimintaelokuvasta ei erikoisefektejä puutu: ohjukset
lentävät, kokonainen järvi räjähtää ja pakastinarkkua lennätetään vuoristossa ja metsässä.
Se onkin 8,5 miljoonan euron
budjetillaan kallein suomalainen elokuva.
Helander on saanut leffan
rooleihin maailman luokan täh-
Hauska, viihdyttävä – tietokirja
Klaus Härön ohjaama Miekkailija-elokuva pohjautuu löyhästi Nelisin elämään. Härön
ohjaustyyli on epäsuomalainen
kaikessa erilaisuudessaan. Tyylikkään hitaasti etenevä filmi
täyttää kaikki urheiluelokuvien
kliseet, vaikka miekkailu onkin
harvinainen lajivalinta. Vasta lajin aloittaneet nuoret pojat ja tytöt nousevat epärealistisen nopeasti kilpailemaan miekkailun
nuorisohuipppuja vastaan.
Kaiken kaikkiaan draama vie
katsojan onnistuneesti mukaansa Nelisin tunteisiin. Orvot lapset
ihailevat jämäkkää opettajaa
kuin isäänsä. Nelis puolestaan
kasvaa tarinan aikana etäisestä
hahmosta aidosti Haapsalun ihmisiä rakastavaksi sankariksi. Viron kieli tuo elokuvaan kauniin
lisävivahteen.
Pauli Loukola
Heikki Tiilikainen, everstiluutnantti evp on kokenut taistelija.
Hänen sotilastaustansa ja pitkä
uransa lehtimaailmassa, kuten
Ruotuväen päätoimittajana, on
opettanut niin sotataktiikkaa, historiaa kuin kirjoittamistakin. Se on
harvinainen yhdistelmä.
Viime vuonna Tiilikainen julkaisi kaksi tietokirjaa. Sodassa vieraalla maalla -teoksen hän teki yhdessä
Jouni Suistolan kanssa. Kirja pureutuu 1800-luvun lopulla käytyyn
Venäjän ja Turkin sotaan sekä siinä
taistelleisiin suomalaisiin. Aihe on
vieras varsinkin nuoremmille sukupolville, sillä koulun historiantunneilla Venäjän vallan aikaiset sodat
jäävät 1900-luvun poliittisten kiemuroiden varjoon. Tiilikaiselle oli
kuitenkin selvää, miksi hän halusi
tehdä tämän kirjan.
– Turkin sota oli ensimmäinen
täysimittainen mediasota, Tiilikainen toteaa.
Kehittyneet viestintälaitteistot,
kuten lennätin, mahdollistivat nopean tiedonvälityksen. Sotilaana ja
lehtimiehenä Tiilikaisella on asiantuntevaa näkemystä sodanajan
viestinnästä ja sen kehittymisestä.
Tämä näkyy teoksessa.
Kirjan yksityiskohtainen tausta
pohjustaa tarinaa, jonka pääpaino
on yksilökeskeisessä sotakuvauksessa. Sodan kulkua Balkanilla
seurataan pitkälti kahden suomalaisen soturin, Kaartin sotilas Matti Kuulan ja rakuunaupseeri Victor Tuderuksen näkökulmasta.
Päähenkilöiden tarinoiden ohella
myös päiväkirjamerkinnät saavat
lukijan kiinnostumaan aiheesta.
Sodassa vieraalla maalla on kirjoitettu taidokkaasti, ja lukeminen
edistyy lähes huomaamatta. Henkilökuvat ja monien yksityiskohtien
seikkaperäinen selostaminen koukuttavat jatkamaan. Myös visuaalisesti kirja on hieno. Yksinkertainen
taitto ja näyttävät kuvat viimeistelevät hyvän kokonaisuuden.
Elämää linnakkeiden suojissa
Kun rakkaus ja taito yhdistyvät,
syntyy mestariteos. Näin sanoi
englantilainen John Ruskin jo
toista vuosisataa sitten. Väitteeseen on helppo yhtyä edelleen, ainakin luettuaan Heikki Tiilikaisen
ja Ove Enqvistin Linnakesaaretteoksen, jossa kuvataan rannikkotykistön historiaa. Sotatieteiden
tohtori, komentaja evp Enqvist on
toiminut esimerkiksi Merivoimien
tutkimuslaitoksen apulaisjohtajana sekä Rannikon Puolustaja -lehden päätoimittajana. Kiintymys
rannikkotykistöön välittyy kirjan
sivuilta. Myös Tiilikaisella on rannikkotykistötaustaa.
”Kun rakkaus ja taito
yhdistyvät, syntyy
mestariteos.”
– John Ruskin
Lukuisia toimitus-, kirjoitus- ja
käännöstöitä tehneelle Tiilikaiselle tietokirjat ovat pääosin harrastus. Niiden työstäminen on hidasta, mutta hän nautti esimerkiksi
Linnakesaaret-kirjan tekemisestä
ystävänsä kanssa. Mitään riitaa ei
tullut. Työ tehtiin yhdessä.
– Kävimme toistemme tekstit läpi ja hioimme niitä yhdessä, vaikka
meillä oli tietenkin omat erikoisalamme. Enqvist on muun muassa
tykkitekniikan tuntija ja hoiti pääosan kuvatoimitustyöstä,Tiilikainen
kertoo.
Kirja on näyttävä kokonaisuus.
Suuret kuvat pakottavat selailemaan kirjaa, vaikka yhtään riviä ei
lukisikaan. Tekstiä on paljon, mutta
kaikkea ei tarvitse lukea, vaan rannikkotykistön historiasta ja elämästä linnakkeilla voi valita vain
herkullisimmat palat. Ihmisläheiset
kuvaukset, esimerkiksi naisten ja
lasten sota-ajan arjesta, vaikuttavat.
Vaikka tykkimelu ei kiinnostaisikaan, Linnakesaaret-kirja on miellyttävä luku- ja katseluelämys.
Rasmus Arikka
Jouni Suistola & Heikki Tiilikainen:
Sodassa vieraalla maalla; Atena 2014
Ove Enqvist & Heikki Tiilikainen: Linnakesaaret; Tammi 2014
lauta- ja konsolipelit
Love Letter
AEG
Kuka valloittaa prinsessan sydämen? Love Letter on perusidealtaan
hyvin romanttinen peli, jossa tehtävänä on hurmata linnaan suljettu
prinsessa rakkauskirjeillä. Pelissä ei
kuitenkaan kirjoiteta rakkaudentunnustuksia kauniille neidolle, vaan
yritetään toimittaa perille ainoastaan
kuvitteellinen kirje. Love letter on
minikorttipeli, joka koostuu 16 kortista ja pelimerkeistä. Korteissa on
kuvattuna hovin väkeä, jotka ovat
prinsessalle toinen toistaan läheisempiä. Mitä lähemmäs prisessaa
pääsee, sitä lähempänä on myös neitokaisen sydämen murskaus.
Tärkeää pelissä on se, mitä eri
hahmokortit tekevät. Yhdellä saa
veikata vastustajan käden, toisella
vilkaista vastustajan peliä, kolmannella suojautua ja niin edelleen. Kyseessä on siis taktiikkaseikkailu, jossa mitataan päättelykykyä, todennäköisyysoppia ja pelikavereiden tuntemusta. Peli on
suunniteltu 2–4 pelaajalle, mutta
se onnistuu myös joukkueittain.
Pelin säännöt ovat erittäin yksinkertaiset, missä piilee myös sen viehätys. Peliin on helppo tarttua ja se
voi päättyä nopeastikin, mutta uuden kierroksen aloittaminen on aina yhtä vaivatonta. Pelaajat putoavat pelistä yksitellen. Kierroksen
voittaja saa pienen sydämen, osoituksena siitä, että on taas askeleen
lähempänä prinsessan rakkautta.
Love Letter -peliä voi suositella
kaikille iästä tai sukupuolesta riippumatta. Se on aidosti viihdyttävä ja
pistää harmaat aivosolut raksutta-
The Order 1886
Playstation 4
Sony Computer Entertainment
maan juuri sopivasti. Ainoana isona
miinuksena voi kuitenkin todeta, että se saattaa alkaa tuntumaan tylsältä jo muutaman pelikerran jälkeen.
Yksinkertaisuus peleissä on usein
valttia, mutta se voi olla myös kompastuskivi. Muuten Love Letter on
loistava seurapeli. Kukapa ei haluaisi valloittaa prinsessan sydäntä?
Rasmus Arikka
Yksinoikeuspelit ovat nykyään
konsolien tärkein kilpailuvaltti.
Sonyn jukaisema The Order 1886
on kuulunut PS4:n markkinointiin
alusta asti. Pelin markkinointi keskittyikin kauniiseen ulkoasuun, joka on pelin ainoa onnistunut osaalue.
Elokuvamainen The Order 1886
sijoittuu vaihtoehtoisen historian
Lontooseen. Päähenkilö Galahad
on pyöreän pöydän ritari. Ritarien
tehtävänä on pitää puoliveriset pedon ja ihmisen sekoitukset aisoissa. Taistelu näytti epätoivoiselta,
kunnes teollistumisen tuomat keksinnöt antoivat ritareille edun tais-
telussa puoliverisiä vastaan. Steampunk-teema tuokin peliin monenlaista teknologiaa, josta ei todellisuudessa ollut tietoakaan
1800-luvulla.
Pelin animointi ja välivideot
näyttävät epätasaista ruudunpäivitystä lukuunottamatta erittäin hyviltä ja steampunk-Lontoo näyttää
hyvältä. Ympäristöä ja astelmaa
vain leimaa omaperäisyyden puute.
Pelatessa kirous on pelin elokuvamaisuus. Peli on lyhyt ja itse pelaaminen on hauskaa vain paikoitellen. Pitkät välianimaatiot vaativat keskittymistä, että pelaaja pysyy mukana. Kun tarina koostuu
salaliitosta, pakollisesta romanssista, kliseisistä juonenkäänteistä
ja huonosta lopusta, on peli todella ontto.
Elokuvamaisuudesta johtuen
pelaajalla on hyvin vähän kontrol-
lia tapahtumien kulkuun. Peli on
täynnä QTE-kohtauksia, joissa pelaajan osana on painaa näytölle ilmestyvää näppäinkomentoa oikeaan aikaan. Tylsyyttä lisää, että
näppäinyhdistelmät ovat kohtauksissa aina samat, vaikka tilannetta
yrittäisi loputtomiin uudestaan. Jos
aseellinen ja vapaasti ohjattava
taistelu olisi hauskaa, tämän antaisi anteeksi, mutta näinkään ei ole.
Joonas Koivisto
15
VAPAALLA
ruotuväki 6/2015
KOUKUSSA SUORATOISTOPALVELUIHIN
Tuttu näky Suomen kaikkien varuskuntien kasarmeilta: varusmies makaa punkassaan ja tabletin kirkas valo
hohtaa pimeässä tuvassa. Suoratoistopalvelut ovat vallanneet myös Suomen markkinat, ja varusmiehet
ovat otollinen kuluttajaryhmä.. Mikä erottaa Netflixin, Viaplayn ja HBO Nordicin toisistaan?
TEKSTI PAULI LOUKOLA TAITTO EETU LEHMUSVAARA JA SOFIA KORHONEN
hintään kanavan kuukauden
ajan tarjoaman ilmaisjakson.
Neflixin ohjelmatarjonnasta
löytyy jokaiselle tilaajalle jotain. Ainoastaan urheilua ei
ole saatavilla.
Anttonen olisi valmis pulittamaan Netflixistä 10 euroa
Elokuvatarjonta Suomen
Netflixissä on suppea, minkä
takia käytän myös Jenkkien
Netflixiä.
moisesta ollut ennen kuullutkaan. Kaikki leffat ja sarjat olivat napin painalluksen
päässä, kertoo Netflixin ahkera käyttäjä Anttonen.
Anttonen nauttii siitä, että
sarjojen tuotantokaudet ovat
nähtävillä kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Hän
katsoo usein yhdeltä istumalta esimerkiksi sunnuntaiaamuisin kymmenen jaksoa
How I met your mother -sarjaa. Kasarmilla Anttonen katsoo tabletiltaan luppoaikana,
mutta satunnaisemmin kuin
viikonloppuina.
Netflixin plussiksi varusmies luettelee mainosten
poissaolon, kokonaisten sarjojen saatavuudet ja ohjelman katsomisen keskeytetystä kohdasta. Esimerkiksi
televisiokanavien Ruutu- ja
Katsomo-palveluissa vastaava on hankalaa.
Netflix on suosittu ja tunnettu kanava varusmiesten
keskuudessa. Ruotuväen tavoittelemista henkilöistä erittäin suuri osa oli käyttänyt vä-
kuukaudessa. Tällä hetkellä
hän maksaa siitä kahdeksan
euroa. Lisäksi hän saa 10 eurolla urheiluannoksen Viasatin urheilupaketista, josta
näkee NHL:ää, Jokereiden
pelejä ja golfia. Miinuksiksi
Anttonen kertoo, että Suomen Neflixiin tulee todella
harvoin uutta sisältöä.
-Varsinkin elokuvatarjonta
Suomen Netflixissä on suppea, minkä takia käytän myös
Jenkkien Netflixiä.
Suoratoistopalveluiden
suurkuluttaja Anttonen on
myös tilannut Viaplayta ja
HBO Nordicia muutaman
kuukauden ajan. Viaplaylle
hän ryöpyttää kritiikkiä.
– Viaplay oli tosi huono
käyttää. Televisiossa se tilttasi
välillä ja sanoisin sitä Netflixin vastakohdaksi helppoudessaan. Tosi epäkäytännöllinen hakemisto. En pystynyt
myöskään kelaamaan Viaplayssa, kun elokuva tilttasi
20 minuutin jälkeen. Jouduin
katsomaan ohjelman uudestaan alusta asti.
HBO Nordicissa laatusarjoja
H
BO Nordicin tilaajan löytäminen varusmiesten joukosta oli
selvästi haastavampaa kuin
Netflixin tai Viaplayn katsojan. Korpaali Timo Luukkola Kaartin jääkärirykmentistä löysi alun perin HBO
Nordicin pariin suosikkisarjansa, Game of Thronesin
takia. HBO:n Nordic paketti tarjoaa pohjoismaalaisille
katsojille HBO:n suurimman suosion saaneet sarjat
lähes yhtä nopeasti kuin sen
yhdysvaltalaisille faneille.
– Sen jälkeen kun olin
ostanut paketin käyttöön
Game of Thronesin takia,
aloin etsiskellä että mitä
muuta täältä löytyykään.
Aloin katsoa uteliaisuuttani sarjoja, kuten Banchee
ja True Detective, ja löysin
uusia seurattavia sarjoja.
HBO Nordicin ehdoton
etu on, että se tarjoaa huippusarjojen täysiä tuotantokausia lähes reaaliajassa.
Sen sijaan elokuvatarjonta
sisältää hieman tuntemat-
Teknisesti HBO Nordic
toimii hyvin, kuten kilpailijansa. Palvelu pelaa lähes
kaikilta katselulaitteilta. Se
vaatii nettiyhteyden toimiakseen, ja huono verkko voi
aiheuttaa ongelmia.
HBO Nordic on kolmesta
suoratoistopalveluista niukasti kallein, 9,95 euroa kuukaudessa (Viaplay, urheilu
sisällettynä 24,95). Uudet
asiakkaat voivat kokeilla 14
päivän ajan ilmaista kokeilujaksoa. Sen jälkeen tilaus
pitää muistaa perua, ellei
palvelusta halua kustantaa.
– Nykyisen hinnan viitsin vielä maksaa. Se menee
hyvin yksi yhteen muiden
palveluiden, kuten Spotifyn
ja muiden striimauspalveluiden kanssa, Luukkola
laskee.
HBO Nordicin graafinen
ilme on arvokkaan tyylikäs.
Jokainen yksittäinen sarja
on selkeästi esillä, mikä houkuttaa tutustumaan uusiin
sarjoihin. Luukkola sanoo,
että sarjoja on tullut katsottua varusmiepalveluksen ai-
Jos pitäisi valita HBO:n tai
Netflixin välillä, niin ottaisin HBO:n ehdottomasti.
tomampia pätkiä. Luukkola
toteaa sarjojen tason korvaavan leffojen puutteellisuutta.
– Jos pitäisi valita HBO:n
tai Netflixin välillä, niin ottaisin HBO:n ehdottomasti.
j
Netflix on kuitenkin leffojen
suhteen parempi valinta.
kana esimerkiksi iltavapailla ja lomabussissa omalta
tabletilta.
Kuva: Mats Nordin
K
aartinjääkäri Joonatan Anttonen
oli vaihto-oppilaana Bostonissa
lukuvuoden 2011-2012. Sielä
hän uppoutui ensikertaa
Netflixin pariin.
– Hieno kokemus, kun en
Kuva: Ville Bröijer
Kuva: Lauri Lehtinen
Netflix on yleisön suosikki
Viaplay tarjoaa jääkiekkoa
U
rheilun ja erityisesti jääkiekon
ystäville Viaplay
tarjoaa runsaasti
sisältöä. Tykkimies Joel Honkanen Rannikkoprikaatista
seuraa aktiivisesti jääkiekkosarja-NHL:ää. Honkanen
sanoo, että Viaplayn seurassa
kuluu aikaa keskimäärin viisi
tuntia viikossa. Hän katsoo
palvelua useimmiten puhelimen näytöltä.
– Plussana on, että Viaplaysta näkyy urheilua, toisin
kuin Netflixistä. Jos ei muita
urheilukanavia ole kotiin
noksia, mikä vähän ärsyttää.
Lähes kaikissa näissä palveluissahan taitaa olla valitettavasti sama homma, Honkanen toteaa.
Viaplay tarjoaa katsojalle
ensimmäisen kuukauden ilmaiseksi. Tämän jälkeen tilausta jatkaessa maksu leffoista ja sarjoista on 8,95 euroa
kuukaudessa. Jos pakettiin
haluaa lisätä laajan urheilutarjonnan, on katsojan maksettava yhteensä 24, 95 euroa
kuukaudessa.
Viaplayn urheilupakettiin
kuuluu muun muassa NHL,
Jos ei muita urheilukanavia
ole, niin Viaplay toimii hyvin.
hommannut, niin Viaplay toimii hyvin, Honkanen sanoo.
– Katson öisin pelattavaa
NHL:ää yleensä viikonloppuisin kotona, mutta jos on
päivystysvuoro, niin tulee sitä
silloin myös vilkuiltua.
Honkanen ei ole löytänyt
Viaplaysta lukuisia huippusarjoja tai elokuvia, mutta
Neflix täydentää näiltä osin
suoratoistopalvelukokemuksen.
Honkasen vanhemmat
maksavat tällä hetkellä 24,95
euron kuukausimaksun Viaplayn kokonaistarjonnasta.
Varusmies sanoo, että hän
olisi valmis maksamaan palvelusta enintään 10 euroa
kuukaudessa.
–Tekniset jutut pelaavat
y
muuten hyvin,
mutta NHL:ää
katsellessa tulee usein mai-
KHL ja Jokerit, NFL, golfin
PGA, jalkapallon FA-cupin,
Espanjan ja Italian sarjojen
pelejä. Normaaliin tarjontaan
kuuluu paljon sarjoja ja leffoja, mutta ne jäävät määrässä
ja laadussa toiseksi Netflixille. Viaplay tarjoaa kilpailijoitaan enemmän suosittuja
lastenohjelmia.
Viaplayn katselu on helppoa. Ohjelmia voi katsoa puhelimelta, tabletilta, SmartTV:stä, pelikonsolilta ja tietokoneelta. Kesken jäänyttä
ohjelmaa voi jatkaa samasta
kohdasta eri laitteilta, missä
vain. Osan Viaplayn ohjemista voi myös ladata mobiilisovelluksissa käyttöön
ilman nettiyhteyttä, jolloin
leffan katselu mahdollistuu
esimerkiksi lentokoneessa.
TOIMITUKSEN ARVIO
TOIMITUKSEN ARVIO
TOIMITUKSEN ARVIO
”Laajin elokuva- ja sarjatarjonta, mutta uutuudet
loistavat poissaolollaan. Kuitenkin parasta mitä
on tarjolla. ”
alkaen 7,99€/kk
”Laatutakuu HBO:n sarjojen ystäville.
Muut älköön vaivautuko. ”
”Määrä ei korvaa laatua. Tarjonta kehittyy
jatkuvasti ja jokaiselle löytyy jotain.”
9,95€/kk
alkaen 8,95/kk
16
takakansi
ruotuväki 6/2015
potretti
Jokaisen sotilaan äiti
Rasmus Arikka
Yli 90-vuotisen historiansa aika-
Kuva: Karoliina Hoffmann
Ajan hermoilla
Kuva: Ville Bröijer
Ovi avautuu varovasti ja kynnyksen takana hymyilee vihreään
univormuun sonnustautunut nainen. Hän ei ole sotilas, mutta on
jokaiselle sotilaalle tuttu – ainakin välillisesti.
Satu Mustalahti on Sotilaskotiliiton puheenjohtaja jo yhdeksättä vuotta. Hänellä on suora ryhti
ja lempeät, äidilliset kasvot. Jopa
kädenpuristus on äidillinen.
Mustalahti kertoo päätyneensä sotilaskotitoimintaan äitinsä
pakottamana jo teini-iässä. Vaikka alku ei ollut omaehtoinen, vapaaehtoistyö vei lopulta nuoren
naisen sydämen. Nyt aikaa vihreänä sisarena on vierähtänyt yli
30 vuotta.
– En itse koskaan ajatellut ryhtyä sotilaskotitoimintaan, mutta
äitini oli mukana toiminnassa.
Kun äiti ei itse ehtinyt sotkuun
päivystysvuoroilleen, hän lähetti
minut. Siitä se lähti, Mustalahti
kertoo.
Järjestötyö on maistunut, ja
Mustalahti onkin Sotilaskotiliitossa poikkeuksellisen pitkäaikainen puheenjohtaja. Yksi kausi
kestää kolme vuotta, mutta Mustalahti istuu nyt jo kolmatta kautta. Yhdeksän vuoden jälkeen on
pidettävä vähintään vuoden tauko puheenjohtajuudesta.
Sotilaskotiliitto on vuonna
1921 perustettu sotilaskotiyhdistysten kattojärjestö. Sen tehtävänä on tukea ja ohjata sotilaskotiyhditysten toimintaa sen arvojen
mukaisesti. Nämä arvot ovat vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys, iloisuus, luottamus, palvelualttius ja
itsensä kehittäminen. Mustalahden mielestä vapaaehtoisuus on
arvoista tärkein.
– Juuri vapaaehtoisuus erottaa
meidät muista järjestöistä ja tahoista. Armeijoilla on kanttiinitoimintaa kaikkialla maailmassa,
mutta Suomi on ainoa paikka, jossa se hoidetaan vapaaehtoisvoimin
yhdessä puolustusvoimien kanssa.
Pitkään Sotilaskotiliiton hallituksessa ollut Satu Mustalahti sanoo näkevänsä nykyään vain harvoin varusmiehiä. Hän kuitenkin menee mukaan metsäharjoituksiin ja osallistuu perussotilaskotityöhön aina kun se on mahdollista. Mustalahden mukaan sotilaskotityö on leireillä vielä tärkeämpää kuin kasarmeilla.
na Sotilaskotiliiton toiminta on
muuttunut Mustalahden mukaan
vain vähän, mutta paikallistasolla
toimintaan on vaikuttanut esimerkiksi joukko-osastojen lakkauttaminen. On kuitenkin muistettava, että sotilaskotitoimintaan
kuuluu muutakin kuin varuskuntien sotilaskodit.
– Sotilaskotitoiminnalla vaikutetaan maanpuolustushenkeen ja
tehdään yhteistyötä muiden
maanpuolustusjärjestöjen kanssa.
Jos joudumme poikkeusoloihin,
tarvitsemme kaikki ihmiset, joita
meillä on, Mustalahti sanoo.
Mustalahti mainitsee, että asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Sotilaskodit yrittävät pysyä muutoksen tahdissa.
– Kun aloitin sotilaskotityön oli
tosi tärkeää, että siellä oli riittävästi yleisöpuhelimia. Seuraavaksi oli tärkeää puhelinkorttien
myynti, Mustalahti hymyilee.
Tänä päivänä Sotilaskotiliitto
on mukana Yhteys kotiin -kampanjassa ja tukee puolustusvoimien hanketta saada langattomat
yhteydet kaikkien käyttöön.
Motivaatiota varusmiehistä
Sotilaskotijärjestö on Suomen
vanhin vapaaehtoisuuteen perustuva maanpuolustusjärjestö, ja
noin 6 000 vihreää sisarta tekee
työtä varusmiesten hyväksi. Mustalahtikin käytti viime vuonna
1 104 tuntia vapaaehtoiseen sotilaskotityöhön, oman päivätyönsä
ohella. Mutta mikä motivoi näitä
tuhansia naisia vapaaehtoiseen
työhön?
– Asiakkaalta saatu suora palaute, Mustalahti vastaa jämäkästi
”On kuitenkin
muistettava, että
sotilaskotitoimintaan
kuuluu muutakin
kuin varuskuntien
sotilaskodit.”
– Tietysti kun lähtee tähän hommaan täytyy olla isänmaallinen ja
haluta tukea maanpuolustusta. Eihän tänne kukaan lähde, jos ne asiat eivät ole tärkeitä, hän jatkaa.
Mustalahti sanoo myös, että on
hienoa huomata varusmiesten pitävän tehtyä työtä tärkeänä.
Vaikka sotilaskotityö on vapaaehtoista, palkatonta se ei ole.
– Palkka on juuri se, että työlle
on tarvetta ja se on jollekin tärkeää tiskin toisella puolella, Mustalahti sanoo.
Vaikka iso osa Mustalahden
ajasta kuluukin sotilaskodin vihreissä, hän toimii päätoimisesti
elintarvikeasiantuntijana Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä. Hän kiittelee joustavaa työnantajaansa, joka mahdollistaa aktiivisen harrastustoiminnan jatkamisen.
Sotilaskotitoiminnan lisäksi
Mustalahdelta löytyy muitakin
harrastuksia: hän lenkkeilee koiransa kanssa ja moottoripyöräi-
poiminta
lee. Kesäisin hän kiitää asvalttiteitä pitkin yksin, eikä esimerkiksi aviomiehensä tai tyttärensä
kanssa.
– Moottoripyöräily ei ole perheen harrastus, vaan se on sitä
omaa aikaani, Mustalahti selventää.
Satu Mustalahti
• Ikä:
51 vuotta
• Asuinpaikka:
Janakkala
• Ammatti:
Elintarvikeasiantuntija
• Koulutus:
Ylioppilas, kemian laborantti
• ”Siitä on lähdettävä, missä ollaan.”
kalenteri
24.3.2015
Kaartin soittokunta Temppeliaukion kirkossa
Joonas Immonen
Kuva: puolustusvoimat
Temppeliaukion kirkossa järjestetään Kaartin soittokunnan konsertti tiistaina 24. maaliskuuta kello
19.00 alkaen. Konsertti on osa neliosaista Töölö-sarjaa.
Konsertissa soitetaan 1900- ja
2000-luvun puhallinmusiikkia. Pääkapellimestarina toimii Teemu
Honkanen, mutta mukana on myös
vierailevia kapellimestareita sekä
solisteja. Konsertissa kuullaan
muun muassa Uuno Klamin Merikuvia ja Roger Boutryn Divertimento.
Vuonna 1819 perustettu Kaartin
soittokunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri. Soittokunnan tiedottaja ylikersantti Markus Virtala kertoo, et-
Kaartin soittokunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri.
tä orkesteri panostaa erityisesti
konserttien laatuun sekä monipuolisuuteen. Keikkakalenterissa onkin lukuisia erilaisia konsertteja aina viihdekonserteista perinteisempiin klassisen musiikin konsertteihin. Konserttien sisältöön kuuluu
vanhojen klassikoiden lisäksi uuden musiikin esittelyä.
– Kaartin soittokunta esittää länsimaista taidemusiikkia täysillä ja
suurella pieteetillä, kertoo ylikersantti Virtala.
Konserttiin on ilmainen sisäänpääsy.
Konsertti
Kaartin soittokunta esiintyy
Temppeliaukion kirkossa Helsingissä tiistaina 24.3. kello 19.00 alkaen.
> www.puolustusvoimat.fi
Jukka Perko ja Lapin
sotilassoittokunta
Rovaniemellä
Saksofonisti Jukka Perko esiintyy
Lapin sotilassoittokunnan kanssa
Rovaniemen kirkossa tiistaina 24.
maaliskuuta. Konsertissa esitetään Vellu Halkosalmen Lauluja
SIelusta -sävellys. Teoksen orkestraation on tehnyt kapellimestari
Jaakko Nurila. Vapaa pääsy,
ohjelmamaksu 10 €.
> www.puolustusvoimat.fi
Kynttiläkonsertit
Heinolassa, Lammilla
ja Tampereella
Varusmiessoittokunnan kamariorkesteri esittää kynttiläkonsertteja eri puolilla Suomea.
Kynttiläkonsertti alkaen kello 18
Heinolan kirkossa 24. maaliskuuta, Lammin kirkossa 25. maalis-
kuuta ja Tampereen vanhassa kirkossa 26. maaliskuuta.
> www.puolustusvoimat.fi
Suojelun erikoistehtävähaku on käynnissä
Porin prikaati kouluttaa vuonna
2016 suojelun erikoisosaston
osana Suomen kansainvälistä
valmiusjoukkotuotantoa.
Koulutukseen sisältyy peruskoulutuksen lisäksi sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin valmentava
kansainvälinen jakso. Tulevaan
koulutusjoukkoon haetaan luonnontieteellisen alan opiskelijoita
tai alan ammattilaisia. Varusmiespalvelus suojelun erikoisosastossa kestää 347 päivää.
Hakuaika vuoden 2016 tammikuussa alkavaan koulutukseen
loppuu 31. toukokuuta 2015.
> www.puolustusvoimat.fi