Rauhanturvaajille veteraanistatus Varus- Hämeenmaa

Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj
Rauhanturvaajille veteraanistatus
Uudistus on osa laajempaa kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa
uutiset, sivu 4
puolustusvoimien uutislehti
53. vuosikerta n:o 8 (1163) 23.4.2015 verkossa > www.ruotuvaki.fi
Kuva: puolustusvoimat
Reserviläinen,
huomio!
Puolustusvoimat postittaa toukokuussa 900 000 kirjettä reserviläisille. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltonen kertoo,
että kirjeellä pyritään parantamaan vuorovaikutusta reservin kanssa.
– Meillä on nyt uudet joukot ja uudet tehtävät,
joista on saatava tieto reserviläisille. Tarvitsemme
myös tietoa reservissä saadusta lisäosaamisesta tai
mahdollisista rajoitteista, Peltonen kommentoi.
uutiset, sivu 3
Hämeenmaa Alueelliset
lähtee toukokuussa
koulutuspurjehdukselle
maanpuolustuskurssit
keräävät avainhenkilöt
Varus-
uutiset, sivu 4
kentällä, sivu 10
vapaalla, sivu 15
miehet lukittujen
ovien takana
2
ruotuväki 8/2015
pääkirjoitus
nurkka
23.4.2015
Molemminpuoliset velvollisuudet
Suomalainen mies on asevelvollinen täytettyään 18 vuotta aina sen vuoden loppuun, jolloin täyttää 60 vuotta. Yksi lyhyt osa asevelvollisuutta on varusmiespalveluksen suorittaminen, jonka aikana nuori mies tai vapaaehtoinen nainen antaa enimmillään vajaan vuoden elämästään puolustusvoimille.
Velvollisuus ei kuitenkaan pääty reservin
auringon noustua – silloin se vasta alkaa. Reserviläisenä olo tarkoittaa äärimmillään sitä,
että kriisin iskiessä velvoitetaan saapumaan
palvelukseen ja täyttämään oma tehtävä. Pahimmassa tapauksessa tämän velvollisuuden
täyttäminen
vaatii
antamaan
henkensä
isänmaan
puolesta.
Jos tämä on reserviläisen velvollisuus isänmaata ja puolustusvoimia kohtaan, niin mikä
on puolustusvoimien velvollisuus reserviläistä kohtaan?
Mikä on puolustusvoimien velvollisuus
reserviläistä
kohtaan?”
* * *
* * *
Reservin vänrikki Ville Simola kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla (12.4.) olevansa pettynyt ja samalla epätietoinen, koska
ei ole saanut ”tornipostia” kymmenen reservivuotensa aikana. Moni jakaa Simolan tunteet.
On paljon mahdollista, että kotiuduttuaan
varusmiespalveluksesta reserviläinen ei enää
koskaan kuule sanaakaan puolustusvoimista.
Jollekulle tämä voi olla helpotus, mutta useita
se harmittaa: ei tule kutsua kertausharjoituksiin, ei edes kiitosta asevelvollisuuden vuosista, kun 60 vuotta viimein tulee täyteen.
Tästä syystä puolustusvoimien ilmoitus lähettää 900 000:lle reserviläiselle henkilökohtainen kirje on hyvä uutinen nimenomaan sen
vastaanottajien kannalta. Kirjeen lähettäminen on puolustusvoimien kädenojennus reserviään kohtaan: sinulla on oikeus tietää oma
tehtäväsi sodassa, ja sinulla on mahdollisuus
vaikuttaa siihen tehtävään. Muun muassa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuminen ja siviilielämässä hankittu osaaminen
vaikuttavat tehtävään.
Vänrikki Simola pitää puolustusvoimien
kirjekampanjaa hyvänä asiana, mutta toivoo
vuorovaikutuksen jatkuvan tulevaisuudessakin. Hän ehdottaa digitaalisuuden hyödyntämistä: verkkopalvelun kautta reserviläinen
voisi esimerkiksi seurata omia kertausharjoitusvuorokausiaan ja kerätä palveluun tietoa
omista liikuntasuorituksista ja hankitusta
osaamisesta.
Tällaisen palvelun avulla myös puolustusvoimilla olisi käytössään ajantasainen tieto reserviläisestä.
Sähköinen asiointi ei ole enää mikään tulevaisuuden trendi, se on arkipäivää myös viranomaistoiminnassa. Muun muassa poliisin,
veroviraston ja Kelan kanssa voi asioida sähköisesti. Reserviläisille suunnatusta sähköisestä asioinnista on puolustusvoimissa kyllä
keskusteltu ja hankkeita viritelty – konkreettiset toimenpiteet ja tulokset vain puuttuvat.
Reserviläiskirje on lähtöaskel vuorovaikutukseen reserviläisten kanssa. Tästä vuorovaikutuksesta on tultava jatkuvaa, aitoa ja ennen
kaikkea nykyaikaista.
tornitouhua
> [email protected]
Jemen taas
otsikoissa
Yhdysvaltojen terrorismin vastaisen taistelun ja alueella toimivan
Arabian niemimaan al-Qaidan
(AQAP) vuoksi Jemen on pysynyt
tasaisesti otsikoissa. Arabian niemimaan eteläkärjessä sijaitseva
maa on kuitenkin taas kuluvan kevään aikana noussut sekä tutkijoiden että median erityisen mielenkiinnon kohteeksi. Maan ajautuminen kaaoksen tilaan, presidentin
maastapako sekä huthi-kapinallisten voitokas eteneminen ja naapurimaa Saudi-Arabian sotilaalliset
vastatoimet lienevät kuitenkin vain
ilmentymiä suuremmista alueellisista haasteista.
***
Lähi-idän tapahtumia ja politiikkaa värittää jatkuva valtioiden ja
hallitsijoiden välinen kilpailu vaikutusvallasta sekä alueellisesta johtajuudesta. Tämä on näkynyt niin
Egyptin vallanvaihdosten tukemisessa, kannanotoissa Syyrian sisällissotaan ja sen eri osapuoliin, kuin
myös suhtautumisessa Irakin viimeaikaisiin tapahtumiin Islamilaisen valtion nousu mukaan lukien.
Viimeisten viikkojen aikana tämä
on näkynyt yhä vahvemmin myös
Jemenissä.
Huthi-kapinallisten edetessä
Saudi-Arabia koki tilanteessa olevan kyseessä jotain muutakin kuin
naapurimaansa ajautumisen syvemmälle epävakauden tilaan. Iranin tukemiksi ja sen vaikutusvallan
konkreettiseksi ilmentymäksi miellettyjen huthien valtaan pääseminen vahvistaisi Iranin jalansijaa alueella. Tämä vastakkainasettelu on
aiemminkin johtanut sunni- ja
shiia-muslimien välisen sektarianismin nousuun Lähi-idässä, esimerkkinä tästä Irak viimeaikaisine tapahtumineen.
Saudi-Arabian kokoaman kymmenen maan koalition jatkaessa
sotilaallisia iskujaan Jemenin puolelle, huolimatta YK:n lopettamiskehotuksista ja Iranin varoituksista mahdollisista seuraamuksista,
nousi vanha idea arabimaiden yhteisistä joukoista jälleen esille. Aiheesta oli keskusteltu viimeeksi
vuoden 2014 syksyllä etsittäessä
keinoja Islamilaisen valtion kukistamiseksi Irakin ja Syyrian alueella.
1960-luvulta alkunsa saaneen idean ja vuosikymmeniä kestäneen
keskustelun jälkeen vasta pelko
iranilaisvaikutuksen alaisesta vahvasta toimijasta Arabian niemimaalla sai aikaan päätöksiä joukkojen rakentamisen suhteen.
***
Kansainvälisen turvallisuuden
näkökulmasta Jemenin konfliktin
taltuttamisessa on suurilta osin kyse siitä, että estetään alueen käyttäminen terrorismin kasvualustana ja
tukikohtana sekä meriliikenteen
vaarantuminen Adeninlahdella.
Paikallisella tasolla on kyse pitkään
jatkuneen epävakauden kierteen
katkaisemisesta. Mutta Jemenin tilanne näyttäytyy nyt yhä enemmän
myös kamppailuna vaikutusvallasta sekä alueellisesta johtajuudesta.
Arabimaat Saudi-Arabian ja Egyptin johtamina pyrkivät rajoittamaan Iranin vaikutusvallan sen nykyisiin liittolaisiin. Tällä vastakkainasettelulla on luonnollisesti
vaikutuksensa myös alueen muiden ajankohtaisten konfliktien ratkaisemiseen.
Olli Teirilä
Kapteeni, strategian opettaja
Sotataidon laitos
Maanpuolustuskorkeakoulu
kysymys
Edellisessä lehdessä kysyimme:
Palauduitko viime viikonloppuna työ- ja palvelusviikkoa
varten?
sosiaalisesta mediasta
07.04. @LauriHamalaine
”Kun katsoo auringonlaskua
tuntee kun aamut käy vähiin.”
– Varusmies Lauri Hämäläinen tuntee jo reservin auringon
lämmön.
10.04. @EeroJortikka
”Enpä uskonut että upseerikokelaanakin päivystetään. Mutta
tulipahan sekin koitettua.”
– Upseerikokelas Eero Jortikka joutui yllättävän tehtävän eteen.
36%
10.04. @OlliRiihitupa
”Odotan mielenkiinnolla ensi
kuun kirjettä. Mikähän ihme
moottorialiupseerin sodanaikainen tehtävä vois olla?”
– Akaalainen Olli Riihitupa
pohtii puolustusvoimien toukokuussa lähettämän kirjeen sisältöä.
14.04. @MattiLinnanahde
”Turvallisuuspolitiikka on kuin
löylynheittoa. Se on parasta niiden kanssa, jotka eivät heitä jatkuvasti koko ämpärillistä kiukaalle.”
– Emeritustoimittaja Matti Linnanahde vertaa turvallisuuspolitiikkaa saunomiseen.
Ei
Kyllä
64%
Seuraava kysymys:
Järjestetäänkö kertausharjoituksia riittävästi?
Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen
www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi
Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected]
KUSTANTAJA:
Puolustusvoimat
Seuraava numero ilmestyy
7.5.2015
PÄÄTOIMITTAJA
Mikko Ilkko
Puh. 0299 500 715
Fax. 0299 500 709
[email protected]
VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ
Helena Immonen
Puh. 0299 500 717
Fax. 0299 500 709
[email protected]
LEVIKKISIHTEERI
Kaartinjääkäri Joonas Immonen
Puh. 0299 500 718
[email protected]
TOIMITTAJAT
Alikersantti Aappo Jutila
Puh. 0299 500 704
Alikersantti Mika Niskanen
Puh. 0299 500 714
Kaartinjääkäri Joonas Koivisto
Puh. 0299 500 616
Kaartinjääkäri Kalle Toivonen
Puh. 0299 500 705
Kaartinjääkäri Jussi Vainikka
Puh. 0299 500 617
[email protected]
GRAAFIKKO
Kaartinjääkäri Sofia Korhonen
[email protected]
TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT:
Puh. 0299 500 718
ISSN 0557-4897 (painettu)
ISSN 1458-8005 (verkkolehti)
UUTISPÄÄLLIKKÖ
Juha Heikkinen
Puh. 0299 500 716
Fax. 0299 500 709
[email protected]
VALOKUVAAJAT
Upseerikokelas Tommi Selander
Kaartinjääkäri Ville Bröijer
Puh. 0299 500 735
[email protected]
arkisin kello 8.00–16.15
[email protected]
Pirkanmaan Lehtipaino Oy
Tampere 2015
Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800
internet-osoite: > www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki
3
uutiset
ruotuväki 8/2015
Reserviläiskirjeellä viimeistellään uudet joukot
Kirjeiden lähettäminen on iso ponnistus, jolla testataan asevelvollisjärjestelmää.
Puolustusvoimien operaatiopäällikkö korostaa, että reservi voi ratkaista sodan.
Helena Immonen
Yhteiskunnan tuki turvattava
Reserviläiskirjeen tavoite on välittää reserviläisille tietoa heidän
tehtävästään ja vaikuttamismahdollisuuksista, kerätä puolustusvoimille tärkeää tietoa reserviläisistä ja testata asevelvollisjärjestelmää.
– Joukkojen uudelleensijoittamisessa on tehty merkittävää työtä puolustusvoimissa jo vuosien
ajan. Nyt kerättävän palautteen
perusteella voimme viimeistellä sijoitukset. Tämä on siis informatiivinen prosessi, jonka perusteella
tiedot vaihtavat omistajaa kahteen
suuntaan, Peltonen selventää.
Puolustusvoimat on Peltosen
mukaan yhä riippuvaisempi yhteiskunnan tuesta. Siksi on myös
tärkeää, että yhä useampi reserviläinen voi kriisitilanteessa jatkaa
Grafiikka: Sofia Korhonren
Toukokuussa lähtee aikamoinen
nippu kirjeitä matkaan, kun puolustusvoimat postittaa yhteensä
noin 900 000 kirjettä reserviläisille.
Tarve aktiivisempaan vuorovaikutukseen reservin kanssa tuotiin ilmi jo Siilasmaan raportissa vuonna 2010, mutta vasta puolustusvoimauudistuksen tuomat muutokset
tekivät siitä välttämättömän.
Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika
Peltonen kertoo, että sodanajan
joukkojen vahvuuden merkittävän
laskun tiedettiin aiheuttavan epätietoisuutta reserviläisten keskuudessa.
– Meillä on nyt uudet joukot ja
uudet tehtävät, joista on saatava
tieto reserviläisille. Tarvitsemme
myös tietoa reservissä saadusta lisäosaamisesta tai mahdollisista rajoitteista, Peltonen toteaa.
Reserviläiskirjeen valmistelu
aloitettiin syksyllä 2013 Peltosen
aloitteesta. Alustavien selvittelyjen
jälkeen Pääesikunnan päällikön
johtoryhmässä tehtiin päätös projektin jatkamisesta keväällä 2014.
Lopullisen päätöksen kirjeen lähettämisestä teki puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo
Lindberg tänä keväänä.
– Valmisteluvaiheessa varmistettiin, ettei päätöksen toimeenpanolle ole poliittisia esteitä, Peltonen kertoo.
Koulutettu joukko pyritään sijoittamaan sodanajan kokoonpanoon heti varusmiespalveluksen päätyttyä. Sijoitukset purkautuvat yleensä vanhenemisen myötä. Sodanajan sijoituksia tarkastetaan kuitenkin säännöllisesti, ja muun muassa reservissä hankittu osaaminen vaikuttaa sijoituksiin.
perusteita oman liikekannallepanojärjestelmämme kehittämiseen.
omassa yhteiskunnallisessa tehtävässään eli kuulua ryhmään VAP
– vapautettu palveluksesta yleisen
tai sotilaallisen edun vuoksi.
– Nykyisten kaltaisille kriiseille
on tyypillistä, että yhteiskunta jatkaa toimintaansa lähes normaalisti, mikä sitoo ihmisiä yhteiskunnallisiin tehtäviin. Heitä ei voida
siis käyttää sotilaallisiin tehtäviin.
Vapautettuja on tämän päivän kokoonpanossa vajaa sata tuhatta.
Kirjeiden lähettämisestä vastaavat maavoimien aluetoimistot, joiden tehtäviin asevelvollisten palveleminen ja reserviläisten asioiden hoitaminen kuuluu. Peltosen
mukaan kyseessä on ensimmäinen
ja suuri koetinkivi uusille aluetoimistoille.
– Nyt testataan aidosti kykyä
tällaiseen massamaiseen yhteydenpitoon. Lisäksi kirjeen lähettäminen tietojärjestelmätuettuna ja
yhteistyössä kumppaneiden, muun
muassa Postin kanssa, antaa myös
Reservi on tärkeä
Suomessa on reserviläisiä noin
900 000, joista 230 000 on sodanajan kokoonpanossa. Sodanajan
joukkoon sijoitetut eivät kuitenkaan ole mikään pysyvä ryhmä,
vaan sijoituksia tarkastetaan säännöllisesti.
Reserviläisen sijoittamisen perusteena on varusmiespalveluksessa ja kertausharjoituksissa saatu koulutus. Sen lisäksi reservissä
hankittu osaaminen, kuten siviiliammatti tai vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuminen, voi
vaikuttaa henkilön sijoitukseen.
– Yhä pienenevien sodanajan
joukkojen kokoonpanon tulee olla muodostettu niin, että reservin
osaaminen on varmuudella optimoitu, Peltonen sanoo.
Peltonen korostaa reservin mer-
kitystä puolustusvoimille. Hän vakuuttaa, että reservin käyttö on
suunniteltu tarkkaan, vaikka jokaisella taistelijalla ei jonain tiettynä hetkenä olisikaan nimettyä
tehtävää.
– Reservi on usein tekijä, jolla
kriisi tai sota ratkaistaan. Reservissä olo ilman sijoitustakin on tärkeä tehtävä, joka on puolustusvoimille arvokas asia.
Se, että ei juuri nyt ole sijoitettuna sodanajan kokoonpanoon ei siis
tarkoita sitä, ettei kutsua palvelukseen voisi tulla. Joustava valmiuden
säätely mahdollistaa, että voidaan
kutsua reservistä lisää henkilöitä
palvelukseen. Siksi on tärkeää, että
puolustusvoimilla on ajantasaiset
tiedot kaikista reserviläisistä, jotta
jokainen osataan tarpeen tullen sijoittaa oikeisiin tehtäviin.
– Reserviläinen voi pienellä
henkilökohtaisella panostuksella
vaikuttaa aidosti omaan sijoitukseensa, Peltonen sanoo.
Tavoite kehittää
Puolustusvoimissa on varauduttu
myös riskeihin, joita reserviläiskirjeeseen liittyy. Peltonen ottaa esille, että melkein miljoonan kirjeen
lähettämiseen mahtuu taatusti
mukaan myös virheitä.
– Kirje voi mennä henkilölle, joka on voinut esimerkiksi menettää
jalkansa onnettomuudessa tai peräti kuolla. Asia on valitettava,
mutta mahdollinen, Peltonen selittää ja jatkaa, että tällöin tiedot
henkilöstä on korjattava, ja siitä
juuri kirjeissä on kyse.
Tietoturvallisuudesta Peltonen
ei ole huolissaan, koska yksittäisten taistelijoiden yleisluontoinen
sijoitus ei ole mikään uusi tieto. Samat tiedot on tähän mennessä saanut käymällä aluetoimistossa.
Puolustusvoimat odottaa saavansa reserviläisiltä palautetta kirjeen myötä. Peltosen mukaan on
tärkeää, että palaute pystytään kä-
sittelemään ja jalostamaan käytäntöön esimerkiksi kertausharjoitusten kehittämiseksi.
– Tällä projektilla haluamme
osoittaa, että puolustusvoimat on
valmis kehittämään erilaisia toimintatapoja vuorovaikutuksen
parantamiseksi omaan reserviinsä,
Peltonen kertoo.
Peltonen odottaa touko- ja kesäkuun olevan ruuhkaisinta aikaa,
kun kirjeet on lähetetty ja yhteydenottoja reserviläisiltä tulee.
– Haluan jo kiittää omaa henkilökuntaa ja Postia tehdystä hyvästä valmistelutyöstä. Uskon asiaan,
vaikka varmasti tulee myös negatiivista palautetta. Hyödyt ovat
tässä isossa projektissa kuitenkin
suuremmat, Peltonen vakuuttaa.
– Luottamukseni suomalaiseen
puolustusjärjestelmään on vankkumaton. En epäile yhtään etteikö puolustusratkaisumme, vaikka
tänä päivänä vähän harvinainen,
olisi toimiva.
Kari Takanen nimitettiin
Pääesikunnan päälliköksi
Aappo Jutila
Kuva: puolustusvoimat
Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Kari Takanen (vasemmalla) nimitettiin
Pääesikunnan päälliköksi. Hän astuu virkaan ensi vuoden tammikuussa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti merivoimien komentajan, kontra-amiraali Kari Takasen Pääesikunnan päälliköksi Valtioneuvoston esityksen perusteella. Takanen aloittaa uudessa tehtävässään 1. tammikuuta 2016.
Nykyinen Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko väistyy tuolloin tehtävästään.
Takanen on työskennellyt merivoimien komentajana vuodesta
2013. Aiemmin hän on toiminut
myös puolustusvoimien suunnit-
telupäällikkönä, puolustusvoimien
valmiuspäällikkönä sekä muun
muassa Saaristomeren meripuolustusalueen komentajana ja puolustusvoimain komentajan adjutanttina.
Kari Takanen suoritti yleisesikuntaupseerin tutkinnon silloisessa Sotakorkeakoulussa vuonna
1991. Tämän lisäksi hän on suorittanut opintoja Yhdysvalloissa.
Takanen ei itse halunnut kommentoida nimitystä.
Pääesikunta on puolustusvoimain komentajan johtoesikunta,
joka johtaa ja valvoo valtion puo-
lustusvoimille säätämien tehtävien
suorittamista. Pääesikunta valmistelee myös eri puolustushaarojen
ja muiden sen alaisten laitosten
suorituskykyvaatimukset ja jakaa
resurssit näille.
Ylennys kenraalikunnassa
Tasavallan presidentin esittelyssä
nimitettiin myös nykyinen Pääesikunnan suunnitteluosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Kim
Mattsson kenraalin virkaan. Hän
aloittaa elokuussa Pääesikunnan
komentopäällikkönä.
– Aion ensitöikseni perehtyä
uuteen henkilöstöstrategiaan ja
alan toimeenpanna sen mukaisia
asioita, Mattsson toteaa Ruotuväelle.
– Ihmiset ovat tärkeä voimavara
muissakin kuin juhlapuheissa.
Mielenkiintoisinta yli 30 vuoden
urallani onkin ollut ihmisten johtaminen, hän tiivistää.
Mattsson on toiminut muun
muassa tasavallan presidentin
adjutanttina ja useissa tehtävissä
Pääesikunnassa sekä esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulussa.
4
lyhyesti
Valtiolle ehdotetaan
etuosto-oikeutta
Turvallisuuskomitea on tehnyt
selvityksen, jossa esitetään valtiolle etuosto-oikeutta tietyille
maa-alueille. Selvitys tehtiin ulkomaalaisten maanomistamisesta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
– Etuosto-oikeus rajattaisiin
koskemaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista ja niihin liittyvien ministeriöiden strategisten tehtävien varmistamista, Turvallisuuskomitean sihteeristössä toimiva hallitusneuvos Matti Piispanen sanoo.
Turvallisuuskomitea on päättänyt, että oikeusministeriö
ryhtyy selvityksen perusteella
jatkovalmisteluun.
MNi
Puolustusvoimat
siirtää sotilaskoulutusta verkkoon
Yhdysvaltalaiset
harjoituksessa
Suomessa
Yhdysvaltojen asevoimien henkilöstö on harjoitellut huhtikuussa yhdessä maavoimien kanssa.
Yhteistoimintaharjoitus alkoi 7.
huhtikuuta ja päättyy 26. huhtikuuta. Yhdysvaltojen sotilasosastossa on mukana noin 20
henkilöä. Maavoimilta harjoitukseen osallistuu palkattua henkilöstöä.
Utin jääkärirykmentin tiedottaja Pia Enroosin mukaan tavoitteena on edistää yhteistoimintakykyä ja -menetelmiä muiden maiden asevoimien kanssa.
– Joukot harjoittelevat muun
muassa taistelua rakennetulla
alueella, Enroos kertoo.
MNi
Tasavallan
presidentti vieraili
turvakurssilla
Rauhanturvaajille veteraanistatus
Kriisinhallintajoukoissa palvelleet saavat virallisen veteraanin statuksen.
Uudistus on osa laajempaa kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa vuosille 2015–2019.
Kalle Toivonen
Puolustusministeri on hyväksynyt
kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman tavoitteet vuosille
2015–2019. Ohjelman myötä suomalaiset rauhanturvaajat saavat
virallisen tunnustuksensa, veteraanin statuksen. Kriisinhallinta-etuliitteellä erotetaan nyt tunnustuksen saavat henkilöt Suomen sotaveteraaneista.
Suomen rauhanturvaajaliiton
puheenjohtajan, kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljusen mukaan valtion antamalla virallisella tunnustuksella ja arvonannolla on henkistä merkitystä henkilöille, jotka
ovat aikoinaan tehneet päätöksen
lähteä rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin vapaaehtoisesti isänmaata palvelemaan.
Veteraanistatus on kuitenkin
vain pieni osa kriisinhallinnan veteraaninohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on luoda kokonaisvaltaisesti kattava tukiverkosto rauhanturvaajille. Ohjelma mahdollistaa sen, että tukea on saatavilla
sekä omaisille että kriisinhallitsijoille niin kriisinhallintatehtävien
aikana kuin ennen ja jälkeen palveluksen.
Ohjelmassa on mukana poikkihallinnollisesti useita tahoja.
Rauhanturvaajaliiton ja puolustusvoimien lisäksi uudistuksen
merkittävinä toimijoina ovat ohjelman osana olevan uuden sotilastapaturmalain valmistellut sosiaali- ja terveysministeriö sekä
korvausasioista vastaava valtiokonttori.
Veteraaniohjelman tavoitteet
hyväksyi virallisesti puolustusministeri Carl Haglund.
– Tämän ohjelman tärkein tavoite on varmistaa avun saanti sitä
tarvitseville. Fyysistä ja psyykkistä
tukea ja hoitoa tarvitsevien on saatava sitä mahdollisimman nopeasti, ilman voimia vievää byrokratiaa
ja luukulta toiselle juoksuttamista,
Haglund sanoo.
Suomalaisia rauhanturvaajia Afganistanissa. Tällä hetkellä suomalaisia palvelee kriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa noin 500.
Veteraaniohjelma toteutuu
vaiheittain
– Veteraaniohjelman ensimmäisessä vaiheessa perustettiin Libanoniin sosiaalikuraattorin tehtävä
neuvomaan rauhanturvaajia käytännön asioissa. Hänellä on ollut
jo nyt hyvin paljon asiakkaita, mitä voi pitää merkkinä onnistumisesta, Paavo Kiljunen kertoo.
Veteraaniohjelman tavoitteet
täyttynevät vuosien 2015 ja 2019
välillä vaiheittain. Uudistettu kriisinhallinnan tapaturma- ja ammattitautilaki on suunniteltu pantavan täytäntöön vuoden 2016
alusta. Kriisinhallintaveteraani-
kortti jaetaan suunnitellusti vuonna 2016 kaikille rauhanturvatehtävissä palvelleille. Kriisinhallintaveteraanikortti merkitsee oikeutta
erikseen neuvoteltaviin etuuksiin
sekä ennen kaikkea tunnustusta
kriisinhallitsijoiden
tekemästä
työstä.
– Veteraaniksi tavataan nimittää henkilöä, jolla on huomattava määrä kokemusta joltain alalta. Kriisinhallintatehtävissä palvelleilla on Suomen puolustuksenkin kannalta arvokasta kokemusta ja osaamista, joka halutaan nyt kriisinhallintaveteraaninimikkeellä tunnustaa, Carl Haglund tiivistää.
Palvelusolosuhteet ovat
koventuneet vuosien aikana
Suezille lähetettiin vuonna 1956
ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat kriisinhallintatehtäviin.
Veteraaniohjelman toteutuminen
osuu siis hyvin yhteen suomalaisten kriisinhallintajoukkojen 60vuotisjuhlavuoden kanssa.
Vanhempi osastoupseeri, everstiluutnantti Mika Peltoniemi puolustusministeriöstä kertoo olosuhteiden hieman muuttuneen niiden 60
vuoden aikana, kun Suomi on ollut
mukana rauhanturvatoiminnassa.
– Koventuneiden palvelusolosuhteiden myötä kriisinhallintajou-
kot tarvitsevat tätä uudistusta ja
myös ansaitsevat tämän. Operaatiot
ovat koventuneet ja kokemukset
ovat erilaisia, Peltoniemi kertoo.
Suomi on viimeinen rauhanturvaoperaatioihin osallistunut Pohjoismaa, jossa koventuneet palvelusolosuhteet huomioidaan antamalla kriisinhallintahenkilöstölle
veteraanistatus.
– Suomi on jälkijunassa kansainvälisestä kehityksestä. Taustalla
saattaa olla keskustelua siitä, että
rinnastammeko me nyt kriisinhallintaveteraaneja sotiemme veteraaneihin. Sotaveteraanien arvostuksesta uudistus ei todellakaan ole
pois, Peltoniemi sanoo.
Hämeenmaa valittiin koulutuspurjehdukselle
Mika M. Niskanen
Merisotakoulun koulutuspurjehdus järjestetään tänä vuonna miinalaiva Hämeenmaalla. Kuuden viikon purjehdus käynnistyy 3. toukokuuta ja päättyy 15. kesäkuuta. Viimeksi koulutuspurjehdus järjestettiin Hämeenmaalla vuonna 2011.
Merisotakoulun merenkulun
pääopettaja, komentajakapteeni
Jarmo Heikkilä kertoo, että valintaan vaikutti Hämeenmaan suuri
koko ja soveltuvuus Atlantin olosuhteisiin. Hämeenmaa on sen sisaralus Uusimaan ohella merivoimien suurin laiva 77 metrin pituudellaan ja 11,5 metrin leveydellään.
– Laivan taistelujärjestelmä tukee myös erittäin hyvin kadettien
koulutusta purjehduksella, Heikkilä toteaa.
Viime keväänä purjehdus järjestettiin Uusimaalla. Tätä aikaisemmin vastuun jakoi miinalaiva Pohjanmaa, joka on kuitenkin nykyisin asetettu myyntiin ja poistuu
käytöstä tämän vuoden aikana.
Purjehduskoulutus suuntautuu
tänä vuonna Itämerelle, Pohjanmerelle, Atlantille ja Välimerelle.
Laiva pysähtyy huoltokäynneillä
Santa Cruzissa, Livornossa ja Gdyniassa. Purjehduksen lopuksi laiva
osallistuu kansainväliseen Baltops-harjoitukseen Itämerellä.
Purjehduksella on mukana 82.
ja 84. merikadettikurssin kadetit,
täydennyskoulutettavia aliupseereita, varusmiehiä, aluksen henkilöstö sekä Merisotakoulun opettajia. Laivalla on jatkuvasti noin sata henkeä, mutta määrä vaihtelee
kolmen etapin välillä.
– Kolmannen etapin alusta lähtien laiva on aivan täynnä, ainoastaan päällikön yläpunkka taitaa olla tyhjänä, Heikkilä sanoo.
Valtava merkitys oppimisen
kannalta
Heikkilän mukaan purjehdus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuu-
Kuva: Ville Bröijer
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
järjesti 16.–19. huhtikuuta lukiolaisille suunnatun turvakurssin,
jossa tutustuttiin viranomaisten
toimintaan sekä harjoiteltiin arjen kriisitilanteiden taitoja.
– Kysyntä näille kursseille tuli kouluista. Etenkin naispuoliset lukiolaiset, joita oli lähes 80
prosenttia kurssilaisista, halusivat saada tuntumaa varusmiespalvelun olosuhteisiin, MPK:n
toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen kertoo.
Oman tunnustuksensa kursseille antoi tasavallan presidentin Sauli Niinistön tutustumisvierailu, joka toi Laatikaisen mukaan lukiolaisten tekemiseen silminnähden lisää säpinää.
KTo
ruotuväki 8/2015
Kuva: puolustusvoimat
Puolustusvoimien uusi PVMoodle koulutusportaali on
otettu vaiheittain käyttöön osaksi sotilaskolutusta. Kaikki 15
vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset voivat käyttää PVMoodlea. Alustaa käyttää tällä hetkellä noin 17 000 ihmistä.
Pääesikunnan kolutusosaston projektiassistentti, kaartinjääkäri Esa-Pekka Pirhonen
näkee monipuolisuuden PVMoodlen vahvuutena.
– PVMoodle mahdollistaa
erilaisia oppimisympäristöjä.
Suunnitteilla on esimerkiksi
mahdollisuus tehdä tenttejä sotilaan käsikirjan pohjalta. JKo
uutiset
Komentajakapteeni Jarmo Heikkilä kertoo, että tulevina vuosina koulutuspurjehdus järjestetään joko Hämeenmaalla ja Uusimaalla. Vuoro vaihtuu joko vuosittain tai kahden vuoden välein.
den harjoitella todenmukaisissa
olosuhteissa. Koulutus on käynnissä vuorokauden jokaisena tuntina.
Vanhemman vuosikurssin kadetit keskittyvät purjehduksella
opettelemaan ase- ja johtamisjärjestelmää sekä kulkemista avomerellä. Nuoremmat kadetit puolestaan omaksuvat merenkulun alkeita ja merimiestaitoja.
Henkilökunnan koulutuksen
päämääränä on kehittää muun
muassa merenkulkutaitoja ja koulutustaidollisia valmiuksia. Varusmiesten ohjelmaan kuuluu koulutussuunnitelmien mukaiset asiat.
Purjehdukseen on valmistauduttu suunnittelemalla reitti ja
analysoimalla merialueet ja toimintaympäristö. Tämän lisäksi
omia tehtäviä on opiskeltu teoriassa.
– Odotan purjehdukselta hienoja elämyksiä ja kokemuksia. Tietysti opiskelijoiden kannalta odotan hyviä oppimistuloksia, Heikkilä toteaa.
5
uutiset
ruotuväki 8/2015
Valtanen: Neuvostoliitto
tarjosi kouluttajia Suomeen
tähtäimessä
Kuka päättää, miten
pinkka tehdään?
Mika M. Niskanen
Toisilla kasarmeilla pinkat taitellaan preussilaisen millintarkasti, toisilla se vain ohimennen
viikataan kaappiin roikkumaan.
Erot käytäntöjen välillä muuten
niin säännönmukaisessa ympäristössä herättävät kysymyksiä
varusmiesten keskuudessa.
Majuri Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta valaisee hivenen käytäntöjen taustoja.
Kuva: Ville Bröijer
Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Jaakko Valtanen
kertoo Neuvostoliiton tarjonneen
Kylmän sodan aikana tehtyjen sotamateriaalihankintojen yhteydessä Suomeen omia kouluttajiaan.
Valtanen korostaa, ettei tarjouksiin suostuttu, vaan Suomi lähetti aina omat sotamateriaalin tulevat käsittelijät koulutettavaksi
Neuvostoliittoon.
– Tälläkin tavalla torjuttiin Neuvostoliiton pyrkimykset vaikuttaa
puolustusvoimiin, Valtanen kertoo.
Vuosina 1983–90 puolustusvoimien komentajana toiminut Valtanen käsitteli aihetta Suomen sotahistorialliselle seuralle pitämässään esitelmässä "Yya-Suomi idän
ja lännen ristivedossa".
Yya-sopimus oli Kylmän sodan
aikainen Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus ystävyydestä,
yhteistoiminnasta ja keskinäisestä
avunannosta.
Puolueettomuuteen pyrkinyt
Suomi teki sotamateriaalihankintoja Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton lisäksi myös länsimaista. Valtanen kertoo, että kolmannes hankinnoista pyrittiin suuntaamaan kotimaahan, kolmannes
Neuvostoliittoon ja kolmannes
länsimaihin.
– Täten puolustusvoimat saivat
tarvitsemaansa materiaalia sekä
idästä että lännestä.
Kalle Toivonen
Kenraali Jaakko Valtasen mukaan Suomen ja Neuvostoliiton Yya-sopimusta kadehdittiin avoimesti osassa Varsovan liittoon kuuluneissa maissa. – He pitivät Suomen sopimusta omaa täydellistä liittosuhdettaan parempana, Valtanen toteaa.
Sopimus herätti ristiriitoja
Suomi ja Neuvostoliitto solmivat
Yya-sopimuksen 6. huhtikuuta
1948. Allekirjoittajina toimivat
Suomen pääministeri Mauno Pekkala ja Neuvostoliiton ulko- ja varapääministeri Vjatšeslav Molotov.
Sopimuksen olennaisin sisältö
oli Suomen sitoumuksessa torjua
alueensa kautta Neuvostoliittoon
suuntautuva hyökkäys mahdolli-
si molemmille osapuolille hyödyllisen vuorovaikutuksen, Valtanen
toteaa.
Valtasen mielestä sopimuksen
suurin ongelma oli, että Neuvostoliitto piti sitä liittosopimuksena,
mutta Suomi ei liittosopimusta halunnut.
– Sopimuksella oli hyvin pitkälle meneviä ulkopoliittisia vaikutuksia sekä itään että länteen, hän
toteaa.
sesti Neuvostoliiton avustamana.
Apu ei olisi kuitenkaan ollut automaattista vaan siitä olisi sovittu
erikseen.
Suomen itsemääräämisoikeuden ja kansainvälisen aseman
kannalta sopimus oli vaikea ja ristiriitoja herättävä. Siitä oli kuitenkin myös hyötyä.
– Sopimus rauhoitti sotien rikkomat suhteet naapuriimme ja
mahdollisti vuosikymmenien ajak-
Puolustusyhteistyö puhuttaa
Materiaalihankinnoista ei ole
keskusteltu
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Carl Haglund ja Peter
Hultqvist ovat yhtä mieltä maiden
välisen puolustusyhteistyön tärkeydestä. Ministerit jakoivat näkemyksiään puolustuspoliittisessa
ministerivuoropuhelussa maaliskuun lopulla Espoon Hanasaaressa.
– Tällä hetkellä suomalais-ruotsalaisesta yhteistyöstä on aihetta
keskustella enemmän kuin yleensä, Haglund sanoi viitaten tällä
hetkellä vallitsevaan maailmanpoliittiseen tilanteeseen.
Ruotsin puolustusministeri Peter
Hultqvist kertoi maansa arvostavan maiden välistä yhteistyötä. Kehityskohteista nousivat esiin muun
muassa informaationvaihdon ja
Maiden välisistä yhteisistä materiaalihankinnosta ei ole Haglundin
mukaan vielä juuri keskusteltu,
mutta Nordefcon puitteissa asiaa
voidaan kuitenkin pitää konkreettisena.
– Mahdollisella samankaltaisella materiaalilla olisi suuri merkitys,
Haglund totesi.
Sekä Haglund että Hultqvist
korostavat, että suomalais-ruotsalaisen puolustusyhteistyön kanssa
ollaan vakavissaan. Aiemmin tänä vuonna julkaistu raportti yhteistyön syventämisestä keskittyy
rauhan ajan toimintaan, mutta
ministerit eivät poissulje myöskään mahdollista kriisiajan yhteistyötä.
Kuva: puolustusministeriö/Tiina Takala
Jussi Vainikka
Puolustusministerit korostavat, että Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön kanssa ollaan tosissaan.
koulutusyhteistyön lisääminen.
– Välillämme on pitkä yhteistyö
kansainvälisissä operaatioissa, ja
tavoitteena on kehittää koulutusja
harjoitusyhteistyötämme,
Hultqvist kertoi.
EU:n on vaikea vastata ukrainalaisten toiveisiin
Joonas Koivisto
Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa järjesti seminaarin Euroopan
unionin strategiasta ja toiminnasta Ukrainan kriisissä. Esiin nousseita teemoja olivat asevoimien tuen puute EU:lta ja ukrainalaisten
kokemukset konfliktista.
Seminaarissa puhuneen ukrainalaisen professori Oleksiy Haran
in mielestä otti EU on toiminut lii-
an rauhallisesti kriisissä. Hänen
mukaansa EU:n olisi tuettava Ukrainan asevoimia.
Haranin mukaan Ukrainan
asevoimat tarvitsisi esimerkiksi
parempaa huolto- ja viestikalustoa puolustuskyvyn turvaamiseksi. Asevoimia ei ole tarkoitus vahvistaa hyökkäystä varten, vaan
Ukrainan parempi puolustuskyky
ehkäisisi uusien aluekiistojen syntyä.
Aseellinen avustus EU:lta ei ole
mahdollista
Seminaarissa puhunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija,
dosentti Kirsti Raik joutui tyrmäämään ukrainalaisten vaatimukset suorasta aseellisesta avusta, sillä hänen mukaansa se ei ole
EU:lta mahdollista.
– En näe mahdollisuutta, että
EU-maiden kesken syntyisi konf-
liktin laajentumisen pelossa poliittista yhteisymmärrystä aseellisen avun viennistä Ukrainalle. Toisaalta, jos kriisi eskaloituu uudelleen ja taistelut jatkuvat, syntyy
etenkin Yhdysvalloille paineet
viedä sotilaallista apua Ukrainalle.
Jotkin yksittäiset Euroopan maat
saattavat viedä aseapua, mutta
EU:ssa tai Natossa tuskin syntyy
poliittista tahtoa toimia kokonaisuutena.
Kuka päättää varuskuntien pienistä käytännöistä, kuten pinkan
teosta tai kaapin oikeasta järjestyksestä?
– Yleisestä palvelusohjesäännöstä tulevat ohjeet, joiden perusteella joukko-osastoissa komentaja koordinoi ohjeistukset
yhdenmukaisiksi. Lopulta edellä mainittujen perusteiden pohjalta yksikön päällikkö päättää,
miten hänen yksikössään toimitaan. Päällikkö kirjoittaa toimintaohjeet yksikön palvelusohjeeseen. Kaikki asiat tehdään
yksikössä palvelusohjeen asettamien rajojen sisällä.
Entä jos kaikesta huolimatta
esimerkiksi pinkkakäytännöissä
esiintyy eriäväisyyksiä?
– Jos yksikön sisällä tai joukko-osaston yksiköiden välillä
käytännöissä on eroja, niin esimerkiksi yksikön VMTK-edustaja voi ottaa asian esille päällikön kanssa ja päällikkö linjaa
asian. Periaatteessa ei pitäisi olla eroja. Jos keskustelu päällikön kanssa ei tuota tulosta ja
asia alkaa varusmiehen mieltä
hiertämään, niin asian voi ottaa
esille myös varusmiestoimikunnassa, josta asia lähtee kokouspöytäkirjana joukko-osaston
komentajalle.
– Päiväpalvelusohje vaihtelee
usein koulutuskausien mukaan.
P-kaudella varuskunnan toimintamalleja ja käytäntöjä opetettaessa asiat tehdään usein perusteellisemmin kuin jatkossa
E- ja J-kaudella.
uutisia muualta
Iso-Britanniassa
käynnissä suuret
sotaharjoitukset
Iso-Britannialainen sanomalehti Express uutisoi 11. huhtikuuta mittavasta sotaharjoituksesta, joka järjestetään Skotlannin edustalla
11.–24. huhtikuuta. Harjoituksen nimi on Joint Warrior ja siihen osallistuu Britannian lisäksi Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Turkki. Mukana on noin 50 alusta ja sukellusvenettä, 70 lentokonetta ja noin 13 000
sotilasta. Harjoitus on yksi Naton kahdestasadasta vuosittaisesta harjoituksesta. Kyseinen harjoitus järjestetään kahdesti vuodessa, mutta
sen koko vaihtelee turvallisuuspoliittisen tilanteen mukaan.
Sotaharjoituksen suuruus johtuu Britannian puolustusministeri
Michael Fallonin mukaan kiristyneestä maailmanpoliittisesta tilanteesta.
Express 11.4.
Ruotsalaispoliitikot
kannattavat
sotilaallista tukea Suomelle kriisitilanteessa
Uutistoimisto Lännen Media kertoo Ruotsin poliitikkojen kannattavan Suomen sotilaallista tukemista mahdollisessa kriisitilanteessa.
Ruotsalaisille poliitikoille järjestetyssä kyselyssä 70 prosenttia oli sitä mieltä, että Ruotsin on annettava Suomelle poliittista, sekä sotilaallista tukea siinä tapauksessa, jos Suomi joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Kyselyyn vastasi 52 kansanedustajaa ruotsin eri
puolueista ja viisi europarlamentaarikkoa.
Myös Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja
Allan Widman on ilmaissut kantansa asiaan. Hän kertoi Lännen Medialle antamassaan haastattelussa, että Ruotsin valtio antaisi Suomelle sotatilanteessa aseapua. Widmanin mukaan Ruotsissa on solidaarisuuslauseke, joka velvoittaa avunantoon ja Ruotsin puolustusvoimat
on saanut jo edellisen hallituksen aikana tehtävän selvittää, millä tavoin apua voitaisiin sotatilanteessa antaa.
Lännen Media 14.4.
Itä-Ukrainassa neuvotellaan
raskaiden aseiden
poisviennistä
MTV3 uutisoi verkkosivuillaan Ranskan, Saksan, Venäjän ja Ukrainan
välisestä kokouksesta, jonka päämääränä oli saada raskaat aseet vedettyä pois Itä-Ukrainan taistelualueilta. 14.–15. huhtikuuta pidetyssä
kokouksessa pyrittiin pohtimaan keinoja, joilla Itä-Ukrainan tulitauosta saataisiin pitävä. Kokouksessa sovittiin muun muassa pois vedettevien asetyyppien listan laajentamisesta. Tarkoitus olisi saada myös
panssarivaunut pois Itä-Ukrainan taistelualueilta.
Tulitauko on rakoillut Itä-Ukrainassa ja Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestön tarkkailijat ovat raportoineet useista tulitaukorikkomuksista.
MTV3 14.4.
Toimittanut Joonas Immonen
6
lyhyesti
Japanin itsepuolustusjoukoilla
on älypuhelinpeli
Japanin valtion itsepuolustusjoukot on lanseerannut söpöjä
hahmoja sisältävän älypuhelinpelin, jonka avulla se pyrkii
puhdistamaan imagoaan ja kasvattamaan vetovoimaansa uusien sotilaiden värväyksessä. Viime vuonna palvelukseen hakeneiden määrä laski Japanissa 10
prosenttia edellisvuodesta.
Pelissä univormupukuiset
sarjakuvahahmot puolustuvat
kotia, sekä väistelevät erilaisia
liikkuvia esineitä.
Esimerkiksi Kiinalla on rekrytointipeli, jossa pelaaja saa
taistella vihollista vastaan saarilla, joiden omistuksesta Kiina
ja Japani tosielämässäkin kiistelevät. (STT 25.3.)
AJu
Kuuba ei ole enää
uhka Yhdysvalloille
Japani pohtii asevoimien perustamista
Liberaalidemokraattinen puolue on säännöllisesti nostanut esiin omien asevoimien perustamisen.
Japanin turvallisuudesta vastaavat tällä hetkellä kansalliset itsepuolustusjoukot.
Jukka Isomaa
Japani pohtii jälleen kansallisten
asevoimien perustamista. Keskustelu aiheesta nousi pinnalle helmikuun alussa sattuneiden japanilaispanttivankien murhien vuoksi.
Tuolloin Isis-terroristit sieppasivat
kaksi japanilaista Syyriassa ja myöhemmin teloittivat heidät raa'asti.
Tieto surmista otettiin Japanissa
vastaan raskaasti. Japanin hallitus
ilmoitti olevansa raivoissaan panttivangin surmaamisesta ja pääministeri Shinzo Abe lupasi tehdä
kaikkensa syyllisten saamiseksi oikeuden eteen.
Oulun yliopiston historian ja japaniopintojen oppiaineessa työskentelevän tutkijatohtori Juha Saunavaaran mukaan Aben puheenvuoroja tulkittiin osin kannanotoiksi maan itsepuolustusjoukkojen valtuuksien laajentamisen tarpeellisuudesta. Tällä hetkellä perustuslaki kieltää Japania ottamasta osaa aseellisiin konflikteihin.
– Murhien yhteydessä käytiin
laajaa keskustelua siitä, tulisiko Japanilla olla valmius käyttää aseellista voimaa vastaavan kaltaisten
tragedioiden välttämiseksi, Saunavaara kertoo.
Aben edustamalla liberaalidemokraattisella puolueella on
enemmistöasema maan parlamentissa ja puolue on jo pitkään puhunut perustuslain, sekä erityisesti
maan puolustamisesta säätävän 9.
artiklan muuttamisen puolesta.
Yleinen mielipide on kuitenkin ollut pitkään perustustuslain muutosta vastaan.
Yhdysvallat on Japanin tärkein puolustuspoliittinen yhteistyökumppani. Yhdysvallat on myös järjestänyt yhteisiä taisteluharjoituksia Japanin itsepuolustusjoukkojen kanssa, mikä on herättänyt kritiikkiä muissa Aasian maissa.
Ongelmallinen puolustustehtävä
Japanilla ei virallisesti ole asevoimia, sillä maan perustuslaki kiel-
Sukellusvene Ruotsin
saaristossa olikin
kalastusalus
Kriisi on kasvattanut
sotilasmenoja
Kotimaassaan itsepuoulustusjoukot vastaavat lähinnä luonnonkatastrofien tuhojen korjaamisesta, sillä poliittiset levottomuudet ovat Japanissa harvinaisia.
tää sotilaallisten joukkojen ylläpitämisen ja sotiin osallistumisen.
Maassa toimii kuitenkin itsepuolustusjoukot, jotka muistuttavat
rakenteeltaan ja kalustoltaan kansallisia asevoimia.
Saunavaaran mukaan itsepuolustusjoukkojen ensisijainen tehtävä on puolustautuminen valtion
ulkopuolisia uhkia vastaan.
– Kotimaassaan itsepuolustusjoukoilla on myös selkeä tehtävä
tukea esimerkiksi luonnonkatastrofien jälkeisessä raivaus- ja uudelleenrakennustyössä.
Sen sijaan joukkojen rooli kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön osapuolena on epäselvä. Japani on ottanut osaa kansainväliseen kriisinhallintatyöhön, joskin
maan itsepuolustusjoukkojen osallistumisen koetaan olevan ristiriidassa aseellisen toiminnan kieltävän 9. artiklan kanssa.
– Itsepuolustusjoukkojen lähet-
täminen osaksi kansainvälisiä operaatioita on mahdollista ainoastaan poikkeuslainsäädännön avulla. Aina kun maa haluaa osallistua
uuteen operaatioon, asiasta täytyy
säätää uudella poikkeuslainsäädännöllä, Saunavaara kertoo.
Osallistumistavoissaan Japani
noudattaakin hyvin maltillista linjaa. Saunavaaran mukaan japanilainen rauhanturvaaminen on perinteisesti käsittänyt miinanraivaamiseen, jälleenrakentamiseen ja joukkojen huoltoon liittyviä tehtäviä.
Historiallinen muutos
Perustuslain 9. artiklan muuttaminen helpottaisi Japanin omaa osallistumista kansainväliseen rauhanturvatyöhön. Toisaalta se antaisi
Japanille myös aiempaa laajemmat mahdollisuudet ottaa osaa
aseellisiin konflikteihin. Kritisoijien mielestä muutos muuttaisikin -
itsepuolustusjoukkojen tehtävää
liialti kansallisen ammattiarmeijan
suuntaan.
Toteutuessaan kyse olisi joka tapauksessa historiallisesta muutoksesta, sillä Japanissa perustuslakia
ei useista aloitteista huolimatta ole
koskaan päädytty muuttamaan.
Japanilaiset ovat perinteisesti
hyvin sitoutuneita perustuslakiinsa
ja haluttomia sen muuttamiseen,
Saunavaara kertoo.
Vaikka 9. artiklaa muutettaisiin,
Saunavaara epäilee, että vaikutukset Japanin puolustuskäyttäytymiseen jäisivät pieniksi.
– Lähinnä näkisin sen helpottavan osallistumista kansainvälisiin
rauhanturvaoperaatioihin, kun
osallistuminen ei edellyttäisi aina
uuden poikkeuslainsäädännön hyväksymistä. En usko että muutos
tulisi merkittävästi vaikuttamaan
itsepuolustusjoukkojen toimenkuvaan, Saunavaara sanoo.
Virolainen osasto mukaan Unifil-operaatioon
Osasto koulutetaan Porin prikaatissa osana rotaatiokoulutusta.
Joonas Koivisto
Virolainen osasto liittyy osaksi
suomalaisten kriisihallintajoukkojen suomalais-irlantilaista pataljoonaa Unifil-operaatiossa Libanonissa. Pataljoonan vahvuus Libanonissa on tällä hetkellä noin
viisisataa rauhanturvaajaa, joista
suomalaisia 350. Viro osallistuu
operaatioon enintään 50 sotilaalla. Viron osasto ei kasvata pataljoonan kokonaisvahvuutta, vaan
suomalaisten vahvuus operaatiossa vähenee vastaavalla lukumäärällä.
Virolainen osasto liitetään operaatioon toukokuussa. Joukon
koulutus toteutetaan vaiheittain
suomalaisten rotaatiokoulutuksen
osana Porin prikaatissa. Viron
osasto liitetään osaksi suomalaista
jääkärikomppaniaa, jonka lisäksi
Viro asettaa operaatioon esikuntaupseereita. Virolaiset liitetään
pataljoonaan Suomen johtovaltioroolin ajaksi. Johtovaltioroolin on
määrä kestää 31.5.2016 asti.
Aloite tuli Virolta
Maavoimien operaatiopäällikkö,
prikaatikenraali Petri Hulkon mukaan aloite operaation liittymisestä tuli Virolta.
– Aloite tuli Virosta, jota Suomi
luonnollisesti tuki. Virolaiset tulevat osaksi suomalaista joukkoa ja
vähentävät sen verran Suomen
osallistumista. Tarkoitus ei ole
enää kaventaa joukon kokoonpanoa muilla kansallisuuksilla eli
Suomi, Irlanti ja Viro muodostavat
jatkossa pataljoonan, jota Suomi
johtaa ainakin kevääseen 2016.
Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa koostuu jääkärikomppaniasta, tukikomppaniasta, esikuntaosista ja tukiosista sekä ylempien esikuntien esikuntaupseereista.
Suomi on osallistunut Unifil-operaatioon jo neljällä vuosikymmenellä.
Kuva: puolustusvoimat
Tukholman kansainvälisen rauhaninstituutti Siprin mukaan
Ukrainan kriisi on saanut monet
Venäjää lähellä sijaitsevat maat
lisäämään sotilasmenojaan.
– Ukrainan kriisi on perusteellisesti muuttanut Euroopan
turvallisuustilannetta, mutta tähän mennessä vaikutus sotilasmenoihin on näkynyt eniten
Venäjän rajanaapureilla, Siprin
ohjelmajohtaja Sam PerloFreeman sanoo Yleisradiolle.
Esimerkiksi Ukraina kasvatti sotilasmenojaan vuonna 2014
yli kahdellakymmenellä prosentilla. Vuonna 2015 Ukraina
aikoo tuplata nykyiset sotilasmenonsa. (Yle.fi 13.4)
JKo
Kuva: Gettyimages/Chris McGarth
Ruotsin asevoimat on tullut tutkimuksissaan lopputulokseen,
että viime syksynä Ruotsin saaristossa havaittu sukellusvene
olikin tavallinen vene, Time
Bandit -niminen kalastusalus.
Viime syksyllä Ruotsin saaristossa oli käynnissä ajojahti,
kun Ruotsin merivoimista eläköityneen upseerin Sven-Olof
Kvimanin ottamassa kuvassa
epäiltiin näkyvän pintaan noussut vieraan vallan sukellusvene
Lidingön saaren lähistöllä.
Sekä kyseisen kalastusaluksen
omistaja että Kviman ovat ilmoittaneet kyseenalaistavansa
Ruotsin asevoimien analyysin
lopputuloksen. (SvD 12.04) KTo
ruotuväki 8/2015
Kuva: Gettyimages/Chung Sung-Jun
Yhdysvaltain presidentti Barack
Obama kertoi Kuuban presidentti Raúl Castron tapaamisen
jälkeen järjestetyssä lehdistötilaisuudessa, että kylmä sota maiden välillä on vihdoin ohi. Obaman mukaan yhteisymmärrykseen päästiin, vaikka maiden
politiikka yksilönvapauden ja
ihmisoikeuksien suhteen eroaakin toisistaan.
Maiden välillä on ollut kitkaa
kymmeniä vuosia ja maiden johtajat tapasivat edellisen kerran
50 vuotta sitten. Obaman mukaan Kuuba ei ole enää uhka
Yhdysvalloille, mutta sitä ei kuitenkaan toistaiseksi ole poistettu
terrorismia tukevien maiden listalta. (Reuters, AFP 13.4.) JIm
maailmalla
7
reportaasi
ruotuväki 8/2015
Kuvat: Jukka Isomaa
Toisen hiihtopäivämme päätepiste, Paikanselän vaara, siinsi viimeiset kymmenen kilometriä jatkuvasti näköpiirissämme.
Vapaaehtoisten jääkäreiden jäljillä
Kemijärveltä Sallaan hiihdettävä talvisodan muistohiihto järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa.
50 kilometrin mittainen marssi keräsi osallistujia aina Tukholmaa myöten.
Jukka Isomaa
Suuni ja silmäni täyttyvät pöllyävästä lumesta. Yritän huutaa kuskia hiljentämään, mutta ääneni
peittyy moottorikelkan pauhun alle kiitäessämme lumipeitteisen Petijärven pintaa.
Olen päättänyt ottaa osaa talvisodan muistohiihtoon, mutta myöhästynyt täpärästi yhteislähdöstä.
Yksi tapahtuman järjestäjistä on
kuitenkin luvannut kyyditä minut
hiihtoletkan kärkeen.
Kelkan viimein pysähtyessä syljeskelen lunta jääkärijoukkueen
hiihtäessä ohitseni. Jääkäreiden lisäksi hiihtäjien kirjavassa joukossa
on reserviläisiä, paikallisen koulun
oppilaita ja muita paikallisia.
Jääkäriprikaatin aliupseerioppilas Kalle Kiutun mukaan tapahtumaan osallistuminen tuli lyhyellä
varoitusajalla ja yllätyksenä.
– Hiihtoon osallistujat valittiin pikamarssin aikojen perusteella. Toisaalta yksikkömme on joka tapauksessa kiinni tänä viikonloppuna, joten eipä tuo harmita olla täällä.
Kiinnitän itsekin sukset jalkaani ja liityn hiihtoletkaan. Järven
jäältä latu nousee metsään ja kaartaa sitten rautatieuralle. Nuolisuoran ladun loppupäätä ei näy.
hiihdossa kulkemamme reitti on
sama, jota vapaaehtoiset käyttivät
itään päin siirtyessään.
Matka etenee joutuisasti muutaman kilometrin välein olevien mehupisteiden rytmittämänä. 15 kilometrin jälkeen pidämme tauon
Mäntyvaaran taistelun muistomerkillä.
Silmäillessäni muuta hiihtäjäkuntaa havaitsen, että valtaosa
keskusteluista ympärilläni käydään ruotsiksi. Minulle selviää, että Ruotsissa vapaaehtoisten taistelijoiden muistolle on perustettu
oma yhdistys Svenska Finlandsfrivilligas Minnesförenin, joka tarjoaa jäsenilleen mahdollisuutta osallistua hiihtomarssiin.
Tänä vuonna Ruotsista on saapunut 23 hiihtäjää. Useat heistä
mainitsevat jonkun isovanhemmistaan osallistuneen vapaaehtoisena
Suomen rintaman taisteluihin. Tukholmasta asti matkustanut Thomas
Haggman taas kertoo, että kiinnostus sotahistoriaan sai hänet lähtemään Lappiin hiihtomarssille.
– Itselläni ei ole ollut omia sukulaisia mukana Suomen taisteluissa,
mutta on hienoa päästä käytännössä näkemään talvisodan keskeisiä
taistelupaikkoja, hän sanoo.
Iltapalalla juttelen suomenruotsalaisten reserviläisten kanssa, jotka
kertovat edustavansa Uudenmaan
varuskuntaa. Joukon konkari Dan
Colliander kertoo osallistuvansa tapahtumaan nyt neljättä kertaa ja
haluavansa ennen kaikkea kunnioittaa vapaaehtoisten uhrauksia.
”Muistohiihdon kaltaisten tapahtumien tärkeys onkin muistaa niitä,
joita ei juhlittu kotimaassaan sankareina.”
– Ruotsin vapaaehtoiset taiste-
livat talvisodassa myös Hangon
rintamilla. Hanko taas on aivan
Uudenmaan prikaatin vieressä, joten kyllähän meillä on velvollisuus
kunnioittaa heidän muistoaan,
Colliander nauraa.
Kunnioittaminen toistuu monien haastattelemieni ihmisten puheessa kysyessäni syytä tapahtumaan osallistumiseen. Colliander
uskoo, että monet paikalle saapuneet kokevat vapaaehtoisten roolin usein unohtuvan talvisodan
historiasta puhuttaessa.
Muistohiihdon kaltaisten tapahtumien tärkeys onkin muistaa niitä, joita ei juhlittu kotimaassaan
sankareina. Myös heidän tarinansa kuuluu tulla muistetuksi.
Hiihto huipentuu juhlavasti
Seuraavan päivän tuulinen sää ei
ole läheskään yhtä hyvä kuin edeltävän ja käsivarretkin ovat kipeytyneet taitetusta urakasta. Loiva
alamäki kuitenkin vauhdittaa matkan kulkua ja sivakoimme ensimmäiset kymmenen kilometriä parissa tunnissa.
Pidämme tauon Paikanselässä,
jossa kuuntelemme Mannerheimin
vapaaehtoisille pitämän puheen 76
vuoden takaa. Jäljellä on enää parin kilometrin mittainen ylämäkirutistus Patsaidenmäen taistelumuistomerkille, jonne marssi päättyy.
Patsaidenmäellä tunnelma on
juhlava: marssimusiikki soi ja
emännät lapioivat hernekeittoa
nälkäisille hiihtäjille. Ihmiset juttelevat avoimesti keskenään, välillä
suomeksi ja välillä ruotsiksi. Muutaman kymmenen osallistujan tapahtumaksi luulemani hiihto on
muuttumassa pieneksi kyläjuhlaksi.
Oma urakkani päättyy tähän –
ruotsalaiset sen sijaan vaikuttavat
vasta kunnolla innostuvan tapahtumasta. He kertovat jäävänsä vielä pariksi päivää Sallaan ja kyselevät, olisiko jossain tarjolla saunaa.
Onnistun saamaan kyydin Etelä-Ruotsissa asuvalta suomalaispariskunnalta hiihdon aloituspisteeseen Iso-Kylän koululle. Lähtöpaikalla on hiljaista alkavan hämärän laskeutuessa.
Kunnianosoitus vapaaehtoisille
Ruotsalaista väriä
Viiden vuoden välein järjestettävällä muistohiihtomarssilla kunnioitetaan talvisotaan osallistuneita
vapaaehtoisia taistelijoita. Sallan
rintaman taisteluihin osallistui
vuosina 1939–1940 noin 8 500
ruotsalaista ja norjalaista. Muisto-
Syömme lounaaksi höyryävää jauhelihakeittoa kemijärveläisen Jouhijärven kaupan pihalla, jonka jälkeen päivä kääntyy jo voiton puolelle. Päivän päätepisteemme on
Sallan puolella sijaitseva Kursun
kirkko, jonka leirikeskuksessa majoitumme.
Tukholmalainen Peter Dyrssen hiihti
50 kilometrin hiihtomarssin 40-luvulta peräisin olevassa jääkärivarustuksessa.
Hiihtomme ensimmäinen pysähdyspaikka sijaitsi Mäntyvaaran taistelumuistomerkillä, jossa laskimme seppeleen taistelussa kaatuneiden muistoksi.
8
ASEVELVOLLISUUDEN MAAILMA
ruotuväki 8/2015
ASEVELVOLLISUUDEN MAAILMA
Teksti: Jukka Isomaa
Suomessa käytössä oleva yleinen asevelvollisuus on Euroopan mittakaavassa harvinaisuus, mutta maailmalla varsin yleinen puolustusratkaisu. Asevelvollisuus on
edelleen laajasti käytössä esimerkiksi monissa Latinalaisen Amerikan, Afrikan, Lähi-idän ja Kaakkois-Aasian
maissa. Monissa maissa asevelvollisuus jakaa kuiten-
Ulkoasu: Sofia Korhonen
kin voimakkaasti mielipiteitä. Yleinen asevelvollisuus
saattaa myös olla kirjattuna valtion perustuslakiin,
mutta käytännössä palvelus koskee vain köyhiä ja yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevia. Raja yleisen, kaikkia koskevan palveluksen ja valikoivan asepalveluksen välillä on usein veteen piirretty viiva.
Kylmän sodan seuraus
Euroopassa asevelvollisuus
oli vielä 20 vuotta sitten hyvin
yleinen osa puolustusratkaisua,
mutta nykyään siihen tukeutuu
Suomen ohella vain reilu kymmenkunta maata. Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon
laitoksen majuri Tommi Lappalaisen mukaan Euroopan valtioiden asevelvollisuuskäytännöt
ovat valtaosin seurausta maailmansotien jälkeisestä poliittisesta
ilmapiiristä ja uhkakäsityksestä.
– Toisen maailmansodan jälkeen eli voimakas pelko uudesta
laajasta sodasta, jossa olisi tarvittu paljon sotajoukkoja. Tämä sai
useimmat Euroopan valtiot pitäytymään asevelvollisuusjärjestelmissään, Lappalainen kertoo.
Euroopan ohella myös Yhdysvalloissa oli käytössä yleinen
asevelvollisuus aina 1970-luvun
puoliväliin saakka. Tilanne Euroopassa muuttui ratkaisevasti
vasta kylmän sodan päätyttyä
1990-luvun alussa. Kun Neuvostoliitto hajosi, varustautuminen
uhka onkin vähentynyt Euroopassa, Lappalainen näkee, että
valtion geopoliittisella asemalla on edelleen ratkaiseva merkitys valtioiden suunnitellessa
puolustusratkaisujansa.
– Itä-Euroopassa ja myös Suomessa asioita katsotaan melko
erilaisesta näkökulmasta kuin
Euroopan läntisissä maissa.
Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi
ovat päätyneet kylmän sodan
päättymisen jälkeisinä vuosikymmeninä hyvin erilaisiin
puolustusratkaisuihin.
Edeltävien maiden ohella asevelvollisuus on käytössä myös
Itävallassa, Sveitsissä, Norjassa,
Kreikassa, Albaniassa, Turkissa
ja Kyproksella.
Useissa Euroopan maissa on katsottu tarvittavan ammattimaisia
asejärjestelmien käyttäjiä, ei
laajoja sotilasmassoja.
sodan uhkaan alkoi menettää
merkitystään. 2000-luvulle tultaessa asevoimien tehtävät ovat
myös muuttuneet.
– Sodankäynti on nykypäivänä
paljon teknisempää kuin vielä 20
vuotta sitten. Useissa Euroopan
maissa on katsottu, että valtiollisen puolustuksen takaamiseksi
tarvitaan ammattimaisia asejärjestelmien käyttäjiä, ei laajoja sotilasmassoja. Useat maat näkivät,
että ammattiarmeijan ylläpitäminen soveltuu paremmin tämänkaltaisiin tehtäviin.
Täysin kadonneeksi asevelvollisuutta ei kuitenkaan voi julistaa 2010-luvun Euroopassa, sillä
asevelvollisuus on edelleen käytössä yhteensä 13:ssa Euroopan
maassa.
Suomen lisäksi asevelvollisuus on voimassa esimerkiksi
monissa entisen Neuvostoliiton
maissa kuten Venäjällä, Virossa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa
ja Moldovassa. Vaikka sodan
Yhdistäviä syitä asevelvollisuuden säilyttäneiden valtioiden välillä on vaikea hakea. Euroopan
valtiot kuitenkin eroavat merkittävästi siinä, kuinka kattavasti asevelvollisuutta toteutetaan
niissä. Esimerkiksi Albaniassa
vain kahdeksan prosenttia suorittaa asevelvollisuuden kun taas
kärkimaissa Suomessa ja Turkissa
yli kaksi kolmasosaa miesikäluokasta käy palveluksen.
Köyhät värvätään palvelukseen
Latinalaisessa Amerikassa
Keski- ja Etelä-Amerikassa asevelvollisuus on voimassa kaikkiaan seitsemässä maassa. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin, Teivo Teivaisen
mukaan monien valtioiden lähihistoriassa on useita sotilashallitusten kausia, jolloin asevoimien
merkitystä on korostettu. Teivaisen mukaan asevelvollisuudella
on perinteisesti nähty olevan
voimakas nuorisoa
isänmaallisuuteen sitova
vaikutus.
– Erityisesti sotilashallitusten
kaudella katsottiin, että värväämällä nuorta väestöä armeijan
palvelukseen, heidät pidetään
samalla pois kansallista turvallisuutta uhkaavilta vasemmistolaisilta ideologioilta, Teivainen
kertoo.
Teivaisen mukaan useissa
Latinalaisen Amerikan maissa
yleisen asevelvollisuuden velvoittavuus toteutuu ainoastaan
paperilla. Laki ja käytäntö eroavat usein toisistaan.
– Käytännössä vain köyhistä
oloista olevat henkilöt päätyvät
armeijaan. Yliopisto-opiskelijoiden tai taloudellisesti varakkaiden keskuudesta ei juurikaan
löydy henkilöitä, jotka olisivat
millään tavalla olleet asevoimien
kanssa tekemisissä.
Asevoimiin värväämisen kohdistuessa ensisijaisesti köyhään
väestöön, myös keinot palvelukseen värväämiseen ovat Teivaisen mukaan ainakin aiemmin olleet hyvin aggressiivisia. Sotilaat
saattoivat esimerkiksi mennä
köyhään kaupunginosaan, sulkea
alueen kadut ja poimia asevelvollisikäiset mukaansa.
– Perinteinen tapa on ollut
myös, että kun paljon ihmisiä
on yhtä aikaa menossa vaikka
katsomaan jalkapalloa tai elokuvaa, alueelle ilmestyy siviilipukuisia värvääjiä, jotka saman
tien keräävät mukaansa kaikki
sellaiset, joilla ei ole esittää pä-
tevää syytä olla
osallistumatta
palvelukseen.
Kaikki eivät
kuitenkaan näe
asepalvelukseen
joutumista väistämättä huonona
ratkaisuna. Vaikka palveluksesta
saatava päiväraha
onkin pieni, yhdistettynä asevoimien
täyteen ylläpitoon
sekä tietynlaiseen statusarvoon, kyse voi olla
myös houkuttelevasta
yhdistelmästä.
– Nuorisotyöttömyys on
Latinalaisen Amerikan suurimpia ongelmia. Valtion organisoima asevelvollisuus saattaa
näyttäytyä houkuttelevana tilanteessa, jossa vaihtoehtona saattaa
olla täysi työttömyys tai epämääräinen pätkätyö.
Vaikka useimmilla Latinalaisen Amerikan mailla ei Teivaisen
tehtävä, käytännössä asevoimia
hyödynnetään maiden sisäisten
ongelmien kurissapitoon.
Esimerkiksi Meksikossa asevoimat on jo pitkään joutunut ottamaan osaa huumejengien vastaiseen taisteluun, sillä maan poliisivoimia vaivaa laaja korruptio.
Tarve halvalle työvoimalle
selittää Afrikan ja Lähi-idän
asevelvollisuutta
mukaan ole
merkittäviä
ulkopoliittisia
turvallisuusuhkia, valtiot
panostavat merkittävästi asevoimiinsa.
Syynä tähän on se, että sotilaita
tarvitaan maiden sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi.
– Poliisin ja armeijan tehtävät
ovat sekoittuneet toisiinsa. Vaikka yleisesti ollaankin sitä mieltä,
että sisäisestä turvallisuudesta
huolehtiminen pitäisi olla poliisin
Afrikan ja Lähi-idän alueella asevelvollisuus on laajalti käytössä
oleva instituutio. Afrikan mantereella asevelvollisuus on voimassa kaikkiaan 18 valtiossa ja laskutavasta riippuen myös Lähi-idässä vajaa kymmenen maata toteuttaa ainakin lainsäädännöllisesti asevelvollisuusjärjestelmää.
Molemmille alueille on Latinalaisen Amerikan tapaan ominaista, että toteutuva asevelvollisuus
on todellisuudessa hyvin valikoiva. Palvelukseen joutuvat pääsääntöisesti köyhät ja työttömät
nuoret, vaikka lain nojalla puhuttaisiinkin yleisestä palveluksesta.
Pohjois-Afrikkaa tutkineen
Tampereen yliopiston politiikan
professori Tuomo Melasuon
mukaan sosiaalisella statuksella
on merkitystä asepalveluksesta
päätettäessä.
– Esimerkiksi Marokossa on
ainakin aiemmin saattanut välttää palveluksen, mikäli nuori on
opiskellut yliopistossa.
Myös Lähi-idän tilanteeseen
erikoistunut Helsingin yliopiston politiikan professori Hannu
Juusola kertoo, että Lähi-idässä
asepalvelukseen joutuvat ne, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä
tai korkean sosiaalisen statuksen
oikeuttamaa mahdollisuutta vältellä palvelusta.
– Nykyinen trendi myös on,
että yhä pienempi osa asevelvollisikäisistä joutuu palvelukseen.
Palveluksen välttely on helppoa,
eikä ilmiöön suhtauduta negatiivisesti, sillä vapaaehtoisia miehiä
on paljon tarjolla.
9
ASEVELVOLLISUUDEN MAAILMA
ruotuväki 8/2015
Juusolan mukaan Lähi-idän
asevelvollisuusmaissa palveluksen säilymiseen vaikuttaa kuitenkin moni syy. Monet maat tarvitsevat suuria joukkoja laajan maaalansa turvaamiseen, eikä vastaavan suuruisen ammattiarmeijan
ylläpito olisi taloudellisesti mahdollista. Lisäksi Lähi-idässä asevelvollisuudella koetaan olevan
nuorten kansallista identiteettiä
vahvistava ominaisuus.
– Esimerkiksi Egyptissä ja Israelissa tätä painotetaan jo asevoimien nimissä, sillä asevoimista
puhutaan yleisesti kansanarmeijana, Juusola kertoo.
Melasuon mukaan myös monissa Afrikan maissa asevelvollisuusjärjestelmien suosio on kohtuullisen vakaa, vaikkei valtioilla
olekaan merkittäviä ulkopoliittisia uhkakuvia. Laaja hyväksyntä
johtuu siitä, että asevoimien vastuulle kuuluu useissa maissa monia yleishyödyllisiä tehtäviä. Asevelvollisuus mahdollistaa maiden
käyttöön runsaasti halpaa työvoi-
hykkeen, jolla torjutaan Saharan autiomaan laajentumista
pohjoiseen.
Melasuon mukaan ilmiön varjopuolena on se, että useiden
Esimerkiksi Algerian kansanarmeija on rakentanut Saharan
läpi kulkevan moottoritien.
maa, jonka käyttöä myös muihin
kuin puolustuksellisiin tehtäviin
ei koeta ongelmallisena.
– Esimerkiksi Algerian kansanarmeija on rakentanut Saharan läpi kulkevan moottoritien
sekä istuttanut Algeriaan satoja
kilometrejä pitkän metsävyö-
maiden asevoimista on tullut
selkeä taloudellinen toimija, jolla
paikoin on jo liikaa poliittista valtaa. Esimerkiksi Egyptissä asevoimilla on lupa myöntää ja evätä
lisenssejä muun muassa maahan
tuotaville rakennustarvikkeille.
Näin se pystyy säätelemään maan
rakennusbisnestä. Melasuon mukaan puhutaankin ”poliittis-militaristisesta mafiasta”.
Mikä on yleisen
asepalveluksen tulevaisuus?
Asevelvollisuusarmeijan ylläpito
linkittyy useissa maissa aseellisen
konfliktin uhkaan. Latinalaisessa
Amerikassa tämä uhka on usein
valtion sisäinen, sillä asevoimat
käyvät monissa maissa pitkittynyttä sotaa huumerikollisuutta
vastaan. Lähi-idässä taas maiden
keskinäiset huonot suhteet ja jännitteet valtioiden rajoilla pitävät
yllä tarvetta asevelvollisuudelle.
Mikäli suoranaista aseellista
uhkaa sen sijaan ei ole näköpiirissä, keskustelu asevelvollisuuden tarpeellisuudesta nostaa päätään. Esimerkiksi Latinalaisessa
Amerikassa kansan mielipide on
asevelvollisuutta vastaan ja vel-
vollisuutta arvostellaan 1960- ja
1970-lukujen sotilashallitusten
ajalta peräisin olevana historiallisena rakenteena.
– Yleinen mielikuva on, että
moderni ja demokraattinen valtio ei tarvitse yleistä asevelvollisuutta. Modernina ratkaisuna
pidetään asevelvollisuuden sijaan
vapaaehtoisuuteen perustuvaa
palvelusta, Teivainen kertoo.
Samankaltainen trendi oli havaittavissa myös 1990-luvun Euroopassa, jossa valtaosa Euroopasta siirtyi asevelvollisuudesta
joko vapaaehtoiseen palvelukseen tai ammattiarmeijaan.
2010-luvulla Euroopassa kolmetoista valtiota toteuttaa kuitenkin edelleen asevelvollisuutta.
Eurooppalaisissa oloissa asevelvollisuuden ei myöskään koeta
yhtä voimakkaasti ristiriidassa
yksilön vapauksien kanssa ja ainakin Suomessa sillä korostetaan
olevan myös yksilön hyvinvointia
edistäviä piirteitä, kuten kunnon
kohoaminen.
Tommi Lappalainen arvioi
kuitenkin, että Euroopassa tuskin tullaan näkemään asevelvollisuusarmeijoiden uutta buumia.
– Asevelvollisuus on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti niin
mielipiteitä jakava asia, ettei
Euroopassa ainakaan tulla näkemään asevelvollisuusarmeijoiden
renessanssia.
Asiantuntijahaastatteluiden ohella artikkelia kirjoitettaessa on
hyödynnetty CIA:n The World
Factbook -tietokantaa, asevelvollisuusvaltioiden internet-sivuja sekä Eurooppa-osion tukena Risto
Siilasmaan työryhmän raporttia
”Suomalainen asevelvollisuus”.
Valtio, jossa on voimassa
yleinen asevelvollisuus.
Valtio, jossa käytössä
ammattiarmeija, vapaaehtoinen palvelus tai ei
asevoimia.
Liettua palaa osittain asevelvollisuuteen
Poikkeuksen Euroopan asevelvollisuudesta luopumisen trendiin tekee Liettua, joka ilmoitti
helmikuussa palauttavansa maahan jo kertaalleen lakkautetun
asevelvollisuuden. Liettuassa oli
aiemmin käytössä yleinen asevelvollisuus, mutta maa siirtyi
ammattiarmeijaan Natoon liittymisen yhteydessä vuonna 2008.
Nyt aiempaan käytäntöön halutaan kuitenkin palata.
Asta GaldikaitĖ Liettuan puolustusministeriöstä kertoo, että
syynä paluuseen ovat muutokset
geopoliittisessa tilanteessa sekä
halu kasvattaa Liettuan puolustuskapasiteettia ja reservin kokoa. Asevelvollisuuden palauttamisesta on alustavasti sovittu
seuraavaksi viideksi vuodeksi.
Tarkoituksena ei ole lähestyä
koko ikäluokkaa, vaan pyrkiä
valikoimaan palvelukseen sellaisia, jotka ominaisuuksiltaan vastaisivat asevoimien vaatimuksia.
Kyse onkin pikemminkin asevelvollisuuden sijaan valikoivasta
palveluksesta, jossa tarvittava
sotilasvaje pyritään ensisijaises-
ti täyttämään vapaaehtoisilla
hakijoilla.
– Tavoitteena on rekrytoida
seuraavan neljän vuoden ajan
joka vuosi 3 000 – 3 500 uutta
sotilasta yhdeksän kuukauden
mittaista koulutusta varten,
GaldikaitĖ sanoo.
Alustava haku sopivien henkilöiden löytämiseksi on tarkoitus
aloittaa toukokuussa. Ensimmäisten joukkojen koulutuksen
on määrä käynnistyä syksyllä.
GaldikaitĖn mukaan vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuvat
saavat itse valita palveluspaikkansa ja luvassa on mahdollisesti
myös muita sosiaalisia etuuksia.
Mikäli tarvittavista vapaaehtoisista ei saada kerättyä tarvittavaa enintään 3 500 miehen
vahvuista joukkoa, on mahdollista että valtio määrää kaikki
19–26-vuotiaat liettualaismiehet
kutsuntoihin. Koulutetut asevelvolliset on tarkoitus siirtää reserviin ja heitä tullaan käyttämään
ainoastaan poikkeusoloissa.
10
lyhyesti
Puolustusvoimat
jatkaa Jukolan viestin
tukemista
Puolustusvoimat on allekirjoittanut uusitun puitesopimuksen
Kaukometsäläiset ry:n kanssa
koskien Jukolan viestissä tehtävää yhteistyötä. Puitesopimuksessa määritellään muun muassa puolustusvoimien antama tuki henkilöstön, viestiyhteyksien
ja telttamajoituksen osalta.
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaan mukaan miehistön tekemä talkootyö tukee
heidän varusmieskoulutustaan.
– Puolustusvoimien antama
henkilöstö on tarkkaan määritelty joukko, joka tekee Jukolan
viestissä omaa ammattitaitoa ja
sotilaskoulutusta tukevaa työtä,
kertoo Honkamaa.
JIm
Kolstelasta vuoden
kadettiupseeri
Kadettikunta on nimennyt eversti Risto Kolstelan vuoden kadettiupseeriksi. Kolstela palvelee
Kaartin Jääkärirykmentin apulaiskomentajana. Hän kertoo
olevansa nimityksestä kiitollinen.
– Kun kadettiyhteisö osoittaa
arvostusta, niin kyllä sen nostaa
todella korkealle, Kolstela sanoo.
Kadettikunta perusteli nimitystä muun muassa Kolstelan
humaaniudella, luotettavuudella ja aikaansaavuudella.
Kolstela itse uskoo, että nimitys on peruja hänen tekemästä
työstä puolustusvoimauudistuksen parissa Hämeen rykmentissä Lahdessa. Kolstela toimi rykmentin viimeisenä komentajana.
MNi
Suomalaiset epävarmoja Natojäsenyydestä
Ilmavoimat
Alankomaissa
Ilmavoimat osallistuu Alankomaiden Kuninkaallisten Ilmavoimien järjestämään Frisian Flag
2015 -lentotoimintaharjoitukseen kuudella F/A-18 Hornet monitoimihävittäjällä. PohjoisHollannin Leeuwardenin tukikohdasta 13. –24.4. lennettävään
harjoitukseen osallistuu lentokoneita yhteensä 10 eri maasta.
Ilmavoimien mukaan pääosin Pohjanmeren yllä toteutettevan harjoituksen kansallisena
tavoitteena on kehittää yhteistoimintakykyä osana laajaa monikansallista ilmaoperaatiota ja
parantaa kansainvälistä kriisinhallintavalmiutta.
JVa
ruotuväki 8/2015
Yhteisöllisyyden tekijät
Alueelliset maanpuolustuskurssit keräävät tärkeitä toimijoita saman pöydän ääreen.
Kurssit toimivat hyvänä alustana verkostoitumiseen ja uusien kontaktien luomiseen.
Jussi Vainikka
Alueellisilla maanpuolustuskursseilla tietyn alueen keskeisimmät
toimijat kootaan yhteen pohtimaan ja oppimaan kokonaisturvallisuuteen liittyviä yhteiskunnan
varautumisjärjestelyjä ja toimia eri
turvallisuustilanteissa. Aluehallintoviraston yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa järjestämät
kurssit ovat viikon mittaisia. ItäSuomen aluehallintoviraston pelastustarkastajan Matti Soinisen
mukaan kurssien sisällöt eivät alueittain juuri poikkea toisistaan.
– Sisällöltään maanpuolustuskurssit ovat Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan ohjeen
mukaisia. Alueellisesti kurssit eivät sisällöltään poikkea juurikaan
toisistaan.
Aluehallintoviraston mukaan
kurssien keskeisiin opetussisältöihin kuuluu yleiskuva Suomen turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksen järjestelyistä ja eri alojen
varautumisesta. Tärkeimpien alueellisten toimijoiden ja viranomaisten yhteistoimintaa normaali- ja poikkeusoloissa hiotaan kurssilla tehtävien erilaisten ryhmätöiden avulla.
Maanpuolustuskurssien järjestäminen on lakisääteinen Aluehallintoviraston tehtävä. Viiden vuoden kuluttua peruskurssista Aluehallintovirasto järjestää jatkokurssina peruskurssin päivityksen.
Soininen kertoo, että vuosittain pidetään myös itsenäisiä erikoiskursseja.
– Erikoiskurssille valitaan aina
teema, jonka ympärillä se toteutetaan. Viime aikoina meillä on ollut
muun muassa sivistystoimen, päivittäistavarahuollon ja kuljetuksen
toimialoihin liittyviä erikoiskursseja, Soininen listaa.
Kuva: Jussi Vainikka
Reserviläisliitto on kartoittanut
suomalaisten Nato-kantoja Innolink Oy:n maaliskuussa tekemän tutkimuksen avulla. Sen
mukaan suomalaisten epävarmuus jäsenyyden tarkoituksenmukaisuudesta on lisääntynyt.
Tämä käy ilmi, kun vertaa vastauksia esimerkiksi Yleisradion ja
Maanpuolustuksen suunnittelukunnan teettämiin tutkimuksiin.
Lähes kolmasosa vastanneista ei osannut sanoa pitäisikö Natoon liittyä vai ei.
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg arvioi, että
epävarmuuteen vaikuttavat
median kautta suomalaisille välittyvä kuva sotilaallisesti jännittyneistä alueista.
AJu
kentällä
Laajaa yhteistyötä puolustusvoimien kanssa
Aluehallintovirasto järjestää kurssit yhteistyössä puolustusvoimien
kanssa. Matti Soinisen mukaan yhteistyö on laajamittaista.
– Järjestämme nämä kurssit yhdessä aluevastuussa olevien prikaatien ja aluetoimistojen kanssa.
Laadimme yhdessä ohjelman,
teemme oppilasvalinnan ja valmistelemme kurssiin liittyvät ryhmätyötehtävät. Yhteistyö puolus-
Matti Virpiaron mukaan verkostoituminen on yksi alueellisten maanpuolustuskurssien keskeisimmistä tavoitteista.
tusvoimien kanssa on siis varsin
tiivistä, Soininen kertoo.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja ja Uudenmaan Maanpuolustusyhdistyksen puheenjohtaja Matti Virpiaro kertoo, että puolustusvoimat
osallistuu kurssien järjestelyihin
myös taloudellisesti.
– Puolustusvoimat on yhteistoimintaviranomaisena kanssamme
ja paljolti heidän tiloissaan pidetään kursseja. Lisäksi osa kurssin
puheenjohtajistosta tulee puolustusvoimista. Kustannuksia jakamalla saamme myös taloudellista
yhteistyötä aikaiseksi, Virpiaro toteaa.
Uusien kontaktien luonti on
helppoa
Alueelliset maanpuolustuskurssit
toimivat osallistujille hyvinä mahdollisuuksina verkostoitumiseen ja
uusien kontaktien luomiseen. Harvaan paikkaan kerääntyy yhtä
suuri ja monipuolinen joukko tie-
kolumni
Aappo Jutila
> [email protected]
Turvaa ilman vapautta
Kun astuin ensimmäistä kertaa varuskunta-alueen porteista sisään
viime heinäkuussa, olo oli kummallinen. Kasarmin portit sulkeutuivat takanani ja ymmärsin, että
en voi enää kulkea vapaasti. Pian
meidät alokkaat kuljetettiin varusvarastolle, jossa saimme säkillisen
tismalleen samanlaisia varusteita.
Oli todella ahdistavaa pukeutua
yhtenäiseen varustukseen. Yksilöt
muuttuivat massaksi.
Alkukankeuksien jälkeen tämä
tasapäistetty elämä alkoi sujua.
Alokaskaudella opittiin koko ajan
niin paljon uusia asioita, että säännöllisyys ja rutiinit jokapäiväisissä
tyn alueen toimijoita yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Matti Virpiaro korostaakin yhteisöllisyyden
merkitystä.
– Kurssien yksi keskeisiä tavoitteita on nimenomaan se verkostoituminen ja sitä kautta yhteistyön tekeminen. Jos miettii jotakin
häiriötilannetta niin sitähän ei kukaan yksin hoida, vaan iso verkosto erilaisia toimijoita. Mitä enemmän tunnet ihmisiä eri verkostoista, sitä helpompi asioita on hoitaa,
Virpiaro sanoo.
– Totta kai toimivat organisaatiot sinällään ovat olemassa, mutta
jos johonkin yksittäiseen asiaan
haluaa saada nopeasti vastauksen,
niin kilauttamalla kaverille asiat
hoituu. Sitä kauttahan verkostot
ovat todella tärkeitä. Ei se tarkoita, että rakennetaan sisäpiiriä,
vaan että hyödynnetään niitä olemassa olevia kavereita.
Lähes kaikki kurssit järjestävät
keskinäisiä tapaamisia vielä jälkeenpäinkin. Alueelliset maanpuolustusyhdistykset tarjoavat joko valtakunnallisen tai alueellisen
kurssin suorittaneille mahdollisuuden liittyä jäseneksi ja ottaa siten osaa erilaisiin yhdistysten järjestämiin tapahtumiin.
– Maanpuolustusyhdistykset on
aikanaan perustettu juuri sen takia, että kun kurssilla on käyty niin
sitten olisi jonkinlainen jatkokontakti ja mahdollisuus kehittää itseään edelleen näissä asioissa. Tavoitteena on, että kaikki liittyisivät
mukaan jäseniksi, koska se tarjoaa mahdollisuuksia edelleen verkottua myös muiden kuin oman
kurssin kanssa ja sitä kautta nimenomaan löytyy kumppanuuksia, Virpiaro tähdentää.
Uudenmaan Maanpuolustusyhdistyksen puheenjohtajana toimivan Virpiaron mukaan jäseniä yhdistyksellä on jo kolmatta tuhatta.
Erilaisia tapahtumia järjestetään
kuukausittain.
– Meillä on yhdistykseen liittyneille kurssilaisille todella paljon
tarjontaa. On ulkomaanmatkoja,
turvallisuuspoliittisia iltoja ja tutustumisia erilaisiin kohteisiin,
joissa valmiuteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita käydään läpi.
Järjestämme myös yhden täydennyskurssin vuodessa yhteistoiminnassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Kaartin jääkärirykmentin kanssa.
Maksuttomasta majoituksesta, muonituksesta ja vaatetuksesta joutuu maksamaan vapautensa.
toimissa oli jopa helpottavaa. Viime syksynä huomasin kertovani
ystävälle, että armeijassa on rentouttavaa. Kunhan vain seuraa annettuja ohjeita mukisematta.
Suljetut portit ja ympärivuorokautinen vartiointi luovat myös tur-
vaa, vaikka välillä tuntuukin, että
seinät kaatuvat päälle, kun koskaan
ei saa tehdä mitä itse haluaisi. On
todella rauhoittavaa viettää aikaa
kasarmilla, kun kaikista asioista on
huolehdittu. Siviilissä on aina kiire
ja paljon asioita tehtävänä.
Kasarmin porttien sisäpuolella
voi unohtaa hetkeksi siviilielämän
murheet, sillä etäältä niille on vaikea tehdä mitään.
Nykyään monet varaavat kilpaa
aikoja rentouttaviin retriitteihin,
joiden avulla pääsee hetkeksi pois
oravanpyörästä. Periaatteessa elämä varusmiespalveluksessa on tällainen retriitti. Esimerkiksi pitkien
metsäharjoitusten aikana on todella helppo unohtaa, että jossakin
voisi muka olla kiire.
Varusmiespalveluksessa ahdistaa kuitenkin se, ettei oikeastaan
ole mahdollisuutta päättää itse
mistään. Ei kuitenkaan ole mukavaa menettää täysin kontrollia
omasta elämästä, varsinkin kun
nyky-yhteiskunta perustuu yhä
enemmän yksilöllisille arvoille.
Psykologi Abraham Maslow’n
tarvehierarkian mukaan ihmisellä
perustarpeet, jotka tulee tyydyttää
ennen muita. Sen vuoksi onkin tärkeää, että asevelvollisuuslaissa
määrätään, että palvelustaan suo-
rittavalla on oikeus maksuttomaan
majoitukseen, muonitukseen ja
vaatetukseen.
Kun nämä tarpeet on täytetty,
on myös uusien asioiden oppiminen mahdollista. Näin aikuisuuden
kynnyksellä, nuoret (ainakin minä) ovat helpottuneita kun joku
muu huolehtii vielä tarpeista, eikä
tarvitse heti ottaa itse vastuuta.
Jokainen terve ihminen kaipaa
ystäviään ja läheisiään.
Maksuttomasta majoituksesta,
muonituksesta ja vaatetuksesta
joutuu maksamaan vapautensa.
Keskustele aiheesta lisää
Twitterissä #ruotuväki
11
kentällä
ruotuväki 8/2015
palveluksessa
Pääesikunnassa medijoogataan
Joogasta on saatu hyötyä unettomuuteen, keskittymiskykyyn ja rentoutumiseen.
Medijooga on osana sydäninfarktipotilaiden kuntoutusta Ruotsissa.
Mika M. Niskanen
TOIMENKUVA
Projektiassistentti, Pääesikunnan koulutusosasto
Auttanut rentoutumiseen ja
unensaantiin
Länsinaapurissa kehitettyä medijoogaa hyödynnetään Ruotsissa ja
Norjassa yli 30 sairaalassa ja yli sadassa perusterveydenhuollon yksikössä. Sen tehoa on tutkittu kliinisesti vuodesta 1998. Nykyisin medijooga on osana muun muassa sydäninfarktipotilaiden kuntoutusta.
Sundquistin mukaan medijoogan teho perustuu ennenkaikkea
stressitasojen laskuun – keskiössä
jokaisessa liikkeessä on rauhallinen hengitys, joka rauhoittaa kehoa ja mieltä. Hän korostaa, että
ohjaajilta vaaditaan terveydenhuollon koulutusta.
Pääesikuntaan liikuntamuodon
toi terveysaseman päällikkölääkäri Maria Danielsson. Päämääränä on tukea jaksamista, rentoutumista ja irrottautumista työstä,
koska useat henkilökunnasta ovat
ollaat kuormittuneita muun muassa puolustusvoimauudistuksen
takia.
– Halusin kokeilla tätä pienellä
ryhmällä ja pyysin mukaan henkilöitä, joilla on halukkuutta ja motivaatiota kokeilla, Danielsson sanoo.
Palaute on ollut myönteistä.
Osallistujat ovat kertoneet saaneensa apua esimerkiksi rentoutumiseen ja unensaantiin.
– Kehon- ja mielenhoitoa tukeviin liikuntamuotoihin tuntuu olevan kysyntää vastapainona kuormittavalle toimistotyölle, Danielsson toteaa.
Joonas Immonen
poliisin autopartioiden mukana ja
avustavat junien henkilökuntaa
järjestyksenpidossa alokkaiden
saapumispäivinä eri puolilla maata liikkuvina junapartioina.
Kapteeni Leo Oja Sotilaspoliisikoulusta kertoo, että nämä toimintamuodot ovat koulutusta,
varsinaisesta virka-avusta ei ole
kyse. Kaikki muukin sotilaspoliisikoulutuksen saaneiden toiminta rauhan oloissa on koulutusta
kriisitilanteiden varalle.
Kuva: Ruotuväki
tarvittaessa ottavat häiritsevästi
esiintyvät harmaanuttuiset talteen ja kuljettavat selviämään varuskunnan päävartioon.
Katujyrät huolehtivat sotilaiden pysymisestä järjestyksen
puitteissa. Poliisin työhön ne voivat puuttua poliisin pyynnöstä tilanteissa, joissa apua tarvitaan
yleisen järjestyksen säilyttämiseksi. Katujyrä puuttuu luonnollisesti asioiden kulkuun esimerkiksi,
silloin kun se verekseltään tavoittaa jonkin rikoksentekijän.
Sotilaspoliisikoulun oppilaat
seuraavat poliisin työtä liikkuvan
Kenttätykistöaselajin kehittämistehtävässä
misosastolla tutkijaupseerina.
Tämän jälkeen suoritin esiupseerikurssin ja edelleen yleisesikuntaupseerikurssin, jonka jälkeen siirryin Mikkeliin, Maavoimien esikuntaan vuonna 2013. Kaikki Maavoimien esikunnassa suorittamani
työtehtävät ovat olleet kenttätykistön aselajitehtäviä. Aloitin koulutusalaan ja henkilöstöasioihin liittyvissä tehtävissä, josta jatkoin operatiiviseen sunnitteluun.
Nykyiseen työnkuvaani suunnitteluosaston strategisen suunnittelun
sektorilla kuuluu muun muassa aselajin pitkän aikavälin kehittäminen.
Kolme erilaista tehtävää lyhyessä ajassa ovat luonnollisesti aiheuttaneet haasteita työnkuvaan syven-
tymisessä. Samalla olen kuitenkin
nähnyt laajan läpileikkauksen kenttätykistön tehtävistä. Kaikissa kolmessa tehtävässä on yhteisiä piirteitä ja ne nivoutuvatkin tiiviistii toisiinsa.
Nykyisessä tehtävässäni haasteita
luo se, että käsiteltävät asiat ovat laajoja ja useista erilaisista tekijöistä
riippuvaisia. Se tekee kuitenkin
työstä mielenkiintoisen. Mielestäni
tehtävä on vaativa ja haasteellinen.
Henkilökohtaisena tavoitteenani
on oppia nopeasti työtehtävän yksityiskohdat sekä omaksua suorituskykyjen kehittämiseen liittyvät
prosessit. Näin pyrin tekemään parhaani kenttätykistönaselajin kehittämiseksi.
Esa-Pekka Pirhosen tärkein tehtävä on ideoida. Hän on varusmies joka työskentelee omassa
toimistossaan
Pääesikunnan
koulutusosastolla.
Toimistoon astuessa voi nähdä
rennon ja hymyilevän miehen
työpöytänsä takana uurastamassa. Pirhonen toimii projektiassistenttina työryhmässä, jonka tehtävänä on kehittää asevelvollisten informaatiopalveluita.
Pirhonen on kotoisin Joensuusta, jossa hän on opiskellut
ympäristöteknologian insinööriksi ja työskennellyt useilla erilaisilla työpaikoilla. Palvelustehtävässään hän on saanut tutustua
suuren organisaation toimintaan.
– On hyödyllistä ymmärtää
miten suuret organisaatiot toimivat, Pirhonen sanoo.
Pirhonen pitää myös projektien parissa työskentelyä hyödyllisenä kokemuksena tulevaisuuden kannalta.
Alokaskautensa
Pirhonen
vietti Kainuun prikaatissa. Alokasaika ei ollut fyysisesti niin raskas kuin mitä hän odotti. Hän
kuitenkin kertoo, että on varmasti oppinut kaiken tarvittavan.
Uuden ideointia ja
toteuttamista
Kuva: puolustusvoimat
Kun valmistuin Kadettikoulusta, ensimmäinen
palveluspaikkani oli Kainuun Prikaati. Siellä toimin erilaisissa nuoren upseerin tehtävissä.
Vajaan neljän palvelusvuoden jälkeen siirryin Tykistökouluun Niinisaloon, jossa toimin tykistökadettien kouluttajana ja kurssinjohtajana
yli kolme vuotta. Tykistökoulussa
toimin myös Tutkimus- ja kehittä-
JOTAIN MUUTA, MITÄ?
"Informaatiopalvelut tulevat helpot–
tamaan ja nykyaikaistamaan varus–
miespalvelusta ja sen aloittamista."
Kaartin jääkäri–
rykmentti, Helsinki
Varusmiespalvelus
projektiassistenttina
eteenpäin
Majuri Paavo Sarala siirtyi Maavoimien esikunnassa suunnitteluosaston strategisen suunnittelun sektorille osastoesiupseerin tehtävään 1.
maaliskuuta 2015.
KOULUTUS
Ympäristöteknologian insinööri
Ohjaaja Heidi Sundquist sanoo, että tavoitteena on laajentaa medijooga osaksi suomalaista terveydenhuoltoa: – Nimenomaan täydentäväksi muodoksi perushoidon rinnalle, Sundquist tarkentaa.
Sotilaspoliisien tehtävistä
Aappo Jutila
PALVELUSPAIKKA
ASUINPAIKKA
Joensuu
ruotuväki 40 vuotta sitten
Varuskunta-alueiden sisäpuolella
puolustusvoimat huolehtii kurin
ja järjestyksen säilymisestä, mutta
pyrkii pitämään huolen omistaan
myös aitojensa ulkopuolella. Poliisin rinnalla toimivat järjestyspartiot tai sotilaspoliisit valvovat
ja opastavat sotilaiden liikkumista varuskunta-alueiden ulkopuolella.
Näkyvästi yleisen järjestyksen
valvontaan varuskuntapaikkakunnilla osallistuvat varuskuntien
järjestyspartiot, ”katujyrät”. Ne
valvovat vapaa-aikaansa viettävien varusmiesten käyttäytymistä ja
IKÄ
23
NIMI JA SOTILASARVO
Esa-Pekka Pirhonen, kaartinjääkäri
Kuva: Tommi Selander
Pääesikunnan liikuntasalin lattialla lepää kymmenen ihmistä. Silmät ovat kiinni, hengitys syvää ja
rauhallista.
– Kuvitelkaa, että ajatuksenne
ovat kuin pilviä, jotka leijailevat
ylitsenne, lausuu medijoogaohjaaja, lähihoitaja Heidi Sundquist.
Pääesikunnassa on kevään aikana harrastettu perjantai-iltapäivisin medijoogaa, joka on Ruotsissa
kehitetty terapeuttinen ja rauhallinen joogamuoto. Tunnit aloitettiin helmikuussa, ja ne päättyvät
huhtikuun lopulla.
Markku Rautio on paikalla viidettä kertaa. Tunneista on ollut hänelle hyötyä stressinhallintaan,
keskittymiskykyyn ja ylipäänsä
hyvinvointin.
– Kun oppii oikean hengitystekniikan ja keinoja rentoutua, niin
niitä pystyy hyödyntämään pitkin
viikkoa, Rautio kertoo.
Sanna Haapalan pulssi on puolestaan laskenut ja olo rauhoittunut medijoogan ansiosta. Perjantai-iltapäivä on hänen mielestään
otollinen hetki tunnille. Työviikon
saa katkaistua ja ajatukset suunnattua viikonloppuun.
– Kun mietitään meidän nykyistä työrytmiä, niin kaikki tällainen missä pitää keskittyä vain
omaan kehoon on tervetullutta.
Se, että edes tunnin viikossa keskittyy vain ja ainoastaan itseensä
on jo hyvä edistysaskel, Haapala
toteaa.
Maavoimien esikunnassa työskentelevä majuri Paavo Saralalla on halua perehtyä uuteen tehtäväänsä.
Tällä hetkellä Pirhosta työllistää
muun muassa PVMoodle-oppimisympäristön kautta toimiva digitaalinen kasarmi. Digitaalinen
kasarmi on verkkoympäristö,
jonka kautta voidaan tulevaisuudessa muun muassa jakaa varusmiehille tietoa ja hoitaa monia
palvelukseen liittyviä asioita.
Digitaalisen kasarmin lisäksi
Pirhonen työskentelee myös
puolustusvoimien some-agenttien koordinoinnin, varuskuntien
langattomien verkkojen, sähköisen asioinnin kehittämisen sekä
puolustusvoimiin liittyvien mo-
biiliaplikaatioiden ideoinnin parissa. Työnteko on usein itsenäistä ja omatoimista, päätöksien tekokin kuuluu arkeen.
Hänen tehtävänsä on tärkeä
koulutuksen suunnittelun kannalta, sillä Pirhonen edustaa varusmiesten näkökulmaa ja ideoi monia varusmiesten koulutukseen
vaikuttavia uudistuksia. Hän on
osaltaan mukana kehittämässä
varusmiespalveluksesta entistä sujuvampaa ja nykyaikaisempaa.
– Olen koittanut miettiä asioita varusmiehen näkökulmasta,
Pirhonen kertoo.
Mielekäs palvelus erityiskomennusmiehenä
Pirhonen halusi käydä varusmiespalveluksensa mahdollisimman
hyödyllisellä ja mielekkäällä tavalla. Hän selvitteli jo ennen asepalvelukseen astumista, minkälaisia hänen ammattitaitoaan vastaavia erikoistehtäviä puolustusvoimissa olisi tarjolla. Hän kyseli
ympäristöpuolen tehtäviä, mutta
niitä ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Sen jälkeen Pirhoselle ehdotettiin, että hän voisi hakea
projektiassistentiksi puolustusvoimien koulutusosastolle.
Aluksi ajatus projektiassistentin paikasta tuntui vieraalta, mutta hän päätti kuitenkin hakea
paikkaa valtakunnallisten erityistehtävähakujen kautta ja
pääsi hakemaansa tehtävään.
Pirhonen on kokenut komennuspaikallaan työskentelyn mielenkiintoisena. Pirhosen ideoita
on kuultu ja hän on päässyt kommentoimaan kokouksissa.
– Olen tyytyväinen, että pääsin
juuri projektiassistentin hommaan, vaikka välillä toimistotyö
puuduttaakin, Pirhonen sanoo.
Hän kuitenkin lisää, että varusmiespalvelus projektiassistenttina on tuntunut parhaalta
mahdolliselta tavalta suorittaa
asepalvelus.
12
kentällä
ruotuväki 8/2015
Stingerit ilmatorjunnan avuksi
Puolustusvoimat saa käyttöön suorituskykyisen ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.
Yhdysvalloista hankitut ohjukset päivitetään uusimman version tasolle.
Jussi Vainikka
Puolustusvoimien hankkimien
Stinger RMP Block 1 -ilmatorjuntaohjusten kouluttaminen on aloitettu tänä vuonna Salpausselän ilmatorjuntapatteristossa Karjalan
prikaatissa Vekaranjärvellä. Ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Ari
Grönroosin mukaan Yhdysvalloista hankitut ohjukset ovat peruskunnostettuja, eli ne on valmistettu aiemmin ja varastoitu.
– Ohjuksia päivitetään nyt tämän uusimman version tasolle.
Ohjuksen osista vaihdetaan noin
kaksi kolmasosaa. Suorituskyky
vastaa tehdaslinjastolta uustuotannolta tulevaa ohjusta, Grönroos sanoo.
Grönroos luonnehtii puolustusvoimissa ilmatorjuntaohjus 15:ksi
nimettyä järjestelmää suorituskykyiseksi erilaisia matalakorkeuksien maalityyppejä vastaan.
– Saamme käyttöön suorituskykyisen järjestelmän, joka soveltuu
suomalaisiin olosuhteisiin. Sillä
kyetään toimimaan kaikissa valoisuusolosuhteissa. Järjestelmähankinta on hyvä lisä alueellisten
joukkojen ilmatorjuntaan, mutta
sillä ei kuitenkaan poisteta olevia
ja tulevina vuosina syntyviä ilmatorjunnan suorituskykypuutteita,
Grönroos korostaa.
Stinger RMP Block 1 on kannettava olalta laukaistava infrapunahakuinen ilmatorjuntaohjus. Järjestelmällä pystytään torjumaan
rynnäkkökoneita, helikoptereita,
miehittämättömiä lentolaitteita sekä risteilyohjuksia. Ohjuksen hak-
Kuva: puolustusvoimat
Stinger-tuoteperheen uusin
versio
Uusi pimeätoimintakykyinen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä soveltuu hyvin suomalaisiin olosuhteisiin.
huomio!
upää toimii kahdella eri taajuusalueella: infrapuna- ja ultraviolettialueilla.
– Ohjus on passiivisesti hakeutuva. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjus ei lentäessään lähetä mitään
signaalia ulospäin, vaan se hakee
lämpölähdettä hakupäällä, Salpausselän ilmatorjuntapatteriston
komentaja, everstiluutnantti Aki
Hotti kertoo.
Kokonaisuudessaan hankkeelle
on myönnetty noin 90 miljoonan
euron rahoitus. Tähän summaan
sisältyy myös välttämättömät koulutusvälineet sekä varaosat. Kalustoon kuuluvat lisäksi ohjusten kuljetuksessa käytettävät mönkijät
sekä puominostimet. Salpausselän
ilmatorjuntapatteriston käyttämä
Leguan 160 on aina 16 metriin asti nostava nostin, josta voidaan
ampua päältä.
– Nostimella pyritään tuomaan
yllätyksellisyyttä. Esimerkiksi pelkän karttatiedustelun perusteella
ei voida sanoa miltä mäeltä ohjus
ammutaan, vaan muuallekin voidaan rakentaa ampumapaikkoja,
Hotti sanoo.
Yhdysvalloista hankitun varsinaisen järjestelmän lisäksi puolustusvoimat ostaa koulutuskäyttöön
Tanskasta edellisen sukupolven
RMP-ohjuksia. Lisähankinnan ansiosta uuden järjestelmän kouluttaminen varusmiehille on pystytty
aloittamaan jo saapumiserästä
1/15.
– Tanskasta hankittu materiaali
tukee koulutuksen aloitusta. Toiminnaltaan se on ampujalle hyvin
samanlainen kuin tämä päivitetty
versio. Se on iso juttu, että koulutettaville pystytään järjestämään
ammunnat kovilla ohjuksilla Lohtajan ilmatorjuntaharjoituksessa,
Grönroos toteaa.
verkossa
Mediatuotantotiimi tukee ja tuottaa
Mika M. Niskanen
Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon.
Kuva: Ville Bröijer
Kuva: Tommi Selander
Suojanaamari M/61 kummastusta herättävällä punaisella värityksellä. Kuvassa on suojanaamarin prototyyppi.
Ryhmä varusmiehiä, joka päivystää
jatkuvasti puhelimen ja tietokoneen
ääressä. Ryhmä, joka on aina valmiina välittämään tietoa ja auttamaan. Tätä ryhmää kutsutaan mediatuotantotiimiksi. Tosin tiimissä
toimivan alikersantti Markus Parviaisen mukaan kyse ei kuitenkaan
ole mistään kovin eriskummallisesta.
– Teemme sisältöä, graafisia elementtejä ja päivityksiä puolustusvoimien verkkosivuille sekä sisäiseen verkkoon. Lisäksi meillä on
käytössä tukipuhelin, johon henkilökunnan jäsenet voivat ottaa yhteyttä, mikäli heillä tulee ongelmia
sisällönhallintajärjestelmän kanssa, Parviainen tiivistää.
Mediatuotantotiimi on kuudesta erityistehtävässä palvelevasta
varusmiehestä koostuva ryhmä,
joka tukee puolustusvoimien valtakunnallista viestintää Pääesikunnasta käsin. Ryhmässä on yksi
varusmiesjohtaja ja viisi miehistön
jäsentä. Tiimin toiminnasta vastaa
lähiesimies, verkkopäätoimittaja
Mari Hienonen.
Tiimin tehtävät ovat monipuolisia. Päätoimiensa lisäksi ryhmä
Mediatuotantotiimin nimi (ent. Www-ylläpito) päivitettiin vuoden alusta vastamaamaan paremmin ryhmän tehtäviä. Kuvassa nykyinen mediatuotantotiimi:
Kaartinjääkärit Joonas Ruokolainen (vas.) ja Joona Viitaniemi, verkkopäätoimittaja Mari Hienonen, alikersantti Markus Parviainen sekä kaartinjääkärit Joonas Nahkala ja Juha-Markus Sairanen. Kuvasta puuttuu kaartinjääkäri Maiju Jalkanen.
esimerkiksi tuottaa valtakunnallisia markkinointiviestinnän kampanjatuotteita, kuten sivustoja,
graafisia elementtejä ja esitysmateriaaleja. Toimeksiantoja tulee
heidän lähiesimiehensä kautta
kuukaudessa noin 150–250.
Ryhmä koostuu tällä hetkellä
kahdesta verkkotoimittajasta, kahdesta graafikosta ja kahdesta ylläpitäjästä. Hienonen korostaa, että jokaiselta tekijältä vaaditaan moni-
puolisuutta ja viestinnällistä osaamista.
– Esimerkiksi graafikon tulee
kyetä omien töidensä lisäksi julkaisemaan juttuja ja muokkaamaan kuvia, Hienonen sanoo.
Arvokasta viestinnän reserviä
Hienonen korostaa mediatuotantotiimin arvoa puolustusvoimille –
kovin moneen joukko-osastoon
tai Pääesikunnan osastoille ei tarvitsisi soittaa saadakseen varmistuksen siitä, että mediatuotantotiimin tarjoamat palvelut ovat tärkeä
tuki henkilökunnan työlle.
Varusmiehet valikoituvat tehtävään valtakunnallisen haun perusteella. Hienonen kertoo, että taustalla on usein vähintään harrastuneisuutta alalta.
Hienosen mukaan varusmiehet
saavat palvelusajaltaan arvokasta
työkokemusta ja oppivat toimimaan ryhmässä sekä pärjäämään
hektisissä tilanteissa. Useat mediatuotantotiimin varusmiehistä ovat
hakeutuneet viestinnän alalle palveluksensa päätyttyä.
– Myös puolustusvoimat saa
vastavuoroisesti arvokasta näkemystä ja osaamista päivittäisviestinnän tueksi. Pitkässä juoksussa
erityistehtävissä palvellut varusmiesten parhaimmisto muodostaa
arvokkaan viestinnän reservin,
Hienonen korostaa.
Parviaisen mielestä parasta mediatuotantotiimissä on ollut työn
itsenäisyys:
– On hyvin mahdollista, että hakeudun työskentelemään ohjelmoinnin tai ylläpidon pariin, Parviainen sanoo.
13
vapaalla
ruotuväki 8/2015
Kuva: Tom Store
Anton Store korostaa purjehduksen harjoittelussa oma-aloitteisuutta ja aktiivista itsensä kehittämistä. Kuvassa hän jollailee harjoitusleirillä Italian Gardajärven aalloilla.
Vähän kuin shakkia merellä
Kilpapurjehtija Anton Store pitää taukoa olympialaisiin valmistautumisesta varusmiesvuoden verran.
Kalle Toivonen
tupavisa
1. Kuka on puolustusvoimien
Pääesikunnan uusi päällikkö?
2. Kuinka monta osallistujaa Jukolan
viesti kerää vuosittain?
3. Ketkä kaksi voittivat parisprintistä
kultaa sotilashiihdon MM-kilpailuissa 2015?
4. Mistä maasta pinkat ovat peräisin?
5. Mikä Euroopan maa on alkuvuodesta 2015 tehnyt päätöksen palauttaa
yleisen asevelvollisuuden?
6. Kuinka monta prosenttia keskeytti
varusmiespalveluksen vuonna
2014?
7. Missä järjestettiin maaliskuussa
2015 Tough Viking -kilpailu?
8. Minkä kahden väestöryhmän juhla
vappu erityisesti on?
9. Mistä maasta Suomi osti uuden
Stinger-ohjusjärjestelmän?
10. Mikä arvomerkki on kuvassa?
vastaukset
kuin esimerkiksi tuulen lukemisella ja venevauhdilla, Store arvioi.
Nacra 17 -luokka on mukana
ensimmäistä kertaa kesäolympialaisten lajikirjossa kesällä 2016
Rio de Janeirossa. Storen valmistautuminen mahdolliseen olympiaedustukseen 2020 Tokiossa jatkuu heti varusmiespalveluksen
jälkeen.
– Purjehdus on Suomessa melko pieni laji, mikä näkyy vaikka
siinä, että on vaikea saada sponKuva: Ville Bröijer
Kun aliupseerioppilas Anton Store pohtii sanottavaansa keskustelussa, hänen silmänsä harhailevat
sotilaskodin maisemaikkunoista
ulos lainehtivaan Itämereen. Ollaan Kirkkonummen Porkkalanniemellä, Upinniemen varuskunnassa, jossa tämä 19-vuotias suorittaa varusmiespalvelustaan veneenkuljettaja-aliupseerikoulussa.
Meri lienee monelle veneenkuljettajaksi aikovalle jo entuudestaan tuttu, mutta harvalle samalla tavalla kuin Storelle. Hän
on nuoresta iästään huolimatta
ehtinyt osallistua jo useisiin eri
purjehdusluokkien arvokisoihin
niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
– Olen purjehtinut aina. Olen
ollut purjeveneen kyydissä vauvasta asti ja ensimmäisen kerran
purjehdin itse 7-vuotiaana, Store
sanoo.
Store on purjehtinut eri jollaluokissa kilpaa SM-mitaleille asti.
Viime vuosien aikana Store on
siirtynyt kilpailemaan kaksirunkoisten kevytveneiden Nacra 17 luokassa, jossa hän muun muassa
osallistui vuonna 2013 Alankomaiden Haagissa pidettyihin
MM-kisoihin.
– Purjehduksessa ei ole kyse
vain siitä, kuka on nopein. Se on
vähän kuin merten shakkia. Taktiikalla on yhtä suuri merkitys
Anton Storelle oli alusta asti selvää,
että purjehdusurasta huolimatta hän
menee varusmiespalvelukseen vuodeksi aliupseerin koulutuksen takia.
soreita. Esimerkiksi Iso-Britannian olympiajoukkueen purjehdusjoukkueen budjetti on sama
kuin Suomen koko olympiajoukkueen. Suomessa ei ehkä pidetä
purjehdusta urheiluna, Store kertoo.
Kutsumuksena
merenkäynti
Varusmiespalveluksen Store on
yhdistänyt purjehdusharrastukseensa yksinkertaisesti – vuosi varusmiehenä on vuosi taukoa kilpapurjehduksesta. Hän aloitti
palveluksensa tammikuussa 2015
ja kouluttautuu nyt veneenkuljettaja-aliupseeriksi, joten meri on
välivuonnakin vahvasti läsnä.
– Onhan siinä eri meininki kuin
purjehduksessa, kun ohjaa nopeaa maihinnousuvenettä, jossa on
kyydissä kaksikymmentä taistelijaa. Onni, että pääsin juuri näihin
hommiin, sillä tässä saa olla merillä paljon ja samalla myös oppii
paljon uutta merenkäynnistä, Store sanoo.
Unelmakseen Store kertoo arvokisamenestyksen lisäksi mahdollisuuden päästä elättämään itseään purjehduksen avulla. Rakkaus lajiin on kuitenkin aina se
perimmäinen tekijä, joka ajaa hänet merelle.
– Merillä olossa on juttuna se,
että siellä on olemassa vain vene
ja meri. Samalla hetkellä kun vene irtaantuu rannasta lakkaavat
kaikki rannalla olevat asiat olemasta.
1. Kari Takanen, 2. Yli 15 000, 3. Ristomatti Hakola ja Juho Mikkonen, 4. Saksasta, 5. Liettua, 6.
15,2 prosenttia, 7. Levillä, 8. Työväen ja ylioppilaiden, 9. Yhdysvalloista, 10. Merivoimien
komentajan olkalaatta
14
vapaalla
elokuvat
ruotuväki 8/2015
konserttikiertue
The Gunman
Ohjaus Pierre Morel Pääosissa Sean Penn,
Jasmine Trinca, Peter Franzen Ensi-ilta 24.4.
loistava suoritus sympaattisena
ja nuhjuisena ex-sotilaana. Myös
Franzén vakuuttaa sivuroolissaan suomalaissyntyisenä pahiksena, ammattisotilas Reizigerinä.
Tarinan kehys sijoittuu Kongoon ja siellä tehtävään työhön
ihmisoikeuksien puolesta. Taustalla pilkistää vaikuttava sanoma
suuryritysten tavasta polkea ihmisoikeuksia dollarinkuvat silmissään. Näkökulma jää kuitenkin valitettavan pintapuoliseksi.
The Gunman on kohtalainen
aivot narikkaan -pätkä. Elokuvan tekee katsomisen arvoiseksi Franzén. On jostain syystä
viihdyttävää nähdä suomalainen mätkimässä Oscar-voittajaa.
Mika M. Niskanen
Ex machina
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta esiintyi Hyvinkään kirkossa Finlandia-konserttikiertueellaan. Hyvinkäällä solistina toimi tunnettu oopperalaulaja, baritoni Jorma Hynninen.
Ohjaus Alex Garland Pääosissa Domhnall
Gleeson, Oscar Isaac, Alicia Vikander Ensi-ilta
17.4.
– Olen jumala! vaahtoaa hulluhko nero Nathan.
Nathan tarkoittaa hepreaksi
’’antaa’’. Vastapelurina on Caleb,
jonka nimi juontaa juurensa vanhan testamentin tosiuskovaan.
Kohtaus on elokuvasta Ex machina. Elokuvan nimi taas viittaa
latinalaiseen käsitteeseen deus
ex machina, joka tarkoittaa tarinan kulun muuttavaa uutta elementtiä – eräänlaista jumalallista
väliintuloa. Tämä väliintulo on
Ava, miljardööriyrittäjä Nathanin keksimä ja maailmalle antama ensimmäinen tietoinen tekoäly, jota hän on kutsunut rivityöntekijänsä Calebin arvioimaan.
Kenellä on oikeus luoda elämää? Mitä ihmisyys tarkoittaa?
Alex Garlandin debyyttiohjauksessa ollaan suurten kysymysten
äärellä. Tänä vuonna ohjauksesta Oscarin voittanut Alejandro
González Iñárritu kaipasi haastattelussa elokuvaa, joka kertoo
ihmisenä olemisen kokemuksesta tehosteilla leikkimisen sijaan.
Onko tässä sellainen elokuva?
On ja ei ole. Ex machina on
Kuva: Tommi Selander
Ei, Peter ei! Missä on sormivarmistus? Älä juokse sinne nurkkaan. Ja nyt ammuit viisitoista
kutia huti.
Olisi kiintoisaa kuulla, mitä
mieltä Peter Franzénia tämän varusmiespalveluksen aikana opastaneet kouluttajat ovat miehen
suorituksesta The Gunman -toimintatrillerissä. Hollywood-mittaluokan pläjäyksessä Kemin
oma poika palloilee valkokankaalla Oscar-voittajien Sean Pennin ja Javier Bardemin kanssa.
Pennin esittämä Jim Terrier on
entinen erikoisjoukkojen ammattisotilas, joka yrittää hyvittää
menneisyyden syntejään työskentelemällä hyväntekeväisyysjärjestössä. Mieheen kohdistuva murhayritys ajaa hänet kuitenkin setvimään tilejä historiansa kanssa.
Elokuvan suurimmat heikkoudet ovat dialogin kehnous ja
loogisuuden puute. Kaksituntisen pelastaa ainoastaan Pennin
Kiertue juhlisti suomalaisuutta
tyylikäs ja tavallista älykkäämpi.
Yhteen paikkaan sijoittuva, pienillä vivahteilla jännitettä korottava scifi-jännäri on mukavaa
vaihtelua tehoste-epiikan luvatussa genressä. Ex machina ottaa
perinnetietoisesti paikkansa tieteiselokuvien jatkumossa. Garland ripottelee visuaalisia viittauksia lajin klassikoihin, mutta
löytää samalla oman kielensä
kertoa tarinan.
Omaperäisyydestä huolimatta
elokuva lässähtää omaan ennustettavuuteensa. Pienillä elementeillä pelaavassa tarinassa ei kovin montaa ratkaisua voi olla ja
lopun arvattavat juonenkäänteet
tuntuvat hieman antikliimaksilta. Ex machina on silti loistava
pelinavaus ohjaajana – Alex
Garlandin nimi kannattaa laittaa
muistiin, hänestä kuullaan vielä.
Kalle Toivonen
Hyvinkään kirkossa Varusmiessoittokunta asettuu paikoilleen
yleisön eteen. Soittokunta aloittaa
konsertin juhlallisesti Jean Sibeliuksen Karelia-alkusoitolla. Matalien vaskipuhaltimien äänet luovat
jylhän taustan korkeammalla soiville huiluille ja klarineteille.
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta järjesti neljä konserttia käsittäneen Finlandia-kirkkokiertueen, jonka teemana oli suomalaisuus, 10.–14. huhtikuuta.
Kiertueella juhlistettiin kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen
150-vuotisjuhlavuotta sekä varusmiessoittokunnan 25. toimintavuotta.
Kahdessa viimeissä konsertissa
solistina toiminut maailmankuulu
oopperalaulaja, baritoni Jorma
Hynninen toteaa, että Sibelius oli
alkuisku suomalaiselle klassiselle
musiikille.
– Hänen jälkeensä on noussut
paljon taitavia säveltäjiä kuuluisuuteen, hän toteaa.
Konsertin ohjelma koostui pää-
osin suomalaisten säveltäjien töistä. Ainoastaan Trumpettikonsertto, jossa solistina toimi ylikersantti Seppo Pohjoisaho, oli ulkomaalainen sävellys.
Konserttikiertueen kahdessa
ensimmäisessä konsertissa esiintyi
oopperalaulaja ja Tähdet, tähdet televisio-ohjelmasta tuttu baritoni
Waltteri Torikka. Valitettavasta
sairaustapauksesta johtuen Torikka ei kuitenkaan voinut laulaa Hyvinkään ja Lahden konserteissa.
Finlandia-kirkkokiertueella toisena kapellimestarina toimi Kaartin soittokunnan tuleva päällikkö,
musiikkikomentajakapteeni PasiHeikki Mikkola, joka oli sovittanut miltei kaikki soitettavat kappaleet sotilassoittokunnalle.
Varusmiessoittokunta on tyypillinen puhallinorkesteri, joka koostuu puu- ja vaskipuhaltimista ja
lyömäsoittimista.
Yksittäinkin
näillä soittimilla saa aikaan mahtipontisia sävelkuvioita, mutta orkesteriksi koottuna laaja ääniala
yllättää aina.
On myös mahtavaa kuulla kuinka kantava miesääni kilpailee puhallinorkesterin pauhua vastaan.
Varusmiehiä ja ammattilaisia
Soittokunnan kapellimestari, musiikkiyliluutnantti Tero Haikala
kertoo, että varusmiesten kanssa
on hienoa tehdä töitä.
– Heistä löytyy aina nuoruuden
intoa, hän tiivistää.
”Sibelius oli alkuisku
suomalaiselle klassiselle musiikille.”
Soittokunnassa trumpettia soittava jääkäri Atro Niemeläinen
kertoo, että varsinkin ennen ensimmäistä konserttia jännitti se
kuinka oma suoritus onnistuu ja
miten yleisö reagoi musiikkiin.
Niemeläinen on tyytyväinen
kirkkokiertueeseen, sillä se on kerännyt todella paljon yleisöä.
Konsertin solisti, Sibelius-Akatemiassakin laulutaiteen professorina työskennellyt Hynninen kertoo tekevänsä mielellään yhteistyötä varusmiesten kanssa.
– Onhan tämä eräänlaista isänmaanpalvelusta. Mielestäni on aivan sama esiinnynkö New Yorkin
Metropolitanissa vai Hyvinkään
kirkon kaltaisessa pienemmässä tilassa. Tärkeintä on yleisö, jo eläkkeelle jäänyt Hynninen huomauttaa.
Miksi Hynninen edelleen nousee lavalle?
Vastaukseksi hän lainaa runoilija J. H. Erkon säkeitä:
– En tiedä miksi laulaa lintunen
ja miksi jyräjääpi ukkonen, vaan
itse tiedän siksi laulavani, kun sävelehet soivat rinnassani.
Sibeliuksen maailmankuulun
Finlandian viimeiset sävelet vaimenevat ja Hyvinkään kirkon
konsertti päättyy raikuviin aplodeihin. Yleisö nousee osoittamaan
suosiotaan seisaaltaan.
Aappo Jutila
lauta- ja konsolipelit
Camel Cup
Lautapeli
lautapelit.fi
Camel Cup -lautapeli on Egyptin
maisemiin sijoittuva taktiikkapeli,
jossa lyödään vetoa kamelikisan
voittajasta. Pelissä pelataan kuusitoista ruutua pitkällä radalla. Mukana on eri värisiä kameleita, joiden lähtöpaikat arvotaan heittämällä noppaa.
Camel Cup vaatii hieman perehtymistä ennen kuin peli pääsee
alkuun. Lukuisat kortit ja pelimerkit aiheuttavat helposti sekaannusta, mutta pelin ohjeissa on onneksi selitetty yksityiskohtaisesti
eri vaihtoehdot.
Jokaisella pelaajalla on vuorollaan neljä toimintavaihtoehtoa:
Hän voi heittää noppaa ja liikuttaa kamelia, veikata etapin tai kokonaiskisan voittajaa tai pelilaudalle voi asettaa aavikkokortin, joka hidastaa tai nopeuttaa kamelien kulkua.
Pelin voittaa se, joka on kerännyt eniten rahaa kierroksen loppuun mennessä. Tärkein rahan
lähde on etappien jälkeen jaettavat veikkausvoitot.
Pelkkä kamelien liikuttelu pelilaudalla on tylsää, mutta peliin tuo
jännitystä se, että kilpailevat kamelit voidaan pinota ja ne voivat
matkustaa siivellä. Siksi etappien
ja koko pelin voittajan veikkaaminen on yllättävän haastavaa.
Kyseessä on hauska ryhmäpeli,
joka on suunnattu yli kahdeksanvuotialle. Sitä nuoremmat eivät
varmasti jaksaisi opetella sääntöjä
ja keskittyä lyömään vetoa voitta-
Ori And the Blind Forest
XBox 360
Microsoft Studios
jista. Peliä voi pelata jopa kahdeksan henkeä.
Camel Cup on halpa ja helppo
tapa kokeilla riskitöntä vedonlyöntiä. Pelissä huomaa sen, että
kaikki riippuu kaikesta. Peli ei menetä kiinnostustaan ensimmäisen
kierroksen jälkeen, sillä taktikoinnissa ja vedonlyönnissä kehittyy
kierros kierrokselta. Tästä huolimatta kokenutkaan pelaaja ei voi
olla varma voitostaan.
Aappo Jutila
Ori and the Blind Forest on hienossa yksinkertaisuudessaan perinteinen tasoloikka. Graafisesti
näyttävä ja omaleimainen miljöö
erottaa pelin pelkästään genren
nostalgian varaan laskevista teoksista. Korkeat tuotantoarvot ja tavoitteet nousevat esiin kautta linjan.
Peli alkaa noin kymmenen minuutin pohjustuksessa, jossa kuvataan Orin elämää metsän siimeksessä. Kaikki muuttuu, kun metsään lankeaa kirous ja pimeys ottaa
ympäristön valtaan. Hieman kettua
muistuttava Ori kuitenkin välttyy
kiroukselta ja lähtee ratkomaan
metsän kohtaloa. Tästä alkaa noin
kahdeksan tunnin pituinen tasoloikkaseikkailu halki metsän. Pelin
aikana Ori kehittyy oppien tehokkaampia hyökkäyksiä, erilaisia
hyppyjä ja kyvyt tuhota erinäisiä
esteitä. Tällä tavoin etenemistä on
rajattu ja kartan viimeisetkin sopukat aukenevat pelaajalle loppua
kohden hiljalleen.
Tarinankerronta sekoittaa perinteistä kertojaääntä, tekstiä ja mykkiä animaatioita. Jos peliin ei keskity, voi tarina jäädä auki, mutta se
ei ole välttämätöntä. Juoni on tunnelatautunut, muttei sisällä erityisen yllättäviä käänteitä. Tarinan
voisi hyvin sovittaa animaatioelokuvaan, mutta mistään mullistavasta ei ole kyse.
Itse pelaaminen toimii ja tasoloikkien tärkein perusta on kunnossa: pelihahmon kuolema on
pelaajan, ei huonosti tehdyn pelin
vika. Vaikka peli sisältää jo ennen
puoliväliä yllättävän teknisiä yhdistelmiä vaativia kohtia, tekee
anteeksiantava mahdollisuus tallentaa peli lähes milloin vain tästä
siedettävän. Näin pelaajan ei pitäisi turhautua hankaliin kohtiin.
Microsoftilla on käsissään hyvä
peli, jonka pitäisi maistua Xbox
Onen omistajille myös hintansa
puolesta.
Joonas Koivisto
15
VAPAALLA
ruotuväki 8/2015
Lukittujen ovien takana
Menet pahaa aavistamatta ystäväsi kotiin vierailulle. Ovi on auki
eikä häntä näy missään. Odotat toista ystävää saapuvaksi, mutta ovi sulkeutuu takanasi. Kokeilet oven kanssa kaikkia temppuja, mutta se on takalukossa. Tiedät vara-avaimen olevan jossain,
mutta siihen käsiksi pääsy on monen arvoituksen takana. Sinulla
on tunti aikaa.
suunnittelija =Vy¿D3XUQKDXVHU. Pelejä ovat järjestämässä managerien lisäksi
hieman alle kymmenhenkinen tiimi.
Tiimi toimii seremoniamestareina ollessaan myös
eräänlaisina pelinvalvojina.
Huttusen mukaan pelinvalvojan toimessa on nähnyt
kaikenlaista.
– Ehkä tähän mennessä
hienoin tilanne oli kosinta
kesken pelin. Pariskunnan
mies halusi, että piilotamme erään ratkaisun oheen
kihlasormuksen, Huttunen
kertoo.
Inside Out Escape Gamesin
pyörittämä Room Escape
-formaatti on lähtöisin Unkarista. Taustalla on Kaszásin ja
Purnhauserin lisäksi psykologi 'RUD1pPHWK. Ajatuksena on ollut luoda elämys,
joka yhdistelee tarinaa, näytelmää ja pulmanratkaisua
fyysisessä tilassa.
Suomessa konsepti käynnistettiin Sörnäisissä huhtikuussa 2014. Nykyään Inside Out Escape Games sijaitsee Kalliossa ja valikoimaan
kuuluu kolme peliä. Uusi, myös kolme peliä sisältävä toimipiste avataan
toukokuussa
Vuosaareen, joten toiminta laajenee kuuteen peliin.
Pelin juuret ja idea
ovat internetissä suosituissa
Room Escape -selainpeleissä, jotka pohjautuvat perinteisiin seikkailuvideopeleihin.
Kokemus pulmaratkaisuun
pohjautuvista peleistä onkin
hyödyksi huoneita ratkoessa, sillä usein tietää ainakin
mistä voi aloittaa ja millaisia
asioita ympäristöstä kannattaa ottaa huomioon. Myös
mobiilimarkkinoilla yleistyneet pulmapelit ovat vauhdittaneet konseptin suosion
kasvua.
Arvoituksia on ollut jo pitkään, mutta tilanne, jossa
pelaajat laitetaan suljettuun
tilaan tehtävänään paeta
sieltä on ilmiönä huomattavasti uudempi. Pelin konseptin noustua viime vuosina
suureen suosioon käydään
maailmalla keskustelua siitä,
mistä Room Escape -konsepti
on lähtöisin. Unkarin lisäksi
sen on epäilty lähteneen
Japanista. Hankalaksi keskustelun tekee se, ettei ole
tarkkaa tietoa siitä, minkälainen pulmanratkaisu kuuluu
nimenomaan Room Escape
-nimen alle.
Eläytymisellä tärkeä osa
kokemuksessa
Vaikka konsepti on levinnyt
laajasti ympäri maailmaa,
löytyy Suomen versiosta
tiettyä omaleimaisuutta.
Suomessa yritys haluaa panostaa toteutuksessaan normaalia enemmän näyttelyyn
ja tarinaan eläytymiseen
aina
maksutapahtumaan
saakka. Perustajien Kaszásin ja Purnhauserin mukaan
tämä on tärkeä osa kokonaisuutta. He eivät halua vain
pyytää maksua tiskin takana, vaan liittävät mieluummin
maksamisen osaksi huoneen
tarinaa.
Huttusen mukaan Room
Escapen suosio perustuu tällä
hetkellä hyvän kokonaisuuden lisäksi tuloaan tekevään
muutokseen palvelumarkkinoilla. Perinteisten vapaaajalla kulutettavien palveluiden rinnalle on nousemassa
myytäviä elämyksiä.
– Ihmiset haluavat olla itse läsnä ja kokea. Ympärille
halutaan kokonaisuus pelkän
tuotteen sijaan. Perinteinen
ketju ideasta raaka-aineeseen ja tuotteeseen ei päde
enää samalla tavoin kuin aiemmin, Huttunen toteaa.
Room Escapen idea on
kiehtova ja palvelun kokonaisuus on Inside Out Escape
Gamesilla hallussa. Kahden
tai kolmen henkilön ryhmille
50 euroa henkilöä kohden voi
olla kova hinta, jos kyse on
esimerkiksi opiskelijoista tai
varusmiehistä. Hinta henkilöä kohden laskee ryhmän
koon mukaan. Jos hinta ei
ole este, on lukkojen takaa
pako kokemisen arvoinen ja
mielenkiintoista vaihtelua
tyypillisen vapaa-ajan vieton
rinnalle.
Vastaavia pelejä voi kokeilla Helsingin lisäksi ainakin Turussa, Tampereella ja
Oulussa.
Taitto: Sofia Korhonen
”Vain noin kolmasosa
ryhmistä selviää huoneesta ulos tunnissa.”
Konsepti Unkarista
Kuvat: Ville Bröijer
on tavoitteena se, että kaikki ratkaisemiseen tarvittava
löytyy huoneesta ja pelaajien on vain yhdistettävä oikeat asiat toisiinsa. Pelien alaikäraja on 12, joten pulmissa
piilee haastetta kokeneellekin pulmanratkojalle.
Perusteellisen suunnittelunkin jälkeen huoneita hienosäädetään jatkuvasti. Joitakin pulmia helpotetaan ja
joistakin tehdään vaikeampia. Huoneiden suunnittelusta vastaavat näyttelijä
Ágnes KaszásMDJUDD¿QHQ
Teksti: Joonas Koivisto
Ruotuväen toimitus kävi tutustumassa nosteessa olevaan Room Escape -elämyspeliin. Tiivistettynä ilmiössä
on kyse pulmanratkaisusta
todellisessa ympäristössä.
Pelaajat ovat jumissa huoneessa, ja heillä on tunti aikaa päästä ulos. Huone on
täynnä lukkoja, jotka aukeavat pulmia ratkomalla. Peli ei
ole helppo – Inside Out Escape Gamesin managerin Inna
Huttusen mukaan vain noin
kolmasosa ryhmistä selviää
huoneesta ulos ajoissa.
Ruotuväen kokeilemassa pelissä pelaajat
jäävät
jumiin
asuntoon ja
ovi
pitää
saada auki
ystävää auttaakseen. Kun
ovi sulkeutuu ja
tilanne selkenee pelaajille, alkaa pelin ratkaiseminen. Ratkaisu on pelaajien
käsissä, sillä ohjeita ei tule
erikseen. Ainoa tapa saada
ulkopuolista apua on apukortti. Yleinen tapa hävitä
peli onkin Huttusen mukaan
liian varovainen avun pyytäminen, kun oma ylpeys ei
anna periksi.
Pulmat perustuvat loogisiin päättelytehtäviin, joissa
täytyy tiimityönä yhdistää
tilasta löytyviä eri elementtejä toisiinsa. Pulmissa yhdistellään värejä, lukuja ja
sanoja. Hankalimmissa tilanteissa näitä kaikkia.
Huoneiden suunnittelussa
16
takakansi
ruotuväki 8/2015
potretti
Unen kulttuurin tutkija
Joonas Koivisto
Kuvat: Tommi Selander
Hotellin aulassa on vastassa pirteä professori, joka ottaa vieraansa vastaan. Anu Valtonen on
tullut kotoaan Rovaniemeltä työmatkalle Helsinkiin.
Päivätyönään Valtonen on professori Lapin yliopistolla. Hän
tutkii unta ja nukkumista vähemmän huomioidusta kulttuurin näkökulmasta. Valtonen on tehnyt
tutkimuksissaan
yhteistyötä
muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa.
Hänet on Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa tekemänsä
kenttätutkimustyön ja tutkimusyhteistyön ansiosta nimitetty laadullisten tutkimusmenetelmien
dosentiksi. Laadulliset tutkimusmenetelmät Valtonen nostaa
omaksi asiantuntemusalueekseen.
Uni ja nukkuminen nousi Valtoselle tutkimuksen aiheeksi väitöskirjaa tehdessä. Tehdessään
ryhmähaastatteluja vapaa-aikaan
liittyen nousi unen merkitys esille. Monille vapaa-ajan paras asia
saattoi olla vapaus nukkua niin
pitkään kuin halusi. Tämä nosti
esiin ihmisten moninaisen suhtautumisen uneen.
Sotilasorganisaatio yksi
tutkimuksen kohteista
Valtosen kiinnostuksen kohteet tutkijana ovat uni, keho ja aistit.
Valtonen muun muassa seurasi
Maanpuolustuskorkeakoulun
Vuosangan ampumaleirillä kadettien, varusmiesten ja kantahenkilökunnan suhtautumista
nukkumiseen.
– Yleensä unta tutkitaan lääketieteen tai luonnontieteen näkökulmasta, mutta väitöskirjaa tehdessä heräsi kiinnostus tutkia unta kulttuurin näkökulmasta.
Kuinka uneen suhtaudutaan erilaisissa ympäristöissä ja elämäntilanteissa. Missä nukumme, milloin nukumme, miten nukumme
ja kenen kanssa nukumme ovat
myös uneen liittyviä seikkoja, joita ei ole aiemmin tunnistettu tutkimuksissa. Tässä mielessä sotilasorganisaatio oli yksi mielenkiintoinen tutkimuskohde.
– Yhteistyö Maanpuolustus-
korkeakoulun kanssa on ollut
erittäin kiinnostavaa. Tehty työ
avasi hyvän ja mielenkiintoisen
alustan unen tutkimiselle.
Yliopistolla arkeen kuuluu nykyään opettamista ja tutkimusta.
Tutkimiseen kuuluu nykyään empiirinen tutkimustyö, tutkimuskirjallisuuden läpikäynti, kirjoittaminen ja kontaktien luonti. Myös ulkopuolisen rahoituksen etsiminen
on arkea tutkimustyössä. Kontaktien luontiin kuuluu etenkin kesäisin paljon seminaareissa ja konferensseissa käymistä.
– Kenttätutkimus on se työskentelytapa, josta pidän hyvin
paljon. Oma otteeni tutkimustyöhön on mennä mukaan ihmisten
arkeen seuraamaan ja olemaan
läsnä heidän toiminnassaan. Pitää
seurata, jutella ja eläytyä tutkitta-
vien elämään eikä jäädä omaan
norsunluutorniin. Tämä on työssä
paras ja mielenkiintoisin osa.
”Väitöskirjaa
tehdessä heräsi
mielenkiinto tutkia
unta kulttuurin
näkökulmasta.”
Lappiin työn
perässä
Valtonen on kotoisin Itä-Suomesta Kiteen läheltä pienestä kylästä, Puhokselta.
– Kiteeltä on jäänyt hienot
muistot ja paljon hyviä lapsuudenystäviä.
Valtonen suoritti liiketalouden
perustutkinnon Turun kauppakorkeakoulussa, josta tie vei pääkaupunkiseudulle töihin liike-elämään. Työskenneltyään kymmenen vuotta Valtonen kouluttautui
nykyään osana Aalto-yliopistoa
olevassa kauppakorkeakoulussa
kauppatieteen tohtoriksi.
Liike-elämässä ja Aalto-yliopistossa vietetyn ajan jälkeen
uusi ura kulttuuritalouden professorina vei vuonna 2005 Lappiin ja Rovaniemelle, jossa naimisissa oleva Valtonen asuu nykyään. Valtonen pitää yhä liikeelämässä kokemaansa mukana
tutkimuksissaan ja se onkin yksi
konteksti, jossa Valtonen on
uneen suhtautumista tutkinut.
– Lappi on mukava paikka
asua. Rovaniemi on kansainvälinen, mutta mukavan pieni kaupunki. Rauha ja luonnonläheisyys tekevät siitä kodikkaan. Ulkoilun harrastaminen on lapissa
aivan omaa luokkaansa.
Valtosen työ ja erityisesti kenttätutkimus vie professoria kotoa
pois usein, mutta vapaa-aika on
hänelle tärkeää. Siitä Valtonen
haluaa pitää kiinni arjen keskellä.
Harrastuksikseen Valtonen
nostaa lukemisen, mökkeilyn ja
ulkona liikkumisen. Urheillessa
suosikkilajit ovat erityisesti juoksu ja hiihto, sillä kestävyysurheilu
on lähinnä sydäntä.
Valtonen on sopeutunut hyvin
Rovaniemelle, muttei silti kehtaa
harjoittaa paikallista tapaa laskea
vuosittaisia hiihtokilometrejä.
poiminta
– Ei niitä niin paljon tule, että
kehtaisi lukuja miettiä. Paikallisten luvut ovat niin hurjia.
Anu Valtonen
• Ikä:
50 vuotta
• Asuinpaikka:
Rovaniemi
• Ammatti:
Kulttuuritalouden professori
• Koulutus:
Kauppatieteiden tohtori
• ”Ei maailma suremisesta parane.
Eikä pölyn pyyhkimisestä.”
– Hella Wuolijoki
kalenteri
27.4.2015
Hämeenlinnassa juhlitaan veteraanipäivää
Joonas Immonen
Kuva: puolustusvoimat
Kansallisen veteraanipäivän kunniaksi järjestetään vuosittain valtakunnallinen pääjuhla. Erityinen toimikunta järjestää perinteikkään ja veteraaneja kunnioittavan juhlan eri
vuosina eri puolilla Suomea. Tänä
vuonna veteraanipäivää juhlistetaan
Hämeenlinnan Elenia Areenalla Lapin sodan päättymisen päivänä 27.
huhtikuuta. Edellisen kerran juhlaa
vietettiin Hämeenlinnassa vuonna
2006.
Veteraanipäivän pääjuhla alkaa
aamulla juhlallisella lipunnostolla ja
hartaustilaisuudella, jonka jälkeen
ohjelmassa on muun muassa Varusmiessoittokunnan musiikkia ja puheenvuoroja. Pääjuhlassa juhlapuheen pitää arkkiatri Risto Pelkonen.
Edellisen kerran kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Hämeenlinnassa vuonna 2006 Tarja Halosen ollessa Suomen tasavallan presidenttinä.
Tervehdykset kuullaan myös Hämeenlinnan kaupungilta, valtioneuvostolta sekä puolustusvoimilta.
Puolustusvoimien tervehdyksen lausuu puolustusvoimain komentaja,
kenraali Jarmo Lindberg.
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja eversti Jukka Sorvarin mukaan juhlassa on vahvasti esillä paikallinen musiikki sekä Sibeliuksen
150-vuotis juhlavuosi.
– Juhlavuoden johdosta saadaan
veteraanipäivillä kuulla Sibeliuksen
tuotantoa ja paikallisten kuorojen
esityksiä, Sorvari kertoo.
Kansallisen veteraanipäivän
pääjuhla
Juhla järjestetään Hämeenlinnan uudella Elenia Areenalla 27. huhtikuuta.
> www.hameenlinna.fi
Vappukonsertti
Lappeenrannassa
Rakuunasoittokunta konsertoi 1.
toukokuuta Lappeenranta-salissa. Vappukonsertissa kuullaan
vierailevien viulisti Roby
Lakatoksen ja kapellimestari
Tibor Bogànyin musisointia.
Konsertissa esitetään muun
muassa Sibeliuksen Karelia-alkusoitto sekä Straussin valsseja ja
marsseja. Konsertti järjestetään
yhteistyössä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa. Liput
alkaen 25 € Lippupisteestä.
Lapin sotilassoittokunta ja
poliisisoittokunta Oulussa
Poliisisoittokunta konsertoi Lapin
sotilassoittokunnan kanssa
Madetojan salissa Oulussa keskiviikkona 6. toukokuuta.
Kapellimestarina konsertissa toimivat Jaakko Nurila ja Sami
Ruusuvuori. Konsertti on osa
puolustusvoimien ja poliisin
yhdessä tekemää päihdevalistustyötä. Liput konserttiin maksavat
15 euroa.
> www.puolustusvoimat.fi
Ilmavoimien BB Soul Fever
-konsertti Jyväskylässä
Ilmavoimien Big Band esiintyy
Jyväskylässä Aalto-salissa 8. toukokuuta perjantaina. Konsertissa
nähdään vierailevia tähtiä kuten
Miamista Ruotsiin muuttanut
laulajatar LaHaylia Frazier, joka
kilpaili muun muassa Ruotsin
euroviisuehdokkuudesta.
Vierailevana kapellimestarina
nähdään Antti Rissanen. Soul ja
blues -painotteinen konsertti on
toinen osa kevään AALTO-konserttisarjaa. Liput 15/10 €.
> www.puolustusvoimat.fi