Kauneutta ja käytännöllisyyttä
6 Puhu ja kysy - älä oleta 9 Väki viihtyy Valkeakaaressa 10 Palovaroittimet ja lukitukset kuntoon ASUKASLEHTI 1/15 16 Useimmin kysytyt kysymykset 12–13 Kauneutta ja käytännöllisyyttä 4 Muutto takaisin tuntui hyvältä 8 11 Maalämpö rantautui Valkealaan Miten olisi yksi auto vähemmän? 14 Paikkojen katsastusta kevätkierroksella 6 7 4 -5 Puhu ja kysy - älä oleta! Muutto takaisin tuntui hyvältä 8 Maalämpö rantautui Valkealaan 9 Väki viihtyy Valkeakaaressa Palovaroittimet ja lukitukset kuntoon 11 12 -13 Miten olisi yksi auto vähemmän? Piha ja parveke 14 -15 Paikkojen katsastusta kevätkierroksella 2 10 16 Usein kysytyt kysymykset ’’ Kesä on hyvä aika aloittaa asenteiden rakennemuutos, siitä seuraa pelkkää hyvää. Kuivettunut rusina vai valossa kasvava hedelmä? On ikävä havaita, että erilainen ruikuttaminen on noussut liki pääteemaksi asiassa kuin asiassa. Milloin vapaata on liian vähän tai milloin sitä on liikaa, milloin mystinen Joku Muu ei tee sitä tai tätä, milloin kadulla kaatuminen on Jonkun Muun vika. Yhtä huolestuttavaa on se, että emme osaa nauttia toisten menestyksestä tai innostumisesta. Eikö olekin helpompi lytätä toisen iloinen tai innostunut olotila, kuin yhtyä siihen? ”Siitäpäs sai, kun yritti esittää iloista tai saada innostumista tarttumaan!” Miksi näin? Sama ilmiö on näkynyt vallankäytössä. Röyhkeä oman edun tavoittelu yhteisissä asioissa ja perisuomalainen kateus ovat nostaneet voimakkaasti päätään. Nämä eivät ole rakentavia voimia, vaan ne vievät kaiken sen energian, joka oikein ja oikeisiin asioihin kohdennettuna siirtäisi vaikka peruskalliota. Jatkuva valittaminen pikkuasioista kutistaa ihmisen lopulta kuivettuneeksi rusinaksi. Se vangitsee persoonan ahtaaseen häkkiin, kun pitäisi pyrkiä laajentamaan ymmärrystään. Ainoastaan suvaitsevassa ja kannustavassa ilmapiirissä ihminen voi hengittää vapaasti. Enkä tarkoita terveen kriittisyyden unohtamista. Tarkoitan sitä, että narinasta ei saa tulla jokapäiväinen tapa, sillä se karkottaa kanssaihmiset. On aika keksiä jotakin uutta ja raikasta! Ryhdytään yhdessä asenteiden rakennemuutokseen. Kääritään hihat, lopetetaan vanhojen asioiden vatkaaminen ja ryhdytään töihin. Mikään asia ei hoidu itsestään, ei ainakaan toivotulla tavalla. Arvostetaan sitä mitä meillä on, eikä keskitytä ruikuttamaan siitä, mitä meillä ei ole. Hoidetaan asiat siten, että jokainen pyrkii kuuntelemaan ja opettelemaan vastapuolen asemaan. Kadehtiminen tai vastakkainasettelu romukoppaan, sillä toisen arvostelu ei tee meistä parempia ihmisiä. Jos tämä kuulostaa kliseeltä, niin kannattaa lukea muutaman vuoden takainen kirja nimeltä ”Eniten vi**ttaa kaikki” – sen ironia herättää. Miksi sitten tulevaisuutta pitää rakentaa, eikä märehtiä menneisyydessä? Koska tulemme viettämään loppuelämämme tulevaisuudessa, halusimme tai emme. Auvo Viiru Toimitusjohtaja 3 Synnöve Kenttävuoren puolentoista vuoden evakkomatkan aikana koti koki täydellisen kasvojenpesun. Muutto takaisin tuntui hyvältä V ärikkäät seinäpinnat, uudet lattiat, viimeistelty kylpyhuone, remontoitu keittiö koneineen. Tuo kaikki odotti Synnöve Kenttävuorta, kun hän palasi tuttuun osoitteeseen Jokipellontie 10:een Inkeroisiin. 4 – Kyllä kannatti odottaa, olen todella tyytyväinen, kun kaikki on laitettu kerralla kuntoon. Oman asunnon ohella tunnustusta saavat yhteiset tilat. Saunasta on tehty todella tilava ja hyvännäköinen ja sen Kenttävuori lupasi testata heti tuoreeltaan. Uudet koneet saanut pesutupa on sekin uudistuksen jälkeen erinomaisessa kunnossa. – Oli tärkeää, että asukkaiden mielipiteitä kuunneltiin ja ne otettiin remontin aikana huomioon. LED-lamput luovat nyt käytävätiloihin riittävää valoa. Sähköinen rekisteröinti ja uudet lukot lisäävät osaltaan turvalli- ’’ Oli tärkeää, että asukkaiden mielipiteitä kuunneltiin ja ne otettiin remontin aikana huomioon. suutta. Monista muutoksista huolimatta vuokrataso on pysynyt Kenttävuoren iloksi lähes ennallaan, plussana on oman mittarin mukainen vesimaksu. Kovalla kiireellä Kenttävuoren muutto Rantapellontie 5:n väliaikaiseen asuntoon sai lentävän lähdön, kun Jokipellontien talossa havaittiin vakava vesivahinko. Kosteus- ja homevauriot olivat niin pahat, että edessä oli täydellinen remontti. Kouvolan Asunnot hoiti tilapäiskodin tyylikkäästi ja itse asunto oli Kenttävuoren mukaan ihan hyvä rauhallisessa talossa. Itse muuttotapahtumat sinne ja takaisin kotiin olivat varsin ripeät. – Todella kiire oli muuttaa pois ja takaisin, aikaa oli vain viikko. Pakkaaminen oli raskasta hoitaa itse ja siitä tuli terveysongelmia. Enemmän olisi aikaa saanut olla. Kun kerrostalo remontoitiin kahdessa vaiheessa, työaikainen asuminen vaati kärsivällisyyttä asukkailta. Soraa ja likaa kulkeutui jo remontoituihin tiloihin ja siisteydessä oli toivomisen varaa. Tiukka rypistys kannatti Jokipellontie 10:n linjaremontista jäi hyvä jälkimaku suuhun. Viimeinen muutto Porissa syntynyt ja jo pienenä vanhempiensa työn mukana Kymenlaaksoon muuttanut Kenttävuori on viihtynyt seudulla. Inkeroisista on tullut hänen kotipaikkansa, missä palvelut ovat lähellä ja ihmiset ovat mukavia sekä tuntevat toisensa. Pitkään omakotitalossa asuneena hän muutti vuonna 2003 ensimmäiseen vuokra-asuntoonsa. Rauhaton ja runsaasti häiriökäyttäytymistä kokenut talo on nyt siistiytynyt niin asultaan kuin olemukseltaan. – Nyt olen palannut takaisin kotiin. Toivon, että tämä oli minun viimeinen muuttoni. Tekninen isännöitsijä Ilari Huovila järjestelee toukokuun puolivälissä mappeja ja valmistautuu Jokipellontie 10:n vastaanottotarkastukseen. Pieniä töitä Inkeroisissa on vielä jäljellä, mutta muuten mittava remontti alkaa olla finaalissa. Huovila on pääosin tyytyväinen tiivistahtiseen saneeraukseen, joka asetti eri työvaiheiden vaiheistukselle erityisen suuret vaatimukset. Purkutyöt ja betoniin tehdyt väylätyöt etenivät nopeasti, mutta hidastaviakin työvaiheita löytyi. – Kuivumisajat olivat osin yllättävänkin pitkiä. Niistä esimerkkinä on kylpyhuoneitten lattioiden epoksipinnoite, joka vaati viikon kuivumisja kovettumisajan. Myös maanvaraisen laatan kuivaus vei oman aikansa maantasaasunnon sisäilmakorjauksessa. JUTTU jatkuu seuraavalla sivulla 5 Selkeää etenemistä Linjaremontissa vesijohdot vedettiin uutta reittiä pitkin, mikä oli huomattavasti helpompaa kuin ujuttaa niitä vanhoihin pystyhormeihin. Selkeä huonejako tuotti selkeitä putkilinjoja ja työ eteni sujuvasti. Asuntoihin asennettiin huoneistokohtainen kylmän ja lämpimän veden mittaus, jolloin asukas maksaa vain käyttämästään vedestä. Sähköjohtoihin ei tässä vaiheessa koskettu, ainoastaan pintakalusteet uusittiin. Vuonna 1981 rakennetussa talossa itse sähköjärjestelmä on vielä toimivassa kunnossa. Pientä harmia sähköjohdoista silti oli, ne kun osuivat muutaman kerran poran terän kohdalle. Kaikki asunnot saivat uudet lattia-, seinä- ja kattopinnat sekä uudet kodinkoneet ja kiintokalusteet. Lisäksi porrashuoneisiin tuli uudet led-valaisimet ja kattojen akustiikkalevytys uusittiin. Myös jonkin aikaa käyttämättömänä ollut poistoilmanvaihdon lämmön talteenottojärjestelmä saneerattiin ja LTO– laitteet uusittiin. – Nyt hukkalämpöä otetaan poistoilmasta talteen ja seuraamme, miten se vaikuttaa talon energiankulutukseen. Ilmanvaihtoa asunnoissa tehostavat uudet liesikuvut ja korvausilmaventtiilit. Kerralla kuntoon Huovila pitää Jokipellontien toteutustapaa tämänikäiselle talolle varteenotettavana vaihtoehtona, kun talon viemäreihin ei tässä hankkeessa tarvittu koskea. Linjaremontin vuoksi asukkaat joutuivat pariksi kuukaudeksi evakkoon ja kahdessa vaiheessa toteutettu työ aiheutti jonkin verran esteettistä haittaa. Märkä talvi ja hiekkainen työympäristö toivat lisäpaineita työnaikaisen siivoukseen. Tällä kertaa talon ulkovaippaan ei vielä kajottu, mutta talon sisällä kävi melkoinen myllerrys. Pihalla rakennuksen salaojitus, katuliittymän rummut ja sadevesiviemäröinti uusittiin. – Minusta kertarysäyksellä tehty saneeraus on hyvä valinta. Remontin suuruudella on aina kipurajansa ja sitä kannattaakin miettiä ylläpidon, mutta myös asukkaiden tarpeiden näkökulmasta, sillä kaikella on merkitystä vuokran tason määräytymiseen. 6 Puhu ja kysy - älä oleta Kouvolan Asuntojen asukastoimikuntien jäsenet saivat maaliskuisena iltapäivänä tuhdin tietopaketin monikulttuurisesta asumisesta Monikulttuurikeskus Saagassa. T ilaisuuden avannut Riitta Järvinen kertoi, että koulutustarvekyselyssä nimenomaan tämä aihe nousi selvästi yli muiden. Asiasta olivat kertomassa ja keskustelemassa naapuruussovittelun hankejohtaja Miriam Attias ja koordinaattori Jens Gellin Suomen Pakolaisavusta. Attias korosti, että maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden lisääntyminen Suomessa ei välttämättä tarkoita konfliktien määrän kasvamista. – Konfliktit vain näyttävät erilaisilta. Niitä ei pidä pelätä, vaan nostaa esiin, etsiä ratkaisu sekä oppia ja kehittyä niistä. Siten löydämme uusia tapoja toimia sekä sallimme ja hyväksymme eri kulttuureja. Suomalaisuus ja kouvolalaisuus mielletään Attiaksen mukaan usein tietyksi tavaksi toimia. Ilmiöitä kulttuuristetaan ja etnistetään helposti, lausahdus ”Tuo kuuluu hänen kulttuuriinsa” on liiankin tuttu. Attiaksen mielestä on kuitenkin tärkeää tiedostaa, mitä oma tausta tuo tilanteisiin. Kansalaisuus tai kulttuuri ei näet määritä sitä, mitä teemme ja miten toimimme. Piirtämisestä apua ’’ Avoimella yhteistyöllä asiat saadaan sujumaan hyvässä hengessä. Vuorovaikutuksen voima Kaiken avain vastaantulevista tilanteista selviämiseen on rakentava vuorovaikutus. – Puhuminen ja kysyminen on aina tärkeää, monikulttuurisessa ympäristössä sen merkitys vielä korostuu, kun mikään ei ole automaattisesti selvää. Attias muistuttaa, että seikka on osin harhaa ja koskee yhtä lailla valtaväestöä. Kenestäkään ei saisi olettaa mitään esimerkiksi sukupuolen, iän kansalaisuuden tai käyttäytymisen perusteella. – Uskalla kysyä ja ihmetellä, keskustele, salli ja hyväksy erilaisuus. Huono vuorovaikutus, turhat ennakkoluulot ja olettamukset aiheuttavat pinnallisia päätöksiä ja johtavat helposti mielipahaan. Ihmiset haluavat pohjimmiltaan ymmärrystä ja hyvää yhteiseloa. Kun välttää konfliktin omassa ajattelussa ja menee avoimena aidan toiselle puolelle, on jo pitkällä. – Maahanmuuttaja ei yksinkertaisesti tiedä kaikkia käytännön asioita. Sähkölieden ja jääkaapin käyttö on opastettu, mutta pesukoneet ja sähkökeskusten sulakkeet ovat utopiaa. Sama pätee siihen, miten käyttäydytään yhteisissä tiloissa kuten saunassa ja pesuhuoneessa. Kalpio lisää heti perään, että ohjeet ovat yhtä lailla tarpeellisia myös monelle suomalaiselle. Rasismia Kalpio on nähnyt vain kerran ja siihen puututtiin välittömästi ja sitä harrastanut asukas sai saman tien lähtöpassit talosta. – Kyllä meidän pitää osata elää täällä kaikkien kansalaisuuksien kanssa. Kalpio ymmärtää, että maahanmuuttaja ei opi vähään aikaan suomen kieltä. Sen sijaan pienet lapset oppivat kielen nopeammin ja heistä onkin monesti apua asioiden tulkkaamisessa. Joskus on otettu jopa piirtäminen avuksi, varsinaista tulkkia ei ole tarvittu koskaan. Kalpion mukaan pitää ymmärtää, että maahanmuuttajat ovat hyvin eri tasolla asioiden oppimisen suhteen. – Avoimella yhteistyöllä asiat saadaan sujumaan hyvässä hengessä. Pidempään täällä asuneet tulevat auttamaan, kun uudemmat tulokkaat tarvitsevat neuvoja. Koulutustilaisuudesta olisi Kalpion mukaan saanut vielä enemmän irti, jos siihen olisi osallistunut myös maahanmuuttajia. Monitoimikeskus Projektikoordinaattori Karoliina Mäki kuvaili koulutukseen osallistujille Saagan monipuolista toimintaa ja toivotti myös kantasuomalaiset tervetulleiksi mukaan. Paikkaa ylläpitää Kouvolan kansainvälinen kohtauspaikka ry. ja kokonaisuuteen kuuluu yhteisten tilojen lisäksi myös ravintola ja rukouspaikka. – Meillä on täällä konsertteja, teatteriesityksiä ja muita tapahtumia sekä vaalien aikaan myös vaalipaneeleita. Yhteistyössä kaupungin organisaation kanssa järjestämme erilaisia teematapahtumia. Työllistämishankkeet ja -kokeilut sekä työharjoittelut ja kuntouttava toiminta sisältyvät niin ikään toimintaan. Kielikoulutusta on tarjolla englannin ja venäjän kielissä. Yhteistyöllä onnistuu Jaana Kalpio asuu Kouvolan Lehtomäessä Utunmäentiellä ja hänen asuinympäristössään maahanmuuttajia on ollut jo pitkään. Kalpio kertoo, että taloissa on värikästä elämää ja yhteen jos toiseen ongelmaan on törmätty. Ne on kuitenkin hoidettu aina kuntoon talon oman väen kesken. 7 Maalämpö rantautui Valkealaan Kerrostalon vuotuiset lämmityskustannukset pienenivät noin 20.000 euroa, takaisinmaksuaika on nykyhinnoilla reilut kuusi vuotta. M aalämpö on yleistynyt pientalojen lämmitysmuotona, mutta se sopii myös kerrostaloihin. Tästä on oiva osoitus Kouvolan Asuntojen Valkealaan, Kustaa III tiellä sijaitsevaan kerrostaloon tekemä lämmitysmuutos. Öljykattila sai väistyä maalämpöpumpun tieltä. Urakan hoitaneen SENERA Oy:n energia-asiantuntija Timo-Mikael Sivula kertoo, että isoissa kiinteistöissä kaikki on suurempaa, osin myös tarkempaa. – Suunnittelu ja mitoitus vaativat huolellisuutta, tarkkuutta ja teknistä osaamista. Asennuksellisesti järjestelmä on myös järeämpi. Valkealan kohteessa huolellinen suunnittelu näkyi muun muassa siinä, että sähköliittymän kokoa ja kaapelointia ei tarvinnut suurentaa. Olemassa oleva patteriverkosto säilyi ennallaan, Schneider Electricin asentaman taloautomaation myötä menoveden lämpötilaa voitiin alentaa. 8 Neljän viikon savotta Alun perin kuuden 260 metrin syvyisen lämpökaivon suunnitelma muuttui matkan varrella kahdeksaksi kaivoksi, putkea meni maahan yhteensä 1.560 metriä. Porauksessa eteen tulleet ruhjevyöhykkeet muuttivat suunnitelmaa. Viikon ulkotöiden jälkeen työ siirtyi sisätiloihin. Vanhan kattilan purku ja uuden järjestelmän asentaminen vei toisen viikon. Mikäli asunnoissa asutaan muutostyön aikana, ulos asennettava lämpökontti turvaa lämmön ja lämpimän käyttöveden saannin, katkokset ovat pisimmillään 4-5 tuntia. Itse muutostyö sujuu Sivulan mukaan nopeasti. – Käyttövesivaraajat saadaan käyttöön jo samana päivänä. Lämpöä tulee 2-3 päivän kuluttua vanhan kattilan poisviennistä. Eristykset, öljysäiliön purku ja muut viimeistelytyöt ovat viimeisen viikon työlistalla. Työt rytmittyvät kolmeen kokonaisuuteen – ulkotyöt, vanhan purku ja uuden asennus sekä lopuksi viimeistely. Tehokkaan edullista Maalämpöpumpun antoteho (90 kW) riittää tuottamaan valtaosan (80 %) tarvittavasta lämpöenergiasta vielä mitoituslämpötilassa 28 asteen pakkasella. Sähkökattila (36 kW) varmistaa energian saannin kaikissa tilanteissa. Öljykattilan aikaan kevyttä polttoöljyä kului keskimäärin 29.000 litraa vuodessa. Maalämpöpumpun arvioitu sähköenergian käyttö on 75.300 kilowattituntia. – Energiakulut putoavat yli 20.000 euroa vuodessa (31.000 > 9.700). Investoinnin takaisin maksuaika on reilut kuusi vuotta. Öljyn hinnan vaihtelu vaikuttaa toki päivän lukuihin. Lämmönkeruuputkissa ja patteriverkostossa olevien hiukkassihtien vuotuinen pesu ja isoon kylmäainemäärään liittyvät toimet ovat yleisimmät huoltotarpeet. Sivula suosittelee maalämmölle kattavaa vuosihuoltosopimusta. Etävalvonta ja hälytykset auttavat nopeissa reagointitarpeissa. Väki viihtyy Valkeakaaressa Valkealan taajamassa ovat kaikki palvelut lähellä, asunnoissa on tilaa hengittää ja huolto pelaa. K aakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys eli tutummin Kakspy ry. toimii mielenterveys- ja päihdekuntoutuspotilaiden edunvalvojana. Yhdistys tarjoaa asumispalveluita ja päivätoimintaa, joiden tulee olla hallituksen puheenjohtajan Vesa Salmisen mukaan hyvin sijoittuneita. – Pyrimme aina keskeiselle paikalle kaupunkien keskustoihin tai taajamiin. Asukkaidemme pitää olla yhteiskunnassa aktiivisesti mukana. Valkealan asumisvalmennusyksikkö Valkeakaari toimi perustamisvuodestaan 2003 lähtien viime vuoden lopulle asti Valkealan sairaalan tiloissa. Matka päivittäispalveluihin ja harrastuksiin edellytti runsasta autokyyditystä edestakaisin. Nyt Valkeakaari toimii aivan Valkealan taajaman sydämessä. Sopivat tilat löytyivät Kouvolan Asuntojen vuokrakerrosta- losta, mikä on tällä hetkellä valtaosin Valkeakaaren käytössä. Ohjaaja Anu Iitti on asukkaiden lailla enemmän kuin mielissään muutosta. – Viihdymme täällä tosi hyvin. Sijainti on erinomainen, sillä kaikki tarvitsemamme palvelut, kuten liikuntapaikat, kaupat, kirjasto ja hoitopalvelut, ovat kävelymatkan päässä. Pientä pintaremonttia Salmisen mukaan asumisvalmennusyksikön asukkaille halutaan tarjota nykyaikaista asumistasoa. Kouvolan Asuntojen asunnot olivat siinä kunnossa, että ne kaipasivat vain pientä pintalaittoa. Jokaisella asukkaalla on käytössään tietty oma asumistaso. – Kaikilla on vähintään yksi oma huone sekä omat peseytymis- ja keittiötilat. Omien asuintilojen lisäksi asukkailla on käytössään yhteiset tilat. Ison olohuoneen ja keittiön lisäksi yhteisissä tiloissa on ohjaajien toimistotilat. – Osa tekee keittiötyönsä itsenäisesti, osa tulee yhteisiin tiloihin ruokailemaan. Omassa kodissa Asukkaat ovat pääasiassa pitkän linjan mielenterveyskuntoutujia, joita pyritään ohjaamaan mahdollisen itsenäiseen asumiseen. Ohjaajat ovat töissä päivä- ja iltavuorossa, yön asukkaat viettävät itsekseen. – Annamme asukkaille apua ja tukea tarpeen mukaan. Tilannearviointi tehdään 2-3 kertaa vuodessa ja jossakin vaiheessa on mahdollista siirtyä kokonaan omatoimiseen asumiseen. Kakspy on perustettu vuonna 1998, kun sairaalapalveluita purettiin ja tuli tarve kodinomaiseen asumiseen. Yhdistyksen toimipaikat ovat nimeltään kaari-loppuisia, mikä kuvaa elämän ja kuntoutumisen kaarta. 9 Sähköistä lukitusta Palovaroitin jokaiseen huoneistoon Kouvolan Asunnot on päättänyt parantaa omistamiensa kiinteistöjen sekä asukkaiden turvallisuutta ja asentaa jokaiseen huoneistoon riittävän määrän palovaroittimia. Tämän vuoden aikana asennetaan 2.000 palovaroitinta Eskolanmäen, Inkeroisten, Elimäen, Korian ja Lehtomäen asuinalueille. Työ jatkuu ensi vuonna, jolloin loput huoneistot saavat palovaroittimensa. Tekninen isännöitsijä Sami Tanska korostaa, että mittava satsaus puoltaa ehdottomasti paikkaansa. – Jos tällä estetään yksikin tulipalo, niin palovaroittimien hinta ei tunnu missään. Haluamme turvata tältä osin asukkaiden elämää. Tanska tähdentää, että lain mukaan jokaisessa huoneistossa tulee olla yksi palovaroitin alkavaa 60 neliömetriä kohden. Nyt näin ei ole aina ollut ja myös valitettavia huoneistopaloja on sattunut. Päätös jokaisen huoneiston varustamisesta palovaroittimella oli siksi hyvin perusteltua tehdä. Palovaroittimet asentaa alan ammattilainen Sammutinhuolto Santtu Aitala, mikä takaa niiden oikean sijoittelun. Asuntojen lisäksi palovaroittimia tulee porrashuoneisiin. – Palovaroittimet on varustettu 10 vuotta kestävällä litium–akulla, joten niihin ei tarvitse vaihtaa paristoja. Vain toiminnan säännöllinen testaus jää asukkaiden vastuulle. 10 Kouvolan Asunnot on alkanut asentaa kiinteistöihinsä elektronisia lukitusjärjestelmiä. Tekninen isännöitsijä Kimmo Spiring kertoo, että sellainen löytyy jo kolmesta kiinteistöstä ja lisää tulee sarjoitustarpeiden ja harkinnan mukaan. Järjestelmä on nimeltään suomalainen iLOQ, jonka yksi ainutlaatuinen ominaisuus on, että se kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Spiring näkee järjestelmässä monia toiminnallisia etuja. - Voimme hallinnoida ja ohjelmoida avaimet itse. Se on helppoa, nopeaa ja erityisesti turvallista talon ja asuntojen suojauksen kannalta. Spiring ottaa esimerkiksi muuttotilanteen, missä asukas ei palauta avaimia. Vanhat avaimet eliminoidaan ja lukot ohjelmoidaan uudelleen, jolloin vanhoilla avaimilla ei pääse enää mihinkään. Lisäavaimien tekeminen on niin ikään helppoa: avain pussista, ohjelmointi ja se on siinä. Järjestelmän kalliimpi hankintahinta kompensoituu Spiringin mukaan edullisimmilla ylläpitokustannuksilla perinteisiin avaimiin verrattuna. Miten olisi yksi auto vähemmän? Bussilla pääsee töihin ja harrastuksiin aamusta iltaan. Monet menot ovat myös polkupyörän ulottuvissa. V altaosa vuokra-asunnoista sijaitsee keskeisillä paikoilla taajamissa. Kouvolan kaupungin joukkoliikennelogistikko Tero Rämän mukaan juuri näille alueille joukkoliikenteellä on eniten annettavaa. – Kannattaa miettiä huolella, pärjääkö kahden auton talous yhdellä. Linja-auton kuukausilipun hinta on alle 50 euroa ja sillä voi liikkua rajattomasti kaupungin alueella. Jos pystyy hyödyntämään työmatkoilla joukkoliikennettä, yhden matkan hinta painuu lähelle euroa. Mikäli pystyy käyttämään bussia ainakin osin myös vapaaajan liikkumiseen, yhden matkan yksikköhinta painuu jo alle euron. Rämä myöntää, että Kouvolan seudulla joukkoliikenteen on paha kilpailla yksityisautoilun kanssa matka-ajassa, ruuhkat kun ovat täällä liki olemattomat. – Enemmänkin kyse on taloudellisuudesta, edullisesta matkustamisesta sekä tietysti ympäristöarvoista. Reiteissä ja vuoroissa löytyy Pohjois-etelä -suunnassa (Voikkaa-Keskusta-Inkeroinen) ja länsi-itä -suunnassa (Elimäki-Keskusta-Valkeala-Vekaranjärvi) liikenteessä on runsaasti vuoroja. Niitä kulkee aamuvarhaisesta iltamyöhään asti. Viimeiset vuorot lähtevät kello 22 tietämissä, joten harrastusmatkoihin on hyvä mahdollisuus. – Jos pystyy hyödyntämään joukkoliikennettä edes toiseen suuntaan, vie se painetta pois yksityisautoilulta. Kesän tullen lippujen hinnat laskevat entisestään ja erityisesti lapset pääsevät matkaan hyvin edullisesti. Lastenvaunut kulkevat mukana maksuttomasti ja alle 7-vuotiaat matkustavat ilmaiseksi. Rämä pitää tärkeänä, että lapset oppivat käyttämään joukkoliikennettä jo pienestä pitäen. Yhdistellen eteenpäin Kouvola on tunnettu hyvistä pyöräilyreiteistään ja Rämä suosittele polkupyörää kuluvälineeksi ainakin osaksi matkaa. Pyöräparkit lisääntyvät bussipysäkkien yhteydessä ja pyörän voi tarvittaessa ottaa myös bussin matkaan. – Kouvolassa on paljon nähtävää ja koettavaa, moniin paikkoihin pääsee bussilla tai pyörällä tai molempia yhdessä käyttäen. Ei kannata rajoittua yhteen matkustustapaan. Rämä ottaa esimerkiksi pelitapahtumat ja elokuvat sekä moninaiset luontopolut. Repovedelle, Tykkimäkeen, Mustilaan ja Anjalan kartanoalueelle on kaikkiin hyvät bussiyhteydet. ’’ Kannattaa miettiä huolella, pärjääkö kahden auton talous yhdellä. Linja-auton kuukausilipun hinta on alle 50 euroa ja sillä voi liikkua rajattomasti kaupungin alueella. 11 Kauneutta ja käytännöllisyyttä 12 V oiko vuokratalon pihamaa olla viihtyisä ja hyvin hoidettu? Saako parvekkeesta käytännöllisen ja kauniin lisähuoneen? Molempiin on vastaus kyllä, kun tutustuu Anjalanraitti 7:ssä metsän siimeksessä olevaan kerrostaloon Kouvolan Eskolanmäessä. Asukastoimikunta päästi viime kesänä Sirpa Hermusen irti ja intohimoista kukkien ja puutarhan laittajaa ei ole sen jälkeen tarvinnut hoputtaa. Loppukesällä alkanut touhu jatkui syksyn pimeisiin iltoihin. – Kärräsin talon omasta kompostista multaa ja ostin sitä lisää, sain kasveja naapuritaloista ja hain niitä luvalla Kalevankadun tyhjien talojen pihoilta. Jotakin ostinkin edullisesti. Työn edetessä Hermunen on suunnitellut samalla pihaa niin, että kasvit asettuvat oikeisiin paikkoihinsa. Suurin osa kasveista on monivuotisia, mutta penkkeihin mahtuu myös kesäkukkia, joiden taimia kasvaa Hermusen parvekkeella minikasvihuoneessa. Asterit, leijonakidat ja unikot pääsevät pian pihalle kukoistamaan. Hermunen on perinyt innostuksensa äidiltään, eikä malta pysyä poissa pihamaalta. Talon miehet ovat auttaneet kaivutöissä ja voi olla, että pihan laitosta tulee jossakin vaiheessa koko talon yhteinen harrastus. Oleilua läpi vuoden Viime vuonna asennetut parvekelasit palkitsivat Miettisen perheen pitkän odotuksen. Aina parvekettaan paljon käyttänyt perhe sai sisustettua siitä nyt oikean lisähuoneen, joka on sekä viihtyisä että käytännöllinen. – Juomme parvekkeella aamukahvit, luemme lehdet, ruokailemme, juomme kahvit ja oleskelemme. Näin parvekkeen käyttöä kuvailee perheen äiti Tuija, joka on kova askartelemaan ja se näkyy parvekkeen sisustuksessa. Kauniit kukka-asetelmat, lyhdyt ja koristeet seuraavat toistaan. Puiset lattialaatat ovat kestävät ja tyylikkäät, kuten koko muu sisustus. Laverissa on mukava lueskella, kuunnella musiikkia tai ottaa vaikka päivänokoset. – Tämä on meidän näköinen parveke, missä viihdymme koko perheen voimin. Nyt Miettiset miettivät terassilämmittimen hankintaa, sen avulla parvekkeella voisi vilvoitella saunan jälkeen ympäri vuoden. Miettisen perhe on asunut asunnossaan sen rakentamisesta lähtien eli yli 27 vuotta. Asuinpaikan viihtyisyys ja tarvittavien palvelujen läheisyys miellyttävät heitä. Perheen isä Jukka on Lumonilla töissä ja on halunnut jo pitkään laittaa asuntoon parvekelasit. Nyt tuo haave on totta ja se näkyy kauniisti ja käytännöllisesti. ’’ Tämä on meidän näköinen parveke, missä viihdymme koko perheen voimin. 13 Paikkojen katsastusta kevätkierroksella Asukastoimikuntien puheenjohtajat olivat tänä keväänä ensimmäistä kertaa mukana kierroksilla. Saatu palaute oli molemmin puolin hyvää ja yhteistyö kantaa hedelmää. K allantie 34–36:n pihamaalla hyörii kolean puuskatuulisena kevätpäivänä kolme kiinnostuneen oloista miestä. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Reijo Hänninen huikkaa tulijalle jo kaukaa lämmittävät terveiset. – Tämä on ehdottomasti Kouvolan viihtyisimpiä paikkoja asua. Sanojensa vakuudeksi Hänninen vie vieraan tyylikkäälle grillikatokselle, jonka talon asukkaat ovat kunnostaneet Kouvolan Asuntojen antamilla tavaroilla. Grillialue on siistin näköinen ja säännöllisen vilkkaassa käytössä. Katoksen käytölle laaditut säännöt ovat toimineet mainiosti, eikä ylilyöntejä ole tapahtunut. Uusia grillejä ei teknisen isännöitsijän Kimmo Spiringin mukaan enää rakenneta, mutta vanhoista pidetään kyllä asukkaiden tuella hyvää huolta. Yhteinen katselmus Hänninen, Spiring ja talon kiinteistöpalveluista vastaava Marko Helkala Eskolanmäen Kiinteistöpalveluista tekevät perinteistä kiinteistöjen kevätkierrosta. Tänä keväänä asukastoimikuntien puheenjohtajat saivat ensimmäistä kertaa kutsun tulla mukaan kierrokselle. Spiring näkee tässä paljon hyvää. – Näin saamme suoran kanavan asukkaisiin sekä ehdotuksia ja palautetta heiltä. Samalla he näkevät, mitä on tapahtunut ja mitä pitää tehdä. Hänninen osoittautuu aktiiviseksi puheenjohtajaksi ja on innolla mukana keskustelussa kierroksen kestäessä. 14 – Yhteistyö meidän kesken toimii erinomaisesti. Kun pitää järjen mukana ehdotuksissa ja pyynnöissä, niihin saa kyllä positiivista vastakaikua. Kevätkierroksen aikana kolmikko käy läpi ulkotilat sekä sisältä yhteisessä käytössä olevat tilat. Ulkoa löytyy talven jäljiltä roskia, lehtiä, hiekkaa ja muta pientä siivottavaa. – Sopimuksen mukaisesti ne tulevat meidän siivottavaksemme, Helkala kirjaa ja kuittaa nähdyn. Pelailua ja askartelua Muutamat kohteet pihamaalla kaipaavat uutta maalipintaa, samoin paikoitusalue, jonka ruudut pitää maalata uudelleen. Hänninen tähdentää samassa yhteydessä tasakokoisia ruutuja. Pysäköinnin suhteen kaikki toimii muuten hyvin, yksi autopaikka per asunto sekä neljä vieraspaikkaa pitävät kulkupelit niille tarkoitetuilla paikoilla. Autolämmitystolppien kuntotarkistuksen jälkeen kulku käy jätekatoksen ohi kohti sisätiloja. Porraskäytävässä ei ole ylimääräisiä tavaroita ja kuivaushuoneessa kaikki on niin kuin pitääkin. Seuraavaksi ovi avautuu askartelutilaan. – Täällä on pelejä, radio ja kuntopyörä, jotka kaikki ovat kovassa käytössä. Lapsilla on lauantaisin oma askartelupäivä, avaa Hänninen tilan saloja. Avain askartelutilaan pitää kuitata Kouvolan Asunnoilta ja niitä on Spiringin mukaan haettu runsaasti, mikä kertoo tilan tarpeellisuudesta. Saunan oven takaa avautuu todella siisti tila. Paneelit, lauteet, laatat ja vesikalusteet saavat hyväksynnän. Hänninen kertoo, että hän tekee aina saunavuoron päätteeksi kierroksen tilassa ja varmistaa kaiken olevan kunnossa ja ovien lukossa. Kohteita riittää ympäri Kouvolaa Lopuksi ryhmä käy sähkökeskustilassa, mikä on Helkalan mukaan asianmukaisessa ja siistissä kunnossa. – Täällä ei saa olla eikä säilyttää mitään ylimääräistä tavaraa, mikä lisää palokuormaa. Kun asiat on käyty läpi, Spiring ja Helkala jatkavat matkaa seuraavaan kohteeseen. Niitä riittää Spiringillä pelkästään kanta-kouvolan alueella noin 50 osoitteessa, mikä tietää vielä enemmän kiinteistöjä. Eskolanmäen Kiinteistöpalvelulla on Helkalan mukaan hoidossa reilut 100 Kouvolan Asuntojen kiinteistöä. Sähköpostiosoitteemme ja puhelinnumeromme [email protected] Asunnon vuokraukset, autopaikka- ja saunavuorovaraukset: [email protected] 020 615 8900 (toimiston aukioloaikoina klo 9.00-15.00) Vuokranmaksuun liittyvät asiat: [email protected] 020 615 8914 (toimiston aukioloaikoina klo 9.00-15.00) Kouvolan Asunnot Oy:n asukaslehti Julkaisija: Kouvolan Asunnot Oy Päätoimittaja: Auvo Viiru Toimituskunta: Riitta Järvinen, Kaisu Tulokas, Kaisa Liukka Toimittaja: Vesa Vainio, Sanakammari, Kouvola Valokuvat (pääosin): Mainostoimisto Sepeteus Oy, Kouvola Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Sepeteus Oy, Kouvola Paino: Scanweb Oy, Kouvola Painosmäärä ja jakelu: 500 kpl jaetaan asukastoimikunnille, uusille asukkaille ja yhteistyökumppaneille Lehden sähköinen versio nettisivuillamme www.kouvolanasunnot.fi Asumisneuvonta/asukasyhteistyö: [email protected] Korjaus- ja huoltopyynnöt: [email protected] (ei kiireelliset) 020 615 8952 (palvelee 24/7) 15 Usein kysytyt kysymykset Mikäli mieltäsi askarruttaa jokin asumiseen liittyvä kysymys, voit lähettää kysymyksen sähköpostitse [email protected]. Julkaisemme usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen asukaslehdessämme. Voinko pestä mattoja talon pesutuvassa? Miten toimin, jos haluan asentaa lautasantennin asuntoni parvekkeelle? Mattojen peseminen pesutuvassa ei ole sallittua. Tavalliset pesukoneet eivät kestä mattojen painoa ja koneet saattavat rikkoutua. Mattojen peseminen lattialla vaatii runsaasti vettä, mistä aiheutuu vesivahinkoriski. Lisäksi lattiakaivot voivat tukkiutua mattojen nukasta ja vesi voi päästä pesutuvan lattialta käytävätiloihin. Kun suunnittelet lautasantennin hankkimista, ota ensin yhteyttä tekniseen isännöitsijään. Yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme www.kouvolanasunnot.fi. Kesällä voit pestä mattoja esimeriksi kaupungin matonpesupaikoilla. Niissä on yleensä juokseva vesi, pesupöydät, mankeli ja kuivaustelineet. Matonpesupaikat avataan keväisin toukokuun puolen välin jälkeen viimeistään 31.5. ja suljetaan syksyllä säiden mukaan, viimeistään 15.10. Isännöitsijältä saat tiedon, onko antennin asentaminen taloosi mahdollista. Hän myös antaa ohjeita ja neuvoja antennin oikeasta asentamisesta.
© Copyright 2024