KUNTOUTUSTA NIVELVAIVOIHIN Kuntoutuksesta apua nivelvaivoihin Työ- ja toimintakykyä ylläpitävää Kelan tukemaa kuntoutusta on tarjolla myös erilaisiin nivelvaivoihin. Moniammatillisen kuntoutustiimin tuella jokaista kuntoutujaa autetaan löytämään omat voimavaransa ja kykynsä, keinot selviytyä arjesta kivuistakin huolimatta, sekä tarpeellisten elämänmuutosten aiheet. Nivelrikko aiheuttaa maassamme vuosittain jopa 600 000 lääkärissä käyntiä. Kaikkiaan nivelrikkoisia on Suomessa arvioitu olevan noin miljoona. Sairaudesta aiheutuu lähes miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Sairastuneista jopa kuudella prosentilla sairaus johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Nivelvaivoja voidaan hoitaa kotikonstein, mutta myös kuntoutuksesta saa tehokasta apua. Yksi Tules-kursseja järjestävä taho on Kuntoutumiskeskus Karjalohjan Päiväkumpu. Tuleskurssit ovat selkä-, niska- ja nivelkursseja, ja Päiväkummussa niitä järjestetään tänä vuonna 50 kappaletta. Kuntoutuksemme tavoitteena on löytää moniammatillisen tiimin tuella työ- ja toimintakykyä lisääviä keinoja ihmisen pa- rantamiseksi ja kunnon ylläpitämiseksi. Tavoitteena on myös auttaa jokaista löytämään omat voimavaransa ja kykynsä, joiden avulla voi selviytyä omasta arjestaan paremmin. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa kunkin omat elämäntavat ja kannustaa tätä tarpeellisiin elämäntapojen muutoksiin. Kuntoutuksessa etsitään kuntoutujan yksilölliset voimavarat hyödyntäen keinoja edetä kohti terveellisiä elämäntapoja. Nivelvaivat ovat työ- ja toimintakykyä rajoittava sekä kipuja aiheuttavia arjen toimintoja rajoittava tila. Kuntoutukseen ohjaaminen Kuntoutukseen ohjaamisessa ratkaiseva rooli on lääkärillä. Lääkärin ohjaus kuntoutukseen on ratkaisevaa, mutta se ei yksin rii- tä. Myös ihmisen itsensä on oltava kiinnostunut parantamaan omaa terveyttään, toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Mikäli päädytään siihen ratkaisuun, että ihminen hakee kuntoutukseen, silloin oman halun ja motivaation on oltava kohdallaan. Kuntoutuminen on kokonaisuus, jossa jokaisen oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeä. Ilman omaa halua kuntoutus jää vaillinaiseksi, kukaan ei voi lisätä hyvinvointia niin kuin ihminen itse. Ratkaisevan päätöksen kuntoutukseen osallistumisesta tekee kuitenkin ihminen itse. Miten kuntoutukseen haetaan? Kun ihminen on tehnyt päätöksensä hakeutua kuntoutukseen, on otettava yhteys lääkäriin. Lääkäri arvioi, pystytäänkö kuntoutuksen avulla saamaan apua kuntoutujan tilanteeseen. Mikäli lääkäri vakuuttuu kuntoutustarpeesta, hän kirjoittaa B-lausunnon kuntoutukseen hakemista varten. Sen jälkeen kuntoutuksen tarvitsija tekee hakemuksen Kelalle, jossa kuntoutustarve harkitaan. Jos asia saa myönteisen ratkaisun, ja Kela tekee päätöksen kuntoutuskurssille pääsystä, on ihmisellä mahdollisuus sen jälkeen etsiä itselleen Kelan kurssitarjonnasta sopiva kuntoutuskurssi. Kuntoutuksen tavoite Kuntoutuksen tavoitteena on estää työkyvyn heikkeneminen ja antaa tukea muutokseen. Kuntoutuksen pitää olla oikea-aikaista, tavoitteellista ja kuntoutujan lähtökohdista ja tarpeista lähtevää. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujan kanssa yhteistyössä asetettujen tavoitteiden 36 Niveltieto 4 / 2014 Kuntoutumisen aikainen toimeentulo Kuntoutuksen maksaja voi olla esimerkiksi Kela, työvoimatoimisto, vakuutusyhtiö tai työeläkelaitos. Kuntoutuspalvelut ovat yleensä kuntoutujalle itselleen maksuttomia. Kuntoutuksen ajalta kuntoutujalla on mahdollisuus saada päivärahaa Kelalta. Kela maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa, joka turvaa toimeentulon kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Kuntoutusrahaa saa henkilö, joka on 16–67-vuotias ja joka osallistuu kuntoutukseen tavoitteenaan työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Kuntoutusrahan määrä määräytyy verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia omavastuun ylittävältä osalta. Kuntoutuskurssin rakenne Kuntoutumiskeskus Karjalohjan Päiväkummussa kuntoutus toteutetaan moniammatillisesti ja tules-kuntoutuksen erityisosaamista hyödyntäen. Kuntoutus koostuu kolmesta eri jaksosta, jotka kaikki ovat viiden vuorokauden mittaisia. Alkujakson ohjelma sisältää erilaisia keskusteluryhmiä ja ryhmätyöskentelyä, kuten terveyteen liittyvää neuvontaa ja fyysisten harjoitusten ohjaamista ryhmäpainotteisesti. Samalla luodaan edellytykset aktiivisen, motivoituneen ja ryhmäytyneen ryhmän syntymiselle. Sen lisäksi kuntoutujan henkilökohtaista tilannetta kartoitetaan eri erityistyöntekijöiden yksilötapaamisissa. Keskimmäisen kurssijakson kuntoutusohjelma etenee teemaja aihealueittain. Ohjelmassa on myös erilaisia toiminnallisia ryhmäharjoitteita ja -liikuntaa. Loppujakson kuntoutusohjelma sisältää erilaisia keskusteluryhmiä tai muuta työskentelyä tukeutuen teemoihin, joita on käyty lävitse yhdessä kuntoutujien kanssa kuntoutusjaksojen aikana. Ryhmäkeskusteluissa tai -työskentelyissä kootaan yhteen erityisesti työhön liittyviä kehittämis- ja muutosehdotuksia. Kuntoutusohjelmassa on ohjattuja ryhmäpainotteisia liikuntaryhmiä. Sen lisäksi kuntoutujan henkilökohtaisen tilanteen muutoksia arvioidaan ja syvennetään eri erityistyöntekijöiden yksilötapaamisissa. Yksilötapaamisten lisäksi kuntoutujien ohjelmassa on luentoja, joita pitävät erikoislääkäri, fysioterapeutit ja erityistyöntekijät. Vapaa-ajan aktiviteetteja Vapaa-ajan aktiiviteetteihin kuntoutumiskeskuksessa on mahdollista osallistua iltaisin varsinaisen kurssiajan päätyttyä. Kuntoutumiskeskusta ympäröivä kaunis luonto luo omat KUNTOUTUSTA NIVELVAIVOIHIN saavuttamista. Yhteistyössä laadittujen tavoitteiden tarkoituksena on motivoida ihmistä parantamaan ja säilyttämään omaa työ- ja toimintakykyään. Kuntoutuksessa kiinnitetään huomiota sekä fyysiseen, psyykkiseen/sosiaaliseen että psykososiaaliseen arvioon perustuvaan toimintakykyyn. Tavoitteena on kokonaisvaltainen kuntoutus, joka käsittää terveiden elintapojen, kivun syntymekanismien ja -hallinnan ymmärryksen sekä muutokseen tähtäävän oman motivaation, elämänhallinnan, itsehoidon sekä muutokseen kannustamisen ja tukemisen. Yhtenä tavoitteena on löytää keinoja työssä selviytymiseen sekä löytää oman kotipaikkakunnan palvelu- ja tukiverkostoja. Tavoitteet pyritään rakentamaan lääkärin laatiman B-lausunnon mukaisesti. Kuntoutumiskeskus Karjalohjan Päiväkummussa laadittujen tavoitteiden toteutumisesta kuntoutuksen aikana huolehtivat erikoislääkärit, fysioterapeutit, psykologit, työfysioterapeutit, ravitsemusterapeutit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat, toimintaterapeutit ja liikunnanohjaajat. puitteensa vapaa-ajan viettoon. Talossa on välineitä, joita voi lainata, joten omia välineitä ei tarvitse vapaa-aikaa varten ottaa mukaan. Kesäaikana talon rannasta voi lähteä soutelemaan, uimaan, kävelemään tai vain istumaan läheisen järven rannalle. Kaikki talon aktiviteetit ovat käytössä kurssien jälkeen: kuntosalin ja uimahallin lisäksi talossa voi olla erillistä vapaa-ajanohjelmaa, kuten elokuvaesityksiä. Niille, jotka kaipaavat hiljentymistä, on tarjolla torstai-iltaisin hartaushetki. Irma Lehtonen sosiaalityöntekijä, VTM Kuntoutumiskeskus Karjalohjan Päiväkumpu Tules-kuntoutuksia voi etsiä Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi/sairausryhmakohtaiset-kurssit Niveltieto 4 / 2014 37