Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus
LEIPÄJONOJEN SUOMI
Miten huono-osaisuutta käsitellään
sosiaalipolitiikassa
Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei
nauranut? – Erolan ja Mäkisen erilaiset silmälasit
”Ymmärrän, että oma
elämäni on toisenlaista, sillä
kuulun hyvinvoivaan
keskiluokkaan. Kun katson
sitä todellisuutta, jossa
ihmiset tällä hetkellä elävät
todella lujilla, katson sitä
etäisyyden päästä. Siksi olen
sitä mieltä, että näiden
ihmisten oma ääni pitäisi
saada kuuluviin.”
8.9.2015
SOSIAALISEN ETÄISYYDEN KASVU
•Ryhmien välinen
sosiaalinen etäisyys on
kasvanut samalla kun eräin
osin luokkasamaistuminen
on lisääntynyt;
•Eri ihmisryhmät eivät enää
jaa yhteisiä kokemuksia;
• Syntyy solidaarisuusvajeita
ja empatiakuiluja sekä niistä
aiheutuvia huonoosaisuuden notkelmia.
8.9.2015
8.9.2015
Hyvinvoivan enemmistön diktatuuri
Suomalaisten enemmistö on
elintason, elämänlaadun ja
elämäntapojen suhteen
hyvällä tasolla ja elämässä
pärjäävää.
He ovat ”kolmannen
nousukauden” (1995-2009)
kasvun ja työllisyyden
myötä erottuneet muusta
väestöstä, jonka sosiaalinen
tilanne on jäänyt jälkeen.
8.9.2015
”Me kaikki suomalaiset olemme samassa veneessä”
Pääministeri (5/2011-6/2014) Jyrki Katainen (26.3.2014)
54 % eri mieltä väittämän kanssa
kesäkuussa 2015 (huom. Näyte)
Suomalaisen yhteiskunnan murros
8.9.2015
PASSION FOR EQUALITY
Eriarvoisuusasenteet (Kallio ym. 2013)
8.9.2015
Sosiaalista etäisyyttä mittaamassa (N = 1842)
Oletettu tyytyväisyys
elämään
Huono-osaisia kohtaan
osoitettu empatia
8.9.2015
Statusasema ja köyhyyskokemus (N = 8743, näyte)
8.9.2015
Hyvinvointivaltion institutionaalinen rakenne
Suomalaista hyvinvointivaltiota on laajennettu
1990-luvun alusta alkaen;
Resursointi ei ole koskaan
ollut yhtä hyvä kuin 2010luvun alussa;
Termit ”uusliberalismi” tai
”uusi julkisjohtaminen” eivät
toimi.
Institutionaalinen rakenne on
pääosin toimiva, mutta
8.9.2015
HYVINVOINTIVALTION POHJA VUOTAA
Viimesijaisen turvan
rakenne ja taso eivät riitä
kattamaan sillä pitkään
elävien ihmisten (230 000)
asumisen kustannuksia ja
takaamaan hyvän elämän
edellytyksiä.
Haasteena pakollisten
menojen jatkuva nousu;
Tuottaa jakoja luovaa
kohdennettua
köyhyyspolitiikkaa.
8.9.2015
ELÄMÄN EDELLYTYKSET YHTEISKUNNAN POHJALLA
Sosioekonominen
eriarvoisuus tuottaa
yhteiskunnalliset jaot ja
erot > Suhteellinen
köyhyys > Laadullisesti
erilainen huono-osaisuus,
johon liittyy yhteis-kunnan
notkelmiin kasautuvaa
elintason, elämänlaadun ja
osin elämäntavan
erilaistumista.
8.9.2015
HUONO-OSAISUUDEN NOTKELMAT EIVÄT NÄY
SOSIAALISESSA TUTKASSA: KAIVA SYVEMMÄLTÄ!
Marginaaliryhmien kato
väestökyselyissä 80 – 95 %;
Mentävä tutkimaan huonoosaisuuden notkelmia
palvelujen (leipäjonot,
neulanvaihtopisteet) kautta.
Hyvinvoinnin muuttuva
ymmärrys – resursseista myös
koettuun hyvinvointiin;
Kytkeydyttävä teoriaan ja
yhteiskuntapolitiikkaan;
8.9.2015
Mediayhteistyö
MÄÄRÄLLISET
NÄYTTEET
Visuaalinen
(28.6.15)
Kansalaiskeskustelu
Notkelma
Rekisterit
(2006-2014)
Asiakashaastattelut
Kaunokirjallisuus
Asiantuntijahaastattelut
(N =120)
(N = 45)
8.9.2015
VÄESTÖ
SAMAT
KYSYMYKSET
KAIKISSA
KYSELYISSÄ
KÖYHÄT (> 750 000)
LEIPÄJONOT
( > 20 000 jatkuvasti)
AINEISTOT MYÖS
LIETTUASTA JA
KREIKASTA
TERVEYSNEUVONTAPISTEET
(Huono-osaisin Suomi
> 15 000 asiakasta)
8.9.2015
Leipäjonotutkimus(N=3474) julkaistiin 3.12.2014
Sumuisten sielujen aineisto (N=526) analyysi valmis 30.8.2015
http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_83_net.pdf
8.9.2015
Leipäjonojen Suomi
3400 haastateltua, 170
leivän/ruuanjakopistettä.
Voimakas yliedustus sekä
työttömissä että pienituloisissa, vuokralla yksinasuvissa
eläkeläisissä.
Asumismenojen aiheuttama
niukkuus.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen
suurkuluttajia.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
8.9.2015
OFFICIAL PICTURE
BELOW THE RADAR
Esityksen nimi / Tekijä
8.9.2015
18
8.9.2015
HUONO-OSAISUUS JA PÄRJÄÄMINEN
8.9.2015
NIUKKUUS JA VELKAANTUMINEN
8.9.2015
LUOTTAMUS
8.9.2015
ONKO SUOMESSA OLESKELUYHTEISKUNTA?
”Kaikki työ on arvokasta, ja
arvokasta on myös työn
tavoittelu. Sen sijaan vaikeaa
on ymmärtää sitä ajattelua,
että tämä olisi oleskeluyhteiskunta, jossa
tietoisesti jätetään omat
mahdollisuudet käyttämättä ja odotetaan muiden
kattavan pöydän.”
Suomalaisen yhteiskunnan murros
8.9.2015
Kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä
laiskoja ja aloitekyvyttömiä (Talvi 2014)
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Samaa mieltä
EOS
Eri mieltä
Kansanedustajat ja kansanedustajaehdokkaat
Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa
4
3,5
3
2,5
2
1,5
1
Edustajat
Ehdokkaat
8.9.2015
Onko oleskeluyhteiskunnan
sosiaaliturvariippuvuus kannustinongelma?
Suomalainen
riippuvuuskulttuuri on
(epäilemättä) olemassa ja
ymmärretty
kannustinongelmana;
67,4
Kyse on rikkikolhituista ja
huonosti kohdelluista
ihmisistä, joiden kimmoisuus
(resilienssi) on heikentynyt.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
8.9.2015
Kenen joukoissa seisot?
8.9.2015
FACEBOOK: ”Pieksämäen koulukunta”
8.9.2015
LOPUKSI
Hyvinvointivaltion pohjassa on
aukkoja, joista ihmiset valuvat
leipäjonoihin ja muihin huonoosaisuuden notkelmiin;
Suuri enemmistö katsoo heitä
sosiaalisen etäisyyden päästä – he
ovat muukalaisia
keskuudessamme;
Keskeinen kysymys on, miten
pohja tulkitaan – vai
hyväksymmekö köyhyyspolitiikan ja selvitämme siihen
liittyvät mahdollisuudet?
8.9.2015
Kiitos
• Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja
hyvinvointivaltion muutos. Kela, Helsinki 2011
• Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Kaikkein huono-osaisin
Suomi. Kela, 2013.
• Raunio, Tapio & Saari, Juho (toim.) Euroopan paras maa?
Suomen muuttuva asema Euroopan unionissa. Gaudeamus,
Helsinki, 2013.
• Saari, Juho (toim.) Suomen sillat tulevaisuuteen.
Kuluttajatutkimuskeskus kirjoja 8. Helsinki 2013.
• Saari, Juho (toim.) Hyvinvointi. Gaudeamus, Helsinki 2011.
• Saari, Juho: Onnellisuuspolitiikka. KS Säätiö, 2012, 130 sivua.
• Saari, Juho: Huono-osaiset– Elämän edellytykset
yhteiskunnan pohjalla. Gaudeamus, Helsinki 2015, 299 sivua
8.9.2015