Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus
MITEN SUOMI JA SUOMALAISET
KESTÄVÄT MURROKSEN?
Suomalaisen yhteiskuntapolitiikan neljä pilaria
suuren laman (1991 - 1994) jälkeen
Talouskasvun
edistäminen
Eriarvoistumisen
salliminen
Markkinoiden
edistäminen
(Julkisen) talouden
vakauttaminen
Hyvinvointivaltion tulevaisuus
5.2.2015
KESKIARVOINA TARKASTELTUNA SUOMI ON
PÄRJÄNNYT HYVIN
Prosperity Index (2009) Competitiveness Index
(2010)
Sustainable society index Newsweek Index (2010)
(2010)
SUOMI
Sveitsi
Ruotsi
Tanska
Norja
Australia
Kanada
Alankomaat
Yhdysvallat
Uusi-Seelanti
Irlanti
Iso-Britannia
Belgia
Saksa
Itävalta
104
Sveitsi
Ruotsi
Itävalta
Norja
SUOMI
Latvia
Uusi-Seelanti
Slovenia
Luxembourg
Tanska
Viro
Saksa
Valko-Venäjä
Unkari
Ranska
151
Sveitsi
Ruotsi
Singapore
Yhdysvallat
Saksa
Japani
SUOMI
Alankomaat
Tanska
Kanada
Hong Kong
Iso-Britannia
Taiwan
Norja
Ranska
139
SUOMI
Sveitsi
Ruotsi
Australia
Luxembourg
Norja
Kanada
Alankomaat
Japani
Tanska
Yhdysvallat
Saksa
Uusi-Seelanti
Iso-Britannia
Etelä-Korea
100
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
… MUTTA KANSALAISET EIVÄT PIDÄ HARJOITETUSTA
YHTEISKUNTAPOLITIIKASTA (3/11 N=1908)
Hyvinvointivaltion tulevaisuus
5.2.2015
LEGITIMITEETTIVAJE (Summamuuttuja, Crombach .682)
NELJÄ VIIDESTÄ
SUOMALAISISTA EI PIDÄ
HARJOITETUSTA
YHTEISKUNTAPOLITIIKASTA
Hyvinvointivaltion tulevaisuus
5.2.2015
MITEN LEGITIMITEETTIVAJETTA
VOIDAAN SUPISTAA – Auttaisiko vali(s)tus?
•Peruskysymys on, miksi •Suomessa
hyvinvointivaltiota ei ole
kansalaiset ovat niin
ajettu alas;
kriittisiä, miksi
•Markkinoilla ei ole ylivaltaa
kansalaiset eivät opi
sosiaalipolitiikassa;
rakastamaan herrojaan:
•Eriarvoistuminen ei ole
yksiselitteistä ja
•Kansalaisten voi
perustellusti sanoa
•Kasvu tuottaa (myös
olevan väärässä kaikilla koettua) hyvinvointia.
neljällä nyt tarkastellulla
•MUTTA TOISAALTA.
ulottuvuudella.
Hyvinvointivaltion tulevaisuus
5.2.2015
NELJÄ SYYTÄ, MIKSI KANSA
ON EPÄLUULOISTA
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
SELITYS 1: SOSIAALISEN ETÄISYYDEN KASVU
•Statuserot ovat muuttaneet
muotoaan,
•Ryhmien välinen
sosiaalinen etäisyys on
kasvanut samalla kun
luokka-samaistuminen
yleistyy.
•Eri ihmisryhmät eivät enää
jaa yhteisiä kokemuksia,
• Syntyy solidaarisuusvajeita
ja empatiakuiluja
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
”Me kaikki suomalaiset olemme samassa veneessä”
Pääministeri (5/2011-6/2014) Jyrki Katainen (26.3.2014)
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
Sosiaalista etäisyyttä mittaamassa (N = 1842)
Oletettu tyytyväisyys
elämään
Huono-osaisia kohtaan
osoitettu empatia
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
SELITYS 2: YHTEISKUNNALLISEN TILANTEEN EPÄSELVYYS
Eriarvoistuminen
Eriarvoisuusasenteet
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
SELITYS 3: KAHTIA PUHUTTU KANSAKUNTA?
”Hyvät kollegat! Keskusta lietsoo
politiikallaan yhteiskunnallisia
vastakohtia:
- pohjoista etelää vastaan
- maakuntia Helsinkiä vastaan
- maaseutua kaupunkia vastaan
- työnantajia palkansaajia vastaan
- suomenkielisiä ruotsinkielisiä
vastaan
- työssä olevia työttömiä vastaan
- eri sukupolvia toisiaan vastaan.”
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
SELITYS 4: POLITIIKAN ”EPÄONNISTUMINEN”
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
MITEN
HYVINVOINTIVALTIO
UUDISTUU?
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
MILLOIN SUOMI-NEITO ON
VASTAANOTTAVAISESSA TILASSA?
• Suomalainen järjestelmä on uudistunut = järjestelmä saatettu raskaaksi
muutoksesta = muutamien nopeiden pullonkaulojen/ murrosten kautta,
• jolloin suomalainen yhteiskunta ja kansainvälinen järjestelmä on ollut
nopeassa liikkeessä, tulevaisuuden epävarmuus suurta, ja jonka jälkeen
alkuun saatettua muutosta on sulateltu parikymmentä vuotta.
• 1950-luvun loppu (talouspolitiikan uusi suunta)
• 1970-luvun loppupuoli (Paavelan / Sailaksen lista)
• 1990-luvun alkuvuodet (Saatanalliset säkeet, Sailaksen listat)
• Missä viipyy seuraava suuri muutos: sillä Kataisen /Stubbin hallituksen
ohjelma (2011-2015) edusti pikemminkin jatkuvuutta kuin uutta alkua –
syksyyn 2013 saakka.
• Päätöksiä tehdään, mutta tosiasiassa keskeisten uudistusten toimeenpano
siirtyy vuoden 2015 vaalien jälkeiseen aikaan.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
TULEVAISUUDEN HAASTEET
1. Concordet ja
haudankaivajat;
2. Julkisten menojen
kohdentaminen
sosiaalipolitiikkaan;
3. Viimesijaisen turvan
vuotaminen;
4. Oleskeluyhteiskunta.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
HAASTE 1: KAHTA ASIAA ON SYYTÄ
ERIKSEEN VAROA
Concorde - efekti
Haudankaivaja - efekti
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
ITSETOTEUTTAVAT ENNUSTEET
PÄÄTÖKSENTEKOVAJA
.425***
LEGITIMITEETTIVAJE
.252***
598***
TOIMEENPANOVAJE
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
HAUDANKAIVAJAVAIKUTUS
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
5.2.2015
LAKISÄÄTEISEN SOSIAALITURVAN RIITTÄVYYS RISKITILANTEISSA
Kuinka hyvin uskotte lakisääteisen sosiaaliturvan riittävän turvaamaan taloudellista
hyvinvointianne seuraavissa riskitilanteissa? (VAKUUTUSTUTKIMUS 2014)
% vastaajista (n=1000 vuonna 2014)
Työkyvyttömyys 2
Pitkäaikainen sairaus
22
3
18
Tapaturma 2
18
Työttömyys/lomautus 2
17
Puolison kuolema (yksinhuoltajaksi tai leskeksi jääminen) 2
11
Vastuu lähiomaisen hoivasta 2
11
Tulipalo
52
3
62
4 Paljon
23
18
48
10
31
48
9
31
39
3 Melko paljon
9
16
59
20
8
21
48
Avio- tai avoero (yksinhuoltajaksi tai yksin jääminen) 1 7
8
13
51
9
8
9
59
Myrskyn, tulvan tai muun luonnonilmiön aiheuttama vahinko 1 8
0
16
12
35
40
2 Melko vähän
60
1 Ei lainkaan
18
80
Ei osaa sanoa
100
”Voisin kannattaa perustuloa, jos se takaa ihmisille perustoimeentulon,
vähentää byrokratiaa ja kannustaa samalla työntekoon ja yrittämiseen.”
5.2.2015
REILUUS ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ SOPEUTUMISELLE
•Ihminen on sosiaalinen
eläin, jolle keskeistä on
sosiaalinen vertailu.
•Hyvinvointi- ja
terveysvajeet ovat
kytköksissä vertailuun.
•Avainasemassa koetun
tasa-arvoisuuden
edistäminen.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
HAASTE 2: JULKINEN TALOUS JA
TYÖLLISYYS
•Vuoden 2008 jälkeen
Suomi ei palannut
kasvu-uralle, joka olisi
mahdollistanut 75 %:n
työllisyysasteen; nyt
67,4 %
•Suomessa erinomaisen
tiivis yhteys julkisen
talouden kestävyyden
ja työllisyyden välissä.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
ITSESTÄÄNSELVYYS 1
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
ITSESTÄÄNSELVYYS 2
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
ITSESTÄÄNSELVYYS 3
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
ITSESTÄÄNSELVYYS 4: Valtiolla ei ole rahaa
Nettorahoitusvarallisuus, mrd euroa
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
ITSESTÄÄNSELVYYS 5: Kotitalouksien
velkaantuminen ei kestä korkojen merkittävää
nousua
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
EPÄSELVYYS 1: Pystymmekö ylläpitämään
julkisia tuloja?
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
EPÄSELVYYS 2: Sosiaalimenojen rahoituksen muutos
3000,0
CHANGE COMPARED TO FIXED FUNDING STRUCTURE (2011 value)
2000,0
1000,0
0,0
State
-1000,0
Local authorities
Employers
Insured
-2000,0
Other
-3000,0
-4000,0
-5000,0
Suomalaisen yhteiskunnan murros
-6000,0
5.2.2015
EPÄSELVYYS 3: Pystymmekö kohdentamaan
resursseja sosiaalimenoihin julkisen talouden sisällä?
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
EPÄSELVYYS 4: ENTÄS SE EUROOPPA?
•Suomen kasvu ja
työllisyys on
kytköksissä Euroopan
kehitykseen;
•Vakausmekanismit
alkavat olla
toiminnassa.
•Kreikka on suuri
mysteeri.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
HAASTE 3: HYVINVOINTIVALTION POHJA VUOTAA
Viimesijaisen turvan
rakenne ja taso eivät
riitä kattamaan
ihmisten asumisen
kustannuksia ja
takaamaan elämän
edellytyksiä.
Tuottaa köyhyyspolitiikkaa.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
Kolmen kerroksen väkeä
(ja polarisoitunut rahoitus)
•Yksityiset vakuutukset (palvelut ja savaja eläke) sekä kultaiset kädenpuristukset
Nyt
•Ansioturva ja työterveyshuolto
Ennen
•Perusturva ja kansanterveyspalvelut
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
Muukalaisten Suomi
He ovat
1. Elintasoltaan;
2. Elämääntyytyväisyydeltään
3. Elämäntavaltaan
erilaisia suomalaisia
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
Mitä tehdä leipäjonojen Suomelle?
•3400 haastateltua, 170
leivän/ruuanjakopistettä.
• 20 000 ihmistä joka viikko
•Voimakas yliedustus
pienituloisissa ja
yksinasuvissa
eläkeläisissä.
•Asumismenojen
aiheuttama niukkuus.
•Terveys- ja sosiaalipalvelujen suurkuluttajia.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
MIKSI POHJAN VAHVISTAMINEN ON TÄRKEÄÄ?
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
HAASTE 4: Oleskeluyhteiskunta
”Kaikki työ on arvokasta,
ja arvokasta on myös työn
tavoittelu. Sen sijaan
vaikeaa on ymmärtää sitä
ajattelua, että tämä olisi
oleskeluyhteiskunta, jossa
tietoisesti jätetään omat
mahdollisuudet käyttämättä ja odotetaan
muiden kattavan pöydän”
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
Kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä
laiskoja ja aloitekyvyttömiä (Talvi 2014)
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Samaa mieltä
EOS
Eri mieltä
Onko oleskeluyhteiskunnan
sosiaaliturvariippuvuus kannustinongelma?
•Suomalainen köyhyyskulttuuri on (olemassa ja)
ymmärretty
kannustinongelmana;
67,4
•Evidenssi viittaa
yksioikoisesti siihen, että
kyse on rikkikolhituista ja
huonosti kohdelluista
ihmisistä, joiden kimmoisuus
(resilienssi) on heikentynyt.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
ONKO KONSENSUS/POLITIIKKA RATKAISU?
60
Pärjätäkseen tulevaisuudessa Suomi tarvitsee selkeän pitkän tähtäyksen
ohjelman, jonka toteuttamisella on eri yhteiskuntaryhmien laaja tuki
50
40
30
20
10
0
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa
mieltä
2013
Vaikea sanoa
2011
1995
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
1 993
5.2.2015
LOPUKSI- PAINOPISTEEN MUUTOKSET
Hyvinvointivaltio
Hyvinvointi ja terveys
•Pohjan rakentaminen
uudestaan – yksityiset
yritykset mukaan.
•Sosiaalisten suhteiden
ensisijaisuus suhteessa
sosioekonomisiin eroihin.
•Tulonsiirtojen ja palvelujen
parempi riskikohtainen
koordinaatio.
•Resursseista
toimintakykyihin.
•Suurten ikäluokkien
sisäinen solidaarisuus.
•Työvoiman tarjonta - Lomat
ja etuudet.
•Koherenssin ja resilienssin
korostaminen.
•Niukkuuden kokemuksen
vähentäminen.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
TIIVISTÄEN
•Suomalaisen yhteiskunnan institutionaalinen rakenne on
lähtökohtaisesti hyvä ja sen varaan voidaan rakentaa.
•Samalla ne on kiinnittänyt liian vähän huomiota
eriarvoisuuden vaikutuksiin.
•Nyt ja tulevaisuudessa eriarvoisuuteen puuttuminen on
erinomaisen hankalaa julkisen talouden niukkuuden ja
vakiintuneiden intressien vuoksi.
•Sitä suuremmalla syyllä on syytä lähteä siivoamaan huonoosaisuuden notkelmia, sillä niissä on saatavissa suurin
yhteiskunnallinen lisäarvo.
•Pahasta ei olisi myöskään se, että yhteiskunnan uudistamista
arvioitaisiin myös tästä näkökulmasta käsin.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015
Kiitos
• Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja
hyvinvointivaltion muutos. Kela, Helsinki 2011
• Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Kaikkein huono-osaisin
Suomi. Kela, 2013.
• Raunio, Tapio & Saari, Juho (toim.) Euroopan paras maa?
Suomen muuttuva asema Euroopan unionissa. Gaudeamus,
Helsinki, 2013.
• Saari, Juho (toim.) Suomen sillat tulevaisuuteen.
Kuluttajatutkimuskeskus kirjoja 8. Helsinki 2013.
• Saari, Juho (toim.) Tulevaisuuden voittajat Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa. Eduskunnan
tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5/2010, 330 sivua.
• Saari, Juho: Yksinäisten yhteiskunta. WSOY, Helsinki 2010.
• Saari, Juho (toim.) Hyvinvointi. Gaudeamus, Helsinki 2011.
• Saari, Juho: Onnellisuuspolitiikka. KS Säätiö, 2012, 130 sivua.
• Saari, Juho: Huono-osainen – Elämän edellytykset
yhteiskunnan pohjalla. Tulossa 3/2015.
Suomalaisen yhteiskunnan murros
5.2.2015