Luentomateriaali
Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus MITEN SUOMI JA SUOMALAISET KESTÄVÄT MURROKSEN? Suomalaisen yhteiskuntapolitiikan neljä pilaria suuren laman (1991 - 1994) jälkeen Talouskasvun edistäminen Eriarvoistumisen salliminen Markkinoiden edistäminen (Julkisen) talouden vakauttaminen Hyvinvointivaltion tulevaisuus 5.2.2015 KESKIARVOINA TARKASTELTUNA SUOMI ON PÄRJÄNNYT HYVIN Prosperity Index (2009) Competitiveness Index (2010) Sustainable society index Newsweek Index (2010) (2010) SUOMI Sveitsi Ruotsi Tanska Norja Australia Kanada Alankomaat Yhdysvallat Uusi-Seelanti Irlanti Iso-Britannia Belgia Saksa Itävalta 104 Sveitsi Ruotsi Itävalta Norja SUOMI Latvia Uusi-Seelanti Slovenia Luxembourg Tanska Viro Saksa Valko-Venäjä Unkari Ranska 151 Sveitsi Ruotsi Singapore Yhdysvallat Saksa Japani SUOMI Alankomaat Tanska Kanada Hong Kong Iso-Britannia Taiwan Norja Ranska 139 SUOMI Sveitsi Ruotsi Australia Luxembourg Norja Kanada Alankomaat Japani Tanska Yhdysvallat Saksa Uusi-Seelanti Iso-Britannia Etelä-Korea 100 Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 … MUTTA KANSALAISET EIVÄT PIDÄ HARJOITETUSTA YHTEISKUNTAPOLITIIKASTA (3/11 N=1908) Hyvinvointivaltion tulevaisuus 5.2.2015 LEGITIMITEETTIVAJE (Summamuuttuja, Crombach .682) NELJÄ VIIDESTÄ SUOMALAISISTA EI PIDÄ HARJOITETUSTA YHTEISKUNTAPOLITIIKASTA Hyvinvointivaltion tulevaisuus 5.2.2015 MITEN LEGITIMITEETTIVAJETTA VOIDAAN SUPISTAA – Auttaisiko vali(s)tus? •Peruskysymys on, miksi •Suomessa hyvinvointivaltiota ei ole kansalaiset ovat niin ajettu alas; kriittisiä, miksi •Markkinoilla ei ole ylivaltaa kansalaiset eivät opi sosiaalipolitiikassa; rakastamaan herrojaan: •Eriarvoistuminen ei ole yksiselitteistä ja •Kansalaisten voi perustellusti sanoa •Kasvu tuottaa (myös olevan väärässä kaikilla koettua) hyvinvointia. neljällä nyt tarkastellulla •MUTTA TOISAALTA. ulottuvuudella. Hyvinvointivaltion tulevaisuus 5.2.2015 NELJÄ SYYTÄ, MIKSI KANSA ON EPÄLUULOISTA Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 SELITYS 1: SOSIAALISEN ETÄISYYDEN KASVU •Statuserot ovat muuttaneet muotoaan, •Ryhmien välinen sosiaalinen etäisyys on kasvanut samalla kun luokka-samaistuminen yleistyy. •Eri ihmisryhmät eivät enää jaa yhteisiä kokemuksia, • Syntyy solidaarisuusvajeita ja empatiakuiluja Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 ”Me kaikki suomalaiset olemme samassa veneessä” Pääministeri (5/2011-6/2014) Jyrki Katainen (26.3.2014) Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 Sosiaalista etäisyyttä mittaamassa (N = 1842) Oletettu tyytyväisyys elämään Huono-osaisia kohtaan osoitettu empatia Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 SELITYS 2: YHTEISKUNNALLISEN TILANTEEN EPÄSELVYYS Eriarvoistuminen Eriarvoisuusasenteet Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 SELITYS 3: KAHTIA PUHUTTU KANSAKUNTA? ”Hyvät kollegat! Keskusta lietsoo politiikallaan yhteiskunnallisia vastakohtia: - pohjoista etelää vastaan - maakuntia Helsinkiä vastaan - maaseutua kaupunkia vastaan - työnantajia palkansaajia vastaan - suomenkielisiä ruotsinkielisiä vastaan - työssä olevia työttömiä vastaan - eri sukupolvia toisiaan vastaan.” Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 SELITYS 4: POLITIIKAN ”EPÄONNISTUMINEN” Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 MITEN HYVINVOINTIVALTIO UUDISTUU? Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 MILLOIN SUOMI-NEITO ON VASTAANOTTAVAISESSA TILASSA? • Suomalainen järjestelmä on uudistunut = järjestelmä saatettu raskaaksi muutoksesta = muutamien nopeiden pullonkaulojen/ murrosten kautta, • jolloin suomalainen yhteiskunta ja kansainvälinen järjestelmä on ollut nopeassa liikkeessä, tulevaisuuden epävarmuus suurta, ja jonka jälkeen alkuun saatettua muutosta on sulateltu parikymmentä vuotta. • 1950-luvun loppu (talouspolitiikan uusi suunta) • 1970-luvun loppupuoli (Paavelan / Sailaksen lista) • 1990-luvun alkuvuodet (Saatanalliset säkeet, Sailaksen listat) • Missä viipyy seuraava suuri muutos: sillä Kataisen /Stubbin hallituksen ohjelma (2011-2015) edusti pikemminkin jatkuvuutta kuin uutta alkua – syksyyn 2013 saakka. • Päätöksiä tehdään, mutta tosiasiassa keskeisten uudistusten toimeenpano siirtyy vuoden 2015 vaalien jälkeiseen aikaan. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 TULEVAISUUDEN HAASTEET 1. Concordet ja haudankaivajat; 2. Julkisten menojen kohdentaminen sosiaalipolitiikkaan; 3. Viimesijaisen turvan vuotaminen; 4. Oleskeluyhteiskunta. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 HAASTE 1: KAHTA ASIAA ON SYYTÄ ERIKSEEN VAROA Concorde - efekti Haudankaivaja - efekti Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 ITSETOTEUTTAVAT ENNUSTEET PÄÄTÖKSENTEKOVAJA .425*** LEGITIMITEETTIVAJE .252*** 598*** TOIMEENPANOVAJE Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 HAUDANKAIVAJAVAIKUTUS Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 5.2.2015 LAKISÄÄTEISEN SOSIAALITURVAN RIITTÄVYYS RISKITILANTEISSA Kuinka hyvin uskotte lakisääteisen sosiaaliturvan riittävän turvaamaan taloudellista hyvinvointianne seuraavissa riskitilanteissa? (VAKUUTUSTUTKIMUS 2014) % vastaajista (n=1000 vuonna 2014) Työkyvyttömyys 2 Pitkäaikainen sairaus 22 3 18 Tapaturma 2 18 Työttömyys/lomautus 2 17 Puolison kuolema (yksinhuoltajaksi tai leskeksi jääminen) 2 11 Vastuu lähiomaisen hoivasta 2 11 Tulipalo 52 3 62 4 Paljon 23 18 48 10 31 48 9 31 39 3 Melko paljon 9 16 59 20 8 21 48 Avio- tai avoero (yksinhuoltajaksi tai yksin jääminen) 1 7 8 13 51 9 8 9 59 Myrskyn, tulvan tai muun luonnonilmiön aiheuttama vahinko 1 8 0 16 12 35 40 2 Melko vähän 60 1 Ei lainkaan 18 80 Ei osaa sanoa 100 ”Voisin kannattaa perustuloa, jos se takaa ihmisille perustoimeentulon, vähentää byrokratiaa ja kannustaa samalla työntekoon ja yrittämiseen.” 5.2.2015 REILUUS ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ SOPEUTUMISELLE •Ihminen on sosiaalinen eläin, jolle keskeistä on sosiaalinen vertailu. •Hyvinvointi- ja terveysvajeet ovat kytköksissä vertailuun. •Avainasemassa koetun tasa-arvoisuuden edistäminen. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 HAASTE 2: JULKINEN TALOUS JA TYÖLLISYYS •Vuoden 2008 jälkeen Suomi ei palannut kasvu-uralle, joka olisi mahdollistanut 75 %:n työllisyysasteen; nyt 67,4 % •Suomessa erinomaisen tiivis yhteys julkisen talouden kestävyyden ja työllisyyden välissä. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 ITSESTÄÄNSELVYYS 1 Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 ITSESTÄÄNSELVYYS 2 Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 ITSESTÄÄNSELVYYS 3 Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 ITSESTÄÄNSELVYYS 4: Valtiolla ei ole rahaa Nettorahoitusvarallisuus, mrd euroa Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 ITSESTÄÄNSELVYYS 5: Kotitalouksien velkaantuminen ei kestä korkojen merkittävää nousua Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 EPÄSELVYYS 1: Pystymmekö ylläpitämään julkisia tuloja? Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 EPÄSELVYYS 2: Sosiaalimenojen rahoituksen muutos 3000,0 CHANGE COMPARED TO FIXED FUNDING STRUCTURE (2011 value) 2000,0 1000,0 0,0 State -1000,0 Local authorities Employers Insured -2000,0 Other -3000,0 -4000,0 -5000,0 Suomalaisen yhteiskunnan murros -6000,0 5.2.2015 EPÄSELVYYS 3: Pystymmekö kohdentamaan resursseja sosiaalimenoihin julkisen talouden sisällä? Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 EPÄSELVYYS 4: ENTÄS SE EUROOPPA? •Suomen kasvu ja työllisyys on kytköksissä Euroopan kehitykseen; •Vakausmekanismit alkavat olla toiminnassa. •Kreikka on suuri mysteeri. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 HAASTE 3: HYVINVOINTIVALTION POHJA VUOTAA Viimesijaisen turvan rakenne ja taso eivät riitä kattamaan ihmisten asumisen kustannuksia ja takaamaan elämän edellytyksiä. Tuottaa köyhyyspolitiikkaa. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 Kolmen kerroksen väkeä (ja polarisoitunut rahoitus) •Yksityiset vakuutukset (palvelut ja savaja eläke) sekä kultaiset kädenpuristukset Nyt •Ansioturva ja työterveyshuolto Ennen •Perusturva ja kansanterveyspalvelut Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 Muukalaisten Suomi He ovat 1. Elintasoltaan; 2. Elämääntyytyväisyydeltään 3. Elämäntavaltaan erilaisia suomalaisia Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 Mitä tehdä leipäjonojen Suomelle? •3400 haastateltua, 170 leivän/ruuanjakopistettä. • 20 000 ihmistä joka viikko •Voimakas yliedustus pienituloisissa ja yksinasuvissa eläkeläisissä. •Asumismenojen aiheuttama niukkuus. •Terveys- ja sosiaalipalvelujen suurkuluttajia. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 MIKSI POHJAN VAHVISTAMINEN ON TÄRKEÄÄ? Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 HAASTE 4: Oleskeluyhteiskunta ”Kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on myös työn tavoittelu. Sen sijaan vaikeaa on ymmärtää sitä ajattelua, että tämä olisi oleskeluyhteiskunta, jossa tietoisesti jätetään omat mahdollisuudet käyttämättä ja odotetaan muiden kattavan pöydän” Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 Kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä (Talvi 2014) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Samaa mieltä EOS Eri mieltä Onko oleskeluyhteiskunnan sosiaaliturvariippuvuus kannustinongelma? •Suomalainen köyhyyskulttuuri on (olemassa ja) ymmärretty kannustinongelmana; 67,4 •Evidenssi viittaa yksioikoisesti siihen, että kyse on rikkikolhituista ja huonosti kohdelluista ihmisistä, joiden kimmoisuus (resilienssi) on heikentynyt. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 ONKO KONSENSUS/POLITIIKKA RATKAISU? 60 Pärjätäkseen tulevaisuudessa Suomi tarvitsee selkeän pitkän tähtäyksen ohjelman, jonka toteuttamisella on eri yhteiskuntaryhmien laaja tuki 50 40 30 20 10 0 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä 2013 Vaikea sanoa 2011 1995 Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 1 993 5.2.2015 LOPUKSI- PAINOPISTEEN MUUTOKSET Hyvinvointivaltio Hyvinvointi ja terveys •Pohjan rakentaminen uudestaan – yksityiset yritykset mukaan. •Sosiaalisten suhteiden ensisijaisuus suhteessa sosioekonomisiin eroihin. •Tulonsiirtojen ja palvelujen parempi riskikohtainen koordinaatio. •Resursseista toimintakykyihin. •Suurten ikäluokkien sisäinen solidaarisuus. •Työvoiman tarjonta - Lomat ja etuudet. •Koherenssin ja resilienssin korostaminen. •Niukkuuden kokemuksen vähentäminen. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 TIIVISTÄEN •Suomalaisen yhteiskunnan institutionaalinen rakenne on lähtökohtaisesti hyvä ja sen varaan voidaan rakentaa. •Samalla ne on kiinnittänyt liian vähän huomiota eriarvoisuuden vaikutuksiin. •Nyt ja tulevaisuudessa eriarvoisuuteen puuttuminen on erinomaisen hankalaa julkisen talouden niukkuuden ja vakiintuneiden intressien vuoksi. •Sitä suuremmalla syyllä on syytä lähteä siivoamaan huonoosaisuuden notkelmia, sillä niissä on saatavissa suurin yhteiskunnallinen lisäarvo. •Pahasta ei olisi myöskään se, että yhteiskunnan uudistamista arvioitaisiin myös tästä näkökulmasta käsin. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015 Kiitos • Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos. Kela, Helsinki 2011 • Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Kaikkein huono-osaisin Suomi. Kela, 2013. • Raunio, Tapio & Saari, Juho (toim.) Euroopan paras maa? Suomen muuttuva asema Euroopan unionissa. Gaudeamus, Helsinki, 2013. • Saari, Juho (toim.) Suomen sillat tulevaisuuteen. Kuluttajatutkimuskeskus kirjoja 8. Helsinki 2013. • Saari, Juho (toim.) Tulevaisuuden voittajat Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5/2010, 330 sivua. • Saari, Juho: Yksinäisten yhteiskunta. WSOY, Helsinki 2010. • Saari, Juho (toim.) Hyvinvointi. Gaudeamus, Helsinki 2011. • Saari, Juho: Onnellisuuspolitiikka. KS Säätiö, 2012, 130 sivua. • Saari, Juho: Huono-osainen – Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Tulossa 3/2015. Suomalaisen yhteiskunnan murros 5.2.2015
© Copyright 2024