Vuosikertomus 2014
Gasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Yhtiö kehittää suomalaista ja pohjoismaista energiainfrastruktuuria panostamalla nesteytetyn maakaasun (LNG) liiketoimintaan, biokaasuliiketoimintaan ja liikennepalveluihin. Gasum on johtava biokaasun tarjoaja Suomessa. Yhtiö syöttää biokaasua kaasuverkostoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta. Yhtiö osti enemmistöomistajuuden norjalaisen Skangassin LNGliiketoiminnasta toukokuussa 2014. Skangass jatkaa LNG:n aseman ja infrastruktuurin vahvistamista ja uusien kaasuratkaisuiden hyödyntämistä entistä laajemmin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Gasumissa työskentelee reilut 300 henkeä. Liikevaihto vuonna 2014 oli 1,1 mrd. euroa. PUHTAASTI LUONNONKAASULLA – GASUM.FI gasumin vuosi 2014 SISÄLLYS 6 GASUMIN TOIMIPISTEET 1 Gasum lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Gasum vuonna 2014 Vuoden merkittävimmät tapahtumat Strategia Liiketoiminta-alueet Energiakauppa Biokaasu- ja liikenneratkaisut LNG Energiapalvelut Siirtopalvelut Yritysvastuu Innovaatiot ja tulevaisuus Toimijana yhteiskunnassa Vastuullinen työnantaja Toimitusvarmuus ja turvallisuus Arvoketju ja ympäristö Johtoryhmä, hallitus ja hallintoneuvosto Toimipisteet ja luonnonkaasu 3 4 6 8 10 12 14 15 18 20 24 26 20 Gasum osti enemmistön Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta 28 28 30 32 34 40 42 14 36 TANANGER Skangass AS Kontinentalvegen 31 N-4056 Tananger Norja Asiakaspalvelu +47 52 97 97 97 www.skangass.com 2 HELSINKI 2 ESPOO 3 HYVINKÄÄ 3 GÖTEBORG, RUOTSI 4 IMATRA 4 LYSEKIL, RUOTSI 5 KOTKA 5 ØRA, NORJA 6 KOUVOLA 7 LOHJA 8 MÄNTSÄLÄ 9 TAMPERE SUOMI Gasumin liiketoiminnot RUOTSI Edistämme kestävää kehitystä 9 32 Kehitämme kotimaista energiasektoria ja osallistumme energiapolitiikkaan 36 38 1 ESPOO Gasum Oy Pääkonttori PL 21 Miestentie 1 02151 Espoo Asiakaspalvelu 0800 122 722 www.gasum.fi Muutosta tukee uusi strategiamme Julkaisutiedot SKANGASSIN TOIMIPISTEET Kaasun toimitusvarmuus erityisen hyvä vuonna 2014 NORJA 6 3 7 5 1 4 3 2 1 2 8 5 4 JULKAISUTIEDOT SISÄLLYS 6 Muutosta tukee uusi strategiamme Julkaisutiedot Gasum lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Gasum vuonna 2014 Vuoden merkittävimmät tapahtumat Strategia Liiketoiminta-alueet Energiakauppa Biokaasu- ja liikenneratkaisut LNG Energiapalvelut Siirtopalvelut Yritysvastuu Innovaatiot ja tulevaisuus Toimijana yhteiskunnassa Vastuullinen työnantaja Toimitusvarmuus ja turvallisuus Arvoketju ja ympäristö Johtoryhmä, hallitus ja hallintoneuvosto Toimipisteet ja luonnonkaasu 3 4 6 8 10 12 14 15 18 20 24 26 20 Gasum osti enemmistön Skangassin LNG-jakeluliike toiminnasta 28 28 30 32 34 40 42 36 Julkaisija Gasum Oy PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo Päätoimittaja Anna Ailio [email protected] Toimitus ja taitto 14 Gasumin liiketoiminnot Miltton Oy Kuvat Tomi Parkkonen Petteri Vilkki Gasum Oy Getty Images Gorilla iStockphoto Shutterstock MCI Press Painos 2 500 kpl Edistämme kestävää kehitystä 32 Kehitämme kotimaista energiasektoria ja osallist umme energiapolitiikkaan 36 38 GASUMIN VUOSI 2014 Painopaikka Lönnberg, Helsinki Paperi Kansi Cocoon Offset 300 g/m2 Sisäsivut Cocoon Offset 120 g/m2 Osoitelähde Gasumin asiakasja sidosryhmärekisteri Maakaasua 40 vuotta Suomeen Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi sai käyttöönsä uuden energianlähteen, maakaasun. Sitä käytetään nykyään kotitalouksien, teollisuuden, sähkön- ja lämmön tuotannon lähteenä sekä maa- ja meriliikenteen polttoaineena. Nesteytetty maakaasu (LNG) voidaan toimittaa myös kaasuverkoston ulkopuolelle. LNG:n odotetaankin avaavan uusia mahdollisuuksia Suomen kaasumarkkinoiden kehittämiselle. Maakaasun 40-vuotisen historian lisäksi vuonna 2014 on juhlittu 20-vuotiasta Gasumia. Aikoinaan Nesteen maa kaasuyksiköksi syntynyt Gasum on nykyään 75-prosenttisesti valtion omistama yhtiö. Maakaasun lisäksi Suomen kaasuputkistossa kulkee nyt myös kotimainen ja uusiutuva biokaasu. Julkaisusta löydät myös muut Gasumin vuoden 2014 merkittävät tapahtumat. Vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi sekä yhtiön verkkosivuilta että painotuotteena. Tilinpäätös ja yritysvastuuraporttimme löytyvät verkosta suomeksi ja englanniksi. Siirryimme talousraportoinnissamme noudattamaan IFRS-standardeja, ja yritysvastuuraportissa otettiin käyttöön Global Reporting Initiativen (GRI) G4-ohjeisto. Kaasun toimitusvarmuus erityisen hyvä vuonna 2014 LUE L IS ÄÄ WWW.GAS UM. FI GA SU M IN V U OSI 20 1 4 3 G A S U M LY H Y E S T I G A S U M LY H Y E S T I Gasum – Puhtaasti luonnonkaasulla Gasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Yhtiöllä on kaasuputkiverkosto, biokaasulaitoksia ja LNG-tuotantolaitoksia sekä LNG-terminaalihankkeita ja terminaaleja Suomessa ja Pohjoismaissa. Yhtiössä työskentelee noin 300 henkeä. Liiketoiminnot ENERGIAK AUPPA LNG ENERGIAPALVELUT SIIRTOPALVELUT Toimitusketju Suomen valtio enemmistöomistajaksi Suomen valtio nousi Gasumin enemmistö omistajaksi 3.11.2014 ostamalla Fortum Oyj:n 31 prosentin ja E.ONin 20 prosentin omistusosuudet yhtiöstä. Suomen valtion omistusosuus Gasumissa ennen osake kauppojen toteutumista oli 24 prosenttia. Valtioneuvoston kanslia siirsi omistukses saan olevat osakkeet omistusjärjestelyn toteuttamista varten perustettuun valtion omistamaan Gasonia Oy:hyn. Järjestelyn jälkeen Suomen valtio omistaa 75 pro senttia, joista Gasonia omistaa 48,5 prosenttia ja Huoltovarmuuskeskus 26,5 prosenttia. OAO Gazprom omistaa Gasu mista 25 prosenttia. "Kehitämme aktiivisesti LNG- ja bio kaasuinfrastruktuuria sekä -tuotantoa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, jolloin pystymme tarjoamaan entistä kilpailu kykyisempää energiaa asiakkaidemme tarpeisiin", sanoo Gasumin toimitusjoh taja Johanna Lamminen. 75 % Suomen valtio GA SUMIN OMIS TUS 25 % OAO Gazprom GASUM-KONSERNIN ORGANISAATIO 1.1.2015 Kunnossapito Jarko Alanko Viestintä, markkinointi Olga Väisänen TUOTANTO, HANKINTA JA MY YNTI Kaasuinfrastruktuurin monipuolistaminen ja aktiivinen kehittäminen sekä kilpailukykyinen kaasun tarjonta. 4 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 SIIRTO JA JAKELU Kaasun siirto ja jakelu toimitusvarmasti ja turvallisesti asiakas huomioiden. Päästöjä vähentävät ratkaisut. K ÄYTTÖ Monipuolinen maa- ja biokaasun käyttö energiantuotannossa, teollisuudessa, kotitalouksissa sekä maa- ja meriliikenteessä. LIIKEVAIHTO 2014 1 079 milj. eur Projektipalvelut, HSEQ Ari Suomilammi Strategia, yhteis kuntasuhteet Sari Siitonen Omistajat ovat sitoutuneet Gasumin strategiaan ja yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen. ENERGIA KAUPPA LNG ENERGIA PALVELUT SIIRTO PALVELUT Aleksei Novitsky Tor Morten Osmundsen Jarko Alanko Ari Suomilammi Lakiasiat, HR Kristiina Vuori Kaasupörssi Pekka Karinen Talous Jussi Teijonsalo LIIKEVOITTO 2014 5,1 milj. eur TOIMITUSJOHTAJA Johanna Lamminen GA SU M IN V U OSI 20 1 4 5 T O I M I T U S J O H TA JA N K AT S AU S T O I M I T U S J O H TA JA N K AT S AU S MUUTOS JATKUU – UUDELLA VAIHTEELLA Yhtiömme merkittävät panostukset ja nopeasti etenevät LNG-investoinnit kaasuputkiverkoston ulkopuolisille markkinoille toimivat uuden kasvun ajureina vuonna 2014. Vaikka maakaasun käyttö viime vuonna väheni merkittävästi, LNG:n ja biokaasun volyymit kasvoivat. Pyrimme varmistamaan asiakkaillemme kilpailuk ykyisen energian ja teemme töitä sen eteen jatkuvasti. 6 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää kohtuuhintaista energiaa, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Maakaasun hiilidioksidi- ja lähipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaja ilmastotiekartassa 2050 maakaasulla on merkittävä rooli. Kaasun hintakilpailukyky on ollut viime vuosina heikko muihin poltto aineisiin, kuten kivihiileen nähden. Tähän ovat vaikuttaneet useat eri tekijät kuten verotus sekä alhainen päästöjen ja sähkön hinta. Lämmöntuotannon polttoaineiden veromuutos heikensi maakaasun kilpailukykyä suhteessa muihin polttoaineisiin vuonna 2010. Veronkorotus toteutettiin portaittain vuosina 2011, 2013 ja 2015. Veronkorotuksen yhteydessä valtioneuvosto lupasi seurata maakaasun kilpailu asetelman kehittymistä ja verouudistuk sen vaikutuksia. Tänä aikana kaasun kulutus on laskenut suurissa kaupungeissa lähes 8 TWh. Toisaalta kiinteiden polttoaineiden kulutus on noussut 6 TWh, jonka seurauksena muun muassa Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Lahden energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2014 noin miljoona tonnia (n. 20 %) korkeammat kuin vuonna 2010. Määrä vastaa noin 2,7 prosenttia koko Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Hintakilpailukyvyn palauttaminen on välttämätöntä, jotta kaasun kulutus kasvaisi ja kaasu saataisiin takaisin yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotan non suositumpien polttoaineiden joukkoon. Olemme käynnistäneet hankintasopimuksen mukaisesti hintaneuvottelut Gazprom Exportin kanssa. Etelä-Suomen terminaalihankkeen toteutuminen ja merkittävien kaasuinfrastruktuurihankkeiden eteneminen Baltian alueella ovat edellytyksiä Balticconnectorin toteuttamiselle. LNG-liiketoiminnassa etenimme isoin askelin Vuonna 2015 kehitämme biokaasu- ja liikenneratkaisuja Skangass-yrityskaupan myötä kehitämme Pohjoismaista LNG-markkinaa palvelemaan alueen teollisuutta, merenkulkua ja raskasta liikennettä. Gasumin perinteisen markkina-alueen laajentaminen takaa suuremman hankinnan ja toimivamman logistiikan, jolloin voimme toimittaa energiaa tehokkaammin asiakkaillemme. Skangassin Etelä-Ruotsissa sijaitseva Lysekilin LNG-terminaali aloitti toimintansa. Myös Porin LNG-terminaalin rakentaminen aloitettiin heti investointipäätöksen jälkeen. Sinetöimme myös toisen investointipäätöksen Tornion Manga LNG-terminaalin rakentamisesta yhdessä Outokummun, SSAB:n ja EPV Energian kanssa. Lisäksi LNG:n saatavuutta erityisesti maa- ja meriliikenteen käyttöön EteläSuomessa tulee parantaa. Selvitämme edellytyksiä Etelä-Suomen LNG-terminaalihankkeen eteenpäin viemiseksi. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on, että se on liiketaloudellisesti kannattava, kaasumarkkinat kehittyvät Itämeren alueella ja hankkeelle varmistetaan riittävä taloudellinen tuki. Suomen ja Viron kaasumarkkinat yhdistävän Balticconnector-kaasuputkihankkeen suunnittelu jatkuu myös. Kolmas biokaasulaitoksemme käynnistettiin loppuvuonna Lahdessa. Näemme biokaasun tulevaisuuden mahdollisuutena kaikille vastuullisille yrityksille sekä kotitalouksille. Panostammekin biokaasu- ja liikenneratkaisuihimme, varmistamme biokaasu kapasiteetin lisäämisen sekä kehitämme tapoja saada ympäristöystävälliset kaasuajoneuvot liikenteeseen. Uudistimme strategiamme Kehityshankkeidemme ajurina toimii vuoden 2015 alussa uudistettu strategiamme: tarjota asiakkaillemme kilpailukykyisiä ja älykkäitä kaasuratkaisuja sekä hyödyntää tehokkaasti olemassa ja rakenteilla olevaa kaasuinfrastruktuuria. Haluan kiittää asiakkaitamme ja sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä. Jatkamme aktiivista keskustelua kaasun roolista tulevaisuuden energiaportfoli ossa varmistaaksemme asiakkaillemme kilpailukyisen ja puhtaamman energian. Viime vuodesta kuuluu myös iso kiitos henkilöstöllemme siitä, että olemme saaneet muutoshankkeemme hyvin käyntiin. JOHANNA LAMMINEN toimitusjohtaja GA SU M IN V U OSI 20 1 4 7 GASUM VUONNA 2014 GASUM VUONNA 2014 Vertailuhinnat bensiinille 2.2.2015 29,3 33 877 3,9 MAAKAASUN MY YNTI SUOMESSA BIOKAASUN VERKKOON SYÖTETTY MÄÄRÄ SUOMESSA LNG:N MY YNTI POHJOISMAISSA TWh MWh TWh GASUM VUONNA 2014 (2013: 33, 2) (2013: 31 72 1) LNG 55,8 BIOKAASU* 56,1 MOOTTORIBENSIINI 69,0 KIVIHIILI 93,3 TURVE 105,9 20 30 40 50 60 70 * biopolttoaine, jonka hiilidioksidipäästöjä ei lasketa Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärään eikä huomioida päästökaupassa 8 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 €/l 80 90 100 110 Maakaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta keskeytyksettä. 10 2014 2013 8 6 4 L I I K E VA I H TO 2 0 (2014: 0,96 3) 2011 2012 2013 2014 MAAKAASU 0,851 €/l (2014: 0,899) 1 079 Milj. euroa LIIKEVAIHTO (MEUR) 1 150 Milj. euroa L I I K E VO I T TO 1 500 5,1 1 200 40,5 900 Milj. euroa 600 TAS E E N LO PPU S U M M A Milj. euroa 300 0 2011 2012 2013 2014 1 621 Milj. euroa 823 Milj. euroa I N V ESTO I N N I T Muutosten vuosi kaasumarkkinoilla Vaikka maakaasun myyntivolyymit ja sen myötä konsernin liikevaihto laskivat edellisvuoteen verrattuna, kehitimme vuoden 2014 aikana toimintaamme ja käynnistimme mer kittävän määrän kehityshankkeita. MAAKAASU 55,0 10 0,928 (2013: 2,6) CO 2 -PÄÄSTÖKERTOIMIA (T/TJ) 0 BIOKAASU Avainluvut 2014 LIIKEVOITTO (%) LNG-liiketoimintamme merkitys kasvoi Skangass-yrityskaupan myötä ja biokaasuliiketoimnta sai useita uusia asiakkuuksia. Konsernin tulos oli heikko. Vuoden aikana kirjasimme alas taseemme keskeneräisistä eristä kaiken kaikkiaan 10 miljoonaa euroa hankintoja. Lue lisää luvuista erillisestä tilinpäätöksestämme: www.gasum.fi 51,5 307 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ (2013: 273) Milj. euroa 21,6 Milj. euroa O M AVA RA I S U U SAST E 28,4 prosenttia 51,8 prosenttia HE N K I L Ö ST Ö M Ä Ä R Ä 307 1 515 MEDIAOSUMAT (2013: 805) 273 M A KS E T U T V E ROT 4,2 Milj. euroa 7,0 Milj. euroa GA SU M IN V U OSI 20 1 4 9 V U O D E N M E R K I T TÄV I M M ÄT TA PA H T U M AT 2 0 1 4 V U O D E N M E R K I T TÄV I M M ÄT TA PA H T U M AT 2 0 1 4 Vuoden merkittävimmät tapahtumat Syyskuu Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antaa myöntävän investointitukipäätöksen Porin LNG-tuontiterminaalille. Skangass tekee investointipäätöksen ja aloittaa Porin LNG-terminaalin ja maakaasun logistiikkaketjun rakennustyöt. Toukokuu Uusi toimitusjohtaja Johanna Lamminen aloittaa tehtävässään 1.3.2014. Gasum ja LYSE-konserni saattavat päätökseen Skangass-yrityskaupan 2.5.2014. Skangass täydentää Gasumin LNG-tarjonnan ja mahdollistaa LNG-infrastruktuurin nopean kehityksen. – SIV U 6 — SIV U 20 Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin sijoituspaikaksi valitaan Porin Tahkoluoto. 10 tutkijalle ja opiskelijalle myönnetään kaasurahaston apurahoja yhteensä lähes 100 000 euron arvosta. Maaliskuu Tammikuu Kaasuvuoden huippukulutus 24.1.2014 (185 GWh/vrk). — S I V U 22 Heinäkuu LNG-hankkeet ovat esillä Porin SuomiAreenalla, muun muassa LNG-terminaalihanke ja Rajavartiolaitoksen uusi LNG:llä kulkeva TURVA-alus. — S I V U 22 Suomen valtio ostaa Fortumin ja E.ONin osuudet Gasumista, nostaen omistusosuutensa 75 prosenttiin. Gasum liittyy suomalaisten kärkiyritysten perustamaan Climate Leadership Counciliin. Turkuun suunnitellun maakaasu putken (Länsilaajennuksen) lunastusluvasta luovutaan. Helsinkiläisten kaasuliedet toimivat kuukauden maakaasun sijaan biokaasulla. Hiilidioksidipäästövähennys kuukauden aikana on yli 140 000 kiloa. Suomi ja Viro saavuttavat yhteisymmärryksen LNG-terminaalien sijoituspaikoista. Skangass tekee LNG:n toimitussopimuksen italialaisen energiayhtiö Enin kanssa. Tampereen Lielahteen avataan bio- ja maakaasutankkausasema. Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Joulukuu Gasum ostaa enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta. Yhtiöstä tulee Pohjoismaiden suurin LNG-toimija. Gasum ja Huntsman solmivat sopimuksen maakaasun toimituksesta. Kaasun toimitusta varten Gasum rakentaa 12 kilometrin mittaisen yhdysputken Porin LNG-terminaalista. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva TURVA aloittaa liikennöinnin Suomen meriliikenteessä. Skangass toimittaa LNG:tä TURVAn poltto aineeksi neljän vuoden sopimuksella. Gasumin Biokaasu liikenteen polttoaineeksi -konsepti valitaan ehdolle Tekniikka & Talous -lehden Vuoden energiateko -tunnustuksen saajaksi. Gasum lanseeraaa Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun puhtaamman maantieliikenteen puolesta. — SIV U 30 Manga LNG Oy:n tytäryhtiö Manga Terminal Oy tekee investointipäätöksen Tornion LNG-terminaalista. Hankkeessa ovat mukana Outokumpu, SSAB, EPV Energia ja Skangass. Skangass avaa LNG-terminaalin Ruotsin Lysekilissä, ja samalla Pohjoismaiden LNG-infrastruktuuri vahvistuu. Skangass ja North European Oil Trade (NEOT) solmivat sopimuksen LNG:n toimittamisesta yhtiön käyttöön tuleviin aikarahdattuihin aluksiin. Juha Rantanen valitaan Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Gasum liittyy Inspired in Finland -yhteistyöohjelmaan, Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistämään kulttuurin ja liike toiminnan yhteenliittymään. Gasum myy Viron paikallisjakeluyhtiönsä Alexela Energialle. Järjestely on osa Gasumin strategiaa keskittyä kaasumarkkinoiden kehittämiseen Suomessa ja Pohjoismaissa. — S I V U 22 Ruotsin hallitus myöntää Skangassille luvan rakentaa Gävlen satamaan LNG-terminaalin. — S I V U 22 1 0 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Marraskuu Markkinointikampanja Bensaa biokaasun hinnalla voittaa European Excellence Awards -kilpailussa energiakategorian ainoana suomalaisena yhtiönä. GA SU M IN V U OSI 20 1 4 1 1 S T R AT E G I A S T R AT E G I A KESTÄVÄSTI KOHTI POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ Toimintaympäristömme on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Skangass-yrityskaupan myötä Gasumista on tullut ja tulossa entistä merkittävämpi kaasualan toimija Pohjoismaissa. Jatkamme muutostyötämme uudella strategialla, jonka keskiössä on tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Uuden strategian tarkoituksena on edistää liiketoimintojen kasvua, vahvistaa yhtiön tuloksentekokykyä ja arvon kehittymistä sekä parantaa kannattavuutta. Missio ja visio kirkastettiin Pystyäksemme vastaamaan toiminta ympäristöömme vaikuttavien mega trendien kuten resurssiviisauden, kuluttajan vallan ja digimurroksen muutokseen, muotoilimme Gasumin mission ja vision uudelleen sekä uudistimme strategiamme. Uusi strategiamme esiteltiin henkilöstölle tammikuussa 2015. Missiomme on ’Puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla’ ja visiomme ’Pohjoismainen kaasu ekosysteemi kestävän kehityksen edistäjänä’. Pohjoismainen kaasuekosysteemi muodostuu kaasun ympärillä tapahtuvasta toiminnasta Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ekosysteemin keskiössä on Gasum, mutta mukana on myös toimijoita, jotka yhdessä tekemällä saavat aikaan enemmän kuin kukaan yksin. Ekosysteemi muuttuu ajan kuluessa ja synnyttää uusia mahdollisuuksia siinä mukana oleville toimijoille. Strategiamme koostuu neljästä osa-alueesta Visioomme pohjoismaisesta kaasuekosysteemistä tähtäämme toteuttamalla strategiaamme tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Meidän on onnistuttava neljällä osaalueella, jotta strategiamme toteutuisi käytännössä: 1. Edistämme kestävää kehitystä 2. Tarjoamme kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja 3. Kehitämme älykästä kaasujärjestelmää 4. Rakennamme uutta Gasumia Osa-alueet keskittyvät Gasumin vaikuttamiseen, asiakastyöhön, kaasujärjestelmän rakentamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä oman osaamisemme ja hyvinvointimme kehittämiseen. Arvot määriteltiin yhdessä henkilöstön kanssa Uudistimme myös arvomme, jotka muodostavat vahvan perustan strategian toteuttamiselle uudessa toimintaympäristössä. Uudet arvot muotoiltiin koko henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella yhteen arvolauseeseen: MEGATRENDIT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Gasumin toimintaympäristön muuttumista kuvaavat parhaiten seuraavat kolme megatrendiä: Resurssiviisaus Väestönkasvu ja ilmastonm uutos edellyttävät entistä tehokkaampaa resurssien käyttöä. Energiatehok kuuden parantaminen ja kiertotalous nousevat keskeiseen rooliin. ”Määrätietoisesti ja vastuullisesti kohti uusia mahdollisuuksia.” Pohjoismaisen kaasuekosysteemin aikaansaaminen edellyttää uusien mahdollisuuksien tunnistamista ja määrätietoisuutta mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Vastuullisuus pitää sisällään sekä yrityksen että jokaisen yksittäisen työntekijän vastuullisuuden. Gasumin tahtotilana on olla esimerkillinen toimija niin taloudellisista, sosiaalisista kuin turvallisuus- ja ympäristönäkökohdistakin katsoen. Yhtiössämme jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti. Jokainen gasumlainen myös toimii omassa työssään vastuullisesti suhteessa asiakkaisiin, työkavereihin ja muihin sidosryhmiimme. Kuluttajan valta Yksittäiset ihmiset ja yhteisöt haluavat ja voivat itse kuluttajina päättää omasta energiantuotanto muodostaan ja ohjata energian kulutustaan, mikä johtaa energia teknologioiden määrän lisääntymiseen ja energiantuotannon hajautumiseen. Digimurros Tarjoamme asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. 12 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Mobiiliteknologia ja digit aalisten palveluiden lisääntyminen muuttavat energia-alaa. GA SU M IN V U OSI 20 1 4 13 GASUMIN LIIKETOIMINNOT E N E R G I A K AU P PA Gasumin liiketoiminnot Gasum toimi vuonna 2014 neljällä liiketoimintaalueella, jotka edistivät luonnonkaasuratkaisujen myyntiä eri asiakassegmenteissä. ENERGIAKAUPPA PALVELEE Luonnonkaasuvuosi 2014: Lämmin sää, edullinen pörssisähkö, halpa kivihiili ja päästöoikeudet vähensivät kaasun käyttöä. ENERGIAK AUPPA LNG Luonnonkaasun hankinta ja myynti Biokaasu- ja liikenneratkaisut Kaupankäynnin palvelut Hankinta ja myynti Varastointi Jakelu Energiakauppa hankkii ja myy luonnonkaasua sekä tarjoaa kaupankäynnin palveluita tukku asiakkaille. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös biokaasu- ja liikenneratkaisut. LNG-liiketoiminta eli Gasumin tytäryhtiö Skangass hankkii, varastoi, myy ja jakelee nesteytettyä maakaasua. — S I V U 15 — SIV U 20 ENERGIAPALVELUT SIIRTOPALVELUT Luonnonkaasun myynti ja kaasuratkaisut Laitteiden myynti Kaasuverkon kehitys ja ylläpito Biokaasun jalostus ja verkkoon syöttö Energiapalvelut tarjoaa maa- ja biokaasua sekä kaasuratkaisuja kotitalouksille, ravintoloille ja yrityksille lämmitykseen ja ruoanlaittoon sekä myy kaasulaitteita. Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille siirtoverkostossa, verkoston kehittämisestä ja ylläpidosta sekä verkoston turvallisuudesta. Liiketoimintaan kuuluu myös biokaasun jalostus sekä Finngulf- ja Balticconnector-hankkeet. — SIV U 24 — SIV U 26 14 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Maakaasun kokonaiskäyttö vuonna 2014 oli 29,3 TWh, joka oli 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (33,2 TWh). Vuosi 2014 oli ilmastollisesti Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, mikä osaltaan vaikutti merkittävästi maakaasun kulutukseen. Gasum tekee aktiivisesti töitä maakaasun kilpailukyvyn parantamiseksi. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli varsin edullinen vähentäen maakaasuun perustuvaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Samaan aikaan myös päästöoikeuksien ja kivihiilen alhaiset maailmanmarkkinahinnat sekä viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut maakaasuverotuksen moninkertaistuminen ovat heikentäneet maakaasun kilpailukykyä tällä maakaasun perinteisellä käyttösegmen- tillä. Maakaasu on kuitenkin edelleen tärkeä kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon polttoaine Suomessa 22 prosentin markkinaosuudella. Maakaasun kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat vuoden 2013 syksyllä käynnistyneet monivaiheiset maakaasun hankintasopimusneuvottelut, kotimainen sääntely ja verotus. Maakaasun hintakehitys kääntyi laskuun syksyllä Maakaasun hinta on sidottu raskaan polttoöljyn ja maahantuodun kivihiilen hintaan sekä kotimarkkinoiden energiahintaindeksiin. Voimakkaimmin maakaasun hintakehitystä ohjaa raskaan polttoöljyn hinta. Viime kesänä käynnistynyt raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan merkittävä lasku näkyi loppuvuoden aikana myös maakaasun hinnassa. Tammikuussa 2015 maakaasun energiamaksu oli jo 12 prosenttia vuodentakaista matalammalla tasolla. Yhtiön ennusteen mukaan maakaasun energiamaksu jatkaa selkeää laskua vielä koko vuoden 2015 alkupuoliskon ajan. VUOSI 2014 • Maakaasun 40 vuotta Suomessa juhlittiin asiakkaiden kanssa helmi kuussa. Vuoden 2014 loppuun men nessä Suomeen tuodun maakaasun kokonaismäärä oli 109,5 miljardia kuutiometriä. • Työ- ja elinkeinoministeriön aset tama työryhmä alkoi valmistella maakaasumarkkinalain uudistamista sekä maakaasun tukku- ja vähittäis markkinoiden avaamista. • Maakaasun kokonaiskäyttö oli 29,3 TWh, noin 12 prosenttia vähem män kuin vuonna 2013 (33,2 TWh). • Biokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi, ja verkkoon syötettiin 33,9 GWh biokaasua. GA SU M IN V U OSI 20 1 4 15 E N E R G I A K AU P PA E N E R G I A K AU P PA Maakaasun kuukausikäyttö (TWh) Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa. 5 2013 (Yhteensä 33,2 TWh) 2014 (Yhteensä 29,3 TWh) 4 Lähde: Gasum 3 2 joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis tammi 0 helmi 1 Maakaasun käyttö Suomessa (TWh) 50 Kaukolämpö ja sähköntuotanto Teollisuus 40 30 Laskeva hintakehitys on saanut myös entistä useamman maakaasu asiakkaan pohtimaan tilanteen hyödyntämistä ja tulevan maakaasu hankintansa hinnan suojaamista Gasumin tähän tarkoitukseen soveltuvilla hintasuojaustuotteilla. Vuoden 2014 aikana käytiinkin erityisen aktiivisesti suojauskauppaa tuleville vuosille. Moni maakaasuasiakas on ottanut myös käyttöönsä Gasumin oman Raporttipalvelun, josta löytyy ajankohtaista tietoa maakaasun hintaan vaikuttavista tekijöistä markkina-analyysien ja hintaennusteiden muodossa. Gasumin toiminnan keihäänkärkenä kaasumarkkinan kehittäminen Lokakuussa julkistetun energia- ja ilmastotiekartta 2050:n esityksessä linjattiin, että maakaasun käyttöä puoltaa infrastruktuurin säilyttäminen muun muassa biokaasun siirtämistä varten. Myös biopolttoaineiden 16 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Perinteisemmän maakaasun energiakäytön rinnalle on kehittynyt merkittävää maakaasun raaka-ainekäyttöä. Maakaasusta tuote taan vetyä neljällä paikkakunnalla Suomessa. Näissä tuotantopro sesseissa käytetään maakaasua vuosittain noin 4 TWh, ja tämän kaasunkäyttösegmentin odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan. Vedyn kysyntää on lisännyt erityisesti korkealaatuisten liikenne polttoaineiden valmistus. Tästä uusimpana esimerkkinä on UPM-Kymmenen biojalos tamo Lappeenrannassa, jossa biodieselin valmistus käynnistyi loppuvuodesta 2014. Biodieselin raaka-aineena käytetään sellun tuotannon yhteydessä syntyvää raakamäntyöljyä. tuotannossa tarvitaan maakaasusta valmistettavaa vetyä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan maakaasumarkkinalain uudistamista sekä maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamista kilpailulle. Gasum on aktiivisesti mukana vaikuttamassa uuden maakaasumarkkinalain valmisteluun. Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa Gasum teetti syksyllä laajan asiakas suhdetutkimuksen. Yhtiön toimin- nassa arvostetaan luotettavuutta, yhteistyön helppoutta ja henkilöstön ammattitaitoa. Kiitosta saivat ajankohtainen tiedottaminen ja asiakassuhteen hoito. Kriittisinä tekijöinä tulivat esiin maakaasun korkea hinta sekä moninkertaiseksi kiristynyt maakaasun energiaverotus. Asiakkaat pitävät tärkeänä yhtiön panostusta LNG- ja biokaasumarkkinan kehittämiseksi ja toivovat yhtiön jatkavan aktiivista tiedottamista näistä asioista. 20 10 0 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MAAK AASU OSANA BIOPOLTTOAINEIDEN VALMISTUSKETJUA Lähde: Gasum Sähköntuotanto energialähteittäin 2014 Maakaasu 8 % (2013: 10 %) Ydinvoima 35 % (33 %) Vesivoima 20 % (19 %) Biomassa 17 % (17 %) Kivihiili 13 % (15 %) Turve 5 % (5 %) Tuulivoima 2 % (1 %) Jäte 1 % (1 %) Lähde: Energiateollisuus Kaukolämmön tuotanto energialähteittäin 2014 Maakaasu 22 % (2013: 26 %) Puu ja muu bio 31 % (29 %) Kivihiili 24 % (26 %) Turve 13 % (13 %) Sekundäärilämpö 3 % (2 %) Öljy 3 % (2 %) Muut 4 % (4 %) Lähde: Energiateollisuus Maakaasun myynnin jakautuminen tuotteittain 2014* Vuosi- ja kuukausituote 89 % Pienkulutustariffi sis. Gasumin oman kulutuksen 1 % Gasum Plussa ja jälkimarkkinakauppa 6 % Avoin toimitus 4 % *Raportointimuutoksen vuoksi vuoden 2013 vertailudataa ei ole saatavilla Lähde: Gasum GA SU M IN V U OSI 20 1 4 17 E N E R G I A K AU P PA : B I O K A A S U - JA L I I K E N N E R AT K A I S U T E N E R G I A K AU P PA : B I O K A A S U - JA L I I K E N N E R AT K A I S U T Kivijalka on tehty – nyt muurataan ylöspäin Biokaasu kasvuvauhdissa Sain tarttua syksyllä 2014 hienoon haas teeseen: vastaan Gasumilla biokaasu- ja lii kenneratkaisuista. Tehtävä ei voisi olla mie leisempi. Bio- ja liikennekaasun kasvulle on luotu aiempina vuosina tukeva kivijalka, nyt on aika muurata vauhdilla ylöspäin. Kuluttaja on liiketoimintamme ydin. Bio kaasuratkaisujen tulee olla ympäristöys tävällisiä, monipuolisia, helppoja ja kus tannustehokkaita. Tämän tulee toteutua sekä maantieliikenteessä, teollisuudessa että kotitalouksissa. Osin olemme jo onnis tuneetkin: monissa tapauksissa kuluttaja ei huomaa muutosta maakaasusta bio Biokaasu tekee tuloaan maanteille. Biokaasun osuus Gasumin julkisilla tankkausasemilla myydystä kaasusta oli jo 40 prosenttia vuonna 2014. Samaan aikaan biokaasuratkaisut yleistyvät lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Biokaasu saavutti monta merkki paalua vuonna 2014. Vuoden aikana biokaasu tuli osaksi jokaisen 24 kaasutankkausaseman valikoimaa Suomessa. Biokaasun volyymi Gasumin asemilla kasvoi 50 prosenttia edellisvuodesta – jo kaksi viidesosaa Gasumin julkisilla tankkausasemilla myydystä liikennekaasusta oli biokaasua 2014. Suunnitelmissa on 35 uutta tankkausasemaa liikenteellisesti keskeisille paikoille. Biokaasua on nyt mahdollista hyödyntää erilaisissa teollisuuden prosesseissa, kiinteistöjen lämmityksessä ja kotitalouskäytössä kaasuliesissä. Muutos näkyy myös yhtiön sisällä. Biokaasu- ja liikenneratkaisut yhdistyivät yhdeksi liiketoimintayksiköksi syksyllä 2014. Kuluttajien syventynyt ympäristö tietoisuus ja tiukkenevat päästötavoitteet kasvattavat kiinnostusta kustannustehokkaita biokaasuratkaisuja kohtaan. Syyskuun ajaksi Gasum vaihtoi kaikki helsinkiläiset kaasuliedet biokaasulle. Kampanjasta saatu palaute oli erittäin positiivista. 18 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Tuotantokapasiteetti kasvaa Loppuvuodesta Gasum-biokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi merkittävästi, kun Lahden Kujalassa avattiin Gasumin ja LABIO Oy:n uusi biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. Kujalan vuotuinen 50 gigawattitunnin tuotantopotentiaali on huomattava lisäys, sillä Gasumin verkkoon syötetyn biokaasun määrä vuonna 2014 oli yhteensä noin 34 gigawattituntia. Kujalan lisäksi Gasum tuottaa biokaasua Kouvolan Mäkikylässä ja Espoon Suomenojalla, missä tehtiin biokaasun tuotantoennätys 2014. Biokaasumarkkinoiden kehittymi nen avaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia uusien tuotantotapojen käyttöönotolle. Biohajoavien jätteiden lisäksi biokaasua on mahdollista tuottaa esimerkiksi kesantopellolla kasvavasta nurmesta tai metsäteollisuuden sivuvirroista kertyvästä puusta. Gasumilla on suunnitelmat kesantonurmea raaka-aineena käyttävälle laitokselle, jonka vuosituotanto olisi noin kaksinkertainen Lahden Kujalaan verrattuna. Gasum on myös selvittänyt puupohjaista biokaasua eli bio-SNG:tä valmistavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon yhdessä Helenin ja Metsä Fibren kanssa. Valmistettua bio-SNG:tä olisi mahdollista siirtää kaasuverkossa esimerkiksi Helenin Vuosaaren voimalaitokselle. Biojalostamon vuotuiseksi kapasiteetiksi on kaavailtu 1 600 gigawattituntia. kaasuun siirryttäessä — ei edes laskusta. Gasum on sitoutunut kaasuautoilun pit käjänteiseen kehittämiseen. Yhä useam mista henkilöautomalleista on tullut mark kinoille kaasuversio, eikä hinta-eroa bensaja kaasuautojen välillä enää juurikaan ole. Lisäksi Gasumin julkisilla tankkausasemilla yksityisautoihin tankatun kaasun määrä kasvoi 20 prosentilla edellisvuoteen ver rattuna. Tällä tiellä on hyvä jatkaa. JUKKA METSÄLÄ liiketoimintayksikön päällikkö, Biokaasu- ja liikenneratkaisut LIMINKA KAASUAUTOJEN TANKKAUSASEMAT Gasumin tankkausasema (kpl) Muun toimijan tankkausasema Suunnitteilla/rakenteilla GASUM PANOSTAA TANKKAUSA SEMAV ERKOSTOON Tankkausasemaverkoston kehittä minen on yksi Gasumin keskeisistä tavoitteista. Vuonna 2014 Tampere sai toisen tankkausaseman Lie lahteen alkusyksystä. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 24 kaasu tankkausasemaa, joista 18 on Gasumin omistamia. Loppuvuodesta asemien maksu järjestelmä uudistui. Nyt yhtiön tank kausasemilla on mahdollista maksaa GasCardin lisäksi kotimaisilla pankkija Visa Electron -korteilla sekä Mas tercard- ja Visa-luottokorteilla. Gasumin tavoitteena on laajen taa verkostoa merkittävästi tulevina vuosina: suunnitteilla on tiekartta 35 uudelle tankkausasemalle, jotka si jaitsevat liikenteellisesti keskeisillä paikoilla Suomessa. Biokaasun ja tule vaisuudessa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n infrastruktuuriratkaisut aut tavat tankkausasemaverkoston kas vattamista kaasuverkon ulkopuolella. Tätä kehitystä tukee myös tavoite biokaasun yleistymisestä kaupunkien joukkoliikenteen käyttövoimana. muun toimijan tankkausasema GASUMIN BIOKAASUPROJEKTIT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT PIETARSAARI 1. KSS Energia ja Kymen Bioenergia 2. Helsingin seudun 3. LABIO SUOMI JEPUA ympäristöpalvelut (HSY) VAASA 4.—5. Biovakka Suomi 6. Joutsan Ekokaasu 7. MetsäFibre ja Helen 8. KSS Energia LEPPÄVESI Toiminnassa olevat laitokset KITEE Suunnitteluvaiheessa 6. 2 JOUTSA TAMPERE IMATRA LEMPÄÄLÄ JOUTSENO 7. LAHTI 3. FORSSA 5. 4. 1. RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ VEHMAA KOUVOLA MÄNTSÄLÄ LAPPEENRANTA 8. HAMINA KOTKA PORVOO TURKU LOHJA 2 2. 6 PÄÄKAUPUNKISEUTU GA SU M IN V U OSI 20 1 4 19 LNG LNG SKANGASS LNG-KEHITYKSEN KÄRKEEN SKANGASS TOIMITTAA LNG:TÄ TURVALLISESTI Gasum osti enemmistön norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta keväällä 2014. LNG mahdollistaa merkittävät päästövähennykset kustannustehokkaasti. VUOSI 2014 • Gasumin tytäryhtiö Skangass tarjoaa kilpailukykyistä ja ympäristö ystävällistä LNG:tä meriliikenteen, teollisuuden ja raskaan maantie liikenteen tarpeisiin. • Skangassin toimitusjohtajana toimii Tor Morten Osmundsen ja hallituksen puheenjohtajana Gasumin toimitus johtaja Johanna Lamminen. • Yhtiö työllisti 44 henkilöä. • Skangass toimitti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä 284 000 tonnia (eli 3,9 TWh), 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNG-markkinaa. 20 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Gasum jatkoi pitkäjänteistä nesteytetyn maakaasun strategiaansa ostamalla 51 prosentin osuuden Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta norjalaiselta Lyse-konsernilta. Energia-, infrastruktuuri- ja tietoliikennealoilla toimiva Lyse jäi Skangassin osakkaaksi 49 prosentin osuudella. Gasumilla ja Skangassilla on vankka kokemus LNG:n markkinoista. Gasum on ollut mukana LNG-liiketoiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2007 perustettu Skangass käynnisti LNG-toimintansa vuonna 2011. Kaupan myötä Gasumin LNG-liiketoiminnot, kuten Porvoon tuotantolaitos siirtyi Skangassille. Skangassin tuotantolaitos Norjan Risavikassa on Lysen omistuksessa, mutta Skangassilla on pitkäaikainen toimitus sopimus laitoksen käytöstä. Yhtiön Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsin Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyivät uuteen yhtiöön. Lisäksi Skangassilla on rakenteilla LNG-terminaali Porin Tahkoluotoon. Tämän lisäksi yhtiöllä on rakenteilla oleva LNG-terminaalihanke Tornion Röytässä yhdessä Outokummun, SSAB:n ja EPV Energian kanssa. Skangass toimittaa LNG:tä merenkulun asiakkailleen joko rekasta lai vaan, terminaalista laivaan tai laivasta laivaan riippuen siitä, mikä toimi tustavoista on asiakkaalle sujuvin ja paras ratkaisu. Skangassilla on nyt charter-sopimukset kolmeen LNG-tankkeriin. Lisäksi yhtiöllä on käytös sään yli 20 LNG-säiliöautoa, ja kalustoa lisätään tarpeen mukaan. Tankkeri voi bunkrata eli tankata LNG:tä suoraan toiseen aluk seen merellä. Bunkrausalus Coralius tulee käyttöön vuonna 2017. Bunkrausalukset helpottavat LNG:n saatavuutta asiakkaille ja vähen tävät laivojen käyntejä satamassa. Laivasta laivaan -toimitusmah dollisuus on olennainen osa LNG:n jakeluinfrastruktuurin kehitystä. Skangassin käytössä olevat alukset toimittavat LNG:tä asiakkaille merellä joustavasti ja turvallisesti. Yhteispohjoismainen markkina Yrityskauppa yhdisti maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat. Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNGinfrastruktuuria, ja yhtenäinen markkina-alue edistää hankintaja jakelupalveluiden kehittämistä, parantaa logistiikkaketjun tehokkuutta ja lisää LNG:n kokonaisvarastointikapasiteettia. Muun muassa Itä- ja Pohjanmerellä tammikuussa 2015 kiristyneet päästörajoitukset parantavat LNG:n kokonais kilpailukykyä. LNG:tä käyttämällä hiilidioksidipäästöt alenevat noin 25 prosenttia raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. LNG ei sisällä rikkiä tai raskasmetalleja, eikä sen käytöstä synny haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Energianlähteen vaihto perinteisistä polttoaineista LNG:hen avaa myös mahdollisuuden tuleville kehitysaskelille: nesteytettyä biokaasua LBG:tä voidaan käyttää LNG:tä vastaavalla tavalla. LNG tarjoaa vaihtoehdon puhtaampaan meriliikenteeseen TOR MORTEN OSMUNDSEN toimitusjohtaja, Skangass AS Skangass on johtava toimija Pohjoismaiden voimakkaasti LNG-terminaaliverkoston LNG-markkinoilla. Yhtiö toimittaa LNG:tä merenkulun, teollisuuden ja raskaan maa liikenteen tarpeisiin. Autamme asiakkai tamme vastaamaan ympäristöön liittyviin ja operatiivisiin tavoitteisiin tarjoamalla te hokkaita ja vakaita LNG-toimituksia. LNG:tä käyttämällä teollisuudessa ja liikenteessä saavutetaan huomattavia hiilidioksidi-, rikki-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjen vä hennyksiä EU:n tavoitteiden mukaisesti. Pyrimme johdonmukaisesti parantamaan nesteytetyn maakaasun houkuttelevuutta kehittämällä aktiivisesti Pohjoismaiden LNG-infrastruktuuriamme. LNG on tapa ulottaa kaasun ympäristö edut myös kaasuputkiverkoston ulkopuo lelle, ja investoimmekin tulevina vuosina ja saumattomien LNG-toimitusratkaisujen kehittämiseen Pohjoismaissa. Infrastruktuurin vahvistuminen mahdol listaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustaja- alusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerillä, mikä vähentää päästöjä erityisesti merilii kenteessä. Lisäksi uskomme vahvasti siihen, että ympäristönäkökulmat nostavat päätään myös raskaan maantieliikenteen polttoaine valinnoissa. Useat kuorma-autovalmistajat ovat jo reagoineet uuteen markkinatilantee seen tuomalla markkinoille kaasukäyttöistä raskasta kalustoa. LNG:tä käyttämällä yritys tekee valinnan, josta on hyötyä heti ja myös tulevaisudessa, sillä kaasualan seuraava mullistus, nestey tetty biokaasu eli LBG, on jo nurkan takana. GA SU M IN V U OSI 20 1 4 2 1 LNG-INFRASTRUKTUURI LNG-INFRASTRUKTUURI Skangassilla vireillä useita terminaalih ankkeita Pohjoismaissa Gävleen suunnitteilla LNG-terminaali Skangass kehittää aktiivisesti Pohjoismaiden ja Suomen LNG-infrastruktuuria. Porin Tahkoluodon LNG-terminaali on jo Skangassin kolmas terminaali Pohjoismaissa. Vastaavan kokoinen Lysekilin terminaali avattiin Ruotsissa 2014. Skangass toimittaa maakaasua suoraan asiakkaalle Lysekilin terminaalista yhdysputken kautta. Terminaalista toimitetaan LNG:tä myös lähialueella toimivalle teollisuudelle LNG-säiliöautokuljetuksilla sekä meriliikenteelle. Skangass on investoinut terminaaliin reilut 85 miljoonaa euroa. Skangass sai luvan Ruotsin halli tukselta (Taalainmaan lääninhalli tus) elokuussa 2014 LNG-terminaalin rakentamiseen Gävleen. Suunniteltu terminaali on tärkeä osa LNG-infrastruktuurin laajentamista Ruotsissa. Investointipäätös tehdään näillä näkymin vuonna 2015. Terminaalia kehitetään yhteistyössä Gävlen sataman kanssa, joka investoi satama-alueen infrastruktuurin rakentamiseen. Øran LNG-terminaali Norjassa Skangassilla on myös pitkäaikainen toimitussopimus Lysen kanssa Norjan Risavikassa sijaitsevan LNG-tuotanto laitoksen käytöstä. Vuonna 2011 käynnistetyn laitoksen varastointikapasiteetti on 30 000 kuutiota ja tuotantokapasitteetti 300 kilotonnia. Lisäksi Skangassilla on vuonna 2010 käynnistetty 20 kilotonnin LNG-tuotantolaitos Porvoossa, jonka varastointikapasiteetti on 2 000 kuutiota. Etelä-Norjassa sijaitseva Øran ter minaali on varastointikapasiteetiltaan 6 500 kuutiota. Terminaali on suunniteltu noin 100 000 tonnille LNG:tä vuosittain. Yhtiö jakelee suurimman osan kaasusta LNG-säiliöautoilla asiakkaille pisimmillään noin 350 kilometrin päähän. Kolmannes kaasusta jaellaan suoraan yhdysputken välityksellä lähialueen teollisuusasiakkaille. Tuotantolaitokset tehostavat yhtiön LNG-toimituksia SKANGASSIN LNG-INFRASTRUKTUURI POHJOISMAISSA YHTEISHANKE TORNION MANGA LNG-TERMINAALI Manga Terminal Oy rakentaa Tornion Röyttään LNG-tuontiterminaalin, jonka ympärille luodaan tehokas logistiikka ketju. Manga LNG Oy:n osakkaina ovat Outokumpu Oyj, SSAB Oy, Skangass Oy ja EPV Energia Oy. Valmistuessaan terminaali tarjoaa LNG:tä alueellisesti sekä Pohjois-Suomen että Pohjois-Ruotsin teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin monipuolistaen samalla Suomen kaasu- ja polttoaine TORNIO LNG-TERMINAALI •Yhteishanke ManGa LNG Oy, Outokumpu, SSAB, EPV Energia ja Skangass •Varastointikapasiteetti 50 000 m 3 •Rakenteilla •Tavoiteltu valmistumisajankohta 2018 markkinoita myös Pohjois-Suomessa. Terminaalin säiliön koko on 50 000 kuu tiota ja kustannusarvio noin 100 miljoo naa euroa. Yhtiö on saanut työ- ja elin keinoministeriön LNG-terminaalien in vestointitukea noin 33 miljoonaa euroa terminaalin rakentamiseen. Terminaalin toimittaa Wärtsilä Oyj. Rakennushankkeen arvioitu työllistä misvaikutus on 260 henkilötyövuotta. Val mistuttuaan terminaali työllistää suoraan 7 henkeä ja välillisesti noin 30 henkeä. RUOTSI SUOMI PORI LNG-TERMINAALI Rakennamme Suomen ensimmäistä LNG-terminaalia Poriin STANISLAV LYSAK projektipäällikkö, Porin LNG-terminaali 22 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Toimin projektipäällikkönä Suomen ensimmäi sen LNG-terminaalin rakennushankkeessa, joka rakentuu kovaa vauhtia Satakuntaan, Po rin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatamaan. teollisuudessa arvioidaan olevan erityisen suuri markkinapotentiaali Satakunnassa. Terminaa lista käsin voidaan palvella koko Länsi-Suomen aluetta. Suomen ensimmäisen terminaalin arvi Samassa yhteydessä toteutamme tehokkaan logistiikkaketjun sekä maakaasun yhdysputken terminaalilta teollisuusalueelle. Yhdysputki palvelee sataman lähistöllä olevaa M20-teolli suusaluetta ja Skangassin asiakkaita. Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinomi nisteriö myönsi terminaalihankkeelle energia tukea 23 miljoonaa euroa. Tuen avulla Skan gass rakentaa terminaalin, jonka kautta saa daan laivaliikenteen ja teollisuuden käyttöön pääosin polttoöljyjä ja nestekaasua korvaavaa ympäristöystävällistä ja rikitöntä energiaa. Samalla Skangass luo vaihtoehtoisia hankin taväyliä kaasua käyttävälle teollisuudelle. LNG:n käytölle sekä meriliikenteessä että oitu valmistumisajankohta on syksy 2016. Skangassin ”Safety first” -ajattelutapa on nostettu tärkeään rooliin projektin läpi viennissä. Turvallisuus on huomioitu suunnit telussa, eri rakennusvaiheiden työnsuunnit telussa ja huomioidaan rakennusvaiheessa, käyttöönotossa ja käytössä. Turvallisuusvaa timukset ovat tiukat, ja tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Terminaalityömaalla työs kentelee päivittäin noin 40—200 henkeä. Terminaalin valmistuttua käyttöä ohjataan ja valvotaan keskusvalvomosta. Rakennushankkeen arvioitu työllistämis vaikutus on 250 henkilötyövuotta. Valmis tuttuaan terminaali työllistää suoraan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä. NORJA GÄVLE LNG-TERMINAALI •Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 •Rakenteilla •Tavoiteltu valmistumisa jankohta 2016 •Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 •Suunniteltu RISAVIKA LNG-TUOTANTOL AITOS, LYSE-KONSERNIN OMISTUKSESSA •Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 •300 kilotonnin tuotantokapasiteetti •Käynnistetty 2011 PORVOO LNG-TUOTANTOLAITOS ØRA LNG-TERMINAALI •Varastointikapasiteetti 6 500 m 3 •Käynnistetty 2011 •Varastointikapasiteetti 2 000 m 3 •20 kilotonnin tuotantokapasiteetti •Käynnistetty 2010 LYSEKIL LNG-TERMINAALI •Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 •Käynnistetty 2014 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 2 3 E N E R G I A PA LV E L U T E N E R G I A PA LV E L U T EDISTYKSELLISIÄ ENERGIARATKAISUJA Energiapalvelut tarjoaa energiatehokkaita kaasuratkaisuja. Puhtaasti palava maakaasu, kotimainen biokaasu ja LNG mahdollistavat uudenlaisten teknisten konseptien kehityksen ja käyttöönoton päästötavoitteiden kiristyessä. Biokaasun jakelumyynti käyntiin VUOSI 2014 • Biokaasun jakelumyynti tuli mah dolliseksi kaikille jakeluverkkoon liitetyille asiakkaille. • Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta asiakasmäärät kasvoivat. • Hybridiratkaisujen kehitystyö oli toiminnan keskiössä. • Energiapalvelut oli mukana rakenta massa Kirkkonummen Sundsbergiin ekologista asuinaluetta. Energiapalvelut tarjoaa kaasuratkaisuja eri tyyppisille yrityksille, teollisuudesta ravintoloihin, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Liiketoiminta-alueen rooli on muuttunut viime vuosina energiatehokkaiden ja resurssiviisaiden ratkaisujen kehittäjäksi ja tarjoajaksi. Kaasuputkiverkostokaan ei enää rajoita liiketoimintaa: LNG avaa uusia mahdollisuuksia Länsi-Suomen energiasektorille, kun LNG-tuontiterminaali avataan Poriin 2016. Energialajin vaihto kaasuun, laitteiden asennus, huolto ja kunnossapito sekä uusien jakeluverkkojen rakentaminen ovat liiketoiminta-alueen vahvuuksia uudella markkina-alueella. 24 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Biokaasu mahdollistaa uusien markkinoiden kehittymisen. Vuonna 2014 biokaasun jakelumyynti tuli mahdolliseksi kaikille jakeluverkkoon liitetyille asiakkaille. Syksyllä toteutettiin biokaasukampanja, jonka aikana 30 000 helsinkiläisliettä kokkasi puhtaasti biokaasulla. Taloyhtiöt voivat siirtyä käyttämään biokaasua taloyhtiökohtaisesti. Tällöin Gasum asentaa omalla kustannuksellaan etäluettavan taloyhtiökohtaisen mittarin. Myöhemmin julkaistavassa verkkosovelluksessa taloyhtiö voi seurata kaasunkulutustaan lähes reaaliajassa. Asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2014 talouden taantumasta ja kaasulle epäsuotuisista veroratkaisuista huolimatta. Hybridiratkaisut markkinoille Liiketoiminta-alue kehittää aktiivisesti erilaisia lämmitysrakaisuja kuten hybridiratkaisuja, jotka yhdistävät uusiutuvat energiamuodot kaasuun. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi aurinkopaneeleista, -keräimistä tai lämpöpumpuista jotka toimivat ensisijaisena energianlähteenä. Kun uusiutuvaa energiaa ei ole tarpeeksi saatavilla, kaasu tuo järjestelmään tarvittavan lisäenergian. Hybridiratkaisut ovat luonteeltaan skaalautuvia ja sopivat myös teollisuuden energiantehostamistarpeisiin. Vuoden 2015 aikana tulee markkinoille uudentyyppinen, erilaisia lämmönlähteitä hyödyntävä ratkaisu, jonka avulla osto- ja hukka energian määrä saadaan minimoitua. Riippuen asiakkaan tarpeesta kaikki lämpöratkaisut ovat toteutettavissa myös lämpöpalveluna, jolloin asiakkaan ei tarvitse tehdä investointia itse ja kaikki lämmön tuotantoon liittyvät valvomopalvelut, huollot sekä kunnossapito hoituvat automaattisesti Gasumin toimesta. Esimerkkinä lämpöpalveluna toimitetusta hybridiratkaisusta on Kirkkonummen Sundsbergin rannan asuntoalueelle rakennettu kaukolämpökeskus, jossa on kaksi kaasukäyttöistä maalämpöpumppua ja kaasulla toimivia kondenssikattiloita. Mikäli maalämmön tuotanto jää talvella vajaaksi, lisälämpö tulee automaattisesti kaasusta. Asukkaat pääsevät nauttimaan energiatehokkaasta lämmitysratkaisusta vailla huolta kunnossapito- tai huoltotarpeista. Myös 24/7 valvomo- ja varallaolopalvelu kuuluvat tuotteen etuihin. Kehitämme aktiivisesti hybridiratkaisuja, jotka yhdistävät uusiuvat energiamuodot kaasuun. Asiakkaidemme tarpeet monipuolistuvat – niin myös tarjoamamme ratkaisut Viime vuosina asiakkaidemme tarpeet ovat monipuolistuneet selkeästi. Yksilöl liset, tarpeiden mukaan räätälöidyt ratkai sut ovat saapuneet myös energia-alalle. Teemme Gasumin Energiapalveluissa kaik kemme, jotta tarjoamme jatkossakin en nakkoluulottomia energiaratkaisuja niin teollisuuden, kiinteistöjen kuin kotitalouk sienkin tarpeisiin. Panostamme asiakassuhteisiin entistä enemmän ja haemme yhdessä sopivat rat kaisut jokaiseen tarpeeseen. Tavoitteen tueksi muutimme toimintatapaamme 2014 ja toimme asiakasryhmäpäälliköt mukaan organisaatioon palvelumme terävöittämi seksi. Nyt pystymme keskittymään kaasun käyttäjien toimintaympäristön ymmärtä miseen aiempaa paremmin. Uskon, että toimiva resepti muodostuu aktiivisesta kuuntelusta ja tuoreista ideoista. Haluamme kehittää tuotteita ja palveluratkai suja, joita asiakkaamme tarvitsee ja arvostaa. Energiatehokkuus, toimitusvarmuus, skaalau tuvuus ja vähäpäästöisyys ovat luonnonkaasu ratkaisujen määreitä. Kotimainen biokaasu tuo puolestaan uusiutuvan ja resurssiviisaan vaih toehdon energiapalettiimme. Kaasun varaan on kestävää rakentaa — tulevaisuudessakin. PETRI NIKKANEN asiakkuus- ja myyntiyksikön päällikkö, Energiapalvelut BIOKAASU LÄMMITTÄÄ HJK-JUNIOREIDEN TREENIHALLIN Juniorijalkapalloilijoiden talviharjoit telumahdollisuudet parantuivat kerta heitolla, kun Helsingin Töölöön pysty tettiin uusi ylipainehalli keväällä 2015. Helsingin Jalkapalloklubin junioreille pyhitetty kuplahalli lämpenee energia tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti kotimaisella Gasum-biokaasulla. Biokaasu soveltuu hyvin ison hallin lämmitykseen. Lämmitysjärjestelmä an taa mahdollisuuden nopeaan lämmön säätelyyn ja kestää tarvittaessa myös pak kasta: tämä mahdollistaa hallin lämpötilan laskemisen matalalle esimerkiksi öisin, mikä tarkoittaa säästöä energialaskussa. HJK:n 2 500 juniorifutaajan lisäksi uudesta harjoittelutilasta pääsevät nauttimaan HJK:n iltapäivätoiminnassa mukana olevat alakouluikäiset lapset sekä HJK:n jalkapallokoululaiset. Kuvassa on Valion Vantaan tehtaan höyrykeskus, joka tuottaa maakaasun voimalla energiaa 12 000 megawattia vuodessa. GA SU M IN V U OSI 20 1 4 25 S I I R T O PA LV E L U T S I I R T O PA LV E L U T Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin Kaasun siirtoverkoston valvontajärjes telmä uudistettiin vaiheittain kesällä 2014. Uusi järjestelmä tehostaa maakaasun valvonnan ja siirtoliiketoiminnan toimintaedellytyksiä. Uusinnalla varmistetaan kaasun siirron toimivuutta ja uusien tarpei den toteuttamista, ja siten se tukee Gasu min strategisia tavoitteita. Järjestelmä oli kokonaisuudessaan käytössä lokakuussa. Otimme myös käyt töömme online-simuloinnin, jolla voidaan ENERGIAA LIIKKEELLÄ Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille sekä kaasuverkoston ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Kehittämisen painopisteenä oli toiminnan tehokkuuden parantaminen. Biokaasun syöttöön liittyviä kehitystoimenpiteitä, kuten biokaasun tasehallintaa ja sertifikaatti järjestelmän ylläpitäjän tehtäviä kehitettiin. VUOSI 2014 • Kaasun siirtoverkoston valvonta järjestelmä uudistettiin. • Tampereella Santalahdessa toteutet tiin kaasuputken siirtohanke ja Tur kuun suunnitellun maakaasuputken lunastusluvasta luovuttiin. • Maakaasun toimitusvarmuuteen liittyviä suunnitelmia päivitettiin ja mahdollisten kaasun toimitushäiriöi den vaikutuksia analysoitiin laajasti. • Balticconnector-kaasuputken ja Etelä-Suomen LNG-terminaalin suun nittelu jatkui. • Energiavirasto aloitti siirtoverkko toiminnan sääntelyn valmistelun valvontajaksoille 2016—2023. Gasum omistaa Suomen kaasun siirtoputkiston ja on järjestelmävastuussa Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä. Putkisto on yhtiön suurin omaisuuserä, ja merkittävä osa henkilöstöstä työskentelee kunnossapitotehtävissä. Kaasuputkistoa huolletaan säännöllisesti Imatran ja Kouvolan vuonna 1997 rakennettujen kompressoriasemien automaatiojärjestelmän uusintaa selvitettiin vuoden 2014 aikana ja sen mahdollista toteutusta valmistellaan vuonna 2015. Biokaasun korkea laatu Kaasuverkostoon syötetään biokaasua kolmesta syöttöpisteestä, Kouvolasta, Espoosta ja Lahdesta. Verkossa voidaan siirtää vain biokaasua, joka vastaa ominaisuuksiltaan maakaasun siirtoverkostoon syötettävän kaasun koostumisvaatimuksia. Biokaasun määrää ja laatua sekä biokaasutasetta seurataan tarkasti, jotta tarjolla olevan ja toimitetun biokaasun määrä on selvillä. Osana kaasumarkkinoiden kehitystoimintaa Gasum on kehittänyt markkinoille biokaasusertifikaattijärjestelmän. Yhtiö on ottanut käyttöön biokaasusertifikaattijärjestelmän maakaasuverkoston alueella Suomessa. Kaasunkäyttäjä voi hankkia sertifikaattijärjestelmästä biokaasusertifikaatteja, joiden avulla voidaan kohdistaa käytetty kaasu ympäristöystävälliseksi biokaasuksi. Turkuun suunnitellun maakaasu putken lunastusluvasta luovutaan Maakaasuputkihankkeesta Mäntsälästä Turun talousalueelle luovutaan. Maakaasuputken rakentamisen edellytyksenä olisi ollut riittävä maakaasun käyttö reitin varrella. Potentiaaliset asiakkaat ovat investoineet muihin energiamuotoihin tai tehneet muita tuotannollisia ratkaisuja. Alueiden mahdollinen kaasun tarve pk-teollisuudessa ja energian lämmöntuotannossa on mahdollista hoitaa tulevaisuuden LNG-ratkaisuilla. JANNE GRÖNLUND valvomopäällikkö, Siirtopalvelut KAASUN SIIRTOVERKOSTO SUOMESSA K A ASU PÖ R SSI Biosertifikaattijärjestelmä käyttöön jäljittää kaasun laatu, valvoa verkoston mahdollisia vuotoja entistä tehokkaammin sekä laskea siirtokapasiteetit. Keskusvalvomomme valvoo ja ohjaa kaasuverkoston toimintaa keskeytykset tömästi ympäri vuorokauden. Valvomon päätehtävänä on siirtää kaasua asiakkaille toimitusvarmasti ja turvallisesti. Gasumin tytäryhtiö Kaasupörssi Oy on verkossa toimiva markkinapaikka maakaasun jälkimarkkinoita ja yhtiön lyhyen kaupan tuotteita varten. Vuonna 2014 Kaasupörssin kau pankäynnin kokonaisvaihdoksi muo dostui 1 891 GWh (2013: 2 035 GWh). Kaupankäyntivolyymi vastasi 6,4 prosentin osuutta koko maakaasun käytöstä Suomessa (2013: 6,1 %). Kauppoja syntyi 99 000 (2013: 101 000 kpl). Pääsyy vähentynee seen kaupankäynnin volyymiin oli vuoden 2014 helmi- ja maaliskuussa vallinnut lauha sää. Gasumin osittain omistamassa liettualaisessa GET Baltic kaasu pörssissä vuosivaihto oli 1 013 GWh, 89 prosenttia enemmän kuin en simmäisenä toimintavuonna (2013: 536 GWh). Se vastasi 4,3 prosentin osuutta koko Liettuan kaasun käy töstä. GET Baltic kaasupörssissä on käytössä Kaasupörssin kehittämä liiketoimintamalli ja Suomessa asiak kaiden kanssa yhteistyössä kehitetty kaupankäyntijärjestelmä. GET Baltic kaasupörssin omistavat Gasum (34 %), Lietuvos Dujos (34 %) ja Amber Grid (32 %). Gasum omistaa Suomen kaasusiirtoputkiston ja vastaa kaasun siirrosta asiakkaille. Maakaasu siirretään maanalaisissa putkissa, jotka asennetaan 1—2 metrin syvyyteen. Verkostoon kuuluu putkiston lisäksi venttiili- ja kompressoriasemia sekä maakaasun luovutuspisteissä sijaitsevia paineenvähennysasemia, joiden kautta kaasu luovu tetaan asiakkaiden verkkoon. Kaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta. SIIRTOPUTKISTO JAKELUPUTKISTO KOMPRESSORIASEMAT Pituus 1 287 km Tilavuus 289 202 m 3 Pituus 562 km Imatra, Kouvola ja Mäntsälä Kompressoriyksiköt 9 kpl SUOMI TAMPERE IMATRA KOUVOLA HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ LOHJA ESPOO HELSINKI VENÄJÄ TALLINNA 26 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 KOTKA NARVA VIRO GA SU M IN V U OSI 20 1 4 27 Y R I T Y S VA S T U U Y R I T Y S VA S T U U Edistämme kestävää kehitystä Yritysvastuu Gasumilla Yritysvastuu ja kestävä kehitys kytkeytyvät tiiviisti Gasumin liiketoimintaan. Vastuullisuus pitää sisällään sekä yrityksen että jokaisen yksittäisen työntekijän vastuullisuuden. Luomme puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla. Gasum kehittää älykkäitä ja kilpailu kykyisiä energiaratkaisuja teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle. Energiaratkaisut ovat tehokas keino liikenteen, teollisuuden tai lämmön ja voimantuotannon päästöjen vähentämiseksi ja auttavat ilmastonmuutoksen torjumisessa. Yhtiö pyrkii pienentämään jatkuvasti myös omasta toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Yhtiön toiminnan monipuolistuessa ja markkinoiden laajentuessa uusille Pohjoismaisille markkinoille yritysvastuu ja turvallisuus korostuvat. Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Gasum on sitoutunut vastuullisuuteen taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja ympäristöön liittyvässä toiminnassaan. Yhtiössä uskomme, että teknologiainnovaatiot ovat yksi tapa edistää kestävää kehitystä. Gasumin tavoitteena on luoda yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa kumppanuuksia, joiden avulla uusia luonnonkaasuratkaisuja voidaan kehittää tehokkaasti. Yhtiön vastuullisuustyön painopistealueet on jaettu neljään eri avain alueeseen. Painopisteet määriteltiin ja tarkennettiin vuonna 2014 uudelleen. Yritysvastuumme lähtee uudistetusta strategiastamme, jonka mukaan pyrimme koko yhtiömme toiminnassa edistämään kestävää kehitystä tehokkailla kaasurat kaisuilla. Yritysvastuu ja kestävä kehitys nähdään yhtiössämme kokonaisvaltaisena toimintana, joka on tiiviisti kytkettynä myös yhtiön liiketoimintastrategiaan. Vas tuullisuusasiat siirtyivät vuoden alussa vastuulleni. Vastuullisuus ja kestävä kehi tys linkittyvät vahvasti myös viestintään ja tiömme yritysvastuun teemat uudelleen kuuntelemalla sidosryhmiämme: asiakkai tamme, poliittisia päättäjiä, opiskelijoita ja mediaa sekä henkilöstöä. Esittelemme yritysvastuumme teemat tiivistetysti vuosikertomuksessamme, ja voit syventää tietojasi tutustumalla GRI G4-ohjeiston mukaan raportoituihin indi kaattoreihin yritysvastuuraportissamme. Arvolauseemme mukaisesti: määrä tietoisesti ja vastuullisesti kohti uusia markkinointiin. Raportoimme yritysvastuustamme Glo bal Reporting Initiativen (GRI) -raportointi ohjeiston mukaisesti jo vuodesta 2010 lähtien. Määrittelimme viime vuonna yh mahdollisuuksia. Metaanipäästöt siirretystä maakaasumäärästä (%) OLGA VÄISÄNEN johtaja, viestintä, markkinonti ja yritysvastuu Gasumin kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin 2014* 0,020 0,015 Gasumin yritysvastuun painopisteet 0,010 0,005 Innovaatiot ja tulevaisuus Toimijana yhteiskunnassa Toimitusvarmuus ja turvallisuus Arvoketju Kaasumarkkinan laajentaminen ja aktiivinen kehittäminen Avoimuus, läpinäkyvyys ja aktiivinen vuoropuhelu Kaasun turvallinen käyttö Teollisuuden kilpailukyky Kaasun toimitusvarmuus ja valmius toimia poikkeustilanteissa Toimitusketjun tehokkuus ja ympäristövaikutukset Kaasun infrastruktuurin monipuolistaminen ja käytön laajentaminen Investoinnit ja verojalanjälki Uudet liiketoimintamallit ja kumppanuudet Vastuullinen työnantaja Päästöjä vähentävät ratkaisut 28 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Henkilöstön ja kumppaneiden turvallisuus 0,000 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Gasum 09 10 11 12 13 14 vuosi Siirto- ja jakelujärjestelmän metaanipäästöt 46 % (2013: 49 %) Kompressoriasemien CO2 -päästöt 19 % (19 %) Paineenvähennysasemien CO2 -päästöt 5 % (6 %) Maakaasun omakäyttö CO2 -päästöt 1 % (1 %) Lämpölaitosten CO2 -päästöt 28 % (25 %) * 2014: 59 378 t (2013: 64 370) Toimittajien vastuullisuus Lähde: Gasum Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. GA SU M IN V U OSI 20 1 4 29 I N N OVA AT I O T JA T U L E VA I S U U S I N N OVA AT I O T JA T U L E VA I S U U S tiin ehdolle Vuoden Energiateko -tunnustuksen saajaksi Tekniikka & Talous -lehden kilpailussa. TÄHTÄIMESSÄ HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Gasumin tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkän tähtäimen tavoite on edesauttaa hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Tulevaisuudessa yhtiö on mukana ratkaisuissa, joilla on rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näitä ovat vähä hiilisiin polttoaineisiin siirtyminen, bio- ja jätepohjaisten polttoaineiden tuotanto sekä energiatehokkaiden ratkaisuiden tarjoaminen asiakkaille. Gasum on aktiivinen toimija monissa kansallisissa tutkimusverkostoissa. Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminnan teemat voidaan jakaa kolmeen aihe alueeseen: UUSIUTUVA KAASU Keskeisiä aiheita ovat mädättämällä tuotettava biokaasu, sen raaka-aineet ja esikäsittelyt sekä kaasuttamalla tuotettava puupohjainen biokaasu (bio-SNG) ja lisäksi vetykaasutalous. ENERGIAJÄRJESTELMÄT JA KAASUN UUDET MAHDOLLISUUDET Keskeisiä aiheita ovat uusiutuvan energian käytön vaatima joustavuus, kuten varastointikysymykset sekä energiajärjestelmien muutokset, kuten uuden tekniikan aiheuttama murros. KAASUN KÄYTTÖKOHTEET JA ENERGIATEHOKKUUS Keskeisiä aiheita ovat kaasun toimitusketjun energiatehokkuuskysymykset ja ympäristövaikutukset sekä energian loppukäytön energiatehokkuus. 30 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan Gasumin kaasurahastolla Gasum tukee vuosittain kansallista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa oman rahastonsa, Gasumin kaasurahaston kautta. Kaasurahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista. Vuonna 2014 rahastosta jaettiin kymmenen apurahaa, yhteisarvoltaan 95 500 euroa. Tutkimusverkostot väylä kansainväliseen tutkimukseen Gasum osallistuu kansainväliseen tutkimustyöhön useiden järjestöjen kanssa. Vuonna 2014 yhtiö on ollut jäsenenä organisaatioissa: European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Research Group (EPRG). Yhtiö osallistuu lisäksi International Gas Unionin (IGU) työhön. Yliopistoyhteistyö ja tulevaisuuden kaasuosaajien koulutus Gasum kehittää suomalaista ja osin kansainvälistäkin kaasualan osaamista osallistumalla yliopisto-opetukseen. Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailu Gasum käynnisti syksyllä 2014 toistamiseen Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun, jossa haastettiin kehittämään uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja luonnonkaasun liikennekäyttöön. Innovaatiokilpailun tavoitteena on löytää ja edistää uusia luonnonkaasuratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä ja kasvattaa kotimaisen ja uusiutuvan energian osuutta maantieliikenteessä. Kilpailussa haetaan uusia projekti-ideoita, jotka ovat toteutettavissa tulevien kahden vuoden aikana ja joilla on myös laajempaa liiketoimintapotentiaalia. Kilpailuun osallistuminen päättyi vuodenvaihteessa, ja määräaikaan mennessä saapui 130 ideaa luonnonkaasun liikennekäytön lisäämiseksi. Ideat ovat voineet liittyä esimerkiksi teknisiin ratkaisuihin, palvelukonsepteihin tai markkinointiin, joilla voidaan lisätä luonnonkaasunkäyttöä tällä kertaa maantieliikenteessä. Kilpailun arviointiraatiin kuuluvat Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Juha Rantanen, professori Petri Parvinen (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopiston tuotanto talouden laitos), professori Kalevi Ekman (Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu), Mighty Eagle Peter Vesterbacka (Rovio Entertainment), Dodo ry:n hallituksen jäsen Jaakko Lehtonen sekä Gasumin edustajina toimitusjohtaja Johanna Lamminen, strategia- ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Sari Siitonen ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Biokaasu- ja liikenneratkaisuista vastaava Jussi Vainikka. Kilpailu jatkuu kevään 2015 aikana kahdella työpajalla, joissa jatkoon valittuja ideoita syvennetään arviointiraadin johdolla. Innovaatiokilpailun voittaja ratkeaa kesäkuussa 2015, jolloin voittajajoukkue voi saada jopa 100 000 euron innovaatiopalkinnon. Arviointiraadin päätöksellä voitto voidaan myös jakaa useammalle joukkueelle. Innovaatioilla puhtaampaan tulevaisuuteen. Yhtiö järjestää joka toinen vuosi englanninkielisen Natural Gas Engineering -kurssin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Syksyllä 2014 kurssi uudistettiin kattamaan koko kaasualan arvoverkosto ja toimitusketju. Kurssilla koulutetaan kansainvälisiä opiskelijoita kaasualan uudella osaamisella muun muassa liittyen nesteytetyn maakaasun ja biokaasun teknologioihin. Gasum tukee opinnäytetöitä ja teettää kaasualaan liittyviä opinnäytetöitä. Yhtiössä on vuosittain useita lopputyöntekijöitä määräaikaisissa työsuhteissa. Innovaatioilla tulevaisuuteen Gasum ylläpitää aktiivista innovaatiotoimintaa. Vuoden 2014 aikana talon sisällä ideoita kehitettiin neljässä laajassa innovaatiotyöpajassa ja lisäksi kerättiin ja käsiteltiin useita sisäisiä innovaatioalotteita. Yhtiön pitkäjänteinen työ biokaasuliiketoiminnan kehittämisessä sai tunnustuksen, kun biokaasukonseptin kehittäminen valit- GA SU M IN V U OSI 20 1 4 3 1 T O I M I JA N A Y H T E I S K U N N A S S A T O I M I JA N A Y H T E I S K U N N A S S A YHTEISKUNTASUHTEET JA EDUNVALVONTA Gasum on mukana kehittämässä kotimaista energiasektoria ja osallistumme aktiivisesti keskusteluun suomalaisesta energiapolitiikasta. Edunvalvontatyömme tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, jotta yhtiön liiketoiminnan kannalta tärkeät yksityis kohdat otetaan huomioon toimintaympäristöä kehitettäessä. Vuonna 2014 Gasum pyrki osallistumaan aktiivisesti TEM:n energiaja ilmastotiekartan 2050 laadintaan. Tässä työssä onnistuttiin hyvin ja tiekartassa todetaankin kaasun roolista seuraavasti: ”Maakaasun käyttö tulee turvata siirtymäkaudella kohti vähäpäästöisempiä teknologioita. Maakaasun poltosta syntyy vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilen tai öljyn poltosta. Maakaasun käyttöä puoltaa sen soveltuminen moniin tarkoituksiin ja infrastruktuurin säilyttäminen biokaasun ja biopohjaisen synteettisen maakaasun siirrolle ja käytölle. Samalla tulee varmistaa, että maakaasun ja kaikkien muidenkin fossiilisten polttoaineiden koko elinkaaren aikainen päästötase on hyvä.” Pyrimme varmistamaan, että kaasu on haluttu energiamuoto ja sen mahdollisuudet tunnetaan. 32 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Hallitusohjelmavaikuttamisen pääviestit Syksyllä edunvalvonnan pääpaino oli valmistautumisessa hallitusohjelmavaikuttamiseen. Gasum määritteli hallitusohjelmavaikuttamisensa pää viesteikseen: 1. Verotuksen kautta on luotava kannustimet kaasun ja muiden vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön. 2. LNG- ja biokaasuinfrastruktuurin ja -markkinan kehittämistä on tuettava pitkäjänteisesti, jotta voidaan monipuolistaa energiajärjestelmää ja parantaa huoltovarmuutta. 3. Paikallisten ja kansallisten energiaja ilmastotavoitteiden yhteensopivuus tulee varmistaa kansallista koordinaatiota kehittämällä. 4. Kaasun potentiaali on otettava täysimääräisesti käyttöön liikenteessä. On luotava kaasun liikenne käyttöä edistävä kansallinen jakeluinfrastruktuuri. Ajoneuvo verotuksen tulee tukea vähäpäästöisiä polttoaineita. Yllämainittuja viestejä olemme nostaneet esille yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa käymissämme keskusteluissa. Tavoitteenamme on, että seuraava hallitusohjelma turvaisi kaasun aseman, sillä kaasulla ja kaasu infrastruktuurilla on keskeinen rooli osana kansallista kestävää energia- ja liikennepolitiikkaa sekä kilpailukykyä. Maa- ja biokaasu sekä LNG ovat keskeisessä roolissa Maa- ja biokaasu sekä LNG ovat keskeisessä roolissa viime vuonna valmistuneessa EU:n vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden infrastruk tuuridirektiivissä. Suomi on parhaillaan kehittämästä liikenteen polttoaineiden jakeluverkostoa direktiivin mukaisesti. Tukemalla tehokkain kansallisin toimin vähäpäästöisiä polttoaineita käyttävien ajoneuvojen kysyntää sekä infrastruktuurin rakentamista, seuraava hallitus voi merkittävästi vähentää liikenteen hiilidioksidi- sekä erityisesti kaupunkiliiken teen kiusana olevia pienhiukkas- ja lähipäästöjä. Gasumin edunvalvonta on aktiivisesti osallistunut uuden maakaasumarkkinalain sekä sääntelykehyksen valmisteluun. Tämä vaikuttamistyö tulee jatkumaan aktiivisesti myös vuoden 2015 aikana. YHTEISKUNNALLISEN DIALOGIN YLLÄPITÄJÄT Energia-alan murros tarkoittaa sitä, että yhteiskunnallista keskustelua on käytävä aktiivisesti eri foorumeilla. Energian hinnalla on suora vaikutus suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn, mutta toisaalta tiukentuvat päästötavoitteet asettavat haasteita kustannus tehokkaalle energiantuotannolle. Miten tähän on tultu — ja mikä on seuraava askel? Christer Paltschik: Edessä rakenne muutos kohti kestävää kehitystä Tutustuin kaasualaan jo opiskeluaikana, kun pääsin mukaan Suomen kaasuverkon suun nittelutyöhön. Olin mukana myös verkon laajennusvaiheessa 1980-luvulla. Vuosikym menen lopulla siirryin Nesteen kaasuryh mään ja lopulta Gasumille, joka perustettiin Nesteen tytäryhtiöksi 1994. Vuosikymmenten mittaan ala on muuttu nut hurjasti. Energia on politisoitunut täysin: ensin alkoi keskustelu energiapolitiikasta, ja myöhemmin rinnalle on tullut muun muassa ympäristöpoliittisia näkökulmia. Taustalla on lisääntynyt ympäristötietoisuus, jonka myötä on käynyt selväksi, että energian tuotannon rakennetta pitää muuttaa. Kaasun tulevaisuuden suhteen olen kuitenkin luottavainen: meillä on mahdolli suus lisätä biokaasun käyttöä. Tunnemme teknologian, mutta biokaasumarkkina ot taa vielä alkuaskeliaan. Lisäksi puhtaasti ja tehokkaasti palavalla maakaasulla on tärkeä rooli siirtymäkaudella kohti hiili neutraalia yhteiskuntaa. Kaasuinfrastruk tuurin hyödyntäminen on suuri mahdolli miskehitys tulee jatkumaan, mikä tarkoittaa lisääntyvää työsarkaa yhteiskuntasuhteissa. Ensimmäinen iso haaste on jo nurkan ta kana: kevään 2015 eduskuntavaalit ja uuden hallituksen muodostaminen nostavat ener suus rakennemuutoksessa kohti uusiutuvia älykkäitä energiaratkaisuja. Juha Ala-Huikku: Päästötavoitteet ja kilpailukyky sovitettavissa yhteen giakysymykset tapetille. Esimerkiksi vero tusta olisi uudistettava siten, että se ohjaisi nykyistä voimakkaammin vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön ilman, että suoma laisen teollisuuden kilpailukyky kärsii. Maakaasuratkaisut tarjoavat tähän yh tälöön monia mahdollisuuksia. Lisäksi LNG vähärikkisenä polttoaineena ja kotimainen biokaasu liikenteen käyttövoimana ovat esi merkkejä uusista vaihtoehdoista, jotka sovit tavat yhteen kunnianhimoiset päästötavoit teet ja teollisuuden toimintaedellytykset. Kaasualan tilanne on mielenkiitoinen: kokonaisuutena katsottuna haasteita on useita, jotka kaikki ovat omalta osaltaan vaativia. Uskon, että energian politisoitu Juha Ala-Huikku on työskennellyt strategia- ja yhteiskuntasuhteet -yksikössä syksystä 2014 lähtien. Hän siirtyi yksikköön Siirtopalveluista. Vuosikymmeniä kaasualalla vaikuttanut ja Gasumissa yli 20 vuotta työskennellyt, viimeisimmäksi yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastannut Gasumin hallituksen varapuheenjohtaja Christer Paltschik jäi eläkkeelle keväällä 2015. GA SU M IN V U OSI 20 1 4 3 3 T O I M I JA N A Y H T E I S K U N N A S S A T O I M I JA N A Y H T E I S K U N N A S S A Ikäjakauma (vakituiset, %) Vastuullinen työnantaja Gasum haluaa olla arvostettu ja haluttu työnantaja. Yhtiö on niin työympäristönä kuin liiketoiminnoidenkin osalta suurien muutosten keskellä. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten johdosta organisaation on toimittava entistä tehokkaammin ja henkilöstön osaamista tulee kehittää jatkuvasti. 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 alle 25 Vuoden 2014 merkittävimpiä asioita olivat toimitusjohtajan vaihdos, Skangass-yritysjärjestelyt sekä Gasum Tekniikan kehittämishanke. Vuoden alussa koko konsernissa otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä, jonka myötä saavutettiin muun muassa yhteisiä toimintatapoja tehostavia malleja eri arjen prosesseihin. Välittämistä ja vaikuttamista Henkilöstöjohtamisen tehtävänä on huolehtia, että yhtiössä on osaavaa, vastuullista ja aikaansaavaa henkilöstöä. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Ennakoivalla työterveyshuollolla varmistetaan terveellinen ja turvallinen työympäristö ja -yhteisö sekä edistetään henkilöstön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti on hyvin matala, vain 2,9. Työhyvinvointia seurataan säännöllisesti tehtävällä työilmapiirikyselyllä. Yhtiö työllistää noin 300 henkeä sekä vuosittain huomattavan määrän kesätyöntekijöitä eri mittaisiin työsuhteisiin. Kesätöissä vuonna 2014 oli 35 henkilöä. Avoin viestintäkulttuuri Yhtiön johto viestii henkilöstölle avoimesti ja tiiviisti. Sisäiseen viestintään panostetaan paljon hyvällä 3 4 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 esimiestyöllä, aktiivisella tiedottamisella laaja-alaisesti eri aiheista johdon blogeissa, uutiskirjeillä sekä tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Uusi toimitusjohtaja tapaa henkilöstöä aktiivisesti toimipistekäynneillä. Henkilöstöä kannustetaan ja haastetaan vuoropuheluun johdon kanssa. Intranet on vuorovaikutteinen viestinnän ja johtamisen työkalu, jossa jokainen voi kirjoittaa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sekä kommentoida blogeja ja uutisia. Osaamisen kehittäminen Gasum panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja oppimiseen pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten johdosta organisaation on toimittava entistä tehokkaammin ja henkilöstön osaaminen tulee varmistaa myös pitkällä aikavälillä. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan osaamistarpeita ja määritellään vuoden tavoitteet. Koko henkilöstölle järjestetään vuosittain yhteinen koulutustilaisuus. Koulutus keräsi vuonna 2014 lähes kaksi sataa gasumlaista yhteen, teemalla "Energisesti yhdessä". Henkilöstö käyttää kouluttautumisiin keskimäärin kolme päivää vuodessa. Suurin osa koulutuksista on sisäisiä koulutuksia ja työn ohella oppimista. Kesätyöntekijöiden määrä (hlö) 2012 26—40 41—55 0 2014 2013 46 39 35 2012 2014 2013 56–vuotiaat ja vanhemmat Työssäolovuodet (vakituiset, %) 60 K AASUA ESIMIEST YÖHÖN 50 Esimiestyön kehittämishanke toteutettiin Gasum Tekniikassa vuoden 2014 aikana. Hankkeen tavoitteet operatiivisen toimin nan tehostamiseksi olivat haasta via, koska esimiehille oli kertynyt vaihtelevasti esimieskokemusta. Lisäksi esimiehet ovat eri-ikäisiä ja toimivat erilaisilla vastuualueilla kovilla tavoitteilla. Esimiehille rää tälöitiin oma erityinen valmennus, jonka tavoitteena oli esimiestyön yhtenäistäminen sekä uusien yhteisten toimintatapojen luomi nen ja käyttöönottaminen. 40 30 VUODEN GASUMLAINEN 20 10 "Gasum on vakavarainen ja pitkäjänteistä toimintaa harjoittava puhtaan energian moniosaaja, jossa tulevaisuuden haasteisiin on osattu panostaa ajoissa. Yhtiöllä on kyky hankkia palvelukseensa motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, jonka kanssa on mielekästä tehdä töitä." JORMA PITKÄNEN kompressoriaseman päällikkö kunnossapito- ja asennuspalvelut, Imatra 0 alle 10 2012 11—20 2013 21—30 2014 31 vuotta ja enemmän Henkilöstön määrä 31.12.2014 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Gasum Oy, emoyhtiö 112 14 126 Gasum Energiapalvelut Oy 19 6 25 5 2 7 99 12 111 Gasum Paikallisjakelu Oy Gasum Tekniikka Oy Skangass AS Yhteensä Vastuu työhyvinvoinnista sekä hyvästä työilmapiiristä kuuluu koko henkilöstölle. 38 307 "Valmennus onnistui hyvin tavoitteessaan, ja nyt esimiehillä on yhteiset tavoitteet, työkalut ja menetelmät, jotka tehostavat toi mintaa. Esimiehiltä saadun palaut teen mukaan valmennuksen pa rasta antia on ollut toimintatapo jen lisäksi kokemusten jakaminen ja sparraus puolin ja toisin. Esi miesten yhteisiä työpajoja tullaan kin edelleen jatkamaan muutaman kerran vuodessa", kehityshank keen projektipäällikkö Timo Kyllö nen Gasum Tekniikasta kertoo. GA SU M IN V U OSI 20 1 4 35 T O I M I T U S VA R M U U S JA T U R VA L L I S U U S T O I M I T U S VA R M U U S JA T U R VA L L I S U U S HYVÄ TOIMITUSVARMUUS JA TURVALLISUUS Maakaasun toimitusvarmuus on aina ollut erittäin hyvä, kuten myös vuonna 2014. Gasumilla ei ollut siirtoverkostossa yhtään suunnittelematonta toimituskatkoa. Merkittävät toimitusvarmuutta edistävät tekijät ovat hyvät ja toimivat suhteet maakaasun toimittajaan kaikilla tasoilla. Keskinäinen yhteistyömme luo pohjan toimitusvarmuuden korkean tason ylläpidolle. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttu. Maakaasuverkkoon syötetään Suomessa tuotettua biokaasua ja lisäksi maakaasuverkkoon tai sen osaan voidaan syöttää nesteytettyä maakaasua (LNG) siirrettävillä höyrystimillä LNG-rekasta. Vuonna 2014 toimittamatta jäänyt energia oli 0,00 GWh (2013: 0,88 GWh). Puhdasta ja kotimaista biokaasua syötetään kaasuverkkoon kolmesta eri pisteestä Kotimaisen biokaasun käyttö ja jakelu kaasuverkoston kautta parantaa toimitusvarmuuttamme ja vähentää maakaasun tuontiriippuvaisuutta. Biokaasu on turvallinen polttoaine ja ominaisuuksiltaan maakaasun veroi- nen. Kouvolan Mäkikylästä biokaasua on syötetty verkkoon vuodesta 2011 lähtien. Espoon Suomenojan biokaasun jalostus ja verkkoon syöttö aloitettiin 2012. Viimeisin biokaasun tuottaja liitettiin kaasuverkostoon Lahdessa vuonna 2014. Kaikissa nykyisissä biokaasulaitoksissa biokaasu tuotetaan jätteistä. Etsimme jatkuvasti uusia ratkaisuja biokaasutarjonnan lisäämiseksi. LNG on vaihtoehtoinen ja logistinen ratkaisu LNG:n käyttö tuo vaihtoehtoisen logistisen ratkaisun ja toimituslähteen maakaasulle. LNG:tä voidaan varastoida ja käyttää meriliikenteessä tai kaasuverkoston ulkopuolisissa kohteissa. Lisäksi LNG on mahdollista syöttää höyrystimen avulla olemassa olevaan kaasuverkostoon ja hyödyntää perinteisen putkikaasun tapaan. Toimitusvarmuuden näkökulmasta LNG-hankkeet mahdollistavat maakaasun hankinnan monipuolistamisen. Polttoaineena LNG on turvallinen varastoida ja käyttää. Käyttöominaisuudet vastaavat maa- ja biokaasun ominaisuuksia. Työturvallisuustavoitteena nolla tapaturmaa Gasumin turvallisuustavoitteena on nolla tapaturmaa, putkivauriota, ympäristövahinkoa ja liikenneonnettomuutta. Yhtiö ei saavuttanut turvallisuustavoitteitaan. Työtapaturmia sattui 11, joista viisi johti yli yhden päivän poissaoloon. Turvallisuustavoitteet nostettiin jokaisen henkilön tulostavoitteisiin. Koko henkilöstö käyttää työturvallisuuden edistämiseksi hankittua TAVA-järjestelmää. Järjestelmään kirjattiin vuoden 2014 aikana 592. Vuonna 2015 yhtiö panostaa turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. YHTEISTOIMINTAHARJOITUS Gasum pyrkii varmistamaan energiatoimitusten häiriöttömyyden jatkossakin ja varautuu säännöllisesti mahdollisiin poikkeustilanteisiin harjoittelemalla. Vuosittainen yhteistoimintaharjoitus liittyy yrityksemme turvallisuuteen, liiketoimin nan turvaamiseen ja kaasun toimitusvar muuteen. Harjoittelemme säännöllisesti Harjoituksessa harjoiteltiin kuvitteellista vakavaa kaasuvuototilannetta, jossa putki rikko aiheutti kaasuvuodon ja samaan aikaan liikenneonnettomuuden junaradan ja ostos yhdessä sidosryhmien kanssa ja kehi tämme yhteistoimintavalmiuksia. Yhteis toimintaharjoituksia on järjestetty yhtiön eri toimipisteissä eri teemojen ympärillä vuodesta 2008 lähtien. Tavoitteena yhteistoimintaharjoituk sissa on syventää sidosryhmien tunte musta kaasualasta sekä kehittää valmiuk sia erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin ja niissä toimimiseen. Yksittäisen toimijan, kuten Gasumin, voimavarat ja resurssit ovat häiriötilanteessa rajalliset, mutta yh teistyöllä on saavutettavissa merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Oikealla toimin nalla voidaan pienentää häiriöstä aiheutu via seurauksia ja nopeuttaa toiminnan pa lauttamista normaalille tasolle. keskuksen läheisyydessä. Onnettomuudessa sattui kuvitteellisesti myös henkilövahinkoja. Onnettomuuspaikka sijaitsi vilkkaasti liiken nöidyn liikenneväylän ja junanradan riste yskohdassa sekä useiden ostoskeskusten ja liikehuoneistojen läheisyydessä. Todentun tuisella onnettomuuskuvauksella on harjoi tusten onnistumisessa suuri osuus. Harjoituspäivään osallistui 50 henki löä, ja edustettuina olivat yhtiön johdon lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitos, Kaak kois-Suomen poliisilaitos, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Turvallisuus- ja kemi kaalivirasto, asiakasyritysten edustajia ja viestintätoimiston edustajia. Yhteistoimintaharjoitus osoitti, miten hyvin Gasumin keskusvalvomon ja pelastus Monipuolinen yhteistoimintaharjoitus sidosryhmien kanssa Harjoituksissa toistuvat osa-alueet ovat laitoksen yhteistyö toimii ja kuinka tärkeää harjoittelu jatkossakin on taitojen ylläpitämi seksi. Tulevaisuudessa häiriötilanteiden hal linta on entistäkin paremmalla tasolla sään yhteistoiminta, johtaminen ja viestintä on nettomuustilanteissa sekä toiminnan pa lautuminen normaalitilanteeseen. Vuoden 2014 harjoituksessa valittuna painopiste alueena oli sisäinen ja ulkoinen viestintä. nöllisen harjoittelutoiminnan ansiosta. Onnis tuneen yhteistoimintaharjoittelun taustalla on onnistunut sidosryhmäyhteistyö, jossa harjoittelun keinoin on mahdollista parantaa kaikkien osallistuvien osapuolten toimintaa. Vuosittainen yhteistoimintaharjoitus sidosryhmien kanssa kehittää valmiuksia toimia mahdollisissa poikkeustilanteissa. 36 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 37 A R VO K E TJ U JA Y M PÄ R I S T Ö A R VO K E TJ U JA Y M PÄ R I S T Ö LUONNONKAASUN ARVOKETJU Tarjoamme asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja teollisuuteen, liikenteeseen ja kotitalouksille. Lähiympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointi on lähtökohtana yhtiön tuodessa puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla. Tuotanto ja hankinta Gasum hankkii kaiken maakaasun pitkäaikaisella hankintasopimuksella Venäjältä. Biokaasu tuotetaan mädättämällä jätteistä, jotka jalostetaan maakaasun veroiseksi biokaasuksi. Jalostettu biokaasu on maakaasun tavoin suurimmaksi osaksi metaania. Tehokas siirto ja jakelu Luonnonkaasujen putkilogistiikka on tehokasta, taloudellista ja ympäristöystävällistä verrattuna esimerkiksi 38 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 kiinteiden polttoaineiden rekkakuljetuksiin. Kaasun siirtyessä loppu käyttäjälle syntyy siirrossa vähäisiä ympäristövaikutuksia ja päästöjä. Suurin osa päästöistä syntyy maakaasun käyttövaiheessa, kuten muissakin polttoaineisiin perustuvissa energiaketjuissa. Putkia suunniteltaessa ja rakennettaessa huomioidaan ympäristövaikutukset. Maa- ja biokaasua on mahdollista kuljettaa myös nesteytettynä rekka- ja laivakuljetutuksilla kaasuverkoston ulkopuolisiin kohteisiin. Kaasun käyttö Luonnonkaasu on monipuolinen polttoaine, joka soveltuu erikokoisiin ja -tyyppisiin käyttökohteisiin. Lähes puolet Suomeen tuotavasta maakaasusta käytetään polttoaineena yhdyskuntien voimalaitoksissa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Teollisuudessa kaasua käytetään erilaisissa lämmitys- ja kuivausprosesseissa, raaka-aineena sekä höyryntuotannossa. Kotitaloudet käyttävät kaasua lämmityksessä ja kaasuliesissä ruoanlaitossa. Luonnonkaasu soveltuu myös maa- ja meriliikenteen polttoaineeksi. Biokaasu on hiilidioksidineutraalia, maakaasun CO2-päästöt taas ovat selkeästi pienemmät kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Esimerkiksi nykyisin henkilöautomallien kaasu autoversioiden hiilidioksipäästöt ovat alle 100 g/100 km maakaasulla ajettaessa. Kaasuautoista ei käytännössä koidu kaupunki-ilmaa huonontavia pienhiukkaspäästöjä, ja muutkin lähipäästöt ovat hyvin pienet. Gasumbiokaasu on ainoa liikenteen polttoaine, joka on saanut Avainlippu- ja Joutsenmerkin. Innovaatioilla uusia käyttökohteita Luonnonkaasun käyttöedellytyksiä kehitetään tutkimuksella ja kehitystoiminnalla. Kaasualan tutkimustyön resurssit ovatkin turvattava yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Yhtiö pyrkii lisäämään kaasutietoutta verkostoitumalla tutkimusverkostojen kanssa sekä kouluttamalla tulevaisuuden osaajia kaasuliiketoimintaan liittyvistä turvallisuusasioista yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston kanssa, Natural Gas Engineering -koulutusohjelmassa. Yhtiö teettää myös vuosittain useita lopputöitä alan opiskelijoilla. On tärkeää saada kaasualalle uusia osaajia ja innovaatioita. Yhtiö on järjestänyt Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailua, jonka avulla etsitään uudenlaisia ideoita kestävien luonnonkaasunratkaisujen edistämiseen ja hyödyntämiseen liikenteessä. Lisäksi yhtiö ylläpitää aktiivista sisäistä innovaatiotoimintaa. Luonnonkaasu soveltuu monipuolisesti eri käyttökohteisiin, teollisuuteen, liikenteeseen ja kotitalouksille. GA SU M IN V U OSI 20 1 4 39 J O H TO RY H M Ä , H A L L I T U S JA H A L L I N T O N E U VO S T O J O H T O RY H M Ä , H A L L I T U S JA H A L L I N TO N E U VO S TO JOHTORYHMÄ 1.1.2015 KRISTIINA VUORI S. 1970 johtaja, sääntely ja laki- ja henkilöstöasiat OTK, LL.M. (Lontoo), varatuomari JARKO ALANKO S. 1965 johtaja, Energiapalvelut DI JOHANNA LAMMINEN S. 1966 toimitusjohtaja tekniikan lisensiaatti, MBA TOR MORTEN OSMUNDSEN S. 1959 Skangassin toimitusjohtaja Master of management and business ARI SUOMILAMMI S. 1962 johtaja, Siirtopalvelut KTM, MBA, Ins. SARI SIITONEN S. 1969 johtaja, strategia ja yhteiskuntasuhteet tekniikan tohtori, MBA ALEKSEI NOVITSKY S. 1969 johtaja, Energiakauppa KTM CHRISTER PALTSCHICK S. 1949 johtaja DI JUSSI TEIJONSALO S. 1965 johtaja, talous DI Gasumilla vuodesta 2005 Hallituksen jäsen Gasumilla vuodesta 1995 Gasumilla vuodesta 2013 Hallituksen puheenjohtaja Skangassin hallituksen puheenjohtaja Skangassilla vuodesta 2013 Gasumilla vuodesta 1994, kaasuliiketoiminnassa vuodesta 1989 Hallituksen jäsen Gasumilla vuodesta 2008 Gasumilla vuodesta 2004 Hallituksen jäsen Skangassin hallituksen jäsen Biovakka Oy Hallituksen jäsen Gasumilla vuodesta 1994, kaasuliiketoiminnassa vuodesta 1988 Hallituksen varapuheenjohtaja Gasumilla vuodesta 2014 4 0 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 GASUMIN HALLINTONEUVOSTO Puheenjohtaja: Juha Rantanen Varapuheenjohtaja: Jarmo Väisänen, omistajaohjausosasto, valtioneuvoston kanslia Jäsenet: Pekka Hurtola, omistajaohjausosasto, valtioneuvoston kanslia; Minna Pajumaa, omistajaohjausosasto, valtioneuvoston kanslia; Pavel Oderov, OAO Gazprom; Igor Lipskiy, OAO Gazprom GA SU M IN V U OSI 20 1 4 41 Luonnonkaasu GASUMIN TOIMIPISTEET 1 Maakaasu (natural gas) on lähes kokonaan metaanista koostuva kaasu, jota saadaan maakaasu- ja öljyesiintymistä sekä liuskekivestä. Sen tehollinen lämpöarvo on 10 kWh/m3, mikä vastaa lämpöarvoltaan yhtä litraa kevyttä polttoöljyä. Suomessa tällä hetkellä käytettävä maakaasu tuodaan Länsi- Siperiasta Venäjältä putkiverkkoa pitkin Imatran vastaanottoasemalle. Mittauksen ja laaduntarkkailun jälkeen maakaasu siirretään vastaanottoasemalta asiakkaille Gasumin omistaman siirto- ja jakeluverkoston kautta. Maakaasun käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Suomalainen teollisuus hyödyntää maakaasua sekä poltto- että raaka-aineena, ja kaasulla on korkea hyötysuhde sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Monissa teollisuuden prosesseissa maakaasulla voidaan korvata sähköä. Kotitalouksissa maakaasua hyödynnetään sekä lämmityksessä että keittiöliesissä. Lisäksi maakaasu sopii jalostettuna meri- ja maantieliikenteen polttoaineeksi. Liikennepolttoaineista maakaasu on edullisin polttoaine (vertailuhinta bensiinille 2.2.2015: 0,851 ¤/l). 42 GA SU M IN V U OSI 20 1 4 Biokaasu Biokaasu (biogas) on täysin kotimaista uusiutuvaa energiaa. Raakabiokaasun koostumus vaihtelee tuotantomenetelmästä ja käytettävistä raaka-aineista riippuen. Biokaasun uusiutuvia raaka-aineita ovat esimerkiksi yhdyskuntien ja teollisuuden jätteet. Raakabiokaasu jalostetaan maakaasua vastaavaksi, ja se soveltuu kaikkiin samoihin kohteisiin kuin maakaasu. Tällä hetkellä sitä käytetään Suomessa sähkön- ja lämmöntuotannossa, teollisuudessa, kotitalouksien lämmitys polttoaineena ja ruoanlaitossa sekä liikennepolttoaineena. Biokaasun tehollinen lämpöarvo on noin 10 kWh/m3. Gasum-biokaasun siirtämisessä tuotantopaikoilta asiakkaille hyödynnetään olemassa olevaa kaasuputkiverkostoa. Biokaasua syötetään Gasumin verkkoon Kouvolassa, Espoossa ja Lahdessa sijaitsevilta biokaasulaitoksilta. Myös biokaasua voidaan nesteyttää. Tällöin siitä puhutaan nesteytetystä biokaasusta, LBG (Liquid Biogas). Liikennepolttoaineista biokaasu on uusiutuvista markkinoiden edullisin polttoaine (vertailuhinta bensiinille 2.2.2015: 0,928 ¤/l). 1 ESPOO Gasum Oy Pääkonttori PL 21 Miestentie 1 02151 Espoo Asiakaspalvelu 0800 122 722 www.gasum.fi 'Luonnonkaasulla' tarkoitetaan maa- ja biokaasua. Maakaasu ja jalostettu biokaasu ovat koostumukseltaan samaa ainetta, metaania. Maakaasu SKANGASSIN TOIMIPISTEET LNG Skangass AS Kontinentalvegen 31 N-4056 Tananger Norja Asiakaspalvelu +47 52 97 97 97 www.skangass.com 2 HELSINKI 2 ESPOO 3 HYVINKÄÄ 3 GÖTEBORG, RUOTSI 4 IMATRA 4 LYSEKIL, RUOTSI 5 KOTKA 5 ØRA, NORJA 6 KOUVOLA 7 LOHJA 8 MÄNTSÄLÄ 9 TAMPERE SUOMI LNG (liquefied natural gas) on nesteytettyä maakaasua, joka on jäähdytetty -162 asteeseen. LNG:llä on polttoaineena käytettynä samanlaiset ominaisuudet kuin maakaasulla. LNG:n tilavuus jää nestemäisenä vain kuudessadasosaan normaaliolotilassa olevan kaasun tilavuudesta. Tämän takia LNG:tä voidaan varastoida, kuljettaa ja käyttää polttoaineen tavoin kätevästi ja kustannustehokkaasti. LNG:tä käyttämällä hiilidioksidipäästöt alenevat noin 25 prosenttia raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. LNG on ympäristöystävällinen energianlähde, joka täyttää Itämerellä tammikuussa 2015 voimaan astuneet meriliikenteen päästörajoitukset. LNG on hajutonta, mautonta ja myrkytöntä eikä se sisällä rikkiä, pienhiukkasia tai raskasmetalleja. TANANGER RUOTSI 9 NORJA 6 3 7 5 1 4 3 2 1 2 8 5 4
© Copyright 2024