3/2012 - gasetti
Tuuli Kaskisen energiaratkaisut Kaasutrukilla lasivillat kasaan Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2012 Uutta virtaa kuntakentälle pääkirjoitus Ari Suomilammi Gasetti johtaja, siirtopalvelut Luonnonkaasua luotettavasti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo Päätoimittaja Minna Ojala [email protected], p. 020 447 8622 Toimitusneuvosto Tuija Dag, Jukka Isokoski, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Anne Poikolainen, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Olavi Creative Painos 4 800 kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum-konsernin asiakas- ja sidosryhmärekisteri 441 760 2 gasetti Gasumin kuntapäättäjille tekemän tutkimuksen tulokset ovat ilahduttavia: Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet tunsivat Gasumin, ja yhtiö koetaan osaavaksi ja luotettavaksi toimijaksi. Luonnonkaasu ja siihen pohjautuvat ratkaisut pitäisi kuntapäättäjien mielestä huomioida energiastrategioissa nykyistä paremmin paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisesti. Biokaasu ja nesteytetty maakaasu (LNG) herättivät erityistä mielenkiintoa vastaajissa. Maakaasu on ollut jo lähes neljä vuosikymmentä merkittävä energialähde Etelä-Suomen alueella. Kaasun toimitukset on pystytty hoitamaan kautta aikojen ilman merkittäviä toimituskatkoja tai häiriöitä – saavutus, joka osoittaa kaasuverkostojen toimivuuden ja luotettavuuden ja jota kuntapäättäjätkin arvostavat. Kuntapäättäjät kannattavat biokaasua erityisesti sen kotimaisuuden ja uusiutuvuuden vuoksi. Huolenaiheena olivat biokaasun tuotannon kalleus ja tuotannon mahdolliset häiriöt. Biokaasun syöttö maakaasuverkostoon on logistisesti tehokasta. Samalla tässä ratkaisussa maakaasu varmistaa, että kaasua on käytettävissä mahdollisista biokaasun tuotantohäiriöistä riippumatta. Gasum kehittää yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa myös sertifikaattijärjestelmää, joka helpottaa biokaasun käytön kohdistamista oikeisiin käyttöpaikkoihin. Maakaasun kilpailukyky on heikentynyt kansainvälisten energia markkinoiden ja kotimaan veropäätösten yhteisvaikutuksesta. Mikäli maakaasun käyttö suurissa määrin korvautuu muilla polttoaineilla, myös edellytykset kaasuverkoston kehittämiseen heikkenevät. Toivommekin, että paikallisilta päättäjiltä löytyy rohkeutta nähdä tämän hetkisen haasteellisen tilanteen yli niihin uusiin, hienoihin mahdollisuuksiin, joita avautuu biokaasun, LNG:n ja jatkossa myös vedyn myötä. Omalta osaltamme kannustamme uusien ratkaisujen etsimiseen ja kehittämiseen innovaatiokilpailussamme. Odotamme suurella mielenkiinnolla, millaisia ehdotuksia asiantuntijaraatimme saa käsiteltäväkseen. Idearikasta syksyä! tässä numerossa Gasetti 3/2012 ”Myös biokaasun merkitys nousee.” LEENA KARESSUO, SUOMEN KUNTALIITTO 4 4 Tulevaisuus on vähähiilinen Kuntatasolla on varauduttava tulevaan jo tänään. 12 Energiapaletin uudet värit Tutkija Tuuli Kaskinen tietää, miten bisnes ja kestävä kehitys voidaan yhdistää. 25 Kotikokkaajan uudet kuviot 20 Energiamarkkinat Maailmantalous määrää maakaasun hinnan. 21 Maakaasusauna hellii Imatran paras sauna on Vuoksen kalastuspuistossa. 22 Lasista villaa Saint-Gobain Isover tekee lasivillaa ympäristöystävällisesti. 26 Gasumlainen Aluepäällikkö Otto Mänty H erä ty s, ku n ta pä ä ttä jä t! 18 Diplomityössä tutkittiin biopolttoainetta Tulevaisuuden Suomea odottaa energiavallankumous – näin linjaa Sitran ekologisen kestävyyden johtaja Jukka Noponen. Muut asiantuntijat ovat samoilla linjoilla: emme voi enää vastaisuudessa jatkaa energiantuotannon totutuilla laduilla. Kuntien on herättävä tulevaisuuden haasteisiin, energia-alan tuntijat toteavat. 4—11 12 Kun Tuuli Kaskinen puhuu, moni kuuntelee 22 Kierrätyslasi saa uuden elämän Miten vihreästä lasista tulee keltaista villaa? 27 Metaanimotoristit vauhdissa Gasumlaiset jaksavat harrastaa gasetti 3 TEEMA ENERGIANTUOTANTO KUNNISSA Auringon säteily pystytään muuntamaan joko sähköksi aurinkopaneeleilla tai lämmöksi aurinkokeräimillä. Tuulen liike-energia muutetaan sähköksi tuuliturbiineilla. Rakennuksiin integroidaan energiantuotantoa yhä enemmän: esimerkiksi talojen katoille voidaan asentaa pieniä tuulimyllyjä ja aurinkopaneelit. Aurinkosähköllä voidaan tuottaa huomattava osa kotitalouden tarvitsemasta sähköstä. Kaukolämpö on luonnollinen ja varma taajamien lämmitystapa. Erityisen energiatehokasta tuotanto on silloin, kun hyödynnetään sähköntuotannon yhteydessä syntyvää lämpöenergiaa. Maakaasua käytettäessä hyötysuhde on erityisen hyvä. Kaatopaikkojen jätteistä ja jätevedenpuhdistamojen lietteistä pystytään tuottamaan biokaasua, jota voidaan muun muassa käyttää kunnan joukkoliikenteessä bussien polttoaineena. 4 gasetti teksti Anna-Mari Tyyrilä kuvitus Olavi Creative Haasteena Vähähiilinen yhteiskunta Kahden seuraavan valtuustokauden jälkeen uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on oltava 28 prosenttia. Haastetta ei pääse pakoon. Kunnissa on ymmärrettävä se jo tänään, sanovat asiantuntijat. sähkön omatuotannon verkkoon odotetaan kasvavan. Omatuotantoon soveltuu hyvin raakaaineeksi tuuli- ja aurinkoenergian lisäksi muun muassa maatiloilla kertyvä eläinten lanta, josta saadaan biokaasua. Energiaa voi tuottaa myös polttokennoilla. Niissä käytetään polttoaineena muun muassa biokaasua, magnesiumia ja sinkkiä. nergiatehokkuutta on l isättävä, kulutusta vähennettävä ja hukkavirrat on otettava talteen. Näin Leena Karessuo ja Jukka Noponen listaavat tulevaisuuden energiantuotannon vaatimuksia. Karessuo johtaa Suomen Kuntaliitossa Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö -osastoa, Noponen toimii Sitrassa ekologisen kestävyyden johtajana. Vaatimukset asettavat paineita kunnille, mutta kunnat eivät pääse pakoon haasteita. – Luonnonvarojen niukkeneminen, väestön kasvu ja ilmastonmuutos ovat kaatumassa päälle. Kuntien pitää nyt aktivoitua ja ymmärtää, ettei ilmastonmuutoksen taklaaminen nopeasti onnistu globaaleilla ratkaisuilla, vaan toiminta on vietävä lähelle ihmistä, Noponen painottaa. Tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavat investoinnit voivat olla monelle kunnalle vaativa tehtävä. – Lainsäädäntö on kuitenkin menossa siihen suuntaan, ettei kunnilla aina ole valinnanvaraa. Investointien tulee olla kustannustehokkaita. Toivottavasti maksuaika ei ole pitkä, Karessuo sanoo. gasetti 5 TEEMA ENERGIANTUOTANTO KUNNISSA Edessä energiavallankumous Pohtiessaan, millainen kunnan energiainfra voisi olla vuonna 2020 tai 2030, Leena Karessuo nostaa päällimmäiseksi uusiutuvat energialähteet. – Niiden osuus kasvaa. Esimerkiksi jätteitä hyödynnetään, ja todennäköisesti yhteistyö teollisuuden kanssa lisääntyy. Myös biokaasun merkitys nousee, mutta maakaasun käyttöä on vaikea ennakoida. Nopeita muutoksia tuskin on näköpiirissä, hän linjaa. – Kokonaisedullisuus myös ympäristön kannalta tulee olemaan ratkaiseva, eli energiantuotannosta muodostuu kohtuullisen hajautettua. Ei esimerkiksi ole edullista kuljettaa jätteitä pitkiä matkoja. Hajautuksen puolesta puhuu Jukka Noponenkin, asiaa laajentaen. – Energiantuotanto tulee integroitumaan rakennuksiin, eli rakentajat tuovat eri energiamuodot mukanaan. Rakennuksissa voi olla yhtä aikaa vaikkapa maalämpöä, aurinkoenergiaa ja pientuulienergiaa. Kaukolämpö voi toimia sulassa sovussa aurinkosähkön kanssa, ja myös alue-energiaratkaisut yleistyvät. Noposen mukaan kokonaiskuva monipuolistuu. Hän puhuukin energiavallankumouksesta. – Kuluttaja muuttuu passiivisesta ostajasta aktiiviseksi toimijaksi. Tämä edellyttää järjestelmiin lisää älykkyyttä, mikä on jo tätä päivää pienessä mitta kaavassa kokeilukohteissa. Kotitalouksien mahdollisuudet syöttää sähköä tai lämpöä suurempaan verkkoon ovat ottamassa ensiaskeleitaan, mutta käytännöt ovat moninaisia, monille tuntemattomia ja huonosti ohjeistettuja. – Paljon pitää tapahtua ennen kuin Suomi ottaa muita maita kiinni. Energiayhtiöiden täytyisi ajatella Jukka Noponen enemmän asiakaslähtöisesti ja antaa yhtenäisiä ohjeita, jotta yhteistyö kuluttajien kanssa kasvaisi, Noponen sanoo. – Oman tuotannon käyttöönotto pitäisi tehdä kansalaisille helpoksi. Liittymisen sähköverkkoon pitäisi olla vain ilmoitusmenettely. Pientuotannon kannattavuutta ja helppoutta tulee kehittää, sillä se luo työpaikkoja tuote-, huolto- ja palveluteollisuuteen. Noposen mielestä asioiden etenemiseksi tarvitaan ennen kaikkea tietoa ekotehokkaista ratkaisuista. Tällä hetkellä kansalainen ei esimerkiksi tiedosta, millä hetkellä on viisasta kuluttaa energiaa. ”Kahdeksan vuoden kuluttua kaiken uuden rakentamisen pitää olla lähes nolla energiarakentamista.” 6 gasetti Kunta tutki mukseen vastan neista 71% haluaa kehittää joukkoliikennettä = 41 % valitsisi mieluiten biokaasun joukko liikenteen polttoaineeksi Ja kunnille, rakentajille sekä kansalaisille viesti kuuluu seuraavasti: – Kahdeksan vuoden kuluttua kaiken uuden rakentaminen pitää olla lähes nollaenergiarakentamista, joten enää ei ole aikaa viivytellä. Kuntaliitto ja Sitra hankkeissa mukana Sekä Kuntaliitto että Sitra ovat olleet jo vuosia mukana kehittämässä energiatehokkuutta lisääviä ja päästöjä alentavia hankkeita. Leena Karessuo nostaa esimerkiksi HINKU-kunnat, jotka ovat sitoutuneet 80 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Mukana ovat Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Sitra on viimeistelemässä viisivuotista ohjelmaansa, jolla se on tuonut tietoa ja toimintamalleja, joiden avulla energian käyttöä ja päästöjä voidaan vähentää. – Esimerkiksi Porvoon kanssa olemme tehneet yhteistyötä kaavoituksessa: sillä voidaan vaikuttaa energiatehokkuuteen. Olemme pystyneet tekemään toimintamallin, jonka avulla suunnittelijat voivat vertailla kaavaratkaisujen vaikutuksia. Olemme osoittaneet, että vaikutuksia voidaan suunnitella kaavoituksella, Jukka Noponen kertoo. Sitra on myös kehittänyt energianeuvontaa ja ollut perustamassa ilmastoverkostoa kuuden suurimman kaupungin kanssa. Leena Karessuo summaa, että uusiutuvaa energiaa tulee tukea, mutta hankkeet pitää saada loppupeleissä kannattaviksi. Niiden on pystyttävä kilpailemaan muiden energiatuottajien kanssa. Energiainvestointien kannattavuus syyniin Energialaitokset ovat kunnille säännöllisiä tulouttajia, mutta Icecapital Pankkiiriliike Oy:n toimitusjohtaja Ari Lahti kyseenalaistaa, ovatko ne kuntatalouden kannalta katsottuna hyviä sijoituksia. Icecapital on maamme suurin energia-alan neuvonantaja. – Verkkoliiketoiminnan tuotot ovat säänneltyjä. Tulevaisuudessa kuntien tulisikin miettiä, kannattaisiko ottaa rahat verkkotoiminnasta pois. Olisiko niille rahoille parempaa käyttöä? – Sähköntuotantoon investoiminen puolestaan on epävakaisempaa. Kalliit investoinnit sisältävät riskejä ja takaisinmaksuajat ovat pitkät, Lahti toteaa. Kunnat kuitenkin haluavat perinteisesti omistaa lämpö- ja sähkölaitoksia. Monet niistä on rakennettu 30–40 vuotta sitten, ja muutosinvestointeja on edessä. Rahan saanti rakentamiseen ei Lahden mukaan kuitenkaan ole ongelma. – Energia on perushyödyke, ja investointeihin saa rahaa. Kuntien luottokelpoisuus on tällä hetkellä hyvä, mutta odotettavissa on, että tulevaisuudessa kiinnite- Bensiini-/dieselauton osuus yksityisen kuluttajan hiilijalanjäljestä = Lähde: Motiva, 2010 tään aiempaa enemmän huomiota kuntien taserakenteeseen ja niiden antamiin taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin. Lahti patistaakin kuntia pohtimaan todella tarkkaan, ovatko investoinnit kannattavia ja kuntien perustehtävän mukaisia. – Päättäjien pitää vaatia perusteluja ja pyytää puolueettomia analyysejä. Ei riitä, että energiayhtiön toimitusjohtaja käy vakuuttamassa valtuutetuille, että investointi on kannattava. Näinä kuntaliitosten aikana Lahti seuraa energiapuolen kehitystä mielenkiinnolla. Mitä tapahtuu kasvukeskuskaupungin omalle ja liittyvien kuntien energiayhtiöille, joiden välillä kilpailu on saattanut olla kovaa? 15 % 33 % kannustaa yksityisliikennettä siirtymään biopohjaisiin polttoineisiin – Kuntaliitokset ja rajojen muutokset vaikuttavat energiamarkkinoiden rakenteisiin varmasti. Mikä taho yhtiöt jatkossa omistaa, kuinka yhtälö ratkaistaan? Joka tapauksessa päättäjien rooli korostuu, ja keskusteluun nousee entistä vahvemmin kysymys siitä, mikä on kunnallisen omistamisen rooli energiayhtiöistä puhuttaessa. Energiahuoltoa mietittäessä Lahti painottaa polttoainevalikoiman monipuolisuutta. – Monipuolisuus tuo turvaa, ja päättäjien on pidettävä siitä huolta. Ympäristöystävälliset tuotanto muodot maa- ja biokaasu mukaan lukien ovat hyviä ja nostavat päätään. Jos jotakin nuorilta aikuisilta oppii, niin ympäristöarvojen merkityksen kasvun. Biokaasun tuotanto jätevedenpuhdistamossa puhdistuS prosessin myötä syntyy lietettä liete käsitellään mädättämällä hapettomissa olosuhteissa Biokaasu syntyy orgaanisen aineen mädättämisen seurauksena Metaanibakteerit toimivat parhaiten vesipitoisessa ympäris tössä, joten lietteet soveltuvat erinomaisesti biokaasun raaka-aineeksi kaasu on puhdistettava epäpuhtauksista ja sen metaanipitoisuus on nostettava m aakaasun veroiseksi (96 %), jotta se voidaan syöttää kaasuverkostoon Kaasu koostuu metaanista (35–80 %) ja hiilidioksidista (20–65 %), jotka molemmat ovat värittömiä ja hajuttomia kaasuja Kaasussa myös pienempinä pitoisuuksia rikkivetyä (0–2 %), typpeä (0–25 %) sekä kloori- ja fluoriyhdisteitä Lähde: Bioenergia Suomessa 1 Biokaasun tuottaminen Yhdyskuntien jätevesipuhdistamoissa syntyvistä lietteistä sekä maatalouden lietteistä voidaan tuottaa biokaasua. Kaasua polttamalla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilla. Kaasu voidaan myös syöttää kaasuputkiverkostoon ja käyttää kaasuvoimalassa tai liikenteen polttoaineena. 2 Raaka-aineena lietteet Biokaasun raaka-aineeksi soveltuvat varsin erilaiset orgaaniset massat. Kaasun tuottamiseen käytettyjä lietteitä kertyy maataloudessa, teollisuudessa sekä jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi biokaasua kerätään kaatopaikoilta. Myös puun jalostusteollisuudessa syntyy eri lietteitä. 3 Lietteiden kerääminen Primääriliete on esiselkeytyksestä laskeuttamalla saatua lietettä, ja biolietettä syntyy esimerkiksi jäteveden biologisessa puhdistuksessa. Yhdyskuntalietteeksi kutsutaan jäteveden puhdistamoiden lietteitä. Etenkin isoimmilla puhdistamoilla syntyy yhdyskuntalietteenä sekä primääriettä biolietettä. gasetti 7 TEEMA ENERGIANTUOTANTO KUNNISSA Kunnat haluavat energiansa uusiutuvista luonnonvaroista Puuhake tai pelletit, biokaasu, tuulivoima, jätteenpoltto ja maakaasu ovat kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden suosikit oman kunnan tai lähialueen energialähteinä tulevaisuudessa. Kivihiili ja öljy eivät saaneet laisinkaan kannatusta. Tulos kävi ilmi kesällä tehdystä kuntatutkimuksesta, jossa oli mukana 54 kuntaa ja 893 vastaajaa. Nykyisiä tai syksyn kuntavaaleissa ehdolla olevia luottamushenkilöitä oli vastaajista 84 prosenttia. Kysely kohdistettiin lähinnä Etelä- ja Kaakkois-Suomeen. Vastaajien kunnista 71 prosenttia on maakaasuverkoston alueelta, biokaasun tuotantoa on kunnista yli puolessa ja kaasun tankkausasema löytyy kolmanneksella kunnista. Parhaiksi keinoiksi liikenteen päästöjen vähentämiseksi vastaajat kokivat joukkoliikenteen kehittämi- sen, yksityisautoilijoiden kannustamisen siirtymään biopohjaisiin polttoaineisiin tai käyttämään sähkö autoja. Joukkoliikenteen käyttövoimista biokaasu nousi ykköseksi, sen jälkeen listalta löytyvät biodiesel, sähkö ja maakaasu. Tiemaksut tai –tullit eivät herättäneet mielenkiintoa keinona vähentää liikenteen päästöjä. Yli puolet vastanneista koki, että Suomen energia- ja ilmastotavoitteet ovat nykyisellään sopivat. Energiatehokkuutta koskevia tavoitteita ollaan valmiita kiristämään herkemmin kuin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteita. Useimpien vastaajien mielestä maa- ja biokaasun roolia olisi syytä vahvistaa, kun hallitus loppuvuoden aikana päivittää kansallista strategiaa. Päivitystä kaipaavat myös kuntien omat ilmastostrategiat. Kansallis- ta strategiaa ollaan uudistamassa, ja vastaajista yli 90 prosenttia näki, että kuntatason suunnitelmat olisi hyvä päivittää samaan aikaan tai ainakin jollain aikavälillä. Kuntatutkimuksen toteutti Aula Reserch Oy Gasumin toimeksiannosta. Tiivistelmä tutkimustuloksista on luettavissa Gasumin verkkosivuilla www.gasum.fi. Kunnissa suuria ja pieniä hankkeita Lukuisissa kunnissa on jo toteutettu päästöjä alentavia energiahankkeita. Kuntaliitto on koonnut näitä ekotekoja kartalle, johon voi tutustua osoitteessa www.kunnat.net. Tutkittua Mitä kunnissa halutaan? Kuntatutkimukseen vastanneet maaja biokaasun roolista kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa: 8 gasetti tulisi kasvattaa: ei tulisi kasvattaa: Ei osaa sanoa: 73 % 14 % 13 % Kuntatutkimukseen vastanneiden keskuudessa energia-alan teemat kiinnostivat 51 % erittäin pal jon : 51 % 46 % jonkin verran: 46 % 3% ei kovinkaan pal joa: 3% Lähde: DENA, 2010 Kuntien ekoteot Siikajoella pyritään tehostamaan polttoaineen käytön hyötysuhdetta korjaamalla kunnan lämpölaitoksia. Esimerkiksi Paavolan ja Ruukin lämpölaitokset uusittiin 2011 ja siten saatiin parempi hakkeen ja palaturpeen hyötysuhde palamisessa. Kunnassa on pitään käytetty kotimaista energiaa kaukolämpölaitoksissa. Kyrössä siirrytään öljystä hakkeeseen Pöytyän kunnan Kyrön taajamassa kunnan kiinteistöt siirtyvät öljykattiloista hakkeella toimivaan kaukolämpöön.Vuosina 2012– 2014 toteutettavan uudistuksen myötä kunnan päästöt vähenevät niin lämmöntuotannossa kuin polttoainekuljetuksissa. Kouvolassa satsattu biokaasuun Kouvolassa otettiin käyttöön biokaasulaitos vuonna 2011. Laitos käsittelee kaikki Kouvolan kaupungin jäteveden puhdistuksen puhdistamolietteet, Kymenlaakson ja ItäUudenmaan kotitalouksien biojätteet s ekä valtaosan Kouvolan ja Kotkan alueen kauppojen biojätteet. Aiemmin jätteet on joko kompostoitu tai viety kaatopaikalle. Jätteistä tuotetaan vuositasolla biokaasua noin 15 000 megawattituntia, joka hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena. Biokaasua syötetään Gasumin maakaasuverkkoon ja siten jaetaan ekologisesti ilman erillistä kuljetusta ympäri Etelä-Suomea liikennepolttoaineeksi. Laitoksella tuotetaan mädätysprosessin yhteydessä myös lannoitteita, joissa jätteiden arvokkaat ravinteet, tärkeimpinä typpi ja fosfori, on otettu talteen. Kierrätysravinteet korvaavat onnistuneesti maataloudessa käytettyjä, teollisesti valmistettuja väkilannoitteita. Lietteistä kaasua Espoossa Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamossa ryhdytään tuottamaan ja jatkojalostamaan biokaasua sekä syöttämään sitä kaasuverkkoon. Puhdistamossa syntyvistä jätevesilietteistä saadaan vuodessa noin 20 GWh biokaasua. Se riittäisi 50 kaasubussin vuotuiseen käyttöön. Parikkala tähtää hiilineutraaliksi Parikkala pyrkii tuottamaan kaukolämpönsä 90 prosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla. Kunta on mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeessa, jossa tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Lähde: Kuntaliitto Siikajoella korjattu lämpölaitoksia gasetti 9 TEEMA ENERGIANTUOTANTO KUNNISSA Päästöt alas uusin keinoin Tulevaisuuden Lahdessa vilkas joukkoliikenne kulkee lähellä tuotetulla biokaasulla, ja lämpö- ja sähköenergia ovat ympäristöystävällisiä. L ahden kaupunki tekee kokonaisvaltaista työtä ympäristönsä hyväksi. – Kaupungin strategia on ympäristöpainotteinen. Olemme sitoutuneet puolittamaan kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteissaan Lahti huitelee aivan omassa luokassaan, GreenCity-ohjelman kehityspäällikkö Saara Vauramo kertoo. Kansallinen tavoite on alentaa kasvi huonekaasujen päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Perusenergian tuotannosta päästöjä tulee Vauramon mukaan edelleen paljon, vaikka silläkin saralla tapahtuu huomattavaa kehitystä. Lahti Energia käynnisti tänä vuonna toisen voimalaitoksensa, Kymijärvi II:n, joka tiettävästi on maailman ensimmäinen kierrätyspolttoaineesta sähköä ja kauko lämpöä tuottava kaasutusvoimalaitos. Laitoksen on arvioitu vähentävän laskennallisia hiilidioksidipäästöjä arviolta 410 000 tonnia vuosittain. Lukua on verrattu tilanteeseen, jossa vastaava sähkö ja lämpö tuotettaisiin kivihiilellä. Lisäksi uuden voimalaitoksen käyttöönotto vähentää Lahti Energian vanhan kivihiilivoimalaitoksen käyttöä ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä arviolta 230 000 tonnia vuodessa. – Kun energiapuoli on kunnossa, liikenteen osuus päästöistä korostuu. Tavoitteemme on kaksinkertaistaa joukkoliikenteen määrä viiden vuoden sisällä, ja olemmekin kilpailuttamassa joukkoliikennettä vuoden 2013 aikana, Vauramo kertoo. – Kilpailutuksen yhteydessä on mahdollisuus miettiä palveluja uusien teknologioiden näkökulmasta. Alussa kyse on ehkä pienemmästä kokonaisuudesta, mutta vuosienvarrella joukkoliikenteen päästöjä säätelevää mutteria tulisi vähitellen kiristää, Vauramo näkee. Haasteeseen on vastaamassa biokaasu laitos, jonka Kujalan Komposti Oy toteuttaa yhteistyössä Gasum Oy:n kanssa. Kujalan Komposti on Lahden ja ympäristökuntien tytäryhtiöidensä kanssa omistama yritys. – Ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja ympäristölupahakemus on sisällä. Jos lupa tulee alkuvuodesta, rakentaminen voisi alkaa Saara Vauramo ensi vuonna, KujalanKompostin toimitusjohtaja Ari Savolainen kertoo. Yhteistyö Gasumin kanssa toimii niin, että paikallinen yhtiö rakennuttaa laitoksen ja Gasum omat tarvittavat laitteistonsa sekä kaasun siirtoputken. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 16 miljoonaa euroa. Liikkeelle lähdön edellytyksensä on, että molemmat yhtiöt saavat investointitukea. Laitos kykenee muuttamaan kaasuksi 20 000 tonnia puhdistamo lietteitä ja 40 000 tonnia biojätteitä vuodessa. Jätteet kerätään noin sadan kilometrin säteeltä Lahdesta. – Laitos tuottaisi energiaa 50 gigawattituntia vuodessa. Tuolla määrällä 120 bussia tai 2 000 henkilöautoa ajaa vuoden verran, Savolainen konkretisoi. Tuotanto riittäisi siis kattamaan koko Lahden seudun bussiliikenteen polttoainetarpeen. Biokaasulaitos on tarkoitus rakentaa nykyisen kompostointi laitoksen yhteyteen. Tekniikkana käytetään kuiva mädätystä, joka ei tuota juuri lainkaan ongelmallista jätevettä. Biokaasulaitos vastaa haasteeseen Kun uudet bussit alkavat liikennöidä kaupungissa, tavoitteena on, että ratkaisu tukee Lahden kunnianhimoisia päästötavoitteita. 10 g a s e t t i pertti klemola ”Joukkoliikenteen päästöjä säätelevää mutteria tulisi vähitellen kiristää.” Liikennepolttoaineiden hiilidioksidipäästöt koko arvoketju huomioiden 164 g/km Diese l auto biokaasuauto 156 g/km 5 g/km Kuntapäättäjien kanta Päästöt riippuvat mm. auton koosta, mallista ja moot torista. Läheltä vai kaukaa? Keskitetty vai hajautettu – miten kuntien energiantarve tulevaisuudessa ratkaistaan? Kuntapoliitikkoja kiinnostaa kumpikin vaihtoehto. Hajautetussa energiantuotannossa Sanna Grönmark (pori, vihr.) Hajautettu ja sähkö-, lämpö- tai jäähdytysenergia tuotetaan lähellä loppukulutuspistettä. Tuotantomallissa energiantuotantoyksiköt ovat suhteellisen pieniä (pienen kokoluokan biopolttoainekattilat (biokaasu ja hake), lämpöpumppuratkaisut, erilaiset aurinkoenergian sovellukset s ekä tuulivoima). Tuontantomallin kehitystyö on keskittynyt uusiutuviin energialähteisiin, sillä sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjunta. Hajautetussa tuotannossa investointikustannukset tuotettua energiamäärää kohden ovat usein korkeammat ja hyötysuhde jää matalammaksi kuin keskitetyssä energiantuotannossa. usiutuvia energiamuotoja suosiva energiantuotanto u ehdottomasti. Kunnan tulee lisäksi pyrkiä energia pihiyteen omassa toiminnassaan sekä kannustaa kuntalaisia ja yrityselämää samaan. Antti Hytti (Helsinki, Sdp) Helsingin kaltainen suurkaupunki tarvitsee huoltovarman energiaratkaisun. Toimivaa ja edullista sähkön ja lämmön yhteis tuotantoa tulee jatkaa ja samalla pitää huolta ilmasto tavoitteiden toteutumisesta. Eero Bogdanoff (Joensuu, PS) Paikallisesti ienissä taajamissa voitaisiin käyttää puuhaketta, jota p on hyvin saatavilla. Keskitetysti taas kannatan yhdyskuntajätteen hyödyntämistä energiaksi, jolloin keräysalue olisi esimerkiksi koko maakunta. Keskitetyssä energiantuotannossa s ähköä ja lämpöä tuotetaan suuren kokoluokan voimaloissa, joista energia siirretään kulutus pisteeseen energiaverkkoja pitkin. Keskitettyjä energiaratkaisuja ovat muun muassa suuren kokoluokan kaukolämpölaitokset, ydinvoimalat ja useasta yksiköstä koostuvat tuulivoimapuistot. Tuotantomallilla saavutetaan suuruuden ekonomian tuomia hyötyjä. Sen haasteina ovat siirtojärjestelmissä tapahtuva energiahävikki sekä suurten yksiköiden haavoittuvuusriski. Erkki Helistekangas (Rovaniemi, kd) Energian tuotannossa olisi pyrittävä omavaraisuuteen. Energiaa saadaan vesistöistä, metsästä, turpeesta, kaatopaikoilla syntyvästä kaasusta, tuulesta sekä tekniikan kehittyessä auringosta. Tuontienergiassa pitäisi pyrkiä kaasun laajempaan käyttöön ja luopua kivihiilen käytöstä. Lähde: Motiva Mervi Siljander (Oulu, vas.) Sekä että. Keskitet- tettua mallia. Kotikunnassani on oma voimalaitos, joka tuottaa lämpöä ja sähköä kotimaisilla polttoaineilla. Benita nordgren (Vaasa, rKP) Kotitalouksien lämmitysenergian tuotannossa on kannustettava uusiutuviin energiamuotoihin. Keskitetty energiatuotanto on ehdoton teollisuuden kannalta. Sivutuotteena syntyvä lämpöenergia voidaan käyttää taajamien kaukolämpöverkkoissa. Matti Höyssä (Tampere, kok.) Hajautettu. Yhden energiamuodon tai energiantuottajan varaan ei voi ripustautua. Hajautettuun pakottaa osittain myös rakentamisen siirtyminen nollaenergiaratkaisuihin, jolloin ei tarvita massiivista kaukolämpöä. ETÄÄLLÄ tuul ivoimapuisto vesi voima E TÄI SYYS KU LU TUKS ESTA Pekka Kakriainen (mikkeli, kesk.) Kannatan hajau- Keskitetty energiantuotanto Ydin voima l auh des ähkö kaukol ämpö chp Hajautettu energiantuotanto pienvesi voima l ämpökeskukset pientuu l ivoima pien-ch p LÄHELLÄ tynä alueille, joilla niin on järkevää tehdä, ja hajautettuna pienille alueille maalämpönä ja erillisinä pieninä biovoimaloina, joissa voisi hyödyntää uusiutuvaa energiaa kuten puuta. Aurinko- ja tuulivoiman hyödyntäminen ja kehittäminen on tätä päivää. PIENI aurinkoenergia rakennuksissa l ämpöpum put TU OTAN TOYKSIKÖN KOKO CHP=Combined Heat and Power eli sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Tuotantomuodossa tuotetaan samassa prosessissa sähkön lisäksi lämpöä. Lähde: DENA, 2010 bensiiniauto SUURI LÄHDE: MOTIVA g a s e t t i 11 tuuli kaskinen: Lisäväriä energia palettiin Tutkija Tuuli Kaskinen puhuu yrityksille bisneksen ja kestävän kehityksen yhdistämisestä. Energian ja raaka-aineiden hintakehitys saa yhä useammat kuuntelemaan. Kaskinen myös arvioi tulevaisuuden energiaratkaisuja Gasumin innovaatiokilpailun tuomaristossa. TEKSTI Ari Rytsy KUVat Vesa Tyni T ihkusateinen syysaamu Helsingin Viiskulmassa. Työmatkalaiset sinnittelevät kylmenevässä säässä sateenvarjojensa tai autojensa suojissa. Vaihtuva vuodenaika ei kuitenkaan lannista tutkija Tuuli Kaskista. Hän parkkeeraa polkupyöränsä ajatus hautomo Demos Helsingin edustalle ja kutsuu vieraat sisään. Orgaanisen oloinen, ajan patinaa huokuva toimisto tuntuu erikoiselta työympäristöltä Turun kauppakorkeakoulusta valmistautuneelle, kansainväliseen liiketoimintaan erikoistuneelle kauppatieteen maisterille. Havainto kirvoittaa Kaskiselta hymyn, joka paljastaa kysymyksen tulleen vastaan aikaisemminkin. 12 g a s e t t i Tuuli Kaskisen innovaatiovinkit 1 Kickstarter Innovoijat voivat ilmoittaa kickstarterissa oman kulttuuri-, taide-, tai teknologiaideansa sekä sen konkretisoimiseksi tarvittavan rahamäärän. Ruohonjuuritason ratkaisussa rahoitus kanavoituu sivuston kautta suoraan innovoijille. 2 Cleantech Finland Cleantech Finland kokoaa yhteen alan johtavat suomalaiset yritykset sekä cleantech-sektorin kehitystä tukevat organisaatiot. Jäsenyys tarjoaa yritysten käyttöön kansainvälisen markkinointiviestintäpalveluiden kokonaisuuden. Ohjelma jatkuu ainakin vuoden 2012 loppuun asti. 3 Peloton StartUp Club Syyskuussa käynnistynyt klubi tuo yhteen Peloton Camp -innovaatioleirille osallistuneita. Tavoitteena on viedä voittajainnovaatioiden ulkopuolelle jääneitä ideoita kohti yritysmäistä toimintaa. 4 Arctic StartUp Blogi, joka seuraa uusien suomalaisten digimediaalan yritysten toimintaa. Painotus on yhteisöllisissä ja riskirahoitteisissa web-palveluissa. Arctic järjestää lokakuussa 2012 Helsingissä pidettävän Arctic15-kasvuyrittäjyysseminaarin. g a s e t t i 13 ”Luvassa on uusia mahdollisuuksia tuulivoimalle ja biokaasulle.” – Minua kiinnostaa, miten organisaatioita pystyy rakentamaan kestävän kehityksen suuntaan. Sitä ajatusta vasten kauppatieteellisestä koulutuksesta on paljon hyötyä, hän selventää. Vähähiiliseen yhteiskuntaan, ihmisten osallistumiseen ja yritysten kestäviin toimintastrategioihin erikoistunut Kaskinen on työskennellyt aiemmin muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijana sekä vapaana konsulttina. Lisäksi hän on aktiivisesti mukana ympäristöjärjestö Dodossa. Nykyisessä roolissaan hän käy useissa eri yrityksissä keskustelemassa bisneksen ja kestävän kehityksen yhteensovittamisesta. Tehtävä ei ole aina helppo. – Yritysten täytyy löytää yhteisen hyvän rakentamiseen liiketoimintanäkökulma. Jos ympäristöasiat eivät kohtaa bisneksen kanssa, jäävät ne helposti ympäristöpäällikön hoidettavaksi. Hän puolestaan istuu harvemmin yrityksen johtoryhmässä, missä päätetään isoista asioista. Kulutettujen vesilitrojen tai käytetyn kopiopaperimäärän laskeminen ei yksistään riitä aikaansaamaan kokonaisvaltaista muutosta. Siihen tarvitaan innovointia, joka linkittyy tavalla tai toisella jokaisen yrityksen ansaintalogiikkaan. Oman energiakulutuksen vähentämisen ohella kaivataan toimenpiteitä, jotka kannustavat myös asiakkaita yhteiskunnallisesti järkeviin valintoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi kokonaan uusien, ekologisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Peloton tuottaa uusia innovaatioita Kaskisen mielestä suomalaiset ovat kunnostautuneet prosessiteollisuuden innovoinnissa, mikä näkyy muun muassa kotimaisessa teräs- ja paperiteollisuudessa. Standardien myötä myös cleantech-toiminta on edennyt entistä tehokkaampaan ja puhtaampaan suuntaan. Valitettavasti pelkkä tuotannon tehostaminen ei kanna pitkälle. – Esimerkiksi hehkulamppujen korvaaminen ledivaloilla voi tarkoittaa sitä, että energiatehokkaita lamppuja asennetaan vastaavasti neljä kertaa enemmän. Tällaiset rebound-efektit eivät edistä ympäristön ja yh14 g a s e t t i teiskunnan hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Siksi yritysten olisi tärkeää miettiä, miten asiakkaiden elämää voidaan helpottaa ja samalla tukea positiivista muutosta, Kaskinen sanoo. Kyseistä ajattelumallia tuetaan Sitran ja Demos Helsingin energiaviisaan uuden talouden Peloton-hankkeella. Sen ympärille noussut Peloton Innovation Camp tuo yhteen ideoita ja ihmisiä rakentamaan energia viisaita yrityksiä. Osa maailmaa paremmaksi muuttavista bisnesideoista on jo päätynyt tuotantoon asti. – Peloton-hankkeen myötä Rautakesko lisäsi korjausrakentajille suunnattuja palveluita. Sähkön ja öljyn hinnannousu vauhdittaa monien suomalaisten talojen peruskorjausta. Siksi neuvonnalle ja energiatehokkaille ratkaisuille riittää kysyntää, Kaskinen arvioi. Peloton-hankkeen yhteydessä on pyritty tunnistamaan niin sanottuja portinvartijoita, jotka vaikuttavat ihmisten tekemiin suuriin valintoihin. Heidän joukostaan löytyy muun muassa isännöitsijöitä ja liikenne toimijoita. – Minua kiinnostaa erityisesti se, millä perusteilla ihmiset tekevät omia ympäristö- ja elämäntapavalintojaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ympäristömyönteiset arvot ohjaavat yhä suuremman kansanosan käyttäytymistä, Kaskinen toteaa. Energiapaletti pirstaloituu Energiaratkaisuissa lähdetään usein liikkeelle siitä, että yksittäinen instituutio hoitaa kaiken kerralla kuntoon. Toisin sanoen laitokset hoitavat tuotannon, eikä asiakkaan tarvitse tietää siitä sen enempää. Trendi on kuitenkin muuttumassa. – Ihmiset eivät halua olla enää riippuvaisia sähkö yhtiöistä. He haluavat itse päättää, millä tavalla heidän käyttämänsä energiansa tuotetaan. Se lupaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tuulivoimalle ja biokaasulle. Kaskisen visiossa entistä pienempien tuotantoyksiköiden suosio kasvaa ja energianeuvonnan merkitys korostuu. Suuntauksen hyvänä puolena ovat energian lähituotannon lisääntyminen sekä ihmisten itsensä tuottaman energian takaisinmyynnin mahdollistuminen. – Ympäristömyönteiset arvot ohjaavat yhtä useampaa, Tuuli Kaskinen toteaa. – Muutosta viitoittavia hiljaisia signaaleja on jo nähtävissä. Esimerkiksi kulinaristien parissa kaasuliedet ovat lisänneet suosiotaan. Tämä on vain yksi vihje koko energiapaletin uudistumisesta, Kaskinen huomauttaa. Toinen nouseva trendi on crowdsourcing. Siinä tulevaisuuden energiaratkaisujen kehittämisessä hyödynnetään asiakkaiden sekä asiaan perehtyneiden edelläkävijöiden ja puoliammattilaisten omia innovaatioita. Ideoiden jatkokehittäminen tarjoaa energia yhtiöille mahdollisuuden uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseen. Kaskinen onkin tuomarina Gasumin innovaatiokilpailussa, jossa etsitään uusia näkökulmia kaasuenergian ratkaisuihin. Kaiken kaikkiaan kestävässä kehityksessä on kyse suurista yhteiskunnallisista muutoksista, joiden aikaansaaminen ei onnistu hetkessä. Mistä Kaskinen siis löytää intoa puhtaamman ja paremman maailman puolesta puhumiseen? – Työssäni suomalaisten yritysten ja startupien kanssa olen nähnyt, miten uudet innovaatiot auttavat samaan aikaan ratkaisemaan ympäristöhaasteita ja ovat yrityksille hyvää liiketoimintaa. Toivon, että Gasumin innovaatiokilpailusta saamme uusia ratkaisuja siihen, miten suomalaiset, ympäristöstä kiinnostuneet kuluttajat pystyvät toteuttamaan kestäviä elämäntapoja niin että se on helppoa ja houkuttelevaa. Sellaisia ratkaisuja tarvitaan vähähiilisen ja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. g a s e t t i 15 Puhtaampi liikenne auton ratissa Tapparalle käyttöön biokaasuauto Tapparan joukkueen huoltajat sekä pelipaidat, mailat, juomat ja työkalut liikkuvatpelikausilla 2012–13 ja 2013–14 puhtaasti biokaasulla. Gasum luovutti syyskuussa Tapparan käyttöön GasCardin, jolla Tappara voi tankata Gasumin lahjoittamaa biokaasua uuteen Mercedes Benz Sprinteriinsä. Gasum tuki Tapparaa myös biokaasuauton hankinnassa. Liikenteessä auton tunnistaa sen kylkiä koristavista Tappara- ja biokaasuteippauksista. Tapparan kehityspäällikkö Ronald Grönlund on mielissään, että Tappara PK-yrityksenä voi olla konkreettisesti mukana päästöjen pienentämisessä. – Meidän huoltoautomme ajaa kuitenkin kolmisenkymmentä tuhatta kilometriä vuodessa. Olemme siis aktiivisesti ja näkyvästi mukana tekemässä kaasuautoa tutuksi pääosin Pirkanmaallamutta myös kaikilla muillakin SM-liigapaikkakunnilla, Grönlund toteaa. Kaasuautoilu yleistyy vauhdilla, ja Imatralle avattiin lokakuussa uusi maa- ja biokaasun tankkausasema. Avajaispäivänä 16.10. kiinnostuneet saivat mahdollisuuden tutustua maakaasun vastaanottoasemaan. Lisäksi Gasum tarjosi biokaasutankkaukset veloituksetta. Lähde: Gasum fakta Euroopassa oli yhteensä 4 020 kaasutankkausasemaa vuoden 2011 lopussa. Lähde: NGVA Europe Tapparan huoltotiimi ja lukuisat tykötarpeet kulkevat pelistä toiseen biokaasun voimin. Tällä hetkellä tamperelaisjoukkue on liigasijalla kahdeksan. merenkulku Gasum ja STX Finland solmivat syyskuussa sopimuksen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n toimittamisesta M/S Viking Grace -alukseen testiajoja varten. Toimitukset käynnistynevät marraskuun alussa. LNG toimitetaan Gasumin nesteytyslaitokselta Porvoosta STX:n Turun telakalle rekalla, josta se tankataan laivan polttoainesäiliöihin. Ennen koekäytön alkamista Gasum kouluttaa STX:n henkilöstöä LNG:n tuote ominaisuuksista ja turvallisuudesta. M/S Viking Grace on ensimmäinen suomalainen matkustajalaiva, joka käyttää 16 g a s e t t i LNG:tä polttoaineena. Alus on herättänyt paljon kiinnostusta ulkomaita myöten: syyskuun loppuun mennessä M/S Viking Gracelta oli varattu yli satatuhatta matkaa keväälle 2013. Tiukentuvat määräykset asettavat aiempaa tarkemmat vaatimukset Itämeren alueella liikkuvien aluksien polttoaineille. Polttoaineen suurin sallittu rikkipitoisuus Itämerellä on vuoden 2015 alusta 0,1 p rosenttia. HELCOM on esittänyt, että Itämeren alue julistettaisiin myös NECA -erityisalueeksi, jota koskisivat tiukemmat päästömääräykset typen oksidien osalta. LNG täyttää tiukimmatkin vaatimukset. M/S Viking Gracea rakennettiin Turussa elokuussa 2012. MARKUS RANTALA Viking Grace koeajaa Gasumin LNG:llä Turun kaupunki aikoo ottaa käyttöön biokaasulla toimivia paikallisliikenteen busseja vuoteen 2014 mennessä. Selvityksen mukaan Turussa on jo nyt riittävästi omaa biokaasun tuotantoa: sitä syntyy Topinojan kaatopaikan biokaasulaitoksessa kaatopaikkajätteestä ja jätevesilietteestä. Lähde: www.turku.fi fakta Vuoden 2011 lopussa Euroopassa ajeli yhteensä yli 46 000 biokaasulla kulkevaa bussia. helsingin kaupunki/seppo laakso Syynä Kampin terminaalin ongelmalliseen tilanteeseen on tilan jakava lasiseinä. helsingin kaupunki/mika lappalainen Lähde: NGVA Europe Liikenne Kampissa kaivataan ratkaisuja teksti Maiju Ristkari Kampin terminaalin rajoitukset estävät pääkaupunkiseudun liikennöitsijöitä hankkimasta uutta kaasubussikalustoa. Pelastuslaitoksen mukaan terminaali ei ole riittävän turvallinen kaasubussien käyttöön bussialueen ja odotustilan välisen lasiseinän takia. Jos terminaalin puolella syttyy tulipalo, lasiseinä ei ole riittävä palokatko ehkäisemään tulen leviämistä kauppakeskuksen puolelle. – Ratkaisuiksi on esitetty vesisumujärjestelmää ja sähkölaitteiden kipinäsuojausta. Varsinkin jälkimmäinen olisi varsin edullinen ratkaisu, kertoo HSL:n Liikennepalvelutosaston johtaja Reijo Mäkinen. – Ongelmasta selvittäisiin siis pienellä panostuksella. Vaikka arkkitehti tosin halusi, että seinästä näkyy läpi. Miten se sitten ratkaistaan, on jo oma juttunsa. Kysymys kaasubusseista oli esillä jo rakennusvaiheessa. Miksi sitä ei silloin otettu huomioon? – Joko suunnittelussa asiaa ei mietitty kunnolla, tai sitten kävi punakynä – katsottiin, että siitä tulee liikaa kustannuksia. Ilmeisesti ei edes täysin tiedostettu, mitä tulikaan tehtyä, Mäkinen summaa. Viime vuoden kesäkuussa käytiin palaveri, jossa pelastuslaitos oli mukana. Mäkinen kertoo siellä tulleen esiin ensimmäistä kertaa, että nimenomaan lasiseinän heikkous palokatkona on ongelma. – Mielestäni tavallisessa dieselbussissa on enemmän palokuormaa kuin kaasuautossa, Mäkinen kommentoi. Hänestä asian käsittely tuntuu junnaavan paikallaan. Aiemmin syynä oli epävarmuus Kampin terminaalin jatkosta. Nyt on kuitenkin varmistunut, että tila jää terminaalikäyttöön. Kun länsimetro valmistuu, Helsingin sisäinen liikenne saa paikan Kampin alta. – Sisäisessä liikenteessähän meillä vasta onkin kaasubusseja käytössä, Mäkinen huomauttaa. Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamossa on nyt ryhdytty tuottamaan biokaasua pääkaupunkiseudun käyttöön, ja Mäkinen toivoo sen vauhdittavan ratkaisua. Asia odottaa edelleen etenemistä valmisteluun. – Pallo on jäänyt apulaiskaupunginjohjaja Pekka Saurille, Mäkinen toteaa. 5 x maakaasubussi pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä kulkee päivittäin noin 1300 linja-autoa, joista sata on kaasubusseja. Kaasubussit ovat pärjänneet ieselautoja paremmin HSL:n kalusto d vertailussa. Biokaasu on yksi vaihtoehto HSL:n vähentäessä lähipäästöjä. Ensimmäiset HelB:n biokaasubussit aloittavat liikennöinnin marraskuussa. Polttoaineena käytetään pääkaupunkiseudun jätteistä tuotettua biokaasua. Helsingin kaupunki antaa HSL:lle käyttöön joukkoliikenneinfrastruktuuria, johon kuuluu myös kaasubusseilta kielletty Kampin terminaali. Kaasubusseissa, kuten muissakin kaasuautoissa, on varoventtiili systeemi, joka ehkäisee kaasun ylipaineen. Siten niistä ei synny kertakuormaa. g a s e t t i 17 Teknologia & tutkimus Biopolttoaineille ja bionesteille RES-direktiivissä asetetut kestävyyskriteerit koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä, biologista monimuotoisuutta, soiden kuivattamista, maankäyttöä ja maatalouden raaka-aineita. Euroopassa on otettu onnistuneesti käyttöön biokaasun sertifikaattijärjestelmiä. Diplomityö Puhtaasti biolla Puupohjainen biokaasu täyttää selvästi EU:n asettamat kestävyys kriteerit kasvihuonekaasupäästöjen suhteen. Liikenteen biopoltto aineena kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on 93 prosenttia verrattuna fossiiliseen dieseliin. Lämmityskäytössä puupohjainen biokaasu on erittäin energia tehokasta ja CHP-tuotannossa saadaan melko hyvän energia tehokkuuden lisäksi korkean rakennusasteen tuomat hyödyt. Tuloksiin päätyi Tuomas Niskanen diplomityössään, jossa tarkasteltiin puupohjaisen bio kaasun tuotantoketjua energia tehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjä alkaen aina metsäbio massan korjuusta jalostetun biokaasun loppukäyttöön saakka. Biojalostamon tärkeimmiksi komponenteiksi tutkimukseen valittiin leijupetiin perustuva happihöyrykaasutin katalyyttisella tervanpoistolla, happamien kaasujen erottaminen Rectisol-prosessilla ja TREMP-metanointi. Jalostusprosesseissa vapautunut lämpö otettiin talteen vesi-höyrypiiriin ja kaukolämpöverkkoon. Jalostettu Bio-SNG toimitettiin loppukäyttäjille olemassa olevan maakaasun siirtoverkostolla. Diplomityö hyväksyttiin erinomaisin arvosanoin Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikanlaitoksella kesäkuussa. Työn valvojana toimi professori Pekka Ahtila ja ohjaajana Sari Siitonen Gasumilta. 18 g a s e t t i selvitys Sertifikaatti edistäisi biokaasun hyödyntämistä Gaia Oy on selvittänyt Gasumin toimeksiannosta mahdollisuutta perustaa biokaasun sertifikaattijärjestelmä Suomeen. Vastaavia järjestelmiä on otettu menestyksellisesti käyttöön muun muassa Alankomaissa, Saksassa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Sertifikaatit luovat joustavan tavan saada tuotanto ja kysyntä kohtaamaan. Gasum ja Gaia jatkavat sertifikaattijärjestelmän kehitystyötä yhdessä sidosryhmien ja viranomaisten kanssa. Jos työ etenee suunnitellusti, päätös järjestelmän käynnistämisestä voidaan tehdä marraskuussa. Järjestelmässä erotetaan toisistaan kaasun fyysinen toimitus ja bio-ominaisuus, jolla voidaan käydä kauppaa. Järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy tuotantolaitokset ja toimijat, myöntää sertifikaatit ja ylläpitää sertifikaattirekisteriä. Rekisteriin perustetuille tuottajien sertifikaattitileille kirjataan kuukausittaisen biokaasun tuotantomäärän perusteella myönnetyt sertifikaatit. Sertifikaatti myönnetään energiasisällöltään yhden megawattitunnin tuotannolle. Rekisteriin kirjataan myönnetyt, siirre- tyt, mitätöidyt ja umpeutuneet sertifikaatit. Ulkopuolinen tilintarkastaja tarkistaa rekisterin vuosittain ja varmistaa tietojen luotettavuuden. tavoitteena on, että sertifikaatti kelpaa todisteeksi siitä, että ostettu kaasu on biokaasua sekä verotuksen että päästökaupan näkökulmasta. Niitä voidaan ostaa ja myydä vapaasti markkina-alueella, jolla on yhteiset pelisäännöt. Gasum panostaa kaasuverkoston kehittämiseen Lohjalla. Uusi putkiyhteys muun muassa lisää kaasun siirtokapasiteettia Lohjan nykyiseen kaasun jakeluverkostoon. Siirtoyhteyden pituus on 3,3 kilometriä. 3,3 Lähde: Gasum km Kestävä kehitys puhtaampi tulevaisuus Helsingin ilmastokumppaniksi Gasum allekirjoitti syyskuun lopussa ilmastositoumuksen ja liittyi mukaan Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanityhteistyöverkostoon. Verkosto toimii ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Siihen liittyvät yritykset tekevät Helsingin kaupunginjohtajan kanssa ilmastositoumuksen, jossa yritys nimeää omat ilmasto tavoitteensa. Ensimmäiset sitoumukset allekirjoitettiin huhtikuussa. Ilmastokumppanit-verkoston jäsenet määrittelevät itse oman organi saationsa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteet lähivuosille. Tavoitteiden tulee tähdätä nykytilan parantamiseen ja ylittää nykyinen lainsäädännön taso. Gasum on ilmastotavoitteissaan sitoutunut seuraaviin asioihih: • uusiutuvan biokaasun hyödyn- fakta Ilmastokumppanityhteistyöverkostoon liittyi Gasumin kanssa 15 muuta yritystä, kuten esimerkiksi Aaltoyliopisto, ABB, Sitra ja Yleisradio Oy. Lähde: Helsingin kaupunki helsingin kaupunki tämisen edistäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. • LNG:n käytön edistäminen meriliikenteessä. • Biokaasun käyttö polttoaineena Gasumin huoltoajoneuvoissa ja työsuhdeautoissa. • Helsingin alueen jakeluverkoston ylläpito ja kehittäminen. yhteistyö Suomenoja etenee aikataulussa Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY) ja Gasum solmivat marraskuussa 2011 sopimuksen Suomenojan jätevedenpuhdistamon raakakaasun hyödyntämisestä. Gasum rakentaa Suomenojalle kaasun jalostus- ja paineenkorotusyksikön. Rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Jalostusyksikön laitteet asennettiin syyskuussa. Jalostetun biokaasun koesyöttö G asumin verkkoon on tarkoitus aloittaa marraskuussa. g a s e t t i 19 Maakaasun hinta koostuu maakaasuenergian hinnasta sekä maakaasun siirron hinnasta. Gasumin nykyisessä hinnoittelujärjestelmässä energiamaksu määräytyy raskaan polttoöljyn hinnan, h-arvon (Suomeen tuodun hiilen hinnan) sekä E40:n (kotimaisen energiaindeksin) perusteella. Energiamarkkinat Lähde: Gasum €/tonni Brent-raakaöljyn ja raskaan polttoöljyn (HFO) kuukausi hinnat. 800 700 600 500 400 300 200 Brent raakaöljy 100 0 2009 2010 2011 2012 HFO talous Öljymarkkina ajaa kaasun hintaa TEKSTI Rami Rajala Keskeisin syy pitkään jatkuneeseen maakaasun energiamaksun kallistumiseen on raakaöljyn hintakehitys. Öljyn hinnan nousun takia raskaan polttoöljyn suhteellinen osuus on tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa energiamaksun hinnasta. Raskaan polttoöljyn hinta seuraa melko tarkasti raakaöljyn hintaa, mutta sen suhteellinen hinta on vahvistunut raakaöljyyn nähden. Raakaöljyn hintaan vaikuttavat kysyntä-tarjontatilanne sekä tulevaisuuden näkymät, kuten tiedossa olevat tuotanto rajoitukset ja odotukset talouskasvusta. Ajoittain myös geopoliittiset jännitteet, kuten Iranin tilanne, tuovat hintoihin riskilisää. Keväällä 2009 Brent-raakaöljy maksoi finanssikriisin aiheuttaman rajun laskun jälkeen alimmillaan noin 40 dollaria (31 euroa) barrelilta. Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan vahva elvytys heijastui kuitenkin pian hinnan nousuna polttoainemarkkinoille. Kun elvytyksen aiheuttaman kysynnän kasvun lisäksi tarjontapuolella nähtiin pitkäkestoisia ongelmia, oli öljyn hinta liki yhtäjaksoisessa nousussa vuoden 2009 kesästä kuluvan vuoden maaliskuulle asti. 20 g a s e t t i Kesään tultaessa finanssimarkkinoilla huolestuttiin euroalueen ongelmista. Kun Italian ja Espanjan lainakorot nousivat ennätyslukemiin heinäkuussa, nähtiin Brent-raakaöljyn kuluvan vuoden pohjakosketus, noin 89 dollaria barrelilta. Tunnelma kuitenkin muuttui nopeasti, kun tarjontaa alkoivat rajoittaa Pohjanmeren tuotanto-ongelmat. Markkinat valtasi optimismi Yhdysvaltojen ja EU:n elvytyksen vaikuttaessa öljyn kysyntänäkymiin. Elokuusta lähtiensuunta onkin ollut ylöspäin, ja syyskuun alkupuoliskolla Brent-raaka öljy hinnoiteltiin jälleen 117 dollariin barrelilta. Kesäinen öljyn hinnan lasku jäi lyhytaikaiseksi, eikä maakaasun energiamaksun raskaan polttoöljyn kuuden kuukauden keskiarvohintakomponentti ehtinyt juuri laskea. Toisaalta myös nousut ovat jääneet maltillisemmiksi. Kuvastaako nykyinen öljyn hintataso vallitsevia kysyntä- ja tarjontafundamentteja, vai onko hinnassa liiallista optimismia Yhdysvaltojen ja EU:n elvytyksen talouskasvuvaikutuksista? Siinäpä kysymys – epävarmuus jatkuu. yritysmaailma Kaasupörssiyhtiö Liettuaan Liettuan johtava kaasuyhtiö Lietuvos Dujos on perustanut yhteistössä Gasumin kanssa Liettuaan yhtiön maakaasun pörssikauppaa varten. Lietuvos Dujos omistaa uudesta yhtyöstä 66 prosenttia ja Gasum 34 prosenttia. Kaasupörssiyhtiön toimintapa nojaa vahvasti Suomessa saatuihin kokemuksiin kaasun jälkimarkkinakaupasta. Liettuan kaasumarkkinalaki uudistettiin viime vuoden heinäkuussa, mikä mahdollisti kaasun pörssimarkkinoiden toiminnan käynnistämisen. Yhteistyökumppanit näkevät realistisena tavoitteena, että pidemmän ajan kuluessa Suomi sekä kaikki Baltian maat toimivat yhtenä yhteisenä kaasupörssin markkina-alueena. Kulutus Kaasun kysyntä pysyy vakaana Eurogasin mukaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Euroopassa kaasun kysyntä laski kaksi prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna. Suomessa alkuvuoden kaasun kulutus jäi viimevuotisesta 18 prosenttia. Kaasu arjessa teksti Ulla Ylönen kuva Ari Nakari Taisto Kainulaisen poika Teemu Kainulainen on isälleen iso apu kalastuspuiston pyörittämisessä. Saunaan keskellä kalastuspuistoa Vuoksen kalastuspuistossa kylvetään maakaasulla lämpiävän rantasaunan pehmeissä löylyissä. I matran Varpasaaressa pääsee niin eväkkäänpyyntiin kuin saunan lauteillekin. Vuoksen kalastuspuiston maakaasulla lämpiävän saunan löylyt ovat hurmanneet asiakkaat, jotka kiittävät saunaa paikkakunnan parhaaksi. Maakaasukäyttöinen kiuas on kalastuspuiston isännän, Taisto Kainulaisen, silmäterä. Saunan lämmitys tapahtuu nappia painamalla. Tulipesään syttyvä liekki lämmittää ohjainlevyt, jotka jakavat lämmön tasaisesti kiukaaseen. Lämpötilaa ohjaa termostaatti, ja löylyä lyödään teräsverkon sisään asetelluille kiuaskiville. Palamistuotteena syntyy vain vesihöyryä, joka kondensoituu vesitilkaksi ja valuu pientä putkea myöten viemäriin. Samalla kiukaalla on pärjätty pian neljä vuotta, ja muitakin hyviä puolia riittää. – Ei roskia, tuhkaa eikä nuohoamista, Kainulainen luettelee. Maakaasuputki vedettiin Varpalahden ali kalastuspuistoon kuutisen vuotta sitten. – Matka lahden toiselta rannalta oli lyhyt ja liitäntä kuului kauppahintaan, Kainulainen kertoo. Hän osti tuolloin Varpasaaren rakennukset yritykselleen Imatran kaupungilta. Samalla maakaasusta tuli ravintolan ja toimistotilojen vesikiertolämmityksen energianlähde, eikä polttopuita ole sen koommin tarvittu kuin nuotiopaikalla. Savustusuunikin toimii kaasulla. Puhtaus ja toimintavarmuus ovat kalastuspuiston isännästä parasta maakaasukäyttöisissä laitteissa. Maakaasun hintakaan ei vielä kolkuttele kipukynnystä, vaikka se käyttöönottoaikaan verrattuna onkin moninkertaistunut. – Koko alueen lämmityskulut ovat noin 500 euroa kuukaudessa, Kainulainen toteaa. Moderni kalastusklubi Vuoksen Lautturi Oy jatkaa Imatran Varpasaaressa 1800-luvulla toimineen kalastusklubin perinteitä. Edesmenneen herraseuran harrastuksista pääsevät nykyisin nauttimaan kaikki halukkaat. Kalastuspuistossa on ravintola, savustamo, tilaussauna ja vuokramökkejä. Leirintäalueella on parikymmentä teltta- ja vaunupaikkaa. Asiakkaat voivat vuokrata veneitä ja kalastusvälineitä, ja jos kalaonni ei ole myötä, lohialtaasta saa varman saaliin. Kesällä kalastuspuiston isäntä kuljettaa matkailijoita maisemaristeilyille pitkin Vuoksea. www.vuoksenkalastuspuisto.com g a s e t t i 21 KYLÄSSÄ SAINT-GOBAIN ISOVER Kierrätyslasin uusi elämä R 1 Lasivillanvalmistaja Saint-Gobain Isover ottaa ympäristön huomioon tuotantonsa jokaisessa vaiheessa. teksti Irja Ketola kuvat Vesa Tyni ekka kaartaa Saint-Gobain Isoverin pihalle Hyvinkäälle ja kaataa 38 tonnia murskattua lasia tehtaan sisäpihalla sijaitsevaan siiloon. Kuljetushihna käynnistyy ja lasinpalaset siirtyvät kipakasti kilisten kohti sulatusuunia. Uunissa lasit sulatetaan noin 1 500 asteen lämpötilassa punahehkuiseksi seokseksi, joka johdetaan kovalla nopeudella pyörivään linkoon. Syntyy ohuen ohutta lasikuitua, josta usean eri työvaiheen jälkeen saadaan energiatehokasta raken nuseristettä, lasivillaa. Kuljetushihnan luota jatkamme kuvaajan kanssa matkaa sisälle tehdashalliin Isoverin logistiikka- ja ostojohtaja Juha Murtoniemen opastuksella. Turvallisuusperehdytys tuoreessa muistissa osaamme varoa hallissa liukkaasti liikkuvia trukkeja. Villalevyt matkaavat hihnalla ripeästi kohti pakkauspistettä. Miten vihertävästä lasimurskeesta voi tulla tutunkeltaista eristevillaa? – Kuitujen sekaan liima-aineeksi syötetty hartsi on muuttanut seoksen värin. Kuidutuksen jälkeen tuote kypsennetään, jolloin hartsi reagoi ja kiinnittää kuidut tiukasti toisiinsa, Murtoniemi valaisee. Kuljetushihnalla villalevyt leikkautuvat asiakkaan tilaamiin mittoihin. Yli jäävät reunapalat palautuvat takaisin prosessin alkuun, joten hukkapaloja ei jää. 22 g a s e t t i 2 1 vihreän sävyisestä lasimurskeesta tulee keltaista lasivillaa liima-aineeksi syötetyn hartsin ansiosta. 2 villalevyt leikkautuvat asiakkaan tilaamiin mittoihin jo kuljetushihnalla. 3 isoverin logistiikka- ja ostojohtaja Juha Murtoniemi esitteli Hyvinkään tehdasaluetta. 3 rakennusvillan tuottaminen on suhdanneherkkä ala, jossa taantumat ja nousukaudet näkyvät nopeasti. – Olemme pystyneet uusien tuotteidemme ansiostakasvattamaan myyntiä, vaikka rakentamisessa eletään epävarmaa aikaa, kertoo Isoverin logistiikka- ja ostojohtaja Juha Murtoniemi. I sover on valmistanut Suomessa lasivillaa yli 70 vuotta. Oranssi Karhuntalja-pakkaus ja monelle tuttu Karhu-tuotemerkki juontavat juurensa Karhulaan ja vuonna 1941 perustettuun lasivilla tehtaaseen. Karhulan tehtaan rinnalle nousi Forssan tehdas vuonna 1971, ja yksitoista vuotta myöhemmin eristevillaa alettiin valmistaa myös Hyvinkäällä. Samana vuonna tuotanto Karhulassa loppui. Vuodesta 2000 yritys on kuulunut maailmanlaajuisesti 64 maassa toimivaan Saint-Gobainkonserniin. Kotimainen villan tuotanto jatkuu edelleen Forssan ja Hyvinkään tehtailla. Forssassa valmistetaan eristevillan lisäksi myös teknisiä eristeitä ja alakattotuotteita. sin, kun rakennuksen lämmitysenergian tarve vähenee. On laskettu, että se saadaan takaisin jopa 200-kertaisena, Murtoniemi sanoo. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy ottaa ympäristövaikutukset huomioon tuotantonsa jokaisessa vaiheessa; tuotteiden raaka-aine valinnoissa, tuotekehityksessä, valmistuksessa, kuljetuksissa, asentamisessa sekä asumis- ja uudelleenkäytössä. – Olemme käyttäneet tuotteidemme pääraaka-aineena lasia jo vuodesta 1983. Tätä nykyä lasivillasta on kierrätys lasia peräti 80 prosenttia, Murtoniemi kertoo. Hän ottaa esille myös eristevillalevyjen ympäristöä ja kustannuksia säästävän puristepakkaamisen. – Villalevyjen koko pienenee pakkauksessa jopa neljännekseen alkuperäisestä, mistä on iso hyöty kuljetuksessa ja varastoinnissa. Myös kuljetuskalusto pyritään pakkaamaan mahdollisimman järkevästi. Koska Hyvinkäällä tehty eristevilla on kevyttä ja vajaan sadan kilometrin päässä Kirkkonummella valmistetut Gyproc-levyt huomattavasti painavampia, pakataan pitkän matkan kuljetusrekkoihin molempia aina, kun se on mahdollista. Siten rekat saadaan täyteen, mutta pysytään kuitenkin sallitun kokonaispainon rajoissa. Lasivillasta on kierrätyslasia peräti 80 prosenttia. Y mpäristöystävällisyys on yksi Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n tärkeimmistä arvoista. Se on luontevaa jo siksi, että yrityksen valmistamien tuotteiden käyttäminen rakentamisessa säästää huomattavasti luonnonvaroja. Ilmastonmuutokseen vaikuttavista kasvihuonepäästöistä peräti 40 prosenttia aiheutuu rakennusten lämmittämisestä tai jäähdyttämisestä. – Lämpöeristeen valmistukseen tarvittava energia tulee takai- g a s e t t i 23 KYLÄSSÄ SAINT-GOBAIN ISOVER Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Tuotemerkit: Isover (rakennus eristäminen), Gyproc (kipsi pohjaisen kevytrakentamisen ratkaisut) sekä sekä Ecophon (akustiikkakatot). Toimipisteet Hyvinkäällä, orssassa, Kirkkonummella ja F Helsingissä. Prosessinhoitaja Jani Honkanen ottaa jokaisesta kierrätys lasikuormasta näytteet tasaisen laadun varmistamiseksi. Tehtaalle tulee joka viikko 14–15 rekallista lasia. Liikevaihto 104 miljoonaa e uroa, työntekijöitä 400, joista Hyvinkään Isoverin tehtaalla 250. Yrityksen tärkeimmät a rvot energian säästäminen, ympäristö ystävällisyys, innovatiivisuus ja turvallisuus. Yritys panostaa koko ajan myös tuotekehitykseen. Tuorein tulos kevyiden lasivillaeristeiden Vario-ilmatiiviysjärjestelmä vuodelta 2010. Osa kansainvälistä Saint-Gobain–konsernia, joka on maailman johtava rakennus tuotteiden toimittaja. Konserni toimii 64 maassa ja työllistää 191 600 henkilöä. Maakaasu trukkeja tankataan kahdesta kolmeen kertaa vuoron aikana. Tankkaus pisteellä tällä kertaa varastotyöntekijä Jani Aunasluoma. S aint-Gobain rakennustuotteet Oy:n tehtailla tutkitaan jatkuvasti, mahdollisuuksia käyttää enemmän uusiutuvia tai puhtaampia energiamuotoja. Myös konkreettisia parannuksia on tehty. Isoverilla Forssassa on korvattu osa tehtaan käyttämästä nestekaasusta bio kaasulla, ja Hyvinkäällä siirryttiin vuonna 2009 käyttämään maa kaasua trukkien polttoaineena. ”Melu pieneni merkittävästi, kun uusimmekerralla kaikki 14 trukkia.” – Päästöt ja melu tehdashallissa pienenivät merkittävästi, kun uusimme kerralla kaikki 14 trukkia. Myös käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä; pientä moitetta on tullut ainoastaan maakaasutrukkien jonkin verran pienemmästä vääntövoimasta dieselkäyttöisiin trukkeihin verrattuna, Murtoniemi kertoo. 24 g a s e t t i Hän korostaa, että maakaasu trukkeihin siirtyminen ei olisi onnistunut ilman sujuvaa yhteistyötä kaasun toimittajan Gasumin kanssa. – Gasum rakensi tehtaamme sisääntulon ulkopuolelle tankkauspisteen, jossa trukkien polttoaineen täyttö käy nopeasti ja näppärästi. Murtoniemen mukaan ympäristöystävällisissä ja työntekijöiden työskentelymukavuuteen vaikuttavissa ratkaisuissa yrityksen ei tarvitse aina tavoitella edes taloudellista voittoa. – Trukkien vaihto on tästä hyvä esimerkki. Meille riitti se, että muutos ei tuonut taloudellista tappiota. Murtoniemi huikkaa hyväntuulisen huomenen pakkausosastolla ahkeroiville. Hän toteaa tyytyväisenä, että työntekijöiden vaihtuvuus tehtaalla on erittäin pieni. – Panostamme parhaamme mukaan viihtyvyyteen ja turvallisuuteen, hän kertoo. tehty k aa sul l a 1 2 3 6 Kotikeittiössä kuvat valmistajien 4 5 1 Arabian Paratiisi-sarjan on suunnitellut keramiikkataiteilija Birger Kaipiainen. Vuonna 1969 lanseerattu astiasarja on noussut yhdeksi Arabian klassikoista. 4 Hackmanin moderni uutuus, Rotisser Cast Iron -sarjan grillipannu, on rasvapoltettua valurautaa, joka antaa kauniin paistopinnan sekä kestää kovaa kuumuutta ja uunikäytön. 2 Meiran uutuuskahvi Cafe Hieno Winter Edition on keskija eteläamerikkalaisten sekä afrikkalaisten papulajikkeiden sekoitus. Maussa nousevat esiin pähkinän ja musta herukan aromit. 5 Perheleipureiden Aleksanterinleivokset on pakattu kolmen kappaleen rasioihin. Väliin levitetyssä marmeladissa maistuvat vadelma ja omena. 3 Marimekon patalapussa ja uunikintaassa hehkuva, Sanna Annukan suunnittelema Raanu-kuosi on saanut innoituksensa suomalaisesta käsityöja kirjoneuleperinteestä. 6 Antiikinvalkoisessa Ilve Professional Plus Nostalgie -kaasuliedessä on neljä kaasupolttimoa ja kiertoilmatoiminto. Uuni on saatavilla joko monitoimisähkö- tai kaasu- uunina. g a s e t t i 25 teksti Laura Rönnholm kuva Vesa Tyni g a sum l a in en Ammattitaidolla osaajat yhteen Tampereen ja Hyvinkään huoltoalueen aluepäällikkö Otto Mänty huolehtii siitä, että ihmiset ja asiat pelaavat. Parasta työssäni on, että saan toimia Gasumin eri osa-alueisiin erikoistuneiden, osaavien ammattilaisten kanssa. Tiedän asioita laajalta alalta ja tunnen gasumlaiset hyvin, minkä ansiosta osaan saattaa juuri oikeat osaajat yhteen kulloisenkin tarpeen mukaan. Innostavinta on, kun omat ratkaisut suunnittelusta käytäntöön asti osoittautuvat onnistuneiksi. Omien taitojen ja osaamisen käyttäminen kaikkien hyväksi on palkitsevaa. Suurimpia onnistumisen hetkiä olen kokenut, kun olen ollut mukana tekemässä onnistunutta rekrytointia. Olen vilpittömästi iloinen aina kun löydämme osaavan ja joukkoomme sopivan tyypin. Myös positiivinen palaute joko suorasti tai epäsuorasti kuultuna tuntuu hyvältä. Haasteita työhöni tuovat jatkuvat muutokset kaasuliiketoiminta ympäristössä. Niihin sopeutuaksemme muutokset ovat väistämättömiä myös Gasumissa. Muutosten perustelu ja työntekijöiden motivointi voi olla haastavaa, mutta olemme varautuneet siihen hyvin. Nimi Otto Mänty Ikä 44 vuotta Koulutus Konetekniikan diplomi- insinööri Töissä Gasumilla 19 vuotta Perhe Vaimo, 11- ja 12-vuotiaat lapset sekä kaksi koiraa Harrastukset Liikunta, erityises- ti ulkoilu koirien kanssa 26 g a s e t t i Tuleva toimintaympäristö on jotain muuta kuin mihin olemme tottuneet. Muutos voi olla käänne nykyistä parempaan. Siksi toivon, että siihen suhtauduttaisiin avoimin mielin. Siirryin vastikään Kouvolasta Tampereen ja Hyvinkään aluepäälliköksi. Olen Tampereelta lähtöisin, joten paluumuutto vanhaan koti kaupunkiin oli erittäin tervetullut, joskin yllättävä muutos. Olen saanut siitä uutta virtaa ja motivaatiota työn tekoon. Työhöni kuuluu hallinnollisia tehtäviä, mutta aloitettuani Tampereella ja Hyvinkäällä olen pyrkinyt tekemään myös käytännön töitä. Haluan kiertää kaikki kohteemme läpi saadakseni mahdollisimman hyvän tuntuman infrastruktuuristamme. Sen perusteella voin kehittää toimintaamme. Jos saisin toivoa, hiilen poltto loppuisi maailmassa ja kaasun käyttö lisääntyisi. Näin voisimme saada kunnolliset talvet ja valkoisia jouluja. ”Muutos voi olla käänne nykyistä parempaan.” kuva: dan gustafson Gasumin uutisia nimityksiä Uusiin tehtäviin Gasumilla Jani Heiskanen aloitti elokuussa automaatioasentajana Kouvolassa. Jani tuli Gasumille ScanWebiltä, jossa hän työskenteli huoltomiehenä. Stefan Granroth akinaistettiin syyskuussa v kaasuasentajaksi Gasumin Helsingin huoltoalueelle. Matti Pöllänen akinaistettiin heinäkuussa v sähköasentajaksi Gasumin Hyvinkään huoltoalueelle. Janne Grönlund akinaistettiin syyskuussa v käyttöinsinööriksi Gasumin Kouvolaan toimipisteeseen. Alppi- ja freestylehiihdon A-maajoukkueesen kuuluvat muun muassa Tanja Poutiainen ja Arttu Kiramo. yhteistyö Mitä yhteistä on kaasuyhtiöllä ja alppihiihdolla? Liian harva tietää luonnonkaasun saasteettomuudesta tai biokaasun uusiutuvuudesta. Gasum totesi, että tilanteeseen on saatava muutos, ja päätti etsiä kumppanikseen sanansaattajan. Yhteistyökumppaniksi haluttiin joku, joka kuvaa gasumlaista tekemistä: modernia, dynaamista ja innostuvaa. Ihmisiä, jotka ymmärtävät puhtaan ja raikkaan ilman merkityksen. Näillä kriteereillä yhteistyötoimijaksi löytyi Suomen alppihiihto- ja freestylemaajoukkue. Gasum on yksi joukkueen pääyhteistyökumppaneista kausilla 2012–13 ja 2013–14. Yhtiö näkyy muun muassa rinteissä, kilpailuissa sekä laskettelukeskusten junioreille suunnitelluissa Freeparkeissa. työ ja vapaa-aika Gasum nuortuu Gasumlaisten keski-ikä on 42 vuotta.Suurin osa, 42 prosenttia henkilöstöstä, kuuluu 26–40-vuotiaiden ikäryhmään. Ryhmän osuus gasumlaisista kolme vuotta sitten oli 36 prosenttia. Gasumlaisten perheissä eletäänkin työn, lasten ja harrastusten tahdittamaa ruuhkavuosiarkea. Vuoden 2012 alkupuolella gasumlaisten perheisiin syntyi kolme tyttövauvaa ja yksi poika. Gasumlaisten harrastuksista ykkönen lienee kuntoilu – ja hyväkuntoista joukkoa Gasumilta löytyykin, muun muassa useampi maratoonari ja ainakin yksi triathlonisti. Gasumlaiset kokeilivat kestävyyttään esimerkiksi kesäkuussa Tukholman maratonilla. Toinen suosittu harrastus gasum laisten keskuudessa on moottoripyöräily. Metaanimotoristien joukkoon kuuluu kaiken ikäisiä miehiä ja naisia Gasumin eri toimipisteistä. Nimestään huolimatta Metaani motoristit ajelevat toistaiseksi perinteisellä polttoaineella. Vastaa ja voita iPhone! Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan. Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti. 2. Merkitse numerosarja 1006. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Arvottava palkinto on noin 850 euron arvoinen iPhone. moottoripyöräily on suosittu laji gasumlaisten keskuudessa. g a s e t t i 27 GASUM_Innovaatio_gasetti_220x255.pdf 1 28.9.2012 15.25 MISSÄ LUET TÄTÄ LEHTEÄ? I. S K A M M E R A P E N N MUUäTilmAanTsaaIstLeAita, voita 100.000 € innovaatiopalkinto. Vähenn teita. Puhdista as sa an ilm ia lis ol ng hi va t paitsi happea myös tkaisuja. Voit voitra su Tätä lukiessasi hengitä aa nk no on lu sia uu saasteista ideoimalla hengittämäsi ilma ilman pidemmän elämän. a ad sa ja – n no in lk pa io innovaat taa 100.000 € Gasumin hyvänilmanlintu.fi LLA. PUHTAASTI LUONNONKAASU ELINIKÄSI RIIPPUU SIITÄ.
© Copyright 2024