Ilkka Herlin vaatii vaikuttajilta tuloksia
Baltia ja Suomi etsivät LNG-ratkaisua À la cartea kojehuoneessa Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 4/2012 Ratkaisujen mies Ilkka Herlin vaatii vaikuttajilta tuloksia pääkirjoitus Antero Jännes Gasetti Puhtaampaan huomiseen Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo Päätoimittaja Minna Ojala [email protected], p. 020 447 8622 Toimitusneuvosto Tuija Dag, Jukka Isokoski, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Anne Poikolainen, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva MCI Press Oy / Vesa Tyni Painos 5 500 kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri 441 760 2 gasetti Vähemmän kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöjä, enemmän uusiutuvaa energiaa ja lisää energiatehokkuutta. Näitä ratkaisuja tarvitaan kaikkialla, missä energiaa kuluu: teollisuudessa, palveluissa, asumisessa ja maa- sekä meriliikenteessä. International Energy Agency korostaa energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen nopeaa lisäämistä. IEA:n mukaan myös maakaasu on tärkeä osa globaalia energiaratkaisua. Sen käyttöä lisää uudenlaisten kaasulähteiden hyödyntäminen. Yhdysvaltojen kaasuomavaraisuuden lisääntyminen on muuttanut kaasumarkkinoita radikaalisti. Euroopassa halutaan parantaa yhteisten energiamarkkinoiden toimivuutta. Niin sähkö- kuin kaasuverkkoihin on tarkoitus investoida merkittävästi. Suomen hallituksen valmistelemassa uudessa energiastrategiassa, puhtaan energian ohjelmassa, huomioidaan myös työpaikkojen luominen ja vaihtotaseen tasapaino. Me Gasumilla uskomme, että maakaasu ja biokaasu – luonnonkaasu – istuvat hyvin Suomen kansallisiin tavoitteisiin. Kaasu voi olla tärkeässä roolissa Suomessa kuten muuallakin maailmassa. Gasum tähtää siihen, että LNG on hyödynnettävissä niin teollisuudessa kuin liikenteessäkin, kotimaisen uusiutuvan biokaasun osuus kaasumarkkinoilla vahvistuu ja Suomen ja Baltian maiden yhteistyö kaasumarkkinoilla tiivistyy. Vuoden loppuun asti otamme vastaan ehdotuksia kaasun ja kaasuverkoston hyödyntämisestä innovaatiokilpailussamme. Siitä sekä muista luonnonkaasun eduista kerromme entistäkin aktiivisemmin ensi vuonna. Uuden kehittäminen on vaativaa työtä. Haluan kiittää sekä kaikkia gasumlaisia että yhteistyökumppaneitamme innostuksesta ja aktiivisuudesta. Jouluna on aikaa hiljentyä ja levätä, jotta jaksamme jatkaa työtä puhtaamman huomisen puolesta. Rauhallista ja joulua ja innostavaa uutta vuotta! tässä numerossa Gasetti 4/2012 ”Suomella on painoarvoa Baltian kaasumarkkinoiden luomisessa.” ESA HÄRMÄLÄ, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 4 4 EU-tason kaasuyhteistyötä Suomi ja Baltian maat halutaan liittää Euroopan unionin yhtenäiseen kaasuverkostoon. 25 12 Menestyksen monet kasvualustat Ilkka Herlin kannustaa huomaamaan ongelmissa piilevät mahdollisuudet. Joulupöydässä ei turhia kursailla 19 Biokaasuautoilun edut esiin Hallituksen biokaasukannustimet syynissä. 21 Pakokaasuttomasti perille Helsinki-Vantaan lentoasemalle pääsee kätevästi kaasubussilla. 22 Ruokapaikka vanhalla kaasutehtaalla Ravintola Lämmössä syövät niin sirkuslaiset kuin yleisö. 26 Gasumlainen Toimiston hoitaja Helen Veersalu. pa ra s tu l os tu l e e y h te isty öl l ä Suomen energiankulutuksesta maakaasun osuus on kymmenen prosenttia. Lisävaihtoehdoille kaasun tuonnissa on tarvetta, mutta keinot ovat vielä hakusessa. Baltian maiden kanssa käydään keskustelua eri ratkaisuista. 12 4—10 Ilkka Herlin tietää, miten Itämeri pelastetaan 27 22 Freeparkit pian auki Lämpimässä tunnelmassa Tehdas keskellä kaupunkia sai uuden elämän 16 Kenestä hyvän ilman lintu? Innovaatiokilpailuun voi vielä osallistua. gasetti 3 TEEMA KAASUNAAPURIT BALTICCONNECTOR on Suomen ja Viron välille suunniteltu, Suomenlahden alittava merenalainen maakaasuputki, joka yhdistäisi Suomen maakaasuverkoston Viron kautta muihin Baltian maihin ja edelleen Euroopan unionin kaasumarkkinoille. FINNGULF-HANKKEESSA Gasum selvittää mahdollisuutta rakentaa LNG-terminaali Suomenlahden rannalle Inkooseen tai Porvooseen. Terminaalin kapasiteeti olisi maksimissaan kaksi miljardia kuutiometriä. KAASUPÖRSSI on yksi tapa edistää Suomen ja Baltian maiden kaasumarkkinoiden integraatiota. Kaasun pörssikauppaa käydään jo Suomessa. Gasum ja Lietuvos Dujos ovat yhdessä perustaneet kaasun pörssimarkkinapaikan Liettuaan, ja suunnitelmat ovat pitkällä myös Virossa. LIETTUAN LNG-TERMINAALI on kelluva nesteytetyn maakaasun varastointi- ja uudelleennesteytysasema, joka sijoitetaan Klaipedan satamaan. 4 gasetti TEKSTI Ulla Ylönen KUVITUS Jenny Lucander-Holm KAASUA, komissaari! Euroopan Unioni haluaa yhtenäistää Euroopan kaasumarkkinat ja liittää Suomen ja Baltian maiden irralliset energiasaarekkeet yhteisiin kaasumarkkinoihin, joilla kilpailu toimii. Ratkaisuna voisi toimia yhteinen LNGtuontiterminaali Suomenlahdella. M BEMIP (BALTIC ENERGY MARKET INTERCONNECTION PLAN) eli Itämeren alueen energiayhteyssuunnitelma käynnistettiin EUkomission aloitteesta syksyllä 2008. BEMIPiin kuuluvat Suomenlahden LNG-terminaali, Baltian maiden väliset kaasunsiirtoyhteydet, Liettuan ja Puolan väliset kaasunsiirtoyhteydet sekä Balticconnnector. aakaasun osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin kymmenen prosenttia. Kaikki maakaasu tuodaan Suomeen Venäjältä. Pääosa siitä menee teollisuuden käyttöön ja sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Suomen tavoin myös Baltian maat ostavat kaiken maakaasunsa Venäjältä. Kaasun osuus Latvian ja Liettuan energian kulutuksesta on suurempi kuin Suomen. Liettuassa osuus on 35 prosenttia, Latviassa 30 prosenttia ja Virossa 24 prosenttia. – Liettualaisten mukaan kaasu on siellä Euroopan kalleinta, joten on ymmärrettävää, että siellä halutaan vaihtoehto Venäjän kaasulle, sanoo Centrum Balticum -säätiön johtaja, professori Kari Liuhto. Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksiin energiaasioissa vaikuttavat myös yhteiskunnalliset syyt. Entiset neuvostovaltiot ovat vuodesta 2004 olleet Euroopan Unionin jäseniä. gasetti 5 TEEMA KAASUNAAPURIT Suomella painoarvoa Baltia-yhteistyössä Osin öljyn hintaan sidotun venäläisen maakaasun hinta on viime vuosina noussut enemmän kuin osattiin aavistaakaan. Samalla kaasu on menettänyt kilpailukykyään. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Esa Härmälä muistuttaa, että vaikkei maakaasu olekaan hinnaltaan kansakunnalle edullista, on se silti hyvä ja tarpeellinen lisä Suomen energiamarkkinoilla. – Infra on olemassa, samoin asiakkaat. Maakaasun hyviin puoliin kuuluu myös se, että kaasu on vähäpäästöistä, Härmälä toteaa. Vaikka Venäjä on ollut äärimmäisen luotettava toimittaja, on Suomikin kiinnostunut ostamaan kaasua muualta kilpailukykyiseen hintaan. – Suomella on painoarvoa Baltian kaasumarkkinoiden luomisessa jo senkin vuoksi, että kaasua käytetään Suomessa miltei yhtä paljon kuin Virossa, Latviassa ja Liettuassa yhteensä, Härmälä kertoo. Monta kaasuntoimittajaa yhden tilalle Euroopan Unioni tavoittelee vuoteen 2015 mennessä jäsenmaihinsa sellaista energiatilannetta, ettei Baltian tai Suomen kaltaisia yksinäisiä energiasaarekkeita enää olisi. Tavoitteeseen sisältyy myös ajatus nykyistä paremmasta toimitusvarmuudesta, kun maakaasua käyttävät valtiot eivät enää olisi yhden toimittajan varassa. Muutos toteutettaisiin yhdistämällä maakaasuverkostot ja tuomalla Baltian ja Suomen alueelle nesteytettyä maakaasua (LNG) erikoisvalmisteisilla rahtilaivoilla. Nesteytetty maakaasu varastoitaisiin terminaaliin, jossa se höyrystettäisiin kaasuksi ja syötettäisiin maakaasuverkostoon. Suomen terminaalin kapasiteetiksi kaavaillaan kahta miljardia kuutiota, mikä on noin puolet Suomen nykyisestä maakaasun tuontimäärästä. LNG on kustannustehokas tapa varmistaa maakaasun huoltovarmuus. Sen tuonti myös takaisi, että varastossa olisi riittävästi kaasua korvaamaan kaasuverkoston öljyn käyttöön perustuvia varapolttoaineratkaisuja. Lisäksi LNG:n hinta on vakaampi ja sen hintakehitys on ollut maltillisempaa kuin raskaan ja kevyen polttoöljyn. Liuskekaasu muutti kaasukaupan maailmanmarkkinat Eri puolilta maailmaa löytyneet liuskekaasuesiintymät ovat muuttaneet maakaasun maailmanmarkkinoita viiden viime vuoden aikana ratkaisevasti. Varsinainen vallankumous on tapahtunut Yhdysvalloissa, jonka maaperässä olevia valtavia liuskekaasuesiintymiä on alettu hyödyntää ottamalla käyttöön uusia tuotantomenetelmiä. 6 gasetti Liuskekaasun ansiosta Yhdysvallat on päässyt koko- KAASUN naan eroon nesteytetyn maakaasun maahantuonnista. TUOTANTO- Maasta on tulossa kaasunviejä, joka varovaistenkin LUKUJA arvioiden mukaan ohittaa Venäjän maailman suurim- 2012 VENÄJÄ 600 miljardia kuutiota NORJA 100 miljardia kuutiota TANSKA 5–6 miljardia kuutiota Lähde: Electronic Publications of Pan-European Institute 2012 pana kaasuntuottajana. BP:n Statistical Review of Wolrd Energyn mukaan Yhdysvallat on jo vuodesta 2009 ollut maailman suurin kaasuntuottaja. Pohjois-Amerikan liuskekaasun arvioidaan riittävän maanosan omassa käytössä ainakin sadaksi vuodeksi. – Koska jenkit eivät enää osta kaasua, on Lähi-Idän maiden löydettävä uusia asiakkaita. Vaihtoehtoja on oikeastaan vain kaksi: Eurooppa ja Aasia, Kari Liuhto sanoo. Nykyisin Qatar tuottaa puolet EU-maiden tarvitsemasta LNG:stä. Gazprom puolestaan kuljettaa LNG:tä Japanin suunnalla. Kaasuinfrastruktuuria halutaan kehittää EU:n komissio käynnisti syksyllä 2008 Itämeren alueen energiayhteyssuunnitelman (Baltic Energy Market Interconnection Plan, BEMIP). Samalla Suomen ja Viron välille suunnitellusta maakaasuputkesta eli Balticconnnectorista tuli osa kaasuinfrastruktuurin kehittämissuunnitelmaa. Kokonaisuuteen kuuluvat myös merkittäväksi luokiteltu LNG-tuontiterminaali, Baltian maiden välisten kaasunsiirtoyhteyksien kehittäminen sekä Liettuan ja Puolan välinen kaasunsiirtoyhteys. Komissio teettää parhaillaan kustannus-hyötyanalyyseja kaasuinfrastruktuurin kehittämishankkeista. Gasum puolestaan selvittää edelleen merkittävän energiakokoluokan LNG-terminaalin sijoittamista joko Porvooseen tai Inkooseen sekä pienempien, laivaliikennettä palvelevien terminaalien rakentamista joko samoille paikoille tai Turkuun. Euroopan kaasumarkkinoiden yhdistämistä ajava EU toivoo, että Suomi ja Baltian maat rakentaisivat yhden yhteisen merkittävän energiakokoluokan LNGtuontiterminaalin. Konsultit ovat komission toimeksiannosta selvittäneet terminaalin mahdollista sijoituspaikkaa, ja todenneet, että paras paikka olisi Suomenlahden rannalla. Konsulttiyhtiö Boozin marraskuun lopulla julkistamassa selvityksessä Suomea puoltavana seikkana todettiin, että Suomi on alueen suurin kaasun käyttäjä. Koska komissio myöntää EU-tukea vain yhdelle Itäme- LNG on kustannustehokas tapa varmistaa maakaasun huoltovarmuus. KAASUN KÄYTTÖLUKUJA ITÄMEREN ALUEELLA 2012 LÄHDE: ELECTRONIC PUBLICATIONS OF PAN SUOM I EUROPEAN INSTITUTE 2012 VIRO L ATVIA 4 miljardia m3 1,2 miljardia m3 0,7 miljardia m3 ren rannalle sijoitettavalle LNG-terminaalille, on maiden tehtävä yhteinen ehdotus terminaalin sijoituspaikaksi. Neljän maan yhteinen näkemys olisi tärkeä, mutta toistaiseksi ne eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen. Sekä Liettua että Latvia haluavat rakentaa LNGterminaalin alueelleen BEMIP-ratkaisusta riippumatta. Viron puolesta terminaali voi sijaita vaikka Suomessa, kunhan maiden välille vedetään kaasuputki. Syksyllä Suomessa vieraillut Viron pääministeri Andrus Ansip kertoi, että Viro hyväksyy minkä tahansa sijoituspaikan, jos se tarjoaa edullista maakaasua. Jos selvityksen jälkeen parhaaksi paikaksi katsotaan Suomi, se sopii Virolle. EU KÄYTTÄÄ MAAKAASUA 550 miljardia kuutiota LNG:N OSUUS SIITÄ ON NOIN 15 % – Aivan yhtä hyvin terminaalin voi sijoittaa vaikkapa Latviaan, Ansip sanoi Ylen haastattelussa. Latvian kaasuyhtiö Latvijas Gazen toimitusjohtaja Adrians Davis on kommentoinut, että Baltian alueen kannalta olisi hyödyllisintä, jos LNG-terminaali sijoitetaan Viroon ja että Suomi osallistuisi projektiin. Suomeen tai Viroon sijoittuva LNG-terminaali ja Balticconnector veisivät pohjan Latvian LNG-terminaalin tarpeelta. Operaattorit rahoittavat Suomen terminaalin Suomi ja Baltian maat pyrkivät saamaan Suomenlahden LNG-terminaalin sekä yhdysputken EU:n yhteisen LNG Itämerellä Ruotsi Suomi Nynäshamnissa on 0,5 miljardin kuution LNG-terminaali pääasiassa laivaliikenteen tarpeita varten. Muun muassa Viking Line käy tankkaamassa kaasulla kulkevat aluksensa siellä. Gasum suunnittelee kapasiteetiltaan noin kahden miljardin kuution LNG-tuontiterminaalia, jonka vaihtoehtoiset rakennuspaikat ovat Porvoo ja Inkoo. Tanska Tanska on kaasun viejä, eikä sillä ole tarvetta terminaalille. Tanskan kaasukentät sijaitsevat Pohjanmerellä. Havainnekuva tuontiterminaalista Latvia Suunnittelee LNGterminaalin rakentamista. Saksa Aikaisemmat merkittävien LNG-terminaalien rakentamissuunnitelmat haudattiin, kun Nordstream valmistui. Yksi teoreettinen vaihtoehto on myös kelluva LNGterminaali, joka laivan tavoin liikennöisi Klaipedan ja Riikan välillä. Kesällä se tankkaisi Klaipedassa ja lipuisi talvella Riikan edustalle syöttämään kaasua Latvian verkkoon. Liettua Rakentaa oman LNGterminaalin Klaipedaan. Alustavan suunnitelman mukaan se otetaan käyttöön joulukuussa 2014. Puola LNG-terminaali ´Swinoujs´cieen on rakenteilla. Terminaali on mahdollisesti käytössä kesällä 2014. gasetti 7 TEEMA BALTIAN ENERGIAPOLITIIKKA – Meillä ei ole kaasuvarantoja. Omavaraisia olisimme puupohjaisessa kaasussa, jos sellaista joskus ruvettaisiin tuottamaan, Härmälä toteaa. Hallituksen energiapoliittisen linjauksen mukaan maakaasun käyttö tulee jatkumaan. Kun koko Etelä-Suomen kattava infra on olemassa, pystytään samaan verkostoon jatkossa syöttämään myös biokaasua tai muuta uusiutuvalla energialla tuotettua kotimaista kaasua. edun hankkeiden listalle (Project of Common Interest, PCI). Suomessa valmistelutyö kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Suomen ja Baltian maiden yhteisiä tarpeita palvelevan LNGterminaalin sijaintipaikka voi olla Suomessa tai Virossa. Viime kädessä päätöksen tekevät verkko-operaattoriyhtiöt ja niiden omistajat. Suomi voi toteuttaa oman, kansallisia tarpeita palvelevan terminaalin yksinkin. Yhteinen hanke merkitsisi kuitenkin tuntuvaa EU-tukea arviolta 450 miljoonan euroa maksavan LNG-tuontiterminaalin kustannuksiin. Suomen kaasuvarat metsissä Viro hyväksyy minkä tahansa sijoituspaikan. Suomessa LNG tukisi kulutushuippuja, mutta johtavaa kaasutuotetta siitä ei tule. Esa Härmälä muistuttaa, ettei Suomella ole minkäänlaista roolia kaasumarkkinoiden rakennemuutoksessa. Virossa toimii Gasum Eesti Aiemmin Gaasienergiana tunnettu Gasumin tytäryhtiö Virossa on marraskuun alusta lähtien toiminut nimellä Gasum Eesti AS. Kymmenen vuotta täyttänyt yhtiö siirtää ja myy maakaasua pienille ja keskisuurille yrityksille sekä kotitalouksille Tallinnan ympäristössä, Kehtnan, Pirita-Kosen, Raplan, Tabasalun ja Tamsalun auleilla. Se omistaa ja ylläpitää 62 kilometriä kaasun jakeluverkkoa. Vuonna 2011 Gasum Eesti myi maakaasua yksityisasiakkaille 1,3 miljoonaa kuutiometriä ja teollisuusasiakkaille 1,2 kuutiometriä. Myynti väheni hieman edellisestä vuodesta. Syy siihen on muun muassa vuoden 2011 lämmin sää. Yhteensä maakaasua toimitettiin 454 kuluttajalle. Yhtiön yksi merkittävimmistä investoinneista viime vuonna oli kahden kilometrin mittaisen kaasuputken rakentaminen Tabasaluun. Tulevaisuuden tavoitteena on edistää jakelutoimintaa nykyisillä jakelualueilla sekä saada uusia jakelualueita Balticconectorin ja LNG-hankkeen vaikutuspiirissä. Gasum Eestin toimitusjohtaja on Simo Lahesalu. Yhtiössä työskentelee yhteensä neljä työntekijää. Toimistonhoitaja Helen Veersalun haastattelu on luettavissa Gasetin sivulta 26. FAKTA Suomenlahden toisella puolen Maakaasu tulee Viroon Venäjältä. Suurin osa tuodusta kaasusta käytettiin lämmöntuotantoon vuonna 2011. LÄHDE: STATISTICS ESTONIA 2011 8 gasetti MAAKAASUN TUONTI VIROON 2011 KÄYTTÖ SÄHKÖNTUOTANTOON 2011 KÄYTTÖ LÄMMÖNTUOTANTOON 2011 632 37 444 MILJ. M MILJ. M3 MILJ. M3 3 KAUPANKÄYNTI KAASUPÖRSSISSÄ 2011 LÄHDE: KAASUPÖRSSI OY 92 000 2 445 GWh 6,3 % K AUPAN KÄYN TIVOLYYMI OSUUS SUOM EN MAAKAASUN KÄYTÖSTÄ TOTEU TUN EITA MAAKA ASUKAU PPOJA Pörssikauppaa kaasulla Suomessa kaasun pörssikauppaa kymmenen vuotta Suomessa kaasukauppaa on käyty maaliskuusta 2001 asti Kaasupörssissä, missä luonnonkaasun käyttäjät myyvät ja ostavat toisiltaan kaasua, jonka ne ovat hankkineet omaan käyttöönsä tukkumarkkinoilta. Tätä niin sanottua jälkimarkkinakauppaa käyvät sellaiset toimijat, jotka käyttävät yli viisi miljoonaa kuutiometriä luonnonkaasua vuodessa. Myös Gasum osallistuu kaupankäyntiin Gasum Plussa -tuotteella, jolla markkinoille saadaan tarpeellista lisäatarjontaa. Kauppaa käydään Kaasupörssi Online –verkkopalvelun välityksellä vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Kaasupörssissä käydyn kaupan osuus on viime vuosina ollut 6–10 prosenttia luonnonkaasun koko käytöstä Suomessa. EU:n tavoitteena integroidut, avoimet markkinat Valtioilla, joiden maakaasuverkkoa ei ole yhdistetty EU:n jäsenvaltioiden maakaasuverkostoon, on oikeus poiketa Euroopan unionin kaasusisämarkkinadirektiivistä, jos lisäksi jonkun kyseisillä maakaasumarkkinoilla toimivan yhtiön markkinaosuus on yli 75 prosenttia. Suomessa kumpikin ehto toistaiseksi täyttyy, minkä vuoksi maakaasun tukkumarkkinoita ei ole vielä avattu EU:n direktiivin sisältämässä laajuudessa. Nykyisessä markkinatilanteessa lisäjoustoa kaasukauppaan on saatu kaasun pörssikaupalla. Kun Suomi saa yhteydet Euroopan yhteenliitettyyn kaasuverkkoon tai hankinta monipuolistuu esimerkiksi LNG-tuonnin aloittamisella, oikeus poikkeuksiin direktiivin säännöistä raukeaa ja markkinat avautuvat kilpailulle. Liettuassa puitteet valmiit Liettuassa valmiudet pörssimuotoiseen kaupankäyntiin ovat jo olemassa: tukkumarkkina on ollut avoinna kilpailulle pitkään, ja maakaasumarkkinalaki uudistettiin kesällä 2011. Liettuan johtava kaasuyhtiö Lietuvos Dujos ja Gasum perustivat yhteisomisteisen yhtiön kaasupörssikauppaa varten syyskuussa 2012. Lietuvos Dujos omistaa uudesta yhtiöstä 66 prosenttia ja Gasum 34 prosenttia. Kaasun pörssikauppa aloitetaan suomalaisen jälkimarkkinamallin mukaisena vuoden 2013 alussa. Virossa tukkumarkkinoiden uudistus Gasum Oy ja Viron johtava kaasuyhtiö AS Eesti Gaas solmivat vuosi sitten yhteistyösopimuksen (Memorandum of Understanding) kehitysprojektista. Tavoitteena on yhteisomisteisen kaasupörssin perustaminen Viron kaasumarkkinoille. Suomessa käytössä olevan mallin kaltainen tukkumarkkinamalli otetaan Virossa ensi vuonna testikäyttöön, ja pörssikauppa on tarkoitus käynnistää vuonna 2014. Viron parlamentti vahvisti kansalliset kaasumarkkinasäännökset viime kesänä. Latvia miettii vielä Latvia on kaasumarkkinoiden järjestämisessä muita Baltian maita jäljessä. Kaasupörssin toimitusjohtaja Pekka Karinen arvioi, että kaasupörssikauppaa silmällä pitäen Latviassa on kaikki valmiudet kunnossa viimeistään silloin, kun Balticconnector on valmis. – Alustavia neuvotteluja kaasupörssin tiimoilta on jo käyty, Karinen toteaa. Lopullisena tavoitteena on Suomen ja Baltian maiden yhteinen kaasupörssin markkina-alue. gasetti 9 TEEMA BALTIAN ENERGIAPOLITIIKKA Tavoitteena oma terminaali Sekä Baltian maat että Suomi haluavat monipuolistaa kaasun hankintaansa. Siihen ratkaisuna toimisi LNG-tuontiterminaali. Euroopan unioni toivoo koilliskolkkansa liittyvän osaksi koko EU:n kattavia, yhtenäisiä energiaverkkoja ja on valmis rahoittamaan markkinoiden avoimuutta tukevia infrahankkkeita. O n olemassa ainakin kolme hyvää syytä, miksi LNG:n tuontia Suomeen kannattaa lisätä. Nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinahinta on laskenut. Itämeren laivaliikenne, jonka on vuoteen 2015 mennessä lopetettava rikkipitoisten polttoaineiden käyttö, tarvitsee vaihtoehtoista polttoainetta. Rikitön LNG on siihen tarkoitukseen ihanteellinen. Lisäksi Suomi haluaa hankkia maakaasua useista lähteistä huoltovarmuus- ja huipunleikkauskäyttöä varten. Nesteytettynä maakaasu voidaan viedä asiakkaille myös kaasuverkoston ulkopuolisiin kohteisiin. Vuonna 2011 Suomessa käytettiin noin 5 500 tonnia nesteytettyä maakaasua. Se tuotettiin Gasumin nesteytyslaitoksella Porvoon Kilpilahdessa, josta se toimitetaan rekalla asiakkaille. Pääosa LNG:stä käytettiin Wärtsilän Vaasan tuotantolaitoksella kaasumoottoreiden testaukseen. Gasumin nesteytyslaitoksen kapasiteetti ei kuitenkaan riitä palvelemaan kasvavia tarpeita. LNG:n maahantuonnin lisäämiseksi Gasum valmistelee kahta terminaaliratkaisua. – Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, muistuttaa Finngulf LNG -tuontiterminaalihankkeen hankepäällikkö Seppo Nurminen. Laivojen polttoaineeksi käytettävän LNG:n tuontia ja jakelua varten on suunnitteilla varastoterminaali Turun lähelle Pansioon. Myös muissa rannikkokaupungeissa on kiinnostusta merenkulkua palvelevaan LNG-terminaaliin. – Virokin voi olla käyttökelpoinen vaihtoehto, jos ehdoista sovitaan terminaalin ja tarvittavan yhdysputken osalta, Nurminen sanoo. Suomen ja Viron maakaasuverkostot yhdistävän putken, Balticconnectorin, toinen pää olisi mahdollisesti Inkoossa ja toinen pää Viron puolella Paldinskin satamassa. Meren pohjassa kulkevan, noin 80 kilometrin mittaisen putken siirtokyvyksi on arvioitu miljardi kuutiota vuodessa. Balticconnectorin rakentamista selvitettiin jo toistakymmentä vuotta sitten. Silloin todettiin, ettei putki lisää maakaasun toimitusvarmuutta, koska sekä Suomi että Viro ostavat maakaasun samalta toimittajalta, venäläiseltä Gazpromilta. Suuren mittakaavan LNGtoimitukset sen sijaan tulisivat eri puolilta maailmaa. LNG-terminaali ei Nurmisen mukaan poista Pansion laivantankkausterminaalin tarvetta. Tuontiterminaalin rakentaminen ei myöskään välttämättä oleellisesti vaikuta Venäjältä Suomeen tuotavan maakaasun määrään. Maakaasun tehokkuus sähkönja lämmöntuotannossa sekä monet uudet käyttökohteet voivat kasvattaa maakaasun kulutusta nykyisestä. ”Virokin on hyvä vaihtoehto, jos yhdysputki rakennetaan.” Terminaali Suomenlahden rannalle Suuren LNG-tuontiterminaalin rakentaminen Suomenlahden rannalle on megaluokan hanke. Terminaalin kapasiteetti voisi olla jopa noin kaksi miljardia kuutiota. Se on noin puolet Gasumin nykyisestä maakaasun tuontimäärästä. Gasumin tarkoituksena on hankkia nesteytetty maakaasu maailmanmarkkinoilta ja tuottaa se Suomeen erikoisvalmisteisilla laivoilla. Terminaalissa LNG höyrystetään kaasuksi ja syötetään maakaasuverkostoon. Maakaasuverkostoon liitettävän terminaalin rakennuspaikkavaihtoehdot ovat Inkoon Joddböle ja Porvoon Tolkkinen. Gasum ei ole asettanut sijoituspaikkoja tärkeysjärjestykseen. 10 g a s e t t i Yhteistyö takaisi EU-tuen Euroopan Unionissa toivotaan, että Suomi ja Baltian maat toteuttaisivat LNG-tuontiterminaalin yhteisenä hankkeena. Toistaiseksi maat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, rakennetaanko terminaali Suomeen, Viroon, Latviaan vai Liettuaan. Mikäli sopu useampaa kuin yhtä maata palvelevasta terminaaliratkaisusta löytyy, hankkeelle voidaan saada EU-tukea. Lopullinen investointipäätös jää alueen siirtoverkkojen omistajien päätettäväksi. Nurminen ei näe kansallista hankettakaan mahdottomana. – Suomen maakaasumarkkinat ovat yhtä suuret kuin muiden Baltian maiden yhteensä, joten yhteistyö niiden kanssa ei ole volyymien takia välttämätöntä, hän sanoo. Yhteishanke vaatisi joka tapauksessa tuntuvaa EU-tukea arviolta 450 miljoonan euron terminaalihankkeeseen ja 120 miljoonan euron Balticconnectoriin. LNG-FAKTA VALMIST E TAAN J ÄÄHDY T T ÄMÄL L Ä MAAKASU –1 60 ASTEESEEN LÄHDE: GASUM & LUONNONTIETEILIJÄ 4/2012 MAAK AAS U T IIV IST YY NEST EY TTÄMISESSÄ 600- KERTAISESTI HIILID IO KS ID IP ÄÄST Ö T 20 –30 P ROSEN TTIA PIEN EMMÄT ÖL JYYN VERRATTUN A EU:n rahakirstu halutaan auki Suomen olisi kansainvälisten yhteistyöhankkeiden myötä mahdollisuus saada EU-rahoitusta energiainfran rakentamiseen. Suomalaisilta ja virolaisilta Euroopan parlamentin jäseniltä kysyttiin, millä tavoin Suomen ja Viron energiayhteistyötä tulisi lisätä, jotta mahdollisuus EU-tukeen kasvaisi. VILJA SAVISAAR-TOOMAST, VIRO, EUROOPAN LIBERAALIDEMOKRAATTIEN LIITTO Itämeren alueen energiayhteyksien lisääminen on EU:n tähtäimessä. Kuitenkin Baltian maat ovat varsinkin energia- ja kuljetusalalla käytännössä suljettu pois EU:n sisämarkkinoilta. Etenkin kaasun ja LNG:n suhteen on vielä paljon tehtävää. Itämeren satamissa käydään kiivasta kilpailua LNGinfrastruktuurista, mutta uskon, että tarvitaan useita satamapisteitä, jotka tarjoavat LNG-energiaa. Mielestäni Suomenlahden molemmin puolin tulisi olla LNG-terminaali, jotka voisivat mahdollisesti toimia yhteistyössä. INDREK TARAND, VIRO, VIHREÄT/EUROOPAN VAPAA ALLIANSSI EU:ssa on kyse integraatiosta, ja se koskee niin kulttuuria, politiikkaa kuin energiaakin. Verkostoon tarvitaan lisää yhdistäviä tekijöitä. Suomen ja Viron tulisi tehdä yhteistyötä LNG-terminaalin merkeissä. Tarvetta olisi yleisesti ottaen jopa useammalle yhteiselle terminaalille. Lisäksi EU:n tulisi tukea Viron suunnitelmia panostaa uusiutuvaan energiaan. Poraus vai nesteytys? LNG ELI NESTEYTETTY MAAKAASU (Liquefied Natural Gas) on metaania, joka pysyy nesteenä –163 asteen lämpötilassa. Se voidaan kuljettaa putkiverkoston ulkopuolelle laiva- tai rekkakuljetuksina ja käyttökohteissa höyrystää takaisin kaasuksi. Yksi tonni LNG:tä vastaa 1 370 kuutiota maakaasua. Se on ilmaa kevyempää ja höyrystyy välittömästi, mikäli sitä vuotaa ilmakehään. LNG on hajuton, mauton ja myrkytön kaasu, joka ei aiheuta korroosiota, ei ole syövyttävää eikä sisällä pienhiukkasia, rikkiä eikä raskasmetalleja. LIUSKEKAASU ON uudenlaisista lähteistä uusilla menetelmillä talteenotettavaa maakaasua. Vielä ei tiedetä, onko Euroopassa mahdollista tuottaa liuskekaasua laajassa mittakaavassa. Euroopan parlamentin jäsenet keskustelivat marraskuussa liuskekaasusta. Sen tuotantoon panostamisen saattaisi lisätä Euroopan omavaraisuutta, lisätä kilpailua kaasumarkkinoilla ja parantaa toimitusvarmuutta. Kaasun talteenotto vesisärötyksellä kuluttaa suuren määrän vettä, minkä on pelätty myös saastuttavan pohjavesiä. Euroopan parlamentin valiokunnat kehottavat varovaisuuteen liuskekaasun tuotannossa. LIUSKEKAASUN TUOTANTO ALLIANSSI Energiansiirtohankkeissa kannattaa ottaa huomioon EU:n sitoutuminen uusituvan energian osuuden kasvattamiseen. Kun Viron ja Suomen välille rakennetaan sähkön ja kaasun siirtoyhteyksiä, ne kannattaa tehdä sitä silmällä pitäen, että tuulivoimalla ja biokaasulla katetaan tulevilla vuosikymmenillä merkittävä osa alueen energiantarpeesta. Aluellinen LNG-terminaali voi osaltaan auttaa laivojen päästöjen vähentämistä, ja se voi aikaa myöten myös palvella biokaasun tuontia kauempaakin. Liuskekaasu on hienorakeisen liuskekiven sisään jäänyttä luonnonkaasua. Suurimmat eurooppalaiset esiintymät ovat Ruotsissa, Puolassa ja Itävallassa. Tyypillisen liuskekaasukaivon poraamiseen tarvitaan 2 300– 4 000 m3 vettä. g a s e t t i 11 LÄHDE: EUROOPAN PARLAMENTTI SATU HASSI, SUOMI, VIHREÄT/EUROOPAN VAPAA ILKKA HERLIN: Ongelmissa piilee mahdollisuuksia Ilkka Herlin on tehnyt työtä Itämeren hyväksi jo parinkymmenen vuoden ajan. Kestävä kehitys vaatii ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ympäristöä että ihmisiä. TEKSTI Tiina Parikka KUVAT Vesa Tyni mpäristöongelmien ratkaisemisesta syntyviä kustannuksia on Ilkka Herlinin mielestä turha kiistää. Ratkaisuista voidaan kuitenkin kehittää myös tuottavaa toimintaa. Tässä Herlin toivoo Suomen olevan aktiivinen. – Ajatellaan vaikka Kemiraa. Aikoinaan Kemira joutui kehittämään vedenpuhdistustekniikkaa puunjalostusteollisuudelle ollen itsekin lannoitefirma ja tekemisissä vesistöjen ravinneosaamisen kanssa. Nyt kemiallisten aineiden erottaminen vedestä on koko yrityksen ydintoimintaa – ja sisävesistömme voivat verrattaen hyvin, hän huomauttaa. Ympäristöasiat ovat aina kiinnostaneet meren rannalla kasvanutta filosofian tohtoria. Väitöskirja valmistui vuonna 1993, ja vapautunut aika on sen jälkeen kulunut Itämeren suojeluun liittyvissä tehtävissä. – Meri on minulle läheinen myös harrastusten kuten kalastuksen ja purjehtimisen myötä. Halusin kantaa yhteiskunnallisen vastuuni, ja Itämeren avuntarve on mitä ilmeisin, Herlin kertoo. Y 12 g a s e t t i g a s e t t i 13 ”Voisimme kääntää asian eduksemme ja kehittää ratkaisuja, joita voimme markkinoida muille valtioille.” Poliittisessakin roolissa Itämeri-asioissa esiintynyt Herlin oli mukana John Nurmisen säätiön Pietarin jätevesihankkeessa. – Teimme työtä hyvässä yhteishengessä Venäjän kanssa. Venäjä on kaikin puolin hyvä yhteistyökumppani, paljon helpompi kuin esimerkiksi EU, Herlin kiittelee. Projektissa työskennelleet Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta ja Anna Kotsalo-Mustonen tulivat siihen tulokseen, että toimintamallia kehittämällä Itämerta voisi auttaa laajemminkin. He perustivat vuonna 2008 Baltic Sea Action Groupin, BSAG:n, joka pureutuu Itämeren neljään keskeiseen ongelmaan: rehevöitymiseen, vaarallisiin aineisiin ja meriliikenteen riskeihin sekä kaikkien näiden seuraukseen, luonnon monimuotoisuuden häviämiseen. – Toiminta perustuu Itämeren suojelukomission HELCOMin toimenpidesuunnitelmaan Baltic Sea Action Planiin. Olemme katalyytti, joka kiihdyttää hankkeiden ja projektien käynnistämistä. Nyt monet alkuun panemamme projektit pyörivät omalla painollaan, ja BSAG:n tehtävä on vain seurata sivusta, että asiat etenevät – ja nopeuttaa toimintaa taas, jos homma hidastuu, Herlin toteaa. BSAG edustaa eri toimijoiden, kuten valtioiden, julkisten organisaatioiden ja yritysten edustajia, mutta myös yksityisiä henkilöitä. Tahot liittyvät toimintaan mukaan konkreettisten sitoumusten kautta. – Eräs henkilö sitoutui kiertämään kaikki Helsingin kalakaupat ja ottamaan selvää, mistä heidän kalansa tulevat. Suunnitelmallinen kalastus on osa Itämeren hyvinvointia, Herlin antaa esimerkin. Se, että yksittäinen ihminenkin voi teoillaan vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin onkin motivoinut Herliniä jatkamaan työtään. Huippukokous sitoi isot vaikuttajat Merkittävin yksittäinen BSAG:n ponnistus on ollut Helsingissä helmikuussa 2010 järjestetty huippukokous Baltic Sea Action Summit Helsinki 2010. Presidentti Tarja Halosen, pääministeri Matti Vanhasen ja BSAG:n aloitteesta järjestettyyn tapahtumaan kutsuttiin kaikki Itämeren ympärysmaiden valtionpäämiehet, edelläkävijäyritykset sekä kansalaisjärjestöt. Osallistumisen vaatimuksena oli, että jokainen osallistuja tekee oman konkreettisen sitoumuksensa Itämeren hyväksi. Sitoumus hyödyntää organisaatioiden 14 g a s e t t i omia ydintaitoja Itämeren hyväksi joko suoraan tai välillisesti. Julkilausumien sijaan Helsingin huippukokouksessa Itämeren maiden päämiehet sekä yli 140 yritystä ja tahoa sitoutuivat konkreettiseen työhön Itämeren hyväksi. – Valtionpäämiehemme halusivat tehdä jotakin konkreettista, ja me tiesimme, ettei Itämerta pelasteta ilman korkeinta poliittista tahtoa. Yhdistimme voimamme, ja BSAG vastasi sisällöstä, Herlin kertoo järjestelyihin osallistuneen BSAG:n roolista. Seuraava BSAS järjestetään Venäjällä toivon mukaan jo ensi keväänä. Herlinin mukaan se osoittaa Venäjän todella sitoutuneen hankkeeseen. –Valtavien kanaloiden ja muun lihantuotannon hallitsemattomat lantamäärät sekä Itämereen valuvat vaaralliset aineet ovat agendan päällimmäisenä, hän muistuttaa Venäjän merkityksestä. Herlin on kuitenkin tyytyväinen Vladimir Putinin Helsingin huippukokouksessa tekemään sitoumukseen Kaliningradin jätevesienpuhdistuksen edistämiseksi. Toisena esimerkkinä konkreettisista toimista hän kertoo IBM:n meriliikenteen turvallisuutta parantavasta projektista. – IBM kehitti yhdessä VTT:n ja merenkulkuviranomaisten kanssa viestintäjärjestelmän, joka lisää automaattista viestintää kaikkien alusten kanssa ja nopeuttaa viranomaisten toimia onnettomuuden sattuessa. Itämerellä järjestelmää on testattu esimerkiksi Nord Stream -hankkeen asennusvaiheessa, jolloin laivoille pystyttiin ilmoittamaan, missä kohtaa putkien asennus oli käynnissä. Viranomaisten viestien perillemeno on ensisijaista onnettomuuksien ehkäisyssä. Kyseessä on lisäväline ympäri maailmaa pakollisen viestintäjärjestelmän parantamiseksi. Sitä ollaan kiinnostuneita hyödyntämään esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä laivojen halutaan välttävän esimerkiksi valaiden lisääntymispaikkoja. BSAG:lle tehty sitoumus on julkinen. Kaikki sitoumukset löytyvät säätiön verkkosivuilta ja ne ovat siis niin kilpailijayritysten kuin mediankin nähtävissä. Sen lisäksi BSAG seuraa yksittäisten projektien etenemistä ja puuttuu tilanteisiin, mikäli ongelmia ilmenee. Helsingin huippukokouksen jälkeen sitoumuksia on saatu vielä lisää. – Yksi osa työtämme on asian jatkuva ja monipuolinen esillä pitäminen. Avaamalla ongelmalaaria kaikille toimijoille avaamme samalla myös mahdollisuuksia, Ilkka Herlin tietää, ettei Itämerta pelasteta ilman korkeinta poliittista tahtoa. BSAG:n viestintäjohtaja Johanna Konttila yhtyy Herlinin ajatuksiin. Kaasulla helpotusta energiaongelmiin BSAG:n omista hankkeista Herlin nostaa esille JÄRKI-hankkeen, joka on perustettu kahden muun säätiön kanssa. Sen tavoitteena on maatalouden päästöjen vähentäminen. Tässä kohtaa myös kaasu energiantuottajana nousee isoon rooliin, kun ravinteiden kierrätystä ja energiaomavaraisuutta sommitellaan tulevaisuuden kestävään maatalouteen. – Maatalouden päästöissä ei ole kysymys vain Itämerestä. Se on paljon laajempi asia, joka koskee myös ruokaturvaa, ilmastoa ja itse maatalouselinkeinoa. JÄRKI-hanke opastaa maatalousyrittäjiä kenttätasolla ja pyrkii aina EU:n maatalouspolitiikkaan asti, sinne missä päätökset tehdään, Herlin kuvailee. Maatilojen bioenergian tuotannon kehittäminen ei ole vain ympäristöteko. Herlin haluaa korostaa bioenergiatuotannon tarjoamia mahdollisuuksia maatalousyrittäjille. – Bioenergian tuottaminen luo maatiloille uuden elinkeinomuodon muiden toimintojen oheen, Herlin visioi. Biokaasun tuotanto toisi lisäksi vakautta energiakustannuksiin polttoöljyn heilahdusten varalle. Epävakauden ongelman Herlin näkee myös laivaliikenteessä. Polttoainekustannusten vakauttamiseen täytyy löytyä ratkaisu pikaisesti. – Polttoöljyn kulutus on sekä ympäristön että kulujen kannalta merenkulun kriittisin kysymys tällä hetkellä, Herlin sanoo. Hän toteaa kaasun olevan ilman muuta helpottava ratkaisu. – Paitsi päästöjä, myös riskejä ajatellen kaasu on turvallisempi vaihtoehto. Innovaatiot edellyttävät kaupallisuutta Herlin näkee uusiutuvan energiantuotannon innovaatioissa koko maata palvelevan mahdollisuuden ja palaa jälleen ongelmien hyödyntämisajatukseen. – Rikkipäästöjen pienentämisvaatimukset luovat paineita koko maalle. Päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan ole pelkästään Suomen ongelma. Voisimmekin kääntää asian pitkällä tähtäimellä eduksemme ja kehittää ratkaisuja, joita voimme markkinoida muille valtioille, Herlin pohtii. Ongelmien hyödyntämismahdollisuuksia Herlin korostaa myös Gasumin innovaatiokilpailussa, jonka raadin jäsenistöön hän kuuluu. Mutta innovaatio-sanan yleistymisestä Herlin on huolissaan. – Sitä käytetään kuin pelastusta Raamatussa tietämättä, mitä sana oikeasti tarkoittaa. Innovaatio on jonkin keksinnön tai tutkimustuloksen hyödyntäminen kaupallisesti, ei siis mikä tahansa keksintö sellaisenaan, Herlin muistuttaa. Kaupallisesti hyödynnettävien keksintöjen ja ongelmien hyödyksi kääntämisen lisäksi hän nimeää vielä yhden tekijän, jota onnistumiset edellyttävät. – Tarvitaan myös kovaa työtä. g a s e t t i 15 Teknologia & tutkimus Osa EU-maista, eli Puola, Itävalta, Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja Iso-Britannia, on antanut luvan liuskekivikaasuesiintymien etsimiseen. Sen sijaan esimerkiksi Ranska ja Bulgaria ovat päättäneet jäädyttää liuskekaasun hyödyntämisen toistaiseksi. LÄHDE: EUROPAAN KOMISSIO 2012 ESISELVITYS Satakunta haluaa satsata kaasuun MERENKULKUALAN koulutus- TÄTÄ LEHTEÄ?KSI. A M M E R A P E N N A IL T A MUUTilmansaasteita, voita 100.000 € innovaatiopalkinto. Vähennä saasteita. Puhdista ös vahingollisia ilman my ea pp ha itsi voitpa t itä kaasuratkaisuja. Voit Tätä lukiessasi heng oimalla uusia luonnon ide ista ste saa an n. ilm n elämä hengittämäsi ilma n – ja saada pidemmä in innovaatiopalkinno taa 100.000 € Gasum LLA. AASU PUHTAASTI LUONNONK hyvänilmanlintu.fi ja tutkimuskeskus MKK:n Kaasua Satakunta -esiselvityshankkeessa tarkastellaan maakaasun hyödyntämiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti Satakunnassa toimivien pk-yritysten näkökulmasta. Gasum on ollut hankkeessa mukana rahoittajan roolissa. Esiselvityksessä keskitytään Satakunnan maakaasumarkkinoihin esimerkiksi merenkulussa sekä teollisuus- ja liikennekäytössä. Tavoitteena on muun muassa selvittää maakaasumarkkinoiden erityispiirteitä ja tulevaisuuden näkymiä sekä kartoittaa maakaasuun liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. INNOVAATIOKILPAILU Hyvän ilman lintu haussa Kaikille avoimen Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun hakuaika päättyy 31. joulukuuta. Gasumin lokakuussa julkistama kilpailu haastaa joukkueita ideoimaan ilmanlaatua parantavia, uusia luonnonkaasuratkaisuja sekä löytämään kaasuverkostolle uudenlaisia käyttötarkoituksia. Kesäkuussa 2013 ratkeavaan kilpaan voi ottaa osaa mikä tahansa 3–10-henkinen joukkue jättämällä ideansa raadin arvioitavaksi tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen kymmenen finalistia valitaan jatkoon. Voittajaryhmällä on mahdollisuus jopa 100 000 euron innovaatiopalkintoon. – Kilpailu on herättänyt runsaasti mielenkiintoa, ja olemme saaneet ehdotuksia mukavasti. Hyville ehdotuksille on kuitenkin vielä tilaa, ja viimeistään nyt toivomme 16 g a s e t t i runsaasti uusia joukkueita mukaan kisaan, kertoo Gasum Oy:n teknologiapäällikkö Sari Siitonen. Terveydelle haitalliset ilmansaasteet lyhentävät elinikää EU-maissa keskimäärin kahdeksalla kuukaudella. Niitä syntyy muun muassa auto- ja meriliikenteessä, teollisuuden prosesseissa sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa. – Lisäämällä biokaasun käyttöä liikenteessä, nesteytetyn maakaasun eli LNG:n käyttöä meriliikenteessä sekä maakaasua energiantuotannossa voitaisiin pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi vähentää, Siitonen kommentoi. Kilpailun arviointiraatiin kuuluvat Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Jorma Eloranta, liiketaloustieteen professori Alf Rehn (Åbo Akademi), Ilkka Herlin (BSAG, Baltic Sea Acti- on Group), professori Peter Lund (Aaltoyliopisto), tutkija Tuuli Kaskinen (Demos Helsinki) sekä Gasumin edustajina toimitusjohtaja Antero Jännes, johtaja Christer Paltschik ja teknologiapäällikkö Sari Siitonen. Ilmoittautumisajan päätyttyä 31. joulukuuta 2012 suoritetaan esikarsinta, jonka tulokset ilmoitetaan osallistujille 31. tammikuuta 2013 mennessä. Sen jälkeen seuraa ideoiden syventämisvaihe sekä loppuarviointi. Voittajatiimi tai -tiimit julkistetaan 4. kesäkuuta, ja palkintoina jaetaan jopa 100 000 euroa 1–3 parhaalle idealle. Kilpailu on avoin kaikille (pois lukien Gasumin henkilöstö perheineen). Lisätietoa ja kilpailusäännöt: www.hyvanilmanlintu.fi. Innovaatiokilpailun Facebook-sivut: www.facebook.com/ hyvanilmanlintu Outokumpu, Rautaruukki ja EPV Energia sekä ruotsalainen LKAB valmistelevat LNG-terminaalin rakentamista Tornion Röyttään. Jos investointipäätös tehdään vuoden 2013 aikana, kaasun jakelu terminaalista voisi alkaa vuonna 2016. LÄHDE: TORNIO MANGA LNG 2012 Kestävä kehitys FAKTA Ilmansaasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain lähes 2 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman. LÄHDE: EUROOPAN YMPÄRISTÖKESKUS EEA 24.9.2012 UUSI HANKE Joutsenon biojalostamohanke etenee GASUMIN, Helsingin Energian ja BIOKAASU Biokaasua Gasumin verkkoon Suomenojalta joulukuussa Gasum aloitti joulukuun alussa 2012 Suomenojan puhdistamolla jalostamansa biokaasun syötön kaasuverkkoonsa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Suomenojan jätevedenpuhdistamo käsittelee 310 000 asukkaan jätevedet Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan alueilta. Jätevedenpuhdistusprosessissa syntyvän lietteen sisältämä orgaaninen aines hyödynnetään mädättämällä liete. Mädätysprosessissa syntyy biokaasua, joka puhdistetaan. Gasum investoi puhdistamoon tarvittavat laitteet biokaasun puhdistamiseksi ja verkkoon syöttämiseksi. Puhdistusprosessi ja verkkoonsyöttö testattiin marraskuussa. Suomenojalla käytössä oleva biokaasun jalostusprosessi perustuu vesipesuun. Raakabiokaasu, joka sisältää noin 63 prosenttia metaania ja 36 prosenttia hiilidioksidia, pai- neistetaan 5,5 barin paineeseen. Kaasu johdetaan absorptiokolonniin, jossa se virtaa alhaalta ylöspäin. Pesuvesi virtaa ylhäältä alas ja absorboi biokaasusta hiilidioksidin ja muut epäpuhtaudet. Puhdistettu biokaasu on 97-prosenttista metaania. Kuivauksen jälkeen se voidaan syöttää samaan verkkoon maakaasun kanssa ja siirtää putkea pitkin käyttökohteisiin. Suomenojan laitos tuottaa vuodessa noin 20 GWh biokaasua. Se riittää 50 kaasubussin käyttöön, mikä tarkoittaa yli kuutta miljoonaa työmatkaa vuodessa. 50 bussin polttoaineen vaihtaminen dieselistä biokaasuun vähentää hiilidioksidipäästöjä 4 700 tonnilla vuodessa. Lisäksi lähipäästöistä typenoksidipäästöt vähenevät 20 tonnia ja pienhiukkaspäästöt yli kaksi tonnia vuodessa. Metsä Fibren yhteisprojekti puupohjaista biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamiseksi Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan yhteyteen on edennyt investointipäätösten toiseen valmisteluvaiheeseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnissä. Julkiset rahoitusmekanismit, kuten Euroopan Unionin hiilidioksidipäästöjä alentavia hankkeita edistävän NER-ohjelman tukimahdollisuudet selvitetään. Teknologiaratkaisua ja taloudellisia laskelmia tarkennetaan tehtyjen selvitysten pohjalta, ja hankkeen liiketoimintakonsepti optimoidaan. Hankkeen projektipäälliköksi on nimitetty DI Pertti Lehmonen. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho olisi maksimissaan 200 MW. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin pääasiassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylimääräistä metsähaketta ja kuorta. Uusiutuvasta puuraakaaineesta tuotettava biokaasu on kotimaista, ja sen jakelussa voidaan hyödyntää maakaasuverkostoa. g a s e t t i 17 Puhtaampi liikenne Maakaasukäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero tulee olemaan 0,031 €/päivä/alkava 100 kg ajoneuvon kokonaismassasta. Keskikokoiselle henkilöautolle veron suuruus olisi noin 250 euroa/vuosi. LÄHDE: FINGASAUTO.FI 2012 THINKSTOCK FAKTA Helsingin energiankulutuksesta rakennusten osuus on tällä hetkellä 37 prosenttia ja liikenteen 63 prosenttia. LÄHDE: SIEMENS SUOMI 2012 TYÖAUTOILU MERILIIKENNE Rajavartiosto partioi pian LNG:n voimalla Lokakuussa aloitettiin STX Finland Oy:n Rauman telakalla Rajavartiolaitokselle rakennettavan, uuden sukupolven LNGkäyttöisen ulkovartiolaivan tuotanto, tiedottaa Meriteollisuus. Tuotannonaloitus tehtiin perinteitä noudattaen, kun Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen painoi käynnistysnappia. Marraskuussa 2013 luovutettavaa, 96 metriä pitkää ja 17 metriä leveää ulko- 18 g a s e t t i Kaasuautojen etuja ovat ympäristöystävällisyys ja alhaiset käyttökulut. Gasumin autot ovat kaksoispolttoaineajoneuvoja. Siten autoilla voi ajaa myös kaasuverkoston ulkopuolelle. Gasum päätti lokakuussa myös ulkoistaa työsuhdeautojensa hallinnoinnin ALD Automotivelle tehostaakseen huoltokustannusten seurantaa. vartiolaivaa voidaan käyttää rajaturvallisuus- ja rajavalvonta-tehtävien lisäksi meripelastustehtäviin, sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä erilaisiin vedenalaisiin tehtäviin itsenäisesti sekä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Alukselle tulee myös huomattavan suuri öljyntorjuntakapasiteetti, mikä on olennaista Suomen ja Itämeren alueen merellisen öljyntorjuntakyvyn kannalta. Suomen Ympäristökeskus on ollut tiiviisti mukana laivan suunnittelussa. Alus hyödyntää uusinta teknologiaa sekä ympäristöystävällisiä innovaatioita valtioneuvoston kestävien hankintojen periaatepäätöksen mukaisesti. Laiva on varustettu nesteytettyä maakaasua (LNG) ja dieselöljyä polttoaineinaan käyttävällä koneistolla ja sen suunnittelussa on aiempaa laajemmin paneuduttu energiatehokkuuteen sekä aluksen turvalliseen operointiin erilaisissa onnettomuustilanteissa. THINKSTOCK Gasum teki lokakuusa 2012 päätöksen käyttää työsuhdehenkilöautoissaan ainoastaan biokaasua. Päätös on osa yrityksen pyrkimystä ottaa ympäristöasiat huomioon jokapäiväisessä toiminnassaan ja tavoitetta vähentää päästöjä eri keinoin. Aiemmin Gasum käytti kaasuautoissaan maakaasua. ISTOCKPHOTO Työsuhdeautoissa ainoastaan biokaasua Helsingin hiilidioksidipäästöjä on mahdollista vähentää teknologian avulla 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, arvioidaan Aalto-yliopiston ja Siemensin tutkimuksessa. Päästövähennys voidaan saavuttaa useilla eri toimenpiteillä esimerkiksi kiinteistöissä ja liikenteessä. LÄHDE: SIEMENS SUOMI 2012 HELSINGIN KAUPUNKI TEKSTI Maiju Ristkari LIIKENNE Biokaasuautolla bussikaistalle? Hallitusohjelmaan on kirjattu biokaasun liikennekäytön edistäminen. Konkreettisia tavoitteita ei kuitenkaan ole laadittu. Liikenne- ja viestintävaliokunnan vastuulla ovat liikennepolitiikka sekä ympäristöystävällisyyden lisääminen. Miten hallitusohjelman kirjaus näkyy liikennepoliittisessa työskentelyssä? – Kaasun jakeluverkoston kehittämisestä on puhuttu. Nythän jakelu toimii lähinnä suurissa kaupungeissa Etelä-Suomessa, kertoo liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen. Lisäksi valiokunnassa on keskusteltu siitä, pitäisikö ympäristöystävällisille kulkuvälineille kuten biokaasu- ja sähköautoille antaa tiettyjä etuja, jotka eivät ole muille yksityisautoilijoille sallittuja. Niitä olisivat esimerkiksi lupa käyttää bussikaistaa tai pysäköidä muilta kielletyille paikoille. – Mitään ratkaisuja tämän suhteen ei ole vielä tehty, Satonen toppuuttelee. Koskaan aiemmin kyseisenlaisia etuja ei ole annettu sen perusteella, mitä polttoainetta autossa käytetään. Invapaikat sekä bussi- ja taksikaistat on perusteltu muilla syillä. – Polttoainejärjestelmän perusteella annettu etuus on iso kysymys. Mutta tämä on keskustelu, joka on syytä käydä, Satonen huomauttaa. – Suoraan ei voida vain ilmoittaa, että tällä bussikaistalla saavat nyt ajaa biokaasuautot. Pitää pohtia tasapuolisuutta ja miettiä, miten rajat määritellään. Saako hybridi- ja biokaasuautolla hyödyntää etuja, jos varajärjestelmänä on normaali bensajärjestelmä, jota sitten käyttää ajossa? Entä pitäisikö bussikaistalla saada ajaa myös pienikulutuksisilla bensa-autoilla? Satosen mukaan suurin este biokaasun liikennekäytön lisäämiseen on tiedon vähyys. – Biokaasuautolla ajaminen on taloudellisesti järkevää hommaa, ja alun investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Etuja pitäisi tuoda enemmän esiin. Hän toteaa asian olevan markkinointikysymys. Automyyjien ja kolmannen sektorin toimijoiden, kuten kasvihuonepäästöjen vähentämistä ajavien järjestöjen lisäksi Satonen näkee valtiovallalla olevan oma paikkansa tiedotuksessa. – Liikenneministeriöllä on tässä tärkeä rooli. 3X käyttövoimavero VUODENVAIHTEESSA ASTUU VOIMAAN maa- ja biokaasuautojen käyttövoimavero. Aiemmin vero koski diesel-, sähkö- ja hybridiautoja. BENSIINI JÄÄ ensi vuonna ainoaksi polttoaineeksi, jota käyttövoimavero ei koske. Bensiinin polttoainevero on kuitenkin lähes kaksinkertainen muihin polttoaineisiin verrattuna. LIIKENNE- JA VIESTINTÄVIRASTOSSA biokaasun käyttövoimaveron ei katsota olevan hallitusohjelman vastainen. Polttoaineen kilpailukyvyn nähdään säilyvän sillä, ettei siihen kohdistu polttoaineveroa. g a s e t t i 19 Kiinan kaasun käytön arvioidaan kasvavan vuoden 2011 käyttömäärästä, 130 miljardista kuutiometristä, jopa 545 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2035 mennessä. Energiamarkkinat LÄHDE: IEA 2012 MAAKAASU Käytön väheneminen hidastui TULEVAISUUDEN ENERGIAMAAILMA Kaasun ja uusiutuvien rooli vahvistuu International Energy Agency, IEA, ennakoi marraskuussa julkistamassaan World Energy Outlook 2012 -katsauksessa, että uusiutuvan energian osuus kasvaa ja on melkein kolmannes maailman energian tuotannosta vuoteen 2035 mennessä. Vesivoima kasvaa tasaisesti, ja tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto lisääntyy ja vakiinnuttaa asemansa. Nopeinta kasvua IEA ennustaa aurinkovoimalle. IEA:n mukaan kasvava bioenergian tuotanto ei ole uhka ruuan tuotannolle, mikäli maankäyttöä valvotaan riittävästi. Uusiutuvan energian käyttöön kannustavat teknologian halpeneminen ja fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu. Samalla tarve uusiutuvien energiamuotojen tukemiseen vähenee. IEA on jo aiemmissa katsauksissaan ennakoinut uutta ”kaasun kulta-aikaa”. Katsauksessa todetaan, että maakaasu on ainoa fossiilinen polttoaine, jonka kysyntä kaikkien ennusteiden mukaan on edelleen kasvussa. Kaasun käytössä on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja. Suurinta käytön kasvu on Kiinassa, jossa kaasun käytöllä on vahva poliittinen tuki. Koko maailman kaasumarkkinat ovat muutoksessa. IEA:n arvion mukaan kaasu 20 g a s e t t i on Yhdysvaltojen merkittävin polttoaine vuonna 2030. Euroopan kaasun käytön IEA arvioi kehittyvän maltillisesti. IEA muistuttaa, että huoliin liuskekaasun tuotannon ympäristövaikutuksista on suhtauduttava vakavasti. Viime vuosien kehityksestä huolimatta melkein 1,3 miljardia maapallon ihmistä on edelleen vailla sähköä. Parhaiten energiahuollon kehittämisessä ovat viime vuosina onnistuneet Kiina, Salvador ja Algeria. Heikointa kehitys on ollut Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, esimerkiksi Etiopiassa, Ruandassa ja Ugandassa. IEA muistuttaa, että tulevaisuuden energiaratkaisuissa kuluu yhä enemmän vettä, kuten öljyn, kaasun ja hiilen tuotannossa sekä biomassan kasvatuksessa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa IEA näkee merkittävimmäksi keinoksi energiatehokkuuden lisäämisen. Mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pitää kahdessa asteessa, hiilidioksidin talteenotto (CCS) pitäisi saada laajalti käyttöön. Tiivistelmä energiakatsauksesta osoitteessa www.iea.org/publications/freepublications/ publication/English.pdf GASUMIN TAMMI-SYYSKUUN maakaasun myynti oli 18 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Vuoden alkupuoliskolla maakaasun myynti jäi merkittävästi viimevuotisesta. Heinä-syyskuussa myynnin lasku hidastui hieman: myynti väheni 6 prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna. Maakaasu ei ole ollut kilpailukykyinen, kun pörssisähkön ja päästöoikeuksien hinnat ovat olleet alhaalla. Alkuvuoden maakaasun hinnan nousu alkoi tasaantua heinäkuusta lähtien. Kolmannen neljänneksen aikana hinta laski noin prosentin edeltävään vuosineljännekseen verrattuna. Gasum arvioi hinnan laskun jatkuvan loppuvuoden ajan, muun muassa öljyn laskevan hintakehityksen ansiosta. Gasum arvioi koko vuoden maakaasun myynniksi 35 TWh. Myös konsernin koko vuoden tuloksen Gasum arvioi laskevan viimevuotisesta. Kaasu arjessa TEKSTI Hannele Tavi KUVA Vesa Tyni Helsingin Bussiliikenteen kuljettaja Anneli Turkel on ajanut kaasubusseja jo kymmenen vuotta. Kaasu pohjaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle liikennöivät paikallisliikenteen bussit päästelevät vettä pakokaasun sijaan. M arraskuinen aurinko valaisee Ruskeasuon bussivarikon. Asfalttikentälle Mannerheimintien ja Hakamäentien väliin on parkkeerattu kymmeniä sinisiä busseja, ja pakkasilmassa väreilevät pakokaasut salpaavat hengityksen. Toisten bussien pakoputkista leijailee ilmaan kuitenkin lähinnä vettä. Helsingin Bussiliikenne Oy on siirtynyt lentokenttäliikenteessään käyttämään biokaasua. Kaikki kaasubussit poikkeavat tänne Ruskeasuon varikolle ainakin kerran päivässä. – Meillä on kolme bussivarikkoa, mutta kaasutankkausasema on ainoastaan täällä Ruskeasuolla, kertoo Helsingin Bussiliikenteen kuljettaja Anneli Turkel. Turkel on ajanut bussia Helsingissä jo kymmenen vuotta. Sitä ennen hän ajoi rekkoja ja kuorma-autoja. Tottuneesti Turkel ottaa kaasutankkausasemalta letkun ja syöttää luonnonkaasua bussille. Latausasemalta lähtee letkuja kuusi kappaletta, mutta kaasua kulkee kerrallaan vain yhdelle bussille. – Letkua pois otettaessa pois täytyy olla varovainen, sillä säiliöön muodostuu paine, joka potkaisee helposti vastaan, Turkel varoittaa. Mutta siirrytään sisälle lämpimään keskustelemaan kaasubussien ajomukavuudesta. Koko bussikuskiuransa ajan Turkel on ajanut dieselbussien lisäksi kaasuajoneuvoja. – Käytännön ajossa kaasubussit erottaa dieselbusseista siitä, että ne ovat vähän laiskempia kiihtymään. Muuten sekä diesel- että kaasuajoneuvoissa on hyviä ja vähän huonompia yksilöitä, Turkel tiivistää. Bonuksia biokaasusta HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL ilmoitti lokakuussa tukevansa bussiliikenteen päästöjä yli puolen miljoonan ympäristöbonuksilla. Kyseessä oli ensimmäinen HSL:n sopimusliikennöitsijöille tarkoitettu tarjouskilpailu liittyen päästöjen alentamiseen. Tarjouskilpailuun osallistuneet liikennöitsijät esittivät uusia, voimassaolevia sopimuksia ylittäviä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Helsingin Bussiliikenteelle bonus myönnettiin biokaasun käytöstä Helsinki-Vantaan lentoasemalle liikennöivissä busseissa. – Tämä on meille erittäin toimiva tapa osallistua päästöjen vähenemiseen, Helsingin Bussiliikenteen tekninen johtaja Michael Andersson kommentoi. g a s e t t i 21 KYLÄSSÄ RAVINTOLA LÄMPÖ Ruokaa ja sirkushuveja Ravintola Lämmön omistajat päättivät ottaa riskin ja perustaa ruokapaikan keskelle vanhaa voimalaitosaluetta. Arki ei käy tylsäksi, kun yläkerrassa taiteilevat sirkuslaiset ja naapurissa graititaiteilijat – ja asiakkaat saattavat haluta mitä tahansa oluesta à la carteen. 1. TEKSTI Maiju Ristkari KUVAT Vesa Tyni S yksyinen sade vihmoo hyytävästi ja keskipäivän taivas on synkeän harmaa. Helsingin keskustan tuntumassa sijaitseva Suvilahden vanha tehdasalue laajoine asfalttikenttineen ja rosoisine rakennuksineen ei juuri nyt hengi samanlaista urbaania sykettä kuin kauniina kesäpäivinä. Silloin kaupunkilaiset valtaavat alueen esimerkiksi skeittausta, sissiviljelyä, musiikkifestivaaleja ja arkkitehtityöpajoja varten. Onneksi ravintola Lämpö ottaa nimensä mukaisesti tulijat lämpimästi vastaan. Tummasävyisessä salissa leijuu lounaslasagnen tuoksu, asiakkaiden sorina täyttää tilan ja henkilökunta hymyilee ystävällisesti. Ravintolan toinen omistaja, Tero Lilja, on varsinainen energiapakkaus: perustaa nyt ravintola keskelle vanhaa energiantuotantoaluetta, jonka ympärillä on lähes sata vuotta ollut aita ja plakaateissa komeillut ”Pääsy kielletty”. 22 g a s e t t i 2. 3.RAVINTOLAN SISUSTUSTA muutetaan viikoittain jollain tavalla. Se on suunniteltu niin, että tilasta saadaan jo pienessä hetkessä hyvinkin erilainen. 4. SIRKUSLAISTEN FLYYGELI löysi säilytyspaikan ravintolasalista. 4. – Tämä on paikkana aivan poikkeuksellinen. Erityinen ja jännittävä, Lilja kehuu. Suvilahden erilaisuus syntyy tavanomaisesta poikkeavan ympäristön lisäksi sen toimijoista. Ravintola Lämmön lisäksi alueella on tilat lukuisilla eri kulttuurialan tekijöillä, kuten kirjailijoilla, valokuvaajilla, graitigallerialla sekä Uuden sirkuksen keskus Cirkolla. sen Make Your Mark -graitigallerian tekemä seinämaalaus. Yläkerrassa sijaitsevat Cirkon esiintymisja harjoittelusalit, joista toinen on suoraan ravintolan yläpuolella. – Joskus sieltä jotain hyppyjä kuuluu, muttei ikinä mitään, mikä häiritsisi, Lilja hymähtää hyväntuulisesti. Vanhassa voimalaitosrakennuksessa sijaitsevan Viro-keskuksen kanssa Lämpö on toteuttanut musiikki- ja lauluiltojen lisäksi oopperaesityksen. Yhteistyökuviot pyörivät myös jokakesäisen Flowmusiikkifestivaalin sekä kulttuurikeskus Kaapelitehtaan kanssa. ”Täällä Suvilahdessa ollaan vähän kuin yksi suuri perhe.” avintolatoiminnan lähtökohtana on ollut kulttuuri ja tapahtumakeskeisyys. Alusta pitäen tavoitteena oli etsiä erilaisia yhteistyömalleja. Niinpä keskellä Lämmön lattiaa seisoo väliaikaisessa säilytyksessä sirkusesityksen rekvisiitaksi hankittu lyygeli, ja ohitsemme porhaltavat ihmiset huikkaavat Liljalle tervehdyksen tai jäävät vaihtamaan sanan tai pari. – Täällä Suvilahdessa ollaan vähän kuin yksi suuri perhe, Lilja naurahtaa. Ravintola Lämpö tarjoaa luonnollisesti ravintolapalveluita muille suvilahtelaisille, mutta yhteistyö on muutenkin tiivistä. Tarjoiluja tehdään sirkusesitysten katsojille, ja ruokailusali muuntuu helposti vaikkapa Cirkon kanssa toteutetun stand up -tapahtuman näyttämöksi. Lämpö jakaa Kojehuone-talon sirkuslaisten kanssa. Ravintolan puolelta pääsee parilla askeleella Cirkon eteisaulaan. Käytöstä poistettujen kohdevalojen koristelemassa tilassa komeilee suvilahtelai- R 1. KEITTIÖMESTARI RISTO SUNDBERG tietää, minkälaisilla herkuilla kulttuuriväki pidetään tyytyväisenä. Ravintolan käyttämä valurautainen Agan kaasuliesi tuli osina ja kasattiin paikalleen. Uunin lämpeneminen kestää 48 tuntia, joten se on aina päällä. Monissa malleissa ei ole samanlaista mahdollisuutta. 2. SUVILAHDEN URBAANISSA MILJÖÖSSÄ viihtyy paljon kasvisruoan ystäviä. 3. avintolarakennus toimi aiemmin kaasutehtaan kojehuoneena. Myöhemmin kaasutehtaan tiloissa oli Gasumin paikallisjakeluyhtiön toimisto- ja varastotiloja, jotka muuttivat Herttoniemeen vuonna 2007. Vuonna 1909 valmistuneen tehdastilan muuttaminen elintarvikehuoneistoksi ei ollut yksinkertainen juttu. Investointi oli suuri ja aikataulut paukkuivat. – Kaksi viikkoa ennen kuin tilat oli tarkoitus luovuttaa meille remontoitavaksi, keskellä lattiaa seisoi kaivinkone, Lilja kuvailee. Suurin haaste puolitoista vuotta toimineelle ravintolalle on kuitenkin sen sijainti. – Helsinkiläisenä uskallan väittää, ettei puoletkaan kaupunkilaisista tiedä, missä on Suvilahti, Lilja toteaa. R g a s e t t i 23 KYLÄSSÄ RAVINTOLA LÄMPÖ Ravintola Lämpö AVATTU toukokuussa 2011 OMISTAJAT Tero Lilja ja Mikko Hänninen SIJAITSEE Suvilahdessa, vanhalla teollisuusalueella keskellä Helsinkiä SÄHKÖVOIMALA ja kaasutehdas aloittivat toimintansa alueella 1909 MAAKAASU korvasi kaupunkikaasun vuonna 1994 TERO LILJA on tyytyväinen, että nykyasiakkaat eivät tyydy huonoihin suorituksiin. – Se on hyvä juttu kaikkien kannalta. KIINTEISTÖN OMISTAA Kaapelitalo Oy TYÖNTEKIJÖITÄ kymmenkunta ASIAKASMÄÄRÄT vaihtelevat päivästä riippuen joistain kymmenistä useisiin tuhansiin ERILAISIA TAPAHTUMIA päivittäin EDUSTALLA palavan nuotion puut ovat omistajan omalta pihalta 24 g a s e t t i – Ja kun iltapimeällä sataa vettä ja tuulee, kukaan ei halua lähteä teollisuusalueelle kävelemään. Mutta rouhea miljöö on nyt muotia ympäri maailmaa, ja läheiseen Kalasataman kaupunginosaan kohoaa lähivuosina uusi asuinalue. – Alue kehittyy jatkuvasti. Eikä tämä ole mitään kvartaalibisnestä, Lilja summaa. Hän uskoo, että ravintola-alalla on tulevaisuudessa kuunneltava asiakkaiden toiveita entistä tarkemmin. – Ravintolassa pitää olla asiakkaalle jokin syy mennä sinne. Se on ennemmin tapahtuma kuin halpa tuoppi, Lilja pohtii. K – Kun kuulin siitä, olin että hohhoijaa, on sitä liesiä nähty ennenkin. Mutta demoversio säväytti, ja ratkaisu on ollut toimiva. Hukkalämpö suljetaan pois valurautalieden kannella, ja uuneja on neljä, Lilja kehuu. Ravintolassa on myös kaasulla toimiva laavakivigrilli, jolla saadaan tietynlaista makua ruokaan. Laitteiden käyttöönotto oli helppoa: rakennus on aiemmin lämmennyt kaasulla, joten seinässä oli valmis liitäntä. Lämmön ruokalistat rakennetaan keittiölaitteiden mukaan. Listalla on esimerkiksi kunnon kypsytyksiä vaativia ruokalajeja, sillä lieden uunit mahdollistavat sen hyvin. Toiset Lämmön asiakkaista haluavat syödä pitkän kaavan mukaan, kun taas toiset ovat kahvin ja leivoksen perässä. Lisänä sopassa ovat lounasruokailijat ja oluella kävijät. Kirjavan asiakaskunnan yhdistämisen luulisi tuottavan hankaluuksia, mutta näin ei ole. – Erilaiset ruokailijat sekoittuvat hauskasti eivätkä häiriinny toisistaan. Täällä on tosi suvaitsevainen ilmapiiri, Lilja hymyilee. ”Keskellä lattiaa seisoi kaivinkone.” un Lilja esittelee keittiötiloja, katse hakeutuu väkisinkin keskeisellä paikalla pönöttävään, komeaan kaasulieteen. Ravintoloitsija kertoo kaasulieden olevan ravintolakäytössä toimivin ratkaisu. Kaasuliedellä voi kuumentaa mitä tahansa astiaa, toisin kuin esimerkiksi induktioliedellä, ja kuumuutta säädettäessä se on samalla sekunnilla halutussa lämpötilassa. Se myös jäähtyy hetkessä. Aga-liesi järjestyi Lämpöön yhteistyökumppani Gasumin kautta. Se on sekä ensimmäinen että ainoa laatuaan Suomessa. tehty k aa sul l a 1 5 2 4 6 Joulun tunnelmaa 1 Chef Wotkin’sin Weisswurst on muskottipähkinällä ja kuminalla maustettu joulumakkara. Pehmeä karitsanmaksapatè on tämän joulun uutuus. Pippurirullassa maistuu niin maustekuin mustapippuri. 2 Tutussa Geisha-suklaarasiassa on mukana uutuus: hasselpähkinätäyte on päällystetty tummalla, täyteläisellä suklaakuorella. KUVAT VALMISTAJIEN 3 3 Riihimäellä valmistettuja Havin pöytäkynttilöitä saa joulun eri väreissä: valkoisena, tummanpunaisena ja shampanjan sävyisenä. 4 Hartwallin jouluolutta saa nyt toista vuotta luomuna. Tumma, Münchener-tyyppinen olut on valmistettu kotimaisesta luomuohrasta. 5 Aino-Maija Metsolan Napakettu-kangas on saanut innoitusta ornamentiikasta, ja se huokuu venäläistä satukuvitusperinteen tunnelmaa. SannaAnnukan Kultakero heijastaa lapsuusmuistoja Lapista, ja Maija ja Kristina Isolan Mehiläispesä hehkuu joulunpunaisena. 6 Joulun kiireitä voi helpottaa Saarioisten joululaatikkokimaralla. Lanttu-, porkkana- ja perunalaatikoissa luotetaan perinteisiin makuihin, ja ne voi lämmittää uunissa omassa rasiassaan. g a s e t t i 25 TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Ken Oja g a sum l a in en Aina valmiina auttamaan Toimistonhoitaja Helen Veersalun vastuulla on huolehtia, että päivittäiset rutiinit hoituvat oikein ja ajallaan. TYÖ GASUM EESTI AS:N palveluksessa on vastannut odotuksiani, ehkä jopa enemmän kuin osasin ja uskalsin toivoa. Olen ollut gasumlainen huhtikuusta 2010 ja viihtynyt todella hyvin. Meitä on täällä toimistolla vain neljä, joten meidän kaikkien on oltava tietoisia asiakaspalvelun eri aiheista ja vaiheista: liittymistä, sopimuksista ja teknisistä tiedoista. Työkaverieni kanssa meillä on positiivinen yhteishenki. Koska olemme kaikki riippuvaisia toistemme työpanoksesta, on tärkeää, että olemme aina valmiita auttamaan toisiamme. Teemme yhdessä niin pienet kuin suuretkin ratkaisut. Puuhaa riittää, sillä asiakkaita meillä on lähes 500 ja näistä 31 suurasiakkaita. Päätoimialamme on verkkopalvelujen ja maakaasun myynti. HAASTEITA RIITTÄÄ tehtävissäni. Työnkuvaani kuuluu siitä huolehtiminen, että kaikki Gasum Eestin jokapäiväiset askareet tulevat hoidetuksi moitteettomasti. Lankojen täytyy pysyä käsissä, ja pitää tietää, mitä on tulossa, mitä milloinkin on meneillään ja missä vaikkapa kulloinkin tarvittavat asiakirjat ovat. KÄYTÄNNÖN TASOLLA työhöni kuuluu muun muassa myyntilaskutus, asiakirjojen hallinta ja arkistointi, sähköisen kalenterin ja tietokannan ylläpito sekä liittymissopimuksiin liittyvä dokumentointi – ja paljon muuta vieraiden vastaanotosta toimistolaitteiden kunnossapitoon aina kaasumittareiden lukemien keräämiseen asti. Ainakaan yksitoikkoiseksi työtäni ei voi sanoa. PARASTA TYÖSSÄNI ovatkin uudet kokemukset. Olen itseeni tyytyväinen, kun saan työni tehtyä hyvin. Jos vielä asiakkaat ja kollegat ajattelevat työstäni samoin, koen onnistuneeni. JOS SAISIN TOIVOA, haluaisin, että positiivinen tunnelma ja energia oppia uusista kokemuksista säilyisivät jatkossakin. Silloin meidän kaikkien on mukavampi tehdä työtä. ”Teemme yhdessä niin suuret kuin pienetkin ratkaisut.” NIMI Helen Veersalu IKÄ 36 vuotta KOULUTUS Ylioppilastutkinto, erilaisia kursseja TÖISSÄ GASUMILLA 2 vuotta PERHE Avoliitossa, 12-vuotias poika HARRASTUKSET Koti, yhteinen aika perheen kanssa. ”Meillä on iso koira, jonka kanssa käymme kävelyllä meren rannalla.” 26 g a s e t t i Gasumin uutisia NIMITYKSIÄ Uusi vuosi, uudet tehtävät Tuleva vuosi tuo uudenlaisia tehtäviä ja vastuualueita gasumlaisille. JOUNI TERVO aloittaa Gasum Tekniikka Oy:n toimitusjohtajana. Jouni tuli Gasumille vuonna 2010 kunnossapitopäälliköksi. TIMO HARJU aloittaa Gasum Paikallisjakelu Oy:n toimitusjohtajana. Timo on toiminut Gasumilla paikallisjakelun käyttöpäällikkönä. ANU UDAM jatkaa Gasumin Kouvolan toimipisteessä hankinta-assistenttina. Anu hoiti tehtävää aiemmin määräaikaisena. SAM HAPPONEN vakinaistettiin marraskuun alussa kaasuasentajaksi Gasumin Helsingin toimipisteeseen. JANNE GRÖNLUND aloitti 1.12. valvomopäällikkönä Kouvolan keskusvalvomossa. Janne on toiminut siirtopalvelun hankkeiden valmistelu- ja asiantuntijatehtävissä. YHTEISTYÖ VAPAA-AIKA Lapset suksille Freeparkissa Jouluvinkkejä kotikokeille Ski Sport Finland on organisoinut lasten ja nuorten harjoittelualueita hiihtokeskuksiin Suomessa. Konseptin toteuttamisessa ovat mukana Ski Sport Finlandin pääyhteistyökumppanit Danske Bank, Gasum ja Audi. Freeparkista löytyvät ministreet-, minikumpareja minicross-radat. Monipuolisessa harjoitusympäristössä voi turvallisesti tutustua freestylehiihdon eri osa-alueisiin. Lisäksi paikalliset seurat ja hiihtokoulut järjestävät freeparkeissa ohjattua toimintaa. Freestylehiihto kehittää monipuolisesti niin hiihtotaitoa kuin suksien ja kehon hallintaa. Monipuolisesta harjoittelusta kiinnostuneet lapset pääsevät kokeilemaan taitojaan seuraavissa hiihtokeskuksissa: Facebookissa Gasumin Kokkaa Kaasulla -sivulla voivat kaasukokkauksesta kiinnostuneet seurata joulukalenteria, josta saa vinkkejä juhlavalmisteluihin. Sivustolla on myös mahdollisuus osallistua jouluisiin arvontoihin. • • • • • • • • • • Ruka (avataan 15.12.) Pyhä (vko 51) Ounasvaara (vko 51) Laajis (vko 51) Riihivuori (vko 51) Messilä (tammikuun alku) Sveitsin hiihtokeskus Hyvinkää (tammikuun alku) Peuramaa (tammikuun alku) Vihti (tammikuun alku) Hirvensalo (tammikuun alku) Kotikokkaajille tarkoitettu Ilveen uutuus, Professional Plus 100 cm, yhdistää kaasulieden ja mikroaaltouunin. Jos tilauksen tekee 28.2. mennessä, lieden saa tarjoushintaan. Freeparkit rakennetaan keskuksiin heti säiden salliessa ja ne pidetään kunnossa koko talven ajan. Baltia ja Suomi etsivä LNG-ratkaisuat À la cartea kojehuoneess a Gasumin sidosryhm älehti Gasetti 4/2012 Vastaa ja voita iPhone! Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan. Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti. 2. Merkitse numerosarja 1006. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Ratkaisujen Ilkka Herlin vaatii vaikutta jilta tuloksia Arvottava palkinto on noin 850 euron arvoinen iPhone. g a s e t t i 27 HYVÄN JOULUN HENKEÄ. Puhtaasti palava luonnonkaasu pitää joulunakin hengitysilman puhtaana pienhiukkasista ja kirkkaana tähtitaivaan tuikkeelle. Olemme tänä jouluna muistaneet lahjoituksella Hengitysliittoa. Lahjoituksen avulla hankintaan vaikeasti hengityssairaiden tarvitsemia apuvälineitä ja -laitteita. PUHTAASTI LUONNONKAASULLA.
© Copyright 2024