Liikkuvalle poliisille biokaasuauto
Gasetti 4 | 2011 Gasum-konsernin sidosryhmälehti Holiday Club Saimaa valitsi maakaasun Liikkuvalle poliisille biokaasuauto Anu Lempinen Saarioinen kattaa joulun PÄÄKIRJOITUS Uuden vuoden lupaus K ulunut vuosi toi mukanaan monia uusia asioita Gasumille. Uudistimme strategiaamme. Enää emme puhu vain maakaasusta vaan luonnonkaasusta, joka on maakaasua ja biokaasua. Kiteytimme tulevaisuuden hankkeemme neljään strategiseen teemaan: kaasun mielikuva, kilpailukyky ja verkosto, kestävä huominen sekä aikaansaava toimintatapa. Tämä ei pelkästään riittänyt, vaan myös konkreettisia asioita alkoi tapahtua näiden teemojen mukaan. Kaasuputkeemme syötettiin ensimmäistä kertaa biokaasua, jota myydään Gasumin tankkausasemilla ajoneuvojen polttoaineeksi. Gasumin konsernirakenteessa tapahtui merkittävä muutos, kun yhtiön kunnossapitotoiminnot yhtiöitettiin omaksi yksiköksi, josta tuli henkilöstömäärältään konsernin suurin tytäryhtiö. Gasumlaisten osaamista vahvistettiin isolla koulutuspanostuksella. Tietojärjestelmiemme uudistukset työllistivät organisaatiota monilla eri tasoilla. Panostimme poikkeuksellisen vahvasti myös markkinointiin sekä televisiossa, radiossa että lehdistössä. Hilpeät biokaasumainoksemme saivat paljon hyvää palautetta, ja vaikuttivat varmasti osaltaan siihen, että biokaasu käy hyvin kaupaksi Gasumin tankkausasemilla. Toki useimpien autoilijoiden valinnan pääsyynä varmaan on halu valita entistäkin puhtaampi, kotimainen polttoainevaihtoehto. Olemme asettaneet tavoitteiksemme huolehtia siitä, että luonnonkaasulla voidaan merkittävästi auttaa Suomen kansallisten päästötavoitteiden saavuttamista. Haluamme myös kasvattaa energiapalvelujamme sekä maa- ja meriliikenteen palveluja. Julkaisimme tänä vuonna myös Gasumin ensimmäisen yritysvastuuraportin. Raportti on yksi keino kertoa siitä, että toimintamme kehittyy kestävällä ja vastuullisella tavalla. Koska myyntivalttejamme ovat tuotteidemme puhtaus ja ympäristömyötäisyys, on meidän tarkasteltava toimintaamme tuotteiden arvoketjun jokaisessa kohdassa. Gasumin uuden vuoden lupaus on toimia entistäkin vastuullisemmin. Antero Jännes toimitusjohtaja Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.fi Päätoimittaja: Minna Ojala, [email protected], p. 020 447 8622 Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Jukka Isokoski, Tommy Mattila, Olga Väisänen, Anna Ailio ja Ari Seppänen Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OS/G Viestintä, [email protected] Toimitus ja taitto: OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi Kannen kuva: Janne Viinanen Painos: 4 800 kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo. Ympäristömerkitty painotuote, 441 678 18 ” Jouluna pääosa asiakkaista tulee kotimaasta, uutena vuotena ja loppiaisena Venäjältä. HOTELLINJOHTAJA TARJA KONTIO, HOLIDAY CLUB SAIMAA TÄSSÄ LEHDESSÄ 4 6 7 8 12 13 14 16 17 18 20 21 22 24 25 26 27 KUVASTIN Marja Haapio jouluisissa tunnelmissa MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA ” SAARIOINEN TEKEE JOULUN Saarioisten Sahalahden tehdas siirtyi maakaasun käyttäjäksi 25 Kaikki ovat innostuneita biokaasusta. TUOTEPÄÄLLIKKÖ JANI ARALA, GASUM OY VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi pohtii Venäjän WTO-jäsenyyttä KAASU ON KYMENLAAKSON VAHVUUS Kouvolan energiaseminaarin satoa BIOKAASUAUTO LIIKKUVALLE POLIISILLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN BUSSEIHIN BIOKAASUA VUONNA 2012 IDEA Tallinnan parhaat ” Novy Uregoin Kolobokin päiväkodin lapset valloittivat suomalaisvieraat. TEKNIIKAN JA HYVÄNOLON KEIDAS Holiday Club Saimaassa on energia-asiat mietitty tarkoin MARKKINAT Maailma uskoo maakaasuun ”ASIAT HOITUVAT, KUN YHTEISTYÖ PELAA” NIINA TANSKANEN TOTEAA JOUTSENMERKIN EDISTÄVÄN YMPÄRISTÖN JA KULUTTAJAN ASIAA GASSI ARTO SINUNKAUPAT Jani Aralan kanssa LYHYESTI MITÄ KUULUU JUKKA JORONEN? 24 4 KUVASTIN TEKSTI MAIJA RAUHA MARJA HAAPIO, 43, on Länsi-Uudellamaalla, Saukkolassa asuva valokuvaaja, joka pitää työnsä vaihtelevuudesta, liikkuvuudesta ja haasteellisuudesta. Ihmisten ja luonnon kuvaaminen on hänelle mieluisaa, joten hän tekee muotokuvauksetkin pääasiassa miljöössä. – Kuvissani tärkeää on tunnelma ja se, että saan esiin ihmisen aitouden. Parasta on, kun myös kuvattava on nauttinut kuvauksesta. Tätä kuvausta varten Haapio odotti turhaan ensilunta. Lumi tekee maiseman valoisammaksi, mikä on kuvaajan kannalta mukavaa. Kulttuurimaisema on entisellään M atka Siuntion keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon on tunnelmallinen. Kulkija saattaa ohittaa matkallaan vasta valmistuneen, Mäntsälästä lähtevän ja Siuntioon venttiiliasemalle päättyvän kaasuputken – todennäköisesti huomaamattaan. Putki kulkee maan alla, mikä on maiseman luonto- ja kulttuuriarvojen säilymisen kannalta eduksi. Putkilinjalla voidaan myös jatkaa maanviljelyä tavalliseen tapaan. Uusi kaasun siirtoputki lisäsi kaasun siirtokapasiteettia pääkaupunkiseudulle. Samalla se toi kaasun uudeksi energiavaihtoehdoksi Vihdin Nummelaan, jonne Gasum on rakentanut paikallisjakeluverkkoa. Siuntiossa maakaasu on käytössä esimerkiksi Siuntion Hyvinvointikeskuksessa, joka tarjoaa virkistys-, kokous- ja kuntoutuspalveluja aikuisille upean luonnon helmassa. Pyhän Pietarin kirkko on rakennettu aiemman puisen rukoushuoneen paikalle ilmeisesti 1480-luvulla. Se on palanut neljä kertaa, ja Isonvihan aikana venäläiset tuhosivat sen perusteellisesti. Siellä ovat kuitenkin jäljellä Kaarina Maununtyttären tyttären, Sigrid Eerikintytär Vaasan ja hänen puolisonsa Åke Henrikinpoika Tottin lahjoittaman saarnatuolin sivuosat, joissa on näiden kolmen vaakunat. Kirkko on aktiivisessa seurakuntakäytössä ja suosittu konserttipaikka. 5 MEDIA REPLIIKKI ” ” ” Nyt onkin tehtävä kaikki mahdollinen sen eteen, että Kouvolan seutu on edelläkävijä niin uusiutuvan energian kuin puualan uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Kun alueella on tarpeeksi alan osaamista, osaajia ja ideoita, rahaa alkaa todennäköisesti löytyä hankkeiden toteuttamiseenkin. Janne Rönkkö Kouvolan Sanomien pääkirjoituksessa, 12.11.2011 Biokaasua on käytetty sähkön tuotannossa jo aiemmin, mutta nyt se otetaan käyttöön myös kuljetuksissa. Kaikki kaupungin kaasuautot busseja lukuun ottamatta siirtyvät käyttämään biokaasua. Yksikönjohtaja Asko Forsberg Helsingin kaupungin autohankinnoista vastaavalta Staralta. Hel.fi 17.10.2011 Maakaasuautot ovat varteenotettava tekijä, ainakin Etelä-Suomessa, missä asemia on. Jos pystyy päivittäiset ajot hoitamaan pelkällä maakaasulla, ovat käyttökustannukset edullisimmat. Ja käyttöä pystyy perustelemaan lähipäästöillä, se on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen, Moottori, syyskuu 2011. MAAILMALTA Taloudellisesti on järkevää rakentaa sinne, missä on kohtuullisesti asutusta ja maataloutta ja mielellään tuo maakaasuputki, että sille energialle saadaan joku järkevä käyttö. Parhaat edellytykset tuottaa biokaasua liikennekäyttöön on alle kymmenen kilometrin etäisyydellä maakaasuputkesta. MTT Taloustutkimuksen tutkija Esa Aro-Heinilä YLE Uudenmaan uutisissa 25.11. KOONNUT SIMO ARVO KUVA NORD STREAM NORD STREAM KAASUPUTKI OTETTIIN KÄYTTÖÖN Kiinteän yhteyden Euroopan ja Venäjän kaasuvarantojen välille muodostava Nord Stream -kaasuputkilinja otettiin käyttöön marraskuussa. Saksan liittokansleri Angela Merkel, Venäjän presidentti Dimitri Medvedev, Ranskan pääministeri François Fillon, Alankomaiden pääministeri Mark Rutte ja Euroopan unionin energiakomissaari Günther Oettinger vihkivät ensimmäisen putkilinjan Saksan Lubminissa. Samalla otettiin vastaan ensimmäinen kaasulähetys Venäjältä. Toisenkin putkilinjan odotetaan olevan täydessä toiminnassa vuoden 2012 lopulla. Silloin Nord Stream voi kuljettaa vuosittain 55 miljardia kuutiometriä venäläistä kaasua Eurooppaan vähintään 50 vuoden ajan. NESTEYTETTY MAAKAASU LIIKUTTAA REKKOJA Ranskalainen kuljetusliike P. Mendy, GNVert sekä Iveco ovat testanneet nesteytetyn maakaasun (LNG) soveltuvuutta raskaalle kuljetuskalustolle. Neljä P. Mendyn kuljettajaa ajoi vuorotellen 40 tonnin painoista, LNG:llä kulkevaa rekkaa kolmen viikon ajan. Testin tuloksena nesteytetyllä maakaasulla liikkuva rekka oli selkeästi tavanomaista diesel-rekkaa taloudellisempi. Polttoainekustannukset olivat 25 prosenttia edullisemmat. EU:N VERKKOJEN EUROOPPA SUUNNITELMA RAKENTAA KATTAVAA KAASUVERKOSTOA Euroopan unionin komissio on hyväksynyt 50 miljardin euron rahoitussuunnitelman eurooppalaisten liikenne-, energia- ja digitaalisten tietoverkkojen täydentämiseksi. Tavoitteena on koordinoida, yhdistää ja kehittää verkkoja yli maarajojen ja saattaa uusiutuvat polttoaineet kaikkien saataville. Verkkojen Euroopaksi nimetty suunnitelma auttaa kehittämään myös kaasutankkausverkoston koko Euroopan laajuiseksi. Eurooppalainen kaasualan yhteistyöjärjestö Eurogas kiittelee investoinnin avaavan uusia mahdollisuuksia eurooppalaiselle kaasuautoilulle ja lisäävän kuluttajien valinnanvaraa matkustustavoissa. 6 AJANKOHTAISTA GASUMILLA KOONNEET MINNA OJALA JA JOHANNA PELTOTIMPERI KUVA MARKKU OJALA Asiakasjutut kiinnostavat G Gasumin tankkausasemat uudistuivat samalla, kun biokaasu tuli maakaasun rinnalle polttoainevalikoimaan. Tankkaamassa Petri Michelsson. Biokaasun myynti uudisti Gasumin kaasutankkausasemia G asumin tankkausasemilla tehtiin lokakuussa muutostyöt, jotka mahdollistivat biokaasun tankkaamiseen kaasuautoon. Tankkausasemille on saatu myös uusi raikas ulkoasu. Muutoksia on tehty muun muassa maksuautomaatteihin, joihin on lisätty biokaasun valintamahdollisuus. Myös hinnoista kertovaan pyloniin on lisätty biokaasun hinta. Biokaasun vertailuhinta bensiiniin on noin 0,90 euroa. Suomalaisen biokaasun tuottaminen ja jakelukustannukset ovat hieman korkeampia kuin maakaasun, mutta kaasu on tällä hetkellä edullisin liikennepolttoaine Suomessa. Autoilijat voivat valita biokaasun tankkauksen yhteydessä tai tehdä Gasumin kanssa biokaasusopimuksen. Biokaasu vastaa laadultaan ja käyttöominaisuuksiltaan maakaasua, joka on tehokasta ja hiukkaspäästötöntä. Biokaasu on myös uusiutuvaa ja kotimaista. Gasumin tankkausasemille biokaasu siirretään Gasumin kaasuputkiverkossa. Gasumin kaasuverkkoon syötettävän biokaasun määrä mitataan verkkoon syötön yhteydessä. Mittava biokaasuhanke Keski-Suomessa K eski-Suomessa kehitetään liiketoimintakonseptia nurmirehun jalostamiseksi biokaasuksi. Nurmirehusta voitaisiin Suomessa tuottaa MTT:n asiantuntija-arvion mukaan vähintään 6 TWh liikennebiokaasua.Määrä vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuotuista polttoainetarvetta. Tuotantomäärä ei vaaranna ruuan ja rehun tuotantoa Suomessa. Kehitystyö tehdään usean biokaasualan asiantuntijoiden yhteistyönä. Jyväskylä Innovation Oy:n koordinoimaa ENKAT-hanketta toteuttavat Watrec Oy ja Metener Oy sekä Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Hankkeen noin 200 000 euron budjetti katetaan pääosin Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämällä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. Mukana ovat myös Gasum Oy ja Valtra Oy, joka on kehittänyt biokaasukäyttöisen traktorin. Hanke kestää toukokuuhun 2013 saakka. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on valittu liiketoimintayksikön päällikkö Pasi Torri Gasumilta. asetti 3/11 -lehdestä tehdyn lukijatutkimuksen mukaan lukijoita kiinnostavat Gasumin asiakkaista kertovat jutut. Parhaiten viime lehdestä olivatkin jääneet mieleen jutut biokaasusta ja sen käyttäjistä sekä Kotkamillsin tehdasta käsittelevä juttu. Mielenkiintoisia olivat myös asiantuntijahaastattelut sekä maakaasun ja energian hintoja käsittelevät aiheet. Näistä toivottiin artikkeleja myös jatkossa. Lehti muistettiin hyvin, koska vastaajista jopa 86 prosenttia muisti saneensa sen ja joka kolmas osasi kuvata kannen oikein. Yli 66 prosenttia vastaajista oli avannut lehden. Osittain tai puolet lehdestä luki yli 20 prosenttia vastaajista ja osa luki sen kokonaan. 87 prosenttia oli löytänyt lehdestä itseään kiinnostavaa materiaalia. Lukijat luonnehtivat lehteä moderniksi, houkuttelevaksi, rennoksi ja selkeäksi. Lukijat antoivat lehdelle yleisarvosanaksi 4 asteikolla 1–5. Gasetin toimituksessa otettiin tutkimustulokset tyytyväisinä vastaan. Lehteä kehitetään koko ajan ja yritämme vastata tutkimuksessa esiin tulleisiin toivomuksiin. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille. Tutkimus tehtiin kahden viikon kuluessa lehden ilmestymisestä puhelinhaastattelujen avulla. Mukana oli 150 vastaajaa. Tutkimuksen teki Protone Oy. Uutta maakaasuputkea Helsingin Myllypuroon G asum rakentaa uutta kaasuputkea 3,9 kilometriä Helsinkiin Myllypuron alueelle. Putki yhdistää Gasumin nykyisen kaasuputken uudistettavaan Myllypuron lämpökeskukseen. Helsingin Energia on modernisoimassa Myllypuron lämpökeskusta varmistaakseen häiriöttömän lämmönjakelun Itä-Helsingin alueella. Lämpökeskus muutetaan uudistuksen yhteydessä öljykäyttöisestä maakaasukäyttöiseksi. Lämpökeskuksesta tulee maakaasun ansiosta entistä ympäristöystävällisempi ja muun muassa öljykuljetukset alueella vähenevät merkittävästi. Putken linjaus kulkee osan matkaa Fallbackan viljelypalsta-alueella noin kymmenen palstan kautta. Gasum järjesti palstan käyttäjille tiedotustilaisuuden marraskuussa yhdessä Helsingin Energian ja Helsingin kaupungin kanssa. Putken rakennustyöt toteutetaan siten, että palstat ovat viljelijöiden käytössä normaalisti taas ensi kesän viljelykauden alkaessa. 7 TEKSTI JOHANNA PELTOTIMPERI KUVAT JANNE VIINANEN JA SAARIOINEN OY Saarioinen tekee joulun Saarioisten Sahalahden tehdas otti maakaasun käyttöön lokakuussa. Maakaasua käytetään tehtaiden höyrynja lämmöntuotannon polttoaineeksi. Kun kaikki laitemuutokset saadaan tehdyiksi, paistuvat jouluiset laatikotkin uuneissa, joissa energian lähteenä on maakaasu. 8 Pertti Sairiala ja Anu Lempinen näkevät maakaasussa monta positiivista asiaa, jotka sopivat juuri elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Sahalahden valmisruokatehtaan lämpökäyttö on noin 28 000 MWh ja prosessikäyttö 8 000 MWh. 9 Saarioinen on vuosikymmenten ajan valmistanut tutut joululaatikot suomalaisten pöytiin. Menestyminen vaatii myös uudistumista ja tuotekehitystä, jonka tuloksena on syntynyt esimerkiksi maukas bataattilaatikko. E nsi kevääseen mennessä Sahalahden tehdas on siirtynyt kokonaan maakaasun käyttöön höyryn- ja lämmöntuotannossa. Maakaasulla korvataan raskas polttoöljy ja nestekaasu. – Maakaasua on toivottu Sahalahteen jo vuosikymmenten ajan. Lokakuussa lämpökeskus siirtyi maakaasuun ja nyt vuodenvaihteessa saamme sen myös uuneihin. Yksi merkittävä uudistus polttoaineen vaihdossa onkin se, että maakaasu on nestekaasua turvallisempaa käyttää. On hyvä, että pääsemme eroon pihalla olevista nestekaasusäiliöistä. Kaasun logistiikka on myös erinomainen, koska se tulee tehtaalle putkea pitkin, kertoo tekninen päällikkö Pertti Sairiala. Saarioinen ostaa kaasun suoraan Gasumilta. Omassa lämpökeskuksessa on 13 MW:n höyrykattila, jossa on tehoa säätävä poltin. Pertti Sairiala kertoo, että arvioiden mukaan kantatehtaan kaasunkäyttö tulee olemaan vuodessa 28 000 MWh, viereisen broileriteurastamon 6 000 MWh ja prosessikäyttöön kuluu 8 000 MWh. Päästöt kuriin maakaasulla – Maakaasu on meille myös imagoasia. Nyt saamme Sahalahden tehtaalla vähennettyä hiilidioksidipäästöjä noin 5 000 tonnia vuodessa ja rikkipäästöt poistuvat lähes kokonaan. Ympäristön kannalta hyvät ratkaisut ovat meille tärkeitä ja niihin kiinnitetään huomiota, kertoo tuotantopäällikkö Anu Lempinen. Energia on voimakkaasti mukana Saarioisten ympäristötavoitteissa. Kuluneen vuoden aikana on tehty energia-analyysit, joiden tavoitteena on löytää säästökohteita, joilla voidaan vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Anu Lempinen toteaa, että säästöjen analysoinnissa ollaan jo hyvässä vauhdissa ja tavoite saavutetaan. ” Sitä tulee joulumielelle jo lokakuussa, kun töihin tullessa pihalla tuoksuu lanttulaatikko. Energiavaltainen tuotantotapa Elintarviketeollisuuden prosesseissa kuluu paljon energiaa. Lämmityskäytön lisäksi maakaasun avulla valmistetaan höyryä, jota käytetään muun muassa keittoprosessissa. Kuumaa vettä tarvitaan paljon myös laitteistojen pesussa. Yli 30-metriset uunit lämpiävät epäsuorasti kaasulla. Uunien tekniikkaa ei tarvinnut muuttaa nestekaasusta maakaasuun siirryttäessä. – Tuotteiden turvallisuus ja säilyvyys vaatii, että ne kypsennyksen jälkeen jäähdytetään nopeasti. Näin energiaa kuluu ensin raaka-aineiden kylmäsäilytyksessä, tuotteen paistossa sekä jäähdytyksessä ja lopuksi taas kylmäsäilytyksessä, sanoo Lempinen. Tehtaan kylmäntuotanto toteutetaan sähköllä, jota kuluu vuodessa 35 000 MWh. – Maakaasuun siirtyminen on monessa suhteessa hyvä asia, koska se on puhdas ja monipuolinen polttoaine. Maakaasu soveltuu myös hyvin elintarviketeollisuuden käyttöön, toteaa Sairiala. Saarioisten Sahalahden yksikössä on noin 800 työntekijää, joista 100 on toimihenkilöitä. Valmisruokaa tuotetaan vuorokaudessa keskimäärin 140 tonnia. Tunnettu joulubrändi Saarioinen Oy on perheyritys, joka on 1950-luvulta lähtien tuottanut valmisruokia Sahalahdella. Idea toimintaan saatiin, kun 10 Anu Lempinen ja Pertti Sairiala kertovat, ettei joululaatikoista mikään nouse ylitse muiden, koska pöytään halutaan kattaa kaikki maut. Kangasalan Lämmön Pekka Lehtonen kehuu maakaasua hyväksi polttoaineeksi niin lämmön tuotannossa kuin liikennepolttoaineenakin. Biokaasuelementti parantaa maakaasun imagoa. kartanon sato haluttiin jalostaa itse. Valikoimassa ovat alusta asti olleet esimerkiksi maksalaatikko, vispipuuro, lihapullat ja kaalikääryleet. – Joulupöydässä Saarioinen on hyvin tunnettu tuotemerkki. Täällä Sahalahdessa valmistetaan laatikot, Valkeakosken tehtaalta tulevat leikkeleet ja leipomotuotteet, Huittisista säilykkeet ja salaatit. Jyväskylässä sijaitsee teurastamomme, luettelee Anu Lempinen. Maksa-, lanttu- ja porkkanalaatikot ovat tuotannossa läpi vuoden, mutta esimerkiksi perunalaatikkoja valmistetaan vain jouluksi. – Joulun tuotanto aloitetaan hyvissä ajoin, ja itsekin tulee joulumielelle jo lokakuussa, kun töihin tullessa pihalla tuoksuu lanttulaatikko. Se on sellainen jouluinen perustuoksu, kertoo Lempinen. Sairiala ja Lempinen vakuuttavat, että myös heidän joulupöydässään on Saarioisten laatikot ja muut joulun herkut. He suosittelevat kokeilemaan bataattilaatikkoa. – Mikään joululaatikoista ei nouse suosikkina yli muiden, yleensähän pöytään hankitaan joka makua. Ja tuunaustapojahan on monia, muistuttaa Lempinen. Saarioinen kattaa myös vuodenvaihteen ruokapöydät, koska valikoimassa ovat esimerkiksi salaatit, pizzat, nakit ja lisäkeperunat. – Ja tammikuussa puolestaan syödään kevyemmin, silloin valmistetaan enemmän esimerkiksi keittoja, kertoo Anu Lempinen. Lisää kapasiteettia Kangasalan Lämmölle K angasalan Lämmössä siirryttiin maakaasuun syksyllä 1988, kun kaasuputki oli vedetty Tampereelle. Nyt syyskuussa saatiin uusi yhteys Lempäälän suunnasta. – Ennen meille tuli maakaasua Tampereelta 40 megawatin teholla, ja kapasiteetti oli pakkaskaudella kokonaan käytössä. Nyt saamme 60 megawattia kaasua suoraan Gasumin kautta. Kaasun saanti turvattiin uudella putkiyhteydellä, kertoo Kangasalan Lämmön toimitusjohtaja Pekka Lehtonen. Uutta putkea on Kangasalla mietitty jo pitkään, koska Saarioisten Sahalahden tehtaalle toivottiin maakaasuliittymää. – Saarioisten ja meidän tarpeet täydensivät toisiaan. Saarioinen ostaa kaasun suoraan Gasumilta. Me aloitamme nyt Sahalahden taajamassa maakaasun markkinoinnin. Uusia asiakkaita ” Maakaasulla on myönteinen imago. Kapasiteetin lisääntyminen on jo tuonut Kangasalan Lämmölle kymmenkunta uutta asiakasta. Maakaasu on suosittu esimerkiksi vanhoissa kiinteistöissä, kun polttoöljy halutaan vaihtaa ympäristöystävällisempään energiaan. Pientalojen uudiskohteissa maakaasu kilpailee maa- ja ilmalämpöpumppujen kanssa. – Teollisuuskiinteistöissä maakaasu on edelleen mielestäni paras vaihtoehto, Pekka Lehtonen sanoo. Kangasalan Lämpö tuottaa kaukolämpöä maakaasusta. Maakaasun kulutus on kaikkiaan 150 GWh, josta 60 prosenttia käytetään kaukolämmön tuottamiseen. Loput 40 prosenttia myydään suoraan asiakkaille. Omaa putkistoa lämpöyhtiöllä on 45 kilometriä. Puhdas ja monipuolinen Porkkanalaatikko on suosittu jouluruoka, joka sopii niin perinteiseen kuin modernimpaankin joulupöytään. Sahalahden tehtaalla siirrytään portaittain maakaasun käyttöön. Pekka Lehtosen mielestä maakaasu on loistava polttoaine. Siinä on hyvä hyötysuhde ja puhtaan palamisen takia laitteisto vaatii vähän huoltoa. – Maakaasulla on myös myönteinen imago, koska sen päästöt ovat vähäiset muihin polttoaineisiin verrattuina. Nyt, kun maakaasuverkostoon saadaan biokaasun myötä biokomponentti, paranee sen imago entisestään. Verotuksellisesti ajateltuna on valitettavaa, että maakaasuun lyödään voimakas fossiilisen polttoaineen leima, toteaa Pekka Lehtonen. Ympäristöä ajatellen Kangasalan Lämpöön hankittiin myös kaasuauto. Lehtosen mielestä pioneereja tarvitaan, ja kaasuautoissa tekniikka on pidemmällä muihin uusiin tekniikoihin verrattuina. – Meillä on luontevaa asiointia Tampereelle säännöllisesti, joten tankkaus ei ole ongelma. Olemme tehneet myös selvityksen omasta tankkausasemasta. Kaasuautoja tarvittaisiin noin 50, joista muutama olisi runsaammin tankkaavia kuten takseja tai jakeluautoja. Ei se ihan mahdoton luku ole, miettii Pekka Lehtonen. 11 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Hän johtaa valtakunnallista Venäjän ja ItäEuroopan tutkimuksen maisterikoulua. Maailmankauppaa venäläisin maustein TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN V enäjän paikka maailmanpolitiikassa ja globaalissa talousjärjestelmässä näyttää selkiytyvän, kun 10. marraskuuta Maailman kauppajärjestö WTO ilmoitti, että kahdeksantoista vuotta neuvottelujen alla ollut Venäjän jäsenyys on nyt ”loppusuoralla”. Juuri muuta ei sitten ilmoitettukaan. Lähes kaikki maailman mediat toistelivat tätä lyhyttä tiedotetta. Venäjä on tähän saakka ollut suurin kansantalous WTO:n ulkopuolella, joten jäsenyyslupaus on varmasti oikeutettu. Sen arvovaltaa nakertaa se, että Kiina on ollut jäsen jo pian vuosikymmenen verran, ja kolme vuotta sitten jopa Venäjän ”rakas” naapuri Ukrainakin hyväksyttiin mukaan. Hiljattain WTO:n pöytään ovat päässeet myös huomattavasti pienemmät ja takapajuisemmat valtiot Kambodža, Nepal ja Moldova. Vuonna 2009 Venäjä ilmoitti hakevansa WTO:n jäsenyyttä Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa solmimansa tulliliiton voimin. Yhdysvalloille tämä ei kelvannut, vaan se edellytti hakemuksia yksittäisiltä valtioilta. Niinpä Venäjä uudisti hakemuksen vain omissa nimissään. Kylmempi kausi vallitsi vuoden 2011 keväällä, jolloin pääministeri Putin ja presidentti Medvedev näyttivät olevan eri mieltä Venäjän kauppapolitiikasta. Silloin Putin kehotti unohtamaan WTO:n ja kehittämään korkealaatuista energia- ja informaatioteknologian tuotantoa omin päin. Jos vieraita investoijia päästetään Venäjälle, ne tulevat sinne vain kaappaamaan markkinat itselleen. Tämän vuoden lokakuussa Putin kertoi, että ajatus Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitosta harppaa eteenpäin, kun rakennetaan tulliliiton lisäksi yhteinen talousalue. Kun muita IVY-maita otettaisiin mukaan, olisi kunnianhimoisena tavoitteena Euraasian unioni. Mikä sitten on estänyt Venäjän jäsenyyden WTO:ssa? Venäjällä on toki ongelmia sekä maataloudessa että valtion hallitsevan aseman purkamisessa, mutta samanlaisia on monella jäsenmaallakin. Venäjällä on kysytty, miksi heiltä vaaditaan enemmän ” 12 kuin muilta liittyjiltä. Ihmettelylle on syytäkin, sillä WTO:n perustamissopimuksen mukaan mikä tahansa ”valtio tai kauppapolitiikkaansa autonomisesti hallinnoiva tullialue” voi liittyä järjestöön, jos sen jäsenet siihen suostuvat. Nyt vain kaikki eivät ole halunneet suostua. Viimeisin tällainen kiista oli Gruusian eli Georgian vastahanka. Sillä ei ollut mitään tekemistä kaupan eikä kauppapolitiikan kanssa, vaan eteläinen naapuri maksoi kalavelkojaan kolmen vuoden takaisesta konliktista. Tämä asia sovittiin marraskuun alussa. Myös Viron pronssisoturikiista keväällä 2007 muistetaan maailmalla, eikä Viro ole ujostellut muistuttaa siitä tässäkään yhteydessä. Toinen seikka koskee ihmisoikeuksia. Venäjä on ollut aktiivinen Euroopan neuvostossa, jonka perustavoitteena on demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. Monen muun maan tavoin Venäjäkin on nostanut esille muiden maiden ongelmia – ainakin silloin, kun ne eivät koske sitä itseään. Tälläkin on aika vähän tekemistä kaupan kanssa. Venäjän sisällä on myös tahoja, joille WTO-jäsenyys on myrkkyä. Tullihallinto on voinut mielensä mukaan lätkäistä mielivaltaisia tullimaksuja, veroja ja sanktioita, ja nyt niiden käyttäminen vaikeutuu. Myös yhtiöiden ottaminen valtion haltuun olisi WTO:n periaatteiden vastaista. Tästähän Jukos-öljy-yhtiön tapaus on räikein esimerkki. Vuonna 2008 hollantilais-monikansallinen Shell karkotettiin Sahalinilta, kun se oli yhdessä japanilaisen Mitsubishin kanssa rakentamassa öljy- ja kaasuputkistoa Sahalin-2-projektissa. Energiantuotanto on Venäjällä strateginen ala, eikä siihen juuri päästetä ulkomaisia toimijoita mukaan. Ranskalainen Total on poikkeus. Mutta kyllä Venäjällä osaamista riittää. Mediassa kerrotaan hittituotteesta, jolla asunnon sähkömittari saadaan ohitetuksi, kun tarkastaja tulee, ja taas kytketyksi takaisin. Uusin tuote on kuulemma laite, jolla voidaan kytkeä pölynimurin imuputki lisälaitteella vesimittariin. Imurin alipaineella kelataan sitten vesimittaria taaksepäin, ja rahaa säästyy. Ei venäläisiltä kekseliäisyyttä puutu! Mikä on estänyt Venäjän jäsenyyden WTO:ssa? Kaasu on Kymenlaakson vahvuus Kouvolassa järjestetyssä energiaseminaarissa todettiin kaasuinfrastruktuurin olevan Kymenlaakson vahvuus. Kaasuverkosto mahdollistaa esimerkiksi biokaasun käytön ilman lisäinvestointeja. Heikki Purhola jakoi Jänneksen näkemyksen kaasun merkityksestä Kymenlaaksossa. – Maakaasua on käytetty Kymenlaaksossa heti 1970-luvulta alkaen. Jatkossa biokaasu on hyvä ja paikallinen energiamuoto ja valtiovallan tulee olla mukana tukemassa siihen liittyviä hankkeita. Kouvola luottaa biokaasuun Kouvolan energiaseminaariin osallistuneet Timo Oksanen (vas.) ja Heikki Purhola uskova Kymenlaakson etenevän oikeaan suuntaan maakunnan satsatessa biokaasuun. TEKSTI JA KUVAT JUKKA ISOKOSKI G asum järjesti yhteistyössä KSS Energian ja Kouvolan kaupungin kanssa marraskuussa Luonnonkaasut kestävän kehityksen edistäjänä Kymenlaaksossa -aamiaisseminaarin. Keskusteluun otti osaa laaja kirjo alueen poliittisia päättäjiä, virkamiehiä ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Tilaisuuteen osallistuneet Kouvolan kaupungin tilaliikelaitoksen toimialajohtaja Timo Oksanen ja Kouvolan kaupunginvaltuutettu Heikki Purhola arvioivat seminaarin aiheen erittäin ajankohtaiseksi. Kymenlaakson liitto valmistelee maakunnalle energia- ja ilmastostrategiaa, jolla haetaan keinoja muun muassa uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Mahdollisuuksien kaasuverkko Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes korosti puheenvuorossaan, että olemassa oleva kaasuinfrastruktuuri on maakunnan vahvuus. Kaasuverkosto ja lukuisat kaasun käyttökohteet mahdollistavat jatkossa biokaasun hyödyntämisen ilman lisäinvestointeja logistiikkaan tai käyttöpäähän. Kouvolan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Antti Koivisto esitteli puheenvuorossaan kaupungin ympäristöhankkeita ja -tavoitteita. Koivisto kertoi ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden näkyvän jatkossa yhä voimakkaammin kaupungin ajoneuvohankinnoissa. Jo vuonna 2020 merkittävä osa kaupungin omistamista ajoneuvoista ja kaupungissa liikennöivistä busseista voisi kulkea paikallisesti tuotetulla biokaasulla. Timo Oksanen arvioi, että Koiviston esittämä tulevaisuuden visio on mahdollinen. – Kaupungilla on ollut pyrkimys jo pitkään siirtyä kohti vähäpäästöisiä ajoneuvoja, mutta tarjonta on ollut rajallista. Nyt kaasuautojen valikoima on laajentunut ja uskon, että jatkossa muutos on nopeampaa. Valtio tukee taantumassakin Päätöspuheenvuorossa elinkeinoministeri Jyri Häkämies kertoi valtion mahdollisuuksista edistää uusiutuvan energian hankkeita Kymenlaaksossa. Häkämies vakuutti hallituksen tukevan uusiutuvan energian hyödyntämistä kuten biokaasun käyttöä liikenteen polttoaineena, vaikka hankala taloustilanne asettaa tiukat raamit valtion tuleville budjeteille. Timo Oksanen näki ministerin puheenvuorossa paljon myönteisiä viestejä. – Kouvolan kaupunki on mukana monissa uusiutuvan energian hankkeissa. Ministeri Häkämiehen esiin nostamat asiat tukevat kaupungin linjaa. Olemme oikealla tiellä. Katso seminaarin puheenvuorot Gasumin YouTube-kanavalla: ➜ www.youtube.com/user/Gasum1 13 Biokaasuauto Liikkuvalle poliisille Liikkuvan poliisin Helsingin yksikön yksi partioautoista on marraskuusta lähtien ollut biokaasukäyttöinen. VV-Auton toimitusjohtaja Pekka Lahti kertoi autoteollisuuden tekevän kehitystyötä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Hän totesi, että biokaasu yleistyy autoissa, ja esimerkiksi Ruotsissa jo joka neljäs Volkswagen Passat on kaasukäyttöinen. Gasumin johtaja Björn Ahlnäs kertoi, että partioautoon tankataan Gasum-biokaasua, joka tuotetaan Kouvolassa Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitoksella. – Käynnissä on myös muita biokaasulaitoshankkeita, kertoi Ahlnäs. Kaasuauto liikkeellä Etelä-Suomessa VV-auton toimitusjohtaja Pekka Lahti (oik.) ja Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes olivat mukana, kun Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala luovutti avaimet autoa käyttävälle partiolle eli vanhempi konstaapeli Tuomas Kaukorannalle ja vanhempi konstaapeli Hanna Varkalle. TEKSTI MINTTU TIRKKONEN KUVAT MARKKU OJALA L iikkuva poliisi on kiinnostunut kokeilemaan partiotyössä erilaisia tulevaisuuden ympäristövaatimukset täyttäviä ajoneuvoja, joten Gasumin lahjoittama poliisivarusteltu auto oli sopivan ajankohtainen. Valkoinen, GAS-112-rekisterikilvin varustettu partioauto erottuu raikkaasti muista poliisiautoista. – Gasumin luovuttaman auton avulla poliisille avautui mahdollisuus biokaasun kokeiluun käytännössä. Haluamme osaltamme olla esimerkkinä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, totesi Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala auton luovutustilaisuudessa. 14 Liikkuva poliisi on poliisille kuuluvia turvallisuustehtäviä hoitava ja liikennevalvontaan erikoistunut valtakunnallinen yksikkö. Kaasuauto on Liikkuvan poliisin Helsingin yksikön käytössä, jossa partioautoja on kaikkiaan noin 30. Koska koko maassa liikkuvalla poliisilla on noin 220 partioautoa, on niiden päästöillä merkitystä. – Teemme kaasuautolla normaalia partiointia kahdessa vuorossa. Toiminta-alue on oikeastaan koko Etelä-Suomen päätieverkko. Auton ensimmäinen varsinainen partiointipäivä oli 11. marraskuuta. Ylikonstaapeli Hannu Martikaisen mukaan se ei ensikokemusten perusteella juuri eroa normaalista bensiinikäyttöisestä partioautosta. Entä aiheuttaako tankkaaminen ongelmia? – Tarkistimme vuoron alussa Gasumin nettisivuilta tankkausasemien sijainnin. Niitä on toiminta-alueellamme kymmenen, joten kaasua saadaan. Sen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia, kunhan totutaan järjestelmiä käyttämään. Pyrimme tankkaamaan kaikki Liikkuva poliisin valkoinen biokaasuauto liikkuu pääosin Etelä-Suomen teillä. ” Päästökriteerit vaikuttavat hankinnoissa, joten kaasuauto on jatkossa potentiaalinen vaihtoehto. automme ja moottoripyörämme vuorojen lopussa, jotta seuraavan valvontaryhmän toiminta ei häiriintyisi tankkauksien vuoksi. Vuorossa ajetaan noin 200–250 kilometriä. Kaasukäyttöisen poliisiauton kokonaistoimintasäde on lähes 900 kilometriä, joten polttoainetta pitäisi riittää reilusti jopa kolmen päivän ajoon. Martikaisen mukaan poliisin uusi kaasuauto on herättänyt kiinnostusta, ja tankkausasemilla on ollut mukava vaihtaa mielipiteitä muiden kaasuautoilijoiden kanssa. – Vaikka kokemuksia auton käytöstä poliisitoiminnassa on vielä vähän, vasta noin 1 500 kilometriä, ensivaikutelmalta auto on mainio. Helsingin yksikköömme auto sopii hyvin, Martikainen toteaa tyytyväisenä. Varustelu viimeisintä poliisiteknologiaa Kaasuauto on kehitetty poliisilla käytössään olevan diesel-Passatin ominaisuuksia vastaavaksi. Poliisi on itse asennuttanut autoon esimerkiksi liikenteenvalvonnan laitteet. Auton hälytysvalot toimivat uudella led-tekniikalla ja tutka mittaa nopeutta sekä auton edestä että takaa. Lisäksi autossa on kenttäjohtojärjestelmä. – Kaasutankit ovat auton alla, joten ne eivät vie tilaa auton tavaratilasta. Vaihto kaasusta bensaan tapahtuu huomaamattomasti, kertoo tuotepäällikkö Toni Nieminen VV-Autosta. Liikkuvan poliisin Helsingin yksikön toiminta-alueella on kymmenen tankkausasemaa, joten kaasuauton tankkaus ei aiheuta ongelmia. Miten tulevaisuudessa? Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutosta julkisen liikenteen ja viranomaisten ajoneuvohankintojen valintaperusteista. Tulevaisuudessa hankintojen ympäristövaatimukset ovat entistä tiukemmat. Liikkuva poliisi pitää biokaasua yhtenä mielenkiintoisena aluevaltauksena. – Päästökriteerit vaikuttavat hankinnoissa, joten siitä näkökulmasta kaasuauto on jatkossa potentiaalinen vaihtoehto. Olemme siirtyneet pääosin bensiinikäyttöisistä dieselautoihin, joten kaasukäyttöiset autot liikenteenvalvonnassa voisi hyvin olla seuraava askel. Odotamme mielenkiinnolla käyttökokemuksia kaasuautosta, jotta voimme paremmin arvioida sen soveltuvuutta poliisille, Liikkuvan poliisin viestintävastaava Jussi Pohjonen toteaa. 15 Pääkaupunkiseudun busseihin biokaasua vuonna 2012 TEKSTI JUKKA ISOKOSKI KUVA HSY / KAI WIDELL G asum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) allekirjoittivat marraskuun lopussa sopimuksen Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana. Gasum investoi puhdistuslaitokseen tarvittavat jalostus- ja verkkoon syöttölaitteistot, joilla biokaasu puhdistetaan tasalaatuiseksi liikennepolttoaineeksi ja syötetään maakaasuverkkoon. Biokaasun tuotannosta vastaa HSY. Suomenojan jätevedenpuhdistamo käsittelee Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan alueilla syntyviä jätevesiä. Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietteistä sivutuotteena syntyvää biokaasua on aiemmin hyötykäytetty puhdistamon omaan sähkön ja lämmön tuotantoon. Puhdistamon voimalaitoksen kaasumoottori on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Gasumin ja HSY:n yhteistyön avulla biokaasu voidaan jatkossa hyödyntää aikaisempaa ympäristöystävällisemmin ja tehokkaammin. Lisää biokaasua Hankkeeseen ryhdyttiin, koska biokaasu on täysin uusiutuvaa ja hiukkaspäästötöntä polttoainetta, joka sopii erinomaisesti jouk16 Gasum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut alkavat yhdessä tuottaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Jopa 50 paikallisliikenteen bussia voisi ensi vuonna kulkea biokaasun voimalla. Yhteishanke lisää merkittävästi Gasumin biokaasutarjontaa. koliikenteen tarpeisiin. Tavoitteena on puhtaampi pääkaupunkiseudun paikallisliikenne. – Yhteistyösopimus HSY:n kanssa tukee Gasumin strategiaa tulla Suomen johtavaksi biokaasun tarjoajaksi. Uuden jalostuslaitoksen on tarkoitus tuottaa vuositasolla jopa 20 GWh biokaasua, joka lisää merkittävästi Gasumin biokaasun tarjontaa, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes. Helsingin seudun joukkoliikenteessä on jo pitkään ollut maakaasubusseja, joista on saatu hyviä kokemuksia. Vähäpäästöiset kaasubussit ovat osaltaan parantaneet kaupunki-ilman laatua. Lähipäästöt vähenevät Laskelmien mukaan Suomenojan jätevesistä tuotettu liikennebiokaasu riittää kattamaan polttoaineen vuosikulutuksen 50 bussille, joilla tuotetaan yli kuusi miljoonaa työmatkaa vuodessa. Kun 50 dieselkäyttöistä bussia vaihdetaan biokaasukäyttöisiksi, Helsingin seudun liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenevät 4 700 tonnia vuodessa. Lähipäästöt, kuten typenoksidit (NOx) vähenevät 20 tonnia vuodessa ja pienhiukkaset yli 2 tonnia. Lähipäästöjen vähenemisellä on suuri merkitys kaupunkialueen liikenteessä. Tallinnan parhaat TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT TALLINNAN KAUPUNKI JA MATKAKOHTEET IDEA Gasumin Simo Lahesalu kertoo makoisimmat vinkkinsä Tallinnaan matkaajille. Tallinnan Joulutori Hyvä paikka tavata viikonloppuina ystäviä, tehdä jouluostoksia ja juoda kuumaa mustikka-yrttijoulujuomaa Euroopan vanhimpiin kuuluvan joulupuun alla. Ensimmäinen joulupuu tuotiin Mustapäiden Veljeskunnan toimesta Raatihuoneen torille jo vuonna 1441. Joulutori: Raatihuoneen torilla 26.11.2011–8.1.2012. Loomelinnakin taiteilija-alue Kehrwieder-kahvila Viehättävä paikka nauttia käsintehtyjä suklaita ja paikallista glögiä eli kuumaa viiniä pähkinöiden, rusinoiden, appelsiinin ja kanelitangon kera. Minun lempikahvini on ”Hämariku kohv” eli Dusk Coffee. Kehrwiederin kahvilaa vastapäätä sijaitsee pieni Kehrwiederin Röstkoda, missä paahdetaan eri maiden ja tuottajien kahvipapuja. Siellä on mahdollista maistella eri papuja ja ostaa papuja kotiin viemisiksi. Omia suosikkejani ovat etiopialaiset pavut. Kesällä vieressä Pühavaimu-kirkon sisäpihalla on rauhallinen ulkoterassi. Kehrwieder-kahvila: Saiakang 1 ➜ www.kohvik.ee Kehrwieder Röstkoda: Saiakang 2 Suurkillan talo Täällä Eesti Ajaloomuuseum eli historiallinen museo on avannut uuden interaktiivisen näyttelyn Viron 11 000-vuotisesta historiasta. Suurgildi hoone: Pikk 17 ➜ www.ajaloomuuseum.ee Balti Jaaman tori Vanhassa asemarakennuksessa ja läheisellä varastoalueella on myynnissä sellaista ruoka- ja muuta tavaraa, mitä ei yleensä tavallisesta kaupasta saa. Hyvä paikka ostaa esimerkiksi Ukrainasta ja Venäjältä tuotuja makeisia, Uzbekistanin meloneja ja Astrahanin vesimeloneja. Balti Jaama turg: Kopli 1, rautatieaseman tori Boheemi-ravintolassa tarjotaan ruokaa, jonka hinta-laatusuhde on loistava. Ravintolan lähellä sijaitsee entisessä sotatarviketehtaassa Telliskivi Loomelinnak, hippityylinen taiteilija-alue. Siellä on kahvila-ravintola-baari F-hoone, joka on hyvä paikka viettää iltaa. Päivällä sinne voi mennä kävellen, mutta illalla on suositeltavaa mennä ja tulla taksilla. Lauantaisin klo 10–15 on Telliskivi Loomelinnakussa kirpputori. ➜ www.kirbuturg24.ee Boheem-ravintola: Kopli 18 ➜ www.boheem.ee F-hoone: Telliskivi 50 Nõmme Nõmme oli ennen sotaa oma kaupunkinsa, mutta nyt yksi Tallinnan kaupunginosa. Sinne pääsee kätevimmin sähköjunalla Balti-rautatieasemalta. Matka kestää noin 20 minuuttia. Nõmmessa on yksi Tallinnan laadukkaimmista ruokatoreista, yli sata vuotta vanha Nõmme Turg. Täältä Tallinnan keskiluokka ostaa jouluksi lihaa, verimakkaraa ja hapankaalia. Nõmmella sijaitsee myös yksi lempipuistoistani eli Nikolai von Glehni Park. Puistossa on vuonna 1886 rakennettu saksalaistyylinen linna, patsaita ja tähtitorni. Linnan lähellä on talvisin hiihtokeskus ja kesäisin maauimala. Nõmmen torilta Mustamäen suuntaan on gruusialainen Pirosmani kahvila-ravintola. Siellä on toripäivän jälkeen hyvä nauttia välipalaa. Ravintolan edestä lähtee bussi 23 takaisiin Nõmmen keskukseen tai keskikaupungille. Nõmme Turg: Turu plats 8 ➜ www.nommeturg.eu Pirosmani-ravintola: Üliõpilaste tee 1 ➜ www.pirosmani.ee 17 Tarja Kontio ja Ismo Ilves esittelevät Holiday Club Saimaan eksoottista allasosastoa, jossa esimerkiksi valot ja suihkulähteet toimivat musiikin tahdissa. Kylpylähotelli käyttää maakaasusta valmistettua energiaa veden ja tilojen lämmityksessä. Tekniikan ja hyvänolon keidas Marraskuun alussa avattu kylpylähotelli Holiday Club Saimaa tarjoaa elämyksiä ja hyvää oloa. Toimivan kokonaisuuden takana on niin osaava henkilökunta kuin moderni tekniikkakin. TEKSTI JOHANNA PELTOTIMPERI KUVAT ARI NAKARI K olmen sadan hehtaarin alueelle, Saimaan rannalle rakennettu kylpylähotelli on osa Pohjoismaiden suurinta matkailuhanketta. Holiday Club Saimaa tarjoaa esimerkiksi monenlaisia majoitusvaihtoehtoja hotellihuoneista viikko-osakkeisiin niin vanhassa Castle-linnahotellissa kuin hyvinvointikeskuksessakin. Hotellinjohtaja Tarja Kontio laskee, että majoitusvaihtoehtoja on ainakin viittä erilaista. Kaikkiaan huoneita on 221. Kokonaisuuden rakentaminen jatkuu ja suunnitelmissa onkin, että vuonna 2020 alueella on 8 000 vuodepaikkaa. Kylpylähotellin rakentamiskustannukset ovat olleet noin 64 miljoonaa euroa. Monipuolisuus on yksi hyvinvointikeskuksen valteista. Esimerkiksi joulukuussa auenneessa saunaosastossa voi ottaa kuudenlaiset löylyt. Kylpylähotellissa on 5 887 ravintolapaikkaa, kun terassit ja monitoimiareena lasketaan mukaan. Tarja Kontio on ollut käynnistämässä monia hotelliprojekteja, mutta Holiday Club Saimaa pääsi yllättämään positiivisesti vauhdikkaan aloituksensa takia. 18 – Yleensä toiminta alkaa niin, että täyttöaste on 20–30 prosenttia, mutta meillä oli aloitusviikonloppu täynnä ja jatkossakin varauksia on jo yli 80 prosentin täyttöasteella. Jouluksi kylpylään Myös joulu näyttää hyvältä. Suomalaiset lapsiperheet ovat varanneet runsaasti huoneita ja kyselyjä tulee koko ajan lisää. Myös kokouspalvelut ovat olleet yllättävän kysyttyjä. – Meillä menevät sesongit hyvin limittäin. Ensin jouluna pääosa asiakkaista tulee kotimaasta, uutena vuotena ja loppiaisena Venäjältä ja hiihtolomilla taas kotimaasta. Paikka on tietoisesti valittu ja markkinatutkimukset tehty. Haastattelupäivänä hotellin asiakkaista 37 prosenttia oli venäläisiä. Kansainvälisyys onkin yksi Holiday Club Saimaan erityispiirteistä. Koska asiakaskunta on kansainvälinen, on myös henkilökunta valittu sen mukaan. Tarja Kontio kertoo, että henkilökunnassa on 28 eri kansallisuutta. Työntekijöitä on nyt 170 henkeä ja lisää palkataan koko ajan. Ravintolamaailman keittiöiden liedet, parilat ja grillit toimivat suoraan maakaasulla. Kesällä ulos sytytetään kaasukäyttöinen avotuli. – Olemme pyrkineet luomaan kokonaisuuden, joka eroaa muista Suomen kylpylähotelleista. Meillä ei allasosastolla ole lasikattoa ja viherkasveja, vaan eksoottinen tunnelma. Monitoimiareena on Suomen hienoin jäähalli, mainostaa Tarja Kontio jääareenaa, joka toimii myös juhla-, kokous- tai konserttitilana. Hyvänolon aktiviteettien lisäksi alueelle tulee 18-reikäinen golkenttä. Energia hyötykäyttöön Jääareena on yksi osoitus siitä, miten tekniset sovellutukset on otettu Holiday Club Saimaassa monipuolisesti käyttöön. – Meillä on käytössä 25 ilmanvaihtoon liittyvää koneistoa, joista suurimmat ovat rekka-auton kokoisia. Niin jääareenalla kuin allasosastollakin pitää kosteus saada kuriin. Tämä tietysti kuluttaa energiaa, mutta saamme noin 80 prosenttia käytetystä energiasta talteen ja jatkokäyttöön. Olemme valinneet myös muita ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Areenan lämmön talteenoton lisäksi myös suihkuvesien ja allasosaston hukkalämpö hyödynnetään. Esimerkiksi suihkuvedet ja altaiden huuhteluvedet puhdistetaan ja käytetään vessojen huuhtelussa, kertoo huoltopäällikkö Ismo Ilves. Joulukuussa Holiday Club Saimaassa aloitettiin 12 paikassa energiankulutuksen testiseuranta. Jos huomataan, että jokin tila tai toiminto vie arvioitua enemmän energiaa, otetaan syy selville ja siihen yritetään saada nopeasti ratkaisu. Saimaan kokemusten perusteella seurantaan siirrytään myös muissa Holiday Club -ketjun kohteissa. Ismo Ilves kertoo, että jo nyt kylpylähotellin runsas tekniikka on herättänyt kiinnostusta ja vieraille on järjestetty myös tekniikkakierroksia. Lämpöä ja maakaasua Lappeenrannan Energia rakensi matkailukeskuksen viereen uuden lämpölaitoksen Holiday Club Saimaata ja alueen muuta kasvavaa lämmön tarvetta varten. – Tarvitsemamme lämpö tulee Lappeenrannan Energialta. Ostamme heiltä myös maakaasua keittiön kaasuliesiin, pariloihin ja grilleihin. Kesäksi ulos tulee maakaasukäyttöinen avotuli, jonka laitteisto tulee Gasumilta, kertoo Ismo Ilves. Tarja Kontio toteaa, että maakaasun valinta keittiöön oli luontevaa, koska kaasu on ihan vieressä. Myös keittiön ammattilaiset toivoivat kaasuliesiä, koska ne ovat nopeita ja helposti säädeltäviä. Lappeenrannan Energia ennakoi Rauhan alueen kasvua ja rakensi uuden lämpökeskuksen, jossa on kolmen ja kuuden MW:n maakaasukäyttöiset kattilat. Marko Pollari on tyytyväinen, koska matkailuhanke on piristänyt koko seutukuntaa. Kapasiteetti riittää Lappeenrannan Energian johtaja Marko Pollari kertoo, että Rauhan alueella oli ennenkin maakaasukäyttöinen lämpökeskus, mutta se ei riittänyt kasvavaan tarpeeseen. Uudessa on yksi kolmen MW:n ja yksi kuuden MW:n kattila. Toistaiseksi riittää pienemmän kattilan teho, mutta kun alueelle suunnitellut kerrostalot ja kauppakeskus valmistuvat, on lisäkapasiteetille kysyntää. – Tämä oli meille noin 1,5 miljoonan euron investointi. Kylpylähotellin kokonaiskäyttöä ei voi vielä tarkkaan arvioida, mutta uskomme sen jatkossakin olevan suurin Rauhalan alueen ja mikseipä koko toimialueemmekin suurin asiakas, kertoo Marko Pollari. Lappeenranta on perinteistä maakaasu-Suomea, jossa kaasu on mukana niin teollisuuden lämmitys- ja prosessikäytössä kuin pientalojen lämmityksessäkin. Lappeenrannan Energia käyttää vuodessa maakaasua noin 350 000 MWh, josta kaukolämmön osuus on puolet. Pääosa kaukolämmöstä tuotetaan Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksessa puuperäisistä polttoaineista ja turpeesta. Laitoksen varapolttoaineena on maakaasu. – Maakaasu on meille edelleen merkittävä polttoaine. Tuotamme kaukolämpöä kesäisin maakaasulla ja talvella tasaamme sillä kulutushuiput. Osa lämpökeskuksista käyttää pelkästään maakaasua kuten Rauhalan keskus, kertoo Marko Pollari. 19 MARKKINAT TEKSTI MINNA OJALA KUVA DREAMSTIME Maailma uskoo maakaasuun IEA:n tuoreessa energiakatsauksessa uskotaan vahvasti maakaasun käytön maailmanlaajuiseen lisääntymiseen. Eurogasin mukaan Eurooppa ei saavuta ilmastotavoitteita ilman maakaasun käytön merkittävää lisäystä. I nternational Energy Agency, IEA, uskoo vahvasti maakaasun käytön kasvuun. Ennuste perustuu lisääntyneeseen maakaasun tarjontaan maailmanmarkkinoilla. Sen mukaan uusien kaasuntuotantotapojen kuten liuskekaasun osuus nousee vuoteen 2035 mennessä 20 prosenttiin. Niiden osuus vuonna 2009 oli 13 prosenttia. Tuotantotapojen käyttöönotto edellyttää myös niihin kohdistuvien ympäristöhaasteiden ratkaisemista. Kiina kuluttaa ja tuottaa Venäjä on maakaasun suurin tuottaja vuonna 2035. Kiinassa arvioidaan paitsi maakaasun käytön myös sen tuotannon kasvavan. Nopeaa tuotannon kasvua ennakoidaan myös Afrikassa ja LähiIdässä. Suurin maakaasun tuoja on edelleen Euroopan unionin alue. IEA arvioi, että Pohjois-Amerikassa käyttö ja tuotanto pysyvät tasapainossa. IEA toteaa, että se uskoo edelleen ”kaasun kulta-aikaan”, mutta kaasu ei yksin ratkaise esimerkiksi ilmaston lämpenemisen ongelmaa, ellei hiilidioksidin talteenottoteknologia kehity. IEA korostaa energiatehokkuuden lisäämistä tärkeänä keinona energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, erityisesti, jos ydinvoiman käyttöä radikaalisti vähennetään. Liikennekäyttö kasvaa Euroopassa Myös Euroopan unionin alueella maakaasulla on tärkeä rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Eurooppalainen kaasualan yhteistyöjärjestö Eurogas on Eurogas Roadmap 2050 -selvityksessään arvioinut, että päästövähennykset voidaan saavuttaa korvaamalla kaasulla muita polttoaineita ja lisäämällä energiatehokkuutta. Selvitys jakaantuu kahteen osaan, vuodesta 2011 vuoteen 2030 ja vuodesta 2030 vuoteen 2050 ulottuviin jaksoihin. Ensimmäisellä jaksolla Eurogas arvioi maakaasun osuuden EU:n kokonaisenergian käytöstä kasvavan 26 prosentista 30 prosenttiin, vuosien 2030 ja 2050 välisenä aikana taas maakaasuvoimala- ja hiilidioksidin talteenottoteknologian (CCS) kehittyvän merkittävästi. Maakaasun käyttömääriksi EU-alueella Eurogas arvioi 544 miljardia kuutiometriä vuonna 2030 ja 426 miljardia kuutiometriä vuonna 2050, jossa käytön väheneminen johtuu parantuneesta energiatehokkuudesta. Lähteet: • International Energy Agency, World Energy Outlook 2011 ➜ www.iea.org • Eurogas Roadmap 2050 ➜ www.eurogas.org Suomessa haasteellinen vuosi M aakaasuvuosi 2011 käynnistyi kylmän alkuvuoden myötä vauhdikkaasti, mutta tahti vaihtui loppuvuodesta. Kuluvan vuoden tammi–syyskuun maakaasun myynti oli noin 1,3 prosenttia pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myynti laski erityisesti vuoden kolmannella neljänneksellä. Syyskuussa kaasun myynti oli pienempi kuin kertaakaan sitten vuoden 1997. Myös loka–marraskuun myynti on hiponut kaikkien aikojen pohjalukemia. Ensi vuodelle ei asiakkaiden vuositilauksien perusteella ole näkyvissä suuria muutoksia. Selvä syy kuluvan vuoden myynnin laskuun on poikkeuksellisen lämmin syksy. Syyskuun keskilämpötila maakaasu-Suomen alueella oli noin 2–3 astetta keskiarvoa korkeampi. Lisäksi sähkön markkinahinta oli poikkeuksellisen alhainen. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa maakaasusta saatava suurempi sähkön 20 tuotanto ei juuri nyt hyödytä maakaasuvoimaloita. Vuoden alussa voimaan tullut energiaverotuksen muutos heikensi myös maakaasun kilpailukykyä. Maakaasun hinta on indeksillä sidottu öljyn ja hiilen hintaan sekä Suomen energiahintoja kuvaavaan E40-hintaindeksiin. Öljyn hinta on kansainvälisestä taloustaantumasta huolimatta noussut ja hiilen hinta pysynyt korkealla tasolla. Maakaasun veroton kokonaishinta nousi kuluvan vuoden tammi–syyskuussa 16 prosenttia. Loppuvuonna hinnassa ei ole enää nousupaineita. Gasum uskoo, että myös Suomessa maakaasulla on merkittävä rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Uusiutuvien raakaaineiden hyödyntäminen kaasumaisessa muodossa on suuri mahdollisuus sekä sähkön ja lämmön, teollisuuden että liikenteen päästöjen vähentämistä tavoiteltaessa. ”Asiat hoituvat, kun yhteistyö pelaa” TEKSTI JOHANNA PELTOTIMPERI KUVA TUUKKA YLÖNEN Kun talousjohtaja Paula Lähde jää miettimään neljännesvuosisadan mittaista työrupeamaansa Gasumilla, tiivistää hän sen mielenkiintoiseksi matkaksi, josta voi olla niin ylpeä kuin kiitollinenkin. Eläkkeelle siirtyessä tilit on saatu kuntoon, joten on aika alkaa hoitaa omaa kuntoaan. K eväällä 1986 Nesteen maakaasuyksikkö haki laskentaekonomia ja ilokseni sain paikan. Energia-alasta en tiennyt juuri mitään, mutta Neste ja maakaasu uutena, eksoottisena ja mystisesti maan alla kulkevana tuotteena kiinnosti kovasti. Ja halusin päästä kokeilemaan venäjän kielen taitojani, naurahtaa Paula Lähde. Työ alkoi mielenkiintoisesti, ja nopeasti Lähde nimitettiin koko kaasuryhmän Group Controlleriksi. – Se on ollut urani kansainvälisintä aikaa. Jokaisessa liiketoiminnossa oli taloushallinnon työntekijöitä, mutta tehtäväni oli pitää ryhmän langat käsissä. Olin jopa hetken Neste Gas Oy:n kaasuryhmän sisäisen talous- ja hallintopalveluja myyneen yhtiön toimitusjohtaja. Omaksi yhtiöksi Paula Lähde oli mukana myös silloin, kun maakaasuyksikkö yhtiöitettiin vuonna 1994. Vuoteen 1999 asti Gasum oli Nesteen omistama konserniyhtiö, jonka jälkeen sen omistusrakenne laajeni ja siitä tuli oma yhtiönsä. – Talouspäällikön työ muuttui näin yhä vain kiinnostavammaksi, koska sain hoitaa yrityksen talouden ja rahoituksen kaikki alueet itsenäisesti. Paula Lähde miettii, että Gasum toimii edelleenkin paljolti Nesteen ajoilta totuttujen konsernikäytäntöjen mukaan, vaikka se on nyt keskikokoinen pk-yritys. – Voisimme joissain asioissa pyrkiä toimimaan ketterämmin ja keveämmin. Paula Lähde on ollut mukana erilaisissa johtoryhmissä. 2006 hänet nimitettiin talousjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi. Hän toimii hallituksessa kautensa loppuun ja varmistaa osaltaan, että vuoden 2011 tilikirjat ovat kunnossa. ”Onpas tiukassa!” Paula Lähde tarvitsi lisätyökaluja irrottaessaan nimiteippiä työhuoneen ovelta. Eläkkeelle siirtyminen on haikeaa, vaikka toisaalta mielen täyttää odotus uudesta. Business Controller Karoliina Liimatainen perii Paula Lähteen työtehtäviä. Siirtoa on tehty jo puolentoista vuoden ajan. – Tiedän, että Karoliina osaa pitää numerot tiukasti hanskassa ja maksuvalmiuden kunnossa. Yhtä tärkeää on ymmärtää numeroiden taustalla olevien liiketoimintojen lainalaisuudet. Ja ehkä kaikkein tärkeintä on ymmärtää, että liiketoimintoja ja numeroita pyörittävät ihmiset. Asiat hoituvat, kun yhteistyö pelaa. Taloussuunnittelu painottuu Mikä sitten on muuttunut yritysten taloudenpidossa vuosien aikana? – Suurin muutos on tietotekniikan valtavan nopea kehitys. Aluksi meillä oli yksi ”tyhmä” pääte, jonka kautta tilattiin konsernin atk-osastolta kustannuslaskennan raportit. Liikekirjanpidosta huolehti keskushallinto ja emmekä edes nähneet raportteja. Nykyään kirjanpidon, kustannuslaskennan ja rahoituksen tapahtumat nähdään reaaliaikaisina, ja lakisääteisetkin raportit arkistoidaan sähköisinä. Toinen asia on taloushallinnon töiden painopisteen muuttuminen. Aikaisemmin työ oli lähinnä menneen pennintarkkaa rekisteröintiä. Kirjanpito ja tilinpäätökset ovat edelleenkin tarkkoja, mutta työ hoituu paljolti automaattisesti järjestelmien kautta. – Työn painopiste on siirtynyt taloussuunnitteluun, analysointiin ja liiketoimintojen avustamiseen. Tämä on erinomainen asia, ja on mielestäni juuri se mielekkäin osa yrityksen taloushallintoa. Näin voi oikeasti vaikuttaa yrityksen toimintaan. Eläkepäivillään Paula Lähde aikoo viettää aikaa perheen ja varsinkin pojantyttären kanssa. Suunnitelmissa on myös matkustamista ja opiskelua avoimessa yliopistossa. – Nyt on vihdoinkin aikaa hoitaa myös omaa kuntoa kävellen, jumpassa ja kuntosalilla, suunnittelee Paula Lähde. 21 Niina Tanskasen mielestä Joutsenmerkillä voidaan vauhdittaa uusiutuvien ja kotimaisten biopolttoaineiden tuotannon kehittämistä ja käyttöönottoa. Ympäristömerkki kertoo, että tuote tai palvelu on omassa ryhmässään luotettava ja ympäristön kannalta parempi valinta. 22 TEKSTI JOHANNA PELTOTIMPERI KUVA MARKKU OJALA Niina Tanskanen toteaa Joutsenmerkin edistävän ympäristön ja kuluttajan asiaa Ympäristömerkinnän asiantuntija Niina Tanskanen korostaa, että Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki, Joutsenmerkki, opastaa kuluttajia valitsemaan ympäristön kannalta parempia tuotteita. Merkin kriteerien täyttäminen vaatii valmistajilta johdonmukaista työskentelyä. J outsenmerkki nousi jälleen maamme viidenneksi tunnetuimmaksi brändiksi tuoreessa Markkinointi&Mainontalehden ja Taloustutkimuksen Brändien arvostus -tutkimuksessa. Niina Tanskasen mielestä tuloksesta saa olla ylpeä, koska mukana on 1 100 tuotemerkkiä. – Joutsenmerkki kannustaa valmistajia kehittämään omaa tuotantoaan, sillä merkin kriteerejä tiukennetaan koko ajan. Merkin käyttöoikeus on määräaikainen ja myös sen voimassaolon aikana seurataan, että tuotanto vastaa vaatimuksia, kertoo Niina Tanskanen. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, joka perustettiin vuonna 1989. Suomessa on käytössä myös Euroopan ympäristömerkki. Molempia merkkejä hallinnoi Suomessa Motiva Oy:n tytäryhtiön Motiva Services Oy:n Ympäristömerkintä-yksikkö. Suomessa merkin parissa työskentelee 12 asiantuntijaa. Kestävä valinta Ympäristömerkinnän keskeisimpänä ajatuksena on tuotteen tai palvelun koko elinkaaren huomioon ottaminen, koska näin voidaan kuluttajille taata ympäristöä vähiten kuormittavat tuotteet. Niina Tanskasen mukaan merkin vaatimukset myös kiristyvät säännöllisesti ja portaittain. Merkki pitää ansaita, sitä ei voi vain saada tai tilata. Merkin kriteerit laaditaan pohjoismaisena yhteistyönä. Kriteeriehdotus lähetetään avoimelle lausuntokierrokselle, jonka jälkeen lautakunta hyväksyy vaatimukset. Vaatimukset tarkistetaan kolmesta viiteen vuoden välein. Joutsenmerkkiä voi hakea vain niille tuotteille ja palveluille, joille on määritetty yhteispohjoismaiset kriteerit. – Merkkiä haetaan, koska se kertoo kuluttajille tuotteen tai palvelun ympäristöystävällisyydestä. Se on myös luotettava ja takaa tuotteen toimivuuden. Kuluttajat uskovat merkkiin, koska sen myöntää puolueeton taho, tiivistää Niina Tanskanen. – Merkki on myyntivaltti elinkaariperusteen lisäksi myös siksi, että kuluttajaviranomaiset ovat hyväksyneet sen viralliseksi ympäristömerkiksi. Joutsenmerkki on merkittävä ostopäätösten peruste. 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan Joutsenmerkki vaikuttaa 65 prosentin ostopäätökseen ainakin silloin tällöin. 12,5 prosentilla se vaikuttaa aina – tämä luku on kasvanut vuodesta 2009. Suomalaisista 88 prosenttia tuntee merkin. ” Ensimmäinen ajoneuvon polttoaine Joutsenmerkkiä voi tällä hetkellä hakea 65 tuoteryhmän tuotteelle ja palvelulle. Parhaiten tunnettuja ovat pesuaineiden ja pehmopaperien merkinnät. Gasumin biokaasulle myönnettiin lokakuussa Suomen ensimmäinen ajoneuvon polttoaineen Joutsenmerkki. – Polttoaineen myöntämisperusteet laadittiin vuonna 2008, mutta aikaisemmin merkkiä ei ole myönnetty Suomessa. Gasumin biokaasu on tuoteryhmän hieno päänavaus. On hyvä, että kuluttajat saavat nyt puolueetonta tietoa ja voivat tehdä ympäristön kannalta parhaimpia valintoja. Uusiutuvien polttoaineiden kehitysvauhti on nopeaa, ja Gasumin biokaasun avulla saadaan ympäristöviestiä vietyä eteenpäin. Vaativa hakuprosessi – Polttoaineen joutsenmerkkikriteerit ovat tiukat. Joutsenmerkityn polttoaineen kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren ajalta ovat huomattavasti tavanomaisia polttoaineita pienemmät. Valmistuksen energiankulutukselle on lisäksi asetettu tiukat raja-arvot. Tärkeää on myös raaka-aineiden kestävä tuotanto ja jäljitettävyys, mitkä Gasumin biokaasun jäte- ja peltobiomassalle voidaan määrittää. Myös jakeluun tulevan biokaasun määrä ja laatu ovat mitattavissa. – Hakuprosessi on vaativa, kun pitää määrittää esimerkiksi elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt sekä polttoaineen valmistuksen energiatehokkuus. Raaka-aineesta on pitänyt jäljitettävyyden lisäksi selvittää alkuperä ja laatu. Gasumilla Joutsenmerkin hakeminen aloitettiin keväällä, ja analyysit toimitettiin Ympäristömerkintään syksyllä. Ennen merkin myöntämistä tehtiin tarkastuskäynti hakuehtojen täyttymisen todentamiseksi. – Tämä on ollut usean kuukauden ponnistus. Joutsenmerkityn polttoaineen pitää omassa tuoteryhmässään olla laadultaan vähintään muita vastaava ja terveyteen liittyvien vaatimusten tulee olla kunnossa. Gasumin biokaasu valmistetaan Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitoksessa, KSS Energia Oy puhdistaa siitä epäpuhtaudet, ja biokaasu siirretään maakaasuverkoston kautta Gasumin tankkausasemille. Biokaasu sopii kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin. Gasumin biokaasu on täysin uusiutuva ja kotimainen liikennepolttoaine. Gasumin biokaasu on hieno tuoteryhmän päänavaus. 23 GASSI TEKSTI SIMO ARVO Joululahjaksi biokaasuliesiä Nepaliin K APUA-hyväntekeväisyysprojekti on Gasumin tämän vuoden joululahjakohde. KAPUA kerää varoja kehitysmaiden auttamiseksi kiipeämällä vuorelle. KAPUA on kerännyt jo yli 170 000 euroa Afrikan ja Aasian lasten auttamiseksi. Varat kanavoidaan luotettavien suomalaisten järjestöjen kautta. Tänä vuonna KAPUA 2011 Nepal kerää varoja Nepalin luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä WWF:n ja Väestöliiton kanssa. KAPUA 2011 Nepal -hankkeen keräys- tuotoilla varmistetaan WWF:n ja Väestöliiton työn jatkuminen alueella. Projekti korvaa nepalilaisten vanhoja tulisijoja liesillä, joissa käytetään polttopuiden sijasta biokaasua. Uudet liedet parantavat hygieniaa ja varsinkin naisten elämänlaatua. He eivät enää joudu pitkille puunkeruumatkoille tai kärsimään savun aiheuttamista terveysongelmista. Tänä vuonna hanke järjestettiin neljättä kertaa, ja marraskuussa ryhmä suomalaisia lähti Nepaliin tavoittelemaan maan korkeinta vaellushuippua nimeltä Mera Peak. Jokaisen kapuajan tavoite on kerätä euro jokaista noustua metriä kohti, eli 6 462 euroa. Yhteensä ryhmän tavoitteena on kerätä 100 000 euroa. ➜ www.kapua.fi Nepal Väkiluku: 29,9 miljoonaa Pinta-ala: 147 181 km2 Pääkaupunki: Kathmandu Valuutta: Nepalin rupia ARTO Arto Riikonen jää tammikuun lopussa eläkkeelle asiakaspalvelupäällikön tehtävistä 43 vuoden kunnioitettavan kaasuuran jälkeen. Joulupukkiko rajavartijaksi I GRC 2011 (International Gas Union Research Conference) organisoi lokakuussa Soulissa, Etelä-Koreassa kansainvälisen tutkimuskonferenssin. Tilaisuudessa oli esillä runsaat 200 esitelmää, puheenvuoroa ja posteria. Allekirjoittanut sai olla yksi heistä esittäjistä. Paperissani: ”PHYSICAL PROPERTIES OF LNG AND COMPARISON WITH EUROPEAN PIPELINE GASES” verrataan eri LNG-tuottajien kaasun koostumuksia eurooppalaisiin putkikaasuihin ja esitetään siperialaiseen maakaasuun rinnastettavaa LNG:n laatuikkunaa. Sen tavoitteena on valita ne rajatut LNG-laadut, jotka voidaan syöttää esimerkiksi suomalaiseen kaasuverkostoon sellaisenaan ilman niiden prosessointia tai sekoittamista muiden LNG-laatujen kanssa. Puuttumatta pikkujuttuihin, niin kaasun laatuikkuna määräytyy pääasiassa Bernoulin suutinvirtausyhtälön, kaasun wobbeindeksin kautta. Wobbeindeksi voidaan laskea, kun kaasun koostumus tunnetaan. Se on kaasun bruttolämpöarvo (= ylempi lämpöarvo) jaettuna kyseisen kaasun suhteellisen tiheyden neliöjuurella. Kuten yleisesti tiedetään, jokaisella kaasun tuottajalla on oma kaasun koostumus ja ikään kuin oma laatu. Jotta kaasuja voidaan toimittaa jollekin pitkäaikaisin sopimuksin, kaasun myyjä tavallisesti joutuu prosessoimaan toimittamiaan kaasuja halutun laatuikkunan löytämiseksi. Helpoin keino on sekoittaa eri kaasulaatuja. Jos wobbearvoa halutaan kohottaa, sekoitetaan peruskaasuun metaania raskaampia hiilivetyjä, etaania tai propaania. Jos taas wobbearvoa halutaan alentaa, sekoitetaan peruskaasuun typpeä, jotta päästään haluttuun wobbeikkunaan. Edellä mainitun konferenssin jälkeen ennen Finnairin suoraa paluulentoa Soulista Helsinkiin jäi yksi vapaapäivä. Kävin silloin maailman tarkimmin vartioidulla rajavyöhykkeellä, joka erottaa PohjoisKorean ja Etelä-Korean toisistaan. Pitkän ja kyllästymiseen saakka rasittavan sodan jälkeen päättivät 1953 silloiset suurvallat, että nyt tämä saa riittää. Pannaan maa kahtia. Viritetään muutama tuhat kilometriä piikkilanka-aitaa ja betonimuuria, lukematon määrä vartiokoppeja sekä molempien Koreoiden joukkojen lisäksi kansainväliset seurantaryhmät. Miehittämättömän rajan leveydeksi sovittiin neljä kilometriä, kaksi kummallekin puolelle rajaa. Rajamiehitys on todella kansainvälinen. Kummallakin Korealla on tietenkin rajalla omat joukot. Niiden välissä on ikään kuin täysin puolueettomat ruotsalais-sveitsiläiset diplomaattimiehitykset. Lisäksi on amerikkalainen ikään kuin päävalvoja, joka seuraa, että varmasti kaikki tapahtuu sovittujen sääntöjen ja tapojen mukaan. Kustannuksista huolehtii YK. Kysymykseen, mitä siellä rajalla todella valvotaan, on vastaus, etteivät ne (tai he) tiedä enää itsekkään. Taitavat enemmänkin kiusata toisiaan. Lähes kuudenkymmenen vuoden vahtivuoro on enemmänkin turhauttanut kuin innostanut. Tulee näin joulun alla mieleen, että olisikohan joulupukista tuonne rajavartijaksi ja valvojaksi. Ainakin häntä voisi pitää puolueettomana. Kerrotaan myös, että hän pystyy valvomaan kaikkia, kuten missä ollaan kilttejä ja missä ei. Hänen liikkumisnopeudestaan löytyy kaikkien tuntema referenssi jouluaaton hetkistä. Vain yhden illan aikana ukko ennättää piipahtamaan lähes jokaisen lapsen tai lapsenmielisen kodissa. Tämä taitaakin olla vain järjestelykysymys. Rajavartiointikin. 1980-luvulta lähtien olen näitä pakinoitani kirjoitellut. Tämä saattanee jäädä viimeiseksi. Olen ollut kaasubusineksessa Gasumin ja sen edeltäjän Nesteen palveluksessa kohta 43 vuotta ja jään tammikuun lopussa pitämättömille kesälomille ja sitä kautta eläkkeelle. Pitää lopettaa silloin, kun on vielä jotenkin järjissään. Näissä kirjoittamissani tarinoissa on ollut tavoitteena, että niissä olisi jotain opettavaa kaasuteknologian taholta. Ja toiseksi, että niissä olisi myös jotain huvittavaa, hauskaakin ehkä, että niitä edes jotkut jaksaisi lukea. Sen hauskan löytäminen on ollut joskus kiven takana, kun lehden toimitus on ollut halukas karsimaan niistä jutuista kaiken sellaisen pois. Kaasuteknologia on kuulemma otettava vakavana asiana, eikä sen kanssa sovi naureskella. Toivotan lukijoilleni mieluisaa joulunaikaa ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle. Itse aion keskittyä vahvasti metsän raivaustöihin. Päätoimittajan tervehdys: Arton panos kaasun kauppiaana, kouluttajana ja erilaisten kaasusovellusten kehittäjänä sekä vuosien mittaan syntynyt tekstimäärä erilaisiin julkaisuihin niin Nesteellä ja Gasumilla kuin talon ulkopuolellakin on suorastaan mykistävä. Muutamissa harvoissa yksittäistapauksissa sisällöstä on hieman keskusteltu, toivottavasti hyvässä hengessä. Koko Gasetin toimitus kiittää Artoa hänen panoksestaan lehteemme ja toivottaa hienoja eläkevuosia! 24 TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MARKKU OJALA SINUNKAUPAT Tuotepäällikkö Jani Arala on Ylpeä biokaasun lähettiläs – Olen ylpeä siitä, että saan edustaa biokaasua. Tuotteemme on ympäristöystävällisimpänä biopolttoaineena ylivoimainen, sanoo Jani Arala B iokaasun ympäristöystävällisyyttä tukevat monet tutkimukset. Jani Arala sanoo, että on helppoa myydä tuotetta, johon itse uskoo. Gasum haluaa profiloitua luonnonkaasuja myyväksi yritykseksi. – Pyrimme siihen, että vuonna 2020 olisi 10 prosenttia maakaasuverkossa kulkevasta kaasusta biokaasua, Jani sanoo. Öljymiehestä tuli biokaasumies Jani aloitti Gasumilla puolitoista vuotta sitten. Hän tuli taloon St1-ketjusta, jossa oli kaupallistamispäällikkönä. – Valmistuin Helsingin kauppakorkeakoulusta kymmenisen vuotta sitten, ja sen jälkeen työskentelin lähes kymmenen vuotta öljyteollisuuden palveluksessa, ensin myyntimiehenä Essolla ja MobilOililla ja lopuksi St1:llä. Nyt Jani on mukana biokaasun konseptoinnissa ja tuotteen lanseerauksessa. – Myynti ja markkinointi on ollut minulle aina rakasta työtä. St1:llä vastasin tuotteen kaupallistamisesta, ja nyt olen yllätyksekseni huomannut, että liiketoiminnan kehittäminen ja myynti muistuttavatkin hyvin paljon toisiaan. Kummassakin pitää ymmärtää asiakkaan ja sidosryhmien sielunelämää. – Analysoin markkinoita ja asemoin meidän tuotteemme markkinoille. Tehtäväni on varmistaa, että jatkossakin Gasum saa riittävästi biokaasua. Kysyntää on paljon, ja siihen pitäisi pystyä myös vastaamaan. Se on tämänhetkinen haasteemme. Jani siirtyikin Gasumille haasteiden perässä. Kun hän tuli taloon, biokaasua ei vielä ollut kaupallistettu. Lokakuussa 2011 Kymen Bioenergia Oy:n Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennetusta biokaasulaitoksesta alettiin syöttää biokaasua Gasumin maakaasuverkkoon. Gasum on rakentanut biokaasulaitoksen yhteyteen paineenkorotusaseman, jossa verkkoon syötettävän biokaasun laatu analysoidaan ja mitataan ennen verkkoon syöttöä. – Se oli juhlan paikka. Töitä oli tehty paljon ja tuntui hyvältä, kun se konkretisoitui. Maakaasuautoilijoistakin kymmenen prosenttia on siirtynyt jo Joutsenmerkin saaneen biokaasun käyttöön. Se on hienoa. Jani muistuttaa, että ihmiset haluavat tehdä ympäristötekoja. Kun niitä voi vielä tehdä edullisesti, asia helpottuu entisestään. – Meidän on ollut helppo löytää yhteistyökumppaneita, sillä kaikki ovat innostuneita biokaasusta. Onhan se ympäristön ja kansantaloudenkin kannalta upeaa, jos polttoainetta voidaan tehdä orgaanisesta jätteestä. Kirjasto karttuu vapaa-ajalla Jani Arala tankkaa oman biokaasuautonsa Vermon tankkausasemalla. Vapaa-ajalla Jani puuhastelee 2,5-vuotiaan poikansa kanssa. Espoolaisperheeseen odotetaan toista lasta syntyväksi tammikuussa, joten sitten vipinää ja vilskettä on entistä enemmän. – Viime kesänä ehdin tehdä kaksi kierrosta golfkentällä, Jani naurahtaa. Muita rakkaita harrastuksia ovat jääkiekon seuraaminen ja lukeminen. – Olen intohimoinen Espoo Bluesin kannattaja ja kerään historiallisia romaaneja. Kotikirjastossa on satoja teoksia. 25 LYHYESTI KOONNEET JOHANNA PELTOTIMPERI JA MINNA OJALA KUVAT GASUM JA EMMA ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEO Työkaluja laivaliikenteen päästöihin L Novy Urengoissa vierailuohjelmaan kuului esimerkiksi tutustuminen maakaasun tuotantolaitoksen valvomoon. Kaasun tuotanto tutuksi G asumin asiakkaista, työntekijöistä ja viranomaisista koostunut 17 henkilön ryhmä vieraili syyskuun puolivälissä maakaasun tuotantoalueella Novy Urengoissa Länsi-Siperiassa. Ohjelmaan kuului muun muassa tutustuminen kaasun tuotanto- ja käsittelylaitoksiin sekä valvomon toimintaan. Vieraat tutustuivat myös eri-ikäisten kaupunkilaisten elämään kulttuuri- ja urheilukeskuksessa, kaasualan teknisessä koulussa ja lastentarhassa. Erityisesti Kolobokin lastentarhan pikku isäntien ja emäntien sydämellinen vastaanotto ohjelmineen valloitti vierailijat. Novy Urengoin kaupunki alkoi kehittyä 1960-luvulla, kun alueella tehtiin ensimmäisiä geologisia tutkimuksia kaasuntuotantoa varten. Vuonna 1974 kaupunki alkoi rakentua ensimmäisen katunsa, Optimistikadun ympärille. Virallisen kaupunkistatuksen Novy Urengoi sai vuonna 1980. Nyt kaupungissa on yli 100 000 asukasta, joita pääasiassa työllistää öljyn ja kaasun tuotanto. iikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja liikenne- ja viestintäministeriö järjestivät marraskuussa TOOLBOX-seminaarin, jossa mietittiin keinoja, joilla voidaan ratkaista kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kiristyviä laivapolttoaineiden rikkipitoisuusmääräyksiä. Tilaisuus oli suunnattu Itämeren alueen viranomaisille, varustamoille ja satamille. Vaihtoehtoisista polttoaineista seminaarissa käsiteltiin nestemäistä maakaasua eli LNG:tä ja biopolttoaineita niin laivan polttoaineena kuin satamien infrastruktuurin kannaltakin. Gasumin kehittyvistä liiketoiminnoista vastaava johtaja Björn Ahlnäs keskittyi puheenvuorossaan laivaliikenteelle suunnatun LNG:n infrastruktuurin rakentamiseen. Ahlnäs painotti, että LNG:n käyttö perustuu turvalliseen ja testattuun teknologiaan. Lisäksi sen käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä eikä aiheuta öljypäästöjen riskiä. LNG:n soveltuvuutta lisää se, että sen hintakehityksen uskotaan olevan paljon öljyä vakaampaa. Myös maailman kaasuvarat ovat huomattavasti öljyvaroja suuremmat. Ahlnäs korosti, että Gasum on heti valmis toimittamaan nestemäistä maakaasua ja aikoo kehittää sen käyttöä helpottavaa infrastruktuuria entisestään. Taiteen ja energian ilta EMMAssa Liikennepalveluiden uutiskirje uudistui G asumin liikennepalveluiden uutiskirje uudistui lokakuussa. Uutiskirje on suunnattu kaikille kaasuautoilijoille, päättäjille, asiakkaille ja sidosryhmille sekä kaikille puhtaammasta liikenteesta kiinnostuneille. Uutiskirjeeseen ja ajankohtaisiin liikenneasioihin voi tutustua osoitteessa www.puhtaampiliikenne.fi. Osoitteesta voi myös tilata kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän tiedotteen suoraan omaan sähköpostiin. ➜ www.puhtaampiliikenne.fi 26 EMMA – Espoon modernin taiteen museoon kerääntyi lokakuisena iltana energistä väkeä nauttimaan ajankohtaisesta energiatiedosta, taiteesta ja ruoasta. Tilaisuudessa puhui Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Jorma Eloranta. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA TIINA ELOMAA EMMAssa mielenkiintoinen kevät E MMA – Espoon modernin taiteen museo esittelee kevätnäyttelyissä italialaista futurismia ja mielenkiintoisen valokuvien ja videoiden koosteen. Tammikuun alkupäiviin asti voi tutustua vielä Anitra Lucanderin, Yang Fudongin ja Juhani Harrin näyttelyihin. Myös EMMAssa vietetään designpääkaupunkivuotta 2012. Gasum tukee EMMAn toimintaa. ITALIALAINEN FUTURISMI. Futurismi oli merkittävä Italiassa 1900-luvun alussa syntynyt taidesuunta. Sen pyrkimyksenä oli tuoda esille uusi urbaani maailma ja ihmiskäsitys. Se halveksi kaikkea vanhaa ja perinteistä ja ihannoi koneita, tekniikkaa, vauhtia, hälyä ja liikettä. EMMAn näyttely esittelee Italian futurismia laajalla kaarella 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti maalausten, akvarellien ja pastellien sekä designesineiden, kalusteiden sekä puku- ja lavasteluonnoksien avulla. Näyttely on avoinna 2.3.2012–10.6.2012. SOPHIE CALLE TAKE CARE OF YOUR SELF. Sophie Calle (s. 1953) on ranskalainen taiteilija, jonka englanninkielinen versio teoksesta Prenez soin de vous (Take Care of Yourself, 2007) nähdään EMMAssa laajana valokuvien ja videoiden koosteena. Teos on saanut nimensä Callen ex-miesystävän lähettämän sähköpostin viimeisten sanojen mukaan, joilla tämä lopettaa heidän suhteensa. Näyttely on avoinna 2.03.2012–10.06.2012. NIMITYKSET MINNA TERVO on vakinaistettu 1.11.2011 alkaen ympäristöasiantuntijaksi Liiketoiminnan suunnitteluosastolle Gasumille Espooseen. Hän toimi aiemmin investointiosastolla ympäristösuunnittelijana Porvoossa. TARU TUURI on nimitetty 1.11.2011 alkaen palveluneuvojaharjoittelijaksi Gasum Energiapalveluihin Kotkaan. TOPI HOVI on nimitetty 1.11.2011 alkaen huoltomieheksi Gasum Tekniikkaan Hyvinkäälle. LOTTA LEHTINEN on nimitetty 21.11.2011 alkaen markkinaanalyytikoksi Energiakauppaosastolle Gasumille Espooseen. TAIJA HALME siirtyy 1.12.2011 alkaen laskuttajaksi Gasumin talousosastolle Kotkaan. Aiemmin hän toimi Gasum Energiapalvelujen palveluneuvojana Kotkassa. JARKKO PENTTILÄ on nimitetty 7.12.2011 alkaen hitsaaja-koneasentajaksi Gasum Tekniikkaan Kouvolaan. ”Rauhallista joulua!” Energianhallintapäällikkö Jukka Joronen Tampereen Sähkölaitos Oy:n Energiapalveluista toivoo rauhallista joulua sähkölaitoksen valvomoihin. Maakaasulla on tärkeä osa etenkin Tampereen kaukolämmön tuotannossa. Yleensä melko rauhallinen. Viime jouluMILLAINEN ON na verkkovalvomon puolella ei kuitenJOULUYÖ VALVOMOISSA? kaan ollut joulurauhasta tietoakaan, kun Teiskoon iski hankala sähköverkon häiriö. Jakelumuuntaja hajosi, ja pakkasta olikin sopivasti 25 astetta. Lopulta sähköt saatiin takaisin aggregaatilla ja muuntaja vaihdettiin joulupäivänä. Asiakkaat olivat arvatenkin tyytyväisiä, kun saivat tunnelmoida kynttilöiden valossa. Kulutusprofiili on aika erilainen kuin tavallisena pyhäpäivänä. Sähkömeklari Hannu Pajunen tietää kertoa yli 30 vuoden kokemuksella, että varsinkin ennen vanhaan joulukinkun paistaminen näkyi suurempana kulutuksena aattoyönä. MITEN JOULUAATTO NÄKYY SÄHKÖN KULUTUKSESSA? Pääosin jo ennakoivana huoltona pitkin vuotta. Kun lämmityskausi alkaa marraskuun korvilla, voimalaitokset ovat kunnossa ja kaukolämpö ja sähköverkko mahdollisimman hyvässä iskussa. Häiriöiden varalta suunnitellaan sitten valmiuksia olosuhteiden mukaan. MITEN VARAUDUTTE TALVEEN? Lielahden maakaasuvoimalaitoksen iso automaatioremontti alkaa olla valmis, MITÄ UUTTA ja kaukokylmäliiketoimintaa on käynTEILLE KUULUU? nistelty. Uutta hyötyvoimalaitosta varten perustettiin marraskuussa yhtiö nimeltä Tammervoima Oy, jonka omistavat Tampereen Sähkölaitos ja Pirkanmaan Jätehuolto. Uusi laitos on tulossa Tarastenjärvelle ja valmistunee vuonna 2015. Pääsävynä on hieno joulun punainen, ja mausteena kaamoksen sinertävää, lumista fiilistelyä. Voimalan julkisivuvalaistus palkittiin vuonna 2008 kansainvälisessä kilpailussa alan ”Oscarilla”. Valmistaudun tunnelmaan kuorolaulun parissa. Edeltävällä viikolla on konsertit Tampereella ja Lempäälässä. Jouluaattona on ollut perinteenä Tampereen Pyrinnön jumppa aamupäivällä, ja iltaan kuuluu luonnollisesti mittava jouluateria. MILLAINEN JOULU VALAISTUS NAISTENLAHDEN VOIMALALLE TULEE? MITEN ITSE VIETÄT JOULUA? 27 TANKKAA 100 % KOTIMAISTA JA 100 % UUSIUTUVAA. VAIHDA BIOKAASUUN. Nyt voit tankata täysin kotimaista ja uusiutuvaa polttoainetta: Gasum-biokaasua. Sitä saadaan mm. jätevesien puhdistamolietteestä ja se on paitsi ympäristöystävällinen polttoaine myös reilusti edullisempaa kuin bensa tai diesel. Katso, kuinka vaivattomasti säästät sekä ympäristöä että lompakkoasi osoitteessa www.gasum.fi.
© Copyright 2024