koko Itämeren alue haltuun
MCI Suomen kaasupaletti ja sen tulevaisuus Juustokattilat höyryävät maakaasun voimalla Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2014 Yrityskaupalla koko Itämeren alue haltuun pääkirjoitus Anna Ailio Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo Päätoimittaja Anna Ailio [email protected] Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Christer Nuutinen Painosmäärä 4 100 kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset [email protected] Tuulta purjeisiin ja suunta Itämerelle Gasumin yrityksen 20-vuotisjuhlavuosi on muutosten aikaa luonnonkaasuyhtiölle. Suomalainen luonnonkaasujen osaaja avaa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n markkinat myös muihin Pohjoismaihin, Ruotsiin ja Norjaan. Strategian mukainen yrityksen historian suurin yrityskauppa on saatu päätökseen. Gasumille siirtyi 51 prosenttia norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta ja nelisenkymmentä uutta työntekijää. Skangass täydentää kilpailukykyisen LNG-tarjonnan uusien terminaalien, tankkereiden ja LNG-säiliöautojen myötä Pohjoismaissa yhdistäen maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin markkinat. Yrityskauppa täydentää nykyistä putkikaasutarjontaamme ja toisaalta edistää LNG:n saantia ja jakelua merenkululle ja teollisuuden käyttöön sekä myös kaasuverkon ulkopuolella olevien tärkeiden energialaitosten käyttöön. Yhtiössämme on jatkossa toimintaa 14 eri paikkakunnalla ja henkilöstöä reilut 300 henkeä neljässä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Kaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta erinomaisesti. Tarjontamme laajentuessa voimme entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin palvella asiakkaitamme. On upeaa olla Gasetin uusi päätoimittaja näillä historiallisilla hetkillä, jolloin uutta Gasumia luodaan. Tämänkertainen lehtemme pureutuukin kaasun alku lähteille ja haluamme esitellä lukijoillemme kaikki eri kaasut energiamuotoina. Lehtemme lukijakunta on laaja. Lehtemme on saanut paljon kiitosta sekä sisällöistään että visuaalisesta ilmeestään. Haluankin omalta osaltani kiittää edeltäjääni Minna Ojalaa upeasta työstä lehtemme hyväksi. Toivon, että voimme jatkossakin palvella Teitä lukijoita parhaalla mahdollisella tavalla, jakamalla mielenkiintoisia lukukokemuksia kaasualasta. Kaasumaisen keveitä ja turvallisia lukuhetkiä jokaiselle lehtemme parissa. Kehitysideat ja uudet oivallukset myötätuuliterveisin [email protected]. P.S. Gasetti-lehden voit myös lukea verkossa: www.gasetti.fi. Anna Ailio on Gasumin viestintäpäällikkö. 441 760 2 gasetti 2/2014 tässä numerossa Gasetti 2/2014 ”Biokaasulla on kasvava merkitys tulevaisuudessa.” ESA HÄRMÄLÄ, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 4 4 Suomen kaasut Katsaus Suomen kaasutilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. 25 12 Aikaa ei ole tuhlattavissa Fortumin johtaja Jouni Haikaraisen mukaan hiilineutraaliuden eteen on tehtävä vielä paljon. Kaasugrillit lämpimiksi 16 LNG:n tiet ovat avoimet Gasumin Skangass-yrityskauppa tuo uusia tuulia Suomen kaasumarkkinoille. 19 Verokiristystä Energiaverotuksen korotukset nostavat energiantuotannon kustannuksia. 21 Oiva keksintö Biokaasun tuotantolaitokset lisäisivät energiaomavaraisuutta. 22 Iloista juuston tuotantoa Valion Vantaan juustotehtaalla tehdään työtä ilolla. 26 Gasumlainen Asiakasryhmäpäällikkö Max Miilakangas kaa su sta on mon e k si Maakaasu jyrää Suomen kaasumarkkinoilla. Gasumin ja Skangassin yrityskaupan myötä kaasurintamalla on luvassa muutoksia LNG:n saatavuuden parantuessa. Miltä Suomen kaasupaletti näyttää nyt ja millainen se voisi olla tulevaisuudessa? 4—11 27 Nimitysuutisia Lannasta kultaa – tai ainakin energiaa 21 22 12 Jouni Haikarainen puoltaa energiaystävällisiä veroratkaisuja Juustoa tasaiseen tahtiin Venäjälle ja Suomen kauppojen hyllyille. 16 Pohjoismainen LNG-yhteistyö tuottaa hedelmää 2/2014 gasetti 3 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA Suomen kaasukartta 2013 Maakaasun jakeluputkiston pituus 1 932 km Maakaasun siirtoputkiston pituus 1 286 km LÄHTEET: SUOMEN KAASUYHDISTYS 4 gasetti 2/2014 TEKSTI Timo Hämäläinen KUVITUS Mikko Saarainen/Napa Illustration SUOMEN KAASUT suurennuslasin alla Biokaasulaitoksia yhteensä 83 kpl Kaasusta löytyy potentiaalia Suomen energian tulevaisuuden kannalta. Luonnonkaasun uudenlaiset kaasuntuotantotekniikat odottavat ovella. • 40 kaatopaikkaa • 43 reaktorilaitosta uomessa käytettävästä kaasusta valtaosa on maakaasua, joka koostuu lähes kokonaan metaanista. Mukana on lisäksi pieniä määriä propaania, butaania, etaania ja pentaania, muita raskaampia hiilivetyjä sekä toisinaan typpeä ja heliumia. Maakaasu on syntynyt ajan myötä maan sisuksissa biomassan hajotessa. Ennen teollista käyttöä maakaasu jalostetaan maa kaasunjalostuslaitoksessa, jolloin siitä poistetaan kaikki muut yhdisteet paitsi metaani. Puhdistettu maakaasu on väritöntä ja hajutonta. Maakaasua on tuotu putkea pitkin Venäjältä jo 1970-luvulta lähtien. Siirtoputket tuovat maakaasun Suomeen, jonka jälkeen kaasu jaetaan jakeluputkistolla eteläiseen Suomeen. Maakaasun osuus Suomen primäärienergian kokonaiskulutuksesta on noin 8,5 prosenttia. Muita merkittäviä energiakaasuja ovat nestekaasu, jalostamokaasu, masuunikaasu ja koksikaasu sekä biokaasu. Näiden kaasujen osuus Suomen energiankulutuksesta on yhteensä nelisen prosenttia. 2/2014 gasetti 5 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA Nestekaasu on propaanin ja butaanin seos, jota käytetään muun muassa metalliteollisuuden energian lähteenä ja rakennusalalla asfaltti- ja bitumitöissä. Nestekaasua käytetään myös autojen polttoaineena, jolloin kaasun tunnistaa nimellä LPG tai Autogas. Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteen otettua kaasua, jota käytetään energianlähteenä. Masuunikaasu syntyy masuunissa, ja sitä käytetään puhdistuksen jälkeen polttoaineena lämmittämiseen ja energian tuotantoon. Koksikaasu on vetyä ja kevyitä hiilivetyjä sisältävä kaasu, joka syntyy koksin valmistuksen sivutuotteena. MAAKAASUN KULUTUS SUOMESSA VUONNA 2013 Biokaasussa potentiaalia Biokaasun tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti. Suomessa on tällä hetkellä satakunta biokaasulaitosta, joista pienimmät tuottavat kaasua maatilakohtaisesti, suurimmat kaupunkien tarpeisiin. Biokaasun käyttö yltää kuitenkin vain prosentin kymmenykseen energian kokonaiskäytöstä. Biokaasu on mikrobiologisen prosessin tuote. Tässä prosessissa eloperäiset aineet hajoavat hapettomassa tilassa bakteeritoiminnan ansiosta. Hajoamisen tuloksena syntyy biokaasua ja mädätettyä biomassaa. Työ ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikön Esa Härmälän mukaan biokaasun käytön mielekkyyttä lisää se, että kaasun tuotantoon voidaan käyttää hankalia jätteitä, kuten lantaa tai lietteitä. – Biokaasulla on kasvava merkitys, mutta se ei vielä tule saavuttamaan kokonaisuuden kannalta isoa roolia. Synteettiset biokaasut, joita tuotetaan esimerkiksi kaasuttamalla puuta, voivat pidemmällä aikavälillä avata uusia mahdollisuuksia energiantuotantoon. Kehitystyö vie kuitenkin aikansa, Härmälä sanoo. Biokaasulla tuotetulle sähkölle on myönnetty syöttötariffi, mutta biokaasua käytetään yhä enemmän ajoneuvojen polttoaineena. Härmälä mielestä tämä on järkevä suuntaus. Kaasulla vankka asema Kaasu on monipuolinen ja joustava energiamuoto, jota voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotantoon, liikennepolttoaineena ja teollisissa prosesseissa. Maakaasun käytöstä ei synny raskasmetallipäästöjä, ja hiilidioksidipäästöt jäävät kivihiileen verrattuna puolet pienemmiksi. – Maakaasu on kuitenkin fossiilinen polttoaine. Päästöt ovat liian suuret pyrittäessä ilmaston muutoksen hillitsemiseen, sanoo professori Christian Breyer Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Breyer kuvailee kaasua tärkeäksi energiamuodoksi, joka toimii siltana siirryttäessä kokonaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. 6 gasetti 2/2014 – Kaasua tarvitaan säätöenergiana sekä joustamattomalle ydinvoimalle että uusiutuviin energioihin perustuville energiaratkaisuille, joiden ongelmana on tuotannon epätasaisuus. Tehokkaimmat nykyaikaiset sähköä ja lämpöä tuotavat kaasukäyttöiset voima laitokset voidaan käynnistää ja sammuttaa nopeasti alle tunnissa, hyötysuhteeltaan näitä laitoksia heikommat kaasuturbiinit minuuteissa. Breyerin kanssa samoilla linjoilla oleva Härmälä arvioi, että fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaammilla energialähteillä on pitkä prosessi. Hänen mukaansa kaasua kannattaa Suomessa lähivuosikymmenten ajan käyttää, jos kaasun hinta vain pysyy riittävän edullisena. Suomen virallisen energiapolitiikan mukaan kaasun asema energialähteiden valikoimassa pyritään säilyttämään, paikoin käyttöä pyritään jopa kasvattamaan. Kaasu toimii siltana siirryttäessä kokonaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. – Harva kai uskoo, että kaasun kokonaiskäyttö voisi lähteä voimakkaaseen kasvuun, mutta ei kaasua saa meidän energiavalikoimastamme hävittääkään. Tietyissä käyttötarkoituksissa, kuten merenkulussa käytön lisääntyminen olisi hyvästä, Härmälä sanoo. – Meillä on vielä kaasunkäyttökulttuuria ja asiakkaita huolimatta siitä, että kaasun hintakilpailukyky on Terajoulea viime aikoina ollut verrattain heikko. Riippuu yritysten toimista, miten asiassa lopulta käy. Hallituksella ei ole paljoa mahdollisuuksia vaikuttaa kaasun käytön kehiVUOSIMUUTOS tykseen. Christian Breyer muistuttaa, että kaasuvarannot ovat rajalliset. Siitäkin huolimatta, että maailmalla on löydetty uusia ja uuden tyyppisiä esiintymiä. – Varantojen pienetessä ja tuotantokatkojen lisääntyessä kaasun hinta nousee. Pitää myös muistaa, että OSUUS kaasu on Suomessa tuontitavaraa, mikä rasittaa ENERGIAN kansantaloutta ja heikentää vaihtotasetta. KOKONAISErityisasiantuntija Jyrki Pohjolainen Suomen KULUTUKSESTA Kaasuyhdistyksestä arvioi, että kaasun käyttö tulee lisääntymään pienissä kohteissa kuten liikenteessä, kotitalouksissa ja palvelusektorilla. – Suomen vahvuutena on monipuolinen energia rakenne. Monipuolisuudesta on pidettävä kiinni, ja sitä 107 057 -7 % 8 % on hyvä jopa entisestään edistää. Kaasulla on tässä tärkeä rooli. Tekniikan kehitys lisää mahdollisuuksia uusiutuvan energian ja kaasun yhteiskäyttöön, Pohjolainen sanoo. Liuskekaasu – hyvä vai paha? Maakaasu on viime aikoina hävinnyt hintakilpailussa kivihiilelle, mikä on lisännyt kivihiilen käyttöä Suomessa ja Euroopassa. Odottamattoman tilanteen pääsyynä ovat liuskekaasuvarannot, joita Yhdysvallat on alkanut hyödyntää. Liuskekaasu on kalkki- ja liuskekiven huokosista vesihöyrytystekniikan avulla porattavaa maakaasua, jonka hyödyntäminen on vasta aluillaan. Liuskekaasua on löydetty ympäri maailmaa, myös Euroopasta. Suurimmat liuskekaasuvarannot löytyvät Kiinasta. Euroopassa liuskekaasua on löydetty muun muassa Puolasta, Ranskasta ja Norjasta. Euroopan maista innokkaimmin liuskekaasua haluavat hyödyntää Puola ja Iso-Britannia. MAAKAASUN Ympäristöhaitat kuitenkin pelottavat, ja esimerkiksi JAKELURanskassa on ympäristöriskeihin vedoten hyväksytty PUTKISTON liuskekaasutuotannon kieltävä laki. EU-komissiolla ei PINTAMATERIAALISTA ole tiettävästi ainakaan toistaiseksi aikomuksia rajoittaa liuskekaasun hyödyntämistä. Härmälän mukaan olisi kaikkien edun mukaista, jos Eurooppaan saataisiin merkittävää liuskekaasu tuotantoa. – Pitää kuitenkin varautua siihen, että kritiikki kaasun tuotantoon ja siirtoon liittyvistä metaanipäästöistä lisääntyy. Esimerkiksi Yhdysvalloissa liuskekaasun tuotannossa pääsee ilmaan paljon ennakko-odotuksia POYETEENIA enemmän metaania, joka on yli kaksikymmentä kertaa vahvempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Christian Breyer pitää liuskekaasun tuotantoa buuTERÄSTÄ mina, joka voi hyytyä tulevina vuosina nopeastikin. – Liuskekaasun hiilidioksidipäästöt voivat kohota jopa ruskohiilen päästöjä suuremmiksi. Se on täysin VALURAUTAA kestämätöntä, kun samalla yritetään torjua ilmastonmuutosta, Breyer sanoo. 96,4 % 2,5 % 1,1 % Biokaasua Joutsan tankkausasemalta Joutsan Ekokaasu Oy:n tankkausasemalla voi tankata kotimaista, uusiutuvaa polttoainetta. Biokaasun tuotanto, puhdistus ja paineistus ovat jatkuvia, automatisoituja prosesseja. H2S CO2 Biokaasu johdetaan biokaasulaitoksesta laitosalueen puhdistimelle, joka nostaa biokaasun metaanipitoisuuden liikennekäytön vaatimalle tasolle. Tässä vaiheessa kaasu puhdistuu muun muassa hiilidioksidista ja rikkivedystä. Samalla kaasu kuivataan. Puhdistettu biokaasu eli biometaani siirretään paineenkorotusasemalle, jossa kaasun painetta nostetaan ja kaasu varastoidaan korkeapaineisena pullovarastoihin. Tankkauspiste sijaitsee paineenkorotusaseman ja pullovaraston läheisyydessä. LÄHDE: JOUTSAN EKOKAASU OY 2/2014 gasetti 7 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA LNG:n asema vahvistuu Tällä hetkellä nesteytetyn maakaasun tuotanto keskittyy Suomessa Porvoon pieneen laitokseen. Nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä valmistetaan jäähdyttämällä maakaasu –162 celsiusasteen lämpö tilaan, jolloin kaasu muuttuu nestemäiseen olo muotoon. Maakaasu tiivistyy nesteyttämisellä 600-kertaisesti, joten tämä mahdollistaa maakaasun toimitukset ilman siirtoputkia ja pumppuasemia. Käyttökohteissa LNG höyrystetään takaisin kaasuksi. Gasumin Skangass-yrityskaupan myötä Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat yhdistyivät, mikä tietää muutoksia LNG:n saatavuuteen ja käyttömahdollisuuksiin. Skangassin terminaalien ja tankkerien sekä Risavikan tuotantolaitoksen myötä nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin kehitys vauhdittuu Suomessa. Samalla LNG:n toimitusmahdollisuudet laajenevat. Härmälä toivoo Pohjolaisen tavoin LNG:stä varteenotettavaa haastajaa venäläiselle maakaasulle. – Tavoitteena on luoda aito kilpailutilanne kahden eri kaasun välille. Toivottavasti siinä onnistutaan. Kilpailu vaikuttaisi myönteisesti kaasun käytön kehitykseen. Tekniikka kehittyy Tutkimus ja tuotekehitys avaavat uusia näkymiä kaasun käyttöön energialähteenä. Yhtenä mielenkiinnon kohteena ovat hybridijärjestelmät, joissa energiaa tuotetaan aurinkosähkö-tuuli-kaasuvoimalaitoksilla. – Ensimmäiset demonstraatiolaitokset ovat rakenteilla. Markkinoille tämänkaltaisia hybridilaitoksia saadaan vielä tämän vuosikymmenen aikana, Breyer arvioi. Biokaasulaitoksia kehittään siten, että niitä voidaan käyttää yhä joustavammin tasapainottamaan olo suhteista ja vuodenajoista riippuvaa katkonaista aurinkosähkön ja tuulivoiman tuotantoa. Breyerin mukaan biokaasulaitoksia on tähän asti käytetty tuottamaan tasaista perustuotantoa, mikä ei ole järkevää uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen perustuvissa järjestelmissä. Ensimmäisiä biokaasulaitoksia on alettu varustaa elektrolyysi- ja metaaninvalmistusyksiköillä. Näillä tekniikoilla prosesseista saadaan jokaista syötettyä biomassayksikköä kohden enemmän metaania. – Kaasu soveltuu hyvin myös liikenteen poltto aineeksi. Kaasukäyttöisissä autoissa varapolttoaineena on bensiini tai dieselöljy. Myös kaasu-sähkö-hybridiautoa kehitetään. Siinä ensisijaisena voimanlähteenä on sähkö. Akkujen tyhjentyessä järjestelmä siirtyy kaasun käyttöön. 8 gasetti 2/2014 vuonna 2013 TEOLLISUUDEN osuus maakaasun käytöstä oli 48,1 % ENERGIALAITOSTEN JA -YHTIÖIDEN Suomen teollisuus on kiinnostunut power-to-gasteknologiasta, jossa sähköenergiaa muunnetaan kaasuksi. Kyse on elektrolyysiprosessista, jossa vettä hajotetaan vedyksi ja hapeksi. Sen jälkeen vety voidaan käyttää hyväksi sellaisenaan tai tuottaa siitä hiilidioksidin avulla uusiutuvaa metaania. – Uusiutuva metaani soveltuu käytettäväksi nykyisissä fossiilista kaasua käyttävissä järjestelmissä. Tämä antaa mahdollisuuden siirtyä askel askelelta kohti energiatuotantoa, joka perustuu täysin uusiutuviin energialähteisiin. Suomessa tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä paperin valmistuksesta syntyy paljon hiilidioksidia, joka on peräisin kestävän kehityksen mukaisesta energialähteestä. Sähkön muuntaminen kaasuksi voi muuttaa monia liiketoimintamalleja. Power-to-gas-teknologiaan syventyvä tutkimus toiminta on Suomessa juuri alkamassa. Breyer uskoo, että käytännön sovelluksia on mahdollista synnyttää kohtalaisen nopeasti. Kuinka nopeasti, se riippuu Breyerin mukaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatusta rahoituksesta. – Power-to-gas-teknologia on ainoa tunnettu tapa säilöä kausiluonteisesti tuotettua energiaa. Sähkön muuttaminen kaasuksi on energiantuotannossa uusi elementti, joka voi muuttaa monia liiketoiminta malleja. Näyttää, että pitkän aikavälin kustannukset ovat hallittavissa. Tekniikan kustannuksia pitää kuitenkin saada vielä pienennettyä. – Eräillä energiasektorin alueilla ollaan varsin konservatiivisia. Asenteiden pitää muuttua. Aurinko energian professuurini on yksi muurinmurtajista, sillä opiskelijani oppivat, miltä täydellisesti uusiutuviin energioihin perustuva maailma voisi näyttää, Breyer sanoo. LÄHTEET: STAT.FI, FI.WIKIPEDIA.ORG, KAASUYHDISTYS osuus maakaasun käytöstä oli 51,9 % Älykäs kaupunki haastaa energiayhtiöt TEKSTI Timo Hämäläinen I hmiset kautta maailman muuttavat kaupunkeihin. Ilmiö aiheuttaa ongelmia, joiden ratkomiseksi on luotu ”älykäs kaupunki”-ajattelumalli. Smart City haastaa energiayhtiöt innovatiivisuuteen ja luomaan uusia liike toimintamalleja. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kaupunkilaisten määrä kasvaa noin 60 miljoonalla vuosittain. Arviolta kuusikymmentä prosenttia maapallon väestöstä asuu vuonna 2030 kaupungeissa. Kaupungistuminen vaatii uusia keinoja, joiden avulla voidaan edistää kestävän kehityksen mukaista asumista ja parantaa asukkaiden elinolosuhteita. Tavoitteena on ehkäistä asumis tiheyden kasvusta aiheutuvia sosio ekonomiaan, energiankulutukseen ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Johtava asiantuntija Seppo Nurminen Gasumilta toteaa, että Smart City -ajatteluun on monta näkökulmaa. Henkilöt tai organisaatiot voivat painottaa eri tavoin eri asioita riippuen omista mielenkiinnon ja tekemisen kohteistaan. – Mennäänpä mihin maailman kolkkaan tahansa, nousevat Smart City -ajattelusta esiin ainakin ihminen, ITteknologia ja energia. IT-teknologia on keskeinen tekijä, joka antaa mahdollisuuden kehittää ihmisille parempia palveluita ja energiatehokkaampia ratkaisuja, Nurminen toteaa. Nurmisen mukaan älykkäässä kaupungissa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon kaikki kestävään kehitykseen ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat osa-alueet, kuten talous, liikkuminen, ympäristö, asukkaat, asuminen ja hallinto. Pyrkimyksenä on optimoida kokonaisuutta sen sijaan, että optimoitaisiin vain jotain osa-aluetta. Biokaasu on älykästä kaasua Smart City -ajattelu otetaan Gasumissa vakavasti. Vielä se ei kuitenkaan näy suurina investointeina. Nurmisen mukaan yhtiössä ollaan kuitenkin ottamassa isoa henkistä askelta. – Meillä ei ole vielä läheskään tarpeeksi sellaisia tuotteita, joita älykkäissä kaupungeissa tarvitaan. Energian toimittamisen rinnalla meidän pitää pystyä tarjoamaan sellaista osaamista, laitteita, suunnittelupalveluita, huoltoa ja ylläpitoa, joka tekee mahdolliseksi järkevän ja tehokkaan energian käytön. Nurmisen mukaan energiayhtiöiden roolin täytyy muuttua perinteisestä sähkön tai kaasuntoimittajasta monipuolisemmaksi ratkaisujen tarjoajaksi. Hän visioi Gasumista start up -tyyppisen yrityksen, joka on samalla kertaa ideapaja, tuotekehittäjä ja toteuttaja. – Olemme omassa Smart City -projektissamme jo havainneet, että tuotekehitykseen tarvitaan isoja panostuksia. Työ alkaa ideoinnista. Sen jälkeen ideat on vielä kehitettävä innovaatioiksi ja tuotteiksi markkinoille. Biokaasu on yksi tuotteista, joiden tuotantoa ja järkevää käyttöä Gasum kehittää. Monet älykkääseen kaupunkiin liittyvistä ratkaisuista ovat riippuvaisia biokaasun saatavuudesta. Gasum haluaa olla markkinajohtaja biokaasun tuottajana ja siihen liittyvien teknisten järjestelmien toimittajana. – Meillä tulee energiayhtiönä olla kyky ymmärtää ihmisten toiveita ja tarpeita sekä nähdä niitä rajoittavat reunaehdot. Sen ymmärryksen tukemana voimme kehittää omia tuotteita, jotka auttavat rakentamaan älykkäitä kaupunkeja, Nurminen sanoo. 100 % uusiutuvaa ja kotimaista • Jalostetuilla biokaasuilla on samat ominaisuudet kuin maakaasulla • Biokaasun tuotantopotentiaali on Suomessa yhteensä 17 TWh • Lähes 5 % Suomen nykyisestä energiankulutuksesta voitaisiin kattaa kotimaisella biokaasulla • Biokaasua syötetään kaasuverkkoon Kouvolan ja Espoon biokaasulaitoksilta. Heinäkuussa avataan uusi laitos myös Lahdessa. 2/2014 gasetti 9 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA TEKSTI Timo Hämäläinen Koti lämpimäksi maalämmöllä ja kaasulla Kirkkonummen Sundsbergin rannan asunnot lämpiävät ekologisesti ainutlaatuisen kaukolämmitysjärjestelmän avulla. E KE Rakennus Oy rakentaa Kirkkonummen Sundsbergin rantaan asuntoaluetta, jossa kodit lämmitetään maalämpöä ja kaasua käyttävällä tekniikalla. Gasumin toimittama kaukolämpöratkaisu on maailmassa ainutlaatuinen. Gasum Warma Geo -kaukolämpöjärjestelmään kytketään ensi vaiheessa rivitalo ja kaksitoista paritaloa. Yhteensä niissä on 27 asuntoa, joiden on määrä valmistua ensi marraskuussa. Myöhemmin järjestelmä laajenee 1 200 asukkaan käyttöön. Gasum on rakentanut alueelle kaukolämpökeskuksen, jossa on kaksi maalämpöpumppua ja kaasulla toimivia kondenssikattiloita. Maalämmöllä tuotetaan asunnoissa tarvittava lämpö, kaasulla lämmin käyttövesi. – Lämpö jaetaan asuntoihin lattialämmityksen avulla. Mikäli maalämmön tuotanto ei kovilla pakkasilla riitä pitämään asuntojen lämpötilaa halutulla tasolla, tuotetaan tarvittava lisälämpö automaattisesti kondenssikattiloilla, kertoo kohteen asennuspäällikkö Timo Niinikivi. Nyt rakentuvan alueen vieressä on ennestään asuinalue, jossa lämpöä tuotetaan lämpökeskuksiin sijoitetuilla kaasukäyttöisillä kondenssikattiloilla. Mutta niissä ei lämmön tuotannossa käytetä hyväksi maalämpöä. Ekologinen ratkaisu Kaasukäyttöiset absorptiomaalämpöpumput tekevät järjestelmästä ainutlaatuisen. Perinteisesti lämpöjärjestelmissä käytettävien lämpöpumppujen kompressorit toimivat sähköllä. Maalämpöä hyväksi käyttävä järjestelmä on ekologinen. Maalämpöpumpulla tuotetun kaukolämmön hiilidioksidipäästö on 135 g/kWh, mikä on noin 40 prosenttia vähemmän kuin perinteisessä kaukolämmöntuotannossa. – Maalämmön ja maakaasun yhdistelmä pitää myös asuinalueen ilman puhtaana, sillä lämmöntuotannosta ei synny lainkaan rikki- ja hiukkaspäästöjä, Niinikivi sanoo. Maalämpöpumppujen hyötysuhde on korkea (korkeimmillaan 165 prosenttia), jo- 10 g a s e t t i 2 / 2 0 1 4 ten asuntojen lämmityskustannukset jäävät kohtuullisiksi. Käytetyn energiamäärän mittausta varten taloyhtiön lämpöjohdot varustetaan tavanomaisilla kaukolämpömittareilla. Gasum pitää huolen, että kaukolämmitysjärjestelmä toimii ja kaasua on aina riittävästi. Lämpökeskuksesta on etävalvontayhteys keskusvalvomoon, jossa vuoroteknikot seuraavat laitteiden toimintaa. Mahdollisen hälytyksen sattuessa varalla oleva huoltomies lähtee selvittämään hälytyksen syyn. Alueelle on rakennettu kaukolämpöputkiston lisäksi maakaasuputkiverkosto. Siten kaasua voidaan haluttaessa käyttää esimerkiksi kaasuliesissä, takoissa ja kaasugrilleissä tai kaasuautojen tankkaukseen kotitankkauspisteissä. Gasum Warma Geo -kaukolämmön piiriin voidaan myöhemmin liittää uusia kiinteistöjä. Jos maakaasu korvataan biokaasulla, saadaan alueen lämmitys hoidettua hiilineutraalisti. Järjestelmään voidaan kytkeä myös aurinkoenergiaa tai muita uusiutuvia energioita hyödyntäviä ratkaisuja. Tutustu alueeseen www.sundsberginranta.fi. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN OSUUS SUOMEN ENERGIAN KOKONAISKULUTUKSESTA VUONNA 2012 31,6% LÄHDE: TILASTOKESKUS Kohti vähäpäästöistä Suomea Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -hankkeen toimijoilta kysyttiin, millainen rooli kaasulla on hankkeessa. TEKSTI Kati Jalagin Energia- ja ilmastotiekartta 2050 ESA HÄRMÄLÄ, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ENERGIAOSASTON YLIJOHTAJA SUOMEN HALLITUKSEN TAVOITTEENA on vä- Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -hankkeen energiatiekartta ei ole vielä valmis, mutta siitä näyttää olevan yksimielisyys, että kaasulla on lähivuosien energiahuollossa merkittävä rooli. Maakaasun asema energialähteiden valikoimassa pyritään säilyttämään ja biokaasun käyttöä pyritään edistämään. LNG-kaasusta halutaan kilpailija maakaasulle. Maakaasun osalta käyttökulttuuri, käyttäjät ja infrastruktuuri säilytettäneen. Uusiutuvan kaasun osuutta lisätään asteittain ja rinnalle pyritään saamaan muita energiavaihtoehtoja. hentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean laatimassa energia- ja ilmastotiekartassa selvitetään, miten kasvihuonepäästöjä saataisiin vähennettyä ja miten tämä vaikuttaa taloudellisesti muun muassa yhteiskunnan kilpailukykyyn ja kustannustehokkuuteen. ORAS TYNKKYNEN, VIHREIDEN KANSANEDUSTAJA, TIEKARTTA-KOMITEAN JÄSEN Maakaasulla voi olla rooli siltapolttoaineena matkalla kohti päästötöntä energiataloutta, kun sillä korvataan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kivihiiltä ja öljyä. Käytölle on kuitenkin kolme ehtoa: 1) investoinnit eivät saa sitoa kaasun käyttöön pitkällä aikavälillä, 2) kaasun elinkaaren aikaisen päästötaseen pitää olla kunnossa ja 3) riippuvuutta Venäjästä pitää pystyä vähentämään. Komitean työ on tosin vielä kesken, joten tämä on oma kantani. TIEKARTAN VALMISTELUSTA vastaa elinkein- oministeri, ja päälinjaukset toteutetaan parlamentaarisessa komiteassa, johon kuuluu kaksi jäsentä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Tiekartan valmistelu pohjautuu Suomen energiapolitiikan tavoitteisiin sekä EU:n ja Suomen ilmastotavoitteisiin. Tiekarttatyön on tarkoitus valmistua kesän 2014 aikana. TIEKARTAN VALMISTELUN taustamateriaali koostuu pääosin VTT:n, VATT:n, GTK:n ja Metlan selvityksestä, jossa keskitytään strategisten luonnonvarojen arviointiin ja vaihtoehtoisten kehitysskenaarioiden luontiin. HIILINEUTRAALIN YHTEISKUNNAN saavuttami- SIRPA PAATERO, SDP:N EDUSKUNTARYHMÄN 1. VARAPUHEENJOHTAJA JA TIEKARTTA-KOMITEAN JÄSEN Linjauksia ei kaasun osalta ole vielä kovin paljon tehtynä Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -hankkeessa, mutta siirtyminen vähähiiliseen Suomeen on lähtökohtana. Kaasun osalta on keskusteltu putkea pitkin tulevasta tuonnista ja LNG tuonnista sekä biokaasun tulevaisuuden osuudesta ja muodoista energiapaletissa. Liuske kaasun on todettu vaikuttavan energian maailman markkinoihin, ja tämä pitää huomioida myös Suomessa. nen vaatii kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla, energiatehokkuuden lisäämistä ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamista. Vuoden 2050 tavoite edellyttää myös energian käyttöön liittyvien päästöjen asettamista lähestulkoon nollatasolle. 2 / 2 0 1 4 g a s e t t i 11 JOUNI HAIKARAINEN: Aikaa ei ole tuhlattavissa Suomen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Fortumin fokuksessa on vapautua kivihiilen käytöstä, mutta ei kaukolämmön kilpailukyvyn heikkenemisen ehdoilla. Kumpaankin tavoitteeseen tarvitaan konsensusta laajalla rintamalla. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Vesa Tyni H allituksen ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko vuodelta 2009 asetti pyrkimykseksi vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteeksi on sittemmin kirkastunut ”hiilineutraali Suomi vuonna 2050”. Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla (2.4.2014) joukko suomalaisia eturivin päättäjiä, mukaan lukien Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula, kirjoitti, että Suomen pitäisi pyrkiä olemaan globaalissa mittakaavassa ensimmäinen maa, joka luopuu kivihiilestä energiankäytössä. Fortumin johtajan Jouni Haikaraisen mielestä tavoite on toteutettavissa, mutta aikaa ei ole tuhlattavissa. Haikarainen vastaa Heat, Electricity Sales and Solutions -divisioonan Heatyksikön kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta Suomen ja Baltian osalta. Divisioonan toiminta käsittää kokonaisuudessaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpöliiketoiminnan ja yritysten lämpöratkaisut, aurinkovoiman tuotannon, sähkön myynnin ja siihen liittyvät ratkaisut sekä konsernitasoiset kestävän kehityksen toiminnot. – Vuoteen 2050 on aikaa, mutta ei liikaa. Tavoite tarkoittaa myös yhteistä tahtotilaa. Suomessa on valtavasti osaamista ja 12 g a s e t t i g a s e t t i 13 ”On täysin realistista, että kivihiilestä luovutaan Suomessa ajan myötä kokonaan.” maailmanluokan innovaatioita; kehitys menee eteenpäin ja pystymme hyödyntämään uutta teknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä entistä tehokkaammin. Suomessa huoli ilmastonmuutoksesta ei kuitenkaan ole näkynyt riittävästi poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi Ruotsi on Suomea huomattavasti edellä. Yksi selitys on siinä, että työ päästöjen vähentämiseksi on naapurissa aloitettu huomattavasti aikaisemmin. Toinen on se, että verotus on tehty energiaystävällisiä ratkaisuja kannustavaksi. – Valitettavasti meillä keväisen kehysriihen päätökset tulevat korottamaan ensi vuonna energiaverotusta entisestään heikentäen kaukolämmön kilpailuasemaa. Taustalla on toki fiskaalinen tavoite, mutta tällä toimialalla nopeat muutokset eivät ole mahdollisia. Voimalaitos on käytössä keskimäärin 30 vuotta. Ne investointipäätökset, jotka tehdään nyt, ovat siis voimassa vielä tavoitevuonna 2050, Haikarainen toteaa. Kohti aurinkotaloutta Kestävä kehitys on keskeinen ajatus Fortumin toiminnassa, lähtien visioista ja missiosta: ”tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää”. Järvenpäähän kesällä 2013 valmistunut voimala pystyy jo käyttämään sata prosenttisesti bioenergiaa, samoin vuonna 2017 valmistuva Naantalin voimala. Maakaasuun osuus on tällä hetkellä noin puolet Fortumin Espoossa käyttämistä energianlähteistä. Määrällisesti volyymi vaihtelee vuosien ja suhdanteiden mukaan. Paine uusiutuvien energialähteiden suuntaan on kova. – Tulevaisuuden Suomessa me emme pärjää ilman ydinvoimaa. Uusiutuvista energianlähteistä tuuli, aurinko ja vesi sekä biopohjaiset polttoaineet tulevat kuulumaan entistä enemmän meidän portfolioomme, Haikarainen listaa. – On täysin realistista, että kivihiilestä luovutaan Suomessa ajan myötä kokonaan, hän jatkaa. Toistaiseksi fossiiliselle tuontituotteelle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja. Kivihiilen merkitys on edelleen suuri jo huoltovarmuudenkin osalta: se on aine, mitä voidaan varastoida tiiviissä muodossa pitkäaikaisesti. – Toisekseen meillä ei ole riittävästi korvaavia energianlähteitä. Turve on kotimaista, mutta sitäkään ei ole luokiteltu uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Sen hiilidioksidipäästöt ovat itse asiassa jopa suuremmat kuin kivihiilellä, Haikarainen toteaa. 14 g a s e t t i 2 / 2 0 1 4 Haikarainen tietää tarkkaan, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on tehtävä paljon – entistä enemmän. Päästökauppa, EU:n jäsenvaltioiden keino rajoittaa haitallisia päästöjä Kioto-sopimuksen mukaisesti, olisi hänen tietämyksensä mukaan nopein keino päästä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä eteenpäin. Valitettavasti uusiutuvan energian kansalliset tuet ovat osaltaan johtaneet siihen, että päästökauppa ei toimi suunnitellusti. Kokonaisuus ei nykymuodossaan johda oikeisiin toimenpiteisiin vaan jopa vääristää markkinoita. Lisäksi päästökaupan tulisi olla globaali toimenpide, jotta sen vaikutuksilla päästäisiin todellisiin tuloksiin. – Kuntarajat eivät merkitse mitään, ei edes valtion tai Euroopan rajat. Kyse on yhdestä maapallosta, globaalista tehtävästä. Pikavoitoilla, osaoptimoimalla jonkun yksittäisen ratkaisun merkitystä, ei kuitenkaan päästä tehtävässä eteenpäin. Kuten vieraskynäkirjoituksessakin mainitaan, vain kokonaisuus ratkaisee. Esimerkiksi Saksassa ydinvoiman alas ajaminen johti lopulta kivihiilen käytön lisäämiseen, kun energiaa ei pystytty muilla keinoin tuottamaan tarpeeksi. Toisena nopean aikavälin ratkaisuna Haikarainen mainitsee kivihiilen korvaamisen maakaasulla. Maakaasun asema on kuitenkin Suomessa poliittinen riski. – Verotusta muuttamalla voitaisiin vaikuttaa maakaasun kilpailukykyyn suhteessa hiileen. Lähtökohtana tuotantovarmuus Haikaraisen vastuualueella on kaikkiaan kahdeksan voimalaa. Yksi niistä sijaitsee Espoon Suomenojalla. Suomenojan lämpövoimalan ensimmäinen osa valmistui vuonna 1977, toinen vuonna 1984 ja viimeisin vuonna 2009. Uusimman osan tarkoituksena oli käyttää kaukolämmön tuotantoon maakaasua ja vähentää ensimmäisen osan kivihiilen käyttöä. – Kun aikoinaan teimme investointipäätöksen uuden kaasukombivoimalan rakentamisesta, niin optimistisia mekään emme olleet, että olisimme kuvitelleet verotuksen laskevan. Melkoinen yllätys kuitenkin oli, että maakaasun verotus suhteessa kivihiileen kiristyi vuonna 2011. Samaan aikaan maakaasun ja öljyn hinta nousivat maailmanmarkkinoilla ja päästöoikeuksien sekä sähkön hinta laskivat. Nämä kaikki johtivat siihen, että jouduimme vastoin tavoitettamme päinvastoin lisäämään kivihiilen osuutta maakaasun kustannuksella. Vaikka tunnenkin aika ajoin piston sydämessäni, meidän tehtävänämme on ensisijaisesti tuottaa Energiatehokkuus ja vähäpäästöiset ratkaisut ovat tärkeässä roolissa myös Jouni Haikaraisen yksityiselämässä. kilpailukykyistä kaukolämpöä asiakkaillemme, Haikarainen toteaa. Suomenojan lämpövoimala tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Vantaan osalta tehtävä kuuluu Helsingin Energialle ja Vantaan Energialle. Yhtiöt tekevät kuitenkin paljon yhteistyötä: kaukolämpöverkot ovat yhteydessä toisiinsa ja toimijat tekevät keskenään lämpökauppaa eli myyvät toisilleen ylijäämälämpöä. Fortumin uudenlaisten, paikallisesti päästöjä pienentävien energiatehokkaiden innovaatioiden hyödyntäminen ei jää tähän. – Kahdensuuntaista kaupankäyntiä teemme myös yritysasiakkaidemme kanssa. Esimerkiksi Espoon uuden sairaalan kanssa teimme vuosi sitten täysin uudenlaisen, Suomen mittakaavassa ensimmäisen avointa energiaverkkoa hyödyntävän, sopimuksen: kaikki sairaalassa syntyvä hukkaenergia palautuu takaisin kaukolämpöverkkoon paikallisiin tarpeisiin. Samankaltaisiin ratkaisuihin olemme päätyneet Espoossa myös suurien konesalien kanssa, Haikarainen kertoo. Puhtaasti päätöksentekoa Diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1990 valmistunut Haikarainen on tehnyt koko uransa ajan töitä maakaasun parissa. Valmistumisen jälkeen useampi vuosi kului konsulttina energiahankkeisiin liittyvissä selvityksissä, vuosituhan- nen lopussa hän oli käynnistämässä Portugalissa silloisen Powertechnicsin hanketta ennen siirtymistä Vattenfallille. Fortumiin Haikarainen tuli vuonna 2006 EON-kaupan kylkiäisenä. Henkilökohtaisella tasolla Haikarainen pyrkii tekemään oikeita valintoja autonhankintaa myöten: hybridi sai kuitenkin väistyä vähäpäästöisen dieselin eduksi auton muiden ominaisuuksien vuoksi. Myös vuonna 2004 valmistuneen omakotitalon eri lämmitysratkaisuja perhe mietti pitkään ja rakensi sen silloisten mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman energiatehokkaaksi. – Toki jokainen voisi varmasti omilla valinnoillaan tehdä enemmänkin, mutta syyllistäminen ei johda mihinkään. Joskus ääritoiminta – se edellä mainittu osaoptimointi – saattaa jopa olla kokonaisuuden, esimerkiksi kulutuksen laskun ja kilpailukyvyn nostamisen, esteenä. Haikarainen kuitenkin iloitsee siitä, että kuluttajat ovat nykyään entistä valveutuneempia. Fortumkin on käynyt Espoon päättäjien ja asiakkaiden kanssa keskusteluja, pitäisikö kaikista valveutuneimmalle asiakasryhmällä olla tarjolla vihreitä energiatuotannon malleja. Uudisrakentamisessa ja saneerauskorjauksissa energiatehokkuus on jo tätä päivää. – Epävarmuustekijöistä ja ennalta-arvaamattomista tulevaisuudennäkymistä huolimatta en näe mitään syytä vajota synkkyyteen, päinvastoin: Fortumin fokus on tuottaa jatkossa entistä puhtaampaa energiaa. Pienin askelin, Haikarainen toteaa. g a s e t t i 15 Gasumista Pohjoismaiden suurin LNG-toimija Gasum valmistautuu isoihin investointeihin, uusien LNGmarkkinoiden valtaamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen. Siitä esimerkkinä on tuore Skangass-yrityskauppa, joka lisää LNG-tarjontaa koko Itämeren alueella. TEKSTI Ari Rytsy KUVA Vesa Tyni – Yhdistämällä voimamme pystymme entistä monipuolisemmin palvelemaan asiakkaitamme koko Itämeren alueella, sanoo Gasumin toimitusjohtaja yhdessä Skangassin toimitusjohtajan Tor Morten Osmundsenin kansa. 16 g a s e t t i G asum ja Lyse-konserni saattoivat toukokuun alussa päätökseen yrityskaupan, jonka myötä Gasumille siirtyi 51 prosenttia norjalaisen Skangassin LNG-jakelutoiminnasta. Kaupan myötä Gasumin LNG-liiketoiminta, Porvoon tuotantolaitos ja suunnitteilla oleva Porin tuontiterminaali siirtyvät osaksi Skangass AS -nimistä uutta yhteisyritystä. Skangassin tuotantolaitos Risavikassa jää Lysen omistukseen, mutta Skangass AS on tehnyt pitkäaikaisen toimitussopimuksen laitoksen käytöstä. Skangassin Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsissa rakenteilla oleva Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyvät uuteen yhtiöön. Ruotsin Lysekiliin rakennettava LNG-terminaali on parhaillaan käyttöönottovaiheessa ja käynnistää toimintansa kesäkuun aikana. Terminaalien nykyinen varastointikapasiteetti on noin 40 000 kuutiometriä ja myöhemmin tänä vuonna yhteensä lähes 70 000 kuutiometriä. Lisäksi uudella yhtiöllä on charter-sopimukset kahteen LNG-tankkeriin ja kaupan myötä yhteensä 20 LNG-säiliöautoa. Gasum on mukana myös Tornio Manga LNGyhteishankkeessa, jonne suunnitellaan 50 000 kuutiometrin varastointikapasiteettia. – Yhdistämällä voimamme pystymme entistä monipuolisemmin ja kilpailukykyisemmin palvelemaan merenkulun ja teollisuuden asiakkaitamme koko Itämeren alueella, sanoo Gasumin toimitusjohtaja ja uuden Skangassin hallituksen puheenjohtaja Johanna Lamminen. LNG-jakeluverkko ja tuontimäärät kehittyvät Yrityskauppa tukee Gasumin strategiaa ja pohjoismaisen LNG-infrastruktuurin nopeaa rakentamista, joka on yksi alan prioriteeteista. Kattavan infrastruktuurin myötä asiakkaat voivat tehdä helpommin LNG:tä käyttävää kalustoa koskevia investointipäätöksiä. Gasum haluaa kehittää koko Suomen kaasujärjestelmää parantamalla olemassa olevaa maakaasuverkkoa ja biokaasun tuotantoa panostamalla toimivan LNG-infrastruktuurin syntymiseen. LNG-liiketoiminnan odotetaan tuovan myös merkittävää kasvua Gasumille. – Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhtiön liikevaihdosta reilut 30 prosenttia tulee uudesta LNG-liiketoiminta-alueesta, Lamminen toteaa. Yhteisyrityksen myötä Gasum pystyy yhdistämään maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat. Uudet tankkerit ja terminaalit parantavat LNG:n toimitusvarmuutta sekä mahdollistavat nopeamman reagoinnin LNG:n kasvavaan kysyntään. – Meillä on yhdessä vahva osaaminen turvallisten ja tehokkaiden terminaalien, kuljetuksien, bunkrauksen ja asiakastuen suhteen. Infrastruktuurin vahvistuminen mahdollistaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustaja-alusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerellä, mikä vähentää päästöjä erityisesti meriliikenteessä, arvioi Skangassin toimitusjohtaja Tor Morten Osmundsen. Lisäkalusto parantaa huoltovarmuutta Gasumin ja Lysen yrityskauppa tuo uusia energiavaihtoehtoja sellaisten kotimaisten teollisuuslaitosten ulottuville, jotka operoivat maakaasuverkon ulkopuolella. Suomessa LNG:n myynti- ja jakelutoiminnasta, LNG-jakeluterminaaleista sekä kaasuverkkoon kuulumattomien asiakkaisen toimituslogistiikasta vastaavan Gasum LNG Oy:n toimitusjohtaja Tommy Mattila korostaa nesteytetyn maakaasun tarjoavan varteenotettavan vaihtoehdon esimerkiksi raskaalle polttoöljylle. Kehitystä vauhdittaa EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden direktiivi, joka edellyttää kaasu jakeluinfran merkittävää parantamista vuoteen 2025 mennessä. – LNG:n tuonti ja kotimaiset käyttömahdollisuudet kehittyvät yrityskaupan myötä. Skangassin chartatut LNG-tankkerit lisäävät Gasumin kuljetuskapasiteettia. Samaan aikaan kasvavat volyymit mahdollistavat kilpailukyisen hankintaketjun rakentamisen. Kaiken kaikkiaan yrityskaupan tuomat uudistukset luovat vahvan pohjan LNG:n käytön kasvulle Pohjoismaissa, Mattila arvioi. Kaasulla tulee olemaan keskeinen rooli maailman siirtyessä kohti vähähiilistä energiatulevaisuutta. Kasvavat kaasumarkkinat luovat mahdollisuuksia erityisesti teknologiateollisuudelle. Suomeen voi syntyä merkittävä LNG-teknologiaklusteri, missä telakka-, suunnittelu- ja moottoriteknologia ovat etulyöntiasemassa. g a s e t t i 17 Puhtaampi liikenne Vuonna 2013 maakaasuautot kuluttivat maakaasua yhteensä 4 miljonaa m3. Maakaasuajoneuvojen keskimääräinen maakaasun kulutus oli 2 380 m3/vuosi (2013). LÄHDE: SUOMEN KAASUYHDISTYS FAKTA Espoon pääkonttorille käyttöön Gasum-jopo Espoon pääkonttorille on otettu käyttöön Gasum-jopo, jota käytetään puhtaasti kevyessä liikenteessä liikkumiseen. Pyörän tangossa on logo, vanteissa pyörii vielä G-logot ja rekisterikilpi on HIKI. Pyörässä on kiinni valkoinen tukeva puukori, jossa voi kuljettaa vaikka mitä. Pyörä on Espoossa päivittäin ahkerasti käytössä. AUTON RATISSA Poliisin GAS-112 pelittää hyvin Gasum ja VV-auto luovuttivat Volkswagen Passat GAS-112 -auton Liikkuvalle Poliisille marraskuussa 2011. Autoa on ajettu pääsääntöisesti biokaasulla. Bensiinitankki on kuitenkin välillä ajettu tyhjäksi bensiinin vaihtuvuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä GAS-112 -auto on Länsi-Uudenmaan poliisin liikennesektorin käytössä. Autoa käytetään liikennevalvonnassa Espoossa ja koko läntisellä Uudellamaalla. Autolla on ajettu yhteensä noin 50 000 kilometriä, eikä siitä ole löytynyt moitteen sanaa. Vaikka auton moottori on kooltaan pieni, se ei ole häirinnyt poliisitehtävien suorittamista. GAS-112 sopii kokoluokaltaan hyvin poliisitoimintaan ja on ollut miellyttävän hiljainen ajopeli. Uudellamaalla myös kaasun jakeluverkko on ollut riittävä auton käyttöön. AUTOILU Uusi Audi A3 g-tron kaasuauto testissä Moottoriurheilija ja juontaja Arttu Harkki testaa uutta Audi A3 g-tron kaasuautoa 30 päivän ajan. Testin tavoitteena on selvittää kaasuautoiluun liittyviä faktoja ja myyttejä oman kokemuksen kautta. Tavoitteena on kattava yhden hengen testi kaasuautoilusta sekä yleinen katsaus kaasuautoihin, niiden etuihin ja yleisiin ennakkoluuloihin. Testissä toteutetaan pitkän matkan ajo Lappiin sekä bensalla että kaasulla. Lisäksi testissä tutustutaan kaasu- ja bensiinikäyttöisen auton eroihin, muunnetaan tavallinen auto kaasuautoksi, perehdytään kaasuauton suorituskykyyn ja tehdään laskelmia kaasuauton edullisuudesta. Testin tuloksiin voi tutustua Radio Novalla tai Arttu Harkin omassa blogissa http://arttutestaa.wordpress.com/ 18 g a s e t t i Energiapolitiikka Maakaasun verotasoksi asetettiin 1.1.2014 alkaen 11,464 euroa/MWh. Verotaso säilyi ennallaan verrattuna vuoteen 2013. LÄHDE: VALTIOVARAINMINISTERIÖ TEKSTI Matti Keränen KUVA Thinkstock VEROTUS Vihreä veromalli ei toimi Pöyryn keväällä 2014 tekemän selvityksen mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet jopa miljoonalla tonnilla, mikä vastaa 1,5 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2010 tehtyjen veroratkaisujen vuoksi ajovuorossa ensimmäisinä ovat voimalaitokset, joissa palavat kiinteät polttoaineet, kuten kivihiili ja turve. Ilmastoperustelut olivat keskeisiä, kun lämmityspolttoaineiden veroja päätettiin korottaa asteittain vuosina 2010–2015. Maakaasun verotusta on kiristetty voimakkaasti huolimatta siitä, että sen ilmastovaikutukset ovat vähäisiä turpeeseen ja kivihiilen verrattuna. – Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa maakaasu on erittäin tehokas ratkaisu, mutta nykyisillä sähkön hinnoilla ja maakaasun verokohtelulla polttoaineena palavat ennemmin hiili ja turve. Tuotantorakenne on muuttumassa suuntaan, jossa tehottomampi ja saastuttavampi tuotanto on etusijalla, sanoo Gasumin johtaja Christer Paltschik. Maaliskuun kehysratkaisussa hallitus kiristää energiaverotusta entisestään 90 miljoonalla eurolla. – Ratkaisulla on merkittävä vaikutus energiantuotannon muuttuviin kustannuksiin. Laskelmiemme mukaan se nostaa kustannuksia kahdella eurolla megawattituntia kohden. Etenkin viime talven kaltaiset lämpimät säät ja sähkön halpa hinta vähentävät kaasun käyttöä nykyisessä kilpailutilanteessa, Paltschik arvioi. Kun päästökauppa ei toimi ja sähkön hinta on alhainen, tulisi energiatehokkainta tuotantoa tukea muilla keinoin. – Vihreä veromalli ei suosi tällä hetkellä tehokkainta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Pohdimme parhaillaan vaihtoehtoja siihen, miten yhteistuotanto ja maakaasu säilyttävät kilpailukykynsä yhteistuotantolaitoksissa. Pitkällä aikavälillä nykyinen veromalli tulisi uudistaa ja siirtää verotuksen painopistettä polttoaineiden verotuksesta lopputuotteiden, kuten sähkön, verotukseen. Lyhyellä aikavälillä vuodelle 2015 maakaasulle kaavailtu veronkorotus tulisi poistaa, Paltschik sanoo. 3 X lisää kiristyksiä maakaasulle MAALISKUUN KEHYSRIIHESSÄ turpeen kaavailtu veronkorotus poistettiin vuodelta 2015. MAAKAASUN VERONKOROTUSPÄÄTÖS vuodelle 2015 pidettiin ennallaan, mikä heikentää sen asemaa entisestään. LÄMMITYS-, VOIMALAITOS- JA TYÖ KONEPOLTTOAINEVEROJA kiristetään 90 miljoonalla eurolla. g a s e t t i 19 2,3 mrd Teknologia & tutkimus Sähkö- ja öljylämmityksestä maalämpöpumppuihin siirtyminen alentaa pientalojen lämmityskustannuksia 2,3 miljardilla seuraavan 20 vuoden aikana. APURAHAT Gasumin kaasurahasto myönsi apurahoja Luonnonkaasua koskevaa tutkimusta edistävä Gasumin kaasurahasto juhlii tänä vuonna 10-vuotistaivaltaan. Kaasurahaston myöntämät apurahat jaettiin Tekniikan edistämissäätiön järjestämässä palkintojen jako- ja apurahojen julkistamistilaisuudessa 20.5.2014 Katajanokan Kasinolla Helsingissä. Gasumin kaasurahasto jakaa vuosittain apurahoja koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kaasurahaston tavoitteena on edis- tää luonnonkaasun, eli maa- ja biokaasun, käyttöä, selvittää käytön vaikutuksia sekä valmistella siirtymistä kestävän kehityksen edellyttämään energiatalouteen. Joulukuussa järjestetyssä kaasurahaston seminaarissa kannustettiin tutkijoita ja opiskelijoita hakemaan apurahoja ja rahastolle tulikin runsaasti poikkeuksellisen hyviä hakemuksia. Apurahoja myönnettiin kaikkiaan kymmenen, arvoltaan 95 500 EUR (46 500 euroa vuonna 2013). € € € €€ MAAKAASUN HINNOITTELU Maakaasun hinnoittelujärjestelmään muutoksia Maakaasun uusi hinnoittelujärjestelmä M2014 astui voimaan vuoden alusta ja on voimassa seuraavat kaksi vuotta. Hinnoittelun perusrakenne pysyy entisellään. Keskeisin muutos koskee tehomaksua, joka sisällytetään energiamaksuun. Energiamaksu koostuu raskaan polttoöljyn, H-arvon ja E40:n hintatekijöistä. Maakaasun tukkukaupan etukäteen tilattavat, kiinteän toimituksen tuotteet ovat Vuosituote, Kuukausituote ja Gasum Plussa. Vuosituotteen tilaajat saavat kiinteän määrän kaasua vuodeksi kerrallaan. Kuukausituotteen tilaajat voivat tarkistaa kaasun kulutuksen kuukausittain. Tilausta voi täydentää tuntitason Gasum Plussalla, jonka kauppaa käydään Kaasupörssissä. 20 g a s e t t i Tukkukaupan uusi tuote on Joustokaasu, joka muodostuu kiinteän toimituksen ylittävästä kaasumäärästä. Lisäkaasu taas tarkoittaa sitä kaasumäärää, josta veloitetaan, kun joustokaasun enimmäismäärä on käytetty. Toinen uusi tuote on Palautuskaasu, jonka mukaan asiakkaalle maksetaan takaisin, mikäli etukäteen tilatut kiinteät kaasukaupat ylittävät käytetyn kaasumäärän. Uutta hinnoittelujärjestelmää kehitettiin yhteistyössä asiakastyöryhmän kanssa, joten myös asiakkaat saivat mahdollisuuden vaikuttaa uuteen hinnoitteluun. Tariffimuutoksilla tähdätään maakaasutilausten joustavampaan suunnitteluun. TALOUS Vuoden 2014 ensimmäinen neljännes Q1 Luonnonkaasun kulutuksen volyymit laskivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana verrattaessa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, mikä on seurausta poikkeuksellisen lämpimästä talvesta sekä kivihiilen ja päästöoikeuksien hinnoista. Gasumin strategisena tavoitteena on LNG-markkinoiden ja kaasuinfrastruktuurin kehittäminen Pohjoismaissa ja Suomessa. Tarkastelujakson liikevaihto oli 346,1 milj. euroa, 18 % vähemmän edelliseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Liikevaihdon laskun taustalla olivat maakaasun alentuneet myyntivolyymit ja säiden lisäksi sen heikko hntakilpailukyky. Maakaasun myynti oli 9,9 TWh, 14 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Konsernin henkilöstömäärä kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta ennen kaikkea uusien kehittyvien liiketoimintojen ja merkittävien investointihankkeiden myötä. Konsernin organisaatiota muutettiin vastaamaan konsernin kasvutavoitteita sekä terävöittämään johtamista. Konsernilla on neljä liiketoiminta-aluetta: LNG, energiakauppa, energiapalvelut ja siirtopalvelut. Kaasu arjessa TEKSTI Henri Alinen KUVA Vesa Tyni Biokaasun koelaitoksella tuotetaan luontoystävällistä kaasua. Tankki täyteen sorkkaenergiaa Metaanin talteenotto eläinten lannasta vähentää päästöjä, vesistöjen pilaantumista ja riippuvuutta tuontienergiasta. K eksijä Olavi Toukonummen tavoitteena on tehdä lannasta vihreää rahaa eli bioenergiaa, jolla voidaan lämmittää talot ja tankata peltilehmät. Lannan varastoinnissa syntyvä metaani on ilmakehään päästessään haitallinen kasvi huonekaasu, mutta talteen kerättynä ja auton moottorissa tai liedellä poltettuna puhdasta polttoainetta. – Maatalous tuottaa noin 230 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä vastaavan määrän metaania vuosittain. Jos se kerättäisiin talteen ja käytettäisiin autojen polttoaineena, päästövähennys olisi kaksinkertainen. Myös lietteen sisältämä fosfori ja typpi voidaan erottaa ja käyttää peltojen lannoitteena. Biokaasun tuotanto on nykyisillä menetelmillä kannattamatonta, mutta se voitaisiin muuttaa tuottavaksi bisnekseksi keskittymällä pieniin, tilakohtaisiin laitoksiin. Yksi tällainen koelaitos sijaitsee jo neljättä vuotta varsinaissuomalaisen lehmätilan sivurakennuksessa. Biokaasulla energiaomavaraisuuteen Toukonummen mukaan lietettä ei kannata siirtää tankkiautoilla suuriin yksiköihin. Likai- sen veden kuljettamisen sijaan tulisi kehittää kustannuksiltaan edullisia pienlaitoksia, joissa maatilan oma lanta jalostetaan kaasuksi ja siirretään verkkoon. Satatuhatta tilakohtaista biokaasulaitosta vastaisi energian tuotannollaan jo yhtä ydinvoimalaa. – Haja-asutusalueet tulee kohta muutenkin liittää viemäriverkostoon. Miksi samaan kaivantoon ei nyt upotettaisi yhtä kaasuputkea lisää tulevaisuuden tarpeita ennakoiden? Salon koelaitoksessa on päästy hyviin tuloksiin metaanin talteenotossa. Biokaasun valmistus on ikivanha keksintö, joten pelkästään sen tuottamiseen ei voi saada yksin oikeutta. Toukonummen kehittämät parannukset, joilla biomassasta saadaan puristettua enemmän kaasua, on kuitenkin voitu suojata patentilla. – Nyt tärkeintä on saada teollisuus kiinnostumaan tällaisista pienistä ja tehokkaista laitoksista, jotka tuottavat luontoystävällistä kaasua kannattavasti, ilman yhteiskunnan tukia. Eikä liene kenellekään pahitteeksi, jos monista pienistä putkista syntyisi niin iso virta, että se vähentäisi tuontikaasunkin tarvetta. Biokaasun pienlaitos TUOTTAA KAASUA suoraan tilalta biokaasuauton tankkiin tai kaasuverkkoon. MAATALOUDESSA SYNTYY LANTAA 20 miljoonaa tonnia vuodessa. LANNASTA VOITAISIIN VALMISTAA biokaasua 130 000 autoon. BIOKAASUN KÄYTTÖ POLTTOAINEENA vähentäisi hiilidioksidipäästöjä miljoonalla tonnilla vuodessa. g a s e t t i 21 KYLÄSSÄ VALIO Suussasulava herkku Pehmeä juustontuoksu tulvahtaa sieraimiin, kun Valion Vantaan tehtaan ovi avataan. Valkoisiin työasuihin pukeutuneet valiolaiset ottavat vieraat iloisesti tervehtien vastaan. TEKSTI Salla Peltonen KUVAT Vesa Tyni V antaan tehtaalla valmistetaan Suomen markkinoille Valion tuottamat Aamupala®-, Olympia®- ja Koskenlaskija®sulatejuustot alusta loppuun asti sekä raastetaan, viipaloidaan, paloitellaan ja pakataan muissa tuotantolaitoksissa valmistettuja juustoja kuluttaja- ja suurtalouskäyttöön. – Vaikka Valio on maidonjalostaja, Vantaan tehtaalla maitoa ei käytetä pisaraakaan, paitsi henkilöstöravintolassa, tehtaan kehitysvastaava Aimo Tanskanen naurahtaa. Yläkerran keittohuoneessa suuret juustonkeitto kattilat pihisevät ja porisevat. Juustojen nimellä varustetut raaka-ainesaavit odottavat siisteissä riveissä omaa vuoroaan, kunnes pikkutrukki tulee poimimaan ne oikealle kattilalle. – Juustojen pakkausprosessissa syntyy kanttipaloja, joita käytetään reseptin mukaisesti kunkin sulatejuuston valmistuksessa. Sekaan lisätään vettä, voita, jauheita, mausteita ja sulatesuoloja, joilla saadaan aikaan juuri oikea rakenne kuhunkin juustoon. Levitettävän juuston tulee olla levitettävää, kun taas kiinteämmän sulatejuuston pitää pysyä kasassa, Tanskanen kuvailee. V almistusprosessissa sulatejuustomassa kuumennetaan 90–140 asteeseen kuuman höyryn avulla. Höyryn on täytettävä tiukat laatuvaatimukset, sillä se menee valmistusprosessissa suoraan elintarvikkeeseen. Puhutaan elintarvike 22 g a s e t t i 1. 2. 1. VALION VANTAAN TEHTAAN kehitysvastaava Aimo Tanskanen on toisen polven meijeriammattilainen. – Tämä on periytynyt vähän niin kuin äidinmaidossa, Tanskanen hymyilee. 2. ISMO KURONEN VALVOO Viola-sulatejuustoviipaleiden matkaa pakkauskoneessa. 3. TEHTAAN HÖYRYKESKUS tuottaa maakaasun voimalla energiaa 12 000 megawattia vuodessa. Juustonvalmistuksen lisäksi höyryä käytetään kiinteistöjen ja käyttöveden lämmittämiseen. 4. BIO- JA ELINTARVIKETEKNIIKAN opiskelija, Valiolla työharjoitteluaan suorittava Senja Laatinen lisää väriaineita juustokattilaan. 4. 3. höyrystä. Höyry tuotetaan maakaasun avulla tontilla sijaitsevassa höyry keskuksessa, jossa kaksi suurta höyrykattilaa puskee höyryä juustokattiloille reilun yhdeksän baarin paineella. Kattilat sihisevät, mutta paikalla ei ole ketään. Valio ostaa kaasun sekä höyrykeskuksen ylläpidon ja etä valvonnan Gasumilta. Yhteistyötä 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän Gasumin kanssa Valio on tehnyt vuodesta 2011 lähtien. Lämpöenergian valmistamisen lisäksi kaasua käytetään Valiolla kiinteistöjen sekä käyttöveden lämmittämiseen. – Tällä hetkellä höyrykeskuksen tuottama energia on 12 000 megawattia vuodessa, tehtaan energia- ja ympäristöasioista sekä kunnossa pitoon liittyvistä investoinneista vastaava Tanskanen kertoo. Keittosali on meijeristien ja elin tarvikeinsinöörien valtakuntaa. Valiolla työharjoitteluaan suorittava, bio- ja elintarviketekniikkaa Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Senja Laatinen mittaa väriaineita Neljän juuston keittokattilaan. Kyseessä on ainoastaan Venäjän vientiin valmistettava, Viola-tuoteperheeseen kuuluva cheddar-tyyppinen sulatejuustoviipale. Lehtinen lastaa kattilaan reseptissä mainitut ainekset, sulkee kattilan kannen ja käynnistää keittoprosessin. Kattilallinen juustomassaa valmistuu vajaassa kymmenessä minuutissa. Kuu- ma juusto siirretään suppiloon, josta se valutetaan putkia pitkin alakerran pakkaamoon. Kattilassa valmistuu noin 800 kilogrammaa juustomassaa tunnissa. Lehtisen työssä se tarkoittaa kahdeksaa keitettyä kattilallista. P akkaamon viipalekone valmistaa 1 000 viipaletta minuutissa. Juustomassa valuu viipale koneessa pitkään ja kapeaan muovipussiin, joka paljastuu nopeasti yksittäispakatun sulatejuustoviipaleen kääreeksi. Seuraavan sekunnin kuluessa juustopussi on litistetty viipaleenohueksi ja se sukeltaa 5-asteiseiseen veteen jäähtymään. – Kuuma tuote pitää jäähdyttää todella nopeasti, Tanskanen huikkaa pakkaus koneen tasaisen nakutuksen yli. Jäähdytyksen jälkeen muovikääreessä kulkeva juustonauha palaa yhtä vauhdikkaasti leikkuriin, jossa se pätkitään tutuiksi muovikääreen suojaamiksi viipaleiksi. Viipalekoneen hihnalla Johanna Hautamäki ja Ismo Kuronen tarkistavat, että jokaisessa leikkurista tulevassa pinossa on 10 viipaletta ja valvovat, että ne kulkevat tasaisissa keoissa pakkausvaiheeseen. He kertovat viihtyvänsä Valiolla erinomaisesti. – Kivat työkaverit ja vaihtelevat työtehtävät ovat ehdottomasti parasta, Hautamäki sanoo. – Mutta ei ole viipaleen voittanutta, Kuronen viittaa hymyillen molempien vakituiseen työpisteeseen. Pakkaamon viipalekone valmistaa 1 000 viipaletta minuutissa. g a s e t t i 23 KYLÄSSÄ VALIO Valio VOINVIENTI-OSUUSLIIKE VALIO perustettiin vuonna 1905. SULATEJUUSTOILLE on kysyntää itänaapurissa. Levitettävää Violaa valmistetaan Vantaalla ainoastaan Venäjän vientiin. SUOMALAISTEN MAIDONTUOTTAJIEN omistama osuustoiminnallinen yritys. SUOMEN SUURIN maidonjalostaja ja markkinoija. TUNNETUIMPIA BRÄNDEJÄ ovat muun muassa Valio Eila® Laktoositon, Valiojogurtti®, Valio PROfeel®, Valio Oltermanni® ja Valio Oivariini®. T uotteiden laatua seurataan jatkuvasti näytteiden avulla, joita koulutetut asiantuntijat arvioivat monin kriteerein. – Muun muassa aistinvarainen tuotteen hajun ja maun arviointi on hyvin tärkeää, Tanskanen kertoo. Hänen omia suosikkijuustojaan ovat voimakas ja paprikanmakuinen Koskenlaskija. Juustolan tuotannosta 75 prosenttia menee vientiin. TOIMIPAIKKOJA Suomessa 15. TYTÄRYHTIÖT USA:ssa, Ruotsissa, Virossa, Venäjällä ja Kiinassa. HENKILÖSTÖÄ 4 600, joista 210 työskentelee Vantaan tehtaalla. VIENTIÄ yli sataan maahan. 24 g a s e t t i Salamannopeasti viipalepino saa ympärilleen punakeltaisen pakkauskääreen, jonka kyljessä hymyilee uudistettu versio perinteisestä vaaleahiuksisesta ja punaposkisesta Viola-tytöstä. Valiolla juhlitaankin tänä vuonna kypsään ikään ehtineen Viola-neidon 80-vuotispäiviä, vaikka neito itse ei esiinnykään Suomen markkinoille valmistettavissa Viola-pakkauksissa. Juustopaketit leimataan parasta ennen -leimalla ja ne jatkavat matkaansa punnituksen kautta röntgeniin, missä tarkistetaan vielä viimeisen kerran, ettei juuston joukkoon ole eksynyt mitään sinne kuulumatonta. Kone tupsauttaa paineilman avulla vialliset pakkaukset automaattisesti pois hinnalta. Kuljettimen loppuosassa juustot pakataan laatikoihin ja robotti nostelee ne kuljetuslavaan. Täydet lavat kääri- tään ja siirretään kylmiöihin odottamaan kuljetusta itänaapuriin. Violan matka venäläisiin aamupalapöytiin voi alkaa. S euraavassa tilassa pakataan kinkunmakuista, levitettävää Viola-sulatejuustoa – sitäkin ainoastaan Venäjän markkinoille. Juustolan tuotannosta 75 prosenttia menee vientiin, ja Vantaan tehdas onkin hyvin merkittävä Valion Venäjän-viennin kannalta. Viime vuonna tehdas teki tuotanto ennätyksensä 21,1 miljoonaa kiloa. Kaiken kaikkiaan sulatejuustot muodostavat 20 prosenttia Valion juustojen kokonaismyynnistä. Tuula Hänninen pinoaa juustomassaa odottavia tyhjiä Viola-purkkeja koneelle. – En kyllä kehtaa sanoa, kuinka kauan olen ollut täällä töissä, hän nauraa, mutta paljastaa kuitenkin viihtyneensä Vantaan tehtaalla sen alusta asti, 40 vuoden ajan. Monet pitkät työurat kertonevat mukavasta työilmapiiristä ja -tyytyväisyydestä. Vaikka juustojen parissa on vierähtänyt useampi vuosikymmen, ne maistuvat Hänniselle vapaaajallakin. – Voi miten hyviä ne ovatkaan, jos on ollut vähän pidempään poissa. Ihan on ikävä tullut, Hänninen toteaa. Vantaan tehtaalla juustoja valmistetaan ja pakataan kahdessa vuorossa. Yövuoro hoitaa tehtaan siivouksen. Viikonlopuiksi tehdas hiljenee tuotantotilanteesta riippuen. tehty k aa sul l a 1 2 3 Pihalla tuoksuu gourmet Kaasugrillillä saa valmistettua kätevästi herkullisia kesäruokia. Vinkit grillaukseen antoi asiakkaamme Café Carusel. 4 1 Kalamies kypsentää siikasaaliinsa grillissä suomustettuna ja oliiviöljyllä valeltuna. Maltti on valttia, sillä liian hätäisesti käännetyn kalan nahka jää takuuvarmasti grilliin kiinni. Grillaa nahka molemmin puolin rapeaksi ja nosta kalat grillin ylemmälle tasolle kypsymään. KUVAT CAFÉ CARUSEL, THINKSTOCK 2 Siian pehmeään makuun sopivat sitrushedelmät ja rucola. Juhlavuutta annokseen saa liekittämällä hedelmät liköörissä. 3 Itse tehty sardelli-valkosipulivoi tuo aromia naudan marmoriulkofileeseen. Valmistus on helppoa: sekoita 200 grammaa voita, 50 gramman purkki sardellifileitä (öljyssä) ja viisi valkosipulin kynttä tehosekoittimessa tasaiseksi seokseksi. Lihat grillataan kauttaaltaan sardellivoilla penslaten. 4 Tarjoa härkävartaat salaatin kera. Sitruuna ja kaprikset piristävät annosta. g a s e t t i 25 TEKSTI Selja Tiilikainen KUVA Sami Tirkkonen g a sum l a in en Edessä loistava tulevaisuus Asiakasryhmäpäällikkö Max Miilakangas haluaa vakuuttaa asiakkaan kaasun eduista. ALOITIN VUONNA 2006, ja olen viih- tynyt Gasumin tehtävissä erittäin hyvin. Toimin asiakasryhmäpäällikkönä Gasum Energiapalveluissa vastuualueenani valmistava teollisuus ja prosessikäyttö. Toimipaikkani on Helsingissä. Vastuullani on huolehtia uusasiakashankinnasta ja siitä, että nykyiset asiakkaat ovat tyytyväisiä ja pysyvät siten Gasumin kumppaneina vielä huomennakin. ”Jokaisen suomalaisen tulisi tietää, mitä luonnonkaasu on energiana.” ryn tuottamiseen, voidaan hänelle tarjota valmista höyryä. PÄIVÄNI TÄYTTYVÄT uusien ja tuttu- jen ihmisten kohtaamisesta, mikä onkin parasta asiakasryhmäpäällikön hommissa. Energiaratkaisujen myymisessä viehättää se, että jokainen asiakkuus on erilainen. HYVÄSTÄ PALAUTTEESTA tulee aina hyvä mieli. Koen onnistuneeni, kun sekä uudet että vanhat asiakkaat ovat tyytyväisiä. Jokainen uusi asiakkuus tuo onnistumisen tunteen ja motivoi eteenpäin. SUOMEN NYKYINEN taloustilanne ja energiapolitiikka yhdistettynä energiamuotojen runsaaseen tarjontaan lisäävät haastetta uusien asiakkaiden hankkimiseen. Kaasun vahvuudet ovat kuitenkin helppokäyttöisyydessä ja huolettomuudessa. Uuden asiakkaan kanssa kartoitetaankin ensin tarpeet, jonka jälkeen tarjotaan yksilöllistä ratkaisua. Jos asiakas esimerkiksi kaipaa energiaa höy- NIMI Max Miilakangas IKÄ 41 vuotta KOULUTUS Kaupallinen TÖISSÄ GASUMILLA Vuodesta 2006 HARRASTUKSET Hiihto, laskettelu, purjehdus, omakotitalo 26 g a s e t t i GASUMILLA ON EDESSÄÄN loistava tulevaisuus. Se pitää huolta työntekijöistään ja meillä on hyvä työyhteisö. Jokainen huolehtii toisistaan, ja ongelmiin saa aina tukea. Olen vakuuttunut siitä, että esimerkiksi LGN:n ansiosta Gasum tulee menestymään. Kaasutietoisuutta tulee laajentaa entisestään, sillä jokaisen suomalaisen tulisi tietää, mitä luonnonkaasu on energiana. Nimitysuutisia NIMITYKSIÄ HELMI-KESÄKUU Uusiin tehtäviin Johanna Lamminen 1.3.2014 Gasumin toimitusjohtaja. Hän työskenteli aiemmin Gasumin varatoimitusjohtajana ja sitä ennen Danske pankin Suomen maajohtajana. Sari Siitonen 1.2.2014 Gasumin strategiasta ja yritysvastuusta vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen. Hän työskenteli aiemmin teknologiapäällikkönä. Jussi Teijonsalo 31.3.2014 Gasumin talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen. Hän työskenteli aiemmin Fennovoiman kaupallisena johtajana. Petri Nikkanen asiakkuus- ja myyntiyksikön päällikkö, Helsinki. Petri toimi aiemmin liiketoimintayksikön päällikkönä. Timo Jokila (Lohja), Sari Lilja (Helsinki), Petri Michelsson (Espoo), Max Miilakangas (Helsinki) ja Laura Piipari (Kotka) asiakasryhmäpäälliköiksi. Eeva Raanti asiakaspalvelupäällikkö, Kotka. Hän toimi aiemmin palveluneuvojana. kinto on noin Arvottava pal oinen 400 euron arv mini ple Ap n iPad . Retina-näytöllä Ari Laurila turvallisuusasiantuntija, työsuojelu, Kouvola. Hän toimi aiemmin turvallisuusvalvojana. Mari Tuomaala teknologiapäällikkö, Espoo. Hän toimi aiemmin Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksella tutkimuspäällikkönä. Jukka Metsälä johtaja Finngulf LNG ja Balticconnector-liiketoiminnat, Espoo. Hän toimi aiemmin PriceWaterhouse-Coopersilla konsulttina. Jani Mäkelä suunnittelupäällikkö projektitoimistossa, LNG-terminaalihanke ja asiantuntijatehtävät-liiketoimintojen kehityshankkeet, Espoo. Hän toimi aiemmin Pöyryllä erikoisasiantuntijatehtävissä. Ilkka Taka-aho projektitoimiston päällikkö, Kouvola. Hän toimi aiemmin osastopäällikkönä. Markku Miettinen Treasurer, Espoo. Hän toimi aiemmin Rautaruukissa Treasury controllerina. Kristiina Mäkinen Financial Controller, Espoo. Hän toimi aiemmin tilintarkastajana PriceWaterhouseCoopersilla. Anna Ailio viestintäpäällikkö, Espoo. Hän työskenteli aiemmin viestintäkonsulttina Kreab Gavin Andersonilla. Elina Niiranen markkinointikoordinaattori, Espoo. Hän toimi aiemmin markkinointiassistenttina. Anne Poikolainen viestintäsuunnittelija, Espoo. Hän toimi aiemmin tiedottajana. Olga Väisänen viestintä- ja markkinointipäällikkö, Espoo. Hän toimi aiemmin markkinointipäällikkönä. Uuteen yhtiöön Gasum LNG Oy:hyn nimitettiin toimitusjohtajaksi Tommy Mattila, LNG-Liiketoimintayksikön päällikkö, jonka lisäksi yhtiöön siirtyivät Jouni Bedda myyntipäällikkö, Jani Hautaluoma tuotantopäällikkö ja Christian Sundman Senior Advisor. Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan. Gasumin sidosry Suomen kaas upale ja sen tulevaisuutti s Juustokattilat höyryävät maakaasun voim alla hmälehti Gasetti MCI Anna palautetta ita lehdestä ja vo ini! Applen iPad m Timo Harju paikallisjakelun liiketoimintayksikön päällikkö, Kotka. Tapio Laitinen (Lohja) ja Harri Mielonen (Kotka) tuoteryhmäpäälliköiksi. Tapio toimi aiemmin verkostovalvojana ja Harri tuotepäällikkönä. Tuulia Toivanen tiedonhallinnan asiantuntija, Kouvola. Hän toimi aiemmin arkistonhoitajana. 2/2014 Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti. 2. Merkitse numerosarja 1006. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syksyn lukijapalkinnon Nokia Lumian voitti Tilisanomat-lehden lukija Sari Vesamäki. Yrityskaupalla koko Itämeren alue haltuun g a s e t t i 27 Gasum toivottaa lukijoilleen mukavaa kesää Intialaisittain maustettu porkkanasalaatti 500 g pieniä naattiporkkanoita 1 kourallinen korianteria 2 kevätsipulinvartta Maustekastike: 1 vihreä chili 2 rkl öljyä 1 tl kurkumaa 1/2 tl juustokuminan siemeniä 1/2 tl korianterin siemeniä 1 tl seesaminsiemenöljyä 1 limetin tai 1/2 sitruunan mehu 1. Katkaise naatit ja pese porkkanat. Kiehau ta vesi kattilassa, mausta ripauksella suolaa ja keitä porkka noita 8–10 minuuttia, kunnes ne ovat lähes kypsiä, mutta vielä napakoita. Leikkaa porkkanat 2–4 palaan. 2. Hienonna korianteri ja kevätsipulinvarret. Halkaise chili, poista siemenet ja valkoiset kalvot ja hienonna. 3. Mittaa pannulle öljy, kurkuma sekä juustokumin an ja korianterinsiemenet. Lisää chilisilppu. Kuumenna mausteöljy ja lisää porkkanapalat. Paista miedo lla lämmöllä viitisen minuuttia. Lisää seesaminsiem enöljy ja limetin mehu. Sekoita joukkoon korianteri- ja kevätsipulisilppu. Tarjoile liha- ja kalaruokien lisäkke enä.
© Copyright 2024