Virran Varrelta 4/2015
V ir r a n V a r r e l t a Päijälän kylän yhteinen äänitorvi Kannen kuva: Merja Åkerlind 4/2015 Lehden 16. numero Rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta! Suunnittele Päijälälle oma vaakuna tai logo! sivu 5 Kosket kuntoon yhteistyöllä sivut 1011 Lataa lehden sähköinen versio: www.paijala.fi Gallup: Kylän tärkein hanke? sivu 1213 Arvoisa lukija! Päijälässä joulun odotus alkaa joulu torilta Pirtillä, jouluvalojen syttyessä kylän raitilla ja kauneimpien joulu laulujen kaikuessa rukoushuoneella. Jouluna juhlimme kukin omalla ta vallamme ja perinteillämme Vapah tajamme Jeesuksen Kristuksen syn tymää. Tuon juhlan ensimmäiset juhlijat oli vat 2000 vuotta sitten paimenet, joil le enkelit ilmoittivat Jeesuslapsen syntymästä ja ylistivät Jumalaa sa noen: ”Jumalan on kunnia korkeuk sissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa”. Paimenet lähti vät Jeesuslapsen luo Betlehemiin ja kertoivat siellä, mitä enkelit olivat heille puhuneet. Kaikki ihmettelivät, mutta Maria kätki sydämeensä kai ken, mitä oli tapahtunut ja tutkisteli sitä. Kun luin tuota jouluevankeliumia, monia ajatuksia alkoi risteillä pääs säni. ”Rauha ihmisillä, joita hän ra kastaa!” Joulurauha julistetaan taas Turun tuomiokirkon torilta. Mutta onko meillä, onko minulla rauha – ulkoinen, sisäinen? Miljoonat ihmi set maailmassa ovat lähteneet ja jou tuvat edelleen lähtemään kodeis taan, kuka mistäkin syystä, usein so taa tai nälkää pakoon. Edellisen ker ran maapallolla vastaavaa tapahtui suhteellisesti samassa mittakaavassa 400luvulla, paljolti samoista syistä. Nyt useamman kymmenen tuhan nen ihmisen vaelluksen kohdemaa on täällä Suomessa, josta he hakevat rauhaa ja ihmisarvoista toimeentu loa. Samanaikaisesti keskustellaan ja riidellään maamme talouden tasa painottamisesta; siinä on ammottava epätasapaino, suunnilleen samanko koinen kuin valtion kansalta kerää mä tuloveron ja pääomaveron mää rä. Soten raamit on taas kerran pää tetty, jälleen monen mielestä väärin. Tänään kuulimme kaiken lisäksi ter roristihyökkäyksistä Pariisissa, jossa kuolonuhreja on reilusti yli sata. Hy vät uutiset ovat vähissä. Mikä on pielessä? Jumalahan ilmoitti paimenille, että hän rakastaa ihmisiä maan päällä. Mitä tuosta rakkaudesta – ainakaan ihmisten välillä – on näkyvillä? Maailman ja oman maan isojen ta pahtumien seuraaminen ei sitä juuri todista eikä niistä ole ainakaan help po tuota rakkautta löytää. Mutta mi tä Maria teki, kun kuuli paimenten tuoman viestin enkeleiltä. Hän kätki kaiken sydämeensä ja tutkisteli sitä. Jeesus sanoo Johanneksen mukaan: ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellais ta, jonka maailma antaa. Olkaa roh keat, älkää vaipuko epätoivoon.” Hän vahvistaa tuon enkelien tuoman sanoman, mutta samalla toteaa, että se ei ole sama rauha, jonka maailma ja sen takuumiehet ja naiset antavat. Joulun rauhaa onkin kunkin etsittä vä sisältäpäin, tutkistelun kautta. Koska Jumala evankeliumin kautta todistaa, että hän rakastaa meitä, on tuo rauha myös tarjolla. Miten? Ja kaipaanko, haluanko sitä? Oma vas taukseni on kyllä. Rohkenen sen sa noa. En halua vaipua epätoivoon. Läheisen ystävän sairaus on taas kerran osoittanut, että elämämme ja sen jatkuminen ei ole meidän omissa käsissämme. Jeesus, joulun lapsi, an toi Matteuksen mukaan meille lu pauksen: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti”. Maria tutkisteli vies tiä ja elämäänsä ja otti vastaan sen tehtävän, jonka Jumala oli hänelle uskonut. Jeesus ojentaa meille käten sä ja kehottaa kulkemaan rinnallaan elämään sitä elämää, joka meille kul lekin on edeltä valmistettu. taan, raaputtaa pois turhaa tai epä onnistunutta, korjaa päälle, sävyttää uudelleen kunnes se, mitä oli tarkoi tettu on siinä silmien edessä täydel lisenä, valmiina, hyväksyttynä. Jouluna vietämme Vapahtajamme, Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa, kukin tavallamme. Haluankin toi vottaa kylämme asukkaille ja kaikille lukijoille todellista Joulurauhaa ja Jumalan siunausta tulevalle vuodel Jokaisen meidän elämämme on kuin le. taideteoksen valmistuminen. Taitei Hannu Lahtinen lija pohjustaa kankaan, maalaa aihet Mitä kuuluu kyläsuunnitelmalle? Viime lehden ilmestymisen jälkeen pidettiin 19.9. kyläkokous Pirtillä ky läsuunnitelmaan liittyen. Tilaisuu teen osallistui reilut 30 henkilöä, jos sa joukossa oli mukana niin vakinai sia kuin osaaikaasukkaita sekä mökkiläisiä. Tilaisuuden tavoitteena oli eri ryhmissä käsitellä ja priorisoi da kehittämisehdotuksia, joita vuo sien varrella on tullut esiin aiemmis sa tilaisuuksissa. Muodostettiin neljä ryhmää, johon henkilöt saivat hakeutua ensin oman mielenkiintonsa mukaan. Jos erityis tä mielenkiintoa johonkin tiettyyn ryhmään ei ollut, määrättiin henkilöt järjestäjän toimesta tasapuolisesti eri ryhmiin. Työryhmä oli miettinyt val miiksi kehittämisehdotusten jaon seuraavien otsikoiden alle: yhteisöl lisyyttä ja viihtyvyyttä lisääviin eh dotuksiin, elinkeinoelämää ja työ paikkoja edistäviin, peruspalveluita ja turvallisuutta lisääviin ja kylän ve tovoimaisuutta edistäviin ehdotuk siin. Valmisteleva ja hanketta ohjaava työryhmä oli tehnyt valmiin seinä taulupohjan, johon ryhmien tunnin työn tulos ikuistettiin jatkokäsittelyä varten. Yhteisöllisyyttä ja viihty vyyttä käsitellyt työryhmä nosti kes keisimmiksi kehittämisehdotuksiksi hankkeet: Päijälästä hääkylä, silta tanssit, uimapaikka ja lista myytä vistä ja vuokrattavista kohteista ky lällä. Elinkeinoja käsittelevä työryh mä nosti keskeisimmiksi kesäkioskin /kaupan, turistien houkuttelemisen kylälle, lounasmahdollisuuden/ lä hiruoan ja remonttipalvelut. Perus palveluryhmä päätyi infotauluun, hälytyspalveluun ja kotipalveluun. Vetovoimaisuutta lisäävistä ehdo tuksista (uusia asukkaita) nousivat keskeisiksi hiihtolatu, luonto ja his toriapolku, koskireitin kunnostus, uimapaikka ja peliilta Pirtin kentäl lä. Toki monet ehdotukset olisi voi nut laittaa jonkin toisenkin otsikon alle. Miten tästä nyt edetään? Vesurilta olemme kuulleet, että lopullinen päätös kehittämishankkeen rahoi tuksesta siirtynee ainakin joulukuul le teknisten ongelmien johdosta. Tä mä tarkoittaa sitä, että hanketta to teuttamaan palkattavan henkilön va linta siirtyy vuoden 2016 alkupuolel le ja hanke tullee siten jatkumaan ke sän 2016 yli. Tämä antaa toisaalta työryhmälle mahdollisuuden val mistella hankkeen tavoitteita ja to teutusta aiempaa perusteellisemmin. Olemmekin työryhmässä keskustel leet siitä, millainen kylä olisi ja mil laiset painopistealueet kylällä tulisi olla 10–15 vuoden tähtäimellä. Olemmeko ensisijaisesti seniorikylä vai taide ja kulttuurikylä? Entä mi ten painottuu kylän kehittämisessä luonnon vaikutus ja sen hyödyntä minen? Mistä muusta meidät maail malla tunnetaan jatkossa kuin Päijä län pikataipaleesta? Tuon tavoitease tannan tulisi sitten osaltaan vaikut taa kehittämisehdotusten valintaan, joita lähdetään toteuttamaan tehtä vän suunnitelman mukaisesti. Seuraava kyläkokous näiden asioi den keskustelemista varten tullaan järjestämään tammihelmikuulla, riippuen siitä, milloin rahoituspäätös saadaan ja sen myötä palkattu hen kilö toteuttamaan projektia. Kannat taa seurata kylän nettisivuja tai il moitustaulua, jossa kokouksen ajan kohta ilmoitetaan. Hannu Lahtinen työryhmän vetäjä Avoin suunnittelu kilpailu kylä tunnuksesta Kyläsuunnittelun työryhmä julistaa avoimen suunnitte lukilpailun, jonka tavoittee na on valita kylällemme oma tunnus, ”vaakuna” ja / tai logo. Tunnusta tullaan käyttämään kylän printti ja digitaalitaalisessa infor maatiossa sekä mahdolli sesti myös kylään johta vien teiden varsille pysty tettävissä kylteissä tai vas taavissa. Ehdotukset kylämme tun nukseksi on jätettävä vii meistään toukokuun lop puun mennessä 2016. Kylä suunnittelun työryhmä va litsee voittaneen tai voitta neet tunnukset (”vaakuna” ja / tai logo) myöhemmin il moitettavalla tavalla. Pal kintona kunniaa ja mainet ta. Tunnuksen suunnittelija luovuttaa kaikki oikeudet tunnuksen käyttöön Päijä län kylän yhdistyksille ja kylän yhteiseen käyttöön. Ehdotukset voi jättää Pirtil lä kirjaston postilaatikkoon tai digitaalisena: [email protected]. Työryhmä Remonttitalkoota Tällä vuosikymmenellä on kunnos tettu paljon kylän yhteisiä tiloja. Metsästysseuran Kalevala (ent. Pas su) ja Kristillisen yhdistyksen Ru koushuone jo aiemmin, ja nyt ky läyhdistyksen Pirtilläkin on saatu 3 vuotinen eristysremontti päätök seen. Näinä vuosina on ollut ku vioissa myös uutena ”työllistäjänä” Nesterallitalkoot, joita kaikkine suunnitteluineen ja kokouksineen on pidettävä yllä kaiken vuotta. Kun sa malla tehdään kyläsuunnitelmaa ja yhdistyksellä on varsinaistakin toi mintaa, on remontissa jouduttu pitä mään taukojakin. Olemme kuitenkin edenneet suunnitellussa aikataulus sa. Kotiseutuliitolta olemme saaneet avustusta, jonka käyttö päättyy tä män vuoden loppuun. Avustusmää räraha on ylitetty. Pirtin eristystyö aloitettiin talon ul kopuolelta ikkunoiden alustoiden villoituksella. Talo on lautarakentei nen ja purutäytteinen. Oman kylän puusepältä ostettiin säkeittäin kui vaa purua, joka kannettiin vintille ja pudotettiin seinäkoolinkien väliin. Välikatto ja näyttämön alusta täytet tiin puhallusvillalla. Kellarissa uusittiin vesipumppu ja säiliö sekä eristettiin seinät. Myös kellarin ovi uusittiin. Talon keittiö pään ulkoseinä purettiin ja uusittiin kokonaan. Seinältä irrotettiin sähkö johdot, jotka tulevat nyt maakaape lilla lähimmästä tolpasta. lä pitäisi korjata mm. ulkoportaat ja maalata kaiteet. Ensi vuonna ky läyhdistyksemme täyttää 90 vuotta, joten pidetäänpä Pirtti siistinä. Kaikki tähänkin tal kooseen osallistuneet unohtamatta muoni tusnaisia, joiden työ tunteja ei tässä talkoo raportissa edes lasketa ovat Suuren Kiitok sen ansainneet! Kun kylällä on yhteistä ti laa ja lämmöt päällä, on mukava kokoontua sekä työtehtävien että ajanvietteen merkeis sä. Hyvää Joulua ja On nellista Uutta Vuotta 2016 kaikille kyläläisille toivottaen Talkooseen osallistui toistakymmen tä miestä yli yhdistysrajojen, kuten täällä meillä päin on tapana. Talkoo työtunteja tuli yli 500. Tarvikkeiden kuljetuksista kertyi lähes 1000 km, pääasiassa linjoilta PäijäläOrivesi tai PäijäläJämsä. Lisäksi olivat sähkö työt, kaivinkonetyöt ja villanpuhal lus, joista maksettiin palkkiot lasku jen mukaan. Kun lopullinen raportti saadaan valmiiksi, tiedetään tarkem pi lopputulos. Aino Ruokola kyläyhdistyksen puheenjohtaja Oikaisu: Edellisessä lehdessämme Seppo Pohja kertoi rallitalkoista. Jutussa Seppo kertoo tehneensä rallin hy väksi 600800 tuntia talkootyötä. Seppo haluaa ehdottomasti oikaista tiedon. Tuntimäärä tarkoitti kaikkien yhteistä talkootyömäärää (rallipäi Työt eivät kuitenkaan lopu tähän. vää lukuun ottamatta), ei pelkästään Vanhan kiinteistön huoltoa ja kor jausta riittää jatkuvasti. Keväällä vie hänen tuntejaan. Kekrin viettoa Mäkimaassa Pilvipoutainen, ajankohtaan nähden lämmin sää suosi Muhkun jo vuosi kymmeniä toteuteuttamaa Pyhäin päivän liikuntatapahtumaa, Kekrin juoksua. Osa väestä oli tuttua vuo sien varrelta, mutta aina on joukossa niitä, jotka vähäisestä ilmoittelusta huolimatta ovat saaneet vihjeen tulla tutustumaan mäkisen maantien hen gästyttävään maailmaan. Tänä vuonna viimeksi mainittuja osanottajia tuli eniten maaseudulta, Kangasalta. Palkintojenjakotilaisuus hieman puuskaisessa tuulessa pää tettiin tavan mukaan kaikkia muka na olleita käsittäviin arpajaisiin. Tulokset: Tytöt 6 v. 1. Sonja Hakala, Kyröskosken Ponsi, 7.31 Tytöt 8 v. 1. Enni Heistaro, Mäkimaan Muhku, 9.06 Tytöt 12 v. 1. Salla Uusitalo, Västilän Voima, 27.48 Tytöt 15 v. 1. Tuuli Uusitalo, Västilän Voima, 30.53 Naiset 1. Tarja Patama, Mäkimaan Muhku, 30.06 2. Iina Niittynen, Jyväskylä, 30.31 Naiset sauvakävely 1. Seija Taponen, Kuhmoinen, 22.24 Pojat 5 v. 1. Kaapo Heistaro, Mäkimaan Muh ku, 9.06 Kärjessä pisimmän matkan nopeimmin juossut n:o 39 Antero Lintulahti. Pojat 9 v. 1. Eetu Sieranoja, Kangasala, 7.01 Pojat 10 v. 1. Eero Uusitalo, Västilän Voima, 6.08 Miehet 65 v. 1. Antero Lintulahti, Saunatalo Ori vesi, 27.18 2. Juhani Taponen, Kuhmoinen, 35.28 Miehet 55 v. 1. Leo Kalin, Kollinmäen Hervotto mat, 34.01 Miehet 75 v. 1. Olli Lehto, Mäkimaan Muhku, 40.36 Miehet 85 v. 1. Eino Enqvist, Kollinmäen Hervot tomat, 45.51 Miehet sauvakävely 1. Väinö Leppänen, Mäkimaan Muh ku, 55.25 Sisarukset Kaapo Heistaro 5 v. ja Enni Heistaro 8 v. hurjassa loppukirissä. Kuntoilijat Pirkko LehtoJärvinen, Heikki Åker lind, Jouko Järvinen, Merja Luukko nen, Marjatta Pöllänen, Pasi Sierano ja, Eerika Sieranoja, Enni Sieranoja, KariMatti JärvinenHeistaro, Risto Lehto, Hanna Laine, Pekka Lahti, Kalle Lahti, Vilho Lahti, Riina Hii pakkaLahti, Airi Vahdersalo, Pauli Vahdersalo, Martti Åkerlind, Tiina Hakala, Otto Hakala, Jaska Åkerlind, Raine Hakala, Pirjo Uusitalo, Jari Uusitalo, Pia Laaksonen, Marko Tanner, Maija Saarijärvi, Anneli Jaa tinen, Kaisa Jaatinen, Heikki Jaati nen, Merja Åkerlid, Pekka Åkerlind, Matti Åkerlind, Asko Kurki, Marja Liisa Luostarinen, Liisa Ruokolahti, Saini Åkerlind, Minna Heistaro. Teksti Risto Lehto Kuvat Jouko Järvinen Numerolla 37 kilpaillut Eino Enqvist 85v. aloittaa rauhallisesti. Leppäkosken reitin koskien kunnostus alaosan Kohisevankoski ja Rukous huoneenkoski kunnostettiin ensin koneellisesti ja yläosan Kereskoski myöhemmin käsin. Käsinkunnostus Taustaa talkoisiin osallistuivat Koulutuskes Reitin kosket on perattu uittoa var ten. Koskesta on poistettu poikaski kus Salpauksen ympäristönhoitaja ja kalatalouden peruslinjan opiskeli vet ja suuret pintaa rikkovat kivet. Perattu uoma ei tarjoa eri eliölajeille jat. Kunnostukset ohjasi Janne Ruo kolainen Hämeen Kalatalouskes vastaavaa määrää suojapaikkoja kuksesta ja Konetyön teki Janne Es kuin luonnontilainen uoma. Kun suuremmat kivet on koskista poistet kelinen Kuopion Teholouhinnasta. Kohteita tarkastellaan vuoden 2016 tu, on kutusorakin lähtenyt virran kevättulvien jälkeen ja mahdolliset mukaan. Myös ojituksien myötä li korjaukset tehdään seuraavana syk sääntyneet kiintoainemäärät ovat synä. heikentäneet lohikalojen lisäänty mistä. Kiintoaine tukkii soraikot ja Kunnostuksista poikaskivikon luolastot. Näiden muutosten vuoksi taimenet häviävät Poikaskivikot ovat paksuja, useam koskista. Muukin lajisto vähenee ja joidenkin lajien yksilömäärät piene man kivikerroksen korkuisia. Tuol loin muodostuu onkaloverkosto, jo nevät sopivien elinpiirien määrän ka sopii sekä taimenen poikasten, et vähentyessä. tä niiden saaliseläinten suojapaikak Etelä ja KeskiPäijänteen kalastusa si. Toisaalta kunnostuksessa pyri lue näki tarpeelliseksi palauttaa reitti tään ratkaisuihin, joissa erilaiset ki mahdollisimman lähelle luonnonti vikot, syvyydet ja virtaukset vaihte levat muodostaen mahdollisimman laa ja sitä kautta myös taimenen li monimuotoisen kosken. sääntymisalueeksi. Reitille ei olla suunnittelemassa virkistyskalastus Kudulle nousevat tai purossa koko kohdetta, vaan alueita, joissa taime ikänsä viettäneet aikuiset taimenet nen luontainen lisääntyminen ja eko tarvitsevat ”asentopaikkoja” levä täkseen nousupyrähdysten välillä. logiset arvot on optimoitu. Aikuisen taimenen levähdyspaikaksi riittää hyvin suuri kivi, jonka takana Toteutettu kalataloudellinen kun nostus oli Etelä ja KeskiPäijänteen pohjaa on loivennettu korkeintaan vaakatasoon asti. Lisäksi hyyteen, eli kalastusalueen hallinnoima hanke. Hanketta rahoittivat Etelä ja Keski pohjajään muodostuminen voi tuho ta mädin ja poikaset. Senkin takia Päijänteen kalastusalue ja Pohjois Savon ELYkeskus (kalataloudelliset koskeen kannattaa sinne tänne sijoi tella suuria, pintaan asti ulottuvia kunnostusmäärärahat). Kunnostus kiviä. tehtiin kahdessa vaiheessa: Reitin Pitkällä ja voimakasvirtaisella kos koskien rannanomistajia ja Kristillis kiosuudella taimenten talvehtiminen tä yhdistystä, kärsivällisyydestä ja voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. hyvästä yhteistyöstä! Siksi tällaisille osuuksille tehdään joitakin hidasvirtaisia ja syvähköjä Janne Ruokolainen alueita. Kutualueet tehtiin siten, että niiden välittömässä läheisyydessä alavirran puolella on vastakuoriutuneille so pivia elinalueita. Kutusoran raekoko on 15–60 mm, eli kyseessä on varsin karkea kivimateriaali, ei mikään hiekka. Sorapatja on yli 20 cm paksu. Kunnostus onnistui pääosin hyvin. Paikallisten tavarantoimittajien ja urakoitsijoiden kanssa työ sujui mal likkaasti. Lisäksi Hämeen kalata louskeskus haluaa kiittää kyläläisiä, Tärkein hanke Päijälässä? Kiertelin kylänraittia ja kyselin ihmi siltä, mitä heidän mielestään pitäisi ottaa huomioon kyläsuunnitelmaa tehtäessä. Miten he henkilökohtaisesti odottavat kylän kehittyvän? Kyselijänä Ulla Lahtinen Anneli ja Mauri AnolaPukkila o vuotta sitten. He ovat olleet eläkk Me vanhenevat ihmiset kaipaam suuden tunnetta. Että lähellä olisi teyttä, jos jotain sattuu. Niin kaua ajamaan autoa, pääsemme itse asi olemme saaneet naapuriapuakin. sä on tarvittu välillä, kun terveys tava ”talkkaripalvelu” olisi enemm ta. Marja Ikonen on kylältä kotoisin. Hän asuu miehensä Joken kanssa vielä puoliksi Helsin gissä ja puoliksi Päijälässä. Tarkoituksena on muuttaa mahdollisimman pian kokonaan tän ne. He ovat molemmat aktiivisia kyläyhdistys läisiä. Minun mielestäni tiet pitäisi saada ympäri vuotisesti käytettävään ja turvalliseen kun toon, varsinkin kylältä Vinkiälle ja Kuhmoisiin päin. Kylällä on myös paljon tyhjiä mökke jä/taloja. En tiedä, miten ne saisi vaikka pa luumuuttajien ja mökkiläisten käyttöön, niin että halukkaat löytäisivät toisensa. Minusta olisi myös mukavaa, että mökkiläiset tulisivat enemmän mukaan kylän tapahtumiin. Esa Hartikainen on asunut lähes kulmilla, tosin toisella puolen Pit tamassa kuusia kylänraitille joulu Minä toivon, että täällä syntynee muistavat kotiseutunsa ja päättäv tänne. Ihmiset itse toisivat elämää juuriltani savolainen, joten vastuu jalla. ovat tulleet kylälle 28 keellä jo pitkään. mme lähinnä turvalli i joku, johon ottaa yh an kuin pystymme ioille, vaikka toki Myös apua pihatöis on reistaillut. Luotet män kuin tervetullut koko ikänsä näillä tkäävettä. Hän oli lait uvaloja varten. et suuret ikäluokat vät palata takaisin ä kylään. Tosin olen u sanoistani on kuuli Tanja Ruokola on muuttanut PohjoisSuomesta vasta muutama vuosi sitten Päijälään. Hän elää nuoren perheen elämää miehensä Mikon ja kylän nuorimman, 2vuotiaan Lotan kanssa. Elämä on aika lapsikeskeistä tällä hetkellä, mutta varsin kin kesäaikaan olisi kiva, jos olisi jokin kokoontumispaik ka, vaikka terassi, jonne voisi fillaroida tapaamaan tuttuja. Lotalla ei ollut oikeastaan vielä parannusehdotuksia. Hän hymyili tyytyväisenä; hänelle riittää, että äiti on lähellä. (Lotasta oli juttu viime vuoden joululehdessä, hän oli leh temme kansikuvatyttö.) Hannu Kaleva on paluumuuttaja kolmen vuoden takaa, innokas kala ja metsämies. Hänen mielestään Päijälä on paras paikka, hän ei lähde täältä minnekään. Yleinen venelaituri tänne pitäisi saada, niin että nekin, joilla ei ole omaa rantaa, pääsisivät vesille. Se olisi tärkeää kalamiehille ja muillekin. Samalla järven takaa ja kauempaa tulevat voisivat rantautua ja tulla kylälle. En osaa kyllä sanoa, missä sen paikka voisi olla. Siian istutusta millä alueella kalastavat ja minne maksavat kalastusmaksunsa. Kaloil ta ei vaadita rajanylityslupaa. Päijä Päijälän alue on kalastuskuntien osalta vähän hajanainen ja monimut län ilmoitustaululla on kartta kala vesien rajoista. kainen. Kuhmoisten puoleinen osa Päijälää ja Pitkäävettä on Leppäkos Summittaisesti voisi sanoa, että Pit ken kalastuskunnan aluetta, Orive källävedellä Oriveden ja Kuhmois den puoli Löytäneen kalastuskun nan aluetta. Lisäksi pienellä alueella ten raja kulkee Isoniemen Jyrkältä Pitkänveden pohjoispäässä on vielä Kalliolta länteen Honkasaareen, siitä etelään Aittosaaren, Vaajasalmen ja Löytäneen ja Vinkiän kalastuskun Tervasaaren kautta Kivisalmeen. Itä tien aluetta. ja eteläpuoli ovat Orivettä, länsi ja pohjoispuoli Kuhmoista. Kalastajien on tietysti syytä tietää, Tänä vuonna Leppäkosken kalastus kunta istutti siianpoikasia neljään alueensa järveen: Pitkäänveteen, Harjujärveen, Pukarajärveen ja Oks järveen, 1500 kpl kuhunkin. Sama tehtiin viime vuonna. Kalat ovat tie tysti järveen tuotaessa hyvin pieniä, n. 68 cm:n kokoisia, ja kestää vuo sia, että ne ovat kalastettavissa. Ja tietysti osa joutuu aina petokalojen ruoaksi. Mutta toivottavasti muuta man vuoden kuluttua saadaan sii kaa. Löytäneen kalastuskunta on aiem min istuttanut kalaa aina joka toinen vuosi, mutta nyt on pidetty taukoa, että saadaan kerätyksi rahaa kerral laan isompaan erään. Kaijan kirjanurkka Rukoileminen on yksin kertaista Tällä kertaa käsittelemme Joyce Meyerin kirjaa: Tavallisen rukouk sen taivaallinen voima. Herra vastaa sinun rukouksiisi. Kuva ja Sana 2009. Joyce Meyerin mukaan ihmisen hen kilökohtainen suhde Jumalaan on hyvin tärkeä rukoillessa (toisin sa noen että on pyytänyt syntinsä an teeksi ja lähtenyt seuraamaan Jeesus ta). Silloin Jumalaa voi pitää jopa ys tävänään, jolle voi puhua turvallises Meyer opettaa, että rukouksen ei tarvitse olla monimutkaista. Sen pi ti kaikki asiansa. tää ainoastaan tulla sydämestä. Mei dän ei tarvitse noudattaa tiettyjä Jumala haluaa siunata meitä ylen sääntöjä, esimerkiksi ottaa tiettyä ru palttisesti. Älä koskaan epäile ru kouksen voimaa. Rukouksellasi voi kousasentoa. olla iankaikkinen vaikutus jonkun elämään. Rukous on tapa, jolla ryh dymme Jumalan työtovereiksi, jotta saisimme nähdä hänen suunnitel mansa toteutuvan omassa ja läheis temme elämässä. Meyerin puoliso Dave rukoilee paljon kotimaansa USA:n asioiden puolesta. Meyer vakuuttaa, että rukous on maailmankaikkeuden suurimpia voimia. Raamatun mukaan Jeesus rukoilee tälläkin hetkellä omiensa puolesta taivaassa. Kiitos on tärkeää rukouksen yhtey dessä. Meyer antaa esimerkkiru kouksen: ”Herra, rakastan sinua. Voit rukoilla kaikissa tilanteissa, vaikkapa ongelmien, tarpeiden, sai Kiitos kaikesta, mitä teet elämässäni. Ylistän sinua siitä, että huolehdit rauden ja senkin puolesta, jos joku perheestäni tänään. Herra, kiitän si on pahoittanut mielesi. Jos joku on nua jopa siitä, että meillä on sähköä loukannut sinua, anteeksiantamus on hyvin tärkeää, jotta voimme men ja lämmintä vettä. …” nä Jumalan eteen anomaan häneltä Meyer kirjoittaa, että valittaminen on jotakin. elämässämme usein läsnä oleva kiusaus. Hän ainakin kertoo saa neensa sen ”syntymälahjana”. Kii tollista asennetta hän sen sijaan on opetellut ja vaalinut. Mikään ei ole Jumalalle liian suuri asia tehtäväksi, eikä mikään ole Hä nelle niin pientä, ettei se kiinnostaisi Häntä. Matteuksen evankeliumissa (7:7) sanotaan: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.” Paavali, tärkeä Jeesuksesta kertonut apostoli, rukoili Jumalan rakkautta sekä itselleen että muille. Jeesus teki selväksi, että rakkaus on Hänelle tär keysjärjestyksessä ensimmäisellä si jalla sanoessaan Johanneksen evan keliumissa (13:34): ”Minä annan teil le uuden käskyn: rakastakaa toisian ne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistan ne.” Kaija Taival Mistä joulu on tullut? Joulu ei aina ole ollut Joulu. Lähtö kohtana joululle voidaan pitää roo malaisten saturnaalia ja kalendae juhlia sekä germaanisia keskitalven juhlia. Saturnalia oli maanviljelyksen jumala. Sille uhrattiin pimeään vuo denaikaan. Silloin syötiin, juotiin ja annettiin toisilleen lahjoja myös lap sille. päähenki ja Jolmir oli ”joulun herra”. Edesmenneille katettiin paikka jou lupöytään ja sijattiin vuode. Nyt muistamme vainajia hautakynttilöil lä. Kuinka sitten tästä joulu muotoutui? Roomalaiset palvoivat Mitraa, au ringon jumalaa, jonka syntymän juh laa vietettiin 25. päivä joulukuuta. Sinä päivänä vuonna 274 keisari Au relianus oli julistanut Mitrauskon Kalendae Januariae uudenvuoden juhlaa vietettiin tammikuun ensim non Rooman valtionuskonnoksi. Se mäisenä päivänä vuodesta 153 eKr. oli muille paha kilpailija, myös kris lähtien. Aikaisemmin sitä on vietetty tinuskolle, joka jo juhli Kristuksen ”kastepäivää” 6. päivä tammikuuta. maaliskuun ensimmäisenä, jolloin lähestytään uutta kylvökautta. Tässä Silloin katsottiin Hänen saaneen Py hän Hengen. Toinen oppisuunta kalendaejuhlassa ennustettiin uu väitti Hänen syntyneen Jumalana. den satokauden tulo ja kohdattiin myös maagisia henkiä. Tässä joutuivat nyt ”neuvottelupöy tään” uskonto ja politiikka. Oli il Täällä pohjoisessa germaaneilla oli omat keskitalven juhlansa, joilla on meisesti kuitenkin edullista lähteä juhlimaan Jeesuksen syntymäpäivää jo joulusanaa muistuttavia nimiä, joulukuussa, koska se jo valmiiksi oli kuten yule, jul, jol, geol ja geohol, joiden alkuperää ja ajankohtaa ei lie juhlapäivä tosin Mitraa vastaan. ne tarkemmin tutkittu. Tästä juhlasta kuitenkin kertovat Islannin saagaru Mutta niin vuonna 354 paavi Libe rius päätti siirtää juhlan tammikuun not ja myös kreikkalaiset ja rooma 6:nnesta Mitran syntymäpäivään laiset kertojat. joulukuun 25:nteen. Myöhempinä kin aikoina on kirkko mielellään Kaukaisimmassa Pohjolassa vietet tiinThulenjuhlaa. Juhlaan sisältyi ai asettanut kristillisiä juhlia pakanal listen päälle. na myös uhrimenot. Freija oli sään, kasvun ja hedelmällisyyden jumala, jolle täällä uhrattiin porsas. Sitä pe Katolisen kirkon joulun tunnus on rintöä on varmaan joulukinkku mei seimiryhmä. Se on peräisin Adonik sen kultista, jossa Adonislapsi syn dän joulupöydässämme. Jouluna tyi luolassa. Keisarinna Helena, kei liikkuivat myös henget niin hyvät kuin pahatkin. Odin oli yksi joulun sari Konstantinus Suuren äiti oli ot tanut seimen palvonnan kohteeksi silloin 300luvulla, ja sitä myös kei sari vahvisti. Pyhä Fransiskus 1100luvulla synty nyt teki ensimmäisen seimikuvael man. Kristillisen joulun vietto alkoi Roo man valtakunnan länsiosassa ja levi si 300luvun loppuun mennessä itään. V. 400 mainitaan kolme juhlaa: joulu, loppiainen ja pääsiäinen. Vuonna 534 ne kaikki olivat juridisia juhlapäiviä. Meille tänne pohjoiseen kristinusko tuli vasta 1100luvulla.Vaikka aineel liset ja pakanalliset tavat ovat pitkäl le säilyneet juhlamenoissa vaikka vain leikkimielessä niin on henki syys ja hengellisyys lisääntynyt mei dän päivinämme. Edelleen joulua kuitenkin pidetään lähinnä lasten ja lapsenmielisten juhlana. Vanhasta sadonkorjuujuhlasta on sydäntalven juhlana luovuttu. (Tietolähteenä olen käyttänyt Vuo renjuuren Perheen joulukirjaa ja Koululaisen tietosanakirjaa.) Aino Ruokola Kuvassa Emil Liehu rukoushuoneella viime vuoden kauneimmissa joululauluissa. Sydämeeni joulun teen ta on vuosisataisen kompromissin tulosta, haluan silti viettää sitä Jee Marraskuussa rupeaa lehdissä näky suksen syntymäpäivänä. Keväällä on Marian päivä, jolloin enkeli ilmestyi mään jouluisia kuvia ja tunnelmia. Marialle ja kertoi Jeesuksen synty Valkea joulu, kuusenhakumatka, mästä, ja siitä yhdeksän kuukauden kuusenkoristelu, sininen hämärä, kynttilän valo, takkatuli, omatekoi päästä on joulu, syntymäpäivä. Pi set jouluherkut, joulumenu, kovat ja meyden keskelle syttyy tähti, valo, syntyy Jeesuslapsi. pehmeät paketit, itsetehdyt kortit, joulukalenteri, kauneimmat joulu Varmasti me ihmiset olemme kautta laulut, piparintuoksu...Nämä ovat jouluisia kliseitä, joita lehtien sivuilta aikojen tarvinneet pysähdystä ja juh pursuaa vai ovatko ne vain kliseitä? laa pitkän arjen jälkeen varsinkin Minusta tuntuu, että ne nostattavat täällä pohjoisen pimeydessä. Joulu tuoksuja, kuvia, muistoja sisältäni ja katkaisee ja valaisee pitkän pimeän, niin konkreettisesti kuin henkisesti ja herättävät jonkin mystisen lapsuu hengellisestikin. Varsinkin nyt mar den joulun kaipauksen, vaikka en ole edes varma, mitä sen kaipauksen raskuussa, kun luonto on harmaim millaan eikä lumesta uskalla vielä takana piilee. Hetkellisen onnen, edes haaveilla, teiden varsille pihoi ilon, yhdessäolon, turvallisuuden hin sytytetyt jouluvalot tuovat toi kaipuutako? voa ja joulun odotusta. Päijäläänkin jo viidennen kerran sytytetyt joulu Vaikka toisaalla lehdessä olevasta Aino Ruokolan kirjoituksesta joulun valot on tarkoitettu kyläläisten ja synnystä tajuaa, että joulun ajankoh ohikulkijoiden iloksi sydäntä läm mittämään. misestä ja paketoinnista. Jouluama rylliksen kasvun seuraaminen on Tänä vuonna minulle on kuitenkin kuulunut jouluuni siitä asti, kun ensimmäisen kerran uusia joululeh pikkusiskoni kuoltua sain sellaisen tiä selaillessani tullut tunne, että ystävältä lohdutukseksi. Vanhan pii kaikkea on liikaa, vähempikin riittäi rongin laatikosta löytämäni mum si, yksinkertainen on kaunista. Sivu mon kreppipaperienkeli on kunnia sivun perään mitä ihmeellisimpiä paikalla lasten kanssa muovaillun jouluruokia, räikeitä joulukoristeita jouluseimen vierellä. ja kummallisia joululahjaideoita. Vai olenkohan vain tullut vanhaksi? Mi Joulutraditioihimme liittyy aina niin nä, joka olen aina ennen joulua se paljon tunteita ja muistoja: tämä on laillut vanhojakin joululehtiä ja teh anopin pikkuleipäresepti, tämän ko nyt joulusuunnitelmia, joista tosin risteen sain ystävältä jota ei enää ole. suurin osa on jäänyt toteuttamatta. Suursiivoaminen ei ole koskaan ollut Mutta suunnitteleminen on ollut osa lempipuuhaani, mutta toivon, että joulun odotusta. oppisin muissakin joulutouhuissani ottamaan rauhallisemmin ja keskit Nyt minusta tuntuu, että ”tarpeellis tymään joulun olennaisimpaan sisäl ta on vähän, tahi yksi ainoa”, niin töön. kuin Jeesus sanoi touhottavalle Mar talle. Ehkä minunkin pitäisi keskit Kaikkein ihaninta olisi, jos saisimme tyä vain olennaiseen. Jeesuksen, valkean joulun, mutta ilman sitäkin Martan ja Marian tapauksessa se oli lempijoululauluni sanat voivat käy hiljentyminen Jeesuksen jalkojen dä toteen: juureen. On jouluyö ja lumihuntuun Mikähän minulle sitten on tärkeintä Pukeutunut maa – joulussa? Ainakin yhdessäolo läheis Kun yhtä puhdas itse olla voisin! ten kanssa, lasten säteilevät silmät, Se ajatukset joulun tuntuun yhteinen jouluateria perinteisine Virittymään saa, ruokineen, jouluevankeliumi, joulu Kuin harras sävel sisälläni soisi laulujen laulaminen ja niiden sano Näin sydämeeni joulun teen man kuunteleminen, haudoilla Ja mieleen hiljaiseen käynti. Joulun odotus alkaa kau Taas Jeesuslapsi syntyy uudelleen neimmista joululauluista rukous huoneella, kylän ja oman pihan jou luvalojen sytytyksestä, joulukalente Sydämen joulurauhaa ja lapsellista rin tarinoiden kirjoittamisesta lap jouluiloa kaikille lukijoille toivot senlapsille (mikä saa kyllä joskus taen mielikuvituksen vähän koetukselle), Ulla Lahtinen pienten lahjojen kätkemisestä, etsi Metsästysseuran kuulumisia neet viime vuosina uusia metsästys koiria, viimeisimpiä pentukoiria ovat suomenajokoira, amerikanket Joku muistelee kesän helteitä ja läm tukoira, pohjanpystykorva sekä val koinen ruotsinhirvikoira. Kuulemma pöisiä uimavesiä. Metsämiehet ja metsänaiset koirineen viettävät vuo uusia koiravauvoja on tiedossa lisää. den odotetuinta aikaa syksyisessä Meistä on hyötyä myös metsänomis luonnossa. tajille. Metsästäjät kulkevat metsissä Metsästyskausi on jo pitkällä, metsä ympäri vuoden. Mikäli metsänomis kanalintujen metsästyskausi on lop tajana haluat, että katsomme metsäsi vointia, tuulikaatoja, hirvituhoja tai punut. Hirvenmetsästys, jänistys ja pienpetopyynti on vielä ajankohtais majavien patoja, pyydä vain, niin ta. Hirvikanta on Päijälän alueella ta käymme alueita läpi. Näin haluam kavuosiin verrattuna hiukan kasva me olla hyödyksi harrastuksemme nut. Metsäkanalintujen osalta tilanne kanssa. Seuran jäsenistössä on useita on taas huolestuttava. Teerin ja met metsäalan ammattilaisia, jotka pys tyvät hyvinkin ammattitaitoisesti ar son huonosti onnistuneet poikueet näkyvät vähäisenä kanalintumäärä vioimaan tilannetta. Rohkeasti vain yhteyttä. nä. Metsästyssuositukset myötäile vät aina kulloinkin vallitsevaa kan taa. Jos riistaa on vähän, sitä sääste Suuret kiitokset kaikille seuran toi minnassa mukana olleille kuluneesta tään ja hoidetaan. vuodesta. Seuran toiminta on myös muuta Rauhallista joulun kuin metsästystä. Kesän ja syksyn odotusta kaikille. aikana seuran toiminnassa uutena puuhastelun aiheena ovat olleet eri Mika Liehu laiset koirien käyttökokeet, hirven Päijälän Seudun metsästysseura haukkukokeet ja jälkikoirien jäljes tyskokeet. Näiden tapahtumien pää paikkana on toiminut seuran maja Passu. Tulevalle vuodelle vastaavia kokeita on tulossa kolme isompaa ta pahtumaa, näistä jälkikoirien piirin mestaruuskilpailut isoimpana. Pai kalle saapuu kolmen päivän ajaksi noin 20 koiraa ja 50 henkeä. Koira harrastus muutenkin on nostamassa päätään metsästysseuratoiminnassa. Seuralaiset ovatkin aktiivisesti otta Yhdistyksille omat sähköpostiosoitteet Www.paijala.fisivustoon on nyt liitetty omat sähköpostiosoitteet kaikille kylän yhdistyksille. Voit lähettää postia haluamasi yhdistyksen sähköpostiin. Näin toivottavasti yhteyden pitäminen ja vuorovaikutus on helpompaa. Osoitteet ovat seuraavat: [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] VIRRAN VARRELTA Päijälän kylän äänenkannattaja, joulu 2015 ilmestyy neljä kertaa vuodessa jaetaan lähiseudun postilaatikoihin ladattavissa www.paijala.fisivustolta julkaisijat: Päijälän kristillinen yhdistys ja Päijälän seudun kyläyhdistys toimitus: Hannu Lahtinen, Ulla Lahtinen, Risto Lehto, Mika Liehu, Aino Ruokola, Kaija Taival, Merja Åkerlind taitto: Juha Mäkinen yhteystiedot: Päijälän kristillisen yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lahtinen, 0500 304 769 [email protected] Päijälän seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Aino Ruokola, 040 535 9041 Lisää tietoa: www.paijala.fi, Päijälän Facebooksivusto ja kylän ilmoitustaulut Päijälän tapahtumia talvella 201516 Ti 24.11. klo 13 Kirjapiiri Päijälän kirjastossa. Luettava kirja Joni Skiftesvikin Valkoinen Toyota vei vaimoni Ensi vuodet kokoontumiset löytyvät myöhemmin www.paijala.fi -sivuilta To 26.11 klo 18 Raamattupiiri Rukoushuoneella Syksyn viimeinen kokoontuminen ke 9.1 2 klo 1 8 Kevään ensimmäinen piiri ke 1 3.1 klo 1 8, sen jälkeen joka toinen viikko parillisten viikkojen keskiviikkoina La 28.11 Joulun avaus Päijälässä klo 913 Joulutori Pirtillä Leivonnaisia, käsitöitä, joululahjoja Joulupuuro ja kahvia, lapsille tontun pussit Kirjasto avoinna Joulukuusenkoristelukilpailu (omat koristeet mukaan), ilmoittaudu Aino Ruokolalle, että Pirtillä on tarpeeksi kuusia Tervetuloa ostamaan ja myymään! Klo 19 Kauneimmat joululaulut ja kylän jouluvalojen sytytys Rukoushuoneella Glögi- ja vohvelitarjoilu La 26.12 klo 12 Tapaninpäivän jumalanpalvelus Päijälän Rukoushuoneella Saarnaa teol.maist. Risto Ojala Kuhmoisten srk:sta Su 28.2.2016 klo 15 Kalevalanpäivän viettoa Päijälän Pirtillä Su 13.3.2016 Rukoushuoneella Marianpäivän jumalanpalvelus ja kristillisen yhdistyksen vuosikokous Osallistumalla toimintaan edistät kylän palveluiden säilymistä ja kehittämistä. Voit myös lähettää lehteen juttuaiheita, kirjoittaa juttuja ja antaa muutenkin palautetta ja ideoita. Lisätietoa: www.paijala.fi, Facebookin Päijäläryhmä, kylän ilmoitustaulu
© Copyright 2024