Esaaja 6 2015 sivuja - Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 28.10.2015
6/2015
Kuva: Ulla Wallinsalo
Helsingin Kansalaistori 8.10.2015essa
n TEEMASIVUT 4–14
Edunvalvonta
Uudet harrastukset
13
Oletko kuullut
jigikalastuksesta? Lue
sisäsivuilta.
15
Yksin elävät miehet innostuivat
YHDESSÄ KOKKAAMISESTA
Kuva: Ulla Wallisnalo
Kuva: Hannu Tuovinen
MIELENOSOITUS oli näyttö siitä, että
edunvalvonta on EKL:n jäsenille
tärkeää
Vieläkin ehtii mukaan
17.11. edunvalvontaristeilylle!
29
68-vuotiaana eläkkeelle jäänyt:
AJANKÄYTTÖ MUUTOSTEN EDESSÄ
Rajaniemen lomakeskus
valmistautuu pikkujoulukauteen
n PIIRIT 24–27
OULU
SATAKUNTA
2
”Ei eläkkeensaajan asumistuen leikkaukselle!” Iskulauseet kaikuivat aurinkoisella
Kansalaistorilla Helsingin
keskustassa, kun parituhatta eläkkeensaajaa eri puolilta maata kokoontui Heikoimman puolella -mielenosoitukseensa. Mielenosoituksen järjestivät yhdessä
Eläkkeensaajien Keskusliitto ja Eläkeläiset ry.
Siitä on jo vierähtänyt 14
vuotta, kun eläkeläiset viimeksi osoittivat mieltään
eduskunnan toimia kohtaan
ja sen läheisyydessä, sillä kertaa rappusilla asti. Nyt se taidettiin tehdä näkyvämmin ja
värikkäämmin, vaikka väkeä
tuohon 90-luvun alun mielenilmaukseen verrattuna olikin vähemmän.
– Hallitus nurin ja heti! yksittäinen ääni väkijoukosta
kajahtaa.
Suomalaiset eläkeläiset
ovat todellakin saaneet mittansa täyteen eläkkeensaajan
asumistuen kohtalosta ja
muista leikkauksista, jotka
ovat heikentämässä pienituloisimpien ostovoimaa entisestään.
– Maan hallituksen tilannekuva talouden tilasta ja keinoista vaikuttaa siihen näyttävät ulospäin paniikilta. Sekö oikeuttaa maan hiljaisten
nöyryytyksen? Suurimpana
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015
Eläkkeensaajat osoittivat mieltään asumistukensa puolesta
ryhmänä näistä karuista toimenpiteistä tulevat kärsimään iäkkäät, pienituloiset
eläkeläisnaiset. Sivistysvaltio
ei voi toimia näin, siksi näytimme nyt joukkovoimaa, sanoi puolestaan Matti Hellsten, Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja.
– Eläkeläiset eivät suostu
Sipilän äänettömiksi yhtiömiehiksi. Olemme omalta
osaltamme myös valmiita
kantamaan vastuuta, osallistumaan vaikeuksien voittamiseen. Mutta sitä emme voi
hyväksyä, että maksimaalisen rasitteen joutuu kantamaan pienituloisten eläkeläisten joukko, totesi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja
Martti Korhonen puheenvuorossaan.
Mielenosoituksen päävaatimus oli: EI eläkkeensaajan
asumistuen leikkaukselle!
Ikääntyneet ovat erittäin
huolestuneita myös siitä, että hallitus on korottamassa
sosiaali- ja terveyspalvelujen
Mieltä on osoitettu ja mielipiteet kerrottu
E
rittäin mallikkaasti sujunut
mielenilmauksemme on nyt takanapäin. Paikalla oli reilusti
yli 2000 mielenosoittajaa. Tilaisuudessa olleet eduskuntaryhmien edustajat saivat selvästi
tiedokseen kantamme maan
hallituksen leikkauksiin, etenkin eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamiseen. Saimme
todella paljon näkyvyyttä asiallemme, ja tapahtumasta uutisoitiin kaikissa mahdollisissa
medioissa.
Kiitän kaikkia paikalla olleita tuesta ja mahtavasta esiintymisestä tilaisuudessa. Lisäksi
kiitän liiton toimiston henkilökuntaa, Erkki Partasta sekä Juhani Merikalliota erittäin hyvin
sujuneista järjestelyistä. Kunniamaininnan ansaitsee Hormoonit Boys -lauluryhmämme, jonka esitykset jäivät kaikkien kuulijoiden mieleen. Läm-
min kiitos kuuluu myös tilaisuuden kanssamme järjestäneelle Eläkeläiset ry:n väelle.
***
Samaan aikaan, kun valmistauduimme mielenosoitukseen, tuli sosiaali- ja terveysministeriöstä
lausuntopyyntö,
joka koski asumistukien yhdistämistä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry antoi asiasta
jäsenjärjestöjensä
yhteisen
lausunnon. Valitettavasti tämän palstan tila ei mahdollista
koko lausunnon avaamista.
Lausunto löytyy kokonaisuudessaan EETUn kotisivuilta.
Lakiesityksen mukaan eläkkeensaajien siirtäminen yleisen asumistuen piiriin pienentäisi tukea noin 70 prosentilla
tuen saajista. Osa menettäisi
sen kokonaan ja noin 45 800
tuensaajalla tuki pienenisi
100–150 euroa kuukaudessa.
Eläkkeensaajan
asumistuen
saajista naisia on 62 prosenttia.
Näin asumistukijärjestelmien
yhdistämisen vaikutukset painottuvat erityisesti pienituloisiin naisiin.
Vaikutusten kohtuullistamiseksi lakiin on ehdotettu sisällytettäväksi säännös suojaosuudesta, jonka avulla asumistuen taso voisi pienentyä
korkeintaan 60 euroa kuukaudessa. Suojan piiriin tulisi noin
74 000 eläkkeensaajaa. Suojaosuus olisi henkilökohtainen
eli kahden hengen ruokakunnassa tuen pudotus voisi olla
120 euroa kuukaudessa.
Suojaosuutta maksettaisiin
enintään 10 vuoden ajan tai siihen saakka, kunnes yleisen
asumistuen taso saavuttaisi
suojatun tuen tason. Lisäksi
suojaosuuden
maksaminen
lakkaisi, jos ruokakunnan koko
muuttuu, asunto vaihtuu,
etuudensaajan tulot nousevat
yli 400 euroa kuukaudessa tai
yleisen asumistuen maksamiselle ei ole enää perusteita.
mat erityispiirteet pitää ottaa
huomioon myös tulevaisuudessa, eikä asumistukia tule yhdistää.
Asumistukijärjestelmien
eroja ja yhdistämistä on selvitetty useassa yhteydessä aiemminkin. Laajimmin niitä on selvitetty sosiaaliturvan uudistamiskomiteassa ja Kelan erillisselvityksissä. Keskeisenä ongelmana järjestelmien yhdistämiselle on pidetty asumistuen
tason eroja eri järjestelmissä.
Niiden vuoksi yhdistämisestä
aiheutuisi merkittäviä muutoksia suurelle osalle tuensaajista.
Sosiaaliturvan uudistamiskomitea ei vienyt yhtenäistämistyötä pidemmälle, koska
eläkkeensaajien asumistuki ja
opiskelijoiden asumislisä sisältävät näiden ryhmien tarpeisiin sovitettuja erityispiirteitä.
Mielestämme Sosiaaliturvan
uudistamiskomitean huomioi-
Esityksen tavoite on säästöjen
lisäksi yhdenmukaistaa asumistukijärjestelmää. Tilanne johtaa
kuitenkin siihen, että useiden
eläkkeensaajien toimeentulo
monimutkaistuu kun asumistuen lisäksi haettava myös toimeentulotukea. Koska eläkkeensaajat kokevat toimeentulotuen hakemisen nöyryyttävänä, jättävät he sen usein tekemättä. Tutkimusten mukaan
toimeentulotuessa on erittäin
suurta alikäyttöä.
Julkisen vallan tehtävänä on
perustuslain 19 §:n nojalla edistää jokaisen oikeutta asuntoon
ja tukea asumisen omatoimista
järjestämistä sekä taata jokaiselle oikeus perustoimeentulon
turvaan mm. vanhuuden aikana. Mielestämme lakiesitys ei
3
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015
MATTI HELLSTEN
N
päätoimittaja, chefredaktör
Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja
Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande
PÄÄKIRJOITUS
EKL:n Oulun piiriläiset lähtivät Heikoimman puolella -mielenosoitukseen aamujunalla Oulusta. Edessä keskellä piirin pj Risto Örling. Kuva:
Markku Pietikäinen.
asiakasmaksuja, jäädyttämässä kansaneläkkeitä, pienentämässä lääkekorvauksia, suurentamassa sairaiden
taksimatkakorvausten omavastuita, korottamassa sähkö-, kiinteistö- ja lämmityspolttoaineiden veroja, poistamassa ruokavaliokorvausta.
– Nämä iskevät pahiten
kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eläkkeensaajiin, mielenosoituksen järjestäneet Eläkkeensaajien Kes-
kusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry toteavat.
Mielenosoituksessa oli
mukana myös muita kansalaisjärjestöjä: Tapaturma- ja
Sairausinvalidien Liitto
ry, Vuokralaiset VKL, Asukasliitto ja Mielenterveysyhdistys Helmi ry.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä oli kutsuttu paikalle.
JATKUU SIVULLA
4–5
TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO
ole perustuslain kirjausten ja
hengen mukainen.
Maan hallituksen säästölistoilla on valtava määrä toimia,
jotka iskevät kaikkein kipeimmin pienituloisiin ja paljon sairastaviin ikäihmisiin. Niihin
olemme ottaneet kantaa ja
kertoneet jo aiemmin ilmestyneissä numeroissa. Hallituksen
budjettiriihessä paljastui vielä,
että deflaation takia eläkkeensaajien indeksikorotukset painuvat ensi vuoden vaihteessa
miinukselle ja suunnitellut indeksijäädytykset siirretäänkin
tuleville vuosille.
Muiden leikkausten lisäksi
eläkkeensaajien asumistuen
lakkauttaminen on aivan liian
raskas menetys pienien eläketulojen varassa eläville. Suunnitellut loivennukset eivät ratkaise tulon menetyksen koko
ongelmaa. Lisäksi uusien asumistuen piiriin tulevien eläk-
keensaajien asumistuki lasketaan suoraan uuden mallin
mukaan.
Eläkkeensaajien asumistuki
on henkilökohtainen etuus,
jonka tarkoituksena on alentaa pienituloisten eläkkeensaajien asumiskustannuksia.
Tavoitteena on, että eläkkeellä
oleva henkilö voisi jatkaa asumista kotonaan mahdollisimman pitkään. Näillä perusteluin esitimme, että eläkkeensaajien asumistuen heikennyksestä tulee luopua kokonaan.
Nähtäväksi jää, mitä kansanedustajien sosiaalinen omatunto asiasta sanoo valiokuntakäsittelyssä ja asiasta äänestettäessä.
Pelotellaanko meitä?
Skrämmer man oss?
Julkisuudessa toitotetaan lähes yhteen
ääneen, että elämme poikkeuksellisia aikoja.
Mitä tämä mahtaa käytännössä tarkoittaa?
Korkeaa työttömyyttä, valtiontalouden
huonoa tilaa vai mitä muuta? Mutta ovatko
ajat niin poikkeukselliset, että niiden ympärille on perusteltua lietsoa suorastaan hysteeristä ilmapiiriä?
V
I offentligheten talar man nästan med en och
samma mun, om att vi lever i exceptionella
tider. Jag undrar vad det betyder i praktiken?
Hög arbetslöshet, statens dåliga ekonomi
eller vad annat? Men är tiderna så exceptionella, att det är motiverat att runt omkring
dem piska upp en regelrätt hysterisk stämning?
astaavantyyppisiä tilanteita on koettu
ennenkin ja niistä selvitty. Joskus aika
tuskallistenkin päätösten avulla, mutta on
selvitty kuitenkin.
otsvarande situationer har upplevts förr
och vi har klarat dem. Ibland med hjälp
av ganska smärtsamma beslut, men vi
har klarat oss ändå.
Hallituksenkin puolelta on puhuttu siitä, että
taakanjaon tulee olla eri ryhmien kesken
tasapuolista. Nyt ei niin ole. Leikkaukset ja
säästöt kohdistuvat erityisen voimakkaasti
eläkeläisväestöön.
Från regeringens sida har man talat om att
bördan borde fördelas jämlikt mellan olika
grupper. Nu är det inte så. Nedskärningarna och
inbesparingarna riktas särskilt starkt till pensionärerna.
Hallituksen taholta vaaditaan kustannuskilpailukyvyn parantamista ja mitä muuta vaadittaneenkaan. On asetettu erilaisia prosentuaalisia
tavoitteita. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää
mihin nämä prosentit perustuvat. Yksi lähde
lienee valtiovarainministeriön virkamiehet.
Heidät on korotettu suorastaan ylimaallisen
osaamisen tasolle.
Från regeringens sida kräver man förbättrad
konkurrenskraft och vad mera kräver man? Man
har satt upp olika procentuella målsättningar.
Det skulle vara mycket intressant att veta vad
dessa procenter grundar sig på. En källa är
förmodligen finansministeriets tjänstemän. De
har rent av höjts till en övernaturlig kompetensnivå.
En halua olla suinkaan epäkunnioittava, mutta
kun katsoo eri aikoina ja eri tahoilla tehtyjä
talousennusteita, eivät valtiovarainministeriön
ennusteet suinkaan poikkea erityisesti edukseen
muista! Miksi niihin nyt pitäisi uskoa kuin
peruskallioon ilman, että niitä olisi jollakin tavoin
laajemmin perusteltu?
Jag vill inte vara långt ifrån respektlös, men när
man tittar på olika tider och ekonomiska
prognoser som gjorts på olika håll, så avviker
ingalunda finansministeriet prognoser särskilt
fördelaktigt jämfört med andra! Varför borde
man nu tro på dem som på berggrunden, utan
att man skulle på något allmännare sätt motiverera dem?
Kun televisiossa puhutaan talousasioista, on
siellä lähes aina asiantuntijana jonkun pankin
ekonomisti. Uskottavuuden lisäämiseksi vielä
usein pääekonomisti. Pankkiekonomistien
oppien avullako Suomen yhteiskunta- ja
talouselämää johdetaan?
Tämä hallitus on linjannut, että kokonaisveroastetta ei koroteta. Tämä saattaa hyvinkin toteutua.
Elinkeinoelämän puolella se enemmän kuin
toteutuu. Näin tämä hallitus, kuin muutama
edellinenkin, on alentanut verotusta.
Eihän siinä mitään, se tuntuu suorastaan
mukavalta. Mutta kun tämä tehdään velkarahalla, tuntuu se vähintäänkin oudolta, ellei suorastaan hölmöltä. Veronalennusten tietä perustellaan taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisellä, joka luo uusia työpaikkoja. Rohkenen tiedustella hallitukselta, milloin ja missä uudet työpaikat tulevat näkymään.
M
När det i televisionen talas om ekonomiska
ärenden, är där som sakkunnig nästan alltid
någon ekonom från en bank. För att öka trovärdigheten är det oftast en huvudekonom. Leds
Finlands samhälls- och ekonomiska liv med
bankekonomers lära?
Denna regering har beskrivit att de totala skattesatserna inte kommer att ökas. Detta kan mycket
väl förverkligas. På näringslivets sida genomförs
det. På detta sätt har denna regering, liksom också
några tidigare, minskat beskattningen.
När allt kommer omkring, så känns det ganska
bekvämt. Men när detta görs med lånepengar
verkar det åtminstone konstigt om inte rent av
dumt. Skattenedsättningen motiveras med att
den ekonomiska aktiviteten ökar, vilket skapar
nya jobb. Jag vågar fråga regeringen, när och var
de nya jobben kommer att synas.
EKL on asettanut ykköstavoitteekseen eläkeläisköyhyyden vähentämisen. Nyt meneillään oleva
kehitys johtaa toiseen suuntaan. Eläkeläisköyhyys on nyt tiedossa olevien päätösten
valossa kasvussa.
PCF har satt som sitt första mål att sänka fattigdomen bland pensionärerna. Den pågående
utvecklingen leder åt ett annat håll. I ljuset av de
nu kända besluten är fattigdomen bland
pensionärerna på uppgång.
Eurooppa-neuvoston sosiaalisten oikeuksien
komitea antoi Suomelle viime talvena huomautuksen. Suomen sosiaaliturvan taso on niin
alhainen, ettei se täytä Eurooppa-neuvoston
sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Eikö hallituksen kannattaisi kiinnittää huomiota tähän?
Kommittén för Europeiska rådet för sociala
rättigheter gav en anmärkning till Finland förra
vintern. Finlands socialskyddsnivå är så låg, att
den inte uppfyller kraven i Europeiska rådets
sociala stadgan. Bör inte regeringen uppmärksamma detta?
4 TEEMA: edunvalvonta
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015
Helsingin Kansalaistorilla oltiin yhdessä Heikoimman puolella
NÄPIT IRTI kukkaroistamme!
JATKOA SIVULTA 3
Ministeri Mäntylän toivottiin vastaavan hallituksen kovasta, paljon hätää herättäneestä leikkauslinjasta ja kertovan, millä tavalla hallitus
aikoo turvata jatkossa kymmenien tuhansien kaikkein
heikoimmassa asemassa olevien arjessa pärjäämisen ja
kotona asumisen.
Ministeri ei kuitenkaan
paikalle kerinnyt. Sen sijaan
kaikki eduskuntapuolueet
olivat lähettäneet edustajansa käyttämään puheenvuoron lavalta käsin.
Linjaukset eivät yllättäneet: oppositiolta eläkeläisten huoli ja vaatimukset saivat myötämieltä ja tukea.
Tuoreena asiana oli esillä
Sdp:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisdemokraattien valmistelema välikysymys eläkkeensaajan asumistuesta.
Hallituspuolueet sen sijaan keskittyivät puolustelemaan tehtyjä päätöksiä – tai
moittimaan aiempien hallitusten tekemiä ratkaisuja.
Yhdessä olemme
enemmän!
Seija Boehm oli päättänyt
lähteä mielenosoitukseen
Kontiolahdelta matkan pituudesta huolimatta. Yksin,
sillä matkakavereita ei löytynyt. 12 vuotta Kontiolahden
Eläkkeensaajiin kuulunut Seija oli aikanaan 31 vuotta mukana ay-toiminnassa ja näkee tällaisen järjestyneen
eläkkeensaajien mielenosoituksen hyvin mielekkääksi.
EKL:n Oulun piiristä oli
lähtenyt parinkymmenen
hengen joukko osoittamaan
mieltään, plakaatteja heiluttaen. Piirin puheenjohtaja
Risto Örling kertoi kantavansa erityistä huolta yksin
asuvista eläkkeensaajista,
niistä huonoimmin toimeen
tulevista.
– Herrat eivät ajattele, että yksin asuvien eläketulo
jää pienemmäksi kuin pariskuntien. Yksin elävän eläkkeellä ei pärjää, ja silloin jäädään helposti alle köyhyysrajan. Ei niillä tuloilla lähdetä edes mieltä osoittamaan
toiselta paikkakunnalta, totesi Örling.
Risto Örlingin mielestä
eläkkeensaajien henki ja tahto mielenilmaisussa oli hyvä.
– Emme jätä huonompiosaisia yksin vaan olemme
heidän puolellaan, Örling totesi.
Lahden Eläkeläisten bussikyydillä oli pääkaupunkiin
saapunut 90 innokasta mielenosoittajaa.
– Semmoisella mielellä
lähdettiin liikkeelle, että mehän emme hyväksy näitä hallituksen leikkauksia. Nämä
ovat ihan sanonko minä mistä. Tänään on valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä,
ja niin kuin näkyy, olemme
tänään ulkoilleet Helsinkiin,
lahtelainen Eeva Marin kertoo.
Kaikki mieltä osoittaneet
olivat loukkaantuneita ja
huolestuneita. Asumistuen
leikkaus koskettaa suurta
joukkoa ihmisiä ja tekee heidät todella vihaisiksi. Sairauskulukorvausten vähentä-
misen kanssa moni joutuu
miettimään jo sitä, ostaako
jatkossa pienellä eläkkeellään lääkkeitä vai ruokaa.
Moni huonompikuntoinen
eläkeläinen ei pystynyt mielenosoituksiin osallistumaan, mutta olivat varmasti hengessä ja tavoitteissa
toisten mukana.
Tapahtuman ammattitaitoisina juontajina toimivat Helvi Kolehmainen ja
Juhani Merikallio.
Järjestysmieskonkari Ilpo Eerola
lähti vapaaehtoiseksi hyvän asian
puolesta.
Seija Boehm Kontiolahdelta oli ensimmäisiä kyltin noutaneita.
Vuoden eläkkeellä ollut turkulainen
Helga Martikainen ei vielä kuulu mihinkään eläkeläisjärjestöön, mutta
harkitsee asiaa.
Eläkeläisten ja EKL:n talkooporukkaa aamulla Kansalaistorilla.
edunvalvonta 5
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015
EKL:n
liput liehuivat
komeasti
Kansalaistorilla
8.10. oli myös valtakunnallisen Vanhustenviikon liikuntapäivä, joten Eläkeläiset ry:n Eva Rönkkö aittoi kansan vauhdikkaasti taukoliikkumaan.
”Eläkkeensaajien pitää näkyä nykyistä enemmän”, sanoi Raija Hukkamäki.
Ylen aamutv-lähetykseen
8.10. haastateltu EKL:n Helsingin piirin varapuheenjohtaja Raija Hukkamäki tuli
mielenosoitukseen asiasta
innostuneena. Mutta paheksui hallituksen tiukkaa linjaa:
– On ihan selvä, että vanhempi väki ei halua mennä
sosiaaliviraston luukulle,
kun rahat loppuvat. Joukossamme on paljon vanhempia
naisia, joilla on jo nyt liian
pieni eläke, Hukkamäki harmitteli.
– Ja jäsentapaamisissa on
tuotava joka kerta esiin, mitä kaikkea liitto tekee.
Teksti ja kuvat:
Tuomas Talvila, Ulla Wallinsalo
Soitto soi, laulu raikui
Heikoimman puolella -mielenosoituksen ohjelmaa rytmittivät tasokkaat musiikkinumerot. Esiintyjälistalla olivat Bruunin jengi kokoonpanolla Seppo Bruun, Valtteri Bruun, Juha
Huhtanen, basso ja Kiureli Sammallahti.
Lisäksi kuultiin Kontulan Eläkeläisten Kipakat-lauluryhmää ja kouvolalaista Hormoonit Boys -lauluryhmää Kouvolan Eläkkeensaajista.
Hormonit Boys on tuttu EKL:n suurista ja pienistä tilaisuuksista.
Hämeen piiri
EKL:n
Hellsten
ja Sdp:n
Rinne,
puheenjohtajat.
Pohjoismaiset eläkeläisjärjestöt:
”Velvollisuutemme on ottaa pakolaiset
inhimillisesti vastaan”
”Me sodan läheltä kokeneet sukupolvet muistamme liiankin hyvin, kuinka jakautuneen Euroopan yhteisyys ja kehitys tuhoutuivat
moniksi vuosiksi. Muistamme myös ne suunnattomat
inhimilliset kärsimykset, joita miljoonat vainotut ja kotiseuduiltaan irtirevityt kokivat maailmansotien aikana. Ja me muistamme myös
miten kaikki tämä vaikutti
tuleviin sukupolviin. Nyt
olemme taas keskellä suuria pakolaisvirtoja: pakolaisten määrä on sydäntä särkevän suuri tällä hetkellä.”
Näin sanoivat pohjoismaisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikun-
nan Nordiska Samarbetskommitténin (NSK) edustajat, jotka olivat 15.–17.9. koolla Tanskassa.
Kannanotossaan eläkeläisjärjestöt kehottavat sekä
maittensa hallituksia että
kaikkia kansalaisia pohjoismaissa ottamaan inhimillisesti vastaan sotaa ja kurjuutta pakenevat pakolaiset.
”Meidän on autettava inhimillisistä lähtökohdista, ja
siksikin, että itse elämme hyvinvointiyhteiskunnissa,
joilla on niin varaa kuin velvollisuus auttaa apua tarvitsevia ihmisiä”, kannanotto
toteaa.
NSK kehottaa kaikkia jäseniään olemaan aktiivisia
omilla paikkakunnillaan ja
osoittamaan myötätuntoa
hädässä oleville ihmisille.
Pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan NSK: n jäsenjärjestöt ovat Pensjonistförbundet Norjasta, Faglige Seniorer Tanskasta, Pensionärernas Riksorganisation
PRO ja Svenska Kommunalpensionärernas Förbund
Ruotsista, Landsfelag Pensionista Färsaarilta, Landssamband Eldri Borgara Islannista sekä Eläkkeensaajien
Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry Suomesta.
Yhteen kokoontuneissa
järjestöissä on yhteensä yli
miljoona jäsentä.
NSK oli koolla Helsingörissä Tanskassa 15.–17.9. Kuva: Trond H. Nedrebø/Pensjonisten, Norge.
6 TEEMA: edunvalvonta
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015
Hallitus ei mittään
Talkoohengestä puhuvat ministerit hämmentävät eläkkeensaajia
H
ämeenlinnan Eläkkeensaajien miehiä on iso
joukko lauteilla, ja automatiikka hoitaa löylyveden
suhauttamisen kiville kaupungin uimahallin saunassa.
Vesijumppaan osallistuneet miehet ovat tyrmistyneitä hallituksen aikeista leikata tuntuvasti eläkkeensaajan
asumistukea ja nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden
maksuja.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja Yrjö Hellgren ei ole
pysynyt kärryillä seuratessaan hallituksen järjenjuoksua Suomen talouden parantamiseksi. Homma meni hänen mukaansa omituiseksi jo
uuden hallituksen alkumetreillä, kun yhteiskuntasopimusneuvottelut alkoivat.
– Juha Sipilän johtama hallitus aloitti yhteiskuntasopimuksen teon kuuntelemalla
vain Elinkeinoelämän keskusliittoa. Pääministeri Sipilä
osoitti ammattiyhdistysliikkeen suuntaan keppiä ja sanoi mitä tehdään – ja te tottelette.
Nyt viimeistään kyettävä
yhteistyöhön
Hellgrenin mielestä eläkkeensaajia on helppo kurittaa, vaikka se kohtuuttomalta tuntuukin. Eläkeläisjärjestöjen olisi hänen mukaansa
Raineri Kinnunen (vas.), Aarne Kuvaja, Yrjö Hellgren, Esko Ojansuu ja Paavo Sepponen ilahtuvat ohikulkijan tervehdyksestä. Hallitukselta he toivovat suomalaisen sopimuskulttuurin kunnioittamista. Kuva: Jouni Lampinen.
nyt kyettävä puolustamaan
yhteistä etua tiiviissä rintamassa.
Yhteistyön vaikeudet ovat
arkipäivää Hämeenlinnassakin.
–Kutsuimme taannoin muiden eläkeläisjärjestöjen edustajia keskustelemaan kaupungin kanssa, mitä voisimme
yhdessä tehdä. Yhtään kutsumaamme edustajaa ei tullut paikalle, Hellgren sanoo.
Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia
myös eläkeläisjärjestöiltä.
Hellgren toivoo eläkeläisten
löytävän vielä yhteisen sävelen puoluerajoista riippumatta, koska hallituksen toimet
kurittavat ikäihmisiä laajalla
rintamalla.
ten pienituloisiin eläkeläisiin.
Pelkään, että eläkkeensaajien tulojen pienentyessä karsitaan omista sosiaalisista
kontakteista ja harrastuksista.
EKL-yhdistyksissä on jäseniä, jotka ovat kovalla työllä
osallistuneet aikoinaan sotakorvausten maksamiseen.
Nykyinen hallitus puhuu
talkoohengestä samaan aikaan, kun Suomen on osallistuttava vieraiden valtioiden
tukemiseen. – Useille on tullut Kreikka
mieleen, kun sinne on laitettu rahaa.
Martikainen myöntää, että joidenkin eläkkeensaajien
talkoohenki on kortilla tänä
päivänä.
Aika neljän seinän sisällä
kasvaa väkisin
Lipposen ässä ei unohdu
Lahden Eläkkeensaajien
puheenjohtaja Anna-Maija
Martikainen harjoittelee teatteriesitystä varten vuorosanoja keskustan asunnossaan myöhään arki-iltana. Nykyhallituksen toimista puhuttaessa Martikainen vakavoituu nopeasti.
– Ihmiset eivät vain raaski
lähteä liikkeelle. Hallituksen
leikkaukset vaikuttavat eni-
Eläkkeensaajat ovat hallituksesta toiseen joutuneet
tottumaan heihin kohdistuneeseen tarkan markan tai
euron politiikkaan.
Kangasalan Eläkkeensaajien rahastonhoitaja SirkkaLiisa Lampinen muistelee entisen pääministerin Paavo
Lipposen toimia 90-luvun
puolessa välissä ja pyytää asiassa apua puolisoltaan.
– Oliko se taitettu indeksi,
Anna-Maija Martikaisella on monta aktiviteettia mielessä sateisena syysiltana Lahdessa. Eläkkeensaajiin kohdistuvien leikkausten jälkeen monen ikäihmisen harrastustoiminta vähenee. Kuva: Jouni Lampinen.
joka otettiin silloin käyttöön?
Niin juuri.
­Silti nykyinen hallitus on
nousemassa aivan omiin korkeuksiinsa eläkeläisten rokottamisessa.
Lampinen ennakoi eläkeläisten kannalta vaikeaa kautta, kun Suomen johtoon valittiin perussuomalaisilla
maustettu porvarihallitus.
– Oli meillä aavistus, että
nyt viedään työväeltä. Emme
silti osanneet ajatella, että
näin paljon olisi tulossa eläkeläisiin kohdistuvia leikkauksia.
Lampisen mukaan monella ikäihmisellä on edessään
raadolliselta tuntuvia valintoja.
– Sitten ihmetellään ja mietitään, että syödäänkö ruokaa vai lääkkeitä?
Jouni Lampinen
edunvalvonta 7
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015
Ministerit eivät sipoolaisten
juhlakakkua syö
Itä-Uudenmaan suurimman suomenkielisen EKL-yhdistyksen puheenjohtaja Juha Huotari painottaa, että on
asioita, joihin hallituksen leikkaustoimet eivät ulotu. Sipoon Eläkkeensaajat juhlii komeasti 40-vuotista taivaltaan
ensi vuonna.
– Oli hallitus mikä tahansa, se ei vaikuta juhlaamme
mitenkään. Jäsenet keksivät
jatkuvasti uusia ideoita juhlaa varten.
Huotari on ensimmäistä
vuottaan yhdistyksen puheenjohtajana. Sipoon kunnan tilapalvelukoordinaattori on osa-aikaeläkkeellä ja
nauttii yhdistyksen johtotehtävästä.
– Moni voisi ottaa mallia
siitä lojaalisuudesta, jota jäsenillämme on omaa porukkaa kohtaan. Teemme ihan
oikeasti asioita yhdessä. Haluamme olla ylpeitä eläkkeensaajia.
Ruotsia ilman kielioppia
Uutena aluevaltauksena Sipoon Eläkkeensaajat järjestää käytännön ruotsin harjoittelua Palvelutalon kerhohuoneessa Nikkilässä. Suomenkieliset jäsenet haluavat
oppia puhumaan ruotsia, jotta kommunikointi onnistuu
kaksikielisessä kunnassa.
– Siellä on ehdoton kielto
kieliopille, Huotari naurahtaa.
Kielitaidosta on hyötyä,
kun suomea puhuvat eläkkeensaajat tekevät yhteistyötä ruotsinkielisten kanssa.
Yhteistyön avulla eläkkeensaajilla on enemmän vaikuttamismahdollisuuksia kunnan päätöksiin.
– Olemme pyrkineet tekemään enemmän yhteistyötä
tämän toisen kieliryhmän
kanssa. Silloin meillä on kokonaisuutena jäseniä jo tuhat. Tämän kokoisessa kyläs-
sä se on jo iso juttu.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Sipoon yhdistyksen varapääluottamusmiehenä toimiva Huotari toivoo, että työssä käyvien ja
eläkkeensaajien tai kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välit eivät tulehtuisi hallituksen leikkaustoimien seurauksena.
– Eläkeläiset saattavat katsoa, että työntekijöihin kohdistuvat leikkaukset ovat järkevin tapa oikaista taloutta,
koska nämä toimet eivät kohdistu silloin heihin. Se on vähän niin, että ajatellaanko tässä tilanteessa objektiivisesti
vai subjektiivisesti? Tai että
onko tämä oikeus vai velvollisuus?
Vanhusneuvosto
– toiveiden tynnyri?
Olemme seuranneet syksystä 2014 kahden vanhusneuvoston, Utajärven ja Kouvolan, vanhusneuvostoasioita: toiveita, odotuksia ja arjen työskentelyä. Sarja
päättyy tähän. Yhteenvetona voitaneen sanoa, että
tilanteet ja vanhusneuvostojen roolit eri kunnissa
vaihtelevat suuresti.
Jouni Lampinen
KYSYMYKSET
1. Ovatko asiat menneet teidän vanhusneuvostossanne (Kouvola)/ikäihmisten valmistelutoimikunnassa
(Utajärvi) niin kuin suunnittelitte?
2. Mitä uusia ajatuksia mennyt toimintavuosi on mahdollisesti tuonut?
3. Koetko, että vanhusneuvosto/ikäihmisten valmistelutoimikunta on otsikon mukainen (turhien) toiveiden
tynnyri?
Hannele Karhu, Utajärven ikäihmisten
valmistelutoimikunta (vastaa vanhusneuvostoa):
Sipoon Eläkkeensaajien puheenjohtaja Juha Huotari vakuuttaa, että hallitus ei pilaa yhdistyksen 40-vuotisjuhlia ensi keväänä. Kuva: Jouni Lampinen.
Otettaisiinko lähialueet haltuun risteillen – MENNÄÄN PIETARIIN!
Pietarin talvi on täynnä taikaa!
Risteilykausi Pietariin jatkuu
läpi talven, yli joulun ja kohti
kevättalven ensisäteitä.
St. Peter Linen kaksi laivaa, M/S
Princess Maria ja M/S Princess
Anastasia kuljettavat matkustajia välillä Pietari–Helsinki ja reitillä Pietari–Helsinki–Tukholma–Tallinna. Astu laivaan talvimaisemien, makuelämysten,
rauhallisen yhdessäolon ja kauniiden kaupunkien kierrokselle.
Risteilyt Pietariin ovat viisumivapaita, kun vietät Pietarissa
korkeintaan kaksi yötä.
Pietari on hurmaava kesäkaupunki, mutta myös erinomainen talven matkakohde.
Kulttuurielämykset ja hyvä ruoka eivät kaipaa seurakseen auringonsäteitä, kun tilalla on tar-
jota kynttilänvaloa ja hiljalleen
kaupunkimaisemaan leijailevaa
lunta. Kaupunkiin on helppo
pyrähtää viettämään pitkää viikonloppua lyhyelläkin varoitusajalla, koska viisumia ei tarvitse
hakea.
Päivä Pietarissa -risteilyllä
vietetään kaksi yötä laivalla ja
Pietariin tutustutaan välipäivänä. Risteilyyn kuuluu kuljetus
satamasta Pietarin keskustaan
ja takaisin. Jos vietät Pietarissa
yhden päivän, suosittelemme
keskittymään hyvään ruokaan,
kahviloihin, ostoksiin ja kaupungin kauneuden ihailemiseen. Päivässä ihastut, ja sen
jälkeen haluat varmasti palata
takaisin. Jos haluat nauttia Pietarin rikkaasta kulttuuritarjonnasta, kannattaa kaupungissa
viettää kaksikin yötä.
5 vinkkiä Pietarin matkaan
1. Käytä metroa: halpa, toimiva ja kaunis.
2. Huomioi, että Pietarin kadut ovat pitkiä. Varaa siis aikaa
siirtymisiin.
3. Tilaa pullo venäläistä kuohuviiniä. Halpaa ja makeaa!
Entä hyvää? Onhan se!
4. Pääkatu Nevsky Prospekt on shoppailijan unelmakatu.
5. Valitse Eremitaasista suosikkiaikakautesi ja keskity siihen. Älä yritä nähdä kaikkea kerralla.
Tee risteilystä sinun näköisesi ja koe ihana Pietari!
Tiedustelut: St. Peter Line, 09 6187 2000, ryhmät 09 6187
2050. Eteläesplanadi 2, 00130 Helsinki. www. stpeterline.fi
1. Viimeisimmässä kokouksessa arvioimme toimintaamme ja
totesimme, että asiat ovat menneet suurimmalta osin niin kuin
suunnittelimme: mm. suunnitelma ikääntyneiden tukemiseksi
-asiakirja on valmistunut. Kuulimme suunnitteluvaiheessa laajasti
kuntalaisia ja valtuusto hyväksyi asiakirjan kesäkuussa 2015.
Valmistelimme kunnanhallitukselle myös esityksen veteraanien
ilmaisesta atriapalvelusta, joka alkoi viime toukokuun alussa.
Kehittämiskohteeksi koimme tiedottamisen.
2. Seuraava suurempi ponnistus on olla mukana
vanhuspalvelulain mukaisesti arvioimassa vanhuspalvelujen
riittävyyttä ja laatua. Lisäksi olemme järjestämässä senioreiden
liikenneturvallisuustilaisuutta ja herättelemme kuntalaisia
isovanhemmuuden merkityksellisyyteen Isovanhempien päivän
merkeissä.
3. En koe, sillä keskustelu on vilkasta ja ehdotuksia tulee paljon
sekä kokouksissa että kuntalaisilta suoraan. Valmistelemamme
asiat ovat edenneet hyvin eteenpäin kunnanhallituksen ja
valtuuston päätöksentekoon.
Aulis Forssell, Kouvolan vanhusneuvosto:
1. Ikääntyneiden +65 uimahallikortti tuntuu olevan eräs
iäisyyshanke. Tämä asia ei ole edennyt.
2. Tehdyistä esityksistä ei ole tullut oikein mitään kaupungin
vaikean taloustilanteen tähden. Eli mitään konkreettista ei
tapahdu, ellei taloudellisia edellytyksiä ole.
3. Jossain määrin olen kokenut juuri näin.
Timo Nyberg/Ulla Wallinsalo
8 opiskeltiin edunvalvontaa
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015
EKL:n Lapin piirissä edunvalvonta on
sydämen asia
Suomi on iso maa, mutta se ei estä EKL:n Lapin piiriä
toimimasta laadukkaasti ja jäseniä hyvin palvelevasti.
Etäisyydet Lapissa ovat suuret, mutta se ei kuitenkaan
ole este yhteistyölle piirin yhdistysten kesken.
Katse on näissä pohjoisissa yhdistyksissä suunnattu
vahvasti tulevaisuuteen. Jäsenistön edunvalvonta koetaan tärkeäksi. Siksi piiri halusi järjestää järjestötoiminnan kurssipäivän, ja yhdistää
siihen liikunnallisen ruskamatkan. Ajankohdaksi sovittiin 27.–29.8. ja koulutuspaikaksi Ylläksen Äkäslompolo.
Majoituspaikaksi järjestyi
Tiurahovi.
EKL:n Lapin piirin puheenjohtaja Markku Harju kertoi
Kemijärven Eläkkeensaajien
Riitta Kivelän, Maija Pohjolan ja Tuulikki Alatalon esittäneen toiveen, että koulutustilaisuuteen voisi liittää
myös fyysisen hyvinvoinnin
vahvistusta jäsenistölle.
Sekä Lapin piirin että Veitsiluodon Eläkkeensaajien
matkavastaava Eine Kemppainen otti asiasta kopin ja
lähti viemään asiaa eteenpäin. Matkaan haluttiin myös
liiton järjestösihteeri esittäytymään ja kouluttamaan järjestötoiminta-asioissa.
Mitkä olivat kokemukset?
– Kun koulutus ja majoitus
ovat yhdessä ja samassa paikassa etäällä keskustasta, jäsenistö pysyy hyvin kasassa.
Lisäksi tällaisella matkalla yhdistyy hienosti fyysinen,
psyykkinen ja sosiaalinen toiminta. Näin tuotetaan hyvää
mieltä jäsenistölle, sanoi
Markku Harju.
– Yhdessäolon myötä saa
uusia ajatuksia ja tukea toisilta osallistujilta. Mieliala
virkistyy, akku latautuu ja
opitaan tuntemaan toisiamme. Näin voitiin hoitaa kaksi
asiaa mallikkaasti yhdellä
kertaa, jäsenistön iloksi ja
hyödyksi. Täällä sana on ollut vapaa ja ihmiset ihania.
Suosittelen tällaista mallia
myös muille piireille, Kemppainen tuumii.
Rahoitus ja vastuut olivat
suurimmat kysymykset yhdistettyä koulutus- ja ruskamatkaa järjesteltäessä.
Lapin piiri suunnitteleekin
jo uutta vastaavaa koulutusta ensi kevääksi. Se toteutettaisiin mahdollisesti Rajaniemen lomakeskuksessa.
– Tapaaminen Lapin piirin
Yhdessä viihdyttiin! Malli yhdistetystä kurssi- ja liikuntapäivästä sopi aikanssa
oli erittäin antoisa
nakin Lapin piirille. Kuva: Veikko Räsänen.
myös minulle. Opin ymmärkunto nousee. Koulutukses- hallituksen varajäsen ja Ro- tämään piirin yhdistysten väsa saimme selkeän kuvan vaniemen Eläkkeensaajien ta- limatkojen haasteet konkEKL:n yhteiskunnallisesta toi- loudenhoitaja Helena Joro. reettisesti sekä ne ongelmat,
joita etäisyydet tuottavat piiminnasta. Meillä Lapissa kun
Myös Eine Kemppainen
rin toiminnalle. Kiitos kaikilon pitkät välimatkat, tällai- kertoi saaneensa uusia ideoile mukana olleille mukavasnen mahdollisuus koota yh- ta.
ta ja ainutlaatuisesta tilaisuudistyksiä yhteen laajalta alu– Vierivä kivi ei samma- desta!
eelta tulee tarpeeseen. Ker- loidu! Tällaiset tilaisuudet
rankin on aikaa tutustua pii- auttavat ymmärtämään, mirin muihin toimijoihin kun- tä yhdistyksen eteen tulee
nolla, kun illatkin ollaan yh- tehdä, jotta se pysyy elävä- Veikko Räsänen
dessä, summaa EKL:n liiton nä. Yhteisöllisyys kasvaa ja järjestösihteeri
Luonnossa liikunta vetreyttää niveliä ja tuo happea aivoihin – näin jaksaa taas opiskella! Kuva: Veikko Räsänen.
edunvalvonta 9
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015
Lukijakyselyn 2015 tuloksia
EKL
EKL
Uutisia liiton toimistolta
Eläkkeensaajien Keskusliiton hallitus on päättänyt liiton toimiston organisaatiouudistuksesta, joka astui
voimaan 1.10.2015 alkaen.
Uudistuksen tavoitteena toiminnanjohtaja Timo Kokon selkeyttää ja tehostaa lii- ko liiton kokonaistoimintoton toimintoja. Alkusysäys jen lisäksi.
muutokseen tuli edellisestä
Järjestöyksikkö vastaa jatEKL:n liittokokouksesta, jos- kossa liiton järjestö-, koulusa päätettiin, että edunval- tus- ja kehitystoiminnoista.
vonnan tehostamiseksi liitol- Yksikköön kuuluvat lisäksi
le palkataan sosiaalipoliitti- kaikki liiton projektit. Yksiknen asiantuntija.
kö vastaa myös EKL:n kanOrganisaatiouudistuksen sainvälisten toimintojen
myötä liiton toimisto jakaan- koordinoinnista. Järjestöyktuu kolmeen yksikköön: ta- sikön vetäjäksi ja liiton järlous-, toimisto- ja myyntipal- jestöjohtajaksi nimitettiin liiveluyksikköön, edunvalvon- ton kehityssihteeri Petra Toita- ja tiedotusyksikköön ja jär- vonen.
jestöyksikköön. Talous-, toimisto- ja myyntipalveluyksikön vetäjänä toiLiiton henkilökunnan yhtemii hallintojohtaja Marja-Lee- ystiedot yksiköittäin löytyvät
na Lehtimäki.
EKL:n kotisivuilta linkistä
Edunvalvonta- ja tiedotus- http://www.elakkeensaajat.
yksikön vetämisestä vastaa fi/yhteystiedot/toimisto/
Liiton sosiaalipoliittinen asiantuntija
aloittaa marraskuussa
Eläkkeensaajien Keskusliiton hallitus on valinnut liiton sosiaalipoliittiseksi asiantuntijaksi Hengitysliiton
sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijana työskentelevän
Tarja Pajusen, 49. Pajunen aloittaa EKL:n edunvalvonta- ja tiedotusyksikössä 1.11.2015.
Hallitus painotti valinnassaan muun muassa Pajusen
pitkää työkokemusta sosiaaliturvan asiantuntijatehtävissä sekä jo olemassa olevia laajoja verkostoja erilaisissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä.
– Näen tulevan tehtäväni merkittävimmiksi painopisteiksi valtakunnallisen vaikuttamisen, verkostotoiminnan ja yksittäisten eläkkeensaajien tukemisen, Tarja Pajunen sanoo.
Pajusen haastattelun voi lukea seuraavasta Eläkkeensaaja-lehdestä 7/2015.
UW
Kuka onkaan
hän...?
Se paljastuu
joulukuun
numerossa!
Eläkkeensaaja-lehti ei jouda
eläkkeelle!
Ensi vuonna 45 vuotta täyttävä Eläkkeensaaja-lehti keräsi lukijakyselyllä tietoa ja mielipiteitä jäsenlehdestämme viime kevään
aikana. Sähköinen kyselylomake oli avoinna netissä tammikuun
lopusta helmikuun loppuun, ja siitä kerrottiin Eläkkeensaajalehden numerossa 1/2015.
Kyselyyn tuli määräaikaan
mennessä melko niukasti vastauksia, joten aikaa jatkettiin.
Kyselylomake julkaistiin numerossa 3/2015, ja vastausaikaa jatkettiin sekä netissä
että kirjallisena toukokuun
loppuun. Kyselykaavakkeita
sai myös tilaamalla liiton toimistolta.
Vastauksia saatiin runsaalta 250 lukijalta. Keskivertovastaaja oli 3–5 vuotta yhdistyksessään ollut yli 70-vuotias perusjäsen, nainen (naisia
66,3 % vastaajista).
Asteikolla 1–6 täydet 6 pistettä lehdelle antoi 31 % vastanneista, ja 43,5 %:lta tuli 5
pistettä. Nelosen arvosanaksi
antoi 20,8 % vastanneista. 1-3
pisteen vastauksia saatiin yhteensä 4,7 %:lta (4 vastaajaa).
Mikä mieluisinta sisältöä?
Saadusta otoksesta eli
noin 250 lukijasta selkeä
enemmistö halusi lukea lehdestä eläketietoa ja eläkepolitiikkaa käsitteleviä artikkeleita. Hyvin tärkeäksi / tärkeäksi sisällöksi tämän koki
lähes 80 % vastanneista. 1-10
asteikolla kaikilta vastanneilta tuli eläkeasioista tiedottamisen keskiarvoarvoksi 8,4.
Seuraavaksi kiinnostavinta luettavaa vastanneiden
mukaan olivat henkilö- ja
asiantuntijahaastattelut. Niitä toivottiin ja arvostettiin arvosanan 8 edestä. Kolmannella sijalla toivottujen juttujen listalla oli ravintoasioihin
liittyvät jutut arvosanalla 7,9.
Seuraavaksi tärkeimmiksi
jutuiksi arvioitiin sekä liikuntaan että kilpailuihin liittyvä
sisältö kuin myös EKL-yhdistysten toiminnasta kertovat
ns. Kenttäpostit. Näiden kiinnostavuudeksi arvioitiin 7,5.
Samalla viivalla kilpailivat
suosiosta ns. kevyempi viihdeosasto eli pakinat, kirja-arviot, ristikko sekä palstat kuten teatteripalsta ja apuvälinepalsta (7,3). Tämän kyse-
lyn perusteella Kenttäpostit
arvioitiin hieman kiinnostavammiksi kuin piirien toimintaa esittelevät aukeamat, ns.
piirisivut (7,0).
Moni toive jo toteutettu
Tehty kysely oli suppeahko, jotta sen täyttäminen ei
olisi ollut ylivoimaista tai liiaksi aikaa vievää. Kyselyssä
oli myös avoimia vastauskenttiä. ”Mikä uutta toivoisit
lehdessä näkeväsi?” ja ”Anna lehdelle risuja ja ruusuja
– sana on vapaa” -kentät kirvoittivat paljon toiveita, joista osa on joko jo aiemmin toteutettu, toteutus ollut työn
alla tai jo suunnitteilla.
Näistä jo olemassa olevista toiveista mainittakoon
yleisönosasto, jutut eläkeläisten asemasta muissa
maissa, sudokut ja kryptot,
kooste jäseneduista, matkakertomukset, opastusta tietokoneen ja netin käyttöön,
ystäväpalsta, apuvälinepalsta jne. Toiveeseen lääkäripalstasta löysimme ratkaisun yhteistyökumppani Suomen Nivelyhdistyksen kanssa tehtävistä artikkelivaihdosta.
Kustannussyistä moniin
toiveisiin emme valitettavasti kykene vastaamaan. Näitä
ovat mm. lakimiespalsta,
asuntopalsta ja horoskooppi. Resurssit eivät myöskään
riitä syvempää journalistista tutkimusta edellyttäviin
artikkeleihin tai kattaviin,
laajoihin tuotevertailuihin.
Useampi ilmestymiskertakin
on kustannuskysymys.
Uutta harkiten
Seitsemästi vuodessa ilmestyvä Eläkkeensaaja-lehti
ei pysty kilpailemaan ajankohtaisjulkaisujen kanssa, eikä vastaamaan kaikkiin eläkkeensaajalukijan toiveisiin:
onneksi Suomessa ilmestyy
laaja kirjo erilaisia harrastelehtiä näitä erityistarpeita
täyttämään.
Myös ravintoon ja terveyteen liittyviä juttuja sekä askartelu- ja jumppaohjeita toivottiin, ja niitä pyrimme jatkossa julkaisemaan aika
ajoin. Lisäksi toivottiin ulkoasuun jotain piristystä ja väljempää taittoa. Otamme nämäkin toiveet huomioon resurssien puitteissa.
Ulla Wallinsalo
Kansaneläkeindeksiin
sidotut etuudet
pienenevät
Vuoden 2015 kolmannen
vuosineljänneksen inflaatio
oli negatiivinen. Se tarkoittaa, että kansaneläkeindeksin pisteluku ja siihen sidotut etuudet pienenevät vuoden 2016 alussa 0,4 prosenttia.
Kela on vahvistanut vuoden 2016 kansaneläkeindeksin pisteluvuksi 1631, ja se on
0,4 prosenttia pienempi kuin
vuoden 2015 pisteluku, koska inflaatio on painunut miinukselle. Kansaneläkeindeksi lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen määrittämän
elinkustannusindeksin kolmannen vuosineljänneksen
pistelukujen perusteella. Pistelukuihin vaikuttavat esimerkiksi elintarvikkeiden ja
polttoaineiden hinnat, jotka
ovat nyt laskeneet.
Käytännössä indeksitarkistus pienentää kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia muutamia senttejä päivässä ja enintään muutaman euron kuukaudessa. Esimerkiksi työmarkkinatuki pienenee
ensi vuoden alussa 32,80 eurosta 32,68 euroon päivässä,
mikä merkitsee 2,58 euron vähennystä tuen määrään kuukaudessa. Indeksitarkistus
vähentää Kelan etuusmenoja 21 miljoonaa euroa vuonna 2016.
Takuueläkkeeseen tehtävä
tasokorotus vuoden 2016
alussa nostaisi täyden takuueläkkeen määrän 766,85 euroon kuukaudessa.
Lisätietoja: www.kela.fi/kansanelakeindeksi Sairausvakuutuskorvausten leikkaukset johtavat
terveysmenojen tuntuvaan kasvuun
Sairausvakuutuskorvauksiin suunnitellut leikkaukset
eivät säästä vaan lisäävät terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Jonot julkisessa
terveydenhuollossa kasvavat
saman tien, jos kansalaisille
sairausvakuutuskorvauksena maksettavaa, jo nykyisellään pientä Kela-korvausta
yksityistä terveydenhoitoa
käytettäessä leikataan.
Erityisesti vähävaraiset
lykkäisivät hoitoon hakeutumista. Lyhytnäköisellä paniikkileikkauksella ollaan ajamassa alas toimiva, yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas ja ihmisiä nopeaan
omahoitoon kannustava järjestelmä.
Nyt suunnitellut sairausvakuutuskorvausten leikkaukset ovat ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden
kanssa. Hoito viivästyy, vaiva pahenee ja kustannukset
kasvavat.
Lähde: ePressi.com
10
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015
Kirjastot uuden edessä
– digitaaliset kirjastopalvelut vahvistuvat
Verkko muuttaa lukemista ja tuo lisää aineistoja
kaikkien ulottuville. Digitaaliset kirjastopalvelut
voimistuvat perinteisten kirjastopalveluiden rinnalla.
EETUn projektipäällikkö
Heini Röyskö tapasi kirjastoalan ja kulttuuriperinnön
digitalisaatiosta vastaavan
kulttuuriasiainneuvos Minna Karvosen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Kirjastot.fi -verkkosivuston päätoimittajan Matti Sarmelan.
Internetin käytön yleistyminen ja sen suuret toimijat,
kuten Google, YouTube ja sosiaalinen media ovat muuttaneet lukemisen kulttuuria.
– Siirrytään tällaiseen jälkigutenbergilaiseen aikaan,
jolloin pitkän tekstin lukemisen merkitys vähenee ja visuaalisuus korostuu. Samalla muuttuu tapa lukea, kokea
ja jakaa lukemaansa. Esimerkiksi nuoret saavat jo ison
osan informaatiosta YouTube -palvelun kautta, päätoimittaja Sarmela tiivistää.
Ihmiset hakevat itsenäisesti tietoa verkosta, eikä kirjastoa enää tarvita niin merkittävästi esimerkiksi tiedon
hakuun. Omatoimikirjastot
ja omatoimiaukioloajat tulevat lisääntymään ja asiakkaat
saavat haluamaansa joustavuutta aukioloaikoihin. Toisaalta näin voidaan säästää
henkilöstökuluissa ja kirjastoverkko voidaan säilyttää.
Sarmela painottaa, että tietoyhteiskunnassa kirjaston
rooli kansalaisten neuvonnassa tulee lähivuosina korostumaan entisestään. Kirjastoista kysytään yhä enemmän asioita, jotka liittyvät
laitteiden tekniseen neuvontaan.
Digitaaliset kirjastopalvelut halutaan esteettömiksi
Opetus- ja kulttuuriministeriössä teknologian tuomat
muutokset ihmisten arkeen
ovat tiedossa ja uutta kirjastolakia valmistellaan parhaillaan. Lakia valmistelevan
työryhmän kausi jatkuu keväälle 2016. Uuden lain on
tarkoitus tulla voimaan
vuonna 2017.
Lain ytimessä on ajatus sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamisesta kaikille
asukkaille verkottuneessa
yhteiskunnassa. Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvosen mukaan on tärkeää, että
uuden lain myötä turvataan
jokaiselle tiedon ja kulttuu-
rin saatavuus. Karvonen painottaa, että kaikkien kirjastopalveluiden, siis myös kirjaston digitaalisten palveluiden, on oltava aidosti esteettömiä ja maksuttomia. Kaikki kirjastojen verkkopalvelut
tulisi toteuttaa siten, että niiden sisällöt ovat saavutettavissa myös erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi puhesynteesiä ja pistenäyttöä käyttäville. Kirjaston digitaalisten palveluiden haaste on
tällä hetkellä niiden sirpaleisuus. Palvelut halutaan saada yhä selkeämmäksi kokonaisuudeksi ja helpommin
käytettäviksi.
Digitaaliset kirjastopalvelut tuovat asiakkaille pääsyn
yhä laajempaan määrään aineistoja. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK)
on vuonna 2008 opetus- ja
kulttuuriministeriön käynnistämä projekti, jonka tarkoituksena on lisätä kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaalisten aineistojen
ja kulttuuriperinnön merkitystä ihmisille.
Yksi KDK:n merkittävimpiä tehtäviä on kulttuuriaineistojen digitointi sekä digitaalisten aineistojen säilyttäminen, jotta esimerkiksi
vanhaa teknologiaa käyttäen tallennetut aineistot tai
muuten hauraat esineet eivät katoaisi unholaan. Aineistoja on jatkuvasti muutettava uusiin tiedostomuotoihin,
jotta ne säilyisivät. Karvonen korostaa digitoitujen aineistojen käytettävyyttä, sillä tallennetut aineistot halutaan tuoda mahdollisimman
hyvin kaikkien ihmisten hyödynnytettäviksi.
Kirjastot.fi -verkkosivusto
on kirjastopalveluiden
jättiläinen
Kirjastot.fi -verkkosivusto
on verkkosivusto, josta asiakas löytää kaikki Suomen
sähköiset kirjastopalvelut.
Päätoimittaja Matti Sarmela
nostaa esille useita Kirjastot.
fi -sivustolta löytyviä palveluita. Sitä kautta pääsee
muun muassa Finna.fi -sivustolle, josta on haettavissa
erittäin laajasti Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen digitaalisia aineistoja.
Hakupalvelusta voi etsiä
Kuva: Sakari Röyskö.
ja lukea esimerkiksi Suomessa ilmestyneitä sanomalehtiä, joita on digitoitu vuoteen
1910 saakka sekä tutustua
Ateneumin ja Kiasman kokoelmiin. Palveluun on vastikään tuotu myös Kansallisgallerian teokset. Tulevaisuudessa Finna.fi -sivustosta tehdään monipuolisempi
kirjastopalvelukokonaisuus,
jossa voi esimerkiksi uusia
kirjastolainansa. Finna.fi -hakupalvelu syntyi Kansallinen
digitaalinen kirjasto -hankkeen hedelmänä.
– Digi.kirjastot.fi on itse
asiassa yksi kaikkein mielenkiintoisimpia palveluita Kirjastot.fi -sivustolla, Sarmela
toteaa. Paikalliskirjastot tallentavat sinne itsenäisesti
paikallisesti kiinnostavaa aineistoa kuten tarinoita ja valokuvia eri aikakausilta. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi kotiseutuyhdistysten
kanssa. Nämä digitoidut aineistot ovat Digi.kirjastot.fi
-sivustolla vapaasti kaikkien
nähtävillä.
eKirjasto-palvelusta voi
lainata sähköisessä muodossa olevia e-kirjoja sekä muita e-aineistoja. Kirjastot.fi
-verkkosivun kautta pääsee
moniin sellaisiin aineistoihin, joista pitäisi normaalisti maksaa. Kaikki digitaalinen
aineisto kun ei ole lisenssivapaata.
Kirjasampo.fi-palvelusta
löytää kirjan vaikka kansikuvan perusteella. Matti Sarmela suosittaa myös Kirjasampo.fi -palvelua kaunokirjallisuuden ystäville.
– Yksittäiset novellit ja runot ovat vaivattomasti löydettävissä palvelusta, sillä
kaunokirjallisuuden haku on
siellä aivan eritasolla kuin
kirjastojen hakupalvelussa,
Sarmela tiivistää. Kirjasampo.fi:stä voi etsiä kirjoja
myös kansikuvahaun perusteella, mikäli kirjasta muistaa kannen ulkoasun. Kirjakalenteripalvelu Kirjasampo.fi -verkkosivulla näyttää
Ylen kirjallisuusohjelmat ja
yhdistää kunkin ohjelman
kirjailijatietoon. Palvelu on
EETU tapasi eduskuntaryhmien edustajat
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jäsenjärjestöjen puheenjohtajat tapasivat eduskuntaryhmien edustajat 14.10.2015. Tilaisuudessa jätettiin EETUn näkemys vuoden 2016 talousarviosta eduskuntaryhmien edustajille. Asiakirja löytyy EETUn kotisivuilta. Vas. EETUn puheenjohtaja 2015 ja Svenska pensionärsförbundetin puheenjohtaja Ole Norrback, Svenska pensionärsförbundetin toiminnanjohtaja Berit Dahlin, Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Tapani
Mörttinen, Eläkeliiton puheenjohtaja Eeva Kuuskoski, Kristillisen Eläkeliiton puheenjohtaja Ensio Koitto, Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti
Hellsten ja Eläkeläisten puheenjohtaja Martti Korhonen. Kuva: Kaj Kankaanpää.
EETUn eläkeläisparlamentti
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jokasyksyinen eläkeläisparlamentti pidettiin 6.10.2015 Helsingissä. Alustajina kuultiin mm. Kuntaliiton varatoimitusjohtajaa Hanna Tainiota, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Heliniä ja pastori Hilkka Olkinuoraa ja hallituksen puheenjohtajaa Johnny Åkerblomia Vaasan yliopistosta. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (kuvassa) kertoi eetulaisille mm. hallituksen eräästä kärkihankkeesta eli iäkkäiden
perhehoidon ottamisesta yhdeksi palvelumalliksi. Kuva: Ulla Wallinsalo.
tehty yhteistyössä Ylen kanssa.
Heini Röyskö
Artikkeli on osa artikkelisarjaa, jonka EETUn projektipääl-
likkö kirjoittaa verkko-osallisuudesta ja verkkopalveluista.
Ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen verkossa on yksi
EETUn uuden Eläkeläisten osallisuus-hankkeen 2016–2018
painopisteistä.