Esaaja 6 2015 sivuja - Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 28.10.2015 6/2015 Kuva: Ulla Wallinsalo Helsingin Kansalaistori 8.10.2015essa n TEEMASIVUT 4–14 Edunvalvonta Uudet harrastukset 13 Oletko kuullut jigikalastuksesta? Lue sisäsivuilta. 15 Yksin elävät miehet innostuivat YHDESSÄ KOKKAAMISESTA Kuva: Ulla Wallisnalo Kuva: Hannu Tuovinen MIELENOSOITUS oli näyttö siitä, että edunvalvonta on EKL:n jäsenille tärkeää Vieläkin ehtii mukaan 17.11. edunvalvontaristeilylle! 29 68-vuotiaana eläkkeelle jäänyt: AJANKÄYTTÖ MUUTOSTEN EDESSÄ Rajaniemen lomakeskus valmistautuu pikkujoulukauteen n PIIRIT 24–27 OULU SATAKUNTA 2 ”Ei eläkkeensaajan asumistuen leikkaukselle!” Iskulauseet kaikuivat aurinkoisella Kansalaistorilla Helsingin keskustassa, kun parituhatta eläkkeensaajaa eri puolilta maata kokoontui Heikoimman puolella -mielenosoitukseensa. Mielenosoituksen järjestivät yhdessä Eläkkeensaajien Keskusliitto ja Eläkeläiset ry. Siitä on jo vierähtänyt 14 vuotta, kun eläkeläiset viimeksi osoittivat mieltään eduskunnan toimia kohtaan ja sen läheisyydessä, sillä kertaa rappusilla asti. Nyt se taidettiin tehdä näkyvämmin ja värikkäämmin, vaikka väkeä tuohon 90-luvun alun mielenilmaukseen verrattuna olikin vähemmän. – Hallitus nurin ja heti! yksittäinen ääni väkijoukosta kajahtaa. Suomalaiset eläkeläiset ovat todellakin saaneet mittansa täyteen eläkkeensaajan asumistuen kohtalosta ja muista leikkauksista, jotka ovat heikentämässä pienituloisimpien ostovoimaa entisestään. – Maan hallituksen tilannekuva talouden tilasta ja keinoista vaikuttaa siihen näyttävät ulospäin paniikilta. Sekö oikeuttaa maan hiljaisten nöyryytyksen? Suurimpana ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015 Eläkkeensaajat osoittivat mieltään asumistukensa puolesta ryhmänä näistä karuista toimenpiteistä tulevat kärsimään iäkkäät, pienituloiset eläkeläisnaiset. Sivistysvaltio ei voi toimia näin, siksi näytimme nyt joukkovoimaa, sanoi puolestaan Matti Hellsten, Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja. – Eläkeläiset eivät suostu Sipilän äänettömiksi yhtiömiehiksi. Olemme omalta osaltamme myös valmiita kantamaan vastuuta, osallistumaan vaikeuksien voittamiseen. Mutta sitä emme voi hyväksyä, että maksimaalisen rasitteen joutuu kantamaan pienituloisten eläkeläisten joukko, totesi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen puheenvuorossaan. Mielenosoituksen päävaatimus oli: EI eläkkeensaajan asumistuen leikkaukselle! Ikääntyneet ovat erittäin huolestuneita myös siitä, että hallitus on korottamassa sosiaali- ja terveyspalvelujen Mieltä on osoitettu ja mielipiteet kerrottu E rittäin mallikkaasti sujunut mielenilmauksemme on nyt takanapäin. Paikalla oli reilusti yli 2000 mielenosoittajaa. Tilaisuudessa olleet eduskuntaryhmien edustajat saivat selvästi tiedokseen kantamme maan hallituksen leikkauksiin, etenkin eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamiseen. Saimme todella paljon näkyvyyttä asiallemme, ja tapahtumasta uutisoitiin kaikissa mahdollisissa medioissa. Kiitän kaikkia paikalla olleita tuesta ja mahtavasta esiintymisestä tilaisuudessa. Lisäksi kiitän liiton toimiston henkilökuntaa, Erkki Partasta sekä Juhani Merikalliota erittäin hyvin sujuneista järjestelyistä. Kunniamaininnan ansaitsee Hormoonit Boys -lauluryhmämme, jonka esitykset jäivät kaikkien kuulijoiden mieleen. Läm- min kiitos kuuluu myös tilaisuuden kanssamme järjestäneelle Eläkeläiset ry:n väelle. *** Samaan aikaan, kun valmistauduimme mielenosoitukseen, tuli sosiaali- ja terveysministeriöstä lausuntopyyntö, joka koski asumistukien yhdistämistä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry antoi asiasta jäsenjärjestöjensä yhteisen lausunnon. Valitettavasti tämän palstan tila ei mahdollista koko lausunnon avaamista. Lausunto löytyy kokonaisuudessaan EETUn kotisivuilta. Lakiesityksen mukaan eläkkeensaajien siirtäminen yleisen asumistuen piiriin pienentäisi tukea noin 70 prosentilla tuen saajista. Osa menettäisi sen kokonaan ja noin 45 800 tuensaajalla tuki pienenisi 100–150 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajan asumistuen saajista naisia on 62 prosenttia. Näin asumistukijärjestelmien yhdistämisen vaikutukset painottuvat erityisesti pienituloisiin naisiin. Vaikutusten kohtuullistamiseksi lakiin on ehdotettu sisällytettäväksi säännös suojaosuudesta, jonka avulla asumistuen taso voisi pienentyä korkeintaan 60 euroa kuukaudessa. Suojan piiriin tulisi noin 74 000 eläkkeensaajaa. Suojaosuus olisi henkilökohtainen eli kahden hengen ruokakunnassa tuen pudotus voisi olla 120 euroa kuukaudessa. Suojaosuutta maksettaisiin enintään 10 vuoden ajan tai siihen saakka, kunnes yleisen asumistuen taso saavuttaisi suojatun tuen tason. Lisäksi suojaosuuden maksaminen lakkaisi, jos ruokakunnan koko muuttuu, asunto vaihtuu, etuudensaajan tulot nousevat yli 400 euroa kuukaudessa tai yleisen asumistuen maksamiselle ei ole enää perusteita. mat erityispiirteet pitää ottaa huomioon myös tulevaisuudessa, eikä asumistukia tule yhdistää. Asumistukijärjestelmien eroja ja yhdistämistä on selvitetty useassa yhteydessä aiemminkin. Laajimmin niitä on selvitetty sosiaaliturvan uudistamiskomiteassa ja Kelan erillisselvityksissä. Keskeisenä ongelmana järjestelmien yhdistämiselle on pidetty asumistuen tason eroja eri järjestelmissä. Niiden vuoksi yhdistämisestä aiheutuisi merkittäviä muutoksia suurelle osalle tuensaajista. Sosiaaliturvan uudistamiskomitea ei vienyt yhtenäistämistyötä pidemmälle, koska eläkkeensaajien asumistuki ja opiskelijoiden asumislisä sisältävät näiden ryhmien tarpeisiin sovitettuja erityispiirteitä. Mielestämme Sosiaaliturvan uudistamiskomitean huomioi- Esityksen tavoite on säästöjen lisäksi yhdenmukaistaa asumistukijärjestelmää. Tilanne johtaa kuitenkin siihen, että useiden eläkkeensaajien toimeentulo monimutkaistuu kun asumistuen lisäksi haettava myös toimeentulotukea. Koska eläkkeensaajat kokevat toimeentulotuen hakemisen nöyryyttävänä, jättävät he sen usein tekemättä. Tutkimusten mukaan toimeentulotuessa on erittäin suurta alikäyttöä. Julkisen vallan tehtävänä on perustuslain 19 §:n nojalla edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä sekä taata jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan mm. vanhuuden aikana. Mielestämme lakiesitys ei 3 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015 MATTI HELLSTEN N päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande PÄÄKIRJOITUS EKL:n Oulun piiriläiset lähtivät Heikoimman puolella -mielenosoitukseen aamujunalla Oulusta. Edessä keskellä piirin pj Risto Örling. Kuva: Markku Pietikäinen. asiakasmaksuja, jäädyttämässä kansaneläkkeitä, pienentämässä lääkekorvauksia, suurentamassa sairaiden taksimatkakorvausten omavastuita, korottamassa sähkö-, kiinteistö- ja lämmityspolttoaineiden veroja, poistamassa ruokavaliokorvausta. – Nämä iskevät pahiten kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eläkkeensaajiin, mielenosoituksen järjestäneet Eläkkeensaajien Kes- kusliitto EKL ry ja Eläkeläiset ry toteavat. Mielenosoituksessa oli mukana myös muita kansalaisjärjestöjä: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry, Vuokralaiset VKL, Asukasliitto ja Mielenterveysyhdistys Helmi ry. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä oli kutsuttu paikalle. JATKUU SIVULLA 4–5 TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO ole perustuslain kirjausten ja hengen mukainen. Maan hallituksen säästölistoilla on valtava määrä toimia, jotka iskevät kaikkein kipeimmin pienituloisiin ja paljon sairastaviin ikäihmisiin. Niihin olemme ottaneet kantaa ja kertoneet jo aiemmin ilmestyneissä numeroissa. Hallituksen budjettiriihessä paljastui vielä, että deflaation takia eläkkeensaajien indeksikorotukset painuvat ensi vuoden vaihteessa miinukselle ja suunnitellut indeksijäädytykset siirretäänkin tuleville vuosille. Muiden leikkausten lisäksi eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen on aivan liian raskas menetys pienien eläketulojen varassa eläville. Suunnitellut loivennukset eivät ratkaise tulon menetyksen koko ongelmaa. Lisäksi uusien asumistuen piiriin tulevien eläk- keensaajien asumistuki lasketaan suoraan uuden mallin mukaan. Eläkkeensaajien asumistuki on henkilökohtainen etuus, jonka tarkoituksena on alentaa pienituloisten eläkkeensaajien asumiskustannuksia. Tavoitteena on, että eläkkeellä oleva henkilö voisi jatkaa asumista kotonaan mahdollisimman pitkään. Näillä perusteluin esitimme, että eläkkeensaajien asumistuen heikennyksestä tulee luopua kokonaan. Nähtäväksi jää, mitä kansanedustajien sosiaalinen omatunto asiasta sanoo valiokuntakäsittelyssä ja asiasta äänestettäessä. Pelotellaanko meitä? Skrämmer man oss? Julkisuudessa toitotetaan lähes yhteen ääneen, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Mitä tämä mahtaa käytännössä tarkoittaa? Korkeaa työttömyyttä, valtiontalouden huonoa tilaa vai mitä muuta? Mutta ovatko ajat niin poikkeukselliset, että niiden ympärille on perusteltua lietsoa suorastaan hysteeristä ilmapiiriä? V I offentligheten talar man nästan med en och samma mun, om att vi lever i exceptionella tider. Jag undrar vad det betyder i praktiken? Hög arbetslöshet, statens dåliga ekonomi eller vad annat? Men är tiderna så exceptionella, att det är motiverat att runt omkring dem piska upp en regelrätt hysterisk stämning? astaavantyyppisiä tilanteita on koettu ennenkin ja niistä selvitty. Joskus aika tuskallistenkin päätösten avulla, mutta on selvitty kuitenkin. otsvarande situationer har upplevts förr och vi har klarat dem. Ibland med hjälp av ganska smärtsamma beslut, men vi har klarat oss ändå. Hallituksenkin puolelta on puhuttu siitä, että taakanjaon tulee olla eri ryhmien kesken tasapuolista. Nyt ei niin ole. Leikkaukset ja säästöt kohdistuvat erityisen voimakkaasti eläkeläisväestöön. Från regeringens sida har man talat om att bördan borde fördelas jämlikt mellan olika grupper. Nu är det inte så. Nedskärningarna och inbesparingarna riktas särskilt starkt till pensionärerna. Hallituksen taholta vaaditaan kustannuskilpailukyvyn parantamista ja mitä muuta vaadittaneenkaan. On asetettu erilaisia prosentuaalisia tavoitteita. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää mihin nämä prosentit perustuvat. Yksi lähde lienee valtiovarainministeriön virkamiehet. Heidät on korotettu suorastaan ylimaallisen osaamisen tasolle. Från regeringens sida kräver man förbättrad konkurrenskraft och vad mera kräver man? Man har satt upp olika procentuella målsättningar. Det skulle vara mycket intressant att veta vad dessa procenter grundar sig på. En källa är förmodligen finansministeriets tjänstemän. De har rent av höjts till en övernaturlig kompetensnivå. En halua olla suinkaan epäkunnioittava, mutta kun katsoo eri aikoina ja eri tahoilla tehtyjä talousennusteita, eivät valtiovarainministeriön ennusteet suinkaan poikkea erityisesti edukseen muista! Miksi niihin nyt pitäisi uskoa kuin peruskallioon ilman, että niitä olisi jollakin tavoin laajemmin perusteltu? Jag vill inte vara långt ifrån respektlös, men när man tittar på olika tider och ekonomiska prognoser som gjorts på olika håll, så avviker ingalunda finansministeriet prognoser särskilt fördelaktigt jämfört med andra! Varför borde man nu tro på dem som på berggrunden, utan att man skulle på något allmännare sätt motiverera dem? Kun televisiossa puhutaan talousasioista, on siellä lähes aina asiantuntijana jonkun pankin ekonomisti. Uskottavuuden lisäämiseksi vielä usein pääekonomisti. Pankkiekonomistien oppien avullako Suomen yhteiskunta- ja talouselämää johdetaan? Tämä hallitus on linjannut, että kokonaisveroastetta ei koroteta. Tämä saattaa hyvinkin toteutua. Elinkeinoelämän puolella se enemmän kuin toteutuu. Näin tämä hallitus, kuin muutama edellinenkin, on alentanut verotusta. Eihän siinä mitään, se tuntuu suorastaan mukavalta. Mutta kun tämä tehdään velkarahalla, tuntuu se vähintäänkin oudolta, ellei suorastaan hölmöltä. Veronalennusten tietä perustellaan taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisellä, joka luo uusia työpaikkoja. Rohkenen tiedustella hallitukselta, milloin ja missä uudet työpaikat tulevat näkymään. M När det i televisionen talas om ekonomiska ärenden, är där som sakkunnig nästan alltid någon ekonom från en bank. För att öka trovärdigheten är det oftast en huvudekonom. Leds Finlands samhälls- och ekonomiska liv med bankekonomers lära? Denna regering har beskrivit att de totala skattesatserna inte kommer att ökas. Detta kan mycket väl förverkligas. På näringslivets sida genomförs det. På detta sätt har denna regering, liksom också några tidigare, minskat beskattningen. När allt kommer omkring, så känns det ganska bekvämt. Men när detta görs med lånepengar verkar det åtminstone konstigt om inte rent av dumt. Skattenedsättningen motiveras med att den ekonomiska aktiviteten ökar, vilket skapar nya jobb. Jag vågar fråga regeringen, när och var de nya jobben kommer att synas. EKL on asettanut ykköstavoitteekseen eläkeläisköyhyyden vähentämisen. Nyt meneillään oleva kehitys johtaa toiseen suuntaan. Eläkeläisköyhyys on nyt tiedossa olevien päätösten valossa kasvussa. PCF har satt som sitt första mål att sänka fattigdomen bland pensionärerna. Den pågående utvecklingen leder åt ett annat håll. I ljuset av de nu kända besluten är fattigdomen bland pensionärerna på uppgång. Eurooppa-neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antoi Suomelle viime talvena huomautuksen. Suomen sosiaaliturvan taso on niin alhainen, ettei se täytä Eurooppa-neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Eikö hallituksen kannattaisi kiinnittää huomiota tähän? Kommittén för Europeiska rådet för sociala rättigheter gav en anmärkning till Finland förra vintern. Finlands socialskyddsnivå är så låg, att den inte uppfyller kraven i Europeiska rådets sociala stadgan. Bör inte regeringen uppmärksamma detta? 4 TEEMA: edunvalvonta ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015 Helsingin Kansalaistorilla oltiin yhdessä Heikoimman puolella NÄPIT IRTI kukkaroistamme! JATKOA SIVULTA 3 Ministeri Mäntylän toivottiin vastaavan hallituksen kovasta, paljon hätää herättäneestä leikkauslinjasta ja kertovan, millä tavalla hallitus aikoo turvata jatkossa kymmenien tuhansien kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arjessa pärjäämisen ja kotona asumisen. Ministeri ei kuitenkaan paikalle kerinnyt. Sen sijaan kaikki eduskuntapuolueet olivat lähettäneet edustajansa käyttämään puheenvuoron lavalta käsin. Linjaukset eivät yllättäneet: oppositiolta eläkeläisten huoli ja vaatimukset saivat myötämieltä ja tukea. Tuoreena asiana oli esillä Sdp:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisdemokraattien valmistelema välikysymys eläkkeensaajan asumistuesta. Hallituspuolueet sen sijaan keskittyivät puolustelemaan tehtyjä päätöksiä – tai moittimaan aiempien hallitusten tekemiä ratkaisuja. Yhdessä olemme enemmän! Seija Boehm oli päättänyt lähteä mielenosoitukseen Kontiolahdelta matkan pituudesta huolimatta. Yksin, sillä matkakavereita ei löytynyt. 12 vuotta Kontiolahden Eläkkeensaajiin kuulunut Seija oli aikanaan 31 vuotta mukana ay-toiminnassa ja näkee tällaisen järjestyneen eläkkeensaajien mielenosoituksen hyvin mielekkääksi. EKL:n Oulun piiristä oli lähtenyt parinkymmenen hengen joukko osoittamaan mieltään, plakaatteja heiluttaen. Piirin puheenjohtaja Risto Örling kertoi kantavansa erityistä huolta yksin asuvista eläkkeensaajista, niistä huonoimmin toimeen tulevista. – Herrat eivät ajattele, että yksin asuvien eläketulo jää pienemmäksi kuin pariskuntien. Yksin elävän eläkkeellä ei pärjää, ja silloin jäädään helposti alle köyhyysrajan. Ei niillä tuloilla lähdetä edes mieltä osoittamaan toiselta paikkakunnalta, totesi Örling. Risto Örlingin mielestä eläkkeensaajien henki ja tahto mielenilmaisussa oli hyvä. – Emme jätä huonompiosaisia yksin vaan olemme heidän puolellaan, Örling totesi. Lahden Eläkeläisten bussikyydillä oli pääkaupunkiin saapunut 90 innokasta mielenosoittajaa. – Semmoisella mielellä lähdettiin liikkeelle, että mehän emme hyväksy näitä hallituksen leikkauksia. Nämä ovat ihan sanonko minä mistä. Tänään on valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä, ja niin kuin näkyy, olemme tänään ulkoilleet Helsinkiin, lahtelainen Eeva Marin kertoo. Kaikki mieltä osoittaneet olivat loukkaantuneita ja huolestuneita. Asumistuen leikkaus koskettaa suurta joukkoa ihmisiä ja tekee heidät todella vihaisiksi. Sairauskulukorvausten vähentä- misen kanssa moni joutuu miettimään jo sitä, ostaako jatkossa pienellä eläkkeellään lääkkeitä vai ruokaa. Moni huonompikuntoinen eläkeläinen ei pystynyt mielenosoituksiin osallistumaan, mutta olivat varmasti hengessä ja tavoitteissa toisten mukana. Tapahtuman ammattitaitoisina juontajina toimivat Helvi Kolehmainen ja Juhani Merikallio. Järjestysmieskonkari Ilpo Eerola lähti vapaaehtoiseksi hyvän asian puolesta. Seija Boehm Kontiolahdelta oli ensimmäisiä kyltin noutaneita. Vuoden eläkkeellä ollut turkulainen Helga Martikainen ei vielä kuulu mihinkään eläkeläisjärjestöön, mutta harkitsee asiaa. Eläkeläisten ja EKL:n talkooporukkaa aamulla Kansalaistorilla. edunvalvonta 5 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015 EKL:n liput liehuivat komeasti Kansalaistorilla 8.10. oli myös valtakunnallisen Vanhustenviikon liikuntapäivä, joten Eläkeläiset ry:n Eva Rönkkö aittoi kansan vauhdikkaasti taukoliikkumaan. ”Eläkkeensaajien pitää näkyä nykyistä enemmän”, sanoi Raija Hukkamäki. Ylen aamutv-lähetykseen 8.10. haastateltu EKL:n Helsingin piirin varapuheenjohtaja Raija Hukkamäki tuli mielenosoitukseen asiasta innostuneena. Mutta paheksui hallituksen tiukkaa linjaa: – On ihan selvä, että vanhempi väki ei halua mennä sosiaaliviraston luukulle, kun rahat loppuvat. Joukossamme on paljon vanhempia naisia, joilla on jo nyt liian pieni eläke, Hukkamäki harmitteli. – Ja jäsentapaamisissa on tuotava joka kerta esiin, mitä kaikkea liitto tekee. Teksti ja kuvat: Tuomas Talvila, Ulla Wallinsalo Soitto soi, laulu raikui Heikoimman puolella -mielenosoituksen ohjelmaa rytmittivät tasokkaat musiikkinumerot. Esiintyjälistalla olivat Bruunin jengi kokoonpanolla Seppo Bruun, Valtteri Bruun, Juha Huhtanen, basso ja Kiureli Sammallahti. Lisäksi kuultiin Kontulan Eläkeläisten Kipakat-lauluryhmää ja kouvolalaista Hormoonit Boys -lauluryhmää Kouvolan Eläkkeensaajista. Hormonit Boys on tuttu EKL:n suurista ja pienistä tilaisuuksista. Hämeen piiri EKL:n Hellsten ja Sdp:n Rinne, puheenjohtajat. Pohjoismaiset eläkeläisjärjestöt: ”Velvollisuutemme on ottaa pakolaiset inhimillisesti vastaan” ”Me sodan läheltä kokeneet sukupolvet muistamme liiankin hyvin, kuinka jakautuneen Euroopan yhteisyys ja kehitys tuhoutuivat moniksi vuosiksi. Muistamme myös ne suunnattomat inhimilliset kärsimykset, joita miljoonat vainotut ja kotiseuduiltaan irtirevityt kokivat maailmansotien aikana. Ja me muistamme myös miten kaikki tämä vaikutti tuleviin sukupolviin. Nyt olemme taas keskellä suuria pakolaisvirtoja: pakolaisten määrä on sydäntä särkevän suuri tällä hetkellä.” Näin sanoivat pohjoismaisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikun- nan Nordiska Samarbetskommitténin (NSK) edustajat, jotka olivat 15.–17.9. koolla Tanskassa. Kannanotossaan eläkeläisjärjestöt kehottavat sekä maittensa hallituksia että kaikkia kansalaisia pohjoismaissa ottamaan inhimillisesti vastaan sotaa ja kurjuutta pakenevat pakolaiset. ”Meidän on autettava inhimillisistä lähtökohdista, ja siksikin, että itse elämme hyvinvointiyhteiskunnissa, joilla on niin varaa kuin velvollisuus auttaa apua tarvitsevia ihmisiä”, kannanotto toteaa. NSK kehottaa kaikkia jäseniään olemaan aktiivisia omilla paikkakunnillaan ja osoittamaan myötätuntoa hädässä oleville ihmisille. Pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan NSK: n jäsenjärjestöt ovat Pensjonistförbundet Norjasta, Faglige Seniorer Tanskasta, Pensionärernas Riksorganisation PRO ja Svenska Kommunalpensionärernas Förbund Ruotsista, Landsfelag Pensionista Färsaarilta, Landssamband Eldri Borgara Islannista sekä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry Suomesta. Yhteen kokoontuneissa järjestöissä on yhteensä yli miljoona jäsentä. NSK oli koolla Helsingörissä Tanskassa 15.–17.9. Kuva: Trond H. Nedrebø/Pensjonisten, Norge. 6 TEEMA: edunvalvonta ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015 Hallitus ei mittään Talkoohengestä puhuvat ministerit hämmentävät eläkkeensaajia H ämeenlinnan Eläkkeensaajien miehiä on iso joukko lauteilla, ja automatiikka hoitaa löylyveden suhauttamisen kiville kaupungin uimahallin saunassa. Vesijumppaan osallistuneet miehet ovat tyrmistyneitä hallituksen aikeista leikata tuntuvasti eläkkeensaajan asumistukea ja nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Yrjö Hellgren ei ole pysynyt kärryillä seuratessaan hallituksen järjenjuoksua Suomen talouden parantamiseksi. Homma meni hänen mukaansa omituiseksi jo uuden hallituksen alkumetreillä, kun yhteiskuntasopimusneuvottelut alkoivat. – Juha Sipilän johtama hallitus aloitti yhteiskuntasopimuksen teon kuuntelemalla vain Elinkeinoelämän keskusliittoa. Pääministeri Sipilä osoitti ammattiyhdistysliikkeen suuntaan keppiä ja sanoi mitä tehdään – ja te tottelette. Nyt viimeistään kyettävä yhteistyöhön Hellgrenin mielestä eläkkeensaajia on helppo kurittaa, vaikka se kohtuuttomalta tuntuukin. Eläkeläisjärjestöjen olisi hänen mukaansa Raineri Kinnunen (vas.), Aarne Kuvaja, Yrjö Hellgren, Esko Ojansuu ja Paavo Sepponen ilahtuvat ohikulkijan tervehdyksestä. Hallitukselta he toivovat suomalaisen sopimuskulttuurin kunnioittamista. Kuva: Jouni Lampinen. nyt kyettävä puolustamaan yhteistä etua tiiviissä rintamassa. Yhteistyön vaikeudet ovat arkipäivää Hämeenlinnassakin. –Kutsuimme taannoin muiden eläkeläisjärjestöjen edustajia keskustelemaan kaupungin kanssa, mitä voisimme yhdessä tehdä. Yhtään kutsumaamme edustajaa ei tullut paikalle, Hellgren sanoo. Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia myös eläkeläisjärjestöiltä. Hellgren toivoo eläkeläisten löytävän vielä yhteisen sävelen puoluerajoista riippumatta, koska hallituksen toimet kurittavat ikäihmisiä laajalla rintamalla. ten pienituloisiin eläkeläisiin. Pelkään, että eläkkeensaajien tulojen pienentyessä karsitaan omista sosiaalisista kontakteista ja harrastuksista. EKL-yhdistyksissä on jäseniä, jotka ovat kovalla työllä osallistuneet aikoinaan sotakorvausten maksamiseen. Nykyinen hallitus puhuu talkoohengestä samaan aikaan, kun Suomen on osallistuttava vieraiden valtioiden tukemiseen. – Useille on tullut Kreikka mieleen, kun sinne on laitettu rahaa. Martikainen myöntää, että joidenkin eläkkeensaajien talkoohenki on kortilla tänä päivänä. Aika neljän seinän sisällä kasvaa väkisin Lipposen ässä ei unohdu Lahden Eläkkeensaajien puheenjohtaja Anna-Maija Martikainen harjoittelee teatteriesitystä varten vuorosanoja keskustan asunnossaan myöhään arki-iltana. Nykyhallituksen toimista puhuttaessa Martikainen vakavoituu nopeasti. – Ihmiset eivät vain raaski lähteä liikkeelle. Hallituksen leikkaukset vaikuttavat eni- Eläkkeensaajat ovat hallituksesta toiseen joutuneet tottumaan heihin kohdistuneeseen tarkan markan tai euron politiikkaan. Kangasalan Eläkkeensaajien rahastonhoitaja SirkkaLiisa Lampinen muistelee entisen pääministerin Paavo Lipposen toimia 90-luvun puolessa välissä ja pyytää asiassa apua puolisoltaan. – Oliko se taitettu indeksi, Anna-Maija Martikaisella on monta aktiviteettia mielessä sateisena syysiltana Lahdessa. Eläkkeensaajiin kohdistuvien leikkausten jälkeen monen ikäihmisen harrastustoiminta vähenee. Kuva: Jouni Lampinen. joka otettiin silloin käyttöön? Niin juuri. Silti nykyinen hallitus on nousemassa aivan omiin korkeuksiinsa eläkeläisten rokottamisessa. Lampinen ennakoi eläkeläisten kannalta vaikeaa kautta, kun Suomen johtoon valittiin perussuomalaisilla maustettu porvarihallitus. – Oli meillä aavistus, että nyt viedään työväeltä. Emme silti osanneet ajatella, että näin paljon olisi tulossa eläkeläisiin kohdistuvia leikkauksia. Lampisen mukaan monella ikäihmisellä on edessään raadolliselta tuntuvia valintoja. – Sitten ihmetellään ja mietitään, että syödäänkö ruokaa vai lääkkeitä? Jouni Lampinen edunvalvonta 7 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015 Ministerit eivät sipoolaisten juhlakakkua syö Itä-Uudenmaan suurimman suomenkielisen EKL-yhdistyksen puheenjohtaja Juha Huotari painottaa, että on asioita, joihin hallituksen leikkaustoimet eivät ulotu. Sipoon Eläkkeensaajat juhlii komeasti 40-vuotista taivaltaan ensi vuonna. – Oli hallitus mikä tahansa, se ei vaikuta juhlaamme mitenkään. Jäsenet keksivät jatkuvasti uusia ideoita juhlaa varten. Huotari on ensimmäistä vuottaan yhdistyksen puheenjohtajana. Sipoon kunnan tilapalvelukoordinaattori on osa-aikaeläkkeellä ja nauttii yhdistyksen johtotehtävästä. – Moni voisi ottaa mallia siitä lojaalisuudesta, jota jäsenillämme on omaa porukkaa kohtaan. Teemme ihan oikeasti asioita yhdessä. Haluamme olla ylpeitä eläkkeensaajia. Ruotsia ilman kielioppia Uutena aluevaltauksena Sipoon Eläkkeensaajat järjestää käytännön ruotsin harjoittelua Palvelutalon kerhohuoneessa Nikkilässä. Suomenkieliset jäsenet haluavat oppia puhumaan ruotsia, jotta kommunikointi onnistuu kaksikielisessä kunnassa. – Siellä on ehdoton kielto kieliopille, Huotari naurahtaa. Kielitaidosta on hyötyä, kun suomea puhuvat eläkkeensaajat tekevät yhteistyötä ruotsinkielisten kanssa. Yhteistyön avulla eläkkeensaajilla on enemmän vaikuttamismahdollisuuksia kunnan päätöksiin. – Olemme pyrkineet tekemään enemmän yhteistyötä tämän toisen kieliryhmän kanssa. Silloin meillä on kokonaisuutena jäseniä jo tuhat. Tämän kokoisessa kyläs- sä se on jo iso juttu. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Sipoon yhdistyksen varapääluottamusmiehenä toimiva Huotari toivoo, että työssä käyvien ja eläkkeensaajien tai kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välit eivät tulehtuisi hallituksen leikkaustoimien seurauksena. – Eläkeläiset saattavat katsoa, että työntekijöihin kohdistuvat leikkaukset ovat järkevin tapa oikaista taloutta, koska nämä toimet eivät kohdistu silloin heihin. Se on vähän niin, että ajatellaanko tässä tilanteessa objektiivisesti vai subjektiivisesti? Tai että onko tämä oikeus vai velvollisuus? Vanhusneuvosto – toiveiden tynnyri? Olemme seuranneet syksystä 2014 kahden vanhusneuvoston, Utajärven ja Kouvolan, vanhusneuvostoasioita: toiveita, odotuksia ja arjen työskentelyä. Sarja päättyy tähän. Yhteenvetona voitaneen sanoa, että tilanteet ja vanhusneuvostojen roolit eri kunnissa vaihtelevat suuresti. Jouni Lampinen KYSYMYKSET 1. Ovatko asiat menneet teidän vanhusneuvostossanne (Kouvola)/ikäihmisten valmistelutoimikunnassa (Utajärvi) niin kuin suunnittelitte? 2. Mitä uusia ajatuksia mennyt toimintavuosi on mahdollisesti tuonut? 3. Koetko, että vanhusneuvosto/ikäihmisten valmistelutoimikunta on otsikon mukainen (turhien) toiveiden tynnyri? Hannele Karhu, Utajärven ikäihmisten valmistelutoimikunta (vastaa vanhusneuvostoa): Sipoon Eläkkeensaajien puheenjohtaja Juha Huotari vakuuttaa, että hallitus ei pilaa yhdistyksen 40-vuotisjuhlia ensi keväänä. Kuva: Jouni Lampinen. Otettaisiinko lähialueet haltuun risteillen – MENNÄÄN PIETARIIN! Pietarin talvi on täynnä taikaa! Risteilykausi Pietariin jatkuu läpi talven, yli joulun ja kohti kevättalven ensisäteitä. St. Peter Linen kaksi laivaa, M/S Princess Maria ja M/S Princess Anastasia kuljettavat matkustajia välillä Pietari–Helsinki ja reitillä Pietari–Helsinki–Tukholma–Tallinna. Astu laivaan talvimaisemien, makuelämysten, rauhallisen yhdessäolon ja kauniiden kaupunkien kierrokselle. Risteilyt Pietariin ovat viisumivapaita, kun vietät Pietarissa korkeintaan kaksi yötä. Pietari on hurmaava kesäkaupunki, mutta myös erinomainen talven matkakohde. Kulttuurielämykset ja hyvä ruoka eivät kaipaa seurakseen auringonsäteitä, kun tilalla on tar- jota kynttilänvaloa ja hiljalleen kaupunkimaisemaan leijailevaa lunta. Kaupunkiin on helppo pyrähtää viettämään pitkää viikonloppua lyhyelläkin varoitusajalla, koska viisumia ei tarvitse hakea. Päivä Pietarissa -risteilyllä vietetään kaksi yötä laivalla ja Pietariin tutustutaan välipäivänä. Risteilyyn kuuluu kuljetus satamasta Pietarin keskustaan ja takaisin. Jos vietät Pietarissa yhden päivän, suosittelemme keskittymään hyvään ruokaan, kahviloihin, ostoksiin ja kaupungin kauneuden ihailemiseen. Päivässä ihastut, ja sen jälkeen haluat varmasti palata takaisin. Jos haluat nauttia Pietarin rikkaasta kulttuuritarjonnasta, kannattaa kaupungissa viettää kaksikin yötä. 5 vinkkiä Pietarin matkaan 1. Käytä metroa: halpa, toimiva ja kaunis. 2. Huomioi, että Pietarin kadut ovat pitkiä. Varaa siis aikaa siirtymisiin. 3. Tilaa pullo venäläistä kuohuviiniä. Halpaa ja makeaa! Entä hyvää? Onhan se! 4. Pääkatu Nevsky Prospekt on shoppailijan unelmakatu. 5. Valitse Eremitaasista suosikkiaikakautesi ja keskity siihen. Älä yritä nähdä kaikkea kerralla. Tee risteilystä sinun näköisesi ja koe ihana Pietari! Tiedustelut: St. Peter Line, 09 6187 2000, ryhmät 09 6187 2050. Eteläesplanadi 2, 00130 Helsinki. www. stpeterline.fi 1. Viimeisimmässä kokouksessa arvioimme toimintaamme ja totesimme, että asiat ovat menneet suurimmalta osin niin kuin suunnittelimme: mm. suunnitelma ikääntyneiden tukemiseksi -asiakirja on valmistunut. Kuulimme suunnitteluvaiheessa laajasti kuntalaisia ja valtuusto hyväksyi asiakirjan kesäkuussa 2015. Valmistelimme kunnanhallitukselle myös esityksen veteraanien ilmaisesta atriapalvelusta, joka alkoi viime toukokuun alussa. Kehittämiskohteeksi koimme tiedottamisen. 2. Seuraava suurempi ponnistus on olla mukana vanhuspalvelulain mukaisesti arvioimassa vanhuspalvelujen riittävyyttä ja laatua. Lisäksi olemme järjestämässä senioreiden liikenneturvallisuustilaisuutta ja herättelemme kuntalaisia isovanhemmuuden merkityksellisyyteen Isovanhempien päivän merkeissä. 3. En koe, sillä keskustelu on vilkasta ja ehdotuksia tulee paljon sekä kokouksissa että kuntalaisilta suoraan. Valmistelemamme asiat ovat edenneet hyvin eteenpäin kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksentekoon. Aulis Forssell, Kouvolan vanhusneuvosto: 1. Ikääntyneiden +65 uimahallikortti tuntuu olevan eräs iäisyyshanke. Tämä asia ei ole edennyt. 2. Tehdyistä esityksistä ei ole tullut oikein mitään kaupungin vaikean taloustilanteen tähden. Eli mitään konkreettista ei tapahdu, ellei taloudellisia edellytyksiä ole. 3. Jossain määrin olen kokenut juuri näin. Timo Nyberg/Ulla Wallinsalo 8 opiskeltiin edunvalvontaa ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015 EKL:n Lapin piirissä edunvalvonta on sydämen asia Suomi on iso maa, mutta se ei estä EKL:n Lapin piiriä toimimasta laadukkaasti ja jäseniä hyvin palvelevasti. Etäisyydet Lapissa ovat suuret, mutta se ei kuitenkaan ole este yhteistyölle piirin yhdistysten kesken. Katse on näissä pohjoisissa yhdistyksissä suunnattu vahvasti tulevaisuuteen. Jäsenistön edunvalvonta koetaan tärkeäksi. Siksi piiri halusi järjestää järjestötoiminnan kurssipäivän, ja yhdistää siihen liikunnallisen ruskamatkan. Ajankohdaksi sovittiin 27.–29.8. ja koulutuspaikaksi Ylläksen Äkäslompolo. Majoituspaikaksi järjestyi Tiurahovi. EKL:n Lapin piirin puheenjohtaja Markku Harju kertoi Kemijärven Eläkkeensaajien Riitta Kivelän, Maija Pohjolan ja Tuulikki Alatalon esittäneen toiveen, että koulutustilaisuuteen voisi liittää myös fyysisen hyvinvoinnin vahvistusta jäsenistölle. Sekä Lapin piirin että Veitsiluodon Eläkkeensaajien matkavastaava Eine Kemppainen otti asiasta kopin ja lähti viemään asiaa eteenpäin. Matkaan haluttiin myös liiton järjestösihteeri esittäytymään ja kouluttamaan järjestötoiminta-asioissa. Mitkä olivat kokemukset? – Kun koulutus ja majoitus ovat yhdessä ja samassa paikassa etäällä keskustasta, jäsenistö pysyy hyvin kasassa. Lisäksi tällaisella matkalla yhdistyy hienosti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta. Näin tuotetaan hyvää mieltä jäsenistölle, sanoi Markku Harju. – Yhdessäolon myötä saa uusia ajatuksia ja tukea toisilta osallistujilta. Mieliala virkistyy, akku latautuu ja opitaan tuntemaan toisiamme. Näin voitiin hoitaa kaksi asiaa mallikkaasti yhdellä kertaa, jäsenistön iloksi ja hyödyksi. Täällä sana on ollut vapaa ja ihmiset ihania. Suosittelen tällaista mallia myös muille piireille, Kemppainen tuumii. Rahoitus ja vastuut olivat suurimmat kysymykset yhdistettyä koulutus- ja ruskamatkaa järjesteltäessä. Lapin piiri suunnitteleekin jo uutta vastaavaa koulutusta ensi kevääksi. Se toteutettaisiin mahdollisesti Rajaniemen lomakeskuksessa. – Tapaaminen Lapin piirin Yhdessä viihdyttiin! Malli yhdistetystä kurssi- ja liikuntapäivästä sopi aikanssa oli erittäin antoisa nakin Lapin piirille. Kuva: Veikko Räsänen. myös minulle. Opin ymmärkunto nousee. Koulutukses- hallituksen varajäsen ja Ro- tämään piirin yhdistysten väsa saimme selkeän kuvan vaniemen Eläkkeensaajien ta- limatkojen haasteet konkEKL:n yhteiskunnallisesta toi- loudenhoitaja Helena Joro. reettisesti sekä ne ongelmat, joita etäisyydet tuottavat piiminnasta. Meillä Lapissa kun Myös Eine Kemppainen rin toiminnalle. Kiitos kaikilon pitkät välimatkat, tällai- kertoi saaneensa uusia ideoile mukana olleille mukavasnen mahdollisuus koota yh- ta. ta ja ainutlaatuisesta tilaisuudistyksiä yhteen laajalta alu– Vierivä kivi ei samma- desta! eelta tulee tarpeeseen. Ker- loidu! Tällaiset tilaisuudet rankin on aikaa tutustua pii- auttavat ymmärtämään, mirin muihin toimijoihin kun- tä yhdistyksen eteen tulee nolla, kun illatkin ollaan yh- tehdä, jotta se pysyy elävä- Veikko Räsänen dessä, summaa EKL:n liiton nä. Yhteisöllisyys kasvaa ja järjestösihteeri Luonnossa liikunta vetreyttää niveliä ja tuo happea aivoihin – näin jaksaa taas opiskella! Kuva: Veikko Räsänen. edunvalvonta 9 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015 Lukijakyselyn 2015 tuloksia EKL EKL Uutisia liiton toimistolta Eläkkeensaajien Keskusliiton hallitus on päättänyt liiton toimiston organisaatiouudistuksesta, joka astui voimaan 1.10.2015 alkaen. Uudistuksen tavoitteena toiminnanjohtaja Timo Kokon selkeyttää ja tehostaa lii- ko liiton kokonaistoimintoton toimintoja. Alkusysäys jen lisäksi. muutokseen tuli edellisestä Järjestöyksikkö vastaa jatEKL:n liittokokouksesta, jos- kossa liiton järjestö-, koulusa päätettiin, että edunval- tus- ja kehitystoiminnoista. vonnan tehostamiseksi liitol- Yksikköön kuuluvat lisäksi le palkataan sosiaalipoliitti- kaikki liiton projektit. Yksiknen asiantuntija. kö vastaa myös EKL:n kanOrganisaatiouudistuksen sainvälisten toimintojen myötä liiton toimisto jakaan- koordinoinnista. Järjestöyktuu kolmeen yksikköön: ta- sikön vetäjäksi ja liiton järlous-, toimisto- ja myyntipal- jestöjohtajaksi nimitettiin liiveluyksikköön, edunvalvon- ton kehityssihteeri Petra Toita- ja tiedotusyksikköön ja jär- vonen. jestöyksikköön. Talous-, toimisto- ja myyntipalveluyksikön vetäjänä toiLiiton henkilökunnan yhtemii hallintojohtaja Marja-Lee- ystiedot yksiköittäin löytyvät na Lehtimäki. EKL:n kotisivuilta linkistä Edunvalvonta- ja tiedotus- http://www.elakkeensaajat. yksikön vetämisestä vastaa fi/yhteystiedot/toimisto/ Liiton sosiaalipoliittinen asiantuntija aloittaa marraskuussa Eläkkeensaajien Keskusliiton hallitus on valinnut liiton sosiaalipoliittiseksi asiantuntijaksi Hengitysliiton sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijana työskentelevän Tarja Pajusen, 49. Pajunen aloittaa EKL:n edunvalvonta- ja tiedotusyksikössä 1.11.2015. Hallitus painotti valinnassaan muun muassa Pajusen pitkää työkokemusta sosiaaliturvan asiantuntijatehtävissä sekä jo olemassa olevia laajoja verkostoja erilaisissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä. – Näen tulevan tehtäväni merkittävimmiksi painopisteiksi valtakunnallisen vaikuttamisen, verkostotoiminnan ja yksittäisten eläkkeensaajien tukemisen, Tarja Pajunen sanoo. Pajusen haastattelun voi lukea seuraavasta Eläkkeensaaja-lehdestä 7/2015. UW Kuka onkaan hän...? Se paljastuu joulukuun numerossa! Eläkkeensaaja-lehti ei jouda eläkkeelle! Ensi vuonna 45 vuotta täyttävä Eläkkeensaaja-lehti keräsi lukijakyselyllä tietoa ja mielipiteitä jäsenlehdestämme viime kevään aikana. Sähköinen kyselylomake oli avoinna netissä tammikuun lopusta helmikuun loppuun, ja siitä kerrottiin Eläkkeensaajalehden numerossa 1/2015. Kyselyyn tuli määräaikaan mennessä melko niukasti vastauksia, joten aikaa jatkettiin. Kyselylomake julkaistiin numerossa 3/2015, ja vastausaikaa jatkettiin sekä netissä että kirjallisena toukokuun loppuun. Kyselykaavakkeita sai myös tilaamalla liiton toimistolta. Vastauksia saatiin runsaalta 250 lukijalta. Keskivertovastaaja oli 3–5 vuotta yhdistyksessään ollut yli 70-vuotias perusjäsen, nainen (naisia 66,3 % vastaajista). Asteikolla 1–6 täydet 6 pistettä lehdelle antoi 31 % vastanneista, ja 43,5 %:lta tuli 5 pistettä. Nelosen arvosanaksi antoi 20,8 % vastanneista. 1-3 pisteen vastauksia saatiin yhteensä 4,7 %:lta (4 vastaajaa). Mikä mieluisinta sisältöä? Saadusta otoksesta eli noin 250 lukijasta selkeä enemmistö halusi lukea lehdestä eläketietoa ja eläkepolitiikkaa käsitteleviä artikkeleita. Hyvin tärkeäksi / tärkeäksi sisällöksi tämän koki lähes 80 % vastanneista. 1-10 asteikolla kaikilta vastanneilta tuli eläkeasioista tiedottamisen keskiarvoarvoksi 8,4. Seuraavaksi kiinnostavinta luettavaa vastanneiden mukaan olivat henkilö- ja asiantuntijahaastattelut. Niitä toivottiin ja arvostettiin arvosanan 8 edestä. Kolmannella sijalla toivottujen juttujen listalla oli ravintoasioihin liittyvät jutut arvosanalla 7,9. Seuraavaksi tärkeimmiksi jutuiksi arvioitiin sekä liikuntaan että kilpailuihin liittyvä sisältö kuin myös EKL-yhdistysten toiminnasta kertovat ns. Kenttäpostit. Näiden kiinnostavuudeksi arvioitiin 7,5. Samalla viivalla kilpailivat suosiosta ns. kevyempi viihdeosasto eli pakinat, kirja-arviot, ristikko sekä palstat kuten teatteripalsta ja apuvälinepalsta (7,3). Tämän kyse- lyn perusteella Kenttäpostit arvioitiin hieman kiinnostavammiksi kuin piirien toimintaa esittelevät aukeamat, ns. piirisivut (7,0). Moni toive jo toteutettu Tehty kysely oli suppeahko, jotta sen täyttäminen ei olisi ollut ylivoimaista tai liiaksi aikaa vievää. Kyselyssä oli myös avoimia vastauskenttiä. ”Mikä uutta toivoisit lehdessä näkeväsi?” ja ”Anna lehdelle risuja ja ruusuja – sana on vapaa” -kentät kirvoittivat paljon toiveita, joista osa on joko jo aiemmin toteutettu, toteutus ollut työn alla tai jo suunnitteilla. Näistä jo olemassa olevista toiveista mainittakoon yleisönosasto, jutut eläkeläisten asemasta muissa maissa, sudokut ja kryptot, kooste jäseneduista, matkakertomukset, opastusta tietokoneen ja netin käyttöön, ystäväpalsta, apuvälinepalsta jne. Toiveeseen lääkäripalstasta löysimme ratkaisun yhteistyökumppani Suomen Nivelyhdistyksen kanssa tehtävistä artikkelivaihdosta. Kustannussyistä moniin toiveisiin emme valitettavasti kykene vastaamaan. Näitä ovat mm. lakimiespalsta, asuntopalsta ja horoskooppi. Resurssit eivät myöskään riitä syvempää journalistista tutkimusta edellyttäviin artikkeleihin tai kattaviin, laajoihin tuotevertailuihin. Useampi ilmestymiskertakin on kustannuskysymys. Uutta harkiten Seitsemästi vuodessa ilmestyvä Eläkkeensaaja-lehti ei pysty kilpailemaan ajankohtaisjulkaisujen kanssa, eikä vastaamaan kaikkiin eläkkeensaajalukijan toiveisiin: onneksi Suomessa ilmestyy laaja kirjo erilaisia harrastelehtiä näitä erityistarpeita täyttämään. Myös ravintoon ja terveyteen liittyviä juttuja sekä askartelu- ja jumppaohjeita toivottiin, ja niitä pyrimme jatkossa julkaisemaan aika ajoin. Lisäksi toivottiin ulkoasuun jotain piristystä ja väljempää taittoa. Otamme nämäkin toiveet huomioon resurssien puitteissa. Ulla Wallinsalo Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät Vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen inflaatio oli negatiivinen. Se tarkoittaa, että kansaneläkeindeksin pisteluku ja siihen sidotut etuudet pienenevät vuoden 2016 alussa 0,4 prosenttia. Kela on vahvistanut vuoden 2016 kansaneläkeindeksin pisteluvuksi 1631, ja se on 0,4 prosenttia pienempi kuin vuoden 2015 pisteluku, koska inflaatio on painunut miinukselle. Kansaneläkeindeksi lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen määrittämän elinkustannusindeksin kolmannen vuosineljänneksen pistelukujen perusteella. Pistelukuihin vaikuttavat esimerkiksi elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnat, jotka ovat nyt laskeneet. Käytännössä indeksitarkistus pienentää kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia muutamia senttejä päivässä ja enintään muutaman euron kuukaudessa. Esimerkiksi työmarkkinatuki pienenee ensi vuoden alussa 32,80 eurosta 32,68 euroon päivässä, mikä merkitsee 2,58 euron vähennystä tuen määrään kuukaudessa. Indeksitarkistus vähentää Kelan etuusmenoja 21 miljoonaa euroa vuonna 2016. Takuueläkkeeseen tehtävä tasokorotus vuoden 2016 alussa nostaisi täyden takuueläkkeen määrän 766,85 euroon kuukaudessa. Lisätietoja: www.kela.fi/kansanelakeindeksi Sairausvakuutuskorvausten leikkaukset johtavat terveysmenojen tuntuvaan kasvuun Sairausvakuutuskorvauksiin suunnitellut leikkaukset eivät säästä vaan lisäävät terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Jonot julkisessa terveydenhuollossa kasvavat saman tien, jos kansalaisille sairausvakuutuskorvauksena maksettavaa, jo nykyisellään pientä Kela-korvausta yksityistä terveydenhoitoa käytettäessä leikataan. Erityisesti vähävaraiset lykkäisivät hoitoon hakeutumista. Lyhytnäköisellä paniikkileikkauksella ollaan ajamassa alas toimiva, yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas ja ihmisiä nopeaan omahoitoon kannustava järjestelmä. Nyt suunnitellut sairausvakuutuskorvausten leikkaukset ovat ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Hoito viivästyy, vaiva pahenee ja kustannukset kasvavat. Lähde: ePressi.com 10 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2015 Kirjastot uuden edessä – digitaaliset kirjastopalvelut vahvistuvat Verkko muuttaa lukemista ja tuo lisää aineistoja kaikkien ulottuville. Digitaaliset kirjastopalvelut voimistuvat perinteisten kirjastopalveluiden rinnalla. EETUn projektipäällikkö Heini Röyskö tapasi kirjastoalan ja kulttuuriperinnön digitalisaatiosta vastaavan kulttuuriasiainneuvos Minna Karvosen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Kirjastot.fi -verkkosivuston päätoimittajan Matti Sarmelan. Internetin käytön yleistyminen ja sen suuret toimijat, kuten Google, YouTube ja sosiaalinen media ovat muuttaneet lukemisen kulttuuria. – Siirrytään tällaiseen jälkigutenbergilaiseen aikaan, jolloin pitkän tekstin lukemisen merkitys vähenee ja visuaalisuus korostuu. Samalla muuttuu tapa lukea, kokea ja jakaa lukemaansa. Esimerkiksi nuoret saavat jo ison osan informaatiosta YouTube -palvelun kautta, päätoimittaja Sarmela tiivistää. Ihmiset hakevat itsenäisesti tietoa verkosta, eikä kirjastoa enää tarvita niin merkittävästi esimerkiksi tiedon hakuun. Omatoimikirjastot ja omatoimiaukioloajat tulevat lisääntymään ja asiakkaat saavat haluamaansa joustavuutta aukioloaikoihin. Toisaalta näin voidaan säästää henkilöstökuluissa ja kirjastoverkko voidaan säilyttää. Sarmela painottaa, että tietoyhteiskunnassa kirjaston rooli kansalaisten neuvonnassa tulee lähivuosina korostumaan entisestään. Kirjastoista kysytään yhä enemmän asioita, jotka liittyvät laitteiden tekniseen neuvontaan. Digitaaliset kirjastopalvelut halutaan esteettömiksi Opetus- ja kulttuuriministeriössä teknologian tuomat muutokset ihmisten arkeen ovat tiedossa ja uutta kirjastolakia valmistellaan parhaillaan. Lakia valmistelevan työryhmän kausi jatkuu keväälle 2016. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. Lain ytimessä on ajatus sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamisesta kaikille asukkaille verkottuneessa yhteiskunnassa. Kulttuuriasiainneuvos Minna Karvosen mukaan on tärkeää, että uuden lain myötä turvataan jokaiselle tiedon ja kulttuu- rin saatavuus. Karvonen painottaa, että kaikkien kirjastopalveluiden, siis myös kirjaston digitaalisten palveluiden, on oltava aidosti esteettömiä ja maksuttomia. Kaikki kirjastojen verkkopalvelut tulisi toteuttaa siten, että niiden sisällöt ovat saavutettavissa myös erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi puhesynteesiä ja pistenäyttöä käyttäville. Kirjaston digitaalisten palveluiden haaste on tällä hetkellä niiden sirpaleisuus. Palvelut halutaan saada yhä selkeämmäksi kokonaisuudeksi ja helpommin käytettäviksi. Digitaaliset kirjastopalvelut tuovat asiakkaille pääsyn yhä laajempaan määrään aineistoja. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK) on vuonna 2008 opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä projekti, jonka tarkoituksena on lisätä kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaalisten aineistojen ja kulttuuriperinnön merkitystä ihmisille. Yksi KDK:n merkittävimpiä tehtäviä on kulttuuriaineistojen digitointi sekä digitaalisten aineistojen säilyttäminen, jotta esimerkiksi vanhaa teknologiaa käyttäen tallennetut aineistot tai muuten hauraat esineet eivät katoaisi unholaan. Aineistoja on jatkuvasti muutettava uusiin tiedostomuotoihin, jotta ne säilyisivät. Karvonen korostaa digitoitujen aineistojen käytettävyyttä, sillä tallennetut aineistot halutaan tuoda mahdollisimman hyvin kaikkien ihmisten hyödynnytettäviksi. Kirjastot.fi -verkkosivusto on kirjastopalveluiden jättiläinen Kirjastot.fi -verkkosivusto on verkkosivusto, josta asiakas löytää kaikki Suomen sähköiset kirjastopalvelut. Päätoimittaja Matti Sarmela nostaa esille useita Kirjastot. fi -sivustolta löytyviä palveluita. Sitä kautta pääsee muun muassa Finna.fi -sivustolle, josta on haettavissa erittäin laajasti Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen digitaalisia aineistoja. Hakupalvelusta voi etsiä Kuva: Sakari Röyskö. ja lukea esimerkiksi Suomessa ilmestyneitä sanomalehtiä, joita on digitoitu vuoteen 1910 saakka sekä tutustua Ateneumin ja Kiasman kokoelmiin. Palveluun on vastikään tuotu myös Kansallisgallerian teokset. Tulevaisuudessa Finna.fi -sivustosta tehdään monipuolisempi kirjastopalvelukokonaisuus, jossa voi esimerkiksi uusia kirjastolainansa. Finna.fi -hakupalvelu syntyi Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen hedelmänä. – Digi.kirjastot.fi on itse asiassa yksi kaikkein mielenkiintoisimpia palveluita Kirjastot.fi -sivustolla, Sarmela toteaa. Paikalliskirjastot tallentavat sinne itsenäisesti paikallisesti kiinnostavaa aineistoa kuten tarinoita ja valokuvia eri aikakausilta. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi kotiseutuyhdistysten kanssa. Nämä digitoidut aineistot ovat Digi.kirjastot.fi -sivustolla vapaasti kaikkien nähtävillä. eKirjasto-palvelusta voi lainata sähköisessä muodossa olevia e-kirjoja sekä muita e-aineistoja. Kirjastot.fi -verkkosivun kautta pääsee moniin sellaisiin aineistoihin, joista pitäisi normaalisti maksaa. Kaikki digitaalinen aineisto kun ei ole lisenssivapaata. Kirjasampo.fi-palvelusta löytää kirjan vaikka kansikuvan perusteella. Matti Sarmela suosittaa myös Kirjasampo.fi -palvelua kaunokirjallisuuden ystäville. – Yksittäiset novellit ja runot ovat vaivattomasti löydettävissä palvelusta, sillä kaunokirjallisuuden haku on siellä aivan eritasolla kuin kirjastojen hakupalvelussa, Sarmela tiivistää. Kirjasampo.fi:stä voi etsiä kirjoja myös kansikuvahaun perusteella, mikäli kirjasta muistaa kannen ulkoasun. Kirjakalenteripalvelu Kirjasampo.fi -verkkosivulla näyttää Ylen kirjallisuusohjelmat ja yhdistää kunkin ohjelman kirjailijatietoon. Palvelu on EETU tapasi eduskuntaryhmien edustajat Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jäsenjärjestöjen puheenjohtajat tapasivat eduskuntaryhmien edustajat 14.10.2015. Tilaisuudessa jätettiin EETUn näkemys vuoden 2016 talousarviosta eduskuntaryhmien edustajille. Asiakirja löytyy EETUn kotisivuilta. Vas. EETUn puheenjohtaja 2015 ja Svenska pensionärsförbundetin puheenjohtaja Ole Norrback, Svenska pensionärsförbundetin toiminnanjohtaja Berit Dahlin, Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Tapani Mörttinen, Eläkeliiton puheenjohtaja Eeva Kuuskoski, Kristillisen Eläkeliiton puheenjohtaja Ensio Koitto, Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten ja Eläkeläisten puheenjohtaja Martti Korhonen. Kuva: Kaj Kankaanpää. EETUn eläkeläisparlamentti Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jokasyksyinen eläkeläisparlamentti pidettiin 6.10.2015 Helsingissä. Alustajina kuultiin mm. Kuntaliiton varatoimitusjohtajaa Hanna Tainiota, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Heliniä ja pastori Hilkka Olkinuoraa ja hallituksen puheenjohtajaa Johnny Åkerblomia Vaasan yliopistosta. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (kuvassa) kertoi eetulaisille mm. hallituksen eräästä kärkihankkeesta eli iäkkäiden perhehoidon ottamisesta yhdeksi palvelumalliksi. Kuva: Ulla Wallinsalo. tehty yhteistyössä Ylen kanssa. Heini Röyskö Artikkeli on osa artikkelisarjaa, jonka EETUn projektipääl- likkö kirjoittaa verkko-osallisuudesta ja verkkopalveluista. Ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen verkossa on yksi EETUn uuden Eläkeläisten osallisuus-hankkeen 2016–2018 painopisteistä.
© Copyright 2024