Esaaja 2 2015 sivuja - Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 25.2.2015
2/2015
Kuva: Armi Hänninen 2014
Lapset saivat Virtain Eläkkeensaajien Markus Rantaselta kelkkakyytiä
Rajaniemen laskiaisriehassa, Siekkisen jäällä. Kutsuvieraina oli Koivurinteen päiväkodin lapsia ja hoitajia. Hauskinta oli tutustua pilkkimiseen ja vanhanajan villi- eli napakelkkaan – ilonkiljahdukset kaikuivat
Siekkisjärven jäällä!
n TEEMASIVUT 2–3, 4–6
Kuntoilu
ja kuntoutus
10
Huomio niveliin!
Suomen Nivelyhdistys
esittäytyy
Ota oma palasi liikuntapiirakasta,
oman kuntosi mukaan.
Kuva: Veikko Räsänen
Kuva: Jyrki Laakso
Kuva: Johanna Vakkuri
Ylös ja ulos – KUNTOILEMAAN!
Liiton kuntoiluhaaste yhdistyksille
alkaa 1.3. – ilmoittaudu mukaan!
19
Paas poiketen
-kampanja alkoi
Ystävänpäivänä
34
Kela kuntouttaa myös 65 vuotta
täyttäneitä.
n PIIRIT 24–27
Mitä Toimintaklinikoilla tehdään?
Mitä on opittu?
HÄME
MIKKELI
2
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2015
Ihminen, älähän istu
liikaa!
Aamupala nautitaan mukavasti istuen. Samassa asennossa tulee luettua päivän lehti. Auto kuljettaa lähikauppaan ja harrastuksiin, hissi vie ylös ja alas. Lueskelua, käsitöitä ja tv:n katselua. Siinä joitakin esimerkkejä arkisista touhuista, joissa liikkuminen jää vähälle ja
tulee istuttua huomaamatta.
T
utkimusten mukaan
niin lapset kuin aikuisetkin viettävät nykyään suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Suomalaisista aikuisista eniten istuvat alle 30-vuotiaat ja toisaalta yli
60-vuotiaat. He viettävät istuen tai makuulla kesimäärin
yli 60 prosenttia valveillaoloajastaan.
Yli 70-vuotiailla tämä
osuus on vieläkin suurempi,
ja heidän istumisensa kertyy
keskimäärin pitemmistä pätkistä kuin tätä nuoremmilla.
Miehet istuvat ja makoilevat
päivässä reilun puoli tuntia
naisia enemmän. Iän myötä
myös liikkuminen vähenee.
Yli 60-vuotiaat ottavat päivässä keskimäärin vähemmän
askeleita kuin nuoremmat ja
liikkuvat reipasta kävelyä
vastaavalla teholla vain hieman yli tunnin päivässä.
Veri kiertämään ja lihakset
töihin!
Runsas istuminen on reippaan ja rasittavan liikkumisen määrästä riippumaton
riski terveydelle. Ei siis riitä,
että käy pari kertaa viikossa
lenkillä ja jumpassa, jos muuten istuu paljon.
Istuessa kehon suuret lihasryhmät ovat passiivisina,
eikä veri kierrä tehokkaasti.
Istuminen aiheuttaa rasva- ja
hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöitä, kohottaa verenpainetta ja kasvattaa vyötärön ympärysmittaa. Samalla
se lisää mm. liikapainon, tyypin 2 diabeteksen sekä sydänja verisuonitautien vaaraa.
Runsas istuminen nopeuttaa
lihaskadon kehittymistä ja
heikentää lihasten toimintaa.
Kumarassa asennossa istuminen huonontaa ryhtiä, heikentää selän rakenteita ja voi
aiheuttaa kipuja, särkyjä ja
jalkojen turvotusta.
Runsas istuminen heikentää siis useita liikkumis- ja toimintakyvyn edellytyksiä kaventaen näin toimintamahdollisuuksia ja elinpiiriä. Tämä voi vaikuttaa myös elämänlaatuun. Istuminen ei kuitenkaan yksin heikennä elämänlaatua, vaan siihen liittyvä sosiaalisten kontaktien ja
kognitiivisten haasteiden
puute. TV:n katselu on esimerkki tällaisesta passiivisesta istumisesta. Sosiaalisesti ja kognitiivisesti aktiivi-
TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO
Kuntoutus kunniaan ja kotihoitoon lisää väkeä
T
ämän numeron kuntoutusteeman osalta
on liittomme ollut aktiivinen kannanottaja jo
vuosien ajan. Julkisen vallan tavoitteenahan on terveydenhoidon kustannussäästöjä
tavoiteltaessa
vanhustenhoidon laitosvaltaisuuden vähentäminen. Jotta edellä mainittuun tavoitteeseen päästään, on ennaltaehkäisevästä toiminnasta muodostettava vakiintunut toimintatapa ja palvelu. Tällöin voidaan edistää ikääntyneiden toimintakykyä ja
myöhentää laitoshoitoon
joutumista. Kotona asumisen turvaamiselle välttämättömiä
kuntouttavia
palveluja on oltava tarjolla
paljon nykyistä enemmän.
Viime huhtikuussa valtuustomme linjasi, että
Suomella on edessään
merkittävä rakennemuutos. Ikäihmisten laatusuosituksen
toteuttaminen
merkitsee, että yli 75-vuotiaista 91–92 % asuu tulevaisuudessa kotonaan. Nykyisin kotona asuvia on
87–88 %. Tavoitteen toteutuminen merkitsee sitä,
että noin 20 000 laitos- ja
palveluasumispaikkaa on
purettava.
Edellä olevaan tavoitteeseen pääseminen edellyttää systemaattista ja tavoitteellista kuntoutusta,
mutta se maastamme valitettavasti puuttuu. Sisältöä sote-uudistukseen Tunnuslukuja terveydenhuollon
suunnitteluun
(Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisusarjan julkaisu nro 78, Petra Kinnula, Teemu Malmi ja
Erkki Vauramo) -raportin
mukaan kuntoutuksemme
on hoidettu hyvin aivohalvauksen ja leikkauksen
kuntoutustarpeen osalta,
mutta vanhusten kuntoutus kaipaa systemaattista
uudistamista. Sen järjestäminen on edellytys rakenneuudistukselle ja säästöille.
Nykyinen
erikoissairaanhoitomme ei hoida
vanhusten kuntoa, vaan
vastuu siitä on siirretty kirjavalle kuntakentälle.
”Jos tavoitteeksi asetetaan Ikäihmisten laatusuositusten mukainen taso, on
kuntoutuksella oltava paljon nykyistä merkittäväm-
pi rooli”, totesi valtuustomme puheenjohtaja Arja
Ojala tuolloin huhtikuussa.
Tämän kirjoitukseni otsikon alku on tempaistu
suoraan
vaalitavoitteistamme. Kun tulevaisuudessa siis yhä useampi
vanhuksemme hoidetaan
kotonaan, palvelurakenteen muutos edellyttää,
että kotiin annettaviin palveluihin,
avopalveluun,
omaishoitoon ja perhehoitoon osoitetaan tarpeelliset ja riittävät resurssit. Kotihoidon tarjonta ei vielä
ole maassamme riittävää,
ja kotihoidon kyky vastata
nopeasti asiakkaan palvelutarpeen muutokseen on
vähäistä.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on
esittänyt huolensa kotihoitomme tilasta jo usean
vuoden ajan. Superin tuoreen selvityksen (julkaistu
27.1.2015) mukaan kotihoito on yhä pahenevassa
kriisissä. Tärkeä selvitys
tutki kotihoidon tilannetta
ja se oli suunnattu alan
ammattilaisille eli kotihoidon työntekijöille. Kyselyyn vastasi peräti 2 408
superilaista lähi- ja perushoitajaa.
Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä
jäseniltä ovat lisääntyneet
Superiin
huomattavasti
viimeisen kahden vuoden
aikana. Ne ovat koskeneet
pääsääntöisesti
huolta
hoidon laadusta ja asiakkaiden
turvallisuudesta
sekä työn kuormittavuu-
3
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2015
nen toiminta kuten seurapelien pelaaminen, lukeminen,
tietokoneen käyttö ja käsityöt, vaikkakin istuen suoritettuna, voi ylläpitää elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia ja suojata mm.
dementialta.
Nouse ylös tuolilta
– nouse portaat!
Useimmissa arkisissa tilanteissa istumista on helppo vähentää tai ainakin tauottaa. Samalla tulee lisättyä
liikettä päivään. Istumisen
säännöllinen tauottaminen
aktivoi lihaksia, vilkastuttaa
aineenvaihduntaa ja virkistää kehoa ja mieltä. Istumisen tauottaminen auttaa siis
ylläpitämään liikkumis- ja
toimintakykyä. Tuolilta on
hyvä nousta ylös mahdollisimman usein, ainakin pari
kertaa tunnissa. Lyhyet asiointimatkat kannattaa kulkea auton sijaan kävellen ja
portaat ovat hissiä parempi valinta. Naapurin ja ystävien kanssa kuulumiset voi
vaihtaa kahvipöydässä istumisen sijaan ulkoillen.
Istumisen ja makuulla
olon vähentäminen tulisi olla tavoitteena myös erilaisissa hoito- ja kuntoutuslaitoksissa. Säännölliset kävelyt, vaikka apuvälineitä käyttäen, ruokailemaan ja muihin päivittäisiin toimiin ylläpitävät liikkumiskykyä.
Liikkumiseen kannustaminen onkin yksi keskeisiä ke-
desta. Hoidon laadusta
oli huolissaan peräti 95
prosenttia kyselyyn vastanneista.
Kaikki ne kotipalvelun
työntekijät, joiden kanssa
minä olen keskustellut,
ovat sanoneet samaa.
Vain viidennes vastaajista
oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Lähes 70 prosenttia koki,
että työyksikössä on liian
vähän henkilökuntaa.
Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaativampaa ja
hoidettavan luona pitää
käydä useita kertoja vuorokaudessa. Vastaajista
88 prosenttia koki työ-
hittämiskohteita myös monissa hoitolaitoksissa. Myös yhteiskunnan näkökulmasta liikkuvaan arkeen kannustaminen on keskeinen hyvinvointipolitiikan tavoite.
Liikkumisen ei tarvitse olla
rehkimistä hampaat irvessä
Ikääntyessä säännöllinen ja
monipuolinen liikkuminen ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia sekä ylläpitää ja parantaa liikkumis- ja toimintakykyä. Liikkuminen myös ehkäisee kaatumisia ja niihin liittyviä vammoja. Hyvien vaikutusten saavuttamiseksi ei välttämättä tarvita hikiliikuntaa
hampaat irvessä. Jo istumisen
ja muun paikallaanolon tauottaminen ja korvaaminen kevyellä liikuskelulla auttavat ylläpitämään liikkumis- ja toimintakykyä ja pitämään mielen
virkeänä.
Pauliina Husu
Tommi Vasankari
UKK-instituutti
Kirjallisuutta mm.:
- Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T.
Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus.
Suomen Lääkärilehti 2014;25-32:1860-1866.
- Rezende LFM, Rey-Lopez JP, Matsudo VKR, Luiz
OC. Sedentary behavior and health outcomes
among older adults: a systematic review. BMC
Public Health 2014, 14:333
- Vasankari T. Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä. Suomen Lääkärilehti 2014; 25-32:18671870.
määränsä nousseen viimeisen vuoden aikana. Työn
henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla
vastaajista, ja alan vaihtoa
viimeisen vuoden aikana
oli harkinnut peräti kaksi
kolmasosaa vastaajista.
Superin
tutkimuksen
johtopäätöksissä todetaan,
että kotihoito jäi kehittämättä ennen laitoshoidon
purkamista ja että nyt seuraukset on kaadettu kotihoitoon resursseja kuitenkaan lisäämättä. Yhtälö on
mahdoton.
Suurimmaksi kehittämiskohteeksi vastaajat nostivatkin hoitohenkilökunnan
lisäämisen. Kannatan tätä
sydämeni pohjasta.
MATTI HELLSTEN
päätoimittaja, chefredaktör
Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja
Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande
PÄÄKIRJOITUS
Mekö syyllisiä?
Är vi skyldiga?
Eduskuntavaalien lähestyessä Suomen
talousasiat nousevat entistä enemmän
keskusteluun. Pari asiaa taitaa olla ylitse
muiden, eli kestävyysvaje ja huoltosuhde.
Näiden keskusteluaiheiden välitön seuraus
on leikkauslistoista puhuminen.
Nu då riksdagsvalet närmar sig dyker allt
flera frågor om Finlands ekonomi upp i
diskussionerna. Två saker verkar vara över
alla andra det vill säga hållbarhetsgapet och
omsorgsförhållandet. Den direkta följden av
dessa diskussionsämnen är att tala om
nedskärningslistorna.
N
äyttää vähän siltä, että puolueet jopa
kilpailevat siitä, kuka uskaltaa laatia
rajuimmat leikkauslistat.
Näitä keskusteluja seuratessa käy selväksi
ainakin se, mikä kansanosa pakottaa tällaiseen
toimintaan. No sehän on tietenkin eläkkeensaajat. Me olemme syyllisiä huoltosuhteen
heikentymiseen vaarallisen huonoksi; huonoimmaksi kuulemma koko Euroopassa. Totta
on toki se, että eläkkeensaajien kokonaismäärä
sekä osuus koko väestöstä kasvaa nopeasti –
kuulemma nopeimmin koko Euroopassa.
Näinä aikoina, kun sota runtelee keskistä
Eurooppaa, on hyvä muistaa, mistä Suomen
ikärakenteen voimakas muutos johtuu. Tässä
itse asiassa maksetaan viime sotien viimeisiä
seurauksia suurten ikäluokkien muodossa.
Nämä suuret ikäluokat näyttävät olevan
julkisessa keskustelussa kaiken pahan alku ja
juuri. On kuitenkin hyvä muistaa, että juuri
olivat kaikkein voimakkaimmin vaikuttamassa
– ja maksamassa – Suomen hyvinvointivaltion
rakentamista.
D
et ser lite ut som om partierna tävlar om
vem som kan göra de mest extrema
nedskärningslistorna.
När man följer med dessa diskussioner blir det
åtminstone klart, vilken del av befolkningen
som tvingas till en sådan här verksamhet. Det
är naturligtvis pensionstagarna. Vi är skyldiga
till att omsorgsförhållandet försämras och blir
farligt sämre. Enligt uppgifter värst i hela
Europa. Sant är dock det, att pensionstagarnas
helhetsantal samt andel av hela befolkningen
ökar snabbast – enligt uppgifter snabbast i
hela Europa. I dessa tider då krigen är förödande i mellersta Europa är det bra att komma
ihåg vad denna starka förändring inom
åldersstrukturen beror på i Finland. I själva
verket betalar vi de senaste krigens sista
konsekvenser i form av de stora åldersklasserna.
De här stora åldersklasserna ser ut att i den
offentliga diskussionen vara hela roten till allt
ont. Det är ändå bra att komma ihåg, att de var
kraftigast med och påverka – och betala – bygYhtenä osana tätä rakentamista luotiin kattava gandet av välfärdsstaten Finland. Som en del
julkinen terveydenhuolto terveyskeskuksiav detta byggande skapades en omfattande
neen. Nyt, kun tämä hyvinvointivaltion
offentlig hälsovård med hälsovårdscentraler.
rakentaminen näyttäytyy ihmisten parempana Nu när byggandet av denna välfärdsstat visar
terveytenä ja sen seurauksena myös pitenevä- att människorna har en bättre hälsa och som
nä elinikänä, tulokset näyttävät ainakin
följd av detta en längre livstid, ser resultaten ut
julkisen keskustelun valossa olevan paha asia. att vara en dålig sak åtminstone inom ljuset av
den offentliga diskussionen.
Viimeksi tässä joitakin päiviä sitten erään
yliopiston ”päivystävä dosentti” kertoi vakaval- Senast här för några dagar sedan berättade en
la naamalla televisiossa, että noin 50 kuntaa
”jourhavande docent” vid ett universitet med
Suomessa on taloudellisesti kuilun partaalla
ett allvarligt ansikte i televisionen, att cirka 50
ikäihmisten liian suuren määrän vuoksi.
kommuner i Finland är på klyftans brant på
Pitäisikö häneltä kysyä, että mitä meidän pitäisi grund av det alltför höga antalet äldre männistehdä sille, että tuhoamme kuntia taloudellikor. Borde man fråga honom, att vad borde vi
sesti. Pitäisikö meidän kenties muuttaa pois
göra åt det, att vi förstör kommunerna ekonoSuomesta, ehkäpä lakata hoitamasta terveyt- miskt. Borde vi flytta bort från Finland, kanske
tämme vai jotakin muuta?
sluta sköta om vår hälsa eller något annat?
Joku on aikanaan sanonut, että sivistysyhteiskunnan tuntee siitä, miten se kohtelee ja
arvostaa vanhuksiaan. Suomessa tämä kohtelu
ja arvostus näyttäytyvät tänä päivänä ikäihmisten voimakkaana syyllistämisenä. Ei ole
lainkaan liioittelua, jos puhutaan ikärasismista.
Nykyään tehdään kaikenlaisia tutkimuksia ja
selvityksiä.
Någon har i tiden sagt, att ett civiliserat
samhälle känner man igen av det hur de
behandlar och uppskattar sina åldringar. I
dagens Finland visar denna behandling och
värdering att man starkt skyller på de äldre. Det
är inte en överdrift, om vi talar om åldersrasism. Nuförtiden gör man olika undersökningar
och utredningar.
Olisiko vihdoinkin aika selvittää, mitä myönteisiä ja taloudellisia vaikutuksia eläkkeensaajilla
on? Lähtien liikkeelle vaikkapa omaishoidosta,
paikallisten palvelujen käyttämisestä, yhä
lisääntyvistä sijaisuuksista työelämässä ja
monista muista samankaltaisista asioista.
Uskon, että tällainen selvitys nostaisi esiin sen,
että eläkkeensaajat ovat muutakin kuin vain
kansakunnan taloutta tuhoava syöpäkasvain!
Skulle det äntligen vara dags att ta reda på
vilka positiva ekonomiska effekter pensionstagarna har. För att starta från anhörigvården,
användningen av lokala tjänster, ständigt
ökande vikariat i arbetslivet och många andra
liknande saker. Jag tror, att en sådan här
utredning skulle lyfta fram det, att pensionstagarna också är något mera än en cancerväxt
som förstör nationens ekonomi!
4 TEEMASIVUT: kuntoilu
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2015
Liiku oman kunnon mukaan
Mikä ja millainen liikunta minulle sopii? Miten voin sitä toteuttaa? Kuinka paljon
voin tai haluan käyttää liikunnalle aikaani? Nämä ovat kysymyksiä joita aloittelevan ja myös aktiiviliikkujan olisi hyvä välillä pysähtyä miettimään. Liikunta tulisi
lähteä aina yksilön omasta halusta, omista tavoitteista ja mahdollisuuksista.
L
Kuva: Erkki Partanen.
Lihaskuntoharjoittelua
iikunnasta ei milloinkaan saisi tulla stressiä.
Silloin se on enemmän
suorittavaa kuin virkistävää
ja elämän muihin tapahtumiin lisäpotkua antava elementti. Liikunnan ja liikkumisen tulisi olla ensisijaisesti itselle luontaista, mukavaa ja
sopivaa.
Ikääntyville on vaikea antaa yksiselitteistä ohjenuoraa
siitä, kuinka ja miten tulisi
liikkua. Ikääntyvien kuntotasossa on suuriakin eroja vielä 70–80-vuotiailla.
Eräässä tutkimuksessa
80-vuotiaita kestävyysurheilijoita verrattaessa liikkumat-
tomiin ikätovereihin tuli esiin,
että 80-vuotiailla oli hapenottokyky 2 x parempi ja samaa
tasoa kuin 40-vuotiaiden inaktiivisten hapenottokyky.
Liikunnan jättämistä pois
päivittäisistä arkirutiineista
ei kannata tehdä missään iässä vaan enemmänkin lisätä sitä omia fyysisiä ja psyykkisiä
voimavaroja kuunnellen. Liikuntaa voi usein harjoitella
myös silloin, jos käyttää säännöllisesti lääkkeitä tai sairastaa kroonista tautia ja monissa sairauksissa liikunta toimii
kuin lääkkeenä. Tällöin on kuitenkin syytä keskustella etukäteen lääkärin kanssa liikun-
nan määrästä, tehosta ja
muodosta.
Liikuntaa aloittelevan kannattaa noudattaa suomalaisen sananlaskun ohjetta: ”Hitaasti hyvä tulee”. Alun ahneus kostautuu yleensä kyllästymisellä, uupumisella tai tapaturmilla ja rasitusvammoilla. Ei siis kannata rohmuta
paljon ja kaikkea kerralla,
vaan enemminkin katsoa ja
tutustua rauhassa erilaisiin
liikkumismuotoihin, verrata
niitä toisiinsa ja huomioida
turvallisuus. Liukkaalla ei
kannata aloittaa kävelyä, jos
ei ole siihen soveltuvat nastapohjaiset kengät. Erityises-
voi tehdä kotonakin.
Tässä pari vinkkiä
TV:n mainospätkille:
Istu nojatuolissa tai sohvalla mukavasti
hieman selkärankaa suoristaen. Purista
pakaroita yhteen vähintään 10 kertaa.
Muistathan, ettet jännitä hartioita ja käsiä, kun puristelet!
Jatka pakaroiden puristamista yhteen,
mutta lisää jokaiseen puristamiseen toisen jalan pitkä ojennus eteen, joko lattiatai vaakatasoon. Pidä hetki ja laske alas
rentouttaen pakarat. Muistathan, ettet jännitä hartioita noston aikana! Tee toisella
jalalla sama, yhteensä 10 kertaa molemmilla jaloilla.
Laita kämmenet vastakkain navan tai rintarangan korkeudella. Purista kädet voimakkaasti toisiaan vasten noin 5 sekunnin ajan ja rentouta. Toista vähintään 10
kertaa. Ethän pidätä hengitystä puristuksen aikana!
Viikoittainen liikuntapiirakka kertoo, kuinka paljon viikossa olisi hyvä liikkua terveyden
ylläpitämiseksi. Kuva: UKK-instituutti.
TEEMASIVUT 5
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2015
– yksilöllisesti ja turvallisesti
ti kannattaa kuulostella oman
kehon tuntemuksia liikunnan
jälkeen. Tuntuuko mukavalta kehossa ja jäikö virkeä olo?
Vasta-alkajalle suositellaan
mieluisia ja tuttuja lajeja alkuun. Kävely ja sauvakävely
ovat suosituimpia lajeja
ikääntyneiden keskuudessa.
Jo useampi muutaman minuutin reipas kävely päivässä tai puoli tuntia kerrallaan
hieman hikoillen ja hengästyen vahvistaa sydäntä ja vilkastuttaa ääreisverenkiertoa,
mitkä luonnollisen ikääntymisen myötä heikkenevät.
Kun arkeen ottaa mukaan
portaiden nousemiset hissin
sijaan tai kävelee kauppaan
autolla ajamisen sijaan, näkyy kunnon koheneminen jo
parissa kuukaudessa. Pienillä arjen muutoksilla voi aloitteleva liikkuja lisätä jaksamista arkeensa ilman erityisiä
järjestelyitä.
Aloittelevalle liikkujalle:
– Aloita tutusta ja turvallisesta esim. kävely
– Hitaasti hyvä tulee
– Tunnista omat rajoitteesi ja
kuuntele kehoa
– Pyri säännöllisyyteen
Jos olet aktiiviliikkuja ja harrastanut liikuntaa päivittäin
tai useamman kerran viikoittain, olisi joskus hyvä miettiä, kuinka monipuolisesti
harjoitat kehoasi. Käytätkö
eri lihasryhmiä tai hengästytkö viikoittain, jotta sydän- ja
verisuonielimistö vahvistuu?
Aktiiviliikkuja saattaa helposti mieltyä samoihin lajeihin
ja harjoitteisiin sekä tehdä
niitä toistuvasti samalla teholla. Tämä ei tarkoita sitä,
että omia liikkumistapojaan
ja – mieltymyksiään tulee
muuttaa kertaheitolla.
Uusia lajeja ja harjoitteita
kannattaa ottaa varovasti ja
yksitellen mukaan kokeillen
ja kuulostellen oman kehon
viestejä. Uudet liikkeet ja liikeradat kehittävät lihas-hermojärjestelmää, jolloin kehon hallinta paranee myös
iäkkäillä. Jopa 60 - 70 vuotiaat ovat oppineet luistelemaan tai tekemään kuperkeikkoja, jos asenne ja motivaatio ovat olleet kohdallaan.
Uudet lajit virkistävät ja kehittävät myös aivojen toimintaa siten, että esimerkiksi reaktio- ja oppimiskyky paranevat.
Aktiiviliikkujalle:
– Jatka tuttua, mutta kokeile välillä myös uusia lajeja
– Lisää tehoa pieninä annoksina
Jos käytät säännöllisesti
lääkkeitä, keskustele lääkärin
kanssa aina liikunnan määrästä ja tehosta.
Erityisesti ikääntyville suositellaan lihaskuntoa kehittävää liikuntaa: kuntosaliharjoittelua, vesiliikuntaa tai voimistelua. Hyvä lihaskunto estää kaatumisia ja kehittää tasapainoa, jotka heikkenevät
luonnolliseen ikääntymiseen
liittyvän lihassurkastumisen
seurauksena. Lihaskuntoharjoittelu on tehokas myös osteoporoosin ennaltaehkäisyyn. Jopa erittäin iäkkäät ja
huonokuntoiset ihmiset ovat
saaneet hyviä tuloksia tehdessään lihaskuntoharjoittelua.
Säännöllisellä lihaskuntoharjoittelulla ja aktiivisella
uintiharrastuksella on vähennetty myös iäkkäiden kaatumisia jopa 15-50 %. Myös aktiivisen uinti- tai vesiliikunta-
harrastuksen on todettu vähentävän kaatumisia iäkkäillä ihmisillä. Kannattaa katsoa
oman kunnan liikuntatoimen,
seurojen tai yhdistysten tarjonnasta kuntosali- tai voimistelumahdollisuuksia.
Muisti ja oppiminen paranevat myös liikunnan avulla. Hyviä kuntoilulajeja muistin
kannalta ovat mm. tanssi ja
voimistelu. Ne kehittävät oppimis- ja keskittymiskykyä ylläpitäen aivojen toimintavireyttä samoin kuin liikuntaryhmien sosiaalinen ja mukava yhdessä oleminen. Aktiivinen liikkuminen vähentää
riskiä sairastua muistisairauksiin kuten Alzheimerin tautiin ja Dementiaan.
”Liikuntaa ei ole koskaan
liian myöhäistä aloittaa, mutta sen lopettaminen on aina
liian aikaista.”
Hyvää ja liikunnallista kevättä!
Tiia Kaukovuo
Liikuntapedagogi
Harrasteliikunnan kehittäjä
Suomen Työväen Urheiluliitto
TUL ry
Artikkelin lähteinä:
- Aalto R. 2009. Liikkeelle,
hyvänolon opas senioreille.
- American Journal of Epidemiology, 2014
- Fogelholm, Vuori ja Vasankari, 2011. Terveysliikunta
- Leijonen ja Havas, 2008.
Fyysinen aktiivisuus iäkkäiden henkilöiden hyvinvoinnin edistäjänä.
- Liikunta ja Tiede- lehti
1/2013
Kansainvälinen työläisurheiluliitto
CSIT kouluttaa ikääntyneille CSIT (ransk. Comité
Sportif International
du Travail) on vuonna 1946 Brysselissä perustettu työläisurheiluliittojen kanliikunnan vertaisohjaajia
sainvälinen keskusjärjestö. Tänä päivänä
Kurssilaisia oli mukana kymmenestä eri maasta, mukana myös liiton järjestösihteeri
Veikko Räsänen (ylh. vasemmalla).
CSIT:llä on 36 jäsenjärjestöä 32 eri maassa. Niihin kuuluu yhteensä yli 20 000 urheiluseuraa, joissa on noin 15 miljoonaa
henkilöjäsentä. Suomesta CSIT:n jäsenenä on Työväen Urheiluliitto TUL. on vuodesta 2008 lähtien järjestänyt Työläisurheilun maailmankisoja (CSIT World Sports
Games), jotka ovat keränneet tuhansia
osanottajia.
Seniori-ikäiset ovat kasvava väestöryhmä CSIT-jäsenmaissa. Tämän vuoksi
järjestö kiinnittää erityistä huomiota lajeihin, joista on hyötyä ikääntyneille. Permantojumppa, mummulentis sekä piirija rivitanssi, boccia – siinä muutama laji,
joita kokeiltiin 2014 CSIT:n kurssilla Tanskassa, joka oli suunnattu 55+ ikäisten
ryhmien liikuntavertaisohjaajille.
YLÖS JA ULOS
– KUNTOILEMAAN
Eläkkeensaajien Keskusliitto haastaa
EKL:n yhdistysten jäsenet liikkumaan
keväällä 2015!
Haasteen päätavoitteena on saada mahdollisimman
moni jäsen liikkumaan ja kuntoilemaan kykynsä mukaan säilyttääkseen ja parantaakseen toimintakykyään. Liikkuminen on terveellistä, liikunta parantaa
elämisen laatua ja helpottaa selviytymistä arkipäivän
askareista.
Haasteen kesto on kaksi kuukautta 1.3.–30.4.2015
Suorituksiksi kelpaavat kaikki toteutetut kuntoa kohottavat
tai ylläpitävät liikuntamuodot kuten:
- kävely/sauvakävely/hiihto
- pyöräily/kuntopyöräily/potkukelkkailu
- retkeily/luonnossa liikkuminen
- uinti/allaskävely/vesijuoksu
- pelit/boccia/petanki/mölkky
- tanssi/tanhut
- kuntosali/tasapainoharjoittelu
- ystävän/tuttavan/koiran ulkoiluttaminen
Suorituksen keston on oltava vähintään 30 minuuttia. Päivää
kohti huomioidaan vain yksi suoritus.
Tulokset lasketaan siten, että yhdistyskohtainen suoritusten
yhteismäärä jaetaan yhdistyksen jäsenmäärällä (tilanne
31.12.2014). Liiton kotisivuilta on tulostettavissa sähköinen
tuloskortti. Tuloskortti julkaistaan myös Eläkkeensaajalehdessä.
Haastekampanjassa palkitaan parhaat piirit ja yhdistykset.
Yhdistykset voivat palkita myös omia jäseniään.
Eläkkeensaajien Keskusliitto toivoo, että yhdistykset nimeävät liikuntavastaavan, joka kerää yhdistyksen jäseniltä tulleet suorituskortit ja tekee niistä yhteenvedon, jonka toimittaa piirin yhdyshenkilölle. Hän ilmoittaa oman piirinsä yhdistysten liikuntasuoritukset liiton toimistoon Veikko Räsäselle 15.5.2015 mennessä, jonka jälkeen tulleita ilmoituksia
ei oteta huomioon tuloslaskennassa.
Ilmoitukset lähetetään sähköpostilla veikko.rasanen@
elakkeensaajat.fi tai postitse (yhdistyksen yhteenveto)
EKL ry/Veikko Räsänen, PL 168, 00531 Helsinki.
Lisätiedot Veikko Räsänen puh. 046 921 4951.
Rasti liikuntapäiväsi 1.3.–30.4.2015. Laita nimesi ja palauta
yhdistyksen liikuntavastaavalle 12.5. mennessä.
6 TEEMASIVUT: kuntoutus
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2015
Kela kuntouttaa myös yli 65-vuotiaita
Kela järjestää kuntoutusta pienimuotoisesti kuntoutumis- ja sopeutumisvalmennuskursseina työelämästä
poissa oleville ja muille yli 65-vuotiaille. Kelan järjestämän kuntoutuksen tavoitteena on auttaa ikääntynyttä selviytymään arjesta paremmin, ja lisäämään hänen
itsenäistä suoriutumistaan sairaudesta tai vammasta
huolimatta.
On huomioitavaa, että Kelan ensisijainen kuntoutus
ikääntyneille on aina kurssimuotoista. Vain harvoin voi
ikääntynyt saada Kelan yksilöllisen kuntoutuspäätöksen.
Kuntoutuksen tarpeen arvioi hoitava lääkäri ja aina kannattaa ensin keskustella hänen kanssaan siitä, olisiko
kuntoutus ajankohtainen.
Kelan kuntoutusta järjestetään eri puolilla Suomea.
Kuntoutuksen palveluntuottajat valitaan Kelan järjestämän kilpailutuksen kautta.
Palvelusopimukset solmitaan 3-4 vuodeksi kerrallaan.
Kelan kuntoutus perustuu
voimassaolevaan lakiin, ja Kela on yksi kuntoutuksen toteuttajista muiden tahojen
ohella. Muita ovat mm. julkinen terveyden- ja erikoissairaanhoito, vakuutusyhtiöt ja
eri eläkelaitokset.
Kuntoutuskurssien tavoite
Kelan 65+ kuntoutuskurssien tavoitteena on ikääntyneen fyysisen, psyykkisen ja
sosiaalisen toimintakyvyn
parantaminen tai säilyttäminen. Kurssilla ohjataan omatoimiseen kunnon ylläpitämiseen.
Lisäksi kuntoutujalta edellytetään, että kuntoutuksella
voidaan lisätä ikääntyneen
aktiivisuutta ja osallisuutta
moniammatillisen kuntoutuksen avulla. Moniammatillisessa kuntoutuksessa eri
ammattiryhmien asiantuntijat ohjaavat ja tukevat kuntoutujaa erilaisten teemojen
sekä työmenetelmien avulla
etsimään omia voimavaroja
oman kuntoutumisen tukemiseksi. Kuntoutuja pohtii omia
kuntoutumisensa tavoitteita
yhdessä moniammatillisen
työryhmän kanssa. Kurssien
sisältö toteutetaan ryhmissä,
ja kuntoutuksella on sekä yksilöllisiä että ryhmämuotoisia tavoitteita.
Omaishoitajakin pääsee
kuntoutukseen
Omaishoitajille järjestettävät kuntoutuskurssit kohdentuvat samoin useasti myös
ikääntyneisiin omaishoitajiin,
vaikka joukossa saattaa olla
myös nuorempia. Omaishoitajana toimivan ei tarvitse olla kunnan kanssa sopimuksen
tehnyt hoitaja, vaan kurssille
voi hakea päivittäin omaishoitajana toimiva.
Omaishoitajien kursseja
on kahdenlaisia. Heille on 15
vuorokauden pituisia kursseja siten, että myös omaishoidettava voi osallistua kurssille koko ajan. Tämä helpottaa
omaishoitajan pääsyä kuntoutukseen, koska tuolloin ei
tar vitse olla huolissaan
omaishoidettavan hoitopaikan järjestelyistä. Jos hoidettavalle kuitenkin järjestyy
hoitopaikka, voi omaishoitaja lähteä yksin kurssille.
Monisairaille tarkoitet
kuntoutuskurssit
Merkittävimpiä Kelan
kurssipalveluita yli 65-vuotiaille ovat monisairaiden kuntoutuskurssit. Näiden kurssien avulla pyritään vaikuttamaan kotona tai palveluasumisessa asuvan ikääntyneen
mahdollisuuksiin asua omatoimisesti mahdollisimman
kauan.
Kurssin kokonaiskesto on
15 vuorokautta. Ikääntyneen
aikuinen omainen tai läheinen voi osallistua kurssille
osan aikaa. Koska kurssit järjestetään lähellä kotia – alueellisesti –, voi ikääntynyt
osallistua kuntoutukseen siten, että hän käy kuntoutuslaitoksessa päivittäin. Myös
majoittuminen on oman valinnan mukaan mahdollista.
Sopeutumisvalmennuskurssit
Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on tukea valmiuksia mahdollisimman täysipainoiseen elämään
sairaudesta tai vammasta
huolimatta. Tähän pyritään
mm. antamalla tietoa sairaudesta ja sen vaikutuksista sekä tukemalla selviytymistä
sairauden kanssa. Kaikille Kelan järjestämille sopeutumisvalmennuskursseille voi hakea myös ikääntyneenä, kun
hoitavan lääkärin kanssa on
varmistettu kuntoutuksen soveltuvuus ja oikea-aikaisuus.
Muu Kelan kuntoutus
ikääntyneille
Tules-kursseja (tuki- ja liikuntaelinsairaat) on kohdennettu myös yli 65-vuotiaille.
Ikääntyneiden kohdalla puhutaan Typo-Tules -kursseista. Kurssille osallistumiseen
edellytetään selkä-, niska- tai
nivelsairaus, joka on oireillut
yli 3 kuukautta ja sairaus vai-
Kuntoliikuntaa ryhmässä! Kuva: Loviisan Eläkkeensaajat.
”
Kelan ensisijainen
kuntoutus
ikääntyneille on aina
kurssimuotoista.
kuttaa ikääntyneen toimintakykyyn heikentävästi.
Jotkut kuntoutuskurssit
kohdentuvat sekä ikääntyneisiin että nuorempiin, esimerkkeinä mm. muistisairaille järjestettävät sopeutumisvalmennuskurssit. Muistisairaiden sopeutumisvalmennuskurssit on tarkoitettu alle
76-vuotiaille ja puoliso osallistuu kuntoutukseen koko
kurssin ajan. Nämä kurssit on
tarkoitettu siihen vaiheeseen
muistisairautta, jolloin sairaus on vielä alkuvaiheessa ja
tieto etenevän sairauden
kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
Kaikille sairausryhmien
kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille voi hakea
ikääntyneenä. Kelan kursseilla ei ole nykyisin yläikärajaa,
kunhan ikääntynyt pystyy
kuntoutuksen aikana liikkumaan omatoimisesti ja hyötyy ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta.
Pirjo K Tikka
suunnittelija
Kelan Terveysosasto
Miten Kelan kuntoutuskurssille haetaan?
Kelan kuntoutuskurssihausta www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku löydät Kelan järjestämät kuntoutuskurssit esimerkiksi ajanjakson tai sairauden mukaan lajiteltuna. Kurssihausta löytyvät myös tarkemmat tiedot siitä, kenelle kurssi on tarkoitettu, mitä kukin kurssi sisältää sekä missä ja miten se järjestetään. Kurssihaun
tiedoista näet myös, mitä kurssille pääsy edellyttää.
Kuntoutukseen haetaan Kelan lomakkeella KU 132.
Lomakkeen voit täyttää ja tulostaa Kelan sivuilta www.
kela.fi/lomakkeet. Tarvittaessa voit saada kuntoutuksen hakulomakkeen myös Kelan toimistosta. Liitteeksi tarvitset B-lääkärinlausunnon tai lääkärin laatiman
kuntoutussuunnitelman. Toimita hakemus ja liite Kelan toimistoon. Hakemukseesi saat aina kirjallisen päätöksen.
Lisätietoja puhelimitse: 020 692 205
www.kela.fi/kuntoutus >> tilaa Kelan kotisivuilta ikääntyneen kuntoutuksesta esite!
Kuntoutus kunniaan!
Eläkkeensaajien Keskusliiton vastikään julkaisemissa tavoitteissa eduskuntavaalikaudelle 2015–2019 on kuntoutus
nostettu yhdeksi tavoitteista.
”Julkisen vallan tavoitteena on terveydenhoidon kustannussäästöjä tavoiteltaessa vanhustenhoidon laitosvaltaisuuden
vähentäminen. Tulevaisuudessa yhä useampi vanhus hoidetaan kotonaan. Palvelurakenteen muutos edellyttää, että kotiin annettaviin palveluihin, avopalveluun, omaishoitoon ja
perhehoitoon osoitetaan tarpeelliset ja riittävät resurssit. Kotihoidon tarjonta ei vielä ole maassamme riittävää, ja kotihoidon kyky vastata nopeasti asiakkaan palvelutarpeen muutokseen on vielä vähäistä.
EKL edellyttää, että ennaltaehkäisevästä toiminnasta on muodostettava vakiintunut toimintatapa ja palvelu, jolla voidaan
edistää ikääntyneiden toimintakykyä ja siten myöhentää laitoshoitoon joutumista. Lisäksi kotona asumisen turvaamiselle
välttämättömiä kuntouttavia palveluja on oltava tarjolla paljon nykyistä enemmän.”
7
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2015
Vanhusneuvosto – ikääntyvien
asiantuntijaorganisaatio
Vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Lakiin sisältyvää
11 §, jossa säädetään vanhusneuvostoista, alettiin soveltaa
1.1.2014 alkaen. Lain mukaan vanhusneuvosto on asetettava jokaiseen kuntaan varmistamaan ikääntyvän väestön
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omissa asioissaan. Kunnan on myös huolehdittava vanhusneuvoston
riittävistä toimintaedellytyksistä.
Vanhusneuvosto
– toiveiden tynnyri?
Seuraamme noin vuoden verran, syksystä 2014 syksyyn 2015, kahden eri
vanhusneuvoston työskentelyä eläkkeensaajajäsenen silmin. Toinen vanhusneuvosto on Utajärvellä, toinen Kuusankoskella.
KYSYMYKSET 1/2015
UTAJÄRVEN VANHUSNEUVOSTO
KOUVOLAN VANHUSNEUVOSTO
1. Mainitse jokin tavoite, joka on ollut
vanhusneuvostonne työlistalla loppuvuodesta.
Missä vaiheessa tavoite nyt on?
2. Minkä tavoitteen aiotte priorisoida seuraavassa
kokouksessanne?
3. Millä tolalla on kuntanne 65+ ikäisten ja
sitä vanhempien kuntoutus (esim. sairaalasta
kotiutettaessa)?
4. Onko kunnassanne käytössä palveluseteleitä?
Entä mitkä ovat kokemuksesi niiden toimivuudesta
ikäihmisten keskuudessa?
5. Onko kunnassasi käytössä neuvontapiste tai
palvelutori, josta ikäihmiset voivat hankkia tietoa
kunnassa tarjolla olevista palveluista, tuista ja
etuuksista? Ellei vielä ole, koetko tällaisen palvelun
tarpeelliseksi omaksi kunnassasi?
Utajärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan itäosassa. Kunnassa on noin 3000 asukasta, joista noin 715 on eläkeiässä (65–100-vuotiaita).
Utajärvi kuuluu ns. Oulunkaaren kuntayhtymään viiden muun kunnan kanssa. Utajärven
kunta siirsi sosiaali- ja terveyspalvelunsa Oulunkaareen vuonna 2010.
Kysymyksiin vastaa Utajärven vanhus- ja
vammaisneuvoston puheenjohtaja ja Utajärven Eläkkeensaajien jäsen Minna Huuhtanen.
Kouvola on noin 87 000 asukkaan kaupunki Kymenlaaksossa. Vuonna 2009 Elimäki,
Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski
ja Valkeala liittyivät yhteen ja muodostivat
uuden Kouvolan. Kouvolan asukkaista 65
vuotta täyttäneitä on noin 19 6000.
Kysymyksiin vastaa yhdistyksen puheenjohtaja Aulis Forssell, joka on Kuusankosken edustaja Kouvolan vanhusneuvostossa.
1. Olemme käyneet neuvotteluja hallintojohtajan kanssa ja olleet yhteydessä myös kunnanjohtajaan, vahvistaaksemme lakisääteisen vanhus- ja vammaisneuvoston asemaa.
Keskustelimme tästä viimeisimmässä kokouksessa, ja asia on menossa kunnanhallituksen käsittelyyn kevään aikana.
1. Ensisijainen tavoite, tällä hetkellä, on saada eläkeläisille ilmainen uintivuoro hiljaisina aikoina. Asia on käsittelyssä.
2. Seuraavaksi priorisoimme sen, miten mahdollisuuksiamme vaikuttaa, osallistua, kommentoida ja saada tietoja voidaan hallintomallissa parantaa.
3. Kunnassamme 65+ ikäiset kotiutetaan tai
siirretään akuuttivuodeosastolle, jossa asiakkaat hoidetaan moniammatillisen työntekijäjoukon kanssa. Kotiutusvaiheessa pidetään
mm. hoitoneuvottelut yhdessä kotihoidon ja
fysioterapeutin kanssa. Mielestäni yli 65-vuotiaiden hoito ja kuntoutus on hyvällä mallilla kunnassamme.
2. Meidän kärkihanke on jatkossakin edellä
mainittu.
3. Valtakunnan vertailussa luulen meidän
olevan keskitasoa.
4. Meillä ei ole palveluseteleitä käytössä.
5. Meillä ns. Ikäasema on käytössä vain yhdessä pisteessä, joka sijaitsee vanhan Kouvolan keskustassa. Tavoitteena on saada niitä lisää. Kaupunkimme laajuus on haaste,
koska sen koko on 2 700 km2 ja siksi etäisyydet paikasta toiseen kulkemiseen ovat heikosti liikkuville todella vaikeat.
kirjasi Timo Nyberg
4. Meillä ei ole palveluseteleitä käytössä.
Minna Huuhtanen
Aulis Forssell
5. Utajärvellä on Senioripiste aloittanut toiminnan. Siellä työskentelee palveluohjaaja,
ja tällainen palvelupiste on tarpeellinen ja
erinomainen!
Laiva oli lastattu YSTÄVYYDELLÄ!
Turun satamaan kerääntyi 9. helmikuuta linja-autojen ruuhka, kun
kokoonnuimme lähteäksemme EKL:n kolmen piirin jo perinteeksi tulleen
Ystävänpäivä-risteilylle. Mukana oli jäseniä Pirkanmaan, Satakunnan ja
Varsinais-Suomen EKL-yhdistyksistä yhteensä yli 900 henkilöä.
Ilta laivalla kului ostoksia tehden,
karaokelauluja kuunnellen ja tanssilattialla pyörähdellen. Tiistaiaamuna
kokoonnuimme Vogue-ravintolan tiloihin yhteiseen tilaisuuteen, aloittaen sen kuohuviinilasillisella ja laivayhtiön edustajien tervetulotoivotuksin.
Pirkanmaan piirin puheenjohtaja
Pirkko Oksa ja Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Simo Paassilta toivottivat yleisön tervetulleeksi kaikkien EKL:n piirien puolesta. Ohjelmaakin oli: Vesa Karvinen nauratti
yleisöä kertomalla tarinoita, ja samalla harjoittelimme naurua. Hauskaa
tuntui olevan kaikilla. Nauru pidentää ikää, ja tämä esitys lisäsi vuosia
tuntuvasti.
Ohjelmassa oli myös kummitus,
joka oli Marjaanan ovella, tanhua ja
kuorolaulua. Miesbalettiryhmä ihastutti upealla esityksellään, lisäksi
kuultiin huuliharpunsoittoa Paimiosta. Yhteislauluna laulettiin Ystävänlaulu.
Ohjelma päättyi Eläkkeensaajien
lauluun.Yleisön mielestä tilaisuus oli
onnistunut ja loppupuheenvuoron
pitäjä, Loimaalta tullut Aarne Syvänen tiedusteli, haluammeko me risteillä ystävänpäivän merkeissä jatkossakin. Yleisö vastasi myöntävästi, joten vuoden 2016 risteilyvaraus
on jo olemassa. Varmaankin ensi
vuonna saadaan ohjelmistoon jotakin vanhaa, jotakin uutta ja jotakin
lainattua.
Jäämme odottamaan helmikuuta
2016. Tervetuloa silloin laivalle!
Yleisö seurasi ohjelmaa kiinnostuneena kolmen piirin ystävänpäiväristeilyllä.
Anneli Kiiski
Ruskon Eläkkeensaajat
EKL:n Varsinais-Suomen piirin tiedottaja
Turun Eläkkeensaajien kansantanssiesitys. Kuvat: Arto Kallinen.
8 edunvalvontaa
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2015
Sosiaalisten oikeuksien komitealta päätös
Suomen vähimmäisturvan tasosta
Samana päivänä (11.3.), kun Eläkkeensaajien Keskusliitto julkaisi tavoitteensa seuraavalle eduskuntavaalikaudelle, antoi Euroopan neuvostossa toimiva Euroopan Laatusuositukset eivät enää riitä
sosiaalisten oikeuksien komitea päätöksensä Suomen vähimmäisturvan tasosta.
Komitea pitää sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa Suomessa riittämättömänä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on 12.2. antanut lau Komitea tarkasteli muun
muassa toimeentulotuen, sairauspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoa suhteessa
suomalaisten keskituloon.
Komitea katsoo päätöksessään, että kansalaisten minimitoimeentulon taso on Suomessa liian matala eli ettei
Suomen perusturvan taso
täytä Euroopan neuvoston
sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia.
Päätös osoittaa, että liittomme tavoiteasiakirjassaan
huomioima asia siitä, että toi-
meentulotuki ei nykytilanteessaan täytä tarkoitustaan
eli toimeentulon ja itsenäisen
selviytymisen turvaamista
on oikea. Toimeentulotuki tuleekin tavoitteemme mukaisesti nostaa tämänhetkisiä
realiteetteja paremmin vastaavalle tasolle.
Suomi saa nyt esittää oman
näkemyksensä asiasta Euroopan neuvoston ministerikomitealle, joka ei voi muuttaa
sosiaalikomitean päätöksen
sisältöä. Lisäksi Suomi joutuu Euroopan neuvoston so-
siaalisen peruskirjan rikkomisesta järjestön tarkkailulistalle. Suomen pitää antaa
säännöllisesti raportti perusturvan parannuksista siihen
asti, kunnes niiden taso täyttää vaatimukset.
Toivottavasti seuraavan
vaalikauden tavoitteemme leviävät mahdollisimman laajalti kautta Suomen kaikkien
eduskuntavaaliehdokkaiden
tietoon.
Timo Kokko
Mikä komitea?
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea
on Euroopan neuvostossa toimiva puolueeton tutkintaelin. Komitea tutkii, ovatko
Euroopan sosiaalisen peruskirjan hyväksyneet maat noudattaneet peruskirjan määräyksiä. Komitea valvoo sopimuksen noudattamista tutkimalla valtioiden vuosittain
antamia raportteja, joissa ne kertovat sopimuksen täytäntöönpanosta. Lisäksi sil-
le voidaan peruskirjan lisäpöytäkirjan nojalla tehdä järjestökanteluita.
Kantelujärjestelmällä pyritään tehostamaan peruskirjassa turvattujen oikeuksien täytäntöönpanoa. Suomi on myöntänyt
kaikille kansalaisjärjestöille oikeuden tehdä järjestökanteluita komitealle.
sunnon sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön
koskien maan hallituksen esitystä laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi sekä heidän sote-palvelujensa muuttamiseksi.
EETU ry korosti lausunnossaan vanhuspalvelulain ohjausryhmän muistioon jo
10.5.2014, että vuodesta 2001
alkaen käytössä olleet laatusuositukset eivät ole ratkaisseet henkilöstöön liittyviä ongelmia, ja että pelkkien
suositusten varaan tulevaisuutta ei pidä jättää.
EETU ry painottaa, että
hoitoa ja hoivaa tarvitsevien
vanhusten oikeus saada palveluja riittävällä henkilökunnalla on turvattava. Ympärivuorokautista hoitoa ja
hoivaa tarvitsevien hoitopaikoissa minimihenkilöstömitoituksesta tulee säätää suositusta vahvemmin säädöksin.
Jo voimassa oleva vanhuspalvelulaki ja vuoden 2013
laatusuositus ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
EKL:n Keski-Suomen piiri vetovastuuseen alueellisessa neuvottelukunnassa
Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta
kokoontui 12.1. järjestäytymiskokoukseensa
KeskiSuomen Liiton tiloissa. Aloitettiin neuvottelukunnan
11. toimintavuosi.
w
Neuvottelukunnan toiminnan tarkoitus on, että eläkeläiset nähtäisiin maakuntamme yhtenä voimavarana.
Aktiivisen vanhenemisen tukemisen vahvistaminen, jotta ihmiset eläkkeelle jäätyään
osallistuisivat, liikkuisivat ja
säilyttäisivät vaikuttamisen
mahdollisuuden ja ilon. Tärkeää on viedä eläkeläisten näkökulmaa kaikessa eteenpäin
eri puolilla yhteiskuntaa: inhimillisessä elämässä, suunnittelijoille, päättäjille ja asioiden toimeenpanijoille. Hyvä vanheneminen on perheiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan etu.
Neuvottelukuntaan kuuluvat edustajat Eläkkeensaajien Keskusliiton Keski-Suomen piiristä, Eläkeliiton Kes-
ki-Suomen piiristä, Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestöstä, Keski-Suomen
Kansallisesta Senioripiiristä,
Kristillisen Eläkeliiton KeskiSuomen piiristä ja Suomen
Ruskaliitosta sekä Jyväskylän Ruskat ry:stä.
Toimintaedellytykset ovat
perustuneet sopimukseen
yhteistyöstä Keski-Suomen
Liiton kanssa. Liiton yhteyshenkilönä toiminut kehittämisjohtaja Hannu Korhonen
oli myös nyt läsnä kokouksessa.
Neuvottelukunnan vetovastuu eläkeläisjärjestöillä
on vaihtunut vuosittain. Vuoden 2015 vetovastuu on EKL:n
Keski-Suomen piirillä, jonka
hallitus esitti puheenjohtajaksi Maija Piitulaista ja sihteeriksi Reijo Haminaa. Kokouksessa olivat mukana
myös Lauri Hautanen Eläkeläiset ry, Viljo Kumpulainen
(vpj.) Eläkeläiset ry, Leena
Hänninen Ruskat, Saara Porola Ruskat, Lasse Nikkinen
Krell, Matti Lahtinen Seniorit, Osmo Skyttä Seniorit ja
Raimo Sopo Eläkeliitto.
Vuoden tärkeimpänä tapahtumana ja velvoitteena
on järjestää seminaari kuntien vanhusneuvostojen ja eläkeläisjärjestöjen edustajille
sekä kuntien valituille virkamiehille. Seminaariin kutsutaan em. lisäksi maakuntavaltuuston ja -hallituksen jäsenet sekä maakunnan kansanedustajat.
Paikka tullee olemaan edelleen Hotelli Revontuli Hankasalmella.
Neuvottelukunta järjestää
mahdollisesti yhteistyökumppaneiden kanssa vaalipaneelin ennen eduskuntavaaleja pe 27.3.15 klo 14.00
Minnansalissa Jyväskylässä.
Maija Piitulainen
neuvottelukunnan
puheenjohtaja 2015
THL:n mukaan lisänneet jonkin verran henkilöstömäärää,
eli siten kehitys on ollut
myönteistä. Puutteet ympärivuorokautista hoitoa ja
hoivaa tarjoavien yksikköjen
henkilöstömäärässä ovat EETU ry:n mielestä edelleen kuitenkin merkittävältä osalta
ratkaisematta.
EETU ry:n mielestä onkin
johdonmukaista, että lainsäädännössä edetään nyt hallituksen sopimuksen sekä
eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämän
ja eduskunnan hyväksymän
lausuman pohjalta. EETU ry
kannattaa, että lakia täydennetään ympärivuorokautisen
hoidon ja huolenpidon henkilömitoituksen osalta.
Suomen Hostellijärjestö 80 vuotta
Suomen Hostellijärjestö viettää tänä vuonna 80. juhlavuottaan. Yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö perustettiin joulukuussa 1935
Suomen Retkeilymajajärjestönä.
Suomessa haluttiin alun alkaen tarjota majoitusta kaikille matkailijoille ikään katsomatta, vaikka eurooppalainen
malli painotti nuorten majoittumista nuorisomajoissa.
Hostelleista on rakennettu
yhteisöllisiä, viihtyisiä ja edullisia paikkoja, joissa muiden
matkailijoiden tapaaminen on
helppoa. Näillä ajattomilla arvoilla järjestö aikoo jatkaa seuraavatkin 80 vuotta.
HI-hostellit ei ole ketju, vaan
jokainen hostelli on omistajansa näköinen ja henkii paikallista kulttuuria. Tavoitteena
on parantaa tunnettuutta ja
saada kansainvälinen hostellikortti laajempaan jakeluun jäsenjärjestöjen jäsenten keskuuteen.
Eläkkeensaajien Keskusliitto
on Hostellijärjestön jäsen, ja
kaikki EKL:n jäsenet saavatkin
jäsenalennuksen järjestön omistamissa majoituspaikoissa sekä
Suomessa että ulkomailla.
www.hihostels.fi
puh. 09 565 7150
edunvalvontaa 9
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2015
”Näin on aina ollut ja näin
aina oleva”
Kimmo Kiljunen: Eläkeläisten
taitettu itsetunto. Seniorikansalaisena nyky-Suomessa.
(Minerva Kustannus, 2015)
Poliitikko ja tietokirjailija
Kimmo Kiljunen on kirjoittanut varsin mielenkiintoisen
ja ajankohtaisen kirjan eläkkeensaajien asemasta ja
oloista tämän päivän Suomessa. Kirjan rakenteesta seuraa
se, että sitä on poikkeuksellisen helppo lukea, jopa vähän kuin romaania. Hyvä niin,
pääasia, että luetaan, sillä aihepiiri koskettaa suurta joukkoa suomalaisia, meitä eläkkeensaajia. Itsekin kuulun tähän joukkoon, ja määrämme
kasvaa koko ajan.
Eläkkeensaajien asemasta
puhutaan nykyisin aika paljon, johtuen osaksi vielä melko tuoreesta vanhuspalvelulaista. Lisäksi julkinen sana
on pitänyt esillä laitoshoidon
ja kotihoidon epäkohtia. Asian käsittelytapaa leimaa vähän se piirre, että me olisimme kaikki samanlaisia. Näinhän ei suinkaan ole.
Kiljunen nostaa hyvin esille erilaisia palveluihin ja kotihoitoon liittyviä epäkohtia.
Niistä löytyy Ellillä ja hänen
tuttavapiirillään paljonkin
korjattavaa. Jotkut vallitsevat asiantilat ovat sellaisia,
joita on joskus vähän vaikea
ymmärtää, miksi näin on. Olisikohan kyseessä vähän sama tilanne kuin Sinuhe egyptiläisen Kaptahilla, että ”näin
on aina ollut ja näin aina oleva”. Aina ei välttämättä ole
kysymys rahasta tai sen puutteesta. Niin kuin Kiljunen ko-
rostaa, toimintamallien muuttaminen ei aina vaadi lisää rahaa, ei ainakaan kovin paljoa.
Kiljusen esittämät erilaiset
matalan kynnyksen palvelut
vaatisivat varmasti aluksi taloudellisia panostuksia. Matalan kynnyksen palvelut
paitsi parantaisivat ikäihmisten elämänlaatua, toisivat
myös jatkossa taloudellisia
säästöjä. Erilaisiin korjaaviin
toimiin päästäisiin ajoissa ja
näin säästettäisiin myös kustannuksissa. Onhan vanha totuus se, että terveyden hoitaminen on verrattomasti
edullisempaa kuin sairauden
hoitaminen. Kuntapäättäjiä
tuntuu joskus vaivaavan kamreerimentaliteetti: säästä nyt,
ja maksa myöhemmin korkojen kera.
Kirjassa on nostettu hyvin
esille myös omaishoito, jonka aika huonoa hoitamista ainakin minun on vaikea ymmärtää. Kotihoito tarjoaa todella huonokuntoiselle vanhukselle inhimillisemmän
loppuelämän kuin laitoshoito. Lisäksi yhteiskunta säästää siinä, vähän laskutavasta
riippuen, 1–3 miljardia euroa
vuodessa. Arvion haarukka
on hämmentävän suuri. Joka
tapauksessa käsittämättömän summan rahaa. On vaikea ymmärtää, miksi yhteiskunta ei kiljuen ole laajentamassa omaishoitoa.
Tyypillisin omaishoitotilannehan on sellainen, jossa
huonokuntoinen vanhus hoitaa vielä huonokuntoisempaa
puolisoaan. Jos omaishoitajista ei pidetä huolta, niin helposti syntyy tilanne, jossa on
kaksi raskasta laitoshoitoa
vaativaa ikäihmistä.
Kirjan toinen painopistealue hoivan ja palveluiden lisäksi on työeläkejärjestelmä.
Kiljunen korostaa aivan oikein sitä, että suomalainen
työeläkejärjestelmä on poikkeuksellisen kattava, kun sitä vertaa lähes minkä tahansa muun maan järjestelmään.
Suomessa ei juurikaan tarvita itse maksettuja täydentäviä järjestelmiä tai työehtosopimuksilla sovittuja lisäeläkkeitä. Niillä on nimittäin
taipumus kohdistua lähes
pelkästään hyväosaisille.
Suurin suomalaisen työeläkejärjestelmän heikkous on
todella suuri joukko erittäin
pientä työeläkettä saavat.
Työeläkkeistä keskusteltaessa usein suurin mielenkiinto kohdistuu ns. taitettuun
indeksiin, niin vähän tässäkin kirjassa. Itse olen usein
puheissani käyttänyt sanontaa ”työeläkkeiden huonontumisen lyhyt historia”. Indeksiä on eläkkeensaajan
kannalta tarkasteltuna heikennetty useaan otteeseen,
ja nykyinen ns. taitettu indeksi koetaan epäoikeudenmukaiseksi.
Toinen asia eläkkeistä ja
niiden tasosta puhuttaessa
jää usein vähän sivuun, nimittäin eläkkeen pohjana huomioitavat tulot. Niissä on tapahtunut järjestelmän voimassaolon aikana useita
muutoksia, jotka ehkä viimeisintä muutosta lukuun ottamatta ovat aina merkinneet
sitä, että alkavien eläkkeiden
tasoa on laskettu.
Jos kysyy eläkkeensaajilta, että mikä asia eläkkeissä
keljuttaa eniten, vastaus on
yleensä, että taitettu indeksi.
Juuri nyt tietenkin kiukuttaa
indeksileikkaus, jonka järkevyys ei ainakaan minulle ole
auennut. Kiljunen haluaa –
niin kuin valtaosa meistä eläkkeensaajistakin – korjata indeksiä. Kokemukseni mukaan
ilmaisia lounaita ei kuitenkaan ole. Indeksien korjaaminen maksaa aina jotakin. Tosin usein kyllä liioitellaan
muutosten kustannuksia.
Nykyinen indeksijärjestelmä tuottaa aina prosentuaalisen korotuksen eläkkeisiin,
olkoon se sitten pienempi tai
suurempi, aina kuitenkin prosentuaalinen korotus. Näin
olisi myös silloin, jos käytössä olisi palkkaindeksi. Tätä
asiaa kannattaisi pohtia vähän tarkemmin. Palkkaratkaisuissa ainakin aikaisemmin
sovittiin, että kaikki korotukset eivät tulleet prosenttien
kautta vaan osa tuli euroina
tai vähintään niin sanottuna
sekalinjana. Tällainen malli
sopisi vallan mainiosti myös
eläkeindeksiin.
Kirjassa puututaan ansiokkaasti tärkeimpään eläkkeensaajia koskevaan ongelmaan,
Eläkeläisten taloudellinen asema vaatii korjaamista
Valtiotieteen tohtori Kimmo
Kiljunen on nostanut keskusteluun kasvavan eläkeläisköyhyyden ja yleensäkin eläkeläisväestön toimeentulon
suhteellisen tason jatkuvan
heikentymisen.
Kiljusen esille nostama ansioeläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmä on olennaisin
tähän vaikuttava tekijä. Indeksitarkistuksen laskentaperusteet tulisikin pikaisesti
uudistaa eläkeläisköyhyyden
kasvun pysäyttämiseksi.
On täysin selvää, että ansioeläkkeiden tasotarkistuksessa vuosittain käytettävä
puhdas prosenttikorotus on
epäoikeudenmukainen ja
köyhyyttä lisäävä.
Onkin perusteltua kysyä,
miksi jo eläkkeellä olevien ihmisten välisiä tuloeroja halutaan kasvattaa euromääräi-
sesti vielä eläkevuosienkin
ajan. Eivätkö kaikki eläkeläiset tarvitse euroissa yhtä paljon lisää maksukykyä vuosittain elinkustannusten nousun johdosta ja hankkiakseen
ajanmukaisia markkinoille tulevia hyödykkeitä kuten muukin väestö.
Ansioeläkkeiden tason
vuosittaisessa tarkistusmenettelyssä tulisikin siirtyä
mahdollisimman pian nostamaan kaikkia ansioeläkkeitä
yhtä suurella euromäärällä.
Korotus voisi olla kaikille se
sama euromäärä, jolla suuruudeltaan keskimääräinen
omaeläke indeksilaskennan
mukaan euroina nousee.
Korjausta vaatii pikaisesti
myös indeksilaskennassa
käytettävä palkkakehitystä
seuraava indeksi. Yleinen ansiotaso kehittyy eri aloittain
noin 1 – 3 % hitaammin vuosittain kuin niiden työnteki-
jöiden palkat, jotka ovat ansiotyössä koko indeksimittausjakson ajan. Ansioeläkkeiden tarkistuksessa käytettävänä palkkojen muutosta
mittaava indeksi tulisikin laskea vain näiden ns. identtisten työntekijöiden palkkatason muutoksesta. Kun nyt
näin ei tehdä, jäävät eläkkeet
koko ajan jälkeen nopeutuvasti vakituisesti työssä olevien työntekijöiden ansiokehityksestä ja juuri näiden
työntekijöiden maksukyvyn
mukaan reagoivat markkinat
hinnoillaan ja tuomalla tarjolle uusia hyödykkeitä.
Eläkejärjestöt ovat jo pitkään vaatineet aivan oikeutetusti palkkakehitystä painokkaammin seuraavaa eläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmää. Erityisesti järjestelmässä tulisi, oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi eläkeläisväestön koko eläkkeellä olo-
ajan vuosittain alenevan maksukyvyn pysäyttämiseksi,
painavammin huomioida
työssä vakituisesti olevien
työntekijöiden ansiotason
muutos. Tämä antaisi myös
ikääntyneelle eläkeläisväestölle mahdollisuuden käyttää
arkielämässä selviytyäkseen
uudistuvia erilaisia hyödykkeitä, jotka ovat nyt heille tavoittamattomissa maksukyvyn alennuttua vuodesta toiseen.
Veikko Simpanen
Sosiaalineuvos
Eläkkeensaajien Keskusliiton
valtuuston jäsen
Sosiaalineuvos Veikko Simpanen toimi sosiaalipolitiikan vastuuhenkilönä, sosiaalisihteerin
vakanssilla, STTK:ssa vuosina
1979–2002. Hän oli noiden vuosien aikana myös pitkäaikaisesti Eläketurvakeskuksen hallituksen jäsen ja useissa eläketurvan
eläkeläisköyhyyteen. Se ei
poistu Suomesta pelkästään
indeksikorjauksilla, vaan vaatii aivan erillisiä toimenpiteitä. Tämä asia jää usein piiloon eläkkeiden keskimääriä
laskettaessa. Suomessa elää
valtava joukko eläkkeensaajia, jotka elävät köyhyysrajan
alapuolella. Sanotaan, että sivistysvaltion tuntee siitä, miten se kohtelee vanhuksiaan.
Toivottavasti tämän kirjan karut luvut nostavat tämän ongelman keskusteluihin myös
vaalikentille.
Kiljunen puuttuu myös eläkerahastoihin. Mielestäni
hän käsittelee niitä melko rennolla otteella: rahastoilla voitaisiin tehdä paljon hyvää.
Niinpä varmaankin! On kuitenkin hyvä muistaa, mitä
varten ne on kerätty: vain ja
ainoastaan sitä varten, että
niiden avulla turvataan nykyisten ja tulevien eläkkeiden
maksu.
Eläkerahastoista maksetaan tänä päivänä ulos enemmän rahaa kuin mitä niihin
tulee. Se, että eläkerahastot
vielä kasvavat, johtuu niiden
melko hyvistä tuotoista. Tuotot puolestaan johtuvat vuosi vuodelta lisääntyneestä sijoitustoiminnan riskinotosta.
Olisiko tämäkin aihe, jota kannattaisi miettiä. Ajankohtaista senkin vuoksi, että maailmantalous on kovassa turbulenssissa, joka ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä ole tasaantumassa.
Kirja on mielenkiintoinen
ja pitää sisällään paljon faktatietoa. Jos on vähänkään
kiinnostunut eläkkeistä, tämä kirja kannattaa lukea.
Matti Hellsten
OIKAISUJA
Numerossa 1/2015 Helsingin piirin sivuilla oli virheellinen tieto. Piirin varapuheenjohtaja ei ole Raija
Hukkamäki vaan Ulla Liskola, puh. 050 342 2558, [email protected].
Numerossa 1/2015 oli
EKL-Werkkoviestijöiden kuva sivulla 33. Siitä oli epähuomiossa jäänyt pois kuvaajan tiedot. Kuvan otti
Mikko Hellman.
Pahoittelemme virheitä.
kehittämiseksi perustetuissa komiteoissa ja työryhmissä sekä
STTK:n neuvottelijana eläketurvaa koskevissa neuvotteluissa.
Hänellä oli myös useita muita eläkejärjestelmän luottamustehtäviä
eläkelaitoksissa. Nykyisin hän on
Espoon kaupunginvaltuutettu ja
Espoon Elinvoimaa ikääntyville
-ohjelman ohjausryhmän varapuheenjohtaja sekä Karakallion
Eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja.
10 EKL:n uusi yhteistyökumppani esittelyssä
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2015
Nivelrikkoisen ei tarvitse
kipuilla yksin –
­ tukea löytyy
Suomen Nivelyhdistyksestä
w
Nivelrikko on maailman
yleisin nivelsairaus: sitä
esiintyy jossain muodossa joka viidennellä ihmisellä. Suomessakin nivelrikko on noin
miljoonan kansalaisen kurja
kaveri. Nivelrikkoon ei ole
löydetty parantavaa hoitoa,
eikä sen syntyprosessia ja syitä vielä täysin tunneta.
Nivelvaivojen ilmetessä
diagnoosiin tarvitaan lääkäriä, mutta niveliään voi – ja
pitääkin – hoitaa itse. Nivelrikkokipujen selättämiseen
voi löytyä apu oikeanlaisesta kipulääkekuurista, sopivasta liikunnasta ja tarvittaessa myös painonpudotuksesta. Tietoa hoidon tueksi,
vertaistukea ja kohtalotovereiden vinkkejä arjessa jaksamiseen ja selviytymiseen saa
puolestaan Suomen Nivelyhdistykseltä.
Nivelpiirit ovat yhdistyksen paikallisia osastoja, joita
on jo lähes 50 paikkakunnalla eri puolilla maata. Nivelpiireihin on kaikilla vapaa pääsy, ja ne tarjoavat vertaistukea, tietoa ja liikuntaryhmiä.
Jokaisella toimintapaikkakunnalla nivelpiirit toimivat
hiukan erilaisin painotuksin.
Osallistuvien ihmisten toiveilla ja panostuksella on suuri merkitys siihen, millaiseksi ryhmien toiminta muodostuu. Tiedot nivelpiireistä löydät osoitteesta www.nivel.fi,
Nivelet tuntuvat aamuisin jäykiltä. Nivusia särkee. Kyykyt, hypyt ja portaiden laskeutuminen
vihlovat ja saavat polvet rutisemaan. Pitkän lenkin jälkeen iskee voimaton ja kivulloinen olo.
Näiden oireiden taustalla on usein nivelrikko.
kohdasta Paikallinen toiminta.
Tiedotusta, vertaistukea,
puhelinneuvontaa
Vertaistuen lisäksi Suomen
Nivelyhdistyksen toiminta
keskittyy ajankohtaisimman
nivelrikkotietouden levittämiseen. Yhdistys julkaisee Niveltieto-lehteä, jonka kaikki
yhdistyksen jäsenet saavat
neljä kertaa vuodessa kotiin
kannettuna. Lisäksi tuorein
Niveltieto on irtonumeromyynnissä hyvin varustetuissa lehtipisteissä ja kaikki aiemmatkin lehdet sähköisinä
Lehtiluukku.fi-palvelussa.
Lehti on saanut lukijoiltaan
runsaasti kiittävää palautetta, sillä se keskittyy luotettavaan asiantuntijatietoon.
Niveltiedon lukijat pysyvät
jyvällä nivelrikkotutkimuksen uusimmista tuulista ja
saavat lehden kautta myös
käytännön vinkkejä esimerkiksi liikuntamuodoista ja liikeharjoituksista. Erittäin suosittu on lukijoiden keskuudessa myös lehden Lääkärit
vastaavat -palsta, jolla tutut
Lisätietoja jäsenyydestä ja
sen tuomista eduista:
Puh. 09 271 2312
Nivelyhdistys
www.nivel.fi
postimaksun
Suomen
maksaa
Suomen Nivelyhdistys ry
Tunnus 5014531
00003 VASTAUSLÄHETYS

Liityn Suomen Nivelyhdistys ry:n jäseneksi hintaan 20 €/vuosi 2015
Nimi
Syntymäaika
Lähiosoite
Puhelin
Postinumero ja -toimipaikka
Matkapuhelin
Sähköposti
Ammatti
Voit lähettää kupongin myös kirjeessä. Kirjoita kirjeen päälle yllä oleva osoite,
jolloin et tarvitse postimerkkiä.
asiantuntijalääkärit vastaavat lukijoiden esittämiin nivelaiheisiin kysymyksiin.
Valikoima Niveltiedon artikkeleita on julkaistu myös
Nivelyhdistyksen internet-sivuilla www.nivel.fi. Nivelyhdistyksen nettisivut ovat
maan laajin niveliin, erityisesti nivelrikkoon keskittyvä sivusto, jolta löytyy yhdistystietouden lisäksi myös tuhti
annos yleistä nivelrikkotietoutta. Erittäin suosittu verkkosivujen osio on keskustelupalsta Nivelklubi, jonka käyttäjät saavat ja antavat vertaistukea verkon välityksellä. Nivelklubin viestejä on
mahdollista lukea kirjautumatta sivustolle, mutta myös
kommentoimaan ja kirjoittamaan pääsee heti, kun kirjautuu Nivelklubin käyttäjäksi.
Suomen Nivelyhdistys ylläpitää myös soittajille maksutonta neuvontapalvelua,
Nivelneuvontaa, johon kuka
tahansa voi soittaa ja esittää
vapaaehtoistyötä tekeville
asiantuntijoille kysymyksiä
nivelaiheista. Nivelneuvonta
palvelee numerossa 0800
05252. Terveydenhuollon
neuvonta palvelee maanantaisin klo 19–21, tiistaisin klo
10–12 ja torstaisin klo 18–20.
Sosiaalihuollon neuvonta palvelee tiistaisin klo 15–17 ja
etuusneuvonta maanantaisin
klo 16–18.
myöskään este niille osallistumiseen. Lisäksi järjestämme vuosittain myös jäsenetuhintaisia, ulkomaille suuntautuvia
monipuolisia Nivellomia, joiden suunnittelussa on otettu
huomioon osallistujien mahdolliset nivelongelmat. Ajankohtaiset tiedot lomista löytyvät verkkosivuiltamme, Niveltieto-lehdestä sekä sähköisistä uutiskirjeistä, joita voi
tilata näppärästi nettisivujemme kautta.
Liity jäseneksi!
Suomen Nivelyhdistyksen
jäseneksi voi liittyä kuka tahansa. Jäsenyyden voi myös
lahjoittaa ystävälle. Jäsenet
saavat neljästi vuodessa
52-sivuisen Niveltiedon. Lisäksi jäsenet voivat tilata toimistoltamme maksuttomia
potilasoppaita ja artikkeleita. Yhdistys on neuvotellut
jäsenilleen myös erilaisia, nivelterveyttä tukevia jäsenalennuksia.
Yhdistyksen jäsenmaksu
on 20 euroa vuodessa. Jäseneksi voit liittyä postittamal-
la alla olevan liittymislomakkeen, soittamalla numeroon
09 271 2312, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai täyttämällä liittymislomakkeen osoitteessa
www.nivel.fi/jasenlomake.
html
Katri Kovasiipi
Suomen Nivelyhdistys ry
Nivelrikon hoidossa
on älliä
– tässä itsehoidon
7 ällää:
1. liikunta
2. lepo
3. laihdutus
4. liikehoidot (fysioterapia)
5. liikkumisen apuvälineet (esim. pohjalliset ja
tuet)
6. lääkkeet
7. leikkaus
Lomia ja jäsenetuja
Suomen Nivelyhdistys tekee yhteistyötä lomajärjestöjen ja matkanjärjestäjien
kanssa. RAY:n tukemia lomia
järjestetään vuonna 2015
MTLH:n kanssa. Tuetuille lomille voi hakea sosiaalisin ja
taloudellisin perustein. Tuetuille lomille voi hakea kauttamme, vaikka ei olisi Nivelyhdistyksen jäsen.
Tarjoamme mahdollisuuden nivelterveyttä tukeville
lomille myös niille jäsenillemme, jotka eivät pääse tai halua tuetuille lomille. Kaustisen Kansanlääkintäkeskus
tarjoaa jäsenillemme Nivellomia ja Liikuntakeskus Pajulahti Nivelkursseja. Molempiin pääsee mukaan, vaikkei
täyttäisikään tuetun loman
kriteerejä – eikä tuetulle lomalle osallistuminen ole
Nivelyhdistyksen paikalliset osastot, nivelpiirit, tarjoavat vertaistukea ja mukavaa yhteiseloa vaikkapa liikunnan merkeissä. Kuva:
Merja Jokinen.
11
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2015
”Virvon, varvon, tuoreeks terveeks…”
Kohta taas vietetään
PÄÄSIÄISTÄ
Rajaniemen
tiluksilla!
Virpomistapa tuli tutuksi
Karjalan siirtoväen ansiosta
sodan jälkeiselle Suomelle.
Vuosikymmenten saatossa
itäinen virpomistapa alkoi sekoittua läntiseen pääsiäislauantain lastenperinteeseen.
Pikkunoidat kiertelivät talosta taloon lausuen talon väelle: ”Virvon varvon, tuoreeks
terveeks, oksa sulle, palkka
mulle.”
Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan Hiljaiseksi viikoksi, myös nimet suuri viikko ja piinaviikko tunnetaan.
Talvi alkaa taittua ja kevään korvalla ollaan –
Rajaniemen lomakeskus on jo valmistautumassa
pääsiäislomailijoiden vastaanottoon. Mikset Sinäkin
lähtisi virpomaan ja uutta kevättä vastaanottamaan
Virroille, Siekkisjärven rannalle!
Rajaniemessä ei kuitenkaan vietetä pääsiäistä piinaamisen merkeissä, vaan
nautimme yhdessä hyvästä
kotiruuasta, raikkaasta luonnosta ja puhkeavan kevään
merkeistä pitkän ja pimeän
talven jälkeen.
Lisäksi ympäristö tarjoaa
upeat puitteet ulkoiluun monella eri tapaa. Hoidetut hiihtoladut, nuotiopaikka rannassa ja pilkkimismahdollisuus
Siekkisen jäillä houkuttelevat
luonnossa liikkumiseen ja
viihtymiseen.
Lankalauantaina Rajaniemessä laitetaan jalalla koreasti elävän musiikin tahdissa
– ohjaamassa ovat tutut Oskari ja Sirpa Aurasta.
Lue Rajaniemen muustakin
tarjonnasta sivulta 37!
Varaa rentouttava pääsiäisloma liitosta Paula Hakuliselta, puh. 09 6126 8440 tai
[email protected] tai suoraan Rajaniemestä: [email protected] tai 03 475 5648.
Rajaniemen kotisivut:
www.rajaniemenlomakeskus.
fi
Tervetuloa Rajaniemeen!
Mistä apu nivelkipuun?
w
Tärkeintä ja vaikuttavinta nivelrikon hoitoa ja pahenemisen ennaltaehkäisyä ovat liikunta, lihaskunnon vahvistaminen ja laihdutus, jos ylipainoa on kertynyt. Monesti sopiva kipulääkitys on tarpeen, jotta päästään liikehoitojen
ja liikkumisen alkuun. Ensiapua nivelkipuun voi hakea myös apteekeista ilman reseptiä saatavista kipulääkkeistä, ensisijaisesti parasetamolista.
Jos entuudestaan tuntemattomat kivut jatkuvat viikkokausia, on
viimeistään syytä hakeutua lääkäriin. Pitkäkestoinen kipu jättää aivoihin jäljen, joten kivun syy täytyy selvittää ja kipu täytyy hoitaa
mahdollisimman pian. Pitkittynyt
ja kroonistunut kipu voi aiheuttaa
monenlaisia psyykkisiä oireita.
Vaikka tulehduskipulääkkeitäkin
saa apteekista ilman reseptiä, niitä
tulisi käyttää lääkärin ohjeistuksen
mukaan ja useimmiten vain kuuriluontoisesti. Oikea hoitoannos on
pienin tehoava annos, jonka löytämisessä lääkärin apu on usein tarpeen. Runsas ja pitkäaikainen tulehduskipulääkkeiden käyttö voi ai-
heuttaa hyvinkin vakavia vatsaoireita sekä sydän- ja verisuonitapahtumia. Ohjeistamaton kipulääkkeiden
satunnainen nauttiminen ei välttämättä tuota toivottua hoitotulosta.
Kipulääkityksen tarvetta nivelrikon hoidossa voidaan tehokkaastikin
vähentää lisäämällä sopivaa liikuntaa. Nivelystävällisiä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely ja sauvakävely, vesiliikunta, pyöräily ja hiihto. Vastapainona liikunnalle on muistettava myös levätä.
Lihaskuntoa voi vahvistaa kotijumpan avulla, hyviä ohjeita
löytyy esimerkiksi Suomen Nivelyhdistyksen julkaisemasta oppaasta nimeltä Kumppanina NIVELRIKKO – Näin tulen toimeen,
jonka nettiversio löytyy osoitteesta www.nivelopas.fi.
12
E L Ä K K E E N S A A J A - L E H T I 2/2015
Pumpulin pehmeät & höyhenen kevyet!
PIRKA ERITYISKENGÄT
Leena-Maija Tuominen
Paksut ja ohuet kirjat
Kankaisena tai nahkaisena.
Umpi- tai avokärjellä.
Tilaa ilmainen esite.
ORIvEdEN PIRKA-KENKÄ KY
puh (03) 334 1951 I [email protected] I pirka-kenka.com
Upea kaksikko Pietari ja Kronstadt 14.-17.5.
Keväinen Pietari ja historiallinen Kronstadt,
paljon retkiohjelmaa ja kulttuuria!
Hinta 455 €
Sis. junamatka Allegrolla, hot Moskova***, aamiainen,
kaupunkikiertoajelu, retki Kronstadtiin, suomal. matkanjohtaja
Risteily Laatokalla ja Äänisellä 27.-31.5.
Näe ja koe mm. Valamon luostarisaari,
Syväri sulkuineen sekä Unescon maailmanperintökohde,
Kizhi ja sen mahtavat puukirkot.
Hinta 670/740 €
Sis. junamatkat Helsingistä Pietariin, risteily 2h-hytissä,
täysihoito ja retkiohjelma, suomal. matkanjohtaja
20 €/hlö alennus
tämän lehden lukijoille!
(Ei muita alennuksia)
www.venajanmatkat.com, (09) 6938 613
[email protected]
Liiku turvallisemmin kotona!
KOTIHISSI
helpottaa elämää ja
mahdollistaa turvallisen
kotona asumisen!
• Porras- ja pystyhissit
• Lyhyet toimitusajat
• Kotitalousvähennys
hyödynnettävissä
Ota yhteyttä –
kerromme
mielellämme lisää!
Puh. 020 743 2010
Hissipörssi Yhtiöt Oy
www.hissiporssi.fi
Lukuvuosi alkoi paksuilla
romaaneilla. Ensin oli
vuorossa Jussi Valtosen
järkälemäinen Finlandiavoittaja He eivät tiedä mitä
tekevät. Sitä seurasi nigerialaisen Chimamanda Ngozi
Adichien Kotiinpalaajat
(suom. Hanna Tarkka, Otava
2014, 522 s). Seuraavaksi
ahmin Ilkka Remeksen
Hornan (WSOY 2014, 406
s.). Mutta Joel Dickerin
Totuus Harry Quebertin
tapauksesta (suom. AnnaMaija Viitanen, Tammi
2014, 809 s.) voitti sivu­
määrällään kaikki muut.
n Olen
lukenut monta
kirjaa siitä,
miten nuoret
muuttavat
kotimaastaan
Amerikkaan,
Englantiin,
Ruotsiin,
Saksaan.
Ngozin
Kotiinpalaajissa päähenkilö
muuttaa Nigeriasta Yhdysvaltoihin, mutta poiketen kaikista
ystävistään hän haluaa palata
takaisin kotimaahansa. Ifemela
opiskelee USA:ssa ja päätyy
kirjoittamaan hyvin suosituksi
nousevaa blogia, missä hän
pohtii moninaisia rotuongelmia.
Ei riitä, että on mustia ja valkoisia
ihmisiä; on afroamerikkalaisia,
amerikkalaisia mustia, karibialaisia. Ngozin viesti romaaninsa
lukijalle on selkeä. Rotuongelma
ei ole ratkaistu asia. Se on ja
pysyy.
n Remeksen
Horna on
hyytävää
luettavaa. Sen
tapahtuvat
ovat tästä
päivästä. Voisi
väittää, että se
kauhukuva,
mikä Suomen
ulkopoliittisessa asemassa
mieltämme jäytää, toteutuu
romaanissa. Nato kummittelee
kaiken taustalla, puhumattakaan
Venäjästä. Remeksen romaanit
etenevät tutulla kaavalla: teksti
pitää lukijan pihdeissään alusta
loppuun.
n Sama maaginen tunne valtasi
mieleni kahlatessani läpi Dickerin
Totuus Harry
Quebertin
tapauksesta.
Kirjailija
Quebert, 34 v,
rakastuu
15-vuotiaaseen tyttöön,
tyttö katoaa ja
ruumis
löydetään kirjailijan puutarhan
perukoilta 33 vuotta myöhemmin. Kuka on syyllinen? Koko
­pikkukaupunki on tuohduksissa.
Asiaa ryhtyy selvittämään
Quebertin oppilas, ystävä ja
esikoiskirjansa julkaissut Marcus
Goldman. Romaani kertoo
rikoksesta, sen selvittämisestä,
romaanin kirjoittamisesta,
ystävyydestä, rakkaudesta. Siitä,
miten mikään ei ole sitä miltä se
näyttää. Romaanissa jännitys
tiivistyy sivu sivulta ja tilanteet
muuttuvat koko ajan. Taidokas,
maailmanmaineeseen noussut
Tammen Keltaisen kirjaston
romaani.
n Ohuiden
kirjojen
aikakin koitti.
Mikä ihmeen
aikuisen satu?
Sellaisena
ranskalaisen
Jean-Paul
Didierlaurentin teosta
Lukija aamujunassa (suom. Kira
Poutanen, Tammi 2015, 189 s.)
mainostetaan. Ja kirja on kuin
satua. Guylain menee joka aamu
työpaikalleen junalla. Junassa
hän istuu vakipaikallaan ja lukee
ääneen muutaman kirjansivun.
Sivut hän on pelastanut ison
koneen syövereistä; koneen, joka
murskaa kirjat uuden paperin
raaka-aineeksi. Yhtenä aamuna
Guylainin tuolilta junasta löytyy
muistitikku. Tikulla on naisen
kirjoittama päiväkirja. Menee
aikansa, ennen kuin Guylian
löytää kirjoittajan: vessatädin.
Kirjan lukeminen tekee pimeästä
päivästä valoisan, apeasta
mielestä iloisen, rumasta kauniin.
n Miksi Tanskassa asuva
juutalaispariskunta päätyy
tekemään kaksoisitsemurhan?
Johanna Adorján kertoo
isovanhempiensa tarinan
kauniisti ja koskettavasti
romaanissaan Rakkaudessa,
erottamattomat (suom. Hanna
Kjellberg, Otava 2010, 205 s.).
Tapahtumasta kirjoitettiin ja sen
syitä pohdittiin aikoinaan
Tanskassa. Miksi 71-vuotias
nainen haluaa lopettaa elämänsä? Naisen mies oli hyvin sairas,
eikä elonpäiviä olisi ollut
montaakaan jäljellä. Vera ei halua
jäädä toista kertaa yksin. Hän
luuli menettäneensä miehensä
keskitysleirille, tällä kertaa hän ei
enää palaisi takaisin. Yksi kirja
monien joukossa, joka hienosti
kunnioittaa juutalaisten kärsimyksiä.
n Pirjo Houni ja Maria Ro-
mantschuk ovat yhdessä
kirjoittaneet muistelmateoksen
Ei, rouva presidentti (Otava 2014,
204 s.) Marian työtehtävistä.
Samalla kun saamme seurata
presidentin lehdistöpäällikön
työpäiviä, seuraamme myös
presidentti Tarja Halosen elä­mää.
Houni on tuonut tarinaan
ulkopuolisen näkökulman. Kirja
on raikas kertomus vaativien
tehtävien hoitamisesta, Romantschukin yksityiselämän koettelemuksista ja presidentinkanslian
jälkeisestä elämästä.
Sitten kun luemme kaikki
kirjat sähköisesti, ei kukaan
enää ymmärrä, kun puhut
paksuista kirjoista. Näin
arvelee 18-vuotias tyttärentyttäreni. Mikä on yli 800-
sivuinen romaani: laaja vai
pitkä? Eikä ohutkaan enää
ole ohut.
HALUATKO
LIITTYÄ
ELÄKKEEN­SAAJIEN
JÄSENEKSI?
Täytä lomake
sivulla 39.
13
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 7/2014
E L Ä K K E E N S A A J A - L E H T I 2/2015
Mikä puhuttaa eläkkeensaajia?
Se selviää EKL:n
Edunvalvontaristeilyllä 2015!
Puhuttaako sote-uudistus? Lähde kuulemaan kuumimmat ja ajankohtaisimmat edunvalvonta-asiat
EKL:n edunvalvontaristeilylle Baltic Queenille! Laiva
lastataan eläkkeensaajilla 16.11.2015, ja liitäntäkuljetuksia on kattavasti joka puolelta Suomea.
Koko laiva on pelkästään Eläkkeensaajien Keskusliiton jäsenistön käytössä. Syödään hyvin, tanssitaan,
käydään karaokessa... Matkamyynti on alkanut
– lähde sinäkin mukaan, yksin tai ryhmässä!
Matkajärjestäjänä toimii Matkapojat Oy.
HUOMIO! Tee varaus 20.3.2015
mennessä, saat 5 euron alennuksen!
Risteilyhinnasto
hintaan sisältyy 16.11. joulubuffet ruokajuomineen ja 17.11. aamiainen
1 hlö
2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä /hytti B-hytti 129/hlö 87/hlö 73/hlö 66/hlö
A-hytti 149/hlö 97/hlö 80/hlö 71/hlö
A-premium 169/hlö 107/hlö
(Huom! hintoihin ei lisätä toimitusmaksua)
RISTEILYVARAUKSET JA LIITYNTÄKULJETUSTEN HINNAT:
Puhelimitse*: 010 2323 200 ja 010 2323 109 (ryhmät), ma–pe 9:00–17:00
Netissä: www.matkapojat.fi/elakkeensaajat
Sähköpostilla (ryhmät): [email protected]
MATKAPOIKIEN TOIMISTOT:
Jyväskylä – Kotka – Kouvola – Lahti – Lappeenranta – Mikkeli – Pori – Rauma – Sastamala –
Savonlinna – Seinäjoki – Tampere – Turku – Vaasa *) Soittokustannus 010-alkuiseen numeroon:
- kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min - matkapuhelimesta 19,2 snt/min
- ulkomailta soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori
Hintoihin sisältyy alv 24 %
Risteilyaikataulu:
16.11. klo 18.30 lähtö Helsingistä
17.11. klo 12.30 Tallinnasta (Helsingissä klo 16)
Mukana risteilyllä myös EKL
Elinvoimaa -projekti, joka
tarjoaa risteilyväelle
”Mielen hyvinvointi & Ikä”
-kattauksen!
Kolme asta!
g
Kunin
Risteilyn viihdepuolesta vastaa huikea
Kolmen kuninkaan tarina: kuule ja näe Kolme
tangokuningasta samalla kertaa! Esiintymässä
Risto Nevala, Marko Lämsä ja Jukka Hallikainen
– vain EKL-väelle!
Liityntäkuljetukset: kysy hintoja Matkapojilta!
Ryhmät: pyytäkää Matkapojilta tarjous omasta
bussikuljetuksesta!
14
E L Ä K K E E N S A A J A - L E H T I 2/2015
V
että
jo toisessa polvessa
Vesa Karvinen pakinoi
Torien supliikkimiehet
Isäni oli rautatieläinen, mutta möi vapaapäivinään Joensuun torilla
Kirjavaisen kojussa vaatteita. Aika usein minäkin pyörin jaloissa ja
seurailin torielämää.
Erityisen hyvin on jäänyt muistiin torin mainiot viihdyttäjämestarit:
helppoheikit. Heitä lapsetkin kerääntyivät mielellään kuuntelemaan, vaikka välillä tenavia hätisteltiin kauemmaksi. Se oli sen ajan
stand up -komiikkaa, vaikka sitä ei sellaiseksi vielä silloin tunnistettu. Samalla oltiin supliikkikauppiaita ja tavara vaihtoi omistajaa. Jos kauppa ei käynyt, siihenkin riitti omat repliikkinsä: ”Onko
kunnalliskodista aita kaatunut, kun kaikki köyhät tänne tuppaa”,
saatettiin lohkaista.
Tunnettuja helppoheikkejä olivat muun muassa Rukkas-Antti, Otto Johannes ja Möly-Matti. Joensuun seudulla tunnetuksi tullut
helppoheikki Matti Rahkola esitteli usein itsensä sanoen toimineensa ”Tuupovaaran kunnan tielaitoksen aurauskeppinä ja ratapölkkynä Joensuussa. Kotoisin Rahkola oli Polvijärven Martonvaarasta.
Hän möi sekalaista tavaraa, jopa pesuainetta, joka kuulema ”haisee 18 kilometriä vastatuuleen”.
Jyväskylän torilla kauppaa tehnyt Otto Johannes esitteli taas itsensä
sanomalla: ”Minä olen Otto Johannes isolla oolla ja minulla on
koleme jalkaa ja ne on kaikki eri mittaisia ja kaikilla minä astun.”
Persoonallisia piirteitä näiltä kauppamiehiltä ei puuttunut. RukkasAntti piti päässään konduktöörin lakkia. Jos joku maksoi isolla
setelirahalla, hän pisti rahan hattuunsa. ”Tämä pannaan tänne
pääkassaan”, kehuskeli Rukkas-Antti.
Helppoheikin myyntipuheeseen luontevasti kuului tietynlainen
huumorisävytteinen, hiukan rohkeakin liioittelu. Otto Johannes möi miehille partakonetta sanomalla, että ”tällä kun raapii, ei tartte
vettä eikä vaahtoa, vesi tulee silmistä ja vaahto suusta”.
Tietyllä riskillä hän kauppasi myös naisille alushousuja: ”Tästä kun vedätte jalkaan, niin varmasti pyssyy, jos ei pysy niin se on
luonteenheikkoutta. Ja jos joku tässä paikassa laittaa jalkaan, saa ilmaiseksi.” Niitäkin löytyi.
Kuivamustekynät tekivät tuloaan ja helppoheikki osasi mainostaa
tätäkin tuotetta sujuvasti: ”Tällä kun vekselin väärentää, mätkähtää
ehdotonta ainakin kaksi vuotta. Kylläpä näillä kynillä onkin menekkiä. Taitaa olla tässä pitäjässä useampiakin vekselinväärentäjiä...”
Hienoimpia teknisiä laitteita taisivat torimyynnissä olla yleiskoneet.
Niille löytyikin helppoheikin valikoimista hyvät mainoslauseet:
”Tässä sulle yleiskone, se keittää, paistaa, tiskaa, ulkoiluttaa koiran,
antaa palvelijalle vapaapäivän, käyttää emäntää elokuvissa ja
isäntää yöjalassa.”
Hyvillä puhelahjoilla ei välttämättä päästä toria pitemmälle.
Yhteiskunnallisesti pisimmälle pääsi Rukkas-Antti eli Urho Kuronen.
Hän lähti SMP:n sitoutumattomaksi kansanedustajaehdokkaaksi
vuoden 1983 vaaleihin ja sai varamiehen paikan. Myöhemmin
Kuronen sotkeutui talousrikoksiin ja joutui vankilaan. Lopulta hän
pakeni Yhdysvaltoihin ja jäi sille tielleen.
Jotkut helppoheikeistä kyllä paljastivat keitä todellisuudessa ovat:
”Ei minun puheisiini suuttua saa kun minäpä en ole normaali, enpä
edes normaalimaastakaan. Isää mulla ei oo, eikä äitiä, mä oon niitä
koeputkilapsia! Mulla on mukava heila tässä pitäjässä. Se on vasta
viisitoista kesää yli kuuvenkymmenen...”
Helppoheikkien huutelu vaimeni, kun 1960-luvun alkupuolella
ruvettiin rajoittamaan kovaäänistä torikauppaa. Vain hykerryttävät
muistot jäivät näistä ilontuojista jäljelle.
Olohuoneessa poikkeajat voivat halutessaan osallistua ohjattuun toimintaan ja ruokailuun tai sitten vain oleilla ja seurustella toistensa kanssa. Kuva: Pia Iisakka.
Tervetuloa Olohuoneelle!
Oulun Eläkkeensaajien
Ikäihmisten olohuone -hanke voi hyvin ja kasvaa. Hankkeen tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen
yksinäisyyden vähentämiseksi, ja se tuottaa tulosta.
w
Uuden Oulun alueella asuu
noin 40 000 yli 65-vuotiasta.
Keskustan alueen asukkaista
on yli 40 prosenttia yli 65-vuotiaita, ja tilanteen uskotaan pysyvän samanlaisena myös tulevina vuosina.
Ikäihmisten olohuoneen tärkeimpänä tavoitteena on edistää yksinäisten ikäihmisten
osallisuutta tarjoamalla avoin
toiminnallinen paikka, missä
voi viettää aikaa seurustellen
mukavan tekemisen parissa.
Ikäihmisten olohuone – avoin kohtaamispaikka
Oulun Eläkkeensaajien Ikäihmisten olohuone -projektin
(2014–2017) varsinainen toiminta alkoi, kun avajaisia vietettiin elokuussa 2014, iloisissa tunnelmissa 238 vieraan
kanssa Oulun Palvelusäätiön
tiloissa. Toimintaan kuuluu virikkeiden tarjoaminen sekä
vertaistoiminnan toteuttaminen. Olohuoneessa käyminen
ei vaadi jäsenyyttä eikä sitoutumista.
Toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin, viikoittainen kävijämäärä on noin 160. Olohuoneelle on muodostunut kävijöiden sekä työntekijöiden luoma lämminhenkinen välittävä
yhteisö, johon tulee viikoittain
myös uusia ikäihmisiä. Kävijät
voivat halutessaan osallistua
ohjattuun toimintaan ja ruokailuun tai sitten vain oleilla ja
seurustella toistensa kanssa.
Tarjolla on maksutonta ohjattua ohjelmaa, kuten liikuntatuokioita, musiikki-iltamia,
porinapiirejä, peli- sekä kädentaitoiltoja. Monipuolisen ja
mielekkään ohjelman suunnittelun ja toteuttamisen mahdollistavat kävijöiden esittämät
toiveet sekä palautteet. Olohuone on avoinna silloin, kun
monet muut paikat ovat kiinni, eli viikonloppuisin ja juhlapyhien aikaan klo 16–20.30.
Tarjolla on myös pienimuotoista maksutonta korjausompelua vapaaehtoistyöntekijän
voimin.
Yhteistyötä tarvitaan tavoitteiden
saavuttamiseksi
Koska toiminta on saanut niin
hyvän vastaanoton, avattiin
Tuiraan Palvelusäätiön tiloihin
toinen olohuone joulukuun
alussa. Jotta tieto projektin toiminnasta ja sen laajenemisesta
saadaan mahdollisimman monille oululaisille ikäihmisille perille, tekee Ikäihmisten olohuone
paikallista yhteistyötä Oulun
kaupungin, oululaisten järjestöjen, vapaaehtoisten sekä eri
toimijoiden kanssa.
Merkittävä yhteistyökumppani toiminnan toteuttamisessa on Oulun Palvelusäätiö ja
sen avulias henkilökunta. Projektin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaista yhteistyötä, joten sitä täytyy ylläpitää ja kehittää koko ajan.
Tavoitteena on, että Ikäihmisten olohuone -toiminta jatkuu
Oulussa projektin toimintakauden päätyttyäkin.
Oulun Eläkkeensaajien Ikä­
ihmisten olohuone -projektissa
työskentelevät projektipäällikkö Hannele Huovinen, ohjaaja
Pia Iisakka sekä yhdeksän osaaikaista tuntityöntekijää.
Hannele Huovinen
www.ikaihmistenolohuone.elakkeensaajat.fi
Ikäihmisten olohuone on yksi Eloisa ikä -ohjelman hankkeista. Eloisa ikä on RAY:n
avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi
E L Ä K K E E N S A A J A S TA LU E T T UA
”Tikkuaskin kannessa luki ennen
vanhaan: sammuu hehkumatta.
Eläkkeensaaja hehkuu sammumatta.”
E.H. (no 8/1995)
”Yksin älä kämppään jää,
siellä särkee selkä, pää.
Sullehan on valmistettu,
kerhot kaikki perustettu.
Liity niihin toimimaan,
siellä sua kaivataan.”
Kerttu Lahti, Somero (no 6/1977)
”Meillä eläkkeensaajilla on myös
oma äänenkannattajamme Eläkkeensaaja, (- -), 16–20-sivuinen
lehti, jonka tilaushinta on 15 mk
vuosikerta. Se on runsaasti kuvitettu, erikoisen halpa lehti.”
Uuno Raatikainen, EKL:n pj
(no 6/1980)
!
n
e
e
m
e
i
n
a
j
a
R
a
Tervetulo
www.rajaniemenlomakeskus.fi
HALLINTAA TIETOKONEEN
KÄYTÖSSÄ 16.–20.3.2015
Teemaloma ei ole kurssi, vaan lomaviikko, jonka
­aikana on mahdollisuus perehtyä vertaisohjauk­
sen avulla tietokoneohjelmien käyttöön. Harjoit­
telet ­asioita omien tarpeiden mukaan. Yhteistyö
on pelin henki: joskus joudutaan tilanteisiin,
­jossa visaisen ongelman ratkaisemiksi tarvitaan
koko joukon panosta. Loma on myös yhdessä­
oloa, tutustumista u
­ usiin ihmisiin, ilonpitoa. Illat
pyritään viettämään vapaan seurustelun mer­
keissä. Jokainen voi myös ottaa loman lomana,
koskemattakaan tietokoneeseen.
HINTA PUOLIHOIDOLLA
EKL:n jäsenet 225,-/henkilö •
Ei-jäsenet 265,-/henkilö
PÄÄSIÄINEN 2.–7.4.2015
Maaliskuu on lopuillaan ja huhtikuu aluillaan. Pitkä
ja pimeä talvi on taittumassa kevääseen. Voit kuulla
ja jopa nähdä pääsiäistrullien liikkuvan Siekkisen
maisemissa! Ajankohta on mitä parhain piristävälle
kevätlomalle. Ulkoillaan ja nautitaan sisäliikunnan
iloista. Perinteiset pääsiäisen metkut ja hauskat illat
mukavien ystävien seurassa antavat keväälle ja
­kesän odotukselle uutta voimaa.
HINTA PUOLIHOIDOLLA EKL:n jäsenet
310,-/henkilö •
Ei-jäsenet
360,-/henkilö
Rajaniementie 35, 34800 Virrat, puh. 03 475 5648
Emäntä Piia Lamberg, [email protected]
HUMPPAA JA LATTAREITA
4.–8.5.2015
Humppa ja jumppa, hyvät liikuntamuodot, tuttu
­lomaviikko jo vuosien takaa. Iloitsemme ulko­
liikunnasta, laulamme yhdessä, tunnemme ja aistimme
rytmin ja kuuman huuman. Rajaniemessä, jos missä,
on siihen mahdollisuus. Luonto on puhkeamassa kukkaan, ja mikset sinäkin! Viikko vietetään vanhanajan
tanssi­musiikin tahdittamana, ripaus uudempaakin seassa. Rantasaunan lämmetessä voi Siekkisessä käydä
heittämässä talviturkin. Soikohan tuvassa sen jälkeen
jatsi…
HINTA PUOLIHOIDOLLA EKL:n jäsenet 260,-/henkilö • Ei-jäsenet 300,-/henkilö
PIHAN KEVÄTKUNNOSTUS –
ILOISESTI IHAN PIHALLA!
11.–13.5.2015
Perehdytään kotipihan kevätkunnostukseen asian­
tuntijan opastuksella. Käydään läpi puuvartisten
­kas­vien leikkaustöitä, mm. omenapuiden ja marja­
pensaiden hoitoleikkaukset. Tutustutaan perenna­
penkin perustamiseen ja niiden hoitoon sekä tutus­
tumme erilaisiin kasvupaikkoihin sopiviin perennoi­
hin. ­Perehdytään yrtteihin, yrttipenkin perustami­
seen ja hoitoon. Lomalla on käytännön harjoituksia
ja asiantuntijan luento.
HINTA PUOLIHOIDOLLA EKL:n jäsenet 150,-/henkilö • Ei-jäsenet 170,-/henkilö
PATIKKARETKET SEITSEMISEN IKIMETSÄÄN JA
TORISEVAN ROTKOJÄRVILLE
18.–21.5.2015
KEHON PUHDISTUSVIIKKO –
Kokonaisvaltainen terveys
25.–29.5.2015
Lomalla huolletaan kehoa päästä varpaisiin. Pereh­
dytään painonhallintaan ja terveyttä ylläpitävään ta­
paan ruokailla. Jumpat, reippaat sauvakävelylenkit
ja rentoutusharjoitukset antavat uutta voimaa. Opi­
taan luonnonkasvien terveysvaikutuksista ja tutki­
taan, kuinka ne edistävät hyvinvointia. Mietitään,
mitä kunkin hyvään elämään kuuluu ja miten hyö­
dyntää omia henkisiä voimavarojaan. Ohjelmalliset
illanvietot saavat sydämen pumppaamaan!
HINTA PUOLIHOIDOLLA EKL:n jäsenet 265,-/henkilö • Ei-jäsenet 305,-/henkilö
ROSVOPAISTIA JA LOIMULOHTA
1.–5.6.2015
Kesä on tullut, iloitaan kesäisistä illoista! Viikon aika­
na on luvassa jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain
­lainattua. Rajaniemen kaunis ja puhdas luonto on
kaikkien käsillä, se hellii ja syleilee lomalaisia. Rosvo­
paistin valmistus porukalla on mieliinjäävä yhteinen
elämys, ja illalla nautimme kuopan antimia. Ranta­
saunan lämmetessä ja nuotion loimutessa laulamme
ikivihreitä ja vietämme iltaa yhdessä. Halukkaat pää­
sevät myös patikkaretkelle Torisevan rotkojärvien
karun kauniisiin maisemiin. Tutuksi tulleet Oskari ja
Sirpa viihdyttävät asiakkaitamme musiikin, laulun ja
visailun merkeissä koko loman. Tanssikengät mu­
kaan – riihessä tanssitaan!
HINTA PUOLIHOIDOLLA EKL:n jäsenet 260,-/henkilö • Ei-jäsenet 300,-/henkilö
POLKUPYÖRÄLLÄ VIRTAIN
MAISEMAT TUTUKSI 1.–5.6.2015
Kevätlomaa vietetään Rajaniemessä vauhdikkaasti.
Vappuaaton karnevaalit luovat tunnelmaa elävän
musiikin tahdittamana. Nautitaan vappupäivän
­vappulounas pitkän kaavan mukaan hauskassa ja hil­
peässä seurassa. Liikuntaan jumpan, tanssin ja ulkoi­
lun merkeissä. Nautitaan yhdessäolosta ja keväästä.
Koveron kruununmetsätorpalta taivalletaan
ikimetsä­kierros Multiharjun aarnimetsä – Haukilam­
pi – Kovero. Matkan varrella on ihastuttavia niittyjä,
mäntykangasta, soita pitkospuineen sekä aarnimet­
sän hämärää. ­Tutustutaan entisajan elämään ja pe­
rinteisiin työtapoihin Koveron torpalla. Toisena pa­
tikkapäivänä matkataan Torisevan rotkojärvien jyl­
hässä ympäristössä. Laavun suojassa paistetaan ti­
kun nokassa makkaraa. Rajaniemen rantasaunan
leppeät löylyt ja Siekkisen syleily on patikkaretken
päätteeksi kuin hunajaa keholla.
Virtain kauniit maisemat ja nähtävyydet tarjoavat
mahdollisuuden kesäisiin pyöräretkiin. Pyöräillään
rauhallisesti ja nautiskellen ympäristöön tutustuen
kolmena päivänä. Retkien jälkeen on mukava ren­
toutua rantasaunan lauteilla ja hemmotella maku­
nystyröitä maukkaiden ruokien äärellä. Mukavat
­illanvietot yhdessä lomaohjaajan kanssa tekevät lo­
masta täydellisen! Rajaniemestä voi lainata polku­
pyörää lomaviikon ajaksi, mutta oman tutun pyörän­
kin voi ottaa mukaan.
HINTA PUOLIHOIDOLLA EKL:n jäsenet 225,-/henkilö • Ei-jäsenet 265,-/henkilö
HINTA PUOLIHOIDOLLA EKL:n jäsenet 200,-/henkilö • Ei-jäsenet 230,-/henkilö
HINTA PUOLIHOIDOLLA EKL:n jäsenet 260,-/henkilö • Ei-jäsenet 300,-/henkilö
WAPPUA PITKÄLTI 30.4.–4.5.2015
Lomaohjaajaksi Rajaniemen lomakeskukseen?
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry perehdyttää jälleen uusia ohjaajia Rajaniemen lomakeskukseen
Virroille 4.–6.5.2015. Jos olet liikunnallinen, iloinen, reipas ja idearikas henkilö ja omaat taidon käsitel­
lä suuriakin ryhmiä, olet ­oikea henkilö. Osaat olla myös omatoiminen viikko-ohjelmien laatimisen
suhteen.
Lomaohjaajan työ on itsenäistä ja vaativaa, ­kokopäiväistä toimintaa. Ohjaajana toimitaan viikon tai
kahden jaksoissa. Perehdyttämistilaisuuteen Rajaniemeen tuodaan mukana lyhyt kuvaus harraste­
toiminnasta, mahdollisesta ­ohjaustyöstä jne.
Osallistumismaksu on 60 € sisältäen majoi­tuksen, puolihoidon ja jaettavan materiaalin. ­Tilaisuuteen
otamme ainoastaan 20 henkilöä. Ilmoittaudu 27.2.2015 mennessä EKL:n Paula Hakuliselle, puh. 09 6126 8440. Rajaniemestä saat tietoa Rajaniemen kotisivuilta www.rajaniemenlomakeskus.fi
JUHANNUS, KESKIKESÄN JUHLA
18.–22.6.2015
Kesän valoisat yöt, aamukaste ja lintujen liverrys!
Loma luonnon keskellä, supisuomalaisessa maise­
massa puhdasvetisen Siekkisjärven rannalla. Juhan­
nuksena Rajaniemessä vietetään yhdessä suomalais­
ta keskikesän juhlaa. Vihdan tuoksu ja rantasaunan
lempeät löylyt ryydittävät juhlatunnelmaan.
Nautitaan kesän iloista liikkumalla, laulamalla ja
tanssien. Rajaniemen pitopöydästä tarjotaan loma­
laisille aidot kesäherkut. Lipunnosto, kokko ja juhan­
nustanssit ovat olennainen osa lomaa. Tule mukaan
viihtymään Virroille!
HINTA PUOLIHOIDOLLA
EKL:n jäsenet 300,-/ henkilö. Ei-jäsenet 340,-/henkilö
VA R AU K S E T: P U H . 0 9 6 1 26 8 44 0 , PAU L A . H A K U L I N E N @ E L A K K E E N S A A J AT. F I