ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 44. VSK. 12.3.2014 Kuva: Esko Honkanen 2/ 2014 Liikunta yhdistyy matkailuun rennosti patikointilomilla n TEEMAJUTUT 2–9 Rajaniemen lomakodin emäntä: Tervetuloa uudistuvaan taloon! 18 Kuva: Euroopan komissio 2 Kuva: Teatteri Hevosenkenkä Kuva: Kuvaamo Into Liikunta ja matkailu Runsas esittely teatteriensi-illoista & kesäteatterilistaus Löydä itsellesi sopivat liikuntavinkit – lue frisbeegolfista ja zumbasta, tutustu patikointiin ja Tervakosken liikunnallisiin tervaskantoihin 24 Miten kasvattaa kansalaisten luottamusta EU:hun? n P I I R I E S I T T E LY T 2 6 – 3 1 LAPPI, MIKKELI JA POHJOIS-KARJALA 2 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2014 Rajaniemen lomakeskusta on uudistettu: tervetuloa, uudet ja vanhat asiakkaat! Rentouttavaa yhdessäoloa ja ulkoilua Virtain upeissa maisemissa Liiton oma lomakeskus Rajaniemi Virroilla on oikea rauhan ja rakkauden tyyssija: rentouttavampaa ja kauniimpaa on vaikea löytää. Ehostettu Rajaniemi odottaa entisiä ja uusia kävijöitä – se onkin jatkuvuuden kannalta elintärkeää. 40-vuotisjuhlia vietetään parin vuoden päästä. V Rajaniemen Väentuvassa makkaranpaistossa mm. Aino Häyrinen ja Ari Yli-Yrjänäinen, haitaria soittelee Väinö Jokinen. Kuva: Kuvaamo Into. irtain Siekkisjärven maisemat ja ympäristö ihastuttavat sekä kesällä että talvella. Ulkoiluun ympäristö tarjoaa upeat puitteet. Nyt Rajaniemi on entistä ehompi: huoneita on kunnostettu ja nykyaikaistettu, ja ne ovat hyvää hotellitasoa. Toiveena onkin, että liiton jäsenet käyttäisivät Rajaniemeä entistä enemmän. Rajaniemi tarjoaa kylpylöille varteenotettavan vastuksen monipuolisella ohjelmatarjonnallaan ja mainioilla ulkoilumaastoillaan. Jo saapuminen Rajaniemeen on juhlava kokemus: suoran tien päässä näkyy komea sininen talo, kuin kartano. Alun perin se onkin pap- pilarakennus, joka valmistui vuonna 1899. Vuonna 1961 seurakunta myi talon, ja se toimi kesäsiirtolana toistakymmentä vuotta. Eläkkeensaajien Keskusliitolle paikka siirtyi vuonna 1974. Remontin jälkeen siellä alkoi toiminta 1976. Entisestä pappilasta on muistona paitsi kaunis rakennus myös tapa, miten vieraita kestitään ja kohdellaan. ”Pidetään kuin piispaa pappilassa” kuuluu vanha sanonta, ja niin tehdään myös tässä pappilassa. Talon emäntä Maija-Liisa Peura pitää langat käsissään ja huolehtii, että kaikilla on hyvä olla – sekä vierailla että omalla väellä. Toini Lam- TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO Kohti parempia kotipalveluja – toivottavasti O sana maamme hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa on sosiaali- ja terveysministeriö laatinut suunnitelman iäkkäiden laitoshoidon vähentämiseksi ja kotiin annettavien palveluiden lisäämiseksi. Vanhusten kotona ja palvelutaloissa asumista on tarkoitus edistämää lieventämällä mm. palveluille asetettuja vaatimuksia ja väljentämällä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimenkuvia. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien tehtäviä ja työnjakoa on tässä yhteydessä myös tarkoitus muuttaa ja samalla kehittää henkilöstön moniammatillisuutta. Henkilöstömäärän kasvua pyritään siis hillitsemään väljentämällä henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia, ja vaadittavat lakimuutokset on tarkoitus tehdä ensi vuoden aikana. Toivoa sopii, että tämä tehdään harkiten ja niin, että asialla ei ole vaikutusta saatavan palvelun laatuun. Suunnitelmien mukaan myös kotipalveluiden ensisijaisuus ja laitoshoidon vähentäminen on tarkoitus täsmentää nykyistä tarkemmin. Toimenpiteet on tarkoitus räätälöidä alueittain. Tällä hetkellä laitoshoidossa olevien 75-vuotiaiden osuus vaihtelee sosiaali- ja terveysviraston tiedotteen mukaan alueittain ja kunnittain 1,4 prosentista 4,5 prosenttiin. Vanhusten laitoshoidon vähentämisen ja kodinomaisen asumisen lisäämisen on arvioitu hillitsevän kuntien menojen kasvua jo aiemmissa numeroissa mainitsemillani 300 miljoonalla eurolla. Avohuollon palveluiden lisääminen tämän asian tiimoilta on myös liittomme toivomusten mukaista, koska on tärkeää ja varmasti ikäihmisen elämänlaadunkin kannalta oleellista, että kukin meistä saisi asua mahdollisimman pitkään kotona tai kodinomaisissa oloissa. Kansalaisten huoli kotona asuvista, huonokuntoi- sista vanhuksista on kantautunut myös ministeriöön. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on valmis jopa harkitsemaan vanhuspalvelulain tiukentamista, jotta kotona asuvat vanhukset saisivat paremmin tarvitsemiaan palveluja. Ministerin mielestä laitoshoidon purku on lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta samaan aikaan kotiin vietäviä palveluja ei ole lisätty tarpeeksi. Huovisen mielestä lakiin kirjatut suositukset kotiin vietävistä palveluista pitää saada selvemmin kuntia velvoittaviksi, ja tähän on meidän helppo yhtyä. Korostettakoon jälleen, että niin laitoshoidossa kuin myös kotiin vietävien palvelujen tarjonnassa on kuntiemme välillä suuria eroja. Tähän asiaan vaikuttavat mm. henkilöstön saatavuus sekä kunkin kunnan taloustilanne. Kun samaan aikaan pyritään vähentämään kuntien tehtäviä, on velvoitteiden lisääminen kunnille poliittisesti vaikeaa. Pitkässä juoksussa kotiin vietävät palvelut tulevat kuitenkin aina halvemmiksi kuin laitoshoito, tämän on myös ministeri Huovinen myöntänyt. Hän on ilmoittanut, että kunnat tarvitsevat enemmän ohjausta ja neuvoja tähän muutokseen. Nykyään kotihoidon ensisijaisuudesta on maininta laatusuosituksessa, mutta ministeri olisi siis valmis jopa kiristämään viime heinäkuussa voimaan tullutta vanhuspalvelulakia. Toisin sanoen, lailla velvoitettaisiin kuntamme tarjoamaan vanhuksille ensisijaisesti kotihoitoa. Tällöin tulee myös mietittäväksi se, mitä seuraamuksia kunnille voisi tämän velvoitteen rikkomisesta tulla. Kunnat tarvitsevat varmasti asian hoitamiseksi porkkanoita. Mutta myös keppivaihtoehto on oltava, jotta tavoite saataisiin toteutumaan. Äärimmäisenä keinona kyseeseen voisi tulla jopa uhka- sakko, mikäli asia ei kunnissa hoidu. Peruspalveluministeri asettaa lähiaikoina kaksi työryhmää seuraamaan vanhustenhoidon kehitystä. Toista, ”kokeneet viisaat” -työryhmää, asettuu johtamaan arkkiatri Risto Pelkonen. Tämä ryhmä seuraa laajemmin vanhustenhoitoamme. Toinen työryhmistä tulee koostumaan järjestöjen ja ammattiliittojen edustajista. Siltä odotetaan konkreettisia esityksiä siitä, kuinka vanhuspalvelulaki saadaan toimimaan. Tähän työryhmään on saatava myös Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n edustus. Tämä tärkeä asia on ihan varmasti esillä maan hallituksen kehysriihessä maaliskuun lopulla. Toivottavasti tulos on se, että yhä suurempi osa vanhuksistamme saa tulevaisuudessa hyvää ja riittävää hoitoa omassa kodissaan. 3 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2014 MATTI HELLSTEN päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande PÄÄKIRJOITUS Lomaohjaaja Airi Nyman, edessä, saa joukkonsa sauvakävelylle jo aamuvarhain kauniisiin maisemiin. Kuva: Katariina Fleming. minpää, Taija Rantanen, Piia Lamberg ja Eeva Kotalampi loihtivat keittiössä uskomattomia herkkuja. Talonmies Erkki Rintanen hoitaa kiinteistöjä ja ratkaisee esiin tulleet ongelmat aina televisioista suurempiin asioihin. Talossa toimii myös kampaaja, hieroja, luontaishoitaja ja tarpeen tullen pääsee jalkahoitajallekin, joten hoito on kokonaisvaltaista. Rannassa kulkee lemmenpolku Rajaniemen päätalon eli Pytingin pihapiirissä on Torppa, Mäkitupa, Pehtoorin Pirtti ja Väentupa, joissa on majoitustilat 65 hengelle. Väentuvassa on myös saunatilat ja takkahuone. Yhteisenä kokoontumispaikkana toimii Siekkissali, jossa jumpataan, tanssitaan, lauletaan ja opiskellaan. Talon kaunein huone löytyy pappilan vintiltä: se on kuin morsiussviitti. Omalla parvekkeella voi juoda aamukahvia ja ihailla huikaisevia näkymiä Siekkisjärvelle. Järven rannassa lomakeskuksella on myös kesäsauna. Saunomisen lomassa siellä on usein ohjelmaa: makkaranpaistoa, musiikkia ja yhteislaulua. Talvella voivat uskaliaimmat pulahtaa avantoon. Rantaa pitkin kulkee Lemmenpolku, ylempänä se yhtyy toiseen polkuun, joka vie pitkospuita myöten suomaisemaan. Kenties riemullisin kesäohjelma Rajaniemessä on rosvopaistijuhla. Pentti Satamo aloittaa rosvopaistiuunin lämmittämisen heti aamusta. Maan uumenissa paisti kypsyy meheväksi herkuksi, jota syödään Sirpa ja Osmo Vaitisen musisoidessa ja tunnelmaa kohottaessa. Lomalla riittää ohjelmaa Lomaviikoilla asiakkaiden viihtyvyydestä ja ohjelmasta vastaavat energiset ja sydämelliset lomaohjaajat. Airi Nyman saa joukkonsa lähtemään sauvakävelylle heti aamupalan jälkeen. Samalla innolla sujuu myös tuolijumppa kuminauhojen avulla. Sirpa ja Oskari hoitavat puolestaan laulu- ja musiikkipuolta. Musiikkitietokilpai- lut, yhteislaulut ja illanvietot sujuvat rattoisasti. Ja tanssia saa aina kun musiikki soi, vaikka heti aamusta. Ei voi kuin ihailla ja ihmetellä, miten ketterästi 89-vuotias vie tanssilattialla 82-vuotiasta daamia! Eikä edes toispuolinen halvaus estä tanssimista, kun naiset hakevat kilvan vaasalaismiestä. Elämästä pitää nauttia! Eläkeikäisillä riittää virtaa myös pienten sketsien kirjoittamiseen ja esittämiseen. Hauskoissa iltamisssa nähtiin muun muassa kaksikieliset häät, jotka tulkattiin suomeksi ja viroksi. Morsiamen tahaton ennenaikainen synnyttäminen sai aikaan naurunpyrskähdyksiä sekä esiintyjissä että katsojissa. PikkuLiisa muisteli vähän ujona lapsuuttaan rusetti päässä ja alushousut vilkkuen. Hupaisa oli myös kahden vaasalaismiehen antaumuksella esittämä Jussi Asun laulu ”Naapurin Kaisalla on siniset silmät ja h.....n komia persusta”. Suomen maantiedekin tuli tutuksi, kun mallina oli aito, elävä Suomi-neito. Vierit Vaasasta uskollisia kävijöitä Mailis ja Mauri Vieri ovat uskollisia Rajaniemen kävijöitä. Tutuiksi ovat tulleet kurssit niin järjestötoiminnasta, tanssista, senioritanssista kuin round-tanssistakin. Nyt he olivat mukana Rentoudutaan talven keskellä -lomalla. – Tämä on todella hyvä paikka, tykkäämme kovasti. Ympäristö on kesällä vielä hienompi. Niinpä tulemme tänne taas uudestaan kesäkuussa eli entisenä juhannuksena. Silloin linja-autot täyttyvät Etelä-Pohjanmaan piirin väestä, kertovat Vierit. Vierit haluavat erityisesti kiittää Rajaniemen aina aulista henkilökuntaa ja ruokaa, joka on ”vähän liiankin hyvää”. Mauri Vieri, 77, on tehnyt elämäntyönsä konduktöörinä ja hänelle on langennut ikään kuin luonnostaan Vaasan Eläkkeensaajien matkanvetäjän homma. jatkuu sivulle 8-9 Eläkkeensaajatko syntipukkeja? Är pensionstagarna syndbockar? Suomen julkinen talous – niin kuntien kun valtionkin – on kiistatta tällä hetkellä ongelmissa. Jotakin on siis tehtävä, ellemme halua jättää jälkeemme kuvaannollisesti sanoen savuavia raunioita. Finlands offentliga ekonomi – såsom både kommunernas och statens – har otvivelaktigt problem just nu. Någonting bör göras, ifall vi inte vill lämna efter oss rykande ruiner, som man uttrycker det. M ielipiteet siitä, miten tähän on tultu, vaihtelevat kovasti. Varmaa on se, että nykytilanteeseen ei ole yhtä ainoata syytä. Yhtenä syynä on usein mainittu Suomen aika yksipuolinen teollinen rakenne. Nokian ympärillä olleen keskittymän katoamisen aukkoja ei ole kyetty täyttämään. Suomen vienti koostuu suurelta osin investointitavaroista, joille ei nyt yksinkertaisesti vain ole kovin suurta kysyntää. Tämän tilanteen korjaaminen nopeasti on aika mahdotonta. Å sikterna om det, hur vi har kommit hit, varierar mycket. Det är säkert, att till den nuvarande situationen finns inte en enda orsak. En orsak som ofta nämnts är Finlands ensidiga industristruktur. Förlusten av de koncentrationer som fanns runt Nokia har inte kunnat uppfyllas. Finlands export består till stor del av investeringsvaror, vars efterfrågan inte är stor just nu. Att snabbt förändra denna situation är omöjligt. Toinen merkittävä syy valtion talousahdinkoon on valtiontulojen lähes romahduksenkaltainen lasku. Siihenkin on varmasti useita syitä. Julkisuudessa puhutaan paljon verokilpailusta. Se koetaan yleensä valtioiden väliseksi kilpailuksi. On sillä kyllä toinenkin ulottuvuus. Suomessa sitä voisi kuvata sanonnalla, että se on puolueiden välistä verokilpailua: kuka uskaltaa luvata suuremmat veronalennukset. En annan betydande orsak till statens ekonomiska förlägenhet är att statens inkomster har sjunkit katastrofalt. Till det finns säkert också många orsaker. I offentligheten talar man mycket om skattekonkurrens. Den uppfattas som en konkurrens mellan staterna. Den har nog också en annan dimension. I Finland kunde man beskriva det med utrycket, det är en skattekonkurrens mellan partierna: vem vågar lova de största skattesänkningarna. Jospa joku talousviisas laskisi sen, paljonko pari kolme viimeistä hallitusta on alentanut verotusta. Silloin saattaisi löytyä summa, joka asettaisi paljon puhutun kestävyysvajeen kokonaan uuteen valoon. En suinkaan vastusta verotuksen keventämistä, jos siihen on varaa. Om bara någon klok ekonom skulle räkna det, hur mycket de tre senaste regeringarna har sänkt skatterna. Då skulle man kanska finna en summa, som skulle sätta det mycket omtalade hållbarhetsgapet i ett nytt ljus. Inte motsätter jag mig en lättare beskattning, om man har råd till det. Sen sijaan kyllä esitän kysymyksen, onko kovin järkevää alentaa verotusta velkarahalla! Näin meillä on viime vuosina tehty. Kun tämä samalla merkitsee erilaisten palvelujen karsimista, johtaa tilanne myös kohti tasaveroa. Tasavero on melkoista myrkkyä pienituloisille. Verojen alentamista sekä painopisteen muuttamista kannattaisi harkita vähän tarkemmin, eikä käydä niistä huutokauppaa niin kuin viime vuosina on tehty. Däremot ställer jag frågan, är det mycket meningsfullt att sänka beskattningen med skuldpengar. Så här har man gjort hos oss under de senaste åren. Då när detta samtidigt betyder att olika tjänster skärs ned, leder situationen också mot plattskatt. Det skulle tämligen vara ett gift för låginkomsttagarna. Man kunde ännu överväga noggrannare skattesänkningarna samt att ändra tyngdpunkten, och inte genomgå en auktion om dem som man de senaste åren har gjort. Talousahdingon yhdeksi syylliseksi näyttävät nousevan eläkkeensaajat. Ei meitä toki suoraan syytetä. Muodikkaampaa on puhua huoltosuhteesta. Se on monen mielestä Suomen ongelmien kaiken pahan alku ja juuri. Selkokielellä sanottuna: monen mielestä meitä on liikaa. Kiistatonta on, että eläkkeensaajien osuus väestöstä kasvaa ja myös eläkemenot sen myötä kasvavat. Samoin kasvaa myös erilaisten palvelujen kysyntä. On kuitenkin hyvä huomata, että me paitsi aiheutamme kustannuksia, me myös tuotamme erilaisia palveluja yhteiskunnalle. Ne ovat usein sellaisia, jotka nykyisillä mittaustavoilla eivät näy millään tavalla bruttokansantuotteessa, joka tuntuu olevan se ainoa oikea totuus kansantalouden mittaamisessa. Nykyisten mittaustulosten oikeellisuutta kannattaisi tutkia. Antavatko tulokset todella oikean kuvan kansantalouden kehityksestä ja muutoksista? On sitä hullumpiakin tutkimuksia tehty. Pensionstagarna lyftes fram som en orsak till ekonomiförlägenheten. Inte åklagas vi direkt. Modernare är det att tala om försörjningsbördan. Den är enligt mångas åsikt roten till allt ont inom Finlands problem. I klartext sagt: enligt mångas åsikt är vi för många. Det råder ingen tvekan, att pensionstagarnas andel bland befolkningen ökar och med det ökar också pensionsutgifterna. Samtidigt ökar också efterfrågan av olika tjänster. Det är ändå bra att lägga märke till, att förutom att vi åstadkommer kostnader, så producerar vi även olika tjänster för samhället. De är oftast sådana, som enligt de nuvarande mätningssätten inte på något sätt syns i bruttonationalprodukten, som tycks vara den enda verkliga sanningen att mäta den nationella ekonomin. De kunde löna sig att undersöka de nuvarande mätningsresultatens riktighet. Ger resultaten verkligen en rätt bild om den nationella ekonomins utveckling och förändring? Nog har man gjort tokigare undersökningar. 4 TEEMASIVUT: liikunta ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2014 Tervaskannotkin liikkuvat Tervakoskella Vielä seitsemänkymmenluvun alussa oli Tervakoskella liikuntaa tarjolla runsaasti, mutta vain työikäisille ja sitä nuoremmille. Paikallisissa urheiluseuroissa oli yli-ikämiehet viimeinen tunnettu sarja, eikä eläkeikäisille ollut juuri mitään ohjattua liikuntaa tarjolla. w Tervakosken Eläkkeensaajien yhdistyksen perustamisen myötä vuonna 1970 mainittu epäkohta alkoi vähitellen poistua. Ulkoliikunnalla aloitettiin, tehtiin pitkiä kävelyretkiä säässä kuin säässä. Ulla Haillan ohjaama tanssikerho toi liikunnan myös sisälle: opeteltiin tanhuja sekä seniori- ja round-tansseja. 80-luvun alussa Maija Ahonen ohjasi vesijumppaa uimahallilla. Laji on erittäin suosittua nykyisinkin. Tervakosken kartanossa 1926 syntynyt Kauko Hailla jäi 1981 eläkkeelle Tervakoski Oy:n palveluksesta 55-vuotiaana. Hän haki eläkepäiviinsä tekemistä, ja aina liikkuva- na painopiste kääntyi luonnostaan liikunnan harrastamiseen. Hölkkä- ja hiihtokilometrejä Kaukolle kertyi vuosittain tuhansia. Jalkavaivojen takia harrastaminen siirtyi myöhemmin pyöräilyn puolelle, ja parhaina vuosina kilometrejä kertyi lähes seitsemäntuhatta. Oman liikkumisensa ohessa Kauko kurssittautui Kisakeskuksessa ja Pajulahdessa jumppaohjaajaksi, sillä tavoitteena oli jakaa liikkumisen iloa mahdollisimman monelle. Suuremman sysäyksen liikunnan lisäämiseksi yhdistyksen ohjelmistossa antoi Kaukon esitys liikuntajaos- ton perustamisesta vuonna 1988. Jaoston tavoitteeksi tuli liikunnan monipuolistaminen ja vertaisohjaajien houkutteleminen koulutukseen ryhmien ohjaajiksi. Tavoitteisiin kuului ja kuuluu edelleen tila- ja välinehankintojen hoitaminen. Ensimmäinen kokoontuminen jumpan merkeissä on kirjattu tapahtuneen 9.1.1989, yli 25 vuotta sitten. Silloin oli mukana 22 voimistelusta innostunutta yhdistyksen jäsentä. Tuolloin ei Kauko eikä kukaan muukaan arvannut, minkälaisen lumipalloilmiön laittoivat liikkeelle. Jaoston tavoitteet ovat toteutuneet upeasti. Kauko, vaaleansinisessä paidassa ryhmän edessä, seurailee tyytyväisenä uuden ohjaajan Tarjan otteita. Kuva: Pekka Stigell. Zumba sopii kaikille Jyväskylän Eläkkeensaajien zumbakerho sai vauhdikkaan alun, kun mukaan tuli jo heti ensimmäisellä kerralla lähes 30 zumbaajaa. w Iloisesti yllättynyt oli myös kerhon vetäjä Mirja Tervaaho. – Tanssia olen harrastanut jo vuodesta 1967 lähtien. Silloin zumbasta ei tiedetty vielä mitään. Mirja tekee yhä töitä 20 tuntia viikossa verovirastossa, jossa innostui vetämään zumbaryhmää. Hän tilasi netin kautta videot ja siitä homma lähti liikkeelle. Mirjalla itsellään on ollut selkävaivoja, ja tanssi tuo hyvää apua selän hoitamiseen. – Tanssina zumba sopii vauvasta vaariin. Kun jokainen tanssii yksin, pystyy säätelemään vauhtia. Tarvittaessa voidaan mennä hitaammalla temmolla. Zumba on aerobinen kunto-ohjelma, jonka musiikki perustuu latinaistansseihin. Nii- tä ovat muun muassa salsa, rumba, mambo ja calypso. Ohjaaja tekee tanssijoukon edessä liikkeet, jotka kohdistuvat yksittäisten kehonosien sijasta koko vartaloon. Toiset tulevat perässä – tarvittaessa omaan tahtiin. Tärkeätä on, että porukka nauttii liikunnasta. – Liikunnan pitää olla hauskaa ja sellaista, että se tuntuu mukavalta, sanoo Mirja Terva-aho. Zumbaus pistää veret kiertämään Jyväskylän Eläkkeensaajien taloudenhoitaja Katariina Karttunen on yksi zumbaan innostuneita. Nyt takana on jo pari kerhokertaa. – Kyllä se hyvää liikuntaa on, pistää veret kiertämään. Ketteryyttä ja nopeita jalkoja siinä kyllä tarvitaan ja huomiokyvyn pitää olla hyvä. Jyväskylän Eläkkeensaajien zumbakerho kestää kerrallaan 1,5 tuntia. Katariinan mielestä ainakin aluksi lyhy- empikin aika riittäisi. – Kun videolta katsotaan ohjeita, jalkojen pitää tottua nopeaan menoon. Toisella kerralla tuli jo hiki pintaan ja väsyttikin hieman, arvioi Katariina. Vesa Karvinen Kaukon ja Tarjan liikuttamisen aloituksilla on 25 vuoden ero. Kuva: Pekka Stigell. Lähes puolet 243 jäsenestämme kokoontuu viikoittain liikunnan merkeissä eri kerhoissa. Jäsenyys ja 10 euron jäsenmaksu on muodollisuus, sillä sitä ei missään vaiheessa kysytä, vaan kaikki ovat tervetulleita hoitamaan kuntoaan. Viikoittaista ”lukujärjestystä” silmäillessä huomaa, kuinka monipuolista liikuntatarjonta tänä päivänä on. Löytyy kuntosalia, vesijumppaa, tasapainokoulua ja senioritanssia. Keskiviikot ovat viikon kohokohtia liikkujille: silloin on Seuralla valittavissa tunnin kestävä sulkapallo, tuolijumppa ja kuntojumppa. Samaan aikaan niiden rinnalla pelataan pari tuntia bocciaa ja sisäcurlingia. Osanottajat valitsevat oman lajinsa kuntonsa ja halunsa mukaan. Suola monipuoliselle liikunnalle on ystävien ja tuttujen tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen. Lauantaisin annetaan vielä kyytiä sulkapallolle alakoulun juhlasalissa. Kausiluontoisesti siirrytään kesällä ulkotoimintaan. Kuvioihin tulee viikoittainen pyöräily, sauvakävely ja Rollaattoriralli, joka on meidän perinteinen peli- ja seurustelutapahtumamme. Liikkuvat tervaskannot Kaukon kalenterin kulmaan on kertynyt tuhansien kilometri- ja liikuntatuntimerkintöjen lisäksi elettyjä vuosia kohta 88, joten hän on joutunut karsimaan liikuntamuodoistaan niitä raisumpia lajeja. Seuran kuntojumpalla käy Kaukon lisäksi useita kahdeksannen vuosikymmenen virstanpylvään ohittaneita reippaita liikkujia. Heitä voi positiivisessa mielessä nimittää ”liikkuviksi tervaskannoiksi”. Siinä meille nuoremmille osoitus siitä, että liikuntaan kannattaa satsata. Tuota samaista kuntojumppaa luotsaa jatkossa viime syksynä kurssin käynyt Tarja Tonteri. Hänen ensimmäinen jumpanohjaajan tehtävänsä sujui mallikkaasti, pienestä jännityksestä huolimatta. Sivusta seurasin Kaukon ilmettä, joka oli tyytyväisen oloinen – ollaan me muutkin, liikkuminen jatkuu! Liikuntajaostolle ja tervaskannoille liikunnallista kevättä 2014! Pekka Stigell Tervakosken Eläkkeensaajat Zumba pistää veret kiertämään ja vipinää kinttuihin. Kerhon vetäjä Mirja Terva-aho vasemmalla. Kuva: Vesa Karvinen. liikunta 5 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2014 Frisbeegolfaamaan! Frisbeegolf on mukavan rento harrastus, jossa yhdistyy ulkonaliikkumisen ilo mielenkiintoiseen peliin. Frisbeegolfia voit pelata yksin tai ryhmässä, tärkeintä on pitää hauskaa. Frisbeegolf soveltuu erittäin hyvin eläkkeensaajaryhmille, ja sen houkuttamana yhdistykset voivat saada myös uusia jäseniä. kiin frisbeegolfissa eteen tuleviin tilanteisiin. Driveriksi kannattaa valita vakaa tai alivakaa kiekko. Tämä tarkoittaa sitä, että kiekon lentorata on mahdollisimman suora tai jopa hieman oikealle kaartuva, mikä lieventää kiekon normaalia ominaisuutta kaartaa lentonsa lopussa vasemmalle. Viisaammat ovat todenneet, että kannattaa opetella hyvä tekniikka käyttämällä aluksi vain muutamaa kiekkoa ennen kuin hankkii mittavampaa kiekkokokoelmaa. Aluksi neuvotaan heittelemään hitailla kiekoilla ennen siirtymistä nopeisiin drivereihin. Toimi näin, jos sinulla on malttia, sillä neuvoissa on varmasti perää. F risbeegolfia voi pelata melkein missä tahansa. Ei tarvita välttämättä lajia varten rakennettuja ratoja ja koreja, vaan pelipaikaksi soveltuu mikä tahansa maasto. Maalikoriksi sopii hyvin esim. jollain nauhalla merkitty puu tai tolppa, joka toimii maalikorina. Suomessa on toki tällä hetkellä yli 250 frisbeegolfin harrastuspaikkaa, jotka sijoittuvat niin puisto- kuin metsäalueille ja tarjoavat hienon mahdollisuuden ulkoiluun luonnon helmassa. Ja mikä parasta, suurimmalle osalle radoista pääsee pelaamaan ilmaiseksi. Mistä lajissa on kysymys? Frisbeegolfissa on tarkoitus suorittaa rata alusta loppuun mahdollisimman pienellä heittomäärällä, ts. voittaja on se, joka käyttää vaaditun ratakierroksen tai -kierrosten pelaamiseen vähiten heittoja. Radan jokainen väylä aloitetaan avauspaikalta ja päätetään väylämaaliin eli koriin. Avausheiton jälkeen pelaajat jatkavat siitä, mihin edellinen heitto pysähtyi. Pelattuaan väylän loppuun pelaajat siirtyvät seuraavan väylän avauspaikalle ja pelaavat väylän. Näin jatketaan, kunnes on pelattu radan kaikki väylät. Frisbeegolfradat on tavallisesti suunniteltu vaihtelevaan metsäiseen maastoon, jonka luonnolliset esteet rajoittavat kiekkojen lentoratoja. Luonnolliset esteet ovat oleellinen osa peliä, eivätkä pelaajat saa missään tapauksessa muuttaa niitä helpottaakseen väylän pelaamista. Pelaajien tulee pelata rata sellaisena kuin se on ja jatkaa siitä, mihin edellinen heitto pysähtyi, ellei säännöissä toisin määrätä. Frisbeegolfrataan kuuluu yleensä 9 tai 18 väylää. Väylien pituudet vaihtelevat viidestäkymmenestä metristä aina kolmeensataan metriin. Eläkkeensaajien Keskusliitto järjestää elokuussa frisbeegolf-kurssin Urheiluopisto Kisakeskuksessa. Frisbeekirjailija ja lajin puuhamies Kari Toivonen neuvoo aloittelijaa. – Frisbeegolf on helppo aloittaa, sillä ainoa mitä tarvitset, on frisbeekiekko. Sitten voitkin jo lähteä radalle. Tässäkin lajissa on silti omat niksinsä, jotka opettelemalla harrastuksesta saa paljon enemmän irti. Seuraavassa muutamia vinkkejä aloittelevalle frisbeegolfaajalle. Osa on itse kantapään kautta opittuja, osa taas itseä viisaammilta lajinharrastajilta kuultuja ja luettuja. – Kuulin tämän neuvon vasta, kun olin jo itse aloittanut ja toiminut kutakuinkin juuri päinvastoin eli hankkinut paljon kiekkoja ja heitellyt paljon drivereillä. Hauskaa on kyllä ollut, mutta enpä sitten kovin kummoinen golfaaja olekaan, Toivonen toteaa. Jos haluaa panostaa useampaan kiekkoon, voi ostaa midrange-kiekon lisäksi myös putterin sekä mahdollisesti vielä driverin. Putterit ovat keskenään melko samankaltaisia. Parasta oppia Toivosen mukaan saa, kun pelaa itseään kokeneempien harrastajien kanssa. Frisbeegolfin pariin tuntuu hakeutuvan poikkeuksellisen paljon avoimia ja hyväntuulisia ihmisiä, jotka eivät panttaa tietojaan, vaan jakavat niitä auliisti muillekin. Älä siis epäröi kysyä voitko liittyä kierroksella kokeneempien heittäjien porukkaan. Kiekot Heittäminen Frisbeegolfia voi pelata millä tahansa frisbeellä, mutta helpoimmin se sujuu tarkoitusta varten suunnitelluilla kiekoilla. Kiekkoja on satoja erilaisia, mutta lajia aloitteleva pärjää hyvin 1–3 kiekolla. Jos haluat ostaa vain yhden kiekon, kannattaa hankkia midrange- tai ns. multipurpose-kiekko, joka soveltuu kohtalaisen hyvin kaik- Golfkiekon heittäminen eroaa perinteisen frisbeen heittelystä melko tavalla. Olennaisin ero on voimansiirrossa. Kopitellessa rannalla tai puistossa heittämiseen käytetään pääasiassa kättä ja rannetta. Tämä ei kuitenkaan frisbeegolfissa riitä, sillä kiekko pitäisi saada muutamaa kymmentä metriä kauemmaksi. Tietopaketti aloittelijoille Jotta kiekko lentäisi mahdollisimman pitkälle aloituspaikalta, pitää heiton taakse saada voimaa myös jaloista, lantiosta ja hartioista. Kiekkoa ei siis heitetä ranneliikkeellä vaan koko vartalo toimii ikään kuin jousena, joka linkoaa kiekon radalleen. Tekniikkaa kannattaa ensin opetella ilman vauhtia, ja kun idea on hallussa, voi siirtyä tutustumaan vauhdinottoon. Avausheitto Jokaisen väylän aluksi heitetään avausheitto. Aloittelijan kannattaa heti alusta alkaen keskittyä pituuden sijaan tarkkuuteen. Voimiensa takaa heitetyssä, mutta syvälle metsään päätyvässä heitossa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Pituudet kasvavat aikanaan, mutta jatkuva lepikoissa tarpominen tappaa kiinnostuksen lajiin todella nopeasti. – Pyri heittämään kiekko avausheitossa sellaiseen kohtaan, josta seuraava heitto on helppo suorittaa. Hankalaan paikkaan päätynyt heitto poikii yleensä koko tukun vähintään yhtä hankalia heittotilanteita, eli lumipalloa on turha sysätä liikkeelle heti avausheitossa. kaan päädy kovin kauas korista, toisin kuin käytettäessä vaikkapa driveria. Puttaaminen Kun kiekko on saatu riittävän lähelle koria, on vuorossa putti. Puttaaminen on hyvin yksilöllistä, eikä mikään toimiva tyyli voi olla väärä. Yleisesti käytössä olevat tyylit voidaan kuitenkin jakaa kahteen pääluokkaan. Toisessa kiekko ikään kuin työnnetään koriin, toisessa se heitetään korkeana roikkuna. Ideana molemmissa on silti se, että kiekkoon ei laiteta ranteella yhtään enempää pyörimisliikettä kuin on tarpeen kiekon vakauden ylläpitämiseksi. Tällöin kiekon vauhti pysyy hitaana, eikä se ohi mennessään päädy kovin kauas korista. Erkki Partanen Lähde: Suomen frisbeegolfliiton kotisivut Lähestymisheitto Aloittelijan kannalta ehkä tärkein heitto on lähestymisheitto. Sillä voi paikata mahdollisesti epäonnistuneen avauksen ja samalla pedata itselleen helpon putin. Korille heitettäessä kannattaa pitää mielessä kiekon luontainen ominaisuus kaartaa lentonsa lopussa pyörimissuuntaansa vastaan. – Käytä lähestymisheitoissa aina mahdollisimman hitaita kiekkoja, midrange-kiekkoa tai jopa putteria. Silloin ohi heitetty kiekko ei aina- Moni on varmasti nähnyt näitä häkkyröitä eri puolilla Suomea. Frisbeegolfradoilla käytettäviä maalikoreja on saatavilla useimmilta frisbeevälineiden valmistajilta, kullakin on omat mallinsa. Koreja voi myös valmistaa itse. Kannattaa kuitenkin muistaa, että korimallit saattavat olla patentoituja, eikä niiden suora kopiointi ole sallittua. Miten päästä lajin sisään? Eläkkeensaajien Keskusliitto järjestää frisbeegolfkurssin Urheiluopisto Kisakeskuksessa 13.–14.8.2014. Kurssilaiset saavat tietoa runsaammin lajista ja sen hienouksista kuin tässä on esitelty. Kurssin päätteeksi pidetään liiton mestaruuskilpailut frisbeegolfissa. Kilpailuun voivat osallistua myös ne, jotka eivät tule mukaan kurssille. Tarkemmat tiedot kurssista ja kilpailusta löytyvät seuraavasta Eläkkeensaaja-lehdestä, joka ilmestyy viikolla 17. Erkki Partanen 6 TEEMASIVUT: liikunta ja matkailu LIIKUNTA-ASIAA MYÖS SIVUILLA 38-39! Lähde pelaamaan tai kannustamaan! Merkkaa ajoissa tulevan kesän kalenteriin! EKL:n vuoden 2014 bocciaturnaus pelataan Viron Otepäässä 25.–29.8.2014 (5 pv) 350,- Hintaan sisältyy kaikki tämä: laivamatkat, bussikuljetukset, majoitukset hyvätasoisessa kylpylähotellissa 2 h huoneissa, puolihoito (aamiainen ja päivällinen), uimahallin ja saunaosaston vapaa käyttö, osanottomahdollisuus bocciaturnaukseen, EKL:n matkanvetäjän palvelut Tallinnasta alkaen sekä tietenkin jännittäviä kilpailuja ja mukavaa yhdessäoloa EKL:n oman väen taatussa seurassa. Kilpailuvastaavana EKL:n Erkki Partanen. v Kisapaikka sijaitsee Etelä-Virossa, idyllisen Pyhäjärven rannalla Pyhäjärven kylpylähotellissa, joka sijaitsee Otepään urheilukaupungin tuntumassa. v Pelialueena käytetään hotellin viereisiä tenniskenttiä. Koko kylpylähotelli on EKL:n bocciapelaajien ja kannustusjoukkojen käytössä, yhteensä paikkoja on noin 150. Varaukset: EKL/Birgitta Kuittinen puh. (09) 6126 8421 tai [email protected] ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2014 Liikunta iäkkään arjessa Nykyinen eläkeikäinen väestö on tottunut pienestä pitäen liikkumaan arjessa. Vaikka kaikki eivät olisikaan hiihtäneet koulumatkojaan, liittyy näiden sukupolvien lapsuus-, nuoruus- ja työvuosiin paljon luonnollista liikettä. Onko aktiivisuus siis oikeasti vähentynyt vai muuttanut vain muotoaan? Valitettavasti samalla ajanjaksolla tarkasteltuna myös muu säännöllinen fyysinen aktiivisuus näyttää vähentyneen. Toisaalta kansallinen liikuntatutkimus osoittaa, että muun muassa kuntosaliharjoittelu ja hiihto ovat lisänneet suosiotaan nuoremman iäkkään väestön eli alle 80-vuotiaden keskuudessa. Terveysliikunnan suositukset Esimerkiksi yli 65-vuotiailla saksalaisilla tehdyssä tutkimuksessa koko päivän aikana kävelyyn käytetty aika oli käänteisesti yhteydessä useisiin sydän- ja verisuonitautien vaarasta kertoviin biomarkkereihin. Eli mitä enemmän iäkäs käveli päivän aikana, sitä vähäisempi oli hänen riskinsä sydän- ja verisuonitaudeille. Suotuisimmat vaikutukset näkyivät noin 110– 120 minuutin eli noin kahden tunnin päivittäisellä liikkumisella. Iäkkäiden terveysliikuntasuositus painottaa myös sään- nöllisen lihasvoima- ja tasapainoharjoittelun merkitystä toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kaatumisten ehkäisemiseksi. Iäkkäille suositellaankin vahvaan tutkimusnäyttöön perustuen säännöllisiä, vähintään kahdesti viikossa tehtäviä lihasvoimaa lisääviä ja tasapainoa parantavia harjoitteita. Vähän on parempi kuin ei mitään, ja alkuun pääsee helpostikin – esimerkiksi peräkkäiset tuolilta ylösnousut vahvistavat reisi- ja pakaralihaksia ja viivakävely parantaa tasapainoa. Ikäihmisten liikuntatutkimus UKK-instituutissa tehty Ikäihmisten liikuntatutkimus osoitti, että viisi vuotta harjoittelun lopettamisen jälkeen tehdyssä seurannassa monipuolista liikuntaharjoittelua tehneillä naisilla oli yli puolet vähemmän murtumia ja muita kaatumisvammoja. Tehokuurityyppinen harjoittelumalli yhdistettynä säännölliseen arkiliikuntaan voisikin tarjota yhden kiinnostavan ja tutkimisenarvoisen mallin iäkkäiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi. Lähde: UKK-Instituutin kotisivut, kirjoittaja Saija Karinkanta, FT, tutkija, UKK-instituutti Alkuviikko on aikuisten aikaa Miten olisi piristävä irtiotto mukavalla porukalla? Pakkaa mukaan tanssikengät, kerää iloinen seurue ja karkaa minilomalle! Meillä on siihen sopiva paikka eikä näkymäkään satuta silmää. www.tallink.fi/seniorit www.silja.fi/seniorit Kerää ryhmä ja hyödynnä ryhmänkerääjän edut! TEEMASIVUT 7 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2014 Patikkaloma on vastaisku massaturismille Patikointi on leppoisaa, liikunnallista matkantekoa samanhenkisesten seurassa Kumotaan heti aluksi yleisimmät ennakkoluulot: patikointi- tai vaelluslomalla ei vuorikiipeillä eikä kävellä valtavan pitkiä matkoja päivässä. Näillä yhteisöllisillä elämysreissuilla nautitaan yhdessäkokemisen ilosta ja luonnon voimasta, vaihtelevissa ja unohtumattomissa maisemissa. Aterioidaan hyvin ja yövytään pienissä ja viehättävissä majataloissa idyllisissä ympäristöissä. E lämyksellisen reissun ensisijainen tarkoitus on tarjota niin mielelle kuin keholle sellaista, jonka muistaa loppuiän. Kuten me kaikki tiedämme, kaikenlainen liikunta vahvistaa niveliä ja lihaksia sekä elvyttää verenkiertoa ja kehittää tärkeää tasapainoaistia. Varsinkin jalkojen lihastoiminnan ylläpito ja vahvistaminen edesauttaa itsenäisen toimintakyvyn säilymistä mahdollisimman pitkään. Siinä monta pätevää syytä lähteä liikkeelle! – Parhaimmillaan ensimmäinen patikkaloma voi olla niin kokonaisvaltainen elämys, että siihen jää koukkuun, varoittaa nauraen Esko Honkanen, patikkamatkojen järjestäjä. Liikunta ja lomailu yhdessä = mainio yhtälö Pirkon TOP 5 patikkavälineistö - sisäänajetut kunnolliset vaelluskengät ja -sukat - päiväreppu - hattu ja sadeviitta - ohuet vaihtovaatteet - vesipussi ja juomaletku Naposteltavaksi esim. kuivattuja hedelmiä ja myslipatukoita. Pirkko Georgian huimissa maisemissa. Esko Honkanen aloitti patikkalomien järjestämisen liki 15 vuotta sitten profiloituen vetämään pienryhmiä, joissa on mukana kaiken ikäisiä. Ensimmäinen pilottimatka tehtiin vuonna 2000 Slovakian puoleiseen Tatra-vuoristoon ja sen ympäristöön. – Sanat vuori ja vuorikiipeily synnyttävät tässä kohtaa ihan vääriä mielikuvia! Meidän patikkapolut kulkevat maastossa ja kiertävät loivasti vuoren alarinteitä nousten pikkuhiljaa ylemmäs, laskien taas alemmas. Kävelyvauhti on leppoisa, niin että kaikki peruskunnon omaavat pysyvät taatusti mukana, ikään katsomatta, Esko Honkanen painottaa. Pirkko Lähdesmäen suunnitelmissa on uusi patikkamatka syksyllä. Hänen unohtumattomien elämystensä joukkoon kuuluvat patikkalomat Armenian ja Georgian erikoislaatuisen huikean luonnon keskellä. – Luonnonnähtävyydet eivät ole se ainut asia, joka siellä lumoaa: lisäksi maanosan ikivanha kulttuurihistoria ja paljon koviakin kokeneet ihmiset ovat ystävällisyydessään vertaansa vailla, minun mielestäni. Liikuntalomailusta kiinnostuneet löytävät toisensa Ulkomaille suuntautuvilla keväisillä patikkapoluilla pääsee nauttimaan heräävän luonnon kauneudesta ja kukkaloistosta, kun taas syksyn lomilla saa pidennettyä Suomen lyhyttä kesää paikkoihin, missä vasta korjataan ja maistellaan uutta satoa. Matkanjohtaja ja paikalliset oppaat takaavat sen, että käytännön asiat sujuvat mallikkaasti ja alueen erityisnähtävyydet tulevat tutuiksi. Pirkon ja Eskon mukaan patikkalomilla ja yhteisten kokemusten äärellä on myös taipumus saada samanhenkisiä ystäviä ja luoda matkatovereiden kanssa jopa loppuelämän kestäviä ystävyyssuhteita. Ulla Wallinsalo Pirkon jatkuva kaipuu patikkapoluille MatkaMielen patikkamatkoilla parikymmentä kertaa ollut Pirkko Lähdesmäki, 75, on hyvä esimerkki siitä, ettei superkuntoa tai nuoria jalkoja näillä reissuilla edes vaadita. Hän vakuuttaa, että peruskunnossa oleva eläkeläinen voi ilman muuta lähteä viikon tai 10 päivän patikkamatkalle. – On se vaan upea tunne, kun pysähdytään piknik-peitolle levähtämään ja syömään tai istahdetaan pittoreskin kyläravintolan terassille paikallisten herkkujen äärelle. Siinä yhdessä katsellaan ihania maisemia ja ollaan tyytyväisiä: hei katsokaa, tuolta me tultiin! Patikkamatkojen ideaan kuuluu, että kohteessa on aina vähintään yksi tukikohta, josta käsin tehdään pikkureppu selässä päiväpatikkoja ympäristöön ja palataan illaksi takaisin. – Minä ainakin haluan nukkua yöni kunnolla, lakanoiden välissä, Pirkko naurahtaa. MatkaMielen Esko Honkanen. MatkaMieli Oy räätälöi perustarjonnan lisäksi ryhmille erilaisia teemamatkoja: patikointilomia kotimaahan ja ulkomaille, kaupunkilomia, syntymäpäiväreissuja jne. ryhmän tarpeiden mukaan. Lisätietoa niistä ja patikkalomista: www.matkamieli.fi LUE MYÖS liikuntahaasteesta sivulta 39! 8 TEEMASIVUT matkailu ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2014 JATKOA SIVULTA 3 Mailis Vieri, 74, on toiminut päiväkodissa lastenhoitajana ja saa nyt hoivailla kahta lastenlastenlastaan. Omat pojat ovat aikuisia ja heidän neljä lastaan ovat tehneet Vierin pariskunnasta isoisovanhempia. Harrastuksille jää kuitenkin aikaa ja molemmat ovat innokkaita musiikki-ihmisiä. Mauri on ollut mukana jo 16 vuotta lauluyhtye Roikassa. Mailis naurahtaa kuuluvansa ”puolihullujen naisten” Ronnat-lauluyhtyeeseen. Tanssiminen on parin yhteinen harrastus ja sitä he pääsivät taas Rajaniemessäkin toteuttamaan. Mailis on myös hauskojen sketsien kirjoittaja. Lomaohjaajat luovat iloisen hengen Airi Nyman Pedersören Lillbystä on ollut Rajaniemessä lomaohjaajana 8-9 vuotta. –Täällä on hyvä henki, erinomaista ruokaa ja mukavia lomalaisia. Yhteistyö Sirpa ja Oskari Vaitisen kanssa sujuu saumattomasti, täydennämme toisiamme sopivasti. Kotoisin Airi on Saarijärveltä ja tehnyt työnsä maatalouden parissa. – Olin ennen naimisiin menoani seitsemän vuotta 4 H -kerhoneuvojana Keuruulla, ja sen jälkeen hoidin 25 vuotta lehmiä maatalon emäntänä. Avioliitto vei Keski-Suomesta Keski-Pohjanmaalle. Urheileva pariskunta löysi toisensa Suomenmestaruuskilpailuissa. Nyt maatalousteknikko on eläkkeellä ja aikaa riittää yhä enemmän Rajaniemelle. Ohjaajana Airi onkin energinen ja iloinen. Hän saa omalla esimerkillään väen liikkumaan, laulamaan ja tanssimaan. – Mottoni on ”antaa kaikkien kukkien kukkia” – jokainen saa tehdä halunsa ja voimiensa mukaan. Oskari Vaitinen on käynyt Rajaniemessä jo vuosia, mutta yhdessä tuoreen vaimon, Sirpan, kanssa tultiin sinne viime vuoden pääsiäisenä. – Vedimme viime pitkäperjantaina hengellisen musiikin konsertin ja pääsiäispäivänä viihdekonsertin. Ne otettiin hyvin vastaan ja siitä pitäen olemme olleet täällä ainakin kymmenen kertaa. Musiikki yhdisti Oskarin ja Sirpan. Kumpikin ehti elää tahoillaan yksin joitakin vuosia, mutta nyt asutaan yhdessä Aurassa ja keikkaillaan pitkin maata. Ohjelmistossa on niin hengellistä, kevyttä kuin sota-ajankin musiikkia. Joulun tienoilla pariskunnan voi nähdä joulupukkina ja tonttumuorina tavarataloissa. Oskari on ehtinyt olla musiikintekijänä jo 35 vuotta, vaikka toimi Kaarinassa liikunta-alan kenttämestarina. Sirpa lähti autoliikkeen kont- Tanssi kuuluu Rajaniemen perusohjelmaan. Tässä musiikista vastaa TraBand-yhtye eli Sirpa ja Oskari Vaitinen. Kuva: Kuvaamo Into. torista yksityisyrittäjäksi 2000-luvun alussa, ja hänen kahvila Navettansa oli suosittu pääkaupunkia myöten. Nykyään Sirpa ja Oskari tekevät paljon myös vapaaehtoistyötä vanhusten parissa. Rajaniemessä pari viihtyy hyvin: ympäristö on harvinaisen kaunis ja työ lomalaisten parissa mielekästä ja antoisaa. Vaitiset soittavat TraBandyhtyeenä tanssi-illoissa ja tietokilpailuissa, ja lisäksi osallistuvat kaikin tavoin ohjaajina lomalaisten viihdyttämiseen. Heistä säteilee esiintymisen ilo, joka tarttuu kuulijoihinkin. Emäntä odottaa liiton väkeä runsaslukuisesti Rajaniemen emäntä MaijaLiisa Peura kertoo paikan yhtenä vahvuutena olevan juuri pienuuden ja yhtenäisyyden. Täällä ollaan yhdessä, ja porukka pysyy koossa toisin kuin jossakin laivaristeilyllä. Seminaarien ja erilaisten kurssien järjestämiseen on hyvät mahdollisuudet. Sadan hengen kokoussali AV-laitteineen ja verkkoyhteyksineen luo hyvät puitteet koulutuksille. Pienemmät tilat ja kodikas rantasauna lisäävät mahdollisuuksia. – Meillä pidetään paljon myös perhejuhlia: häitä, hautajaisia ja sukujuhlia sekä luokkakokouksia. Omalla kustannuksellakin voi tänne tulla vaikka vain yhdeksi yöksi. Hyvinvointilomat ry:n kautta voi hakea Ray:n tukemia lomia, ja myös lapset ovat tervetulleita vaikka isovanhempien mukana, korostaa emäntä. Erilaisten kurssien järjestäjänä Rajaniemi on kunnostautunut. – Meillä on pidetty muun muassa opintosihteerikursseja, tiedottajakursseja, senioritanssikursseja, kuorokursseja ja kädentaitojen kursseja. Joskus kokeilimme retriittiäkin, mutta osallistujia ei saatu tarpeeksi – paikka olisi kyllä mitä sopivin. Erilaisille taideleireille saamme Virtain kansalaisopistosta ohjaajia, samoin nuorisokeskuksesta. – Lomaleireillä pidän tärkeänä, että ohjelma suunni- tellaan yhdessä ohjaajien kanssa. Kuunnellaan myös mitä väki haluaa, joten ohjelmiin voidaan tehdä jousta- vasti muutoksia. Aina käymme retkellä ainakin Virtojen keskustassa – sielläkin on yllättävän paljon nähtävää ja mahdollisuus ostoksiin. Kesäisin teemme patikkaretkiä eväiden kanssa muun muassa Torisevajärvellä ja Helvetinkolussa. Lähipitäjissä on myös paljon kesäteattereita, joihin teemme matkoja. – Omassa pihapiirissä riittää talvellakin tekemistä. Siekkisjärven jäälle voi lähteä hiihtämään, kelkkailemaan tai vaikka pilkille. Talosta saa reppuun eväät ja termoskannun; lumikengätkin. Toiveena on, että liiton väki oppisi yhä enemmän käyttämään paikkaa, joka on kaikille avoin. Näin taattaisiin talon tulevaisuus, muistuttaa Maija-Liisa Peura. Katariina Fleming toimittaja, Ylöjärvi Perusteellisen jalkahoidon jälkeen on taas hyvä astella. Hoitotyössä Saimi Nieminen. Kuva: Kuvaamo Into. Airi Nyman, innostava ja energinen lomaohjaaja. Kuva: K. Fleming. Rajaniemeä on viime aikoina remontuoitu, ja huoneet ovat nyt entistä viihtyisämpiä. Kuva: Kuvaamo Into. URMAS Vaasalaiset Mailis ja Mauri Vieri käyvät Rajaniemessä usein. ”Pidämme paikasta kovasti”, pariskunta toteaa tyytyväisenä. Kuva: Kuvaamo Into. TEEMASIVUT 9 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2014 Hyödyllisiä linkkejä omatoimimatkaa suunnitteleville Alla olevilta sivuilta löytää useimpien lentoyhtiöiden lentohintoja sekä hotellitarjontaa, tarjouksia ja äkkilähtöjä. Lisäksi sivustoilla on kohteiden esittelyä: matkailuvinkkejä, kohteessa käyneiden matkakertomuksia ja matkablogeja. Useimmilla sivustoilla on sekä lentoettä hotellitarjontaa. Listatut sivustot ovat suomenkielisiä. www.rantapallo.fi www.napsu.fi www.vertaa.fi www.pallontallaajat.fi www.supersaver.fi www.kuumat.com www.travellink.fi www.matka.net www.matkoja.net www.trivago.fi (vain hotellivertailu) www.booking.com (vain hotellivertailu) Pääesiintyjät Vokalgruppen Irmelin (SE), Kammerkoor Head Ööd, Vend (EE), Masterpiece Quartet (US), Satu Sopanen & Fort Big Band & Ralf Nyqvist (FI), Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat KYN (FI), Felix Zenger (FI), Philomela (FI) ...ja lisää tulossa! Webshop: www.netticket.fi Puh. 0600 399 499 (1,00 €/min + pvm/mpm) Huomioithan, että tarjotut hinnat eivät sisällä mitään opaspalveluja lentokentillä tai kohteessa, ei myöskään lentokenttäkuljetuksia. www.vaasachoirfestival.fi UW Olemme kuulleet huhun kiirineen laajalti Rajaniemen lomakeskuksen rosvopaistipäivistä ja Torisevan patikkaretkistä Inkerinkalliolla. Sehän nosti viime kesän muistot mieleen! w Studio Ticket Rewell Center, 2 krs, 65100 Vaasa Puh. 0700 96 525 (1 €/min. +pvm) Olemme lomaohjaajia Rajaniemessä aina silloin tällöin kesäisin. Meidän näkökulmastamme koko rosvopaistitapahtuma, tulen sytytyksestä ateriointiin, on todella mukava ohjelmanumero. Monet lomalaiset haluavat olla mukana jo aamulla tulta sytyteltäessä ja sitten seuraamassa eri vaiheita koko päivän kestävän paistin valmistumisen ajan. Paistimestari kertoo mielellään eri vaiheista lomalaisille ja kuvia otetaan paljon muistoksi. Päivän aikana on myös mahdollisuus lähteä patikkaretkelle Torisevan upeisiin maisemiin ja tutustumaan rotkojärvien karuun kauneuteen osaavan oppaan johdolla. Opas kertoo kahvitauon aikana paikan surullisen historian. Tapahtumarikkaan päivän kohokohta on kokoontuminen yhteiselle rosvopaistiaterialle Siekkisjärven rantaan. Harmonikkamusiikki viihdyttää ruokailijoita, ja jälkiruoaksi saamme nauttia itse paistamaamme ”plättyä” mansikkahillon ja kahvin kera. Aplodien määrä paistimestaril- Musiikki yhdisti Sirpa ja Oskari Vaitisen, ja nyt heidän esityksistään saavat nauttia myös Rajanimen vieraat. Kuva: Kuvaamo Into. Oletko reilu reissaaja? Sirpa ja Oskari muistelevat Rajaniemen mukavia rosvopaistipäiviä Reilun matkailun yhdistys kehitti ensimmäisenä toimivuonnaan Reilun matkailijan ohjeet, jotka soveltuvat sekä kotimaan- että ulkomaanmatkailuun. le kertoo paistin onnistuneen loistavasti. Yleensä ilta jatkuu saunan ja uinnin jälkeen Siekkissalissa, erilaisen ohjelman ja tanssin merkeissä, orkesterimusiikin tahdissa. Lomapäivinä Rajaniemessä tapahtuu paljon muutakin mukavaa, mutta ehkä nämä rosvopaistipäivät Torisevan retkineen ovat ylitse muiden. Kesällä 2014 on kolmasti tulossa rosvopaistia ja retkeilyä, joten laittakaahan ”paperit vetämään”! Aurinkoista kevättä ja rosvopaistin odottelua... Sirpa ja Oskari Reilun kaupan elintarvikkeet ja muut tuotteet ovat jo melko monelle tuttuja, entä reilu matkailu? Ideologiaa edistää Reilun matkailun yhdistys. Yhdistys tarjoaa matkalaisille vinkkejä siitä miten omilla valinnoilla voi toteuttaa vastuullisempaa matkailua. Yhdistys on kouluttanut kestävän matkailun lähettiläitä, joita voi pyytää tilaisuuksiin ja tapahtumiin kertomaan vastuullisesta matkailusta. REILUN MATKAILIJAN OHJEET v Hanki tietoa matkakohteesta v Matkusta huippusesongin ulkopuolella v Valitse vastuuntuntoinen matkanjärjestäjä v Suosi paikallista v Säästä energiaa ja vettä v Minimoi jätteet v Kunnioita paikallista kulttuuria v Suojele ihmisiä, eläimiä ja luontoa v Kerro näkemästäsi ja kokemastasi www.reilumatkailu.fi Seuraavassa Eläkkeensaaja-lehdessä teemoina omaishoito & muisti sekä EU-vaalit. 24 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2014 Eläkkeensaaja: koetko olevasi EU-kansalainen? Euroopan unioni on normaalia enemmän esillä keväisten europarlamenttivaalien johdosta. Millä keinoin tietoa ja tietoisuutta Euroopan unioniin liittyvistä asioista voitaisiin lisätä niin, että EU-kansalaiset Suomessa kokisivat tärkeäksi lähteä äänestysuurnille? Ennakkoäänestys kotimaassa on 14.–20.5. ja varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 25.5. RAUHA. TURVALLISUUS. VAKAUS. HYVINVOINTI. Hienoja, kauniita arvoja, joille EU perustettiin. Silti EU on edelleen tavalliselle Matti ja Maija Meikäläiselle melkoisen kaukainen asia: siitä ei välttämättä montaa faktaa tunneta, mutta mielipiteitä kyllä riittää. Suomen ensi vuonna 20 vuotta täyttävä täysjäsenyys Euroopan unionissa ei ole kuitenkaan ollut riittävän pitkä aika, jotta EU:n reuna-alueella asuva rivisuomalainen olisi ehtinyt sisäistää kotimaansa roolin EU:ssa tai EU:n roolin globalisoituneessa maailmassa – saati itsensä EU-kansalaisena. Euroopan unioni koetaan melko yleisesti suureksi leikkikentäksi, jossa on hirveä määrä leikkijöitä ja jonne lapioidaan tolkuton määrä rahaa. Takaisin palautuvia hyötyjä sen sijaan ei tunneta tai haluta nähdä tarpeeksi hyvin. EU-jäsenyyden hyödyt kuitenkin ovat asiantuntijoiden mukaan selvästi suuremmat kuin haitat. Myös EU:n päätöksentekoprosessit, eri toimielimet tehtävineen, koetaan vieraiksi ja oudoiksi. EU-asioihin on helppoa ja hyväksyttyä suhtautua varauksellisesti. Osaltaan vastuun tästä kantavat suomalaisten itsensä valitsemat europarlamentaarikot. – Emme varmasti vieläkään osaa arkipäiväistää EU:ta ja siihen liittyviä asioita tarpeeksi, puhua kyllin selkeästi, myöntää Riitta Myller (sd), joka pyrkii muutaman vuoden tauon jälkeen kevään EU-vaaleissa uudelleen europarlamenttiin. Ensimmäinen meppijakso kesti peräti 14,5 vuotta. Neuvottelupöydissä oltava aina suomalaisten edustus Miten sitten saamme tuotua EUasiat lähemmäs suomalaisia, lyhentää henkistä välimatkaa Suomesta Brysseliin? Mistä kansalaisille luottamusta ja uskoa siihen, että jo toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa alkanut yhteistyöprosessi on hyvä projekti, ja paremmaksi tulee kehittämällä? Riitta Myller myöntää, että päätöksentekoprosesseja on vaikea ymmärtää tai kertoa niistä selkeän yksiselitteisesti. – Tärkeintä on tietää, että EU-pöydissä on aina myös suomalaisia päättämässä asioista. Maailmanlaajuisen rahoituskriisin jälkeen, laman lyötyä Eurooppaan saakka, kansalaisten epäluulo EU:ta kohtaan on kuitenkin kasvanut. Etelä-Euroopan kriisimaille suljetuissa kokouksissa sovitut tukilainapaketit suututtavat suomalaista veronmaksajaa. Europäättäjät kaihtavat puhetta velkaantuneiden maiden lisälainatarpeista, vaikka sellaisiakin päätöksiä saatetaan tarvita. – Lainantakaajat, kuten Suomi, eivät ole kärsineet tappioita, kriisimaat ovat toistaiseksi selviytyneet velvoitteistaan. Rauhantyöstä laajempaan yhteistyöhön Mutta ei jotain pahaa ettei jotain hyvääkin: vasta kriisin myötä EU:ssa ymmärrettiin, että Euroopan pankkien rakenteet on pantava kuntoon ja jäsenvaltioiden talouskuria on jatkossa valvottava paljon tarkemmin. Pelkästään valvontaan liittyvissä asioissa on paljon työtä, paljon kehitettävää. – Suomalaisten – ja muidenkin EUkansalaisten – epäluottamus EU-koneistoa kohtaan on syntynyt edellä sivutuista syistä: jäsenvaltioiden yhteisesti sopimien peruskriteerien toteutumista ei valvottu niin kuin olisi pitänyt. Asioihin on nyt tehty korjauksia. Yhteisesti sovittuja pelisääntöjä on jatkossa valvottava entistä tiukemmin, jo yhteisvaluutankin takia, sanoo Myller. Alun perin, 40-luvun lopulla, Europan yhteistyökuviota rakennettiin, jotta rauha taattaisiin Euroopassa. Ratkaisu oli hyvä, siitä lienevät kaikki samaa mieltä. tösvaltaa on viety Suomesta liiaksi ”Brysselin herroille”. Kurkkudirektiivikin nousee aina välillä esille, vaikka kyseinen direktiivi on jo kumottu. Vaikka EU-maiden tavoin myös Suomi on sitoutunut noudattamaan yhdessä sovittuja yhteisiä sääntöjä, kaikista Suomen asioista EU:ssa ei päätetä. Näitä asioita ovat kansallinen työllisyyspolitiikka, maankäyttö, koulutusten sisällöt, eläkkeiden suuruudet sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen. – Eurooppalainen malli on tarkoittanut sitä, että pidetään yhteisvastuullisesti toisistamme huolta, omaa historiaamme ja poliittisia arvojamme unohtamatta. Suomessa esimerkiksi on oltu sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti julkisin varoin. Pidän henkilökohtaisesti tärkeänä, että EU:n tulisi määritellä pitävästi ikääntyvien terveys-, hoiva- ja asumispalvelut niin, ettei niitä annettaisi vapaan kilpailutuksen piiriin, sanoo Riitta Myller. – Kyllä EU on tuonut meille paljon muutakin hyvää kuin ihmisten ja ta- varoiden vapaan liikkumisen EU-alueella. Arjessa se näkyy esimerkiksi elintarvikkeiden laadun paranemisena kilpailun lisäännyttyä: tuottajien oli taivuttava tuottamaan yhteisiä laatustandardeja vastaavia elintarvikkeita. EU myös tukee erilaisia hankkeita, jotka hyödyttävät harvaanasuttuja ja syrjässä olevia alueita, joita meillä on kohtalaisen paljon Itä- ja Pohjois-Suomessa. – Lisäksi Euroopan sosiaalirahasto ESR haluaa satsata ja oikeasti vaikuttaa jäsenvaltioidensa suurimpiin ongelmiin luomalla uusia innovatiivisia ratkaisuja sosiaali-, työllisyysja koulutuspolitiikan tarpeisiin. EU:ssa ollaan yhdessä, ei yksin. Ulla Wallinsalo Lähde: www.wuropa.eu, Selkokeskus/ EU-esite “ Kurkkudirektiivi ja Brysselin herrat, nämä nousevat toistuvasti esiin. Rauhalliset olot mahdollistivat kehitystä ja kasvua, joten yhteistyö laajeni: seuraavaksi haluttiin taata se, että hiilen ja teräksen tuotanto olisi yhteiseurooppalaisessa hallinnassa. Nopeasti yhteistyö kasvoi maataloustuotteiden markkinoiden ja kaupankäynnin kehittämiseen EU-maiden välillä. Maatalouspolitiikasta tuli yhteisesti rahoitettua. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajamaita vuonna 1950 oli kuusi; 64 vuotta myöhemmin nimi muuttui Euroopan unioniksi, jossa jäsenmaita on tänä päivänä jo 28. – On tärkeää, että esimerkiksi ympäristöasioissa EU-maat tekevät nykyään yhteistyötä, mutta myös globaalisella tasolla kehittyvien maiden kanssa. Joet virtaavat ja tuulet kulkevat miten tahtovat, siksi ilmastonja vesistönsuojeluasioissa pyritään yhdessä sovittuihin pelisääntöihin, sanoo Myller. Yhteisvastuullista huolenpitoa Riippuen keneltä kysytään, yleisin EU-kritiikki tulee kriisimaiden auttamisen lisäksi maataloustukien määristä ja kohteista sekä siitä, että pää- ”Kaikista Suomen asioista ei EU:ssa päätetä”, muistuttaa kansanedustaja Riitta Myller. Kuva: Ulla Wallinsalo. Koko maa samaa vaalipiiriä Suomessa koko maa on yhtä vaalipiiriä, kuten aikaisempinakin vuosina. Ehdokkaat ovat ehdolla kaikkialla Suomessa. Eri puolueet ja vaaliliitot voivat asettaa korkeintaan 20 ehdokasta. Ehdokasasettelu vahvistetaan 24.4.2014. Koko EU:ssa on vuonna 2014 europarlamentaarikkoja ehdolla 751. EU-alueen väkiluku (2012) on 503,7 miljoonaa. Onko sinulla kysyttävää EU:sta? Europe Direct vastaa Netissä: http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm Voit myös soittaa numeroon 00 800 67 89 1011 mistä tahansa EU:n alueelta. Joidenkin operaattoreiden verkosta soittaminen 00 800 -alkuisiin numeroihin on estetty tai maksullista. 34 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 2/2014 www.tradeka.fi Yhteiskuntavastuu on kiinteä osa Osuuskunnan toimintaa Osuuskunta Tradeka-yhtymä tukee yleishyödyllistä toimintaa tänäkin vuonna. Uusimpana kohteena on Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, joka on järjestänyt Osuuskunnan rahoituksella omaishoitajille mah- dollisuuden yksilölliseen lomaseen järjestämällä myös sijaishoidon omaishoitajan loman ajaksi. Osuuskunta tukee entiseen tapaan myös Ensi- ja turvakotien liiton, Parasta Lapsille ry:n ja Tatsi ry:n toimintaa. Osuustoimintaa ja kuluttajien asemaan liittyvää tutkimustoimintaa tuetaan mm. Suomen kulttuurirahaston OTK:n rahaston sekä Kansan sivistysrahaston Tradekayhtymän rahaston kautta.