1. No category

ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 1.4.2015
Kuva:: Aaro Peuraniemi
3/2015
■ TEEMASIVUT 4–15
Eduskuntavaalit
Koti & Puutarha
Kuvat: Valtioneuvoston kanslia
Älä unohda äänestää! Vaalien
ennakkoäänestys 8.–14.4.
ja vaalisunnuntai 19.4.
Kuvapankkikuva
Kuva: Tallink Silja
Porrashissin asennus helpottaa
kotona asumista pidempään.
4
EETUn kysyi, puolueiden
puheenjohtajat
vastasivat
27
Seniorista alkaa tulla
kuluttajien kuningas
– Ranskassa
48
EKL
Ah onnea, oma puutarhamökki!
■ PIIRIT 30–35
Ensimmäinen edunvalvontaristeily täyttyi,
toista jo lastataan
KYMI, POHJANMAA
JA UUSIMAA
2
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
Jos vähääkään epäröit, lipunmyyjä
kyllä tietää ja opastaa
Jos et tiedä, miten voisit selvittää, onko teatterilla menossa hyvä vai huono näytelmä, kannattaa samantien
soittaa teatterin lippukassaan.
K
un puhelin soi Helsingin
Kaupunginteatterin lippukassassa ja Sini Keinänen vastaa soittoon, voi
olla varma, että saa rehellisen arvion teatterin tarjoamista esityksistä.
– Pyrin katsomaan kaikki
esitykset, jotta osaisin kertoa
niistä asiakkaille. Työni on
saada asiakkaita teatteriin,
mutta yritän olla puolueeton,
kertoo Sini.
Sini Keinänen aloitti ”teatteriuransa” 5-vuotiaana. Äiti
oli töissä Helsingin Kaupunginteatterissa Elannon ravintolapalveluissa ja pikkutyttö
oli usein mukana.
Puhelin soi, kun kehutaan
– Vielä on paljon sellaisia
asiakkaita, jotka haluavat tulla varaamaan ja ostamaan lippunsa teatterin lippukassal-
ta. Mieluinen asiakas on hyväntuulinen ja puhelias. Asiakkaista on tullut hyviä tuttuja. Toivon, että teatteriin
tullaan avoimella mielellä. Uskon, että kaikille löytyy jokaisesta esityksestä jotain.
Sinin mukaan osa katsojista tukeutuu arvosteluihin,
mutta niitäkin tärkeämpi on
viidakkorumpu, esimerkiksi
sosiaalinen media. Jos jostain
esityksestä on ollut kiittävä
arvostelu, puhelin soi tiuhaan.
Päiväkodista teatterityöläiseksi
– Kymmenvuotiaana menin musiikkiteatteri-ilmaisunkouluun, ja lukion jälkeen
opiskelin Tampereen Komediateatterin oppilaskoulussa.
Opiskelin sen jälkeen myös
lähihoitajaksi, Sini Keinänen
kertoo.
Helsingin Kaupunginteatterilla Sini Keinänen on ehtinyt olla aulavahtimestarina
ja avustajana muutamassa
näytelmässä, Pariisin kukossa 2004 ja Ne kahdeksan valittua -näytelmässä 2005.
Sini näyttelee enemmänkin. Parhaillaan hän harjoit-
telee Vantaan Näyttämöllä
Viulunsoittaja katolla -musikaalia. Ystävä soitti jo viime
vuoden puolella ja kertoi, että näytelmään haetaan näyttelijöitä. Sini meni mukaan
harjoituksiin ja sai Tzeitelin
roolin.
Kaupunginteatterin Ne
kahdeksan valittua -näytelmän jälkeen Sini Keinänen
keskittyi oman alan töihin
päiväkodissa sekä muodostelmaluisteluharrastukseensa.
– Sitten jäin päiväkodista
virkavapaalle, ensin vuodeksi. Mietiskelin ja pohdiskelin,
ja päätin sen vuoden jälkeen
jäädä teatteriin. Lipunmyynnissä oli töissä tuttuja työkavereita aulavahtimestariajoilta.
Musikaaliliput myydään
ajoissa
– Pidän työstäni. Meillä on
hauska ja tiivis porukka
myynti- ja markkinointiosastolla. Joka päivä oppii jotakin
uutta ja on hienoa huomata,
kuinka hyvin toimivassa työyhteisössä tuemme ja tsemppaamme toisiamme. Asiakaspalautteista saa energiaa. On
kiva, kun voi olla avuksi asiakkaalle asiassa kuin asiassa,
koskee sitten asiakkaan kysymys näytelmiämme tai aukioloaikojamme. Yksi motoistani on: ”Jos en tiedä – otan
selvää”, paljastaa Sini Keinänen.
Työnsä ja näyttelemisen lisäksi Sini Keinänen on Helsingin Luistelijoissa Mastersjoukkueen kapteeni. Muodostelmaluisteluharjoituksissa
menee 1-2 iltaa viikossa ja loput vapaaillat kuluvat näytelmäharjoituksissa.
Parhaillaan Sini ja hänen
työtoverinsa myyvät syksyn
Billy Elliot -musikaaliin lippuja – sen ensi-ilta on 27.8. Sini
tunnustautuu musikaalien ystäväksi. Miss Saigon on hänen suosikkinsa. Suosikkilistalla ovat myös näytelmät,
joissa on vahvaa, kerronnallista tulkintaa ja draamaa.
– Sellainen näytelmä puree, jonka tarinaan voi samaistua.
”Mieluinen asiakas on hyväntuulinen ja
Leena-Maija Tuominen
Kesän 2015 kesäteatteri
TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO
Annathan ainoasi – vaikuttamisen aika on nyt!
E
duskuntavaalit lähestyvät kovaa kyytiä. Ennakkoäänestys suoritetaan kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 8.4.–14.4. ja ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 8.4.–11.4.. Varsinainen
vaalipäivä on kotimaassa
sunnuntai 19.4. Tämän jälkeen alkaa hallituspohjan rakentaminen tulevalle eduskuntavaalikaudelle. Jännittävät ajat ovat siis edessä.
Kuten viime numerossa
viestimme, on Eläkkeensaajien Keskusliitto tehnyt erittäin kattavan tavoiteasiakirjan vaaleihin ja koko tulevaan eduskuntavaalikauteen
liittyen. Tavoitteinamme on
mm. vähentää eläkeläisköyhyyttä, parantaa ikäihmisten kuulluksi tulemista,
palvelujen saantia ja ennaltaehkäisevää toimintaa, toi-
mintakyvyn ylläpitämiseksi
ja parantamiseksi.
Tavoitteemme on jo saatettu myös poliittisten päätöksentekijöiden tietoisuuteen. Onkin mielenkiintoista
nähdä, kuinka ne otetaan
huomioon tulevalla eduskuntavaalikaudella. Taloudellinen tilanne maassa on
tiukka, mutta sen varjolla ei
voi ummistaa silmiä ikäihmisiä selvästi kaltoin kohtelevilta epäkohdilta.
Mielestäni sanonta, että
hyvinvointiyhteiskunnan
tuntee siitä, miten hyvin se
hoitaa huono-osaisimmat eli
köyhät ja sairaat kansalaisensa, ei ole tuulesta temmattu. Suomessa on vielä
paljon parannettavaa.
EKL:n
liittokokouksessa
nousi esiin erittäin voimakkaasti huoli pienituloisten
eläkkeensaajien toimeentulo-ongelmista, ja nykytiedon
valossa tilanne on vain pahenemaan päin. Eurooppa
2020 -strategian mukaisesti
Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyysriskissä elävien ihmisten määrää 150
000:lla vuoteen 2020 mennessä.
Olemme
viestittäneet,
että asetettu tavoite on vaatimaton ja että sitä pitää nostaa. Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisen tulee olla
yksi seuraavan vaalikauden
keskeisimpiä tavoitteita.
Liittomme on myös esittänyt useita toimenpide-ehdotuksia eläkeläisköyhyyden
vähentämiseksi. Ne luovat
erinomaisen pohjan asioi-
den parantamiseksi, jos niin
halutaan. Eri puolueiden
vaalitavoitteita
tutkiessa
huomaa, että toiset haluavat
ja toiset eivät.
Tälle palstalle suotu tila ei
anna mahdollisuutta kuin
yhden asian tarkasteluun
tarkemmin. Valitsin aiheeksi
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan esittämän, mielestäni törkeän esityksen siitä, että sosiaaliturvan indeksitarkistukset voisi eduskuntavaalien jälkeen jäädyttää
neljäksi seuraavaksi vuodeksi. Eläkkeensaajien Keskusliitto tuomitsi ja ampui sen
alas omassa kannanotossaan välittömästi.
Eduskuntapuolueista useampikin on ilmoittanut kannattavansa Etlan esittämää
ajatusta. Neljä puoluetta on il-
maissut, että tämä ei niille käy.
Tilastokeskuksen
viime
joulukuussa
julkaiseman
ennakkotiedon
mukaan
maassa oli 690 000 pienituloista vuonna 2013, nousua
edellisvuoteen oli 55 000.
Sosioekonomisista ryhmistä
ylivoimaisesti suurin pienituloisten joukko löytyy eläkkeensaajista. Voimme vain
kuvitella, mikä olisi heidän
kohtalonsa, mikäli seuraavan
hallitusohjelman kirjoittajat
kuuntelevat Etlaa tässä asiassa, ja osa näyttäisi valitettavasti kuuntelevan.
Suomea ei EKL:n mielestä
nosteta suosta sillä, että ostovoima tapetaan tyystin
mm. pienituloisimmilta eläkkeensaajilta. Etlan paperissaan tekemä esitys, että
3
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
MATTI HELLSTEN
✮ teatteriammatteja ✮
päätoimittaja, chefredaktör
Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja
Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande
PÄÄKIRJOITUS
Äänestäminen
kannattaa aina
Det lönar sig alltid att
rösta
Vaalien alla nousee aina keskustelua siitä,
kannattaako äänestäminen vaiko ei. Jotkut
puhuvat jopa vaaliboikotista. Tätä perustellaan sillä, että äänestämisestä ei ole mitään
hyötyä taikka sillä, että puolueet pettävät
aina vaalilupauksensa. Onhan tämäkin yksi
näkemys siitä, miten yhteisiä asioita pitäisi
hoitaa.
Under valen dyker det alltid upp diskussioner om det, att lönar det sig att rösta eller ej.
Någon talar till och med om valbojkott.
Detta motiverar man med, att man har ingen
nytta av att rösta eller att partierna sviker
alltid sina vallöften. Nu är också det här en
syn på, hur man borde sköta gemensamma
ärenden.
len kyllä henkilökohtaisesti jyrkästi eri
mieltä siitä, että ei kannata äänestää.
Jörn Donnerin kirjanmyyntimainosta
mukaillen olen sitä mieltä, että äänestäminen
kannattaa aina. On hyvä muistaa se, että
äänestämme itse tai emme, päättäjät, vaikkapa
eduskuntaan, valitaan joka tapauksessa. Ei ole
järkevää antaa muiden päättää puolestaan.
Toistaiseksi ei myöskään ole löydetty nykyistä
järjestelmää parempaa tapaa valita päättäjiä.
ag är nog personligen helt av en annan
åsikt om det, att det inte lönar sig att rösta.
För att följa Jörn Donners bokförsäljningreklam är jag av den åsikten, att det lönar sig
alltid att rösta. Det är bra att komma ihåg, att
röstar vi själva eller ej, beslutsfattarna, till
exempel riksdagen, väljs i varje fall. Det är inte
förnuftigt att låta andra bestämma för en själv.
Hittills har det inte heller hittats ett annat sätt
att välja beslutsfattarna med än det nuvarande
systemet.
O
a puhelias”, sanoo Sini Keinänen. Kuva: Ulla Wallinsalo.
esityksiä listattu sivuille 20–21
”juustohöylä” voidaan ongelmitta ulottaa myös meillä
maksettaviin eläke-etuuksiin, on pöyristyttävä. Mielestäni puolueet, jotka olisivat tähän valmiita, ovat totaalisesti vieraantuneet pienituloisten arjesta. Nyt kannattaa tutustua eri puolueiden kantoihin erittäin tarkkaan, ennen kuin tekee päätöksen siitä, kenelle äänensä
antaa.
Tutkitusti
suomalaiset
eläkkeensaajat kokevat, ettei heidän äänensä kuulu yhteiskunnassamme tarpeeksi,
ja että meillä on ikään perustuvaa syrjintää. Hyvin usein
eläkkeensaajat mielletään
harmaaksi massaksi, joka ei
taustatapetista juuri erotu –
tai ei ainakaan saisi erottua –
ja josta on vain kuluja yhteiskunnalle. Mielestäni tämä
harmaus merkitsee parhaimmillaan vaikuttamista iän
mukanaan tuoman kokemuksen, tiedon ja taidon
sekä osaamisen kautta.
Nyt meillä kaikilla on vaikuttamisen paikka. Muistetaan kaikki käyttää ainokaistamme, annetaan äänemme
tulevissa eduskuntavaaleissa. Ei ole ihan sama, millaisella ajatusmaailmalla varustetut ihmiset tekevät Arkadianmäellä päätöksiä ikäihmisiä koskevissa asioissa
seuraavan vaalikauden aikana.
Suomalaisen järjestelmän mukaan hallituksen
muodostavat ne puolueet, jotka vaalien
jälkeen pystyvät sopimaan hallitusohjelmasta.
Siitä ei siis päätä mikään yksittäinen puolue.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että hallitusohjelma
on aina kompromissi. Euroopassa ja lähialueilla
on valtioita, joissa yksi puolue voi sanella
yksinään hallitusohjelman ja myös päättää
kaikesta lainsäädännöstä. Tällaisen vallankäytön jäljet eivät näytä kovin hyviltä.
Yksi viime vuonna minua eniten kiukuttaneista
asioista oli eläkeindeksien leikkaus. Olen
edelleen sitä mieltä, että päätöksen vaikutuksia
ei ollut selvitetty riittävän hyvin. Kateutta
parempaa syytä en vielä ole keksinyt. Nyt
käynnissä olevassa vaalikeskustelussa indeksiasiat ovat nousseet esille entistä voimakkaammin. Jotkut esittävät indeksien jäädyttämistä –
ei siis leikkaamista – koko vaalikaudeksi, siis
neljän vuoden ajaksi.
Tämä olisi myrkkyä paitsi kotimaiselle kysynnälle ja talouskasvulle, mutta erityisesti pientä
eläkettä saaville, joita Suomessa on todella
suuri joukko. Indeksien jäädyttäminen on niin
vakava asia, että pelkästään sen vuoksi
kannattaa lähteä äänestämään.
J
Enligt det finländska systemet bildas regeringen av de partier, som efter valet klarar av att
enas om regeringsprogrammet. Om det besluter alltså inget parti ensamt. Det här betyder
även det, att regeringsprogrammet alltid är en
kompromiss. I Europa och i närområdena finns
det stater, där ett parti kan diktera regeringsprogrammet och också besluta om all
lagstiftning. Att använda makten på ett sådant
här sätt ser inte bra ut.
Ett ärende som mest förargade mig senaste år
var nedskärningen av pensionsindexet. Jag är
ännu av den åsikten, att beslutets inverkan inte
har utretts tillräckligt bra. En bättre orsak än
avundsjuka har jag inte ännu hittat på. Nu
under de pågående valdiskussionerna har
indexärendena tagits upp kraftigare än
tidigare. Några föreslår en frysning av indexet
– alltså ingen nedskärning – för hela valperioden, alltså för fyra år.
Det här skulle dessutom vara ett gift för den
inhemska efterfrågan och ekonomitillväxten,
men särskilt för dem som får en liten pension,
som det finns ett riktigt stort antal av i Finland.
En frysning av indexet är en allvarlig sak, och
redan av den anledningen bör man gå och
rösta.
Kun mietit, ketä mahdollisesti aiot äänestää,
ota selvää ehdokkaan ja hänen edustamansa
puolueen näkemyksistä indeksien jäädyttämi- När du funderar på, vem du möjligtvis ger din
sessä. Ehdokkaita kannattaa tentata myös siitä, röst till, tag redan på kandidatens och hans/
miten he suhtautuvat EKL:n vaalitavoitteisiin. hennes partis åsikter om frysningen av indexet.
Kandidaterna kan också tentas på det, hur de
Siis sankoin joukoin äänestämään! Meitä
förhåller sig till PCF:s valmålsättningar.
eläkkeensaajia on lähes puolet äänioikeutetuisSå gå i stor skara och rösta! Vi pensionstagare
ta. Jos saamme innostettua eläkkeensaajat
är nästan hälften av de röstberättigade. Om vi
vaaliuurnille, on sillä merkittävä vaikutus
får pensionstagarna engagerade till valurnorvaalitulokseen. Paitsi että äänestää itse,
kannattaa yrittää vaikuttaa kavereihin ja
na, har det en betydande inverkan på valresultuttaviin, että myös he äänestäisivät. Vaaliaktii- tatet. Förutom att man röstar själv, bör man
visuutta voi lisätä vaikkapa sillä, että asioista
försöka påverka sina kamrater och bekanta, att
puhutaan yhdistysten kokouksissa ja otetaan också de röstar. Valaktiviteten kan till exempel
yhteyttä kavereihin.
ökas med, att man diskuterar ärendena på
föreningens möten och att man tar kontakt
med kamraterna.
4 TEEMASIVUT
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
eduskuntavaalit 2015
EETU asetti kysymykset
Näitä
EETU
kysyi
1. Oletteko sitoutunut
uuden omaishoitolainsäädännön välittömään valmisteluun
kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman pohjalta?
2. Oletteko valmis
seuraavan vaalikauden aikana korvaamaan vuoden 2015
alussa toteutetun
eläkkeiden indeksien
leikkauksen tuoman
menetyksen?
3. Kannatatteko
takuueläkkeen ja
kansaneläkkeen tason
korottamista?
4. Kuinka turvaatte
ikääntyneille lähi- ja
sote-palvelut heidän
asuinpaikastaan
riippumatta?
Kansallinen Kokoomus
Suomen Keskusta
Puheenjohtaja
Puheenjohtaja
Alexander Stubb
Juha Sipilä
1. Omaishoidon kehittämisohjelma on hyvä pohja lainsäädännön
uudistamiselle. Omaishoidon asemaa on vahvistettava ja omaishoitoa lisättävä. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava.
1. Kyllä. Ohjelma luo hyvät lähtökohdat sille, että omaishoitajat olisivat jatkossa keskenään yhdenvertaisessa asemassa kotikunnastaan riippumatta. On välttämätöntä, että omaishoidon tuelle luodaan valtakunnalliset yhtenäiset
kriteerit ja hoitajien rahallinen tuki
siirretään Kelan vastattavaksi.
2. Maamme talous on saatava nousuun. Eläkeläisten ostovoima ja
toimeentulo on turvattava oikeudenmukaisella verotuksella ja taloudellisesti kestävällä sekä tasapuolisella tavalla.
3. Ennen maan talouden toipumista käytettävissä olevat vähät voimavarat pitää kohdistaa kaikkein
heikoimmassa asemassa olevien
auttamiseen.
4. Maamme eri puolilla on kehitetty hyviä, jo toimivia malleja sotepalvelujen toteuttamiseksi ihmislähtöisesti ikääntyvän väestön
osalta. Nämä uudet, taloudelliset
toimintamallit on otettava käytäntöön sote-uudistuksen yhteydessä.
Esimerkiksi sairastumisten ja loukkaantumisten yhteydessä ikääntyneiden on saatava pikaisesti kuntoutusta.
2. Taloustilanne jatkuu tiukkana.
Valitettavasti kaikkia nykyisen hallituksen leikkauksia ei pystytä korjaamaan.
3. Kyllä, mikäli talouden tilanne
sen sallii.
4. Lähipalveluiden turvaaminen on
sote-uudistuksen tarkoitus. Tarvitsemme uutta ajattelua palvelujen
tuottamisessa ja toteuttamisessa.
Mm. omais- ja perhehoitoa on lisättävä. Painopistettä on siirrettävä ehkäisevään ja kuntouttavaan
toimintaan. On huolehdittava
ikäihmisille sopivista kyytipalveluista ja mahdollisuuksista päästä
asioimaan palveluiden äärelle. On
kuultava paremmin ikäihmisten
näkemyksiä lähipalveluiden toteuttamisessa.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Puheenjohtaja
Antti Rinne
1. Omaishoitolainsäädännön uudistuksen valmistelu saadaan toivottavasti liikkeelle vielä tällä hallituskaudella. Vuoden 2015 budjetissa lisättiin määrärahoja
omaishoitajien terveystarkastuksiin ja vapaiden aikaiseen sijaishoitoon. SDP:n tavoitteena on parantaa omaishoitajien ja hoidettavien
asemaa, yhdenvertaisuutta ja palveluja.
2. Jo vuonna 2015 indeksileikkausta kompensoidaan korottamalla
verotuksen eläketulovähennystä.
Tämä osittain kompensoi leikkausta pieni- ja keskituloisille eläkeläisille.
3. SDP halusi korottaa takuueläkettä jo kuluvalla vaalikaudella.
Pysymme tavoitteessamme
edelleen ja tavoitteenamme on
korottaa takuueläkettä tulevalla vaalikaudella.
4. Ikääntyneiden lähipalvelut turvataan sote-uudistuksella, jonka
tavoitteena nimenomaan on parantaa ihmisten yhdenvertaista
pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin sekä turvata
oikeus lähipalveluihin.
TEEMASIVUT 5
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
eduskuntavaalit 2015
– puolueiden puheenjohtajat vastasivat
Vasemmistoliitto
Suomen Kristillisdemokraatit
Puheenjohtaja
Puheenjohtaja
Paavo Arhinmäki
Päivi Räsänen
1. Kyllä. Omaishoidontuen on oltava riittävä ja se on siirrettävä Kelan
maksettavaksi.
1. Kyllä. Tavoitteemme on, että
omaishoidon tuki siirretään Kelan
maksettavaksi ja tuelle säädetään
koko maahan yhteneväiset kriteerit. Se tulisi säätää verovapaaksi tuloksi. Sijaisapu on turvattava lakisääteisten vapaapäivien ja virkistyspäivien ajaksi.
2. Kyllä.
3. Kyllä. Terveyskeskusten asiakasmaksuista on luovuttava. Lääkkeiden korvausjärjestelmää tulee
muuttaa helpottamaan pitkäaikaissairaiden ja paljon lääkkeitä
tarvitsevien potilaiden kustannuksia.
4. Vanhustyössä on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä.
Vanhusten itsemääräämisoikeus ja
oikeus arvokkaaseen vanhuuteen
on turvattava ja hoivan on vastattava tarpeisiin. On kehitettävä rinnakkain uudentyyppisiä yhteisasumisen muotoja, palveluasumista
sekä pitkäaikaishoivaa ja -hoitoa
sekä omais- ja kotihoitoa. Yksinasuvien vanhusten palvelutarvetta
on arvioitava ja seurattava säännöllisesti. Vanhuspalvelulakiin on
säädettävä sitovat henkilöstömitoitukset ja vähimmäismitoitus on
nostettava 0,7 hoitohenkilöön hoidettavaa kohden.
2. KD on sitoutunut turvaamaan
eläkkeiden ostovoiman. Myös pitkäaikaissairaiden ja monista sairauksista kärsivien sairaskulujen
kohtuullistamisesta tulee huolehtia.
3. Heikoimmassa asemassa olevien
eläkeläisten tilannetta tulee helpottaa ensisijaisesti. Seuraava
eläkkeen korotus tulee kohdentaa
takuueläkkeeseen.
4. KD:n vaatimuksesta sote-järjestämislakiin on kirjattu, että lähipalveluiden saatavuus turvataan. Kun
hallintoa keskitetään, on riskinä,
että palvelut karkaavat kauas. Nyt
laki turvaa, että palvelut ovat lähellä ihmisiä. Panostamme kotiin
tuotaviin palveluihin sekä perustason terveyspalveluihin.
Suomen ruotsalainen
kansanpuolue
Perussuomalaiset
Puheenjohtaja
Hanna Mäntylä
Carl Haglund
1. Omaishoitolainsäädäntö kaipaa
parannuksia, koska se nykyisenlaisena ei ole toimiva eikä myöskään
kohtele henkilöitä tasa-arvoisesti.
RKP tukee kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät omaishoidon kehittämiseen sekä parantaa
ihmisten hyvinvointia.
2. Tämä on hyvä tavoite. Taloustilanne tulee seuraavalla vaalikaudella olemaan edelleen hyvin
haasteellinen, minkä vuoksi emme
voi antaa tästä lupausta.
3. Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen tason nostaminen olisi hyvä
asia, huomioiden kuitenkin valtiontaloudelliset haasteet. On tärkeää, että kaikille on turvattu riittävä toimeentulo.
4. RKP on suhtautunut hyvin kriittisesti sote-uudistukseen, sillä
meillä on suuri huoli lähipalveluiden säilymisestä. Asia pitää huomioida jatkovalmisteluissa. Olemme myös painottaneet valinnanvapautta terveydenhoitopalveluihin
liittyen.
2. varapuheenjohtaja
1. Omaishoitajalaki on saatava
mahdollisimman pian voimaan.
Kehittämisohjelma antaa sille erinomaisen pohjan. Omaishoitajien
asema on parannettava sille kuuluvaan arvoon.
2. Perussuomalaiset vastustivat kiivaasti leikkauksia. Indeksien leikkaus vaikeutti entisestään ahtaalla
elävien tilannetta. On muistettava,
että heijastumat näkyvät kaikissa
muissakin niihin sidotuissa tukimuodoissa.
3. Ihmisten on tultava toimeen
niin, että heidän ei tarvitse turvautua viimesijaiseen tulonsiirron
muotoon, toimeentulotukeen.
Eläkkeisiin on turvattava riittävä
taso, jotta elinkustannusten nousun myötä ihmiset pystyvät niillä
elämään.
4. Sote-laki on saatava voimaan
hallitusti ja niin, että muun muassa
lähipalvelut toteutuvat sellaisina
kuin ne on tarkoitettu. Palvelujen
saatavuus tulee turvata riippumatta siitä missä ihminen asuu. Tarvittaessa on säädettävä erillinen laki
lähipalveluista.
6 TEEMASIVUT
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
eduskuntavaalit 2015
Maksaja: Raimo Piirainen
Pohjoisen kansanedustaja
53
Eduskuntaan myös 2015
raimopiirainen.fi
Kansaneläke
Pienituloisten taloudellisen
tilanteen parantamiseksi on
maassamme toteutettava kansaneläkkeen reilu tasokorotus.
Yksinäisen eläkkeensaajan kansaneläke on mahdollisimman
nopeasti nostettava takuueläkkeen tasolle. Sitä kautta nousisi myös kansaneläkettä saavien määrä ja useampi pienituloinen eläkkeensaaja saisi helpotusta elämäänsä.
Kansaneläkkeeseen tehtävä
tasokorotus on kirjattava eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen hallitusohjelmaan. Vähintäänkin on tehtävä kirjaus, että eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi toteutetaan toimenpideohjelma kansaneläkkeiden
tason nostamiseksi.
Työeläke
Myös työeläkkeiden ostovoima on turvattava. Palkkapainotteisuutta on nostettava työeläkkeiden indeksitarkistuksissa.
Vaihtoehtoisesti tulisi selvittää
indeksijärjestelmän muuttamista niin, että se suosisi pieni- ja keskisuurta eläkettä saavia.
Vuodenvaihteessa 2015 toteutettu indeksijäädytys leikkaa heti eläkkeensaajien reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason alemmalle
kehitysuralle myös tulevina
vuosina ja vuosikymmeninä.
Tämä on pysyvä heikennys, mikäli jäädytystä ei hyvitetä täysimääräisenä tulevien indeksitarkistusten yhteydessä.
Indeksijäädytys on korvattava eläkkeensaajille seuraavan
vaalikauden aikana.
Verotus
Välillisten verojen korottaminen koskee kaikkein kipeimmin pienituloisia. Heidät on erityisesti huomioitava kaikissa
tulevissa verolinjauksissa.
Tuloveron tulevat muutokset eivät saa korottaa eläkkeiden verotusta suhteessa palk-
ELÄKELÄISEN
ARJESSA
MUKANA
53
S AVO -K A R J A L A
katulojen verotukseen. Mahdollisten välillisten verojen korotukset on korvattava pientä ja
keskisuurta eläkettä saaville.
Pienet eläkkeet on pidettävä verottomana myös tulevaisuudessa. Verottoman eläkkeen alarajaa on nostettava perustulovähennystä sekä kunnallista että
valtionverotuksen eläketulovähennystä korottamalla.
Eläketulon verotus ei saa millään tulotasolla olla palkkatulon verotusta ankarampaa. Eläke- ja palkkatulon verotuksen
vertailussa palkansaajan TyELmaksun lukeminen veroksi on
ongelmallinen, koska maksu ei
ole veroa. Tästä tulkinnasta on
luovuttava siinä yhteydessä,
kun palkansaajilta peritty työeläkemaksu ei enää vähennä
eläkepalkkaa. Tämä tapahtuu
vuonna 2017 tulevan eläkeuudistuksen yhteydessä.
Yle-veron poisto pienituloisimmilta
Vuonna 2014 eläkkeensaajalta alettiin periä veroa 10 840 euroa ylittävistä vuosiansioista.
Yle-veroa perittiin 7500 euroa
ylittävästä tulosta. Yle-vero on
poistettava kaikilta niiltä kansalaisilta, joiden tulot jäävät verotettavaa rajaa pienemmiksi.
Pitkäaikaissairaiden omavastuut keveämmiksi
Valitettavan usein pienituloiset kansalaisemme säästävät
lääkkeistään ja muista terveydenhuollon kustannuksistaan,
jotta rahat riittäisivät muihin
menoihin. Tällä on merkittäviä
kustannusvaikutuksia yhteiskunnallemme, kun eläkkeensaaja sairastuu pahemmin.
Lääkkeiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sairauteen
liittyvien matkojen saatavuus
on turvattava myös pienituloisille. Niihin liittyvät maksukatot on yhdistettävä ja saatettava nykyistä alhaisemmalle tasolle.
Asumiskulut alemmas
Vanhusten odotetaan asuvan
mahdollisimman pitkään kotonaan tulevaisuudessa. Samaan
aikaan asumismenot kasvavat
kovaa vauhtia. Eläkkeensaajien
asumistuen tulorajoja on nostettava. Asumistuen määrää on
korotettava nykyisestä 85 prosentista 95 prosenttiin asumistukilain mukaisista asumismenoista omavastuuosuuden vähennyksen jälkeen. Asumistuen omavastuuosuutta on vähennettävä.
Toimeentulotuen perusosan
korottaminen
Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka
tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen ihmisarvoisen
elämän kannalta välttämätön
toimeentulo. Käytännössä monet joutuvat kuitenkin selviytyäkseen turvautumaan toimeentulotukeen säännöllisenä tukena. Toimeentulotuki tulee nostaa tämänhetkisiä realiteetteja
paremmin vastaavalle tasolle.
EKL:n MUUT TAVOITTEET EDUSKUNTAVAALEIHIN
Osallisuus ja kuulluksi tuleminen perusoikeuksia
Kaikkeen ikäihmisiä koskevaan lainsäädäntöön on otettava määräykset ikäihmisen oikeudesta tulla kuulluksi itseään
koskevissa asioissa Euroopan
sosiaalisen asiakirjan periaatteiden mukaisesti. Ikääntyvällä
on oltava mahdollisuus siihen,
UUSIMAA
KATI ÅHMAN-KUOSMANEN
Kati
Åhman-Kuosmanen
EKL:n toimenpide
eläkeläisköyhyyde
ja liiton muut vaal
• Eläkeindeksin leikkaus korvattava heti
• Omaishoidon tuki KELA:n maksettavaksi
• YLE-vero pois pienituloisilta
Niilo Kärki
63
Ilmoituksen maksaa Niilo.
Eläkeläisten ostovoimaa
vahvistamalla työllistetään
palvelualojen ammattilaisia.
Pidetään porukalla puolta!
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry esittää seuraavia
toimenpiteitä
eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi
maassamme:
• everstiluutnantti, eläkkeellä
• kaupunginvaltuutettu
• PS järjestösihteeri
• 7 lasta, 5 lastenlasta
KÄRKIEHDOKAS.fi
IHMISET – ISÄNMAA - ITSENÄISYYS
7
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
-esityksiä
n nujertamiseksi
itavoitteet
että häntä kuullaan asukkaana
ja asiakkaana häntä koskevissa
vanhustenhoidon ja hoivan
suunnittelussa sekä toteutuksessa. Kunnissa toimivien vanhusneuvostojen toiminta- ja
työskentelymahdollisuuksia on
kehitettävä.
Palveluja kehitettävä
Lähivuosien keskeisiä haasteita on kohtuuhintaisten, esteettömien asuntojen saatavuuden turvaaminen ja lähipalvelujen kehittäminen. Hissittömissä taloissa asuu noin 100
000 yli 65-vuotiasta.
On myös varmistettava kotiin saatavien palvelujen riittävyys ja laatu. Niille vanhuksille, jotka haluavat ja kykenevät
asumaan kotonaan, on turvattava riittävät ja kohtuuhintaiset terveys-, sairaus- ja sosiaalipalvelut.
Sote-uudistuksessa tulee
varmistaa peruspalvelujen yhdenvertainen saatavuus eri
puolilla Suomea. Erityisesti harvaan asutuille seuduille tulee
luoda uusia palvelujen järjestämistapoja täydentämään tärkeitä lähipalveluja.
Palvelumaksut kohtuullisiksi
Yhteiskunta teknistyy kovaa
vauhtia. Palvelujen ostaminen
internetissä on halvempaa kuin
henkilökohtaisesti asioimalla.
Pankkien konttoriverkostoa on
harvennettu, jäljelle jääneiden
aukioloaikoja on lyhennetty ja
kassahenkilökuntaa vähennetty. Lisäksi maksuautomaatteja
on karsittu. On kohtuutonta, että eläkkeensaajat joutuvat maksamaan suhteellisen pienistä
laskuistaan tiskillä jopa 8–10
euroa laskulta.
Lainsäädännöllä on turvattava, että ikäihmiset voivat saada pankki-, ym. palvelut samaan
hintaan kuin tietokoneiden välityksellä palvelunsa hankkivat.
Ikäihmisten aktivointi
On tärkeää, että ikäihmiset
pysyvät henkisesi ja fyysisesti
aktiivisina. Ikäihmisille tulee
tarjota yhteiskunnallisia palveluja edulliseen hintaan niin
joukkoliikenteen kuin kulttuuriin osallistumisen osalta. Elintärkeät liikuntapalvelut on saatava ilmaiseksi.
Eläkkeensaajajärjestöjä tuettava
Eläkeläisjärjestöjen ennaltaehkäisevä työ lisää ja ylläpitää
ikääntyneiden sosiaalista,
psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisäksi se on oikea täsmälääke yksinäisyyden torjuntaan.
Eläkkeensaajajärjestöjä tulee tukea. Julkiset tilat on avattava järjestöjen käyttöön. Ikääntyville tulee turvata tarvittavat
kokoontumistilat mahdollisimman joustavasti ja edullisesti.
Kuntoutus kunniaan
Julkisen vallan tavoitteena
on kustannussäästöjä tavoiteltaessa vanhustenhoidon laitosvaltaisuuden vähentäminen.
Tulevaisuudessa yhä useampi
vanhus hoidetaan kotonaan.
Palvelurakenteen muutos edellyttää, että avopalveluun,
omaishoitoon ja perhehoitoon
osoitetaan riittävät resurssit.
Ennaltaehkäisevästä toiminnasta on muodostettava vakiintunut toimintatapa ja palvelu,
jolla voidaan edistää ikääntyneiden toimintakykyä ja siten
myöhentää laitoshoitoon joutumista. Lisäksi kotona asumisen turvaamiselle välttämättömiä kuntouttavia palveluja on
oltava tarjolla nykyistä enemmän.
137
Muistisairauksien tutkimukseen panostettava
Muistisairaiden määrän arvioidaan maailmanlaajuisesti
kolminkertaistuvan vuoteen
2050 mennessä.
Maassamme on satsattava
vanhusten muistiheikkouden
tutkimisen kehittämiseen. Asiassa on tehtävä pohjoismaista
yhteistyötä tietotaidon edistämiseksi ja tutkimuskulujen jakamiseksi.
SANANSA MITTAINEN
Omaishoidon lainsäädäntö heti työn alle
Kansallisessa omaishoidon
kehittämisohjelmassa todetaan, että investointi omaishoitoon kannattaa ja että se tuottaa merkittäviä säästöjä eri hallinnontasoilla ja -aloilla. 470 miljoonan euron sijoitus sopimusomaishoitoon tuottaa jo vuonna 2020 noin 1,5 miljardin euron nettosäästöt julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluiden
menoissa.
Omaishoitolainsäädännön
säätämisessä on vitkasteltu.
Sen valmistelu on aloitettava
välittömästi kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman
pohjalta.
JOONAS
HONKIMAA
“Aatteella on väliä“
joonashonkimaa.net
92
KAAKKOIS-SUOMI
Tietää.
Osaa.
Uskaltaa.
usimaa
U
,
n
e
n
o
h
u
S
Mirja
.
eduskuntaan
.net
mirjasuhonen
Ahneus
Hyvinvointi
Lakiin vanhusten
hoitajamitoitus
Maksaja: Backman & Paatero
281
Mirjan tukiryhmä
I l m o i t u k s e n m a k s a j a : S ä d e Ta h v a n a i s e n t u k i r y h m ä
Kaakkois-Suomesta
eläkkeensaajan asialle
Jouni Backman Sirpa Paatero
78 79
TAHVANAINEN
OSAAJA
www.sädetahvanainen.fi
Eduskuntavaalit 19.4.2015
Uusimaa
Kaakkois-Suomi
8 edunvalvonta
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
Arvokas ikääntyminen – jokaisen oikeus
Vanhuus ei ole vamma, sairaus eikä ongelma.
Toimintakyvyn rajoitukset syntyvät iän myötä ja niihin on
vastattava kunkin yksilön tarpeen mukaan inhimillisesti ja
turvaa antaen.
www.arajarvi.fi
www.facebook.com/p.arajarvi
Palvelujen tulee olla joustava ketju kotiin annettavia palveluja,
palveluasumista ja vanhuksille tarkoitettuja laitoksia.
Eläkkeen on riitettävä elämiseen.
Kansakunnan sivistyksen taso
mitataan suhtautumisessa
vanhuksiin
Ilmoituksen maksaa P.Arajärvi
- Pentti Arajärvi, professori
Helsinki
134
Sivistystä. Osaamista. Sydämellisyyttä
”Oikeudenmukaisuus
on kaiken toimintani
lähtökohta.”
MÄKISALOROPPONEN
kansanedustaja,
sairaanhoitaja,
terveystieteiden
tohtori
48
Savo-Karjalan vaalipiiri
Ilmoituksen maksaja: Merja Mäkisalo-Ropponen
Välittävää
vaikuttamista.
www.merjamakisalo.fi
Jukka Gustafsson
Pienten eläkkeiden
verotusta kevennettävä
ostovoiman
parantamiseksi
Tehty indeksijäädytys
korjattava
42
www.jukkagustafsson.net
Maksaja: Jukan tukiryhmä
Eläkeläisten indeksikorotukset maksettava
täysimääräisesti
Eläkkeensaajien Keskusliitto on allekirjoittanut yhdessä
useiden muiden sosiaalialalla toimivien järjestöjen ja yhteisöjen kanssa vetoomuksen vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä hallituskaudella 2015–2019. Adressilla vedotaan kaikkiin eduskuntavaaleissa 2015 ehdokkaita asettaneisiin puolueisiin.
◗
Vapaaehtoistoiminnan
haasteena Suomessa on
sääntelyn epäselvyys. Toiminnan järjestämistä koskeva lainsäädäntö on pirstaleisena eri lakien sisällä, eikä
vapaaehtoistoiminnan horisontaalisten edellytysten kehittäminen kuulu minkään ministeriön toimialaan.
Keväällä 2014 laaditussa
valtioneuvoston demokratiapoliittisessa selonteossa linjataan, että vapaaehtoistyön
edellytyksiä kehitetään, vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämistarpeita selvitetään ja ohjeistuksia täsmennetään sekä selvitetään ministeriöiden koordinointivastuita vapaaehtoistoimintaa
koskevan lainvalmistelun sekä vapaaehtoistoiminnan
yleisten edellytysten luomisen osalta.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) Vapaaehtoistoiminnan
toimintaedellytykset -työryhmä ja Kansalaisareena toteuttivat syyskuussa 2014 kyselyn, jolla selvitettiin niitä esteitä, joita vapaaehtoistyötä
koordinoivat ja organisoivat
yhteisöt näkevät vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä, sekä sitä, miten vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa.
Vapaaehtoisuuden esteitä
ASIAT JA ARVOT KOHDALLAAN
Eläkeläiset ovat yhteiskunnan
ilo ja voimavara
EKL allekirjoitti vapaaehtoistyön adressin
1. Tiedonpuute vapaaehtoisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä vapaaehtoistyömahdollisuuksien saavutettavuuden ongelmat.
2. Taloudellisten resurssien
vähäisyys; yhteiskunnallis-
URMAS
ten vapaaehtoistyön rahoitusmallien ja yhteishankkeiden niukkuus.
3. Lainsäädännölliset ja hallinnolliset esteet ja rajoitteet
vapaaehtoisena toimimiseen
(työlainsäädäntö, verolainsäädäntö, työttömyysturvalaki) eli vastuukysymysten
epäselvyys ja palkattoman ja
palkallisen työn rajanvetoon
liittyvät ongelmat.
Adressin allekirjoittaneet
yhteisöt haluavat olla mukana vahvistamassa vapaaehtoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja esitämme, että vapaaehtoinen toiminta
otetaan seuraavan hallituskauden kehittämiskohteeksi.
Ne tarjoavat myös asiantuntemustaan käyttöön.
– Järjestöt ovat yleishyödyllisiä ja voittoa tavoittelemattomia toimijoita, joilla on suuri merkitys suomalaiselle demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille.
– Vapaaehtoistoiminta edistää ihmisten hyvinvointia ja
yhteisöllisyyttä sekä ennaltaehkäisee kansansairauksia,
päihdeongelmia ja mielenterveyden ongelmia.
– Lasten ja nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ehkäisee sosiaalista syrjäytymistä sekä tarjoaa mahdollisuuden oppia työelämässä ja yhteiskunnassa hyödyllisiä taitoja.
– Vapaaehtoistoiminta luo
myös mahdollisuuksia kansainväliselle yhteistyölle ja
globaalin vastuun kantamiselle.
Myös eläkeiässä
oltava oikeus
psyykkiseen
kuntoutukseen
Ikäihmisten mielenterveyden ongelmia ei tunnisteta
riittävästi. Suomessa on
mielenterveystyötä tekevien järjestöjen kokemuksen
mukaan ikäihmisiä, jotka
tarvitsevat mielenterveytensä tukemiseen yhteiskunnan apua, mutta eivät
sitä ikänsä vuoksi saa. Tähän
epäkohtaan ottivat Mielellään-hankkeessa toimivat
järjestöt kantaa.
◗
Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannan
kuntakyselyssä 2013 kävi ilmi, että kunnissa koetaan
ikäihmisten mielenterveyspalvelut riittämättömiksi.
Edes Kelan psykoterapiatukea eivät saa yli 67-vuotiaat.
– Tämä on ikäsyrjintää. Tulee mieleen: kuntoutetaanko
ihmisiä vain työelämään? Jos
kaikki arvioidaan vain taloudelliselta kantilta, puoltaisi
tuen saamista se, että iäkkäänä kotona pärjäämiseen tarvitaan hyvää kuntoa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin,
sanoo Petra Toivonen, EKL
Elinvoimaa -hankkeen projektipäällikkö.
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos THL on selvittänyt suomalaisten psyykkistä kuormittuneisuutta. Eniten kuormittuneita olivat yli 75-vuotiaat ja vähiten 55–74-vuotiaat.
Henkinen kuormitus siis lisääntyy kun vanhetaan, ja
nuoret eläkeläiset ovat mieleltään hyvinvoivia.
Asiantilaan vaikuttaa fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, kroonisten sairauksien ja lääkitysten lisääntyminen sekä erilaiset menetykset.
Vaikka monille riittää keskusteluapu eli nähdyksi ja
edunvalvonta 9
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
kuulluksi tuleminen, tulee peruspalveluiden tarjota ikäihmisille myös mielenterveyspalveluita. Kotiin jalkautuva
kriisiapu helpottaa akuuteissa tilanteissa. Hoidon lisäksi
tarvitaan mielenterveyttä
edistäviä keinoja, kuten vapaaehtoistyötä, tukihenkilötoimintaa, avoimia päivätoimintapaikkoja esim. ”olkkareita” ja erilaisia ryhmiä.
Psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja masennukseen al-
tistavat ikäihmistä vähäiset
ihmissuhteet, yksinäisyys ja
heikko sosiaalinen pääoma.
Heikoimmassa asemassa
ovat palveluiden ulkopuolelle jäävät ikäihmiset. He eivät
välttämättä osaa hakea tarvitsemaansa apua ja tukea
mistään. Vähäisetkin ihmiskontaktit tai asia, jota odottaa, luovat positiivista tulevaisuuden maisemaa, sanotaan Mielellään-hankkeen
kannanotossa.
Kuntien lisäksi järjestöillä
on paljon osallistavaa ja mielen hyvinvointia edistävää
toimintaa.
Eläkkeensaajien Keskusliitolla, Eläkeliitolla, Suomen
Mielenterveysseuralla, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitolla, Kotipirtti ry:llä ja Vanhusten palvelutaloyhdistys Mereolla on Mirakle-projektin alla Mielellään-hankeyhteistyökuvio, jonka rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys.
UUSI
ROHKEA
PIRJO
ALIJÄRVI
87
Eläkkeet eivät kehity
Ruotsissakaan
EKL:n Helsingin ja Uudenmaan piirien seminaariristeilyllä helmikuun lopulla
tutustuttiin muiden kiinnostavien aiheiden ohella
Ruotsin veljesjärjestön Pensionärernas riksorganisationin eli PRO:n toimintaan.
Bo Johansson, PRO-aktiivi kaikilla toiminnan tasoilla,
oli kutsuvieraana seminaarissa. Bo esitteli PRO:n toimintaa ja kertoi ruotsalaisia eläkkeensaajia koskettavista
ajankohtaista kysymyksistä.
Moni asia on heidän järjestössään samoin kuin meillä,
eli toiminta pyörii perus-, piiri- ja liittotasolla. Paikallisyhdistyksissä harrastetaan monipuolisesti kaikkea liikunnasta kädentaitoihin, matkaillaan ja ollaan yhdessä. Piiritasolla järjestetään mm.
koulutusta ja liitto julkaisee
omaa lehteä, jonka saa jokainen jäsen.
Kuulostaa siis kovin samanlaiselta kuin meidän toimintamme. Erona on jäsenmäärä: PRO:ssa jäseniä on
400 000.
Noin suuren jäsenpohjan
ansiosta PRO on Ruotsissa
iso mielipidevaikuttaja, kun
puheena ovat ikäihmisiä koskevat kysymykset.
Tämän päivän tärkein
edunvalvontakysymys Ruotsissa on koko eläkejärjestel-
män kunnollinen uudelleenarviointi. Eläkkeiden kehitys
on viimeisten kahdeksan vuoden aikana pysynyt nollassa,
kun palkat ovat nousseet samana aikana 36 prosenttia.
Ruotsin eläkejärjestelmässähän on mahdollista myös
eläkkeiden pieneneminen, ja
näin onkin käynyt viimeisinä
vuosina useamminkin. Siksi
kokonaismuutos ei ole noussut yli nollan.
Samoin kuin meillä Suomessa, myös ruotsalaiset
eläkkeensaajat maksavat
enemmän veroja kuin palkansaajat. Ruotsissa naisten keskieläke on selvästi miesten
eläkettä pienempi: naisten
keskieläke oli vuonna 2012 n.
1300 euroa ja miesten n. 2000
euroa. Takuueläke on samansuuruinen kuin Suomessa.
Tällä hetkellä Ruotsissa
eläkkeelle jäävistä naisista
hieman yli puolet jää takuueläkkeelle. Eläkeläisköyhyys
on myös siellä ongelma. Noin
205 000 eläkkeensaajaa elää
EU:n köyhyysrajan alapuolella.
PROn paikallisyhdistysten
toiminnan monipuolisuutta
voi verrata EKL:n vastaavaan.
Kuorot laulavat, teatteriryhmät näyttelevät; sauvakävellään, keilaillaan ja rivitanssitaan. Yhdessä käydään teatterissa ja elokuvissa, matkaillaan kotimaassa ja risteillään
Suomeen.
261
Yhdistys kerää jäsenmaksua, josta osa menee liitolle
ja osa piirille. Eräät kunnat
maksavat toiminta-avustuksia, toiset eivät ja kolmansilta saa vain vuokra-avustuksia. Tutuilta kuulostivat myös
arpajaisten pito, kahviraha ja
kirpputoritoiminta.
Suurin ongelmakin on tuttu myös täällä meillä. Kokoontumispaikoista on suuri pula. Koulut ovat tyhjinä iltaisin, työväentaloja ei ole
kaikkialla. Seurakuntasalit ja
kunnalliset kokoontumistilat
ovat kiven alla.
Petra Toivonen
kehityssihteeri
Bo Johansson esitteli PRO:n toimintaa Helsingin ja Uudenmaan
piirien seminaariristeilyllä Tukholmassa. Kuva: Veikko Räsänen.
SDP HÄME
REILU
HOIDON, HOIVAN JA MUIDEN
PALVELUJEN SAANTI EI SAA OLLA
KIINNI LOMPAKON PAKSUUDESTA.
Pirjo Alijärvi www.alijärvi.fi
Tekoja eläkkeensaajien puolesta!
258
UUSIMAA
EHDOLLA EDUSKUNTAAN 2015 | WWW.ANTTILINDTMAN.FI
MEILLÄ ON
VARAA KORJATA
TAITETTU INDEKSI
KIMMO
KILJUNEN
Uusimaa
Kimmo Kiljusen kirjauutuus
10 teemasivut: eduskuntavaalit 2015
KIRJE
SINULLE
HYVÄ YSTÄVÄ.
Sosialidemokraattinen puolue on tällä vaalikaudella pyrkinyt, vaikeasta taloudellisesta
tilanteesta huolimatta, toimimaan myös eläkkeensaajien aseman parantamiseksi. Vaalikauden
aikana on tehty useita toimia, joilla erityisesti toimeentulon edellytyksiä on haluttu turvata.
PARANNUKSIA
Sosialidemokraattien vaatimuksesta on toteutettu pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien
ostovoiman parantaminen eläketulovähennyksen korottamisella. Korotuksen myötä esimerkiksi
1000 euroa/kk eläkkeestä käteen jäävä summa kasvoi 70 euroa vuodessa. 1250 €/kk eläkkeestä
käteen jäävä summa kasvoi 78 euroa vuodessa, 1500 €/kk eläkkeestä käteen jäävä summa 86 euroa
vuodessa ja 1750 €/kk eläkkeestä 94 euroa vuodessa.
Koko vaalikautena tapahtuneiden veropäätösten myötä erityisesti pienen eläketulon verotus on
keventynyt. Kokonaisuutena 15 000 euroa vuodessa eläkettä saavan verotus on keventynyt 295
euroa vuodessa, 20 000 euroa vuodessa saavan 130 euroa vuodessa.
Edellä mainittujen muutosten lisäksi SDP pyrki takuueläkkeen 15 euron korotukseen kesän 2014
budjettiriihessä. Tämä olisi auttanut kaikkein pienituloisimpia eläkkeensaajia. Hallituksesta ei
kuitenkaan löytynyt tukea tälle esitykselle, jonka vuoksi se jäi toistaiseksi toteutumatta.
KORJATTAVAA
Hallituskaudelle on kuitenkin osunut myös virheitä. Kansaneläke- ja työeläkeindeksien mukaisten
korotusten leikkaaminen tälle vuodelle ei ollut oikea eikä oikeudenmukainen päätös. Kyseinen
leikkaus tehtiin valtiontalouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi, mutta osuu ostovoimaan
vaikuttaessaan kotimaiseen kysyntään ja sitä kautta työllisyyteen. Tämänkaltainen säästötoimi ei
siten ole tehokas eikä oikeudenmukainen – eläketason vakauteen tulee voida luottaa.
UUDISTUKSIA
Eläkkeiden lisäksi olemme toteuttaneet uudistuksia, jotka parantavat omaishoitajien asemaa.
Esimerkiksi tämän vuoden talousarviossa lisättiin resursseja omaishoitajien sijaisapuun ja
terveystarkastuksiin. Iäkkäimpien eläkkeensaajien asemaan vaikuttavia asunto-olojen parantamiseen
myönnettäviä avustuksia on lisätty ja voimaan on saatettu vanhuspalvelulaki.
TAVOITTEEMME
Haluamme jatkaa eläkkeensaajien aseman ja toimeentulon parantamista myös tulevalla
vaalikaudella, mikäli saamme kansalaisilta luottamuksen tulevissa vaaleissa.
Tavoitteemme tulevalla vaalikaudella on
- eläkkeiden indeksileikkausten estäminen
- takuueläkkeen korottaminen 15 euroa/kk
- uuden omaishoitajalainsäädännön säätäminen
Nämä tavoitteet on taloudellisesti mahdollista saavuttaa. Ne vaativat kuitenkin toteutuakseen
kansalaisten tuen.
Toivon, että näiden tavoitteiden toteuttamiseksi sosialidemokraatit saavat tukesi.
Antti Rinne
ILMOITUS
Teemana KOTI 11
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
Kotihissi elämää helpottamaan
Esteetön koti on turvallinen koti kaikille. Kotihissit mahdollistavat turvallisen
ja mukavan asumisen omassa kodissa myös myöhäisemmällä iällä.
Väestön ikääntyessä on
myös Suomessa herätty esteettömän kodin tärkeyteen
niin kotona selviytymisen
kuin asumismukavuudenkin
osalta.
Ympäristöministeriön julkaiseman Ikäkoti Kuntoon
-kampanjan avulla pyritään
herättämään ihmisten tietoisuutta omassa kodissa piilevistä haasteista, joita ei vielä nuorempana huomata,
mutta joihin olisi helpompi
puuttua jo hyvissä ajoin etukäteen. Ikääntymisen myötä
asunnon selkeys, kynnyksettömyys sekä monet pienet
käytännön pikku apuvälineet
tulevat päivä päivältä tärkeämmiksi.
Euroopassa jo pitkään käytetyt kotihissiratkaisut alkavat pikku hiljaa yleistyä myös
Suomessa. Yksinkertaisimmillaan porrasaskelmiin
asennettavat tuolihissit ja
elämää helpottavat pystysuoraan nostavat tyylikkäät kevythissiratkaisut alkavat löytää tiensä myös suomalaisten koteihin.
Kotihisseihin on tapauskohtaisesti mahdollista saa-
da yhteiskunnan avustuksia
sekä maksutonta korjausneuvontaa. Vanhustyön Keskusliiton alueelliset korjausneuvojat avustavat mielellään kodin esteettömyyden kartoittamisessa. ARA:n myöntämää
vanhusten ja vammaisten
korjausavustusta (40/70 %
kustannuksista) on mahdollista hakea kotihissin asentamiseen, mikäli tulo- ja varallisuusehdot täyttyvät.
Kerrostalojen porrashuoneisiin asennettaviin porrashisseihin on taloyhtiön mahdollista hakea 50 % avustusta liikuntaesteen poistoon,
mikäli olemassa olevalle hissille ei ole esteetöntä kulkua
tai perinteisen hissin hankkiminen ei ole mahdollista.
Joensuun alueella on aloittanut uusi projekti, Hyvän ikäasumisen palvelukeskus HIP.
HIP toiminta on avointa kaikille palvelua tarvitseville,
ikäihmisille, heidän läheisilleen ja asiasta kiinnostuneille. Toiminta ulottuu PohjoisKarjalan maakunnan koko
alueelle. HIP-neuvoja tulee
pyydettäessä käymään ja tekee laajan kartoituksen sekä
osaa neuvoa, mistä erilaisia
asumisen apuvälineitä pystyy hankkimaan ja minkä hintaisia ne ovat.
Hissipörssi Yhtiöt Oy toimittaa yksilöllisiä ratkaisuja
koko Suomen alueella jo yli
2000 toimitetun hissin kokemuksella.
– Kotihissiprojekteissamme käymme yleensä paikan
päällä kartoittamassa tilanteen, jotta saamme käyttäjälle parhaiten soveltuvan ratkaisun suunniteltua. Kartoituskäynti on aina veloitukseton. Autamme myös asiakasta huomioimaan mahdolliset
muutkin liikuntaesteet ja kerromme, mikäli hänen on mahdollista saada avustuksia hissin hankintaan, sanoo Pekka
Pippuri, Hissipörssi Yhtiöt
Oy:n toimitusjohtaja.
Pippuri kertoo, että heidän
yrityksensä mitoittaa portaat
valokuvaustekniikalla, jolloin
portaasta saadaan mittatarkka, kolmiulotteinen kuva porrashissin valmistusta varten.
– Hissin tuotanto tehtaalla kestää 2-4 työviikkoa. Asennukseen menee yksi työpäivä. Kokonaisaika tilauksesta
Porrashissin asennusta. Kuva: Hissipörssi Yhtiöt.
hissin käyttöönottoon on
yleensä 4-6 työviikkoa, riippuen portaan mallista ja hissin varustelusta. Kuilullisissa kevythisseissä asennusaika on pidempi, 2-3 työpäivää.
Kokonaisaika tilauksesta hissin käyttöönottoon vaihtelee
4-10 työviikon välillä, riippuen hissimallista ja varustuksesta.
Savossa syntynyt, Karjalassa karaistunut
Itä-Suomen asialle
KYLLÄ
Vanhuspalvelu- ja
EI
KYLLÄ
EI
omaishoitolaille
Eläkkeiden ostovoiman
kehittämiselle
Palvelumaksujen korotuksille
Eläkkeiden indeksien
jäädyttämiselle
Maksaja: Ari Marjetan tukiryhmä
KYLLÄ
Eläkkeiden ja palkkojen
verotuksen yhtenäistämiselle
EI
Eläkkeensaajien asumisen
lisäkustannuksille
www.arimarjeta.fi facebook.fi/amarjeta
Savo-Karjalan vaalipiiri
45
12
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
ILMARI
NURMINEN
EDUSKUNTAAN PIRKANMAALTA
Vielä kerran uuteen
Uutta energiaa ikäihmisten
ja omaishoitajien turvaksi! Opiskelen kunta- ja aluejohtamista yliopistossa.
Toimin kirkko- ja kaupunginvaltuutettuna sekä
Pirkanmaan omaishoitajien hallituksen jäsenenä.
Olen laatinut Koukkuniemen vanhainkodista
tutkimusta. Kokemuksen jälkeen perustin 15 000
nimeä keränneen kansalaisaloitteen, jossa vaadin
vanhainkotien asukkaille oikeutta ulkoiluun.
Rakennan entistä oikeudenmukaisempaa ja välittävämpää
Suomea politiikan avulla.
”Ilmaria
Eläkeläisten toimeenäänestäisin
tulo on turvattava
minäkin,
ja omaishoitajien
jos olisi
työtä on tuettava.
vaalipiirissäni
Pyydän Sinun
ehdokkaana.”
luottamustasi
– Timo Roos
yhteiselle työlle. Toukokuun alussa vihdoin loppuu odotus pääsystä uuteen kotiin. Pisimpään asumishankkeessa mukana olleille odotusta on kertynyt yli seitsemän vuotta, sillä keskustelu yhteisötalohankkeesta käynnistyi 2007.
H
51
www.ilmarinurminen.fi
PIRKANMAA
ELÄKELÄISTEN ASIALLA.
JUHA MALMI
Kansanedustajaehdokas, Uusimaa
Kaupunginvaltuutettu
Ekonomi, kauppatieteiden maisteri
• eläkeläisten ostovoimaa lisättävä!
• asumisen hintaa on alennettava!
• omaishoitajille enemmän tukea!
• vanhustenhoidon resurssit ja
hoidon hyvä laatu on taattava
lain voimalla!
73
www.juhamalmi.
anketta toteuttamaan
perustettiin Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys helmikuussa
2009. Omatoimi-taloon tulee
yhteensä 24 huoneistoa. Niistä kuusi on 64,5 m2 huoneistoa ja sama määrä 53 neliöisiä. 42 m2 huoneistoja on 12.
Kaikki huoneistot ovat varattuja, ja niihin asukkaat pääsevät muuttamaan vapun jälkeisellä viikolla.
Käsittelyssä oli kaksi rakennussuunnitelmaa, jotka
Asumisoikeusyhdistys joutui
liian kalliina hylkäämään. Viime vaiheessa jouduttiin luopumaan yhteiskeittiöstä ruokailutiloineen, jotta hinta saatiin Raha-automaattiyhdistyksen ja ARAn asettamiin rajoihin.
Kerrostalo pystyyn seitsemässä kuukaudessa
Sen jälkeen kun lopulliset
suunnitelmat valmistuivat,
eteneminen on ollut ripeää.
Elokuun lopulla 2014 asumisoikeusyhdistyksen hallitus
hyväksyi suunnitelmat, ja lopullinen päätös nuijittiin asukaskokouksessa 18. syyskuuta. Rakentaminen käynnistyi
seuraavana päivänä. Toukokuun alussa uuteen puukerrostaloon muuttaa seitsemän
pariskuntaa ja 17 yksinään
eläjää.
Rakennuksen betoninen
pohjakerros valmistui viime
vuoden lopulla. Sen jälkeen
rakentaminen on ollut elementtien kuljetusta rakennuspaikalle ja nostamista paikoilleen. Nopean toteutuksen
on mahdollistanut elementtirakentaminen. Huoneistoelementit on valmistettu Stora-Enson Hartolan tehtaalla.
Hankkeen kokonaishinta
on 4 139 000 euroa. Siitä asumisoikeusmaksujen osuus on
662 000 euroa ja RAY:n avustuksen osuus 1 177 00 euroa.
Loppu eli 2 300 00 on rahoitettu Kuntarahoituksen
myöntämällä lainalla, jolle on
saatu Saarijärven kaupungin
takaus. Asumiskustannukset
ovat alkuvaiheessa 7,70 euroa asuinneliöltä.
Iäkkäiden yhteisötalo
Omatoimi ei ole palvelutalo eikä hoivakoti, vaan iäkkäiden ihmisten yhteisöllinen
asuintalo, jossa jokaisella
asukkaalla on oma huoneisto joko yksin tai yhdessä puolison kanssa. Asunnoissa on
tilava kylpyhuone/wc, mutta
ei saunoja. Tämä on turvallisuuskysymys. Kellarikerroksessa on yhteissauna sekä
saunatupa.
Yhteisöllisyys tarkoittaa,
että talon ja sen ympäristön
siisteydestä lumitöitä lukuun
ottamatta huolehtivat asukkaat vuorovedolla. Useimmat
asukkaat tuntevat toisensa
pitkältä ajalta. Se antaa mahdollisuuden monenlaisiin yhteisiin harrastuksiin. Talo on
hyvin keskeisellä paikalla.
Rollaattorimatkan päässä
ovat kauppa, kirjasto, kirkko,
kapakka ja kuntosali uimahalleineen.
Yhteiskunnallekin hyvä
vaihtoehto
Kun yhteiskunta vähentää
laitospaikkoja, yhteisötalot
ovat yksi vaihtoehto luoda
ikääntyville ne olosuhteet,
joissa he selviytyvät mahdollisimman pitkään ilman apua,
toinen toistaan tukien.
Yhteistoiminta luo yhteenkuuluvuutta ja lisää aktiivisuutta.Yhteisö ei vastaa asukkaittensa hoidosta, mutta
huolehtii siitä, ettei kukaan
jää yksin. Kunnon heiketessä
asukkaalla on mahdollisuus
hankkia itselleen henkilökohtaisia palveluja.
Yhteiskunta hyötyy yhteisöasumisesta siten, että laitoshoidon tarve vähenee ja
siirtyy aivan vanhuuden loppuvaiheeseen.
Viljo Heinonen
Seuraava Eläkkeensaaja-lehti ilmestyy 10.6. – aineistot 8.5. mennessä!
ÄÄNELLÄ ENEMMÄN
näkemystä ja kokemusta
Savo-Karjalasta
IHMISEN
ASIALLA
TÄTÄ MAATA
EI MYYDÄ!
82
128
Ilmoituksen maksaja: tukiryhmä
Suosittelemme Sinulle
Kaarlo “IsoKalle” Julkunen
isokalle.fi
[email protected]
@kallejulkunen
Eduskuntavaalit su 19.4.
(ennakkoäänestys 8.–14.4.)
KAAKKOIS-SUOMI
Kansanedustaja
Suna Kymäläinen
Allekirjoita kansalaisaloite
maakaupoista oikeusministeriön kansalaisaloite.fiverkkopalvelussa tai tule
tekemään se vaalikiertueella.
Seuraa ilmoittelua alueesi
lehdissä.
MAKSAJA: TEAM SUNA
100
Armi 49
Rautavuori
SAVOKARJALA
Teemana KOTI 13
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
kotiin – YHTEISÖTALOON
”
Rollaattorimatkan
päässä ovat
kauppa, kirjasto,
kirkko, kapakka
ja kuntosali
uimahalleineen.
Omatoimi-talo on ensimmäinen Saarijärvelle valmistuva puukerrostalo ja ensimmäinen asuinyhteisötalo.
Kuva: Viljo Heinonen.
Kansanedustaja
TARJA FILAT V
Tavoitteenani on:
- Vahvistaa julkisia terveyspalveluja
- Rakentaa turvallista arkea vanhuksille
- Taistella eriarvoistumista vastaan
- Auttaa nuoria ja työttömiä työhön
Uudessa elementtirakentamisessa valmiit keittiöt ja pesuhuoneet kuuluvat urakkaan.
Kuva: Viljo Heinonen.
SINUN ÄÄNESI
EDUSKUNNASSA,
TAHTONAINEN
OIKEASTI VASEMMALTA
Pidetään yhteyttä: filatov.net,
p. 050 511 3112, [email protected]
NO
77
HÄME
OTETAAN
VASTUU
IHMISESTÄ
www.erkkilaukkanen.fi, #eko2015
130
Sirpa Karjalainen
asukasisännöitsijä, Kuopio
JHL 590
TOIMIVAT PALVELUT ARJEN TURVANA
OMAISHOITO JA HENKILÖSTÖ­
MITOITUKSET KUNTOON
ERKKI LAUKKANEN
ekonomisti ja
kauppatieteiden tohtori
172
Uusimaa
riittamakinen.fi
Keski-Suomi
ASKEL UUTEEN AIKAAN
83
Maksaja: Keski-Suomi Uuteen Aikaan
JÄRKEÄ JA SYDÄNTÄ PÄÄTÖKSENTEKOON
27
ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 3/2015
Seniorista
kuluttajien
kuningas
Koska vuonna 2050 joka kolmas ranskalainen
on 60-vuotias tai sitä vanhempi, palvelujen
tarjonta ja saatavuus mullistuvat lähivuosikymmeninä. Myös markettien esillepano
muuttuu, seniorituotteiden vallatessa yhä
enemmän hyllytilaa. Samalla pakkausten
avattavuus helpottuu ja tuoteselosteen teksti
suurenee.
Ikääntyville kuluttajille suunnatuista palveluista on kasvamassa tulevien vuosikymmenien merkittävin työllistäjä.
S
iitä huolimatta, että
Ranska on Euroopan
syntyvyystilastojen kärjessä, yli puolet kaikkien kotitalouksien ostopäätöksistä
on tänä päivänä jo eläkeläisten käsissä. Tämän yhä merkittävämmäksi kasvavan kuluttajaryhmän tarpeet ja toiveet alkavat jo näkyä television mainoskatkoilla. Ja ne
kiinnostavat niin tutkijoita
kuin palvelun tarjoajiakin.
Eläkeikäisten tarpeita kartoittanut selvitys jakaa ikäihmiset kolmeen kuluttajaluokkaan. Ensimmäisinä ovat itsenäiset 60-73-vuotiaat aktiiviset ja hyväkuntoiset, joilla
on oma asunto ja talous kunnossa. He ovat kuluttajien kuninkaita, joita niin mainostajat kuin tuotevalmistajatkin
kalastelevat.
Seuraavaan luokkaan katsotaan kuuluvan 73-83-vuotiaat, vielä itsenäiset vanhukset, joiden kunto on heikentynyt ja joille pitää kehitellä
erikoistuotteita. Viimeisenä
luokkana tulevat hoitoa tarvitsevat heikkokuntoiset vanhukset, joiden ostopäätökset
tekee heidän puolestaan
omainen tai hoitaja.
Koska tutkimuksen mu-
kaan valtaosa vanhuksista
haluaa Ranskassa jatkaa niin
pitkään muin mahdollista
asumista omassa kodissaan,
huutavin tarve tulee olemaan
kotihoitajista.
Myös liikuntyakyvyn säilyttävillä apuvälineillä on
markkinaa kuten myös terveydentilaa valvovilla laitteilla,
joilla voi osittain korvata
puuttuvan hoitohenkilökunnan.
Laitetaan nuoret
kurkottelemaan
Pariisissa pidettiin vastikään ikääntyville suunnattuihin tuotteisiin ja palveluihin
erikoistuneet Silver Economy
-messut. Messuilla esiteltiin
muun muassa asunnon erilaisia älypinnoitteita sekä taloustöissä auttavia ja terveydentilaa seuraavia robotteja.
Aku Ankasta tuttu Pelle Pelottoman pikku apulainen on
pian vanhenevan talouden todellisuutta.
Silver Economy -messujen
johtaja Alain Bossetti kertoo
ranskalaisten elintarvikealan
yritysten kehittelevän parhaillaan helposti pureskeltavia elintarvikkeita ja einesan-
noksia. Tulevaisuudessa perhepakkausten määrä tulee
markettien hyllyllä väistymään yksittäispakattujen senioriannosten tieltä. Myös ravintosisältöjen edellytetään
tulevaisuudessa täyttävän
entistä paremmin vanhenevan elimistön tarpeet.
– Useimmiten puhutaan
vain tuotteista, mutta myös
pakkausten suunnittelussa
on oltava uudenlainen asenne. Yli 60 prosenttia senioreista ei saa tuoteselosteista
selvää ja pyörittelee turhaan
pakkausta käsissään löytämättä ravintosisältöä.
– Myös paketin aukaisu
tuottaa ongelmia iässä, jossa
sormivoima heikkenee. Tarvitaan helpommin kierrettäviä korkkeja ja pidempiä vetokielekkeitä, joiden pinta ei
luista sormissa, luettelee
Alain Bosetti.
Hänen visionsa on, että
vastaisuudessa nuoremmat
kurkottelevat ala- ja ylähyllylle kasvojen korkeudella
olevan tilan täyttyessä seniorituotteista.
Mannekiinit mummoiässä
Alain Bosetti moittii rans-
Saksalaisilla seniorimarketti
Saksassa väestön vanheneminen on otettu tosissaan.
Berliiniin avattiin jo muutama vuosi sitten ikääntyneiden
asiakkaiden ruokamarketti. Generation Market on kirkkaasti valaistu ja leveiden käytävien lattiamateriaali
estää liukastumisen. Ostoskärryt ovat kevyitä ja helposti ohjattavia, opasteet ovat suuria ja hyllyn reunassa
kalaisia muodinluojia, jotka
väestön ikärakenteesta huolimatta keskittyvät edelleen
nuoriin vartaloihin.
Japanilaiset suunnittelijat
ovat jo kehitelleet helposti
puettavia ja riisuttavia vaatteita. Vaikka Jean Paul Gaultierin, Marc Jacobsin ja Yves
Saint Laurentin muotinäytöksissä alkaa jo näkyä harmaita hiuksia, Ranskassa ollaan
vielä valovuoden päässä siitä, että muotia suunniteltaisiin ikääntyville tai edes normaalivartaloisille.
Mallitoimistojen palkkalistoilla olevat seniorit ovat itse asiassa poikkeuksellisen
hyvin säilyneitä hokkia alle
70-vuotiaita, joiden mainoskuvista turhat rypyt vielä retusoidaan pois.
– Annettu mielikuva ei vastaa todellista kuluttajaryhmää. Myös kosmetiikkateollisuus kalastelee edelleen itsepintaisesti kolme-, nelikymppisiä r yppyvoiteen
käyttäjiä, huomauttaa Bosetti.
Koska vasta vain murtoosa ranskalaisista senioreista on innostunut älypuhelimesta, markkinoille tulvii toi-
nen toistaan helppokäyttöisempiä puhelimia ja läppäreitä. Myös interaktiivinen televisio toimii monen huonokuntoisen vanhuksen kontaktiväylänä sukulaisiin ja hoitohenkilökuntaan.
Seniorit suurin työllistäjä
Seuraavan viiden vuoden
aikana vanhussektorin arvioidaan Ranskassa tuovan 300
000 uutta työpaikkaa. Jo nykyisellään ranskalaisten seniorien tuotteisiin ja palveluihin erikoistuneiden yritysten yhteinen vuosittainen liikevaihto on liki 17 000 miljardia euroa. Alan start up -yrityksiä onkin koottu Pariisin
liepeille perustettuun, Piilaakson nimestä leikkisästi
väännettyyn hopealaaksoon
(Silver Valley).
Koska ikääntyneitä on
maapallolla yhteensä jo lähes
miljardi, Ranskan valtio kannustaa seniorituotteisiin ja
palveluihin erikoistuneita yrityksiään markkinomaan tuotteitaan myös ulkomailla.
Virpi Latva
roikkuu suurennuslaseja joilla voi tarvittaessa tihrustaa
tuoteselostetta.
Lisäksi paikalla on henkilökuntaa, joka neuvoo ravintoasioissa ja hyllyrivistöissä on nappeja, joita painamalla saa
tarvittaessa apua paikalle. Asiakas voi lisäksi lepuuttaa
jalkojaan varta vasten kalustetussa nurkkauksessa.
Seniorimarketin avanneen Kaiser-ketjun tuottavuus on
kasvanut 30 prosentilla.
Virpi Latva