Esaaja 5 2015_sivuja - Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 16.9.2015 5/2015 Kuva: Petri Vallinsalo/SuomiAreena 2015 SuomiAreena houkutteli Porissa ennätysmäärän kuulijoita keskustelutilaisuuksiin. Tavalliset kansalaiset täyttivät penkit ennätysvauhtia: kävijämäärä kaksinkertaistui viime vuodesta. Välillä toki huilattiin Eetunaukiolla oluella. n TEEMASIVUT 4–8 Matkailu Apuvälineet EKL: ”Eläkkeensaajan asumistukeen ei saa koskea!” 6 Apuvälinemessut Tampereella 5.–7.11., ota pääsylippu talteen! Kuva: Shutterstock 13 Kuva: Ulla Wallinsalo Kuva: Veikko Räsänen Laajasti juttua matkailusta, mm. Espanja ja Turkki. Entä voiko matkailla esteettömästi? Matti Hämäläinen on eläkkeensaajien luottokuski 32 n YK KÖ S M AT K AT 2 4 – 2 5 Paljon toivottu Ystäväpalsta aloittaa lehdessä n PIIRIT 26–29 KUOPIO VARSINAIS-SUOMI 2 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 Näin säästöt iskevät eläkkeensaajiin 746,57 euroa kuukaudessa, joten ensi vuonna eläke nousisi 769,57 euroon. Lisäpanostuksia kohdistetaan myös omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelmiin yhteensä 85 miljoonan euron edestä. Valtiovarainministeriö julkisti 14.8. ehdotuksensa valtion ensi vuoden talousarvioksi. Budjetin loppusumma on 53,9 miljardia euroa. Kuluvan vuoden budjetti on 54,3 miljardia. Alijäämä kasvaisi täten ensi vuonna 5,3 miljardiin euroon, joka katetaan ottamalla lisää uutta nettovelkaa. Kela-korvaukset Hallitus aikoo puolittaa Kela-korvaukset. Puolittamalla yksityisten lääkäripalveluiden Kela-korvaukset säästetään 38 miljoonaa 20 miljoonan sijaan. Puolittamalla hammaslääkärikäynnin Kela-korvaus säästöt nousevat vastaavasti 20 miljoonasta eurosta 40 miljoonaan euroon. Budjetissa on siis 900 miljoonan nettomääräinen säästö vuoteen 2015 verrattuna. Eläkkeensaajien Keskusliiton ja monen muunkin tahon mielestä hallituksen säästöt kohdistuvat kohtuuttomasti pienituloisiin eläkeläisiin. Asuntovelat Asumistuki ja muut säästökohteet Esimerkiksi eläkkeensaajien asumistukea ollaan lakkauttamassa ensi vuoden alusta siten, että he saavat jatkossa vain yleistä asumistukea. Keskimääräinen vaikutus tukea saavalle olisi 43 euroa kuukaudessa, mutta todellisuudessa suurelle osalle joukkoa leikkauksen vaikutukset olisivat reilusti suuremmat. Arvioiden mukaan 47 000 tuensaajaa menettäisi 100– 200 euroa ja noin 40 000 ihmistä 50–100 euroa kuukausituloistaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että maksutuotto kasvaa 150 milj. eurolla vuodesta 2016 lähtien. Eikä siinä vielä kaikki, sillä hallitusohjelmaan kirjatuista toimista eläkeläisiä koskevat myös indeksijäädytys, lääkekorvausten pienentäminen, sairaiden taksimatkakorvausten omavastuun suurentaminen, sähkö- ja kiinteistöverojen sekä lämmityspolttoaineiden verojen korotukset. Lisäksi poistetaan ruokavaliokorvaus, jonka määrä on tällä hetkellä sitä saaville 23,60 euroa/kk. Takuueläkeläiset sen sijaan saavat 30 miljoonan euron lisärahan, joka tarkoittaa 23 euron korotusta kuukaudessa. Takuueläkettä voivat hakea ne henkilöt, joilla on erityisen pieni eläke. Täysi takuueläke on tällä hetkellä Ne, joilla on vielä asuntolainaa, voivat ensi vuonna vähentää asuntolainansa koroista 55 prosenttia. Tämä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kuluvana vuonna. Vaalikaudella 2016–2019 asuntolainan korkovähennysoikeutta leikataan 10 prosenttiyksikköä vuosittain. Näin ollen vuonna 2019 enää 25 prosenttia lainan koroista on vähennyskelpoista. Verotus Hallitus on korottamassa työtulovähennystä 450 milj. Suomi ei näytä sitoutuvan köyhyyden torjuntaan E uroopan unionin Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Jos hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat, tämä tavoite jää saavuttamatta. Köyhien ja köyhyysuhan alla elävien suomalaisten määrä tulee päinvastoin kasvamaan. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän selvää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon. Köyhyydessä elävät joutuvat ponnistelemaan elääkseen normaalia elämää ja pysyäkseen edes jollain tavoin osallisina yhteis- kunnassa. Monelta tämä ei enää onnistu. Euroopassa köyhyysrajan mittana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää. Jos kotitaloudella on käytettävissään alle 60 prosenttia väestöllä keskimäärin käytettävissä olevasta tulosta, kotitalous on määritelmällisesti pienituloinen eli köyhä. Tilastokeskuksen mukaan tämän kriteerin mukaisesti köyhiä ihmisiä oli Suomessa vuonna 2013 noin 690 000. Köyhien määrä kasvoi 55 000 ihmisellä vuodesta 2012. Jos mukaan lasketaan pienituloisten lisäksi myös köyhyysuhan alla elävät, vuoden 2012 luvussa oli 854 000 ihmistä. Vuoden 2013 tulonjakoti- laston mukaan pienituloisuusraja oli maassamme 14 260 euroa vuodessa. Toisin sanoen yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa ovat alle 1 190 euroa kuukaudessa. Kolmasosa Suomen eläkkeensaajista, kaikkiaan 461 154 ihmistä, sai vuoden 2013 lopussa alle 1 100 euron suuruista eläkettä. Alle 1 400 euron eläkettä sai 54,6 prosenttia eläkkeensaajista, kaikkiaan 756 326 eläkkeensaajaa. Toimeentulovaikeuksissa olevista kotitalouksista eläkkeensaajat ovat selvästi suurin sosioekonominen ryhmä. Suomessa erityinen ongelma on yksinäisten eläkkeensaajien korkea köy- hyysriski. OECD:n vertailun mukaan yksin asuvat eläkkeensaajat ovat keskimäärin läntisen Euroopan köyhimpiä, ja OECD:n vertailussa köyhyysasteen määritelmä on vielä lievempi kuin EU:ssa. Tällä hetkellä suomalaisista jo yli miljoona on 65 vuotta täyttäneitä. Kymmenen vuoden kuluttua heitä ennustetaan olevan 1,3 miljoonaa, 23 prosenttia väestöstä. Vuoteen 2030 asti ikääntyneiden osuus kasvaa Suomessa nopeammin kuin missään muussa EU-maassa. Myös suhteellinen köyhyys kasvaa Suomessa, ellei asialle tehdä mitään. Pienituloisuus on yleisintä 75 vuotta täyttäneillä. Pitkällä aikavälillä palkat kehittyvät nopeammin kuin elin- kustannukset. Nykyisin käytössä olevan työeläkeindeksin takia pitkään eläkkeellä oleminen lisää pienituloisuutta ja köyhyyttä. Mitä pitempään eläkkeellä ollaan, sitä varmemmin kuljetaan kohti köyhyysrajaa. Hallituksen budjettiriihi on juuri päättynyt ja tiedämme jo, että hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin, eikä aio antaa eläkkeensaajille samoja verohuojennuksia kuin palkansaajille. Eläkkeensaajien asumistukea aiotaan heikentää oleellisesti, vaikka hallitus päättikin painostuksemme seurauksena huojentaa leikkausta 30 miljoonalla eurolla. Yle-veron hallitus päätti poistaa alle 10 300 euroa vuodessa tienaavilta. Tämä on meidään asettamiemme tavoitteiden mu- 3 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 vuonna 2016 N eurolla vuodelle 2016. Vastaavaa korotusta hallitus ei ole antamassa eläkkeensaajien eläketulovähennykseen. Veronmaksajain keskusliiton mukaan 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ostovoima paranee ensi vuonna seitsemän euroa kuukaudessa tähän vuoteen verrattuna. Timo Kokko Yhteiskuntasopimusneuvottelut kaatuivat Työmarkkinajärjestöjen väliset yhteiskuntasopimusneuvottelut kaatuivat torstaina 20. elokuuta. Pääministeri Juha Sipilä esitteli maanantaina 24. elokuuta hallituksensa suunnitelmia siitä, miten 10 miljardin suuruiseksi arvioitua kestävyysvajetta korjataan tulevina vuosina. Pääministerin mukaan kestävyysvajeen korjaaminen vaatii neljän miljardin euron säästöjä sekä noin neljän miljardin euron suuruisia rakenneuudistuksia. Loput vajeesta pyritään kattamaan kilpailukyvyn parantamisella, joka taas vaatii työelämän uudistamista, palkkamalttia ja toimenpiteitä tuottavuuden kasvattamiseksi. – Talouskasvun käynnistyminen on ensiarvoisen tärkeää. Mitä paremmin työelämän uudistamisessa, palkkamaltissa ja tehokkuuden lisäämisessä onnistutaan, sitä vähemmän joudumme tekemään lisäleikkauksia valtion menoihin ja toteuttamaan veronkorotuksia, Sipilä sanoi. Pääministeri Sipilä tuo hallituksen suunnitelman kilpailukyvyn parantamiseksi eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona syyskuun 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että lait on hyväksytty viimeistään kesäkuussa 2016. TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO kainen päätös. Eläkkeensaajia kurjistavat myös muun muassa Kela-etuuksien heikentäminen, sähkö- ja kiinteistöveron nousu, lämmityspolttoaineen veronkorotus sekä palvelumaksujen nostot. Ne iskevät kipeimmin juuri pienituloisiin. Toteutuessaan hallituksen leikkaukset vesittävät EU-sitoumukset, joihin Suomi on sitoutunut Eurooppa 2020 -strategiassa. Olen saanut valtavan määrän tyrmistynyttä palautetta maan hallitusohjelmaan liittyen. Toisaalta taas myös ymmärretään, että vaikeassa taloustilanteessa on kaikkien ryhmien kannettava kortensa kekoon valtion säästötalkois- sa. Eläkkeensaajien asumistuen leikkaus ei ole saanut ymmärrystä keneltäkään. TNS Gallupilla teettämämme tutkimuksen mukaan leikkausta vastustaa koko Suomen kansa. Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen tulisi pitää visusti mielessä säästölistoja tehdessä. Nyt näyttää siltä, että toteutuessaan hallitusohjelma vain kasvattaa eriarvoisuutta, ja leipäjonot maassamme pitenevät. Niin muuten, Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan leipäjonoissa on jo nyt eniten eläkkeensaajia. MATTI HELLSTEN päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande PÄÄKIRJOITUS Vastakkainasettelun aikako ohi? Är motsättiningarnas tid förbi? Parin viime vuoden aikana on käyty keskustelua siitä, onko Suomi sopimusyhteiskunta vaiko ei. Paria poikkeusta lukuun ottamatta puheenvuorot ovat olleet sen suuntaisia, että on. Ja että sopimisen kulttuuri on ollut Suomen vahvuus ja että siitä tulisi pitää kiinni. On korostettu sen olevan erityisen tärkeää vaikeina aikoina. Under de senaste två åren har man fört diskussioner om det, att är Finland ett avtalssamhälle eller inte. Förutom ett par undantag har talen gått i den riktningen, att vi är ett avtalssamhälle. Och att avtalskulturen är en styrka för Finland och att vi bör hålla fast vid den. Man har betonat att den är mycket viktig under svåra tider. T änä päivänä varmasti kaikki ovat sitä mieltä, että Suomi on vaikeassa tilanteessa. Miten on käymässä sopimisen kulttuurille? Hallituksen ”rankaisulista” yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta on nyt julkaistu. Sellaisenaan se ei kosketa suoraan eläkkeensaajia. On kuitenkin syytä pelätä listan välillisiä seurauksia, joihin törmätään runsaan vuoden kuluttua. Silloin voidaan olla sellaisessa myrskyssä, että laineet koskettavat myös eläkkeensaajia. Meitä koskettaa nyt ja tässä hallituksen koko ajan tarkentuvat leikkaukset. Niitä tulee montaa eri kautta. Asuminen on kuitenkin se asia, joka koskee kaikkein kipeimmin eläkkeensaajia. Asuminen kallistuu monella tapaa. Yksi on kuitenkin yli muiden – eläkkeensaajan asumistuen poistaminen. Jos hallitus toteuttaa sen aikaisempien päätöstensä mukaisesti, se saattaa monen eläkkeensaajan talouden täysin mahdottomaan tilanteeseen. Pahimmillaan asumistuki pienenee lähes 200 euroa kuukaudessa. Asumistuen saaja on vielä usein pelkän takuueläkkeen varassa. Tällaista tulonmenetystä ei voi mitenkään korvata säästämisellä. On kuultu jopa sanottavan, että joutuu valitsemaan, ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Tällaisesta uhkaa tulla monelle todellinen valintatilanne. On hyvä muistaa, että Suomessa on jo valmiiksi läntisen Euroopan suhteellisesti suurin eläkeläisköyhien joukko. Tämä joukko tulee hallituksen leikkauspolitiikan ansiosta merkittävästi kasvamaan. On joskus sanottu, että sivistysvaltion tuntee siitä, miten se kohtelee ikäihmisiään! Onko tarkoitus nöyryyttää eläkkeensaajia ja pakottaa heidät käymään kuukausittain toimeentulotukiluukulla? Jos tämä on tarkoitus, keinot ovat tosi tehokkaat. EKL pitää eläkkeensaajien suurimpana ongelmana eläkeläisköyhyyttä. Asia suorastaan huutaa korjaamista. On totta, että taitettu indeksi koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja sille on varmasti tehtävä jotakin. Se ei kuitenkaan ole lääke eläkeläisköyhyyden poistamiseen. Koko indeksirakennetta on mietittävä uudelleen niin, että se huomioi pientä eläkettä saavat nykyistä paremmin. Vaikka rahaa ei ole, alimpia eläkkeitä on keinolla tai toisella voitava nostaa nykyiseltä tasoltaan. Kysymys on kuitenkin aina viime kädessä arvovalinnoista. I dag är säkert alla av den åsikten, att Finland är i en svår situation. Hur kommer det att gå för avtalskulturen? På grund av att samhällsavtalet föll har regeringen ny publicerat en ”strafflista”. Som sådan berör den inte direkt pensionstagarna. Det finns dock en anledning att frukta listans indirekta följder, som vi stöter på inom ett år. Då kan vi vara i en sådan storm, att vågorna också berör pensionstagarna. Vi berörs redan nu hela tiden av regeringens specifierade nedskärningar. De kommer många från olika håll. Boendet är dock det ärende, som berör allra värst pensionstagarna. Boendet blir dyrare på många sätt. En sak är dock över de andra – avlägsnandet av bostadsbidraget för pensionstagare. Ifall regeringen genomför det enligt sina tidigare beslut, så leder det till att många pensionstagares ekonomi hamnar i en helt omöjlig situation. I värsta fall sjunker bostadsbidraget nästa 200 euro i månaden. Den som beviljas bostadsbidrag är oftast beroende av garantipensionen. En sådan här inkomstförlust kan inte ersättas genom att man sparar. Man har till och med hörts sägas, att man måste välja, köper man mat eller mediciner. Det här hotar att bli för många ett riktigt val. Det är bra att komma ihåg, att Finland i förhållande till hela Västeuropa, redan färdigt har en relativt stor grupp av fattigdom bland pensionärer. Den här gruppen kommer betydligt att öka via regeringens nedskärningspolitik. Man har någon gång sagt, att ett civiliserat land känner man till genom det, hur de behandlar sina äldre! Är avsikten att förödmjuka pensionstagarna och tvinga dem att månatligen gå till inkomststödsluckan? Om detta är avsikten, är åtgärderna verkligen effektiva. PCF anser att fattigdomen bland pensionärer är det största problemet. Ärendet rent av skriker på att bli reparerat. Det är sant, det brutna indexet uppfattas som orättvist och man bör säkert göra något åt det. Det är ändå ingen medicin för att avlägsna fattigdomen bland pensionärer. Hela indexstrukturen bör tänkas om på nytt, så att den mer än nu tar i beaktande dem som får en liten pension. Fastän det inte finns pengar, bör de lägsta pensionerna höjas på ett sätt eller annat från den nuvarande nivån. Det är i sista hand fråga om värden och valet av dem. 4 TEEMA: matkailu ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 Eläkeläiset kokevat Turkin turvallisena lomakohteena N ämä kolme eläkkeensaajaa ovat ihastuneet maahan kuitenkin ihan eri syistä. Muistutus jälleen kerran siitä, että suuri eläkeläisten joukko muodostuu erilaisista yksilöistä, eikä heitä tai heidän tarpeitaan voi niputtaa yhden yksioikoisen määritelmän ”eläkeläiset” alle. Terho kertoo pitävänsä tavallisista rantalomista, mutta on hän tehnyt kaksi kiertomatkaakin, koska on kiinnostunut Turkin historiasta ja nähtävyyksistä. Pirjo taas harrastaa omatoimista matkailua, eikä tunnustaudu rantaihmiseksi. Hän haluaa ruokailla vain periturkkilaisissa ravintoloissa ja nähdä Turkkia myös omin päin. Annikki suosii Turkin rantalomakohteissa ns. Suomi-paikkoja näkövammansa vuoksi. Hän arvostaa lomalla helppoutta ja turvallisuutta. Annikki matkustaa porukassa, mutta myös yksin voi tuttuun paikkaan tulla. Eksoottinen Turkki – onko se sitä? – Minua hätkähdytti aluksi se, ettei Turkki ollutkaan yhtään niin eksoottinen kuin olin olettanut. Alanyasta muodostui jo ensiloman jälkeen suosikkikohteeni juuri siksi, että kaikki oli niin turvallisen tuntuista, sanoo Annikki. Terho muistelee, että ensimmäisellä Turkin lomalla hätkäytti valtava kuumuus. Varjossa lämpöä oli yli 40 celsiusta, ja helle kävi kunnon päälle. – Loma tuli tehdyksi väärään aikaan, heinäkuussa. Nykyään lomailen Turkissa keväisin ja syksyisin, Terho kertoo. Eroja turkkilaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä eivät Annikki, Pirjo ja Terho koe Etelä-Turkissa kauheasti olevan. – Huivipäisiä naisia näkee nykyään yhtä paljon niin Helsingin kuin Alanyankin katukuvassa, Annikki sanoo. Muuten ei Turkin rantakohteissa islamilaista kulttuuria kovin paljon näe. Kansa kaduilla on monen kirjavaa. Missä yhdellä turkkilaisnaisella Annikki, 67, on käynyt Turkissa yli kymmenen kertaa ja Pirjo, 64, kuusitoista kertaa. Entäs sitten 70-vuotias Terho: peräti 30 kertaa. Jotain kestävää lumoa Turkissa täytyy olla! Alanyan Beach Parkissa viihtyy. Kuva: Detur. on huivi, seuraavalla on minihame. – Jos aidompaa islamilaista tai vahvemmin turkkilaista perinnekulttuuria haluaa kokea, voi lähteä rantakohteen ulkopuolelle. Itse reissasin tänä vuonna Antalyasta länteen, koska itäisemmän Turkin alueista varoitellaan, kertoo Pirjo. Muistutus siitä, että on muslimimaan rantakohteessa, ilmenee viidesti vuorokaudessa kuuluvana rukouskutsuna moskeijan minareetista. – Heräsin siihen ensimmäisenä yönä viiden aikaan aamulla Sidessä. Päätin, että tuosta aamuhetkestä tulee joka-aamuinen rituaalini. No eipä tullut, kun jo heti seuraavana yönä nukkua posotin ohi kutsun, Terho nauraa. Lyhyt lento, hyvät hinnat Teuvo kertoo kärsivänsä suonitukoksista ja veritulpista, joten lyhyt lentomatka on hänelle keskeinen matkustamisen ehto. – Jaksan reilun kolmen tunnin lennon Turkkiin mukavasti. Tämä on yksi tärkeimmistä syistäni valita Turkki. Kanariansaaret ja Thaimaa ovat lennon takia mahdottomia. – Tykkään siitä, että saan palvelua suomeksi ja että ravintolan annokset ovat tuttuja. Niinpä käyn pal- jon Suomi-ravintoloissa ja tykkään seurustella muiden suomalaisten kanssa. Jotkut varmaan naureskelevat, että eikö kannattaisi jäädä kotiin, Annikki kertoo hymyillen. Pirjo puolestaan kehuu Turkin monipuolista kulttuuria ja luontoa. – En ole saanut Turkista vielä lainkaan tarpeekseni. Se on vielä edullinen ja lyhyen lennon päässä. Jokaisella lomalla matkustan kohteesta johonkin vähän kauemmaksi, Pirjo summaa. – Kappadokian kiertomatka oli yksi upeimmista kokemuksistani Turkissa. Nähtävää riitti paljon, ja matkalla tutustui muihin lomalaisiin todella hyvin. En kuitenkaan suosittele Kappadokiaa huonojalkaisille. Käveltävää on paljon, ja suuri osa alueesta jää näkemättä, ellei pysty patikoimaan tai kiipeämään, lisää Terho. Edullisia ostoksia Pirjo kertoo ostavansa reissuilla nahkaa ja kultaa, laadun vuoksi. Annikille parhaita ostoksia ovat kengät ja laukut. – Ostan aina merkittömiä tuotteita, en merkkituotteiden väärennöksiä. Basaareissa myydään vain napapaitoja, mutta turkkilaisissa naistenvaateliikkeissä on edullisia ja tyylik- Ryhmä on saapunut Kappadokiaan. Kuva: Detur. käitä aikuisten naisten pukimia, kiittelee Annikki. Jotkut lomalaiset jaksavat tinkiä ja pitävät siitä, toiset ovat jättäneet tinkaamisen kokonaan. Terhoa eivät kauppojen sisäänheittäjät häiritse lainkaan. – Kyllä ääntä maailmaan mahtuu. Joskus sanon muutaman sanan, joskus en vastaa mitään. Koskaan en ole saanut tylyä kohtelua, Terho lisää. Annikin mielestä on kivaa, kun Turkissa saa tinkimällä hyvät hinnat. Ja kehuu olevansa halutessaan oikea ammattitinkijä, siihen ei kuulemma kielitaitoa tarvita. Molemmat naiset kiittelevät Deturin auliita auttavaisia oppaita. Myös hotelleissa on valinnan varaa: on huoneistohotelleja ja perinteisiä hotelleja, jotka sijaitsevat lyhyen kävelyn päässä keskeisiltä paikoilta. Alanyaan vai muualle? Terhi Alanya, Deturin palvelujohtaja, kertoo Deturin keskittyneen Turkin matkojen tarjoamiseen jo vuosien ajan. Hyvät paikalliset suhteet mahdollistavat sen, että hintalaatu -suhde palveluissa ja hotellien hinnoissa on paras mahdollinen. Deturilla on Turkin etelärannikolla monta eri kohdetta. Kohteita ovat Antalya, Alanya, Side, Kemer, Marmaris ja Bodrum. Miten valita itselle sopiva? – Antalya on suurkaupunki, jossa voi yhdistää kaupunkilomailun, rantaloman ja kulttuuririennot. Antalyan alue on suuri, joten mahdollisuus törmätä toiseen suomalaiseen lomallaan on pieni, Terhi kertoo ja jatkaa: – Alanya puolestaan on helppo lomakaupunki, jossa etäisyydet ovat käveltävissä. Siellä saa palvelua halutessaan suomen kielellä. Alanyaan on jo muodostunut pieni suomalaisyhteisö. Jos kuitenkin haluaa viettää kansainvälisempää lomaa, on Suomi-paikat myös helppo kiertää. Deturilla on tänäkin talvena Turkissa pitkämatkalaisia. He saapuvat Alanyaan ja Antalyaan tammikuun alussa ja viipyvät helmi-maaliskuulle. Yleensä sää on Etelä-Turkissa talvisinkin mukava, aurinkoisina päivinä saa jopa kivasti rusketusta. Pitkämatkalaisista muotoutuu usein oppaiden kanssa tiivis joukko, joka touhuaa erilaisia juttuja yhdessä päivittäin. – Kappadokian lisäksi Deturilla on kiertomatkoja myös Lykiaan, Afyoniin ja ns. Turkoosille rannikolle. Uudelta Afyonin terveyskylpylä-kiertomatkalta odotan paljon. Tämä kiertomatka kannattaa kylpylöiden ystävien kokea. Afyonin kierrolla pärjää huonompijalkainenkin, sanoo Terhi. Esteettömyys Turkki ei ihan vielä ole samoilla viivoilla Pohjois-Euroopan kanssa, mitä tulee esteettömyyteen. Kaduilla ei joka paikassa ole madalluksia risteyksissä, joten rollaattorin tai kepin kanssa liikkuminen voi matkailu 5 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 Sevillassa riittää nähtävää vuoden ympäri kaikkina vuodenaikoina.. Kuva: Ulla Wallinsalo. Aurinkorantoja ja suurkaupunkeja – seniorit bussimatkalla pakkasia paossa Osa eläkeläisistä viettää talvella pidemmän ajan etelässä. Yksi vaihtoehto on lähteä bussilla Euroopan halki lomailemaan auringon alle. Näin näkee paljon, tutustuu kiinnostaviin kaupunkeihin sekä ehtii nauttia auringosta. V iime tammikuussa lumiräntä saatteli matkalaiset Helsingin Vuosaaren satamassa laivaan. Finnlinesin laivalla mentiin ensin Saksaan, oma bussi kulki mukana. Ajomatka Espanjaan sujui moottoriteitä pitkin läpi Saksan, Luxemburgin ja Ranskan. Ajomatkojen aikana pidettiin sopivasti taukoja ja alkuillasta saavuimme uuteen kaupunkiin. Kolmen ajopäivän jälkeen olimme Kataloniassa, jossa vietimme pari päivää. Tutustuimme Barcelonaan kaupunkikierroksella ja maistelimme viiniä Torresin viinitilalla, Penedèsin viinialueella, vajaan tunnin ajomatkan päässä Barcelonasta. Kataloniasta ajoimme Autopista del Mediterráneota kohti eteläistä Espanjaa. Matkalla näimme laajoja viljelysalueita. Valencian alue on tunnettu hedelmistä, manteleista, viinistä ja oliiveista. Paikallinen perinneherkku on mantelimakeinen, turrón. Välimeren rannalla sijaitsevassa Alicantessa lomailimme viikon huoneistohotellissa. Halukkaat huolehtivat itse aterioistaan, ja osa lomalaisista oli ostanut puolihoitopaketin, johon aamiaisen lisäksi kuului päivällinen. Alicantesta retkeilimme lomakaupunki Torreviejaan sekä palmupuistosta tunnettuun Elcheen. Helmikuun alku on myös Espanjassa karnevaaliaikaa, ja Torreviejassa ehdimme nähdä pätkän karnevaalikulkuetta. Alicanten kaupunki tuli tutuksi sekä opastetulla kaupunkikierroksella että omatoimisesti. Moni innostui vierailemaan kauppahallissa. Espanjassa kauppahallit ovat herkullisia paikkoja, tuoreet hedelmät olivat näiden lomalaisten suosiossa. Toisen viikon vietimme Andalusiassa, Fuengirolassa. Majoittauduimme jälleen huoneistohotelliin. Viikon aikana tutustuimme huikeaan, vuoristossa sijaitsevaan Rondaan sekä flamencon syntysijaan Sevillaan. Päivävierailu Gibraltarille vei meidät hetkeksi Iso-Britannialle kuuluvalle alueelle. Yhtenä iltana nautimme tunnelmallisesta flamencoesityksestä. Kitaran, haikean laulun ja kopisevien korkojen säestyksellä siirryimme ajatuksissa hetkeksi Andalusian kapeille kujille. Retkien ohella Fuengirola tarjosi aktiiviselle eläkeläisryhmälle sopivasti tekemistä. Päivän lämpimät hetket kuluivat hotellin piha-alueella auringosta nauttien. Paseo eli rantakatu on mukava kävelyreitti ja kohteen tasainen maasto sopii myös liikuntaesteisille. Matkalla oli mukana pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjiä. Osa olisi viihtynyt Fuengirolassa pidempäänkin, ja paluumatkan koittaessa muutamat pohtivat palaavansa uudelleen pidemmäksi aikaa. Fuengirola on suomalaiselle helppo kohde, koska siellä saa useassa paikassa palvelua suomeksi. Matkalaiset hyödynsivät esimerkiksi suomenkielistä kampaajaa sekä suomalaisen palvelukeskuksen Centro Finlandian palveluita. Andalusia ihastutti lomalaisia, mutta kotimatka hienoine kaupunkikohteineen oli vielä edessä. Espanjan pääkaupunki Madrid oli upea kokemus. Kiertoajelu suomalaisen paikallisoppaan kanssa vei meidät suurkaupungin sykkeeseen sekä viihtyisään El Retiro -puistoon. Pohjoisen Baskimaassa tutustuimme Bilbaoon, ja osa ehti vierailla Guggenheim-museossa. Kun keltainen bussimme ylitti rajan Ranskaan, totesimme kokeneemme monipuolisen annoksen Espanjaa. Kotimatkan kohokohtia olivat vielä kaunis Pariisi, jossa koimme antoisan kaupunkikierroksen. Osa ryhmästä uskaltautui nousemaan Eiffeltorniin. Monelle melko tuntematon Bryssel oli seuraavana ohjelmassa. Kaupunkikierros sai hymyn huulille; lisämakeutta päivään toivat suklaiset ostokset. Matkalla oli mukana eläkkeensaajia, joista osa oli aiemmin viettänyt talvella muutaman kuukauden ete- lässä. Heidän mielestään tämän matkan etu oli monipuolisuus, mahdollisuus tutustua kiinnostaviin kaupunkeihin ja viettää aikaa aurinkoisessa lomakohteessa. Matkalla oli mukana pariskuntia sekä yksin matkustavia, joista jälkimmäiset saivat seuraa toisistaan. Ensi vuonna Ykkösmatkojen pitkät matkat suuntaavat Espanjan suurkaupunkeihin ja Fuengirolan rannalle sekä Pohjois-Espanjan kautta Portugalin Albufeiraan. Kiinnostaviin matkareitteihin sekä monipuoliseen retkivalikoimaan voit tutustua osoitteessa www.ykkosmatkat.fi sekä syksyllä ilmestyvässä matkaesitteessä. Halutessasi voit osittain yhdistää kaksi upeaa matkaa ja nauttia pidemmän aikaa Andalusian auringosta. Johanna Aaltonen Matkanjohtaja Turkin kohteissa olla paikka paikoin hankalaa. Lisäksi hotelleiden invahuoneissa voi olla puutteita. Mutta esteettömiäkin hotelleja kohteista löytyy, esimerkkinä Alanyassa hotelli Monte Carlo, joka on kokonaisuudessaan suunnattu liikun- taesteisille ja huonojalkaisille. Kappadokian kiertomatkaa ei huonosti liikkuville suositella, Afiyonia kylläkin. Andalusiassa appelsiinit ovat talvella mehukkaimmillaan. Kuva: Ulla Wallinsalo. 6 TEEMA: matkailu ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 Hyvä kuljettaja on rauhallinen, hyväntuulinen – ja osaa opastaa Helsingin Asema-aukion laidalle linja-auton paikoittanut kuljettaja Matti Hämäläinen alkaa nostella häntä odottaneen ryhmän vetolaukkuja bussin matkatavaratilaan. Kuuma elokuinen aamupäivä nostaa hien otsalle, mutta miehen hymy ei hyydy missään kohtaa. Hyväntuulisen supliikin ja vuosikymmenten kokemuksen omaava Hämäläinen tekee aluksi nimenhuudon, jonka jälkeen hän vilkaisee kelloonsa ja starttaa bussin kohti Katajanokan laivaterminaalia. Auton kyljissä lukee tällä kertaa Pekolan Liikenne. Kyydissä on bussilastillinen aamuvirkeitä, Viroon lomalle lähteviä EKL-Matkailijoita. Ryhmä on tilannut neljän päivän reissun Pärnuun, missä majoitutaan perinteikkään Mudaravila-kylpylän uudisrakennukseen Hedon Spa -kylpylään, aivan liki merenrantaa, ja tehdään omalla bussilla tutustumisia erilaisiin kohteisiin. – Me ainakin odotamme, että millainenhan se uusi kylpylä on! kertoo Maunulan Eläkkeensaajien naisryhmä. Matkalaiset purkautuvat ulos bussista Katajanokan satamassa. Viking Linen risteilyalus on lipumassa laituriin, lähtöön on vielä puolitoista tuntia. Hämäläinen on hetki sitten jakanut lähtijöille maihinnousukortit, joten väki katoaa käsimatkatavaroineen terminaalin uumeniin kahville. – Minun hommani on kohta ajaa bussi laivaan. Koska ryhmällä on koko lomajakson ajan oma bussi käytössä, sinne voi jättää matkatavarat ja muutakin henkilökohtaista tavaraa. Perillä teemme bussilla päivä- ja ostosretkiä muun muassa Riikaan, kertoo Matti. Helppoa matkailua, kun oma bussi mukana – Matka-Vekka, Pekolan Liikenne, Matkapojat, Hämäläinen luettelee niitä matkailualan yrityksiä, joiden kanssa on tehnyt vuosikymmenet yhteistyötä ja kuljetellut eläkeläis- ja muita ryhmiä. Useimmiten tilausajot tehdään kotimaan kohteisiin, mutta lähes yhtä usein ne ulottuvat Baltian maihin, useasti myös Eurooppaan. Myös EKL:n Ykkösmatkat työllisti Hämäläistä monet vuodet, aina vuoteen 2013, jolloin EKL myi Ykkösmatkat Matka Veijalaisille Kuopioon. Suosituimmat tuotteet takavuosina olivat erilaiset Keski-Euroopan kiertomatkat, joille lähdettiin omalla bussilla. Näistä ajoista on Matti Hämäläiselle jäänyt hyviä asiakaskontakteja. Muun muassa Hämeenlinnan Eläkkeensaajia Hämäläinen on kuljettanut erilaisilla bussiretkillä yli 10 vuoden ajan. Matin Mediapalvelu, Hämäläisen oma yritys, järjestää myös monille muille yhdistyksille tai esimerkiksi golffareille tilausajoja. Mukavalla kuskilla riittää töitä Neljässä vuosikymmenessä kuljettaja ehtii reissuillaan nähdä ja kokea monenmoista, elämästä ja ihmisluonnosta. Eläkeikäisiä asiakkaita Hämäläinen kehuu. – Eläkeläiset ovat täsmällisiä, eivät ala riidellä turhasta, eivätkä kännää. Mukavia asiakkaita. Hämäläinen painottaa kuitenkin, että kaikkia asiakkaita on kohdeltava tasapuolisesti, se on tärkeää. – Usein ryhmä esittää erityistoiveensa myös kuljettajasta. Nykyään, kun en enää ole täysipäiväinen kuljettaja kenenkään vieraan leivissä, voin vaikuttaa omaan ajankäyttööni paremmin. Voin paremmin valita ryhmät ja ne reissut, jotka haluan ottaa vastaan, sanoo Hämäläinen. Tosin sitten, kun Ykkösmatkailijoiden ryhmä on saatettu turvallisesti takaisin kotimaan kamaralle Virosta, Hämäläinen voi pitää ainoastaan yhden vapaapäivän – sitten onkin jo bussin nokka suunnattava kohti Naantalia. Ja jonkun ajan päästä syksyllä on tiedossa ruskamatka Lappiin. Jälleen yksi tilausajomatka alkamassa, tällä kertaa EKL-Matkailijoiden kuljettajana Suomenlahden yli Tallinnaan ja sieltä bussilla Pärnuun. Matin kanssa kuvassa Hillervo Perttunen. Kuvat: Ulla Wallinsalo. Ulla Wallinsalo ” Eläkeikäiset ovat mukavimpia asiakkaita.” Matti Hämäläinen on tuttu mies laivaterminaaleissa: tässä hakemassa matkustajalistan mukaisia maihinnousukortteja. Viialan Eläkkeensaajat Rajaniemessä nautiskelemassa Viialan Eläkkeensaajat teki kolmipäiväisen kesäretkensä kesäkuussa Virtain maisemiin. Tukikohdaksi otimme liiton lomakeskuksen Rajaniemen, joka soveltuu sellaiseksi aivan kuin luonnostaan. Torisevan näköalakahvilasta ajelimme Virtain perinnekylään, jossa Juhani Viita kertoi meille kylän historiaa. Rajalahden talomuseossa tutustuimme virtolaiseen talonpoikaiselämään 1800–1900-lukujen vaihteessa. Jouduimme siellä lukusille, jossa Rovasti, esittäjänä Olavi Heittola, meitä jo odotteli, joutuivatpa jotkut meistä laiskanläksyn myötä lukuharjoituksiinkin – ei niin hyvällä menestyksellä. Oli aika lähteä Rajaniemeen majoittautumaan. Perillä meitä odottivat hyvät kahvit ja kastettavat, rantasaunakin lämpimänä ja Siekkisjärvi kimmeltävänä. Pääsimme vielä iltaristeilyllekin vanhalla höyrylaiva Tarjan- teella. Toisen päivän aloitti jooga. Sitten lähdimme Ähtärin eläinpuistoon tutustumaan. Lounastettuamme tutustuimme myös Killinkosken tehdaskulttuuriympäristöön. Auton nokka jälleen kohti Rajaniemeä, jossa Juhani Viita veti meille hauskan illanvieton, ammattitaidolla ja huumorilla. Karaoken laulajatkin saivat esiintyä ja jalalla laitoimme myöskin koreasti. Rohkeammat kävivät yöuinnilla ennen nukkumaanmenoa. Lähtöpäivänä suuntasimme, jäähyväiset Rajaniemelle jättäen, kohti Mänttää. Siellä tutustuimme ensin taidemuseo Göstaan, jonka jälkeen kävimme kauppakeskus Myllyrannassa ja sen myymälöis- sä. Lounaan jälkeen oli vuorossa taidemuseo Gustaf, jossa opas oli aivan omaa luokkaansa. Pääsimme mm. tekemään paperimassasta korttipohjia. Kotimatkalla poikkesimme vielä Teiskon viinitilalla. Kohotimme siellä maljan 80-vuotiaalle päiväsankarillemme. Käytetään retkillä hyväksemme omaa viehättävää lomapaikkaamme! Hilkka Heinonen Viialan Eläkkeensaajat matkailu 7 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 Oma matka, se paras matka? Riihimäen Eläkkeensaajat ystävineen viettivät ratkiriemukkaan viikon itse järjestämällään Pärnunmatkalla. Viitisenkymmentä matkalaista keksi ajanvietoksi pelejä ja leikkejä, ja kun lisäksi illanvietot ja tanssitkin järjestettiin omin voimin, säästettiin kolmasosa matkatoimistojen ilmoittamista hinnoista. Retken puuhamiehinä ja vastuuhenkilöinä toimivat Aulis ja Tytti Laakso. He varasivat hotellin, laivamatkan, linja-auton, karaokelaitteet ja ison kimpun naurua ja iloa. Wasa-hotellin ympärillä olivat laajat, upeat puistot ja merenrantapolut innokkaille kävelijöille. Matkan hintaan kuului perussetin lisäksi lääkärintarkastus ja viisi hierontaa sekä pari itse valittavaa hoitoa joka päivä. Lisämaksusta hoitoja ja tarkastuksia tai kokeita sai lisää. Omalla linja-autolla oli helppo järjestää niin liikuntaesteisten matka kylpylään kuin kiertoajelu alueen nähtävyyksiin ja tavarataloihin. Laivamatkoilla oli mukavaa, kun matkatavaroita ei tarvin- nut raahata pitkiä käytäviä, vaan ne säilyivät bussin lukituissa tiloissa. Illanvietot parasta antia Vain yhtenä iltana kuuntelimme ukrainalaista orkesteria, muina iltoina järjestimme ohjelmat itse. Tytin ja Auliksen mahtava laulutaito jo takasi hyvää viihdettä, mutta riemukkaita olivat monet muutkin ohjelmat. Saarenmaa-valssia ei voinut vastustaa, joten tanssiakin piti tietysti. Jumppapotpurin jälkeen oli yhteislaulua ja laulavia sketsihahmoja. Oman matkan järjestäminen vaatii yhteishenkeä ja viitseliäisyyttä, ja jonkun on oltava matkanjohtaja. Näköja kuulo-ongelmaisetkin pitää saada leikin pyörteisiin. Mutta yhdessäolo, muihin tutustuminen ja yhteiset hauskat tekemiset palkitsevat vetäjänkin. Kiitos, Tytti ja Aulis! Onko syksyn matkalla vielä tilaa... Sirkka Helenius Riihimäen Eläkkeensaajat PROJECT REDISCOVERY Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset matkustivat alkuvuonna kotimaassa viime vuoden kevättä vilkkaammin. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tehtiin 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjoisen Suomen kohteista Pohjois-Pohjanmaa kasvatti ja Lappi menetti suosiotansa. Ulkomaille matkustettaessa Italia ja Iso-Britannia kiinnostivat viime vuotta enemmän. Vapaa-ajanmatkailu ulkomaille kasvoi vain hienoisesti edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Helmikuu oli alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 571 000 kotimaassa maksullisen majoituksen sisältänyttä matkaa. Näistä helmikuun matkoista 13 prosenttia suuntautui Pohjois-Pohjanmaalle ja 9 prosenttia Lappiin. Ulkomaille tehtiin tammihuhtikuussa 2,5 miljoonaa vapaaajanmatkaa, sisältäen yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Matkojen määrä lisääntyi runsaat 2 prosenttia edellisvuoden tammi-huhtikuusta. Risteilyjä, joiden aikana yövyttiin ainoastaan laivalla, tehtiin tammi-huhtikuussa 375 000. Päivämatkoja ulkomaille tehtiin tammi-huhtikuussa 264 000. Näistä matkoista kaksi kolmesta oli Viron päiväristeilyjä. Lähde: Tilastokeskus Illanvietossa Rauli Lehmus piirtää tuuliviiriä talon katolle… ja muut arvaavat, mistä laulusta on kyse. Arvaatko sinä, lukija? Kuva: Antti Helenius. KUVA: JOJI SHIMAMOTO, TOKIO Suomalaisten matkustusinto kasvoi 59°37’52.2”N 20°42’07.4”E, Sundeck, Silja Symphony “Katsellessani upeaa auringonlaskua hengitin syvään ja tunsin itseni hyvin levolliseksi ja rentoutuneeksi.” NÄE RISTEILY UUSIN SILMIN. Joji Shimamoto ja kaksi muuta valokuvaajaa eri puolilta maailmaa viettivät neljä päivää ja yötä ihaillen Itämeren kauneutta elämänsä ensimmäistä kertaa. Seuraa valokuvaajien matkaa ja ihastu uudelleen. Varaa oma Päivä Tukholmassa -risteilysi silja.fi/uusinsilmin 20150824_Elakkeensaaja-lehti_241x170mm.indd 2 25/08/15 12:05 8 matkailun esteettömyys ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 Matkatoimisto Matka-Agenttien esteettömien matkojen suosio ja valikoima kasvavat jatkuvasti. Liikuntarajoite ei ole este nähdä maailmaa, kohteita löytyy monenlaisiin toiveisiin ja tarpeisiin. Tänä vuonna 15 vuotta täyttävän Matka-Agenttien toimiston yhtenä erikoistumisalueena on esteetön matkailu. Esteettömät kohteet on valittu erityisesti apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta. Tilavat huoneet, tukikaiteet ja portaattomuus palvelevat kuitenkin yhtälailla heitä, joilla esimerkiksi kävely on iän myötä huterampaa ja bussin portaiden nouseminen haastavaa. Toimiva kokonaisuus Kaikissa Matka-Agenttien esteettömissä kohteissa on saatavana invatakseja lentokenttäkuljetuksiin ja ryhmille isompia esteettömiä busseja. Hotelleissa on invahuoneita, joissa esimerkiksi kylpyhuone on suunniteltu apuvälineiden käyttäjiä ajatellen normaalia tilavammaksi ja kylpyammeen sijaan kylpyhuoneessa on suihku. Uima-altaisiin pyörätuolin käyttäjät pääsevät kätevästi allasnostimella tai loivaa ramppia pitkin. Altaat ovat yleensä lämmitettyjä. Lomal- la haluamme toki nähdä muutakin kuin hotellin, joten myös hotellin lähiympäristö on kohteissa esteetön, ja esteettömiä retkiä on tarjolla monissa kohteissa. Apuvälineet kotoa tai kohteesta Kaikilla lentokentillä saa helposti ja maksutta asiantuntevaa apua liikkumiseen ja lentokoneeseen siirtymiseen. Avun tarpeesta on hyvä ilmoittaa matkatoimistolle matkaa varatessa, jotta kaikki sujuu lentokentällä mahdollisimman sujuvasti. Huolettomasti matkaan liikuntarajoitteista huolimatta RAKENNETAAN YHDESSÄ ESTEETÖN SUOMI 5.-7.11.2015 TAMPERE Kokeile, vertaile, kerää tietoa Etsitkö ratkaisuja kotona asumiseen, kuntoutukseen, apuvälineitä kotiin tai liikkumiseen? Apuväline-messut on enemmän kuin nimensä. Tarjolla on runsaasti asiaa, kokeiltavaa ja elämyksiä. Teemoina mm. arjen apuvälineet, esteettömyys ja kuntoutus. Tutustu ohjelmatarjontaan: www.apuvaline.info Tapahtuman järjestää: Expomark Oy, Invalidiliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Sailab ry STO KIRJA Liikuntamaan järjestää:Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry € BUS RAV INTO LA BUS KAH VILA VILA KAH SI SI KIRJAS TO Tällä lipukkeella Eläkkeensaajat tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn messuille Nimi: Sähköposti: Apuväline-messut 5.-7.11.2015 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Lipuke oikeuttaa yhteen maksuttomaan sisäänpääsyyn. www.apuvaline.info Matka-Agenteilta löytyy paljon matkakohteita, joissa apuvälineitä voi vuokrata paikan päältä, kertoo Sanna Kalmari. APUVÄLINE 2015 Lentoyhtiöt kuljettavat mukaan tulevat apuvälineet lennoilla ilman lisämaksua. Tärkeää on kuitenkin, että apuvälineiden mukaan tulo ja niiden mitat ilmoitetaan matkatoimistolle varausvaiheessa. Mikäli apuvälineitä ei tarvitse ottaa kotoa mukaan, Matka-Agenteilta löytyy paljon kohteita, joissa apuvälineitä voi vuokrata paikan päältä. Matkatoimisto hoitaa varauksen ja apuvälineet odottavat yleensä huoneessa kohteeseen saavuttaessa. Sähkömopo on suosittu vuokrattava väline, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia lomalla liikkumiseen. Myös rollaattorit, pyörätuolit ja sähkösäädettävät sängyt ovat suosittuja lomailua helpottavia välineitä. Espanja on hyvä esteetön valinta Matka-Agenttien esteettömälle matkalle voi lähteä sekä omatoimisesti että ryhmässä matkanjohtajan johdolla. Ryhmämatkoilla matkanjohtaja on tarvittaessa apuna mahdollisissa ongelmatilanteissa, tulkkina ja tietenkin antamassa parhaat vinkit onnistuneeseen lomaan. Omatoimisesti lähtiessä matkan pituuden voi määritellä itse, ja pimeää talvea voi paeta esteettömästi esimerkiksi juuri Espanjaan pidemmäksikin aikaa. Espanja on panostanut esteettömyyteen paljon. Suosittuja esteettömiä lomanviettopaikkoja löytyy esimerkiksi Teneriffalta, Mallorcalta, Barcelonasta sekä Espanjan aurinkorannikolta Fuengirolasta. Omatoimilomailijoille Matka-Agentit tarjoaa tämän vuoden uutuutena esteetöntä vuokrakaksiota Teneriffan Los Cristianoksessa. Teneriffalla on myös hyvä valikoima esteettömiä retkiä eri puolille saarta. Risteilyllä kerralla irti enemmän Espanjan lisäksi esteettömiä kohteita löytyy muun muassa suomalaisten suosimalta Kreetalta ja kuvankauniista Italian Toscanasta, jossa lomaan voi yhdistää sekä altaalla löhöilyä että kulttuuriaarteita. Myös kaupunkilomailijoille on tarjolla useita hyviä vaihtoehtoja. Huoleton ja upea tapa nähdä kerralla useita kohteita on lähteä risteilylomalle esimerkiksi Karibialle tai Välimerelle. Täyden palvelun risteilyalukset on suunniteltu kaikkia yksityiskohtia myöten esteettömiksi ja esteettömiä hyttejä löytyy kaikista hyttiluokista. Risteilyjä on tarjolla myös suomenkielisen matkanjohtajan johdolla. Risteilyn aikana nähdään monia upeita kohteita ja upeat auringonlaskut palataan aina katsomaan laivan kannelta ilman matkatavaroiden siirtelyä. Sanna Kalmari Kirjoittaja on sähköpyörätuolilla liikkuva Matka-Agenttien esteettömän matkailun neuvoja, joka toimii myös matkanjohtajana esteettömillä matkoilla. Hän kirjoittaa myös esteettömän matkailun blogia ja tietolähdettä osoitteessa www.palmuasema.fi ”Joulukuussa 2012 tuli voimaan EU-asetus matkustajien oikeudesta meri- ja sisävesiliikenteessä. Tämä paransi myös liikuntarajoitteisten henkilöiden asemaa laivamatkailussa. Liikenteenharjoittajien on tarjottava apua satamissa, aluksissa ja alukseen siirryttäessä. Suosittelen lämpimästi laivalla matkustamista. Se on liikuntarajoitteiselle vaivatonta monella tapaa. Erityisesti talvella on hyvin kätevää, että kaikki palvelut löytyvät saman katon alta. Matkaa voi taittaa rentoutuen, hyvästä ruuasta nauttien ja hauskaa pitäen ja perillä odottaa uusi maa ja monet houkuttelevat paikat!” Lue lisää blogista www.palmuasema.fi apuvälineet 9 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 Helppokäyttöinen matkapuhelin Matkapuhelimien suunnittelussa voidaan ottaa huomioon erilaiset ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet ja näin helpottaa käyttöä. Monet tavalliset laitteet suunnitellaan erityisesti nuorten käyttöä silmällä pitäen ja silloin ikääntyneemmän väen haasteet saattavat unohtua. Sormella ei esimerkiksi osu pieneen painikkeeseen tai näyttöä on katsottava suurennuslasin kanssa. Painikkeista tai kosketusnäytön valintaruuduista voidaan tehdä isokokoisia, näytöstä kirkas ja selkeä ja äänenvoimakkuudesta tavanomaista korkeampi. Helppokäyttöisyys, hyvät näppäimet ja sopiva tekstin koko Doron uusi älypuhelin Liberto 820 Mini on tarkoitettu erityisesti käyttäjälle, joka on tyytyväinen käytössään olevaan näppäinpuhelimeen, mutta haluaisi kuitenkin ottaa älypuhelimen monipuolisempia ominaisuuksia käyttöönsä. Doro Liberto 820 Mini -älypuhelimen mukana toimitetaan latausteline lataamista helpottamaan. Telineen avulla puhelinta voi käyttää myös herätyskellona, kuvakehyksenä tai musiikkisoittimena. Ystävä tai sukulainen voi antaa etätukea puhelimen käyttöön My Doro Manager -etäkäyttösovelluksen avulla. Mukana on myös Doron hätäpainike, jota painamalla puhelin soittaa ja lähettää sijainnin tekstiviestillä ennalta valittuihin numeroihin. Käyttöliittymäsuunnittelussa on huomioitu erityisesti käytön helppous ja toimintojen ennakointi. Sisäänrakennettu opastustoiminto auttaa perussovellusten käyt- URMAS Pirka-erityiskengät Pirka-erityiskengät on suunniteltu suomalaiseen jalkaan ja valmistetaan Suomessa käsityönä 100 %:sti alusta loppuun. Niissä ei ole painavia saumoja. Kengät on suunniteltu erityisesti kaatumisriskin pienentämiseksi, joten niissä on tukeva kantakappi, säädettävä tarrakiinnitys ja pitävä pohja. Kengät on myös helppo pukea jalkaan. Sekä kangas- että nahka-Pirkat ovat konepestävät +40 asteessa. Pirka-kengillä on erikseen naisten ja miesten mallistot. töä antamalla ohjeita askel askeleelta. Tämä kannustaa käyttäjää ottamaan selvää puhelimestaan omassa tahdissaan. Puhelin on suunniteltu seniorien tarpeita silmällä pitäen. Fyysiset painikkeet, erillinen kameran laukaisin, suuret kuvakkeet ja erinomainen äänenlaatu- ja voimakkuus auttavat kun näkö tai kuulo on heikentynyt tai sormet ei- vät enää taivu kuten ennen. Näyttö on tarkka ja selkeä, joten puhelinta on yhtä mukava katsella kuin käyttääkin. Lisätiedot ja jälleenmyynti: Dementiaonlineshop, puh. 010 322 7870 (klo 9–16), info@dementiaonlineshop. com, www.dementiaonlineshop.com Varaudutaan ajoissa liukkaisiin keleihin! Nordic Grip Walking -liukuesteet sopivat lähes kaikkiin jalkineisiin. Nastat kärjessä ja kannassa pitävät varmasti pystyssä. Helpot pukea ja riisua. Liukuesteet ovat suunniteltu erityisesti kävelyyn sijoittamalla nastat kävelyliikkeelle optimaalisiin paikkoihin. Nordic Grip Walking -liukuesteet tarjoavat erinomaisen pidon liukkaalla, vetisellä ja jäisellä alustalla. Materiaali on TPE:tä, joka kestää pakkasta hyvin. Turvalliset nastat. Sama malli miehille ja naisille, koot 35–47. Lisätiedot ja jälleenmyynti mm. XXL-myymälät, asiakaspalvelu arkisin 13–16, puh. 030 607 5000 (kiinteä puhelinverkko: 8,28 snt/puhelu ja 3,2 snt/min, matkapuhelin: 19,2 snt/min). Sähköposti: [email protected] Lisätiedot: Oriveden Pirka-Kenkä ky, puh. 03 334 1951, [email protected], www.pirka-kenkä.com Pehmeä sisäpohja ja päällinen lisäävät käyttömukavuutta. Kenkiin voidaan tehdä muutoksia, tilaa vaivaisenluulle, vasaravarpaille ja tukipohjalliselle. Remmejä voidaan pidentää ja eriparikengätkin onnistuvat. Max-turvapainike Max on noin tulitikkuaskin kokoinen pieni GPSpaikannin kaksisuuntaisella puheyhteydellä. Voit soittaa käyttäjälle tai hän voi soittaa sinulle helposti painamalla vain punaista nappia. Samalla saat kantajan sijaintitiedon tekstiviestinä puhelimeesi googlemaps-linkkinä. Palveluun kirjaudutaan annetuilla tunnuksilla. Laitteen hintaan lisätään kertaveloitteinen aktivointimaksu, joka veloitetaan toimituksen jälkeen sekä palvelusopimuksen kk-maksu. Sopimuksen voi katkaista 1 kk välein. Kuukausimaksu sisältää paikannuspalvelun selainkäyttöliittymän sekä DNA-matkapuhelinliittymän, puheaikaa 20min/kk sekä 75 kpl tekstiviestejä/kk, mikä riittää hyvin normaalikäyttöön. Max-turvapainike toimitetaan valmiiksi ohjelmoituna ja on heti käyttövalmis. Toimitusaika noin 1 viikko. Lisätiedot: [email protected], www.turvallinenkoti.fi > verkkokauppa Cefar Easy -lihasstimulaattori Nyt on saatavilla pieni ja kätevä lihasstimulaattori, jota voi käyttää missä ja milloin tahansa. Stimulaattori lievittää kipua ja rentouttaa lihaksia. Laitteen antama TENS-hoito (sähköinen hermostimulaatio) on tehokas ja edullinen hoitomenetelmä ilman sivuvaikutuksia. Hoitomenetelmä on kliinisesti todistettu ja sitä käytetään myös fysikaalisissa hoidoissa. Pakkaus sisältää stimulaattorin, kaapelin, elektrodit (lateksiton) ja paristot. Takuu 2 vuotta, jota varten kannattaa säilyttää tilausvahvistus. Valmistaja: DJO Nordic AB. ... ja muita pienapuvälineitä ikäihmisten arkeen Vitility-tuoteperhe koostuu pienistä apuvälineistä, jotka tekevät arjesta turvallisempaa ja sujuvampaa. Apuvälineet tukevat omatoimisuutta ja sopivat koko perheen käyttöön. Kattavasta valikoimasta löytyy apuvälineitä niin keittiöön kuin esim. lukemiseen, kirjoittamiseen ja liikkumiseen, mm. suurennuslaseja ja lukukiviä lukemiseen, lääkemuistuttaja ja lääkeannostelija lääkkeiden ottoon, peseytymistarvikkeita sekä liukuesteet ja kävelykepit. Lisätiedot/jälleenmyyjä: Fennokauppa.fi – verkkokauppa kuluttajille w w w.fennok auppa.fi/kuluttajille/tuotteet/Apuvälineet. Vantaalla sijaitseva toimisto takaa nopeat toimitukset kaikkialle Suomeen.Asiakaspalvelu palvelee arkisin tuotteisiin, tilauksiin ja toimituksiin liittyvissä asioissa, puh. 09 276 360, sähköpostilla [email protected]. Ilmainen postimyyntikuvasto tilaamalla. 10 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 ”Tunsin, että kätilön työ Mamma-Tuulikki odottamassa tärkeää puhelua. Mihinkähän aikaan pojan perhe lähtee ajamaan Vantaalta Ruskoon? Kyydissä olisi tällä kertaa tavallista tärkeämpi henkilö: muutaman viikon ikäinen, Tuulikin nuorin lapsenlapsi on tulossa mammalaan ensimmäistä kertaa. M atka jännittää mammaa, vaikka hän hyvin tietää, että vauvasta pidetään hyvää huolta. Samanlaista huolta Tuulikki Hänninen kantaa vastasyntyneistä kuin me kaikki muutkin isoäidit, vaikka onkin ollut mukana saattamassa maailmaan satoja lapsia. Kun Hänninen lopetti keskikoulun Outokummussa, ison kaivoksen varjossa 1960-luvun alussa, hän ei heti tiennyt miksi haluaa tulla isona. Vanhempi sisar oli lähtenyt opiskelemaan kätilöksi Helsinkiin, mutta Tuulikki päätti pyrkiä lähemmäs, Joensuun sairaanhoitajaopistoon. Pääsykokeiden jälkeen hänen kerrottiin sopivan alalle, mutta olevan liian nuori aloittamaan opinnot. Kun sisar sitten valmistui, Tuulikki päätti pyrkiä Helsingin Kätilöpistoon. Ihan kuin armeijassa Vauvoja Kuopion keskussairaalassa. Kuvan hoitaja ei ole haastateltu Tuulikki Hänninen. – Panin hakupaperit vetämään ja pääsin kolme päivää kestäneisiin testeihin. Läpäisin ne ensimmäisellä kerralla. Kun olin aloittanut opiskelun, kirjoitin heti äidille, että tämä on minun juttuni. Sairaalan tuoksukin oli niin ihana, muistelee Tuulikki Hänninen. – Koulutus kesti kaksi vuotta. Opettajat olivat aika ankaria. Asuimme sisäoppilaitoksessa, jossa oli tarkat kotiintuloajat. Olenkin monta kertaa verrannut opiskeluvuosiani naisten armeijaan. Kahden vuoden aikana meillä oli vain kuukauden mittainen kesäloma. – Olimme sairaalassa ilmaista työvoimaa. Hoidimme synnytyksiä ammatti-ihmisten tavoin opetuskätilön ohjauksessa. Jos synnytyskertomuksessa oli yksikin sana väärin, piti koko kertomus kirjoittaa uudestaan. Vaikka se tuntui liian ankaralta, kaikesta oppi. Ensimmäinen työpaikka Kuopiosta Ultraääni-kuvassa on Tuulikin oma tyttärentytär äitinsä masussa – nyt jo viime kevään ylioppilas. – Sisareni oli saanut työpaikan Kuopion keskussairaalasta ja avioitunutkin. Kun olin itse valmistumassa, sisareni soitti ja kertoi, että Kuopiossa on työtä tarjolla. Meitä oli viisi opiskeluaikana ystävystynyttä vastavalmistunutta kätilöä ja me kaikki saimme työpaikat Kuopiosta. – Olin aluksi lapsivuodeosastolla, mutta aika pian siirryin synnytyssaliin. Pidin työstäni kovasti. Teknillisellä oppilaitoksella tapasin tansseissa insinööriksi opiskelevan Heikin. Vuonna 1969 menimme naimisiin, olin silloin 24-vuotias. Kun Heikki sai merenpohjien ruoppaustöitä, muutimme Nauvoon. Mies oli töissä milloin Utön edustalla, milloin Norjassa. Koti Nauvossa oli mantereelta käsin monen lauttamatkan takana, joten niukkaa vapaaaikaa rajoittivat pitkät lauttajonot, Tuulikki muistelee. Koti löytyi Ruskolta Ultraäänilaitteet näyttivät tältä 80-luvulla. Hännisen perheeseen syntyi myös poika ja perheenisän työtehtävät muuttuivat. Uutta kotia etsittiin läheltä Turkua. Hänniset muuttivat 1975 Ruskoon rivitaloon ja omakotitalo, jossa he asuvat edelleen, valmistui 1982. Tuulikki oli lasten kanssa kotona. Mies oli matkatöissä, eikä lähellä ollut sukulaisia auttamassa. Kun Annikka oli 8-vuotias koululainen, hän hämmästeli äidilleen, miksi tämä ei ollut töissä kuten muiden tyttöjen äidit. Äiti yritti selvittää, että näin on parempi. – Sanoin Annikalle, että jos menisin töihin, alkaisit varmaan pian sanoa että jää pois. Vähitellen aloin itsekin miettiä töihin paluuta. SoitinTurun Heidekenin synnytyssairaalan ylihoitajalle. Hän kertoi, että sairaalassa oli kauhea pula kätilöistä. Sain heti vakituisen työpaikan. – Kaikki meni kotona hyvin. Olin aluksi taas lapsivuodeosastolla, mutta pian minut siirrettiin synnytysosastolle. Työ oli vuorotyötä, yövuoroja oli paljon. Aloin vähitellen tähystellä, voisinko päästä päivätöihin. Ultraäänihoitajaksi – Kuulin sattumalta, kun ylilääkäri selitti ylihoitajalle, että sairaalaan on tarkoitus hankkia ultraäänilaitteet. Niiden hoitajaksi pitäisi kouluttaa hoitaja, joka tekisi työtä vakituisesti. Rohkaisin mieleni ja lähdin kysymään työn perään. Niin minusta tuli ultraäänihoitaja, Tuulikki kertoo. – Olin pitänyt kovasti työstäni synnytyssalissa. Lapsen syntymä oli joka kerta ihme. Monta kertaa työtoverit ihmettelivät, kun en koskaan hermostunut, tapahtui mitä tahansa. Olin synnyttänyt kaksi lasta ja tiesin, ettei synnyttäminen ole helppoa. Se on jokaiselle hyvin henkilökohtainen kokemus. Kovan työn tuloksena on pieni ihminen. Raskaitakin kokemuksia on vuosien varrella sattunut. Aiempina vuosikymmeninä ei odottavaa äitiä tutkittu niin tarkkaan, että olisi tiedetty etukäteen vauvan vammaisuudesta tai muusta poikkeavuudesta. Ultraäänihoitajana Tuulikki Hänninen teki sikiöille 18. viikon rakenneultraäänitutkimuksia. Lisäksi hän teki sikiön kasvuseurantatutkimuksia ja painoarvioita loppuraskaudessa.Tietoja tarvittiin, kun päätettiin esim. keisarinleikkauksen tekemisestä. 11 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 on minun juttuni” Vielä vuosienkin jälkeenkin Tuulikki Hänninen muistelee, miten hänen arvionsa yleensä osuivat oikeaan. Koneet tarkentuivat koko ajan ja oli helpompi päätellä sitäkin, oliko tulossa tyttö vai poika. Nokkahuilu ja öljyvärit Tuulikki on nyt ollut eläkkeellä kymmenkunta vuotta. Hän on ollut aktiivisesti mukana Ruskon seurakunnan Lähimmäisen kammarilla, joka on lähetyskirpputori. Siellä hän tutustui Ruskon Eläkkeensaajien jäseniin. Tuulikki päätti miehensä Heikin kanssa liittyä yhdistykseen. Nyt Heikki pelaa yhdistyksen joukkueessa bocciaa, ja Tuulikki vastaa yhdistyksen kokousten ja juhlien ohjelmasta kuuden muun kanssa. Eläkepäivinä Tuulikki on uudestaan innostunut soittamaan nokkahuilua. Aluksi hän kaivoi esille lapsena saamansa huilun, nyt niitä on kertynyt valikoimiin jo useampi. Välillä hän soittaa yhdistyksen tilaisuuksissa. Tuulikki on harrastanut myös öljyvärimaalausta monta vuotta. Hän meni 70-luvun lopussa työväenopistoon opiskelemaan maalausta, ja siitä lähtien on tauluja syntynyt runsaasti. Taitojen karttuessa hän on hakenut lisäoppia Loimaan kristillisen opiston kursseilta. Vastavalmistunut kätilö vuonna 1968. Tänä kesänä – kuten monena muuna edellisenä kesänä – Tuulikin töitä on ollut esillä Ruskon kirjaston kesänäyttelyssä. Tuulikin näyttelyn nimenä oli Aika vanhaa ja ihan uutta. Viimeiset taulut syntyivät näyttelyn avajaisia edeltäneenä iltana. Taiteelliset taipumuksensaTuulikki arvelee perineensä äidiltään ja enoltaan. Kesät Tuulikki ja Heikki viettävät Turun saaristossa Livon saaressa kesämökillään. Siellä Tuulikki on maalannut paljon. Saaressa on kalastettu, sienestetty ja poimittu talteen talven marjat. Siellä lapsenlapset ovat saaneet nauttia mamman ja papan seurasta. Leena-Maija Tuominen Eläkkeellä Tuulikki Hännisellä on aikaa rakkaalle harrastukselleen, öljyvärimaalaukselle. Petra sai eväät ammattiin Ensimmäinen palkkatodistus kädessä on helppo hymyillä. Petra Mittilä, 15, oli kuluneena kesänä yksi niistä onnellisista tamperelaisnuorista, jotka onnistuivat saamaan kesätyöpaikan kesälomallaan. Se järjestyi kahdeksi viikoksi Koukkuniemen tehostetusta palveluasumisesta. Osuuspankki maksoi palkan ja Mansen Eläkkeensaajat lupautui hoitamaan sivukulut sekä kaikki käytännön järjestelyt. Sama työllistämishanke toteutui kesän aikana ympäri maata eri alueosuuspankkien myöntämillä tempausavustuksilla. OP Tampereen toimialueella vastaavan työpaikan sai kaikkiaan 90 nuorta. Rahaa näihin palkkasuhteisiin OP Tampere jakoi 45 000 euroa. – Työtodistus on käyntikortti nuoren tuleviin työpaikkoihin. Nuori oppii, ettei raha tule ilmaiseksi. Itse tienattu raha on arvokasta, ja on hienoa suunnitella sen käyttöä, perustelee toimitusjohtaja Mikko Rosenlund OP Tampereen lahjoitusta. Koukkuniemi entuudestaan tuttu Mansen Eläkkeensaajille Tampereen OP houkutteli alueellaan toimivia yleishyödyllisiä yhdistyksiä kuten urheiluseuroja ja eläkeläisjärjestöjä mukaan käytännön toteuttajiksi. Mukaan valitun yhdistyksen tulisi ottaa kontolleen soveltuvan työpaikan etsiminen nuorelle ja toimimaan yhteys- ja tukiporukkana työnantajan ja palkattavan nuoren välillä. Nuoret jättivät kesätyöhakemuksensa netissä, OP:n kotisivuilla. Mansen Eläkkeensaajien puheenjohtaja Veikko Lahti kuuli ideasta ja yhdistys päätti yksissä tuumin hakea mukaan. Ahti Tilander lupasi ottaa päävastuun projektista. OP hyväksyi hakemuksen, ja Ahti rupesi Matti Haaviston kanssa etsimään koululaiselle soveltuvaa kesätyöpaikkaa. Itse työllistämisestä ei koitunut työnantajalle mitään kustannuksia. – Tunsimme Koukkuniemeä jo entuudestaan ja päätimme kysyä, tarvittaisiinko siellä ylimääräisiä käsiä. Etukäteen jo tiesimmekin, että kyllä tarvitaan, mm. liikuntarajoitteisten ja dementoituneiden ikäihmisten ulkoiluttamiseen. Teemme yhdistyksenäkin tätä ulkoilutushommaa, kertoo Tilander. Neuvottelut aloitettiin tuotantoalueen Petra Mittinen saa Mansen ES:n Veikko Lahdelta työrupeaman päättäjäispäivänä ihan oikean palkkalaskelman käteensä. Kuva: Ulla Wallinsalo. kehittämispäällikön Marjut Lindellin kanssa. Apu toivotettiin sydämellisesti tervetulleeksi. Petra valikoitui neljäntoista joukosta Petra valikoitui ”Mansen tytöksi” 15 työhaastatteluun kutsutun koululaisen joukosta. – Sokerina pohjalla oli se paras. Voi niitä riemunkiljahduksia, kun soitettiin Petralle valinnasta, muistelee Veikko Lahti. – Tämä oli kertakaikkisen hieno juttu! Tarvitsemme tänne eri sukupolvia. Petra on erittäin hyvä vanhusten kanssa ja on suoriutunut töistään oikein hyvin. Henkilökuntamme kyllä kohtaavat, kuuntelevat ja järjestävät päivittäin virikkeitä asukkaille runsaastikin, mutta koska meillä asutaan ja eletään pitkään, kaipaavat asukkaat elämään sisältöä myös muilta ihmisiltä. Petra on tuonut rikkautta elämisen arkeen, kiittelee Pekka Saarivirta, Impivaaran palvelu- ja lähiesimies. Ihmisten kanssa jutteleminen onkin Petran itsensä mukaan ollut iso osa työtä, asukkaiden ulkoiluttamisen ja aamutoimissa auttelun ohella. Kuusituntinen työpäivä kuluu nopeasti, eikä kahta samanlaista päivää ollut. Harjoittelu toi perspektiiviä ammattiin, jonka opiskelun Petra on jo aloittanut: hän aikoo lähihoitajaksi. Tampereen kaupunki sai Koukkuniemen suuren alueen Näsijärven rannassa lahjoituksena 1880-luvulla, sillä edellytyksellä, että toiminta alueella suunnataan vanhusten hyväksi. Alkuaikojen vaivaistalosta on kehittynyt 2000-luvulle tultaessa Pohjoismaiden suurin vanhusten asumiseen keskittynyt yksikkö, jossa toimii kaupungin lisäksi yhteiskunnallinen yritys. Ulla Wallinsalo 12 edunvalvonta ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 Työryhmä: Ikäsyrjintä pois ja palvelut kuntoon Pankkipalvelut murroksessa – raha-asioiden hoitaminen siirtyy älypuhelimiin Pankkien palveluita käytetään yhä enemmän mobiilisti eli älypuhelimen tai tabletin avulla. EETUn projektipäällikkö Heini Röyskö keskusteli aiheesta finanssialan digitalisaatioon perehtyneen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professorin Matti Pohjolan kanssa. w Laskujen maksaminen automatisoituu, ja pankit keskittyvät tulevaisuudessa sijoitusneuvontaan. Digitaalisen teknologian kehittyminen heijastuu voimakkaasti pankkien palveluihin lähivuosina. Professori Pohjolan mukaan kaikki rutiininomaiset pankkipalvelut tullaan automatisoimaan. –Pankkitoiminnassa tapahtuu työnjakoa automatiikan ja ihmistyön kesken: ihmiset erikoistuvat siihen, missä ihminen on hyvä, ja koneet siihen, missä koneet ovat hyviä. Koneet ovat hyviä rutiinihommissa, Pohjola tiivistää. Pohjola korostaa, että digitalisoitumisen myötä pankkipalveluista tulee asiakkaille halvempia, koska kilpailu yksinkertaisista palveluista kuten sähköisistä maksupalveluista kiristyy. Palveluiden digitalisoituminen merkitsee pankkien toimihenkilöiden vähentymistä entisestään: enää ei tarvita toimihenkilöitä hoitamaan maksuliikennettä tai lainapäätöksiä. Laskut hoidetaan itse tai internetohjelma tekee ne automaattisesti asiakkaan puolesta. Tänä päivänä jokaisen täytyy kirjautua erikseen verkkopankkiin, tulevaisuudessa niin ei todennäköisesti ole. Myös pidemmälle jalostetut pankkipalvelut, kuten lainan hakeminen voidaan automatisoida: tietokone pystyy annettujen tietojen perusteella selvittämään lainanhakijan maksukyvyn. Kun pankkipalveluista katoaa rutiininomainen työ, pankit keskittyvät alueille, jotka ovat niille hyödyllisimpiä. Asiantuntemus ja luottamus ovat finanssialan perinteisiä kilpailuetuja. Asiakaskohtaiset, räätälöidyt si- joituspalvelut ovat palveluita, joita on vaikea automatisoida. – Mikäli sinulla on mittavia sijoitustarpeita, ei niitä pystytä vielä digitalisoimaan: sijoitustoiveita täytyy käydä asiantuntijan kanssa läpi keskustellen, Pohjola painottaa. Pankkipalvelut muuttuvat mobiileiksi – uudet maksutavat haastavat pankit Pankkien palvelut muuttuvat asiakkaan näkökulmasta yhä joustavammiksi. Palveluita käytetään älypuhelimen tai tabletin avulla, jolloin palveluita voi käyttää milloin ja missä tahansa. Pohjala painottaa, että älypuhelimen ja tabletin käyttötaidot tulevat lähivuosina yhä tärkeämmäksi kaikille pankkipalveluiden käyttäjille. Vaikka osa eläkeläisistä käyttää pankkipalveluita sähköisesti, se tapahtuu tavallisesti omalta kotikoneelta, ei mobiililaitetta käyttäen. – Suomalaiset pankit ovat jo tällä hetkellä mobiilimaksamisen eturintamassa. Palveluita on tarjolla, jos niitä vain osaa käyttää, Pohjola sanoo. Pankkien tarjoamien maksupalveluiden rinnalle on noussut ja nousee yhä uusia maksupalveluita. Digitaalinen maailma rakentuu digitaalisten alustojen päälle, joita ovat esimerkiksi Facebook, verkkokaupat ja teleoperaattorit. Ne tarjoavat myös erilaisia maksupalveluita: voit muun muassa maksaa lukuisia palveluita puhelinlaskusi yhteydessä. Mitä enemmän kiinnostavia palveluita vaikkapa Facebookissa on tarjolla, sitä enemmän sinne tulee myös asiakkaita. Facebookilla on 1,5 miljardia käyttäjää maailmassa. Mitä enemmän alustoilla on asiakkaita, sitä houkuttelevampaa on tulla sinne palveluntarjoajaksi. Kun muutkin kuin pankit voivat tarjota maksupalveluita, se helpottaa asiakkaiden elämää. Heidän ei tarvitse siirtyä pois esimerkiksi Facebookista pankin verkkosivulle, vaan henkilö voi hoitaa maksun suoraan samalta sivustolta. Pankeilla yksi valttikortti Professori Matti Pohjola korostaa, että pankit ovat turvallisia paikkoja hoitaa rahaasioita, sillä pankit eivät myy tietoja asiakkaistaan muille. Muut maksupalveluita tarjoavat yritykset eivät ole tässä mielessä yhtä turvallisia. Ne saattavat kerätä tietoja asiakkaista ja myydä tiedot kolmannelle osapuolelle. Useat internetyritykset elävät sillä, että ne hankkivat internetin kautta tietoja ihmisistä ja heidän verkossa tekemistään ostoksista. Pohjolan mukaan tiedonkeruulla on kuitenkin myös positiivinen puolensa: kun palveluntarjoajilla on tietoa asiakkaistaan, voi vaikkapa internetissä toimiva kirjakauppa tarjota asiakkaalle paremmin tietoa kirjoista, jotka tätä kiinnostavat. Heini Röyskö Kirjoitus on osa artikkelisarjaa, jonka Eläkeliittojen etujärjestö EETU ry:n projektipäällikkö kirjoittaa verkkoosallisuudesta ja verkkopalveluista. Ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen verkossa on yksi EETUn uuden Eläkeläisten osallisuus -hankkeen 2016–2018 painopisteistä. On yhteinen etu, että iäkkäät ihmiset ovat muiden aikuisten tavoin mukana itseään ja yhteiskuntaa koskevassa päätöksenteossa. Näin toteaa ikäystävällistä Suomea pohtinut asiantuntijaryhmä. Ryhmä luovutti lausumansa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle elokuussa. w Työryhmän mielestä pitäisi olla itsestään selvää, että ikäihmiset osallistuvat aktiivisesti kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan elämänkokemuksensa ja pitkien työuriensa antamalla pätevyydellä. Työryhmä korostaa, että ihmisen toimintamahdollisuuksia ei pidä rajoittaa iän perusteella. Raportin mukaan ikäsyrjintä on uhka hyvälle vanhuudelle. Työryhmä toteaa, että arjessa on paljon esimerkkejä ikäsyrjinnästä: esimerkiksi ikääntyneiden työntekijöiden työllistymisvaikeudet, vanhojen toissijainen asema kuntoutuksessa tai heidän poissulkemisensa mielipidetiedusteluista, joiden sanotaan edustavan kaikkia suomalaisia. Työryhmän mielestä ikäsyrjinnän karsiminen hyödyttäisi kaikenikäisiä, koska se lisäisi ikäryhmien yhteistoimintaa ja parantaisi ikäihmisten aktiivisuutta ja toimintakykyä. Palvelujen tulee vastata pidentyvän vanhuuden haasteisiin Palvelujärjestelmä on suunniteltava kokonaisuutena ja sen pitää joustaa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita koskevaa ohjausta ja neuvontaa tulee saada samasta pisteestä. Kokonaisuutena suunniteltu palvelujärjestelmä on myös taloudellisesti edullisin. Kaikille on taattava yhdenvertainen oikeus riittävään hoitoon ja huolenpitoon. Työryhmä pitää tärkeänä kotihoidon uudistamista ja vahvistamista. – Kuntoutus pitää tuoda keskeiseksi toiminnaksi sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoitoon. – Terveyskeskusten vuodeosastot tulee uudistaa aktiivisen hoidon ja kuntoutuksen keskuksiksi. – Mitä paremmin kotihoito toimii ja mitä tehokkaampaa on kuntoutus, sitä kauemmin iäkkäät säilyttävät henkisen ja fyysisen toimintakykynsä ja sitä vähemmän tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa. – Ympärivuorokautisen hoidon taas tulee vastata todellisen pitkäikäisyyden ja muistisairauksien luomiin tarpeisiin. – Ikääntyminen koskee koko yhteiskuntaa. Siksi se on otettava huomioon kaikessa lainsäädännössä ja kaikissa politiikoissa., muistuttaa työryhmän puheenjohtaja, arkkiatri Risto Pelkonen. YKSITOISTA TEESIÄ IKÄÄNTYMISESTÄ 1. Ikääntyminen koskee koko yhteiskuntaa. Se on otettava huomioon kaikessa lainsäädännössä ja kaikissa politiikoissa. 2. Ikäsyrjintä on poistettava. Ikäihmisillä tulee olla mahdollisuus aktiiviseen sosiaaliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen itseään ja yhteiskuntaa koskevassa päätöksenteossa. 3. Toimivat asunnot, esteetön elinympäristö, lähipalvelut ja helppokäyttöinen julkinen liikenne ovat omatoimisen vanhuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytys. Iäkkäälle hyvä ympäristö on toimiva myös muille ikäryhmille. Ikääntyneiden asumiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, esimerkiksi palvelukortteleita. 4. Hyvin suunniteltu ja oikein toteutettu teknologia on iäkkäälle hyvä apu. Ikäihmisten on oltava mukana teknologian ja digitalisaation suunnittelussa. 5. Palvelujärjestelmä on suunniteltava kokonaisuutena ja sen on joustettava yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kaikille on taattava yhdenvertainen oikeus riittävään hoitoon ja huolenpitoon. 6. Kotihoitoa on uudistettava ja vahvistettava. Iäkäs ihminen tarvitsee vakituisen tutun vastuuhenkilön, tarpeeksi aikaa ja muuttuviin tarpeisiin vastaavaa joustavuutta. 7. Järjestelmällinen kuntoutus on tuotava kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon olennaiseksi osaksi. Terveyskeskusten vuodeosastojen tulee nopeasti uudistua aktiivisen hoidon ja kuntoutuksen keskuksiksi. Sairauksien ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan ohjausta terveisiin elintapoihin, kognitiivista harjoittelua muistitoiminnan ylläpitämiseksi ja terveyden lääketieteellisten vaaratekijöiden hoitoa. 8. Ympärivuorokautisen hoidon tulee vastata pidentyvän vanhuusiän ja muistisairauksien luomiin tarpeisiin. 9. Kuoleman lähestyessä iäkkäällä ihmisellä tulee olla oikeus kärsimyksen lievitykseen, turvallisuuden kokemiseen ja toisen ihmisen läsnäoloon. Iäkkäiden hoitoyksiköiltä on vaadittava hyvää saattohoidon osaamista ja toteuttamista. 10. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja vapaaehtoistyötä koordinoitava yhteiseksi eduksi. 11. Yhteiskunnan onnistunut ikääntyminen edellyttää tietoa ja osaamista. Siksi vanhenemista ja iäkkäiden ihmisten hoitoa koskevaa koulutusta ja tutkimusta on vahvistettava. Lähde: STM edunvalvonta 13 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 5/2015 EKL EKL Eläkkeensaajan asumistuen heikennysaikeet puhuttivat Suomea koko kesän EKL heinäkuussa: Ei kosketa eläkkeensaajien asumistukeen! Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry teki vetoomuksen eläkkeensaajien asumistuen säilyttämisen puolesta. Eläkkeensaajilla on syntynyt erittäin suuri huoli hallitusohjelmakirjauksesta, jossa eläkkeensaajien asumistuki muutettaisiin yleiseksi asumistueksi. Eläkkeensaajien Keskuswpulla liitto vetosi heinäkuun lohallituspuolueiden pu- heenjohtajiin, jotta maan hallitus ei toteuttaisi suunniteltua heikennystä. Eläkkeensaajan asumistukea – keskimäärin 214 euroa/ kk – sai vuoden 2014 lopussa 191 400 henkilöä. Tuen saajien asumismenot olivat keskimäärin 466 euroa kuukaudessa. Jos eläkkeensaajien asumistuen heikennys toteutuisi, tulisi 2/3:lla tuen saajista asumistuki laskemaan. Keskimääräinen vaikutus asumistuen saajille olisi 43 euroa kuukaudessa. Suurelle osalle leikkauksen vaikutukset olisivat kuitenkin paljon suuremmat. Peräti 47 000 tuen saajaa menettäisi 100–200 euroa ja noin 40 000 ihmistä 50–100 euroa kuukausituloistaan. – Menetykset ovat valtavia summia jo ennestään pientä eläketuloa saaville kansalaisille. Hyvin suuri osa hallitusohjelman muistakin leikkauksista kohdistuu ni- menomaan ikäihmisiin, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten. Eduskunnan tietopalvelun tekemän selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden vanhusköyhyysaste Suomessa nousee hallitusohjelman seurauksena 3,05 prosenttiyksikköä. Käytännössä tämä tarkoittaa köyhiksi luettavien ikäihmisten lisäystä noin 33 000:lla. – Hallitusohjelman esitykset leikkaavat perusturvan ostovoimaa, joka ei tälläkään hetkellä täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Lisäksi Suomi on Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten määrää huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Jos hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat, köyhien ja köyhyysuhan alla elävien määrä tulee päinvastoin kasvamaan, kertoo EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko. EKL elokuussa: Kansa vastustaa eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamista Valtaenemmistö suomalaisista, useampi kuin neljä viidestä (83 %), tuomitsee hallituksen kaavailut eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamisesta. w Peräti 44 prosenttia pitää heikennystä erittäin epäoikeudenmukaisena ja 39 prosenttia melko epäoikeudenmukaisena. Myös hallituspuolueiden kannattajien enemmistöt suhtautuvat asiaan kriittisesti. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry selvitytti TNS Gallupilla suomalaisten suhtautumista maan hallituksen suunnitelmiin lakkauttaa eläkkeensaajille annettava eläkkeensaajien asumistuki ja muuttaa se vastaamaan yleistä asumistukea. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin 24.8.– 4.9.2015 välisenä aikana. Tutkimusta varten haastateltu joukko edustaa maamme 15 Heti ensi vuoden alussa alkaakin koko vuoden kestävä EKL:n valtakunnallinen jäsenhankintakampanja, johon toivon kaikkien yhdistysten ja piirien varautuvan huolella toimintasuunnitelmissaan. Jäsenhankintakampanja on ainutlaatuinen tilaisuus tuoda yhdistystä ja sen toimintaa esille omalla paikkakunnalla ja sen asukkaiden tietoisuuteen. Joka yhdistyksellä on näytön paikka: tilaisuus mainostaa niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista EKL-toimintaa, joka tuottaa kaikille hyvää elämää. Jäsenhankinnalla voimme löytää uusista jäsenistä tulevaisuuden tekijöitä jatkamaan jo tehtyä hyvää työtä yhdistyksissä. Liitto tulee tukemaan erilaisin toimenpitein kampanjaa omalla osuudellaan. Itse varaudun kiertämään kenttää ja vierailemaan tilaisuuksissanne resurssien mukaan. Myös minulla on huoli eläkkeensaajien hyvinvoinnista. Eläkkeensaajien Keskusliiton muutoksen vaikutukset ovat suuria. Kela on laskenut rekisteritiedoistaan, että eläkkeensaajien siirtäminen yleiseen asumistukeen pienentäisi tukea vajaalla neljänneksellä yli 100 euroa/kk. Lähes 8 000 tuensaajaa eli runsaat 4 prosenttia tuensaajista menettäisi tuen kokonaan. Tuki pienenisi yli 10 euroa/kk noin 63 prosentilla tuensaajista. – Eläkkeensaajien Keskusliitto vetoaa nyt, maan hallituksen budjettiriihen alla, että se ei toteuttaisi suunniteltua heikennystä. Eläkkeensaajien asumistuen heikennyksen tuomat menetykset ovat valtavia summia pienituloisille eläkkeensaajille. Hyvin suuri osa hallitusohjelman muistakin leikkauksista kohdistuu jo nimenomaan maamme ikäihmisiin, jatkaa puheenjohtaja Hellsten. Tutkimus on luettavissa liiton kotisivuilta www.elakkeensaajat.fi/edunvalvonta/tiedotteet-kannanotot EKL 11.9.: Kansan tahto ei toteutunut hallituksen budjettiriihessä Hallituksen budjettiriihen päätösten mukaisesti eläkkeensaajan asumistuesta leikataan 60 miljoonaa euroa aiemmin kaavaillun 90 miljoonan euron sijaan. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on pettynyt siihen, ettei tästä heikoimmassa asemassa olevien eläkkeensaajiemme nöyryyttämisestä kokonaan luovuttu. – Hallituksen päätöksen seurauksena menettää yhä Jäsenhankinta on edunvalvonnan vahvistamista Syksy ja yhdistystoiminta ovat hyvässä vauhdissa! Olen ilolla seurannut EKL:n yhdistysten vuosijuhlissa sitä sitoutunutta vapaaehtoisten armeijaa, joka jaksaa tehdä hyvää jäsenistölleen. Juhlissa moni aktiivijäsen on saanut pitkästä, pyyteettömästä työstä yhdistyksen hyväksi ansiomerkin tai mitalin. Kun katsoo sivusta yhdistysten pitkään, jopa vuosikymmeniä toimineita jäseniä, tulee erikoisen hyvä mieli. Vain he ovat voineet mahdollistaa vireän toiminnan yhdistyksissä. vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Haastatteluissa ei sovellettu yläikärajaa. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. – Tutkimustulos osoittaa selvästi, että maan hallituksen kaavailema heikennys eläkkeensaajien asemaan ei saa kansalta tukea ja se olisi nyt peruttava hallituksen budjettiriihessä, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten. Kelan julkaisemassa työpaperissa arvioidaan, että hallituksen suunnittelemien toimenpiteiden johdosta noin 85 prosentilla maamme eläkeläiskotitalouksista käytettävissä olevat reaalitulot pienenevät vuonna 2016 verrattuna tilanteeseen, jos muutoksia ei tehtäisi. Erityisesti asumistuen edelleen valtava määrä pientä eläketuloa saavista eläkkeensaajistamme todella suuren osan kuukausittaisesta toimeentulostaan. Tämä ei voi olla missään nimessä hyväksyttävää, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko. – Indeksijäädytys, Kelaetuuksien heikentäminen, sähkö- ja kiinteistö- sekä lämmityspolttoaineiden verojen korotukset sekä palvelumaksujen nostot iskevät kipeimmin juuri pienituloiseen vä- estönosaamme. Kun noiden päälle vielä tehdään eläkkeensaajien asumistuen heikentäminen, niin en yhtään ihmettele suomalaisten mielipidettä tästä hallituksen järjettömästä leikkauksesta. – Hallituksen budjettiriihen positiivisena päätöksenä pidän Yle-veron poistamista alle 10 300 euroa vuodessa tienaavilta. Se on liittomme tavoitteiden mukainen päätös, päättää toiminnanjohtaja Kokko. Veikon matkassa tavoitteissa ajalle 2015–2019 on kosolti tärkeitä asioita, joita on pidettävä jatkuvasti esillä keskusteluissa. Niitä ovat mm. omaishoito, palvelut ja palvelumaksut, muistisairauksien tutkimus ja eläkkeensaajien verotus. Näihin tulee koko laajuudessaan saada eläkkeensaajien kannalta parannuksia. Olette kaikki eläkkeenne ansainneet; pidetään yhdessä huolta siitä, että ne riittävät hyvään ikääntymiseen. Liikunnan haastekampanja 2015 oli menestys. Monet yhdistykset ja piirit onnistuivat lisäämään liikuntasuorituksiaan melkoisesti, tästä olen iloinen. Kaikki EKL-yhdistykset mukaan lukien suoritukset lisääntyivät lähes 70 000:lla vuodesta 2014. Haasteeseen osallistuneita oli lähes tuhat enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikuntamäärien kasvu antaa varmasti voimia myös syksyn kiireiseen kerhotoimintaan. Järjestötoiminnan tuleviin koulutuksiin on tehty hieman hienosäätöä yhdessä piirien yhdyshenkilöiden kanssa. Tulemme koulutusten sisällöissä suuntaamaan katsetta vahvemmin tulevaisuuteen niin, jotta voitte edetä työssän- ne eteenpäin muutostenkin keskellä. Moni piiri on ilolla ottanut uudistusideat vastaan ja varmistanut koulutukseen lähtemisen. Muistakaa liikkua ja olla toiminnassa voimienne mukaan! Liikunta antaa voimia jaksaa eteenpäin kuoppaisellakin tiellä. Kiitos jälleen kerran kaikille opeista ja hyvistä vinkeistä – touhukasta syksyn alkua ja positiivista mieltä! Veikko Räsänen järjestösihteeri
© Copyright 2024