Tästäkin - Farmasialiitto

3/2015
Työntekijä
saa kieltäytyä
työnantajan
määräyksestä, jos
kokee toiminnan
moitittavaksi – tai
jopa laittomaksi.
s!
aleno
Mukana G
N
E
N
I
M
PUHU
U
T
T
I
L
L
SA
miehet ja kosmetiikka
Neljä miesfarmaseuttia
päätti rohkaistua
kosmetiikkahyllyn äärellä.
turvallinen lääkehoito
Palveluasumisen lääkehuolto
tarvitsee avukseen farmaseuttista
osaamista.
palkkakyselyn 2014 tulokset
Farmasian alan ammattilaisten palkkaus
ja palkkauksen kehittyminen julkisella
ja yksityisellä sektorilla.
Kaksivaikutteinen TERRACORT hoitaa hyönteisen pistojen,
pienten haavojen, naarmujen ja palovammojen aiheuttamia
ihotulehduksia. TERRACORT helpottaa nopeasti kutinaa, kirvelyä ja
ärsytystä sekä hoitaa ja estää bakteerien aiheuttamaa tulehdusta.
Apteekista ilman reseptiä!
Kotiin, mökille ja matkoille.
TERRACORT-voide on tarkoitettu ihotulehdusten lyhytaikaiseen hoitoon. Vaikuttavat aineet oksitetrasykliini ja hydrokortisoni. Älä käytä TERRACORT-voidetta jos sinulla on ihon virus- tai sieni-infektio. Jos hoito ei auta nopeasti tai ihosi ärtyy hoidon
aikana kysy neuvoa lääkäriltä. Käytä lapsille tai imeväisille vain pienille ihoalueille lyhytkestoisesti. Älä käytä TERRACORTvoidetta silmiin tai silmien ympärille. Jos olet raskaana tai imetät, kysy neuvoa lääkäriltä. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Markkinoija Pfizer Oy.
TER_65205_1_150430_m1
3/2015
s i s ä lt ö
Pääkirjoitus............................................5
Mika Leppinen
Napsitut.................................................6
Hän..................................................... ....7
Lakimies vastaa......................................8
Asiakas apteekissa.................................9
Apteekin hyllyltä..................................10
Puheenjohtajalta.................................. 11
Maailmalta........................................... 13
Dosiksen toimituskunnan esittely... 14
Tieteellinen julkaisusarja Dosis kehittyy
farmasian alan mukana.
16
Yhdessä potilaan parhaaksi............... 16
Osastofarmaseutti Anna Kosolalle
potilasturvallisuus ei ole vain projekti.
38
"Meiltä itseltämme tarvitaan
näkyvyyttä, luottamusta ja vankkaa
halua kehittää farmasiaa osana
terveydenhuollon moniammatillista
toimintaa."
osastofarmaseutti anna kosol a
Laittomuuksista leikki kaukana.......20
Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää
toimimaan vastoin lakeja ja määräyksiä.
Työelämän polku................................ 28
Erityispätevyysjärjestelmä tukee
ammatillista kehittymistä.
Palkkakysely 2014............................ 24
Palkkakyselyn tulosten pohjalta
päivitetään muun muassa Farmasialiiton
palkkasuositukset.
Ottakoon se piikin
kuka on sen keksinyt......................... 42
Tutkimus internetin keskustelupalstalla
esiintyvästä rokotuskielteisyydestä.
Paljon parannettavaa.........................30
Yksityisten palveluasumisen yksiköiden
lääkehuollossa on huolestuttavia
puutteita.
Tapahtumat........................................ 46
Ilmottaudu syksyn koulutuksiin.
Työllisyys ja kasvu vaativat muutakin
kuin palkkamalttia..............................27
Maria Löfgrenin kolumni
Oman kuplan
venyttäminen kannattaa...................37
Hoivakotifarmasia on vielä Suomessa
melko tuntematon ala.
20
Miesten kielellä.................................. 38
Miten asiakkaan luottamuksen voi
saavuttaa, jos kosmetiikasta ei tiedä
riittävästi? Tai yhtään.
Muistatko?.........................................50
Iilimatoja piti olla saatavilla ennen
jokaisessa apteekissa.
Anna
palautetta
lehdestä
ja voita
IPHONE 6
PLUS
s. 50
farmasia 3/2015 3 Lapsen
JÄRJESTÖSEIMA
NEUVOTTEL tu
jäsene
TAPATURMAVAKUUTUS
NOIN 3 €/kk
Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja
kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan
ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta
lapsenturva.fi
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
010 19 19 19
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
pä ä k i r j o i t u s
Suomen Farmasialiiton
jäsenlehti
97. vuosikerta
ISSN 1796 6116
Aikakauslehtien Liiton jäsen.
Julkaisija
Suomen Farmasialiitto ry
Mäkelänkatu 2 A, 3. krs
00500 Helsinki
faksi (09) 605 112
[email protected]
www.farmasialiitto.fi
Päätoimittaja
Mika Leppinen
Toimitusneuvosto
Mirva Fogelberg
Riikka Kettunen
Raili Tervola
Suvi Sivula
Katri Yli-Kovero
Tinna Voipio
Johanna Yli-Öyrä
Toimitus ja ulkoasu
MCI Press Oy
Mikonkatu 8 A
00100 Helsinki
puh. (09) 2525 0250
faksi (09) 2525 0251
[email protected]
www.mcipress.fi
Kansikuva Istockphoto
Paino NewPrint
Painosmäärä 7 000
Ilmestymispäivät 2015
16.9., 4.11., 16.12.
Lehden sisältöä ei saa
osittainkaan jäljentää ilman
toimituksen kirjallista lupaa.
Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetyistä materiaaleista.
© Farmasialiitto
Palkoista puhuminen
on työntekijän etu
T
yö- ja virkaehtosopimusten palkkataulukot asettavat
vähimmäisrajan sille, paljonko työntekijälle tulee maksaa palkkaa. Monella alalla vähimmäispalkkojen suuruisina maksettavat palkat kuitenkin lähinnä kertovat
siitä, että työntekijää on viilattu linssiin. Esimerkiksi
lääkäripuolella työnantajat voisivat pian heittää hyvästit hakijoille,
jos yrittäisivät tarjota lähellä vähimmäispalkkaa olevaa palkkaa.
Farmasian alalla palkkakehitystä estää jonkinmoinen taulukkousko, joka näyttäytyy erityisesti avoapteekeissa ja kuntasektorilla. Farmasialiittoon tultuani hämmästelin sitä, kuinka valtaosalle farmasian ammattilaisista maksettiin joko prikulleen
minimipalkkaa tai vähän päälle. Vaikka alallamme on yksi maan
alhaisimmista työttömyysasteista ja jopa työvoimapulaa, nämä
seikat eivät näy minimiä korkeampina palkkoina. Ongelmaksi
näyttää muodostuvan myös tiedonpuute toisten palkoista tai
vaatimattomuus omissa palkkatavoitteissa. Liiton työmarkkinatiimi saa ajoittain pohdittavakseen jäsenten kysymyksiä siitä,
millaisia palkkapyyntöjä työnantajille voi tehdä. Valtaosa pyytää
huomattavasti alempaa palkkaa kuin alalla yleensä maksetaan,
tai mihin työnantajalla on maksuhalua ja -kykyä.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan noin 70–80 prosenttia yleisestä ansiokehityksestä johtuu palkansaajien
omasta aktiivisuudesta. Vaikka työmarkkinaosapuolten
välillä sovitaan vähimmäispalkoista ja sorvataan työelämän yleisiä sääntöjä, niin henkilökohtainen ansiokehitys on pitkälti kiinni omasta uskalluksesta. Tutkimukset
osoittavat myös selkeän sukupuolieron: Miesvaltaisilla
aloilla käydään paljon henkilökohtaisia palkkakeskusteluja ja haetaan vertailulukuja tukemaan omaa palkkaesitystä. Naisvaltaisilla aloilla työsuhteen alussa otetaan
yleensä tarjottu palkka eikä sen jälkeen pidetä palkkaasiaa esillä.
Siispä kolme neuvoa, joilla farmasian alan palkat lähtevät nousuun: 1) työntekijän oikeudenmukainen palkka ei yleensä löydy mekaanisesti
laadituista minimipalkkataulukoista, vaan jokaisen kannattaa pyytää sitä, minkä mielestään
ansaitsee; 2) jos palkka-asiaa ei pidä pinnalla ja
puheissa työnantajan kanssa, on turha odottaa,
että työnantaja oma-aloitteisesti löysäisi rahapussin nyörejä; ja 3) tutustumalla liiton palkkatutkimuksiin ja keskustelemalla kollegoiden
kanssa palkoista työntekijät voivat saada käsityksen siitä, mitä ainakin kannattaa pyytää –
palkkatietämättömyys toimii vain työnantajan
eduksi.
Henkilökohtainen
ansiokehitys
on pitkälti
kiinni omasta
uskalluksesta.
Mika Leppinen
päätoimittaja
farmasia 3/2015 5 napsitut
Farmasialiiton edustajiston opiskelija­­
edustajien vaali 2.–13.9.2015
Käytä äänesi ja vaikuta! Äänioikeutettuja vaalissa
ovat kaikki toukokuun loppuun mennessä jäseneksi
hyväksytyt FLOpin ja Farmasialiiton opiskelijajäsenet.
Ehdokasesittelyt ja lisätietoja vaalista löydät Farmasialiiton verkkosivuilta. Samasta paikasta voit tarkastaa
äänioikeutesi elokuussa.
Edustajisto on Farmasialiiton ylin päättävä elin. Se
kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja on suoraan päättämässä muun muassa liiton hallituksen kokoonpanosta,
toimintasuunnitelmasta ja strategiasta sekä jäsenmaksuista.
Farmaseuttisen
yhdistyksen
apurahat jaettu
Suomen Farmaseuttinen
yhdistys on myöntänyt apurahoja yhteensä 16 henkilölle. Suurimman apurahan
(9 000 euroa) saivat Lasse
Karhu Helsingin yliopistosta sekä Jussi Kärkkäinen
Itä-Suomen yliopistosta
väitöskirjatutkimuksiaan
varten.
Tiedot kaikista apurahojen saajista voi käydä
katsomassa yhdistyksen
kotisivuilta www.pro.tsv.fi/
finpharmsociety.
Lakisääteinen
laiva-apteekki
suomalaisille
aluksille
Aluksilla, pelastusveneillä ja -lautoilla on
nykyään oltava
lakisääteinen laiva-apteekki, joka sisältää ensiavun ja sairaanhoidon
antamiseen tarvittavat lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Joitakin
poikkeuk­sia­lukuun ottamatta laki koskee kaikkia suomalaisia aluksia,
joilla työskentelee laivaväkeä. Laiva-apteekin sisältö määräytyy
alusluokan ja laivaväen lukumäärän mukaan.
Uudella lailla halutaan varmistaa, että aluksilla saa asianmukaista
ensiapua ja sairaanhoitoa aluksilla. Laiva-apteekkien tarkemmasta
sisällöstä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Lähde: stm.fi
6 farmasia 3/2015
10
Suomessa asuu
noin 130 000
yli 75-vuotiasta,
joilla on
käytössään
vähintään 10
lääkevalmistetta.
Lähde: fimea.fi
hän
Teksti Kati jalagin I kuva vesa tyni
Täysillä
mukaan
K
aikki alkoi ylä-asteella suoritetusta työelämän
tutustumisjaksosta Heinolan Keskusapteekissa.
Apteekkityöstä jäi kiva kipinä, joka johdatti nuoren
tytön farmasian pariin.
Nykyään proviisori Minna Matikainen toimii
monipuolisena vaikuttajana alan työ- ja järjestömaailmassa.
Toinen kausi Farmasialiiton hallituksen jäsenenä ja lääketeollisuuden ja tukkukaupan neuvottelukunnan varapuheenjohtajana vierähti juuri käyntiin. Matikaisen työuran
varrelle on kuulunut muun muassa lääketutkimusta, laajojen
lääkekehitys- ja lanseerausprojektien johtamista sekä myynti- ja markkinointitehtäviä. Juuri lääketeollisuus on vienyt
Matikaisen mennessään.
Pienetkin jutut
tuovat onnistumisen
riemua.
minna matikainen
– Pidän lääketeollisuuden dynaamisuudesta ja monimuotoisuudesta. Lääketeollisuuden ja tukkukaupan neuvottelukunnassa minulla on mahdollisuus nähdä alaa laajasti ja
saada olla mukana viemässä alaa tiettyyn suuntaan.
Viihtyisä työympäristö, mukavat työkaverit, tyytyväiset
asiakkaat ja onnistuminen tehtävissä tuovat iloa Matikaisen
työhön.
– Jatkuvat muutokset ja meno aallon harjalla on haastavaa. Toisaalta muutos on aina mahdollisuus, Matikainen
pohtii.
Tällä hetkellä Matikaisen aika kuluu ketterästi kahden alle
kouluikäisen lapsen sekä teollisuusfarmasian jatko-opintojen parissa. Elokuussa on luvassa paluu takaisin työelämään.
– Jos kaikki menee hyvin, loppuvuodesta on luvassa
väitöstilaisuus, hän paljastaa.
Aktiivisen arjen vastapainona on mieluisa kilpaluisteluharrastus Helsingin Luistelijoiden aikuisryhmässä. Pian edessä
on perheen yhteinen aktiiviloma, joka suuntaa Etelä-Saksan
Oberstdorfissa pidettävään taitoluistelukilpailuun ja tenniskilpailuun Kroatiaan.
– Kun innostun jostakin työelämässä tai vapaa-ajalla, lähden siihen täysillä mukaan. Pienetkin jutut, kuten luisteluhypyn onnistuminen, tuovat onnistumisen riemua. ◊
minna matikainen, 37
•Valmistui proviisoriksi vuonna 2001
Kuopion yliopistosta. Vuodesta 2011 lähtien
teollisuusfarmasian jatko-opiskelijana
Helsingin Yliopistossa
•Työura: 2002–2009 tutkijana ja
projektipäällikkönä Orionilla, 2009–2010
tuotepäällikkönä Servierillä ja 2010 lähtien
GlaxoSmithKlinella
•2003 lähtien lukuisia eri luottamustoimia
Farmasialiitossa ja Proviisoriliiton
hallituksessa
•2014 lähtien Farmasialiiton hallituksen
jäsen ja lääketeollisuuden ja tukkukaupan
neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
•Perhe: 2- ja 3-vuotiaat lapset, aviomies ja
hänen 9-vuotias lapsensa
•Harrastukset: taitoluistelu, lenkkeily ja
matkustelu
farmasia 3/2015 7 napsitut
Sähköinen myyntilupahakemus pakolliseksi 1.7.2015
Euroopan lääkeviraston (ema) ja EU:n kansallisten
lääkevalvontaviranomaisten kehittämä sähköinen
myyntilupahakemus tulee pakolliseksi keskitetyn
menettelyn hakemuksissa 1.7.2015 sekä muiden eurooppalaisten menettelyiden hakemuksissa 1.1.2016.
Sähköistä hakemuslomaketta käytetään ihmis- ja
eläinlääkkeille.
Uusi hakemuslomake korvaa MS Word -muotoisen,
paperikäyttöön tarkoitetun myyntihakemuslomakkeen. Sähköinen lomake kattaa uusien myyntilupahakemuksien lisäksi uudistamiset ja variaatiot. Sähköisen
lomakkeen tavoitteena on hallinnollisen kuorman
keventäminen ja myyntilupaprosessien tehostaminen.
Lähde: fimea.fi
lakimies vastaa
Työntekijän oikeus käyttää
taukonsa ruokailuun ja lepoon
T
yöaikalain 28 §:n mukaan työntekijällä on
oikeus vähintään puolen tunnin lepoon
työpäivän aikana. Apteekeissa nämä
lepohetket kuluvat tavallisimmin ruoka- ja
kahvitaukojen merkeissä.
Varsinkin apteekeissa työtilanne on niin hektinen, että tauon pitäminen saattaa välillä tuntua
hankalalta. Tauko on kuitenkin lakisääteinen oikeus,
ja työnantajan velvollisuutena on järjestää työpaikan
toiminta sellaiseksi, että työntekijöillä on mahdollisuus pitää tauot rauhassa, käyttäen ne lepäämiseen
ja palautumiseen.
Käytännössä ongelmia aiheutuu sellaisissa
tilanteissa, jossa työnantaja pyytää tai suorastaan
käskee työntekijää palaamaan töihin kesken tauon
tai jättämään tauon kokonaan pitämättä. Mitkä ovat
työntekijän oikeudet tällaisissa tilanteissa?
Lähtökohta on, että työntekijä saa pitää taukonsa
täysimääräisesti. Tauon aikana työnantajan ei tulisi
kääntyä työntekijän puoleen työasioissa. Tauko on
tarkoitettu henkiseen ja fyysiseen toipumiseen
työrasituksesta.
Näkisin, että pelkästään se, että apteekkiin saapuu
tavallista suurempi määrä asiakkaita työntekijän
tauon aikana, ei ole peruste tauon katkaisemiseen.
Apteekkien asiakasmäärät saattavat vaihdella paljonkin; vaihtelu on osa alan luonnetta, eikä sellaisen
pitäisi tulla työnantajalle yllätyksenä.
8 farmasia 3/2015
Farmasialiiton
vastaava
lakimies Iivari
Järvinen
vastaa palstalla
ajankohtaisiin
juridisiin
kysymyksiin.
Joskus yllätyksiä kuitenkin tulee vaarantaen
potilas- sekä työturvallisuuden, ja silloin olosuhteet
saattavat muistuttaa jonkinlaista hätätilaa. Tällöin
voidaan katsoa, että työntekijän tauko keskeytyy,
kunnes tilanne palautuu normaaliksi. Tämän jälkeen
työntekijän on saatava pitää jäljelle jäänyt taukonsa
täysimääräisenä. Hätätilanteeksi katsominen edellyttää sekä yllätyksellisyyttä että poikkeuksellisuutta.
Työntekijän tauon keskeyttämiselle pitää kuitenkin
aina olla todella hyvä ja perusteltu syy. Jos asiakkaita
tulee kerralla apteekkiin suuri määrä, he tietävät,
ettei heitä kaikkia voida palvella samalla hetkellä.
Voit lähettää kysymyksesi lakimiehelle osoitteeseen
[email protected]
asiakas apteekissa
ynsisilsa on lähes ainoas­
taan varpaankynsissä
esiintyvä sieni-infektio,
jonka tyypillisin aiheuttaja
on dermatofyytteihin
kuuluva Trichophyton rubrum.
Suomessa esiintyvyys on noin 11
prosenttia, josta vain erittäin harvat
tapaukset esiintyvät lapsilla. Infektion syntymistä edesauttaa ihon ja
kynsien huono kunto. Sieni-infektioita voidaan hoitaa sekä ulkoisilla että
sisäisillä sienilääkkeillä. Kynsisilsan
ulkoiseen hoitoon sopii lääkekynsilakkana saatava amorolfiini ja sisäiseen hoitoon puolestaan flukonatsoli, itrakonatsoli sekä terbinafiini.
Kynsisilsa vaatii pitkäaikaista hoitoa,
joka kestää viikoista kuukausiin joko
jatkuvana tai pulssihoitona.
Lääkitys
Itrakonatsoli on atsolijohdoksiin
luokiteltava lääkeaine, jota käytetään
erilaisten sieni- ja hiivainfektioiden
hoitoon. Atsolirakenteiset lääkkeet
estävät ergosterolisynteesiä sienten
soluseinämissä. Varpaiden kynsien
infektion pulssihoidossa annostus on
200 mg kaksi kertaa vuorokaudessa
viikon ajan, joka neljäs viikko. Hoitoa
jatketaan 3–4 kuukautta. Jatkuvana hoitona annostus on 200 mg
vuorokaudessa kolmen kuukauden
ajan. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat
vatsavaivat, ihottuma ja kutina.
Uudet lihaskivut
voivat olla seurausta
punariisin ja
itrakonatsolin
yhteisvaikutuksesta.
Enalapriili on verenpainetta
alentava lääke, joka kuuluu angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjien
ryhmään. ACE:n estäjät alentavat
verenpainetta laajentamalla verisuonia. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat
yskä, heitehuimaus ja pahoinvointi.
Punariisiä on perinteisesti käytetty alentamaan korkeaa kolesterolia. Monet punariisivalmisteet
sisältävät monakoliini K:ta, jonka
kemiallinen rakenne on samanlainen
kuin kolesterolilääke lovastatiinilla.
Lovastatiini pienentää veren kolesterolipitoisuutta estämällä kolesterolisynteesiä. Samanlaisen rakenteen
myötä punariisivalmisteiden haittavaikutukset ovat samankaltaisia
kuin statiineilla. Haittoina esiintyy
tyypillisesti vatsavaivoja, allergisia
reaktioita ja lihaskipuja.
Itrakonatsoli inhiboi CYP 3A4entsyymiä estäen lovastatiinin
metaboliaa, mikä johtaa lovastatiinin
(monakoliini K:n) plasmapitoisuuden
nousuun. Korkeammasta pitoi-
Lähteet: Duodecim -lääketietokanta. www.terveysportti.fi; Enkovaara A-L: Punariisilläkö kolesterolia vastaan? Duodecim 126(6):623-6, 2010; Heikkilä H: Ihon ja kynsien
sieni-infektiot. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2014. www.terveysportti.
fi; Helander I: Ihon ja kynsien sieni-infektioiden hoito. Suom Lääkäril 57(6): 645-648,
2002; Herbalbase -tietokanta. www.terveysportti.fi; Neuvonen PJ, Jalava KM. Itraconazole
drastically increases plasma concentrations of lovastatin and lovastatin acid. Clin Pharmacol
Ther 60(1): 54-61 1996; Sieni-infektiot ihossa, hiuksissa ja kynsissä. Käypä hoito –suositus.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n ja Kliiniset
Mikrobiologit ry:n asettama työryhmä, Helsinki 2010. www.kaypahoito.fi
suudesta seuraa haittavaikutusten
lisääntyminen ja samalla harvinaisempien haittavaikutusten, kuten
myopatian ja rabdomyolyysin
riski kasvaa. Yhteisvaikutuksen takia
­punariisivalmisteiden yhtäaikaiskäyttöä tulee välttää itrakonatsolin ja muiden vahvojen CYP 3A4
-inhibiittoreiden kanssa. Asiakkaan
uudet lihaskivut voivat olla seurausta
punariisin ja itrakonatsolin yhteisvaikutuksesta. ◊
Asiakkaalle
kerrottava
• Luontaistuotteet eivät
ole harmittomia. Jotkin
tuotteet, kuten punariisi,
voivat sisältää samoja
yhdisteitä kuin lääkkeet.
Lisäksi ravintolisiä eivät
koske yhtä tarkat säännöt
kuin lääkkeitä, joten
muun muassa laadunvalvonta on täysin eri
luokkaa.
• Punariisi ja asiakkaan
sienilääkitys eivät sovi
yhteen. Punariisin käyttö
on lopetettava.
• Hyperkolesterolemian
hoidon perustana ovat
elämäntapamuutokset,
joihin tulisi nyt kiinnittää
huomiota. Ne auttavat
myös korkeaan verenpaineeseen.
• Lääkäriin, jos lihasoireet jatkuvat pitkään tai
pahenevat.
• Lääkärille tulisi mainita
myös luontaistuotteiden
käytöstä.
kirjoittajina Jarna Salonen ja Mervi Toivainen
K
53-vuotias mies hakee apteekista lääkärin määräämää itrakonatsolia, jota on käyttänyt
jo jonkin aikaa kynsisilsaan. Kysyttäessä haittavaikutuksista mies kertoo kärsineensä
selittämättömistä lihaskivuista viime aikoina. Lisäksi hänellä on käytössä enalapriili
korkean verenpaineen hoitoon. Lääkäri on todennut asiakkaalla myös hieman
kohonneen kolesterolipitoisuuden, mutta asiakas on kieltäytynyt statiinihoidosta
kuulemiensa haittavaikutusten vuoksi ja käyttää siksi punariisiä sisältävää ravintolisää,
jota pitää turvallisempana.
Asiakas apteekissa -palstaa kirjoittavat Itä-Suomen yliopiston farmasian opiskelijat lääkehoito-opintojakson kotitenttinä. Asiasisällön tarkistavat opintojakson
opettajat FaT Kirsti Laitisen johdolla.
farmasia 3/2015 9 napsitut
Resepteille pidempi voimassaoloaika
Vuoden 2017 alusta lääkemääräysten voimassaoloaika
pitenee vuodesta kahteen vuoteen. Uudistus ei koske
huumausainelääkkeiden ja pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden lääkemääräyksiä eikä
ammatin harjoittamista varten määrättyjen lääkkeiden
lääkemääräyksiä. Niiden voimassaoloaika on yhden
vuoden pituinen myös jatkossa.
Samalla myös sähköisen e-reseptin käyttöikä pitenee,
kun sen voi uudistaa 16 kuukauden sijasta 28 kuukauden
kuluessa alkuperäisen lääkemääräyksen antamisesta.
Lähde: apteekki.fi
apteekin hyllyltä
Apteekkien oma Mutti-gate
Loppukeväällä useat apteekit ympäri Suomen kummastelivat nestemäisen salmiakin katoamista hyllyiltä. Syyksi paljastui suositun Kinuskikissa-leivontablogin some-hitiksi noussut salmiakkinen seeprakakku.
Äitienpäivän ja muiden keväisten juhlien aikaan innokkaat kotileipurit
tyhjensivät hyllyt salmiakkinestepulloista, ja apteekit joutuivat lopulta
myymään eioota. Viimeistään ylioppilasjuhliin lainattiin pullonpohjat
naapurin salmiakista, sillä valkolakkiin sointuva, mustavalkoinen kakku
näytti upealta niin juhlapöydässä kuin Instagramissa.
Resepti löytyy osoitteesta www.kinuskikissa.fi/seeprakakku-salmiakkiraidoilla. Onneaan voi kokeilla lähiapteekissa, josko uudet toimitukset olisivat ehtineet saapua varastoon. Hätäinen jauhopeukalo voi
testata omatekoista salmiakkia liottamalla lasipullossa salmiakkikarkkeja tai esimerkiksi turkinpippureita kiuhuvaan veteen.
Kuva: Kinuskikissa.fi
26.9.
Olethan muistanut
varata kalenteriisi
tilaa Helsingissä
pidettävälle TNK:n
koulutuspäivälle?
Luvassa on
ajankohtaisia aiheita
lääketeollisuutta
koskevista asioista,
erinomaisia
puhujia sekä
loistava tilaisuus
verkostoitua ja
vaihtaa kuulumisia
kollegoiden kanssa.
Tarkempi kuvaus koulutuspäivän
ohjelmasta ilmestyy seuraavassa
Farmasia-lehdessä.
Vuoden
ri?
Proviiso
a Vuoden
Ehdotuksi
si otetaan
Proviisorik
.2015 asti.
vastaan 1.8
oman
Voit jättää
aliiton
sti Farmasi
se
k
tu
o
d
h
e
illa.
verkkosivu
10 farmasia 3/2015
p u h e e n j o h ta j a lta
Kirsi Kvarnström
Pysy ajan tasalla!
Farmasialiiton verkkosivuilta löytyy
nykyään hyödyllinen uutispalvelu.
“Siirry uutispalveluun” -linkki ohjaa
sivulle, jossa on eri sivustoilta kerättyjä
ajankohtaisia sekä arkistoituja farmasian alaan keskittyviä uutisia. Sivustolta
voi myös muun muassa etsiä uutisia eri
hakusanoilla ja tietyltä aikaväliltä.
SANOTTUA
”Apteekkien
neuvonta säästää
kustannuksia
muualta
terveyden­
huollosta, kun
asiakkaan vaiva
hoituu apteekin
ohjein ja
itsehoitotuottein,
eikä lääke­
määräystä tai
lääkärikäyntiä
tarvita.”
Kirsi Kvarnström ja
Marja Rital a
Helsingin Sanomien Vieraskynä
13.5.2015
Terveysteknologia tulee,
olemmeko valmiita?
O
nko teknologian kehitys uhka vai mahdollisuus alallemme, kysyivät ensimmäisen vuoden farmasian opiskelijat ollessani vastikään Tulevaisuuden lääkehuolto
-paneelissa farmasian tiedekunnassa Helsingissä. Teknologian kehittyminen, robotisaatio ja 3D-tulostus
huolettivat tulevia farmasisteja. Löytyykö meille tulevaisuudessa töitä?
Teknologian kehittyminen on hyvä asia. Lääkehoito on viimeisen
sadan vuoden aikana kehittynyt voimakkaasti, ja sairaudet, joihin ei
ennen ollut parannuskeinoa, ovat nykyään parannettavissa. Teknologian kehittyminen vapauttaa farmaseuttien ja proviisorien työpanosta
entistä enemmän farmasian asiantuntijuuden hyödyntämiseen, kun
logistiset ja rutiinimaiset tehtävät voidaan hoitaa teknologian keinoin.
Toisaalta teknologian kehittyminen luo myös haasteita siirtäen painopistettä erilaisten terveysteknologisten sovellusten antamien tulosten
tulkintaan perinteisemmän asiakasneuvonnan sijaan.
Farmasistien rooli tulee varmasti muuttumaan, mutta myös asiakkaan ja kuluttajan rooli muuttuu osana terveysteknologian kehitystä.
Kuluttaja on tulevaisuudessa kuningas myös terveydenhuollon alalla,
ottaen toivottavasti entistä enemmän vastuuta omasta terveydestään
muun muassa teknologian avulla. Jotta kuluttaja pystyy hyödyntämään terveysteknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitsee hän
proviisoreita ja farmaseutteja rinnalleen terveys- ja hyvinvointisovellusten tulosten tulkitsemisessa omaan tilanteeseensa sovellettuna.
Työnkuvamme tulee siten varmasti muuttumaan entistä enemmän asiakkaan tulkiksi ja valmentajaksi. Eikä ehkä olisi yhtään hullumpaa, jos
apteekissa voisi tulevaisuudessa tulostaa 3D-tulostimella asiakkaalle
yksilöllisen lääkkeen.
Tulevaisuuden terveysteknologiset ratkaisut korostavat asiantuntijarooliamme entistä enemmän, kehitystä ei kannata pelätä. Terveysteknologian kehittyminen on farmasian alalla ehdottomasti mahdollisuus – kiitos osaavien ja asiantuntevien farmaseuttien ja proviisorien.
Är hälsoteknologi hot eller möjlighet för farmaceuter och provisorer, frågade första årets farmacistuderande i panelen ”Framtidens
läkemedelsvård” i Helsingfors universitet. Farmacisternas roll och
arbetsuppgifter kommer att ändras i framtiden bort från logistiska
arbetsuppgifter till mera specialistinriktade uppgifter. Patienterna
behöver oss för att få hjälp till att tolka de olika hälsoteknologiska
applikationernas resultat – vad betyder det i mitt fall. Hälsoteknologins utveckling är för oss en möjlighet – tack vare kunnande farmacister.
farmasia 3/2015 11 napsitut
91 %
Täydellisen
rotavirusrokotesarjan oli
saanut 91 prosenttia vuonna
2012 syntyneistä lapsista.
lähde: thl.fi
Väitös: mikroanalyysisiru
nopeuttaa lääkeaineiden
havaitsemista
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan
Nina Nordman rakensi väitöstyössään ohuen,
muutaman neliösenttimetrin suuruisen mikroanalyysisirun, joka esikäsittelee ja erottelee näytteen
lyhyessä ajassa ennen massaspektrometrista
analyysia.
Sirun avulla voidaan saada esimerkiksi virtsanäyte käsiteltyä bio- ja lääkeaineanalyysiä varten
alle kymmenessä minuutissa. Mikroanalyysisiruja voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkeainemetabolian tutkimisessa tai eri proteomiikan
sovelluksissa.
Lähde: helsinki.fi/farmasia
ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2016
JULISTETAAN HAETTAVIKSI 3.8.2015 - 13.9.2015
Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien
luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille
1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä
tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään
5 000 euroa) sekä
2) äskettäin (13.9.2015 lukien viiden vuoden sisällä)
väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan
enintään 25 000 euroa).
Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan
jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. kongresseihin.
Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat
aina henkilökohtaista apurahaa.
Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla www.orion.
fi. Hakemus laaditaan suomeksi, ruotsiksi tai
englanniksi. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä.
Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti.
Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän
eläkelain mukaisesti. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia
apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta
myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009
tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien
Eläkelaitoksesta www.mela.fi.
Hakuaika päättyy 13.9.2015. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista
tehdään vuoden 2015 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden 2015 loppua.
Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Kari Kantola, puhelin 010 426 3034.
Orionin Tutkimussäätiön hallitus
12 farmasia 3/2015
maailmalta
FIP World Congress 2015:
Food for thought
Euroopan lääkeviraston lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean
(PRAC) arvioinnin mukaan suuriin
ibuprofeeni-annoksiin (2 400 mg/
vrk tai enemmän) liittyy hieman
lisääntynyt riski saada esimerkiksi sydäninfarkti tai aivohalvaus.
Lisääntynyttä riskiä sydän- ja
verenkiertojärjestelmän haittoihin
ei todettu pienemmillä annoksilla
(korkeintaan 1 200 mg/vrk).
PRAC suositteleekin, että
2 400 mg /vrk tai suurempia
ibuprofeeni-annoksia pitäisi välttää
potilailla, joilla on vakava sydän- tai
verenkiertohäiriö. Lisäksi pitkäaikaista hoitoa etenkin suurilla
ibuprofeeni-annoksilla tulee harkita
myös niillä potilailla, joilla on muita
sydän- ja verenkiertojärjestelmään
kohdistuvia riskitekijöitä, kuten
korkea verenpaine tai diabetes.
Lähde: fimea.fi
OIKAISU
Farmasian edellisessä numerossa
2/2015 julkaistun artikkelin "Onko
Myrkytystietokeskuksessa?"
kainalojutussa kerrotaan virheellisesti, että lääkehiilitablettien
annostelu on 4 tablettia per 10
painokiloa. Oikea annostelu on
4 kappaletta jokaista painokiloa
kohti, eli esimerkiksi 10-kiloiselle
lapselle 40 tablettia.
Pahoittelemme virhettä.
W
hat’s in store at this year’s World Congress
of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences?
For exaple this.
Patients are always being told to take this
medicine before food, this medicine with
food or that medicine after food. But how many pharmacists
actually stop to think about exactly how food impacts on the
effects of medicines? A session entitled “To eat or not to eat:
how does food impact on drug efficacy?” will look at the issues.
Speaker Abdul Basit, from University College London, says:
– Gastrointestinal physiology is dynamic and complex at the
best of times and a multitude of known variables can affect
overall bioavailability of drugs delivered via the oral route. Yet
while the influences of food and beverage intake have been
extensively documented in the wider literature, specific information on their effects remains sporadic.
Fellow speaker Giovanni Pauletti, associate professor at the
University of Cincinnati, will delve into how food components
affect drug solubility. He says:
– As many of today's drugs exhibit limited aqueous solubility, the presence, or absence, of specific food components has
the potential to dramatically impact on rate and extent of absorption from the gastrointestinal tract. Consequently, patient
counselling regarding the appropriate timing of prescribed
drug regimens with food is vital to assure desired therapeutic
responses.
On the session menu will be food-drug interactions, the
effect of high fat meals on oral availability of drugs with low
aqueous solubility, how drug absorption is affected by nutrients and why counselling to ensure effective drug management is important.
The 2015 World Congress of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences will
take place in Germany. It offers 230 hours of sessions given by 220 experts
from 40 different countries. There is much of interest to community
pharmacists at this year's congress and if the above has whetted your appetite
Düsseldorf is the place to be from 29 September to 3 October. Find out
more at www.fip.org/dusseldorf2015.
farmasia 3/2015 13 Text International Pharmaceutical Federation (FIP)
Suosituksia
ibuprofeenista
Dosiksen toimituskunta esittäytyy
Farmasialiiton julkaisema Dosis on ainoa suomenkielinen tieteellinen
julkaisusarja farmasian alalla. Vuoden alussa Dosiksen ulkoasu päivitettiin,
ja samalla julkaisu muuttui sähköiseksi.
Kuva Petri Laurila
A.
C.
B.
D.
Mikä on parasta
järjestäytymisessä
toimivaan ammattijärjestöön?
Mikä on oman sektorin
seuraava tärkeä ja
vahvin kehityssuunta?
Marja Airaksinen
FaT, sosiaalifarmasian
professori, Helsingin yliopisto,
Dosiksen päätoimittaja
A Verkostoituminen, oman alan
kehitykseen vaikuttaminen.
B Dosis antaa mahdollisuuden tar-
kastella ajankohtaisia aiheita ja ilmiöitä
syvällisemmin kuin muissa farmasian
ammatillisissa julkaisuissa. Sisältö on
pyritty suunnittelemaan siten, että se
soveltuisi oman ammattitaidon
ylläpitoon­ja tietojen päivittämiseen
sekä antaisi taustoja ajankohtaisille lää-
14 farmasia 3/2015
Mikä on paras
onnistumisen
kokemus omalla työuralla
liittyen Dosikseen?
Mitä teen
seuraavaksi?
kehuoltoa koskettaville asioille. Dosis
tarjoaa myös foorumin nuorille tutkijoille, opiskelijoille sekä erilaisia ammatillisia täydennyskoulutusohjelmia suorittaville julkaista opinnäyte- ja
projektitöistä työstettyjä artikkeleita.
C
Dosiksen 30-vuotisjuhla­
numeron työstäminen. Siihen tehtiin
laaja koonti meneillään olevista lääkealan tutkimushankkeista. Oli hienoa,
nähdä, kuinka paljon ja kuinka monipuolista tutkimusta on käynnisssä.
Olin erityisen ilahtunut siitä, että niin
moni tutkimusryhmä oli valmis käyttämään aikaansa ja osallistumaan juhlanumeron tekemiseen. Toisena onnistu-
misena voisin mainita Dosiksen
siirtymisen Terveysportin kautta luettavaksi. Se on ratkaisevasti lisännyt lehden ja siinä julkaistun tiedon saatavuutta. Myös Dosiksen sisällyttäminen
EVO-rahoituspisteitä kerryttäviin lehtiin oli hieno virstanpylväs aikanaan.
D Meillä on hieno toimituskunta
Dosiksessa ja haluaisin allokoida hieman enemmän aikaani lehden toimittamiseen yhteistyössä toimituskunnan
kanssa.
Markus Forsberg
FaT, farmakologian professori,
Itä-Suomen yliopisto
A Farmasian ammattilaisten aseman vahvistaminen, suomalaisen farmasian kehittäminen ja verkos­
toituminen.
B ajankohtaisena käytännöllistieteellisenä ­julkaisuna Dosis tar-
joaa erittäin helpon tavan seurata suomalaisen farmasian tutkimuksen
trendejä ja saavutuksia. Dosiksella on
suuri rooli viimeisimmän tiedon siirtä-
misessä jatkotutkimusideoiksi ja käytännön sovelluksiksi. Katsausten avulla
myös on helppo päivittää omia tietoja.
Viime vuosina Dosiksen sisältö on
monipuolistunut ja luettavuus
parantunut.­
C Paras kokemus on teemanumeron ­­” Translationaalinen lääketutkimus
ja -kehitys (1/2012)” kokoaminen.
D
Kirjoitan asiantuntijalausunnon.
Inka Puumalainen
FaT, johtaja (koulutus, tutkimus,
yhteiskuntasuhteet), YA
A Ammattikunnan yhtenäisyyden
ja kollegiaalisuuden edistäminen.
B Ainoa suomenkielinen farma-
sian tiedelehti, tärkeä julkaisukanava
ajankohtaisille tieteellisille artikkeleille,
mahdollisuus nostaa tärkeitä tiedepoliittisia aiheita keskusteluun. Dosis on
kehittynyt alan mukana ja seurannut
ajan trendejä.
C Viime vuoden juhlasymposium
oli hienoa tapahtuma, ja toivottavasti
siitä tulee perinne!
Anneli Ritala-Nurmi
FaT, dosentti, johtava tutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT
A Turvallisuuden tunne siitä,
että sinusta ja eduistasi pidetään huolta.
B Lehdestä saa hyvän läpileikkauksen farmasian alan tutkimukseen
sekä koko alan kehitykseen. Mielestäni Dosis on aina ollut erittäin tasokas julkaisu ja pysynyt terävästi ajan
hermolla – siitä kirjoitetaan, mistä
puhutaan työpaikoilla ja alan tapahtumissa.
Nina Katajavuori
FaT, yliopistopedagogiikan
dosentti, pedagoginen
yliopistonlehtori
A Voi vaikuttaa yhdessä tavoitteellisesti alan kehitykseen ja saada
ammatillista tukea.
B Dosis tekee näkyväksi alan vii-
meisintä monipuolista tutkimusta.
Lehti on uudistunut ja pysynyt ajankohtaisena vuosien aikana.
C Ajankohtainen, uudistuva ja
eteenpäin menevä, lukijoita kiinnostava ja puhuttava julkaisusarja.
Dosiksen siirtyminen Terveysportin
kautta luettavaksi.
D Jatkan toimintaa ja ideointia
hyvän lehden saamisen eteen.
Pekka Suhonen
FaT, yksikön päällikkö,
Lääkevalmisteiden arviointi,
Fimea
A
Ammatillinen tuki
doissa.
eri muo-
B Farmasisteja kiinnostavan tiedon jakaminen. Dosis on pysynyt
hyvin ajan hermolla tarjoten muuttuvan työelämän tarpeisiin hyvin sopivaa
tietoa ja tukea.
C Sellaisten lukukokemusten
tarjoaminen Dosiksen lukijoille, joista
ihmiset ovat jääneet keskustelemaan.
D Rakennan perusteita valmiiksi
tulevia työelämän haasteita varten!
koulutuskanavana alan asiantuntijoille
ja opiskelijoille sekä edistää koko farmasian alan yhtenäisyyttä. Dosiksessa
julkaistaan nykyisin alkuperäisiä
tutkimus­raportteja, kirjallisuuskatsauksia, ­väitöskirjakatsauksia, asiantuntija­
puheenvuoroja, kokousraportteja ja kirjaesittelyjä, ja sitä käytetään myös
yliopistoissa farmasian opetuksessa.
Dosis on lunastanut paikkansa arvostettuna tieteellisenä farmasian alan julkaisuna.
C Dosiksen 30-vuotissjuhlaseminaari viime marraskuussa oli onnistunut ja hieno tilaisuus. Oli ilo ja kunnia
saada olla siinä mukana.
D Tulin juuri Dosiksen toimituskunnan kokouksesta. Kokous oli
todella antoisa ja innostava, niin kuin
aina – kiitos ihanien toimituskuntalaisten.
Joni Palmgrén
FaT, eMBA, Sairaala-apteekkari,
Satakunnan sairaanhoitopiiri
A
Ammattijärjestö julkaisee
ainoaa farmaseuttista tieteellistä julkaisua Suomessa.
B Farmasia tarvitsee oman tieteellisen lehden, ja lehti lisää ja ylläpitää
ammatillista osaamista sekä identiteettiä. Dosis on kehittynyt suomalaisen
farmasian alan mukana ja seurannut
farmasian alan kehitystä. Monet Dosiksessa julkaistut tutkimukset ja katsaukset edustavat ajankohtaisia aiheita, esimerkiksi teemanumerot.
C Olen porukan noviisi, joten jo
mukaan pääseminen toi hienon onnistumisen tunteen. Paras kokemus on
ollut 30-vuotisjuhlanumeron tekeminen sekä siihen liittyvä juhlaseminaari.
A Turvaverkko yllättävien tilanteiden varalle. Farmasialiitto valvoo ja vaikuttaa, jotta jäsen voi keskittyä omaan
uraan. Ammatillinen ja kollegiaalinen
yhteisö.
C Dosis -julkaisut hyväksytään
valtion tutkimusrahoituksen piste­
laskentaan, joten sairaanhoitopiirit tai
ERVA-alueet saavat myös tutkimus­
pisteitä Dosis-julkaisuista. Kun sairaala-apteekin tutkimuksia on julkaistu
Dosiksessa, olemme myös onnistuneet saamaan valtion tutkimusrahoitusta sairaala-apteekkiin, jonka myötä
voimme toteuttaa taas lisää tutkimushankkeita.
D Lähetän artikkelista saadut kommentit kirjoittajalle ja kirjoitan jutun
yhdessä kollegan kanssa SmartCellprojektista.
B Dosiksella on suuri merkitys farmasian alalle. Sen tavoitteena on toimia
julkaisukanavana farmaseuttiselle ja
lähialojen tutkimustoiminnalle, toimia
D Kesän odotus on mielessä ja
työt painavat, mutta viimeistelemme jo
seuraavaa käsikirjoitusta – ehkä Dosikseen lähetettäväksi. ◊
Kirsi Kvarnström
proviisori, Farmasialiiton
puheenjohtaja
farmasia 3/2015 15 Osastofarmaseutti Anna
Kosola on tehnyt paljon
työtä potilasturvallisuuden
kehittämiseksi.
Yhdessä
potilaan parhaaksi
16 farmasia 3/2015
– Potilasturvallisuus on yhteinen
velvollisuus, painottaa osastofarmaseutti
Anna Kosola. Tavoitteen saavuttamisen
takana on moniammatillinen yhteistyö ja
itsensä jatkuva kehittäminen.
Teksti HANNA OJANPÄÄ | Kuvat VESA TYNI
P
otilasturvallisuuden toteutumiseksi on hyviä ja
käypiä määreitä, mutta
Kirkkonummen terveyskeskuksen akuuttiosastolla
työskentelevälle osastofarmaseutti, sairaanhoitaja Anna Kosolalle
yksi nousee yli muiden.
– Ennen kaikkea potilaturvallisuus
on moniammatillista yhteistyötä potilaan parhaaksi. Ilmiönä se lähtee organisaation johdosta ja henkilökunnalle
annettavasta mahdollisuudesta kehittää
työtään, Kosola tiivistää.
Työssään paljon nähneenä Kosola
ei lähde nostamaan yhtä potilasryhmää
toista tärkeämmäksi. Sen sijaan hän
korostaa, että potilasturvallisuus koskettaa kaikkia vauvasta vaariin koko sosiaali- ja terveydenhuollossa:
– Jokaisella on oikeus turvalliseen ja
laadukkaaseen hoitoon. Suomessa on
edistytty pitkälle potilasturvallisuuden
kehittämisessä, ja Kirkkonummen terveyskeskus on siinä työssä maan kärkijoukkoa, Kosola iloitsee.
Arvioiden mukaan joka kymmenes potilas kokee Suomessa jonkinasteista haittaa hoitonsa aikana. Kosolan mukaan sähköinen raportointi
mahdollistaa vaaratapahtumien kirjaamisen anonyymisti. Kerätty ja
käsitelty tieto auttaa kehittämään
prosesseja ja ennaltaehkäisemään
vahinkoja. Kokemansa perusteella
hän painottaa, että virheitä sattuu,
mutta avoin työilmapiiri ei syyllistä.
– Yksilönäkökulmassa etsitään
syyllistä ja kysytään kuka teki. Systeeminäkökulmassa kysymys kuuluu
miksi.
Ei kahta ilman kolmatta
Kosola on ensimmäiseltä ammatiltaan sairaanhoitaja. Valmistumisen
jälkeen vuonna 1996 hän lähti Lontooseen töihin. Pari vuotta kului
töissä ortopedisellä osastolla Homerton Hospitalissa, kunnes kotimaa ja
farmasian opinnot kutsuivat.
– Olin kuitenkin oikeaan aikaan
oikeassa paikassa. Suomessa työti-
farmasia 3/2015 17 lanne oli tuolloin huono, ja minä puolestani olin nuori ja vapaa, Kosola naurahtaa.
– Mutta sitten halusin opiskella
lisää. Farmasia oli kiinnostanut minua
aina ja olin päässyt läheltä seuraamaan
työtä, kun olin ollut äitini apteekeissa
kiire- ja kesäapulaisena.
Kosola tunnustaa, että hänellä on
selvä sukurasite terveydenhoitoalasta:
äiti on nyt jo eläkkeellä oleva apteekkari, isä lääkäri ja mummo farmaseutti.
Kotona annettiin myös ymmärtää lääkäriuran toiveet.
– Olin kuitenkin uppiniskainen ja
seurasin omaa haavettani. Äitini yritti
saada veljenikin alalle mukaan, mutta
ei onnistunut heidän kohdallaan.
Valmistuttuaan farmaseutiksi
Kosola vietti seuraavat kuusi vuotta
avoapteekissa, viisi vuotta Espoon
­Leppävaarassa ja vuoden Kirkkonummella. Erikoistumisala löytyi haavahoidosta. Sairaalaympäristö kuitenkin veti
puoleensa, ja Kosola suoritti osasto­
farmasian erikoispätevyyden työn
ohella vuonna 2010.
– Olin viisi vuotta HUS:ssa osasto­
farmaseuttina hematologian osastolla. Tuo aika opetti minulle paljon,
18 farmasia 3/2015
ja saimme luotua lääkehoitoprosessiin
monia hyviä käytäntöjä, Kosola muistelee.
– Minulla oli sielläkin onni työskennellä hyvässä työyhteisössä, ja
kävimmekin yhdessä raskaita asioita
läpi. Osastollamme oli vakavasti sairaita potilaita ja jouduimme työyhteisönäkin kohtaamaan paljon surua.
Kirkkonummen terveyskeskuksessa
Kosola aloitti vuonna 2013. Samaisena vuonna hän suoritti potilasturvallisuusvastaavan opinnot, jotka on tarkoitettu kaikille hoitotyötä tekeville;
lääkäreille, sairaanhoitajille, farmaseuteille, proviisoreille. Vastaavaa opintokokonaisuutta ei ole tällä hetkellä tarjolla.
Kosola ei halua nimittää itseään
pioneeriksi, mutta myöntää olevansa
aidosti innostunut työstään.
– Usein sanotaan, että tieto lisää
tuskaa, mutta minä näen asian juuri
päinvastoin. Minulla on itseni kehittäminen jatkuvasti mielessä. Potilasturvallisuus ei ole projekti vaan velvollisuus.
Tällä hetkellä Kosola harkitsee
vakavasti hakemista sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erikoisopintoihin. Kokonaisuus kestäisi työn ohella
kolme vuotta.
Lääkelogistiikasta
lähemmäs potilasta
Perinteisesti osastoilla on totuttu
lääkäri–­sairaanhoitaja-tiimiin. Kosola
arvelee, että osastofarmaseuttien voi
joskus olla haastavaa löytää oma paikkansa.
Potilasturvallisuus
ei ole projekti vaan
velvollisuus.
ANNA KOSOLA, 40
•Sairaanhoitaja 1996, farmaseutti 2002
•Haavahoidon erikoistumisopinnot
2007; osastofarmasian erityispätevyys
2010; potilasturvallisuusvastaavan
erikoistumisopinnot 2013
•Osastofarmaseutti, Kirkkonummen
terveyskeskus
•Naimisissa, kaksi poikaa
•Harrastukset: lenkkeily, mökkeily,
veneily, puutarhanhoito
Yksi tärkeä tehtävämme on
olla läsnä, osastofarmaseutti
Anna Kosola kertoo.
– Osastofarmaseutit ovat melko
uusi ammattiryhmä, eikä roolimme ole
vielä kaikille selvä: mitä osaamme ja
mitä lisäarvoa voimme tuoda. Osasto­
farmasia nähdään osittain edelleen
logistisena apuna lääkkeiden tilaamisessa ja jakamisessa – mitä se toki
myöskin on. Mutta tämä ei saisi estää
näkemästä, että osastofarmaseutti on
yksi tiimin jäsen ja voi tuoda potilaan
hoitoon omaa asiantuntijuuttaan ja
lääkehoidon osaamista.
Yleisellä tasolla Kosola pitää farmasiaa monipuolisena ja sopivan haastavana alana.
– Meiltä itseltämme tarvitaan näkyvyyttä, luottamusta ja vankkaa halua
kehittää farmasiaa osana terveydenhuollon moniammatillista toimintaa,
hän kiteyttää.
Jatkuva itsensä kehittäjä
Omaa työpaikkaansa Kosola ei voi
kyllin kiittää siitä, kuinka hyvin siellä
on ymmärretty moniammattilisuuden arvo. Tiivis yhteistyö kattaa koti­
sairaanhoidon, lääkärit, hoitajat sekä
palvelutalojen ja hoivakotien työn­
tekijät, farmasistit, fysioterapeutit, toiminta- ja ravitsemusterapeutit ja sosiaalityöntekijät – unohtamatta potilasta
itseään ja hänen omaisiaan.
– Olemme myös mukana Fimean
moniammatillisessa verkostossa.
Moniammatillinen yhteistyö on laadukkaan hoidon perusta. Jokainen
ammattiryhmä on potilaan hoidossa
tärkeä tuoden omaa tietämystään ja
osaamistaan yhteisen tavoitteen eli
potilaan laadukkaan ja turvallisen hoidon saavuttamiseksi.
Kosola itse arvioi päivittäin potilaiden lääkehoitoon liittyviä asioita
yhdessä hoitajien ja lääkärien kanssa.
Hänen työpaikaltaan, Kirkkonummen
pääterveysasemalta, jaetaan koko kunnan lääkkeet. Työviikostaan Kosola on
akuuttiosastolla kolme ja puoli päivää
ja puolitoista päivää Lehmuskartanon
hoivakodissa.
– Aikaisemmin olin Lehmuskartanossa päivän viikossa, mutta nyt päivitämme lääkehoidon prosesseja ja
olen siellä puoli päivää lisää. Keskustelemme hoitajien ja omaisten kanssa
potilaan tilasta, onko lääkitys kohdallaan ja onko lääkemuoto oikea. Yksi
tärkeä roolini on olla läsnä.
Työn ohella Kosola on kouluttanut
ja luennoinut lääkitysturvallisuudesta
oman organisaation lisäksi HUS:ssa,
ammattikorkeakouluissa sairaan­
hoidon opiskelijoille sekä lähihoidon
opettajille Palmeniassa. Vuoden vaihteesta hän on toiminut myös pilottiryhmässä lääkehoidon mentorina sairaanhoitajalle.
– Tarkoituksena on jakaa kokemuksia ja kehittää luottamuksellista ilmapiiriä. Tämä kaikki antaa työlleni vielä
lisää imua, Kosola riemuitsee.
– Tykkään työstäni kovasti! ◊
farmasia 3/2015 19 20 farmasia 3/2015
Laittomuuksista
leikki kaukana
Viranomaisvalvonnan tarkoituksena
on varmistaa apteekkien
omavalvonnan toimivuus.
Teksti ARI RYTSY | Kuvat istockphoto
A
pteekin työntekijät ovat farmasian alan ammattilaisia,
joiden käsissä lepää asiakkaiden lääkitysturvallisuus.
Oikeaan tarpeeseen määrättävien ja oikein annosteltujen lääkkeiden
myynnissä ja valmistuksessa vaaditaan huolellisuutta, mutta entä jos apteekin toimintakulttuuriin ujuttautuu virheitä tai laittomuuksia? Onko tällaisessa tilanteessa
ummistettava silmänsä ja noudatettava
työnantajan käskyjä omasta ammattietiikasta huolimatta?
Työntekijän on vaikea ilmoittaa apteekkarin tekemästä virheestä, koska apteekkarin oikeuksien menettäminen on suhteellisen harvinaista. Sen sijaan työntekijä joutuu
tekemänsä ilmoituksen jälkeen työskentelemään saman apteekkarin alaisena. Suhteellisen pienellä alalla apteekkarit tuntevat toisensa, joten
ilmoituksen tehneelle työntekijälle voi aiheutua ongelmia
myös tulev i s s a
työnha-
uissa. Tästäkin huolimatta apteekin henkilökunnan on ymmärrettävä, että kyse on asiakkaan henkeen ja terveyteen kohdistuvasta
riskistä, jota puidaan pahimmassa tapauksessa oikeussalissa asti. Syynä voivat olla esimerkiksi lopetetun lääkkeen valmistaminen
tai lääkkeiden myyminen ilman reseptiä.
Jos epäilet laillisuutta, älä suostu
Rikostutkintaan päätyneissä tilanteissa myös
toiminnan hyväksynyt henkilökunta on joutunut epäiltyjen listalle. Toisaalta työnantaja
ei voi pakottaa työsuhteessa olevaa työntekijää toimimaan vastoin lakeja ja määräyksiä.
Työnantaja on aina se henkilö, joka vastaa
ensisijaisesti mahdollisista laittomuuksista.
Työntekijän on kuitenkin muistettava, että
alaisuussuhde ja sen perusteella totteleminen ei ole yleinen anteeksiantoperuste, jos
laittomuudesta joudutaan oikeuteen. Työntekijälle on luvassa suurella todennäköisyydellä oikeudellinen seuraamus, vaikka hän
olisi toiminut työnantajan käskyttämänä.
– Työnantajalla on niin sanottu tulkintaetuoikeus asioiden laillisuuteen ja laittomuuteen liittyen. Hän tekee lopullisen päätöksen
siitä, voiko jotain tehdä laillisesti vai ei. Siitä
huolimatta työntekijän ei kannata suostua
farmasia 3/2015 21 tekemään mitään sellaista, minkä epäilee olevan kiellettyä, vahvistaa Farmasialiiton lakimies Iivari Järvinen.
Sekä työntekijät että apteekkarit
tekevät virheitä, mutta apteekkarit
ilmoittavat niistä
työntekijöitä herkemmin.
Pienet virheet kuntoon
omavalvonnalla
Iivari Järvinen korostaa, että esimerkiksi yksittäisen lääkkeen valmistus- ja
myyntikieltoon on olemassa aina pätevää syy, jonka taustalla on lääketurvallisuudesta vastaavien viranomaisten huolellinen harkinta. Kyseisten lääkkeiden
mahdolliset sivuvaikutukset ja niiden
aiheuttamat vammat ovat erityisen ikäviä tapauksia, joissa vastuukysymyksiä
punnitaan tarkoin.
– Omaa oikeusturvaansa voi parantaa pyytämällä työnantajan esittämän
käskyn kirjallisena tai huolehtia siitä,
että joku työkaveri on paikalla kuulemassa käskyn antamista. Näin työnantaja ei pysty hankalassa tilanteessa vyöryttämään syytä työntekijän niskoille,
Järvinen opastaa.
Sekä työntekijät että apteekkarit tekevät virheitä, mutta apteekkarit
ilmoittavat niistä työntekijöitä herkemmin. Yleensä työntekijän virhe johtaa työsuhteen irtisanomiseen tai jopa
­purkamiseen, eikä apteekkarin tarvitse
työskennellä samassa työyhteisössä
käräyttämänsä työntekijän kanssa.
Pääsääntöisesti tällaiset tilanteet
ovat lähes yhtä harvinaisia kuin työntekijöiden ilmoitukset apteekkarien vir-
Reseptiepäselvyydet työllistävät Valviraa
Apteekin henkilökunta voi tehdä ilmoituksen
Valviraan terveydenhuollon ammattihenkilöstä, jonka toiminta on epäilyttävää ja potilasturvallisuutta vaarantavaa. Yleensä ilmoitus
koskee reseptin kirjoittanutta lääkäriä, joka
määrää PKV-lääkkeitä poikkeuksellisen usein
tai erittäin suuria määriä monille potilaille,
jotka saavat reseptejä myös muilta lääkäreiltä. Tällöin on usein syytä epäillä lääkkeiden
päätymistä päihdekäyttöön tai laittomaan
katukauppaan. Valviran tekemä selvitys voi
johtaa lääkärin ammattioikeuksien rajoittamiseen. Lähtökohtana kuitenkin on, että apteekki
22 farmasia 3/2015
yrittää ensin itse selvittää epäselvyydet lääkärin kanssa.
– Kaikkien lääkitysturvallisuutta uhkaavien
epäselvyyksien ilmoittaminen tulee tehdä rohkeasti ja pää pystyssä. Perustellun ilmoituksen
tehnyt farmaseutti tai proviisori ei ole huono ja
hankala työntekijä, rohkaisee Valviran lääkintöneuvos Markus Henriksson.
Henriksson peräänkuuluttaa alalle avointa
turvallisuuskulttuuria, missä epäkohtia ja
virheitä käsitellään rakentavasti omavalvonnan
piirissä. Viranomaisvalvonnan tarkoituksena on
varmistaa omavalvonnan toimivuus.
heistä; yleensä molempien osapuolten yhteisenä
tahtotilana on toimia määräysten ja lakien mukaisesti. Työntekijän kannattaakin keskustella havaituista epäkohdista aina ensimmäiseksi oman esimiehen kanssa. Mikäli tämä ei tuota tulosta, on
hyvä olla yhteydessä Farmasialiittoon, joka tarjoaa jäsenilleen ongelmatilanteissa juridista neuvontaa sekä ammatillista tietoa alalla hyväksytyistä toimintatavoista.
Toisinaan laittomaksi epäilty käytäntö saattaa
osoittautua huolellisimmassa tarkastelussa juridisesti hyväksyttäväksi.
– Asiaa ei kannata heti ensimmäiseksi lähteä
viemään viranomaisille. Monesti pienet virheet ja
väärinkäsitykset pystytään selvittämään työpaikan sisällä, uskoo Järvinen.
Henkilöstön rooli tärkeä
Apteekkarien ja apteekkien henkilökunnan asianmukainen toiminta ei lepää pelkän omavalvonnan
varassa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea suorittaa vuosittain noin 50 apteekkitarkastusta, joiden avulla varmistetaan lääkitysturvallisuuden taso. Lisäksi Fimeassa käsitellään
apteekkien toimintaa koskevia ilmoituksia, jotka
voivat tulla apteekkareilta, apteekkien henkilökunnalta tai niiden asiakkailta.
Tyypillisesti tapaukset liittyvät asiakkaiden
ilmoituksiin huonosta palvelusta, riittämättömistä aukioloajoista tai yksittäisen lääkkeen heikosta saatavuudesta. Palautteen sisältö ratkaisee
sen, millaisiin toimenpiteisiin Fimeassa ryhdytään.
– Huonosta palvelusta riittää usein soitto
apteekkiin. Vakavammassa tapauksessa lähetämme kirjallisen selvityspyynnön. Äärimmäisessä tilanteessa teemme erillisen tarkistuskäynnin, kertoo Fimean lääkealan toimijoiden
valvontaprosessista vastaava johtaja Eija Pelkonen.
Fimea korostaa järjestämissään koulutuksissa
apteekkien henkilöstön roolia apteekkitoiminnan virheiden ja epäselvyyksien raportoijana. Pelkonen rohkaiseekin farmaseutteja ja proviisoreja
ottamaan yhteyttä pienissäkin asioissa, sillä tällöin ongelmien vaikutusta lääkitysturvallisuuteen
pystytään rajoittamaan. Ilmoituksen voi tehdä
nimettömästi, mutta tämä hankaloittaa tapauksen selvittämistä. Yhden työntekijän leimautumisen estämiseksi ilmoittaminen on mahdollista
tehdä myös koko työyhteisön voimin.
– Vakavaksi kehittyneestä tilanteesta voi koitua apteekille hallinnollisia ja lääkelain asettamia
sanktioita. Seurauksena saattaa olla esimerkiksi
apteekkiluvan peruminen, mikä ei ole missään
tapauksessa alueellisen lääkehuollon etu, korostaa Pelkonen. ◊
Viranomaisvalvonta
on yhteistyötä
•
•
•
•
•
Valvira ja aluehallintovirastot valvovat, että
lääkkeitä määrätään ja annetaan potilaille sosiaali- ja
terveydenhuollossa asianmukaisella ja turvallisella tavalla.
Fimean tehtävänä on puolestaan varmistaa, että
Suomessa käytetään ja määrätään käyttötarkoitukseensa
nähden riittävän turvallisia lääkkeitä. Fimea myös
myöntää toimiluvat apteekeille, sairaala-apteekeille
ja lääkekeskuksille sekä valvoo näiden toiminnan
lainmukaisuutta, lääkevalmistuksen turvallisuutta ja
lääkemarkkinointia.
Valvira toimii lääkitysturvallisuusasioissa kiinteässä
yhteistyössä Fimean kanssa. Valvira on muun muassa
ollut mukana valmistelemassa Fimean apteekeille
antamia ohjeita lääkkeiden toimittamisesta. Valviralla
ja Fimealla on jatkuvia yhteistoimintatapaamisia, jotka
koskevat väärinkäyttöön soveltuvia lääkkeitä sekä
erityislupavalmisteita.
Fimean apteekkivalvontaan liittyvät asiat koskevat varsin
usein terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa.
Apteekit eivät ole terveydenhuollon keskeinen
ongelmakohta. Esimerkiksi apteekkareita on viimeisen
viiden vuoden aikana koskenut vain pari Valviran valvontaasiaa, sanoo lääkintöneuvos Markus Henriksson. Toisinaan
apteekkitoimintaan liittyvät epäselvyydet ovat sitä luokkaa,
että niitä ei ole mahdollista selvittää lääkelain Fimealle
myöntämien valtuuksien puitteissa. Tällöin asia eteen
poliisitutkintaan, missä tilannetta tarkastellaan rikoslain
pohjalta. Näin jykevät toimenpiteet liittyvät esimerkiksi
PKV- tai huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden
systemaattiseen anastamiseen ja eteenpäin myymiseen.
farmasia 3/2015 23 farmasialiiton
Farmasialiiton palkkakysely 2014
antoi jälleen arvokasta tietoa
palkkauksesta, sen kehittymisestä
sekä paikallisista kipukohdista.
Teksti minna huhta, työsuhdeasiamies
Farmasialiitto teki marraskuussa
2014 vuosittaisen palkkakyselyn eri sek-
toreilla työskenteleville jäsenilleen.
Kyselyllä pyritään selvittämään farmasian alan ammattilaisten palkkausta ja sen kehittymistä niin julkisen
kuin yksityisenkin työnantajan palveluksessa. Kaikki palkkatiedot pyydettiin antamaan lokakuun 2014 palkkatietojen mukaan. Kaikki kyselyssä
antamanne palautteet ja kehitysideat
toimitetaan kunkin sektorin neuvottelukunnalle jatkotoimenpiteitä varten. Palkkakyselyn pohjalta päivitetään
myös Farmasialiiton antamat palkkasuositukset.
Kysely tehtiin uudella kyselyohjelmallamme. Palautteiden mukaan
kysely oli selkeä ja nopea tehdä.
Vastausprosentti oli 25 – saimme
palkkakyselyyn vastauksia tänäkin
vuonna enemmän kuin edellisenä
vuonna, hienoa! Pienimmillä sektoreilla työskentelevät jäsenemme vastasivat edelleen kyselyyn huomattavasti apteekkilaisia ahkerammin.
Kaikki ilmoitetut palkkasummat ovat
kokoaikatyön palkkoja (yli 34h/viikossa) ellei toisin mainita.
Apteekki
Kuluneen vuoden aikana apteekkisektorilla paikkakuntakalleusluokitus jäi
vihdoinkin historiaan 1.4.2014 alkaen,
eikä apteekkikohtaisia eriä jaettu.
Apteekkikohtaiset erät herättivät edelleen paljon tunteita ja kommentteja.
24 farmasia 3/2015
Palkkakyselyssä kysyttiin taustatiedoissa farmaseutin tai proviisorin tutkinnon lisäksi olevaa muuta koulutusta.
40 prosentilla vastanneista oli farmaseuttisen tutkinnon lisäksi joku muu
tutkinto tai erityispätevyys. Ylivoimaisesti eniten toistunut tutkinto oli edelleen sairaanhoitaja ja merkonomi, seuraavaksi laborantti ja kolmanneksi
tradenomi. Toinen tutkinto vaikuttaa
osalla vastanneista palkkaan. Useimmiten korvaus on euromääräinen summa
välillä 100–500 euroa taulukkopalkan
päälle, keskiarvosumma oli 188 euroa.
Palkkaa on saatettu korottaa joko prosentuaalisesti tai antamalla palvelusvuosilisiä enemmän. Tämä kannattaa huomioida palkkaneuvotteluissa.
Palautteista kävi ilmi, että ammatillisen osaamisen, omalla ajalla kouluttautumisen ja erityiskouluttautumisen
tulisi näkyä paremmin palkassa. Epämukavat työajat ja ilta-, lauantai- ja aattolisät tulisivat olla korkeammat.
Oli todella mukava huomata, että
työpaikkaa vaihtaneista reilusti yli
puolet, 67 prosenttia, oli saanut neuvoteltua saman suuruisen palkan sisältäen aiemmin saadut apteekkikohtaiset
erät, suuremman palkan kuin aiemmin, paremmat vuosilomaetuudet tai
jotain muuta parempaa. Nämä asiat
kannattaa pitää mielessä ja soittaa työsuhdeneuvontaan, kun työpaikanvaihdos on ajankohtainen.
Apteekkifarmaseutin kiinteä kuukausipalkka ilman työaikalisiä ja ylityökorvauksia, eli säännöllisen työajan
bruttopalkka, oli 2 999 euroa ja mediaanipalkka 3 024 euroa. Apteekkiproviisorin vastaava keskikuukausipalkka
oli 4 165 euroa ja mediaanipalkka
4 110 euroa.
Palautteita
apteekkisektorilta:
"Ilta- ja viikonloppulisät tulisi olla
huomattavasti isommat, perheellisille rankkoja päiviä."
"Työn vastuullisuuteen nähden
palkan pitäisi olla isompi. Me
olemme ”paljon” vartijoina ja
korjaamme myös muiden tahojen
tekemiä virheitä, kun takaamme
asiakkaan oikean ja tarkoituksenmukaisen lääkkeiden käytön.
Itsehoitopuolella palvellessamme
otamme huomioon muutakin kuin
asiakkaan haluaman lääkkeen –
mm. oiomme virheellisiä lääkkeiden käyttöön liittyviä ajatuksia. "
"Yhteiskunnan pitäisi arvostaa
farmaseuttista tietotaitoa enemmän ja käyttää farmaseuttisia
palveluita potilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon (esim. LHKA). "
Lääketeollisuus ja tukkukauppa
Lääketeollisuuden ja tukkukaupan
palkkakyselyyn vastanneista suurin osa
työskenteli ylempänä toimihenkilönä
tai asiantuntijatehtävissä lääketeollisuudessa. 20 prosenttia ilmoitti hoitavansa
vastuunalaisen johtajan tai QP:n tehtäviä. 10 prosenttia vastanneista työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa.
Farmaseuttien kokonaispalkat sektoreittain
2014
Työskentely
sektori
25% fraktiili Keskiarvo Mediaani
75% fraktiili
Apteekki 2 712
2 978 3 009
3 210
Kunta 2 599 2 843
2 799
3 023
Lääketeollisuus
3 485 4 282 4 248
5 070
Lääketukkukauppa 2 962 3 697
3 575
4 203
Valtio
2 696
3 007
2 846
3 222
41 prosenttia oli tulospalkkauksen piirissä ja jonkun työehtosopimuksen piiriin kuului 48 prosenttia.
Selkeästi edelleen epäkohtana nouseva asia on ylitöiden tekeminen ja
matka-aika. Ylityöt tehdään liukuman
puitteissa, joka korvataan tunti tunnista periaatteella, ja koska matka-aikaa
ei lueta työajaksi, ovat päivät kohtuuttoman pitkiä. 15 prosenttia ilmoitti saavansa korvauksen matka-ajasta joko
rahana tai aikana. Tämä kannattaa huomioida palkkaneuvotteluissa, jos työ
sisältää paljon matkustusta.
Palautteista suoraan lainattua:
”Palkka on hyvä, mutta työaika älytön.
Periaatteessa ylitöitä ei tehdä, mutta töitäkään ei saa tehtyä työajan puitteissa.
Lisäksi matkustan paljon, joten kokonaistyöaikaa ei kannata edes arvailla!”
Lääketeollisuuden ja -tukkukaupan
alalla työskentelevän farmaseutin säännöllisen työajan palkka oli 4 837 euroa
ja mediaanipalkka 3 993 euroa. Proviisorin vastaava keskipalkka oli 4 948
euroa ja mediaanipalkka 4 720 euroa.
Kunta
Kunnan palkkakyselyyn vastanneista
reilusti yli puolet vastaajista työskenteli niin sanotussa muodollisessa jaksotyössä ja viidennes vastanneista yleistyöajassa.
Palkkahinnoittelun ulkopuolella olevat proviisorit kertoivat, että alkupalkka
on ollut hyvä, mutta sen jälkeen palkkakehitys on saattanut tyssätä. Osalle on
tehty vain sopimuksen mukaiset korotukset.
Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian
alalla työskentelevän farmaseutin säännöllisen työajan palkka oli keskimäärin
2 906 euroa ja mediaanipalkka 2 908
euroa. Henkilökohtaisen lisän keskiarvo oli 92 euroa. Proviisorin vastaava
keskipalkka oli 4 234 euroa, mediaanipalkka 4 001 euroa.
Vastaajien antaman palautteen
perusteella palkkauksessa ja työnvaativuudessa on paljon tekemistä, ja erilaisille hinnoittelukoreille on tarvetta.
Vastaajat toivovat enemmän painoarvoa erikoiskoulutuksille ja erityispäte-
Palautteita lääketeollisuusja tukkusektorilta:
"Teen ilmaiseksi suunnattomasti töitä 'liukuman' ja matkustamisen puitteissa."
"Lääketeollisuudessa maksetaan tosi huonosti vaativista asiantuntijatehtävistä,
joissa on iso vastuu (esim. QP). Lisäkoulutustakaan ei huomioida millään tavalla
palkkauksessa, mikä ei ole kovin motivoivaa työntekijän kannalta."
"En pysty vaikuttamaan palkkaani omalla työpanoksellani. Palkan esiin nostaminen keskusteluissa esimiehen kanssa on melkeinpä kiellettyä."
farmasia 3/2015 25 Proviisorien kokonaispalkat sektoreittain
2014
Työskentely
sektori
25% fraktiili Keskiarvo Mediaani
75% fraktiili
Lääketeollisuus
4 040
4 899 4 570 5 574
Apteekki 3 625 4 124 4 076 4 551
Kunta 3 904
4 186 3 968
4 310
Valtio 4 760
5 196 5 584
5 602
Yliopisto
2 399 353 3 3 274 4 200
vyyksille. Pitkäaikaisen koulutuksen
tulee näkyä palkassa, ja erityisesti hinnoittelun ulkopuolella olevien proviisoreiden palkkaukseen on saatava nostetta.
Valtio, yliopisto ja kela
Valtio, yliopisto ja Kela -sektorin palkkakyselyyn vastanneista 30 prosenttia
Palautteita
kuntasektorilta:
"Lomaetuudet loistavat!"
"Muodollinen jaksotyö on poistumassa 1.6.15. Odotamme jännityksellä, mitä tulee tilalle. Pienenä pelkona
on, että tilalle tulee ns. yleistyöaika,
joka lisää 2,5 tunnilla työhön sidonnaista aikaa/ viikko. Toivon tiedottamista neuvottelujen etenemisestä ja
mahdollisesta tulevasta työaikamallista mahdollisimman aikaisin."
"Kuntapuolen farmaseuttien ja
proviisorien palkkoihin tulee saada
korotuksia! Työ on vaativaa. Henkilökohtaisesta vastuusta osaamisesta
tulee palkita. Hinnoittelukoreja tulisi
olla enemmän, toisilla on vastuuta,
mutta siitä ei saa lisäpalkkaa, koska
näin ei ole Kvtessissä."
"Sairaaloissa käytössä oleva muodollinen jaksotyö on todella huono
työaikamuoto. Siinä työntekijää
rankaistaan, mikäli vapaapäiviä osuu
arkipyhien kanssa samaan jaksoon tai
jos pitää vajaan viikon vapaata. Tähän
on saatava muutos!"
26 farmasia 3/2015
työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa, joita on eniten yliopistosektorilla. Vastanneista 40,4 prosenttia
työskenteli valtiolla, 38,3 prosenttia
yliopistolla ja 21,3 prosenttia Kelassa.
Kelassa työskentelevän farmaseutin säännöllisen työajan bruttopalkka oli keskimäärin 2 901 euroa
ja mediaanipalkka 2 854 euroa. Kelasektorin palautteissa kävi ilmi, että
palkkaus ja tehtävien vaativuus eivät
ole linjassa, vaikka muutoin työehdot
ovat kunnossa vastaajien mielestä.
Useita vuosia lepäämässä ollut Kelan
Akavalaiset ry herätettiin henkiin
helmikuussa 2014. Kannustamme
teitä liittymään Kelan Akavalaisten
edunvalvonnan vahvistamiseksi. Mitä
suurempi akavalaisten joukko on, sitä
enemmän voimme vaikuttaa.
Valtiolla työskentelevän proviisorin säännöllisen työajan bruttopalkka
oli keskimäärin 5 293 euroa ja mediaanipalkka 5 619 euroa. Valtiosektorin palautteista kävi ilmi, että asiantuntijuuden tulisi näkyä selkeästi
palkassa, ajantasaista vaativuusluokan määrittelyä ei ole käytössä ja henkilökohtainen osuus ei toteudu niin
kuin pitäisi.
Yliopistolla proviisorin säännöllisen työajan bruttopalkka oli keskimäärin 3 372 euroa ja mediaanipalkka 3 274 euroa. Vastaajat
huomioivat, että palkat ovat paljon alemmat kuin muilla sektoreilla,
mutta toisaalta tähtäimessä saattaa
olla tohtorin tutkinto. Vastauksista
kävi myös ilmi, että yliopiston palkat ovat palkkauudistuksen jälkeen
muuttuneet epätasa-arvoisemmiksi,
sillä samoista tehtävistä voidaan maksaa eri yksiköissä aivan eri palkka.
Lämmin kiitos kaikille palkkakyselyyn vastanneille! Saimme teiltä
arvokasta tietoa palkkauksesta, sen
kehittymisestä ja kipukohdista paikallisesti. Palkkakyselyn tulokset johdattavat meitä neuvottelukunnittain
suunnittelemaan tulevia työmarkkinakierroksia, eli olette antaneet
arvokasta tietoa neuvottelutavoitteiden priorisoimiseen. Kaikki palkkakyselyä koskevat palautteet on luettu,
ja otamme ne huomioon seuraavaa
palkkakyselyä tehdessä – tavoitteena
on entistä helpompi ja osuvampi
kysely.
Kaikkien yhteystietojensa jättäneiden kesken arvoimme kaksi 50 euron
lahjakorttia ja viisi Brumbergin lakupussia, jotka on jo postitettu. Onnea
voittajille! ◊
Palautteita
valtio, yliopisto
ja Kela -sektorilta:
"Yleisesti ottaen yliopiston palkkataso (sekä yhteiskunnan arvostus
tutkimusta kohtaan) laahaa niin
yleistä palkkatasoa perässä, että
ulkomaille lähteminen ja jääminen
on enemmän kuin kiinnostava
vaihtoehto."
"Kelassa farmaseuttien palkat
ovat jääneet jälkeen muista aloista.
Nk. rekrytointilisä on "syöty" palkasta parissa vuodessa. Nykyinen
palkkausjärjestelmä ei mahdollista
palkkojen jälkeenjääneisyyden
korjaamista. Farmaseuttista erityisasiantuntijuutta ei enää arvosteta
kuten aiemmin."
"Proviisorien palkkakehitystä
valtiolla tulisi parantaa. Työnkuva
laajenee, mutta peruspalkka ei
nouse ja talon sisäinen ohjeisto
vaativuusluokkien määrittämiseen
tunnista kaikkia uusia työtehtäviä."
KOLUMNI
Työllisyys ja kasvu vaativat
muutakin kuin palkkamalttia
Maria Löfgren
johtaja, työelämäasiat
Akava ry
V
uodesta 2011 jatkuneen niukkaakin niukemman palkankorotuslinjan vasta­
painoksi näyttää jääneen lähinnä etukäteisusko siitä, että palkkamaltti parantaisi
Suomen kilpailukykyä ja näin nousisimme jälleen kansainväliseen huippukuntoon. Valitettavasti jälki­käteistarkastelu ei kerro samaa: suomalaisten
tuotteiden vetovoima laahaa, eikä markkinoillamme virtaa riittävästi investointiherkkää rahaa. Työnantajat reagoivat tuloshaasteisiin vähentämällä henkistä pääomaa
­– korkeakoulutettuja huippuosaajia on työttöminä jo yli
45 000 – ja taittavat näin uuden kasvun oraita. Samanaikaisesti on käynyt niin, että koulutettujen palkansaajakotitalouksien ostovoima on neljän viime vuoden aikana
laskenut: palkkamaltti ja kireän progression veropolitiikka
ovat himmentäneet osaamisen parantamisen ja uralla etenemisen kannustavuutta. Tältä pohjalta tulemme lähiviikkoina käymään neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen jälkimmäisestä jaksosta.
Akava haluaa palkkaratkaisun, joka parantaa osto­
voimaa ja ilmentää palkan ja tehtävän edellyttämän osaamisen, vaativuuden ja vastuun välistä yhteyttä. Palkankorotusten pelivara lienee tässä työllisyystilanteessa sangen
pieni ja sen vuoksi tarvitsemme työnteon kannustavuutta
tukevan pitkäjänteisen veroratkaisun. Tällainen olisi esimerkiksi inflaatiotarkistusten toteuttaminen kaikissa tuloluokissa koko hallituskauden ajan ja suuntana pitää olla
ansiotuloverotuksen keventäminen kaikilla palkansaajilla.
Palkkamaltti on osoitus suomalaisen palkansaajan korkeasta moraalista: se on luopumista omista tavoitteista
niiden hyväksi, joilla ei ole työtä lainkaan tai jotka ovat
vaarassa menettää työpaikkansa. Työllisyys ei kuitenkaan
kohene pelkästään palkansaajien talkoilla eikä edes valtiovallan toimilla. Työnantajien sitoutuminen yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen ja työllisyyden nostamiseen on
viime vuosina osoittautunut vaatimattomaksi niilläkin
aloilla, joilla menee hyvin. Tähän linjaan ei näytä suuntautuneen vastaavaa poliittista painetta kuin palkansaajien
syyllistämiseen on suuntautunut.
Uudella hallituksella on oivallinen tilaisuus uudistaa
talous- ja veropolitiikkansa sellaiseksi, että uralla eteneminen ja yhä vaativampien tehtävien tavoitteleminen houkuttelee palkansaajia. Hallituksella on myös tuhannen taalan paikka kääntää yhteiskunnallisen keskustelun suunta
sellaiseksi, että myös työnantajien vastuusta tulee kunnia-asia ja työntekijöiden hyvästä kohtelusta suomalainen
menestystuote ja kilpailuetu. Onhan jokaisen menestyvän
yrityksen ja julkisyhteisön takana aina ihminen.
Työllisyys
ei kohene
pelkästään
palkansaajien
talkoilla.
farmasia 3/2015 27 Teksti Sanna Passi Koonnut Alisa Kettunen
Erityispätevyydestä
asiantuntijuutta
Farmasialiiton ja Apteekkariliiton
erityispätevyysjärjestelmä tukee
farmasian ammattilaisen laajaa osaamista.
farmasistin urapolku
Farmasialiitto tuottaa
jäsenilleen urapalveluja työuran
kaikkiin vaiheisiin. Jäsenmaksuun
kuuluva palvelu tarjoaa luottamuksellisen
keskustelukumppanin omaan työhön,
työ­tilanteeseen ja kehittymiseen
liittyvissä kysymyksissä.
28 farmasia 3/2015
Miten voin
kehittyä
työssäni?
T
ämän päivän työelämässä tarvitaan
syvällistä ja laaja-alaista erityisosaamista, joka vaatii oman osaamisen
jatkuvaa päivittämistä ja kehittämistä eri menetelmiä käyttäen. Farmasialiiton ja Apteekkariliiton ylläpitämä erityispätevyysjärjestelmä tukee osaltaan farmaseuttien
ja proviisorien ammatillista kehittymistä ja tarjoaa
erinomaisen mahdollisuuden tuoda näkyväksi hankittua erityisosaamista.
Järjestelmän tavoitteena on myös edistää erityisosaamista vaativien farmaseuttisten palveluiden
käyttöönottoa. Vahva osaaminen takaa laadukkaan
palvelun, joka on edellytys terveydenhuollossa toimimiseen. Ensimmäiset erityispätevyydet on myönnetty syksyllä 2007, ja tähän mennessä pätevyyden
on saanut noin 300 farmasian ammattilaista.
Neljä eri erityispätevyyskokonaisuutta – astman, diabeteksen, lääkehoidon kokonaisarvioinnin
ja osastofarmasian erityispätevyys – antavat valmiu­
det tuottaa vaativia asiantuntijapalveluita. Jokainen
kokonaisuus sisältää osaamisalueeseen liittyviä opintoja 30–35 opintopisteen verran. Kaikissa farmasian
alan erityispätevyyskoulutuksissa on vahva linkki
työelämään, oppimistehtäviä tehdään työpaikalla ja
koulutuksiin kuuluu potilastapausten ratkaisemista.
Erityispätevyys on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen sitä on haettava uudelleen erityispätevyys­
toimikunnalta.
Erityispätevyyttä voi hakea kaksi kertaa vuodessa, ja seuraava haku on 30.9.2015 mennessä.
Lisätietoa hakemisesta löydät Farmasialiiton
verkko­sivuilta www.farmasialiitto.fi/tyosuhdetoiminta/urapalvelut/erityispatevyysjarjestelma tai
Farmasialiiton koulutus- ja työvoimapoliittiselta
asiamieheltä Sanna Passilta, sanna.passi@farmasialiitto. ◊
Osaamisen
kehittäminen
• koulutustilaisuudet
• erityispätevyysjärjestelmä
• urasuunnittelu
t yöel ämän polku
Kokonaisuudet haltuun
Lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys tähtää rationaalisen lääkehoidon
toteutumiseen potilaan parhaaksi. 35 opintopisteen kokonaisuus koostuu pääosin kliinisen farmasian, potilastapausten
sekä moniammatillisen yhteistyön opinnoista. Tämän erityis­
pätevyyden suorittaneet hallitsevat lääkehoidon arvioinnin ja
kokonaisarvioinnin teoreettiset tiedot ja käytännön toteuttamiseen tarvittavat taidot. Vahva kliinisen farmasian osaaminen ja
kyky moniammatilliseen yhteistyöhön antavat vahvan perustan
uudelle palvelulle ja toimintatavalle.
2
1
Astman erityispätevyys­
ohjelma pätevöittää erityisasiantuntijapalvelun, Apteekin astmapalvelun tuottamiseen.
Koulutuksen kokonaisuus on 30 opintopistettä, ja
sen suorittaneilla on mittavat tiedot astman ohella
muista keuhkosairauksista. Pätevyyden suorittaneet voivat tarjota astmaan liittyvää elämäntapaohjausta, ja he kykenevät hallitsemaan haastaviakin
ohjaustilanteita. Lisäksi kokonaisuus tarjoaa valmiudet suunnitella ja tuottaa astmapalvelua sekä
kehittää astman hoitoon liittyviä toimintatapoja.
Diabeteksen erityispätevyys pätevöittää erityisasiantuntija­
palvelun, Apteekin diabetespalvelun tuottamiseen. Koulutuksen kokonaisuus on 30
opintopistettä. Koulutuksen jälkeen osallistujalla on osaaminen diabeteksesta ja diabeteksen lisäsairauksista, niiden hoidosta
ja ennaltaehkäisystä. Pätevyyden
suorittaneella on osaaminen voimavarakeskeisen neuvonnan ja
elintapaohjauksen periaatteista
ja soveltamisesta käytännön
asiakastyöhön.
4
Apua työnhakuun
•
•
•
•
•
•
•
CV-konsultointi
työhakemuskonsultointi
työsopimuksen kirjoittamiseen liittyvä apu
työhaastatteluun valmistautuminen
työnhakumenetelmät
palkkaneuvonta
avoimet työpaikat
3
Osastofarmasian erityispätevyyden
s­ uorittanut on pätevä toimimaan osasto- ja klinikkafarmasian asiantuntijana. Koulutuksen käynyt tuntee roolinsa moni­
ammatillisessa yhteistyössä lääkitysturvallisuuden takaamiseksi.
Erityispätevyys tarjoaa myös taidot lääkeinformaatioon ja koulutuksen pitämiseen osastolla, lääkkeiden käsittelyyn
sekä potilaskohtaiseen lääkehoidon arviointiin. Koulutus
koostuu 30 opintopisteestä,
ja se on suunnattu ensi­
sijaisesti jo osastolla työskenteleville ja siihen suuntautuville farmaseuteille ja
proviisoreille.
SISÄTAUTIOSASTO
Palkkaneuvonta
• palkkasuositukset
• palkkatutkimukset
Urasuunnittelu
•
•
•
•
•
•
omat vahvuudet
omat tavoitteet
uravaihtoehdot
jatkokoulutus
työelämä ja muu elämä
yrittäjyys
farmasia 3/2015 29 Paljon
parannettavaa
Teksti MATTI VÄLIMÄKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ
Farmaseuttisen osaamisen
lisäämisellä palveluasumiseen
voitaisiin lisätä lääkehoidon
turvallisuutta sekä vaikuttaa
suoraan kustannusten hallintaan.
Pelkkä annospussien toimittaminen
apteekista palvelutaloon ei riitä,
vaan rinnalle tarvitaan ohjausta,
koulutusta ja neuvontaa.
30 farmasia 3/2015
Palveluyksikön toiminnanjohtaja ei ole
välttämättä itse sosiaali- ja terveysalan
ammattilainen, ja hänen voi olla
vaikea itse arvioida, miten lääkehuolto
yksikössä toteutuu.
Palvelusasumistuottajien
ja apteekkien yhteistyön
kehittämiseksi tulisi luoda myös
kannustimia.
farmasia 3/2015 31 L
Laitoshoitopaikat vähentyvät, avohoitopaikat ja erilaiset palveluasumisratkaisut yleistyvät. Vanhuksen ollessa
terveyskeskuksen vuodeosastolla kunta
maksaa hänen lääkkeensä. Kun vanhusta hoidetaan palveluasumisyksikössä, lääkkeet menevät tavallisesti
potilaan itsensä ja Kelan piikkiin. Lääkehoidon osalta ratkaisu on talouskurimuksen keskellä kamppaileville kunnille edullinen.
Laitoshoidossa lääkkeet tulevat pääosin sairaala-apteekin kautta. Sen tehtäviin kuuluu myös sellaisten lääkehuoltopalvelujen tuottaminen, joilla
varmistetaan turvallinen, tehokas ja
tarkoituksenmukainen lääkehoidon
toteutuminen.
Palveluasuntojen asukkaat hakevat tai heille toimitetaan heidän lääkkeensä yksityisistä apteekeista. Palvelutalojen lääkehuoltopalveluille ei ole
kansallista mallia, vaan käytännöt ovat
paikallisia.
Suomen Farmasialiitto julkaisi
alkukeväästä tiedotteen, jossa se huomautti palveluasuntojen ja apteekkien
yhteistyössä olevan paljon parannettavaa. Palvelurakenneuudistuksessa esimerkiksi aikaisemmin sairaala-apteekin toimittama lääkkeiden annosjakelu
on loppunut eikä palvelua ole välttämättä jatkettu yksityisestä apteekista.
Liiton mukaan merkittäviä puutteita on myös turvallista lääkehoitoa
tukevissa toimintatavoissa kuten lääkehoitosuunnitelmissa, lääkkeiden säilyttämisessä ja lääkkeiden käsittelyyn
varatuissa tiloissa.
Hakusessa on,
kuka saa tehdä ja mitä
Palveluasumisyksiköitä valvovan aluehallintoviraston kokemukset ovat
samansuuntaisia.
Sosiaalihuollon ylitarkastaja Päivi
32 farmasia 3/2015
Vainio Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että tarkastuskäynneillä noin puolesta yksiköistä on löytynyt lääkehuoltoon ja lääkehoidon
toteuttamiseen liittyviä puutteita. AVI
tekee yksiköihin tarkastuksia toimilupahakemusten yhteydessä sekä valitusten ja ilmoitusten perusteella.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa oppaassa ”Turvallinen lääkehoito” annetaan suositukset lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja
yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Lääkehoidon
toiminta perustuu toimintayksikössä
laadittuun lääkehoitosuunnitelmaan.
– Varsin yleistä on, että lääkehoidon suunnitelmissa on epätarkkuutta.
Niissä ei ole esimerkiksi aina kuvattu
sitä, mitkä asiat ovat kenenkin vastuulla, mitä kukin saa tehdä ja mitä
kenenkin pitää hallita, Vainio tarkentaa.
Yhteiskunnan
vastaantulo olisi
perusteltua myös
muista kuin
potilasturvallisuuteen
liittyvistä syistä.
– Vaikka lääkehoidon suunnitelmissa olisikin tarkentamisen varaa,
niin lääkehoitoa toteutetaan silti asianmukaisesti monissa yksiköissä. Lääkehoidon prosesseja ei vain ole kuvattu
kirjallisesti.
Puutteita voi olla myös vaikkapa
lääkehoidon osaamisen tarkistamisessa.
– Käytännössä esimerkiksi osaamista injektioiden pistämiseen ei aina
riittävästi varmisteta. Tyypillistä on
myös, että erilaisista tilapäisistä lääke-
hoidon luparatkaisuista tulee pysyviä.
Silloin kun lääkkeitä säilytetään
palveluasumisyksikön yleisissä tiloissa,
niin ne saattavat olla kansliassa, jonka
ovet ovat auki. Avain- ja kulunseuranta
ei ole aina asianmukaista. Lisäksi lääkkeiden jako tapahtuu usein rauhattomassa tilassa.
Kentällä liikkuu huhupuheita vielä
raflaavammista tapauksista. Esimerkiksi siitä, että palvelusasumisyksiköistä olisi kadonnut kalliita huumaavia lääkkeitä...
– Kuulostaa mahdolliselta. Minulle
tuollaista ei ole tullut vastaan, Vainio
sanoo.
Farmasian ammattilaiset apuun
Farmasialiiton puheenjohtaja Kirsi
Kvarnström haluaisi jalkauttaa farmasian ammattilaiset avuksi palveluasumisen yksiköihin.
– Farmaseuttista ammattitaitoa tarvitaan esimerkiksi henkilökunnan koulutuksessa. Yksiköissä tarvitaan tietoa
vaikkapa lääkkeiden yhteisvaikutuksista tai esimerkiksi siitä, että voiko
tablettia murskata, jos potilas ei pysty
nielemään.
Kvarnströmin mielestä farmasian
ammattilaiset voisivat auttaa myös
yleisesti yksikön lääkehuollon organisoinnissa, lääkehoitosuunnitelmien
laatimisessa ja päivittämisessä sekä lääkehoitojen tarkistuksissa ja järkevöittämisessä.
– Pelkkä annospussien toimittaminen apteekista palvelutaloon ei ole
vielä riittävä rooli, sen rinnalle tarvitaan ohjausta, koulutusta ja neuvontaa. Tehtävään erikoiskoulutuksen saaneet farmasian ammattilaiset voisivat
tehdä tarpeen mukaan eriasteisia lääkehoidon arviointeja ja kokonaisarviointeja. Näin potilaan lääkehoito saataisiin mahdollisimman järkeväksi ja
tarkoituksenmukaiseksi, potilaan elämänlaatu paranisi ja terveydenhuollon
kustannuksia pystyttäisiin monessa
tapauksessa alentamaan.
Kvarnströmin mielestä yhteistyötä
tulisi kehittää niin, että apteekki on
luonteva ja tiivis osa sekä potilaan että
palveluasumisyksikön lääkehoitoprosessia ja potilasturvallisuuden varmistaja.
Palvelukeskus Ilolansalossa lääkehuolto toimii. Eri ammattiryhmät toimivat lääkehuoltosuunnitelmassa määritellyn työnjaon mukaisesti: sairaanhoitaja Janina Somerpalo täyttää lääkehuoneessa dosetteja ja hoitaja Anniina
Aakula huolehtii asukkaiden annosjakelulääkkeistä.
Kannustimia tarvitaan
Kvarnström sekä Farmasialiiton
yhteiskuntapoliittinen asiamies Pirjo
Lukkari korostavat, että palvelusasumistuottajien ja apteekkien yhteistyön
kehittämiseksi tulisi luoda myös kannustimia.
– Apteekit toimivat liiketaloudellisin periaattein, joten ne tarvitsevat korvauksen tekemästään työstä.
Apteekkitaksaan olisi lisättävä tällaisten palveluiden maksut, Lukkari huomauttaa.
Hänen mukaansa apteekkien farmaseuttisilta palveluilta pitäisi poistaa
arvonlisävero. Apteekit olisi luokiteltava terveydenhuollon yksiköiksi.
Lisäksi, mikäli vaikkapa lääkehuollon kokonaisarvioinnin maksajana
on potilas itse, niin tämän pitäisi olla
oikeutettu Kela-korvaukseen.
Lukkari muistuttaa, että yhteiskunnan vastaantulo olisi perusteltua myös
muista kuin potilasturvallisuuteen liittyvistä syistä. Lääkehoidon kokonaisarvioinnit tuovat usein mukanaan merkittäviä säästöjä sekä yhteiskunnalle
että potilaalle.
– Kun lääkkeiden käyttö järkeistetään, niin tavallista on, että potilaan
kunto parantuu ja toimintakyky lisääntyy. Tällöin terveyshuollon palvelujen tarve vähentyy ja laitoshoidon aloituskin saattaa siirtyä tuonnemmaksi.
Lisäksi suorat lääkekulutkin pienenevät mikäli lääkkeitä voidaan vähentää
ja/tai vaihtaa halvempiin.
Lukkarin mielestä tulevaisuudessa
tarvittaisiin myös selkeä alueellinen
toimintamalli, joka ohjaisi seulomaan
säännöllisin väliajoin monilääkittyjen
ja ikäihmisten lääkearsenaalin.
– Toiminnan pitäisi olla julkisen
puolen järjestämää, sillä yhteiskunta
maksaa sairausvakuutuskorvauksen
lääkkeistä. Yksityiset apteekit olisivat
tällaisessa mallissa yksi palveluntarjoa­
jista ja osa moniammatillista yhteistyötä.
Asenteiden muututtava
AVI:n Päivi Vainion mielestä monissa
ongelmatapauksissa taustalla on vääränlainen johtamisen kulttuuri.
– Lääkitysvirheitä tapahtuu; erehtyminen on inhimillistä. Mutta syvemmälle ongelmiin ajaudutaan, jos yksikössä ei puhuta virheistä, vaan ne
lakaistaan maton alle. Tällöin tapauksista ei opita eikä asioita pystytä kehittämään, Vainio sanoo.
– Asenteissa olisi muiltakin
osin parantamisen varaa. Varsinkin monissa pienemmissä yksiköissä
vedotaan usein siihen, että lääkehoitoa ei voida käytännössä tehdä sosiaali- ja terveysministeriön suositusten
mukaan ja että "eiväthän itse itseään
lääkitsevätkään toimi niin tarkasti".
farmasia 3/2015 33 1
Lääkehoito ei ole
pelkkää pillerin
antoa, vaan
henkilön pitää myös
osata arvioida,
miten se vaikuttaa
potilaaseen.
34 farmasia 3/2015
Vainio huomauttaa, että varmemmalla pohjalla ollaan aina, kun lääkehoitoa toteuttaa terveydenhuollon
ammattihenkilö. Jos mahdollista, niin
tämän olisi hyvä olla vielä vakituinen
työntekijä.
– Lääkehoito ei ole pelkkää pillerin antoa, vaan henkilön pitää myös
osata arvioida, miten se vaikuttaa potilaaseen. Tämä ei onnistu, mikäli hän ei
tunne ihmistä hyvin.
– Myös lähihoitajakoulutusta
pitäisi kehittää. Nyt siihen sisältyy
huonoimmassa tapauksessa lääkehoitoa vain yhden opintoviikon verran,
Vainio jatkaa.
Hän muistuttaa, että koska palveluyksikön toiminnanjohtaja ei ole välttämättä itse sosiaali- ja terveysalan
ammattilainen, niin hänen voi olla vaikea itse arvioida, miten lääkehuolto
yksikössä toteutuu. Tällöin tarvitaan
rohkeutta kysyä neuvoa.
Kannattaisiko kysyä neuvoa vaikkapa apteekista?
– Ehdottomasti. Farmaseuttien ja
proviisorien asiantuntemusta kannattaa hyödyntää. Pohdinnan arvoinen
asia on myös koneellinen lääkejakelu,
jonka yhteydessä tarkistetaan lääkkeiden kokonaisuus ja mahdolliset päällekkäisyydet.
Mistä käytännöt?
Myös sosiaali- ja terveysministeriön
neuvottelevan virkamiehen Ulla Närhin mielestä ”Turvallinen lääkehoito”
-oppaan suositukset voisivat toteutua
kentällä nykyistä paremmin.
– Ministeriöön on kiirinyt viestejä
lääkehuollon ongelmista palveluasumisen yksiköissä. Ongelmallinen alue
on myös lääkehoidon jatkuvuuden varmistaminen potilaan siirtyessä laitos-
1 Ilolansalossa asukkaille tarjotaan lääkehoitopalvelua,
jonka nämä voivat vapaasti ostaa tai olla ostamatta.
Hoitaja Essi Nikkanen hakee lääkkeet lääkehuoneen
hyllyltä asukkaiden omista lääkelaatikoista.
Palvelukeskus Ilolansalossa
lääkehuoltoon halutaan panostaa
Salolaisessa palvelukeskus Ilolansalossa lääkehuollon pelaamiseen on panostettu. Palvelukeskus Ilolansaloon kuuluu
kaksi asunto-osakeyhtiötä, joissa on yhteensä 175 asukasta.
Asukkaat ovat vanhuksia ja toisaalta vaikeavammaisia, joista
osa asuu omissa asunnoissaan ja osa vuokralla.
Palvelukeskuksen suurin omistajataho Salva ry on sopinut paikallisen Kuninkaantien apteekin kanssa lääkkeiden
annosjakelusta. Lisäksi Ilolansalossa järjestetään esimerkiksi
säännöllisesti seniorineuvola-tapahtumia, joissa vierailee
myös apteekin edustajia kertomassa asukkaille terveyteen ja
lääkehoitoon liittyvistä asioista.
Palvelukeskuksen lääkkeiden kanssa työskentelevät
sairaanhoitajat, hoitajat sekä hoiva-avustajat suorittavat lääkehuollon teoriatentin lääkelaskuineen sekä teoriaosuuden.
Lääkehuollossa eri ammattiryhmät toimivat lääkehuoltosuunnitelmassa määritellyn työnjaon mukaisesti. – Maksamme annosjakelun kustannukset, sillä näemme
että se on hyvä tapa tehostaa työtämme. Vaikka kuntien
kurjistuminen aiheuttaa talouspaineita myös meille, niin
haluamme paikallisena yleishyödyllisenä yhdistyksenä panostaa hyvään laatuun, Salva ry:n toiminnanjohtaja Anne Juntti
kertoo.
Salva ry tarjoaa asukkailleen lääkehoitopalvelun, jonka
nämä voivat vapaasti ostaa tai olla ostamatta. Käytännössä
vaihtoehtona on, että lääkkeistä huolehtii kaupungin kotihoito, omaiset tai potilas itse.
– Mutta niin ei voi olla, että kaikki yhdessä – se johtaa
epäselvyyksiin ja tiedonkulun ongelmiin.
Kun asukas tekee Salva ry:n kanssa sopimuksen lääkehoitopalvelusta, niin häntä hoidetaan sen lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Asiakas siirtyy koneelliseen lääkejakeluun,
mikäli se hänen lääkityksensä puolesta on mahdollista.
Noin puolet asukkaista on tehnyt Salvan kanssa lääkehoitopalvelusopimuksen – ja he maksavat itse palvelusta.
– Kaikki eivät halua palvelua. Joillekin lääkkeistä itse huolehtiminen on kunnia-asia, josta ei tahdota luopua. Toisaalta
vanhoilla ihmisillä nuukuuden hyve muuttuu usein paheeksi.
Lääkäristä ja lääkkeistä ollaan valmiita maksamaan, mutta ei
muista palveluista.
– Maksukyky ja maksuhalu ei kulje aina käsi kädessä. Itse
ajattelen, että kun näitä asioita kehitetään tulevaisuudessa,
niin omavastuu ei saisi olla tabu. Yhteiskunta ei voi aina vastata kaikista kustannuksista.
Juntin mielestä työsarkaa olisi myös kunnilla, silloin kun ne
kilpailuttavat palveluasumisyksiköitä:
– Tarjouspyynnöissä pitäisi näkyä erikseen – ja konkreettisilla kriteereillä – että ostaja arvostaa hyvää lääkehuoltoa.
farmasia 3/2015 35 Ratkaisematta
on,
kuka maksaa
nämä palvelut.
hoidosta avohoitoon ja päinvastoin.
Parannettavaa on lisäksi esimerkiksi
potilaan lääkitystietojen kulussa avo- ja
laitoshoidon välillä, Närhi luettelee.
– Rajanveto avo- ja laitoshoidon
välillä on ongelmallinen. Käytännössä
samalla osastolla huoneen toinen potilas voi olla avohoidon ja toinen laitoshoidon puolella. He saavat tällöin
lääkkeet eri tuuteista. Jos esimerkiksi
yksityisen puolen potilaalla on kovia
kipuja tai muu tarve äkilliselle lääkitykselle, niin juridisesti katsoen hänelle ei
saisi antaa tarvittavia lääkkeitä julkiselta puolelta. Asia vaatinee lainsäädäntömuutoksia.
Närhi on samaa mieltä kuin muut
haastateltavat siitä, että esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarvioinnit parantaisivat potilasturvallisuutta ja toisivat
mukanaan säästöjä.
– Mutta en tiedä, onko se niinkään
lainsäädäntöasia. Näen, että ennemmin
pitäisi kehittää käytäntöjä ja keinoja.
Ehkäpä lääkärien pitäisi löytää nämä
Vastaava sairaanhoitaja Eeva-Kaarina Ikonen
huolehtii seniorineuvolaan saapuneen Sirkka
Kallion lääkityksen kokonaisvalvonnasta.
36 farmasia 3/2015
palvelut paremmin.
Auttaisiko tilanteessa myös vaikkapa ALV-uudistus?
– STM on tuonut sen esille yhtenä
vaihtoehtona verohallinnon suuntaan.
Närhi kertoo, että parhaillaan päivitetään esimerkiksi Turvallinen lääkehoito -opasta ja pohditaan potilasturvallisuusstrategiaa.
– Käytännössä ongelmana on kuitenkin se, että kaikki tekevät sotea –
väkeä ei juuri riitä muualle säädöshankkeisiin.
Myös Närhin mielestä yksityisten
apteekkien roolin pitäisi olla nykyistä
suurempi ja farmaseuttien ja proviisorien ammattitaitoa pitäisi hyödyntää
nykyistä enemmän.
– Mutta ratkaisematta on, kuka
maksaa nämä
palvelut.
Toivottavasti asia
järkeistyisi. ◊
Oman kuplan venyttäminen
kannattaa
Työ farmaseuttisena konsulttina
moniammatillisessa yhteistyössä vaatii paljon rohkeutta,
sinnikkyyttä ja hyviä sosiaalisia taitoja.
Teksti Riikka leppänen
V
iime syksynä Aino ja Eino Lääkehoitopalvelut Oy etsi farmaseutin oikeudet omaavaa harjoittelijaa kevääksi yliopiston tukemaan
harjoitteluun, joka sisältäisi ikäihmisten lääkehoitojen arviointeja, hoivakotien lääkehuollon prosessien kehittämistä ja koulutusten pitämistä, sekä
lisäksi markkinoinnin suunnittelua
ja toteuttamista. Hoivakotifarmasia
on Suomessa vielä melko tuntematon
ala. Mahdollisuus koetella itseäni näin
mielenkiintoisella haasteella oli hyvä
syy jättää gradun tekeminen hetkeksi
jäähylle.
vuosina tullut paljon uusia annosmuotoja, ne saattavat jäädä apteekin hyllyyn
kalliin hinnan vuoksi. On edelleen yleinen käytäntö murskata tabletit, avata
kapselit ja antaa ne hilloon (ja toisiinsa)
sekoitettuna. Entero- ja depotvalmisteet saattavat mennä hillon joukossa
kokonaisena, tai sitten eivät, jos pitkälle edennyttä muistisairautta poteva
ei ymmärrä olla pureskelematta lääkkeitään. Hoivakotien arkea on myös
se, että tabletteja löytyy toisinaan lattialta, vaikka asukkaan lääkkeenottoa
olisi seurattu ja fyysisiä ongelmia nielemisessä ei ole.
Päivä hoitajan matkassa
Farmasisteilla paljon annettavaa
Perehtyminen hoivakotien arkeen, hoitajien työhön ja lääkehoidon käytännön ongelmiin on avartanut maailmaani melkoisesti. Pääsin seuraamaan
sekä lähi- että sairaanhoitajan työpäivää. Opin, että sairaanhoitaja vastaa yleensä lääkehoidoista, lääkäri- ja
apteekkiyhteistyöstä sekä varsinaisista
sairaanhoidollisista toimenpiteistä. Sairaanhoitajilla on usein ohjaava, valvova
ja neuvova asema. Lähihoitajat taas
huolehtivat enemmän käytännön hoitotyöstä: he pukevat, syöttävät, pesevät
ja antavat lääkkeet suun kautta. Päivä
hoitajan matkassa olisi opettavainen
kokemus myös osana apteekkiharjoittelua; käytännön hoitotyön näkeminen auttaisi aivan varmasti apteekkilaisia ­hoivakotiyhteistyön kehittämisessä.
Me farmasistit olemme keskimäärin hyvin pedantteja ja tottuneita tekemään asiat tarkasti ohjeiden mukaan.
Lääkehoitojen toteutuminen onnistuu
lopulta kuitenkin harvoin kuin Strömsössä. Vaikka nielemisvaikeuksista kärsiviä ajatellen markkinoille on viime
Perehtyessäni hoivakotien lääkehuoltoon olen kiinnittänyt huomiota
myös syvempiin lääkehuollon järjestämiseen liittyviin riskikohtiin. Seurasin muun muassa vierestä, kun
sairaanhoitaja vei asukkaalle huoneeseen aamulääkkeet sisältäen gramman
parasetamolia. Asukas valitteli särkyä
ja pöydällä olikin purkillinen grammaista parasetamolia, jota hän kertoi
ottaneensa. Rouva oli hieman sekava,
joten ottoajasta ei ollut mitään varmuutta. Selvisi, että hän oli käynyt
itse hakemassa kipulääkkeet apteekista huolimatta palvelutalon kanssa
tekemästään sopimuksesta, jonka
mukaan henkilökunta huolehtii kaikista hänen lääkkeistään. Onneksi
parasetamoli oli helppo tunnistaa ja
ottaa pois aamulääkkeiden joukosta.
Lääkehuollon prosesseja olen
kehittänyt eräässä helsinkiläisessä
hoivakodissa heidän tarpeidensa
pohjalta. Tärkein kehittämiskohde
oli huumausaineseuranta sisältäen
uuden N-lääkelomakkeen suunnit-
telun. Selvitin myös, millainen dosetti
olisi sopiva, jotta päästäisiin eroon alalle
kovin tyypillisestä kipotuskulttuurista:
lääkkeet jaetaan dosettiin tai annosjakelupusseihin, siirretään niistä lääkekuppeihin ja annetaan kupista asukkaalle.
Lisäksi mietin yksikkökohtaisen lääkeluvan suorittamiseen sopivia kirjallisia
tenttikysymyksiä lähi- ja perushoitajille.
Yleisesti ottaen farmasisteilla on
erittäin paljon annettavaa lääkitysturvallisuuden parantamiseksi ja yleisen laatuajattelun kehittämiseksi iäkkäiden asumisyksiköissä. Esimerkiksi
dosettien ja tabletinpuolittajien säännöllisen puhdistuksen tärkeys ei ole
muille ammattiryhmille itsestään selvää. Sairaanhoitajat olivat kiitollisia,
kun opastin heille ajantasaisia lääketiedonlähteitä ja kerroin sähköisen reseptin toiminnasta apteekin näkökulmasta.
Keskustelimme myös lääkityspoikkeamien käsittelystä oppimismahdollisuuksina.
Kullanarvoisia taitoja
Työ farmaseuttisena konsulttina
moniammatillisessa yhteistyössä vaatii paljon rohkeutta, sinnikkyyttä ja
hyviä sosiaalisia taitoja. Tilannetajun
ja viestintätaitojen kullanarvoisuutta
ei voi liiaksi korostaa uusia toimintamuotoja luotaessa – kokonaisvaltaista farmaseuttista ymmärrystä
unohtamatta. Muun muassa markkinointia, logistiikkaa ja työpsykologiaa
sisältäneistä tuotantotalouden sivuaineopinnoistani oli varmasti myös
hyötyä niin markkinoinnin suunnittelussa kuin prosessien kehittämisessäkin. Valmista sapluunaa näihin
tehtäviin ei ole, mutta kokeilemalla
oppii. ◊
farmasia 3/2015 37 Miesten kielellä
Apteekin kosmetiikkavalikoima laajenee
jatkuvasti. Miten asiakkaan luottamuksen
voi saavuttaa, kun oma koulutus ja
osaaminen ei kata kosmetiikkaa riittävästi?
Tai no – yhtään.
Y
liopiston apteekin Helsingin keskustan toimipisteessä miesfarmaseutteja oli jo jonkin
aikaa vaivannut tilanne,
missä asiakaskohtaaminen kosmetiikkahyllyn edessä ei ollut
sieltä miellyttävämmästä päästä. Pakoreaktion ohella päällimmäisenä mielessä oli, miten asiakkaan luottamuksen
voi saavuttaa, jos kosmetiikan salat ovat
itsellekin täysi mysteeri.
Suomen kosmetologien yhdistyksen
hallituksen jäsen, kosmetologi ja meikkaaja-maskeeraaja Ville Äikäs kuuli
tilanteesta ja saapui toukokuussa pitämään herraväelle kosmetiikan ABC:n.
Illan kuluessa kirjaimet muuttuivatkin
jo muotoon BB, CC, DD.
Totinen tilannekatsaus
Kosmetiikan sekä muiden oheistuotteiden tulo apteekkeihin johtuu osittain
reseptilääkkeiden katteen laskusuunnasta.
– Lisämyynti on tarpeen ja ymmärrettävää, farmaseutti ja koulutusillan
isäntä Mika Lätti kertoo.
Lätti kuitenkin jakaa mieskollegoidensa kanssa lievää epävarmuutta joutuessaan myymään tuotteita, joissa oma
tietämys ei ole vahvaa.
– Olen ylivertainen lääkkeiden tuntija ja sitten tulee tämmöistä, hän tiivistää tuntemuksiaan.
– Tulee tunne, että nyt pitäisi tietää
kaikki enkä kuitenkaan tiedä. Pelkään,
että jään asiakkaan edessä kiinni. Jo
pelkkä termiviidakko saa minut hämilleni.
Lätin kollegat, farmaseutit Eero
Lounasvaara, Jari Ylä-Lahti ja Joonas
38 farmasia 3/2015
Teksti HANNA OJANPÄÄ | Kuvat VESA TYNI
kysy asiakkaalta
ainakin nämä
• Minkälaisesta koostumuksesta
pidät hoitotuotteissa?
• Haluatko huuhdella ihon
puhdistuksen jälkeen vedellä?
• Paljonko käytät meikkiä?
• Mitkä ovat ihonhoitorutiinisi?
Molari tunnistavat tuskan. Päällimmäisenä on tunne, että oma epävarmuus johtaa luottamuksen menettämiseen. Lounasvaara kertoo käyneensä
tuotekoulutuksissa, mutta niistä aikaa
on kulunut jo tovi. Yleisellä tasolla
koulutuksiin osallistumista heikentää
iltapainotteisuus ja niihin käytettävä
oma aika.
– Hyvä asia on, että asiantuntijan
vierihoito on apteekeissa lisääntynyt,
Lounasvaara viittaa apteekeissa järjestettäviin tuote-esittelyihin.
– Työn ohessa voi mennä kysymään
neuvoa tai sitten seurata myyntitilannetta vierestä.
Molari ja Ylä-Lahti ovat huomanneet, että oman epävarmuuden voi
osittain peittää huomioimalla asiakkaan: kyselemällä ja olemalla aktiivinen – sekä täsmäkysymysten osuessa
hakemalla apua.
Kosmentologi Äikäs on samaa
mieltä: asiakkaan ei tarvitse tietää, jos
onkin hetken kuutamolla. Hän myös
lohduttaa, että kun tarpeeksi pitkään
lukee purkin kylkiä ja tutustuu tuotteisiin, sanat tulevat tutummiksi. Suomessa tuotteista löytyy onneksi paljon
tietoa.
– Ja ainahan voi tehdä niin, että
näyttää asiakkaalle tuotteen etupuolta
ja samalla lukee itse tuoteselostusta
takaa, Lätti heittää.
Mistä tietää, mitä millekin
ihotyypille kannattaa suositella?
Äikäs arvelee, että ihmisillä on käsitys,
että apteekin tuotteet ovat turvallisempia ja puhtaampia kuin muualla myynnissä oleva kosmetiikka.
– Kaikki tuotteet myyntipaikasta
riippumatta ovat allergiatestattuja.
Kaikista allergiasoivin raaka-aine on
hajusteet, sitten tulevat säilöntäaineet. Suurin ero – ja apteekin etu –
on, että apteekkikosmetiikassa ei käytetä hajusteita tai ainakin ne ovat vain
miedosti tuoksutettuja. Ja kaikille tiedoksi, EU kielsi eläintestauksen kosmetiikkatuotteissa vuonna 2013.
Äikäs kertoo, että herkän ihon
tuotteet ovat yleensä pumppupullossa
tai tuubissa.
– Hygieniasyistä purkissa olevat
tuotteet eivät ole parhaita mahdollisia herkästi reagoivalle ihotyypille, hän
huomauttaa.
– Ja sitten, kun voide on kuivunut purkkiin, pitää se heittää mäkeen,
Äikäs jatkaa.
Mutta mistä tietää, millaista tuotetta millekin ihotyypille sitten lähtee
tarjoamaan?
– Rich – kuiva, light – normaali- ja
sekaiho, ja akneiholle löytyykin sitten
omansa, Äikäs luettelee.
1
2
1 Illan kouluttajan, kosmentologi Ville
Äikäksen sanoma on selvä: nämä on
vaan opeteltava!
3
4
2 Purkki ei pure. Tuotteisiin kannattaa
tutustua työpäivän lomassa.
3 Mika Lätti on tehnyt ratkaisevan
askeleen kohti kosmetiikkaa.
4 Eero Lounasvaara (vas.), Jari YläLahti ja ahaa-elämys.
farmasia 3/2015 39 Mihin kasvovettä käytetään?
Seuraavaksi Äikäs testaa farmaseutteja
kysymällä, miksi asiakasta pitäisi suositella käyttämään kasvovettä puhdistusaineen jälkeen.
– Sulkee huokoset, Lätti ehdottaa.
–Viimeistelee puhdistuksen, Molari
arvaa.
– Saa puhdistusjämät iholta pois,
Lounasvaara arvelee.
– Hyviä perusteluja, Äikäs toteaa.
– Käytän usein tiskirätti-vertaus­ta:
jos kuivuneella koppuralla yrittää
pyyhkiä pöytää, ei siihen tartu mitään.
Mutta kun iho, tai tiskirätti, on kostea,
siihen imeytyy muut tuotteet paremmin. Siksi ihon pitäisi olla vielä kostea,
kun siihen laittaa voidetta.
Entä pitääkö suositella silmänpuhdistusaine vedenkestävälle vai vesiliukoiselle ripsivärille?
– Sitä pitää kysyä asiakkaalta, Äikäs
vastaa.
– Mutta tietääkö asiakas itse? kuuluu jatkokysymys.
– Kyllä tietää.
Kun ihonpuhdistuksessa päästään
kirjaimellisesti pintaa syvemmälle eli
kuorintaan, se tuntuu erityisesti olevan miehille varsin harmaata aluetta.
Kenelle kuorintaa voi suositella?
– Kaikille, Äikäs antaa helpottavan
vastauksen.
– Jälleen kerran kyse on voiteen
paremmasta imeytymisestä. Kevyt pyöritys riittää, tämä ei ole hampaat irvessä
hommaa.
Mikä ihmeen BB-voide?
Vuosien kokemuksella Äikäs tietää, että Suomessa on tapana hieman
kehuskellen sanoa, että ei hoida ihoaan.
– Kyllä se nyt on ihan väärä kohde
kehuskella, hän huokaa.
– Kun tällainen asiakas sattuu kohdalle, myydään heille vain yksi tuote
ja samalla hieman vihjaistaan täydentävistä tuotteista. Aina pitää muistaa
kunnioittaa asiakasta: jos vaikka näkisikin, että nyt kaipaa naama vähän jämerämpää tavaraa, kannattaa tilannetta
lähestyä hyvin hienovaraisesti, Äikäs
neuvoo.
No, entä kun naisasiakas tulee kysymään tuotteita miehelleen?
– Miesten iho on paksumpi ja happamampi kuin naisten, joten ihan
40 farmasia 3/2015
Mies kysyy
kosmetiikasta
Onko luonnontuote
Kuvateksti.
humpuukia?
On ja ei, riippuu keneltä kysyy.
Kun raaka-aineet ovat kasviperäisiä, todennäköisyys saada
allergisia oireita kasvaa. Esimerkiksi kamomilla sopii herkkäihoisille, mutta ei mykerökukkaallergikoille. Itse lähtisin aina
hakemaan tuotetta ihotyypin
perusteella.
Miksi miesten pitäisi käyttää
edes jotakin tuotetta ja miten
se kaupataan heille?
Iho on ihmisen ainoa fysiologinen suoja ulkopuolelta tulevia
saasteita vastaan. Jos varpaanväli on ehjä, saa uimahallin
lattialla olla mitä pöpöjä tahansa
ja jalkapohja kestää sen. Sama
koskee kasvojen ihoa: terve iho
suojelee. Itse en lähtisi myymään miehille tuotteita teknisin
termein vaan faktoissa pysyen:
iho pysyy ehjänä, näyttää ja tuntuu paremmalta, kun sitä hoitaa.
Onko erihintaisilla
kosmetiikkatuotteilla
tehoeroja?
Kosmetiikassa on paljon kyse
mielikuvamarkkinoinnista.
Luksus-tuotteissa joutuu maksamaan myös pakkauksesta.
Toki suuremmilla valmistajilla
on käyttää enemmän resursseja
tuotekehitykseen ja tutkimukseen kuin pienemmillä.
Pakkauksen tekstiin tutustuessa
viisi–kuusi ylintä raaka-ainetta
ovat vaikuttavimmat aineosat.
Mihin hinta sitten vaikuttaa?
Peruslähtökohta on, että kalliimmissa tuotteessa on enemmän
vaikuttavia aineita. Halpa tuote
on kuitenkin parempi kuin ei
mikään.
Asiantuntijana Ville Äikäs, kosmetologi, meikkaaja-maskeeraaja,
Suomen kosmetologien yhdistyksen
hallituksen jäsen, yrittäjä
kevyttä ei kannata lähteä myymään.
Perussettiin kuuluu puhdistus ja kosteutus. Jos innostusta riittää, voi myydä
myös kuorintaa ja silmänympärysvoiteen.
Ylä-Lahti paljastaa itse testanneensa
silmänympärysvoidetta. Lounasvaara
taas tunnustaa käyttäneensä parranajon jälkeen suihkutettavaa kasvovettä.
Ihan noviiseja tässä ei siis olla. Molari
tietää, että BB-lyhenne tulee sanoista
blemish balm.
– Kyse on kosteusvoiteen hoitavuudesta ja hoitavuuden laadusta. BB on
kevyempi kuin CC ja niin edelleen. Voimakkuudet vaihtelevat tuotemerkeittäin, mutta ideologia on sama, Äikäs
toteaa.
– Toki kannattaa pitää mielessä, että
kosmetiikan kanssa aina on kyse myös
mielikuvamarkkinoinnista
Täytyykö kaikki tuotteet osata?
Äikäs kehottaa tutustumaan tuotteisiin aina, kun aika sallii. Kun oppii tunnistamaan tietyt termit, pian tietää jo,
mistä tuoteryhmästä puhutaan. Sen
sijaan tuotetuntemukseen ei ole oikotietä.
– Olen pian neljätoista vuotta myynyt kosmetiikkaa ja vasta parin viimeisen vuoden aikana minun ei ole enää
tarvinnut perustella osaamistani, Äikäs
sanoo.
– Eli sorry, kaikki pitää tuntea!
– Pitäähän meidän osata kaikki
lääkkeetkin, Ylä-Lahti myöntyy ajatukselle.
Molari uskoo jo, että tärkeintä on
itse rohkaistua.
– Turha sitä on ennakkoon pelätä,
jos ei satukaan tietämään jotain, ainahan voi myöntää tietämättömyytensä,
mutta luvata etsiä vastauksen, hän
miettii.
– Kynnys varmasti madaltuu jo
tämän oppitunnin jälkeen ja jatkossa
joka kerta, kun asioista puhutaan
ääneen. Lupaan opetella tuotteet vaikka
sana kerrallaan. Vuoden päästä olen
paljon viisaampi, Lätti lupaa.
Vielä lopuksi Äikäs paljastaa hyvän
myyntikikan.
– Parhaiten tuotteen saa myytyä,
kun laittaa tipan vasemmalle kädelle ja
hieroo sen iholle, sieltä tunne sitten johtaa suoraan sydämeen. ◊
Sikainfluenssapandemian uhka vuonna 2009 toi esiin kansalaisten
rokotusten turvallisuuteen liittyviä huolia ja väärinkäsityksiä, jotka
saattavat uhata rokotuskattavuutta ja kansanterveyttä. Tulevien
pandemioiden tiedotuskampanjoissa sosiaalisen median tarjoamaa
tiedotusväylää pitäisi voida käyttää nykyistä paremmin hyväksi. Jotta
kansalaisten tiedotus ja rokotuskattavuus paranisivat, terveydenhuollon
ammattilaisia tulisi kouluttaa nykyistä enemmän.
"Ottakoon piikin
se kuka on sen keksinyt"
tutkimus internetin keskustelupalstalla
esiintyvästä rokotuskielteisyydestä
KOONNUT MINNA PERNAA
A
nssi Oraviidan ja MinnaMaria Salosen sosiaalifarmasian kandidaatintutkielma Ottakoon piikin
se kuka on sen keksinyt – tutkimus
internetin keskustelupalstalla esiintyvästä rokotuskielteisyydestä koostuu
kirjallisuuskatsauksesta sekä empiirisestä osasta, jossa tutkittiin rokotuskielteisyyttä sosiaalisessa mediassa
internetin keskustelupalstoilla vuoden
2009 aikana ja sen jälkeen.
Aineistona Iltalehden
keskustelupalsta ja aiemmat
tutkimukset
Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin
rokotusmyöntyvyyteen vaikuttavia
tekijöitä sekä sikainfluenssarokotteen
ja narkolepsian välisen syy-yhteyden
vaikutusta rokotusmyöntyvyyteen.
Katsaus laadittiin hakemalla kan-
42 farmasia 3/2015
sainvälistä ja kansallista tutkimustietoa vuosilta 2000–2012 Medline
(ovid)-, Scopus-, PubMed- ja Theseus-julkaisujen tietokannoista. Käytetyt hakusanat olivat immun*/vaccin* and compliance/acquiescence or
refus*/denial, influenza/H1N1.
Empiirisessä tutkimuksessa aineistoksi valikoitui Iltalehti.fi-sivuston
keskustelupalstan Terveys ja hyvinvointi -osion alta löytyvän Sikainfluenssa -keskustelualueen sisältämiin
keskusteluketjuihin, joita oli yhteensä
2 454. Sikainfluenssa-osiossa viestejä
oli yhteensä 38 638. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi rajautui yksi keskusteluketju, ”Rokote on vaarallinen”.
Löydökset näkyviksi taulukoihin
Tutkimuksen kirjallisuuskatsaukseen
koottiin yhteenveto aikaisemmista
aihetta käsittelevistä tutkimuksista.
Kirjallisuushaun tuloksista kerättiin
taulukoihin perustietojen lisäksi keskeiset tulokset, tutkijoiden kommentteja sekä mahdolliset lisätiedot tutkimuksesta.
Empiirisen tutkimuksen sisällön rokotuskielteisyyteen tai sikainfluenssapandemiaan liittyvä aines
analysoitiin kvalitatiiviselle aineistolle
soveltuvalla induktiivisella sisällönanalyysillä (ks. Bryman 2004). Siinä
keskustelussa esiintyvistä aiheista,
ilmiöistä ja uskomuksista luotiin
induktiivisesti päättelemällä tiivistyksiä olennaisen sisällön mukaan lauseiksi tai yksittäisiksi termeiksi, jotka
kuvaavat keskustelussa esiintyvien
ilmiöiden teoreettisia merkityksiä (ks.
taulukko 1).
Pääteema
Pelko
Teema
Sikainfluenssaa kohtaan
Alateema
Riskiryhmäläisten selviytyminen sikainfluenssan tarttuessa, esim.
raskaana olevat ja lapset
t u t k samalla
i t t u a kertaa, jolloin
Taudin leviäminen, esim. pelko, että kaikki sairastuvat
kaikki eivät saa hoitoa
Rokotteen aiheuttamia
sivuvaikutuksia kohtaan
Teho- ja turvallisuuskokeiden vähäisyys herättää epäluottamusta
Narkolepsia
Oma neurologinen sairaus lisää pelkoa saada vakavia haittoja
Haitat saattavat ilmentyä vasta pitkän ajan jälkeen esim. vuosien kuluttua
Lääkefirman syytesuoja aiheuttaa epäilyksen rokotteen turvallisuudesta
Kananmuna-allergia (anafylaktinen shokki)
Apuaineita kohtaan
Tiomersaali
AS04-adjuvantti ja sen sisältämä skvaleeni
Epätietoisuus
Kummassa on suuremmat riskit (sairastuminen vs.
rokote)
Rokotteen
tarpeettomuus
Rokote on tehoton
Monet rokotetut joutuvat pitämään muutaman päivän sairasloman
rokotuksen jälkeen
Virus on mutatoitunut, eikä rokote enää tehoa siihen
Rokotteesta tulee samat oireet kun itse influenssasta (lihaskivut, kuume yms.)
Oma tartuntariski koetaan vähäiseksi
Sikainfluenssan voi torjua ilman rokotetta
Hyvä käsihygienia riittää
Testattuja on vain vähän, josta seuraa epäilys, ettei
pandemiaa kehittynytkään
Sairautta ei
pidetä vakavanat
Salaliitto
Epäluottamus viranomaisten toimintaan
WHO:n päättäjien sidonnaisuudet
Rokote on vain lääkealan yritysten voiton tavoittelua
Suomessa ei uutisoida riittävästi sikainfluenssaan liittyen
THL pimittää tietoa esim. sidonnaisuus
Rokote on bioterrorismia
Patenttihakemus on tehty yli puoli vuotta ennen
ensimmäistä tautitapausta
Rokotteen
ottaminen ei saa
olla pakollista
Vaikka rokotteesta kieltäydytään, sen jälkeistä
hoitoa ei silti saa evätä
Terveyden huollon ammattihenkilöitä ei saa
pakottaa ottamaan rokotetta
Tietämättömyys
Rokotetut eivät voi sairastua tai levittää tautia
Kritiikki
terveyden­huolto­ Terveydenhuollon toimipisteillä ei tehty kokeita
järjestelmää
sikainfluenssaan diagnosoimiseksi potilaista
kohtaan
Luulisi rokotevalmistajiakin kiinnostavan toimiiko rokote. Toisaalta tarvitseeko
tietääkään, kun rahat on jo maksettu.
Taulukko 1. Iltalehti.fi -sivuston (2012) Vaarallinen rokotus -keskusteluketjun sisältöanalyysistä tiivistetyt teemat.
tutkittua
Luotettavien tietolähteiden oikea
sijoittuminen hakukoneiden
hakutuloksissa on tärkeää oikeellisen
tiedon välittämisessä kansalle.
Pelkoa ja epätietoisuutta
rokotteiden haittavaikutuksista
Kirjallisuuskatsauksesta selviää, että
terveydenhuollon ammattilaisilla on
keskeinen asema ja tehtävä rokotus­
informaation jaossa ja että kansalaisilla
on huomattava määrä rokotuksiin liittyviä huolia, pelkoja ja väärinkäsityksiä.
Pelko leimasi myös empiirisen tutkimuksen kohteena ollutta rokotekielteistä keskusteluketjua suuressa osassa
kommentteja. Rokotteista myönteiseen sävyyn kirjoittaviin suhtauduttiin hyvin kriittisesti. Kommenteissa
korostui erityisesti pelko sikainfluenssarokotetta ja sen mahdollisia haittavaikutuksia kohtaan. Keskustelussa
esiintyi niin ikään tiedon puutteesta
tai sen heikosta saatavuudesta aiheutuvaa epätietoisuutta, mikä mahdollistaa väärän ja epätarkan tiedon leviämisen, kun rokotevastaisten spekulaatiot
pääsevät vaikuttamaan muiden ihmisten mielipiteisiin.
Keskusteluissa nousi myös esiin
epäluottamus viranomaisten ja lääkeyritysten toimintaa kohtaan. Toistuvana teemana esiintyi myös käsitys
siitä, ettei rokote ole tehokas. Lisäksi
osa keskustelijoista ei pitänyt sika­
influenssaa vakavana sairautena.
Median vaikutus on suuri pandemian aikaisessa tiedottamisessa
(Sosiaali- ja terveysministeriö, 2010).
Tutkimuksen kohteena olleen keskustelufoorumin joitain keskusteluketjuja
oli luettu yli 100 000 kertaa, joka kertoo keskustelupalstojen tavoittamasta
suuresta kohdeyleisöstä.
Tulokset paljastivat, ettei suurin
osa keskustelupalstojen kirjoittajista
käyttänyt luotettavia tietolähteitä (ks.
44 farmasia 3/2015
taulukko 2) tai viitannut kyllin selkeästi käyttämiinsä lähteisiin. Luotettavien tietolähteiden oikea sijoittuminen
hakukoneiden hakutuloksissa on tärkeää oikeellisen tiedon välittämisessä
kansalle. Näin ei päässyt tapahtumaan
sikainfluenssapandemian aikana, sillä
hakusanalla ”sikainfluenssa” tehdyistä
hauista 80 prosenttia päätyi lukemaan
sikainfluenssa-aiheista informaatiota
epävirallisilta sivustoilta, kuten Sikainfluenssa.fi- tai Wikipedian sikainfluenssasivustolta (Ruutu P, 2010).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
THL:n virallinen sikainfluenssa tietopaketti -internetsivu sai vain murtoosan hakijoista sivustolleen.
Keskustelijoiden käyttämiä lähteitä
”Pyysin Iltalehteä tutkimaan
sikainfluenssan vaikutuksia myös
pitemmän ajan suhteen…”
”…En tiedä lukeeko Iltalehden
toimitus myös näitä juttuja.
Jos luette selvittäkää asia ihan
perinpohjaisesti. Huomaahan
tämän täällä keskustelussa,
ettei kukaan tiedä mihin uskoa”.
(kommentin numero 72, lisätty
30.10.2009)
”Tuttavalleni annettiin rokote
ja ilmoitettiin, että on 20%
mahdollisuus saada keskenmeno!
Siis joka viides saa sen!!!!...” ”…
Ps. jaksamista niille äideille, jotka
saavat keskenmenon. Tuo 20%
mahdollisuus on niin suuri riski,
että aikoinaan emme antaneet
tehdä lapsivesitutkimusta, jonka
riski on 1-2%. Pidin sitäkin liian
suurena!” (kommentin numero 64,
lisätty 29.10.2009)
”…Voi vaan muistella mitä
talidomidi teki aikoinaan.
http://kaksplus.fi/keskustelu/
t1548739...”
(kommentin numero 64, lisätty
29.10.2009)
Tässä teille hyvää tekstiä
aiheesta -otsikolla lähetettiin
keskusteluun seuraava linkki:
http://www.anttiheikkila.com/
index.php?id=2&art=140
(kommentin numero 54, lisätty
28.10.2009)
”…Esitin kyseisen asian äsken
radiossa (iskelmä). Kiinnostuivat
kovasti ja lupasivat tutkia
asiaa. Ottavat yhteyttä
johonkin terveydenhuoltoalan
ammattilaiseen. Jään odottamaan
suurella mielenkiinnolla asiaa. Jos
sitten olisi viisaampi”. (kommentin
numero 23, lisätty 27.10.2009)
Taulukko 2. Esimerkkejä Vaarallinen rokotus -keskusteluketjun kommenteissa
käytetyistä lähdeviittauksista (Iltalehti 2012).
Ammattilaisilla
ja medialla suuri vaikutus
Kirjallisuuskatsauksessa vahvimpana teemana esiintyi terveydenhuollon ammattilaisten keskeinen asema
ja rooli ihmisten rokotetietoisuuden
muodostajana. Viestintää, koulutuksia
ja tiedottamista tulisi parantaa, jotta
terveydenhuollon ammattilaiset voisivat poistaa hämmennystä ja epävarmuutta.
Myös kansalaisia olisi koulutettava arviomaan tiedon luotettavuutta.
Heitä tulisi kannustaa lähdekriittisyyteen ja samalla etsimään tietoa useammasta lähteestä sekä vertailemaan
näiden tarjoamaa tietoa. Lisäksi kansalaisia olisi hyvä ohjata luotettavien
tietolähteiden luo esimerkiksi tiedottamalla THL:n omista ja Terveyskirjasto.fi-sivustosta.
Uusimpia medioita, joissa ihmiset
viettävät aikaansa, voisi käyttää tehokkaammin hyväksi massaviestinnässä.
Esimerkiksi Facebook-sivun perustaminen yksittäiselle influenssavirukselle voisi mahdollistaa luotettavan tiedon löytymisen helposti ja kootusti. Se
voisi sisältää esimerkiksi tietoa oireista
ja kotihoidosta, jolloin kansalaisten
ei tarvitse pandemian aikana arvailla,
kuinka omien oireiden ja niiden hoidon kanssa tulee menetellä.
Tutkimuksessa käytetty aineisto oli
kooltaan suppea ja rajoittui vain yksittäisen sivuston tarkasteluun. Vaikka
sen tulokset eivät ole yleistettävissä
koko väestöön, niiden pohjalta voidaan
päätellä, että eri medioiden tapaa uutisoida pandemiaan liittyvistä aiheista
voitaisiin ohjeistaa nykyistä tehokkaammin. Ohjeistuksilla voitaisiin
lieventää median aiheuttamaa negatiivista vaikutusta ja lisätä sen positiivista vaikutusta rokotusmyöntyvyyteen.
Lähteet:
Bryman A: Social Reaseach Methods. Oxford
University Press, 2004
Ruutu Petri: Torjuntatoimien strategiset linjaukset. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2010 (viitattu
29.11.2012). Saatavilla internetistä: www.stm.
fi/c/document_library/get_file?folderId=147601
9&name=DLFE-11193.pdfRuutu 2010).
Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallinen
varautumissuunnitelma influenssapandemiaa
varten, 2012 (viitattu 30.11.2012). Saatavilla
internetissä: www.stm.fi
Varaa paikkasi Iloa arkeen -teemaristeilylle
Tukholmaan 18.9.–20.9.2015!
•
•
•
Farmasialiitto järjestää yhteistyössä Orion Oyj:n kanssa
jäsenristeilyn Tukholmaan.
Ilmoittaudu vaikka heti, viimeistään 15.7.2015! Mukaan
mahtuu 150 ensin ilmoittautunutta.
Ilmoittautumislomakkeen löydät verkkosivuiltamme
syyskuun tapahtumakalenterista.
Lähtö Helsingin Katajanokalta perjantaina 18.9.2015 Viking Line m/s
Gabriella
perjantai 18.9.2015
lauantaina 19.9.2015
klo (Suomen aikaa)
klo (Ruotsin aikaa)
14.00–14.45
Maihinnousukorttien jako
15.00–19.00 Laivan auditoriossa:
7.00– Aamiainen
10.00 Saapuminen Tukholmaan
Omaa aikaa kaupunkiin
tutustumiseen
16.30 Laiva lähtee Tukholmasta
16.30–18.00 Laivan auditoriossa:
Läsnäololla arjen iloon!
Jokainen voi vahvistaa omaa
positiivista tunnettaan
tulemalla tietoiseksi omista
voimavaroistaan ja siitä, kuinka niitä
käyttää. Ilon tunne työssä lisääntyy,
kun ihminen tuntee itsensä ja
työnsä merkitykselliseksi.
Kouluttajina vuorovaikutus-ja
esiintymisvalmentajat Riitta
Koukku ja Henna Hakkarainen
Trubaduuri ja
kuohujuomatarjoilu
Farmasialiiton kuulumisia
työmarkkinoilta ja
ammatillisista asioista
20.00 Illallinen, Viking Buffet
Kahvitori
sunnuntaina 20.9.2015
Astmasta ja COPD:stä
klo (Suomen aikaa)
keuhkotautien EL, Paula Rytilä,
lääketieteellinen johtaja Orion Oyj
Orionin
tuoteinformaatiota
7.00– Aamiainen
10.10 Saapuminen Helsinkiin
20.00 Illallinen Food Gardenissa
Omavastuuosa koko lystistä on 90 euroa. Liitto osallistuu
pitkämatkalaisten matkakuluihin korvaamalla matkakuluista
kotipaikkakunnalta Helsinkiin ja takaisin 30 euroa ylittävän osan
150 euron ylärajaan saakka.
Jos haluat yöpyä yhden hengen hytissä, laskutamme sinulta lisäksi
yhden ja kahden hengen hytin hinnan erotuksen, jolloin risteilysi
hinnaksi tulee 148 euroa.
Ilmoittautumisajan päätyttyä saat tiedoksesi tilinumeron, jolle
omavastuuosuuden suoritus maksetaan.
Maksun suorittaminen on vahvistus osallistumiselle.
tapahtumat
Palstalla kerrotaan alan
koulutuksista ja tapahtumista
Paranna hyvinvointia
ja työkykyä kuntoutuskurssilla
Suomen Farmasialiitto, Kunnonpaikka ja Kela järjestävät yhteistyössä apteekkialan työtä
tekeville jäsenille, farmaseuteille ja proviisoreille suunnatun TYK-kuntoutuskurssin.
K
untoutuskurssi on tarkoitettu Suomen Farmasialiiton apteekkialan
työtä tekeville jäsenille,
farmaseuteille ja proviisoreille, joiden työkyky on työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteistä huolimatta uhattuna tai
heikentynyt, esimerkiksi sairauden
tai vamman vuoksi.
Kuntoutuksessa saat tukea ja
ohjausta hyvinvointisi ja työkykysi edistämiseen. Kuntoutuksen
perustana on yksilöllinen valmennus-/työhyvinvointisuunnitelma,
jonka suunnittelussa ja toteutuksen tukena toimii joukko terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisia.
Kuntoutuksessa haetaan erityisesti
keinoja työssä jaksamisen tukemiseksi ja sen toteutukseen kuuluu yhteistyö työterveyshuollon ja
työnantajan kanssa.
Kuntoutuskurssi toteutetaan
Kunnonpaikassa ja siihen sisältyy
hyvinvointiohjelman lisäksi majoitus kahden hengen huoneessa
täysihoidolla sekä kylpylän ja liikuntatilojen vapaa käyttö.
46 farmasia 3/2015
Hakuohjeet
Kuntoutusaikataulu
Selvitysjakso, a-osa: 2.–7.11.2015
ja b-osa: 29.2.–5.3.2016
1. valmennusjakso: 4.–8.4.2016
2. valmennusjakso: 29.8.–2.9.2016
3. valmennusjakso, a-osa
5.–9.12.2016 ja b-osa 13.–17.3.2017
Lisätietoja:
Hyvinvointi- ja vapaa-ajankeskus
Kunnonpaikka
Tanja Tilles-Tirkkonen,
Kuntoutuskoordinaattori, TtM
p. +35840 727 9791, [email protected]
1) Ota yhteyttä omaan
työterveyshuoltoosi mahdollisimman
pian. Kurssille otetaan 8 henkilöä
ilmoittautumisjärjestyksessä.
2) Täytä Kelan kuntoutushakemus (lomake
KU 101), ja liitä siihen työterveyshuollon
ja esimiehen selvityslomakkeet (KU108
ja KU109) sekä lääkärin B-lausunto.
Työterveyshuolto ohjeistaa lomakkeisiin ja
liitteisiin liittyvissä asioissa. Hakemukseen
kirjataan kurssinumeroksi 60969.
Kuntoutushakemus liitteinen toimitetaan
lähimpään Kelan toimistoon.
3) Ilmoita kurssille hakeutumisestasi myös
Kunnonpaikan edustajalle (yhteystiedot
vieressä). Tarvittaessa saat myös
lisätietoa kurssista ja apua lomakkeiden
täyttämiseen.
4) Kun hakemuksesi on käsitelty, saat
Kelasta kuntoutuspäätöksen. Kuntoutus
toteutetaan Kelan tuella ja sen ajalle
voi joko saada palkkaa tai hakea Kelalta
kuntoutusrahaa. Lisäksi Kelalta voi hakea
korvausta matkakuluista.
5) Ennen kuntoutuksen alkua saat
Kunnonpaikasta postia mm. kuntoutuksen
käytännön järjestelyihin liittyen.
Valmistu
pro
maiste viiso vien
rien
16.10 rien seminaa
ja
.2015
. Lisä
Farmasialiit
ri
tiet
farmasialiitto kouluttaa
www.farmasialiitto.fi
oj a
ver
k ko
sivu on
kalente
jen
FARMASIALIITON JOHTAMISKOULUTUS 17.–18.10.2015
rissa
.
Itsetuntemus ja johtajana kehittyminen
Orion Oyj Tuohilammen koulutuskeskus, Vihti
Koulutus on suunnattu proviisoreille, proviisoriopiskelijoille ja johtavassa asemassa oleville farmaseuteille.
Johtamiskoulutuksen tavoitteena on antaa esimiehille käytännön työkaluja ongelmanratkaisu- ja johtamistaitojen
kehittämiseen sekä oman hyvinvoinnin ja työyhteisön yhteishengen parantamiseen. Koska työyhteisön hyvä johtaminen
lähtee esimiehen hyvästä itsetuntemuksesta, tämän vuoden koulutuksessa keskitytään itsetuntemuksen kehittämiseen ja
tarjotaan mahdollisuus tutustua mindfullness-menetelmään.
Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen esimies pystyy tunnistamaan omien vuorovaikutustaitojensa vahvuudet ja
olemaan työpaikallaan aidosti läsnä, kuormittavissa tilanteissa ja pahimman kiireen keskelläkin. Perinteisesti johtamiskoulutus
tarjoaa myös katsauksen alan ajankohtaisiin asioihin ja antaa kollegoille mahdollisuuden rentoutua yhdessä Tuohilammen
kauniissa ympäristössä.
Lauantain koulutuksesta vastaa Matti Henttinen, joka on työelämävalmentaja, terapeutti ja fysioterapeutti, psykoterapiaja NLP-kouluttaja. Hän on tehnyt potilas- ja terapiatyötä vuodesta 1983 alkaen. Matti tunnetaan myös työstään yli 300
huippu-urheilijan valmentajana.
Lauantai 17.10.2015
8.30 Bussikuljetus Helsingin keskustasta Tuohilammelle
9.45 Aamiainen ja tervetulotoivotus
Koulutustyöryhmän puheenjohtaja
Riikka Leppänen ja Myyntijohtaja Sari Pesonen,
Orion Pharma
10.15 Johtajuus rakentuu itsetuntemuksesta
11.50 Orionin puheenvuoro
12.15Lounas
13.15 Mindfulness apuna johtajana kehittymisessä
14.45 Laavulla iltapäiväkahvit
15.45Vuorovaikutustaitojen hyödyntäminen
Koulutuspäivien osallistumismaksu on 90 euroa
Farmasialiiton jäsenille, kun ilmoittaudut 11.9.2015 mennessä
ja 120 euroa, kun ilmoittaudut 4.10.2015 mennessä.
Osallistumismaksu on Farmasialiittoon kuulumattomille
250 euroa, kun ilmoittaudut 11.9.2015 mennessä ja 300
euroa, kun ilmoittaudut 4.10.2015 mennessä.
Osallistumismaksu sisältää johtamiskoulutuksen luennot,
ateriat ja iltaohjelman, majoituksen Tuohilammella
kahden/kolmen hengen huoneissa (la-su) ja bussikuljetukset
Helsingin keskustasta Tuohilammelle ja takaisin.
ihmisten johtamisessa
17.30 Koulutuspäivän päätös
Koulutuksen materiaalit jaetaan sähköisesti.
Tuohilammella on 70 yöpymispaikkaa, paikat täytetään
ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilmoittautumiset
osoitteessa
Sunnuntai 18.10.2015
www.farmasialiitto.fi/kalenteri/lokakuu-2015 4.10.2015
mennessä.
19.00 Illallinen, rentoa yhdessä oloa ja saunomista
7.20 Kuljetus Helsingin keskustasta
Tuohilammelle tarvittaessa
8.00Aamiainen
9.00 Päivän avaus
9.05 Lakimiesklinikka: Esimiestyön haastavat
kysymykset, Lakimies Iivari Järvinen,
Suomen Farmasialiitto
10.30Kahvitauko
11.00 Ajankohtaista lääkealalla
Puheenjohtaja Kirsi Kvarnström,
Suomen Farmasialiitto
Koulutusviikonlopun järjestää Suomen Farmasialiiton
Proviisoriverkoston koulutustyöryhmä yhteistyössä Orion
Pharman kanssa.
Ennakkokysymykset lakimiehelle otsikolla
Lakimiesklinikka: [email protected].
Kysymyksiä käsitellään tilaisuudessa anonyymisti.
farmasia 3/2015 47 Kokouksen lomassa osallistujilla
oli mahdollisuus verkostoitua
kollegoiden kanssa, tutustua
Edinburghin mielenkiintoiseen
historiaan kävelykierroksella
paikallisen oppaan johdolla
sekä kuulla viskien historiasta ja
niiden valmistuksesta.
Teollisuusfarmasistit koolla
keväisessä Edinburghissa
minna matikainen ja martti ahtola
E
uroopan teollisuusfarmasistien eli European Industrial Pharmacists Group:n
(EIPG) yleiskokous järjestettiin tänä vuonna Skotlannissa 17.–19.4.2015. Suomen
Farmasialiittoa ja siten lääketeollisuudessa ja tukkukaupassa työskenteleviä
jäseniämme kokouksessa edustivat
Minna Matikainen ja Martti Ahtola.
EIPG:n yleiskokous keräsi kokoon
yli kolmekymmentä teollisuusfarmasistia ympäri Eurooppaa.
Ennen yleiskokousta kokousvierailla oli mahdollisuus osallistua tuotantoon liittyviä uusia ajankohtaisia
teknologioita käsittelevään tieteelliseen symposiumiin, joka järjestettiin
Glasgow`ssa Strathclyden yliopiston
farmasian laitoksella. Symposiumin
aineina oli muun muassa tulevaisuuden jakelukanavat, CMAC (continuous manufacturing and crystallization), solulääkintään liittyvät
48 farmasia 3/2015
tuotannon erityispiirteet sekä teollisuusfarmasistien osaamiseen liittyvät
tulevaisuuden tarpeet bioteknologian
näkökulmasta.
Varsinaisessa EIPG:n yleiskokouksessa kuultiin mielenkiintoisia esityksiä ajankohtaisista lääketeollisuutta koskevista aiheista
sääntömääräisten asioiden lisäksi.
Andrew Powrie-Smith Euroopan
lääketeollisuuden kattojärjestöstä
(EFPIA) kertoi lääketeollisuuden
ja terveydenhuollon ammattilaisten
välisten taloudellisten suhteiden julkistamisprosessin etenemisestä, ja
Patricia Munoz toi kokoukseen terveiset Euoopan apteekkifarmasisteja edustavasta PGEU:sta. Lisäksi
pienryhmissä keskusteltiin päivitetyn
GMP Annex 16 -ohjeistuksen seurauksena tulevista QP:n uusista tehtävistä ja vastuista sekä pohdittiin
ratkaisuja useissa maissa yleistyneisiin lääkkeiden saatavuushäiriöihin.
European Industrial Pharmacists
Group (EIPG)
EIPG on vuonna 1966 perustettu
teollisuusfarmasistien ammatillista
etua ajava kattojärjestö, jonka
jäsenmäärä tällä hetkellä on noin 12
000. Suomen Farmasialiitto edustaa
Suomen teollisuusfarmasisteja
nimenomaan tätä kautta
Euroopan tasolla, ja saa siten
lääketeollisuutta edustavan äänensä
kuuluviin kansainvälisesti. Suomen
Farmasialiitto maksaa vuosittain
jäsenmaksua EIPG:lle tärkeästä
edunvalvontatyöstä, jota EIPG tekee
jäseniemme hyväksi Euroopan tasolla.
Jäsenillämme on mahdollisuus
osallistua Special Interest Group
-työryhmien työskentelyyn. Lisäksi
opiskelijoille järjestetään webinaareja
yhteistyössä EPSA:n kanssa.
Muistathan hyödyntää jäsenetusi
ja käydä lukemassa muun muassa
EIPG:n verkkolehteä osoitteesta
http://www.industrialpharmacy.eipg.
eu/
EIPG:n löydät myös Facebookista, Twitteristä
ja LinkedIn:stä.
si,
ity asiaa
t ja kesk
y
n
n
ii
s
e
snä kun
– Ole lä
pponen.
i Tuija Pie
t
muistu t
n
oi Fimea
onen kert merkityksestä
lk
e
P
a
ij
htaja E
utoksen
Fimean jo a orgaisaatiomu
e.
st
a
saamisell
o
lm
tekijän
näköku
n
ö
ty
ja
ölle
työyhteis
Miten selviän muuttuvassa työelämässä?
teksti Nina Vuorenlinna
F
armasialiiton valtio-, yliopisto- ja Kela-sektorin neuvottelukunnan sekä erityisvaliokunnan
yhdessä
Proviisoriverkoston kanssa lauantaina
18.4. järjestämä tilaisuus kului kiinnostavien puheenvuorojen ja yhdessäolon siivittämänä.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja
Noora Oinonen avasi tilaisuuden Lääkäriliiton tiloissa.
Tuija Piepponen kertoi omalla
innostavalla tyylillään vuorovaikutuksen ja oman asenteen merkityksestä
urapolulla. "Ole läsnä kun esiinnyt ja
keskity asiaasi", kuuluivat kokeneen
esiintyjän vinkit kuuntelijoille.
Fimean johtaja Eija Pelkonen kertoi
organisaationsa muutosten hoitamisesta työyhteisössään vuosien varrelta:
millaisin tuntein ja ideoin on vaikeita
asioita hoidettu. Fimean alueellistaminen on taas tapetilla, ja vuonna 2008
aloitettu muutto Kuopioon pois Helsingistä jatkuu edelleen.
Vakuutussihteeri Tarja Tukiainen
puhui kokemuksistaan Kelan organisaatiomuutoksen myllerryksissä työntekijän näkökulmasta. Tukiainen
muistutti, että on tärkeää olla mukana
kehittämässä, saada esimiehen tuki ja
avoin tiedotus.
Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi
STM:stä ja yrittäjä-proviisori Jukka
Holappa Kasve Oy:stä pitivät kiinnostavan dialogin siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota,
kun miettii työelämänsä vaihtoehtoja:
mitä oikeasti haluat, mikä on sinulle
tärkeää, minkä puolesta haluat taistella?
Lopuksi illastimme vielä Kaksi
kanaa -ravintolassa hyvän ruoan ja
stand up -koomikoiden viihdyttämänä.
farmasialiiton yhteystietoja
Puheenjohtaja
Kirsi Kvarnström
050 368 9187
Yhteiskuntapoliittinen asiamies
Pirjo Lukkari
044 722 0299
Viestintäpäällikkö
Riina Law
040 822 1721
Toiminnanjohtaja
Mika Leppinen
050 373 5716
Järjestöasiamies
Eija Heinonen
puh. 040 771 4723
Jäsenpalvelut
029 7010 1090 (arkisin klo 9–13)
Koulutus- ja työvoimapoliittinen
asiamies. proviisori
Sanna Passi
050 466 7575
Opiskelija-asiamies
Heidi Jäntti
044 777 9052
Työsuhdeneuvonta
029 7010 1091 (arkisin klo 9–13)
Sähköpostit ovat muotoa [email protected]
Kaikki yhteystiedot löydät Farmasialiiton verkkosivuilta, www.farmasialiitto.fi
farmasia 3/2015 49 muistatko?
Luontaishoitoa
Teksti Alisa Kettunen | Kuvat istockphoto
I
ilimato, iili, verijuotikas, Hirudo medicinalis – rakkaalla madolla on monta
nimeä. Iilimadot lienevät olleet kansanparannuskeino jo vuosisatoja sitten, ja muun
muassa Pieni koti-apteekki -opas vuodelta 1901 neuvoo käyttämään iilimatoja paikallisissa verenlaskuissa, kuten hammastaudeissa ja tulehduksissa. Iilejä käytettiin myös
esimerkiksi veritulppien sekä peräpukamien
hoidossa.
Iilimatojen säilyttämisestä ja käytöstä
apteekeissa on löydettävissä tarkkoja ohjeistuksia, sillä juotikkaita piti olla saatavilla
jokaisessa apteekissa. Vielä Suomen Farmakopean kuudennessa painoksessa (voimassa
1938–57) neuvottiin, kuinka iilimadoista
pidetään huolta.
Eri lajin juotikkaita tuli säilyttää omissa
purkeissaan, aivan kuten muitakin roh-
doksia – tosin apteekkitarkastajat joutuivat tämän tästä huomauttelemaan asiasta
apteekkareille, jotka pistivät surutta kaikki
iilit samaan purkkiin. Pienessä koti-apteekissa puolestaan opastettiin iilien käyttöön
näin: Kasteltua punaisella viinillä, purevat iilimadot parhaiten. Veri on madoista hiljaa vetämällä jalkapäästä pääpuoleen puserrettava.
Iiliä, joka on imenyt tarttuvatautista, ei pidä
enää käyttää. – Jos joku sattuisi nielaisemaan
iilin, nauttikoon heti 2 teelusikallista keittosuolaa vedessä ja ottakoon oksennusainetta. ◊
Iilimatoja eli
verijuotikkaita
säilytettiin
ilmareiällisillä kansilla
peitetyissä korkeissa
lasipurkeissa.
Lähteet:
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
1992;108(6):535
Pieni koti-apteekki: noin 50 kotilääkkeen käyttöohjetta, 1901
Kolmella markalla kanfärttiä: Kaskuja, tarinoita ja
muistelmia apteekista, 2005
3/2015
Anna palautetta lehdestä
ja voita iphone 6 plus !
Työntekijä
saa kieltäytyä
työnantajan
määräyksestä,
jos
kokee toiminna
moitittavaksi n
–
jopa laittomaksi.tai
Mukana Galenos!
Jokainen numero on uusi
mahdollisuus osallistua
Vastaaminen
on helppoa ja nopeaa!
1. Kirjaudu osoitteeseen
www.mcipress.fi/farmasia
2. Merkitse numerosarja 785362
3. Tämän jälkeen pääset
lukijakyselyyn klikkaamalla
Lähetä-painiketta.
Onnea arvontaan!
Arvottava palkinto
on noin 800 euron
arvoinen iPhone 6 plus.
50 farmasia 3/2015
PUHUMINEN
SALLITTU
MIEHET JA
KOSM
Neljä miesfarmaseut ETIIKKA
tia
päätti rohkaist
kosmetiikkahylua
lyn äärellä.
FAR_A_1_15.indd
TURVALLIN
EN LÄÄK
EHOITO
Palveluasumisen
tarvitsee avuksee lääkehuolto
n farmaseuttista
osaamista.
PALKKAKYSE
LYN 2014
TULOKSET
Farmasian alan
ja palkkauksen ammattilaisten palkkaus
ja yksityisellä kehittyminen julkisella
sektorilla.
1
1.6.2015 14.32
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä
lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua
kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän
numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta
koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella
2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle
ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syksyn
lukijapalkinnon Samsung kamerakännykän voitti
URA-lehden 4. numeron lukija: Marie Sandberg.
Vanhat paheet
vaativat uudet aseet.
Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa. Siksi Nicotinell on
kehittänyt seitsemän kohdan ohjelman, jonka avulla asiakkaasi
voi päästä pysyvästi irti tupakanhimosta ja tupakointitavasta.
Palkinnot
Muista palkita itseäsi
onnistumisista.
Tuotteet
Valitse itsellesi sopivin
nikotiinikorvaustuote
hallitsemaan vieroitusoireita.
Motivaatio
Mieti, mikä on tärkein syy
tupakoinnin lopettamiselle.
Tieto
Hanki tietoa tupakoinnin
lopettamisesta, niin olet
valmiimpi selviytymään
haasteista.
Tilanteet
Tunnista tilanteet,
jotka laukaisevat
tupakanhimosi.
Mentori
Pyydä avuksesi henkilöä,
joka on jo päässyt eroon
tupakasta.
Lue lisää osoitteesta nicotinell.fi
Tuki
Tukeudu lähipiiriisi ja hae
ammatillista apua selviytyäksesi
vaikeista hetkistä.
Mitäpä jos lopettaisit. Oikeasti.
Nicotinell-nikotiinikorvaushoitovalmisteet avuksi tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Valmisteet sisältävät nikotiinia. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Ei alle 18-vuotiaille. Ei lasten ulottuville
eikä näkyville. Älä tupakoi samanaikaisesti, kun käytät Nicotinellia. Jos olet yliherkkä jollekin valmisteiden sisältämistä aineista, älä käytä Nicotinellia. Haittavaikutuksena voi esiintyä huimausta, päänsärkyä, maha-suolikanavan
vaivoja, laastaria käytettäessä myös ihoärsytystä. Jos sinulla on sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, jokin muu sairaus tai olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärin kanssa. Novartis Finland Oy 2015. FI1503300949
Kaappaa kaveri
jäseneksi!
Koppaa kaveri mukaan
Farmasialiiton jäseneksi! Uusi jäsen
ja jäsenen suosittelija eli SINÄ, joka
jo olet Farmasialiiton jäsen, saatte
molemmat ilmaisliput valitsemaanne
elokuvaan. Lippuja ei tarvitse käyttää
samaan näytökseen. Liity nyt ja lisää
liittymislomakkeen lisätietokenttään
suosittelijan nimi sekä kampanjakoodi
LEFFA.
Eikö löydy suosittelijaa?
No problem! Liity jäseneksi ja ilmoita
kampanjakoodi LEFFA liittymislomakkeen
lisätietosarakkeessa. Leffalippusi kolahtaa
postilaatikkoosi jäsenpostin mukana.
Ainutlaatuinen uraelämys!
Liittymislomakkeeseen pääset alla
olevasta QR-koodista tai verkossa
www.farmasialiitto.fi/jasenyys/
sahkoinen-asiointi.
Huomaathan, että opiskelijoille on oma
jäsenlomakkeensa.
Kampanja voimassa elokuun 2015
loppuun saakka.
opiskelijat:
Työssäkäyvät: