TÄHTIPÄIVÄKOTIEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TÄHTIPÄIVÄKOTIEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ........................................................................................................................................ 3 2 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ................................................................................................... 4 Lapsen oma vasu .............................................................................................................................. 5 3 VARHAISKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT........................................................................................... 6 Tähtipäiväkotien toimintaa ohjaavat arvot ..................................................................................... 6 Lapsi toiminnan keskiössä ................................................................................................................ 7 Kasvatuskumppanuus – vanhempien ja kasvatushenkilöstön yhteistyötä ..................................... 8 Hyvä alku päivähoidossa .................................................................................................................. 9 Lapsen oppiminen .......................................................................................................................... 10 Oppimisympäristö .......................................................................................................................... 11 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ..................................................................................... 13 Laadukas arki .................................................................................................................................. 13 Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot ................................................................................. 15 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen ikäryhmittäin ........................................................................ 17 5 MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA ......................................................................... 23 6 KOLMIPORTAINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA........................................................................ 23 LÄHTEITÄ ........................................................................................................................................ 26 3 1 JOHDANTO Tähtipäiväkodit toimii Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy:n alaisuudessa ja tarjoaa varhaiskasvatuspalveluja seitsemän päiväkodin voimin. Päiväkodeistamme kuusi sijaitsee Jyväskylässä ja yksi Keuruulla. Toiminta-ajatuksemme on tarjota laadukasta ja monipuolista varhaiskasvatusta iloisella sekä välittävällä asenteella. Tämä Tähtipäiväkotien varhaiskasvatussuunnitelma (Tähtivasu) on laadittu tasalaatuisen palvelun takaamiseksi asiakkaillemme. Tähtivasu pohjautuu valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tähtipäiväkotien ensimmäinen varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin vuonna 2011 ja sen tekoprosessissa olivat mukana niin päiväkotien johto- ja henkilökunta kuin silloiset asiakasperheetkin. Muutaman vuoden aikana toimintamme on laajentunut kolmesta päiväkodista seitsemään, joten on tärkeää huolehtia, että palvelumme on yhtä laadukasta jokaisessa yksikössämme. Tämän vuoksi Tähtivasua alettiin päivittää syksyllä 2014 nykyiseen muotoonsa yhdessä koko kasvatushenkilöstön voimin. Myös lapset osallistuivat Tähtivasun visuaalisen ilmeen kehittämiseen askartelujen ja sadutuksen kautta. Lopullinen versio uudesta Tähtipäiväkotien vasusta valmistui keväällä 2015. Tähtivasu on pyritty tekemään mahdollisimman käytännönläheiseksi, jotta se toimisi selkeänä työkaluna henkilökunnallemme ja lisäksi valottaisi varhaiskasvatustoimintaamme asiakasperheillemme sekä yhteistyökumppaneillemme. Tähtivasua arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Tämä on tärkeää laadun takaamisen ja toimintamme kehittämisen vuoksi. TÄHTIPÄIVÄKODIT Kartanonkujan ja Pikkukartanon päiväkodit Kortepohjassa Asmalammen päiväkoti Jyskässä Päiväkoti Sateenkaari Lutakossa Päiväkoti Kotikaari Kuokkalassa Sporttipäiväkoti Palokassa Päiväkoti Tähtitarha Keuruulla 4 2 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatussuunnitelmalla eli vasulla tarkoitetaan asiakirjaa, jonka tarkoituksena on edesauttaa lapsen laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista. Vasu ohjaa varhaiskasvatuksen suunnittelua ja toteutusta niin valtakunnallisella, kunnallisella kuin yksikkökohtaisellakin tasolla. Tähtivasu pohjautuu Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Näiden taustalla vaikuttavat erilaiset päivähoitoa koskevat lait ja asetukset sekä lasten oikeuksien sopimus. Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelmaan voi tutustua tarkemmin kaupungin internet-sivuilla. Alla olevasta kuviosta selviää, mitkä asiakirjat ovat vaikuttamassa varhaiskasvatustoiminnan sisältöön, suunnitteluun ja toteuttamiseen Tähtipäiväkodeissa. Lapsen vasu Tähtivasu Jyväskylän kaupungin vasu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskevat lait ja asetukset 5 Lapsen oma vasu Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen vasua päivitetään ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti sekä kasvatushenkilöstön kesken että vanhempien kanssa. Lapsen vasussa otetaan huomioon lapsen kehitys, tulevaisuuden näkymät, kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja harjoiteltavat asiat sekä mahdolliset tuen ja yksilöllisen ohjauksen tarpeet. Vanhempien näkemykset otetaan myös huomioon varhaiskasvatustoiminnan järjestämisessä. Lapsen vasun toteutumista arvioidaan vasukeskustelussa, johon osallistuvat lapsen vanhemmat ja päiväkodin työntekijä. Vasukeskustelua varten molemmat osapuolet täyttävät etukäteen lomakkeen, jossa on kartoitettu lapsen kehityksen osa-alueita. Ihanteena on, että vanhemmat täyttäisivät omat sivunsa yhteistyössä lapsen kanssa, jotta lapsen oma ääni pääsisi kuuluviin. Tähtipäiväkotien vasulomakkeessa on myös lapsen oma sivu, johon hän voi piirtää tai vanhemman avustamana kirjoittaa ajatuksiaan päivähoitoon liittyen. Vasukeskustelu pidetään pääsääntöisesti kerran vuodessa, mutta osapuolten toiveesta se voidaan käydä useamminkin. 6 3 VARHAISKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT Pienten lasten hoito, kasvatus ja opetus muodostavat varhaiskasvatuksen kokonaisuuden. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta sekä toimintaa, jossa vanhempien ja kasvattajien yhteistyö on olennaista. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää alle kouluikäisten lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Laadukas ja yhtenäinen varhaiskasvatus tarvitsee taustalleen vankan teoriapohjan, johon Tähtipäiväkotien toiminta perustuu. Tähtipäiväkotien toimintaa ohjaavat arvot Tarjoamamme varhaiskasvatus rakentuu yhteiskuntamme arvopohjalle ja kansainväliseen Lapsen oikeuksien sopimukseen. Varhaiskasvatustoimintamme lähtökohtana on lapsen ihmisarvo, johon sisältyy lasten tasa-arvoinen kohtelu sekä lapsen oikeus tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen. Jokaisella lapsella on oikeus sananvapauteen ja kuulluksi tulemiseen. Tähtipäiväkodeissa rohkaisemmekin lapsia ilmaisemaan tunteitaan sekä tuomaan ajatuksiaan esille. Toimintamme keskiössä on lapsen osallisuus ja lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Lapsella on oikeus turvallisuuteen ja rajoilla pyrimme vahvistamaan lapsen turvallisuudentunnetta. Toisaalta myös aito välittäminen, syli, lämpö ja rakkaus luovat osaltaan turvallisuutta ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Pyrimme herättämään lapsessa myönteisen elämänasenteen ja toimimme itse esimerkkeinä. Perustamme toimintamme rehellisyydelle, luottamukselle ja avoimuudelle panostaen lasten vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön eli kasvatuskumppanuuteen. Kunnioitamme lisäksi perheiden kulttuurisia tapoja ja uskonnollisia vakaumuksia. LAPSEN SUUSTA KUULTUA ”Mitä on lapsilähtöisyys?” ”Mä en käsitä sitä. Se on sellanen, se vois tarkottaa niinku et lapsi lähtee.” Tyttö 5v 7 Tähtipäiväkotien arvot AITO VÄLITTÄMINEN TASA-ARVO JA KUNNIOITTAMINEN YKSILÖLLISYYS LAPSEN OSALLISUUS TURVALLISUUS KASVATUSKUMPPANUUS Lapsi toiminnan keskiössä Toimintamme suunnitellaan ja toteutetaan lapsilähtöisesti eli lapsen tarpeet ja mielenkiinnon kohteet huomioon ottaen. Lapsilähtöisessä toiminnassa huomioidaan jokaisen lapsen yksilöllisen kehitys ja erityistarpeet sekä hyväksytään jokainen lapsi omana itsenään. Lapsilähtöisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aikuinen vetäytyy passiiviseksi sivustaseuraajaksi. Päinvastoin, aikuinen havainnoi ja arvioi aktiivisesti sekä yksittäistä lasta että lapsiryhmää. Oppiessaan tuntemaan ryhmän sekä lasten tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet, aikuisen on mahdollista suunnitella lapsia motivoivaa ja heistä itsestään lähtevää toimintaa. Aikuinen luo kasvuympäristön, jossa lasten on mahdollista toteuttaa itseään. Lapsilähtöisesti toimiva varhaiskasvattaja tarttuu myös lasten leikissä esiintyviin teemoihin ja tuo niitä osaksi ohjattua toimintaa. Esimerkiksi huomatessaan lasten leikkivän sirkusta keskenään, ryhmän aikuiset voivat nostaa sirkusteeman lapsiryhmän toiminnan keskusaiheeksi. Toisaalta lapsilähtöiseen varhaiskasvatukseen kuuluu, että aikuinen tarjoaa lapsille monipuolista ja rikasta 8 toimintaa, joka parhaassa tapauksessa laajentaa lapsien näkökulmaa ja tuo heidän maailmansa jotain uutta ja hienoa. Kasvatuskumppanuus – vanhempien ja kasvatushenkilöstön yhteistyötä Uskomme, että lapsi saa parhaat mahdolliset kasvun ja kehityksen edellytykset, kun yhdistämme perheiden ja varhaiskasvatushenkilöstön voimavarat, eli toteutamme laadukasta kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuus vaatii molemmilta osapuolilta luottamusta, tasavertaisuutta ja kunnioittamista. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, joten kuulemme ja kunnioitamme perheen näkökulmaa ja mielipiteitä lapsen kasvatukseen, opetukseen ja hoitoon liittyvissä asioissa. Pyrimme rakentamaan luottamukselle perustuvan ilmapiirin, jossa vaikeistakin asioista voidaan puhua avoimesti. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on vanhempien osallisuus päivähoidossa sekä varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu ja toteutus yhdessä lapsen kasvua ja kehitystä edistäväksi. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen tuen tarve kasvussa, kehityksessä tai oppimisessa. Tällöin yhdessä vanhempien kanssa pohditaan mahdollisia tukimuotoja ja laaditaan suunnitelma lapsen kehityksen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on myös edistää vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta sekä perheiden verkostoitumista. Päiväkodin henkilöstöllä on vastuu kasvatuskumppanuuden muodostamisesta perheen ja päiväkodin välillä. Kasvatuskumppanuutta toteutetaan päivittäin lapsen kuulumisia vaihdettaessa ja hoitopäivästä kerrottaessa. Samalla tutustumme ja luomme pohjaa luottamukselliselle kasvatussuhteelle. Kerran tai kaksi vuodessa järjestetään keskustelu, jossa päivähoidon työntekijä lapsen ryhmästä ja lapsen vanhemmat päivittävät lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman sekä pohtivat yhdessä lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Tarvittaessa tapaamisia voidaan järjestää useamminkin lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Järjestämme myös vanhempainiltoja, joissa kerromme lapsiryhmän kuulumisista ja toiminnasta. Vanhempainilloissa sekä erilaisissa vuoden mittaan järjestettävissä tapahtumissa vanhemmat pääsevät myös keskustelemaan keskenään, mikä edistää perheiden välistä vuorovaikutusta ja yhteishenkeä. 9 Hyvä alku päivähoidossa Kasvatuskumppanuus alkaa tutustumisesta, kun lapsi on aloittamassa päivähoitoa. Luottamuksen syntyminen perheen ja kasvatushenkilöstön välille on ensiarvoisen tärkeää. Tämän takia Tähtipäiväkodeissa panostetaan päivähoidon hyvään alkuun, joka sisältää aloituskeskustelun, tutustumiskäynnit ja vanhemman mukana olemisen lapsen ryhmässä. Näin lapselle annetaan tunne ja kokemus siitä, että hän on tervetullut päivähoitopaikkaan ja siellä on turvallista olla. Hoitosuhteen alussa pyritään siihen, että lasta olisi vastaanottamassa aina tuttu päivähoidon työntekijä. Hoidon aloitusvaiheessa tehdään myös hoitosopimus ja sovitaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen oppimissuunnitelman tekemisestä. Aloituskeskustelusta sovitaan hyvissä ajoin ennen hoidon alkamista ja sen tarkoituksena on tutustuminen perheen ja kasvatushenkilöstön välillä. Vanhemmat voivat kertoa lapsen arkisista asioista ja päivähoidon työntekijä puolestaan kertoo päiväkodin arjesta ja toimintatavoista. Keskustelu voidaan käydä perheen toiveen mukaan joko kotona tai päivähoitopaikassa. Aloituskeskustelussa sovitaan tutustumiskäynneistä, joihin on hyvä varata riittävästi aikaa. Tutustumiskäyntien aikana perhe pääsee tutustumaan konkreettisesti päiväkodin tiloihin ja kasvattajiin sekä saa tietoa erilaisista käytännön järjestelyistä. Lapsen turvallista päivähoidon aloitusta helpottaa, jos vanhemmilla on mahdollisuus olla lapsen kanssa ensimmäisten hoitopäivien ajan. Kun lapsi jää ensimmäisiä kertoja yksin päivähoitoon, on lapselle tuttu kasvattaja tuomassa turvallisuuden tunnetta. Konkreettisilla asioilla, kuten valokuvilla ja tärkeillä esineillä, voidaan helpottaa lapsen oloa uudessa ympäristössä. LAPSEN SUUSTA KUULTUA ”Mitä on kasvatuskumppanuus?” ”No minä voisin keksiä mitä on kumppanit. Ne voi olla niinku kavereita tai semmosia. Niinku et kaverit kasvattaa!” Tyttö 6v 10 Lapsen oppiminen Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa lapsi kerää uutta tietoa ympäristöstään käyttäen kaikkia aistejaan. Oppimisen edellytyksenä ovat turvalliset ihmissuhteet ja oppimaan kannustava ilmapiiri sekä virikkeellinen ympäristö. Tähtipäiväkodeissa lapsen omaehtoista oppimista kunnioitetaan kannustamalla lasta osallistumaan, keskustelemaan, ihmettelemään ja tutkimaan. Olennaista oppimisessa on vuorovaikutteisuus niin aikuisen ja lapsen välillä kuin lasten kesken. Parhaiten lapsi oppii leikkimällä ja tämän vuoksi Tähtipäiväkodeissa panostamme siihen, että leikille on riittävästi aikaa, tilaa ja välineitä. Tehokkainta oppiminen on silloin, kun se toteutetaan kokonaisvaltaisesti hyödyntäen lapsen tunteita ja aisteja, leikin tärkeää merkitystä unohtamatta. Varhaiskasvatustoimintamme perustuu eheyttämiselle, jolla tarkoitetaan erilaisten toimintatapojen ja sisältöalueiden yhdistämistä mielekkääksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on elämyksellisten ja merkityksellisten oppimiskokemusten tarjoaminen lapselle. Eheyttäminen näkyy päiväkodin arjessa eri aiheiden monipuolisena käsittelynä. Jos aiheena on esimerkiksi avaruus, voidaan sitä käsitellä mm. pitämällä rakettijumppaa, askartelemalla omat planeetat ja tutustumalla avaruusaiheiseen kirjallisuuteen. Motivaation merkitys lapsen oppimiselle on valtava. Sisäinen motivaatio on lapsesta itsestään lähtevää, ulkoisista palkinnoista tai sanktioista riippumatonta. Palkkioksi lapselle riittää oppiminen tai uteliaisuuden tyydyttäminen sinänsä. Sisäisesti motivoituneet lapset ovat valmiita ponnistelemaan tavoitteidensa eteen eivätkä kavahda haasteita. Ruokkiakseen sisäistä motivaatiota aikuinen suunnittelee lapsille kiinnostavaa toimintaa, tarjoaa materiaaleja, antaa tilaa lasten omaehtoiselle toiminnalle ja mahdollistaa onnistuneita oppimiskokemuksia. Innostunut aikuinen tempaa usein lapsetkin mukaansa. 11 Oppimisympäristö Korkeatasoisen varhaiskasvatuksen perustana on laadukas kasvu- ja oppimisympäristö. Lapsen kasvu ja oppiminen edellyttävät virikkeellistä, kannustavaa ja turvallista fyysistä, sosiaalista sekä psyykkistä oppimisympäristöä. Tähtipäiväkodeissa fyysiset tilat suunnitellaan ja järjestetään siten, että ne mahdollistavat lapsen omaehtoisen monipuolisen oppimisen ja leikin. Päiväkotiemme fyysinen ympäristö koostuu sekä sisä- että ulkotiloista, jotka tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen toimintaan ympäri vuoden. Tilojen suunnittelussa on otettu huomioon turvallisuus, muunneltavuus ja viihtyvyys. Toiminnalle järjestetään aina mahdollisimman rauhallinen tila, jossa lapsella on tilaa liikkua ja mahdollisuus tutkia aktiivisesti ympäristöään. Toiminnassa ja leikeissä käytettävät materiaalit ovat sekä laadukkaita että vapaasti saatavilla ja lapsia opastetaan niiden käyttöön. Päiväkodeissamme toimitaan monipuolisesti erilaisilla ryhmäkoostumuksilla kulloisenkin toiminnan ja lapsiryhmän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Toiminnassamme korostuu pienryhmätoiminta, joka mahdollistaa rauhallisen ilmapiirin ja lasten aidon kohtaamisen päiväkodeissamme. Pienryhmissä kasvattajalla ja lapsella on enemmän aikaa vuorovaikutukseen ja aikuinen pystyy huomioimaan jokaisen lapsen yksilöllisemmin. Tähtipäiväkodeissa rakennamme psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön tukemaan lapsen vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista kehitystä luomalla hyvät mahdollisuudet leikkiin ja kannustamalla lapsia ilmaisemaan itseään sekä keskustelemaan asioista. Leikkiin järjestetään aikaa, tilaa ja sopivia leikkivälineitä. Tarjoamme lapsille turvallisen tunneympäristön, jossa lapsilla on oikeus ilmaista ja kokea erilaisia tunteita. Lapsen uteliaisuuteen vastataan ja sitä pyritään virittämään kannustamalla, rohkaisemalla ja haastamalla. Tuemme myös lasten välistä kommunikaatiota ja kannustamme heitä vuorovaikutukseen niin toisten lasten kuin aikuistenkin kanssa. Yksi psyykkisen oppimisympäristön tärkeimmistä tavoitteista on lapsen itsetunnon vahvistaminen ja myönteisen, mutta realistisen minäkuvan luominen. Vahvan itsetunnon avulla lapsi pystyy ottamaan vastaan vastoinkäymiset, luottaa itseensä sekä hyväksyy itsensä ja muut ihmiset. Realistisen minäkuvan ansiosta lapsi osaa säädellä käyttäytymistään, tunnistaa tunteitaan sekä tiedostaa omat vahvuutensa. 12 Varhaiskasvatushenkilöstöllä on suuri rooli lapsen itsetunnon vahvistamisessa. Aikuiset suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa, joka mahdollistaa lapsille sekä onnistumisen kokemuksia että tarjoaa heille sopivasti haastetta. Aikuinen myös tukee, kannustaa ja rohkaisee lapsia jatkuvasti. Onnistumisen elämysten kautta lapsi saa rohkeutta kohdata vaikeitakin haasteita. Epäonnistumiset eivät enää haittaa, sillä taustalla on myös itsetuntoa nostattavia onnistumisia. Sinnikäs yrittäminen ja harjoittelu johtavat vääjäämättä uusiin onnistumisiin, jotka ruokkivat lapsen itsetuntoa entisestään. Näin saadaan aikaan positiivinen kehä, jolla pystymme tukemaan lapsen itsetunnon vahvistumista Tähtipäiväkodeissa. LAPSEN SUUSTA KUULTUA ”Mikä on parasta päiväkodissa?” ”Mä taidan tietää ja mä voin kertoo: BOOM KAH!” Poika 5v ”Mitä päiväkodissa tehdään?” ”Nukutaan, ulkoillaan, syyään ja sitten me käydään mummojen ja pappojen luona ja sitten me pelataan ja sitten me myös leikitään autoilla ja pehmopalikoilla.” Poika 5v 13 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Laadukas varhaiskasvatus vaatii sekä teoreettista pohjaa että hyvin organisoidun toteutuksen. Tässä luvussa kuvaamme, kuinka varhaiskasvatusta toteutetaan päiväkodeissamme. Valotamme myös käsitystämme laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Laadukas arki Laatu kulkee varhaiskasvatuksen mukana jokaisen vuoden, jokaisen kuukauden, jokaisen viikon ja jokaisen päivän jokaisena hetkenä. Ainoastaan ohjattua toimintaa tai yksittäisiä tilanteita seuraamalla todellista laatua ei pystytä näkemään. Laatu peilautuu koko varhaiskasvatusarjesta. Laadun perustana on asiantunteva, ammattitaitoinen ja osaava varhaiskasvatushenkilöstö. Seuraavaksi kuvaamme, kuinka laadukasta varhaiskasvatustoimintaa toteutetaan ja ylläpidetään Tähtipäiväkodeissa. Mikä on laatua… …Hetkessä? Laadukkaassa hetkessä aikuinen on sataprosenttisesti läsnä ja aidosti kiinnostunut lapsesta ja meneillään olevasta toiminnasta. Laadukas hetki on myös lämmin, turvallinen ja rehellinen. Aina ei tarvitse katsoa eteen tai taakse, vaan hetki sinänsä voi olla arvokas. Kun arvon löytää, hetkestä tulee merkityksellinen niin lapselle kuin aikuisellekin. …Päivässä? Lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi koko päivän ajan. Turvallisuutta ylläpidetään mm. päivärytmillä. Jokaisen lapsen pitää saada tuntea olleensa hyväksytty ja tulleensa huomioiduksi päivän aikana. Laadukas päivä on myös suunnitelmallinen kokonaisuus, mutta suunnitelmia on osattava tarvittaessa muuttaa tai niistä on pystyttävä luopumaan. Laadukas päivä sisältää myös kohtaamisia vanhempien kanssa. …Viikossa? Viikon aikana laadukas varhaiskasvatus tarjoaa lapsiryhmän tarpeet huomioivaa suunnitelmallista toimintaa. Toiminta on monipuolista, ryhmän ja yksittäisten lasten tavoitteiden mukaista sekä ajankohtaista ja sen tulee sisältää niin haastetta kuin helpompaa toimintaakin. Viikkoon mahtuu 14 sekä hyviä että heikompia hetkiä. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ne hyväksytään ja niitä käsitellään. Viikkoon kuuluu sekä lapsiryhmän että aikuisten viikkorutiinit. Aikuisten rutiineja ovat mm. palaverit, joissa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään lapsiryhmän toimintaa. Laadukas viikko pitää sisällään myös perheiden tiedottamisen. …Kuukaudessa? Kuukauden ajanjaksolla lapsiryhmän sekä yksittäisten lasten tavoitteiden toteutumista on mahdollista arvioida. Arvioinnin perusteella toimintaa kehitetään tai suunnataan uudestaan. Kuukauteen mahtuu myös kehitystä, josta aikuiset iloitsevat yhdessä lasten kanssa. Kuukauden aikana myös oppisisältöjä tulee käsitellä monipuolisesti ja valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. …Vuodessa? Toimintavuoden alussa lapsiryhmälle tehdään joustava vuosisuunnitelma sekä ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelmat kulkevat ryhmän mukana ja ohjaavat sen toimintaa koko vuoden ajan. Sekä suunnitelmia että koko toimintaa arvioidaan ja kehitetään vuoden kuluessa. Vuoden aikana lapsiryhmä ehtii luomaan hyvän ryhmähengen, jota vaalitaan ja pidetään yllä koko toimintakauden ajan. Henkilökunnan ja lasten vanhempien välinen kasvatuskumppanuus on tärkeä osa laadukasta varhaiskasvatusvuotta. Vuoden aikana kuljetaan myös määrätietoisesti kohti sekä lapsen henkilökohtaisia että valtakunnallisia varhaiskasvatuksen tavoitteita. Varhaiskasvatushenkilökunta on avainasemassa laatua rakennettaessa. Siispä henkilökunnan on oltava ammattitaitoista, sen osaamisesta on huolehdittava muun muassa täydennyskoulutuksilla ja työntekijöiden työssä jaksamista on tuettava. Myös johdonmukaisuus on osa laatua, koskipa se tavoitteisiin pyrkimistä tai aikuisen suhtautumista lapsiin. Tasa-arvo on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Tasa-arvo laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki lapsia tulee kohdella täsmälleen samalla tavalla: tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että kaikilla lapsilla on tasa-arvoinen oikeus yksilölliseen kasvatukseen, hoivaan ja opetukseen. LAPSEN SUUSTA KUULTUA ”Millainen meidän päiväkoti on?” ”Hauska paikka! Täällä on kolme eri ”Kiva. Koska täällä on kivoja ryhmää: punanen, keltanen ja sininen. kavereita ja uskallankohan mä Ööö. Täällä on vanhuksia, yläkerrassa. Me kertoo… kivoja opeja.” Tyttö 6v lauletaan yhdessä ja täällä voi leikkiä.” Poika 6v 15 Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot perusteissa ja niiden (2005) tavoitteet. määritellään Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen sisältötavoitteet ohjaavat toimintaa myös Tähtipäiväkodeissa. Yhteistä kaikille kuudelle orientaatiolle on se, että niitä toteutetaan lapselle ominaisten toimintatapojen kautta: leikkien, liikkuen, tutkien ja taiteellisen ilmaisun keinoin. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet muodostavat jatkumon esiopetuksen sisällöllisten orientaatioiden kanssa. Orientaatiot muodostavat kasvattajalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, ympäristöjä ja tilanteita aikuisen tulee tarjota lasten toimintaa ja oppimista varten. Tarkoituksena on hankkia valmiuksia, joiden avulla lapsi pystyy vähitellen perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Yksittäisten sisältöjen valinnassa on oleellista huomioida lapsen yksilölliset tarpeet, kiinnostuksen kohteet sekä paikalliset olosuhteet. Matemaattisen orientaation keskeisin oppimistavoite on johdattaa lasta omaksumaan vertaamisen, päättelemisen ja laskemisen taitoja. Näiden taitojen opettelu tapahtuu luonnollisesti arjen tilanteissa sekä leikin lomassa. Matemaattisia taitoja kehitetään lapselle tuttujen ja kiinnostavien välineiden sekä materiaalien avulla. Esimerkiksi pukemisen yhteydessä voidaan vertailla kenkien kokoa tai autoleikeissä luokitella pikkuautoja värin mukaan. Luonnontieteellisessä orientaatiossa tutustutaan elollisen luonnon ilmiöihin havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Ulkoilun aikana voidaan tutkia vaikkapa pihalta löytyviä ötököitä suurennuslasin avulla. Opettelemme myös kokeellisten menetelmien käyttöä ja tutkimme syyseuraussuhteita esimerkiksi havainnoimalla lumen sulamista sisätiloissa. Lapsen lähiympäristön ja vallitsevan vuodenajan huomioiminen on oleellista, sillä näin oppiminen kytkeytyy lapsen omaan kokemusmaailmaan ja kasvuympäristöön. Toiminnassamme huomioimme myös kestävän kehityksen periaatteet: harjoittelemme kierrättämistä ja opetamme lapsia kunnioittamaan luontoa. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio pitää sisällään menneisyyteen ja nykyisyyteen tutustumista erilaisten esineiden ja dokumenttien avulla. Lapsille tutut lähiympäristön ja kotiseudun kohteet saavat aikaperspektiivin ja merkityksiä. Myös esimerkiksi lasten isovanhemmat voivat antaa tietoa menneistä tapahtumista ja rakentaa niistä siltaa nykyhetkeen. Perinteisten juhlapäivien 16 viettäminen sekä suomalaiseen kansanperinteeseen tutustuminen ovat esimerkkejä tämän orientaation toteuttamisesta. Esteettinen orientaatio avautuu lapsille havaitsemisen, luomisen, tuntemisen ja kuvittelun avulla. Lapselle syntyy omakohtaisia kokemuksia ja tuntemuksia muun muassa kauneudesta, melodiasta, rytmistä ja tyylistä sekä niiden vastakohdista. Esteettisen orientaation sisältöjä voidaan toteuttaa esimerkiksi musiikkia kuunnellen tai vesiväreillä maalaten. Eettisessä orientaatiossa pohditaan arvoja ja niihin liittyviä kysymyksiä. Lapsen arkeen liittyviä tilanteita voidaan tarkastella totuuden ja valheen sekä hyvän ja pahan näkökulmista. Lapsi oppii vähitellen käsittämään oikeaa ja väärää. Eettisen orientaation sisältöä voidaan käsitellä lasten kanssa esimerkiksi erilaisten satujen ja tarinoiden kautta. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio liittyy uskonnollisiin, hengellisiin ja henkisiin asioihin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljentymiseen ja ihmettelyyn. Lisäksi perehdytään lapsen oman uskonnon tapoihin ja perinteeseen sekä tutustutaan lähellä oleviin eri uskontoihin ja katsomuksiin. Näiden kaikkien kuuden orientaation alueella kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline, joten on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään hyvää ja tarkkaa kieltä sekä myös selitetään uusia käsitteitä lapsille. 17 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen ikäryhmittäin Tähtipäiväkodit tarjoavat varhaiskasvatusta seitsemässä eri päiväkotiyksikössä, joiden ryhmäjako on mietitty kunkin päiväkodin lapsimäärän ja lasten ikäjakauman mukaisesti. Varhaiskasvatustoiminnan rinnalla tarjoamme myös esiopetusta. Pienemmissä yksiköissämme toimii yksi yhtenäinen lapsiryhmä ja suuremmissa yksiköissä lapsiryhmiä on useampi. Asmalammen, Kotikaaren ja Pikkukartanon päiväkodit ovat yksiryhmäisiä, Sporttipäiväkodissa ja Päiväkoti Tähtitarhassa taas toimii kaksi lapsiryhmää. Kartanonkujan päiväkodissa ja Päiväkoti Sateenkaaressa toimimme kolmessa lapsiryhmässä. Kolmeryhmäisissä päiväkodeissa ryhmäjako on tehty lasten iän perusteella ja jokaisella lapsiryhmällä on omat tarpeensa, tavoitteensa ja käytänteensä. Ryhmien erityispiirteet muodostavat yhtenäisen jatkumon, varhaiskasvatuksen. Edellisessä ryhmässä opitut tiedot ja taidot toimivat pohjana uuteen ryhmään siirryttäessä ja siellä toimittaessa. Vaikka ryhmillä on omat lasten ikätasoon perustuvat tavoitteensa, huomioimme toiminnassamme myös lasten yksilöllisen kehityksen ja persoonan. Seuraavaksi esittelemme päiväkotiemme tarjoamaa varhaiskasvatusta ikävuosittain, kuvaamme lapsiryhmiemme erityispiirteitä ja kerromme lasten hoidon, kasvatuksen ja oppimisen keskeisiä tavoitteita. Alle 2-vuotiaiden varhaiskasvatus Alle kaksivuotiaiden varhaiskasvatuksessa korostetaan hoivaa ja huolenpitoa. Lapsen turvallisuuden tunnetta vahvistetaan selkeän päivärytmin avulla. Huolella järjestettyjen siirtymätilanteiden avulla luodaan kiireetön ilmapiiri, jossa jokainen lapsi saa vuorollaan aikuisen jakamattoman huomion ja tarvitsemansa tuen. Jokaiselle lapselle täytyy myös löytyä avoin syli lohduttamaan ja pitämään hyvänä. Turvallisen kasvatusilmapiirin ohella panostamme perushoitotilanteisiin. Huolehdimme lapsen tarpeiden (esim. ravitsemus, pukeutuminen, lepo, puhtaus) tyydyttämisestä lämmöllä ja huolella. Arkiset tilanteet toimivat erinomaisena alustana lasten omatoimisuuden ja vuorovaikutuksen tukemiselle. Harjoittelemme itsenäistä ruokailua, vessakäyttäytymistä ja kuivaksi oppimista, pukeutumista ja riisumista. Harjoittelemme myös vuorovaikutustaitoja, kanssakäymistä ja yhdessä olemista. Ohjaamme lapsia toisten huomioimiseen ja empatiaan. Selkeillä säännöillä kuvaamme 18 lapsille mikä sosiaalisessa kanssakäymisessä on hyväksyttyä ja mikä ei. Esimerkiksi toisia ei saa satuttaa eikä leluja saa ottaa kaverilta ilman lupaa. Kiittämällä, tervehtimällä ja anteeksi pyytämällä opettelemme kohteliaan käyttäytymisen perusteita. Yhteisillä pelisäännöillä ja yhdessä toimimalla vahvistamme ryhmähenkeä sekä lasten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kielen oppiminen toimii perustana oman ajattelun ja toiminnan ohjaamiselle, itsesäätelylle sekä sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Kielen omaksuminen on myös edellytys uuden oppimiselle ja oppimisvalmiuksien kehitykselle. Tuemme lasten kielen kehitystä sanoittamalla arkipäivän tapahtumia. Esimerkiksi pukeutumistilanteessa aikuinen voi jutella lapselle tähän tyyliin: ”Nyt minä puen sinulle villasukat, että varpaasi eivät palellu. Onpa hienot sukat, niissä on punaisia ja ruskeita raitoja. Nyt otan sinut syliin, että saadaan takki päälle…”. Harjoittelemme kieltä päivittäin myös lauluilla, loruilla ja hokemilla. Motivoivan kielenoppimisympäristön synnyttämiseksi kannustamme lapsia ja innostamme heitä käyttämään kieltä monin eri tavoin. Leikkiessään lapsi muun muassa oppii sosiaalisia taitoja, näkee oman toimintansa seuraukset, harjoittelee motoriikkaa, kehittää ajatteluaan ja kieltään sekä käsittelee tunteitaan. Pienten ryhmässä leikki on pääasiassa rinnakkaisleikkiä, jossa lapset leikkivät samassa tilassa ja mahdollisesti yhteisiä välineitä käyttäen omia leikkejään. Aikuisella on merkittävä rooli pienen lapsen leikin mahdollistajana ja tukijana. Aikuinen ohjaa lapsia leikkimään ja näyttää itse esimerkkiä. Hän myös tukee lasten yhteisleikkiä esimerkiksi sanoittamalla leikkiä ja olemalla mukana yhteisessä leikissä. Leikkivälineiden on oltava lasten käytettävissä ja niiden on oltava laadukkaita, monipuolisia ja vastattava lasten taitotasoa sekä elämänpiiriä. Haluamme tukea lapsen minäkuvan kehittymistä, joten kunnioitamme lapsen omaa tahtoa sekä kannustamme ja rohkaisemme lapsia käyttämään ja kokeilemaan omaa kehoaan. Oman kehon hahmottaminen on tärkeää, jotta lapsi oppii tuntemaan fyysisen ulottuvuutensa sekä potentiaalinsa. Kunnioitamme lapsen mielenkiinnonkohteita ja autamme lapsia niiden tunnistamisessa. Lapsien tulee saada myös testata toimintansa rajoja, nähdäkseen mikä on hyväksyttyä ja mikä ei. Koemme pienryhmässä toimimisen alle kaksivuotiaiden varhaiskasvatuksessa hyvin tärkeäksi. Pienryhmiin jakaantuminen mietitään tilannekohtaisesti toiminnan sisällön ja lapsimäärän perusteella, ottaen huomioon lasten yksilölliset tarpeet sekä ikätaso. Välillä toimimme yhdessä koko 19 lapsiryhmän voimin, mutta usein jakaannumme pienempiin ryhmiin. Näin jokainen lapsi saa tarvitsemansa yksilöllisen huomion ja toimintahetki säilyy kiireettömänä. KAKSIVUOTIAIDEN SATU AVARUUDESTA ”Avaruusraketti menee tonne ylös ´ssssss´. Se on avaruusmörkö! Se murisee. Se on vihainen, kun se yrittää mennä kuumaan laavaan tulivuorelle. Avaruudessa on tulivuori. Ja minullakin on avaruus kotona. Ja kylpylään mennään, avaruuskylpylään. Avaruuskylpylässä on avaruuslintuja. Ne on kilttejä. Eipäs ole! Ne on kauniita.” 2–4 -vuotiaiden varhaiskasvatus 2‒4-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa kasvattajat tukevat lasten omatoimisuutta. Harjoittelemme vaatteiden pukemista ja riisumista päivittäin. Siisteyskasvatuksen suhteen tavoitteenamme on, että lapset oppivat pikkuhiljaa kuiviksi ja mahdollisimman omatoimisiksi vessakävijöiksi. Leikkien jälkeen siivoamme tavarat takaisin paikalleen ja opettelemme näin omaehtoista siisteydestä ja tavaroista huolehtimista. Ruokailutilanteissakin otamme askeleita kohti omatoimisuutta: lapset hakevat välipalan ja aamiaisen itse sekä harjoittelevat leivän voitelemista ja ruokailuvälineiden käyttöä. Pidämme aikuisen mallia ja tukea merkittävänä omatoimisuuteen harjauduttaessa. Toisaalta myös lasten vertaistuki on tärkeää, sillä lapset toimivat esimerkkeinä toisilleen. Rakennamme ryhmän toimintakulttuurin siten, että se tukee ja toisaalta edellyttää lapsilta omatoimisuutta. Tällöin itsenäisen toiminnan harjoittelusta tulee luonnollinen osa ryhmän päivittäistä rutiinia. Kielen kehityksen pohja on luotu jo varhaislapsuudessa ja 2‒4-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa pyrimme rikastuttamaan lasten kieltä ja kerrontataitoja ja kannustamme heitä kielelliseen ilmaisuun. Oman toiminnan ohjaamisen kannalta on tärkeää, että lapsi oppii kuuntelemaan ulkopuolelta annettuja ohjeita. Kuuntelua harjoitellaan ohjatuilla tuokioilla, siirtymätilanteissa ja 20 tarinahetkillä. Kuulumisia kertomalla, saduttamalla, keskustelemalla ja kuvien tapahtumia selostamalla harjoittelemme itseilmaisulle oleellisia kerrontataitoja. Kieltä kehitetään myös draaman, kuten nukketeatterin ja näytelmien, keinoin. Käsitteitä käydään puolestaan läpi keskusteluissa sekä peli- ja leikkihetkillä. Tutkimme myös äänteitä, harjoittelemme riimiparien käyttöä ja teemme erilaisia kielenharjoituksia. 2‒4-vuotiaiden kanssa harjoittelemme aktiivisesti myös motorisia taitoja. Lähdemme liikkeelle perusliikuntataidoista, kuten juoksemisesta, hyppäämisestä, konttaamisesta, heittämisestä ja kiinniottamisesta. Harjoittelemme myös kehon hallintaa ja hahmotusta sekä hienomotorisia taitoja. On tärkeää, että saamme lapset innostumaan liikkumisesta ja tuettua heidän luontaista liikkumisen tarvettaan. Toisaalta harjoitamme myös itsesuojeluvaiston toimintaa, jotta lapset oppisivat liikkumaan turvallisesti. Monipuoliset motoriset taidot sekä liikunnallinen aktiivisuus muodostavat yhden itsetuntoa ja oppimista kannattelevista pilareista. Vähitellen rinnakkaisleikki alkaa väistyä kuvitteluleikin ja juonellisen roolileikin tieltä. Myös yhteisleikkiä leikitään koko ajan enemmän. Leikin rooli 2–4-vuotiaiden kehityksessä on valtava, sillä lapset sisäistävät leikin avulla uusia taitoja ja kokeilevat niitä leikkiessään. Yhteisleikin lisääntyessä leikin sosiaalinen ulottuvuus tulee entistä selkeämmin esille. Annammekin leikille runsaasti tilaa toiminnassamme. Vapaan leikin ohella leikimme ohjattua leikkiä, jossa aikuiset leikkivät lasten mukana. Ohjatun leikin avulla voimme harjoitella haluttuja taitoja ja kohottaa ryhmän 21 yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aikuinen toimii myös leikin mahdollistajana tarjoamalla leikille tilat ja materiaalit. 2–4-vuotiaiden kanssa alamme tarkastella erilaisuutta ympärillämme. Autamme lapsia huomaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään ulkoisia sekä sisäisiä eroja ihmisten välillä. Työskentelytapojamme ovat mm. avoin keskustelu, tiedon jakaminen, eri kulttuureihin tutustuminen sekä aikuisen antama esimerkki. 4–7-vuotiaiden varhaiskasvatus Leikki näyttelee myös 4‒7-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa suurta roolia. Leikki on laadultaan pääasiassa rooli-, sääntö- ja draamaleikkiä. Aikuisen tehtävä on järjestää aika, tilat ja materiaalit vapaalle leikille. Leikistä saa eniten irti, kun se on tarpeeksi pitkäkestoista. Jos leikki jää kesken, aikuinen järjestää sille jatkomahdollisuuden esimerkiksi säästämällä leikkimateriaalit ja järjestämällä lisää aikaa myöhemmin samana tai seuraavana päivänä. Toimintahetkillä käytetään paljon myös ohjattua leikkiä ja opetus itsessään toteutetaan leikinomaisesti. Näin hyödynnetään lasten vahvuuksia ja lähestytään asioita lasta kiinnostavasta näkökulmasta. 4‒7-vuotiaiden lasten ryhmissä ohjaamme lapsia kohti itsenäisyyttä. Tämä tapahtuu turvallisesti, ilman kiirettä ja liian suuria vaatimuksia. Lapsille siirretään vähitellen heidän edellytystensä mukaisesti vastuuta omasta toiminnastaan sekä valinnoistaan. Aikuisen tehtävänä on auttaa lasta kantamaan uusi vastuu. Aikuinen on hetkessä läsnä, kannustaa, rohkaisee ja mahdollistaa onnistumisen kokemuksien saamisen. Aikuisen tuki ja myönteiset kokemukset luovat lapselle turvallisen ja motivoivan ilmapiirin harjoitella omatoimisuutta. Harjoittelemme itsenäisyyttä tietoisesti ja tavoitteellisesti arjen tilanteissa (siirtymät, ruokailu, vessa, vapaa leikki, sosiaaliset tilanteet jne.). Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme 4‒7-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa on oppimisvalmiuksien kehittäminen. Niitä harjoitellaan usein jonkin muun toiminnan varjolla. Esimerkiksi ohjatuilla tuokioilla vahvistamme lasten keskittymis- ja kuuntelukykyä sekä itsesäätely- ja ryhmätyötaitoja. Keskustelemme myös paljon lasten kanssa. Keskustelemalla ja pohtimalla yhteiskunnallisia ilmiöitä ohjaamme lapsia kriittiseen ajatteluun ja oman järjen käyttöön. Autamme lapsia vahvistamaan ja kehittämään metakognitiivisia taitojaan, eli ohjaamme heitä tunnistamaan ja arvioimaan omia 22 taitojaan, tietojaan sekä mielenkiinnonkohteitaan. Lasten uteliaisuuteen vastaaminen on tärkeää, jotta lapset kokisivat pohdintansa merkityksellisiksi. Kun uteliaisuus lähtee lapsesta itsestään, hän on valmis ja sisäisesti motivoitunut oppimaan. Aikuisen on siis tärkeää tarttua lapsilta tuleviin kysymyksiin ja vihjeisiin heitä kiinnostavista aiheista. Riimittelemällä, tavuttamalla ja sanoilla leikkimällä sekä rohkeasti kokeilemalla tuemme kielen kehittymistä. Tunnistamme kirjoitettuja kirjaimia sekä puhuttuja ja kuultuja äänteitä. Äännetietoisuus on lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen avain. Luemme ja keksimme paljon satuja ja tarinoita sekä tutkimme kieltä draaman, musiikin ja liikunnan keinoin. Aikuiset toimivat esimerkkeinä ja rohkaisevat lapsia käyttämään ja kokeilemaan kieltä sekä leikkimään sillä. Lapset saavat tukea kielenkehitykseensä myös vertaisryhmältä: he riimittelevät, loruilevat ja lauleskelevat yhdessä sekä oppivat toisiltaan uusia tapoja käyttää kieltä. 4‒7-vuotiaat lapset ovat aktiivisia ja energisiä liikkujia. Järjestämme lapsille päivittäin mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen ja energian purkamiseen. Lisäksi harjoittelemme ohjatusti erilaisia lajitaitoja (mm. hiihto, jalkapallo, sähly jne.). Leikimme myös paljon liikunnallisia sääntöleikkejä, joiden avulla kehitetään motorisia valmiuksia ja opitaan sääntöjen noudattamista sekä ohjeiden vastaanottamista. Lapsen aivot ovat aktiivisessa käytössä hänen liikkuessaan, joten yhdistämme liikuntaa oppimiseen, opetukseen ja kasvatukseen. Arvostamme itsenäisyyttä lasten sosiaalisessa kanssakäymisessä. Autamme, rohkaisemme ja vastuutamme lapsia pitämään puoliaan sekä sopimaan konflikteja keskenään. Leikin varjolla sosiaaliset taidot karttuvat ja lapset oppivat neuvottelemaan ja sopimaan asioista ilman aikuista. Aikuisen kannattaa kuitenkin olla läsnä ja auttaa sekä tukea lapsia vaikeissa tilanteissa. Aikuiset ohjaavat lapsia empaattisuuteen omalla esimerkillään. Autamme lapsia myös huomioimaan toisensa, lohduttamaan surullista kaveria ja tunnistamaan sekä omia että toisen tunteita. 23 5 MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA Eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella tarkoitetaan sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla on oikeus kasvaa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Kasvattajayhteisö vastaa siitä, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi tasa-arvoisesti lapsiryhmässä eri kieli- ja kulttuuritaustat huomioiden. Tähtipäiväkodeissa tutustumme lasten kanssa vieraisiin kulttuureihin sekä pohdimme oman ja vieraan kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja. Uskomme, että avoin keskustelu on tie eri kulttuureiden ymmärtämiseen, hyväksymiseen ja kunnioittamiseen. Kasvatushenkilöstö toimii tässä esimerkkinä lapsille. Tähtipäiväkotien kasvatushenkilöstö tukee maahanmuuttajien suomen kielen oppimista sekä huolehtii siitä, että monikulttuurisuus huomioidaan varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa. Lapsen oman kulttuuri-identiteetin ja äidinkielen vahvistamista korostetaan vanhempien kanssa käytävissä yhteistyökeskusteluissa, sillä vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten kielen kehittymistä tuetaan Tähtipäiväkodeissa arjen tilanteissa ja kieltä tukevissa toimintahetkissä. Apuna kielen opetuksessa käytetään esimerkiksi kuvia ja leikinohjausta. 6 KOLMIPORTAINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista päivittäin. Tuen perustana ovat vanhempien kanssa yhdessä sovitut tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Lapsen vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet ovat tuen järjestämisen lähtökohtana. Jotta lapsen tuen tarve havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, on tärkeää seurata ja arvioida jatkuvasti lasten kasvua sekä oppimista niin päivähoidossa, lapsen kotona kuin vuosittaisissa neuvolatarkastuksissakin. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki perustuu lapsen oikeuteen saada tukea ja ohjausta kasvuunsa ja oppimiseensa. Se muodostuu laadukkaasta päivähoitoympäristöstä, toimivasta arjesta, hyvästä perushoidosta sekä 24 henkilökunnan ammatillisuudesta. Lapsi voi tarvita tukea esimerkiksi fyysisen, kognitiivisen tai sosio-emotionaalisen kehityksen osa-alueilla. Lisäksi tuen tarve voi ilmetä tilanteessa, jossa kasvuolot vaarantavat lapsen kehityksen. Tuen tarpeen arvioinnissa avainasemassa ovat kasvatushenkilöstön sekä vanhempien mahdollisimman varhaiset havainnot lapsen kehityksestä ja siihen liittyvistä haasteista. Kun lapsen tuen tarve havaitaan, tulee kasvatushenkilöstö kiinnittää huomiota toimintatapoihinsa. Samalla arvioidaan varhaiskasvatuksessa käytettäviä menetelmiä sekä muokataan oppimisympäristöä lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi. Yleisen tuen keinoja ovat muun muassa päivä- ja viikkojärjestyksen strukturointi, pienryhmätoiminnan lisääminen sekä puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot. Yleisen tuen muodoista sovitaan kasvatushenkilöstön ja vanhempien sekä tarvittaessa erityislastentarhanopettajan (elto) tai muiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Tukimuotoja pohdittaessa huomioidaan kunkin lapsen oppimistyylit sekä kielija kulttuuritausta. Tehostettu tuki on yleiseen tukeen verrattuna vahvempaa ja yksilöllisempää tukemista ja toimenpiteet sen järjestämiseksi tulee aloittaa silloin, kun yleisen tuen muodot koetaan riittämättömiksi. Tehostettu tuki on päivittäistä, säännöllistä ja se voi sisältää monia pedagogisia tukimuotoja samanaikaisesti. Tehostetun tuen muotoja ovat lapsen perustaitojen kehittäminen sekä kasvun ja opetuksen yksilöllistäminen lapsen kehitystason ja tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia, että lapsi saa onnistumisen kokemuksia oppimisesta sekä tukea myönteiselle minäkuvalleen. Tehostetun tuen muodoista sovitaan yhteistyössä huoltajien, kasvatushenkilöstön ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa ja ne kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaa täydentävään tehostetun tuen suunnitelmaan. Tehostetun tuen aikana on tärkeää seurata ja arvioida lapsen kasvua ja oppimista säännöllisesti sekä tarvittaessa päivittää tehostetun tuen suunnitelmaa vastaamaan tuen tarvetta. Erityinen tuki sisältää jo yleisen ja tehostetun tuen aikana käytössä olleet menetelmät. Erityistä tukea annetaan lapsille, joiden varhaiskasvatusta ei heidän kasvun, kehityksen ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Pääsääntöisesti nämä lapset ovat vaikeasti monivammaisia, kehitysvammaisia ja/tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla korostuu moniammatillinen yhteistyö huoltajien ja 25 kuntouttavien tahojen kanssa. Näitä kuntouttavia tahoja voivat olla esimerkiksi puheterapeutti, toimintaterapeutti sekä erityislastentarhanopettaja. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon huoltajan, ryhmän lastentarhanopettajan, konsultoivan erityislastentarhanopettajan sekä lasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen näkemys lapsen tuen tarpeesta. Lapsen erityisen tuen tarve arvioidaan yhteistyössä huoltajan kanssa ja tuen järjestämisestä sovitaan yhdessä. VIISIVUOTIAIDEN SATU TÄHTIPÄIVÄKOTIEN MASKOTISTA, ARTTU ASTRONAUTISTA ”Arttu tykkää lennellä avaruusraketilla ympäri planeettoja. Siellä on mörköjä. Isoja, pahoja mörköjä on pimeillä mörköplaneetoilla. Pienet, ystävälliset möröt asuu ystävällisessä avaruuskuussa. Arttu työskentelee avaruustoimistossa. Lähettää siellä kirjeitä. Joskus se voi lähettää niitä meidän päiväkodille. Artun perheeseen kuuluu avaruuskoira Aku, joka osaa lentää. Artun tyttö on Nonni, Totti on Artun poika. Ja Tuomas, se on Artun 26 LÄHTEITÄ Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma. 2014. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstr ucture/38242_JKLvasu.pdf Lapsen oikeuksien sopimus. 1989. https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. 2002:9. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/113591/kasvatus.pdf?sequence=1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2005. Oppaita 56. Helsinki: STAKES. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77129/Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteet.pdf ?sequence=1 VASUTYÖRYHMÄ Kehittämisvastaavat Ella Kääriäinen Karoliina Mäkinen Muu työryhmä Elina Keurulainen Emilia Munter Susanna Pelkkikangas
© Copyright 2024