SOTILASAIKAKAUSLEHTI

SOTILASAIKAKAUSLEHTI
KESÄ-HEINÄKUU 6-7 | 2015
Esittelyssä Puolustusvoimien:
Logistiikkalaitos
Tutkimuslaitos
Tiedustelulaitos
Johtamisjärjestelmäkeskus
Palvelukeskus
SISÄLTÖ
N:o 944
Julkaisija Upseeriliitto ry
www.upseeriliitto.fi
Pääkirjoitukset
1. EU vai NATO uhka Venäjälle?5
Martti Lehto, päätoimittaja
90. vuosikerta
ISSN 0038-1675
Vastaava päätoimittaja
Martti Lehto
gsm 040 525 6630, Fax (014) 310 1331
[email protected]
Toimitussihteeri, lehden taitto
sekä keltaisten sivujen päätoimittaja
Marko Varama
puh (09) 6689 4016, gsm 040 844 8255
[email protected]
Toimittajat
2. pääkirjoitus - Jari Rantala
Kirjallisuus -Sampo Ahto
Historia - Ohto Manninen
Uusiin tehtäviin - Ville Viita
Polttopiste Juha-Antero Puistola
Sotatekniikka - Jyri Kosola
Toimitus
Laivastokatu 1 b
00160 Helsinki
Puh (09) 6689 4016, Fax (09) 6689 4020
2. Hallitusohjelman silmänkääntötemppu7
Jari Rantala, puheenjohtaja
Artikkelit
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen 500 päivää
Kaarle Lagerstam, eversti, ST
Logistiikkalaitos – puolustusmateriaalin omistaja
Mikko Taussi, everstiluutnantti
Puolustusvoimien palvelukeskus
– yhteisten tukipalveluiden tuottaja
Timo Viinikainen, eversti
9
15
19
50
Ilmoitustilan myynti
Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalalla
Mikko Heiskanen, eversti
Mikko Soikkeli, eversti
Juha Halminen
puh (09) 873 6944, gsm 050 592 2722
fax (09) 873 6955
Kielotie 47, 01350 Vantaa
[email protected]
Puolustusvoimien tiedustelulaitos
– sotilastiedustelun tuki
Sakari Wallinmaa, eversti
55
Tilaushinnat
Vuosikerta 65 EUR. Irtonumero 8 EUR
Osoitteenmuutokset
ja tilaukset:
Toimituksen sihteeri Erja Elopuro
(09) 6689 4013 tai (09) 6689 400
[email protected]
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti
Kansikuva:
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen
esittelyjuliste.
Palstat
Kolumni
Paraatit propagandatilaisuuksina
Oskari21
Viestisuunnistusta kela p********!
Kuva: Puolustusvoimat
Uusiin tehtäviin
AO-Paino, Mikkeli 2015
2
Pekka Visuri23
Ville Viita25
6-7 /2015
1.6.2015
Kirjat
Sampo Ahto43
- Mikko Karjalainen: Ylipäällikön päiväkäskyt
- Pentti Airio: Aseveljeys. Saksalaiset ja suomalaiset
Itä-Lapissa 1941–1944.
- Dietmar Neutatz: Träume und Alpträume.
The Finnish Defence Forces Logistics Command
– Defence materiel and ownership
Lieutenant Colonel Mikko Taussi
Uutisia historiasta
Ohto Manninen47
Vänrikki Jarmo Soinisen Tihvinän reissu 1941
Polttopiste
Baltian kylmä rauha
Juha-Antero Puistola58
Sotatekniikka
Supertaistelija astuu yli inhimillisen
The Finnish Defence Research Agency, FDRA
Colonel, Doctor of Military Science Kaarle Lagerstam
Jyri Kosola60
The Finnish Defence Forces Shared Services Centre
provides help desk services
Colonel Timo Viinikainen
The Defence Forces' Reform and the C5 Agency
Colonel Timo Heiskanen
Colonel Mikko Soikkeli
The Finnish Defence Intelligence Agency, FDIA
– The home of military intelligence
Colonel Sakari Wallinmaa
Upseeriliitto tiedottaa
Tietoa sotilaseläkejärjestelmän tilanteesta
31
Pääsihteerin palsta
Hallitusohjelmassa hyvää ja huonoa
32
Pääluottamusmiehen palsta I
Viisautta vesille...
34
Pääluottamusmiehen palsta II
Kriisinhallinta ei ole talkootyötä
36
www.upseeriliitto.fi
Akava: Viime hallituskauden palkka- ja veropolitiikka
ei kohdellut kaikkia palkansaajaryhmiä tasapuolisesti 38
Konttaisella lomailee huippupaikassa edullisesti
40
Muutoksia golfin pelaamiseen Vierumäellä
41
Upseeriliiton yhteystiedot
42
Upseeriliiton toimisto on suljettu
29.6. – 31.7.2015.
Hyvää kesää jäsenille ja kaikille
lehden lukijoille.
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
3
... a sound decision
Maritime security is a question of
best technologies and systems.
ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy provides Integrated Mission Systems to navies, coast guards
and other operators of integrated systems,
from large bridge systems to one-console systems
consisting of navigation, mission management
systems and communications (multi-link functionality available) integrated with customer tailored
systems.
ATLAS Integrated Mission System AIMS onboard the
Finnish Border Guard OPV Turva
ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy
CEO Jaakko Savisaari
Hiomotie 32, 00380 Helsinki, Finland
Mobile +358 400 314 927
[email protected]
www.atlas-elektronik.com
ATLAS ELEKTRONIK FINLAND
A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group
EU vai NATO
uhka Venäjälle?
V
enäjä julkaisi viime vuoden joulukuussa
uuden sotilasdoktriinin, jossa se määritteli
valtion virallisesti hyväksymät näkemykset Venäjän Federaation aseellisen puolustuksen
valmisteluista ja toteutuksesta. Tällaisella julkisella
doktriinilla on oma roolinsa Venäjän strategisessa
kommunikaatiossa. Venäjällä on myös turvaluokiteltu analyysi turvallisuustilanteesta ja strategia
omien turvallisuustavoitteidensa saavuttamiseksi.
Doktriinissa Venäjä korostaa toimintansa lainmukaisuutta perustaen sen maansa perustuslakiin ja
yleisesti hyväksyttyihin kansainvälisen oikeuden
periaatteisiin ja normeihin. Näin saadaan kaikki
toimet näyttämään lainmukaisilta.
Venäjä on luonut mallin sotilaallisesta vaarasta
suursotaan saakka. Doktriini mainitsee ensimmäisenä vaaratekijänä ”Pohjois-Atlantin Liiton (Nato)
voiman kasvattamisen ja sille annetut globaalit toiminnot, joita toteuttaessaan se loukkaa kansainvälistä oikeutta, Nato-maiden sotilaallisen infrastruktuurin lähentymisen kohti Venäjän Federaation rajoja
mukaan lukien Naton laajentuminen.” Tätä Naton
laajentumista ja voiman kasvattamista Venäjä onkin
käyttänyt retoriikassaan puolustaessaan toimiaan
Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Nato on nostettu suurimmaksi uhaksi, jolla Venäjän sotilaallinen toiminta ja suorituskyvyn kasvattaminen on perusteltu.
Mutta onko Nato todella Venäjälle suurin uhka?
Venäjä on varmasti tarkkaan analysoinut Naton
poliittisen ja sotilaallisen suorituskyvyn. Se on saanut käsityksen siitä, kuinka valmiita Nato-maat
ovat osallistumaan sotilasoperaatioihin. Esimerkkejä
löytyy Libyasta, Syyriasta ja Ukrainasta. Venäjällä
tuskin vakavasti uskotaan, että Nato-maat yhdessä
päättäisivät hyökkäystoimista sitä vastaan.
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
Sotilaallisesti Venäjää ei tällä hetkellä uhkaa mikään, mutta taloudellisesti kyllä. Maa ei ole kyennyt
uudistamaan öljy- ja maakaasuvetoista talouttaan
ja maalle asetetut talouspakotteet ovat syventäneet
kriisiä. Venäjän retoriikassa länsimaat ovat tietoisesti pyrkineet heikentämään Venäjän taloutta.
Ukrainan sodan yksi keskeisistä syistä on maan
pyrkimys EU-jäsenyyteen, mikä romuttaisi Venäjän
pyrkimykset vahvistaa Euraasian tulliliittoa ja vaikeuttaisi kaasu- ja öljyputkien rakentamista Eurooppaan, joiden tavoitteena on lisätä Euroopan maiden
riippuvuutta venäläisestä energiasta.
Venäjän sotilasdoktriinissa toisena vaaratekijänä
on ”tilanteen epävakautuminen eri maissa ja alueilla ja globaalin ja alueellisen tasapainotilan horjuttaminen.” Venäjän tavoittelema taloudellinen
tasapainotila on horjunut, eikä näköpiirissä ole sen
korjaantuminen. Talouden romahdus Venäjällä voi
johtaa sisäisiin levottomuuksiin, kapinaliikkeiden
aktivoitumiseen ja maan ajautumiseen hajoamistilaan.
Venäjä ei voi tehdä Euroopan unionista suurinta
vaaraa ja uhkaa, mutta Natosta sellainen voidaan
tehdä. Venäjän nykyisellä sotilaallisella voimannäytöllä, Krimin valtauksella, Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisella ja sotilaallisen suorituskyvyn kasvattamisella sekä Naton laajentumisen kritisoimisella
on sotilaallista ulottuvuutta laajempi ja tärkeämpi
fokus. Venäjälle yhtenäinen EU, joka laajentuu
entisten neuvostotasavaltojen alueelle, on suurempi
uhka kuin Nato. Neuvostoliitto ja Itä-Euroopan
maat eivät hajonneet sotilaallisen uhan vuoksi vaan
kyvyttömyyteen vastata läntisen maailman taloudelliseen kehitykseen. Tämä uhkaa nyt Venäjää ja sen
viimeisiä liittolaisia.
5
U
hkakuva, josta kirjoitin edellisessä Sotilasaikakauslehdessä näyttäisi toteutuvan. Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, 2014)
esityksen mukaisesti. Mutta samalla hallitus on
sitoutunut noudattamaan julkisen talouden
kehyspäätöstä. Tuo päätös sisältää leikkauksia,
jotka koskevat myös puolustusvoimia.
Kohdennettava määräraha on tarkoitettu materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen,
eli materiaalin hankkimiseen. Samaan aikaan
ollaan leikkaamassa toimintamenomäärärahoja, joilla puolustusvoimat toteuttaa päivittäiset
tehtävänsä sotilaallinen harjoittelu ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen mukaan
luettuina.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu uskottavaan
puolustuskykyyn seuraavilla teksteillä. Suomen
puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle
ja koko maan puolustamiselle. Puolustuksen
uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Hallitus varmistaa kertausharjoitusten
riittävän määrän. Lisäksi vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen
edellytykset turvataan.
Puolustusvoimat on juuri saanut päätökseen
mittavan uudistuksen, jossa organisaatiota leikattiin vähentämällä esikuntia, joukko-osastoja
ja henkilöstöä. Tavoitteena oli päästä tehtävien
ja resurssien tasapainoon. Samaan aikaan uudistuksen kanssa tulivat suuret säästöt, jotka
pakottivat leikkaamaan materiaalihankinnoista,
vähentämään kertausharjoitukset lähes nollaan,
vähentämään varusmiesten harjoittelua, merivoimien alusten liikkumista ja Hornetien lentotunteja. Tänä vuonna on päästy tilanteeseen,
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
jossa toiminta ja harjoittelu on voitu nostaa
välttämättömälle minimitasolle.
Mikäli suunnitellut leikkaukset toteutetaan, se
edellyttää toiminnan vähentämistä tai rahoituksen siirtämistä materiaalihankinnoista toimintaan. Kumpikin ratkaisu on turmiollinen
puolustuskyvylle. Alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta ei voida tinkiä ja kaiken
lisäksi se toiminta on lisääntynyt merkittävästi
niin merellä kuin ilmassakin.
Puolustuskyvyn ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa, sitä ei luoda tuosta vain, sitä ei ole
myytävänä kaupan hyllyllä. Puolustuskyky ei
ole pelkkää materiaalia, vaan materiaaliakin
tärkeämpää on tahto ja halu sekä osaaminen.
Näistä varsinkin osaaminen vaatii oppimista ja
harjoittelua. Hienoinkaan kalusto ei auta, jos
sitä ei osata käyttää.
Hallitusohjelman julkaisun yhteydessä tuotiin
selkeästi esiin, että säästöt eivät koske puolustusta. Niin ohjelman tekstikin toteaa ”Hallitus
korottaa puolustusmäärärahoja esityksen mukaisesti.” Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa,
jos suunnitellut leikkaukset toteutuvat. Määrärahat eivät nouse esitettyä 150 miljoonaa, sillä
tuon kohdennuksen vastapainona vähennetään
kymmeniä miljoonia.
PUHEENJOHTAJALTA
Hallitusohjelman
silmänkääntötemppu
Tätä kirjoitettaessa ovat hallituspuolueiden puheenjohtajat esittäneet erilaisia ja jopa eriäviä
kommentteja asiasta. Uudella puolustusministeri Jussi Niinistöllä (ps) näyttää olevan kivinen
tie edessään, jotta hallitusohjelmaan kirjatut
tavoitteet saavutettaisiin. Ne edellyttävät, että
puolustusmäärärahojen kokonaisuutta korotetaan suunnitellulla 150 miljoonalla, eikä toimintamenoja leikata.
7
Kuvassa kirjoittaja eversti, ST,
Kaarle Lagerstam,
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja
ja Suomi-konepistooli,
T&K-toiminnan maineikkain tuote.
Puolustusvoimien
tutkimuslaitoksen 500 päivää
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen arki
on ensisijassa kädet savessa työtä, jossa
toteutetaan sotavarustuksen, uusien
toimintaperiaatteiden tai henkilöstön
arviointia ja testaamista.Tätä perustyötä toki
tukee pienemmällä panoksella tieteelliset
vaatimukset kaikin puolin täyttävä
tutkimustoiminta.
P
uolustusvoimien tutkimuslaitos perustettiin 1.1.2014
puolustusvoimauudistuksen ensimmäisessä aallossa. Yleistilannetta ensimmäisen vuoden jälkeen voisi kuvailla seuraavasti:
- Tutkimuslaitos saavutti täyden
toimintakyvyn jo kesällä 2014
- Puolustusvoimien tilauksia on
enemmän kuin ehditään tekemään
- Tutkimuslaitoksella on korkeatasoinen henkilöstö, jossa yhdistyy sopivalla tavalla innokkuus ja
vuosikymmenien kokemus
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
- Tutkimuslaitteet ovat hyvässä
kunnossa ja nykyaikaisia
- Laitoksella on hyvät toimitilat
sen kolmessa toimipaikassa (Ylöjärvi, Riihimäki ja Tuusula)
Haluamme olla ensisijassa tutkimuslaitos, joka on maanpuolustuksen
tiukan ytimen paras asiantuntija.
Samalla ymmärrämme, että monimutkaisten tehtävien tekemiseksi
Puolustusvoimien tutkimuslaitos
tarvitsee vankan yhteistoimintaverkoston, johon kuuluu niin kotimaisia
kuin ulkomaisiakin tutkimuslaitoksia
ja puolustusteollisuuden yrityksiä
Miksi tutkimuslaitos
perustettiin?
Tutkimus- ja kehittämistyön merkitys on puolustusvoimissa aina
yleisellä tasolla tunnustettu, mutta
sen asema päätöksenteon tukena on
jäänyt monelle epäselväksi. T&K
-toiminnan merkitys tulee ilmi, kun
miettii sitä, miten kävisi, jos T&K
-toimintaa ei olisi. Seurannaisvaikutuksina olisi todennäköisesti:
- Sotavarustehankinnat eivät perustuisi kunnon testeihin vaan
valmistajan väitteisiin järjestelmien suorituskyvystä
- Taktiikka olisi ulkomaista lainaa tai perustuisi mielipiteisiin
- Sotavarustuksen elinajan määrittäisivät valmistajan ilmoitukset
eikä välineiden todellinen testattu kunto
- Sodan ja rauhan ajan tehtäviin
valittaisiin henkilöstöä ilman,
että valinnat perustuisivat tutkimuksella todennettuihin vaatimuksiin
9
Vanha puolustusvoimauudistusta edeltänyt T&K-kenttä ei ollut syntynyt suuren suunnitelman kautta,
vaan tietotarpeet olivat synnyttäneet
pieniä ja keskikokoisia yksiköitä eri
puolelle Suomea. 2000-luvun alussa
tilanne oli seuraavanlainen:
- Useista hyvin toimivista tutkimusyksiköistä huolimatta T&K
kenttä kokonaisuutena ei toiminut optimaalisesti.
- Erityisesti puolustusvoimallisen
tutkimusjohdon puute ja tutkijoiden jakautuminen kymmeniin
pieniin T&K-yksiköihin vaikeutti
toimintaa.
- Materiaalin, henkilöstön ja taktiikan kehittäminen oli eriytetty
omiin ”putkiinsa”.
Puolustusvoimauudistuksessa tutkimustoiminnan uudistamiselle asetettiin kovat vaatimukset:
- On luotava kyky tukea johdon
päätöksentekoa puolustusjärjestelmän kehittämisessä
- On kyettävä edelleen tuottamaan keskeiset T&K-palvelut
10
- On saavutettava vähintään
15 % henkilöstösäästöt
Lyhyesti sanoen siis vähemmällä
enemmän. Muutoksen pääkohdiksi
perusteellisen valmistelun jälkeen
muovautuivat:
- Keskitetään tutkimustoiminnan johto-osat ml. tekninen tutkimustoiminta Pääesikuntaan
suunnittelupäällikön alaisuuteen
- Luodaan koko puolustusvoimia
palveleva tutkimuslaitos, joka kykenee antamaan kokonaisvaltaisen ratkaisun materiaalia, henkilöstöä ja toimintaperiaatteita
koskeviin ongelmiin
- Säilytetään puolustushaaroilla
niiden erityispiirteiden vaatima
tutkimus- ja kehittämistoiminta
Koko tutkimuskenttä
uusiksi
Perusajatus oli lisätä T&K -toiminnan tehoa keskitetyllä ohjauksella,
josta vastaa pääesikunnan suunnitteluosasto. Kaikki T&K-toimijat saa-
vat puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa varsin yksityiskohtaiset
tehtävät, jotka perustuvat puolustusvoimien joukkojen ja esikuntien
tietotarpeisiin. Toiminta on täysin
asiakaslähtöistä. ”T&K” ei puuhaa
omiaan vaan tekee mitä tilataan.
Omiakin ideoita ja innovaatioita
toki tulee olla, mutta näille ideoille
on löydettävä asiakas puolustusvoimista.
Kun Puolustusvoimien tutkimuslaitos perustettiin 1.1.2014, lakkautettiin samalla Puolustusvoimien
teknillinen tutkimuslaitos, Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteenlaitos ja Verkostopuolustuksen
kehittämiskeskus sekä Merivoimien
tutkimuslaitos. Merivoimien tutkimuslaitoksen ohjus- ja häivetutkimus
siirtyi Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen, mutta mm. vedenalaista
sodankäyntiä ja laivatekniikkaa koskevat osuudet hoitaa Merisotakoulu.
Muutos viimeisteltiin vuoden
2015 alussa, kun maavoimien aselajikoulujen tutkimus- ja kehittämis-
osat koottiin Maasotakoulun johtoon. Ilmavoimien T&K-toiminta
taas keskitettiin Pirkkalaan Satakunnan lennostoon.
Henkilöstövähennykset toteutetaan karsimalla erityisesti tutkimushallintotehtäviä, mutta myös vähemmän tärkeitä tutkimustehtäviä.
Puolustusvoimauudistuksen jälkeen
T&K-toimintaan käytetään noin 340
henkilövuotta, jolla toteutetaan noin
300 pientä tai suurta tutkimustehtävää. Rahaa toimintaan kuluu palkat
mukaan lukien noin 35 miljoonaa
vuodessa. Voimavarat ovat kansainvälisesti vertailtuna todella pienet.
Liiallinen tutkimuksesta säästäminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä
tutkimukseen panostaminen voi olla
avain todella merkittäviin säästöihin.
Tutkimuslaitos haluaa
nousta puolustuksen
tukipilariksi
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen
tavoitteena on tulla puolustuksen
kehittämisen vankaksi tukipilariksi,
joka tuottaa kokonaisvaltaisen tietopohjan johdon päätöksille. Tätä
työtä tekemässä on 200 henkilön hy-
vin koulutettu joukko, joka on jaettu
viiteen omaleimaiseen osastoon. Yhdistämällä osastojen osaamisen laitos kykenee vastaamaan vaativiinkin
kokonaisvaltaisiin tutkimuskysymyksiin, jotka käsittelevät materiaalia,
henkilöstöä ja toimintaperiaatteita.
Riihimäelle on sijoitettu kaksi
osastoa. Täysin uutta kykyä edustaa
doktriiniosasto, joka on rakennettu
erityisesti luomaan johdolle tietopohja tärkeiden ja vaikeiden päätösten tekemiseksi. Se toimii strategisen
ja operatiivisen tason taistelukeskuksena tiiviissä yhteistoiminnassa
puolustushaarojen kanssa. Pääosa
laitoksen noin 30 upseerista palvelee
doktriiniosastolla. Siellä tarvitaan
ensi sijassa erinomaisia sotilaita, joilla myös kynä pysyy kädessä.
Informaatioyhteiskunnan asevoimia tukee informaatiotekniikan
osasto. Sen tehtävänä on luoda tieteellinen osaamispohja tiedustelun,
vaikuttamisen ja johtamisjärjestelmien käytölle. Osastoon kuuluu myös
uusi tietosodankäynnin tutkimusala.
Taistelun ytimessä on asevaikutus, joka on Ylöjärven kahden osaston erikoisalaa. Asetekniikan osasto
tutkii ja testaa panssarointia, aseiden
vaikutusta ja häiveominaisuuksia.
Räjähde- ja suojelutekniikan osaston
tekemisen keskiössä on erilaiset räjähteet, joiden kunto usein määrittää
asejärjestelmän käyttöiän. Kansainvälisestikin korkealaatuinen suojelualan tutkimus- ja koetoiminta luo
perustan toiminnalle taisteluaseiden
vaikutuspiirissä, mutta samalla tukee
koko yhteiskunnan varautumista säteilyn ja kemiallisten aineiden aiheuttamiin uhkatilanteisiin.
Ihmisen toimintakyky on koneiden kehittyessä usein asejärjestelmän
suorituskykyä eniten rajoittava tekijä. Toimintakykyosasto toteuttaa
henkilöstön toimintakyvyn testausta
ja siihen liittyvää tutkimustoimintaa
Tuusulassa. Uusina toiminta-alueina
ovat mm. laaja-alaiset taistelijan erityisesti fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä koskevat kenttätutkimukset.
Niissä katsotaan, miten suomalaiset
kestäisivät kriisin ja sodan rasituksia.
Maanpuolustuskorkeakoulu ja tutkimuslaitos
taistelijaparina
Maanpuolustuskorkeakoulun haasteena on perinteisesti ollut riittävien
resurssien suuntaaminen tutkimustoimintaan, kun sen päähuomion on
vienyt sankkojen opiskelijajoukkojen
opetus.
Tilaustutkimusten pääosa onkin
nyt keskitetty selkeästi Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle. Maanpuolustuskorkeakoulun tärkeänä
tehtävänä on edelleen luoda koko
sotatieteelliselle tutkimukselle perusta laadukkaalla julkisella perustutkimuksella. Tutkimuslaitoksen
Tutkimuslaitoksen testien
perusteella uudet aerosoliräjähteet
tekevät elämän hankalaksi.
Kuva: PVTUTKL
12
Arkipäivä tutkimuslaitoksella on usein testien suunnittelua ja toteutusta,
joiden perusteella tehdään miljoonien sotavarustehankintoja.
Tässä panssarinläpäisykokeen valmistelua koeammunta-alueella.
Kuva: PVTUTKL
perustuote taas on turvaluokiteltu
raportti, joka tukee uuden sotavarustuksen hankintaa tai strategista
ja operatiivista suunnittelua.
Maanpuolustuskorkeakoulu ja
Puolustusvoimien tutkimuslaitos
muodostavat hyvän taistelijaparin.
Tutkimuslaitos tukee Maanpuolustuskorkeakoulua opetuksessa
ja opinnäytteiden ohjaamisessa.
Maanpuolustuskorkeakoulu taas
luo perustutkimuksellaan vankan
pohjan tutkimuslaitoksen soveltavalle tutkimukselle ja kasvattaa
uusia sotatieteilijöitä. Molemmat
tukevat toisiaan tilaustutkimusten
toteuttamisessa.
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
Märehtimätöntä
toimintaa
Tutkimustoiminnalle on luotu säästöaikojen supistettu, mutta ensimmäisen kerran puolustusvoimien
historiassa kokonaisvaltaisesti suunniteltu rakenne. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen
toiminnan avulla puolustusvoimat
saa erinomaisia tutkimuspalveluja
ja siinä on ainekset todelliseksi menestystarinaksi.
Kyse ei ole vain omasta mielipiteestäni, sillä koko tutkimuskenttään
kohdistettiin sisäinen tarkastus vuo-
den 2015 alussa. Perusrakenne havaittiin hyvin toimivaksi ja pelättyjä
päällekkäisyyksiä ei löytynyt.
Me otamme työn alle teidän
tehtävänne, emme jää tuleen makaamaan tai märehtimään tutkimuksen ja selvityksen periaatteellisia rajapintoja. Meiltä syntyy
resursseihin nähden paras mahdollinen tulos määräaikaan ja määrämuodossa.
13
Mikko Taussi
Everstiluutnantti
Hallinto-osaston päällikkö
Logistiikkalaitos
– puolustusmateriaalin omistaja
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen
toiminnan päämääränä on kaikissa
valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä
luoda edellytykset suorituskykyjen
rakentamiselle ja käytölle. Logistiikkalaitos
ylläpitää ja palauttaa joukkojen,
henkilöstön ja järjestelmien toimintakyvyn
sekä materiaalin käyttökelpoisuuden.
Logistiikkalaitos on puolustusvoimien
materiaalihallinnosta, hankintatoimesta,
terveydenhuollon järjestämisestä,
ympäristöasioista ja tilahallinnasta vastaava
Pääesikunnan alainen tulosyksikkö.
P
uolustusvoimauudistukseen laadittu toimintakäsikirja määrittelee edelleen,
että Puolustusvoimien logistiikkalaitos omistaa puolustusvoimien
sotavarustuksen ja erikseen määritettävän materiaalin. Uudistusta toimeenpantaessa keskusteltiin useissa
yhteyksissä siitä, mitä materiaalin
omistajuus tarkoittaa. Samanlaista
vuoropuhelua käytiin maavoimien
huoltojärjestelmän uudistuksessa
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
vuoden 2008 alussa. Silloin asia jäi
hieman keskeneräiseksi. Tässä kirjoituksessa pohditaan omistajuuteen
liittyviä piirteitä erityisesti sotavarusteiden osalta.
Omistajuus luo
turvallisuutta
Logistiikkalaitos kohdentaa sotavarusteet rauhan ajan joukko-osastoille
ja puolustusvoimien sodan ajan jou-
koille Pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien antamin perustein.
Määrällisen tarpeen tyydyttämisen
lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että
käyttäjä voi luottaa materiaalin tarkoituksenmukaisuuteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen. Asevelvollisten koulutustapahtuma voi olla
mielekäs vain, jos materiaali tukee
ammattitaitoisten kouluttajien johtamien harjoituksien tavoitteita. Vähätellä ei sovi myöskään materiaalin
toimintavarmuuden vaikutusta iskuportaan rynnäkön onnistumiseen
sodan melskeissä.
Logistiikkalaitos vastaa siitä, että
sen luovuttamat sotavarusteet ovat
toimivia ja käyttöturvallisia. Lisäksi logistiikkalaitos seuraa ja kerää
kokemuksia käytön aikana sotavarusteista saaduista havainnoista.
Mikäli varusteiden toimivuus ja
käyttöturvallisuus eivät vastaa asetettuja vaatimuksia, logistiikkalaitos
ryhtyy toimenpiteisiin materiaalin
kunnon palauttamiseksi määritettyyn tasoon. Käyttöturvallisuutta
luotaessa ja ylläpidettäessä otetaan
laaja-alaisesti huomioon materiaalin
mahdolliset riskit niin käyttäjille itselleen ja niiden vaikutuspiirissä olevil-
15
ja toimintaan kohdistuvia käyttörajoitteita, materiaalin tarkastus- ja
korjausmääräyksiä tai asettaa materiaalin käyttökieltoon ja määrätä ne
evakuoitavaksi tarkoituksenmukaiseen korjaukseen.
Materiaaliturvallisuuden huolehtimisvastuu säilyy koko elinjakson
ajan logistiikkalaitoksella. Käytön
päätyttyä logistiikkalaitos vastaa sotavarusteiden asianmukaisesta jälkikäsittelystä myymällä, purkamalla
ja uusiokäyttämällä tai hävittämällä
materiaali.
Maalla.
le ihmisille kuin omaisuudelle. Myös
käytön ja kunnossapidon vaikutukset
ympäristöön otetaan huomioon.
Käyttöturvallisuuden luomisessa
keskeinen rooli on logistiikkalaitoksen
Järjestelmäkeskuksella. Sen eri osastot ovat erikoistuneet laaja-alaisesti
vastuualueidensa järjestelmiin, varusteisiin ja materiaaliin sekä niihin
liittyviin turvallisuustekijöihin. Järjestelmäkeskus ottaa huomioon materiaalihankintojen valmisteluvaiheessa
lainsäädännön vaatimukset ja soveltamisalat. Järjestelmäkeskus määrittää perusteet materiaalin turvalliselle
käytölle niiltä osin, kuin lainsäädäntö ei puolustusvoimien toiminnan
erityispiirteiden ja sotavarusteiden
osalta aseta turvallisuusvaatimuksia.
Hankintojen toteutusvaiheessa logistiikkalaitos testaa sotavarusteiden
toimivuuden ja käyttöturvallisuuden,
josta se antaa suorituskykyvastuulliselle puolustushaaralle vakuudeksi
teknisen hyväksynnän sekä määrittää sotavarusteen ominaisuuksista
johtuvat käyttöohjeet ja -rajoitukset.
Näiden vahvistuslausumien perusteella suorituskykyvastuullinen puolustushaara hyväksyy järjestelmät ja
sotavarusteet käyttöön.
Sotavarusteiden käyttöä varten
annetaan myös ohjeistus siitä, kuin-
16
ka sotavarusteita tulisi käyttää oikein,
jotta ne säilyisivät mahdollisimman
hyvin käyttökuntoisina niille suunnitellun elinjakson ajan. Käyttäjän
vastuuntuntoinen asenne ja huolellinen materiaalin käyttö ovat keskeisiä tekijöitä sotavarusteiden kunnon
säilymisessä.
Logistiikkalaitos kehittää lisäksi
sotavarusteiden suorituskykyä osajärjestelmien ja teknologioiden kehittymisen myötä.
Sotavarusteiden käytön aikana
havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin
reagoidaan välittömästi. Järjestelmäkeskus, yhdessä suorituskykyvastuullisen kanssa, voi antaa materiaaliin
Merellä.
Omistajuus on
omaisuudesta
huolehtimista
Puolustusvoimien irtain omaisuus
kohdennetaan omaisuuslaskennassa jatkossa puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnalle. Tämän
kaltaista menettelyä on osin noudatettu jo pitkään, koska viime vuosina
ei ole tehty hallintoyksikkökohtaisia
tilinpäätöksiä.
Omaisuuskirjanpidon keskittäminen Logistiikkalaitoksen esikuntaan yksinkertaistaa kirjanpidon
menettelyjä sekä tehostaa resurssien
käyttöä. Järjestelmäkeskus toimii esikunnan asiantuntijana materiaalin
elinjakson hallinnassa ja poistolaskennan määrittämisessä teknisille
käyttöjaksoille. Puolustusvoimien
palvelukeskus tukee logistiikkalaitosta omaisuuskirjanpidon toteutuksessa laatimalla puolustusvoimien
tilinpäätöksen ja kirjaamalla omaisuuskirjanpidon tositteet. Toimintojen keskittäminen mahdollistaa
puolustusvoimien johdolle parhaan
tilannekuvan muodostamisen.
Keskitetyllä omistajuudella kyettäisiin parhaiten varmistamaan
se, että sotavarusteita käytetään ja
ylläpidetään lainsäädäntömme mukaisesti mahdollisimman tuottavalla
tavalla. Puolustusvoimien toiminta
ja omaisuuden käyttötarkoitus huomioiden tuo tuottavuusvaade täyttynee, kun materiaalista huolehditaan
esimerkiksi taloudellisesti ja kustannustehokkaasti.
Taloudellinen materiaalin käyttö
tarkoittaa muun muassa sitä, että
käytössä on vain kulloinkin koulutuksessa ja valmiudessa tarvittava
osa sotavarusteista. Turhaa käyttöä
sekä kulumista ja rikkoutumista pyritään siis välttämään. Käyttämätön
osa materiaalista tulee vastaavasti
varastoida niin, että varastoimisjaksojen aikana materiaali säilyisi
mahdollisimman alkuperäisessä tai
Ilmassa – kohti kansainvälistä tehtävää
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
Henkilöstön huolto ja kunnossapito on on osa logistiikkaa.
varastoonpanon aikaisessa kunnossa. Kustannustehokkuus on painopisteessä, kun tehdään materiaalin
elinjakson eri vaiheissa tarvittavia
toimenpiteitä. Näissä noudatetaan
yleisiä liiketalouden periaatteita, kuten pyritään keskitettyyn toimintaan,
poistamaan päällekkäisyyksiä sekä
tekemään kerralla suuria toimenpidesarjoja.
Omaisuuskirjanpidolla todennetaan hankintaan varatulla rahoituksella saatu materiaalinen tai
immateriaalinen vastine sekä hankintojen kirjanpidollinen arvo. Puolustusvoimien omaisuusluokkia ovat
käyttöomaisuus, vaihto- ja rahoitus-
omaisuus sekä maanpuolustuskalusto. Kaksi ensimmäistä näkyvät puolustusvoimien taseessa ollen julkista
tietoa, mutta maanpuolustuskalusto
on sen ulkopuolella. Maanpuolustuskalustoa hallitaan silti samoin
periaattein.
Maanpuolustuskalustoon kuuluvat tavarat, jotka on suunniteltu
sotilaalliseen käyttöön, kuten aseet
ja ampumatarvikkeet. Maanpuolustuskaluston ja sotavarustuksen
keskinäistä yhteyttä monimutkaistaa se, että sotavarusteet jakaantuvat
sekä maanpuolustuskalustoon että
normaaliin käyttö- ja vaihto-omaisuuteen. Näin ollen sotavarusteista
osa on taseessa ja osa taseen ulkopuolella. Sotavarustehankinnoista
maanpuolustuskalustoon kuuluva
materiaali hankitaan ns. puolustushankintarahoilla (18. mom) ja muut
toimintamenorahoituksella. Joissain
yhteyksissä on arvioitu, että maanpuolustuskaluston uushankinta-arvo
olisi noin 20 miljardia euroa.
Myös materiaalikirjanpidon toteuttamista tulee tarkastella rinnan
omaisuuskirjanpidon kehittämisen
kanssa. Pääperiaatteena tullee jatkumaan, että materiaalikirjanpitoa toteutetaan kaikissa hallintoyksiköissä
jatkossakin. Materiaalikirjanpidolla
17
varmistetaan, että hallintoyksikölle tai sodan ajan joukolle luovutettu materiaali on joukon hallussa.
Materiaalikirjanpito on keskeinen
lähtökohta hallintoyksikön materiaaliin kohdistuvalle sisäiselle valvonnalle. Puolustusvoimien materiaalin
hallinta, niin omaisuus- kuin materiaalinkirjanpitokin, toteutetaan
pääosin PVSAP-järjestelmällä, mikä
mahdollistaa puolustusvoimallisesti
yhtäläiset toimintatavat.
Omaisuutemme on
yhteinen
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen päämääränä
on mahdollistaa puolustusvoimien
ydintehtävien - Suomen sotilaallisen puolustamisen, viranomaisten
tukemisen sekä osallistumisen kansainväliseen kriisinhallintaan – toteuttaminen 2020-luvulla. Näiden
tehtävien tukemiseksi tulee kehittää
toimintamalleja, jotka tukevat toisaalta suorituskykyjemme raken-
tamista ja ylläpitoa sekä toisaalta
yhteiskuntavastuutamme.
Logistiikkalaitoksen perustamisella selkeytetään puolustusvoimien
hallintotasojen rooleja niin, että logistiikan operatiivisen johtamisen tehtävät keskitetään pääesikuntaan ja puolustushaaraesikuntiin ja logistiikan
järjestelyjen johtaminen keskitetään
logistiikkalaitokseen. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen kaikki puolustusvoimalliset logistiset toimijat ovat
yhden johtoportaan johdossa, mikä
takaa edellytykset logistiikan laajaalaiseen ja yhtenäiseen kehittämiseen.
Materiaalin omistajuus siitä seuraavine vastuineen on yksi keskeinen osa
logistiikan järjestelyjä. Logistiikkalaitoksen asema materiaalin omistajana
ei millään tavoin kiistä pääesikunnan
ja puolustushaarojen johtavaa asemaa sotavarusteiden kehittämisessä,
niiden käyttöperiaatteiden määrittelyssä sekä materiaalin varsinaisessa
käytössä normaalioloissa tai sodan
aikana. Logistiikkalaitos luo osaltaan
mahdollisuuden onnistua.
Kalusto tuodaan erilaisin välinein etulinjaan asti.
18
Sotavarusteiden kohdentamisen
ja sodan ajan joukkojen varustamisen onnistumiseksi logistiikkalaitoksella on mahdollisuus puuttua
kaikkeen puolustusvoimien eri varastoissa olevaan materiaaliin. Laaja-alainen toimintavapaus Pääesikunnan käskyjen ja puolustushaaraesikuntien antaman ohjauksen
perusteella mahdollistaa parhaan
lopputuloksen saavuttamisen. Myös
materiaalisen suorituskyvyn ylläpito, ennakoiva kunnossapito sekä
vauriokorjauksista johtuvat materiaalivaihdot edellyttävät sekä yksilöseurattavan että runsaslukuisen
materiaalin keskitettyä kierrätystä.
Logistiikkalaitos kantaa yhteiskuntavastuunsa ensisijaisesti
veronmaksajillemme. Näiden on
kyettävä luottamaan siihen, että
hankittu sotavarustus pidetään toimintakykyisenä suunnitellun elinjakson ajan ja että se on otettavissa
suorituskykyisenä käyttöön kriisin
aikana. Keskitetty omistajuus on
yksi mahdollistajan työkalu.
Timo Viinikainen
Eversti
Puolustusvoimien
palvelukeskuksen johtaja
Puolustusvoimien
palvelukeskus
– yhteisten tukipalveluiden tuottaja
Puolustusvoimien palvelukeskus (PVPALVK)
perustettiin 1.1.2015. Palvelukeskuksen
tehtävänä on tuottaa kaikille
hallintoyksiköille yhteisiä tukipalveluita,
joita ovat henkilöstö- ja talousalan
tehtävät, tiedonhallinnan tehtävät sekä
oppimisympäristö- ja kuvapalvelut.
A
jatus hallintopalveluiden keskittämisestä ei
sinällään ole uusi eikä
poikkeuksellinen. Valtionhallinnossa vastaavaa keskittämistä on tehty
jo useilla hallinnonaloilla, eikä asia
ole puolustushallinnollekaan vieras.
Puolustusvoimien taloushallinnon
tehtäviä keskitettiin aikanaan Puolustushallinnon palvelukeskukseen
(PHPK), joka myöhemmin liittyi
osaksi PALKEET organisaatiota.
Myös muissa asevoimissa on siirrytty keskitettyyn palvelutuotantoon,
muun muassa Iso-Britanniassa ja
Hollannissa. Syynä keskittämiselle
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
on poikkeuksetta toiminnan tehostaminen ja vapautuvien resurssien
kohdentaminen ydintehtäviin. Puolustusvoimien uudistuksessa tukipalveluiden uudelleen järjestelylle
annettiin lisäksi tehtäväksi palveluiden keskittäminen ja automatisointi,
toimintatapojen yhtenäistäminen ja
hallinnon keventäminen.
Keskitetty hallinto,
hajautettu tuotanto
Palvelukeskuksen pääpaikka on
Joensuu, jonne sijoittuu johdon ja
kanslian lisäksi talous- ja matkapal-
veluyksikkö, pääosa henkilöstöpalveluyksiköstä sekä osa tiedonhallintayksiköstä, yhteensä 120 tehtävää.
Tuusulassa on osa tiedonhallinnan
yksikköä, oppimis- ja kuvapalveluyksikkö sekä henkilöstöpalveluyksikön kansainvälisessä tehtävässä
toimivan henkilöstön hallinnolliset
tukipalvelut. Tampereelle sijoittuu
osa tiedonhallintayksikköä, ja lisäksi
Puolustusvoimien palvelupiste jatkaa
toimintaansa jakautuneena Tampereelle ja Mikkeliin. Valtakunnallinen
ulottuvuus taataan eri joukko-osastoissa ja laitoksissa olevalla hallintopalveluhenkilöstöllä, joka toimii
Palvelukeskuksen ohjauksessa. Toimiminen useilla eri toimipaikoilla
ei ole itsetarkoitus, mutta käytettävissä olevilla järjestelmillä voidaan
maantieteellisestä hajanaisuudesta
aiheutuvia haittoja vähentää.
Puolustusvoimien tukipalveluiden keskittäminen ei rajoitu Puolustusvoimien palvelukeskuksen
toimintatapojen määrittelyyn. Keskitetysti tuotettavat palvelut edellyt-
19
Puolustusvoimien palvelukeskuksen organisaatio
mät osaajat löytyvät edelleen omasta
joukko-osastosta.
tävät muutoksia toimintaan; samalla tavalla kuin ennen ei kyetä enää
toimimaan. Valtaosa muutoksista
keskittyy toimialojen asiantuntijoille,
esikuntien henkilöstölle, mutta osa
ulottuu meihin kaikkiin. Muutoksia on jokapäiväisissä asioissa, kuten
matkustamisessa, hankintatoiminnassa ja henkilöasioiden hoidossa.
Palvelua lähellä ja
kaukana
Yksittäiselle käyttäjälle muutos
näkyy sähköisen asioinnin lisääntymisenä. Uudet palvelut tuodaan
käyttäjälle sähköisinä lomakkeina,
joiden varmistuksena toimii puhelinpalvelu. Palvelupyyntöjä keskitetään
tiketöintijärjestelmään, jolloin vähennetään aikaa vievää asiakirjojen
laatimista ja käsittelyä.
Puolustusvoimien palvelupiste
muodostettiin siirtämällä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen palvelupiste palvelukeskukseen
20
ja laajentamalla sen tehtäväkenttää.
Palvelupiste ottaa nyt vastaan vikailmoitusten ja tietoteknisten palvelupyyntöjen lisäksi myös muita palvelupyyntöjä. Näitä ovat esimerkiksi
matkanvaraukset, henkilötietojen
muutokset tai vaikkapa puolustusvoimien asunnon haku. Valikoima
laajenee sitä mukaa kuin palvelupyynnöt ennätetään sähköistää ja
niiden tukitoiminta järjestää. Uudistuksen tarkoitus ei ole sitoa puolustusvoimien henkilöstöä tietokoneeseen, vaan mahdollistaa palvelujen
parempi saatavuus. Harva enää käy
hoitamassa asioitaan pankissa tai
matkatoimistossa, kaupassakäynninkin voi jo korvata verkkopalveluilla.
Vaikka sähköistä asiointia suositaan, ei lähitukea unohdeta. Henkilöstö- ja talousasioiden laadukas käsittely varmistetaan joukko-osastojen
ja laitoksien hallintopalveluhenkilöstöllä, joka toimii Palvelukeskuksen
ohjauksessa. Talouden, henkilöstöasioiden ja asiakirjahallinnon lähim-
Henkilöstöpalveluyksikkö
tukee palvelussuhteen eri
vaiheissa
Puolustusvoimien ulkoisen rekrytoinnin valmistelee henkilöstöpalveluyksikön rekrytointisektori. Sektori
vastaa uuden henkilöstön rekrytoinnista, pl. kadetit. Vuosittain näitä
rekrytointeja arvioidaan olevan noin
500, mihin viittaa myös alkuvuonna
jo käynnistyneet yli 100 rekrytointia. Tehtävään sisältyy myönteisen
työnantajakuvan luominen ja ylläpitäminen. Rekrytointi käynnistyy
hallintoyksikön tilauksesta, josta Palvelukeskus koostaa hakuilmoituksen.
Saaduista hakemuksista rekrytointisektori seuloo tehtävään sopivimmat vaihtoehdot, jotka kutsutaan
hallintoyksikköön haastateltavaksi.
Lopullisen valinnan tekee aina hallintoyksikkö.
Palvelussuhdeasunto- ja virkistysaluesektori hallinnoi puolustus-
toimivien osalta. Samalla pyritään
muokkaamaan toimintatapoja yhtenäiseksi kotimaassa käytettävien
kanssa, jolloin ulkomailla työskentely
ei edellyttäisi merkittävää hallinnollisten toimintatapojen opiskelua.
Talous- ja matkapalveluyksikkö tarkastaa ja
hyväksyy laskut
Pääesikunnan henkilöstöosasto ohjaa PVPALVK
palvelussuhdeneuvontasektoria.
voimien yli kahtatuhatta palvelussuhdeasuntoa sekä kolmea valtakunnallista virkistysaluetta. Neljän
henkilön sektori korvasi aiemmat
varuskunnalliset huoneistolautakunnat, kaikki asunnon vuokraus- ja jälleenvuokrauspäätökset tehdään nyt
Joensuussa. Aiemmin Maavoimien
esikunnan tekemä virkistysalueiden
hallinnointitoiminnallisuus siirrettiin lähes sellaisenaan samalla osaksi
sektorin toimintaa.
Valtakunnallisesti palvelussuhdeneuvontaa ja -koulutusta antoivat
aiemmin Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen asiantuntijat, nyt-
temmin toiminta on siirretty Puolustusvoimien palvelukeskukseen. Samalla hallintomallia yksinkertaistettiin siten, että hallintoyksiköt voivat
tukeutua suoraan Palvelukeskukseen
kierrättämättä asiaa puolustushaaraesikunnan kautta. Palvelukeskus
pitää kuitenkin puolustushaaran tietoisena antamistaan suosituksista.
Yli kuusi kuukautta ulkomailla
palvelevan henkilöstön hallinnolliset
tukipalvelut siirrettiin Tiedustelukeskuksesta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta tuotettavaksi Palvelukeskuksessa. Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ulkomaan palvelussa
CISSI on muutakin kuin vikailmoitusjärjestelmä.
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
Puolustusvoimien talouden organisointi muuttui voimakkaasti uudistuksessa. Henkilöstöstä vähennettiin
noin kolmannes, toinen kolmannes
keskitettiin Puolustusvoimien palvelukeskukseen ja viimeinen kolmannes jäi hallintoyksiköihin. Puolustushaarojen maksupisteet lakkautettiin,
jolloin ohjausrakenne madaltui. Voimakkaasti vähennetyllä henkilömäärällä ei ole enää mahdollista toimia
kuten ennen uudistusta, toiminnan
on muututtava. Muutosta terävöitettiin uudistamalla puolustusvoimien
taloussääntö, jolla mahdollistetaan
mahdollisimman suoraviivainen,
mutta lainmukainen toiminta.
Yksittäisen työntekijän osalta konkreettisin muutos tapahtui
matkapalveluissa, joissa siirryttiin
sähköiseen asiointiin. Aiemmin
hallintoyksiköissä tehdyt matkavaraukset ja asiatarkastus keskitettiin
palvelukeskukseen. Esimiehen roolia sitoutumisessa matkan kustannuksiin terävöitettiin; hyväksymällä
matkaesityksen hyväkstään kaikki
siitä aiheutuvat kustannukset ja sen,
mistä kustannukset maksetaan. Tämän vuoksi virkamatkaesityksessä
on matkustajan kyettävä esittämään
kaikki matkan liittyvät kustannustekijät sekä tiliöintitiedot. Asiatarkastuksessa esimiehen hyväksymää
matkaesitystä verrataan toteumaan.
Vuodenvaihteessa otettiin käyttöön myös matkatilitoiminnallisuus sekä lisättiin maksuaikakortin
21
käyttöä matkustamiseen liittyvien
kustannusten maksamisessa. Näillä
toimenpiteillä mahdollistettiin noin
40 000 tilauksettoman laskun käsittelyn siirtäminen hallintoyksiköistä
Puolustusvoimien palvelukeskukseen.
Menojen- ja tulojenkäsittelysektorilla asia tarkastetaan ja hyväksytään hallintoyksiköiden osto- ja
myyntilaskut. Kuten matkoissa,
myös muissa laskuissa korostuu alkuvaiheen toiminta. Hankinnassa
on kyettävä kirjaamaan, mistä lasku maksetaan. Kun tuote saapuu,
on kyettävä tekemään tavaran tai
palvelun vastaanotto. Palvelukeskus
tarkastaa, että saapunut lasku vastaa
tilausta ja toimitusta, eli lasku on
aiheellinen ja oikein.
Kirjanpitosektori saa tietonsa
tehdyistä tiliöinneistä. Se laatii tarvittavat muistiotositteet sekä valmistelee kaikkien hallintoyksiköiden ja
puolustusvoimat -tiliviraston kirjanpidon numerotiedot tulosraportteihin ja tilinpäätökseen. Hallintoyksiköt laativat edelleen itse tekstiosuudet raportteihinsa kuvaten, mitä
käyttöön osoitetuilla määrärahoilla
on saatu aikaan.
Tiedonhallintayksikkö
ohjaa tiedonkäsittelyä
Johtamisjärjestelmäalalla puolustusvoimien uudistus merkitsi kolmen
toimijan mallia. Logistiikkalaitos
vastaa järjestelmien kehittämisestä
ja elinkaaresta, johtamisjärjestelmäkeskus järjestelmien teknisestä
ylläpidosta ja PVPALVK järjestelmissä olevan tiedon ylläpidosta,
loppukäyttäjän ohjauksesta ja asianhallinnasta. Tiedonhallintayksikkö
rakentuu Tampereelle aiemmin
Materiaalilaitokseen kuuluneesta
SAP-osaamiskeskuksesta, Tuusulassa
yksikköön liitettiin entisen Täyden-
22
Opetusmateriaalituotantoa seuraaville ikäluokille
nyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen
kehittämisosasto ja lisäosaamista
hankittiin rakentamalla yksikön kolmas tiedonhallinnan osa Joensuuhun. Lisäksi puolustushaarojen ja
laitosten asiakirjahallintopäälliköt
keskitettiin asianhallintasektoriksi
Tampereelle. Asianhallintapäälliköt
ohjaavat puolustusvoimien arkistotoimea ja dokumenttien hallintaa.
Sen lisäksi, että tiedonhallintayksikkö keskittyy eri järjestelmissä olevan tiedon ylläpitoon, on sillä merkittävä rooli hallinnollisen toiminnan
ja järjestelmien kehittämisessä ja jalkauttamisessa.
Uutta oppimaan
Oppimis- ja kuvapalveluyksikkö
muodostettiin Täydennyskoulutusja kehittämiskeskuksen tuotantoosaston rungolle. Yksikkö palasi
Sörnäisistä takaisin Tuusulaan,
josta se lähti edellisessä organisaatiomuutoksessa. Yksikkö vastaa
puolustusvoimien audio-, video- ja
graafisesta oppimateriaalituotannosta. Tunnetuimpia työn jälkiä ovat
painetut ohjesäännöt ja oppaat sekä
lukuisat kansainvälisestikin palkitut
opetusvideot. Yksikköön kuuluu
myös Puolustusvoimien kuvakeskus
ammattikuvaajineen.
Painetun materiaalin rinnalle on
yhä vahvemmin noussut digitaalisen
materiaalin hyödyntäminen. Uutena
sektorina yksikköön muodostettiin
oppimisympäristösektori, joka ylläpitää ja kehittää puolustusvoimien
verkko-opiskelumahdollisuuksia.
Keskiössä on luonnollisesti PVMOODLE, jonka kursseja käyttävät
palkatun henkilöstön lisäksi varusmiehet ja reserviläiset.
Vain muutos on pysyvää
Puolustusvoimien palvelukeskuksen
perustamisesta on kulunut vasta vajaa puoli vuotta, joten on ennenaikaista tehdä pitkälle vieviä johtopäätöksiä toiminnan vaikutuksista. Yllätys ei ole, että uusien toimintatapojen
omaksuminen on verkkaista, vanhasta luopuminen tuskallista. Vaikka
tietojärjestelmiä ja palveluita pyritään
asiakaslähtöisesti kehittämään helppokäyttöisemmiksi, ei muutoksia voi
jäädä odottelemaan.
Yhteistä niille, jotka ovat selvinneet muutoksessa kivuttomimmin,
on oma aktiivisuus ja keskittyminen
ohjeiden mukaiseen toimintaan.
Jopa tukipalveluissa tärkeää on tulikaste; onnistunut suoritus alkuun,
minkä jälkeen seuraavat ovat jo
helpompia.
V
iime viikkoina on Suomessa käyty kummallista keskustelua propagandasta. Monille tuntuu olevan uusi asia, että konfliktitilanteissa
kaikki osapuolet kiihdyttävät mielipiteisiin vaikuttamista
eli propagandaa, eikä se ole harvinaista normaalissa
tiedotus- ja suhdetoiminnassakaan. Teknologia tietysti
kehittyy, mutta propagandan periaatteissa turvaudutaan
yhä vanhoihin kikkoihin, ehkä vain nimityksiä vaihtaen.
Propagandafilmeissä ja televisiolähetyksissä on jo kohta
vuosisadan käytetty samantapaisia tehokeinoja. Poimin
tähän kolme esimerkkiä suurten joukkotapahtumien
kuvaamisesta.
Kaikkien propagandaelokuvien äidiksi on sanottu Leni
Riefenstahlin Tahdon riemuvoittoa (Triumph des Willens), joka kertoi Nürnbergin puoluepäivistä vuonna
1934. Todettakoon samalla, että Olavi Paavolainen kuvasi kirjassaan Kolmannen valtakunnan vieraana puoluepäiviä olympiavuonna 1936.
Riefenstahlin filmi on nykyajan katsojalle ehkä hiukan
hidastempoinen ja maalaileva, mutta kannattaa kiinnittää huomiota sen perussanomaan. Keskeistä oli natsihallinnon kansanomaisuuden korostaminen: Johtaja Adolf
Hitler laskeutui pilvistä kaarrellen Junkersillaan kansan
pariin, vaikka häntä myös kuvattiin seisomassa korokkeella valtavan Zeppelin-kentän reunalla.
Puoluepäiviltä Riefenstahl poimi kansanomaisia yksityiskohtia, kuten pitkähkön jakson kenttäkeittiöiltä tai
valtakunnan työpalvelun miesten lapiosulkeisen, ja kontrastiksi näytti sitten viivasuoria rivistöjä ja kymmeniä tuhansia natsitervehdykseen kohoavia käsiä. ”Tahdon riemuvoiton” julistus oli: Mikään ei ole meille mahdotonta.
Palautan sitten mieleen CNN:stä näkemäni monituntisen
ja ammattitaidolla tehdyn suoran lähetyksen Barack
Obaman virkaanastujaisista tammikuussa 2009. Hänen vaalitunnuksensa oli ollut ”Yes we can!”, ja myös
puheissa luvattiin suurta muutosta, erityisesti Irakin ja
Afganistanin sotien pikaista lopettamista.
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
Pekka Visuri
Eversti
Washingtonissa näyteltiin todellinen spektaakkeli, sillä
paikalla oli ennätysmäisen suuri ja monenkirjava yleisö,
ja televisiolähetyksistä tuli kaikkien aikojen katsotuin tapahtuma. Tuore presidentti piti Capitol-kukkulalla toivoa,
vapautta ja tasavertaisuutta korostaneen puheensa, ja
lähti sitten kävelemään parin kilometrin matkan Pennsylvania Avenueta kohti Valkoista taloa. Purevasta tuulesta
ja pakkasesta huolimatta tunnelma kadun verralla oli
innostunut. Se varmaankin piti myös hehkeän keltaiseen
kävelypukuun pukeutunen Michelle Obaman lämpöisenä
– presidentillä oli sentään päällään paksu ulsteri.
KOLUMNI
Paraatit
propagandatilaisuuksina
Kolmantena näytteenä otan voitonpäivän paraatin Moskovasta 9. toukokuuta. Katselin sitä RT:n suorasta lähetyksestä. Oli tietysti odotettavissa, että näyttävyyden eteen
oli tehty valtavasti työtä, mutta silti se yllätti monenlaisia
paraateja nähneet tarkkailijat. Lyhyesti sanottuna sekä
paraati että sen televisiointi olivat alallaan huippuluokkaa.
Oli myös ennakolta tiedossa, että uutta sotakalustoa
vyöryy silmien eteen melkoisia määriä, ja sotatekniikasta
kiinnostuneet ovat tutkiskelleet kuvia ahkerasti. Mutta televisiossa häikäisivät nimenomaan ihmiset. Minkäänlaista virhettä ei näkynyt toisiaan seuraavien marssiosastojen
ojennuksissa tai muissa suorituksissa. Melkoisen osan
ajasta kamera näytti Kiinan ja Venäjän presidenttejä
kommentoimassa toisilleen paraatin kulkua.
Jos tarkoitus oli osoittaa, että ”meitä vastaan ei kannata
lähteä sotimaan”, vaikutelma meni perille. Ja samalla
haluttiin ehkä kertoa, että länsijohtajien boikoteista ei ole
niin väliä, kun suurista Aasian maista tulleet arvovieraat
ja hyvin trimmatut sotilasosastot edustivat maailman
uusia valtakeskuksia.
Näyttävät paraatit ja joukkokokoukset ovat aina olleet
valtiollisen propagandan kovaa ydintä. Elokuvien ja
television aikakaudella niiden teho on jopa moninkertaistunut. Kysymys ei kuitenkaan ole uusista periaatteista
vaan tekniikoista. Propaganda on monipuolista ja alati
kehittyvää, joten sen torjuntaakin pitäisi tutkia ja opiskella perusteellisesti – ja monelta kannalta.
23
OSKARI
Medilaser Oy on Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan
keskittynyt yksityinen klinikka. Tarjoamme silmäkirurgisia
ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin
- myös ikänäköön sekä suuriin miinuksiin.
UPSEERILIITON JÄSENEDUT 2015:
Maksuton esitutkimus (arvo 95 €)
-5% laser- ja linssileikkauksen hinnasta
Ryhmäalennus -10 % kun ryhmään kuuluu
vähintään 3 hlö ja toimenpiteet varataan
samalla kerralla
Mainitse varausta tehdessäsi Upseeriliiton
jäsenyys ja varaudu esittämään jäsenkorttisi.
NÄET KYLLÄ ERON.
Laserleikkaus - Linssileikkaus - Kaihileikkaus
Tutustu palveluihimme www.medilaser.fi
24
Uusiin tehtäviin...
Everstiluutnantti
Mikko KURKO
Kapteeni
Antti RAJAHALME
Operatiivisen
osaston päälliköksi
Porin prikaatiin
30.4. ja Satakunnan pioneeri ja
viestipataljoonan
komentajaksi
Erityistehtävään
(opisk. Norwegian Defence Staff
College) kv-hallinnoitavat sektorille
PE:n kansliaan
20.5.2015.
Majuri
Timo RONKAINEN
Erityistehtävään
johdon tukiosastolle PE:n kansliaan
1.6. ja Puolustusvoimain komentajan adjutantiksi
1.8.2015.
1.9.2015.
Everstiluutnantti
Petteri KAJANMAA
Erityistehtävään
Maanpuolustuskorkeakouluun
1.7.2015.
Komentaja
Jukka ALAVILLAMO
Operaatiivisen
osaston päälliköksi Rannikkoprikaatiin 1.8.
- 31.12.2015.
Everstiluutnantti
Petri OLLI
Erityistehtävään suunnitteluosastoon Pääesikuntaan 1.8.2015 ja
Pääesikunnan suunnittelupäälliköksi 1.1.2016.
Everstiluutnantti
Aki ALHO
Erityistehtävään
(opisk. Kings
College, Russian
Institute) kv-hallinnoitavat sektorille
PE:n kansliaan
1.8.2015.
Everstiluutnantti
Jukka SEPPÄ
Operatiivisen
osaston päälliköksi
Maasotakouluun
1.8.2015.
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
Eversti
Sampo ESKELINEN
6-7 | 2015
Pääopettajaksi
Sotataidon
laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun
1.8.2015.
Komentaja
Kari HUHTALA
Erityistehtävään
Rannikkoprikaatin esikuntaan
1.8.2015 ja esikuntapäälliköksi
1.1.2016.
Everstiluutnantti
Kari NISULA
Maasotalinjan
pääopettajaksi
Sotataidon laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun
1.8.2015.
Everstiluutnantti
Petteri KURKINEN
Osastoesiupseeriksi (kriisinhallinta-alan johtaja) operatiiviselle
osastolle Pääesikuntaan 1.8.2015.
25
Uusiin tehtäviin...
Everstiluutnantti
Teemu NURMELA
Satakunnan
jääkäripataljoonan komentajaksi
Porin prikaatiin
1.8.2015.
Everstiluutnantti
Mikael LAINE
Parolan huoltopataljoonan komentajaksi Panssariprikaatiin
1.8.2015.
Everstiluutnantti
Seppo VAINIO
Erikoistutkijaksi (konseptit ja
käyttöperiaatteet)
doktriiniosastolle
Puolustusvoimien
tutkimuslaitokseen
1.9.2015.
Everstiluutnantti
Aki MUSTONEN
Apulaisosastopäälliköksi operatiiviseen osastoon
Porin prikaatiin
1.9.2015.
26
Everstiluutnantti
Rainer KUOSMANEN
Operatiivisen
sektorin johtajaksi
suunnitteluosastoon Maavoimien esikuntaan
1.8.2015.
Everstiluutanatti
Markku VIITASAARI
Strategisen osaston
päälliköksi Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen
1.8.2015.
Everstiluutnantti
Pasi HIRVONEN
Tutkimusjohtajaksi
suunnitteluosastoon Maavoimien
esikuntaan
1.9.2015.
Everstiluutnantti
Markku PUUSTINEN
Osaston johtajaksi (sotataidon
ja kouluttamisen
opettajaryhmä)
koulutuskeskukseen Maasotakouluun 1.9.2015.
Komentaja
Mika IMMONEN
Erityistehtävään
Puolustusvoimien
tiedustelulaitokseen 1.8.2015.
Everstiluutnantti
Harri WESTERLUND
Osastoesiupseeriksi
(NATO, POLSOT)
suunnitteluosaston
kansainväliselle
sektorille Pääesikuntaan 1.9.2015.
Everstiluutnantti
Mikko-Petteri MONOLA
Opettajaksi (opetusryhmän johtaja/
EUK/Maasotalinja) Sotataidon
laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun 1.9.2015.
Everstiluutnantti
Simo PESU
Erikoistutkijaksi
Puolustusvoimien
tutkimuslaitokseen 1.9.2015.
Everstiluutnantti
Harri PYYHTINEN
Everstiluutnantti
Aki HEIKKINEN
Osastoesiupseeriksi
(tutkimuspäällikkö)
suunnitteluosaston
strategisen suunnittelun sektorille
Ilmavoimien esikuntaan. 1.9.2015.
Everstiluutnantti
Sami PUUPERÄ
Everstiluutnantti
Ville HAKALA
11. Hävittäjälentolaivueen komentajaksi Lapin lennostoon 1.9.2015.
Komentaja
Ilja HAKANPÄÄ
Suunnittelusektorin johtajaksi
operatiiviseen
osastoon Ilmavoimien esikuntaan
1.9.2015.
Everstiluutnantti
Hannu MATTINEN
Tutkijaesiupseeriksi
meritaistelukeskukseen
Merisotakouluun
1.10.2015.
Everstiluutnantti
Marko HIRSIMÄKI
Kriisinhallintakoulutuksen koordinointisektorin johtajaksi
kansainväliseen
keskukseen Maanpuolustuskorkeakouluun 1.10.2015.
Eversti
Vesa VIRTANEN
Urheilukoulun
johtajaksi Kaartin
jääkärirykmenttiin
1.10.2015.
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
Erityistehtävään
operatiiviselle
osastolle Ilmavoimien esikuntaan 1.9.2015 ja
apulaisosastopäälliköksi 1.1.2016.
6-7 | 2015
Kainuun
prikaatin
komentajaksi
1.11.2015.
Everstiluutnantti
Tuukka KARJALAINEN
Koulutuskeskuksen johtajaksi
Ilmasotakouluun
1.9.2015.
Majuri
Tomi BÖHM
31. Hävittäjälentolaivueen komentajaksi Karjalan lennostoon
1.9.2015.
Everstiluutnantti
Eero SVANBERG
Johtamisen
pääopettajaksi
Johtamisen- ja sotilaspedagogiikan
laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun 1.10.2015.
Komentaja
Tuomo MERO
Erityistehtävään Merivoimien esikuntaan
18.11.2015 ja Tammisaaren rannikkopataljoonan komentajaksi
Uudenmaan prikaatiin 1.1.2016.
27
...Uusiin tehtäviin
Eversti
Mikko HEISKANEN
Eversti
Timo KAKKOLA
Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäälliköksi johtamisjärjestelmäosastoon Pääesikuntaan
1.1.2016.
Eversti
Mikko SOIKKELI
Pääesikunnan logistiikkapäälliköksi
logistiikkaosastoon
Pääesikuntaan
1.1.2016.
Puolustusvoimien
johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajaksi 1.1.2016.
Everstiluutnantti
Juha MÄKELÄ
Operatiivisen
osaston päälliköksi
Rannikkoprikaatiin 1.1.2016.
Palstalla julkaistaan pääsääntöisesti edeltävän kalenterikuukauden aikana puolustusvoimain komentajan hyväksymät tehtävään
määräykset. Mikäli et halua tehtävään määräystäsi julkaistavan tällä palstalla ilmoita siitä sähköpostitse:
[email protected] ja [email protected]
Upseeriliitto ja
Sotilasaikakauslehti onnittelevat
kaikkia 4.6.2015 ylennettyjä sekä
ansio- ja kunniamerkein palkittuja.
28
"
SOTILASALAN MUSEOT – MATKASI VARRELLA
Sotamuseo
Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin – perusnäyttely
Unkarilaiset vapaaehtoiset Suomen talvisodassa – erikoisnäyttely
Liisankatu 1, 00170 Helsinki
avoinna ti–to klo 11–17, pe–su klo 11–16, ma suljettu
p. 0299 530 259
Autonomiasta Atalantaan – näyttely Suomen sotahistoriasta
Sotasairaalasta siviiliin – erikoisnäyttely
Sotamuseon Maneesi
Iso Mustasaari, Suomenlinna, 00190 Helsinki
avoinna 12.5.–30.9.2015 päivittäin klo 11–18
p. 0299 530 261
Sukellusvene Vesikko
Tykistölahti, Suomenlinna, 00190 Helsinki
avoinna 18.5.–30.9.2015 päivittäin klo 11–18
p. 0299 530 260
Lippujen hinnat / kohde: 5 / 3 / 0 €, perhelippu 12 €
yhteislippu Maneesi + Vesikko 6 €
Sotaveteraanit, Puolustusvoimien henkilökunta ja varusmiehet ilmaiseksi
Postiosoite: Sotamuseo, Maurinkatu 1 (PL 266)
00170 Helsinki
www.sotamuseo.fi
AVOINNA
Kesäaikana
tiistaista sunnuntaihin
klo 10.00–16.00
muulloin tilauksesta
0299 461 186
Kadettikoulunkatu 8
tai email:
49400 HAMINA
[email protected]
puh. 040 6757 555
MANNERHEIM-MUSEO
Avoinna pe­–la–su klo 11–16.00 tai sopimuksen mukaan.
Puh. (09) 635 443, Kalliolinnantie 14, 00140 Hki
(Kaivopuisto, Raitiovaunut 3 ja 2)
[email protected] www.mannerheim-museo.fi
Hallinportti Ilmailumuseo
Aukioloaika 1.6.–2.8. arkipäivisin klo 13–17,
lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12–17.
Talviaikana museo on auki vain etukäteen sovittaessa.
Pääsymaksut: aikuiset 4 €, eläkeläiset 2 €, lapset 1 €
Lentotekniikan Killan jäsenet ilmaiseksi.
Haukilahdentie 3, 35600 Halli, puh. (03) 532 0714
[email protected]
KESKI-SUOMEN ILMAILUMUSEO
FINNISH AIR FORCE MUSEUM
Suomen Ilmavoimien historiaa,
lentokalustoa ja tarinoita
1910-luvulta nykyaikaan. Istahda ohjaamoon
tai kokeile aidonoloista lentämistä varaamalla
itsellesi elämyspaketti Messerschmitt
-lentosimulaattoriin!
Tikkakoskentie 125
41160 Tikkakoski
www.k-silmailumuseo.fi
ILMATORJUNTAMUSEO
AVOINNA:
1.5.-18.6. klo 10-17, 20.6.-31.8. klo 10-19,
1.-30.9. klo 10-17.
Heinäkuussa
LOUNAS päivittäin klo 11-15.
Sotahistoriallinen aselajimuseo
Museo
on avoinna
ti–su klo 11–17
Juhannuksena suljettu
Klaavolantie 2, 04300 Tuusula
p. 040 3143 470 www.ilmatorjuntamuseo.fi
RYHMILLE AVOINNA
ympäri vuoden tilauksesta.
www.raatteenportti.fi
P. 0400 892 192, [email protected]
LEIKKAA IRTI JA OTA MATKALLE MUKAAN
Valtakunnallinen tykistö-, pioneeri- ja
viestiaselajien historiaa esittelevä Museo
Militaria tarjoaa monipuolista katsottavaa
koko perheelle.
Talvi-, jatko- ja Lapin sotien
kunniamerkkinäyttely
Jääkärit ja Sibelius
Torniosta Kilpisjärvelle – Lapin sota
1944–1945
Sodan värit valokuvanäyttely
Pohjois-Suomen miinanraivaus
Museon Perhepäivä 5.9.
Olemme mukana myös Kokonaisturvallisuus 2015 -messuilla Tampereella 4.- 6.9.
www.museomilitaria.fi
Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna
Puh (03) 682 4600, toimisto@museomilitaria.fi
Tervetuloa Museo Militariaan!
Turku • Abo • Finland
Forum Marinum on merellisen
tiedon ja toiminnan keskus, sekä
merivoimien historian museo.
www.forum-marinum.fi
LEIKKAA IRTI JA OTA MATKALLE MUKAAN
"
SOTILASALAN MUSEOT – MATKASI VARRELLA
Upseeriliitto tiedottaa
Kesä-heinäkuu 2015
Tietoa sotilaseläkejärjestelmän tilanteesta
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut virkamiesvalmisteluna ehdotukset sotilaseläkejärjestelmän muutoksiksi osana eläkelain valmistelua. Kyseessä ei ole päätös, vaan ehdotus,
jota uusi hallitus alkaa käsitellä. Korostan, ettei mitään ole päätetty.
Kehotan jäsenistöä lukemaan www-sivuillamme jäsenosissa 9.6.2015 julkaistun uutisen
asian jatkokäsittelystä. Puheenjohtaja Jari Rantala
Päällystöliiton ja Upseeriliiton johto sekä päätoimiset luottamusmiehet vierailivat 19.5. tämän vuoden alusta toimineessa
Rannikkoprikaatissa (ent. Suomenlahden Meripuolustusalue).
Vierailun aluksi prikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo
kertoi ajankohtaisista asioista. Päivän aikana kuultiin myös muita
ajankohtaiskatsauksia, tutustuttiin muutamiin alueen yksiköihin,
niiden henkilökuntaan sekä paikallisiin luottamusmiehiin.
Upseeriliitto tiedottaa
– keltaiset sivut
Päätoimittaja Marko Varama
M. Varama
Vierailu Rannikkoprikaatissa
Näe ilman silmälaseja! Medilaser Oy ja Upseeriliitto ovat solmineet yhteistyösopimuksen.
Hyödynnä jäsenetusi* (arvo 95 €).
* Laserleikkauksen maksuton esitutkimus (arvo 194 €). Vakituiset avustajat:
– Hannu Sipilä
– Ville Viita
­– Mika Ylönen
– Päivi Schroderus
– Kari Nousiainen
– Erja Elopuro
* ‐ 5% laser‐ ja ikänäköleikkauksen hinnasta. * Ryhmäalennus ‐10 %, kun ryhmässä on vähintään kolme henkilöä ja toimenpiteet varataan samalle ker‐
taa. Löydä lähin klinikkasi ja varaa aikasi: www.medilaser.fi KUNNIAMERKIT KUNTOON
•Uudetnauhatjamerkkienasetteluoikeaan
järjestykseen,ompelu
•Pienoiskunniamerkkien,
solkienjakunniamerkkinappienmyynti
Puh.(09)47850209ja47850207Fax(09)47850100
SOTAINVALIDIENVELJESLIITTO
RATAMESTARINKATU9C,00520HELSINKI
VAIHDE(09)478500,S-posti: [email protected]
www.sotainvalidit.fi
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
HYPON EDUT UPSEERILIITON JÄSENILLE
Omaa asuntoa hankittaessa jopa 100 % rahoitus
mahdollista Hypon erityisvakuusjärjestelyllä
Osaomistuskonseptilla vaiheittain kiinni
omaan kotiin ilman omarahoitusosuutta
Asuntovarallisuus turvaa eläkepäivät, Käänteinen
Asuntolaina markkinoiden ylivoimaisin eläkesäästötuote
Kysy lisää asiakaspalvelustamme puh. (09) 228 361!
www.hypo.fi
Suomen Hypoteekkiyhdistys
Suomen AsuntoHypoPankki Oy
Yrjönkatu 9 A, PL 509, 00101 Helsinki, puh. (09) 228 361, [email protected]
31
Pääsihteerin palsta
Hannu Sipilä
Hallitusohjelmassa
hyvää ja huonoa
U
uden hallituksen ohjelman mukaan työn tekemisen edellytyksiä
tullaan parantamaan. Tavoite on tärkeä
ja oikea, mutta kaikki linjaukset eivät tue
päämäärää.
Hallitus tulee keventämään ansiotuloverotusta 450 miljoonalla eurolla vuodessa
painottaen työtulovähennystä. Alennukset
kohdistuvat pääosin pieni- ja keskituloisiin
(kuva). Alennukset sinänsä ovat oikeaa politiikkaa, mutta niiden toteutustapa tarkoittaa
tuloveron progression kiristymistä. Jälleen
kerran korkeaan koulutukseen, osaamiseen
ja tuloksen tekemiseen ei kannusteta, vaan
siitä ennemminkin rangaistaan.
Akavan pääekonomisti Eugen Koevin
mukaan kannustavuusnäkökulmaan tulee
suhtautua vakavasti Suomessa, koska meillä
bruttopalkkojen erot ovat kansainvälisesti
pieniä ja verotus tasoittaa tuloeroja edelleen voimakkaasti. Esimerkiksi 2700 euron palkasta käteen jää noin 1950 euroa ja
5000 euron bruttopalkasta käteen jää 3100.
Bruttopalkan kasvusta siis vain noin puolet
kasvattaa käteen jääviä tuloja, toinen puoli
menee yhteiskunnan hyväksi. Tässä tilanteessa ei ole syytä tukea laajasti sellaista
palkka-, vero- ja tulonsiirtopolitiikkaa, joka
kohtelee eri palkansaajaryhmiä eri tavoin.
Hyvä päätös on, että ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja
32
inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain.
Sen sijaan ”solidaarisuus”veron eli valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan
pitäminen voimassa vaalikauden loppuun
asti on tyypillistä liiallista progressiota.
Se vähentää yli 90 000 euroa vuodessatienaavien työhaluja.
Vasemmisto-oppositio on kritisoinut
hallituksen talouspolitiikkaa kovin sanoin.
Köyhiltä viedään kuulemma lähes kaikki
ja rikkaat eivät osallistu millään tavalla.
Kuitenkin palkansaajista eniten alennusta
veroihinsa saavat nimenomaan pienituloiset. Suurituloisten verotus taas ei kevene
lainkaan.
Oppositiolta jäi jotakin hyvin olennaista ymmärtämättä: Suomi ei nouse tästä
suosta sillä, että työtä tekemättömien etuja
parannetaan. Nykyistä julkista velkaantumista ei voida jatkaa loputtomiin; julkisia
menoja on pakko leikata. Koska tavoite on,
että työtä olisi entistä enemmän ja entistä
useammalle, tulee työn tekemiseen kannustaa. Siihen tuloverotuksen alentaminen
on oikea keino. Työttömyyteen sen sijaan
ei ole järkevää kannustaa.
Hallitus tulee suurentamaan kotitalousvähennystä, jonka korvausprosentti kasvaa.
Kotitalousvähennys laajennetaan koskemaan myös vanhusten hoivapalveluita.
Näillä tulee olemaan selvästi myönteinen
vaikutus työllisyyteen. Asuntolainojen korkovähennys sen sijaan heikkenee aiemmin
suunniteltua nopeammassa tahdissa.
Epävarma yhteiskuntasopimus
Hallitus haluaa yhteiskuntasopimuksen
työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sopimuksella tavoitellaan viiden prosentin yksikkötyökustannusten alentamista. Lisäksi
pitäisi sopia muutosturvasta ja siihen liittyvästä koulutusmallista.
Sopimuksen pitää olla kattava
21.8.2015 mennessä tai hallitus saattaa
voimaan ehdolliset säästöt ja veronkorotukset. Lisäksi hallitus on varautunut
tukemaan sopimusta merkittävin tuloveron
kevennyksin, jotka perutaan jos sopimusta
ei synny. Ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä, kuitenkin niin
että se painottuu pieni- ja keskituloisille.
Työyksikkökustannusten alentaminen 5
%:lla ei tule olemaan helppoa. Palkkojen
alennuksia kukaan tuskin tosissaan edes
esittää, vaikka EK jo esitti sunnuntaikorotuksista luopumista. Sen sijaan työajan
pidentämistä on pidetty paljon esillä. Suurimmalle osalle akavalaisia työpäivien pidentäminen esim. 15 minuutilla ei ole iso
juttu, koska valtaosalla työpäivät venyvät
Hallituksen suunnitteleman ansiotuloveron
alennuksen vaikutus nettopalkkoihin
Lähde: Akava / Hallitusohjelman arviointi 1.6.2015
muutenkin harmaan ylityön merkeissä.
Sotilaille varmasti sopisi oikein hyvin sotilaallisten harjoitusten ja meripalvelun
työaikamerkinnän suurentaminen; 12 h
kuulostaisi hyvältä alulta. Paljon huonompi
vaihtoehto olisi lomien lyhentäminen.
Perustellusti voi kysyä, miksi akavalaiset lähtisivät mukaan yhteiskuntasopimukseen, jos porkkanana olevat veronalennukset annetaan pääosin muille – siis niille,
joilla verotus on jo valmiiksi alhaisempaa.
Mahdolliset leikkaukset osuisivat tasaisesti kaikkiin.
Keskusjärjestöistä varsinkin SAK:lle
yhteiskuntasopimus on tiukka paikka. Vasemmisto ei pidä hallituksen ehdollisista
1,5 miljardien euron menoleikkauksista,
mutta ei arvosta sopimuksen osaksi luvattuja miljardin euron veronkevennyksiä
kovinkaan paljoa. Työehtojen heikennykset
tietysti ovat myrkkyä, mutta niin on nykyinen työttömyyskin, joka ei odottelemalla
parane. Uudistuksia pitäisi tehdä.
Akava on ilmoittanut halunsa neuvotella yhteiskuntasopimuksesta, mutta helppoa siitä ei tule.
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
Kokonaisveroaste ei vaalikaudella nouse
ja työn verotusta kevennetään.
Kenenkään palkkaverotus ei kiristy.
Työn verotuksen kevennys tukee
työllisyyttä, talouskasvua ja palkkamalttia
ostovoiman kehitystä turvaamalla.
[Hallitusohjelma]
ERIKOISTUNUT UPSEERIEN ASIOIDEN AJAMISEEN
* Palvelus- ja yksityisasioihin liittyvä juridinen neuvonta ja avustaminen
perustuen Upseeriliiton ja asianajotoimiston väliseen sopimukseen.
* Käytettävissä myös liiton jäsenilleen ottama oikeusturvavakuutus.
* Alustavat neuvottelut ja opastus ovat jäsenille maksuttomia.
Toimisto
Vesa Mattila
Pentti Laiho
Olli-Pekka Lindell
02-251 1004
0400-706 615 040-581 4112
0400-826 078
[email protected]
www.asianajotoimistolindell.fi
33
Pääluottamusmiehen palsta I
Ville Viita
Majuri
Viisautta vesille...
”Alueloukkauksissa on kyse puolustuksen uskottavuudesta. Yksi
perinteinen tapa osoittaa tätä uskottavuutta on juuri se, että
koneet ovat ilmassa tunnistamassa, kun alueloukkaus tapahtuu.
Tämä oli kylmänsodan aikana tärkeä lähtökohta ilmavoimiemme
toiminnassa. Meille ei saa käydä niin kuin Ruotsille, missä
komentaja sanoi, että heillä on 7/24-valmius, mutta ei aina. Meillä
se valmius pitää olla aina, Jussi Niinistö sanoo Savon Sanomille..”
(Savon Sanomat 31.4.2014)
”Maailma on muuttunut ja puolustusvoimien kyky nopeaan toimintaan
on sen vuoksi tullut keskeiseksi. Tämän takia puolustusvoimien
valmiuden kehittämisen mahdollisuuksia tulee tarkastella, toteaa uusi
puolustusministeri Jussi Niinistö (ps). Käytännössä tämä tarkoittaa
muun muassa sen tarkastelua, miten reserviläisiä käytettäisiin
valmiutta kohottaessa ja miten varusmiehiä käytettäisiin tietyissä
tilanteissa, esimerkiksi alueellisen koskemattomuuden valvonnassa,
Niinistö pohtii. Määrärahojen lisäyksellä saavutetaan tyydyttävä
materiaalinen valmius. Tällä saadaan takaisin kuitenkin vasta noin
puolet viime vaalikaudella tehdyistä leikkauksista, Niinistö sanoo..”
(Ruotuväki 28.5.2015)
P
uolustusvoimien vuoden 2016 talousarvioesityksessä korostetaan
valmiuden merkitystä sekä materiaalisesti
että toiminnallisesti. Tarvittavaa valmiutta
ei saada ilman osaavaa ja jaksavaa henkilöstöä. Valmius on enemmän kuin osiensa
summa. Merivoimien aluspalveluksen palvelussuhteiden ehtojen päivitystyöryhmä
on perustettu aluspalveluksen palvelussuhteen ehtoihin kohdistuneen päivittämistarpeen vuoksi. Työryhmän tavoitteena
on ideoida, selvittää ja antaa suositus
palvelussuhteen ehtojen uudistamiseksi.
Työryhmässä on kevään 2015 aikana
toimittu avoimessa ilmapiirissä ja hyvän
34
yhteistyön hengessä työnantajan edustajien sekä työntekijäjärjestöjen kesken.
Työryhmä on tuottanut yksimielisen luonnoksen AKT-1 -valmiuden (1A) epäkohtien
parantamiseksi sekä AKT-2 -valmiuden
(1B) kehittämiseksi parempaan suuntaan.
Keskeisenä sisältönä työryhmän esityksessä oli operatiivisen ja harjoitusmeripalveluksen erottaminen toisistaan.
Työryhmässä ei tunnistettu kriittisiä kehittämistarpeita meripalveluksessa tapahtuvaan harjoitustoimintaan, joten siihen ei
myöskään esitetty muutoksia.
Työryhmässä esitettiin myös operatiivisen meripalveluksen 7,39 / 12 tuntimallin
käyttöönotto ja siirtyminen kuuden (6)
viikon työajan laskentajaksoihin. Malli tuottaa riittävän palautumisen ja levon
operatiivisten vuorojen välillä.
Kuuden viikon eli kahden (kolme viikkoa) jakson työaikalaskenta mahdollistaa
nykyistä merkittävästi joustavamman työajan suunnittelun. Työnantajan laskelmien mukaan tässä mallissa henkilöstö ja
kalusto riittävät eikä järjestely vaaranna
varusmieskoulutusta. Mallin mukaisen
laskennan keskeisimpinä etuina ovat työsuojelun riittävän tason saavuttaminen
sekä houkuttelevuuden lisääminen laivapalveluun AKT-aluksilla.
Ei ansaittu vapaa venettä kaada
Aluspalvelutyöryhmälle esiteltiin kuitenkin
13.5.2015 työnantajan esitys, joka poikkesi AKT-2 (1B) -valmiutta lukuun ottamatta
täysin työryhmän aikaisemmasta työstä.
Tässä vastaesityksessä ei oteta huomioon
työsuojelullista näkökulmaa. Nykytilanteessa AKT-alusten miehistön työkuorma
on korkea jo ennen mahdollista yhteiskunnan häiriötilanteen alkua. Työsuojelun
näkökulmasta tilanne on heikko etenkin
AKT-aluksilla, sillä todellinen meripalvelun
työaika on keskimäärin lähes kaksinkertainen laskennalliseen verrattuna.
Puolustusvoimien työaikasopimuksen (PVTAS) viikkoleposääntöä rikotaan,
koska henkilöstöllä ei ole tosiasiallista
mahdollisuutta pitää sopimuksen mu-
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
N. Muukka / Puolustusvoimat
kaista määrää vapaata. AKT-2 -vuorot
1B -valmiudessa rajoittavat tosiasiallisesti henkilöstön vähäistä vapaa-aikaa.
Kuukausia kestävässä häiriötilanteessa
voidaan olettaa työnantajan käyttävän
PVTAS 31§ (Poikkeukselliset olot) mahdollistamaa oikeutta antaa sopimuksesta
poikkeavia määräyksiä tai määrätä ettei
sopimusta sovelleta. Näin ollen operatiiviseen toimintaan määrätyillä aluksilla ei
häiriötilanteessakaan tulisi toiminnallisia
rajoitteita työnantajan mainitseman ylityökaton täyttymisestä.
Operatiivisen toiminnan meripalvelus ei ole harjoitustoimintaa. Näin ollen
sitä ei tule verrata sotaharjoituksiin. Alle
kahdeksan (8) tunnin meripalveluksen
tekeminen tunneilla ei liene realismia.
Rajavartiolaitoksessa merellinen (AKT)
operatiivinen toiminnan päivittäinen työaika suunnitellaan kahdeksitoista (12)
tunniksi ja todellisuudessa maksetaan
tunti tunnista operatiivisen tarpeen mukaisesti. Ilmavoimissa on myös käytössä
tunti tunnista-malli, jossa valmius saavutetaan lentävän ja tukihenkilöstön osalta.
Ilmavoimissa pidetään myös kiinni viikkolepoajoista.
Meripalveluksen työaikojen kehittäminen edellyttää joka tapauksessa PVTAS:n
22§:n (Meripalvelu) muuttamista. Työaikasopimuksen 123 tunnin säännöllisen työajan katto kolmen viikon jaksossa voidaan
samalla rajata pois meripalveluksesta. Rajoitus on täysin laskennallinen, sillä todellisuudessa 123 tunnin todellinen työaika
ylitetään meripalveluksessa säännöllisesti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että
työryhmän yhteinen aiempi esitys tukisi
merkittävästi valmiusalusten henkilöstön
työssä jaksamista, kohottaisi valmiusalusten houkuttelevuutta palveluspaikkana sekä
vaikuttaisi merkittävästi nykyisten työsuojelullisiin puutteisiin ja työaikasopimuksen
vastaiseen toimintaan (PVTAS viikkoleposääntö).
Liukuvan työajan
laajentamista kokeillaan
Maavoimien esikunta on jälleen kehittämässä työskentelyä parempaan ja
joustavampaan suuntaan. Esikunnassa on käytössä kokeilu liukuvan työajan
laajentamisesta siten, että töihin tulo voi
tapahtua 10.01–12.00 välisenä aikana.
Tällaisena päivänä liukuman lähtötunnit
ovat ohjeistettu 16.15–20.00 välille. Liukuvan työajan pilotti tukee erinomaisesti
www.pohjola.fi
perheestään erillään asuvia reppureita.
Näin ollen virkamiehen on mahdollista
matkustaa arkiaamuisin töihin, jolloin perheellisellä on mahdollista saada yhteinen
ehjä viikonloppu.
Pilotin kokemuksia seurataan ja liukuman laajentaminen otetaan tarkasteluun
yhdessä työnantajan kanssa loka-marraskuussa. Tässä yhteydessä tulee tarkastella
myös liukuman rajoituksen poistamista
iltapäivästä, jolloin lähdön liukuma voitaisiin sopia aikaisemmaksi. Virkamies
voisi näin tehdä viikon työtunnit sisään ja
lähteä esimerkiksi perjantaisin ansaittuun
viikkolepoon jo kello 12.00.
puh. 0303 0303.
35
Pääluottamusmiehen palsta II
Mika Ylönen
Majuri
Kriisinhallinta ei ole
talkootyötä
M
aailman meno ei tunnu rauhoittuvan. Kriisi, sotatila tai konflikti
uhkaa järjestystä ja vakautta yhä edelleen
eri puolilla maailmaa, jopa Euroopassa ja
ihan lähialueillamme. Sotilaallista kriisinhallintaa tarvitaan yhä enemmän sekasorron estämiseksi. Niin kuin aina ennenkin
etniset erot sekä myös uskonto tai uskontojen väliset erot ovat syynä tai ainakin
tekosyynä erityyppisille valtapyrkimyksille
ja yhteentörmäyksille.
Ottamatta kantaa kriisinhallintaan käytettävien taloudellisten resurssien määräs-
tä tulevaisuudessa, on Suomen jatkossakin
oltava mukana kansainvälisen yhteisön
työssä rauhan aikaan saamiseksi sekä jopa
rauhaan pakottamisessa. Suomalaiset ovat
arvostettuja rauhanturvaajia. Osaamista ja
asennetta löytyy, niin henkilökunnasta kuin
reserviläisistä. Euroopan unionin jäsenenä
me olemme velvoitettuja yhteistyöhön.
Sotilaan työ on hyvin poikkeuksellista.
Se on sitä myös ulkomailla konfliktialueilla. Kuolemanvaara paikallisten osapuolten maalitauluna ei tee työstä kotimaan
normaalin sotilastyöhön verrattavaa. Ko-
timaassa me valmistaudumme, harjoittelemme ja osoitamme päättäväistä kykyä
kotimaan puolustamiseen. Ulkomailla
sotilaamme pyrkivät toteuttamaan rauhan
turvaamista ja jopa rauhaan pakottamista
henkensä kaupalla.
Jäsenkyselystä tukea
ja perusteita
Upseeriliitto pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että kriisinhallintajoukkomme saavat käyttöönsä tarvitsemansa
parhaat ammattilaiset. Turvallisuusasiat
ja vakuutusturva ovat tärkeitä tekijöitä
muiden palvelussuhteen ehtojen ohella.
Kentältä saadun palautteen perusteella
vaikuttaa siltä, ettei kriisinhallintapalkkaus
houkuttele ja ole siten ajan tasalla. Palkkaus on jäänyt jälkeen kotimaan tehtäviin
verrattuna. Ero kotimaan palkkaukseen on
liian pieni kun ottaa huomioon sen, että
kriisinhallintapalveluksessa ollaan erossa
perheestä. Lisäksi ei ole operaation jälkei-
Viimeinen matka kotimaahan
Afganistanista on alkanut.
Kuva Elina Katajamäki/
Puolustusvoimat 16.2.2011.
36
”Siellä jossakin”.
Pääluottamusmiehet kentällä majuri Lassi Piiraisen (kesk) kanssa.
Sotilastapaturmalain
uudistaminen
lausuntokierrokselle
Kesäkuun aikana pääsemme lausumaan
lakiuudistuksen luonnosvaiheeseen.
Olemme tyrmistyneitä siitä, että palkattu
henkilökuntamme ei ole tasavertaisessa
asemassa lakiuudistuksessa. Olemme tuoneet esiin Työsuojelun keskustoimikunnan
vuoden ensimmäisessä kokouksessa sen,
että Puolustusvoimien tulisi aktiivisesti
pyrkiä saamaan palkattu henkilöstönsä sotilastapaturmalain piiriin. Harjoituksissa ja
koulutustilanteissa palkattu henkilöstö on
aivan samoissa olosuhteissa ja varusteissa
asevelvollisten kanssa. Koulutustehtävissä
ja harjoitustoiminnassa loukkaantuessaan
palkattu sotilas hakeutuu työterveyshuoltoon. Erikoissairaanhoidon osalta voimassa olevat rajoitteet aiheuttavat sen, että
kuvantamisen tai jopa pikaisen leikkauksen
hoitaminen toteutetaan yleisen terveydenhoidon kautta. Jopa kuukausien sairauslomat leikkausjonossa ovat kansantaloudellista tuhlausta. Ennen meillä oli sentään
omat sotilassairaalat, missä sotilaat hoidettiin nopeasti työkykyiseksi. Nykyään
odotetaan kuukausia sairauslomalla, välillä
kipujen salliessa työskennelle, mutta ei
missään nimessä täysipainoisesti.
Nopeaa palveluskykyiseksi kuntouttaminen on syy, miksi Puolustusvoimien
ja sotilashenkilöstöjärjestöjen tulee pyr-
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
Kuva: Tuomas Karjalainen
nen tehtävä kotimaassa aiheuttaa monesti
pakkosiirron toiselle paikkakunnalle ja
edelleen eroon perheestä.
Olemme kirjoitushetkellä laatimassa
jäsenkyselyä kriisinhallintatehtävien palkkauksesta. Toivottavasti saamme runsaan
palautteen siitä, pitääkö saatu vaikutelma paikkansa ja mitä asioita pitää ottaa
huomioon. Upseeriliitto on jäsentensä
näköinen henkilöstöjärjestö ja ajaa jäsenille tärkeitä asioita. Siksi selvitämme ja
varmistamme jäsentemme mielipiteitään
jäsenkyselyllä.
6-7 | 2015
kiä tekemään kaikkensa tulevan sotilastapaturmalain laajentamiseksi siten, että
palkattu henkilöstö saadaan lain piiriin.
On tärkeää, että palkattu sotilashenkilöstö
kuuluu lain piiriin erityisesti koulutus- ja
harjoitustoiminnan sekä vaaditun fyysisen
kunnon ylläpitämiseksi toteutettavan liikunnan osalta.
Pääluottamusmiesten
”Operaatio Myötätuuli”
Upseeriliiton pääluottamusmiehet tutustuivat jäsentensä työskentelyyn maavoimien
pääsotaharjoituksessa, Wihuri 15:ssä.
Harjoitustoiminnan elpyessä oli mielenkiintoista kuulla upseereiden kokemuksia
PV- uudistuksen keskellä.
Osaamisen kehittämiseksi tarvitaan
suuria sotaharjoituksia jatkossakin. Suuri
harjoitus on kokonaisuus, missä nidotaan
yhteen erityyppisiä suorituskykyjä. Suuret
harjoitukset vaativat toki paljon resursseja
ja myös inhimillisiä voimavaroja. Ilman
harjoituksia ei kuitenkaan kehitetä henkilöstöä. Tarvitaan kokemuksia yhteistoiminnasta, onnistumisia sekä väsymystä ja vastoinkäymisiä niissä sodan ajan tehtävissä,
mitä varten koko järjestelmä on olemassa.
Oli hienoa tavata ammattitaitoisia,
motivoituneita ja innostuneita upseerei-
ta työnsä äärellä. Harjoituksessa vallitsi
todellinen tekemisen meininki. Saimme
runsaasti suoraa palautetta sekä nuoremmilta, että kokeneemmiltakin upseereilta
johtamisen eri tasoilla. Esiin nousivat mm.
rauhan ajan henkilöstön määrän riittävyys
ja jaksaminen. Joukoissa on puutteita
kokoonpanoissa ja sen seurauksena on
jo esiintynyt väsymistä ja jopa loppuun
palamisia. Kuormitusta lisää myös se,
että joukko-osaston toiminnan vapautta ja
päätöksen tekoa rajoitetaan.
Olisi koko järjestelmän kannalta
edullista, että siirryttäisiin noudattamaan
enemmän tehtävätaktiikkaa. Annetaan
tavoitteet ja resurssit. Hallintoyksiköiltä
ei tulisi viedä resursseja tehdä päätöksiä
oman joukkonsa osalta kokoonpanojen
säätämiseksi tarpeita vastaavaksi.
Pyrimme jatkossakin pitämään tuntuman yllä siellä, missä henkilöstömme
tekee tärkeää ydintehtävää, johtaa sodan
ajan joukkoja!
Kiitämme Kainuun Prikaatia hienosta
yhteistyöstä käyntiimme liittyen.
37
Viime hallituskauden
palkka- ja veropolitiikka
ei kohdellut kaikkia
palkansaajaryhmiä tasapuolisesti
Akavassa selvitettiin esimerkkilaskelmilla, miten ostovoima on kehittynyt kuluneella hallituskaudella. Laskelmaesimerkit osoittivat, että asiantuntijalapsiperheiden ostovoima on laskenut tulotason mukaan vaihdellen
1,5–2 prosenttia. Sen sijaan matalapalkkaisen yksin asuvan palkansaajan ostovoima on kasvanut jopa prosentin verran. Näyttää siltä, että yleisesti ottaen niiden palkansaajalapsiperheiden ostovoima on heikentynyt
enemmän kuin sinkkujen.
Laskelma vetää yhteen vuosina 2011–2015 tehdyt työntekijöitä koskevat päätökset palkoista ja veroista
sekä tulonsiirroista. Mikään muutos ei yksittäin tarkasteltuna ollut kovin merkittävä, mutta kokonaisuus on
johtanut varsin selvään ostovoimakehityksen erilaistumiseen palkansaajakentässä.
Usean vuoden tauon jälkeen euromääräiset palkankorotukset löivät läpi työllisyys- ja kasvusopimuksen
palkkaratkaisussa. Vuoden 2014 kahdenkymmenen euron palkankorotus korotti 2000 euron bruttopalkkaa
prosentin, 4000 euron palkalla puolet siitä.
Verotuksessa hallitus panosti ns. työtulovähennyksen kasvattamiseen. Työtulovähennyksestä sinänsä hyötyvät
lähes kaikki palkansaajat jonkin verran. Hyöty on kuitenkin suhteellisesti suurempi matalilla tulotasoilla.
38
Erityisesti lapsiperheiden ostovoimaan ovat vaikuttaneet päätökset ensin jäädyttää ja sitten leikata lapsilisät
sekä lapsilisien leikkauksen kompensointi verotuksessa tehtävän lapsilisävähennyksen kautta. Jo noin 3000
euron kuukausipalkalla käy niin, että lapsilisävähennystä ei saa täysimääräisenä. Tämä tarkoittaa, että esimerkeissämme Kasvattajat -perhe, jonka tulotaso on akavalaisessa kentässä varsin vaatimaton, ei hyödy
täysmääräisesti lapsivähennyksestä, toisin kuin Ahkerat -perhe, jonka tulotaso on vain vähän matalampi.
Ostovoimalaskelmissa on otettu huomioon päivähoitomaksut – eihän kahden vanhemman työssäkäynti
onnistu, ellei pieni lapsi ole päivähoidossa. Oletuksemme on, että kunta perii aina suurinta sallittua maksua,
mikä onkin vallitseva käytäntö ainakin useimmissa suurissa kunnissa. Kasvattaja-perheen tuloilla päivähoitomaksu on jo suurin mahdollinen. Muutamaa sataa euroa pienemmillä kuukausituloilla tilanne on toinen,
kuten Ahkerat- perheestä näkyy.
Kuluneen hallituskauden palkka- ja veropolitiikkaa on perusteltu ja puolustettu oikeudenmukaisuudella
– se maksaa, kellä on varaa. Vastapuolella tärkeänä argumenttina on kannustavuus – miksi kouluttautua,
ottaa vastaan vaativimpia tehtäviä ja pyrkiä parantamaan työsuoritustaan, jos siitä ei itse hyödy riittävästi?
Kannustavuusnäkökulmaan tulee suhtautua vakavasti Suomessa, koska meillä bruttopalkkojen erot ovat
kansainvälisesti pieniä ja verotus tasoittaa tuloeroja edelleen voimakkaasti. Esimerkiksi 2700 euron palkasta
käteen jää noin 1950 euroa, 5000 euron bruttopalkasta käteen jää 3100. Bruttopalkan kasvusta siis vain noin
puolet kasvattaa käteen jääviä tuloja, toinen puoli menee yhteiskunnan hyväksi. Tässä tilanteessa Akavan
mielestä ei ole syytä tukea laajasti sellaista palkka- vero ja tulonsiirtopolitiikkaa, joka kohtelee eri palkansaajaryhmiä
eri tavoin.
Teksti: Eugen Koev
Laskelmat: Eugen Koev ja Päivi Soikkeli
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
39
Konttaisella lomailee
huippupaikassa edullisesti
H
aastattelin mökillä olevaa kalastajaa 22.5.2015. Everstiluutnantti
evp. Martti Makkonen (kuva) oli tullut
Keuruulta Konttaiselle ja oli juuri irroittelemassa tuoreita kaloja verkoista. Kaloja olikin nyt jäitten lähdön aikaan tullut
mukavasti. Kysyin häneltä milloin olitte
ensimmäisen kerran käymässä Konttaisella, kuinka usein, miksi juuri Konttaiselle,
kuinka viihdytte ja mitä muuta haluatte
kertoa?
Kesämökki ilman huoltohuolia
Hän kertoi seuraavaa: Olin Konttaisella
ensimmäisen kerran vuonna 1979 jouluna.
Muutaman vuoden tauon jälkeen olemme
viettäneet perheen ja ystäviemme kanssa täällä vuosittain 5–7 viikkoa. Keväällä
käymme kalassa ja kesällä retkeillemme,
marjastamme ja kalastamme. Meille tämä
on kesämökin korvike. Me tulemme vuosittain, koska olemme mieltyneet ystävälliseen palveluun ja hyvin hoidettuihin
majoitus- ja virkistysmahdollisuuksiin.
Viihtyvyyttä lisää hyvät palvelut ja mukava ilmapiiri. Paikan helppo saavutettavuus tuntuu mukavalta keskisuomalaiselle. Kuusamossa on tarjolla monipuoliset
virkistyslomamahdollisuudet. Esitän kehittämisideaksi vanhojen pikkumökkien
uudistamisen rivitaloiksi.
Mitä haluaisit kertoa niille jäsenille
jotka eivät ole vielä käyneet Konttaisella?
Nuoret käykää, vaikka vain ohikulkumatkalla. Pari vuotta sitten tapasin Valtavaa-
40
ran päivätuvalla pari naista. Nuorempi oli
upseerin vaimo, hän ei ole ollut Konttaisenrannassa koskaan majoittuneena.
Mutta oli ollut kotona puhetta paikasta.
Minä osoitin kädellä vaaran laelta hänelle
missä mökit sijaitsevat ja jossa olemme
majoittuneena, alla kuva. Vaimoni kanssa
viihdymme Konntaisenrannan huomassa
erinomaisesti.
Millainen on Konttaisenranta
Hyvät upseeriliiton jäsenet ja te jotka ette
vielä ole löytänyt Konttaisenrantaa, haluan
kerrata mikä paikka on Konttainen!
Upseeriliitolla on Kuusamon Konttaisenrannassa omalla 9,5 ha järvenrantatilalla 17 tasokasta erikokoista omaa
mökkihuoneistoa, joita vuokrataan vain
Upseeriliiton jäsenille. Katso myös liiton
verkkosivuilta kohdasta jäsenpalvelut lisätietoja. Aluetta kehitetään jatkuvasti..
Mökit on hiljattain suursiivottu ja huolettu kovan talvikäytön jälkeen valmiiksi
odottamaan kesälomalaisia.
Viimeisimpiä uudistuksia ovat mm:
2014 täysin uudistettu rantasauna, hiekkarannalle on lisätty lasten puuhakalusteita,
uimalaituri on uusittu tilavammaksi. Pikkumökkeihin hankitaan isommat televisiot.
Syksyllä, kun koulut alkavat, aloitamme
mökkien 8-9 peruskorjauksen, jossa mökkiä laajennetaan olohuoneen osalta, parvea isonnetaan ja tehdään lasitettu terassi
järven puolelle, mökkeihin tulee lisäksi
toinen wc-istuin ja pyykinpesukone.
Kalastusluvat ovat valmiina Konttaisenjärven kalastajille. Järveen vuosittain
istutetaan siianpoikasia satamäärin, joten
kalansaalis on usein taattu myös harrastajallekin. Veneitä on 3 kpl mökkiläisten
käytettävänä ja 6 polkupyörää pientä retkeä
varten. Rantalentopallokenttä, grillikota,
savustuskota ja veneilyvarustekota.
Kuusamon runsaat aktiviteetit: Karhunkierros, jokiretket, tunturivaellukset Riisille
jne. Kuusamon uusi upea golfkenttä Tropiikin vieressä Petäjäkankaalla harjujen
ja lampien lomassa tarjoaa väljät väylät
viihtyisään ja turvalliseen pelaamiseen.
Lisää Kuusamon Golfista sekä muista
tapahatumista Kuusamossa internetissä.
Tutustu niihin ja varaa mökki Konttaiselle.
Mikko Oikarainen=
Varaukset suoraan:
[email protected]
tai puhelimitse: 0500 393757
Tervetuloa Konttaiselle!
Loma-Konttainen
Maija ja Mikko
Muutoksia Golfin pelaamisen
varaus- ja laskutuskäytäntöihin
Vierumäellä
U
pseeriliitolla on käytettävissään
kuusi pelioikeutta Classic-kentälle
ja neljä Cooke-kentälle. Pelioikeudet ovat
ensisijaisesti mökin varanneiden käytössä.
Pelioikeudet voi varata:
a) Koko majoitusajaksi majoitusvarauksen yhteydessä. Varauksen yhteydessä
on ilmoitettava kummalle kentälle haluaa
varata pelioikeuksia. Hinta on 10 €/pelioikeus/vrk. Pelioikeuksista laskutetaan koko
majoituksen ajalta.
b) Irtopäivävarauksia voi tehdä majoitusvarauksen yhteydessä ja varauksen
yhteydessä on ilmoitettava mille päiville
haluaa varata pelioikeuden/pelioikeudet.
Hinta on 25 €/pelioikeus/vrk. Pelioikeuksista laskutetaan tehdyn varauksen mukaan. Varattua pelioikeutta ei voi perua.
c) Ei-majoittuvat jäsenet voivat varata
pelioikeuksia, jos majoittuneilta jää niitä vapaaksi. Hinta on 25 €/pelioikeus/
vrk. Pelioikeuksien tilanne on tarkistettava liiton toimistolta Päivi Schroderukselta [email protected] tai
puhelimitse (09) 6689 4014.
Majoitusvarauksen yhteydessä varatessa pelioikeuksia voidaan taata 2 kpl/mökki.
Jos oikeuksia halutaan mökeistä samoille kentille tai enemmän kuin 2 kpl/
mökki, tasataan pelioikeudet liiton toimistolla. Saaduista pelioikeuksista ilmoitetaan
varauksen tehneille.
Liiton toimisto ilmoittaa pelioikeuksien
käyttäjät caddiemasterille.
HUOM. Pelioikeudet on varattava aina Upseeriliiton toimistolta.
Hinnat
Pelioikeudet koko majoituksen ajalle varanneiden hinta on 10 €/pelioikeus/vrk.
Irtopäivävarauksissa hinnat ovat 25 €/pelioikeus/vrk (hinta on sama majoittuville ja
ei-majoittuville).
Muita määräyksiä
Pelioikeutta voi käyttää yhden kerran
päivässä (yksi kierros). Liiton mökeissä
majoittunut jäsen ei voi enää lähtöpäivänä käydä pelaamassa kierrosta vaan
pelioikeuden käyttöoikeus on iltapäivällä
saapuvalla jäsenellä.
Pelaamaan lähtiessä mukaan tulee
tasoituskortin lisäksi varata liiton jäsen-
kortti, molemmat tulee pyytämättä esittää
caddiemasterille. Lisäksi caddiemasterille
tulee ilmoittaa sen mökin numero, jossa
on majoittuneena.
Ajanvaraus, tasoitusvaatimus ja yhteystiedot: Classic-kentälle voi varata lähtöaikoja caddiemasterilta useita viikkoja
etukäteen, kerrallaan lähtöaikoja voi olla
varattuna korkeintaan viisi (1/päivä). Tasoitusraja Classic- ja Cooke-kentille on
nyt hcp 54.
Caddiemasterit työskentelevät aiempaan tapaan Classic-, Coach- ja Cookekenttien ”frontline”-tiskeillä, Golf Paviljongilla sekä Vierumäkihallilla. Tiskeillä
ilmoittaudutaan ennen kierrosta sekä varataan lähtöaikoja samalle päivälle. Kenttien sähköposti- ja puhelinaikavaraukset
hoidetaan keskitetysti ”back officesta”,
joka palvelee päivittäin klo 9-17.
Ajanvaraukset
Ajanvaraukset voi tehdä numerosta
010 5777 030 tai sähköpostilla:
http://www.vierumaki.fi/lomailijat-jaliikkujat/golf/
fi
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
41
Upseeriliiton yhteystiedot
Puheenjohtaja
evl Jari Rantala
Varapuheenjohtajat
kapt Mika Rötkönen
maj Tero Pynnönen
Pääsihteeri
kaptl Hannu Sipilä
[email protected]
(09) 6689 4010
050 386 9101
[email protected]
0299 800
040 559 2395
[email protected]
0299 800
050 557 6195
[email protected]
(09) 6689 4011
050 340 5670
Pääluottamusmiehet (PV)
maj Ville Viita
maj Mika Ylönen
[email protected]
(09) 6689 4015
0299 500 781
[email protected]
(09) 6689 4040
0299 500 780
Järjestöpäällikkö
komkapt Kari Nousiainen [email protected]
(09) 6689 4012
040 827 1747
Tiedotuspäällikkö
komkapt Marko Varama
[email protected]
(09) 6689 4016
040 844 8255
Taloussihteeri
Erja Elopuro
[email protected]
(09) 6689 4013
040 537 1799
Sihteeri
Päivi Schroderus [email protected]
(09) 6689 4014
050 338 8228
Toimisto
Laivastokatu 1 b B,
00160 Helsinki
[email protected]
(09) 6689 400
faksi (09) 6689 4020
RVL:n pääluottamusmies
maj Kari Hämeenaho [email protected]
0295 429 802
Asianajotoimisto Lindell Oy
Vesa Mattila
Olli-Pekka Lindell
Pentti Laiho
(02) 2511 004
0400 706 615
0400 826 078
040 581 4112
Upseeriliiton Konttaisenranta
Virkkulantie 30
93999 KUUSAMO
Varaukset ma-pe kello 10.00 - 15.00,
Loma-Konttainen, puh. 0500 393 757
[email protected]
Tervetuloa töihin uusi järjestöpäällikkö!
Upseeriliiton hallitus valitsi kokouksessaan 17.3.2015 uudeksi järjestöpäälliköksi
komentajakapteeni Kari Nousiaisen. Hän aloitti työnsä Upseeriliiton järjestöpäällikkönä kesäkuun alussa.
Kari Nousiaisella on pitkäaikainen kokemus upseerin tehtävistä Rajavartiolaitoksessa sekä Upseeriliiton eri luottamus- ja hallintotehtävistä. Sotilasaikakauslehti
ja koko toimiston väki toivottaa Karin tervetulleeksi töihin Upseeriliiton toimistoon
Katajanokalle!
42
Sampo Ahto
Marskin päiväkäskyt koottuna
Karjalainen Mikko:
Ylipäällikön päiväkäskyt
Amanita, Porvoo 2015, 441 sivua,
kuvia ja piirroksia.
ISBN 978-952-5330-75-5.
S
otilaskirjallisuuden parissa ilmestyy vuosittain usein jokin merkittävä
kirja tai muusta sotaväkeä käsittelevästä
kirjallisuudesta selvästi poikkeava juhlateos. Asiasta ovat tänä vuonna pitäneet
huolen kustannusyhtiö Amanita ja dosentti
Mikko Karjalainen. Arvokirjoja kustantavan Amanitan ja sotahistorian tutkimuksen
parissa meritoituneen Mikko Karjalaisen
yhteistyöllä on saatu aikaan upea teos
ylipäällikkö Mannerheimin antamista päiväkäskyistä vuosilta 1918 ja 1939–1944.
Nimensä mukaisesti kirjassa esitellään
sotien aikaisen ylipäällikkö Mannerheimin
antamat päiväkäskyt, joita vapaussodan
ajalta löytyy 22 kappaletta sekä talvi- ja
jatkosodan ajoilta vuosien 1940–1941
välirauha mukaan lukien ilmestyi kaikkiaan
89 kappaletta. Mikko Karjalainen taustoittaa kunkin sodan päiväkäskyjen merkitystä
ja sisältöä laajasti sekä asiantuntevasti.
Nyt ilmestynyt teos täydentää merkittävästi samaisesta aiheesta vuonna 1970
julkaistua Einari Kaskimiehen toimittamaa
kirjaa ”Puhtain asein – Suomen marsalkan
päiväkäskyjä vuosilta 1918–44”.
Hieno teos, todellinen juhlakirja
Kirja on helppolukuinen ja erittäin upeasti
taitettu. Kirjan ulkoasu, kuvitus ja taitto
edustavat niin kutsuttujen juhlakirjojen
kärkipäätä. Tietokirjoille ja tutkimuksille
tyypilliset lähdeviitteet on sijoitettu kirjan
loppuun. Viitteiden avulla selviää kirjoittajan perehtyneisyys aiheeseen ja erityisesti
marsalkka Mannerheimiin. Kirjan ja kirjoittajan tieteellinen ote lisäävät teoksen
käytettävyyttä perusesityksen lisäksi myös
sotahistorian jatkotutkimuksissa.
Tätä upeaa juhlakirjaa marsalkka
Mannerheimin päiväkäskyistä voi suositella eritoten arvokkaaksi lahjaksi sekä
muutoinkin luettavaksi niin historiantutkimuksen ammattilaisille kuin aiheesta
kiinnostuneille harrastajille. Mainittakoon,
että kirjaa on painettu 1944 numeroitua
kappaletta – jatkosodan päättymisvuoden
mukaan.
KIRJAT
Kirjat -palstalla julkaistavista arvioista
julkaisupäätöksen tekee toimitus.
Saamme lehteemme arvioita myös muilta
kuin Sampo Ahdolta.
Toim. huom.
Marko Palokangas
Kirjaa voi tiedustella ja sen voi ostaa
markkinoinnista vastaavalta Kari
Kinnuselta: puhelin 0451123500,
sähköposti:
[email protected].
Sotahistoriaa jatkosodan aseveljeydestä
Airio Pentti: Aseveljeys. Saksalaiset ja
suomalaiset Itä-Lapissa 1941–1944.
Docendo Oy, Jyväskylä 2014,
250 sivua,
ISBN 978-952-291-080-6.
T
uskin mitään muuta aihetta Suomen
historiassa on tutkimuksellisesti
käsitelty yhtä perusteellisesti kuin talvi- ja
jatkosotaa. Jatkosodassa tutkijoita on kiinnostanut erityisesti Suomen suhde Saksaan, jonka luonnetta on punnittu lukuisissa eri tutkimuksissa. Prikaatinkenraali
Airio kysyykin tutkimuksensa esipuheessa,
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
onko tässä joukossa oikeastaan tilaa vielä
uusille kirjoille?
Airio on pyrkinyt kirjoittamaan helposti lähestyttävän tutkimuksen, jossa
tutkijoiden jo moneen otteeseen toistamia tapahtumia tarkastellaan ensi kerran
nimenomaan Itä-Lapin näkökulmasta.
Kirjan takakansitekstin mukaan teos vastaa kysymykseen ”Miten saksalaisten läsnäolo Itä-Lapissa koettiin jatkosodassa
1941-1944”. Tulos ei kuitenkaan ole aivan sitä mitä tutkimustehtävän perusteella
odottaisi. Lähdetilanne – ja mahdollisesti
myös kirjoittajan oma kiinnostus ja asian-
tuntemus – lienevät osaltaan johtaneet
siihen, että teos, jolta tutkimustehtävän
perusteella odottaisi ”uuden sotahistorian” kokemuksista ja näkemyksistä kiinnostunutta näkökulmaa, sijoittuukin varsin
luontevasti osaksi perinteisen, tapahtumakeskeisen sotahistorian tutkimusperinnettä. Noin kolmesataasivuisen teoksen
laajuudesta kaksi kolmasosaa on käytetty
jatkosotaa edeltävään aikaan ja jatkosodan
hyökkäysvaiheeseen. Diplomatian käänteet
ja joukkojen liikkeet tulevat käsitellyiksi
tarkasti, joskus jopa hengästyttävällä yksityiskohtaisuudella. Tekstissä joskus vai-
43
KIRJAT
keasti selitettävissä olevia taistelun kulkuja
on selvennetty kartoin. Teoksen pienen
formaatin vuoksi kartat eivät kuitenkaan
pääse oikeuksiinsa, vaan jäävät aavistuksen vaikeatulkintaisiksi.
Hyökkäysvaihetta seuranneen asemasotavaiheen käsittelystä tekijä selviää
noin 70 sivulla, vaikka asemasotavaihe
kesti noin kaksi ja puoli vuotta. Asemasotavaiheen tapahtumiin olisi kenties voinut
keskittyä enemmänkin, sillä nyt monet
varsin rohkeistakin väitteistä sivuutetaan
melko nopeasti, kuten esimerkiksi toteamus siitä, miten ”Saksalaisten poistuessa
Lapista loppusyksyllä 1944 moni mukaan
lähtenyt ”rattoröökynä” koki karmean lopun. Aseveljeyden herrasmiessäännöt eivät olleet vihollisuuksien aikana voimassa.” Tähän olisi kaivannut lisäselvitystä,
sillä saksalaisten matkaan lähteneiden
naisten kohtalosta on lukuisia huhuja, joi-
den todenperäisyydestä ei kuitenkaan ole
minkäänlaista varmuutta.
Asemasotavaiheen jälkeen tekijä siirtyy käsittelemään saksalaisten ja suomalaisten välien katkeamista, saksalaisten
poistumista ja Lapin sotaa. Kirja tarjoaakin
lukijalleen tietyssä mielessä enemmän
kuin lupaa, sillä Airio ei lopeta käsittelyään jatkosodan loppuun kuten otsikon
vuosiluvut antavat ymmärtää, vaan ulottaa
sen osin jopa jälleenrakennusaikaan asti.
”Enemmän kuin otsikossa luvataan -filosofia” näkyy kirjassa myös muualla: teosta
rikastuttavat tietolaatikot, joiden sisältö
herättää joskus lukijassa kysymyksen siitä,
liittyykö se elimellisesti kirjan aiheeseen,
kuten esimerkiksi Zossenin sotilasaluetta
tai rautaristin historiaa käsittelevien tietolaatikoiden kohdalla.
Hieman epätasapainoisesta rakenteestaan huolimatta Airion teos sisältää
valtavan määrän tietoa ja kykenee tarjoamaan lukijalleen paljon. Kuten monet
nykyajan tietokirjat, myös Airion teos olisi
hyötynyt perinteisestä kustannustoimittajakäytännöstä. Sillä olisi saatu poistettua
tiettyjä puhekielisiä ilmauksia kirjan muuten huolitellun asiatyylin keskeltä. Myös
lähdetekniikassa esiintyvät pienet epätarkkuudet, kuten se, että tekstissä viitataan
Antero Uiton kirjoittaman puna-armeijan
marssioppaan vanhaan painokseen, mutta
lähdeluettelossa mainitaan vain uusi, laajennettu painos, olisivat kenties korjaantuneet viimeisellä oikolukukierroksella.
Kokonaisuutena Airion uutuus on kuitenkin
ehdottoman suositeltavaa luettavaa niille,
jotka haluavat tutustua sotahistoriamme
”pohjoiseen ulottuvuuteen”.
Olli Kleemola
Kun kaikki meni pieleen
Neutatz Dietmar: Träume und Alpträume. Eine Geschichte Russlands im 20.
Jahrhundert
Verlag C.H.Beck, München 2013,
688 sivua,
ISBN 978-3-406-647147.
L
ause “Me halusimme parasta, mutta
kuten ennenkin kaikki meni pieleen”.
sopisi kuvaamaan monen suomalaisenkin
”uudistajan” saavutuksia, mutta tällä kertaa sitaatti on peräisin Venäjän 1900-luvun muutamien vuosien pääministeri
Viktor Tsernomyrdiniltä.
Lauseeseen sisältyy Freiburgin yliopiston professori Dietmar Neutatzin mukaan
pähkinänkuoressa koko Venäjän historia
1900-luvulla. Hänen massiivisen teoksensa nimikin Träume und Alpträume (Unelmia ja painajaisia) on tämän mukainen.
Neutatzin laajaan länsimaiseen ja venäläiseen kirjallisuuteen perustuva tutkimus
44
on nähdäkseni ohittamaton työ Venäjän
uusimpaan historiaan tutustuttaessa. Sotahistoriaa ja henkilöhistoriaa kirjoittaja
esittelee tosin vain sen verran kuin on
välttämätöntä ja ulkopolitiikkakin on ainoastaan sivujuonne teoksessa painopisteen
ollessa sisäpolitiikan, sosiaalihistorian ja
taloushistorian alueilla. Myös mielialojen
todellista kehittymistä Neutatz on pyrkinyt
hahmottamaan, niin ongelmallista kuin
niiden seuraaminen onkin. Kirjoittajan johtopäätösten hyväksymistä helpottaa hänen
maltillinen tapansa tarkastella vaikeitakin
asioita.
1900-luvun ensimmäistä unelmaa
Venäjällä pyrittiin toteuttamaan jo vuosisadan alkupuolella keisarikunnan aikana,
jolloin koetettiin kuroa kiinni etumatkaa,
joka lännessä oli saavutettu pysähtyneeltä
ja hajanaiselta vaikuttaneeseen Venäjään.
Eräs keino oli yritys yhtenäistää monien
kansallisuuksien jättiläisvaltakunta lujaksi
kokonaisuudeksi. Todellisuudessa yritys
tuotti entistä enemmän hajanaisuutta, sillä
Suomen kaltaisissa valtakunnan osissa
yhtenäistäminen koettiin sorroksi.
Neutatz ei silti katso, että Venäjä ilman
muuta olisi ollut jo niin laho, että sen tuho
olisi ollut tähtiin kirjoitettu. Sen verran
hatara se kuitenkin oli, että ensimmäisen
maailmansodan kaltaista koettelemusta se
ei voinut kestää.
Kevään 1917 vallankumousta seurasi
Venäjän historialle vieras yritys istuttaa
maahan kerralla ”demokratia” läntisessä
mielessä. Seurauksena oli uusi katastrofi,
mitä edesauttoivat kyvyttömät johtajat.
Uusi tilanne koitti jo syksyllä 1917,
kun Leninin johtama pieni mutta sitäkin
fanaattisempi bolshevikkiryhmä kaappasi vallan. Vallankumouksesta ei siis ollut
kysymys, mutta käsitettä ei Neutatzin mielestä silti ole syytä hylätä, kun puhutaan
vallan siirtymisestä kommunisteille. Se
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
Käytännön hyöty saattoi kuitenkin jäädä
kyseenalaiseksi. Kun niin sanottu Stalinin
kanava valmistui vuonna 1934, se osoittautui liian matalana tarkoitukseensa kelpaamattomaksi. Ihmishenkiä työmaa vaati
varovaisen arvion mukaan ainakin 25 000.
Mutta myönteisiksi urakan tulokset silti
julistettiin. Kirjailija Maxim Gorkin sanoin
työ oli ”inhimillisen energian loistavimpia
voittoja villistä luonnosta” ja ennen muuta
työmaa oli ”uuden ihmisen tuotantopaja”
kasvattaessaan tuhansista neuvostovallan
vihollisista sen innokkaita kannattajia. Mitenkähän oli?
Usein on arveltu, että niin sanotun suuren isänmaallisen sodan aikana stalinilaisia menetelmiä ei olisi tarvittu. Niittasihan
ulkoinen vihollinen kansalaiset muutenkin
yhteen. Mutta ”sosialismin” fraaseista ei
taistelutahdon ytimeksi ollut. Niinpä esiin
kaivettiin vanhat arvot ja perinteet, mikä
näkyi esimerkiksi upseereiden komeissa
olkaimissa ja siinäkin, että Moskovassa
oli jälleen arkkipiispa.
Mutta kyllä aito neuvostoliittolaisuuskin säilyi. Virallisesti puna-armeijalaisia
tuomittiin kuolemaan 158 000 miestä,
mutta huomattavasti suurempi oli niiden
luku, jotka ilman muuta ammuttiin paikan päällä. Rangaistuspataljooniin siirrettiin 422 000 miestä, mikä oli lähes
samaa kuin kuolemantuomio. Leireille
päätyi 436 000 soturia. 2,3 miljoonaa
ei-venäläistä neuvostokansalaista siirrettiin kansallisuutensa vuoksi Siperiaan
tai pohjoiseen ja ”vapautetuilla” alueilla
puna-armeijaa seurannut NKVD vangitsi
pelkästään vuoden 1943 aikana miljoona
ihmistä.
Meillä Suomessa kaltereiden takaa sodan jälkeen irtipäästetyt Hertta Kuusinen,
Hella Wuolijoki ja muut edistykselliset saivat monen sodan jälkeen luulemaan, että
Neuvostoliitossa olisi voiton seurauksena
alkanut miellyttävämpi aika. Ei alkanut, sillä Stalin piti edelleen kiinni unelmastaan.
Vuonna 1946 kuoli nälkään noin puolitoistamiljoonaa asukasta, sotavankeudesta
palanneet joutuivat erityiskäsittelyn koh-
teiksi – kenraaleista ammuttiin välittömästi
puolet -, ”vapautetuilta” alueilta leiritettiin noin puoli miljoonaa asukasta jne.
Puolueessa toteutettiin suuri puhdistus
vuonna 1948 ja seuraava oli alkamassa
vuonna 1953, mutta sen keskeytti Stalinin
kuolema.
Arjesta ihannevaltion maaseudulla
saa käsityksen Saksan miehitysjoukoista
vuonna 1947 kotiinsa palanneen upseerin muistelmista, joita Neutatz siteeraa:
” Rautatieasemalla näin täydellisen köyhiä kerjäläisiä, lumppuihin pukeutuneita
ihmisiä ja paljasjalkaisia lapsia. Ajattelin:
’Hyvä Jumala, tämänkö puolesta olemme
taistelleet. Sodastahan on jo kaksi vuotta.’
Halusin kotiin äitini luokse, mutta sinne ei
ollut tietä, vain polku metsässä. Sovhoosissa näin pienen savimajan, noin kaksi
metriä korkean. Ajattelin: ’Se on varmaan
eläimiä varten.’ Kysyin sitä siellä seisovalta
vanhalta mieheltä. Hän vastasi: ’Ei, siellä
asuu ihmisiä.’ Se oli kauheaa.”
Stalinin kautta seurasi lyhyen valtataistelun jälkeen Nikita Hrushtshevin aika, jota
kesti vuoteen 1964 saakka. Päältä katsoen
Neuvostoliitto oli lopultakin muuttamassa. Stalinin rikoksista osa tuomittiin ja
esimerkiksi asuntojen rakentamisen alalla
saatiin paljon aikaan. Todellisuudessa perusta säilyi ennallaan, joten aito muutos ei
ollut mahdollinen.
Hrushtshevin unelma oli itse asiassa
sama, mikä oli ollut Stalinilla sillä erolla,
että hän meni oikeastaan vielä pitemmälle
kuin entinen oppi-isänsä. Luonto piti jälleen voittaa, uskonto oli lopultakin kukistettava ja kommunistisesta yhteiskunnasta
tehtävä vihdoinkin teorian edellyttämää todellisuutta. Hrushtshev teki innokkuudessaan kuitenkin taktisen virheen, jollaiseen
Stalin ei ollut erehtynyt. Hän julisti aikataulun, jolloin tavoitteet olisi saavutettu.
Niinpä Yhdysvallat piti ohittaa tuotannossa
ja elintasossa vuoteen 1980 mennessä.
Ei suunnitelmista nytkään mitään tullut
varsinkaan kun ohjaimissa ei ollut enää
Stalinin ankaraa kättä. Utopioillaan ja
käyttäytymisellään itsensä naurunalaiseksi
KIRJAT
nimittäin, mihin ryhdyttiin vallankaappauksen jälkeen, oli vallankumouksellista jos
mikään. Kaikki pistettiin uusiksi.
Leninin päätavoitteita olivat niin sanotun sosialismin toteuttaminen Venäjällä ja
maailmanvallankumous. Tulokseksi saatiin
kuitenkin todellinen painajainen. Leninin
tietoisesti lietsomassa kansalaissodassa
sai surmansa seitsemän tai kahdeksan
miljoonaa ihmistä kahden miljoonan
paetessa ulkomaille. Entisen yhteiskunnan rakenteista oli jäljellä vain rauniot.
Maailmanvallankumouksestakaan ei tullut
mitään.
Leninin oli pakko ottaa askel taaksepäin, mikä askel nimettiin uudeksi talouspolitiikaksi. Se tarkoitti pienimuotoisen
yksityisyritteliäisyyden sallimista.
Tällaisesta horjahtamisesta oikeaoppisuuden tieltä teki Stalin lopun 1920-luvun lopulta lähtien alkaessaan uudelleen
toteuttaa sitä, mikä oli jäänyt kesken.
Maatalous kollektivisoitiin lujalla kädellä,
jolloin nälkään kuoli viidestä kahdeksaan
miljoonaa kansalaista.
Toinen asia oli, että ”tieteellisen” maailmankatsomuksen mukaisesti luoduista
kolhooseista ei tullut koskaan kannattavia
yrityksiä. Jonkinlainen pelastusrengas oli
kuitenkin kolhoosilaisille sallittujen vähäisten peltotilkkujen tuotto.
Näkyvää vastustusta järjenvastaisia
uudistuksia kohtaan ei kuitenkaan voinut
olla, sillä ”kansanvihollisten” kohtalo oli
kova. Pelkästään vuosina 1937 ja 1938
vaelsi niin sanottuun vankileirien saaristoon vähintäin 3,14 miljoonaa kansalaista. Niskalaukaukseen päättyi virallisten
tilastojen mukaan 663 000 ”luokkansa
pettäneen” elämä todellisen luvun ollessa
tuntematon.
Erääksi ihmisen vihollisista katsottiin
luonto, jota sitäkin vastaan oli taisteltava.
Taistelijoiksi soveltuivat muun muassa leiriläiset, jotka raatoivat tundralla tai muissa
vähemmän miellyttävissä paikoissa rakentaen jättiläiskaivoksia, jättiläistehtaita ja
jättiläisvoimaloita. Paljon saatiinkin aikaan,
kun ympäristöhaitoista ei piitattu.
45
saattanut Hrushtshev sai lähteä suojattinsa
Leonid Breznevin ollessa ulosheittäjänä.
Breznevin kautta on yleisesti pidetty lännessä vain taantuman ja pysähtyneisyyden
aikana. Neutatzin mukaan asialla oli toinenkin puoli, mitä osoittaa se, että Venäjän
keskivertokansalaisella on Breznevin ajasta
verrattain myönteiset muistikuvat. Kommunistihan Breznevkin oli mutta realistisempi vailla edeltäjänsä utopioita. Elintaso alkoi nousta eikä leireile joutumista
tarvinnut pelätä, jos ei liikoja soittanut
suutaan. Neuvostoliiton status suurvaltana
hiveli venäläisten isänmaallisia tuntoja,
joita tiedotusvälineet parhaansa mukaan
pönkittivät.
Perusvika oli kuitenkin järjestelmässä.
Kolhooseista ei saanut tuottavia ihmeelläkään eikä aloitteellisuutta kahlitseva
komentotalous voinut mitenkään pysyä
teknologisen kehityksen mukana. Lisäksi aika todella muuttui pysähtyneisyyden
ajaksi Breznevin korkean iän ja sairastelun
vuoksi. Eläkeiän ylittäneistä ministeritovereistakaan ei ollut vauhdittajiksi. Samasta
varjojen valtakunnasta olivat Breznevin
kaksi lyhytaikaista seuraajaakin.
Mutta muutosta alkoi tulla, kun maan
johtoon tuli vuonna 1984 nuori Mihail
Gorbatsov. Unelmansa oli hänelläkin, entisiin unelmiin verrattuna jopa vallankumouksellinen. Mutta kommunisti myös
hän oli. Kun järjestelmän pintaviat vain
korjattaisiin avoimuuden ja demokraattisten vapauksien avulla, Leninin aloittamalla
tieltä löytyisi sittenkin suuri tulevaisuus.
Viat eivät olleet kuitenkaan vain pinnassa vaan syvällä inhimilliselle todellisuudelle vieraassa järjestelmässä. Kun
Stalinin väkivaltaan ei voitu enää turvautua,
tämäkin kokeilu päättyi katastrofiin, joka
tällä kertaa oli täydellinen. Koko Neuvostoliitto valtiona lakkautettiin vuonna 1991 ja
maan rajat lännessä siirtyivät osapuilleen
sinne, missä ne olivat olleet 1700-luvun
alussa.
Seuraavien vajaan kymmenen vuoden
aikana unelmana oli suora hyppäys niin
sanotun kapitalistisen maailman tavoil-
46
le. Tuloksena oli talouden syöksykierre ja
uskomaton korruptio, jonka avulla keinotteluun innostuneet kommunistipuolueen
entiset virkailijat siirsivät omaan taskuunsa leijonanosan aikaisemmasta ”kansan”
omaisuudesta. Keinot olivat usein samoja,
joihin järjestäytynyt rikollisuus turvautuu.
Pelkästään vuonna 1994 murhattiin noin
600 toimittajaa ja ”bisnesmiestä” ilman
suurempia jälkiseurauksia. Tilanne ei ollut
enää alkoholiongelmaisen Boris Jeltsinin
käsissä, vaikka hänen onnistuikin lisätä
presidentin valtuuksia merkittäväksi.
Näistä valtuuksista on ollut kuitenkin
hyötyä Jeltsinin seuraajalle Vladimir Putinille, joka vuosituhannen vaihteessa otti
johdon käsiinsä. Historioitsijana Neutatz
ei halua ennustaa, miten Putinin vanhoille
venäläisisänmaallisille ajatuksille rakentuvan yrityksen käy. Suurin ongelma kirjoittajan mielestä on se, miten Venäjällä
onnistutaan irtautumaan epäonnistuneen
neuvostokokeilun jäljistä. Onnistuuko se
vai onko yritys vain puolinainen?
Länsimaalaistyylisestä demokratiasta
Neutatz ei selvästikään odota pelastusta.
Sellaisella ei ole jättiläisvaltakunnassa
perineitä eivätkä aikaisempien kokeilujen
tulokset houkuttele lähtemään sille tielle.
Venäjän historiassa on paljon sellaista,
johon tutustuminen saa tunteet nousemaan pintaan. Neutatzin ansio on, että
kauheuksiakin kuvatessaan hän on kyennyt
säilyttämään viileän ja tasapuolisen otteen
läpi kirjansa. Tämä tuntuu melkein kummalliselta niiden yksipuolisten Venäjäjuttujen keskellä, missä suomalaisenkin
nykymedian lukija joutuu elämään ja arvioimaan menoa naapurissa.
Oman maansa historiaan Neutatz
suhtautuu kuten saksalaisen yliopiston
poliittisesti korrektin professorin tuleekin
suhtautua eli oma maa on syyllinen vähän
kaikkeen, jopa omiin kärsimyksiinsä. Jo
sananvalinnoista erottuu tendenssi. Kun
Neutatz esimerkiksi kirjoittaa Neuvostoliiton hyökkäyksistä vaikkapa Suomeen syksyllä 1939, hän käyttää neutraalia sanaa
”Angriff”. Saksan vastaavat toimet ilmais-
taan sitä vastoin käsitteellä ”Überfall”,
joka tarkoittaa salakavalaa päällekarkausta.
Kun Neuvostoliitto valmisteli vuonna 1941
hyökkäystä Saksaa vastaan, se oli ”ehkäisyhyökkäyksen” valmistelua. Saksa puolestaan valmisteli ”tuhoamissotaa”. Punaarmeijan riehumiseen Saksassa sodan
loppuvaiheessa Neutatz ei ole katsonut
tarpeelliseksi suuremmin puuttua, vaikka
hän muualla tapahtuneet bolshevikkien
rötökset on kirjannut tarkkaan.
Oman maan syyllistämisen metodi,
josta valtavirrassa pysyttelevän nykysaksalaisen tutkijan ja poliitikon on syytä pitää
kiinni, tunnetaan eufemistisellä kiertoilmaisulla ”Vergangenheitsbewältigung”
(menneisyyden hallinta). Saksan entinen
liittokansleri Helmut Schmidt on kutsunut
asennetta ”itseään ruokkivaksi masokismiksi”. Myös Suomessa on joitakin tämän
koulukunnan edustajia.
Sampo Ahto
Vänrikki Jarmo Soinisen Tihvinän
reissu 1941
Monesta sodanaikaisesta toimesta vaiettiin pitkään ja
niin kauan,että osallistujat ehtivät kuolla.Vaikeneminen
jäi lopulliseksi. Diplomi-insinööri Jarmo Soininen jätti
JR 30:n historian väliin lapun, johon hän oli piirtänyt
matkareitin ja kirjoittanut: ”Tämän reissun heitin
syksyllä 1941. 1967 (JR 30) sitä ei saanut edes mainita.”
Merkintä lienee ainoa asiaa valaiseva tieto.
A
jankohtaa – syksy 1941 – salailua
pohtimalla voidaan ainakin taustaa selvitellä. 1960-luvulla ja toki myöhemminkin varottiin ärsyttämästä Neuvostoliittoa kertomalla esimerkiksi, että
Suomen armeija valmistautui auttamaan
etelästä Syvärille ja Laatokan rannalle
pyrkiviä saksalaisjoukkoja. Saksalaisten
onnistuminenhan olisi lisännyt Suomen
osuutta Leningradin saarrossa. Käytännössä suomalaisten valmistelut eivät auttaneet
saksalaisten hyökkäystä.
Tihvinän (ylimalkainen) suunta oli
Syvärille saapuvien ja saapuneiden suomalaisten mielenkiinnon kohteena. Puhuttiinhan jatkosodan alkukuukausina ”kädenlyönnistä Syvärillä” saksalaisten kanssa,
ja jo Leningradin saartamisvaiheessa saksalaisten iskukärki suuntautui itään. Soinisen reissun tarkoitukseksi voidaan siis
päätellä neuvostojoukkojen ryhmityksen
ja yhteyksien tiedustelu, toisaalta Syvärin
ja toisaalta Tihvinän suuntaan.
Soinisen piirtämä nuoli suuntautui
Syvärin eteläpuolelta, suunnilleen JR
30:n vastuualueelta kohti Tihvinää, ei kuiSOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
tenkaan Tihvinään asti. Nuoli on lähinnä
suuntaa antava, mutta täytyy kai lähteä
siitä, että matka kulki edes takaisin melko
lailla samaa reittiä. Nuolessa on kärki molemmissa päissä.
Saksalaisten Tihvinän ”episodi”
Saksalainen Heeresgruppe Nord sai
14.10.1941 tehtävän edetä Tšudovon alueelta Tihvinän kautta Olhavajoen alajuoksulle. Tämä ei siis vielä tarkoittanut kädenlyöntiä Syvärillä. Suomalaisia kuitenkin
pyydettiin samaan aikaan hyökkäämään
Syvärin yli.
Saksalaisten hyökkäys alkoi 16.10.,
saavutti 26.10. Malaja Višeran, mutta pysähtyi loskakeliin 25.10. Tihvinä vallattiin
vihdoin 8.11. Sen jälkeen hyökkäys juuttui
lopullisesti. Neuvostojoukkojen painostus
lisääntyi. Lämpötila oli 5.12. jo -35°.
Saksalaiset tekivät 7.12. päätöksen luopua
Tihvinästä, ja seuraavana päivänä neuvostojoukot työntyivät kaupunkiin.
Vielä 8.12. Saksan ylijohto OKW –
kaukana tulipalopakkasista – antoi Hee-
resgruppe Nordille tehtävän ottaa ”mikäli mahdollista” yhteyden suomalaisiin
ja katkaista Leningradin yhteydet. Siihen
asti saksalaisten ajatuksen oli ollut antaa
leningradilaisten livahtaa avoimiksi jätettyjen väylien kautta kohti itää.
Vaikka suomalaiset olivat valmiit
tukemaan saksalaisen 163.Jalkaväkidivisioonan hyökkäystä Syväriltä etelään,
mm. tykistötulella, lopullinen päätös jäi
Mannerheimin varaan. 163.D:n tehtävä
peruutettiin 14.12.
Miksi Jarmo Soininen?
Jarmo Soinisen (1919–1978) sotatoimista säilyneet tiedot todistavat hänen
sopivuutensa kestävyyttä, harkintakykyä ja
rohkeutta vaativiin tehtäviin. Hän oli Talvisodassa ollut vänrikkinä JR 39:n Hiihtojoukkueen johtaja, mikä todistaa hyvästä
fysiikasta. Jatkosodan alkuvaiheessa hän
oli 22-vuotiaana JR 30:n esikuntakomppanian päällikkö, kunnes hänet maaliskuussa
1942 siirrettiin rykmentin tiedustelu-upseeriksi. Vuoden 1944 heinäkuussa hän
Ihantalan vaiheessa toimi reservin kapteenina rykmentin esikuntapäällikkönä. Hän
oli siis koko ajan tehtävissä, jossa hänen
näköpiirinsä taisteluista ja operaation kokonaisuudesta oli laaja.
Edellä esitetyn yleiskuvan todistaa JR
30:n hänestä VR 4 tlk:n saamiseksi tekemä palkitsemisesitys, jossa sanottiin:
Suorittanut rykmentin esikuntakomppanian
UUTISIA HISTORIASTA
Ohto Manninen
47
UUTISIA HISTORIASTA
48
7.Divisioonan lokakuun
lopulla 1941 laatiman tiepiirros
Lotinanpellon eteläpuolisesta
alueesta. Ojattijoen ja Tihvinän
välisellä alueella tiedot loppuvat.
päällikön ym. hänelle uskotut vaativatkin
tehtävät (mm. adjutantin viransijaisena)
hyvää harkintakykyä ja vakaata velvollisuudentuntoa osoittavalla tavalla ja ahkeruudella. – Mitään konkreettista tämä ei
osoita salatusta partioinnista, mutta sotapäiväkirjoihin sisältyy muutama kohta,
joka todistaa, että hän oli ennen mainittua
palkitsemisesitystä rykmentin komentajan,
everstiluutnantti Ruotsalon käytettävissä
tiukkojen tilanteiden selvittämiseen.
JR 30:n ajaessa takaa neuvostojoukkoja Petroskoista etelään päin lähti
5.10.1941 vapaaehtoinen partio (40 miestä) vänrikki Soinisen johdossa takaa-ajoon
Kaskanan-Tarsepolin suuntaan ja tuhosi
kyseisen joukon samana iltana.
Sissejä pelastamassa
Talvelan VI AK:ssa lähetettiin 11.11. käsky
divisioonille sissiosastojen perustamisesta kaukopartiointia varten. 17.D:n komentajan mielestä tämä oli huono idea. koska
hänen alaisensa ruotsinkielisen alueen
miehet olisi ensin opetettava hiihtämään.
7.Divisioonan Sissiosasto perustettiin
14.11., mutta Soininen ei siihen kuulunut. Sen kaukopartiosuunnitelmiinkaan
Soininen ei näy osallistuneen.
Joulukuun puolivälin Goran taistelussa
Soininen oli selvittämässä divisioonansa
vaikeuksiin joutuneen sissiosaston tilannetta Kusrajärven alueella. Hän toi aamulla 16.12. paikalle kaksi komppaniaa
sekä kranaatinheittimiä ja konekivääreitä
ja käski 17.12. sissiosaston vastaiskuun,
mikä ei tosin johtanut tulokseen. Yhteyden
pataljoonan esikuntaan katkettua 19.12.
Soininen otti koko pataljoonan komentoonsa. Tilanne oli hankala, sillä sotamiehiä alkoi vähitellen liueta selustaan.
Soinisen omassa teltassa oli neuvottelu,
jonka jälleen 20.12. vetäydyttiin. JR 30:n
”kirkkomiehiä” palautettiin sittemmin
osastoonsa.
Milloin reissu heitettiin?
Suomalaisten mielenkiinto kohdistui tietenkin koko ajan edessä olevan vihollisen
ryhmitykseen, suuntautumiseen ja liikkumisteihin. Soinisen lyhyen merkinnän
määritelmä syksy voidaan toki ulottaa joulukuuhun asti, muttei tietenkään seuraavan
vuoden puolelle.
Suomalaisten tiedustelu suuntautui
Syvärin eteläpuolelle lokakuun alusta lähtien. Suoritettiin ”tietiedustelua”. Lokakuun
alkupuoliskolta on 7.Divisioonan arkis-
tossa raportteja tietiedustelusta, mutta se
kohdistui vielä Syvärin pohjoispuoliselle
alueelle. Saksalaisten ryhmitysalueelta
Syvärin Laatokan-puoleisessa päässä ei
partiointi näytä kovin pitkälle päässeen.
Lentotiedustelua suunnattiin etelään, mutta
teiden kunnosta ilmakuvat eivät kertoneet.
Mielenkiinto kauemmas etelään tuli
ajankohtaiseksi saksalaisten 16.10. antaman käskyn jälkeen, ja tuossa vaiheessa päämajajohtoinen osasto Vehniäisen
partiointi aktivoitui Syvärin eteläpuolella.
Partioista kolme (partiot Pikkanen, Kärpänen ja Auvinen) kävivät Ojattijoella tai
sen eteläpuolella. Näiden partiokertomukset mainitsevat, mikäli mukana oli
niitä pitäisi itse hankkia. Päämaja suostuikin 3.12. iltapäivällä Talvelan suunnitelmaan lähettää partio Tihvinään. Tähän
maininnat hänen omissa muistiinpanoissaan päättyvät.
On siis mahdollisuus, että Soinisen
reissu olisi tapahtunut tuolloin, joulukuun
alkupuoliskolla. Tätä ajatusta vastaan sotii
se, että neuvostojoukot 8.12. mennessä
ottivat Tihvinän haltuunsa, ja että JR 30 oli
ottanut taas rintamavastuun 2.12. Soinisen
olisi tuolloin ollut mahdotonta irrottautua
esikunnasta, sillä juuri 5.12. hänestä tuli
rykmentin adjutantin sijainen, kun toimen
vakinainen hoitaja lähti suunnittelemaan
linnoituksia vallattuun Itä-Karjalaan. Rykmentin asiakirjoissa hänen nimensä tai
nimikirjaimensa näkyvät tuossa vaihteessa
suhteellisen usein.
Siis milloin?
miehiä rintamajoukoista. Soinisen nimeä
ei joukossa näy.
Ainoa Syväriltä kauemmas suuntautunutta tietiedustelua valaiseva lähde on
ajoittamaton peitepiirros, joka arkistoyhteyden perusteella on loka/marraskuun
vaihteesta. Siinä 7.Divisioona – nimenomaan siis Soinisen esivalta – kuvasi
Karjalan armeijan esikunnalle tiestön
Aleksajevtšinan tasalle Lotinapellosta
etelään. Tiedot oli toki voitu saada myös
kaukopartioilta. Ne ulottuvat etelämmäs
kuin ”Päämajan” retket (Alehovšišinan
tienoilla), mikä puoltaisi Soinisen osuutta,
Jarmon leski oli hänen pojalleen kertonut, että retki tapahtui hiihtäen, mikä
rajoittaa ajankohtaa. Syvärin tienoille
tuli vuonna 1941 lumi lokakuun alussa,
joten aikaisin ajankohta lienee lokakuun
alkupuolisko. Yksin hiihtävän oli helpompi
tehdä matka nopeasti kuin partion pitkään
oleskeluun varautuneen partion. Todettakoon, että 27.10. lähtenyt kaukopartio
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
joutui kääntymään takaisin lumen syvyyden (30 cm) takia.
Lokakuun alussa lumeen liittyvät maininnat Syvärin alueella puhuvat lähinnä
loskakelistä, mikä ei edistänyt hiihtämistä
mutta oli riittävän kylmää sotapäiväkirjamerkinnäksi. Päivittäisiin tilanneilmoituksiin ilmestyivät 2.11. säätiedot: silloin oli
rekikeli ja 3.-6.11. jo hyvä rekikeli. Tässä
vaiheessa elettiin aikaa, jolloin vesikalustoa ei joen ylitykseen voinut käyttää, mutta
kävelläkään ei vielä voinut. Aamulla 4.11.
pakkanen kiristyi (-10°) ja 6.11. Syväri
jäätyi. Aamulla 13.11. oli jo -24°. Talvi
oli tullut.
Tihvinän suunta selvitettävä
Kenraali Paavo Talvela odotti kärsimättömästi tietoja saksalaisten juututtua kiinni
Tihvinän suunnassa. Hän suuntasi 25.11.
pyynnön ylöspäin, Karjalan Armeijalle.
Kun tietoja ei herunut, hän päätteli, että
Kun tuo Talvelan päiväkirjan ajankohta
tuntuu epätodennäköiseltä, täytynee katse suunnata aikaisempaan ajankohtaan.
Hiihtoretki olisi voinut tapahtua ”Tihvinänoperaation” (Tihvinän oli tarkoitus olla vain
välietappi) tultua ajankohtaiseksi lokakuun
toisella puoliskolla, kun hiihtokelitkin
vähitellen paranivat. JR 30 oli reservissä 12.-17.10. Syvärin pohjoisrannalla.
Vastahyökkäyksessä ja rintamavastuussa
rykmentti oli taas 18.10. alkaen, mutta se
ei toki olisi estänyt yhden vänrikin hiihtomatkaa.
Kun vielä ottaa huomioon 7.Divisioonan tiekartan loka-marraskuun vaihteesta,
asetan parhaaksi ajankohtavaihtoehdoksi
lokakuun loppupuoliskon. Toinen vaihto
olisi ajankohta, jolloin saksalaiset olivat
saapuneet Tihvinään.
Toivottavasti lukijakunnasta löytyy joku,
joka omaisi perimätietoa tällaisista jatkosodan Syvärin eteläpuolisista asioista.
UUTISIA HISTORIASTA
Jarmo Soinisen painettuun
karttaan lisäämä reissunuoli
49
Mikko Heiskanen
Eversti
Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja
Mikko Soikkeli
Eversti
Esikuntapäällikkö
Puolustusvoimauudistus
johtamisjärjestelmäalalla
Johtamisjärjestelmä kuului
puolustusvoimauudistuksen
painopistealueisiin ja on yksi keskeisistä
uudistuksen mahdollistajista.Tietotekniikan
hyödyntämisen ja tiedonhallinnan
kehittäminen tarjoavat mahdollisuuden
uusien toimintatapojen käyttöönotolle sekä
toiminnan tehostamiselle.
P
uolustusvoimauudistuksessa johtamisjärjestelmä
vahvistettiin yhdeksi puolustusvoimien kahdestatoista toimialasta. Kuva yksi esittää keskeisimpiä toimialan toimintaan vaikuttavia
organisaatioita ja niiden johtosuhteita. Puolustusvoimauudistuksessa tietopalveluja kehitettiin tietohallinnon
rationalisointiohjelmassa (TIERA)
käynnistetyn ja kehittämishankkeessa
(TIHKE) täsmennetyn kehityspolun ja operaatiolinjojen mukaisesti.
Tieto on jatkossa yhä keskeisempi
osa puolustusvoimien resurssikokonaisuutta. Tiedonhallinnalla tuetaan puolustusvoimien prosesseja,
suorituskykyjen elinjakson hallintaa, operaatioita sekä suunnittelua
ja päätöksentekoa. Tiedonhallinta
50
käsittää tiedon koko elinjakson riippumatta tiedon ilmenemismuodosta
tai tallennusvälineestä.
Tiedonhallinnan kokonaisuus
sisältää tiedonhallinnan ja tietojen
turvaamisen ohjauksen sekä niihin
liittyvien käsitteiden, menettelyjen ja
standardien hallinnan. Tiedon turvaamisen kokonaisuudessa ohjataan
ja valvotaan tietojen ja tietojärjestelmien suojaamista.
Suunnittelutoimiala toteuttaa
tietoon liittyvää strategisesta ohjausta ja asettaa vaatimuksia tiedonhallinnan toimeenpanolle sekä kehittää
toimintamalleja. Johtamisjärjestelmätoimiala toteuttaa tiedonhallinnan toimeenpanon ja siihen liittyvän
normiohjauksen. Johtamisjärjestelmätoimialan tehtävänä on mahdol-
listaa puolustusvoimien joukkojen
johtaminen ja hallinto, tiedonhallinta sekä kyberpuolustus.
Johtamisjärjestelmätoimialan rakenne
Toimialan rakenne muodostettiin
siten, että normaaliolojen organisaatio ja prosessit ovat poikkeusolojen toiminnan perusta. Ohjaus
keskitettiin Pääesikuntaan ja toimeenpano Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskukseen (PVJJK),
Puolustusvoimien palvelukeskukseen
(PVPALVK) ja Puolustusvoimien
logistiikkalaitokseen (PVLOGL).
Aikaisempaa suurempi osa palveluista tuotetaan Puolustusvoimien
ulkopuolella.
Toimiala integroidaan ja verkotetaan tarkoituksenmukaisesti
yhteiskunnan eri turvallisuusorganisaatioiden ja kotimaisen sekä
ulkomaisen elinkeinoelämän järjestelmiin. Puolustusvoimilla säilytetään ydintoimintaa tukeva palvelu- ja tuotantorakenne sekä niihin
tarvittava osaaminen. Kuva kaksi
esittää johtamisjärjestelmätoimialan rakenteen operaatiolinjoihin
sidottuna.
Keskeisimmät johtamisjärjestelmätoimialan toimijat ja niiden johtosuhteet Puolustusvoimauudistuksen jälkeen
Vuonna 2015 toimialan keskeiset
toimijat ovat Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosasto, puolustushaaraesikuntien johtamisjärjestelmäosastot, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus, Puolustusvoimien
palvelukeskus, Puolustusvoimien
logistiikkalaitos ja Puolustusvoimien
tiedustelulaitos.
Toimialan johtaminen ja
toimintatapa
Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö johtaa toimialaa vastaten
Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän suorituskyvystä ja sen valmiudesta, yhteensopivuudesta ja
kehittämisestä sekä Puolustusvoimien tiedonhallinnan toimeenpanon
johtamisesta ja kehittämisestä. Johtamisjärjestelmäpäällikkö toimii saSOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
malla puolustusvoimien tietohallintojohtajana vastaten johtamisjärjestelmän ja verkostorakenteen kustannustehokkuudesta ja tuotantorakenteen optimoinnista. Pääesikunnan
johtamisjärjestelmäosasto valmistelee toimialan johtamiseen liittyvän
päätöksenteon ja toimialaohjauksen
sekä käskee tehtävät PVJJK:lle. Kuva
kaksi esittää tämänhetkistä johtamisjärjestelmätoimialan ohjausmallia.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) tarkoituksena on luoda
paras mahdollinen tietopohja ja
osaaminen päätöksenteon tueksi.
T&K-toiminnalla mahdollistetaan
puolustusjärjestelmän kustannustehokas, tietoon perustuva suunnittelu, kehittäminen ja käyttö. Toimialan tutkimus toteutetaan Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa
(PVTUTKL).
Suorituskykyjen käytön johtaminen ja valmiuden säätely toteutetaan yhteistoiminnassa operatiivisen
toimialan kanssa. Valmiuspäällikön
johdolla Pääesikunnan operatiivinen
osasto johtaa puolustusjärjestelmän
valmiuden säätelyä ja suorituskyvyn
käyttöä sekä yhteensovittaa muiden
toimialojen toiminnan. Johtamisjärjestelmätoimialan suorituskykyjen
rakentamisen ja ylläpidon ohjaus
toteutetaan yhteistoiminnassa logistiikkatoimialan kanssa.
Puolustusvoimien
johtamisjärjestelmäkeskus
PVJJK on jatkuvassa valmiudessa
toimiva Pääesikunnan alainen laitos ja keskeisin toimialan palveluntuottaja. Sen tehtävänä on tuottaa
51
Johtamisjärjestelmätoimialan liiketoimintarakenne operaatiolinjoihin sidottuna.
tai järjestää Puolustusvoimien tai
siihen kiinteästi liittyvien organisaatioiden sotilaallisen johtamisen,
virastotyön tuen ja kyberpuolustuksen edellyttämät tiedonkäsittely- ja tietoliikennepalvelut sekä
tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet.
Johtamisjärjestelmän järjestelmäja elinkaarivastuu siirtyi uudistuksessa PVLOGL:lle, käytännössä
tämä tarkoittaa erityisesti uusien
palveluiden ja suorituskyvyn kehittämistä sekä vastuuta hanke- ja
hankintatoiminnasta ja sopimuksista.
PVJJK osallistuu asiantuntijana puolustusvoimien johtamisen
kehittämisohjelman hankkeiden
määrittelyyn, toimeksiantojen laadintaan ja projekteihin. Keskus
52
tuottaa teknisiä asiantuntijapalveluja tietopalvelujen käyttöönoton,
testauksen ja ylläpidon sekä purkamisen suunnitteluun ja toteutukseen. PVJJK vastaa käyttöön hyväksyttyjen järjestelmäpalvelujen
tuottamisesta ja teknisestä ylläpidosta sekä tuottaa tai järjestää järjestelmäpalvelujen teknisen käytön
tuen. PVJJK osallistuu tuotannossa olevien palveluiden kehittämiseen sekä suorituskykyjen purkamiseen Pääesikunnan ohjaamana
yhteistoiminnassa PVLOGL:n
kanssa.
PVJJK tuottaa ja toimittaa palveluoperaattorina Puolustusvoimien tai siihen kiinteästi liittyvien
organisaatioiden hallinnon ja sotilaallisen johtamisen edellyttämät
tiedonkäsittely- ja tietoliikennepalvelut, tarvittavat yhteiset tiedonsiirtoyhteydet sekä tietoverkkopuolustuksen toiminnot. Keskuksen
vastuulla ovat Puolustusvoimien
tarvitsemat yhteiset tiedonsiirtoyhteydet ja tietopalvelut. PVJJK ylläpitää vastuullaan olevat Puolustusvoimien keskitettyjen tietopalveluiden tuotantoympäristöt ja luo
edellytykset puolustushaarojen ja
toimialojen hajautettujen tietojenkäsittely-ympäristöjen toiminnalle.
Keskus rakentaa käsketyt järjestelmä- ja palveluliitynnät liitettävien
joukkojen ja johtoportaiden rakentamis- ja ylläpitovastuulla oleviin
verkkoihin.
PVJJK:lla on kyky hyödyntää
operaattoreiden verkkoja, niiden
osia ja tekniikkaa poikkeusolojen
toimintaansa liittyen. Keskus toimittaa yhteiset kansainvälisen toiminnan edellyttämät tietopalvelut
ja yhteydet. Keskus valvoo valtion turvallisuusverkkoa (TUVE)
Puolustusvoimien käyttämän tiedonsiirtoverkon osalta yhteistoiminnassa TUVE-operaattorin,
Suomen Turvallisuusverkko Osakeyhtiön (STUVE) kanssa. Normaalioloissa PVJJK:n vastuulla
oleva operointi käsittää siirrettävien langallisten ja langattomien
liityntäverkkojen sekä siirrettävien
liityntäpisteiden rakentamisen ja
ylläpidon. Kiinteiden toimipaikkojen ja sensorien liittämisestä
sekä yhteyksien ylläpidosta vastaa
STUVE.
PVJJK vastaa sotilastaajuushallinnan viranomaistehtävistä,
taajuuksien käytön koordinaatiomenettelyistä, taajuuksien käytön
ohjeistuksesta ja Puolustusvoimien radiojärjestelmien hankintoihin liittyvistä selvityksistä. PVJJK
vastaa puolustusvoimien kansallisten ja kansainvälisten salausjärjestelmien käytön suunnittelusta,
toiminnan ohjauksesta sekä kouluttamisesta.
Keskus rakentaa kyberpuolustuksen suorituskykyä sekä toimeenpanee kyberoperaatioita Pääesikunnan käskemällä tavalla. Keskus kehittää kyberpuolustukseen
liittyviä toimintatapoja, osaamista
ja työkaluja vaikuttamisen ja suojautumisen osalta. PVJJK kehittää,
rakentaa ja ylläpitää kyberpuolustuksen testausympäristön sekä toimeenpanee kyberpuolustukseen
liittyviä harjoituksia yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa.
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
Keskus muodostaa kyberpuolustuksen edellyttämän tilannekuvan
sekä ohjaa tietoturvallisten ratkaisuiden kehittämistä ja niiden valvontaa.
Muut laitokset
Puolustusvoimien logistiikkalaitos
(PVLOGL) vastaa verkostorakenteen järjestelmäpalvelujen suunnittelusta ja rakentamiseen liittyvien
toimeksiantojen toteutuksesta. Laitos on järjestelmäpalvelujen järjestelmä- ja elinkaarivastuullinen toimija. PVLOGL koordinoi toimeksiannon toteutuksen käyttöönoton
loppuun saakka sekä suunnittelee
ja johtaa järjestelmäpalvelujen teknisen ja toiminnallisen käyttöönoton.
Puolustusvoimien palvelukeskus (PVPALVK) tuottaa palvelujen
käyttöön liittyvän palveluneuvonnan, tietopalvelujen loppukäyttäjien käyttötuen sekä asiantuntijapalveluja tietopalvelujen elinjakson
eri vaiheisiin. Keskus laatii ja ylläpitää tietopalvelujen käyttöohjeet.
Puolustusvoimien tiedustelulaitos (PVTIEDL) vastaa omista
järjestelmistään sekä kybertiedustelusta.
Puolustushaarat
Puolustushaarat johtavat omia
joukkojaan yhteiskäyttöisten operatiivisten tietojärjestelmien lisäksi
omilla puolustushaarakohtaisilla
järjestelmillään, jotka käyttävät
siirto- ja välitysjärjestelmänä puolustusvoimien loogista verkkoa
sekä puolustushaaran omaa viestijärjestelmää. Puolustushaarat ja
toimialat vastaavat oman valvonta- ja johtamistoimintansa vaatimien sensoreiden sekä tulenkäytön
johtamisyhteyksien ylläpidosta ja
järjestelmähallinnasta. Kyberpuolustuksen osalta puolustushaarat
vastaavat omien kohdejärjestelmiensä suojaamisesta ja valvonnasta sekä tukevat osaamisellaan
PVJJK:ta kyberoperaatioiden toimeenpanossa.
Maavoimien joukko-osastot ja
joukot ovat johtamisjärjestelmäpalveluiden tuottajia ja asiakkaita.
Viestiaselajin koulutusyksiköt tuottavat johtamisjärjestelmä- ja viestijoukkoja. Kaikki aselajit tuottavat
perusyksikkötason viestijoukkonsa. PVLOGL ylläpitää ja kehittää
kaikki maapuolustuksen johtamisjärjestelmät.
Maavoimien johtamisjärjestelmätoimialaa ja viestiaselajia
ohjataan Maavoimien esikunnasta. Maavoimien esikunnasta
toimialaan kuuluvat johtamisjärjestelmäosasto, alan edustajat
suunnittelu-, operaatiokeskus- ja
henkilöstö-/koulutusprosesseissa,
esikunnan tietohallintotuki sekä
muu tietohallintohenkilöstö. Johtamisjärjestelmän edellyttämää
verkko-operointia johdetaan maavoimien operatiivisesta järjestelmäkeskuksesta (OJK) yhteistyössä
muiden johtamisjärjestelmätoimialan toimijoiden kanssa.
Joukko-osasto tilaa johtamisjärjestelmäpalvelunsa PVJJK:lta ja
tarvittavat johtamis- ja viestijärjestelmät ylläpitoineen PVLOGL:lta.
Joukko-osastossa on tietopalvelun
ohjaushenkilöstö sekä joukkotuotannon edellyttämä ylläpito- ja tukihenkilöstö. Muun johtamisjärjes-
53
telmän ylläpidon ja tuen toteuttaa
PVLOGL. Joukko-osasto tuottaa
maavoimien joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti kriisiajan
edellyttämät joukot johtamisjärjestelmä- ja viestiorganisaatioineen.
Merivoimien esikunta johtaa
meripuolustuksen kohdearkkitehtuuriin kuuluvien johtamisen ja
valvonnan palveluiden tuotantoa,
käyttöä, valvontaa ja ylläpitoa.
Merivoimien tietotekniikkakeskus
(MERIVTTKESK) vastaa merivoimien kohdearkkitehtuurin ylläpidosta, palvelutuotannosta ja
valvonnasta sekä palvelutuesta.
Keskus liittää merivoimien joukot
ja sensorit johtamisjärjestelmään.
MERIVTTKESK vastaa järjestelmien ylläpidosta, mihin liittyen se
tukeutuu PVLOGL:n järjestelmäkeskuksiin sekä ulkoisiin palveluntuottajiin.
Merivoimat ylläpitää oman
liityntäverkkoaan ja tukee samalla TUVE -runkoverkon mer ikaapeliosuuksien ylläpitoa.
Joukko-osastojen johtamisjärjestelmätoimialoilla ja alayksiköiden
orgaanisella henkilöstöllä toteutetaan operatiivinen viestitoiminta,
viestikoulutus ja suunnittelu sekä
tukitarpeiden määrittely. Joukkoosastot vastaavat viesti- ja johtamisjärjestelmäjoukkojensa joukkotuotannosta.
Ilmavoimien johtamisjärjestelmäala tarjoaa omille johtoportailleen niiden tarvitsemat operatiivisen ja tulenkäytön johtamisen
sekä ilmavalvonnan tarvitsemat
tiedonsiirtoyhteydet, johtamis- ja
valvontajärjestelmät sekä tietojärjestelmät. Ilmavoimat vastaa
54
oman valvonta- ja johtamistoimintansa vaatimien sensoreiden
ja tulenkäytön johtamisjärjestelmien ylläpidosta sekä liityntäverkkojen järjestelmänvalvonnasta ja
-hallinnasta. Operointiin liittyen
Ilmavoimat vastaa verkon valvonnasta kohdearkkitehtuurinsa
verkoissa.
Ilmavoimien joukko-osastoissa
toimiala vastaa joukko-osaston
vastuualueen toiminnan suunnittelusta, operatiivisesta suunnittelusta sekä varustamisesta ja
rakenteellisesta kehittämisestä.
Joukko-osasto osallistuu ilmavoimiin liittyvään järjestelmäkehitystyöhön käyttäjän roolissa.
Viestitekniikkakeskus (VTK) toimii joukko-osaston johtamisjärjestelmätuotannon yksikkönä. VTK
vastaa ilmavoimien valvonta- ja
johtamis- sekä lennonvarmistusjärjestelmien suunnittelu-, rakentamis-, asennus-, kunnossapito- ja
materiaalipalveluiden tuottamistehtävistä vastuualueellaan.
Johtamisjärjestelmätoimialan
merkittävimmät
muutokset
Johtamisjärjestelmätoimialan keskeisimpinä tehtävinä on mahdollistaa Puolustusvoimien johtaminen
sekä luoda integraatio suorituskykyjen ja niitä tukevan verkostorakenteen välillä mahdollisimman
kustannustehokkaasti. Toimialan
roolia ja osaamista vahvistettiin
tiedon hallinnan ja tietoturvan
kompleksisten ratkaisujen asiantuntijana. Toiminta organisoitiin
keskittämällä ohjaus Pääesikun-
taan ja toimeenpano PVJJK:lle,
PVPALVK:een ja PVLOGL:een.
Keskeisin muutos oli PVJJK:n
tehtävien ja organisaatiorakenteen
sopeuttaminen hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) hallintomallin
mukaisiin tehtäviin ja puolustusvoimauudistuksen jälkeisiin palvelutarpeisiin niin normaali- kuin
poikkeusoloissa. Toinen keskeinen
muutos oli toimialan hanke- ja
hankintatoiminnan keskittäminen
Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen.
Sakari Wallinmaa
Eversti
Puolustusvoimien
tiedustelulaitoksen johtaja
Puolustusvoimien
tiedustelulaitos
– sotilastiedustelun koti
Puolustusvoimauudistuksessa sotilastiedustelu si laitokseksi tiedusteluosaston ohjaukseen PVTK:n rinnalle.
koottiin yhteen yhteisen johdon alle Pääesikunnan
alaiseksi laitokseksi 1.5.2014 alkaen.
Puolustusvoima-
K
un Puolustusvoimien tiedustelukeskus (PVTK)
perustettiin 1.1.2007,
taustalla oli tarve supistaa Pääesikunnan henkilöstövahvuutta. Keskukseen siirrettiin Pääesikunnan
tiedusteluosaston tuotanto, tietojärjestelmätuki, hallinto ja toimialakohtainen täydennyskoulutus
(Erikoiskurssit Tuusulassa).
Pääesikunnan tutkintaosaston
kenttäorganisaation sekä puolustusasiamiesten, sotilasedustajien ja
kansainvälisten esikuntaupseerien (vast.) hallinto käskettiin myös
PVTK:lle. Lisäksi siihen liitet-
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
tiin puolustusvoimien paikka- ja
olosuhdetieto-osaamiskeskus Topografikunta. PVTK:sta tuli siis
eräänlainen välivaiheen hybridiorganisaatio.
Sotilastiedustelussa ymmärrettiin, että PVTK:n perustaminen
oli vain toimialan organisaation
kehittämisen ensimmäinen askel.
Jo vuosia oli suunniteltu tavoitetilaksi yhtä laitosta, johon koottaisiin
kaikki tiedustelulajit hallintoineen
ja muine tukitoimintoineen. Seuraava looginen organisaatiomuutos
oli Viestikoelaitoksen siirto 1.1.2011
ilmavoimista Pääesikunnan alaisek-
uudistukseen omalla
suunnitelmalla
Puolustusvoimien johto oli vuonna
2009 antanut alustavan vihreän valon sotilastiedustelun yhteisen laitoksen perustamisen suunnittelulle.
Kun puolustusvoimauudistus alkoi
hahmottua vuoden 2011 alussa, tiedustelu esitti oman ratkaisumallinsa. Muilta osin malli hyväksyttiin,
mutta puolustusvoimauudistuksen
säästötavoitteista johtuen lähtökohdaksi ei saatu ottaa senhetkisiä
henkilöstövahvuuksia, vaan uuden laitoksen vahvuus supistettiin
silloisten toimijoiden henkilöstömäärien summaa pienemmäksi.
55
Osana uudistusta Pääesikunnassa
päätettiin lakkauttaa tutkintaosasto
sekä siirtää sen rikostutkintatehtävät oikeudelliselle osastolle ja tietyt
turvallisuustehtävät operatiiviselle
osastolle. Vastatiedustelua johdettaisiin jatkossa tiedusteluosastosta.
Puolustusvoimauudistus antoi
siis virallisen mandaatin, prosessin
ja resurssiraamit Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen (PVTIEDL)
suunnittelulle. Henkilöstörakennetta ja toimintaa alettiin ennakoivasti sopeuttaa tulevaan. Näin pystyttiin minimoimaan henkilöstön
siirtymistarpeet laitoksen sisällä ja
irtisanottavien määrä.
Alkuperäisen aikataulun mukaan PVTIEDL piti perustaa
osana puolustusvoimauudistuksen
ensimmäistä vaihetta 1.1.2014.
Vastatiedustelun tehtäviin liittyvien
lakimuutosten viivästymisen takia
laitos perustettiin kuitenkin neljä
kuukautta myöhässä 1.5.2014.
Integraatiosta tehoja
PVTIEDL on valtakunnallisesti
toimiva Pääesikunnan alainen laitos, jota tiedusteluosasto ohjaa.
Tehtävät ovat:
1) Sotilasstrategisen sekä lähialueen sotilaallisen tilanteen seuranta
ja arviointi
2) Puolustushallinnon paikka- ja
olosuhdetietopalvelut ml. niiden
ohjaaminen puolustusvoimissa
3) Sotilastiedustelun materiaalisen
suorituskyvyn rakentaminen ja kehittäminen
4) Henkilökunnan tiedustelu- ja
turvallisuusalan täydennyskoulutus
56
5) Puolustusasiamiesten operatiivinen ohjaus
6) Sotilasvastatiedustelun suorituskyvyn käyttö
7) Osallistuminen puolustushaarojen tiedustelun ja valvonnan
kehittämiseen
8) Puolustusvoimien salaustuotteiden ja tietojärjestelmien turvallisuushyväksyntä
9) Osallistuminen puolustusvoimien määrätyn turvallisuusviranomaisen (Designated Security
Authority, DSA) tehtäviin (mm.
turvallisuusselvitykset)
10) Sotilaallisen kriisinhallinnan
tiedustelutuki.
Puolustusasiamiesten, sotilasedustajien ja kansainvälisten esikuntaupseerien (vast.) hallinto siirtyi
1.1.2015 Pääesikunnan kanslialle
Puolustusvoimien palvelukeskuksen tukemana. Kuitenkin sotilastiedustelu ohjaa jatkossakin operatiivisesti puolustusasiamiesten toimintaa ja vastaa näihin tehtäviin
liittyvästä henkilöstösuunnittelusta.
Laitosta johdetaan esikunnasta, joka työskentelee pääosin
Helsingissä ja Jyväskylässä. Tämä
asettaa erityisvaatimuksia esimiehille, tietojärjestelmille, videoneuvottelulaitteistoille ja myös esikunnan henkilöstölle. Vuoden opettelun jälkeen esikunnan toiminta
alkaa vakiintua.
Esikuntaan sisältyy oma hankintatoimi, mikä johtuu sotilastiedustelun hankintojen erityispiirteistä, kuten korkeista turvaluokista ja ajoittain hyvinkin
nopeasta hankinta-aikataulusta.
Sotilastiedustelun teknisten järjestelmien kehittämistä, hankintaa, ylläpitoa ja käyttäjätukea
varten laitoksella on järjestelmäalan henkilöstöä.
Selkeimmin yhdessä laitoksessa
toimimisen etu näkyy PVTIEDL:n
ykköstehtävässä. Laitoksen apulaisjohtaja toimii koko sotilastiedustelun tuotantopäällikkönä, joka
vastaa sotilastiedustelun tuotannon linjakkuudesta sekä koordinoi asiakkaiden tietotarpeiden ja
johdon vaatimusten perusteella
vuosittaisen tiedustelutuotteiden
laatimissuunnittelun. Tietotarpeisiin kyetään vastaamaan aiempaa
ketterämmin ja monipuolisemmin,
kun tuotanto noudattaa johtosuhteita ja kaikki tiedustelulajit sekä
vastatiedustelu antavat osuutensa
tuotteisiin.
Yhtenäinen tuotantokoneisto
joutui juuri ennen laitoksen perustamista testiin, joka jatkuu edelleen. Onneksi integroituun tuotantomalliin oli siirrytty ennakkosuunnittelun mukaisesti jo vuoden
2014 alusta. Ukrainan tapahtumat
ja siihen liittyvät muut turvallisuusympäristön uudet kehityssuunnat
ovat asettaneet PVTIEDL:n operatiivisen tuotannon huomattavasti viime vuosikymmenten muita
sotilaallisia kriisejä vaativamman
tehtävän eteen. Valtakunnan ja
puolustusvoimien johto tarvitsee
laitoksen tuotteita ja muita palveluja huomattavasti normaalia
enemmän ja ajoittain erittäin lyhyillä varoitusajoilla. Toistaiseksi
olemme selvinneet vaatimuksista
kiitettävästi.
PV TIEDL koordinoi myös
puolustushaarojen tiedustelua.
Yhteisissä tuotteissa pyritään entistä enemmän integroimaan
asiantuntijoiden työpanosta ja
jakamaan työkuormaa siten, että
paras asiantuntija on johtoroolissa
kutakin tuotetta tai suunnitelmaa
laadittaessa.
Topografikunnan erityisrooli
puolustushallinnon paikka- ja olosuhdetietopalvelun koordinoijana
jatkuu myös PVTIEDL:ssä. Topografikunta valmistautuu muuttamaan Espoon Kilosta Riihimäen
varuskuntaan vuoden 2015 lopussa.
Tiedustelukoulu jatkaa
PVTK:n Erikoiskurssien seuraajana tiedustelun ja turvallisuusalan
täydennyskoulutusta puolustusvoimien ja yhteistyökumppanien henkilöstölle. Esimerkiksi analyysi- ja
avointen lähteiden tiedonhankintakurssit ovat suosittuja myös ulkoasiain- ja puolustusministeriöissä,
suojelu- ja keskusrikospoliisissa
sekä rajavartiolaitoksessa.
Koulu valmentaa vuosittain
myös uudet puolustusasiamiehet.
Kehitystarpeet
Puolustusministerin asettama tiedonhankintalakityöryhmä on laatinut mietinnön viranomaisten tiedusteluvaltuuksien kehittämisestä.
Samalla keskusteluun on noussut
puuttuva viranomaisten tiedustelutoimintaa yleisesti ohjaava säädöspohja.
Tietoverkkotoiminnan lisäksi on
käsitelty tarvetta salaiseen henkilötiedusteluun (HUMINT). PVTIEDL tarvitsee toimintansa kehittämiseen tällaista säädöspohjaa,
toimivaltuuksia sekä toimintaansa
tarkastavien tahojen määrittelyn.
Osana signaalitiedustelun kokonaiskehittämistä PV TIEDL
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
luo valmiuksia tiedusteluun tietoverkoissa. Laitoksen osaamisen ja resurssien on tarkoitus olla
myös muiden viranomaisten käytettävissä, jotka valtakunnallisen
turvallisuuden vastuunsa nojalla
tarvitsevat tietoja tietoverkoista.
Tätä tarkoitusta varten saimme
vuodelle 2015 pienen mutta tarpeellisen lisähenkilöstöresurssin.
Kun säädöspohja ja tarvittava rakenne saadaan valtakunnallisesti
luotua, tarvitsemme lähivuosina
lisää henkilöstöä ja muita resursseja tietoverkkotoimintamme kehittämiseen.
Myös HUMINT-toimintaan
on luotu valmiuksia kriisinhallintaoperaatioiden kenttä-HUMINTtoiminnan kautta sekä kouluttamalla sotilastiedustelun henkilöstöä. Tällainen koulutus palvelee
myös henkilöstön suojautumista
tiedustelutoiminnalta. Järjestelmällisen HUMINT-toiminnan
luominen sotilastiedustelun rauhan ja sodan ajan toiminnan osaksi edellyttää kuitenkin uudenlaisia
toimivaltuuksia ja lisäresursseja.
lastiedustelun keskeisimpiä suorituskykyjä integroidusti käyttäen ja sen
perusteella tarjota niin valtiojohdon
kuin puolustusvoimien päättäjille
heidän tarvitsemaansa toimintaympäristötietoisuutta tilanteenarvioinnin ja päätöksenteon pohjaksi.
Toimintaympäristötietoisuudella
päätöksenteon
etulyöntiasema
Kun toimintaympäristö sirpaloituu ja monimutkaistuu ja toisaalta
omien joukkojen määrä vähenee,
operatiivisen toimijan on kyettävä tekemään päätökset resurssien
käytöstä ennakoivasti ja painopisteisesti.
Puolustusvoimien tiedustelulaitoksella on erinomaiset edellytykset
luoda tiedustelun tilannekuvaa soti-
57
POLTTOPISTE
58
Juha-Antero Puistola
Komentaja
Baltian kylmä rauha
O
sallistuin toukokuussa mielenkiintoiseen
keskustelutilaisuuteen,
jossa pohdittiin Itämeren alueen
turvallisuustilannetta. Venäjän
arvaamaton käyttäytyminen, alueloukkaukset ja erilaiset läheltä piti
-tilanteet ovat luonnollisesti lisänneet vastaavien tilaisuuksien tiheyttä. Siinä missä aiemmin puhuttiin
”rauhan merestä”, nykyisin tarkastellaan sotilaallisia voimasuhteita ja
erityisesti Venäjän poliittisia tarkoitusperiä. Kaikki erilaisiin seminaareihin osallistuneet ovat varmasti
nähneet, kuinka aiheet ja puhetapa
ovat muuttuneet vuoden 2013 jälkeen.
Venäjästä puhuminen on kuitenkin ainakin Suomessa äärimmäisen
vaikeaa. Erään pitämäni alustuksen jälkeen minulta ensin kysyttiin,
kuinka paljon palopuheeni perustui tutkimukseen ja missä määrin
se oli propagandaa. Vastasin rehellisesti, että 30 minuutin alustus ei
perustunut mihinkään yksittäiseen,
vaan useisiin erillisiin tutkimuksiin
ja siihen, että olen ajatellut aihetta
päätyökseni vuodesta 1998. Propagandaan en toivottavasti sortunut.
Sitten minulle tarjoiltiin Ukrainan
kriisin ratkaisuksi Kohlin, Kissingerin ja Brzezinskin oppeja kiltistä
Suomesta Neuvostoliiton kainalossa.
Näistä totesin arvostavani kyseisiä
henkilöitä melkoisesti, mutta osa
heidän ajatuksistaan on menneisyyttä ja meidän pitäisi ilmeisesti katsoa
tulevaisuuteen.
Venäjän ylivoima?
Alussa mainitsemassani keskustelutilaisuudessa eräs alustaja totesi
suoraan, että Venäjällä on Itämeren
alueella sotilaallinen yliote. Sillä on
sekä kalustoa, että miehiä enemmän
kuin Natolla ja sen kumppaneilla.
Länneltä puuttuu pelote, joten erilaiset provokaatiot ovat yleisiä. Niiden tarkoituksena on osoittaa venäläisille oma sotilaallinen vahvuus ja
samalla testata Naton kykyä reagoida. Puolustusliiton reaktioita alustaja
kuvasi laimeiksi.
On tietysti huolestuttavaa, että
venäläinen käsitys vahvuudesta nojaa pikemmin ydinaseeseen kuin
esimerkiksi demokraattisen hyvinvointivaltion vetovoimaan. Vahvan
valtion mielikuvan ylläpitäminen
edellyttää joko saavutuksia taistelukentällä tai ainakin viholliskuvan
retorista ylläpitoa.
Tällä hetkellä Venäjä ei näytä
varsinaisesti olevan sotilaallisten
voittojen tiellä, joten äärimmilleen
viritetyn länsivastaisuuden voi retoriikassa olettaa jatkuvan. Ehkäpä
Venäjää voi siis kuvata kerälle kiertyneeksi siiliksi, joka on varma siitä,
että avautuminen johtaa syömiseen.
Jos Venäjää vertaa siiliin, niin
Baltian maita voinee verrata kilpikonnaan. Kilven pudottaminen
varmasti lisäisi liikkumisen vapausasteita, mutta saattaisi johtaa ennenaikaiseen poistumiseen itsenäisten
kansakuntien geenipoolista. Kyse on
siitä, että minkä paksuiseen kilpeen
on varaa. Riittääkö sellainen, jolla
varis pysähtyy, vai pitääkö panssaroitua karhua vastaan? Millainen
Peukku suussa lahtaamista
vartoomassa?
Naton vastaus Venäjän miedosti
ilmaistuna aggressiiviseen ulkopolitiikkaan on ollut maltillinen mutta
selvä. Puolustusliiton toiminta Baltian maissa on merkittävästi aktivoitunut verrattuna Krimin miehitystä
edeltäneeseen aikaan. Yhdysvallat
on luonnollisesti ollut johtoasemassa
Naton toiminnan osalta, ja eurooppalaisista jäsenvaltioista erityisesti
Saksa, Tanska ja Iso-Britannia ovat
kantaneet kortensa kekoon. Koska
Itämeren alue on kuitenkin USA:n
silmin vain yksi sivunäyttämö globaalissa kilpailussa, eurooppalaisten
on jatkossa oltava entistä tarmokkaampia Baltian maiden turvallisuustilanteen kohentamisessa. Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo
Itämeren alueella pysynee minimaalisena, vaikka vuoden 2016 presidentinvaalien toivotaankin johtavan
valtion nykyistä aktiivisempaan ulkopolitiikkaan.
Valitettavasti taloudelliset ja poliittiset rajoitteet tulevat varsin pian
vastaan myös eurooppalaisilla jäsenvaltioilla, joten tilanne ei ainakaan pian parane oleellisesti. Tietysti joidenkin mielestä ”oleellinen
paraneminen” edellyttäisi Naton
pysyviä tukikohtia Itä-Euroopassa,
mutta ainakaan toistaiseksi kaikki
jäsenvaltiot eivät ole valmiita niin
radikaaliin ja kalliiseen ratkaisuun.
Tukikohtien puolestapuhujien mielestä Baltian maiden suurin turvallisuusuhka johtuu siitä, että Venäjä
saattaa arvioida väärin Naton turva-
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
takuiden merkityksen, jos alueella ei
ole pysyviä joukkoja.
Naton itäistä aluetta (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania ja
Bulgaria) ei kuitenkaan ole jätetty
yksin. Puolustusliitto on vahvistanut
alueen ilma- ja merivalvontaa sekä
tiivistänyt harjoitustoimintaa. Naton
nopean toimintavalmiuden keihäänkärkijoukkojen (VJTF) on tarkoitus
muodostaa lisäpelote sotilaallista
hyökkäystä vastaan. Myös materiaalin ennakkovarastoinnilla pyritään
reaktioaikojen lyhentämiseen.
Toistaiseksi monet vahvistavat
elementit ovat olleet enemmän sanoja kuin tekoja, mutta nykymaailmassa niiden oletetaan riittävän.
Näkemys heijastuu myös puolustusmenoissa, koska monissa länsimaissa
trendi on niiden suhteen edelleen
laskeva. Tarkoituksena on kuitenkin osoittaa sekä jäsenvaltioille että
Venäjälle, että Nato ottaa yhteisen
puolustuksen velvoitteen vakavasti.
Suomi ja Ruotsi luovat
osaltaan turvallisuutta
Suomi ja Ruotsi eivät ole irrallaan
Itämeren alueen suunnitelmista sen paremmin Venäjän kuin
Natonkaan kartoilla. Venäläisen
näkemyksen esitti viimeksi toukokuussa kenraaliluutnantti Andrei
Kartapolov, joka on yleisesikunnan
operatiivisen päähallinnon päällikkö. Hänen Naton vihamielisyyttä
kuvaavilla kartoillaan Suomi ja
Ruotsi oli niputettu yhteen muiden
länsivaltojen kanssa.
Kenraalin tulkinnan mukaan
isäntämaasopimus antaa Natolle
mahdollisuuden hyökätä Venäjää
vastaan Suomen ja Ruotsin kautta.
Mielestäni mm. hänen esittämiensä
karttojen tarkastelu olisi oivallinen
lisä monen suomalaisen yleistietämykseen. Suomi on mitätön reunavaltio paitsi siinä epätodennäköisessä tilanteessa, jossa Itämerellä
syntyisi aseellinen selkkaus.
Myös Naton näkemyksen mukaan Suomi ja Ruotsi ovat tärkeitä
kumppaneita, joiden merkitys on
huomioitava Baltian maita koskevissa suunnitelmissa. Naton suunnittelijat ovat luonnollisesti havainneet, että varsinaisiin Baltian puolustukseen tähtääviin harjoituksiin
sotilaallisesti liittoutumattomat valtiot ovat haluttomia osallistumaan.
Siitä huolimatta Suomen ja Ruotsin
osallistuminen muihin harjoituksiin
katsotaan Itämeren alueen vakautta parantavaksi tekijäksi. Yhteisharjoitukset osaltaan murentavat
Venäjän informaatiokampanjaa,
jolla Naton jäsenvaltioiden välinen
ja sen kumppaneiden keskinäinen
solidaarisuus yritetään leimata pötypuheeksi.
Natonkin kartoilla Suomi on
osa länttä. On tietysti mukavaa,
että Venäjä ja Nato ovat edes
jostain asiasta nykyisin samaa
mieltä.
POLTTOPISTE
alivoima – sellaisestahan loppujen
lopuksi pienillä valtioilla on kyse –
on sallituissa raameissa?
59
SOTATEKNIIKKA
Jyri Kosola
Insinöörieversti
Supertaistelija astuu yli
inhimillisen
T
eknologinen kehitys haastaa käsitystämme tekniikan ja ihmisen välisestä suhteesta. Tekniset
järjestelmät ottavat kantaakseen koko ajan
kasvavassa määrin tehtäviä, jotka vielä viime aikoina ovat
olleet ihmisten vastuulla. Erilaiset autonomiset järjestelmät tulevat korvaamaan ihmisen erityisesti riskialttiissa
tehtävissä, kuten tiedustelussa ja vastustajan vaikutuspiirissä operoimisessa. Koneiden väsymättömyyden johdosta ne ovat omiaan myös pitkäkestoisiin valvontatehtäviin.
Koneet eivät ainakaan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa korvaa ihmistä. Ihminen on älynsä, oppimiskykynsä, luovuutensa ja tilanneymmärryksensä vuoksi
välttämätön ja ylivertainen koneisiin nähden. Mutta
toisaalta ihminen tarvitsee happea, ravintoa, nestettä,
lämmönhallintaa ja ennen pitkää lepoa, muutoin hänen
suorituskykynsä romahtaa. Ihminen ei myöskään näe,
kuule tai haista kovin hyvin. Ja vaikka ihminen kykenee
60
hahmottamaan tilanteen kokonaisvaltaisesti, kone on
monissa asioissa ihmistä nopeampi sekä tekemään päätöksiä että toimimaan.
Tulevaisuuden taistelijan rasituksia lisää koko ajan
monimutkaisemmaksi ja sekasortoisemmaksi kehittyvä ympäristö. Toiminta on erittäin kuormittavaa sekä
fyysisesti että psyykkisesti. Taistelijan tulee kyetä toimimaan muuttuvissa, monimutkaisissa, kuormittavissa ja
ennalta arvaamattomissa tilanteissa ja ympäristöissä.
Taistelijoiden ja johtajien fyysiseen, psyykkiseen, eettiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn voidaan vaikuttaa
mm. koulutuksella, harjoituksilla, ohjauksella ja lääkintähuollon toimenpitein. Viime aikoina on esitetty
uusien teknologioiden tuovan radikaalin mahdollisuuden
toimintakyvyn säilyttämiseen, palauttamiseen ja ennen
kaikkea tehostamiseen.
Teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi parantamaan ihmisen voimaa, nopeutta, kivunsietoa ja vireystilaa. DARPAn bioteknologian ja biomimetiikan tutkimuskokonaisuuteen kuuluu hankkeita, joiden avulla ihminen
oppisi nopeammin, kykenisi syömään syömäkelvottomia
kasveja, haistamaan yhtä tarkasti kuin koira ja kiipeämään seiniä kuin lisko.
Joihinkin teknologioihin liittyy vakavia eettisiä näkökulmia. Kenelläkään tuskin on mitään sitä vastaan,
että ihminen varustetaan älyvaatteella, joka havaitsee
nilkkaan kohdistuvan ulkoisen voiman ja jäykistyy suojaten käyttäjäänsä vammautumiselta. Myös voimaa ja
kantokykyä parantava ulkoinen tukiranka on helposti
hyväksyttävä. Samoin aistien tehostaminen ulkoisin elekt-
ronisin välinein. Eettisyyden rajamaille mennään kuitenkin käytettäessä teknologiaa ihmisen sisällä parantamaan
suorituskykyä. Esimerkiksi ääreishermoston liittäminen
koneeseen mahdollistaisi uudenlaisia tehokkaita käyttöliittymiä, mutta hämärtäisi koneen ja ihmisen rajapintaa.
Ajatuksia lukeva kone ja käden hermojen ohjaamana
liikkuva robottikäsi ovat kuitenkin jo olemassa ainakin
prototyyppiasteella. Vaikka tällaista teknologiaa kehitetäänkin ensisijaisesti korjaavan lääketieteen tarpeisiin
helpottamaan onnettomuuksissa tai taistelussa vammautuneiden elämää, on selvää, että sitä voidaan – ja
siksi ennen pitkää tullaan – käyttämään myös ihmisen
suorituskyvyn tehostamiseen.
Ihmisen toimintaa tehostavia kemikaaleja on ollut
käytössä jo ainakin toisesta maailmansodasta. Suomalaisten kaukopartiomiesten Pervitiininä tuntema piriste
oli Saksassa valmistettua metamfetamiinia. Synteettinen
huume ylläpiti vireystilaa ja paransi fyysistä suorituskykyä
kiihdyttämällä keskushermoston toimintaa. Amfetamiini
aiheuttaa kuitenkin unettomuutta, sekavuutta, aistiharhoja, vainoharhaisuutta ja masennusta. Käyttäjä saattaa
olla ärtyisä ja vihamielinen. Hänen arviointikykynsä voi
heiketä. Kaikki ominaisuuksia, joita ei toivoisi asetta pitävällä henkilöllä olevan. Amfetamiinin ongelmien vuoksi
Yhdysvallat kehitti modafinilin, psyko-stimulantin, joka
parantaa valppautta sekä kognitiivista ja fyysistä suorituskykyä. Irakiin 2003 tehdyssä hyökkäyksessä ensimmäistä
kertaa käytetty modafinili mahdollisti taistelutemmon
ylläpidon, vaikka kärkijoukoilla ei ollut juurikaan mahdollisuutta nukkua.
Ihmisen suorituskyvyn tehostamiseen on panostettu
kaikissa suurvalloissa. Länsimaisen yhteiskunnan avoimuuden vuoksi parhaiten tunnetaan amerikkalaisten
kehittämistavoitteet ja tutkimusprojektit. Yhdysvaltain
DARPA totesi jo 2003 ihmisen muodostavan tulevai-
SOTILASAIKAKAUSLEHTI
6-7 | 2015
suudessa puolustusjärjestelmien heikoimman lenkin.
Tämä havainto johti kahteen kehityslinjaan: yhtäältä
kehitettiin autonomisia teknologioita, joissa ihmistä ei
tarvittu. Toisaalta ryhdyttiin voimallisesti kehittämään
teknologioita, joilla vahvistaa tätä heikointa, mutta myös
tulevaisuudessa välttämätöntä, lenkkiä.
Yhdysvaltain ilmavoimien tutkimuslaboratorio
AFRL julkaisi 2014 raportin aivojen stimuloinnista sähköshokeilla. Koehenkilöille annettiin pienitehoisia tarkkaan kontrolloituja sähköimpulsseja. Niiden avulla henkilöt pysyivät hereillä, virkeinä ja valppaina jopa 30 tuntia
yhteen menoon. AFRL on käyttänyt TMS-teknologiaa
(Transcranial Brain Stimulation), jossa pään päälle asetetaan kela. Sen tuottaman magneettikentän säteily ulottuu
aivokuoreen asti. Magneettikenttä stimuloi aivokuoren
niitä osia, jotka käsittelevät silmän tuottamaa informaatiota nopeuttamalla näiden hermosolujen toimintaa.
Aivokuoren stimulointi tehostaa ihmisen kykyä tehdä
havaintoja näkemästään. Teknologiaa on kokeiltu lennokkioperaattoreihin, joiden on kyettävä tunnistamaan
silmien edessä vilistävästä kuvavirrasta merkitykselliset
kohteet ja tapahtumat. Muita mahdollisia kohderyhmiä
ovat esimerkiksi tarkka-ampujat ja hävittäjälentäjät.
Tiedemiehet varoittavat, että aivojen stimuloinnilla
voi olla myös odottamattomia vaikutuksia, On mahdollista, että se vaikuttaa suorituskyvyn lisäksi ihmisen
reaktioihin sekä tunnetilaan. Tämä voi olla uhka, mutta
mahdollistaisi myös tunnetilan ohjelmoimisen tehtävän
tarpeiden mukaisesti.
DARPA on kehittämässä kognitiivista uhkavaroitusjärjestelmää. Kyseessä on kypärään asennettava kokonaisuus, joka perustuu aivosähkökäyrän lukemiseen (EEG) ja
aistien välittämien ilmiöiden tunnistamiseen ja luokittelemiseen jo ennen kuin aivojen tietoinen osa on havainnut
jotain hälyttävää. Kone siis kytkeytyy alitajuntaan. Laite
61
SOTATEKNIIKKA
62
perustuu havaintoon, jonka mukaan otsalohko kykenee
muodostamaan sensorisesta tiedosta nopeasti kuvioita,
mutta toisaalta rajoittaa tehokkaasti vääriä hälytyksiä,
minkä johdosta ihmiseltä jää usein tiedostamatta mitä
silmät tai korvat ovat havainneet.
Sensorisen tiedon - esimerkiksi pimeänäkölaitteen
kuvan ja aktiivikuulosuojaimen tuottaman äänen yhdistämisen ihmisen aivosähkökäyrään mahdollistaa muun
muassa sen, että kone oppii tunnistamaan millaisia asioita ihminen pitää uhkaavina. Jos ihminen esimerkiksi
reagoi tiettyihin ääniin, kone alkaa etsiä ja korostaa niitä
tuoden taustahälystä esiin uhkaavia kohteita jo ennen
kuin ihminen on niitä tiedostanut.
Kemian ja sähköteknologian avulla taistelijat voidaan
virittää tai ohjelmoida nopeammiksi, ketterämmiksi,
kurinalaisemmiksi, aggressiivisemmiksi, vähemmän empaattisiksi, tai säyseämmiksi ja empaattisiksi.
Toisin kuin lääkeaineet, geeniteknologia mahdollistaa
ihmisen muokkaamisen pysyvästi. Kansalaisjärjestöt
pelkäävät tämän johtavan kilpailuun supersotilaiden
kehittämiseksi.
Ihmisen suorituskyvyn ja toimintojen manipulointi
johtaa eettisten kysymysten lisäksi juridiseen pohdintaan:
kuka on vastuussa, kun ”tehostettu” taistelija pimahtaa.
Onko vastuu taistelijan itsensä, häntä lääkinnyt tai ohjelmoinut taho vai nämä teknologiat myynyt yritys?
Ennen pitkää eri maissa joudutaan väistämättä pohtimaan missä määrin ”sotilaallinen välttämättömyys” oikeuttaa sellaisen ihmisen suorituskyvyn tehostamisen, jota
muutoin pidettäisiin mahdottomana hyväksyä. Kenties on
syytä myös kehittää kansainvälistä lainsäädäntöä.
SotilaSaikakauSlehti
Sotilasalan johtava ammattilehti
Tavoita kohteesi
nopeasti ja tehokkaasti!
Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos tekevät vuositasolla
miljoonahankintoja, joista päättävät suomalaiset
upseerit ja valtionhallinnon virkamiehet. he lukevat
Sotilasaikakauslehteä, sotilasalan johtavaa ammattilehteä.
lehti käsittelee tekniikkaa, koulutusta,
turvallisuuspolitiikkaa, strategiaa ja ajankohtaisia aiheita.
ota yhteys ilmoitusmarkkinointiimme:
Juha Halminen
09-8736 944
[email protected]
Varaamalla
ilmoitustilaa
varmistat
näkyvyyden
puolustusvoimien ja
rajavartiolaitoksen
päättäjille.
HUIPPUTEKNOLOGIAA
JA YHTEISTYÖTÄ
TOIMITAMME SUOMEEN MAAILMANLUOKAN
TUOTTEITA JA KOKONAISRATKAISUJA
N
W
E
– Ilmapuolustusjärjestelmät
– Johtamis- ja tulenjohtamisjärjestelmät
– Integroidut tiedustelu- ja valvontajärjestelmät
– Kauko-ohjattavat aselavetit
– Ohjelmistopohjaiset ja taktiset viestijärjestelmät
– Risteily- ja meritorjuntaohjukset
S
WORLD CLASS
- through people, technology & dedication
Kongsberg Defence Oy
Äyritie 8 D
01510 Vantaa
E-mail: [email protected]
www.kongsberg.com