SOTILASAIKAKAUSLEHTI
SOTILASAIKAKAUSLEHTI KESÄ-HEINÄKUU 6-7 | 2015 Esittelyssä Puolustusvoimien: Logistiikkalaitos Tutkimuslaitos Tiedustelulaitos Johtamisjärjestelmäkeskus Palvelukeskus SISÄLTÖ N:o 944 Julkaisija Upseeriliitto ry www.upseeriliitto.fi Pääkirjoitukset 1. EU vai NATO uhka Venäjälle?5 Martti Lehto, päätoimittaja 90. vuosikerta ISSN 0038-1675 Vastaava päätoimittaja Martti Lehto gsm 040 525 6630, Fax (014) 310 1331 [email protected] Toimitussihteeri, lehden taitto sekä keltaisten sivujen päätoimittaja Marko Varama puh (09) 6689 4016, gsm 040 844 8255 [email protected] Toimittajat 2. pääkirjoitus - Jari Rantala Kirjallisuus -Sampo Ahto Historia - Ohto Manninen Uusiin tehtäviin - Ville Viita Polttopiste Juha-Antero Puistola Sotatekniikka - Jyri Kosola Toimitus Laivastokatu 1 b 00160 Helsinki Puh (09) 6689 4016, Fax (09) 6689 4020 2. Hallitusohjelman silmänkääntötemppu7 Jari Rantala, puheenjohtaja Artikkelit Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen 500 päivää Kaarle Lagerstam, eversti, ST Logistiikkalaitos – puolustusmateriaalin omistaja Mikko Taussi, everstiluutnantti Puolustusvoimien palvelukeskus – yhteisten tukipalveluiden tuottaja Timo Viinikainen, eversti 9 15 19 50 Ilmoitustilan myynti Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalalla Mikko Heiskanen, eversti Mikko Soikkeli, eversti Juha Halminen puh (09) 873 6944, gsm 050 592 2722 fax (09) 873 6955 Kielotie 47, 01350 Vantaa [email protected] Puolustusvoimien tiedustelulaitos – sotilastiedustelun tuki Sakari Wallinmaa, eversti 55 Tilaushinnat Vuosikerta 65 EUR. Irtonumero 8 EUR Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Toimituksen sihteeri Erja Elopuro (09) 6689 4013 tai (09) 6689 400 [email protected] Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kansikuva: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esittelyjuliste. Palstat Kolumni Paraatit propagandatilaisuuksina Oskari21 Viestisuunnistusta kela p********! Kuva: Puolustusvoimat Uusiin tehtäviin AO-Paino, Mikkeli 2015 2 Pekka Visuri23 Ville Viita25 6-7 /2015 1.6.2015 Kirjat Sampo Ahto43 - Mikko Karjalainen: Ylipäällikön päiväkäskyt - Pentti Airio: Aseveljeys. Saksalaiset ja suomalaiset Itä-Lapissa 1941–1944. - Dietmar Neutatz: Träume und Alpträume. The Finnish Defence Forces Logistics Command – Defence materiel and ownership Lieutenant Colonel Mikko Taussi Uutisia historiasta Ohto Manninen47 Vänrikki Jarmo Soinisen Tihvinän reissu 1941 Polttopiste Baltian kylmä rauha Juha-Antero Puistola58 Sotatekniikka Supertaistelija astuu yli inhimillisen The Finnish Defence Research Agency, FDRA Colonel, Doctor of Military Science Kaarle Lagerstam Jyri Kosola60 The Finnish Defence Forces Shared Services Centre provides help desk services Colonel Timo Viinikainen The Defence Forces' Reform and the C5 Agency Colonel Timo Heiskanen Colonel Mikko Soikkeli The Finnish Defence Intelligence Agency, FDIA – The home of military intelligence Colonel Sakari Wallinmaa Upseeriliitto tiedottaa Tietoa sotilaseläkejärjestelmän tilanteesta 31 Pääsihteerin palsta Hallitusohjelmassa hyvää ja huonoa 32 Pääluottamusmiehen palsta I Viisautta vesille... 34 Pääluottamusmiehen palsta II Kriisinhallinta ei ole talkootyötä 36 www.upseeriliitto.fi Akava: Viime hallituskauden palkka- ja veropolitiikka ei kohdellut kaikkia palkansaajaryhmiä tasapuolisesti 38 Konttaisella lomailee huippupaikassa edullisesti 40 Muutoksia golfin pelaamiseen Vierumäellä 41 Upseeriliiton yhteystiedot 42 Upseeriliiton toimisto on suljettu 29.6. – 31.7.2015. Hyvää kesää jäsenille ja kaikille lehden lukijoille. SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 3 ... a sound decision Maritime security is a question of best technologies and systems. ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy provides Integrated Mission Systems to navies, coast guards and other operators of integrated systems, from large bridge systems to one-console systems consisting of navigation, mission management systems and communications (multi-link functionality available) integrated with customer tailored systems. ATLAS Integrated Mission System AIMS onboard the Finnish Border Guard OPV Turva ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy CEO Jaakko Savisaari Hiomotie 32, 00380 Helsinki, Finland Mobile +358 400 314 927 [email protected] www.atlas-elektronik.com ATLAS ELEKTRONIK FINLAND A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group EU vai NATO uhka Venäjälle? V enäjä julkaisi viime vuoden joulukuussa uuden sotilasdoktriinin, jossa se määritteli valtion virallisesti hyväksymät näkemykset Venäjän Federaation aseellisen puolustuksen valmisteluista ja toteutuksesta. Tällaisella julkisella doktriinilla on oma roolinsa Venäjän strategisessa kommunikaatiossa. Venäjällä on myös turvaluokiteltu analyysi turvallisuustilanteesta ja strategia omien turvallisuustavoitteidensa saavuttamiseksi. Doktriinissa Venäjä korostaa toimintansa lainmukaisuutta perustaen sen maansa perustuslakiin ja yleisesti hyväksyttyihin kansainvälisen oikeuden periaatteisiin ja normeihin. Näin saadaan kaikki toimet näyttämään lainmukaisilta. Venäjä on luonut mallin sotilaallisesta vaarasta suursotaan saakka. Doktriini mainitsee ensimmäisenä vaaratekijänä ”Pohjois-Atlantin Liiton (Nato) voiman kasvattamisen ja sille annetut globaalit toiminnot, joita toteuttaessaan se loukkaa kansainvälistä oikeutta, Nato-maiden sotilaallisen infrastruktuurin lähentymisen kohti Venäjän Federaation rajoja mukaan lukien Naton laajentuminen.” Tätä Naton laajentumista ja voiman kasvattamista Venäjä onkin käyttänyt retoriikassaan puolustaessaan toimiaan Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Nato on nostettu suurimmaksi uhaksi, jolla Venäjän sotilaallinen toiminta ja suorituskyvyn kasvattaminen on perusteltu. Mutta onko Nato todella Venäjälle suurin uhka? Venäjä on varmasti tarkkaan analysoinut Naton poliittisen ja sotilaallisen suorituskyvyn. Se on saanut käsityksen siitä, kuinka valmiita Nato-maat ovat osallistumaan sotilasoperaatioihin. Esimerkkejä löytyy Libyasta, Syyriasta ja Ukrainasta. Venäjällä tuskin vakavasti uskotaan, että Nato-maat yhdessä päättäisivät hyökkäystoimista sitä vastaan. SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 Sotilaallisesti Venäjää ei tällä hetkellä uhkaa mikään, mutta taloudellisesti kyllä. Maa ei ole kyennyt uudistamaan öljy- ja maakaasuvetoista talouttaan ja maalle asetetut talouspakotteet ovat syventäneet kriisiä. Venäjän retoriikassa länsimaat ovat tietoisesti pyrkineet heikentämään Venäjän taloutta. Ukrainan sodan yksi keskeisistä syistä on maan pyrkimys EU-jäsenyyteen, mikä romuttaisi Venäjän pyrkimykset vahvistaa Euraasian tulliliittoa ja vaikeuttaisi kaasu- ja öljyputkien rakentamista Eurooppaan, joiden tavoitteena on lisätä Euroopan maiden riippuvuutta venäläisestä energiasta. Venäjän sotilasdoktriinissa toisena vaaratekijänä on ”tilanteen epävakautuminen eri maissa ja alueilla ja globaalin ja alueellisen tasapainotilan horjuttaminen.” Venäjän tavoittelema taloudellinen tasapainotila on horjunut, eikä näköpiirissä ole sen korjaantuminen. Talouden romahdus Venäjällä voi johtaa sisäisiin levottomuuksiin, kapinaliikkeiden aktivoitumiseen ja maan ajautumiseen hajoamistilaan. Venäjä ei voi tehdä Euroopan unionista suurinta vaaraa ja uhkaa, mutta Natosta sellainen voidaan tehdä. Venäjän nykyisellä sotilaallisella voimannäytöllä, Krimin valtauksella, Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisella ja sotilaallisen suorituskyvyn kasvattamisella sekä Naton laajentumisen kritisoimisella on sotilaallista ulottuvuutta laajempi ja tärkeämpi fokus. Venäjälle yhtenäinen EU, joka laajentuu entisten neuvostotasavaltojen alueelle, on suurempi uhka kuin Nato. Neuvostoliitto ja Itä-Euroopan maat eivät hajonneet sotilaallisen uhan vuoksi vaan kyvyttömyyteen vastata läntisen maailman taloudelliseen kehitykseen. Tämä uhkaa nyt Venäjää ja sen viimeisiä liittolaisia. 5 U hkakuva, josta kirjoitin edellisessä Sotilasaikakauslehdessä näyttäisi toteutuvan. Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, 2014) esityksen mukaisesti. Mutta samalla hallitus on sitoutunut noudattamaan julkisen talouden kehyspäätöstä. Tuo päätös sisältää leikkauksia, jotka koskevat myös puolustusvoimia. Kohdennettava määräraha on tarkoitettu materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen, eli materiaalin hankkimiseen. Samaan aikaan ollaan leikkaamassa toimintamenomäärärahoja, joilla puolustusvoimat toteuttaa päivittäiset tehtävänsä sotilaallinen harjoittelu ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen mukaan luettuina. Hallitusohjelmassa on sitouduttu uskottavaan puolustuskykyyn seuraavilla teksteillä. Suomen puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Hallitus varmistaa kertausharjoitusten riittävän määrän. Lisäksi vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan. Puolustusvoimat on juuri saanut päätökseen mittavan uudistuksen, jossa organisaatiota leikattiin vähentämällä esikuntia, joukko-osastoja ja henkilöstöä. Tavoitteena oli päästä tehtävien ja resurssien tasapainoon. Samaan aikaan uudistuksen kanssa tulivat suuret säästöt, jotka pakottivat leikkaamaan materiaalihankinnoista, vähentämään kertausharjoitukset lähes nollaan, vähentämään varusmiesten harjoittelua, merivoimien alusten liikkumista ja Hornetien lentotunteja. Tänä vuonna on päästy tilanteeseen, SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 jossa toiminta ja harjoittelu on voitu nostaa välttämättömälle minimitasolle. Mikäli suunnitellut leikkaukset toteutetaan, se edellyttää toiminnan vähentämistä tai rahoituksen siirtämistä materiaalihankinnoista toimintaan. Kumpikin ratkaisu on turmiollinen puolustuskyvylle. Alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta ei voida tinkiä ja kaiken lisäksi se toiminta on lisääntynyt merkittävästi niin merellä kuin ilmassakin. Puolustuskyvyn ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa, sitä ei luoda tuosta vain, sitä ei ole myytävänä kaupan hyllyllä. Puolustuskyky ei ole pelkkää materiaalia, vaan materiaaliakin tärkeämpää on tahto ja halu sekä osaaminen. Näistä varsinkin osaaminen vaatii oppimista ja harjoittelua. Hienoinkaan kalusto ei auta, jos sitä ei osata käyttää. Hallitusohjelman julkaisun yhteydessä tuotiin selkeästi esiin, että säästöt eivät koske puolustusta. Niin ohjelman tekstikin toteaa ”Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja esityksen mukaisesti.” Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, jos suunnitellut leikkaukset toteutuvat. Määrärahat eivät nouse esitettyä 150 miljoonaa, sillä tuon kohdennuksen vastapainona vähennetään kymmeniä miljoonia. PUHEENJOHTAJALTA Hallitusohjelman silmänkääntötemppu Tätä kirjoitettaessa ovat hallituspuolueiden puheenjohtajat esittäneet erilaisia ja jopa eriäviä kommentteja asiasta. Uudella puolustusministeri Jussi Niinistöllä (ps) näyttää olevan kivinen tie edessään, jotta hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet saavutettaisiin. Ne edellyttävät, että puolustusmäärärahojen kokonaisuutta korotetaan suunnitellulla 150 miljoonalla, eikä toimintamenoja leikata. 7 Kuvassa kirjoittaja eversti, ST, Kaarle Lagerstam, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja ja Suomi-konepistooli, T&K-toiminnan maineikkain tuote. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen 500 päivää Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen arki on ensisijassa kädet savessa työtä, jossa toteutetaan sotavarustuksen, uusien toimintaperiaatteiden tai henkilöstön arviointia ja testaamista.Tätä perustyötä toki tukee pienemmällä panoksella tieteelliset vaatimukset kaikin puolin täyttävä tutkimustoiminta. P uolustusvoimien tutkimuslaitos perustettiin 1.1.2014 puolustusvoimauudistuksen ensimmäisessä aallossa. Yleistilannetta ensimmäisen vuoden jälkeen voisi kuvailla seuraavasti: - Tutkimuslaitos saavutti täyden toimintakyvyn jo kesällä 2014 - Puolustusvoimien tilauksia on enemmän kuin ehditään tekemään - Tutkimuslaitoksella on korkeatasoinen henkilöstö, jossa yhdistyy sopivalla tavalla innokkuus ja vuosikymmenien kokemus SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 - Tutkimuslaitteet ovat hyvässä kunnossa ja nykyaikaisia - Laitoksella on hyvät toimitilat sen kolmessa toimipaikassa (Ylöjärvi, Riihimäki ja Tuusula) Haluamme olla ensisijassa tutkimuslaitos, joka on maanpuolustuksen tiukan ytimen paras asiantuntija. Samalla ymmärrämme, että monimutkaisten tehtävien tekemiseksi Puolustusvoimien tutkimuslaitos tarvitsee vankan yhteistoimintaverkoston, johon kuuluu niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin tutkimuslaitoksia ja puolustusteollisuuden yrityksiä Miksi tutkimuslaitos perustettiin? Tutkimus- ja kehittämistyön merkitys on puolustusvoimissa aina yleisellä tasolla tunnustettu, mutta sen asema päätöksenteon tukena on jäänyt monelle epäselväksi. T&K -toiminnan merkitys tulee ilmi, kun miettii sitä, miten kävisi, jos T&K -toimintaa ei olisi. Seurannaisvaikutuksina olisi todennäköisesti: - Sotavarustehankinnat eivät perustuisi kunnon testeihin vaan valmistajan väitteisiin järjestelmien suorituskyvystä - Taktiikka olisi ulkomaista lainaa tai perustuisi mielipiteisiin - Sotavarustuksen elinajan määrittäisivät valmistajan ilmoitukset eikä välineiden todellinen testattu kunto - Sodan ja rauhan ajan tehtäviin valittaisiin henkilöstöä ilman, että valinnat perustuisivat tutkimuksella todennettuihin vaatimuksiin 9 Vanha puolustusvoimauudistusta edeltänyt T&K-kenttä ei ollut syntynyt suuren suunnitelman kautta, vaan tietotarpeet olivat synnyttäneet pieniä ja keskikokoisia yksiköitä eri puolelle Suomea. 2000-luvun alussa tilanne oli seuraavanlainen: - Useista hyvin toimivista tutkimusyksiköistä huolimatta T&K kenttä kokonaisuutena ei toiminut optimaalisesti. - Erityisesti puolustusvoimallisen tutkimusjohdon puute ja tutkijoiden jakautuminen kymmeniin pieniin T&K-yksiköihin vaikeutti toimintaa. - Materiaalin, henkilöstön ja taktiikan kehittäminen oli eriytetty omiin ”putkiinsa”. Puolustusvoimauudistuksessa tutkimustoiminnan uudistamiselle asetettiin kovat vaatimukset: - On luotava kyky tukea johdon päätöksentekoa puolustusjärjestelmän kehittämisessä - On kyettävä edelleen tuottamaan keskeiset T&K-palvelut 10 - On saavutettava vähintään 15 % henkilöstösäästöt Lyhyesti sanoen siis vähemmällä enemmän. Muutoksen pääkohdiksi perusteellisen valmistelun jälkeen muovautuivat: - Keskitetään tutkimustoiminnan johto-osat ml. tekninen tutkimustoiminta Pääesikuntaan suunnittelupäällikön alaisuuteen - Luodaan koko puolustusvoimia palveleva tutkimuslaitos, joka kykenee antamaan kokonaisvaltaisen ratkaisun materiaalia, henkilöstöä ja toimintaperiaatteita koskeviin ongelmiin - Säilytetään puolustushaaroilla niiden erityispiirteiden vaatima tutkimus- ja kehittämistoiminta Koko tutkimuskenttä uusiksi Perusajatus oli lisätä T&K -toiminnan tehoa keskitetyllä ohjauksella, josta vastaa pääesikunnan suunnitteluosasto. Kaikki T&K-toimijat saa- vat puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa varsin yksityiskohtaiset tehtävät, jotka perustuvat puolustusvoimien joukkojen ja esikuntien tietotarpeisiin. Toiminta on täysin asiakaslähtöistä. ”T&K” ei puuhaa omiaan vaan tekee mitä tilataan. Omiakin ideoita ja innovaatioita toki tulee olla, mutta näille ideoille on löydettävä asiakas puolustusvoimista. Kun Puolustusvoimien tutkimuslaitos perustettiin 1.1.2014, lakkautettiin samalla Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos, Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteenlaitos ja Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus sekä Merivoimien tutkimuslaitos. Merivoimien tutkimuslaitoksen ohjus- ja häivetutkimus siirtyi Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen, mutta mm. vedenalaista sodankäyntiä ja laivatekniikkaa koskevat osuudet hoitaa Merisotakoulu. Muutos viimeisteltiin vuoden 2015 alussa, kun maavoimien aselajikoulujen tutkimus- ja kehittämis- osat koottiin Maasotakoulun johtoon. Ilmavoimien T&K-toiminta taas keskitettiin Pirkkalaan Satakunnan lennostoon. Henkilöstövähennykset toteutetaan karsimalla erityisesti tutkimushallintotehtäviä, mutta myös vähemmän tärkeitä tutkimustehtäviä. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen T&K-toimintaan käytetään noin 340 henkilövuotta, jolla toteutetaan noin 300 pientä tai suurta tutkimustehtävää. Rahaa toimintaan kuluu palkat mukaan lukien noin 35 miljoonaa vuodessa. Voimavarat ovat kansainvälisesti vertailtuna todella pienet. Liiallinen tutkimuksesta säästäminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä tutkimukseen panostaminen voi olla avain todella merkittäviin säästöihin. Tutkimuslaitos haluaa nousta puolustuksen tukipilariksi Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tavoitteena on tulla puolustuksen kehittämisen vankaksi tukipilariksi, joka tuottaa kokonaisvaltaisen tietopohjan johdon päätöksille. Tätä työtä tekemässä on 200 henkilön hy- vin koulutettu joukko, joka on jaettu viiteen omaleimaiseen osastoon. Yhdistämällä osastojen osaamisen laitos kykenee vastaamaan vaativiinkin kokonaisvaltaisiin tutkimuskysymyksiin, jotka käsittelevät materiaalia, henkilöstöä ja toimintaperiaatteita. Riihimäelle on sijoitettu kaksi osastoa. Täysin uutta kykyä edustaa doktriiniosasto, joka on rakennettu erityisesti luomaan johdolle tietopohja tärkeiden ja vaikeiden päätösten tekemiseksi. Se toimii strategisen ja operatiivisen tason taistelukeskuksena tiiviissä yhteistoiminnassa puolustushaarojen kanssa. Pääosa laitoksen noin 30 upseerista palvelee doktriiniosastolla. Siellä tarvitaan ensi sijassa erinomaisia sotilaita, joilla myös kynä pysyy kädessä. Informaatioyhteiskunnan asevoimia tukee informaatiotekniikan osasto. Sen tehtävänä on luoda tieteellinen osaamispohja tiedustelun, vaikuttamisen ja johtamisjärjestelmien käytölle. Osastoon kuuluu myös uusi tietosodankäynnin tutkimusala. Taistelun ytimessä on asevaikutus, joka on Ylöjärven kahden osaston erikoisalaa. Asetekniikan osasto tutkii ja testaa panssarointia, aseiden vaikutusta ja häiveominaisuuksia. Räjähde- ja suojelutekniikan osaston tekemisen keskiössä on erilaiset räjähteet, joiden kunto usein määrittää asejärjestelmän käyttöiän. Kansainvälisestikin korkealaatuinen suojelualan tutkimus- ja koetoiminta luo perustan toiminnalle taisteluaseiden vaikutuspiirissä, mutta samalla tukee koko yhteiskunnan varautumista säteilyn ja kemiallisten aineiden aiheuttamiin uhkatilanteisiin. Ihmisen toimintakyky on koneiden kehittyessä usein asejärjestelmän suorituskykyä eniten rajoittava tekijä. Toimintakykyosasto toteuttaa henkilöstön toimintakyvyn testausta ja siihen liittyvää tutkimustoimintaa Tuusulassa. Uusina toiminta-alueina ovat mm. laaja-alaiset taistelijan erityisesti fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä koskevat kenttätutkimukset. Niissä katsotaan, miten suomalaiset kestäisivät kriisin ja sodan rasituksia. Maanpuolustuskorkeakoulu ja tutkimuslaitos taistelijaparina Maanpuolustuskorkeakoulun haasteena on perinteisesti ollut riittävien resurssien suuntaaminen tutkimustoimintaan, kun sen päähuomion on vienyt sankkojen opiskelijajoukkojen opetus. Tilaustutkimusten pääosa onkin nyt keskitetty selkeästi Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle. Maanpuolustuskorkeakoulun tärkeänä tehtävänä on edelleen luoda koko sotatieteelliselle tutkimukselle perusta laadukkaalla julkisella perustutkimuksella. Tutkimuslaitoksen Tutkimuslaitoksen testien perusteella uudet aerosoliräjähteet tekevät elämän hankalaksi. Kuva: PVTUTKL 12 Arkipäivä tutkimuslaitoksella on usein testien suunnittelua ja toteutusta, joiden perusteella tehdään miljoonien sotavarustehankintoja. Tässä panssarinläpäisykokeen valmistelua koeammunta-alueella. Kuva: PVTUTKL perustuote taas on turvaluokiteltu raportti, joka tukee uuden sotavarustuksen hankintaa tai strategista ja operatiivista suunnittelua. Maanpuolustuskorkeakoulu ja Puolustusvoimien tutkimuslaitos muodostavat hyvän taistelijaparin. Tutkimuslaitos tukee Maanpuolustuskorkeakoulua opetuksessa ja opinnäytteiden ohjaamisessa. Maanpuolustuskorkeakoulu taas luo perustutkimuksellaan vankan pohjan tutkimuslaitoksen soveltavalle tutkimukselle ja kasvattaa uusia sotatieteilijöitä. Molemmat tukevat toisiaan tilaustutkimusten toteuttamisessa. SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 Märehtimätöntä toimintaa Tutkimustoiminnalle on luotu säästöaikojen supistettu, mutta ensimmäisen kerran puolustusvoimien historiassa kokonaisvaltaisesti suunniteltu rakenne. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toiminnan avulla puolustusvoimat saa erinomaisia tutkimuspalveluja ja siinä on ainekset todelliseksi menestystarinaksi. Kyse ei ole vain omasta mielipiteestäni, sillä koko tutkimuskenttään kohdistettiin sisäinen tarkastus vuo- den 2015 alussa. Perusrakenne havaittiin hyvin toimivaksi ja pelättyjä päällekkäisyyksiä ei löytynyt. Me otamme työn alle teidän tehtävänne, emme jää tuleen makaamaan tai märehtimään tutkimuksen ja selvityksen periaatteellisia rajapintoja. Meiltä syntyy resursseihin nähden paras mahdollinen tulos määräaikaan ja määrämuodossa. 13 Mikko Taussi Everstiluutnantti Hallinto-osaston päällikkö Logistiikkalaitos – puolustusmateriaalin omistaja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toiminnan päämääränä on kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä luoda edellytykset suorituskykyjen rakentamiselle ja käytölle. Logistiikkalaitos ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyvyn sekä materiaalin käyttökelpoisuuden. Logistiikkalaitos on puolustusvoimien materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, terveydenhuollon järjestämisestä, ympäristöasioista ja tilahallinnasta vastaava Pääesikunnan alainen tulosyksikkö. P uolustusvoimauudistukseen laadittu toimintakäsikirja määrittelee edelleen, että Puolustusvoimien logistiikkalaitos omistaa puolustusvoimien sotavarustuksen ja erikseen määritettävän materiaalin. Uudistusta toimeenpantaessa keskusteltiin useissa yhteyksissä siitä, mitä materiaalin omistajuus tarkoittaa. Samanlaista vuoropuhelua käytiin maavoimien huoltojärjestelmän uudistuksessa SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 vuoden 2008 alussa. Silloin asia jäi hieman keskeneräiseksi. Tässä kirjoituksessa pohditaan omistajuuteen liittyviä piirteitä erityisesti sotavarusteiden osalta. Omistajuus luo turvallisuutta Logistiikkalaitos kohdentaa sotavarusteet rauhan ajan joukko-osastoille ja puolustusvoimien sodan ajan jou- koille Pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien antamin perustein. Määrällisen tarpeen tyydyttämisen lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että käyttäjä voi luottaa materiaalin tarkoituksenmukaisuuteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen. Asevelvollisten koulutustapahtuma voi olla mielekäs vain, jos materiaali tukee ammattitaitoisten kouluttajien johtamien harjoituksien tavoitteita. Vähätellä ei sovi myöskään materiaalin toimintavarmuuden vaikutusta iskuportaan rynnäkön onnistumiseen sodan melskeissä. Logistiikkalaitos vastaa siitä, että sen luovuttamat sotavarusteet ovat toimivia ja käyttöturvallisia. Lisäksi logistiikkalaitos seuraa ja kerää kokemuksia käytön aikana sotavarusteista saaduista havainnoista. Mikäli varusteiden toimivuus ja käyttöturvallisuus eivät vastaa asetettuja vaatimuksia, logistiikkalaitos ryhtyy toimenpiteisiin materiaalin kunnon palauttamiseksi määritettyyn tasoon. Käyttöturvallisuutta luotaessa ja ylläpidettäessä otetaan laaja-alaisesti huomioon materiaalin mahdolliset riskit niin käyttäjille itselleen ja niiden vaikutuspiirissä olevil- 15 ja toimintaan kohdistuvia käyttörajoitteita, materiaalin tarkastus- ja korjausmääräyksiä tai asettaa materiaalin käyttökieltoon ja määrätä ne evakuoitavaksi tarkoituksenmukaiseen korjaukseen. Materiaaliturvallisuuden huolehtimisvastuu säilyy koko elinjakson ajan logistiikkalaitoksella. Käytön päätyttyä logistiikkalaitos vastaa sotavarusteiden asianmukaisesta jälkikäsittelystä myymällä, purkamalla ja uusiokäyttämällä tai hävittämällä materiaali. Maalla. le ihmisille kuin omaisuudelle. Myös käytön ja kunnossapidon vaikutukset ympäristöön otetaan huomioon. Käyttöturvallisuuden luomisessa keskeinen rooli on logistiikkalaitoksen Järjestelmäkeskuksella. Sen eri osastot ovat erikoistuneet laaja-alaisesti vastuualueidensa järjestelmiin, varusteisiin ja materiaaliin sekä niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. Järjestelmäkeskus ottaa huomioon materiaalihankintojen valmisteluvaiheessa lainsäädännön vaatimukset ja soveltamisalat. Järjestelmäkeskus määrittää perusteet materiaalin turvalliselle käytölle niiltä osin, kuin lainsäädäntö ei puolustusvoimien toiminnan erityispiirteiden ja sotavarusteiden osalta aseta turvallisuusvaatimuksia. Hankintojen toteutusvaiheessa logistiikkalaitos testaa sotavarusteiden toimivuuden ja käyttöturvallisuuden, josta se antaa suorituskykyvastuulliselle puolustushaaralle vakuudeksi teknisen hyväksynnän sekä määrittää sotavarusteen ominaisuuksista johtuvat käyttöohjeet ja -rajoitukset. Näiden vahvistuslausumien perusteella suorituskykyvastuullinen puolustushaara hyväksyy järjestelmät ja sotavarusteet käyttöön. Sotavarusteiden käyttöä varten annetaan myös ohjeistus siitä, kuin- 16 ka sotavarusteita tulisi käyttää oikein, jotta ne säilyisivät mahdollisimman hyvin käyttökuntoisina niille suunnitellun elinjakson ajan. Käyttäjän vastuuntuntoinen asenne ja huolellinen materiaalin käyttö ovat keskeisiä tekijöitä sotavarusteiden kunnon säilymisessä. Logistiikkalaitos kehittää lisäksi sotavarusteiden suorituskykyä osajärjestelmien ja teknologioiden kehittymisen myötä. Sotavarusteiden käytön aikana havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin reagoidaan välittömästi. Järjestelmäkeskus, yhdessä suorituskykyvastuullisen kanssa, voi antaa materiaaliin Merellä. Omistajuus on omaisuudesta huolehtimista Puolustusvoimien irtain omaisuus kohdennetaan omaisuuslaskennassa jatkossa puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnalle. Tämän kaltaista menettelyä on osin noudatettu jo pitkään, koska viime vuosina ei ole tehty hallintoyksikkökohtaisia tilinpäätöksiä. Omaisuuskirjanpidon keskittäminen Logistiikkalaitoksen esikuntaan yksinkertaistaa kirjanpidon menettelyjä sekä tehostaa resurssien käyttöä. Järjestelmäkeskus toimii esikunnan asiantuntijana materiaalin elinjakson hallinnassa ja poistolaskennan määrittämisessä teknisille käyttöjaksoille. Puolustusvoimien palvelukeskus tukee logistiikkalaitosta omaisuuskirjanpidon toteutuksessa laatimalla puolustusvoimien tilinpäätöksen ja kirjaamalla omaisuuskirjanpidon tositteet. Toimintojen keskittäminen mahdollistaa puolustusvoimien johdolle parhaan tilannekuvan muodostamisen. Keskitetyllä omistajuudella kyettäisiin parhaiten varmistamaan se, että sotavarusteita käytetään ja ylläpidetään lainsäädäntömme mukaisesti mahdollisimman tuottavalla tavalla. Puolustusvoimien toiminta ja omaisuuden käyttötarkoitus huomioiden tuo tuottavuusvaade täyttynee, kun materiaalista huolehditaan esimerkiksi taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Taloudellinen materiaalin käyttö tarkoittaa muun muassa sitä, että käytössä on vain kulloinkin koulutuksessa ja valmiudessa tarvittava osa sotavarusteista. Turhaa käyttöä sekä kulumista ja rikkoutumista pyritään siis välttämään. Käyttämätön osa materiaalista tulee vastaavasti varastoida niin, että varastoimisjaksojen aikana materiaali säilyisi mahdollisimman alkuperäisessä tai Ilmassa – kohti kansainvälistä tehtävää SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 Henkilöstön huolto ja kunnossapito on on osa logistiikkaa. varastoonpanon aikaisessa kunnossa. Kustannustehokkuus on painopisteessä, kun tehdään materiaalin elinjakson eri vaiheissa tarvittavia toimenpiteitä. Näissä noudatetaan yleisiä liiketalouden periaatteita, kuten pyritään keskitettyyn toimintaan, poistamaan päällekkäisyyksiä sekä tekemään kerralla suuria toimenpidesarjoja. Omaisuuskirjanpidolla todennetaan hankintaan varatulla rahoituksella saatu materiaalinen tai immateriaalinen vastine sekä hankintojen kirjanpidollinen arvo. Puolustusvoimien omaisuusluokkia ovat käyttöomaisuus, vaihto- ja rahoitus- omaisuus sekä maanpuolustuskalusto. Kaksi ensimmäistä näkyvät puolustusvoimien taseessa ollen julkista tietoa, mutta maanpuolustuskalusto on sen ulkopuolella. Maanpuolustuskalustoa hallitaan silti samoin periaattein. Maanpuolustuskalustoon kuuluvat tavarat, jotka on suunniteltu sotilaalliseen käyttöön, kuten aseet ja ampumatarvikkeet. Maanpuolustuskaluston ja sotavarustuksen keskinäistä yhteyttä monimutkaistaa se, että sotavarusteet jakaantuvat sekä maanpuolustuskalustoon että normaaliin käyttö- ja vaihto-omaisuuteen. Näin ollen sotavarusteista osa on taseessa ja osa taseen ulkopuolella. Sotavarustehankinnoista maanpuolustuskalustoon kuuluva materiaali hankitaan ns. puolustushankintarahoilla (18. mom) ja muut toimintamenorahoituksella. Joissain yhteyksissä on arvioitu, että maanpuolustuskaluston uushankinta-arvo olisi noin 20 miljardia euroa. Myös materiaalikirjanpidon toteuttamista tulee tarkastella rinnan omaisuuskirjanpidon kehittämisen kanssa. Pääperiaatteena tullee jatkumaan, että materiaalikirjanpitoa toteutetaan kaikissa hallintoyksiköissä jatkossakin. Materiaalikirjanpidolla 17 varmistetaan, että hallintoyksikölle tai sodan ajan joukolle luovutettu materiaali on joukon hallussa. Materiaalikirjanpito on keskeinen lähtökohta hallintoyksikön materiaaliin kohdistuvalle sisäiselle valvonnalle. Puolustusvoimien materiaalin hallinta, niin omaisuus- kuin materiaalinkirjanpitokin, toteutetaan pääosin PVSAP-järjestelmällä, mikä mahdollistaa puolustusvoimallisesti yhtäläiset toimintatavat. Omaisuutemme on yhteinen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen päämääränä on mahdollistaa puolustusvoimien ydintehtävien - Suomen sotilaallisen puolustamisen, viranomaisten tukemisen sekä osallistumisen kansainväliseen kriisinhallintaan – toteuttaminen 2020-luvulla. Näiden tehtävien tukemiseksi tulee kehittää toimintamalleja, jotka tukevat toisaalta suorituskykyjemme raken- tamista ja ylläpitoa sekä toisaalta yhteiskuntavastuutamme. Logistiikkalaitoksen perustamisella selkeytetään puolustusvoimien hallintotasojen rooleja niin, että logistiikan operatiivisen johtamisen tehtävät keskitetään pääesikuntaan ja puolustushaaraesikuntiin ja logistiikan järjestelyjen johtaminen keskitetään logistiikkalaitokseen. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen kaikki puolustusvoimalliset logistiset toimijat ovat yhden johtoportaan johdossa, mikä takaa edellytykset logistiikan laajaalaiseen ja yhtenäiseen kehittämiseen. Materiaalin omistajuus siitä seuraavine vastuineen on yksi keskeinen osa logistiikan järjestelyjä. Logistiikkalaitoksen asema materiaalin omistajana ei millään tavoin kiistä pääesikunnan ja puolustushaarojen johtavaa asemaa sotavarusteiden kehittämisessä, niiden käyttöperiaatteiden määrittelyssä sekä materiaalin varsinaisessa käytössä normaalioloissa tai sodan aikana. Logistiikkalaitos luo osaltaan mahdollisuuden onnistua. Kalusto tuodaan erilaisin välinein etulinjaan asti. 18 Sotavarusteiden kohdentamisen ja sodan ajan joukkojen varustamisen onnistumiseksi logistiikkalaitoksella on mahdollisuus puuttua kaikkeen puolustusvoimien eri varastoissa olevaan materiaaliin. Laaja-alainen toimintavapaus Pääesikunnan käskyjen ja puolustushaaraesikuntien antaman ohjauksen perusteella mahdollistaa parhaan lopputuloksen saavuttamisen. Myös materiaalisen suorituskyvyn ylläpito, ennakoiva kunnossapito sekä vauriokorjauksista johtuvat materiaalivaihdot edellyttävät sekä yksilöseurattavan että runsaslukuisen materiaalin keskitettyä kierrätystä. Logistiikkalaitos kantaa yhteiskuntavastuunsa ensisijaisesti veronmaksajillemme. Näiden on kyettävä luottamaan siihen, että hankittu sotavarustus pidetään toimintakykyisenä suunnitellun elinjakson ajan ja että se on otettavissa suorituskykyisenä käyttöön kriisin aikana. Keskitetty omistajuus on yksi mahdollistajan työkalu. Timo Viinikainen Eversti Puolustusvoimien palvelukeskuksen johtaja Puolustusvoimien palvelukeskus – yhteisten tukipalveluiden tuottaja Puolustusvoimien palvelukeskus (PVPALVK) perustettiin 1.1.2015. Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa kaikille hallintoyksiköille yhteisiä tukipalveluita, joita ovat henkilöstö- ja talousalan tehtävät, tiedonhallinnan tehtävät sekä oppimisympäristö- ja kuvapalvelut. A jatus hallintopalveluiden keskittämisestä ei sinällään ole uusi eikä poikkeuksellinen. Valtionhallinnossa vastaavaa keskittämistä on tehty jo useilla hallinnonaloilla, eikä asia ole puolustushallinnollekaan vieras. Puolustusvoimien taloushallinnon tehtäviä keskitettiin aikanaan Puolustushallinnon palvelukeskukseen (PHPK), joka myöhemmin liittyi osaksi PALKEET organisaatiota. Myös muissa asevoimissa on siirrytty keskitettyyn palvelutuotantoon, muun muassa Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Syynä keskittämiselle SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 on poikkeuksetta toiminnan tehostaminen ja vapautuvien resurssien kohdentaminen ydintehtäviin. Puolustusvoimien uudistuksessa tukipalveluiden uudelleen järjestelylle annettiin lisäksi tehtäväksi palveluiden keskittäminen ja automatisointi, toimintatapojen yhtenäistäminen ja hallinnon keventäminen. Keskitetty hallinto, hajautettu tuotanto Palvelukeskuksen pääpaikka on Joensuu, jonne sijoittuu johdon ja kanslian lisäksi talous- ja matkapal- veluyksikkö, pääosa henkilöstöpalveluyksiköstä sekä osa tiedonhallintayksiköstä, yhteensä 120 tehtävää. Tuusulassa on osa tiedonhallinnan yksikköä, oppimis- ja kuvapalveluyksikkö sekä henkilöstöpalveluyksikön kansainvälisessä tehtävässä toimivan henkilöstön hallinnolliset tukipalvelut. Tampereelle sijoittuu osa tiedonhallintayksikköä, ja lisäksi Puolustusvoimien palvelupiste jatkaa toimintaansa jakautuneena Tampereelle ja Mikkeliin. Valtakunnallinen ulottuvuus taataan eri joukko-osastoissa ja laitoksissa olevalla hallintopalveluhenkilöstöllä, joka toimii Palvelukeskuksen ohjauksessa. Toimiminen useilla eri toimipaikoilla ei ole itsetarkoitus, mutta käytettävissä olevilla järjestelmillä voidaan maantieteellisestä hajanaisuudesta aiheutuvia haittoja vähentää. Puolustusvoimien tukipalveluiden keskittäminen ei rajoitu Puolustusvoimien palvelukeskuksen toimintatapojen määrittelyyn. Keskitetysti tuotettavat palvelut edellyt- 19 Puolustusvoimien palvelukeskuksen organisaatio mät osaajat löytyvät edelleen omasta joukko-osastosta. tävät muutoksia toimintaan; samalla tavalla kuin ennen ei kyetä enää toimimaan. Valtaosa muutoksista keskittyy toimialojen asiantuntijoille, esikuntien henkilöstölle, mutta osa ulottuu meihin kaikkiin. Muutoksia on jokapäiväisissä asioissa, kuten matkustamisessa, hankintatoiminnassa ja henkilöasioiden hoidossa. Palvelua lähellä ja kaukana Yksittäiselle käyttäjälle muutos näkyy sähköisen asioinnin lisääntymisenä. Uudet palvelut tuodaan käyttäjälle sähköisinä lomakkeina, joiden varmistuksena toimii puhelinpalvelu. Palvelupyyntöjä keskitetään tiketöintijärjestelmään, jolloin vähennetään aikaa vievää asiakirjojen laatimista ja käsittelyä. Puolustusvoimien palvelupiste muodostettiin siirtämällä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen palvelupiste palvelukeskukseen 20 ja laajentamalla sen tehtäväkenttää. Palvelupiste ottaa nyt vastaan vikailmoitusten ja tietoteknisten palvelupyyntöjen lisäksi myös muita palvelupyyntöjä. Näitä ovat esimerkiksi matkanvaraukset, henkilötietojen muutokset tai vaikkapa puolustusvoimien asunnon haku. Valikoima laajenee sitä mukaa kuin palvelupyynnöt ennätetään sähköistää ja niiden tukitoiminta järjestää. Uudistuksen tarkoitus ei ole sitoa puolustusvoimien henkilöstöä tietokoneeseen, vaan mahdollistaa palvelujen parempi saatavuus. Harva enää käy hoitamassa asioitaan pankissa tai matkatoimistossa, kaupassakäynninkin voi jo korvata verkkopalveluilla. Vaikka sähköistä asiointia suositaan, ei lähitukea unohdeta. Henkilöstö- ja talousasioiden laadukas käsittely varmistetaan joukko-osastojen ja laitoksien hallintopalveluhenkilöstöllä, joka toimii Palvelukeskuksen ohjauksessa. Talouden, henkilöstöasioiden ja asiakirjahallinnon lähim- Henkilöstöpalveluyksikkö tukee palvelussuhteen eri vaiheissa Puolustusvoimien ulkoisen rekrytoinnin valmistelee henkilöstöpalveluyksikön rekrytointisektori. Sektori vastaa uuden henkilöstön rekrytoinnista, pl. kadetit. Vuosittain näitä rekrytointeja arvioidaan olevan noin 500, mihin viittaa myös alkuvuonna jo käynnistyneet yli 100 rekrytointia. Tehtävään sisältyy myönteisen työnantajakuvan luominen ja ylläpitäminen. Rekrytointi käynnistyy hallintoyksikön tilauksesta, josta Palvelukeskus koostaa hakuilmoituksen. Saaduista hakemuksista rekrytointisektori seuloo tehtävään sopivimmat vaihtoehdot, jotka kutsutaan hallintoyksikköön haastateltavaksi. Lopullisen valinnan tekee aina hallintoyksikkö. Palvelussuhdeasunto- ja virkistysaluesektori hallinnoi puolustus- toimivien osalta. Samalla pyritään muokkaamaan toimintatapoja yhtenäiseksi kotimaassa käytettävien kanssa, jolloin ulkomailla työskentely ei edellyttäisi merkittävää hallinnollisten toimintatapojen opiskelua. Talous- ja matkapalveluyksikkö tarkastaa ja hyväksyy laskut Pääesikunnan henkilöstöosasto ohjaa PVPALVK palvelussuhdeneuvontasektoria. voimien yli kahtatuhatta palvelussuhdeasuntoa sekä kolmea valtakunnallista virkistysaluetta. Neljän henkilön sektori korvasi aiemmat varuskunnalliset huoneistolautakunnat, kaikki asunnon vuokraus- ja jälleenvuokrauspäätökset tehdään nyt Joensuussa. Aiemmin Maavoimien esikunnan tekemä virkistysalueiden hallinnointitoiminnallisuus siirrettiin lähes sellaisenaan samalla osaksi sektorin toimintaa. Valtakunnallisesti palvelussuhdeneuvontaa ja -koulutusta antoivat aiemmin Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen asiantuntijat, nyt- temmin toiminta on siirretty Puolustusvoimien palvelukeskukseen. Samalla hallintomallia yksinkertaistettiin siten, että hallintoyksiköt voivat tukeutua suoraan Palvelukeskukseen kierrättämättä asiaa puolustushaaraesikunnan kautta. Palvelukeskus pitää kuitenkin puolustushaaran tietoisena antamistaan suosituksista. Yli kuusi kuukautta ulkomailla palvelevan henkilöstön hallinnolliset tukipalvelut siirrettiin Tiedustelukeskuksesta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta tuotettavaksi Palvelukeskuksessa. Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ulkomaan palvelussa CISSI on muutakin kuin vikailmoitusjärjestelmä. SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 Puolustusvoimien talouden organisointi muuttui voimakkaasti uudistuksessa. Henkilöstöstä vähennettiin noin kolmannes, toinen kolmannes keskitettiin Puolustusvoimien palvelukeskukseen ja viimeinen kolmannes jäi hallintoyksiköihin. Puolustushaarojen maksupisteet lakkautettiin, jolloin ohjausrakenne madaltui. Voimakkaasti vähennetyllä henkilömäärällä ei ole enää mahdollista toimia kuten ennen uudistusta, toiminnan on muututtava. Muutosta terävöitettiin uudistamalla puolustusvoimien taloussääntö, jolla mahdollistetaan mahdollisimman suoraviivainen, mutta lainmukainen toiminta. Yksittäisen työntekijän osalta konkreettisin muutos tapahtui matkapalveluissa, joissa siirryttiin sähköiseen asiointiin. Aiemmin hallintoyksiköissä tehdyt matkavaraukset ja asiatarkastus keskitettiin palvelukeskukseen. Esimiehen roolia sitoutumisessa matkan kustannuksiin terävöitettiin; hyväksymällä matkaesityksen hyväkstään kaikki siitä aiheutuvat kustannukset ja sen, mistä kustannukset maksetaan. Tämän vuoksi virkamatkaesityksessä on matkustajan kyettävä esittämään kaikki matkan liittyvät kustannustekijät sekä tiliöintitiedot. Asiatarkastuksessa esimiehen hyväksymää matkaesitystä verrataan toteumaan. Vuodenvaihteessa otettiin käyttöön myös matkatilitoiminnallisuus sekä lisättiin maksuaikakortin 21 käyttöä matkustamiseen liittyvien kustannusten maksamisessa. Näillä toimenpiteillä mahdollistettiin noin 40 000 tilauksettoman laskun käsittelyn siirtäminen hallintoyksiköistä Puolustusvoimien palvelukeskukseen. Menojen- ja tulojenkäsittelysektorilla asia tarkastetaan ja hyväksytään hallintoyksiköiden osto- ja myyntilaskut. Kuten matkoissa, myös muissa laskuissa korostuu alkuvaiheen toiminta. Hankinnassa on kyettävä kirjaamaan, mistä lasku maksetaan. Kun tuote saapuu, on kyettävä tekemään tavaran tai palvelun vastaanotto. Palvelukeskus tarkastaa, että saapunut lasku vastaa tilausta ja toimitusta, eli lasku on aiheellinen ja oikein. Kirjanpitosektori saa tietonsa tehdyistä tiliöinneistä. Se laatii tarvittavat muistiotositteet sekä valmistelee kaikkien hallintoyksiköiden ja puolustusvoimat -tiliviraston kirjanpidon numerotiedot tulosraportteihin ja tilinpäätökseen. Hallintoyksiköt laativat edelleen itse tekstiosuudet raportteihinsa kuvaten, mitä käyttöön osoitetuilla määrärahoilla on saatu aikaan. Tiedonhallintayksikkö ohjaa tiedonkäsittelyä Johtamisjärjestelmäalalla puolustusvoimien uudistus merkitsi kolmen toimijan mallia. Logistiikkalaitos vastaa järjestelmien kehittämisestä ja elinkaaresta, johtamisjärjestelmäkeskus järjestelmien teknisestä ylläpidosta ja PVPALVK järjestelmissä olevan tiedon ylläpidosta, loppukäyttäjän ohjauksesta ja asianhallinnasta. Tiedonhallintayksikkö rakentuu Tampereelle aiemmin Materiaalilaitokseen kuuluneesta SAP-osaamiskeskuksesta, Tuusulassa yksikköön liitettiin entisen Täyden- 22 Opetusmateriaalituotantoa seuraaville ikäluokille nyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämisosasto ja lisäosaamista hankittiin rakentamalla yksikön kolmas tiedonhallinnan osa Joensuuhun. Lisäksi puolustushaarojen ja laitosten asiakirjahallintopäälliköt keskitettiin asianhallintasektoriksi Tampereelle. Asianhallintapäälliköt ohjaavat puolustusvoimien arkistotoimea ja dokumenttien hallintaa. Sen lisäksi, että tiedonhallintayksikkö keskittyy eri järjestelmissä olevan tiedon ylläpitoon, on sillä merkittävä rooli hallinnollisen toiminnan ja järjestelmien kehittämisessä ja jalkauttamisessa. Uutta oppimaan Oppimis- ja kuvapalveluyksikkö muodostettiin Täydennyskoulutusja kehittämiskeskuksen tuotantoosaston rungolle. Yksikkö palasi Sörnäisistä takaisin Tuusulaan, josta se lähti edellisessä organisaatiomuutoksessa. Yksikkö vastaa puolustusvoimien audio-, video- ja graafisesta oppimateriaalituotannosta. Tunnetuimpia työn jälkiä ovat painetut ohjesäännöt ja oppaat sekä lukuisat kansainvälisestikin palkitut opetusvideot. Yksikköön kuuluu myös Puolustusvoimien kuvakeskus ammattikuvaajineen. Painetun materiaalin rinnalle on yhä vahvemmin noussut digitaalisen materiaalin hyödyntäminen. Uutena sektorina yksikköön muodostettiin oppimisympäristösektori, joka ylläpitää ja kehittää puolustusvoimien verkko-opiskelumahdollisuuksia. Keskiössä on luonnollisesti PVMOODLE, jonka kursseja käyttävät palkatun henkilöstön lisäksi varusmiehet ja reserviläiset. Vain muutos on pysyvää Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustamisesta on kulunut vasta vajaa puoli vuotta, joten on ennenaikaista tehdä pitkälle vieviä johtopäätöksiä toiminnan vaikutuksista. Yllätys ei ole, että uusien toimintatapojen omaksuminen on verkkaista, vanhasta luopuminen tuskallista. Vaikka tietojärjestelmiä ja palveluita pyritään asiakaslähtöisesti kehittämään helppokäyttöisemmiksi, ei muutoksia voi jäädä odottelemaan. Yhteistä niille, jotka ovat selvinneet muutoksessa kivuttomimmin, on oma aktiivisuus ja keskittyminen ohjeiden mukaiseen toimintaan. Jopa tukipalveluissa tärkeää on tulikaste; onnistunut suoritus alkuun, minkä jälkeen seuraavat ovat jo helpompia. V iime viikkoina on Suomessa käyty kummallista keskustelua propagandasta. Monille tuntuu olevan uusi asia, että konfliktitilanteissa kaikki osapuolet kiihdyttävät mielipiteisiin vaikuttamista eli propagandaa, eikä se ole harvinaista normaalissa tiedotus- ja suhdetoiminnassakaan. Teknologia tietysti kehittyy, mutta propagandan periaatteissa turvaudutaan yhä vanhoihin kikkoihin, ehkä vain nimityksiä vaihtaen. Propagandafilmeissä ja televisiolähetyksissä on jo kohta vuosisadan käytetty samantapaisia tehokeinoja. Poimin tähän kolme esimerkkiä suurten joukkotapahtumien kuvaamisesta. Kaikkien propagandaelokuvien äidiksi on sanottu Leni Riefenstahlin Tahdon riemuvoittoa (Triumph des Willens), joka kertoi Nürnbergin puoluepäivistä vuonna 1934. Todettakoon samalla, että Olavi Paavolainen kuvasi kirjassaan Kolmannen valtakunnan vieraana puoluepäiviä olympiavuonna 1936. Riefenstahlin filmi on nykyajan katsojalle ehkä hiukan hidastempoinen ja maalaileva, mutta kannattaa kiinnittää huomiota sen perussanomaan. Keskeistä oli natsihallinnon kansanomaisuuden korostaminen: Johtaja Adolf Hitler laskeutui pilvistä kaarrellen Junkersillaan kansan pariin, vaikka häntä myös kuvattiin seisomassa korokkeella valtavan Zeppelin-kentän reunalla. Puoluepäiviltä Riefenstahl poimi kansanomaisia yksityiskohtia, kuten pitkähkön jakson kenttäkeittiöiltä tai valtakunnan työpalvelun miesten lapiosulkeisen, ja kontrastiksi näytti sitten viivasuoria rivistöjä ja kymmeniä tuhansia natsitervehdykseen kohoavia käsiä. ”Tahdon riemuvoiton” julistus oli: Mikään ei ole meille mahdotonta. Palautan sitten mieleen CNN:stä näkemäni monituntisen ja ammattitaidolla tehdyn suoran lähetyksen Barack Obaman virkaanastujaisista tammikuussa 2009. Hänen vaalitunnuksensa oli ollut ”Yes we can!”, ja myös puheissa luvattiin suurta muutosta, erityisesti Irakin ja Afganistanin sotien pikaista lopettamista. SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 Pekka Visuri Eversti Washingtonissa näyteltiin todellinen spektaakkeli, sillä paikalla oli ennätysmäisen suuri ja monenkirjava yleisö, ja televisiolähetyksistä tuli kaikkien aikojen katsotuin tapahtuma. Tuore presidentti piti Capitol-kukkulalla toivoa, vapautta ja tasavertaisuutta korostaneen puheensa, ja lähti sitten kävelemään parin kilometrin matkan Pennsylvania Avenueta kohti Valkoista taloa. Purevasta tuulesta ja pakkasesta huolimatta tunnelma kadun verralla oli innostunut. Se varmaankin piti myös hehkeän keltaiseen kävelypukuun pukeutunen Michelle Obaman lämpöisenä – presidentillä oli sentään päällään paksu ulsteri. KOLUMNI Paraatit propagandatilaisuuksina Kolmantena näytteenä otan voitonpäivän paraatin Moskovasta 9. toukokuuta. Katselin sitä RT:n suorasta lähetyksestä. Oli tietysti odotettavissa, että näyttävyyden eteen oli tehty valtavasti työtä, mutta silti se yllätti monenlaisia paraateja nähneet tarkkailijat. Lyhyesti sanottuna sekä paraati että sen televisiointi olivat alallaan huippuluokkaa. Oli myös ennakolta tiedossa, että uutta sotakalustoa vyöryy silmien eteen melkoisia määriä, ja sotatekniikasta kiinnostuneet ovat tutkiskelleet kuvia ahkerasti. Mutta televisiossa häikäisivät nimenomaan ihmiset. Minkäänlaista virhettä ei näkynyt toisiaan seuraavien marssiosastojen ojennuksissa tai muissa suorituksissa. Melkoisen osan ajasta kamera näytti Kiinan ja Venäjän presidenttejä kommentoimassa toisilleen paraatin kulkua. Jos tarkoitus oli osoittaa, että ”meitä vastaan ei kannata lähteä sotimaan”, vaikutelma meni perille. Ja samalla haluttiin ehkä kertoa, että länsijohtajien boikoteista ei ole niin väliä, kun suurista Aasian maista tulleet arvovieraat ja hyvin trimmatut sotilasosastot edustivat maailman uusia valtakeskuksia. Näyttävät paraatit ja joukkokokoukset ovat aina olleet valtiollisen propagandan kovaa ydintä. Elokuvien ja television aikakaudella niiden teho on jopa moninkertaistunut. Kysymys ei kuitenkaan ole uusista periaatteista vaan tekniikoista. Propaganda on monipuolista ja alati kehittyvää, joten sen torjuntaakin pitäisi tutkia ja opiskella perusteellisesti – ja monelta kannalta. 23 OSKARI Medilaser Oy on Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Tarjoamme silmäkirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös ikänäköön sekä suuriin miinuksiin. UPSEERILIITON JÄSENEDUT 2015: Maksuton esitutkimus (arvo 95 €) -5% laser- ja linssileikkauksen hinnasta Ryhmäalennus -10 % kun ryhmään kuuluu vähintään 3 hlö ja toimenpiteet varataan samalla kerralla Mainitse varausta tehdessäsi Upseeriliiton jäsenyys ja varaudu esittämään jäsenkorttisi. NÄET KYLLÄ ERON. Laserleikkaus - Linssileikkaus - Kaihileikkaus Tutustu palveluihimme www.medilaser.fi 24 Uusiin tehtäviin... Everstiluutnantti Mikko KURKO Kapteeni Antti RAJAHALME Operatiivisen osaston päälliköksi Porin prikaatiin 30.4. ja Satakunnan pioneeri ja viestipataljoonan komentajaksi Erityistehtävään (opisk. Norwegian Defence Staff College) kv-hallinnoitavat sektorille PE:n kansliaan 20.5.2015. Majuri Timo RONKAINEN Erityistehtävään johdon tukiosastolle PE:n kansliaan 1.6. ja Puolustusvoimain komentajan adjutantiksi 1.8.2015. 1.9.2015. Everstiluutnantti Petteri KAJANMAA Erityistehtävään Maanpuolustuskorkeakouluun 1.7.2015. Komentaja Jukka ALAVILLAMO Operaatiivisen osaston päälliköksi Rannikkoprikaatiin 1.8. - 31.12.2015. Everstiluutnantti Petri OLLI Erityistehtävään suunnitteluosastoon Pääesikuntaan 1.8.2015 ja Pääesikunnan suunnittelupäälliköksi 1.1.2016. Everstiluutnantti Aki ALHO Erityistehtävään (opisk. Kings College, Russian Institute) kv-hallinnoitavat sektorille PE:n kansliaan 1.8.2015. Everstiluutnantti Jukka SEPPÄ Operatiivisen osaston päälliköksi Maasotakouluun 1.8.2015. SOTILASAIKAKAUSLEHTI Eversti Sampo ESKELINEN 6-7 | 2015 Pääopettajaksi Sotataidon laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun 1.8.2015. Komentaja Kari HUHTALA Erityistehtävään Rannikkoprikaatin esikuntaan 1.8.2015 ja esikuntapäälliköksi 1.1.2016. Everstiluutnantti Kari NISULA Maasotalinjan pääopettajaksi Sotataidon laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun 1.8.2015. Everstiluutnantti Petteri KURKINEN Osastoesiupseeriksi (kriisinhallinta-alan johtaja) operatiiviselle osastolle Pääesikuntaan 1.8.2015. 25 Uusiin tehtäviin... Everstiluutnantti Teemu NURMELA Satakunnan jääkäripataljoonan komentajaksi Porin prikaatiin 1.8.2015. Everstiluutnantti Mikael LAINE Parolan huoltopataljoonan komentajaksi Panssariprikaatiin 1.8.2015. Everstiluutnantti Seppo VAINIO Erikoistutkijaksi (konseptit ja käyttöperiaatteet) doktriiniosastolle Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen 1.9.2015. Everstiluutnantti Aki MUSTONEN Apulaisosastopäälliköksi operatiiviseen osastoon Porin prikaatiin 1.9.2015. 26 Everstiluutnantti Rainer KUOSMANEN Operatiivisen sektorin johtajaksi suunnitteluosastoon Maavoimien esikuntaan 1.8.2015. Everstiluutanatti Markku VIITASAARI Strategisen osaston päälliköksi Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen 1.8.2015. Everstiluutnantti Pasi HIRVONEN Tutkimusjohtajaksi suunnitteluosastoon Maavoimien esikuntaan 1.9.2015. Everstiluutnantti Markku PUUSTINEN Osaston johtajaksi (sotataidon ja kouluttamisen opettajaryhmä) koulutuskeskukseen Maasotakouluun 1.9.2015. Komentaja Mika IMMONEN Erityistehtävään Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen 1.8.2015. Everstiluutnantti Harri WESTERLUND Osastoesiupseeriksi (NATO, POLSOT) suunnitteluosaston kansainväliselle sektorille Pääesikuntaan 1.9.2015. Everstiluutnantti Mikko-Petteri MONOLA Opettajaksi (opetusryhmän johtaja/ EUK/Maasotalinja) Sotataidon laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun 1.9.2015. Everstiluutnantti Simo PESU Erikoistutkijaksi Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen 1.9.2015. Everstiluutnantti Harri PYYHTINEN Everstiluutnantti Aki HEIKKINEN Osastoesiupseeriksi (tutkimuspäällikkö) suunnitteluosaston strategisen suunnittelun sektorille Ilmavoimien esikuntaan. 1.9.2015. Everstiluutnantti Sami PUUPERÄ Everstiluutnantti Ville HAKALA 11. Hävittäjälentolaivueen komentajaksi Lapin lennostoon 1.9.2015. Komentaja Ilja HAKANPÄÄ Suunnittelusektorin johtajaksi operatiiviseen osastoon Ilmavoimien esikuntaan 1.9.2015. Everstiluutnantti Hannu MATTINEN Tutkijaesiupseeriksi meritaistelukeskukseen Merisotakouluun 1.10.2015. Everstiluutnantti Marko HIRSIMÄKI Kriisinhallintakoulutuksen koordinointisektorin johtajaksi kansainväliseen keskukseen Maanpuolustuskorkeakouluun 1.10.2015. Eversti Vesa VIRTANEN Urheilukoulun johtajaksi Kaartin jääkärirykmenttiin 1.10.2015. SOTILASAIKAKAUSLEHTI Erityistehtävään operatiiviselle osastolle Ilmavoimien esikuntaan 1.9.2015 ja apulaisosastopäälliköksi 1.1.2016. 6-7 | 2015 Kainuun prikaatin komentajaksi 1.11.2015. Everstiluutnantti Tuukka KARJALAINEN Koulutuskeskuksen johtajaksi Ilmasotakouluun 1.9.2015. Majuri Tomi BÖHM 31. Hävittäjälentolaivueen komentajaksi Karjalan lennostoon 1.9.2015. Everstiluutnantti Eero SVANBERG Johtamisen pääopettajaksi Johtamisen- ja sotilaspedagogiikan laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun 1.10.2015. Komentaja Tuomo MERO Erityistehtävään Merivoimien esikuntaan 18.11.2015 ja Tammisaaren rannikkopataljoonan komentajaksi Uudenmaan prikaatiin 1.1.2016. 27 ...Uusiin tehtäviin Eversti Mikko HEISKANEN Eversti Timo KAKKOLA Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäälliköksi johtamisjärjestelmäosastoon Pääesikuntaan 1.1.2016. Eversti Mikko SOIKKELI Pääesikunnan logistiikkapäälliköksi logistiikkaosastoon Pääesikuntaan 1.1.2016. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajaksi 1.1.2016. Everstiluutnantti Juha MÄKELÄ Operatiivisen osaston päälliköksi Rannikkoprikaatiin 1.1.2016. Palstalla julkaistaan pääsääntöisesti edeltävän kalenterikuukauden aikana puolustusvoimain komentajan hyväksymät tehtävään määräykset. Mikäli et halua tehtävään määräystäsi julkaistavan tällä palstalla ilmoita siitä sähköpostitse: [email protected] ja [email protected] Upseeriliitto ja Sotilasaikakauslehti onnittelevat kaikkia 4.6.2015 ylennettyjä sekä ansio- ja kunniamerkein palkittuja. 28 " SOTILASALAN MUSEOT – MATKASI VARRELLA Sotamuseo Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin – perusnäyttely Unkarilaiset vapaaehtoiset Suomen talvisodassa – erikoisnäyttely Liisankatu 1, 00170 Helsinki avoinna ti–to klo 11–17, pe–su klo 11–16, ma suljettu p. 0299 530 259 Autonomiasta Atalantaan – näyttely Suomen sotahistoriasta Sotasairaalasta siviiliin – erikoisnäyttely Sotamuseon Maneesi Iso Mustasaari, Suomenlinna, 00190 Helsinki avoinna 12.5.–30.9.2015 päivittäin klo 11–18 p. 0299 530 261 Sukellusvene Vesikko Tykistölahti, Suomenlinna, 00190 Helsinki avoinna 18.5.–30.9.2015 päivittäin klo 11–18 p. 0299 530 260 Lippujen hinnat / kohde: 5 / 3 / 0 €, perhelippu 12 € yhteislippu Maneesi + Vesikko 6 € Sotaveteraanit, Puolustusvoimien henkilökunta ja varusmiehet ilmaiseksi Postiosoite: Sotamuseo, Maurinkatu 1 (PL 266) 00170 Helsinki www.sotamuseo.fi AVOINNA Kesäaikana tiistaista sunnuntaihin klo 10.00–16.00 muulloin tilauksesta 0299 461 186 Kadettikoulunkatu 8 tai email: 49400 HAMINA [email protected] puh. 040 6757 555 MANNERHEIM-MUSEO Avoinna pe–la–su klo 11–16.00 tai sopimuksen mukaan. Puh. (09) 635 443, Kalliolinnantie 14, 00140 Hki (Kaivopuisto, Raitiovaunut 3 ja 2) [email protected] www.mannerheim-museo.fi Hallinportti Ilmailumuseo Aukioloaika 1.6.–2.8. arkipäivisin klo 13–17, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12–17. Talviaikana museo on auki vain etukäteen sovittaessa. Pääsymaksut: aikuiset 4 €, eläkeläiset 2 €, lapset 1 € Lentotekniikan Killan jäsenet ilmaiseksi. Haukilahdentie 3, 35600 Halli, puh. (03) 532 0714 [email protected] KESKI-SUOMEN ILMAILUMUSEO FINNISH AIR FORCE MUSEUM Suomen Ilmavoimien historiaa, lentokalustoa ja tarinoita 1910-luvulta nykyaikaan. Istahda ohjaamoon tai kokeile aidonoloista lentämistä varaamalla itsellesi elämyspaketti Messerschmitt -lentosimulaattoriin! Tikkakoskentie 125 41160 Tikkakoski www.k-silmailumuseo.fi ILMATORJUNTAMUSEO AVOINNA: 1.5.-18.6. klo 10-17, 20.6.-31.8. klo 10-19, 1.-30.9. klo 10-17. Heinäkuussa LOUNAS päivittäin klo 11-15. Sotahistoriallinen aselajimuseo Museo on avoinna ti–su klo 11–17 Juhannuksena suljettu Klaavolantie 2, 04300 Tuusula p. 040 3143 470 www.ilmatorjuntamuseo.fi RYHMILLE AVOINNA ympäri vuoden tilauksesta. www.raatteenportti.fi P. 0400 892 192, [email protected] LEIKKAA IRTI JA OTA MATKALLE MUKAAN Valtakunnallinen tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien historiaa esittelevä Museo Militaria tarjoaa monipuolista katsottavaa koko perheelle. Talvi-, jatko- ja Lapin sotien kunniamerkkinäyttely Jääkärit ja Sibelius Torniosta Kilpisjärvelle – Lapin sota 1944–1945 Sodan värit valokuvanäyttely Pohjois-Suomen miinanraivaus Museon Perhepäivä 5.9. Olemme mukana myös Kokonaisturvallisuus 2015 -messuilla Tampereella 4.- 6.9. www.museomilitaria.fi Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna Puh (03) 682 4600, toimisto@museomilitaria.fi Tervetuloa Museo Militariaan! Turku • Abo • Finland Forum Marinum on merellisen tiedon ja toiminnan keskus, sekä merivoimien historian museo. www.forum-marinum.fi LEIKKAA IRTI JA OTA MATKALLE MUKAAN " SOTILASALAN MUSEOT – MATKASI VARRELLA Upseeriliitto tiedottaa Kesä-heinäkuu 2015 Tietoa sotilaseläkejärjestelmän tilanteesta Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut virkamiesvalmisteluna ehdotukset sotilaseläkejärjestelmän muutoksiksi osana eläkelain valmistelua. Kyseessä ei ole päätös, vaan ehdotus, jota uusi hallitus alkaa käsitellä. Korostan, ettei mitään ole päätetty. Kehotan jäsenistöä lukemaan www-sivuillamme jäsenosissa 9.6.2015 julkaistun uutisen asian jatkokäsittelystä. Puheenjohtaja Jari Rantala Päällystöliiton ja Upseeriliiton johto sekä päätoimiset luottamusmiehet vierailivat 19.5. tämän vuoden alusta toimineessa Rannikkoprikaatissa (ent. Suomenlahden Meripuolustusalue). Vierailun aluksi prikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo kertoi ajankohtaisista asioista. Päivän aikana kuultiin myös muita ajankohtaiskatsauksia, tutustuttiin muutamiin alueen yksiköihin, niiden henkilökuntaan sekä paikallisiin luottamusmiehiin. Upseeriliitto tiedottaa – keltaiset sivut Päätoimittaja Marko Varama M. Varama Vierailu Rannikkoprikaatissa Näe ilman silmälaseja! Medilaser Oy ja Upseeriliitto ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Hyödynnä jäsenetusi* (arvo 95 €). * Laserleikkauksen maksuton esitutkimus (arvo 194 €). Vakituiset avustajat: – Hannu Sipilä – Ville Viita – Mika Ylönen – Päivi Schroderus – Kari Nousiainen – Erja Elopuro * ‐ 5% laser‐ ja ikänäköleikkauksen hinnasta. * Ryhmäalennus ‐10 %, kun ryhmässä on vähintään kolme henkilöä ja toimenpiteet varataan samalle ker‐ taa. Löydä lähin klinikkasi ja varaa aikasi: www.medilaser.fi KUNNIAMERKIT KUNTOON •Uudetnauhatjamerkkienasetteluoikeaan järjestykseen,ompelu •Pienoiskunniamerkkien, solkienjakunniamerkkinappienmyynti Puh.(09)47850209ja47850207Fax(09)47850100 SOTAINVALIDIENVELJESLIITTO RATAMESTARINKATU9C,00520HELSINKI VAIHDE(09)478500,S-posti: [email protected] www.sotainvalidit.fi SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 HYPON EDUT UPSEERILIITON JÄSENILLE Omaa asuntoa hankittaessa jopa 100 % rahoitus mahdollista Hypon erityisvakuusjärjestelyllä Osaomistuskonseptilla vaiheittain kiinni omaan kotiin ilman omarahoitusosuutta Asuntovarallisuus turvaa eläkepäivät, Käänteinen Asuntolaina markkinoiden ylivoimaisin eläkesäästötuote Kysy lisää asiakaspalvelustamme puh. (09) 228 361! www.hypo.fi Suomen Hypoteekkiyhdistys Suomen AsuntoHypoPankki Oy Yrjönkatu 9 A, PL 509, 00101 Helsinki, puh. (09) 228 361, [email protected] 31 Pääsihteerin palsta Hannu Sipilä Hallitusohjelmassa hyvää ja huonoa U uden hallituksen ohjelman mukaan työn tekemisen edellytyksiä tullaan parantamaan. Tavoite on tärkeä ja oikea, mutta kaikki linjaukset eivät tue päämäärää. Hallitus tulee keventämään ansiotuloverotusta 450 miljoonalla eurolla vuodessa painottaen työtulovähennystä. Alennukset kohdistuvat pääosin pieni- ja keskituloisiin (kuva). Alennukset sinänsä ovat oikeaa politiikkaa, mutta niiden toteutustapa tarkoittaa tuloveron progression kiristymistä. Jälleen kerran korkeaan koulutukseen, osaamiseen ja tuloksen tekemiseen ei kannusteta, vaan siitä ennemminkin rangaistaan. Akavan pääekonomisti Eugen Koevin mukaan kannustavuusnäkökulmaan tulee suhtautua vakavasti Suomessa, koska meillä bruttopalkkojen erot ovat kansainvälisesti pieniä ja verotus tasoittaa tuloeroja edelleen voimakkaasti. Esimerkiksi 2700 euron palkasta käteen jää noin 1950 euroa ja 5000 euron bruttopalkasta käteen jää 3100. Bruttopalkan kasvusta siis vain noin puolet kasvattaa käteen jääviä tuloja, toinen puoli menee yhteiskunnan hyväksi. Tässä tilanteessa ei ole syytä tukea laajasti sellaista palkka-, vero- ja tulonsiirtopolitiikkaa, joka kohtelee eri palkansaajaryhmiä eri tavoin. Hyvä päätös on, että ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja 32 inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain. Sen sijaan ”solidaarisuus”veron eli valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan pitäminen voimassa vaalikauden loppuun asti on tyypillistä liiallista progressiota. Se vähentää yli 90 000 euroa vuodessatienaavien työhaluja. Vasemmisto-oppositio on kritisoinut hallituksen talouspolitiikkaa kovin sanoin. Köyhiltä viedään kuulemma lähes kaikki ja rikkaat eivät osallistu millään tavalla. Kuitenkin palkansaajista eniten alennusta veroihinsa saavat nimenomaan pienituloiset. Suurituloisten verotus taas ei kevene lainkaan. Oppositiolta jäi jotakin hyvin olennaista ymmärtämättä: Suomi ei nouse tästä suosta sillä, että työtä tekemättömien etuja parannetaan. Nykyistä julkista velkaantumista ei voida jatkaa loputtomiin; julkisia menoja on pakko leikata. Koska tavoite on, että työtä olisi entistä enemmän ja entistä useammalle, tulee työn tekemiseen kannustaa. Siihen tuloverotuksen alentaminen on oikea keino. Työttömyyteen sen sijaan ei ole järkevää kannustaa. Hallitus tulee suurentamaan kotitalousvähennystä, jonka korvausprosentti kasvaa. Kotitalousvähennys laajennetaan koskemaan myös vanhusten hoivapalveluita. Näillä tulee olemaan selvästi myönteinen vaikutus työllisyyteen. Asuntolainojen korkovähennys sen sijaan heikkenee aiemmin suunniteltua nopeammassa tahdissa. Epävarma yhteiskuntasopimus Hallitus haluaa yhteiskuntasopimuksen työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sopimuksella tavoitellaan viiden prosentin yksikkötyökustannusten alentamista. Lisäksi pitäisi sopia muutosturvasta ja siihen liittyvästä koulutusmallista. Sopimuksen pitää olla kattava 21.8.2015 mennessä tai hallitus saattaa voimaan ehdolliset säästöt ja veronkorotukset. Lisäksi hallitus on varautunut tukemaan sopimusta merkittävin tuloveron kevennyksin, jotka perutaan jos sopimusta ei synny. Ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä, kuitenkin niin että se painottuu pieni- ja keskituloisille. Työyksikkökustannusten alentaminen 5 %:lla ei tule olemaan helppoa. Palkkojen alennuksia kukaan tuskin tosissaan edes esittää, vaikka EK jo esitti sunnuntaikorotuksista luopumista. Sen sijaan työajan pidentämistä on pidetty paljon esillä. Suurimmalle osalle akavalaisia työpäivien pidentäminen esim. 15 minuutilla ei ole iso juttu, koska valtaosalla työpäivät venyvät Hallituksen suunnitteleman ansiotuloveron alennuksen vaikutus nettopalkkoihin Lähde: Akava / Hallitusohjelman arviointi 1.6.2015 muutenkin harmaan ylityön merkeissä. Sotilaille varmasti sopisi oikein hyvin sotilaallisten harjoitusten ja meripalvelun työaikamerkinnän suurentaminen; 12 h kuulostaisi hyvältä alulta. Paljon huonompi vaihtoehto olisi lomien lyhentäminen. Perustellusti voi kysyä, miksi akavalaiset lähtisivät mukaan yhteiskuntasopimukseen, jos porkkanana olevat veronalennukset annetaan pääosin muille – siis niille, joilla verotus on jo valmiiksi alhaisempaa. Mahdolliset leikkaukset osuisivat tasaisesti kaikkiin. Keskusjärjestöistä varsinkin SAK:lle yhteiskuntasopimus on tiukka paikka. Vasemmisto ei pidä hallituksen ehdollisista 1,5 miljardien euron menoleikkauksista, mutta ei arvosta sopimuksen osaksi luvattuja miljardin euron veronkevennyksiä kovinkaan paljoa. Työehtojen heikennykset tietysti ovat myrkkyä, mutta niin on nykyinen työttömyyskin, joka ei odottelemalla parane. Uudistuksia pitäisi tehdä. Akava on ilmoittanut halunsa neuvotella yhteiskuntasopimuksesta, mutta helppoa siitä ei tule. SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 Kokonaisveroaste ei vaalikaudella nouse ja työn verotusta kevennetään. Kenenkään palkkaverotus ei kiristy. Työn verotuksen kevennys tukee työllisyyttä, talouskasvua ja palkkamalttia ostovoiman kehitystä turvaamalla. [Hallitusohjelma] ERIKOISTUNUT UPSEERIEN ASIOIDEN AJAMISEEN * Palvelus- ja yksityisasioihin liittyvä juridinen neuvonta ja avustaminen perustuen Upseeriliiton ja asianajotoimiston väliseen sopimukseen. * Käytettävissä myös liiton jäsenilleen ottama oikeusturvavakuutus. * Alustavat neuvottelut ja opastus ovat jäsenille maksuttomia. Toimisto Vesa Mattila Pentti Laiho Olli-Pekka Lindell 02-251 1004 0400-706 615 040-581 4112 0400-826 078 [email protected] www.asianajotoimistolindell.fi 33 Pääluottamusmiehen palsta I Ville Viita Majuri Viisautta vesille... ”Alueloukkauksissa on kyse puolustuksen uskottavuudesta. Yksi perinteinen tapa osoittaa tätä uskottavuutta on juuri se, että koneet ovat ilmassa tunnistamassa, kun alueloukkaus tapahtuu. Tämä oli kylmänsodan aikana tärkeä lähtökohta ilmavoimiemme toiminnassa. Meille ei saa käydä niin kuin Ruotsille, missä komentaja sanoi, että heillä on 7/24-valmius, mutta ei aina. Meillä se valmius pitää olla aina, Jussi Niinistö sanoo Savon Sanomille..” (Savon Sanomat 31.4.2014) ”Maailma on muuttunut ja puolustusvoimien kyky nopeaan toimintaan on sen vuoksi tullut keskeiseksi. Tämän takia puolustusvoimien valmiuden kehittämisen mahdollisuuksia tulee tarkastella, toteaa uusi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps). Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sen tarkastelua, miten reserviläisiä käytettäisiin valmiutta kohottaessa ja miten varusmiehiä käytettäisiin tietyissä tilanteissa, esimerkiksi alueellisen koskemattomuuden valvonnassa, Niinistö pohtii. Määrärahojen lisäyksellä saavutetaan tyydyttävä materiaalinen valmius. Tällä saadaan takaisin kuitenkin vasta noin puolet viime vaalikaudella tehdyistä leikkauksista, Niinistö sanoo..” (Ruotuväki 28.5.2015) P uolustusvoimien vuoden 2016 talousarvioesityksessä korostetaan valmiuden merkitystä sekä materiaalisesti että toiminnallisesti. Tarvittavaa valmiutta ei saada ilman osaavaa ja jaksavaa henkilöstöä. Valmius on enemmän kuin osiensa summa. Merivoimien aluspalveluksen palvelussuhteiden ehtojen päivitystyöryhmä on perustettu aluspalveluksen palvelussuhteen ehtoihin kohdistuneen päivittämistarpeen vuoksi. Työryhmän tavoitteena on ideoida, selvittää ja antaa suositus palvelussuhteen ehtojen uudistamiseksi. Työryhmässä on kevään 2015 aikana toimittu avoimessa ilmapiirissä ja hyvän 34 yhteistyön hengessä työnantajan edustajien sekä työntekijäjärjestöjen kesken. Työryhmä on tuottanut yksimielisen luonnoksen AKT-1 -valmiuden (1A) epäkohtien parantamiseksi sekä AKT-2 -valmiuden (1B) kehittämiseksi parempaan suuntaan. Keskeisenä sisältönä työryhmän esityksessä oli operatiivisen ja harjoitusmeripalveluksen erottaminen toisistaan. Työryhmässä ei tunnistettu kriittisiä kehittämistarpeita meripalveluksessa tapahtuvaan harjoitustoimintaan, joten siihen ei myöskään esitetty muutoksia. Työryhmässä esitettiin myös operatiivisen meripalveluksen 7,39 / 12 tuntimallin käyttöönotto ja siirtyminen kuuden (6) viikon työajan laskentajaksoihin. Malli tuottaa riittävän palautumisen ja levon operatiivisten vuorojen välillä. Kuuden viikon eli kahden (kolme viikkoa) jakson työaikalaskenta mahdollistaa nykyistä merkittävästi joustavamman työajan suunnittelun. Työnantajan laskelmien mukaan tässä mallissa henkilöstö ja kalusto riittävät eikä järjestely vaaranna varusmieskoulutusta. Mallin mukaisen laskennan keskeisimpinä etuina ovat työsuojelun riittävän tason saavuttaminen sekä houkuttelevuuden lisääminen laivapalveluun AKT-aluksilla. Ei ansaittu vapaa venettä kaada Aluspalvelutyöryhmälle esiteltiin kuitenkin 13.5.2015 työnantajan esitys, joka poikkesi AKT-2 (1B) -valmiutta lukuun ottamatta täysin työryhmän aikaisemmasta työstä. Tässä vastaesityksessä ei oteta huomioon työsuojelullista näkökulmaa. Nykytilanteessa AKT-alusten miehistön työkuorma on korkea jo ennen mahdollista yhteiskunnan häiriötilanteen alkua. Työsuojelun näkökulmasta tilanne on heikko etenkin AKT-aluksilla, sillä todellinen meripalvelun työaika on keskimäärin lähes kaksinkertainen laskennalliseen verrattuna. Puolustusvoimien työaikasopimuksen (PVTAS) viikkoleposääntöä rikotaan, koska henkilöstöllä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta pitää sopimuksen mu- SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 N. Muukka / Puolustusvoimat kaista määrää vapaata. AKT-2 -vuorot 1B -valmiudessa rajoittavat tosiasiallisesti henkilöstön vähäistä vapaa-aikaa. Kuukausia kestävässä häiriötilanteessa voidaan olettaa työnantajan käyttävän PVTAS 31§ (Poikkeukselliset olot) mahdollistamaa oikeutta antaa sopimuksesta poikkeavia määräyksiä tai määrätä ettei sopimusta sovelleta. Näin ollen operatiiviseen toimintaan määrätyillä aluksilla ei häiriötilanteessakaan tulisi toiminnallisia rajoitteita työnantajan mainitseman ylityökaton täyttymisestä. Operatiivisen toiminnan meripalvelus ei ole harjoitustoimintaa. Näin ollen sitä ei tule verrata sotaharjoituksiin. Alle kahdeksan (8) tunnin meripalveluksen tekeminen tunneilla ei liene realismia. Rajavartiolaitoksessa merellinen (AKT) operatiivinen toiminnan päivittäinen työaika suunnitellaan kahdeksitoista (12) tunniksi ja todellisuudessa maksetaan tunti tunnista operatiivisen tarpeen mukaisesti. Ilmavoimissa on myös käytössä tunti tunnista-malli, jossa valmius saavutetaan lentävän ja tukihenkilöstön osalta. Ilmavoimissa pidetään myös kiinni viikkolepoajoista. Meripalveluksen työaikojen kehittäminen edellyttää joka tapauksessa PVTAS:n 22§:n (Meripalvelu) muuttamista. Työaikasopimuksen 123 tunnin säännöllisen työajan katto kolmen viikon jaksossa voidaan samalla rajata pois meripalveluksesta. Rajoitus on täysin laskennallinen, sillä todellisuudessa 123 tunnin todellinen työaika ylitetään meripalveluksessa säännöllisesti. Yhteenvetona voidaan todeta, että työryhmän yhteinen aiempi esitys tukisi merkittävästi valmiusalusten henkilöstön työssä jaksamista, kohottaisi valmiusalusten houkuttelevuutta palveluspaikkana sekä vaikuttaisi merkittävästi nykyisten työsuojelullisiin puutteisiin ja työaikasopimuksen vastaiseen toimintaan (PVTAS viikkoleposääntö). Liukuvan työajan laajentamista kokeillaan Maavoimien esikunta on jälleen kehittämässä työskentelyä parempaan ja joustavampaan suuntaan. Esikunnassa on käytössä kokeilu liukuvan työajan laajentamisesta siten, että töihin tulo voi tapahtua 10.01–12.00 välisenä aikana. Tällaisena päivänä liukuman lähtötunnit ovat ohjeistettu 16.15–20.00 välille. Liukuvan työajan pilotti tukee erinomaisesti www.pohjola.fi perheestään erillään asuvia reppureita. Näin ollen virkamiehen on mahdollista matkustaa arkiaamuisin töihin, jolloin perheellisellä on mahdollista saada yhteinen ehjä viikonloppu. Pilotin kokemuksia seurataan ja liukuman laajentaminen otetaan tarkasteluun yhdessä työnantajan kanssa loka-marraskuussa. Tässä yhteydessä tulee tarkastella myös liukuman rajoituksen poistamista iltapäivästä, jolloin lähdön liukuma voitaisiin sopia aikaisemmaksi. Virkamies voisi näin tehdä viikon työtunnit sisään ja lähteä esimerkiksi perjantaisin ansaittuun viikkolepoon jo kello 12.00. puh. 0303 0303. 35 Pääluottamusmiehen palsta II Mika Ylönen Majuri Kriisinhallinta ei ole talkootyötä M aailman meno ei tunnu rauhoittuvan. Kriisi, sotatila tai konflikti uhkaa järjestystä ja vakautta yhä edelleen eri puolilla maailmaa, jopa Euroopassa ja ihan lähialueillamme. Sotilaallista kriisinhallintaa tarvitaan yhä enemmän sekasorron estämiseksi. Niin kuin aina ennenkin etniset erot sekä myös uskonto tai uskontojen väliset erot ovat syynä tai ainakin tekosyynä erityyppisille valtapyrkimyksille ja yhteentörmäyksille. Ottamatta kantaa kriisinhallintaan käytettävien taloudellisten resurssien määräs- tä tulevaisuudessa, on Suomen jatkossakin oltava mukana kansainvälisen yhteisön työssä rauhan aikaan saamiseksi sekä jopa rauhaan pakottamisessa. Suomalaiset ovat arvostettuja rauhanturvaajia. Osaamista ja asennetta löytyy, niin henkilökunnasta kuin reserviläisistä. Euroopan unionin jäsenenä me olemme velvoitettuja yhteistyöhön. Sotilaan työ on hyvin poikkeuksellista. Se on sitä myös ulkomailla konfliktialueilla. Kuolemanvaara paikallisten osapuolten maalitauluna ei tee työstä kotimaan normaalin sotilastyöhön verrattavaa. Ko- timaassa me valmistaudumme, harjoittelemme ja osoitamme päättäväistä kykyä kotimaan puolustamiseen. Ulkomailla sotilaamme pyrkivät toteuttamaan rauhan turvaamista ja jopa rauhaan pakottamista henkensä kaupalla. Jäsenkyselystä tukea ja perusteita Upseeriliitto pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että kriisinhallintajoukkomme saavat käyttöönsä tarvitsemansa parhaat ammattilaiset. Turvallisuusasiat ja vakuutusturva ovat tärkeitä tekijöitä muiden palvelussuhteen ehtojen ohella. Kentältä saadun palautteen perusteella vaikuttaa siltä, ettei kriisinhallintapalkkaus houkuttele ja ole siten ajan tasalla. Palkkaus on jäänyt jälkeen kotimaan tehtäviin verrattuna. Ero kotimaan palkkaukseen on liian pieni kun ottaa huomioon sen, että kriisinhallintapalveluksessa ollaan erossa perheestä. Lisäksi ei ole operaation jälkei- Viimeinen matka kotimaahan Afganistanista on alkanut. Kuva Elina Katajamäki/ Puolustusvoimat 16.2.2011. 36 ”Siellä jossakin”. Pääluottamusmiehet kentällä majuri Lassi Piiraisen (kesk) kanssa. Sotilastapaturmalain uudistaminen lausuntokierrokselle Kesäkuun aikana pääsemme lausumaan lakiuudistuksen luonnosvaiheeseen. Olemme tyrmistyneitä siitä, että palkattu henkilökuntamme ei ole tasavertaisessa asemassa lakiuudistuksessa. Olemme tuoneet esiin Työsuojelun keskustoimikunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa sen, että Puolustusvoimien tulisi aktiivisesti pyrkiä saamaan palkattu henkilöstönsä sotilastapaturmalain piiriin. Harjoituksissa ja koulutustilanteissa palkattu henkilöstö on aivan samoissa olosuhteissa ja varusteissa asevelvollisten kanssa. Koulutustehtävissä ja harjoitustoiminnassa loukkaantuessaan palkattu sotilas hakeutuu työterveyshuoltoon. Erikoissairaanhoidon osalta voimassa olevat rajoitteet aiheuttavat sen, että kuvantamisen tai jopa pikaisen leikkauksen hoitaminen toteutetaan yleisen terveydenhoidon kautta. Jopa kuukausien sairauslomat leikkausjonossa ovat kansantaloudellista tuhlausta. Ennen meillä oli sentään omat sotilassairaalat, missä sotilaat hoidettiin nopeasti työkykyiseksi. Nykyään odotetaan kuukausia sairauslomalla, välillä kipujen salliessa työskennelle, mutta ei missään nimessä täysipainoisesti. Nopeaa palveluskykyiseksi kuntouttaminen on syy, miksi Puolustusvoimien ja sotilashenkilöstöjärjestöjen tulee pyr- SOTILASAIKAKAUSLEHTI Kuva: Tuomas Karjalainen nen tehtävä kotimaassa aiheuttaa monesti pakkosiirron toiselle paikkakunnalle ja edelleen eroon perheestä. Olemme kirjoitushetkellä laatimassa jäsenkyselyä kriisinhallintatehtävien palkkauksesta. Toivottavasti saamme runsaan palautteen siitä, pitääkö saatu vaikutelma paikkansa ja mitä asioita pitää ottaa huomioon. Upseeriliitto on jäsentensä näköinen henkilöstöjärjestö ja ajaa jäsenille tärkeitä asioita. Siksi selvitämme ja varmistamme jäsentemme mielipiteitään jäsenkyselyllä. 6-7 | 2015 kiä tekemään kaikkensa tulevan sotilastapaturmalain laajentamiseksi siten, että palkattu henkilöstö saadaan lain piiriin. On tärkeää, että palkattu sotilashenkilöstö kuuluu lain piiriin erityisesti koulutus- ja harjoitustoiminnan sekä vaaditun fyysisen kunnon ylläpitämiseksi toteutettavan liikunnan osalta. Pääluottamusmiesten ”Operaatio Myötätuuli” Upseeriliiton pääluottamusmiehet tutustuivat jäsentensä työskentelyyn maavoimien pääsotaharjoituksessa, Wihuri 15:ssä. Harjoitustoiminnan elpyessä oli mielenkiintoista kuulla upseereiden kokemuksia PV- uudistuksen keskellä. Osaamisen kehittämiseksi tarvitaan suuria sotaharjoituksia jatkossakin. Suuri harjoitus on kokonaisuus, missä nidotaan yhteen erityyppisiä suorituskykyjä. Suuret harjoitukset vaativat toki paljon resursseja ja myös inhimillisiä voimavaroja. Ilman harjoituksia ei kuitenkaan kehitetä henkilöstöä. Tarvitaan kokemuksia yhteistoiminnasta, onnistumisia sekä väsymystä ja vastoinkäymisiä niissä sodan ajan tehtävissä, mitä varten koko järjestelmä on olemassa. Oli hienoa tavata ammattitaitoisia, motivoituneita ja innostuneita upseerei- ta työnsä äärellä. Harjoituksessa vallitsi todellinen tekemisen meininki. Saimme runsaasti suoraa palautetta sekä nuoremmilta, että kokeneemmiltakin upseereilta johtamisen eri tasoilla. Esiin nousivat mm. rauhan ajan henkilöstön määrän riittävyys ja jaksaminen. Joukoissa on puutteita kokoonpanoissa ja sen seurauksena on jo esiintynyt väsymistä ja jopa loppuun palamisia. Kuormitusta lisää myös se, että joukko-osaston toiminnan vapautta ja päätöksen tekoa rajoitetaan. Olisi koko järjestelmän kannalta edullista, että siirryttäisiin noudattamaan enemmän tehtävätaktiikkaa. Annetaan tavoitteet ja resurssit. Hallintoyksiköiltä ei tulisi viedä resursseja tehdä päätöksiä oman joukkonsa osalta kokoonpanojen säätämiseksi tarpeita vastaavaksi. Pyrimme jatkossakin pitämään tuntuman yllä siellä, missä henkilöstömme tekee tärkeää ydintehtävää, johtaa sodan ajan joukkoja! Kiitämme Kainuun Prikaatia hienosta yhteistyöstä käyntiimme liittyen. 37 Viime hallituskauden palkka- ja veropolitiikka ei kohdellut kaikkia palkansaajaryhmiä tasapuolisesti Akavassa selvitettiin esimerkkilaskelmilla, miten ostovoima on kehittynyt kuluneella hallituskaudella. Laskelmaesimerkit osoittivat, että asiantuntijalapsiperheiden ostovoima on laskenut tulotason mukaan vaihdellen 1,5–2 prosenttia. Sen sijaan matalapalkkaisen yksin asuvan palkansaajan ostovoima on kasvanut jopa prosentin verran. Näyttää siltä, että yleisesti ottaen niiden palkansaajalapsiperheiden ostovoima on heikentynyt enemmän kuin sinkkujen. Laskelma vetää yhteen vuosina 2011–2015 tehdyt työntekijöitä koskevat päätökset palkoista ja veroista sekä tulonsiirroista. Mikään muutos ei yksittäin tarkasteltuna ollut kovin merkittävä, mutta kokonaisuus on johtanut varsin selvään ostovoimakehityksen erilaistumiseen palkansaajakentässä. Usean vuoden tauon jälkeen euromääräiset palkankorotukset löivät läpi työllisyys- ja kasvusopimuksen palkkaratkaisussa. Vuoden 2014 kahdenkymmenen euron palkankorotus korotti 2000 euron bruttopalkkaa prosentin, 4000 euron palkalla puolet siitä. Verotuksessa hallitus panosti ns. työtulovähennyksen kasvattamiseen. Työtulovähennyksestä sinänsä hyötyvät lähes kaikki palkansaajat jonkin verran. Hyöty on kuitenkin suhteellisesti suurempi matalilla tulotasoilla. 38 Erityisesti lapsiperheiden ostovoimaan ovat vaikuttaneet päätökset ensin jäädyttää ja sitten leikata lapsilisät sekä lapsilisien leikkauksen kompensointi verotuksessa tehtävän lapsilisävähennyksen kautta. Jo noin 3000 euron kuukausipalkalla käy niin, että lapsilisävähennystä ei saa täysimääräisenä. Tämä tarkoittaa, että esimerkeissämme Kasvattajat -perhe, jonka tulotaso on akavalaisessa kentässä varsin vaatimaton, ei hyödy täysmääräisesti lapsivähennyksestä, toisin kuin Ahkerat -perhe, jonka tulotaso on vain vähän matalampi. Ostovoimalaskelmissa on otettu huomioon päivähoitomaksut – eihän kahden vanhemman työssäkäynti onnistu, ellei pieni lapsi ole päivähoidossa. Oletuksemme on, että kunta perii aina suurinta sallittua maksua, mikä onkin vallitseva käytäntö ainakin useimmissa suurissa kunnissa. Kasvattaja-perheen tuloilla päivähoitomaksu on jo suurin mahdollinen. Muutamaa sataa euroa pienemmillä kuukausituloilla tilanne on toinen, kuten Ahkerat- perheestä näkyy. Kuluneen hallituskauden palkka- ja veropolitiikkaa on perusteltu ja puolustettu oikeudenmukaisuudella – se maksaa, kellä on varaa. Vastapuolella tärkeänä argumenttina on kannustavuus – miksi kouluttautua, ottaa vastaan vaativimpia tehtäviä ja pyrkiä parantamaan työsuoritustaan, jos siitä ei itse hyödy riittävästi? Kannustavuusnäkökulmaan tulee suhtautua vakavasti Suomessa, koska meillä bruttopalkkojen erot ovat kansainvälisesti pieniä ja verotus tasoittaa tuloeroja edelleen voimakkaasti. Esimerkiksi 2700 euron palkasta käteen jää noin 1950 euroa, 5000 euron bruttopalkasta käteen jää 3100. Bruttopalkan kasvusta siis vain noin puolet kasvattaa käteen jääviä tuloja, toinen puoli menee yhteiskunnan hyväksi. Tässä tilanteessa Akavan mielestä ei ole syytä tukea laajasti sellaista palkka- vero ja tulonsiirtopolitiikkaa, joka kohtelee eri palkansaajaryhmiä eri tavoin. Teksti: Eugen Koev Laskelmat: Eugen Koev ja Päivi Soikkeli SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 39 Konttaisella lomailee huippupaikassa edullisesti H aastattelin mökillä olevaa kalastajaa 22.5.2015. Everstiluutnantti evp. Martti Makkonen (kuva) oli tullut Keuruulta Konttaiselle ja oli juuri irroittelemassa tuoreita kaloja verkoista. Kaloja olikin nyt jäitten lähdön aikaan tullut mukavasti. Kysyin häneltä milloin olitte ensimmäisen kerran käymässä Konttaisella, kuinka usein, miksi juuri Konttaiselle, kuinka viihdytte ja mitä muuta haluatte kertoa? Kesämökki ilman huoltohuolia Hän kertoi seuraavaa: Olin Konttaisella ensimmäisen kerran vuonna 1979 jouluna. Muutaman vuoden tauon jälkeen olemme viettäneet perheen ja ystäviemme kanssa täällä vuosittain 5–7 viikkoa. Keväällä käymme kalassa ja kesällä retkeillemme, marjastamme ja kalastamme. Meille tämä on kesämökin korvike. Me tulemme vuosittain, koska olemme mieltyneet ystävälliseen palveluun ja hyvin hoidettuihin majoitus- ja virkistysmahdollisuuksiin. Viihtyvyyttä lisää hyvät palvelut ja mukava ilmapiiri. Paikan helppo saavutettavuus tuntuu mukavalta keskisuomalaiselle. Kuusamossa on tarjolla monipuoliset virkistyslomamahdollisuudet. Esitän kehittämisideaksi vanhojen pikkumökkien uudistamisen rivitaloiksi. Mitä haluaisit kertoa niille jäsenille jotka eivät ole vielä käyneet Konttaisella? Nuoret käykää, vaikka vain ohikulkumatkalla. Pari vuotta sitten tapasin Valtavaa- 40 ran päivätuvalla pari naista. Nuorempi oli upseerin vaimo, hän ei ole ollut Konttaisenrannassa koskaan majoittuneena. Mutta oli ollut kotona puhetta paikasta. Minä osoitin kädellä vaaran laelta hänelle missä mökit sijaitsevat ja jossa olemme majoittuneena, alla kuva. Vaimoni kanssa viihdymme Konntaisenrannan huomassa erinomaisesti. Millainen on Konttaisenranta Hyvät upseeriliiton jäsenet ja te jotka ette vielä ole löytänyt Konttaisenrantaa, haluan kerrata mikä paikka on Konttainen! Upseeriliitolla on Kuusamon Konttaisenrannassa omalla 9,5 ha järvenrantatilalla 17 tasokasta erikokoista omaa mökkihuoneistoa, joita vuokrataan vain Upseeriliiton jäsenille. Katso myös liiton verkkosivuilta kohdasta jäsenpalvelut lisätietoja. Aluetta kehitetään jatkuvasti.. Mökit on hiljattain suursiivottu ja huolettu kovan talvikäytön jälkeen valmiiksi odottamaan kesälomalaisia. Viimeisimpiä uudistuksia ovat mm: 2014 täysin uudistettu rantasauna, hiekkarannalle on lisätty lasten puuhakalusteita, uimalaituri on uusittu tilavammaksi. Pikkumökkeihin hankitaan isommat televisiot. Syksyllä, kun koulut alkavat, aloitamme mökkien 8-9 peruskorjauksen, jossa mökkiä laajennetaan olohuoneen osalta, parvea isonnetaan ja tehdään lasitettu terassi järven puolelle, mökkeihin tulee lisäksi toinen wc-istuin ja pyykinpesukone. Kalastusluvat ovat valmiina Konttaisenjärven kalastajille. Järveen vuosittain istutetaan siianpoikasia satamäärin, joten kalansaalis on usein taattu myös harrastajallekin. Veneitä on 3 kpl mökkiläisten käytettävänä ja 6 polkupyörää pientä retkeä varten. Rantalentopallokenttä, grillikota, savustuskota ja veneilyvarustekota. Kuusamon runsaat aktiviteetit: Karhunkierros, jokiretket, tunturivaellukset Riisille jne. Kuusamon uusi upea golfkenttä Tropiikin vieressä Petäjäkankaalla harjujen ja lampien lomassa tarjoaa väljät väylät viihtyisään ja turvalliseen pelaamiseen. Lisää Kuusamon Golfista sekä muista tapahatumista Kuusamossa internetissä. Tutustu niihin ja varaa mökki Konttaiselle. Mikko Oikarainen= Varaukset suoraan: [email protected] tai puhelimitse: 0500 393757 Tervetuloa Konttaiselle! Loma-Konttainen Maija ja Mikko Muutoksia Golfin pelaamisen varaus- ja laskutuskäytäntöihin Vierumäellä U pseeriliitolla on käytettävissään kuusi pelioikeutta Classic-kentälle ja neljä Cooke-kentälle. Pelioikeudet ovat ensisijaisesti mökin varanneiden käytössä. Pelioikeudet voi varata: a) Koko majoitusajaksi majoitusvarauksen yhteydessä. Varauksen yhteydessä on ilmoitettava kummalle kentälle haluaa varata pelioikeuksia. Hinta on 10 €/pelioikeus/vrk. Pelioikeuksista laskutetaan koko majoituksen ajalta. b) Irtopäivävarauksia voi tehdä majoitusvarauksen yhteydessä ja varauksen yhteydessä on ilmoitettava mille päiville haluaa varata pelioikeuden/pelioikeudet. Hinta on 25 €/pelioikeus/vrk. Pelioikeuksista laskutetaan tehdyn varauksen mukaan. Varattua pelioikeutta ei voi perua. c) Ei-majoittuvat jäsenet voivat varata pelioikeuksia, jos majoittuneilta jää niitä vapaaksi. Hinta on 25 €/pelioikeus/ vrk. Pelioikeuksien tilanne on tarkistettava liiton toimistolta Päivi Schroderukselta [email protected] tai puhelimitse (09) 6689 4014. Majoitusvarauksen yhteydessä varatessa pelioikeuksia voidaan taata 2 kpl/mökki. Jos oikeuksia halutaan mökeistä samoille kentille tai enemmän kuin 2 kpl/ mökki, tasataan pelioikeudet liiton toimistolla. Saaduista pelioikeuksista ilmoitetaan varauksen tehneille. Liiton toimisto ilmoittaa pelioikeuksien käyttäjät caddiemasterille. HUOM. Pelioikeudet on varattava aina Upseeriliiton toimistolta. Hinnat Pelioikeudet koko majoituksen ajalle varanneiden hinta on 10 €/pelioikeus/vrk. Irtopäivävarauksissa hinnat ovat 25 €/pelioikeus/vrk (hinta on sama majoittuville ja ei-majoittuville). Muita määräyksiä Pelioikeutta voi käyttää yhden kerran päivässä (yksi kierros). Liiton mökeissä majoittunut jäsen ei voi enää lähtöpäivänä käydä pelaamassa kierrosta vaan pelioikeuden käyttöoikeus on iltapäivällä saapuvalla jäsenellä. Pelaamaan lähtiessä mukaan tulee tasoituskortin lisäksi varata liiton jäsen- kortti, molemmat tulee pyytämättä esittää caddiemasterille. Lisäksi caddiemasterille tulee ilmoittaa sen mökin numero, jossa on majoittuneena. Ajanvaraus, tasoitusvaatimus ja yhteystiedot: Classic-kentälle voi varata lähtöaikoja caddiemasterilta useita viikkoja etukäteen, kerrallaan lähtöaikoja voi olla varattuna korkeintaan viisi (1/päivä). Tasoitusraja Classic- ja Cooke-kentille on nyt hcp 54. Caddiemasterit työskentelevät aiempaan tapaan Classic-, Coach- ja Cookekenttien ”frontline”-tiskeillä, Golf Paviljongilla sekä Vierumäkihallilla. Tiskeillä ilmoittaudutaan ennen kierrosta sekä varataan lähtöaikoja samalle päivälle. Kenttien sähköposti- ja puhelinaikavaraukset hoidetaan keskitetysti ”back officesta”, joka palvelee päivittäin klo 9-17. Ajanvaraukset Ajanvaraukset voi tehdä numerosta 010 5777 030 tai sähköpostilla: http://www.vierumaki.fi/lomailijat-jaliikkujat/golf/ fi SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 41 Upseeriliiton yhteystiedot Puheenjohtaja evl Jari Rantala Varapuheenjohtajat kapt Mika Rötkönen maj Tero Pynnönen Pääsihteeri kaptl Hannu Sipilä [email protected] (09) 6689 4010 050 386 9101 [email protected] 0299 800 040 559 2395 [email protected] 0299 800 050 557 6195 [email protected] (09) 6689 4011 050 340 5670 Pääluottamusmiehet (PV) maj Ville Viita maj Mika Ylönen [email protected] (09) 6689 4015 0299 500 781 [email protected] (09) 6689 4040 0299 500 780 Järjestöpäällikkö komkapt Kari Nousiainen [email protected] (09) 6689 4012 040 827 1747 Tiedotuspäällikkö komkapt Marko Varama [email protected] (09) 6689 4016 040 844 8255 Taloussihteeri Erja Elopuro [email protected] (09) 6689 4013 040 537 1799 Sihteeri Päivi Schroderus [email protected] (09) 6689 4014 050 338 8228 Toimisto Laivastokatu 1 b B, 00160 Helsinki [email protected] (09) 6689 400 faksi (09) 6689 4020 RVL:n pääluottamusmies maj Kari Hämeenaho [email protected] 0295 429 802 Asianajotoimisto Lindell Oy Vesa Mattila Olli-Pekka Lindell Pentti Laiho (02) 2511 004 0400 706 615 0400 826 078 040 581 4112 Upseeriliiton Konttaisenranta Virkkulantie 30 93999 KUUSAMO Varaukset ma-pe kello 10.00 - 15.00, Loma-Konttainen, puh. 0500 393 757 [email protected] Tervetuloa töihin uusi järjestöpäällikkö! Upseeriliiton hallitus valitsi kokouksessaan 17.3.2015 uudeksi järjestöpäälliköksi komentajakapteeni Kari Nousiaisen. Hän aloitti työnsä Upseeriliiton järjestöpäällikkönä kesäkuun alussa. Kari Nousiaisella on pitkäaikainen kokemus upseerin tehtävistä Rajavartiolaitoksessa sekä Upseeriliiton eri luottamus- ja hallintotehtävistä. Sotilasaikakauslehti ja koko toimiston väki toivottaa Karin tervetulleeksi töihin Upseeriliiton toimistoon Katajanokalle! 42 Sampo Ahto Marskin päiväkäskyt koottuna Karjalainen Mikko: Ylipäällikön päiväkäskyt Amanita, Porvoo 2015, 441 sivua, kuvia ja piirroksia. ISBN 978-952-5330-75-5. S otilaskirjallisuuden parissa ilmestyy vuosittain usein jokin merkittävä kirja tai muusta sotaväkeä käsittelevästä kirjallisuudesta selvästi poikkeava juhlateos. Asiasta ovat tänä vuonna pitäneet huolen kustannusyhtiö Amanita ja dosentti Mikko Karjalainen. Arvokirjoja kustantavan Amanitan ja sotahistorian tutkimuksen parissa meritoituneen Mikko Karjalaisen yhteistyöllä on saatu aikaan upea teos ylipäällikkö Mannerheimin antamista päiväkäskyistä vuosilta 1918 ja 1939–1944. Nimensä mukaisesti kirjassa esitellään sotien aikaisen ylipäällikkö Mannerheimin antamat päiväkäskyt, joita vapaussodan ajalta löytyy 22 kappaletta sekä talvi- ja jatkosodan ajoilta vuosien 1940–1941 välirauha mukaan lukien ilmestyi kaikkiaan 89 kappaletta. Mikko Karjalainen taustoittaa kunkin sodan päiväkäskyjen merkitystä ja sisältöä laajasti sekä asiantuntevasti. Nyt ilmestynyt teos täydentää merkittävästi samaisesta aiheesta vuonna 1970 julkaistua Einari Kaskimiehen toimittamaa kirjaa ”Puhtain asein – Suomen marsalkan päiväkäskyjä vuosilta 1918–44”. Hieno teos, todellinen juhlakirja Kirja on helppolukuinen ja erittäin upeasti taitettu. Kirjan ulkoasu, kuvitus ja taitto edustavat niin kutsuttujen juhlakirjojen kärkipäätä. Tietokirjoille ja tutkimuksille tyypilliset lähdeviitteet on sijoitettu kirjan loppuun. Viitteiden avulla selviää kirjoittajan perehtyneisyys aiheeseen ja erityisesti marsalkka Mannerheimiin. Kirjan ja kirjoittajan tieteellinen ote lisäävät teoksen käytettävyyttä perusesityksen lisäksi myös sotahistorian jatkotutkimuksissa. Tätä upeaa juhlakirjaa marsalkka Mannerheimin päiväkäskyistä voi suositella eritoten arvokkaaksi lahjaksi sekä muutoinkin luettavaksi niin historiantutkimuksen ammattilaisille kuin aiheesta kiinnostuneille harrastajille. Mainittakoon, että kirjaa on painettu 1944 numeroitua kappaletta – jatkosodan päättymisvuoden mukaan. KIRJAT Kirjat -palstalla julkaistavista arvioista julkaisupäätöksen tekee toimitus. Saamme lehteemme arvioita myös muilta kuin Sampo Ahdolta. Toim. huom. Marko Palokangas Kirjaa voi tiedustella ja sen voi ostaa markkinoinnista vastaavalta Kari Kinnuselta: puhelin 0451123500, sähköposti: [email protected]. Sotahistoriaa jatkosodan aseveljeydestä Airio Pentti: Aseveljeys. Saksalaiset ja suomalaiset Itä-Lapissa 1941–1944. Docendo Oy, Jyväskylä 2014, 250 sivua, ISBN 978-952-291-080-6. T uskin mitään muuta aihetta Suomen historiassa on tutkimuksellisesti käsitelty yhtä perusteellisesti kuin talvi- ja jatkosotaa. Jatkosodassa tutkijoita on kiinnostanut erityisesti Suomen suhde Saksaan, jonka luonnetta on punnittu lukuisissa eri tutkimuksissa. Prikaatinkenraali Airio kysyykin tutkimuksensa esipuheessa, SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 onko tässä joukossa oikeastaan tilaa vielä uusille kirjoille? Airio on pyrkinyt kirjoittamaan helposti lähestyttävän tutkimuksen, jossa tutkijoiden jo moneen otteeseen toistamia tapahtumia tarkastellaan ensi kerran nimenomaan Itä-Lapin näkökulmasta. Kirjan takakansitekstin mukaan teos vastaa kysymykseen ”Miten saksalaisten läsnäolo Itä-Lapissa koettiin jatkosodassa 1941-1944”. Tulos ei kuitenkaan ole aivan sitä mitä tutkimustehtävän perusteella odottaisi. Lähdetilanne – ja mahdollisesti myös kirjoittajan oma kiinnostus ja asian- tuntemus – lienevät osaltaan johtaneet siihen, että teos, jolta tutkimustehtävän perusteella odottaisi ”uuden sotahistorian” kokemuksista ja näkemyksistä kiinnostunutta näkökulmaa, sijoittuukin varsin luontevasti osaksi perinteisen, tapahtumakeskeisen sotahistorian tutkimusperinnettä. Noin kolmesataasivuisen teoksen laajuudesta kaksi kolmasosaa on käytetty jatkosotaa edeltävään aikaan ja jatkosodan hyökkäysvaiheeseen. Diplomatian käänteet ja joukkojen liikkeet tulevat käsitellyiksi tarkasti, joskus jopa hengästyttävällä yksityiskohtaisuudella. Tekstissä joskus vai- 43 KIRJAT keasti selitettävissä olevia taistelun kulkuja on selvennetty kartoin. Teoksen pienen formaatin vuoksi kartat eivät kuitenkaan pääse oikeuksiinsa, vaan jäävät aavistuksen vaikeatulkintaisiksi. Hyökkäysvaihetta seuranneen asemasotavaiheen käsittelystä tekijä selviää noin 70 sivulla, vaikka asemasotavaihe kesti noin kaksi ja puoli vuotta. Asemasotavaiheen tapahtumiin olisi kenties voinut keskittyä enemmänkin, sillä nyt monet varsin rohkeistakin väitteistä sivuutetaan melko nopeasti, kuten esimerkiksi toteamus siitä, miten ”Saksalaisten poistuessa Lapista loppusyksyllä 1944 moni mukaan lähtenyt ”rattoröökynä” koki karmean lopun. Aseveljeyden herrasmiessäännöt eivät olleet vihollisuuksien aikana voimassa.” Tähän olisi kaivannut lisäselvitystä, sillä saksalaisten matkaan lähteneiden naisten kohtalosta on lukuisia huhuja, joi- den todenperäisyydestä ei kuitenkaan ole minkäänlaista varmuutta. Asemasotavaiheen jälkeen tekijä siirtyy käsittelemään saksalaisten ja suomalaisten välien katkeamista, saksalaisten poistumista ja Lapin sotaa. Kirja tarjoaakin lukijalleen tietyssä mielessä enemmän kuin lupaa, sillä Airio ei lopeta käsittelyään jatkosodan loppuun kuten otsikon vuosiluvut antavat ymmärtää, vaan ulottaa sen osin jopa jälleenrakennusaikaan asti. ”Enemmän kuin otsikossa luvataan -filosofia” näkyy kirjassa myös muualla: teosta rikastuttavat tietolaatikot, joiden sisältö herättää joskus lukijassa kysymyksen siitä, liittyykö se elimellisesti kirjan aiheeseen, kuten esimerkiksi Zossenin sotilasaluetta tai rautaristin historiaa käsittelevien tietolaatikoiden kohdalla. Hieman epätasapainoisesta rakenteestaan huolimatta Airion teos sisältää valtavan määrän tietoa ja kykenee tarjoamaan lukijalleen paljon. Kuten monet nykyajan tietokirjat, myös Airion teos olisi hyötynyt perinteisestä kustannustoimittajakäytännöstä. Sillä olisi saatu poistettua tiettyjä puhekielisiä ilmauksia kirjan muuten huolitellun asiatyylin keskeltä. Myös lähdetekniikassa esiintyvät pienet epätarkkuudet, kuten se, että tekstissä viitataan Antero Uiton kirjoittaman puna-armeijan marssioppaan vanhaan painokseen, mutta lähdeluettelossa mainitaan vain uusi, laajennettu painos, olisivat kenties korjaantuneet viimeisellä oikolukukierroksella. Kokonaisuutena Airion uutuus on kuitenkin ehdottoman suositeltavaa luettavaa niille, jotka haluavat tutustua sotahistoriamme ”pohjoiseen ulottuvuuteen”. Olli Kleemola Kun kaikki meni pieleen Neutatz Dietmar: Träume und Alpträume. Eine Geschichte Russlands im 20. Jahrhundert Verlag C.H.Beck, München 2013, 688 sivua, ISBN 978-3-406-647147. L ause “Me halusimme parasta, mutta kuten ennenkin kaikki meni pieleen”. sopisi kuvaamaan monen suomalaisenkin ”uudistajan” saavutuksia, mutta tällä kertaa sitaatti on peräisin Venäjän 1900-luvun muutamien vuosien pääministeri Viktor Tsernomyrdiniltä. Lauseeseen sisältyy Freiburgin yliopiston professori Dietmar Neutatzin mukaan pähkinänkuoressa koko Venäjän historia 1900-luvulla. Hänen massiivisen teoksensa nimikin Träume und Alpträume (Unelmia ja painajaisia) on tämän mukainen. Neutatzin laajaan länsimaiseen ja venäläiseen kirjallisuuteen perustuva tutkimus 44 on nähdäkseni ohittamaton työ Venäjän uusimpaan historiaan tutustuttaessa. Sotahistoriaa ja henkilöhistoriaa kirjoittaja esittelee tosin vain sen verran kuin on välttämätöntä ja ulkopolitiikkakin on ainoastaan sivujuonne teoksessa painopisteen ollessa sisäpolitiikan, sosiaalihistorian ja taloushistorian alueilla. Myös mielialojen todellista kehittymistä Neutatz on pyrkinyt hahmottamaan, niin ongelmallista kuin niiden seuraaminen onkin. Kirjoittajan johtopäätösten hyväksymistä helpottaa hänen maltillinen tapansa tarkastella vaikeitakin asioita. 1900-luvun ensimmäistä unelmaa Venäjällä pyrittiin toteuttamaan jo vuosisadan alkupuolella keisarikunnan aikana, jolloin koetettiin kuroa kiinni etumatkaa, joka lännessä oli saavutettu pysähtyneeltä ja hajanaiselta vaikuttaneeseen Venäjään. Eräs keino oli yritys yhtenäistää monien kansallisuuksien jättiläisvaltakunta lujaksi kokonaisuudeksi. Todellisuudessa yritys tuotti entistä enemmän hajanaisuutta, sillä Suomen kaltaisissa valtakunnan osissa yhtenäistäminen koettiin sorroksi. Neutatz ei silti katso, että Venäjä ilman muuta olisi ollut jo niin laho, että sen tuho olisi ollut tähtiin kirjoitettu. Sen verran hatara se kuitenkin oli, että ensimmäisen maailmansodan kaltaista koettelemusta se ei voinut kestää. Kevään 1917 vallankumousta seurasi Venäjän historialle vieras yritys istuttaa maahan kerralla ”demokratia” läntisessä mielessä. Seurauksena oli uusi katastrofi, mitä edesauttoivat kyvyttömät johtajat. Uusi tilanne koitti jo syksyllä 1917, kun Leninin johtama pieni mutta sitäkin fanaattisempi bolshevikkiryhmä kaappasi vallan. Vallankumouksesta ei siis ollut kysymys, mutta käsitettä ei Neutatzin mielestä silti ole syytä hylätä, kun puhutaan vallan siirtymisestä kommunisteille. Se SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 Käytännön hyöty saattoi kuitenkin jäädä kyseenalaiseksi. Kun niin sanottu Stalinin kanava valmistui vuonna 1934, se osoittautui liian matalana tarkoitukseensa kelpaamattomaksi. Ihmishenkiä työmaa vaati varovaisen arvion mukaan ainakin 25 000. Mutta myönteisiksi urakan tulokset silti julistettiin. Kirjailija Maxim Gorkin sanoin työ oli ”inhimillisen energian loistavimpia voittoja villistä luonnosta” ja ennen muuta työmaa oli ”uuden ihmisen tuotantopaja” kasvattaessaan tuhansista neuvostovallan vihollisista sen innokkaita kannattajia. Mitenkähän oli? Usein on arveltu, että niin sanotun suuren isänmaallisen sodan aikana stalinilaisia menetelmiä ei olisi tarvittu. Niittasihan ulkoinen vihollinen kansalaiset muutenkin yhteen. Mutta ”sosialismin” fraaseista ei taistelutahdon ytimeksi ollut. Niinpä esiin kaivettiin vanhat arvot ja perinteet, mikä näkyi esimerkiksi upseereiden komeissa olkaimissa ja siinäkin, että Moskovassa oli jälleen arkkipiispa. Mutta kyllä aito neuvostoliittolaisuuskin säilyi. Virallisesti puna-armeijalaisia tuomittiin kuolemaan 158 000 miestä, mutta huomattavasti suurempi oli niiden luku, jotka ilman muuta ammuttiin paikan päällä. Rangaistuspataljooniin siirrettiin 422 000 miestä, mikä oli lähes samaa kuin kuolemantuomio. Leireille päätyi 436 000 soturia. 2,3 miljoonaa ei-venäläistä neuvostokansalaista siirrettiin kansallisuutensa vuoksi Siperiaan tai pohjoiseen ja ”vapautetuilla” alueilla puna-armeijaa seurannut NKVD vangitsi pelkästään vuoden 1943 aikana miljoona ihmistä. Meillä Suomessa kaltereiden takaa sodan jälkeen irtipäästetyt Hertta Kuusinen, Hella Wuolijoki ja muut edistykselliset saivat monen sodan jälkeen luulemaan, että Neuvostoliitossa olisi voiton seurauksena alkanut miellyttävämpi aika. Ei alkanut, sillä Stalin piti edelleen kiinni unelmastaan. Vuonna 1946 kuoli nälkään noin puolitoistamiljoonaa asukasta, sotavankeudesta palanneet joutuivat erityiskäsittelyn koh- teiksi – kenraaleista ammuttiin välittömästi puolet -, ”vapautetuilta” alueilta leiritettiin noin puoli miljoonaa asukasta jne. Puolueessa toteutettiin suuri puhdistus vuonna 1948 ja seuraava oli alkamassa vuonna 1953, mutta sen keskeytti Stalinin kuolema. Arjesta ihannevaltion maaseudulla saa käsityksen Saksan miehitysjoukoista vuonna 1947 kotiinsa palanneen upseerin muistelmista, joita Neutatz siteeraa: ” Rautatieasemalla näin täydellisen köyhiä kerjäläisiä, lumppuihin pukeutuneita ihmisiä ja paljasjalkaisia lapsia. Ajattelin: ’Hyvä Jumala, tämänkö puolesta olemme taistelleet. Sodastahan on jo kaksi vuotta.’ Halusin kotiin äitini luokse, mutta sinne ei ollut tietä, vain polku metsässä. Sovhoosissa näin pienen savimajan, noin kaksi metriä korkean. Ajattelin: ’Se on varmaan eläimiä varten.’ Kysyin sitä siellä seisovalta vanhalta mieheltä. Hän vastasi: ’Ei, siellä asuu ihmisiä.’ Se oli kauheaa.” Stalinin kautta seurasi lyhyen valtataistelun jälkeen Nikita Hrushtshevin aika, jota kesti vuoteen 1964 saakka. Päältä katsoen Neuvostoliitto oli lopultakin muuttamassa. Stalinin rikoksista osa tuomittiin ja esimerkiksi asuntojen rakentamisen alalla saatiin paljon aikaan. Todellisuudessa perusta säilyi ennallaan, joten aito muutos ei ollut mahdollinen. Hrushtshevin unelma oli itse asiassa sama, mikä oli ollut Stalinilla sillä erolla, että hän meni oikeastaan vielä pitemmälle kuin entinen oppi-isänsä. Luonto piti jälleen voittaa, uskonto oli lopultakin kukistettava ja kommunistisesta yhteiskunnasta tehtävä vihdoinkin teorian edellyttämää todellisuutta. Hrushtshev teki innokkuudessaan kuitenkin taktisen virheen, jollaiseen Stalin ei ollut erehtynyt. Hän julisti aikataulun, jolloin tavoitteet olisi saavutettu. Niinpä Yhdysvallat piti ohittaa tuotannossa ja elintasossa vuoteen 1980 mennessä. Ei suunnitelmista nytkään mitään tullut varsinkaan kun ohjaimissa ei ollut enää Stalinin ankaraa kättä. Utopioillaan ja käyttäytymisellään itsensä naurunalaiseksi KIRJAT nimittäin, mihin ryhdyttiin vallankaappauksen jälkeen, oli vallankumouksellista jos mikään. Kaikki pistettiin uusiksi. Leninin päätavoitteita olivat niin sanotun sosialismin toteuttaminen Venäjällä ja maailmanvallankumous. Tulokseksi saatiin kuitenkin todellinen painajainen. Leninin tietoisesti lietsomassa kansalaissodassa sai surmansa seitsemän tai kahdeksan miljoonaa ihmistä kahden miljoonan paetessa ulkomaille. Entisen yhteiskunnan rakenteista oli jäljellä vain rauniot. Maailmanvallankumouksestakaan ei tullut mitään. Leninin oli pakko ottaa askel taaksepäin, mikä askel nimettiin uudeksi talouspolitiikaksi. Se tarkoitti pienimuotoisen yksityisyritteliäisyyden sallimista. Tällaisesta horjahtamisesta oikeaoppisuuden tieltä teki Stalin lopun 1920-luvun lopulta lähtien alkaessaan uudelleen toteuttaa sitä, mikä oli jäänyt kesken. Maatalous kollektivisoitiin lujalla kädellä, jolloin nälkään kuoli viidestä kahdeksaan miljoonaa kansalaista. Toinen asia oli, että ”tieteellisen” maailmankatsomuksen mukaisesti luoduista kolhooseista ei tullut koskaan kannattavia yrityksiä. Jonkinlainen pelastusrengas oli kuitenkin kolhoosilaisille sallittujen vähäisten peltotilkkujen tuotto. Näkyvää vastustusta järjenvastaisia uudistuksia kohtaan ei kuitenkaan voinut olla, sillä ”kansanvihollisten” kohtalo oli kova. Pelkästään vuosina 1937 ja 1938 vaelsi niin sanottuun vankileirien saaristoon vähintäin 3,14 miljoonaa kansalaista. Niskalaukaukseen päättyi virallisten tilastojen mukaan 663 000 ”luokkansa pettäneen” elämä todellisen luvun ollessa tuntematon. Erääksi ihmisen vihollisista katsottiin luonto, jota sitäkin vastaan oli taisteltava. Taistelijoiksi soveltuivat muun muassa leiriläiset, jotka raatoivat tundralla tai muissa vähemmän miellyttävissä paikoissa rakentaen jättiläiskaivoksia, jättiläistehtaita ja jättiläisvoimaloita. Paljon saatiinkin aikaan, kun ympäristöhaitoista ei piitattu. 45 saattanut Hrushtshev sai lähteä suojattinsa Leonid Breznevin ollessa ulosheittäjänä. Breznevin kautta on yleisesti pidetty lännessä vain taantuman ja pysähtyneisyyden aikana. Neutatzin mukaan asialla oli toinenkin puoli, mitä osoittaa se, että Venäjän keskivertokansalaisella on Breznevin ajasta verrattain myönteiset muistikuvat. Kommunistihan Breznevkin oli mutta realistisempi vailla edeltäjänsä utopioita. Elintaso alkoi nousta eikä leireile joutumista tarvinnut pelätä, jos ei liikoja soittanut suutaan. Neuvostoliiton status suurvaltana hiveli venäläisten isänmaallisia tuntoja, joita tiedotusvälineet parhaansa mukaan pönkittivät. Perusvika oli kuitenkin järjestelmässä. Kolhooseista ei saanut tuottavia ihmeelläkään eikä aloitteellisuutta kahlitseva komentotalous voinut mitenkään pysyä teknologisen kehityksen mukana. Lisäksi aika todella muuttui pysähtyneisyyden ajaksi Breznevin korkean iän ja sairastelun vuoksi. Eläkeiän ylittäneistä ministeritovereistakaan ei ollut vauhdittajiksi. Samasta varjojen valtakunnasta olivat Breznevin kaksi lyhytaikaista seuraajaakin. Mutta muutosta alkoi tulla, kun maan johtoon tuli vuonna 1984 nuori Mihail Gorbatsov. Unelmansa oli hänelläkin, entisiin unelmiin verrattuna jopa vallankumouksellinen. Mutta kommunisti myös hän oli. Kun järjestelmän pintaviat vain korjattaisiin avoimuuden ja demokraattisten vapauksien avulla, Leninin aloittamalla tieltä löytyisi sittenkin suuri tulevaisuus. Viat eivät olleet kuitenkaan vain pinnassa vaan syvällä inhimilliselle todellisuudelle vieraassa järjestelmässä. Kun Stalinin väkivaltaan ei voitu enää turvautua, tämäkin kokeilu päättyi katastrofiin, joka tällä kertaa oli täydellinen. Koko Neuvostoliitto valtiona lakkautettiin vuonna 1991 ja maan rajat lännessä siirtyivät osapuilleen sinne, missä ne olivat olleet 1700-luvun alussa. Seuraavien vajaan kymmenen vuoden aikana unelmana oli suora hyppäys niin sanotun kapitalistisen maailman tavoil- 46 le. Tuloksena oli talouden syöksykierre ja uskomaton korruptio, jonka avulla keinotteluun innostuneet kommunistipuolueen entiset virkailijat siirsivät omaan taskuunsa leijonanosan aikaisemmasta ”kansan” omaisuudesta. Keinot olivat usein samoja, joihin järjestäytynyt rikollisuus turvautuu. Pelkästään vuonna 1994 murhattiin noin 600 toimittajaa ja ”bisnesmiestä” ilman suurempia jälkiseurauksia. Tilanne ei ollut enää alkoholiongelmaisen Boris Jeltsinin käsissä, vaikka hänen onnistuikin lisätä presidentin valtuuksia merkittäväksi. Näistä valtuuksista on ollut kuitenkin hyötyä Jeltsinin seuraajalle Vladimir Putinille, joka vuosituhannen vaihteessa otti johdon käsiinsä. Historioitsijana Neutatz ei halua ennustaa, miten Putinin vanhoille venäläisisänmaallisille ajatuksille rakentuvan yrityksen käy. Suurin ongelma kirjoittajan mielestä on se, miten Venäjällä onnistutaan irtautumaan epäonnistuneen neuvostokokeilun jäljistä. Onnistuuko se vai onko yritys vain puolinainen? Länsimaalaistyylisestä demokratiasta Neutatz ei selvästikään odota pelastusta. Sellaisella ei ole jättiläisvaltakunnassa perineitä eivätkä aikaisempien kokeilujen tulokset houkuttele lähtemään sille tielle. Venäjän historiassa on paljon sellaista, johon tutustuminen saa tunteet nousemaan pintaan. Neutatzin ansio on, että kauheuksiakin kuvatessaan hän on kyennyt säilyttämään viileän ja tasapuolisen otteen läpi kirjansa. Tämä tuntuu melkein kummalliselta niiden yksipuolisten Venäjäjuttujen keskellä, missä suomalaisenkin nykymedian lukija joutuu elämään ja arvioimaan menoa naapurissa. Oman maansa historiaan Neutatz suhtautuu kuten saksalaisen yliopiston poliittisesti korrektin professorin tuleekin suhtautua eli oma maa on syyllinen vähän kaikkeen, jopa omiin kärsimyksiinsä. Jo sananvalinnoista erottuu tendenssi. Kun Neutatz esimerkiksi kirjoittaa Neuvostoliiton hyökkäyksistä vaikkapa Suomeen syksyllä 1939, hän käyttää neutraalia sanaa ”Angriff”. Saksan vastaavat toimet ilmais- taan sitä vastoin käsitteellä ”Überfall”, joka tarkoittaa salakavalaa päällekarkausta. Kun Neuvostoliitto valmisteli vuonna 1941 hyökkäystä Saksaa vastaan, se oli ”ehkäisyhyökkäyksen” valmistelua. Saksa puolestaan valmisteli ”tuhoamissotaa”. Punaarmeijan riehumiseen Saksassa sodan loppuvaiheessa Neutatz ei ole katsonut tarpeelliseksi suuremmin puuttua, vaikka hän muualla tapahtuneet bolshevikkien rötökset on kirjannut tarkkaan. Oman maan syyllistämisen metodi, josta valtavirrassa pysyttelevän nykysaksalaisen tutkijan ja poliitikon on syytä pitää kiinni, tunnetaan eufemistisellä kiertoilmaisulla ”Vergangenheitsbewältigung” (menneisyyden hallinta). Saksan entinen liittokansleri Helmut Schmidt on kutsunut asennetta ”itseään ruokkivaksi masokismiksi”. Myös Suomessa on joitakin tämän koulukunnan edustajia. Sampo Ahto Vänrikki Jarmo Soinisen Tihvinän reissu 1941 Monesta sodanaikaisesta toimesta vaiettiin pitkään ja niin kauan,että osallistujat ehtivät kuolla.Vaikeneminen jäi lopulliseksi. Diplomi-insinööri Jarmo Soininen jätti JR 30:n historian väliin lapun, johon hän oli piirtänyt matkareitin ja kirjoittanut: ”Tämän reissun heitin syksyllä 1941. 1967 (JR 30) sitä ei saanut edes mainita.” Merkintä lienee ainoa asiaa valaiseva tieto. A jankohtaa – syksy 1941 – salailua pohtimalla voidaan ainakin taustaa selvitellä. 1960-luvulla ja toki myöhemminkin varottiin ärsyttämästä Neuvostoliittoa kertomalla esimerkiksi, että Suomen armeija valmistautui auttamaan etelästä Syvärille ja Laatokan rannalle pyrkiviä saksalaisjoukkoja. Saksalaisten onnistuminenhan olisi lisännyt Suomen osuutta Leningradin saarrossa. Käytännössä suomalaisten valmistelut eivät auttaneet saksalaisten hyökkäystä. Tihvinän (ylimalkainen) suunta oli Syvärille saapuvien ja saapuneiden suomalaisten mielenkiinnon kohteena. Puhuttiinhan jatkosodan alkukuukausina ”kädenlyönnistä Syvärillä” saksalaisten kanssa, ja jo Leningradin saartamisvaiheessa saksalaisten iskukärki suuntautui itään. Soinisen reissun tarkoitukseksi voidaan siis päätellä neuvostojoukkojen ryhmityksen ja yhteyksien tiedustelu, toisaalta Syvärin ja toisaalta Tihvinän suuntaan. Soinisen piirtämä nuoli suuntautui Syvärin eteläpuolelta, suunnilleen JR 30:n vastuualueelta kohti Tihvinää, ei kuiSOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 tenkaan Tihvinään asti. Nuoli on lähinnä suuntaa antava, mutta täytyy kai lähteä siitä, että matka kulki edes takaisin melko lailla samaa reittiä. Nuolessa on kärki molemmissa päissä. Saksalaisten Tihvinän ”episodi” Saksalainen Heeresgruppe Nord sai 14.10.1941 tehtävän edetä Tšudovon alueelta Tihvinän kautta Olhavajoen alajuoksulle. Tämä ei siis vielä tarkoittanut kädenlyöntiä Syvärillä. Suomalaisia kuitenkin pyydettiin samaan aikaan hyökkäämään Syvärin yli. Saksalaisten hyökkäys alkoi 16.10., saavutti 26.10. Malaja Višeran, mutta pysähtyi loskakeliin 25.10. Tihvinä vallattiin vihdoin 8.11. Sen jälkeen hyökkäys juuttui lopullisesti. Neuvostojoukkojen painostus lisääntyi. Lämpötila oli 5.12. jo -35°. Saksalaiset tekivät 7.12. päätöksen luopua Tihvinästä, ja seuraavana päivänä neuvostojoukot työntyivät kaupunkiin. Vielä 8.12. Saksan ylijohto OKW – kaukana tulipalopakkasista – antoi Hee- resgruppe Nordille tehtävän ottaa ”mikäli mahdollista” yhteyden suomalaisiin ja katkaista Leningradin yhteydet. Siihen asti saksalaisten ajatuksen oli ollut antaa leningradilaisten livahtaa avoimiksi jätettyjen väylien kautta kohti itää. Vaikka suomalaiset olivat valmiit tukemaan saksalaisen 163.Jalkaväkidivisioonan hyökkäystä Syväriltä etelään, mm. tykistötulella, lopullinen päätös jäi Mannerheimin varaan. 163.D:n tehtävä peruutettiin 14.12. Miksi Jarmo Soininen? Jarmo Soinisen (1919–1978) sotatoimista säilyneet tiedot todistavat hänen sopivuutensa kestävyyttä, harkintakykyä ja rohkeutta vaativiin tehtäviin. Hän oli Talvisodassa ollut vänrikkinä JR 39:n Hiihtojoukkueen johtaja, mikä todistaa hyvästä fysiikasta. Jatkosodan alkuvaiheessa hän oli 22-vuotiaana JR 30:n esikuntakomppanian päällikkö, kunnes hänet maaliskuussa 1942 siirrettiin rykmentin tiedustelu-upseeriksi. Vuoden 1944 heinäkuussa hän Ihantalan vaiheessa toimi reservin kapteenina rykmentin esikuntapäällikkönä. Hän oli siis koko ajan tehtävissä, jossa hänen näköpiirinsä taisteluista ja operaation kokonaisuudesta oli laaja. Edellä esitetyn yleiskuvan todistaa JR 30:n hänestä VR 4 tlk:n saamiseksi tekemä palkitsemisesitys, jossa sanottiin: Suorittanut rykmentin esikuntakomppanian UUTISIA HISTORIASTA Ohto Manninen 47 UUTISIA HISTORIASTA 48 7.Divisioonan lokakuun lopulla 1941 laatiman tiepiirros Lotinanpellon eteläpuolisesta alueesta. Ojattijoen ja Tihvinän välisellä alueella tiedot loppuvat. päällikön ym. hänelle uskotut vaativatkin tehtävät (mm. adjutantin viransijaisena) hyvää harkintakykyä ja vakaata velvollisuudentuntoa osoittavalla tavalla ja ahkeruudella. – Mitään konkreettista tämä ei osoita salatusta partioinnista, mutta sotapäiväkirjoihin sisältyy muutama kohta, joka todistaa, että hän oli ennen mainittua palkitsemisesitystä rykmentin komentajan, everstiluutnantti Ruotsalon käytettävissä tiukkojen tilanteiden selvittämiseen. JR 30:n ajaessa takaa neuvostojoukkoja Petroskoista etelään päin lähti 5.10.1941 vapaaehtoinen partio (40 miestä) vänrikki Soinisen johdossa takaa-ajoon Kaskanan-Tarsepolin suuntaan ja tuhosi kyseisen joukon samana iltana. Sissejä pelastamassa Talvelan VI AK:ssa lähetettiin 11.11. käsky divisioonille sissiosastojen perustamisesta kaukopartiointia varten. 17.D:n komentajan mielestä tämä oli huono idea. koska hänen alaisensa ruotsinkielisen alueen miehet olisi ensin opetettava hiihtämään. 7.Divisioonan Sissiosasto perustettiin 14.11., mutta Soininen ei siihen kuulunut. Sen kaukopartiosuunnitelmiinkaan Soininen ei näy osallistuneen. Joulukuun puolivälin Goran taistelussa Soininen oli selvittämässä divisioonansa vaikeuksiin joutuneen sissiosaston tilannetta Kusrajärven alueella. Hän toi aamulla 16.12. paikalle kaksi komppaniaa sekä kranaatinheittimiä ja konekivääreitä ja käski 17.12. sissiosaston vastaiskuun, mikä ei tosin johtanut tulokseen. Yhteyden pataljoonan esikuntaan katkettua 19.12. Soininen otti koko pataljoonan komentoonsa. Tilanne oli hankala, sillä sotamiehiä alkoi vähitellen liueta selustaan. Soinisen omassa teltassa oli neuvottelu, jonka jälleen 20.12. vetäydyttiin. JR 30:n ”kirkkomiehiä” palautettiin sittemmin osastoonsa. Milloin reissu heitettiin? Suomalaisten mielenkiinto kohdistui tietenkin koko ajan edessä olevan vihollisen ryhmitykseen, suuntautumiseen ja liikkumisteihin. Soinisen lyhyen merkinnän määritelmä syksy voidaan toki ulottaa joulukuuhun asti, muttei tietenkään seuraavan vuoden puolelle. Suomalaisten tiedustelu suuntautui Syvärin eteläpuolelle lokakuun alusta lähtien. Suoritettiin ”tietiedustelua”. Lokakuun alkupuoliskolta on 7.Divisioonan arkis- tossa raportteja tietiedustelusta, mutta se kohdistui vielä Syvärin pohjoispuoliselle alueelle. Saksalaisten ryhmitysalueelta Syvärin Laatokan-puoleisessa päässä ei partiointi näytä kovin pitkälle päässeen. Lentotiedustelua suunnattiin etelään, mutta teiden kunnosta ilmakuvat eivät kertoneet. Mielenkiinto kauemmas etelään tuli ajankohtaiseksi saksalaisten 16.10. antaman käskyn jälkeen, ja tuossa vaiheessa päämajajohtoinen osasto Vehniäisen partiointi aktivoitui Syvärin eteläpuolella. Partioista kolme (partiot Pikkanen, Kärpänen ja Auvinen) kävivät Ojattijoella tai sen eteläpuolella. Näiden partiokertomukset mainitsevat, mikäli mukana oli niitä pitäisi itse hankkia. Päämaja suostuikin 3.12. iltapäivällä Talvelan suunnitelmaan lähettää partio Tihvinään. Tähän maininnat hänen omissa muistiinpanoissaan päättyvät. On siis mahdollisuus, että Soinisen reissu olisi tapahtunut tuolloin, joulukuun alkupuoliskolla. Tätä ajatusta vastaan sotii se, että neuvostojoukot 8.12. mennessä ottivat Tihvinän haltuunsa, ja että JR 30 oli ottanut taas rintamavastuun 2.12. Soinisen olisi tuolloin ollut mahdotonta irrottautua esikunnasta, sillä juuri 5.12. hänestä tuli rykmentin adjutantin sijainen, kun toimen vakinainen hoitaja lähti suunnittelemaan linnoituksia vallattuun Itä-Karjalaan. Rykmentin asiakirjoissa hänen nimensä tai nimikirjaimensa näkyvät tuossa vaihteessa suhteellisen usein. Siis milloin? miehiä rintamajoukoista. Soinisen nimeä ei joukossa näy. Ainoa Syväriltä kauemmas suuntautunutta tietiedustelua valaiseva lähde on ajoittamaton peitepiirros, joka arkistoyhteyden perusteella on loka/marraskuun vaihteesta. Siinä 7.Divisioona – nimenomaan siis Soinisen esivalta – kuvasi Karjalan armeijan esikunnalle tiestön Aleksajevtšinan tasalle Lotinapellosta etelään. Tiedot oli toki voitu saada myös kaukopartioilta. Ne ulottuvat etelämmäs kuin ”Päämajan” retket (Alehovšišinan tienoilla), mikä puoltaisi Soinisen osuutta, Jarmon leski oli hänen pojalleen kertonut, että retki tapahtui hiihtäen, mikä rajoittaa ajankohtaa. Syvärin tienoille tuli vuonna 1941 lumi lokakuun alussa, joten aikaisin ajankohta lienee lokakuun alkupuolisko. Yksin hiihtävän oli helpompi tehdä matka nopeasti kuin partion pitkään oleskeluun varautuneen partion. Todettakoon, että 27.10. lähtenyt kaukopartio SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 joutui kääntymään takaisin lumen syvyyden (30 cm) takia. Lokakuun alussa lumeen liittyvät maininnat Syvärin alueella puhuvat lähinnä loskakelistä, mikä ei edistänyt hiihtämistä mutta oli riittävän kylmää sotapäiväkirjamerkinnäksi. Päivittäisiin tilanneilmoituksiin ilmestyivät 2.11. säätiedot: silloin oli rekikeli ja 3.-6.11. jo hyvä rekikeli. Tässä vaiheessa elettiin aikaa, jolloin vesikalustoa ei joen ylitykseen voinut käyttää, mutta kävelläkään ei vielä voinut. Aamulla 4.11. pakkanen kiristyi (-10°) ja 6.11. Syväri jäätyi. Aamulla 13.11. oli jo -24°. Talvi oli tullut. Tihvinän suunta selvitettävä Kenraali Paavo Talvela odotti kärsimättömästi tietoja saksalaisten juututtua kiinni Tihvinän suunnassa. Hän suuntasi 25.11. pyynnön ylöspäin, Karjalan Armeijalle. Kun tietoja ei herunut, hän päätteli, että Kun tuo Talvelan päiväkirjan ajankohta tuntuu epätodennäköiseltä, täytynee katse suunnata aikaisempaan ajankohtaan. Hiihtoretki olisi voinut tapahtua ”Tihvinänoperaation” (Tihvinän oli tarkoitus olla vain välietappi) tultua ajankohtaiseksi lokakuun toisella puoliskolla, kun hiihtokelitkin vähitellen paranivat. JR 30 oli reservissä 12.-17.10. Syvärin pohjoisrannalla. Vastahyökkäyksessä ja rintamavastuussa rykmentti oli taas 18.10. alkaen, mutta se ei toki olisi estänyt yhden vänrikin hiihtomatkaa. Kun vielä ottaa huomioon 7.Divisioonan tiekartan loka-marraskuun vaihteesta, asetan parhaaksi ajankohtavaihtoehdoksi lokakuun loppupuoliskon. Toinen vaihto olisi ajankohta, jolloin saksalaiset olivat saapuneet Tihvinään. Toivottavasti lukijakunnasta löytyy joku, joka omaisi perimätietoa tällaisista jatkosodan Syvärin eteläpuolisista asioista. UUTISIA HISTORIASTA Jarmo Soinisen painettuun karttaan lisäämä reissunuoli 49 Mikko Heiskanen Eversti Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja Mikko Soikkeli Eversti Esikuntapäällikkö Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalalla Johtamisjärjestelmä kuului puolustusvoimauudistuksen painopistealueisiin ja on yksi keskeisistä uudistuksen mahdollistajista.Tietotekniikan hyödyntämisen ja tiedonhallinnan kehittäminen tarjoavat mahdollisuuden uusien toimintatapojen käyttöönotolle sekä toiminnan tehostamiselle. P uolustusvoimauudistuksessa johtamisjärjestelmä vahvistettiin yhdeksi puolustusvoimien kahdestatoista toimialasta. Kuva yksi esittää keskeisimpiä toimialan toimintaan vaikuttavia organisaatioita ja niiden johtosuhteita. Puolustusvoimauudistuksessa tietopalveluja kehitettiin tietohallinnon rationalisointiohjelmassa (TIERA) käynnistetyn ja kehittämishankkeessa (TIHKE) täsmennetyn kehityspolun ja operaatiolinjojen mukaisesti. Tieto on jatkossa yhä keskeisempi osa puolustusvoimien resurssikokonaisuutta. Tiedonhallinnalla tuetaan puolustusvoimien prosesseja, suorituskykyjen elinjakson hallintaa, operaatioita sekä suunnittelua ja päätöksentekoa. Tiedonhallinta 50 käsittää tiedon koko elinjakson riippumatta tiedon ilmenemismuodosta tai tallennusvälineestä. Tiedonhallinnan kokonaisuus sisältää tiedonhallinnan ja tietojen turvaamisen ohjauksen sekä niihin liittyvien käsitteiden, menettelyjen ja standardien hallinnan. Tiedon turvaamisen kokonaisuudessa ohjataan ja valvotaan tietojen ja tietojärjestelmien suojaamista. Suunnittelutoimiala toteuttaa tietoon liittyvää strategisesta ohjausta ja asettaa vaatimuksia tiedonhallinnan toimeenpanolle sekä kehittää toimintamalleja. Johtamisjärjestelmätoimiala toteuttaa tiedonhallinnan toimeenpanon ja siihen liittyvän normiohjauksen. Johtamisjärjestelmätoimialan tehtävänä on mahdol- listaa puolustusvoimien joukkojen johtaminen ja hallinto, tiedonhallinta sekä kyberpuolustus. Johtamisjärjestelmätoimialan rakenne Toimialan rakenne muodostettiin siten, että normaaliolojen organisaatio ja prosessit ovat poikkeusolojen toiminnan perusta. Ohjaus keskitettiin Pääesikuntaan ja toimeenpano Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskukseen (PVJJK), Puolustusvoimien palvelukeskukseen (PVPALVK) ja Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen (PVLOGL). Aikaisempaa suurempi osa palveluista tuotetaan Puolustusvoimien ulkopuolella. Toimiala integroidaan ja verkotetaan tarkoituksenmukaisesti yhteiskunnan eri turvallisuusorganisaatioiden ja kotimaisen sekä ulkomaisen elinkeinoelämän järjestelmiin. Puolustusvoimilla säilytetään ydintoimintaa tukeva palvelu- ja tuotantorakenne sekä niihin tarvittava osaaminen. Kuva kaksi esittää johtamisjärjestelmätoimialan rakenteen operaatiolinjoihin sidottuna. Keskeisimmät johtamisjärjestelmätoimialan toimijat ja niiden johtosuhteet Puolustusvoimauudistuksen jälkeen Vuonna 2015 toimialan keskeiset toimijat ovat Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosasto, puolustushaaraesikuntien johtamisjärjestelmäosastot, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus, Puolustusvoimien palvelukeskus, Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Toimialan johtaminen ja toimintatapa Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö johtaa toimialaa vastaten Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän suorituskyvystä ja sen valmiudesta, yhteensopivuudesta ja kehittämisestä sekä Puolustusvoimien tiedonhallinnan toimeenpanon johtamisesta ja kehittämisestä. Johtamisjärjestelmäpäällikkö toimii saSOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 malla puolustusvoimien tietohallintojohtajana vastaten johtamisjärjestelmän ja verkostorakenteen kustannustehokkuudesta ja tuotantorakenteen optimoinnista. Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosasto valmistelee toimialan johtamiseen liittyvän päätöksenteon ja toimialaohjauksen sekä käskee tehtävät PVJJK:lle. Kuva kaksi esittää tämänhetkistä johtamisjärjestelmätoimialan ohjausmallia. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) tarkoituksena on luoda paras mahdollinen tietopohja ja osaaminen päätöksenteon tueksi. T&K-toiminnalla mahdollistetaan puolustusjärjestelmän kustannustehokas, tietoon perustuva suunnittelu, kehittäminen ja käyttö. Toimialan tutkimus toteutetaan Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa (PVTUTKL). Suorituskykyjen käytön johtaminen ja valmiuden säätely toteutetaan yhteistoiminnassa operatiivisen toimialan kanssa. Valmiuspäällikön johdolla Pääesikunnan operatiivinen osasto johtaa puolustusjärjestelmän valmiuden säätelyä ja suorituskyvyn käyttöä sekä yhteensovittaa muiden toimialojen toiminnan. Johtamisjärjestelmätoimialan suorituskykyjen rakentamisen ja ylläpidon ohjaus toteutetaan yhteistoiminnassa logistiikkatoimialan kanssa. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus PVJJK on jatkuvassa valmiudessa toimiva Pääesikunnan alainen laitos ja keskeisin toimialan palveluntuottaja. Sen tehtävänä on tuottaa 51 Johtamisjärjestelmätoimialan liiketoimintarakenne operaatiolinjoihin sidottuna. tai järjestää Puolustusvoimien tai siihen kiinteästi liittyvien organisaatioiden sotilaallisen johtamisen, virastotyön tuen ja kyberpuolustuksen edellyttämät tiedonkäsittely- ja tietoliikennepalvelut sekä tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet. Johtamisjärjestelmän järjestelmäja elinkaarivastuu siirtyi uudistuksessa PVLOGL:lle, käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti uusien palveluiden ja suorituskyvyn kehittämistä sekä vastuuta hanke- ja hankintatoiminnasta ja sopimuksista. PVJJK osallistuu asiantuntijana puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelman hankkeiden määrittelyyn, toimeksiantojen laadintaan ja projekteihin. Keskus 52 tuottaa teknisiä asiantuntijapalveluja tietopalvelujen käyttöönoton, testauksen ja ylläpidon sekä purkamisen suunnitteluun ja toteutukseen. PVJJK vastaa käyttöön hyväksyttyjen järjestelmäpalvelujen tuottamisesta ja teknisestä ylläpidosta sekä tuottaa tai järjestää järjestelmäpalvelujen teknisen käytön tuen. PVJJK osallistuu tuotannossa olevien palveluiden kehittämiseen sekä suorituskykyjen purkamiseen Pääesikunnan ohjaamana yhteistoiminnassa PVLOGL:n kanssa. PVJJK tuottaa ja toimittaa palveluoperaattorina Puolustusvoimien tai siihen kiinteästi liittyvien organisaatioiden hallinnon ja sotilaallisen johtamisen edellyttämät tiedonkäsittely- ja tietoliikennepalvelut, tarvittavat yhteiset tiedonsiirtoyhteydet sekä tietoverkkopuolustuksen toiminnot. Keskuksen vastuulla ovat Puolustusvoimien tarvitsemat yhteiset tiedonsiirtoyhteydet ja tietopalvelut. PVJJK ylläpitää vastuullaan olevat Puolustusvoimien keskitettyjen tietopalveluiden tuotantoympäristöt ja luo edellytykset puolustushaarojen ja toimialojen hajautettujen tietojenkäsittely-ympäristöjen toiminnalle. Keskus rakentaa käsketyt järjestelmä- ja palveluliitynnät liitettävien joukkojen ja johtoportaiden rakentamis- ja ylläpitovastuulla oleviin verkkoihin. PVJJK:lla on kyky hyödyntää operaattoreiden verkkoja, niiden osia ja tekniikkaa poikkeusolojen toimintaansa liittyen. Keskus toimittaa yhteiset kansainvälisen toiminnan edellyttämät tietopalvelut ja yhteydet. Keskus valvoo valtion turvallisuusverkkoa (TUVE) Puolustusvoimien käyttämän tiedonsiirtoverkon osalta yhteistoiminnassa TUVE-operaattorin, Suomen Turvallisuusverkko Osakeyhtiön (STUVE) kanssa. Normaalioloissa PVJJK:n vastuulla oleva operointi käsittää siirrettävien langallisten ja langattomien liityntäverkkojen sekä siirrettävien liityntäpisteiden rakentamisen ja ylläpidon. Kiinteiden toimipaikkojen ja sensorien liittämisestä sekä yhteyksien ylläpidosta vastaa STUVE. PVJJK vastaa sotilastaajuushallinnan viranomaistehtävistä, taajuuksien käytön koordinaatiomenettelyistä, taajuuksien käytön ohjeistuksesta ja Puolustusvoimien radiojärjestelmien hankintoihin liittyvistä selvityksistä. PVJJK vastaa puolustusvoimien kansallisten ja kansainvälisten salausjärjestelmien käytön suunnittelusta, toiminnan ohjauksesta sekä kouluttamisesta. Keskus rakentaa kyberpuolustuksen suorituskykyä sekä toimeenpanee kyberoperaatioita Pääesikunnan käskemällä tavalla. Keskus kehittää kyberpuolustukseen liittyviä toimintatapoja, osaamista ja työkaluja vaikuttamisen ja suojautumisen osalta. PVJJK kehittää, rakentaa ja ylläpitää kyberpuolustuksen testausympäristön sekä toimeenpanee kyberpuolustukseen liittyviä harjoituksia yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa. SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 Keskus muodostaa kyberpuolustuksen edellyttämän tilannekuvan sekä ohjaa tietoturvallisten ratkaisuiden kehittämistä ja niiden valvontaa. Muut laitokset Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL) vastaa verkostorakenteen järjestelmäpalvelujen suunnittelusta ja rakentamiseen liittyvien toimeksiantojen toteutuksesta. Laitos on järjestelmäpalvelujen järjestelmä- ja elinkaarivastuullinen toimija. PVLOGL koordinoi toimeksiannon toteutuksen käyttöönoton loppuun saakka sekä suunnittelee ja johtaa järjestelmäpalvelujen teknisen ja toiminnallisen käyttöönoton. Puolustusvoimien palvelukeskus (PVPALVK) tuottaa palvelujen käyttöön liittyvän palveluneuvonnan, tietopalvelujen loppukäyttäjien käyttötuen sekä asiantuntijapalveluja tietopalvelujen elinjakson eri vaiheisiin. Keskus laatii ja ylläpitää tietopalvelujen käyttöohjeet. Puolustusvoimien tiedustelulaitos (PVTIEDL) vastaa omista järjestelmistään sekä kybertiedustelusta. Puolustushaarat Puolustushaarat johtavat omia joukkojaan yhteiskäyttöisten operatiivisten tietojärjestelmien lisäksi omilla puolustushaarakohtaisilla järjestelmillään, jotka käyttävät siirto- ja välitysjärjestelmänä puolustusvoimien loogista verkkoa sekä puolustushaaran omaa viestijärjestelmää. Puolustushaarat ja toimialat vastaavat oman valvonta- ja johtamistoimintansa vaatimien sensoreiden sekä tulenkäytön johtamisyhteyksien ylläpidosta ja järjestelmähallinnasta. Kyberpuolustuksen osalta puolustushaarat vastaavat omien kohdejärjestelmiensä suojaamisesta ja valvonnasta sekä tukevat osaamisellaan PVJJK:ta kyberoperaatioiden toimeenpanossa. Maavoimien joukko-osastot ja joukot ovat johtamisjärjestelmäpalveluiden tuottajia ja asiakkaita. Viestiaselajin koulutusyksiköt tuottavat johtamisjärjestelmä- ja viestijoukkoja. Kaikki aselajit tuottavat perusyksikkötason viestijoukkonsa. PVLOGL ylläpitää ja kehittää kaikki maapuolustuksen johtamisjärjestelmät. Maavoimien johtamisjärjestelmätoimialaa ja viestiaselajia ohjataan Maavoimien esikunnasta. Maavoimien esikunnasta toimialaan kuuluvat johtamisjärjestelmäosasto, alan edustajat suunnittelu-, operaatiokeskus- ja henkilöstö-/koulutusprosesseissa, esikunnan tietohallintotuki sekä muu tietohallintohenkilöstö. Johtamisjärjestelmän edellyttämää verkko-operointia johdetaan maavoimien operatiivisesta järjestelmäkeskuksesta (OJK) yhteistyössä muiden johtamisjärjestelmätoimialan toimijoiden kanssa. Joukko-osasto tilaa johtamisjärjestelmäpalvelunsa PVJJK:lta ja tarvittavat johtamis- ja viestijärjestelmät ylläpitoineen PVLOGL:lta. Joukko-osastossa on tietopalvelun ohjaushenkilöstö sekä joukkotuotannon edellyttämä ylläpito- ja tukihenkilöstö. Muun johtamisjärjes- 53 telmän ylläpidon ja tuen toteuttaa PVLOGL. Joukko-osasto tuottaa maavoimien joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti kriisiajan edellyttämät joukot johtamisjärjestelmä- ja viestiorganisaatioineen. Merivoimien esikunta johtaa meripuolustuksen kohdearkkitehtuuriin kuuluvien johtamisen ja valvonnan palveluiden tuotantoa, käyttöä, valvontaa ja ylläpitoa. Merivoimien tietotekniikkakeskus (MERIVTTKESK) vastaa merivoimien kohdearkkitehtuurin ylläpidosta, palvelutuotannosta ja valvonnasta sekä palvelutuesta. Keskus liittää merivoimien joukot ja sensorit johtamisjärjestelmään. MERIVTTKESK vastaa järjestelmien ylläpidosta, mihin liittyen se tukeutuu PVLOGL:n järjestelmäkeskuksiin sekä ulkoisiin palveluntuottajiin. Merivoimat ylläpitää oman liityntäverkkoaan ja tukee samalla TUVE -runkoverkon mer ikaapeliosuuksien ylläpitoa. Joukko-osastojen johtamisjärjestelmätoimialoilla ja alayksiköiden orgaanisella henkilöstöllä toteutetaan operatiivinen viestitoiminta, viestikoulutus ja suunnittelu sekä tukitarpeiden määrittely. Joukkoosastot vastaavat viesti- ja johtamisjärjestelmäjoukkojensa joukkotuotannosta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmäala tarjoaa omille johtoportailleen niiden tarvitsemat operatiivisen ja tulenkäytön johtamisen sekä ilmavalvonnan tarvitsemat tiedonsiirtoyhteydet, johtamis- ja valvontajärjestelmät sekä tietojärjestelmät. Ilmavoimat vastaa 54 oman valvonta- ja johtamistoimintansa vaatimien sensoreiden ja tulenkäytön johtamisjärjestelmien ylläpidosta sekä liityntäverkkojen järjestelmänvalvonnasta ja -hallinnasta. Operointiin liittyen Ilmavoimat vastaa verkon valvonnasta kohdearkkitehtuurinsa verkoissa. Ilmavoimien joukko-osastoissa toimiala vastaa joukko-osaston vastuualueen toiminnan suunnittelusta, operatiivisesta suunnittelusta sekä varustamisesta ja rakenteellisesta kehittämisestä. Joukko-osasto osallistuu ilmavoimiin liittyvään järjestelmäkehitystyöhön käyttäjän roolissa. Viestitekniikkakeskus (VTK) toimii joukko-osaston johtamisjärjestelmätuotannon yksikkönä. VTK vastaa ilmavoimien valvonta- ja johtamis- sekä lennonvarmistusjärjestelmien suunnittelu-, rakentamis-, asennus-, kunnossapito- ja materiaalipalveluiden tuottamistehtävistä vastuualueellaan. Johtamisjärjestelmätoimialan merkittävimmät muutokset Johtamisjärjestelmätoimialan keskeisimpinä tehtävinä on mahdollistaa Puolustusvoimien johtaminen sekä luoda integraatio suorituskykyjen ja niitä tukevan verkostorakenteen välillä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Toimialan roolia ja osaamista vahvistettiin tiedon hallinnan ja tietoturvan kompleksisten ratkaisujen asiantuntijana. Toiminta organisoitiin keskittämällä ohjaus Pääesikun- taan ja toimeenpano PVJJK:lle, PVPALVK:een ja PVLOGL:een. Keskeisin muutos oli PVJJK:n tehtävien ja organisaatiorakenteen sopeuttaminen hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) hallintomallin mukaisiin tehtäviin ja puolustusvoimauudistuksen jälkeisiin palvelutarpeisiin niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Toinen keskeinen muutos oli toimialan hanke- ja hankintatoiminnan keskittäminen Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Sakari Wallinmaa Eversti Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen johtaja Puolustusvoimien tiedustelulaitos – sotilastiedustelun koti Puolustusvoimauudistuksessa sotilastiedustelu si laitokseksi tiedusteluosaston ohjaukseen PVTK:n rinnalle. koottiin yhteen yhteisen johdon alle Pääesikunnan alaiseksi laitokseksi 1.5.2014 alkaen. Puolustusvoima- K un Puolustusvoimien tiedustelukeskus (PVTK) perustettiin 1.1.2007, taustalla oli tarve supistaa Pääesikunnan henkilöstövahvuutta. Keskukseen siirrettiin Pääesikunnan tiedusteluosaston tuotanto, tietojärjestelmätuki, hallinto ja toimialakohtainen täydennyskoulutus (Erikoiskurssit Tuusulassa). Pääesikunnan tutkintaosaston kenttäorganisaation sekä puolustusasiamiesten, sotilasedustajien ja kansainvälisten esikuntaupseerien (vast.) hallinto käskettiin myös PVTK:lle. Lisäksi siihen liitet- SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 tiin puolustusvoimien paikka- ja olosuhdetieto-osaamiskeskus Topografikunta. PVTK:sta tuli siis eräänlainen välivaiheen hybridiorganisaatio. Sotilastiedustelussa ymmärrettiin, että PVTK:n perustaminen oli vain toimialan organisaation kehittämisen ensimmäinen askel. Jo vuosia oli suunniteltu tavoitetilaksi yhtä laitosta, johon koottaisiin kaikki tiedustelulajit hallintoineen ja muine tukitoimintoineen. Seuraava looginen organisaatiomuutos oli Viestikoelaitoksen siirto 1.1.2011 ilmavoimista Pääesikunnan alaisek- uudistukseen omalla suunnitelmalla Puolustusvoimien johto oli vuonna 2009 antanut alustavan vihreän valon sotilastiedustelun yhteisen laitoksen perustamisen suunnittelulle. Kun puolustusvoimauudistus alkoi hahmottua vuoden 2011 alussa, tiedustelu esitti oman ratkaisumallinsa. Muilta osin malli hyväksyttiin, mutta puolustusvoimauudistuksen säästötavoitteista johtuen lähtökohdaksi ei saatu ottaa senhetkisiä henkilöstövahvuuksia, vaan uuden laitoksen vahvuus supistettiin silloisten toimijoiden henkilöstömäärien summaa pienemmäksi. 55 Osana uudistusta Pääesikunnassa päätettiin lakkauttaa tutkintaosasto sekä siirtää sen rikostutkintatehtävät oikeudelliselle osastolle ja tietyt turvallisuustehtävät operatiiviselle osastolle. Vastatiedustelua johdettaisiin jatkossa tiedusteluosastosta. Puolustusvoimauudistus antoi siis virallisen mandaatin, prosessin ja resurssiraamit Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen (PVTIEDL) suunnittelulle. Henkilöstörakennetta ja toimintaa alettiin ennakoivasti sopeuttaa tulevaan. Näin pystyttiin minimoimaan henkilöstön siirtymistarpeet laitoksen sisällä ja irtisanottavien määrä. Alkuperäisen aikataulun mukaan PVTIEDL piti perustaa osana puolustusvoimauudistuksen ensimmäistä vaihetta 1.1.2014. Vastatiedustelun tehtäviin liittyvien lakimuutosten viivästymisen takia laitos perustettiin kuitenkin neljä kuukautta myöhässä 1.5.2014. Integraatiosta tehoja PVTIEDL on valtakunnallisesti toimiva Pääesikunnan alainen laitos, jota tiedusteluosasto ohjaa. Tehtävät ovat: 1) Sotilasstrategisen sekä lähialueen sotilaallisen tilanteen seuranta ja arviointi 2) Puolustushallinnon paikka- ja olosuhdetietopalvelut ml. niiden ohjaaminen puolustusvoimissa 3) Sotilastiedustelun materiaalisen suorituskyvyn rakentaminen ja kehittäminen 4) Henkilökunnan tiedustelu- ja turvallisuusalan täydennyskoulutus 56 5) Puolustusasiamiesten operatiivinen ohjaus 6) Sotilasvastatiedustelun suorituskyvyn käyttö 7) Osallistuminen puolustushaarojen tiedustelun ja valvonnan kehittämiseen 8) Puolustusvoimien salaustuotteiden ja tietojärjestelmien turvallisuushyväksyntä 9) Osallistuminen puolustusvoimien määrätyn turvallisuusviranomaisen (Designated Security Authority, DSA) tehtäviin (mm. turvallisuusselvitykset) 10) Sotilaallisen kriisinhallinnan tiedustelutuki. Puolustusasiamiesten, sotilasedustajien ja kansainvälisten esikuntaupseerien (vast.) hallinto siirtyi 1.1.2015 Pääesikunnan kanslialle Puolustusvoimien palvelukeskuksen tukemana. Kuitenkin sotilastiedustelu ohjaa jatkossakin operatiivisesti puolustusasiamiesten toimintaa ja vastaa näihin tehtäviin liittyvästä henkilöstösuunnittelusta. Laitosta johdetaan esikunnasta, joka työskentelee pääosin Helsingissä ja Jyväskylässä. Tämä asettaa erityisvaatimuksia esimiehille, tietojärjestelmille, videoneuvottelulaitteistoille ja myös esikunnan henkilöstölle. Vuoden opettelun jälkeen esikunnan toiminta alkaa vakiintua. Esikuntaan sisältyy oma hankintatoimi, mikä johtuu sotilastiedustelun hankintojen erityispiirteistä, kuten korkeista turvaluokista ja ajoittain hyvinkin nopeasta hankinta-aikataulusta. Sotilastiedustelun teknisten järjestelmien kehittämistä, hankintaa, ylläpitoa ja käyttäjätukea varten laitoksella on järjestelmäalan henkilöstöä. Selkeimmin yhdessä laitoksessa toimimisen etu näkyy PVTIEDL:n ykköstehtävässä. Laitoksen apulaisjohtaja toimii koko sotilastiedustelun tuotantopäällikkönä, joka vastaa sotilastiedustelun tuotannon linjakkuudesta sekä koordinoi asiakkaiden tietotarpeiden ja johdon vaatimusten perusteella vuosittaisen tiedustelutuotteiden laatimissuunnittelun. Tietotarpeisiin kyetään vastaamaan aiempaa ketterämmin ja monipuolisemmin, kun tuotanto noudattaa johtosuhteita ja kaikki tiedustelulajit sekä vastatiedustelu antavat osuutensa tuotteisiin. Yhtenäinen tuotantokoneisto joutui juuri ennen laitoksen perustamista testiin, joka jatkuu edelleen. Onneksi integroituun tuotantomalliin oli siirrytty ennakkosuunnittelun mukaisesti jo vuoden 2014 alusta. Ukrainan tapahtumat ja siihen liittyvät muut turvallisuusympäristön uudet kehityssuunnat ovat asettaneet PVTIEDL:n operatiivisen tuotannon huomattavasti viime vuosikymmenten muita sotilaallisia kriisejä vaativamman tehtävän eteen. Valtakunnan ja puolustusvoimien johto tarvitsee laitoksen tuotteita ja muita palveluja huomattavasti normaalia enemmän ja ajoittain erittäin lyhyillä varoitusajoilla. Toistaiseksi olemme selvinneet vaatimuksista kiitettävästi. PV TIEDL koordinoi myös puolustushaarojen tiedustelua. Yhteisissä tuotteissa pyritään entistä enemmän integroimaan asiantuntijoiden työpanosta ja jakamaan työkuormaa siten, että paras asiantuntija on johtoroolissa kutakin tuotetta tai suunnitelmaa laadittaessa. Topografikunnan erityisrooli puolustushallinnon paikka- ja olosuhdetietopalvelun koordinoijana jatkuu myös PVTIEDL:ssä. Topografikunta valmistautuu muuttamaan Espoon Kilosta Riihimäen varuskuntaan vuoden 2015 lopussa. Tiedustelukoulu jatkaa PVTK:n Erikoiskurssien seuraajana tiedustelun ja turvallisuusalan täydennyskoulutusta puolustusvoimien ja yhteistyökumppanien henkilöstölle. Esimerkiksi analyysi- ja avointen lähteiden tiedonhankintakurssit ovat suosittuja myös ulkoasiain- ja puolustusministeriöissä, suojelu- ja keskusrikospoliisissa sekä rajavartiolaitoksessa. Koulu valmentaa vuosittain myös uudet puolustusasiamiehet. Kehitystarpeet Puolustusministerin asettama tiedonhankintalakityöryhmä on laatinut mietinnön viranomaisten tiedusteluvaltuuksien kehittämisestä. Samalla keskusteluun on noussut puuttuva viranomaisten tiedustelutoimintaa yleisesti ohjaava säädöspohja. Tietoverkkotoiminnan lisäksi on käsitelty tarvetta salaiseen henkilötiedusteluun (HUMINT). PVTIEDL tarvitsee toimintansa kehittämiseen tällaista säädöspohjaa, toimivaltuuksia sekä toimintaansa tarkastavien tahojen määrittelyn. Osana signaalitiedustelun kokonaiskehittämistä PV TIEDL SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 luo valmiuksia tiedusteluun tietoverkoissa. Laitoksen osaamisen ja resurssien on tarkoitus olla myös muiden viranomaisten käytettävissä, jotka valtakunnallisen turvallisuuden vastuunsa nojalla tarvitsevat tietoja tietoverkoista. Tätä tarkoitusta varten saimme vuodelle 2015 pienen mutta tarpeellisen lisähenkilöstöresurssin. Kun säädöspohja ja tarvittava rakenne saadaan valtakunnallisesti luotua, tarvitsemme lähivuosina lisää henkilöstöä ja muita resursseja tietoverkkotoimintamme kehittämiseen. Myös HUMINT-toimintaan on luotu valmiuksia kriisinhallintaoperaatioiden kenttä-HUMINTtoiminnan kautta sekä kouluttamalla sotilastiedustelun henkilöstöä. Tällainen koulutus palvelee myös henkilöstön suojautumista tiedustelutoiminnalta. Järjestelmällisen HUMINT-toiminnan luominen sotilastiedustelun rauhan ja sodan ajan toiminnan osaksi edellyttää kuitenkin uudenlaisia toimivaltuuksia ja lisäresursseja. lastiedustelun keskeisimpiä suorituskykyjä integroidusti käyttäen ja sen perusteella tarjota niin valtiojohdon kuin puolustusvoimien päättäjille heidän tarvitsemaansa toimintaympäristötietoisuutta tilanteenarvioinnin ja päätöksenteon pohjaksi. Toimintaympäristötietoisuudella päätöksenteon etulyöntiasema Kun toimintaympäristö sirpaloituu ja monimutkaistuu ja toisaalta omien joukkojen määrä vähenee, operatiivisen toimijan on kyettävä tekemään päätökset resurssien käytöstä ennakoivasti ja painopisteisesti. Puolustusvoimien tiedustelulaitoksella on erinomaiset edellytykset luoda tiedustelun tilannekuvaa soti- 57 POLTTOPISTE 58 Juha-Antero Puistola Komentaja Baltian kylmä rauha O sallistuin toukokuussa mielenkiintoiseen keskustelutilaisuuteen, jossa pohdittiin Itämeren alueen turvallisuustilannetta. Venäjän arvaamaton käyttäytyminen, alueloukkaukset ja erilaiset läheltä piti -tilanteet ovat luonnollisesti lisänneet vastaavien tilaisuuksien tiheyttä. Siinä missä aiemmin puhuttiin ”rauhan merestä”, nykyisin tarkastellaan sotilaallisia voimasuhteita ja erityisesti Venäjän poliittisia tarkoitusperiä. Kaikki erilaisiin seminaareihin osallistuneet ovat varmasti nähneet, kuinka aiheet ja puhetapa ovat muuttuneet vuoden 2013 jälkeen. Venäjästä puhuminen on kuitenkin ainakin Suomessa äärimmäisen vaikeaa. Erään pitämäni alustuksen jälkeen minulta ensin kysyttiin, kuinka paljon palopuheeni perustui tutkimukseen ja missä määrin se oli propagandaa. Vastasin rehellisesti, että 30 minuutin alustus ei perustunut mihinkään yksittäiseen, vaan useisiin erillisiin tutkimuksiin ja siihen, että olen ajatellut aihetta päätyökseni vuodesta 1998. Propagandaan en toivottavasti sortunut. Sitten minulle tarjoiltiin Ukrainan kriisin ratkaisuksi Kohlin, Kissingerin ja Brzezinskin oppeja kiltistä Suomesta Neuvostoliiton kainalossa. Näistä totesin arvostavani kyseisiä henkilöitä melkoisesti, mutta osa heidän ajatuksistaan on menneisyyttä ja meidän pitäisi ilmeisesti katsoa tulevaisuuteen. Venäjän ylivoima? Alussa mainitsemassani keskustelutilaisuudessa eräs alustaja totesi suoraan, että Venäjällä on Itämeren alueella sotilaallinen yliote. Sillä on sekä kalustoa, että miehiä enemmän kuin Natolla ja sen kumppaneilla. Länneltä puuttuu pelote, joten erilaiset provokaatiot ovat yleisiä. Niiden tarkoituksena on osoittaa venäläisille oma sotilaallinen vahvuus ja samalla testata Naton kykyä reagoida. Puolustusliiton reaktioita alustaja kuvasi laimeiksi. On tietysti huolestuttavaa, että venäläinen käsitys vahvuudesta nojaa pikemmin ydinaseeseen kuin esimerkiksi demokraattisen hyvinvointivaltion vetovoimaan. Vahvan valtion mielikuvan ylläpitäminen edellyttää joko saavutuksia taistelukentällä tai ainakin viholliskuvan retorista ylläpitoa. Tällä hetkellä Venäjä ei näytä varsinaisesti olevan sotilaallisten voittojen tiellä, joten äärimmilleen viritetyn länsivastaisuuden voi retoriikassa olettaa jatkuvan. Ehkäpä Venäjää voi siis kuvata kerälle kiertyneeksi siiliksi, joka on varma siitä, että avautuminen johtaa syömiseen. Jos Venäjää vertaa siiliin, niin Baltian maita voinee verrata kilpikonnaan. Kilven pudottaminen varmasti lisäisi liikkumisen vapausasteita, mutta saattaisi johtaa ennenaikaiseen poistumiseen itsenäisten kansakuntien geenipoolista. Kyse on siitä, että minkä paksuiseen kilpeen on varaa. Riittääkö sellainen, jolla varis pysähtyy, vai pitääkö panssaroitua karhua vastaan? Millainen Peukku suussa lahtaamista vartoomassa? Naton vastaus Venäjän miedosti ilmaistuna aggressiiviseen ulkopolitiikkaan on ollut maltillinen mutta selvä. Puolustusliiton toiminta Baltian maissa on merkittävästi aktivoitunut verrattuna Krimin miehitystä edeltäneeseen aikaan. Yhdysvallat on luonnollisesti ollut johtoasemassa Naton toiminnan osalta, ja eurooppalaisista jäsenvaltioista erityisesti Saksa, Tanska ja Iso-Britannia ovat kantaneet kortensa kekoon. Koska Itämeren alue on kuitenkin USA:n silmin vain yksi sivunäyttämö globaalissa kilpailussa, eurooppalaisten on jatkossa oltava entistä tarmokkaampia Baltian maiden turvallisuustilanteen kohentamisessa. Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Itämeren alueella pysynee minimaalisena, vaikka vuoden 2016 presidentinvaalien toivotaankin johtavan valtion nykyistä aktiivisempaan ulkopolitiikkaan. Valitettavasti taloudelliset ja poliittiset rajoitteet tulevat varsin pian vastaan myös eurooppalaisilla jäsenvaltioilla, joten tilanne ei ainakaan pian parane oleellisesti. Tietysti joidenkin mielestä ”oleellinen paraneminen” edellyttäisi Naton pysyviä tukikohtia Itä-Euroopassa, mutta ainakaan toistaiseksi kaikki jäsenvaltiot eivät ole valmiita niin radikaaliin ja kalliiseen ratkaisuun. Tukikohtien puolestapuhujien mielestä Baltian maiden suurin turvallisuusuhka johtuu siitä, että Venäjä saattaa arvioida väärin Naton turva- SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 takuiden merkityksen, jos alueella ei ole pysyviä joukkoja. Naton itäistä aluetta (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania ja Bulgaria) ei kuitenkaan ole jätetty yksin. Puolustusliitto on vahvistanut alueen ilma- ja merivalvontaa sekä tiivistänyt harjoitustoimintaa. Naton nopean toimintavalmiuden keihäänkärkijoukkojen (VJTF) on tarkoitus muodostaa lisäpelote sotilaallista hyökkäystä vastaan. Myös materiaalin ennakkovarastoinnilla pyritään reaktioaikojen lyhentämiseen. Toistaiseksi monet vahvistavat elementit ovat olleet enemmän sanoja kuin tekoja, mutta nykymaailmassa niiden oletetaan riittävän. Näkemys heijastuu myös puolustusmenoissa, koska monissa länsimaissa trendi on niiden suhteen edelleen laskeva. Tarkoituksena on kuitenkin osoittaa sekä jäsenvaltioille että Venäjälle, että Nato ottaa yhteisen puolustuksen velvoitteen vakavasti. Suomi ja Ruotsi luovat osaltaan turvallisuutta Suomi ja Ruotsi eivät ole irrallaan Itämeren alueen suunnitelmista sen paremmin Venäjän kuin Natonkaan kartoilla. Venäläisen näkemyksen esitti viimeksi toukokuussa kenraaliluutnantti Andrei Kartapolov, joka on yleisesikunnan operatiivisen päähallinnon päällikkö. Hänen Naton vihamielisyyttä kuvaavilla kartoillaan Suomi ja Ruotsi oli niputettu yhteen muiden länsivaltojen kanssa. Kenraalin tulkinnan mukaan isäntämaasopimus antaa Natolle mahdollisuuden hyökätä Venäjää vastaan Suomen ja Ruotsin kautta. Mielestäni mm. hänen esittämiensä karttojen tarkastelu olisi oivallinen lisä monen suomalaisen yleistietämykseen. Suomi on mitätön reunavaltio paitsi siinä epätodennäköisessä tilanteessa, jossa Itämerellä syntyisi aseellinen selkkaus. Myös Naton näkemyksen mukaan Suomi ja Ruotsi ovat tärkeitä kumppaneita, joiden merkitys on huomioitava Baltian maita koskevissa suunnitelmissa. Naton suunnittelijat ovat luonnollisesti havainneet, että varsinaisiin Baltian puolustukseen tähtääviin harjoituksiin sotilaallisesti liittoutumattomat valtiot ovat haluttomia osallistumaan. Siitä huolimatta Suomen ja Ruotsin osallistuminen muihin harjoituksiin katsotaan Itämeren alueen vakautta parantavaksi tekijäksi. Yhteisharjoitukset osaltaan murentavat Venäjän informaatiokampanjaa, jolla Naton jäsenvaltioiden välinen ja sen kumppaneiden keskinäinen solidaarisuus yritetään leimata pötypuheeksi. Natonkin kartoilla Suomi on osa länttä. On tietysti mukavaa, että Venäjä ja Nato ovat edes jostain asiasta nykyisin samaa mieltä. POLTTOPISTE alivoima – sellaisestahan loppujen lopuksi pienillä valtioilla on kyse – on sallituissa raameissa? 59 SOTATEKNIIKKA Jyri Kosola Insinöörieversti Supertaistelija astuu yli inhimillisen T eknologinen kehitys haastaa käsitystämme tekniikan ja ihmisen välisestä suhteesta. Tekniset järjestelmät ottavat kantaakseen koko ajan kasvavassa määrin tehtäviä, jotka vielä viime aikoina ovat olleet ihmisten vastuulla. Erilaiset autonomiset järjestelmät tulevat korvaamaan ihmisen erityisesti riskialttiissa tehtävissä, kuten tiedustelussa ja vastustajan vaikutuspiirissä operoimisessa. Koneiden väsymättömyyden johdosta ne ovat omiaan myös pitkäkestoisiin valvontatehtäviin. Koneet eivät ainakaan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa korvaa ihmistä. Ihminen on älynsä, oppimiskykynsä, luovuutensa ja tilanneymmärryksensä vuoksi välttämätön ja ylivertainen koneisiin nähden. Mutta toisaalta ihminen tarvitsee happea, ravintoa, nestettä, lämmönhallintaa ja ennen pitkää lepoa, muutoin hänen suorituskykynsä romahtaa. Ihminen ei myöskään näe, kuule tai haista kovin hyvin. Ja vaikka ihminen kykenee 60 hahmottamaan tilanteen kokonaisvaltaisesti, kone on monissa asioissa ihmistä nopeampi sekä tekemään päätöksiä että toimimaan. Tulevaisuuden taistelijan rasituksia lisää koko ajan monimutkaisemmaksi ja sekasortoisemmaksi kehittyvä ympäristö. Toiminta on erittäin kuormittavaa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Taistelijan tulee kyetä toimimaan muuttuvissa, monimutkaisissa, kuormittavissa ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa ja ympäristöissä. Taistelijoiden ja johtajien fyysiseen, psyykkiseen, eettiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn voidaan vaikuttaa mm. koulutuksella, harjoituksilla, ohjauksella ja lääkintähuollon toimenpitein. Viime aikoina on esitetty uusien teknologioiden tuovan radikaalin mahdollisuuden toimintakyvyn säilyttämiseen, palauttamiseen ja ennen kaikkea tehostamiseen. Teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi parantamaan ihmisen voimaa, nopeutta, kivunsietoa ja vireystilaa. DARPAn bioteknologian ja biomimetiikan tutkimuskokonaisuuteen kuuluu hankkeita, joiden avulla ihminen oppisi nopeammin, kykenisi syömään syömäkelvottomia kasveja, haistamaan yhtä tarkasti kuin koira ja kiipeämään seiniä kuin lisko. Joihinkin teknologioihin liittyy vakavia eettisiä näkökulmia. Kenelläkään tuskin on mitään sitä vastaan, että ihminen varustetaan älyvaatteella, joka havaitsee nilkkaan kohdistuvan ulkoisen voiman ja jäykistyy suojaten käyttäjäänsä vammautumiselta. Myös voimaa ja kantokykyä parantava ulkoinen tukiranka on helposti hyväksyttävä. Samoin aistien tehostaminen ulkoisin elekt- ronisin välinein. Eettisyyden rajamaille mennään kuitenkin käytettäessä teknologiaa ihmisen sisällä parantamaan suorituskykyä. Esimerkiksi ääreishermoston liittäminen koneeseen mahdollistaisi uudenlaisia tehokkaita käyttöliittymiä, mutta hämärtäisi koneen ja ihmisen rajapintaa. Ajatuksia lukeva kone ja käden hermojen ohjaamana liikkuva robottikäsi ovat kuitenkin jo olemassa ainakin prototyyppiasteella. Vaikka tällaista teknologiaa kehitetäänkin ensisijaisesti korjaavan lääketieteen tarpeisiin helpottamaan onnettomuuksissa tai taistelussa vammautuneiden elämää, on selvää, että sitä voidaan – ja siksi ennen pitkää tullaan – käyttämään myös ihmisen suorituskyvyn tehostamiseen. Ihmisen toimintaa tehostavia kemikaaleja on ollut käytössä jo ainakin toisesta maailmansodasta. Suomalaisten kaukopartiomiesten Pervitiininä tuntema piriste oli Saksassa valmistettua metamfetamiinia. Synteettinen huume ylläpiti vireystilaa ja paransi fyysistä suorituskykyä kiihdyttämällä keskushermoston toimintaa. Amfetamiini aiheuttaa kuitenkin unettomuutta, sekavuutta, aistiharhoja, vainoharhaisuutta ja masennusta. Käyttäjä saattaa olla ärtyisä ja vihamielinen. Hänen arviointikykynsä voi heiketä. Kaikki ominaisuuksia, joita ei toivoisi asetta pitävällä henkilöllä olevan. Amfetamiinin ongelmien vuoksi Yhdysvallat kehitti modafinilin, psyko-stimulantin, joka parantaa valppautta sekä kognitiivista ja fyysistä suorituskykyä. Irakiin 2003 tehdyssä hyökkäyksessä ensimmäistä kertaa käytetty modafinili mahdollisti taistelutemmon ylläpidon, vaikka kärkijoukoilla ei ollut juurikaan mahdollisuutta nukkua. Ihmisen suorituskyvyn tehostamiseen on panostettu kaikissa suurvalloissa. Länsimaisen yhteiskunnan avoimuuden vuoksi parhaiten tunnetaan amerikkalaisten kehittämistavoitteet ja tutkimusprojektit. Yhdysvaltain DARPA totesi jo 2003 ihmisen muodostavan tulevai- SOTILASAIKAKAUSLEHTI 6-7 | 2015 suudessa puolustusjärjestelmien heikoimman lenkin. Tämä havainto johti kahteen kehityslinjaan: yhtäältä kehitettiin autonomisia teknologioita, joissa ihmistä ei tarvittu. Toisaalta ryhdyttiin voimallisesti kehittämään teknologioita, joilla vahvistaa tätä heikointa, mutta myös tulevaisuudessa välttämätöntä, lenkkiä. Yhdysvaltain ilmavoimien tutkimuslaboratorio AFRL julkaisi 2014 raportin aivojen stimuloinnista sähköshokeilla. Koehenkilöille annettiin pienitehoisia tarkkaan kontrolloituja sähköimpulsseja. Niiden avulla henkilöt pysyivät hereillä, virkeinä ja valppaina jopa 30 tuntia yhteen menoon. AFRL on käyttänyt TMS-teknologiaa (Transcranial Brain Stimulation), jossa pään päälle asetetaan kela. Sen tuottaman magneettikentän säteily ulottuu aivokuoreen asti. Magneettikenttä stimuloi aivokuoren niitä osia, jotka käsittelevät silmän tuottamaa informaatiota nopeuttamalla näiden hermosolujen toimintaa. Aivokuoren stimulointi tehostaa ihmisen kykyä tehdä havaintoja näkemästään. Teknologiaa on kokeiltu lennokkioperaattoreihin, joiden on kyettävä tunnistamaan silmien edessä vilistävästä kuvavirrasta merkitykselliset kohteet ja tapahtumat. Muita mahdollisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi tarkka-ampujat ja hävittäjälentäjät. Tiedemiehet varoittavat, että aivojen stimuloinnilla voi olla myös odottamattomia vaikutuksia, On mahdollista, että se vaikuttaa suorituskyvyn lisäksi ihmisen reaktioihin sekä tunnetilaan. Tämä voi olla uhka, mutta mahdollistaisi myös tunnetilan ohjelmoimisen tehtävän tarpeiden mukaisesti. DARPA on kehittämässä kognitiivista uhkavaroitusjärjestelmää. Kyseessä on kypärään asennettava kokonaisuus, joka perustuu aivosähkökäyrän lukemiseen (EEG) ja aistien välittämien ilmiöiden tunnistamiseen ja luokittelemiseen jo ennen kuin aivojen tietoinen osa on havainnut jotain hälyttävää. Kone siis kytkeytyy alitajuntaan. Laite 61 SOTATEKNIIKKA 62 perustuu havaintoon, jonka mukaan otsalohko kykenee muodostamaan sensorisesta tiedosta nopeasti kuvioita, mutta toisaalta rajoittaa tehokkaasti vääriä hälytyksiä, minkä johdosta ihmiseltä jää usein tiedostamatta mitä silmät tai korvat ovat havainneet. Sensorisen tiedon - esimerkiksi pimeänäkölaitteen kuvan ja aktiivikuulosuojaimen tuottaman äänen yhdistämisen ihmisen aivosähkökäyrään mahdollistaa muun muassa sen, että kone oppii tunnistamaan millaisia asioita ihminen pitää uhkaavina. Jos ihminen esimerkiksi reagoi tiettyihin ääniin, kone alkaa etsiä ja korostaa niitä tuoden taustahälystä esiin uhkaavia kohteita jo ennen kuin ihminen on niitä tiedostanut. Kemian ja sähköteknologian avulla taistelijat voidaan virittää tai ohjelmoida nopeammiksi, ketterämmiksi, kurinalaisemmiksi, aggressiivisemmiksi, vähemmän empaattisiksi, tai säyseämmiksi ja empaattisiksi. Toisin kuin lääkeaineet, geeniteknologia mahdollistaa ihmisen muokkaamisen pysyvästi. Kansalaisjärjestöt pelkäävät tämän johtavan kilpailuun supersotilaiden kehittämiseksi. Ihmisen suorituskyvyn ja toimintojen manipulointi johtaa eettisten kysymysten lisäksi juridiseen pohdintaan: kuka on vastuussa, kun ”tehostettu” taistelija pimahtaa. Onko vastuu taistelijan itsensä, häntä lääkinnyt tai ohjelmoinut taho vai nämä teknologiat myynyt yritys? Ennen pitkää eri maissa joudutaan väistämättä pohtimaan missä määrin ”sotilaallinen välttämättömyys” oikeuttaa sellaisen ihmisen suorituskyvyn tehostamisen, jota muutoin pidettäisiin mahdottomana hyväksyä. Kenties on syytä myös kehittää kansainvälistä lainsäädäntöä. SotilaSaikakauSlehti Sotilasalan johtava ammattilehti Tavoita kohteesi nopeasti ja tehokkaasti! Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos tekevät vuositasolla miljoonahankintoja, joista päättävät suomalaiset upseerit ja valtionhallinnon virkamiehet. he lukevat Sotilasaikakauslehteä, sotilasalan johtavaa ammattilehteä. lehti käsittelee tekniikkaa, koulutusta, turvallisuuspolitiikkaa, strategiaa ja ajankohtaisia aiheita. ota yhteys ilmoitusmarkkinointiimme: Juha Halminen 09-8736 944 [email protected] Varaamalla ilmoitustilaa varmistat näkyvyyden puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen päättäjille. HUIPPUTEKNOLOGIAA JA YHTEISTYÖTÄ TOIMITAMME SUOMEEN MAAILMANLUOKAN TUOTTEITA JA KOKONAISRATKAISUJA N W E – Ilmapuolustusjärjestelmät – Johtamis- ja tulenjohtamisjärjestelmät – Integroidut tiedustelu- ja valvontajärjestelmät – Kauko-ohjattavat aselavetit – Ohjelmistopohjaiset ja taktiset viestijärjestelmät – Risteily- ja meritorjuntaohjukset S WORLD CLASS - through people, technology & dedication Kongsberg Defence Oy Äyritie 8 D 01510 Vantaa E-mail: [email protected] www.kongsberg.com
© Copyright 2024